Kaakkois-Suomessa äänestäisin Anniina Kontiokorpea

Kontiokorpi Kaak­kois-Suo­mes­sa, jos­sa vih­reät saa­ne­vat pai­kan vaa­li­pii­ri­uu­dis­tuk­sen ansios­ta, minä var­maan­kin äänes­täi­sin Annii­na Kon­tio­kor­pea Parik­ka­las­ta. Oli­si hyvä, että vih­reäs­sä ryh­mäs­sä oli­si päte­vä maa­seu­tua edus­ta­va hen­ki­lö. Pidän hyvä­nä, että hänel­lä on käy­tän­nön tun­te­mus­ta bio­ener­gias­ta ja sitä­kin, että suh­tau­tu­mi­nen ydin­voi­maan on mal­til­li­nen. Kysy­mys uusiu­tu­vas­ta ener­gias­ta on aina vain tär­keäm­pi. On hyvä, että jol­la­kin on amma­til­lis­ta asoo­mis­ta sii­tä, mikä sii­nä toi­mii ja mikä ei. Kan­nat­taa lukea hänen pos­tauk­sen­sa maa­lis­kuun 12. päi­väl­tä. Koti­si­vul­la pää­see täs­tä

 

12 vastausta artikkeliin “Kaakkois-Suomessa äänestäisin Anniina Kontiokorpea”

  1. Kuten jokai­nen täys­päi­nen kai tie­tää, maa­ta­lous­tuet tuhoa­vat luon­toa ja tap­pa­vat afrik­ka­lai­sia lap­sia. Ei niin täys­päi­siä var­ten pitää selit­tää: Itä­me­ren tuhou­tu­mi­nen joh­tuu ennen kaik­kea maa­ta­lou­des­ta. Vaik­ka suo­ma­lais­ten osuus tuhoa­mi­ses­ta ei ole suu­rin, se on kui­ten­kin suu­rim­pia per capi­ta. Afrik­ka­lai­set maan­vil­je­li­jät taas elä­vät ruti­köy­hyy­des­sä, kos­ka eivät voi kil­pail­la tol­kut­to­mas­ti tue­tun eu:n maan­vil­je­lyk­sen kans­sa. Ruti­köy­hyys joh­taa las­ten kuo­le­miin, maa­ta­lous­tuet Mer­sui­hin. Kum­pi on tär­keäm­pi, las­ten elä­mä vai Mer­sut? Joo, tot­ta kai Mer­sut suo­ma­lais­ten polii­tik­ko­jen mie­les­tä mut­ta onko se moraalista?

    Kon­tio­kor­pi näkyy ole­van maa­ta­lous­tu­kien kannattaja.

  2. Minä­kin olen maa­ta­lous­tu­kien kan­nat­ta­ja, perus­tee­na huol­to­var­muus. Tosin eipä tääl­lä niin pal­jon enää ruo­kaa tuo­te­ta, että sitä tiu­kan pai­kan tul­len meil­le kai­kil­le riit­täi­si. Mut­ta parem­pi sil­ti, että edes osal­le. Ilman tukia tääl­lä ei vil­jel­täi­si enää kuin kannabista.

    Sen rin­nal­la ei ole mer­ki­tys­tä sil­lä, rehe­vöi­tyy­kö Itä­me­ri vai ei.

    Tom­pe­lon ver­taus Afri­kan lap­siin oli­si haus­ka, ellei sii­nä lei­kit­täi­si ihmis­hen­gil­lä. Nyt se on vain mauton.

  3. Daniel Feder­ley:
    Minä­kin olen maa­ta­lous­tu­kien kan­nat­ta­ja, perus­tee­na huol­to­var­muus. Tosin eipä tääl­lä niin pal­jon enää ruo­kaa tuo­te­ta, että sitä tiu­kan pai­kan tul­len meil­le kai­kil­le riit­täi­si. Mut­ta parem­pi sil­ti, että edes osal­le. Ilman tukia tääl­lä ei vil­jel­täi­si enää kuin kannabista.

    Sen rin­nal­la ei ole mer­ki­tys­tä sil­lä, rehe­vöi­tyy­kö Itä­me­ri vai ei.

    Tom­pe­lon ver­taus Afri­kan lap­siin oli­si haus­ka, ellei sii­nä lei­kit­täi­si ihmis­hen­gil­lä. Nyt se on vain mauton.

    Ärsyt­tää, kun ihmi­set eivät tie­dä mis­tä puhu­vat. Huol­to­var­muus ja maa­ta­lous­tuet eivät lii­ty toi­siin­sa. Jos on sitä miel­tä, että liit­ty­vät, pitää ker­toa miten ihmeessä. 

    Ja, siis, jos ei tie­dä, miten Afri­kan maa­ta­lou­den ja toi­meen­tu­lon ongel­mat joh­tu­vat rik­kai­den mai­den maa­ta­lous­tuis­ta, kannattaisiko .…

    Vai että minä lei­kin ihmis­hen­gil­lä. Oli­ko vähän tör­keä väite? 

    Mer­sut vai afrik­ka­lais­ten las­ten hen­ki. Näkö­jään sinä tie­tä­mät­tö­myyt­tä­si valit­sit puolesi.

  4. Ok, seli­te­tään, kun tyh­myys lei­juu maan pääl­lä kuin ikui­nen mus­ta usva. Jos kan­na­tat maataloustukia

    1) Kysy ruot­sa­lai­sil­ta, mikä on järkevää

    2) Kysy huol­to­var­muus­vi­ran­omai­sil­ta, kuin­ka kau­an maa­ta­lous toi­mii ilman polttoainetta.

    3) Kysy miten maan­vil­je­lys hoi­de­taan sit­ten kun polt­toai­ne lop­puu ja mik­si ihmees­sä polt­toai­ne ei ole huol­to­var­muus­ky­sy­mys, johon käy­te­tään mil­jar­de­ja vuo­sit­tain kuten maa­ta­lous­tu­kiin käytetään.

    4) Kysy mik­si Björn Wah­roo­sil­le tai tomaatti/kurkkukasvattajille pitää mak­saa mil­joo­nia vuo­des­sa harrastusmaanvieljelystä.

    5) Kysy, onko todel­la niin, että neli­sen mil­jar­dia vuo­des­sa maan­vil­je­li­jiöil­le ja “maan­vil­je­li­jöil­le” on jär­ke­vää, kun maan­vil­je­ly kui­ten­kin lop­puu kun kaup­pa­tiet mene­vät poikki.

    6) Kysy minul­ta vie­lä lisää perus­te­lui­ta, joi­te en nyt vii­tis kirjoittaa.

    Mik­si meil­lä sit­ten on maa­ta­lous­tu­kia noin nel­jän mil­jar­din euron ver­ran, suu­rin piir­tein eni­ten per capi­ta, ja naa­pu­ris­sa niin pal­jon vähem­män. Kos­ka suo­ma­lai­set ovat niin pal­jon nerok­kaam­pia. Hah!

  5. Kii­tok­set Osmol­le kan­na­tuk­ses­ta. Olen erit­täin otettu. 

    Osmo viit­ta­si ener­gia-aihee­seen kir­joi­tuk­see­ni, mut­ta voi­daan ruo­tia myös maa­ta­lous­tu­kia täs­sä. Se, mik­si kan­na­tan maa­ta­lous­tu­kia, joh­tuu sii­tä, että en näe kuin­ka muu­ten maa­ta­lous­yrit­tä­jä voi­si saa­da toi­meen­tu­lon yri­tys­toi­min­nas­taan. Vil­je­li­jän saa­ma kor­vaus tuot­ta­mas­taan tuot­tees­ta/­raa­ka-ainees­ta on lop­pu­tuot­teen hin­nas­ta hyvin pie­ni osuus, jol­la ei kart­tu­via kus­tan­nuk­sia kate­ta. Mikä­li tuis­ta luo­vut­tai­siin, vaa­ti­si se hin­nan muo­dos­tu­mi­sen mää­rit­te­lyn uudel­leen. Kaup­pa ja tuk­ku­liik­keet eivät osuut­taan vähen­nä, joten se tar­koit­tai­si tuot­tei­den hin­nan mer­kit­tä­vää nousua, mikä­li koti­mais­ta elin­tar­vi­ke­tuo­tan­toa meil­lä jat­kos­sa­kin halut­tai­siin yllä­pi­tää. Suo­rat hin­nan koro­tuk­set koh­dis­tui­si­vat kaik­kein rajuim­min pienituloisiin.

  6. Annii­na, pitäi­si­kö kaik­ki kan­nat­ta­ma­ton yrit­tä­jyys pelas­taa vero­va­roil­la? Luu­len, että et ole sitä mieltä. 

    Jos­tain syys­tä kui­ten­kin maa­ta­lous­yrit­tä­jiä pitää tukea sum­mal­la, jol­la suu­rin piir­tein hoi­det­tai­siin Suo­men bud­jet­ti­va­je (tosin riip­puen vähän kenen mil­jar­dei­hin uskoo). 

    Ruot­si on täl­lä ker­taa — ja ehkä kuten taval­lis­ta — osan­nut miet­tiä asian oikein: napa­pii­rin tun­tu­mas­sa ei kan­na­ta har­joit­taa kuin tar­kas­ti valit­tu­ja maatalouselinkeinoja.

    Olin pit­kään sitä miel­tä, että ongel­ma kos­kee ensi­si­jas­sa suo­ma­lais­ta vero­mak­sa­jaa: hiu­kan kär­jis­te­tys­ti, köy­häl­tä kau­pun­ki­lai­sel­ta siir­re­tään rahaa usein var­sin vau­rail­le maalaisille.

    Mut­ta eihän se niin ole­kaan! Suu­rim­mat kär­si­jät ovat kehi­tys­mai­den kan­sa­lai­set ja eten­kin Afri­kan köy­hät. He joko yrit­tä­vät elää kädes­tä suu­hun, tais­tel­la rik­kai­den mai­den tuo­tan­non kans­sa toi­vo­ton­ta tais­te­lua tai sit­ten he muut­ta­vat suur­kau­pun­kien slummeihin.

    Sori, jos kuu­los­tan viha­mie­li­sel­tä. Ethän sinä ole tätä ongel­maa syn­nyt­tä­nyt. Mut­ta, joo, kyl­lä vihak­si pistää.

    Lep­pois­tun, jos joku ker­too mik­si tämä sys­tee­mi ei muka ole ihan hel­ve­tin väärin.

    Onnea kam­pan­jal­le nyt kuitenkin.

  7. Kysy huol­to­var­muus­vi­ran­omai­sil­ta, kuin­ka kau­an maa­ta­lous toi­mii ilman polttoainetta.”

    Mitään äkki­py­säys­tä­hän ei tule. Leh­mät ei lak­kaa lyp­sä­mäs­tä, porot lai­dun­ta­mas­ta, ome­na­puut kuk­ki­mas­ta, vil­ja kas­va­mas­ta eivät­kä kanat muni­mas­ta vaik­ka polt­toai­ne lop­pui­si. Säh­kön puu­te voi­si olla vaka­vam­pi asia isoil­le auto­ma­ti­soi­duil­le tiloil­le, vet­tä pitäi­si saa­da eten­kin isom­mil­le eläi­mil­le jos­tain, ne juo­vat aika pal­jon päivässä.

    Jokin osa maa­ta­lou­des­ta luul­ta­vas­ti säi­lyy hen­gis­sä tai mukau­tuu tilan­tee­seen, esi­mer­kik­si juu­res­ten kas­va­tus ei vaa­di kovin kum­mal­lis­ta tek­niik­kaa, kun­han vain sie­me­niä löy­tyy jos­tain ja pie­niä eläin­ti­lo­ja tääl­lä on ollut läpi his­to­rian. Mikä­li vain on hyvin huol­let­tu­ja pel­to­ja, navet­to­ja sekä työ­ka­lu­ja on jotain mis­tä läh­teä liik­keel­le. Niis­sä voi kas­vat­taa monen­lais­ta elin­tar­vi­ket­ta kesä­ai­kaan ja tal­vek­si säi­löä nii­tä eri tavoin. Tar­vit­taes­sa maa­ta­lous toi­mii hyvin alkeel­li­sin­kin väli­nein, vaik­ka­kaan ei yhtä tehok­kaas­ti eikä niin isol­le jou­kol­le ihmi­siä. Tätä voi­daan vie­lä tukea kalas­tuk­sel­la, met­säs­tyk­sel­lä ja marjastuksella.

    On sit­ten eri asia voi­ko täl­lä puo­lus­tel­la maa­ta­lous­tu­kia vai ei. En kyl­lä itse koe maa­ta­lous­tu­kia miten­kään iso­na moraa­li­se­na ongel­ma­na: jos ympä­ris­töm­me ei suo­si maa­ta­lout­ta, mut­ta meil­lä on rahaa tukea sitä, niin sii­tä vaan. Ongel­ma­na vaan tai­taa olla että rahat on lopus­sa ja se kos­kee kyl­lä ihan kaik­kea muu­ta­kin, ei vain maataloutta.

  8. Tero tuos­sa esit­ti­kin hyvin havain­nol­li­ses­ti, miten huol­to­var­muus toi­mii. Jos pel­lot on met­si­tet­ty, eläi­met teu­ras­tet­tu ja sie­me­niä­kään ei ole varas­tos­sa, niin huo­to­var­muut­ta ei ole. Nor­maa­lia­jan maa­ta­lous­tuo­tan­to var­mis­taa, että nuo huol­to­var­muu­den edel­ly­tyk­set ovat ole­mas­sa. Huol­to­var­muus­vi­ran­omais­ten teh­tä­vä­nä on sopeut­taa maa­ta­lous krii­sin sat­tues­sa niin, että ruu­an tuo­tan­to voi jat­kua muut­tu­neis­sa­kin olo­suh­teis­sa. Maa­ta­lous­tuo­tan­non jat­ku­mi­nen kui­ten­kin edel­lyt­tää myös tukia, kos­ka niin teh­dään naa­pu­ris­sa­kin, myös län­si­naa­pu­ris­sam­me­kin. Tuet oli­si siis pois­tet­ta­va koko maa­il­mas­ta, jos niis­tä halu­taan pääs­tä eroon. Sil­lä oli­si sit­ten pal­jon mui­ta­kin vai­ku­tuk­sia kulut­ta­jiin (hin­to­jen nousu, suu­ret hin­ta­vaih­te­lut, jopa ruu­an saa­ta­vuu­den vaih­te­lut jne.). Tuot­ta­jil­le se oli­si eduk­si, mut­ta kulut­ta­jat enem­mis­tö­nä päättävät.

  9. Tero Tolo­nen:
    Mitään äkki­py­säys­tä­hän ei tule. Leh­mät ei lak­kaa lyp­sä­mäs­tä, porot lai­dun­ta­mas­ta, ome­na­puut kuk­ki­mas­ta, vil­ja kas­va­mas­ta eivät­kä kanat muni­mas­ta vaik­ka polt­toai­ne lop­pui­si. Säh­kön puu­te voi­si olla vaka­vam­pi asia isoil­le auto­ma­ti­soi­duil­le tiloil­le, vet­tä pitäi­si saa­da eten­kin isom­mil­le eläi­mil­le jos­tain, ne juo­vat aika pal­jon päivässä.

    Niin no. Jos säh­köä ei saa­da, leh­mät lak­kaa­vat lyp­sä­mäs­tä samal­la het­kel­lä, kun tilan gene­raat­to­ris­ta lop­puu polt­toai­ne. Ja sit­ten ne on pak­ko teu­ras­taa. Tosin eipä sata­päis­tä kar­jaa ruo­ki­ta­kaan ilman kone­voi­maa lai­dun­kau­den ulko­puo­lel­la, saa­ti että vil­jaa saa­tai­siin korjattua. 

    En tosin ymmär­rä yhtäk­kiä, miten tämä liit­tyy maa­ta­lous­tu­kiin, pait­si että tila­koon kas­vat­ta­mi­nen ja auto­ma­tii­kan lisää­mi­nen on nyky­ti­lan­tees­sa­kin tilal­li­sen ainoa kei­no saa­da työs­tään sääl­lis­tä palkkaa.

  10. Suo­men maa­ta­lous lop­puu pahas­sa krii­sis­sä paris­sa vuo­des­sa. Ihan höl­mö­läis­ten puu­haa luva­ta ihmi­sil­le, että näin ei kävi­si. Moraalitonta.

    Vaih­toeh­to? Mitä saa­tai­siin aikaan vaik­ka­pa 4 mil­jar­dil­la vuo­des­sa, joka on suu­rin piir­tein maa­ta­lous­tuen määrä? 

    Kuin­ka tyh­mä pitää olla, että ymmär­tää miten oikeas­ti tol­la rahal­la pitäi­si teh­dä, jot­ta ruo­ka ei lop­pui­si krii­sin tullen?

  11. Suo­mes­sa maa­ta­lous on ollut riip­pu­vai­nen säh­kös­tä ja polt­to­öl­jys­tä vas­ta vajaat 50 vuot­ta. Sitä ennen nor­maa­li­kin maa­ta­lous toi­mi aivan hyvin ilman nii­tä. Paris­sa vuo­des­sa huol­to­var­muus­vi­ran­omai­set sai­si­vat nyt­kin tar­vit­taes­sa maa­ta­lou­den toi­mi­maan ilman nii­tä. Mut­ta se ei onnis­tu, jos pel­lot on met­si­tet­ty, eläi­met teu­ras­tet­tu eikä sie­me­niä ole missään.

  12. Jär­ke­vä tapa hoi­taa huol­to­var­muus oli­si lait­taa ruo­kaa, lan­not­tei­ta ja muu­ta ener­gi­aa varas­toon ja huo­leh­tia sii­tä, että maa­ta­lous saa­tai­siin vähi­tel­len käyn­tiin, jos ihan pak­ko olisi. 

    Äly­tön tapa on mak­saa maa­ta­lous­tu­kia wahl­roo­seil­le ja tomaa­tin­vil­je­li­jöil­le. Tai yli­pään­sä muil­le kuin vil­jan vil­je­li­jöil­le ja hei­dän­kin mää­rän­sä pitäi­si saa­da vähen­net­tyä ja heh­taa­ria­laa pienennettyä.

    Tot­ta kai Suo­mes­sa on valit­tu äly­tön, mil­jar­de­ja vuo­des­sa mak­sa­va tapa vaik­ka se ei siis edes takaa mil­lään taval­la ruo­kaa krii­sin sattuessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.