Kaakkois-Suomessa äänestäisin Anniina Kontiokorpea

Kontiokorpi Kaakkois-Suomes­sa, jos­sa vihreät saanevat paikan vaalipi­ir­i­u­ud­is­tuk­sen ansios­ta, minä var­maankin äänestäisin Anni­ina Kon­tioko­r­pea Parikkalas­ta. Olisi hyvä, että vihreässä ryh­mässä olisi pätevä maaseu­tua edus­ta­va henkilö. Pidän hyvänä, että hänel­lä on käytän­nön tun­te­mus­ta bioen­er­gias­ta ja sitäkin, että suh­tau­tu­mi­nen ydin­voimaan on maltill­i­nen. Kysymys uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta on aina vain tärkeämpi. On hyvä, että jol­lakin on ammatil­lista asoomista siitä, mikä siinä toimii ja mikä ei. Kan­nat­taa lukea hänen postauk­sen­sa maalisku­un 12. päivältä. Koti­sivul­la pääsee tästä

 

12 vastausta artikkeliin “Kaakkois-Suomessa äänestäisin Anniina Kontiokorpea”

  1. Kuten jokainen täyspäi­nen kai tietää, maat­aloustuet tuhoa­vat luon­toa ja tap­pa­vat afrikkalaisia lap­sia. Ei niin täyspäisiä varten pitää selit­tää: Itämeren tuhou­tu­mi­nen johtuu ennen kaikkea maat­aloud­es­ta. Vaik­ka suo­ma­lais­ten osu­us tuhoamis­es­ta ei ole suurin, se on kuitenkin suurimpia per capi­ta. Afrikkalaiset maanvil­jeli­jät taas elävät rutiköy­hyy­dessä, kos­ka eivät voi kil­pail­la tolkut­tomasti tue­tun eu:n maanvil­je­lyk­sen kanssa. Rutiköy­hyys johtaa las­ten kuolemi­in, maat­aloustuet Mer­sui­hin. Kumpi on tärkeämpi, las­ten elämä vai Mer­sut? Joo, tot­ta kai Mer­sut suo­ma­lais­ten poli­itikko­jen mielestä mut­ta onko se moraalista?

    Kon­tioko­r­pi näkyy ole­van maat­alous­tukien kannattaja.

  2. Minäkin olen maat­alous­tukien kan­nat­ta­ja, perus­teena huolto­var­muus. Tosin eipä tääl­lä niin paljon enää ruokaa tuote­ta, että sitä tiukan paikan tullen meille kaikille riit­täisi. Mut­ta parem­pi silti, että edes osalle. Ilman tukia tääl­lä ei vil­jeltäisi enää kuin kannabista.

    Sen rin­nal­la ei ole merk­i­tys­tä sil­lä, rehevöi­tyykö Itämeri vai ei.

    Tom­pelon ver­taus Afrikan lap­si­in olisi haus­ka, ellei siinä leikit­täisi ihmishengillä. Nyt se on vain mauton.

  3. Daniel Fed­er­ley:
    Minäkin olen maat­alous­tukien kan­nat­ta­ja, perus­teena huolto­var­muus. Tosin eipä tääl­lä niin paljon enää ruokaa tuote­ta, että sitä tiukan paikan tullen meille kaikille riit­täisi. Mut­ta parem­pi silti, että edes osalle. Ilman tukia tääl­lä ei vil­jeltäisi enää kuin kannabista.

    Sen rin­nal­la ei ole merk­i­tys­tä sil­lä, rehevöi­tyykö Itämeri vai ei.

    Tom­pelon ver­taus Afrikan lap­si­in olisi haus­ka, ellei siinä leikit­täisi ihmishengillä. Nyt se on vain mauton.

    Ärsyt­tää, kun ihmiset eivät tiedä mis­tä puhu­vat. Huolto­var­muus ja maat­aloustuet eivät liity toisi­in­sa. Jos on sitä mieltä, että liit­tyvät, pitää ker­toa miten ihmeessä. 

    Ja, siis, jos ei tiedä, miten Afrikan maat­alouden ja toimeen­tu­lon ongel­mat johtu­vat rikkaiden maid­en maat­alous­tu­ista, kannattaisiko .…

    Vai että minä leikin ihmishengillä. Oliko vähän törkeä väite? 

    Mer­sut vai afrikkalais­ten las­ten hen­ki. Näköjään sinä tietämät­tömyyt­täsi val­it­sit puolesi.

  4. Ok, selitetään, kun tyh­myys lei­juu maan pääl­lä kuin ikuinen mus­ta usva. Jos kan­natat maataloustukia

    1) Kysy ruot­salaisil­ta, mikä on järkevää

    2) Kysy huolto­var­muusvi­ra­nomaisil­ta, kuin­ka kauan maat­alous toimii ilman polttoainetta.

    3) Kysy miten maanvil­jelys hoide­taan sit­ten kun polt­toaine lop­puu ja mik­si ihmeessä polt­toaine ei ole huolto­var­muuskysymys, johon käytetään mil­jarde­ja vuosit­tain kuten maat­alous­tuki­in käytetään.

    4) Kysy mik­si Björn Wahroosille tai tomaatti/kurkkukasvattajille pitää mak­saa miljoo­nia vuodessa harrastusmaanvieljelystä.

    5) Kysy, onko todel­la niin, että nelisen mil­jar­dia vuodessa maanvil­jeli­jiöille ja “maanvil­jeli­jöille” on järkevää, kun maanvil­je­ly kuitenkin lop­puu kun kaup­pati­et menevät poikki.

    6) Kysy min­ul­ta vielä lisää perustelui­ta, joite en nyt viitis kirjoittaa.

    Mik­si meil­lä sit­ten on maat­alous­tukia noin neljän mil­jardin euron ver­ran, suurin piirtein eniten per capi­ta, ja naa­puris­sa niin paljon vähem­män. Kos­ka suo­ma­laiset ovat niin paljon nerokkaampia. Hah!

  5. Kiitok­set Osmolle kan­natuk­ses­ta. Olen erit­täin otettu. 

    Osmo viit­tasi ener­gia-aiheeseen kir­joituk­seeni, mut­ta voidaan ruo­tia myös maat­alous­tukia tässä. Se, mik­si kan­natan maat­alous­tukia, johtuu siitä, että en näe kuin­ka muuten maat­alousyrit­täjä voisi saa­da toimeen­tu­lon yri­tys­toimin­nas­taan. Vil­jeli­jän saa­ma kor­vaus tuot­ta­mas­taan tuot­teesta/raa­ka-aineesta on lop­putuot­teen hin­nas­ta hyvin pieni osu­us, jol­la ei kart­tuvia kus­tan­nuk­sia kate­ta. Mikäli tuista luovut­taisi­in, vaatisi se hin­nan muo­dos­tu­misen määrit­te­lyn uudelleen. Kaup­pa ja tukkuli­ik­keet eivät osu­ut­taan vähen­nä, joten se tarkoit­taisi tuot­tei­den hin­nan merkit­tävää nousua, mikäli koti­maista elin­tarvike­tuotan­toa meil­lä jatkos­sakin halut­taisi­in ylläpitää. Suo­rat hin­nan koro­tuk­set kohdis­tu­isi­vat kaikkein rajuim­min pienituloisiin.

  6. Anni­ina, pitäisikö kaik­ki kan­nat­tam­a­ton yrit­täjyys pelas­taa verovaroil­la? Luulen, että et ole sitä mieltä. 

    Jostain syys­tä kuitenkin maat­alousyrit­täjiä pitää tukea sum­mal­la, jol­la suurin piirtein hoidet­taisi­in Suomen bud­jet­ti­va­je (tosin riip­puen vähän kenen mil­jardei­hin uskoo). 

    Ruot­si on täl­lä ker­taa — ja ehkä kuten taval­lista — osan­nut miet­tiä asian oikein: napa­pi­irin tun­tu­mas­sa ei kan­na­ta har­joit­taa kuin tarkasti valit­tu­ja maatalouselinkeinoja.

    Olin pitkään sitä mieltä, että ongel­ma kos­kee ensisi­jas­sa suo­ma­laista vero­mak­sa­jaa: hiukan kär­jis­te­tysti, köy­hältä kaupunki­laiselta siir­retään rahaa usein varsin vau­raille maalaisille.

    Mut­ta eihän se niin olekaan! Suurim­mat kär­si­jät ovat kehi­tys­maid­en kansalaiset ja etenkin Afrikan köy­hät. He joko yrit­tävät elää kädestä suuhun, tais­tel­la rikkaiden maid­en tuotan­non kanssa toiv­o­ton­ta tais­telua tai sit­ten he muut­ta­vat suurkaupunkien slummeihin.

    Sori, jos kuu­lostan vihamieliseltä. Ethän sinä ole tätä ongel­maa syn­nyt­tänyt. Mut­ta, joo, kyl­lä vihak­si pistää.

    Lep­pois­tun, jos joku ker­too mik­si tämä sys­tee­mi ei muka ole ihan hel­vetin väärin.

    Onnea kam­pan­jalle nyt kuitenkin.

  7. “Kysy huolto­var­muusvi­ra­nomaisil­ta, kuin­ka kauan maat­alous toimii ilman polttoainetta.”

    Mitään äkkipysäys­tähän ei tule. Lehmät ei lakkaa lyp­sämästä, porot laidun­ta­mas­ta, ome­na­pu­ut kukki­mas­ta, vil­ja kas­va­mas­ta eivätkä kanat muni­mas­ta vaik­ka polt­toaine lop­puisi. Sähkön puute voisi olla vakavampi asia isoille automa­ti­soiduille tiloille, vet­tä pitäisi saa­da etenkin isom­mille eläimille jostain, ne juo­vat aika paljon päivässä.

    Jokin osa maat­aloud­es­ta luul­tavasti säi­lyy hengis­sä tai mukau­tuu tilanteeseen, esimerkik­si juuresten kas­va­tus ei vaa­di kovin kum­mallista tekni­ikkaa, kun­han vain siemeniä löy­tyy jostain ja pieniä eläin­tilo­ja tääl­lä on ollut läpi his­to­ri­an. Mikäli vain on hyvin huol­let­tu­ja pel­to­ja, navet­to­ja sekä työkalu­ja on jotain mis­tä lähteä liik­keelle. Niis­sä voi kas­vat­taa mon­en­laista elin­tarviket­ta kesäaikaan ja talvek­si säilöä niitä eri tavoin. Tarvit­taes­sa maat­alous toimii hyvin alkeel­lisinkin välinein, vaikkakaan ei yhtä tehokkaasti eikä niin isolle joukolle ihmisiä. Tätä voidaan vielä tukea kalas­tuk­sel­la, met­sästyk­sel­lä ja marjastuksella.

    On sit­ten eri asia voiko täl­lä puo­lus­tel­la maat­alous­tukia vai ei. En kyl­lä itse koe maat­alous­tukia mitenkään isona moraalise­na ongel­mana: jos ympäristömme ei suosi maat­alout­ta, mut­ta meil­lä on rahaa tukea sitä, niin siitä vaan. Ongel­mana vaan taitaa olla että rahat on lopus­sa ja se kos­kee kyl­lä ihan kaikkea muu­takin, ei vain maataloutta.

  8. Tero tuos­sa esit­tikin hyvin havain­nol­lis­es­ti, miten huolto­var­muus toimii. Jos pel­lot on met­sitet­ty, eläimet teurastet­tu ja siemeniäkään ei ole varas­tossa, niin huo­to­var­muut­ta ei ole. Nor­maali­a­jan maat­alous­tuotan­to varmis­taa, että nuo huolto­var­muu­den edel­ly­tyk­set ovat ole­mas­sa. Huolto­var­muusvi­ra­nomais­ten tehtävänä on sopeut­taa maat­alous kri­isin sattues­sa niin, että ruuan tuotan­to voi jatkua muut­tuneis­sakin olo­suhteis­sa. Maat­alous­tuotan­non jatku­mi­nen kuitenkin edel­lyt­tää myös tukia, kos­ka niin tehdään naa­puris­sakin, myös länsi­naa­puris­sam­mekin. Tuet olisi siis pois­tet­ta­va koko maail­mas­ta, jos niistä halu­taan päästä eroon. Sil­lä olisi sit­ten paljon muitakin vaiku­tuk­sia kulut­ta­ji­in (hin­to­jen nousu, suuret hin­tavai­hte­lut, jopa ruuan saatavu­u­den vai­hte­lut jne.). Tuot­ta­jille se olisi eduk­si, mut­ta kulut­ta­jat enem­mistönä päättävät.

  9. Tero Tolo­nen:
    Mitään äkkipysäys­tähän ei tule. Lehmät ei lakkaa lyp­sämästä, porot laidun­ta­mas­ta, ome­na­pu­ut kukki­mas­ta, vil­ja kas­va­mas­ta eivätkä kanat muni­mas­ta vaik­ka polt­toaine lop­puisi. Sähkön puute voisi olla vakavampi asia isoille automa­ti­soiduille tiloille, vet­tä pitäisi saa­da etenkin isom­mille eläimille jostain, ne juo­vat aika paljon päivässä.

    Niin no. Jos sähköä ei saa­da, lehmät lakkaa­vat lyp­sämästä samal­la het­kel­lä, kun tilan gen­er­aat­torista lop­puu polt­toaine. Ja sit­ten ne on pakko teuras­taa. Tosin eipä sat­apäistä kar­jaa ruok­i­takaan ilman konevoimaa laidunkau­den ulkop­uolel­la, saati että vil­jaa saataisi­in korjattua. 

    En tosin ymmär­rä yhtäkkiä, miten tämä liit­tyy maat­alous­tuki­in, pait­si että tilakoon kas­vat­ta­mi­nen ja automati­ikan lisäämi­nen on nykyti­lanteessakin tilal­lisen ain­oa keino saa­da työstään sääl­listä palkkaa.

  10. Suomen maat­alous lop­puu pahas­sa kri­i­sis­sä paris­sa vuodessa. Ihan hölmöläis­ten puuhaa luva­ta ihmisille, että näin ei kävisi. Moraalitonta.

    Vai­h­toe­hto? Mitä saataisi­in aikaan vaikka­pa 4 mil­jardil­la vuodessa, joka on suurin piirtein maat­aloustuen määrä? 

    Kuin­ka tyh­mä pitää olla, että ymmärtää miten oikeasti tol­la rahal­la pitäisi tehdä, jot­ta ruo­ka ei lop­puisi kri­isin tullen?

  11. Suomes­sa maat­alous on ollut riip­pu­vainen sähköstä ja polt­toöljys­tä vas­ta vajaat 50 vuot­ta. Sitä ennen nor­maa­likin maat­alous toi­mi aivan hyvin ilman niitä. Paris­sa vuodessa huolto­var­muusvi­ra­nomaiset saisi­vat nytkin tarvit­taes­sa maat­alouden toim­i­maan ilman niitä. Mut­ta se ei onnis­tu, jos pel­lot on met­sitet­ty, eläimet teurastet­tu eikä siemeniä ole missään.

  12. Järkevä tapa hoitaa huolto­var­muus olisi lait­taa ruokaa, lan­not­tei­ta ja muu­ta ener­giaa varas­toon ja huole­htia siitä, että maat­alous saataisi­in vähitellen käyn­ti­in, jos ihan pakko olisi. 

    Älytön tapa on mak­saa maat­alous­tukia wahlroo­seille ja tomaat­invil­jeli­jöille. Tai ylipään­sä muille kuin vil­jan vil­jeli­jöille ja hei­dänkin määrän­sä pitäisi saa­da vähen­net­tyä ja hehtaar­i­alaa pienennettyä.

    Tot­ta kai Suomes­sa on valit­tu älytön, mil­jarde­ja vuodessa mak­sa­va tapa vaik­ka se ei siis edes takaa mil­lään taval­la ruokaa kri­isin sattuessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.