Onko IPU rahan haaskausta?

(Kir­joitin tämän postauk­sen lentokoneessa matkalla taas Suomeen. Ihmettelin, kun kukaan ei ollut kom­men­toin­ut. Se taisi johtua siitä, etten ollut muis­tanut julkaista.)

Kanadan hallitus/parlamentti on pää­tynyt siihen, että maa ei saa riit­tävää vastinet­ta IPU:lle mak­samis­taan jäsen­mak­su­ista. Siitä, voiko Kanadalle antaa tämän takia alen­nus­ta jäsen­mak­sus­ta, keskustelti­in ryh­mä 12+ n kok­ouk­ses­sa (Lähin­nä OECD-maat) tun­ti. Kyse oli jois­tain kym­menistä tuhan­sista euroista. Sälyt­tämäl­lä kok­ouk­sen kus­tan­nuk­set jokaiselle min­uu­tille, keskustelu mak­soi enemmän.

IPU kokoon­tuu kak­si ker­taa vuodessa yleiskok­ouk­seen pitämään val­tioiden pääpuhei­ta ja hyväksymään joitain julk­i­lausum­ia. Jos nuo julk­i­lausumat oli­si­vat se tuo­tos, voisin tar­joutua kir­joit­ta­maan sel­l­aiset ja jopa parem­mat promil­lel­la IPUn kustannuksista.

Mut­ta vaik­ka se min­un tai kenen tahansa muun kir­joit­ta­mani julk­i­lausuma olisi parem­pi, sil­lä ei tietenkään olisi mitään pain­oar­voa. Näis­sä julk­i­lausumis­sa niin kuin puolueo­hjelmis­sakin, tärkein­tä on se pros­es­si, jol­la se on syntynyt.

Osal­lis­tu­in työryh­mään, joka käsit­teli maail­man vesion­gel­maa. En ryhtynyt tekemään omia muu­tosesi­tyk­siä, kos­ka poh­jatek­sti oli hyvä, mut­ta oli mie­lenki­in­toista kuul­la, mil­laisia esi­tyk­siä muut tekivät ja miten he sitä peruste­liv­at. Venezuela esimerkik­si olisi halun­nut pois kaik­ki main­in­nat hyvän hallinnon vaiku­tuk­ses­ta veden riit­tävyy­teen. Saa­toin ilman oman­tun­non tuskia hyväksyä vaa­timuk­sen, että kansal­lis­ten par­la­men­tien on pyrit­tävä takaa­maan juo­mavet­tä kaikille asukkailleen.

Mie­lenki­in­toinen epävi­ralli­nen työryh­mä käsit­teli riskiä, että ydin­so­ta syt­ty­isi vahin­gos­sa. Vuon­na 1983 kuulem­ma oli tipal­la, kun Neu­vos­toli­iton tutka­jär­jestelmä antoi väärän häly­tyk­sen ohju­siskus­ta Neu­vos­toli­it­toon. Tämän tari­nan mukaan yksi ever­stin arvoinen ihmi­nen pelasti koko maail­man kieltäy­tymäl­lä toim­i­mas­ta, kuten olisi ohjesään­nön mukaan pitänyt toimia.

IPU perustet­ti­in aikanaan rauhan­pro­jek­ti­na Ran­skan ja Bri­tann­ian par­la­ment­tien välille. Nyky­isin se oikeas­t­aan on henkistä kehi­tys­a­pua län­si­maid­en poli­itikoil­ta vähem­män demokraat­tisem­mille maille.

Nais­ten ase­maa esimerkik­si käsitel­lään joka kok­ouk­ses­sa. Tässäkin eri maat jou­tu­i­v­at selit­tämään, mik­si hei­dän par­la­menteis­saan on niin vähän naisia. Suo­ma­laiset eivät olleet tässä varsi­nais­es­ti loopin alla, vaik­ka ei se meil­läkään tasan 50 % ole.

Pain­os­tus on toimin­ut. Ara­bi­maid­en del­e­gaa­tiois­sa on paljon naisia, eivätkä nämä ole mitään kotior­ju­ud­es­ta tilapäiseen vapau­teen päästet­tyjä. Oli­vat todel­la hyviä argumentoimaan.

Sep­po Tiiti­nen sanoi, että IPUn paras puoli on siinä, ettei pahimpiakaan hylk­iö­mai­ta erote­ta. Jokin keskusteluy­hteys kun on hyvä säi­lyt­tää. Ja oli se man­naa korville, kun Pohjois-Kore­an edus­ta­ja puo­lusti demokra­ti­aa ja ihmisoikeuksia.

IPU-kok­ousten tärkein anti on siinä, että eri maid­en par­la­men­taarikot kokoon­tu­vat. Se, että tun­netaan henkilöko­htais­es­ti, vähen­tää sotia ja muu­ta ikävää. Tätä ei todel­lakaan voisi tehdä nettikeskusteluna.

IPU-del­e­gaa­tios­sa olem­i­nen on joko täysin hyödytön­tä tai todel­la antoisaa. Se riip­puu paljolti siitä, kuin­ka akti­ivis­es­ti mah­dol­lisu­ut­ta verkos­toi­tu­miseen käytetään. Täl­laisia jär­jestöjä kan­nat­taa pitää yllä, mut­ta toim­intat­apo­ja voisi nykyaikaistaa. Suo­ma­laista kansane­dus­ta­jaa, joka on tot­tunut vähem­män ylel­liseen elämään kuin muiden maid­en kansane­dus­ta­jat, vähän oudok­sut­ti puit­tei­den ylellisyys.

Viro­laisil­ta kuulin, että he henkilöko­htais­es­ti ja mon­et viro­laiset ylipään­sä pelkäävät Venäjän hyökkäys­tä maa­han aivan tolkut­tomasti. Arvioi­vat, että kymme­nen tun­tia olisi aikaa pyrk­iä pois maasta.

(Istu­in illal­lisel­la viro­laisen kym­menot­telun olympiavoit­ta­jan, Erki Noolin vier­essä. Mies olisi akti­ivi­aikanaan voit­tanut Kale­van kisois­sa ainakin viisi lajia ja sen kym­menot­telun tietysti kuudentena. )

Kun torstaina iltapäiväl­lä lähdin viimeis­es­tä kok­ouk­ses­ta kohti hotel­lia, ei ollut mitenkään tunne merkkipaalus­ta elämässäni. Se oli kuitenkin melko var­masti viimeinen virkate­htävänä kansanedustajana.

= = = =

Palu­umat­ka lennet­ti­in Hanoista Pari­isi­in ja Pari­i­sista Helsinki­in. Lento Pari­isi-Helsin­ki oli pehmeä lasku Euroop­paan, sil­lä kone oli puo­lil­laan aasiala­iaisa.  Suorin tie Pari­i­sista Aasi­aan kul­kee Helsin­gin kaut­ta. Finnair­il­la olisi ollut suo­ra yhteys Helsingistä Hanoi­hin (välilasku Hong Kongis­sa) mut­ta se oli eduskun­nan bud­jetille liian kallis. Samssa Pari­isi-Helsin­ki ‑koneessa oli STUK.n väkeä palaa­mas­sa Yhdys­val­loista. Hei­dänkin piti tehdä mut­ka Pari­isin kaut­ta, kos­ka val­tion kil­pailu­tus ei ollut suos­in­ut omaa lentoy­htiötä eikä sen suo­ria lento­ja. Ran­skas­sa suosi­taan omaa lentoy­htiötä mak­soi mitä maksoi.

17 vastausta artikkeliin “Onko IPU rahan haaskausta?”

  1. Sivulliselle UPI avau­tuu kan­sain­välisen lehmäkau­pan areenana. Öljyä tuot­ta­vat val­tiot eivät halua vesien sääte­lyä, kos­ka öljylähtei­den ympäristö­jen saas­tu­tus on per­in­teeseen kuu­lu­va oikeus. Jos UPI tuot­taa hyviä ideoita, ne suo­dat­tuvat käyt­töön niis­sä mais­sa, jois­sa nou­date­taan hyväää hallinnol­lista tapaa. Tämä on:” Toi­mi asian hyväk­si, älä hauku muita.”

    Vastaa

  2. Pietilä, ei öljy se syy ole. Venezue­las­sa on sosial­is­mi, joten siel­lä ei mikään toi­mi ja melkein kaikesta on pulaa maail­man suurim­mista öljy­varoista huolimatta.

    Kehi­tys­mais­sa yksi­tyiset yri­tyk­set yleen­sä takaa­vat hal­van johtove­den kalli­in kaivove­den tilalle paljon varmem­min ja syr­jimät­tömäm­min kuin julki­nen sektori.

    Vastaa

  3. Eiköhöän IPU:n merk­i­tys ole aika hyvin Oden blo­gis­sa tuo­tu esi­in. Henkilö­suhtei­ta, tapaami­sisa, ja sen seikan hav­it­semista että toisel­la puolen rajaa ei olla täysiä hirviöitä.

    Vastaa

  4. Eiköhän IPU:n arvo ole siinä, että ihmiset tapaa­vat toisi­aan. Se että kir­joitel­laa jotain papere­i­ta siinä sivus­sa, ei ole merkityksellistä.

    Sama voidaan hoitaa halvem­mal­la esimerkik­si sopi­mal­la että kaik­ki par­la­men­taarikot liit­tyvät johonkin muuhun kan­sain­väliseen jär­jestöön. Isoista riip­pumat­tomista hyvän­tekeväisyysjär­jestöistä esimerkik­si Rotary:n jäse­nenä olisi helpom­pi tehdä enem­män maail­man vesion­gel­man hyväk­si, mut­ta sil­loin ei kan­sain­väli­sis­sä kok­ouk­sis­sa voisi tava­ta vain parlamentaarikoita.

    Eli IPU on tapaam­is­foo­ru­mi ja sinän­sä arvokas. Jos halu­aa tehdä jotain vesion­gel­man hyväk­si, kan­nat­taa par­la­men­taarikonkin liit­tyä Rotarei­hin tai Lei­joni­in tms.

    Vastaa

  5. Edelleenkään mikään ei velvoita tekemään kil­pailu­tusil­moituk­sia muu­ta kuin maan oma­l­la kielel­lä. Suo­ma­laiset virkamiehet kil­pailu­tuski­imas­saan osta­vat kään­nös­toimis­toil­ta ilmoituk­set kaikki­in viral­lisi­in kanavi­in kaikil­la muil­la pait­si suomen tai ruotsin kielel­lä. Ran­skalaiset lait­ta­vat oma­l­la kielel­lään ja kun suo­ma­laiset osaa­vat englan­nin alkeet ja ran­skaa ei ollenkaan, niin siinä jää moni kil­pailu­tus EU:ssa väliin.

    Vastaa

  6. OS: “Ran­skas­sa suosi­taan omaa lentoy­htiötä mak­soi mitä maksoi”

    Joo, en ihan täysin ymmär­rä tätä Suo­ma­laista kil­pailu­tusjär­jestelmää — kan­nat­taako ostaa ensin Cay­mansaar­il­ta hoide­tu­ista fir­moista palve­lut hal­val­la ja sit­ten sääste­tyt rahat käyt­tää työttömyyskorvauksiin

    Vastaa

  7. “Ja oli se man­naa korville, kun Pohjois-Kore­an edus­ta­ja puo­lusti demokra­ti­aa ja ihmisoikeuksia.”

    Iro­nises­sa mielessä ehkä, mut­ta jotenkin silti särähtää kor­vaan. Satiku­tia sietäi­sivät, juche-sortajat.

    Vastaa

  8. Venezuela:
    Pietilä, ei öljy se syy ole. Venezue­las­sa on sosial­is­mi, joten siel­lä ei mikään toi­mi ja melkein kaikesta on pulaa maail­man suurim­mista öljy­varoista huolimatta. 

    Tosin ei Chavezia olisi ääänestet­ty aikanaan (ainakin ker­ran rehellis­es­ti) val­taan, jos se edeltäväkään jär­jestelmä olisi toiminut

    Vastaa

  9. Tero Tolo­nen:
    Joo, en ihan täysin ymmär­rä tätä Suo­ma­laista kil­pailu­tusjär­jestelmää – kan­nat­taako ostaa ensin Cay­mansaar­il­ta hoide­tu­ista fir­moista palve­lut hal­val­la ja sit­ten sääste­tyt rahat käyt­tää työttömyyskorvauksiin 

    Nykään­hän tietysti kaikkien val­tionor­gan­isaa­tioidenkin pitää kat­soa *omaa* bud­jet­ti­aan, joten minkään kokon­aise­dun huomioimiseen ei ole moti­ivia (eipä tosin aina näköjään edusku­nas­sakaan). Sinän­sä tosin puolit­tain epäilen näitä lentoes­imerkke­jä. Koke­muk­seni mukaan kyl­lä val­ti­ol­lakin myös matkus­ta­jal­la on sanan­val­taa lentoaikataului­hin, ja Yhdys­val­toi­hin ei mon­een kohteeseen pääse suo­raan Finnair­il­la. Jos konet­ta pitää kuitenkin vai­h­taa, Pari­isikin voi olla mielekäs vaihtoehto.

    (Toki niiden EU:n kil­pailu­tussään­tö­jen voisi kuvitel­la ole­van samat Helsingis­sä ja Pariisissa.)

    Vastaa

  10. “Ran­skas­sa suosi­taan omaa lentoy­htiötä mak­soi mitä maksoi.”
    Ja veron­mak­sa­ja­han maksoi.
    Näyt­tää siltä, että IPUn kok­ouk­ses­sa kävi­jöitä pide­tään aika rupuli­porukkana. Kun yri­tys lähet­tää työn­tek­i­jöitään jon­nekin, ote­taan huomioon pait­si lipun hin­ta, myös lennon kesto. Ehkä niiden ihmis­ten työ­panos­ta arvoste­taan enemmän.

    Vastaa

  11. Ter­ve,

    Ette kai te nyt oikeasti luule, etta Venezue­las­sa tai mis­san lati­nalainen Amerikan maas­sa tehtaisi­in rehellista poli­ti­ikkaa. Kauheaa ajatel­la etta jopa suo­ma­laiset niin ajat­tel­e­vat. Mut­ta tehkaa hyvat ihmiset niin kuin halu­at­te. Lula ja Sil­va, meu deus!

    t. Mikko

    Vastaa

  12. Venet­zuela:

    Ei siel­la mitaan sosial­is­mia ole. Ompa­han vain Lati­no-amerikalle tyyp­illi­nen val­tiokap­i­tal­is­mi. Lop­puu kun uusi pamp­pu paasee val­taan. Niin se on taal­lakin (siis Brasiliassa).

    t. Mikko

    Vastaa

  13. Jopa Yhdys­val­lois­sa, jos­sa vain noin 20% edus­ta­jista on naisia, nais­ten on helpom­pi tul­la val­i­tuk­sia. Toiv­ot­tavasti tilas­toti­eteil­i­jän päässä nyt klonksuttaa. 

    Suomes­sa naisen on paljon miestä helpom­pi päästä edus­ta­jak­si. Todel­la paljon. Onko tämä ongelma?

    Joo, tot­ta kai IPU käyt­tää ener­giaa tämän epäko­hdan korjaamiseen? 

    Heh.

    Vastaa

  14. Ran­skas­sa suosi­taan omaa lentoy­htiötä mak­soi mitä maksoi. 

    No eipä todel­lakaan suosi­ta, mut­ta ehkä Ran­skas­sa on työe­htosopimus, jon­ka mukaan työ­nan­ta­ja mak­saa palkkaa työ­matkan ajal­ta? Hongkongista pääsee halvim­mal­la Suomeen, kun lentää Tallinnaan ja tulee lau­tal­la Jätkäsaareen.

    Kymp­pi on liikaa, käyte­tys­tä tavaras­ta vito­nenkin piisaa, sanoi jo Helander aikanaan, ja lentoy­htiöt hin­noit­tel­e­vat suo­rat lennot kalli­imik­si kuin ne, jois­sa on jatkoy­hteys. Suo­ra lento Honkkarista Hesaan on parem­pi ja siis myös kalli­impi kuin pas­ka lento Pari­isin kaut­ta. STUK las­kee paljonko työn­tek­i­jöi­den aika sille mak­saa (pyöris­tet­tynä n. 0 €/tunti) ja arvioi sen mukaan, paljonko sen kan­nat­taa mak­saa tästä hyvinkin paljon käyte­tys­tä tavarasta.

    Vastaa

  15. Niin tämä laa­ja man­ner eteläi­nen Amerik­ka, johon Euroopas­ta oli voimakas muut­toli­ike 1945–55. Koke­mus­ta on jo tuol­ta ajal­ta, kun Brasil­i­aan raken­net­ti­in uusi pääkaupun­ki. Venet­zueila pär­jäsi hyvin, mut­ta sit­ten tuli kom­mu­nis­mi ja sitä vas­tus­ta­vat sis­sili­ik­keet. Tästä vai­heesta ei kenellekään ole tul­lut mitään hyvää. Chilen talous alkoi men­nä kuralle, kun sinne astui val­taan marx­i­lainen Allende. Armei­jan joh­dos­sa oli sak­salainen upseeri, joka ei hyväksynyt pikaista jär­jeste­lyä Allen­den suh­teen. Näin hän jou­tui hau­taan ja paikallisen moraalin omaa­va armei­jan uusi pääl­likkö hoiti hom­man ja marx­i­lainen vai­he Chi­lessä lop­pui. Myös Venet­zueilan Hugo C. on yritet­ty jär­jestää siir­tymistä ajas­ta ikuisu­u­teen, mut­ta ilmeis­es­ti kukaan ammat­ti­lainen ei ole suos­tunut otta­maan keikkaa. Toisaal­ta on hyvä nähdä, mil­lä voimal­la öljyn suh­teen rikas val­tio kur­jis­tuu aitososialismissä.

    Vastaa

  16. Ter­ve,

    Mun vaimo syn­tyi Brasil­ias­sa 1958, samana vuon­na kun hann aiti tuli Suomes­ta tanne. Tietaa naista maista aivan hel­vetin paljon enem­man kuin kaik­ki suo­ma­laiset yhteensa.Ei mil­laan pahalla.

    t. Mikko

    Vastaa

  17. Kyl­lä Suomes­sakin val­tion hallinnos­sa vielä 80-luvul­la suosit­ti­in automaat­tis­es­ti Finnairia. Kaikki­val­tias kil­pailu­tus on johtanut myös laa­jaan osaop­ti­moin­ti­in, jon­ka laa­ju­ut­ta kukaan ei var­maankaan tutki.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.