Kiinteistövero ja asumisen kustannukset

70 vastausta artikkeliin “Kiinteistövero ja asumisen kustannukset”

1. Nor­maali tilanne kuitenkin on se, että omis­tusasu­ja ei tee (eikä edes voi tehdä) asum­is­val­in­to­jaan kiin­teistöveron perus­teel­la. Kun kiin­teistöverot nou­se­vat tule­vat ne hänelle suo­raan lisäku­luina asumiseen. 

   Asum­ista ei kan­na­ta tarkastel­la pelkästään asun­non vai­h­don kaut­ta, sil­lä useim­mille ihmisille asun­non­va­i­h­to on poikkeusti­lanne asum­isuran aikana. Nor­maal­i­ti­lanne on pitkään jatku­va asum­i­nen samas­sa kohteessa jol­loin asumiseen liit­tyvät lisäku­lut eivät ole todel­lisu­udessa valin­nan­va­pau­den piirissä.

   Vastaa

   1. Sille, joka on ensin ostanut asu8nnon kalli­il­la ja joutuu sit­ten mak­samaan korotet­tua kiin­teistöveroa, vero on tietysti lisäkus­tan­nus, kos­ka ei vaiku­ta asun­non osto­hin­taan takau­tu­vasti. Artikke­lin varsi­naise­na aiheena oli kiin­teistöveron vaiku­tus markkiunavuokriin.

      Vastaa

2. Marko Kivelä: Nor­maal­i­ti­lanne on pitkään jatku­va asum­i­nen samas­sa kohteessa jol­loin asumiseen liit­tyvät lisäku­lut eivät ole todel­lisu­udessa valin­nan­va­pau­den piirissä.

   Mut­ta onko tämä tavoitelta­va tilanne, jota pitää veroratkaisuil­la tukea, vai ken­ties sit­tenkin hait­ta, jota pitäisi pyrk­iä vähentämään?

   Jäyköistä asun­tomarkki­noista johtu­va epäop­ti­maal­i­sis­sa asun­nois­sa asum­i­nen on merkit­tävä kus­tan­nus kansan­taloudelle, vaik­ka onhan koti­in ja kotiseu­tu­un kiin­tymi­nen arvo sinänsä.

   Vastaa

3. Ode: “Sik­si raken­nuk­seen kohdis­tu­van kiin­teistöveron voisi pois­taa ja verot­taa vain tonttia.”

   Aamen.

   Tuor­eim­mas­sa (4.4.) Econ­o­mistis­sä (lie­neekö ko. numero ollut jopa kimmok­keena tämän keskustelun heräämisen kanssa?) — jon­ka kaik­ki halukkaat voivat muuten lukea ilmaisek­si Hel­Metin kaut­ta (Zinio/Rb Dig­i­tal Gate­way) kuten noin miljoo­nan muunkin lehden — huonolle maankäytölle esitet­ti­in toimen­pidesu­osi­tuk­se­na kak­si bul­let pointtia:

   1. Top-down city-plan­ning deci­sion mak­ing: “Any restric­tions on build­ing won by one dis­trict should be off­set by increas­es else­where, so the city as a whole keeps to its devel­op­ment budget.”

   2. High­er tax­es on the val­ue of land: “Where­as a high tax on prop­er­ty can dis­cour­age invest­ment, a high tax on land cre­ates an incen­tive to devel­opd unused sites. Land-val­ue tax­es can also help cater for new­com­ers. New infra­struc­ture rais­es the val­ue of near­by land, auto­mat­i­cal­ly feed­ing through into rev­enues — which helps to pay for the improvements.”

   Ylipäätään suosit­te­len luke­maan ko. numeron jos­sa laa­jem­pi artikke­li käsit­telee mon­i­naisia ongelmia mitä siitä seu­raa kun kaavoitus on epä­tarkoituk­sen­mukaista (tai ainakin koko yhteiskun­nan vinkke­listä tarkastellen epä­toimi­vaa — sil­lä aina­han nykyti­lanteel­la on omat hyötyjät).

   Taloudel­liset mene­tyk­set ovat mit­tavia. Esim. San Fran­ci­son talousalueen on las­ket­tu tar­joa­van työtä viisi ker­taa isom­malle pop­u­laa­ti­ol­la sikäli mikäli kaavoitus ei olisi talouskasvun esteenä.

   Koko Yhdys­val­tain talouden puolestaan esti­moidaan kas­va­van 6.5–13.5% eli dol­lareik­si muun­net­tuna 1–2 biljoon­aa. Se on aika paljon pätäkkätä jol­la rahoit­taa vaik­ka sit­ten obamacarea.

   Ensin maini­tus­ta puhuin itsekin jo aiem­mas­sa threadis­sa (http://www.soininvaara.fi/2015/02/26/lisaa-kaupunkia-helsinkiin-lausuu-yleiskaavasta-voi-allekirjoittaa/ 20.3.2015 kom­menteista kel­lo 11:58 etiäpäin).

   Tätä toista eli radikaalia ver­ou­ud­is­tus­ta pitäisi pohtia vakavasti Suomessakin.

   Ainakin kaupungeis­sa voitaisi­in siir­tyä verot­ta­maan pelkkää maa-alaa ja luop­ua kiin­teistöverot­tamis­es­ta vaik­ka kokonaan.

   Joku mixed-mod­elkin voisi pelit­tää. Näitä malle­ja pitäisi jonkun tietovi­isaan ihan oikeasti pohtia ja simu­loi­da ja tarvit­taes­sa vaik­ka pienessä mit­takaavas­sa alkaa myös kokeilla.

   Luon­nol­lis­es­ti — ainakin vetovoimaises­sa kaupungis­sa — saat­taisi olla kovinkin järkevää, että maan verot­ta­mi­nen por­rastet­taisi­in (ehkä isoinkin harp­pauksin): mitä tehokkaam­paa rak­en­tamista, sitä vähäisem­pi veror­a­site maanomistajalle.

   Johan löy­ty­isi insen­ti­ivi torni­rak­en­tamiselle siel­lä mis­sä tornien pystyt­tämi­nen on kaikin puolin järkevää.

   Jos auton­myyn­tifir­mat halu­a­vat pitää kilo­metri­halle­jaan prime paikoil­la, niin mak­sakoot tästä oikeud­es­ta asian­mukaista hintaa.

   Ei kaupunki­laista pidä pakot­taa hyvän­tek­i­jäk­si. Jokainen vas­tatkoon omista viuluistaan.

   Vastaa

   1. En ollut tuo­ta Econ­o­mistin artikke­lia lukenut, mut­ta on aivan kansan­talousti­eteen alkei­ta, että kaupunki­maan arvon­nousu on järkevää ja oikeudenmukai8sta kon­fiskoi­da yhteiskun­nalle nimeno­maan maa­han kohdis­tu­val­la kiinteistöverolla.

      Vastaa

4. Osmo Soin­in­vaara: “raken­nuk­seen kohdis­tu­van kiin­teistöveron voisi pois­taa ja verot­taa vain tonttia”

   Onko­han tätä ehdo­tus­ta mietit­ty kovinkaan pitkälle val­taosan Suomea osalta? Merkit­tävässä osas­sa Suomea tont­tien arvo suh­teessa raken­nusten arvoon poikkeaa todel­la paljon Helsin­gin tilanteesta.

   Vastaa

5. Kaik­ki tuet menevät suo­raan hin­toi­hin. Oli kyse sit­ten omis­tamisen tai vuokran­mak­sun tukemis­es­ta. Joku laa­jem­pi tutkimus oli tul­lut aikoinaan siihen johtopäätök­seen, että tuista 98% val­uu hin­toi­hin, väit­täisin tuon 2% ole­van mit­tavirhet­tä. Eli vuokralainen ei hyödy vuokratuista.

   Ratio­naa­li­nen vokranan­ta­ja las­kee kor­jau­so­let­ta­man, kulut, verot ja tuot­to-odotuk­sen yhteen vuokrak­si. Asun­toon kohdis­tu­vat kulut menevät suo­raan siis vuokri­in, joten myös asun­toon kohdis­tu­vat verot menevät suo­raan vuokri­in vaik­ka ovat omis­ta­jan tuot­to­laskel­mas­sa kohdas­sa kulut eli vastikkeessa.

   Yksinker­atisin tapa tukea vuokralaisia on siis pienen­tää pääo­mavero­tus­ta, mut­ta se ei ole vasem­mis­tolle kor­rek­tia. Sen takia vasem­mis­to Suomes­sa tekee veropoli­ti­ikkaa, joka rokkot­taa juuri vähäo­saisimpia, mikä on sääli.

   Vastaa

6. Sinän­sä, järkevää, mut­ta saat­taisi olla mas­si­ivi­nen kus­tan­nus jo oma­l­la ton­til­la asuville. Onko oikein takau­tu­vasti lyödä täl­laisia ihmisiä, jot­ka hyvässä uskos­sa ovat sijoit­ta­neet maapo­h­jaan kasvukeskuk­ses­sa kym­meniä tuhan­sia euro­ja (ker­rosta­lo) tai jopa yli satatuhat­ta (OKT)? Tietysti kateel­lis­ten mielestä näitä kap­i­tal­is­te­ja saa haka­ta kuin vieras­ta sikaa, sen ymmär­rän: “Hähäh­häää, mitäs osti­vat, nyt saa­vat mitä ansait­se­vat, tätä onkin kiva katsella!”.

   Entäs vaiku­tuk­set vuokra­ton­til­la ole­vi­in raken­nuk­si­in? Perit­täisi­inkö ton­tin omis­ta­jal­ta (esim. kaupun­ki) maapo­h­javeroa, joka siir­ty­isi sit­ten tont­tivuokraan? Entä jos kaupun­ki ei perisi itseltään maapo­h­javeroa? Täl­löin taloy­htiöt, jot­ka omis­ta­vat omat tont­tin­sa tek­i­sivät mas­si­ivisen kap­i­taal­isi­ir­ron vuokra­tont­tiy­htiöille. Omas­ta ton­tista voisi tul­la rasite joka tuplaisi arvon­laskun ja vuokra­tont­ti olisikin etu.

   Entä mikä olisi net­to­vaiku­tus keskimääräiseen oma­tont­tisen kaupunkik­er­rostalon arvoon? Lähtisikö asun­non hin­nas­ta 1% 15% vai 20% ja onko mah­dol­lista kom­pen­soi­da tätä menetystä?

   Vastaa

7. Osmo,

   On tot­ta, että kiin­teistövero alen­taa asun­non hin­taa SUHTEESSA asun­toon, jota kiin­teistövero ei rasita. Käytän­nössä tämä kuitenkin tarkoit­taa toden­näköisem­min sitä, että kiin­teistöveron rasit­ta­man asun­non hin­ta pysyy vähin­tään samana ja kiin­teistöverot­toman asun­non arvo nousee. Näin ollen myös markki­navuokrat nousevat.

   Sin­un päät­telystäsi saa sel­l­aisen kuvan, että hyödyk­keen verot­ta­mi­nen lask­isi hyödyk­keen hin­taa, mikä tun­tuu aika kummalliselta.

   Vastaa

8. Marko Kivelä:
   Nor­maal­i­ti­lanne on pitkään jatku­va asum­i­nen samas­sa kohteessa jol­loin asumiseen liit­tyvät lisäku­lut eivät ole todel­lisu­udessa valin­nan­va­pau­den piirissä. 

   Amerikas­sa on jos­sain osaval­tiois­sa (Texas)? käytössä sys­tee­mi, jos­sa kiin­teistöveron takia ei voi asun­toa pakot­taa myymään. Ihmiset saa­vat asua ostamis­saan talois­sa vaik­ka rahat eivät enää riitä veroi­hin. Kerään­tynyt vero ote­taan asun­non myyn­ti­hin­nas­ta asukkaan kuoltua.

   Vastaa

9. <bloc
   Lasse:
   Sin­un päät­telystäsi saa sel­l­aisen kuvan, että hyödyk­keen verot­ta­mi­nen lask­isi hyödyk­keen hin­taa, mikä tun­tuu aika kummalliselta.
   Halvem­mis­sa tuot­teis­sa, kuten polt­toaineet ja vir­voitusjuo­mat, verol­la nos­te­taan tuot­tei­den hin­taa tietois­es­ti. Korkea autoverokin nos­taa auto­jen hin­taa, mut­ta valmis­ta­jat ovat laske­neet omaa osu­ut­taan hin­nas­ta lisätäk­seen myyn­tiä, joten ihan täysimääräisenä vero ei näy kulut­ta­jahin­nas­sa. Kiin­teistöveron kohdal­la markki­noiden hin­ta­jous­to on var­masti suurem­pi, mut­ta merk­i­tys­tä on myös sil­lä, alen­netaanko vas­taavasti mui­ta vero­ja (esim. ansio­tulovero tai alv), jos kiin­teistöveroa kerätään enem­män. Jos kulut­ta­jil­la on enem­män varaa mak­saa, asum­i­nen luul­tavasti kallis­tuu. Jos kulut­ta­jil­la on vähem­män varaa mak­saa, asum­i­nen voi halventua.

   Vastaa

10. Kalle:
    Kaik­ki tuet menevät suo­raan hin­toi­hin. Oli kyse sit­ten omis­tamisen tai vuokran­mak­sun tukemis­es­ta. Joku laa­jem­pi tutkimus oli tul­lut aikoinaan siihen johtopäätök­seen, että tuista 98% val­uu hin­toi­hin, väit­täisin tuon 2% ole­van mit­tavirhet­tä. Eli vuokralainen ei hyödy vuokratuista.

    Ratio­naa­li­nen vokranan­ta­ja las­kee kor­jau­so­let­ta­man, kulut, verot ja tuot­to-odotuk­sen yhteen vuokrak­si. Asun­toon kohdis­tu­vat kulut menevät suo­raan siis vuokri­in, joten myös asun­toon kohdis­tu­vat verot menevät suo­raan vuokri­in vaik­ka ovat omis­ta­jan tuot­to­laskel­mas­sa kohdas­sa kulut eli vastikkeessa.

    Yksinker­atisin tapa tukea vuokralaisia on siis pienen­tää bpääo­mavero­tus­ta, mut­ta se ei ole vasem­mis­tolle kor­rek­tia. Sen takia vasem­mis­to Suomes­sa tekee veropoli­ti­ikkaa, joka rokkot­taa juuri vähäo­saisimpia, mikä on sääli.

    Samaa mieltä Kallen kanssa. Pait­si lähtisin itse purka­maan asumiskus­tan­nusten nousua kaupungis­sa tuot­ta­mal­la asun­to­ja ilman autopaikko­ja, ilman kämp­pi­en viimeis­te­lyä ja pakot­ta­mal­la val­it­se­maan joko tornien rak­en­tamisen tai tiivi­in ruu­tukaavaa välillä.

    Kaupunki­a­sumiseen vihamielis­es­ti suh­tau­tu­vat kar­si­u­tu­isi­vat p‑paikkojen puut­tumisen vuok­si, samoin laiskat ja näköalat­tomat kos­ka pitäisi ihan itse osa­ta soit­taa sis­us­tus­su­un­nit­teli­jalle ja remp­paäi­jälle (tai OMG jopa opetel­la tekemään ihan itse).

    Vastaa

11. Osmon mielestä vuokra­markki­noil­la ei ole markki­na­t­alout­ta. Kun minä toimin vuokranan­ta­jana mietin vain sitä kuin­ka saisin korkeim­man vuokran suh­teessa vaivaan, en sitä paljonko omat men­neet kus­tan­nuk­set ovat. Halu­an pitää hyvää vuokralaista vaik­ka alen­ta­mal­la vuokraa jos olen sel­l­aisen saanut. Sit­ten vuokralaisen irti­sanoutues­sa mietin kan­nat­taako vuokra­ta vai myy­dä, eli siis rahan tuot­toa muual­la. Toimeen­tuki­asi­akkail­ta nos­tan vuokraa jatku­vasti saadak­seni mak­simin mitä kun­ta mak­saa, sil­lä eihän se vaiku­ta vuokralaisen pysyvyy­teen. Kiin­teistöveroil­la on merk­i­tys­tä vain vuokra-asun­to­jen tar­jon­taan, ja sitä kaut­ta vuokrata­soon. Mut­ta eniten vuokrata­soon vaikut­ta­vat asum­is- ja toimeen­tu­lotuet sekä odotuk­set omis­tusasun­to­hin­to­jen kehit­tymis­es­tä, eli vuokra-asun­to­jen kysyntä.

    Vastaa

12. Hyvä tiivis­tet­ty kir­joi­tus, mis­tä niitä säästöjä pitää aina ensim­mäisek­si ottaa. Tietenkin sieltä, mis­sä eri­laiset vero­tuki­aiset ja muut iki­van­hat idi­o­tismit eivät hyödytä kuin pankke­ja tms. toimijoita.

    Vastaa

13. Kaik­ki kri­ti­ik­ki mitä ikinä olen kuul­lut kiin­teistöveroa vas­taan, myös tässä ketjus­sa, liit­tyy siir­tymä­vai­heeseen ja on kui­tat­tavis­sa triv­i­aaleil­la siirtymäsäännöksillä.

    Esim1: veron mak­su alkaa veron voimaan­tu­loa seu­raavas­ta kau­pan­teosta eteenpäin.
    Esim2: veroa nos­te­taan hil­jalleen sel­l­aista tah­tia, että se leikkaa vaikka­pa 2/3 hin­to­jen noususta.

    Vastaa

14. Eas­i­er said than done: Samaa mieltä Kallen kanssa. Pait­si lähtisin itse purka­maan asumiskus­tan­nusten nousua kaupungis­sa tuot­ta­mal­la asun­to­ja ilman autopaikkoja… 

    Tuo olisi ihan­neti­lanne, mut­ta vaatisi toimi­ak­seen täysin toisen tyyp­piset markki­nat. Nyt gryn­der­it mak­si­moi­vat tuo­tot rak­en­ta­mal­la koko ajan liian vähän autopaikko­ja (yhteistyössä kun­nal­lisen kaavoit­ta­jan kanssa). Jos markki­nat toimi­si­vat, asun­non osta­ja voisi määrutel­lä, tarvit­seeko paikan. 

    Peri­aat­teessa tiivis ruu­tukaa­va (ei mitään takatöölöä vaan oikeasti tiivis) luo parhaat asuinympäristöt, mut­ta torni­rak­en­tamista tarvit­ta­nee jonkin ver­ran liike-elämän tarpeisiin.

    Osmo Soin­in­vaara:
    …kaupunki­maan arvon­nousu on järkevää ja oikeudenmukai8sta kon­fiskoi­da yhteiskun­nalle nimeno­maan maa­han kohdis­tu­val­la kiinteistöverolla. 

    Eri­tyise type­rä temp­pu maas­sa, jon­ka suurin yhteiskun­nalli­nen ongel­ma on pääo­maköy­hyys. Sys­tee­mi, joka perus­tuu ihan puh­taasti kateu­teen ei vain toimi.

    Vastaa

15. teekkari: Mut­ta onko tämä tavoitelta­va tilanne, jota pitää veroratkaisuil­la tukea, vai ken­ties sit­tenkin hait­ta, jota pitäisi pyrk­iä vähentämään?

    Jäyköistä asun­tomarkki­noista johtu­va epäop­ti­maal­i­sis­sa asun­nois­sa asum­i­nen on merkit­tävä kus­tan­nus kansan­taloudelle, vaik­ka onhan koti­in ja kotiseu­tu­un kiin­tymi­nen arvo sinänsä. 

    “Notkean liukkaat asun­tomarkki­nat” = kiin­teistö- ja vuokra-asun­tovälit­täjän sekä muut­tofir­man unel­ma? Tuo ei silti tai­da vält­tämät­tä olla unel­ma asukkaan ja naa­purei­denkaan kannal­ta, jos talon väki vai­h­tuu tuhkatiheään..

    Vastaa

16. dio­di: Amerikas­sa on jos­sain osaval­tiois­sa (Texas)? käytössä sys­tee­mi, jos­sa kiin­teistöveron takia ei voi asun­toa pakot­taa myymään. Ihmiset saa­vat asua ostamis­saan talois­sa vaik­ka rahat eivät enää riitäveroihin.Kerääntynyt vero ote­taan asun­non myyn­ti­hin­nas­ta asukkaan kuoltua. 

    Mik­si? Eikö olisi fik­sumpaa verot­taa kiin­teistöjä raken­nuk­sia pain­ot­taen, niin sil­loin niitä ei olisi/syntyisi ainakaan liikaa? 

    Sil­loin ole­mas­saole­via raken­nuk­si­akin pidet­täisi­in toden­näköis­es­ti myös parem­mas­sa kun­nos­sa. Jouta­vat, tuot­ta­mat­tomat ja tyhjil­lään ole­vat raken­nuk­set puret­taisi­in tai saisi­vat tarvit­tavia käyttäjiä.

    Vastaa

17. Osmo Soin­in­vaara:
    En ollut tuo­ta Econ­o­mistin artikke­lia lukenut, mut­ta on aivan kansan­talousti­eteen alkei­ta, että kaupunki­maan arvon­nousu on järkevää ja oikeudenmukai8sta kon­fiskoi­da yhteiskun­nalle nimeno­maan maa­han kohdis­tu­val­la kiinteistöverolla. 

    Onko tuo nyt sit­ten ihan lin­jas­sa H. Molotch’in teo­ri­an (“city as a growth machine”) kanssa? Jostain syys­tä, jota en tunne, ei viimek­si­maini­tus­sa nähdäk­seni sanal­lakaan viitat­tu J.W. For­resterin Urban dynam­ics ‑teo­ri­aan.

    Vastaa

18. Jouni Mar­tikainen:
    Onko­han tätä ehdo­tus­ta mietit­ty kovinkaan pitkälle val­taosan Suomea osalta? Merkit­tävässä osas­sa Suomea tont­tien arvo suh­teessa raken­nusten arvoon poikkeaa todel­la paljon Helsin­gin tilanteesta. 

    Merkit­tävässä osas­sa Suomea ei ole kovin kum­moista kiin­teistöveropo­ten­ti­aalia. Ei nyt eikä tule­vaisu­udessa. Suurimpi­en kaupunkien keskus­tois­sa ja halu­tu­im­mil­la lomaki­in­teistöalueil­la on. Nykyisel­lään tämä veropo­ten­ti­aali on hyö­dyn­net­ty todel­la heikosti.

    Kiin­teistövero on erit­täin hyvä fiskaa­li­nen vero, kos­ka maa­ta on vähän paha viedä pois maas­ta, ja yleen­sä kiin­teistön omis­ta­jal­la on myös kyky mak­saa kiin­teistön arvoon sidot­tu omaisu­usvero. Asun­to­jen vuokrat­u­lo verova­paak­si ja kiin­teistövero ylös! Ja omis­tusasumisen muut tuet pois (siir­tymäa­jan kanssa, kiitos).

    (Sahaan omaa oksaani tässä, mak­san jo nykyisel­lään yli 500 euroa vuodessa kiin­teistövero­ja. Mut­ta kyl­lä tämä min­un järkeni mukaan silti näin menee.)

    Vastaa

19. Avaatko näitä ajatuk­sia meille muillekin vähän niin kaikkien ei tarvitse has­sa­ta aikaa samo­jen Wikipedia artikke­lien lukemiseen…

    Vastaa

20. off-top­ic.

    “Resource Lim­it Is Reached”-vastaukset selvitet­tävä Louhen kanssa.
    Esimerkik­si jos luva­tu­il­la resurs­seil­la sivus­ton pyörit­tämi­nen ei riitä niin osta lisää.

    Vastaa

21. Kalle: Ratio­naa­li­nen vokranan­ta­ja las­kee kor­jau­so­let­ta­man, kulut, verot ja tuot­to-odotuk­sen yhteen vuokraksi. 

    Lisäisin tuo­hon, että KOHTUULLISEN tuotto-odotuksen.

    AHNE vuokranan­ta­ja puolestaan pyrkii otta­maan sijoituk­selleen tuot­toa niin paljon kuin lain pykälät vähänkin näyt­täi­sivät sal­li­van eli mitä henk.koht. moraali vas­taavasti kestää.

    Sit­ten on vielä tämä prag­maat­tis-moraa­li­nen vuokranan­ta­ja (joka toisalta arvostaa suju­vu­ut­ta, mut­ta toisaal­ta tart­tuu empimät­tä tilaisu­u­teen jos­sa val­tion — eli yhteis­es­tä — tis­sistä yritetään herut­taa vihovi­imeinenkin pisara:

    mai­ju: Halu­an pitää hyvää vuokralaista vaik­ka alen­ta­mal­la vuokraa jos olen sel­l­aisen saanut. Sit­ten vuokralaisen irti­sanoutues­sa mietin kan­nat­taako vuokra­ta vai myy­dä, eli siis rahan tuot­toa muual­la. Toimeen­tuki­asi­akkail­ta nos­tan vuokraa jatku­vasti saadak­seni mak­simin mitä kun­ta mak­saa, sil­lä eihän se vaiku­ta vuokralaisen pysyvyyteen. 

    Luul­tavasti olisi yhteiskun­nan kokon­aise­dun mukaista jos ihmiset suos­tu­isi­vat ajat­tele­maan koti­aan koti­na eikä lois­ta­vana sijoi­tusko­hteena jol­la tehdä rahaa indefinitely.

    Ärrimur­rimpi dik­taat­tori rajoit­taisi kiin­teistön omis­tamisen yhteen asuntoon/taloon ja kesämök­sään per perhekunta. 

    Lib­er­al­is­tiseen maail­mankat­so­muk­seen ei tietenkään sovi se, että ihmisen omis­tu­soikeut­ta alet­taisi­in mil­lään tavoin rajoit­ta­maan. Kos­ka Adam Smith (joka ei var­maankaan halu­aisi mil­lään muo­toa asso­sioitua nykya­jan taloususko­vais­ten dog­maat­tisi­in uskomuksiin).

    Ihmis­ten­hän pitäisi täl­laises­sa maail­mas­sa ihan oikeasti alkaa opetel­la konkreet­tisia taito­ja joil­la paran­taa omaa talous-sosi­aal­ista todel­lisu­ut­taan sen sijaan, että sitä paran­netaan vain pas­si­ivisel­la — ja vetovoimai­sis­sa kaupungeis­sa puh­taal­la wind­fall — arvonnousulla.

    Pidäk­keetön kap­i­tal­is­mi ei voi koskaan todel­la toimia maail­mas­sa jos­sa on rajal­liset resurssit. Jeesus ei tee enää lisää maa­ta. Eikä arvomet­alle­ja. Eikä öljyä. Jne.

    Luul­tavasti tämän vuok­si puh­das­ta kap­i­tal­is­mia ei myöskään ole maail­maan koskaan min­nekään syn­tynyt. Nice the­o­ry, though.

    Paine­taan päät hiekkaan. Kyl­lä se maail­man wicked­ness var­maan itsek­seen lakkaa kun riit­tävän pitkään syödään hiekkaan ja uotellaan…

    Eri­no­maista viikon alkua kaikille.

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    raken­nuk­seen kohdis­tu­van kiin­teistöveron voisi pois­taa ja verot­taa vain tonttia

    Jouni Mar­tikainen:

    Onko­han tätä ehdo­tus­ta mietit­ty kovinkaan pitkälle val­taosan Suomea osalta? Merkit­tävässä osas­sa Suomea tont­tien arvo suh­teessa raken­nusten arvoon poikkeaa todel­la paljon Helsin­gin tilanteesta.

    Tapio Pel­to­nen: Merkit­tävässä osas­sa Suomea ei ole kovin kum­moista kiin­teistöveropo­ten­ti­aalia. Ei nyt eikä tule­vaisu­udessa. Suurimpi­en kaupunkien keskus­tois­sa ja halu­tu­im­mil­la lomaki­in­teistöalueil­la on. Nykyisel­lään tämä veropo­ten­ti­aali on hyö­dyn­net­ty todel­la heikosti. 

    Kiin­teistövero on val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävä kun­tavero. Eli kun­nat läpi maan rahoit­ta­vat merkit­tävästi kun­ta­palveluitaan keräämäl­lä kiin­teistöveroa. Maapo­h­jan osu­us kiin­teistöveron tuo­to­s­ta on nyky­isin vain n. 27 %.

    Mikäli kiin­teistövero­ker­tymää Suomes­sa kas­vatet­taisi­in, mut­ta sitä kerät­täisi­in vain tont­tien arvos­ta, etenkin Helsin­gin, mut­ta myös muu­ta­man muun kasvukeskuk­sen kiin­teistöveropot­ti räjähtäisi taivaisi­in, ja hal­van maapo­h­jan aluei­den kun­tien kiin­teistöveropotit romahtaisivat.

    Esimerk­ki tont­tien hin­noista ja kiin­teistöveron merk­i­tyk­ses­tä kun­nalle vaik­ka Uta­järveltä. Kun­ta myy tont­te­ja yhden (1) euron hin­nal­la. Eli raken­nu­soikeu­den hin­ta on hin­noitel­tu negati­ivisek­si, kun huomioidaan kun­nal­lis­tekni­ikan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ja raaka­maan arvo.

    Kiin­teistövero on kuitenkin erit­täin merkit­tävä kun­nan tulon­lähde. Vuo­den 2013 Uta­jär­ven kun­nan tilin­päätök­sessä kun­nan vero­tu­lot ovat yhteen­sä 9 476 467,59 euroa, jos­ta kiin­teistöveron osu­us on 2 252 688,27 euroa.

    Vai halu­taanko kiin­teistöveros­ta uusi erit­täin voimakkaasti kun­tien kesken tasat­ta­va vero, jos­sa se kerät­täisi­in lähin­nä Helsingistä ja muista kasvukeskuk­sista, mut­ta tuot­to jaet­taisi­in maakun­ti­in? Olisi­han sit­ten taas aina vaan ihanampi vinkua miten lande vie stadin rahat.

    Vastaa

    1. Kiin­teistövero on kun­nan asukkaille meno- Siel­lä, mis­sä kiin­teistöt ovat halpo­ja sekä asum­i­nen on hal­paa että kiin­teistöveroon menee vähän rahaa. Asukkaiden käteen jäävää tuloa ajatellen ei ole val­ta­va vääryys, että vas­taavasti kun­tavero on korkeampi. Myös pysäköin­ti tuot­taa kun­nalle tulo­ja aivan eri taval­la Helsingis­sä ja maakun­nis­sa. Ei näitäkään tulo­ja kukaan esitä jaet­tavak­si maakun­ti­in, kos­ka tääl­lä ne myös maksetaan. 

       Vastaa

23. If it ain’t broke, don’t fix it:
    Ärrimur­rimpi dik­taat­tori rajoit­taisi kiin­teistön omis­tamisen yhteen asuntoon/taloon ja kesämök­sään per perhekunta. 

    Per­in­teis­es­ti nopeim­mat tavat saa­da aikaan asun­top­u­la ovat olleet:
    1. pommittaminen
    2. vuokrasäännöstely

    Mut­ta kyl­lä tuol­lainen neron­leimaus olisi vuokrasään­nöste­lyäkin tehokkaam­paa! Kiel­letään vuor­ka-asum­i­nen ja pakote­taan ihmiset sit­ten val­tion omis­tami­in kom­mu­nalkoi­hin kuten neukku­las­sa! Oi mitä ihanuutta!

    Vastaa

24. Yksi keskeinen asia kiin­teistöveroi­hin liit­tyen asun­to-osakey­htiöis­sä on viive. Esim. viime vuon­na kiin­teistöverot suo­ras­taan pomp­pa­si­vat — kiitos val­tion ja osin myös kun­tien päätösten. Omas­sa taloy­htiössäni kiin­teistöveron koro­tus oli 15 %. Miten se vaikut­ti yhtiövastikkeeseen?

    Ei mitenkään. Isän­nöit­si­jä ei ollut huomioin­ut asi­aa edes bud­jetis­sa. Jos nyt olisin yksi­tyi­nen vuokranan­ta­ja, tuol­la ei olisi vaiku­tus­ta mihinkään – ensim­mäisenä vuon­na kun kiin­teistövero on nous­sut. Mut­ta siinä kohtaa kun yhtiö­vastike pomp­paa – kuten omas­sa taloy­htiössäni nyt seu­raa­vana vuon­na – asia alka­isi kiin­nos­taa. Ja jos mah­dol­lista, sitä siir­ret­täisi­in vuokri­in. Vuokra­sopimuk­sis­sa on yleen­sä sovit­tu vuokranko­ro­tus­pe­rus­teek­si jokin indek­si. Joten käytän­nössä vuokraa ei saman vuokralaisen kohdal­la voi korot­taa kiin­teistöveron muu­tok­sen takia, mut­ta koro­tusa­sia kyl­lä epä­suo­rasti tulee ajan saatossa huomioiduk­si indeksin kaut­ta. Mut­ta ei ihan heti.

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistövero on kun­nan asukkaille meno- Siel­lä, mis­sä kiin­teistöt ovat halpo­ja sekä asum­i­nen on hal­paa että kiin­teistöveroon menee vähän rahaa. Asukkaiden käteen jäävää tuloa ajatellen ei ole val­ta­va vääryys, että vas­taavasti kun­tavero on korkeampi. Myös pysäköin­ti tuot­taa kun­nalle tulo­ja aivan eri taval­la Helsingis­sä ja maakun­nis­sa. Ei näitäkään tulo­ja kukaan esitä jaet­tavak­si maakun­ti­in, kos­ka tääl­lä ne myös maksetaan.

    Siel­lä mis­sä kiin­teistöt ovat halpo­ja, liit­tyy kiin­teistöi­hin yleen­sä myös isom­mat käyt­töku­lut. Esim. edel­lä maini­t­ul­la Uta­järvel­lä on paljon isom­mat ener­giaku­lut kuin Helsingis­sä jo sen takia, että läm­mi­tyskausi on maanti­eteel­li­sistä syistä pidempi.

    Itse näk­isin ihan perusteltavis­sa ole­vana ajatuk­se­na kiin­teistövero­jen ker­ryt­tämisen yhteiseen pot­ti­in. Kiin­teistö­jen arvot kor­reloi­vat Suomes­sa varsin vah­vasti sen kanssa, kuin­ka lähel­lä on Suomen kaikkien kansalais­ten verovaroin rahoitet­tu yliopis­to pääkam­pusaluei­neen (ja verovaroin rahoite­taan myös tähän liit­tyvät sivuku­lut, kuten opin­totuet). Alueil­la, joil­la etäisyys lähim­pään yliopis­toon ylit­tää 50 km on huo­mat­tavasti halvem­mat kiin­teistöt ja huo­mat­tavasti heikom­pi kiin­teistöveron tuot­to kuin yliopis­to­jen lähellä.

    Vastaa

26. Sylt­ty: Per­in­teis­es­ti nopeim­mat tavat saa­da aikaan asun­top­u­la ovat olleet:
    1. pommittaminen
    2. vuokrasäännöstely

    Mut­ta kyl­lä tuol­lainen neron­leimaus olisi vuokrasään­nöste­lyäkin tehokkaam­paa! Kiel­letään vuor­ka-asum­i­nen ja pakote­taan ihmiset sit­ten val­tion omis­tami­in kom­mu­nalkoi­hin kuten neukku­las­sa! Oi mitä ihanuutta!

    Ei meil­lä — eikä mis­sään päin maail­maa muual­lakaan — ole asun­top­u­laa. Käm­pät on vain väärässä paikassa…

    Emmä sylt­ty ollut ihan tosis­sani. Sik­si kir­joitinkin ärrimurridiktaattorista.

    Men­taalisel­la tasol­la olisi suo­tavaa, että jen­gi suh­tau­tu­isi asumiseen­sa niin, että koti on paik­ka joka mah­dol­lis­taa elämisen eikä taloudelli­nen mah­dol­lisu­us tehdä suuria wind­fall voittoja.

    Vastaa

27. Jouni Mar­tikainen:
    Vai halu­taanko kiin­teistöveros­ta uusi erit­täin voimakkaasti kun­tien kesken tasat­ta­va vero, jos­sa se kerät­täisi­in lähin­nä Helsingistä ja muista kasvukeskuk­sista, mut­ta tuot­to jaet­taisi­in maakun­ti­in? Olisi­han sit­ten taas aina vaan ihanampi vinkua miten lande vie stadin rahat.

    Luul­tavasti olisi järkeä, että kaupunke­ja ja maaseu­tua kos­ket­taisi eri lait ja ase­tuk­set kos­ka molem­pi­en todel­lisu­us eroaa toi­sis­taan kuin yö ja päivä.

    Se mikä toimii — tai voisi toimia — kaupungis­sa ei ehkä toimisi landella.

    Se, että me kollek­ti­ivis­es­ti tar­tu­taan siihen ajatuk­seen, että jatke­taan samaan malli­in on pään työn­tämistä hiekkaan.

    Globaali mega­tren­di on se, että jäl­jelle jää pääosin tyhjä maaseu­tu (met­sä ym.) ja muu­tamia has­su­ja tiivi­itä ihmiskeskittymiä.

    Peri­aat­teessa ain­oa taho joka saisi omis­taa maa­ta kaupungis­sa ovat kaupunki­laiset itse — kollek­ti­iv­ina. Kaupun­gin ulkop­uolelle pitäisi lisäk­si raja­ta jonkin­lainen suo­ja-alue (kos­ka windfall).

    Vastaa

28. Mut­ta huude­taan vaan kaik­ki yhdessä kommunismia.

    Because it always helps.

    Vastaa

29. Helsin­gin kaupun­ki on ahne ja lsiää kiin­teistöveron ton­tin vuokriin.Kun Helsin­gin kaupun­ki on hin­ta­jo­hta­ja muutenkin man hin­noit­telus­sa niin kaikkien Helsin­gin alueel­la ole­vien tont­tien arvo on sama ja kus­tan­nus­vaiku­tus samoin

    Kun val­tio vielä mak­saa osan asun­non kus­tan­nuk­sista asum­is­tuke­na niin kaik­ki voivat hin­noitel­la vuokrat vapaasti

    Ja jos vuokratuot­to ei ole tyy­dyt­tävä niin asun­not myy­dään omsi­tusasun­noik­si, jol­loin tulee pulaa avuokra-asun­noista aivan kuten nyt on

    Ei siis olemitään mekanis­mia, joka alen­taisi vuokrata­soa. Päin­vas­toin, Helsin­gin kaupun­ki tukee kus­tan­nusten nousua, toisin kuin Kepu­lan­di­as­sa tehdään

    Vastaa

    1. Miten kaupun­ki noin edes teo­ri­as­sa voisi lisätä kiin­teistöveron ton­tin vuokri­in, kos­ka omis­tamis­taan ton­teista kaupun­ki ei mak­sa kiinteistöveroa.

       Vastaa

30. Anglosak­si­sis­sa mais­sa kiin­teistö­jen vero­tuk­sen merk­i­tys on ihan toista luokkaa kuin meil­lä ansio­tulovero­tuk­seen keskit­tyneessä Pohjo­las­sa, ja kiin­teistöveron vaiku­tuk­si­akin on sik­si tutkit­tu paljon enem­män Bri­tan­ni­as­sa, pohjois-Amerikas­sa ja eräis­sä Aasian mais­sa. Emme kai me voi sel­l­aise­naan kopi­oi­da mitään neron­leimauk­sia sieltä, vaik­ka kuin­ka olisi teo­reet­tis­es­ti oikeaop­pisia malle­ja, ellemme samal­la tee vero­tuk­sen totaalire­mont­tia hei­dän lin­joilleen? Ei nyt kovasti nappaa…

    Vastaa

31. Vuokranan­ta­ja pyytää vuokraa niin paljon kuin saa eli alueen hin­tata­son ver­ran. Jos asun­to­ja raken­netaan lisää, osa asun­noista jää tyhjik­si, kunnes vuokrata­soa las­ke­taan sekä ver­ran, että nekin menevät kau­pak­si. Raken­nuk­si­in kohdis­tu­va vero vähen­tää rak­en­tamista siel­lä, mis­sä se oli vain lievästi kan­nat­tavaa, ja siten vaikut­taa päin­vas­toin. Maapo­h­javero ei vähen­nä rak­en­tamista eikä siis vaiku­ta tar­jon­taan tai hintaan.

    Siltä osin kuin kiin­teistövero on kor­vaus teistä ja vesi­jo­hdoista, se ehkä voisi hie­man kohdis­tua rakennuksiinkin.

    Vastaa

32. Kaupun­gin tont­tivuokrat ovat pahasti alakant­ti­in ja niitä tulisi nos­taa paljon. Tämä ei vaiku­ta vuokrata­soon. Nyt ton­tin­o­mis­ta­jat mak­sa­vat liikaa vero­ja, jot­ta toiset saisi­vat olla kaupun­gin tont­tivuokralaisi­na puoli-ilmaiseksi.

    Vastaa

33. If it ain’t broke, don’t fix it:
    Ode: “Sik­si raken­nuk­seen kohdis­tu­van kiin­teistöveron voisi pois­taa ja verot­taa vain tonttia.”

    Aamen.

    Tuor­eim­mas­sa (4.4.) Econ­o­mistis­sä (lie­neekö ko. numero ollut jopa kimmok­keena tämän keskustelun heräämisen kanssa?) – jon­ka kaik­ki halukkaat voivat muuten lukea ilmaisek­si Hel­Metin kaut­ta (Zinio/Rb Dig­i­tal Gate­way) kuten noin miljoo­nan muunkin lehden – huonolle maankäytölle esitet­ti­in toimen­pidesu­osi­tuk­se­na kak­si bul­let pointtia:

    1. Top-down city-plan­ning deci­sion mak­ing: “Any restric­tions on build­ing won by one dis­trict should be off­set by increas­es else­where, so the city as a whole keeps to its devel­op­ment budget.”

    2. High­er tax­es on the val­ue of land: “Where­as a high tax on prop­er­ty can dis­cour­age invest­ment, a high tax on land cre­ates an incen­tive to devel­opd unused sites. Land-val­ue tax­es can also help cater for new­com­ers. New infra­struc­ture rais­es the val­ue of near­by land, auto­mat­i­cal­ly feed­ing through into rev­enues – which helps to pay for the improvements.”

    Ylipäätään suosit­te­len luke­maan ko. numeron jos­sa laa­jem­pi artikke­li käsit­telee mon­i­naisia ongelmia mitä siitä seu­raa kun kaavoitus on epä­tarkoituk­sen­mukaista (tai ainakin koko yhteiskun­nan vinkke­listä tarkastellen epä­toimi­vaa – sil­lä aina­han nykyti­lanteel­la on omat hyötyjät).

    Taloudel­liset mene­tyk­set ovat mit­tavia. Esim. San Fran­ci­son talousalueen on las­ket­tu tar­joa­van työtä viisi ker­taa isom­malle pop­u­laa­ti­ol­la sikäli mikäli kaavoitus ei olisi talouskasvun esteenä.

    Koko Yhdys­val­tain talouden puolestaan esti­moidaan kas­va­van 6.5–13.5% eli dol­lareik­si muun­net­tuna 1–2 biljoon­aa. Se on aika paljon pätäkkätä jol­la rahoit­taa vaik­ka sit­ten obamacarea.

    Ensin maini­tus­ta puhuin itsekin jo aiem­mas­sa threadis­sa (http://www.soininvaara.fi/2015/02/26/lisaa-kaupunkia-helsinkiin-lausuu-yleiskaavasta-voi-allekirjoittaa/ 20.3.2015 kom­menteista kel­lo 11:58 etiäpäin).

    Tätä toista eli radikaalia ver­ou­ud­is­tus­ta pitäisi pohtia vakavasti Suomessakin.

    Ainakin kaupungeis­sa voitaisi­in siir­tyä verot­ta­maan pelkkää maa-alaa ja luop­uaki­in­teistöverot­tamis­es­ta vaik­ka kokonaan.

    Joku mixed-mod­elkin voisi pelit­tää. Näitä malle­ja pitäisi jonkun tietovi­isaan ihan oikeasti pohtia ja simu­loi­da ja tarvit­taes­sa vaik­ka pienessä mit­takaavas­sa alkaa myös kokeilla.

    Luon­nol­lis­es­ti – ainakin vetovoimaises­sa kaupungis­sa – saat­taisi olla kovinkin järkevää, että maan verot­ta­mi­nen por­rastet­taisi­in (ehkä isoinkin harp­pauksin): mitä tehokkaam­paa rak­en­tamista, sitä vähäisem­pi veror­a­site maanomistajalle.

    Johan löy­ty­isi insen­ti­ivi torni­rak­en­tamiselle siel­lä mis­sä tornien pystyt­tämi­nen on kaikin puolin järkevää.

    Jos auton­myyn­tifir­mat halu­a­vat pitää kilo­metri­halle­jaan prime paikoil­la, niin mak­sakoot tästä oikeud­es­ta asian­mukaista hintaa.

    Ei kaupunki­laista pidä pakot­taa hyvän­tek­i­jäk­si. Jokainen vas­tatkoon omista viuluistaan. 

    Tornien rak­en­t­a­mi­nen taitaa olla sin­ulle jonkin­lainen itsetarkoitus?

    Vastaa

34. Kiin­teistöveron korot­tamisen kanssa kan­nat­taisi olla hidas ja varovainen. Jo nykyisel­lään kiin­teistövero on suu­ru­us­lu­okaltaan noin kymme­ne­sosa kiin­teistö­jen real­is­tis­es­ti arvioidus­ta tuo­to­s­ta, mikä tarkoit­taa sitä, että yhteiskun­ta on tosial­lis­es­ti kon­fiskoin­ut jo noin kymme­ne­sosan kansalais­ten kiin­teistö­var­al­lisu­ud­es­ta ja tehnyt samal­la näistä (= meistä kaik­ista) maan­vuokraa­jia eli torp­pare­i­ta. Taan­tuvil­la alueil­la kiin­teistövero on yksi tek­i­jä, joka painaa kiin­teistö­jen todel­lista arvoa lähelle nol­laa. Merkit­täväm­pää protes­tia ei ehkä ole vielä tul­lut sen vuok­si, että Helsin­gin kan­takaupun­gin arvotalo­ja ei verote­ta niiden todel­lisen arvon mukaan. 

    Asial­la on suuri sosi­aa­li­nen merk­i­tys. Vuosikym­me­nien ajan suo­ma­lainen toimeen­tu­lo­ma­lli on perus­tunut siihen, että työikäisenä säästetään vela­ton omis­tusasun­to, jos­sa sit­ten eläk­keel­lä asu­taan edullis­es­ti. Tämä ei enää onnis­tu, jos velat­tomas­takin asun­nos­ta joutuu jatku­vasti mak­samaan maan­vuokraa kun­nalle ja samal­la omis­tuk­sen arvo las­kee. Täl­löin huo­mataan, että asumisku­lu­jen jälkeinen eläke ei olekaan niin hyvä kuin toiv­ot­ti­in, ja mon­et joutu­vat lisäk­si tilanteeseen, jos­sa asun­non myyn­nil­läkään ei tilan­net­ta onnis­tu­ta korjaamaan.

    Vastaa

35. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Tornien rak­en­t­a­mi­nen taitaa olla sin­ulle jonkin­lainen itsetarkoitus?

    Dig­gaan vihreän jät­tämis­es­tä myös kaupunki­in. Sik­si torne­ja kan­nat­taisi suosia aina kun mah­dol­lista. Töölön­lah­den torne­ja pidin huonona ajatuk­se­na kun on mah­dol­lisu­us rak­en­taa tornikeskit­tymä Pasi­laan. Kalasa­ta­maankin olisi kan­nat­tanut duu­na­ta lisää torneja. 

    San­ta­ham­i­naan saisi lin­jakkaisi­in tornei­hin vaik­ka 200K uut­ta helsinkiläistä ihan heit­tämäl­lä. Mut­ta tämäkin mah­dol­lisu­us halu­taan haaska­ta. Minus­ta se nyt vaan on tyh­mää saha­ta omaa jalkaa.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten kaupun­ki noin edes teo­ri­as­sa voisi lisätä kiin­teistöveron ton­tin vuokri­in, kos­ka omis­tamis­taan ton­teista kaupun­ki ei mak­sa kiinteistöveroa.

    Leikkimielis­es­ti Osmolle, että eikös tuo ole vain lainsäädäntökysymys?

    Sinäl­lään siir­tymi­nen ain­oas­taan maapo­h­jan pin­ta-alan tai raken­nu­soikeu­den perus­teel­la verot­tamiseen selkeyt­täisi nyky­istä kiin­teistövero­tus­ta huo­mat­tavasti ja Vero­hallinto kiit­täisi. Esimerkik­si toimis­toraken­nuk­sen kiin­teistöveroa määritet­täessä huomioidaan raken­nuk­sen muo­to (suo­rakaide, L- vai H‑muoto), hissikuilu­jen yhteen­las­ket­tu pin­ta-ala jne. Nämä tiedot pitää raken­nus­lu­vista Vero­hallinnon itse kerätä ja verov­elvolli­nen ei täl­laista tietoa itselleen kerää, kos­ka ei tarvitse sitä.

    Ei nykyisen jär­jestelmänkään maapo­hjien arvos­tus ole mitenkään hyvin tieteel­lis­es­ti perustel­tua, kos­ka maapo­h­jan osu­ut­ta kiin­teistökau­pas­sa (jos­sa raken­nuk­si­akin) ei eritel­lä. Sinäl­lään kiin­teistövero on tapa kerätä veroa ja raken­nu­soikeu­den veroar­vot voisi kun­tako­htais­es­ti määritel­lä siten, että nykyi­nen kiin­teistövero­ker­tymä (sisältää myös raken­nuk­set) säilyy.

    Vastaa

37. Jaakko Kian­der:
    Kiin­teistöveron korot­tamisen kanssa kan­nat­taisi olla hidas ja varovainen. Jo nykyisel­lään kiin­teistövero on suu­ru­us­lu­okaltaan noin kymme­ne­sosa kiin­teistö­jen real­is­tis­es­ti arvioidus­ta tuotosta… 

    Jos asun­non vuokratuot­to oli 5 % ja tuot­to omas­sa käytössä saman ver­ran, olisi kiin­teistövero luokkaa 2–6 % tuos­ta tuo­to­s­ta, ei sen­tään 10 %.

    Ja asun­to­tu­lon ollessa verova­paa­ta, tuo 2–6 % onkin ain­oa omas­sa käytössä ole­vaan asun­topääo­man tuot­toon kohdis­tu­va vero.

    VM:n selvi­tyk­sen mukaan efek­ti­ivisen kiin­teistöveroas­t­een (vero/kauppahinta) medi­aani vai­htelee seuraavasti:

    asun­to-osakey­htiö-muo­toiset kiin­teistöt 0,08 — 0,2 %, raken­netut omakotikiinteistöt
    0,1 — 0,3 %, asun­to­ton­tit 0,1 — 0,4 %, muut ton­tit 0,1–0,5 %.

    (Kiin­teistö­jen arvostamis­pe­rustei­den kehit­tämis­tarve kiinteistöverotuksessa
    11.4.2014, Selvi­tys, PDF489/00.04.02/2015 Julka­isut 2015 )

    Vii­sai­ta sano­ja Jaakko Kian­der­il­ta, mut­ta liian ankaraan kiin­teistövero­tuk­seen on vielä pitkä matka.

    Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten kaupun­ki noin edes teo­ri­as­sa voisi lisätä kiin­teistöveron ton­tin vuokri­in, kos­ka omis­tamis­taan ton­teista kaupun­ki ei mak­sa kiinteistöveroa.

    Ei tietysti lisää veroa, vaan saman sum­man mitä yksi­tyi­nen jou­tu­isi mak­samaan kiin­teistöveroa samas­ta ton­tista. Tätä sit­ten kut­su­taan markki­navuokrak­si vaik­ka oikeasti mitään markki­naa ei ole.

    Vastaa

39. Not at all: Dig­gaan vihreän jät­tämis­es­tä myös kaupunki­in. Sik­si torne­ja kan­nat­taisi suosia aina kun mah­dol­lista. Töölön­lah­den torne­ja pidin huonona ajatuk­se­na kun on mah­dol­lisu­us rak­en­taa tornikeskit­tymä Pasi­laan. Kalasa­ta­maankin olisi kan­nat­tanut duu­na­ta lisää torneja. 

    San­ta­ham­i­naan saisi lin­jakkaisi­in tornei­hin vaik­ka 200K uut­ta helsinkiläistä ihan heit­tämäl­lä. Mut­ta tämäkin mah­dol­lisu­us halu­taan haaska­ta. Minus­ta se nyt vaan on tyh­mää saha­ta omaa jalkaa. 

    Luin ‘The Economist’-lehden kak­si edel­lä mainit­tua kir­joi­tus­ta. Maa­han kohdis­tu­va kiin­teistövero taisi olla siinä jälkim­mäisessä vas­ta vai­h­toe­hto numero 2. 

    Sitä ykkös­vai­h­toe­htoa koske­va tek­sti (sivul­la 20) meni muis­taak­seni näin:
    “Gov­ern­ments could aim spe­cif­ic assis­tance at those harmed by dense devel­op­ment, as they have to those affect­ed by lib­er­alised trade. Dis­burs­ing some of the tax rev­enue earned as a result of new devel­op­ment to landown­ers with­in a small area around that devel­op­ment to com­pen­sate for short-term hard­ship would reduce oppo­si­tion to new building.”

    Aika mie­lenki­in­toista tek­stiä, vai mitä? Ottaen huomioon, miten paljon tääl­läkin on kir­joitel­tu maan­omis­ta­jalle tule­van arvon­nousun tai tuo­ton leikkaamis­es­ta yhteiskun­nan hal­tu­un, jos aluet­ta “kehitetään”.

    Tuos­sa­han Econ­o­mistin (4.4.2105) tek­stis­sähän kehote­taan nähdäk­seni (leikkaamisen sijaan) jaka­maan nähdäk­seni maan­omis­ta­jille tule­vaa vero­tu­loa, jota uudet asukkaat mak­sa­vat, jot­ta uudelle rak­en­tamiselle syn­ty­isi paikallista kan­na­tus­ta. Ker­rot­taisi­inko tuos­ta vinkkinä Osmolle?
    — - — - -
    Kyl­läpä muuten näyt­ti ole­van soma se maini­tun lehden kan­siku­van punakat­toinen talo. Vihreää kuvas­sa en juuri havain­nut. Mis­sä siinä kuvas­sa sitä maa­ta oli muka tuh­lat­tu? Ei kai tuol­la main­in­nal­la talo­jen edessä näkyvään rantarait­ti­in sen­tään viitattu?

    Niiden tor­ni­talo­jen väleis­sä ei päivä paljon paista. Se on huono jut­tu. Jäin myös miet­timään, miten kyseisessä kuvas­sa var­jot mah­taisi­vat vaeltaa, kun päivä ete­nee kohti iltaa …

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistövero on kun­nan asukkaille meno- Siel­lä, mis­sä kiin­teistöt ovat halpo­ja sekä asum­i­nen on hal­paa että kiin­teistöveroon menee vähän rahaa. Asukkaiden käteen jäävää tuloa ajatellen ei ole val­ta­va vääryys, että vas­taavasti kun­tavero on korkeampi. 

    Maakun­tien kiin­teistöveron alaisia kohtei­ta omis­te­taan aika run­sain määrin myös muiden, kuin kun­nas­sa vak­i­tuis­es­ti asu­vien toimesta.

    Jos pelkkää ton­tin arvoa voisi verot­taa jonkin kohtu­ullisen vai­htelu­välin vero­pros­en­til­la, niin aiem­min kuvaa­mal­lani taval­la kiin­teistövero­tuk­sen pain­opiste siir­ty­isi kasvukeskuk­si­in ja eri­tyis­es­ti Helsinkiin.

    Oden ehdo­tus siitä, että ko. ver­ou­ud­is­tuk­sel­la menet­tävät kun­nat kor­vaisi­vat kiin­teistövero­tu­lo­jen rom­ah­tamisen tulovero­tus­ta kiristämäl­lä kuu­lostaa eri reilul­ta! Esim. jos Uta­jär­ven saa­mat kiin­teistöverot putoaisi­vat 90%, niin veroäyri tarvit­sisi nos­taa siel­lä vain n. 27% suuruiseksi 😉 !

    Kiin­teistöverokon­sult­ti:Sinäl­lään kiin­teistövero on tapa kerätä veroa ja raken­nu­soikeu­den veroar­vot voisi kun­tako­htais­es­ti määritel­lä siten, että nykyi­nen kiin­teistövero­ker­tymä (sisältää myös raken­nuk­set) säilyy.

    Voisi var­maan jos jois­sakin kun­nis­sa vuo­tu­inen vero­pros­ent­ti ton­tin arvos­ta olisi yli 100 % ton­tin arvos­ta. Kuu­lostaa todel­la hyvin yleiseen oikeusta­ju­un uppoavalta 😉 .

    Jois­sakin kun­nis­sa taas raken­nu­soikeut­ta voi olla kaavoitet­tuna määräl­lis­es­ti käytän­nössä täl­lä tietoa maail­man tap­pi­in, eli siis kaavoitet­tua raken­nu­soikeut­ta löy­tyy vaik­ka kuin­ka, mut­ta ei kysyn­tää sen käyt­tämiseen. Sel­l­ais­ten tont­tien omis­ta­jat var­masti huu­taisi­vat hur­raa­ta kun kiin­teistöveroa alka­isi lähteä oikein olan takaa?

    Entä hajaraken­nu­soikeus sit­ten? Vai onkokin esi­tys raken­nu­soikeu­teen keskit­tyvästä kiin­teistövero­tuk­ses­ta kier­totie yrit­tää saat­taa maa- ja met­sä­talous­maat kiin­teistöveron piiriin?

    Yhteen­ve­to: Suo­mi on iso maa. Vero­jär­jestelmä, joka toimisi main­iosti alle 10%:lle kansakun­nan väestöstä (=kehä I:n sisäl­lä asu­vat), ei vält­tämät­tä ole OK laa­jem­mas­sa kontekstissa.

    Vastaa

41. Jaakko Kian­der:Jo nykyisel­lään kiin­teistövero on suu­ru­us­lu­okaltaan noin kymme­ne­sosa kiin­teistö­jen real­is­tis­es­ti arvioidus­ta tuo­to­s­ta, mikä tarkoit­taa sitä, että yhteiskun­ta on tosial­lis­es­ti kon­fiskoin­ut jo noin kymme­ne­sosan kansalais­ten kiinteistövarallisuudesta

    Aika pieni pros­ent­ti, kun ver­taa siihen joka näkyy palkkakuitissa!

    Vastaa

42. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Aika mie­lenki­in­toista tek­stiä, vai mitä? Ottaen huomioon, miten paljon tääl­läkin on kir­joitel­tu maan­omis­ta­jalle tule­van arvon­nousun tai tuo­ton leikkaamis­es­ta yhteiskun­nan hal­tu­un, jos aluet­ta “kehitetään”.

    Luit aivan oikein. Kyl­lä minus­takin maan­omis­ta­jalle kohtu­ulli­nen siivu kuu­luu. Kohtu­us kuten tun­net­tua on kovin häi­lyvä käsite. Väitetään, että kus­päät eivät tun­nistaisi koko käsitet­tä. Mene ja tiedä. 

    Joskus män­nä muinoin val­tio tai kun­ta pakkol­u­nas­ti­vat sen mitä pitivät tarpeel­lise­na toimin­nan kehit­tämisek­si. Siitä sit­ten hyvitet­ti­in maan­omis­ta­jalle jotain. Var­masti sil­loinkin vitut­ti eikä koskaan kom­pen­saa­tio ollut mieleisel­lä tasolla.

    Demokraat­ti­sis­sa yhteiskun­nis­sa yht­enä kan­ta­vana ajatuk­se­na kuitenkin on, että kaikkien pitää olla valmis tekemään kom­pro­mis­se­ja jot­ta yhteinen etu tulisi edes joten kuten ote­tuk­si huomioon.

    Oikein hieno her­ras­mies joka täl­läkin het­kel­lä omis­taa maa­ta Helsingis­sä tai Helsin­gin rajal­la rak­en­tamiselle eri­no­mais­es­ti sopi­vas­ta lokaa­tios­ta, voisi ottaa soiton kiin­teistövi­ras­tolle ja sanoa, että luop­uu ao. ton­tista nimel­listä kor­vaus­ta vas­taan kos­ka heräsi eräänä yönä siihen ajatuk­seen, että onkin lop­pu­vi­imein melkoisen järkevää, että kaupun­ki saisi kehit­tyä mah­dol­lisim­man järkiperäisel­lä taval­la, ja että oma maao­maisu­us on nyt täl­laisen kehi­tyk­sen tukkeena.

    Sit­ten sama miekko­nen esit­täisi har­taan toiveen, että tulev­as­ta ruu­tukaavas­ta löy­ty­isi oma sukunimi.

    Tuleeko täl­laisia puhelui­ta? Ei.

    Because in the end some peo­ple just don’t give a f‑ck.

    Vastaa

    1. Ryöstökap­i­tal­is­mi ei ole mitään markki­na­t­alout­ta. Sekään ei ole, että maan­omis­ta­ja, jol­la on hyvät poli­it­tiset suh­teet saa rahakkaan kaa­van ja väärää puoluet­ta äänestäneen maat kjaavoite­taan puis­tok­si. Sel­l­ai­sis­sa sosial­is­ti­sis­sa mais­sa kuin Sveik­t­si, Sak­sa, ja Yhdys­val­lat pääosa kaupungis­tu­misen tuo­mas­ta arvon­nousus­ta leikataan yhteiskun­nalle. Markki­na­t­aloudessa han­ki­taan rahaa omil­la pon­nis­tuk­sil­la eikä sil­lä, että sat­tuman kau­pal­la suvun maao­maisu­us sijaist­see metro­radan varrella.
       Venäjäl­lä asi­at tietysti ovat toisin.

       Vastaa

43. Osmo Soin­in­vaara:
    Ryöstökap­i­tal­is­mi ei ole mitään markki­na­t­alout­ta. Sekään ei ole, että maan­omis­ta­ja, jol­la on hyvät poli­it­tiset suh­teet saa rahakkaan kaa­van ja väärää puoluet­ta äänestäneen maat kjaavoite­taan puis­tok­si. Sel­l­ai­sis­sa sosial­is­ti­sis­sa mais­sa kuin Sveik­t­si, Sak­sa, ja Yhdys­val­lat pääosa kaupungis­tu­misen tuo­mas­ta arvon­nousus­ta leikataan yhteiskun­nalle. Markki­na­t­aloudessa han­ki­taan rahaa omil­la pon­nis­tuk­sil­la eikä sil­lä, että sat­tuman kau­pal­la suvun maao­maisu­us sijaist­see metro­radan varrella.
    Venäjäl­lä asi­at tietysti ovat toisin. 

    Mitä tarkoit­taa ryöstökap­i­tal­is­mi? Selitä tarkemmin!

    Minä liitän kyseisen ter­min mm. Villin län­nen val­loituk­seen ja monop­o­liase­maan, jon­ka jotkin tar­i­nat tai leg­en­dat, jois­sakin uusis­sa kaupungeis­sa saat­toi­vat esim. salu­u­nan­pitäjän tai paikallisen pankki­irin ker­toa han­kki­neen, ja ase­maansa häikäilemät­tä monin eri tavoin, myös lait­to­muuk­sia tehden, hyödyntäneen. 

    Ole­tan, että mikäli maa­ta on jos­sain myytävänä, voi sitä sil­loin siitä sopi­van tai parhaan hin­nan mak­sa­va sieltä sil­loin ostaa, mikäli myyjä suos­tuu myymään. Ns. “asun­to­hui­jat­tu­jen sukupolves­takin” olen tosin joskus jotakin epämääräistä kuul­lut. Tont­ti­hui­jauk­sista olin aiem­min kuul­lut muis­taak­seni vain tapauk­sen, jos­sa jään ja lumen peit­tämä järvi ja mah­dol­lis­es­ti vesi­jät­tö­maa myyti­in huoli­mat­toma­lle osta­jalle (siihen aikaan hyvin tuot­ta­vana) kalli­im­pana pel­tomaana. Vai oliko se niin, että sitä järveä saunan edustal­la ei sit­ten lumien ja jäi­den sulamisen jäl­keen enää ollutkaan? Tarua vai tot­ta, sitä en tiedä.

    Mikä on ns. “Väärä puolue”? 

    Onko se sel­l­ainen puolue, joka liit­tää itsen­sä (taval­la tai toisel­la, esim. nimel­lään tai markki­noin­nil­laan) johonkin väri­in, mut­ta koet­taakin sit­ten todel­lisu­udessa eri tavoin hävit­tää sen värin äänestäjien­sä ympäristöstä? Min­un mielestäni puolueen tulisi olla mm. avoin ja sen lin­jausten johdon­mukaisia, sekä ymmär­ret­täviä. Ei kuitenkaan niin, että jous­tavu­ut­ta yhteisen hyvän vuok­si ei tarpeen tullen puolueelta löytyisi.

    Muis­te­len, että Lon­toos­sa oli jos­sain ns. yksi­ty­isiä, aidat­tu­ja puis­to­ja. Niihin ei tain­nut olla pääsy kuin kyseisel­lä maan­omis­ta­jal­la. Jostakin Lon­toon puis­tostako kirjoitat?

    Vastaa

44. Jouni Mar­tikainen: Voisi var­maan jos jois­sakin kun­nis­sa vuo­tu­inen vero­pros­ent­ti ton­tin arvos­ta olisi yli 100 % ton­tin arvos­ta. Kuu­lostaa todel­la hyvin yleiseen oikeusta­ju­un uppoavalta 

    Heh, jos yleinen oikeusta­ju olisi oikeasti hereil­lä, niin huo­mat­taisi­in ettei nykyi­nen jär­jestelmän vero­tusar­vot ole lähellekään käyp­iä arvo­ja. Kukaan ei tätä kyseenalaista, kos­ka vero­tusar­vot ovat niin pahasti alakan­tis­sa. Itse kri­ti­soin sitä, etteikö todel­lakaan pystyt­täisi laa­ti­maan yksinker­taisem­paa ja veronkeräyk­sen kannal­ta kevyem­pää kiinteistöverotusta. 

    Hie­man kär­jistäen, kun tavalli­nen kansalainen ei ymmär­rä kiin­teistöveron muo­dos­tu­mis­pe­ri­aat­tei­ta, niin ihan saman lop­putu­lok­sen voisi saavut­taa jaka­mal­la nykyi­nen vero­ker­tymä (raken­nuk­set ja maapo­h­jat) isol­la kauhal­la kun­tako­htais­es­ti maapo­hjille (raken­nu­soikeu­den tai maapo­h­jan pin­ta-alan perusteella). 🙂

    Haas­teena on, että miten tämä jako tehtäisi­in edes jol­lakin tasol­la oikeu­den­mukaises­ti ja kansan oikeusta­jun täyttäen.

    Vastaa

45. Samas­sa virk­keessä “olete­taan nykyisen­laisen tilanteen jatku­van lop­ut­tomi­in” ja “muut­to­tap­pioalueille ei kan­na­ta rak­en­taa mitään”. Onko se OK olet­taa että muut­to­tap­pio jatkuu lop­ut­tomi­in? Toden­näköistähän se tietysti on.

    Vastaa

46. Jos kiin­teistövero perus­tu­isi maapo­h­jan käypään hin­taan, niin arvot­tomas­ta maapo­h­jas­ta tarvitse mak­saa vero­ja ollenkaan.

    Vastaa

47. Sylt­ty:
    Jos kiin­teistövero perus­tu­isi maapo­h­jan käypään hin­taan, niin arvot­tomas­ta maapo­h­jas­ta tarvitse mak­saa vero­ja ollenkaan.

    Käyvän hin­nan määrit­te­lyyn ei ole tarpeek­si tilas­toti­etoa saatavil­la, jos men­nään yksit­täisen maapo­h­jan tarkastelu­un. Suo­ravi­ivaisem­mas­sa mallis­sa pyrit­täisi­in alueko­htaisi­in vero­tush­in­toi­hin. Jokin min­im­i­hin­ta esim. haja-asu­tusalueelle pitää aset­taa, esim. 1 € / m2. Näin on nyky­isinkin. Uud­is­te­tus­sa mallis­sa tulisi hyväksyä se, että suo­raa kytken­tää käypään arvoon ei olisi, mut­ta naa­purin (samalainen tont­ti) kanssa kiin­teistövero olisi yhtä suuri.

    Vastaa

48. Sylt­ty: Aika pieni pros­ent­ti, kun ver­taa siihen joka näkyy palkkakuitissa!

    Kiin­teistöveron suu­ru­ut­ta kan­nat­ta­nee luon­teen­sa vuok­si mita­ta sen hoidon vaikeutena/helppoutena pääo­mat­u­loil­la. Kiin­teistöveron kohde ei tuo­ta mitään kuin kulu­ja. Ns. asum­is­tu­lo on tasan nol­la tuo­ton osalta kun kulut vähen­netään ja ote­taan huomioon riskit jot­ka omas­sa kodis­sa asues­sa kate­taan 100 % vaku­u­tuk­sil­la. (Mikä taloudelli­nen olio on tuot­to ilman riskiä?) Olisi nurinkurista mak­saa toimet­to­muud­es­ta toiminnalla.

    Mah­dot­toma­l­ta se ei vaiku­ta sil­läkään lail­la, mut­ta ottaa se keskiver­tokoti­taloudelta usei­den vuosien säästämis­varas­ta 100%. Joka tulisi vielä uskaltaa sijoit­taa johonkin muualle kuin pankkitilille.

    Vastaa

49. Kaik­ki kulut, verot ja vastik­keet vaikut­ta­vat var­masti vuokraan.

    Jos kiin­teistöveroa nos­te­taan ihan mil­lä metodil­la tahansa niin se luon­nol­lis­es­ti siir­tyy sit­ten vuokri­in ja asumisen hin­taan yleis­es­ti, kos­ka “roi” on sijoit­ta­jalle se tärkein kriteeri.

    Mut­ta tästä kiinteistöverosta/ asun­to­tu­losta olen blo­gistin kanssa niin vah­vasti eri mieltä, joten sen pitu­inen se.

    Nythän asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­ses­tä tul­laan luop­umaan asteit­tain kohti nol­laa. Odot­te­len edelleen mil­loin asum­istues­ta tul­laan luop­umaan asteit­tain kohti nol­laa, joka alen­ta­nee vuokra-asumisen hin­taa- ajan kanssa.

    Vastaa

    1. Uusi kas­vo täällä.
       Jos olet talous­teo­ri­an kanssa erim­ieli­nen siinä, että kiin­teistövero vaikut­taa vuokri­in, kos­ka vuokranan­ta­jat hin­noitt­tel­e­vat vuokrat kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti, miten voit olla sitä mieltä, että asum­is­tu­ki kuitenkin vaikut­taa vuokraan?
       Jos perus­tur­vaa nos­te­taan 50 eurol­la kuus­sa joko nos­ta­mal­la työ­markki­natukea 50 eurol­la tai vai­h­toe­htois­es­ti asum­is­tukea 50 eurol­la, miten perustelet sen, että jälkim­mäi­nen 50 euroa menee vuokraan, mut­ta edelli­nen ei mene?

       Vastaa

50. Suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van matemaat­ti­nen malli:

    At/2+Bt+Ct+Dt^pi+Et\t+F^sin(t)-Gcos(t)+Hheaviside(t)+.….., mis­sä A on sitä, B tätä, C tuo­ta, D jotain, E siltä väliltä, F ihan sen vuok­si, H huvin vuoksi…

    Järkevä sosi­aal­i­tur­van matemaat­ti­nen malli:

    X, mis­sä X on mak­set­ta­van sosi­aal­ituen määrä euroina

    Vastaa

51. Osmo Soin­in­vaara:
    Uusi kas­vo täällä.
    Jos olet talous­teo­ri­an kanssa erim­ieli­nen siinä, että kiin­teistövero vaikut­taa vuokri­in, kos­ka vuokranan­ta­jat hin­noitt­tel­e­vat vuokrat kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti, miten voit olla sitä mieltä, että asum­is­tu­ki kuitenkin vaikut­taa vuokraan?
    Jos perus­tur­vaa nos­te­taan 50 eurol­la kuus­sa joko nos­ta­mal­la työ­markki­natukea 50 eurol­la tai vai­h­toe­htois­es­ti asum­is­tukea 50 eurol­la, miten perustelet sen, että jälkim­mäi­nen 50 euroa menee vuokraan, mut­ta edelli­nen ei mene?

    Talous­teo­ri­akin ker­too saman eli jos jostakin on pulaa niin hin­nat nou­se­vat niin pajon kuin asi­akkail­la on ostovoimaa

    Niin­pä kaik­ki tuet nos­ta­vat asumisen hin­taa , samoin kus­tan­nuk­set ‚asun­to­jen hin­nat jous­ta­vat huonos­ti alaspäin, kos­ka ihmisen on vaikea selviy­tyä ilman asun­toa pitkään hengis­sä näil­lä leveysasteila

    Kun sijoit­ta­ja halu­aa tuot­toa niin vuo­rahin­to­jenkin on nous­ta­vat kus­tan­nusten mukaan.Jos tuot­to-odotuk­set ovat heikon­laiset niin asun­to­ja myy­dään asumiskäyt­töön, mikä nos­taa vuokrahintoja.

    Tai jätetään rak­en­ta­mat­ta kuten Helsin­ki tekee.
    Helsin­ki on vähen­tänyt koko ajan vuokra-asun­to­jen rak­en­tamista vedät­tääk­seen yksi­tyisen asumisen vuokria

    http://www.e‑julkaisu.fi/helsingin_kaupunki/tietoja_vuokra-asunnot_2013/

    Kuvit­telin, että tuo van­ha raken­nus­li­ikkei­den ja puoluei­den väli­nen kytkös olisi purkau­tunut, mut­ta on syytä epäil­lä, että se on herän­nyt henki­in ja voi edelleen hyvin

    Kun työkkäri pakot­taa muut­ta­maan uhkaile­mal­la karens­seil­la, orjatyöl­lä etc niin ihmi­nen pis­tetään puun ja kuoren väli­in ja sopi­vasti puoluei­den ja raken­nus­li­ikkei­den rahastettavaksi.

    Vastaa

52. Osmo Soin­in­vaara:
    Ryöstökap­i­tal­is­mi ei ole mitään markki­na­t­alout­ta. Sekään ei ole, että maan­omis­ta­ja, jol­la on hyvät poli­it­tiset suh­teet saa rahakkaan kaa­van ja väärää puoluet­ta äänestäneen maat kjaavoite­taan puis­tok­si. Sel­l­ai­sis­sa sosial­is­ti­sis­sa mais­sa kuin Sveik­t­si, Sak­sa, ja Yhdys­val­lat pääosa kaupungis­tu­misen tuo­mas­ta arvon­nousus­ta leikataan yhteiskun­nalle. Markki­na­t­aloudessa han­ki­taan rahaa omil­la pon­nis­tuk­sil­la eikä sil­lä, että sat­tuman kau­pal­la suvun maao­maisu­us sijaist­see metro­radan varrella.
    Venäjäl­lä asi­at tietysti ovat toisin.

    Helsin­ki edus­taa ryöstökap­i­tal­is­mia röyhkeim­mil­lään. Sipoos­sa tehdyt kaavoitus­sopimuk­set takaa­vat jät­tivoitot yksi­ty­isile maan­omis­ta­jille ja vihreät ovat olleet niitä, jot­ka ovat sop­paria eniten ajaneet

    Muual­la Suomes­sa alue olisi lunastet­tu tai ostet­tu raaka­maan hin­nal­la , kun­ta olisi veloit­tanut jalostusku­lut ja kaavoitushyö­ty olisi siir­ret­ty asukkaille halpoina tontteina

    Vastaa

53. uusi kas­vo tääl­lä:
    Jos kiin­teistöveroa nos­te­taan ihan mil­lä metodil­la tahansa niin se luon­nol­lis­es­ti siir­tyy sit­ten vuokri­in ja asumisen hin­taan yleis­es­ti, kos­ka “roi” on sijoit­ta­jalle se tärkein kriteeri. 

    Mitähän se kiin­teistöveron nos­tos­ta aiheutu­va asun­to­jen hin­nan alen­tu­mi­nen tekee ROI-kaa­van kohdalle I?

    Jos vuokrat aset­tuisi­vat puh­taasti kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti, niin asun­non per­in­tönä saanut sijoit­ta­ja käyt­tää vuokran perus­teena per­in­töveroa, ei markki­navuokraa. Ja tämä ei kyl­lä var­masti pidä paikkaansa. Kus­tanusten nousu siir­retään vuokri­in niin kovasti kuin pystytään, mut­ta esimerkik­si nyt muut­to­tap­pioalueil­la vuokrat ovat laske­neet vaik­ka kus­tan­nuk­set ovat nousset.

    Vastaa

54. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos perus­tur­vaa nos­te­taan 50 eurol­la kuus­sa joko nos­ta­mal­la työ­markki­natukea 50 eurol­la tai vai­h­toe­htois­es­ti asum­is­tukea 50 eurol­la, miten perustelet sen, että jälkim­mäi­nen 50 euroa menee vuokraan, mut­ta edelli­nen ei mene? 

    Jälkim­mäi­nen on kor­vamerkit­ty ja voitaisi­in yksinker­taisu­u­den vuok­si lähde­verol­la vähen­net­tynä mak­saa vuokraemän­nälle? Sit­ten kansalaiset kiukus­tu­isi­vat ja asumisen tuista pääo­matuki­neen ja korkovähen­nyksi­neen vih­doin päästäisiin.
    Edel­listä ei ole kor­vamerkit­ty? Toiv­ot­tavasti ainakin jokin osa siitä menee jonkin edullisen pörssivälit­täjän palvelumaksuihin?

    Vastaa

    1. Kor­vamerkin­näl­lä ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä, kos­ka jokainen kuitenkin joutuu asumaan ja asum­is­tu­ki mak­saa vain alle puo­let vuokras­ta, kos­ka sen kat­to on huikeasti alle markki­navuokrien. Sik­si sen koro­tus ei vaiku­ta vuokri­in mitenkään eri taval­la kuin työt­tömyyspäivära­han tai palkan koro­tuk­set vaikuttavat.

       Vastaa

55. Osmo Soin­in­vaara:
    Kor­vamerkin­näl­lä ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä, kos­ka jokainen kuitenkin joutuu asumaan ja asum­is­tu­ki mak­saa vain alle puo­let vuokras­ta, kos­ka sen kat­to on huikeasti alle markki­navuokrien. Sik­si sen koro­tus ei vaiku­ta vuokri­in mitenkään eri taval­la kuin työt­tömyyspäivära­han tai palkan koro­tuk­set vaikuttavat. 

    Asum­is­tu­ki on keskimäärin puo­let vuokras­ta, mut­ta olisi kiin­nos­ta­va tietää, mil­lainen jakau­ma on. Voiko suuren osu­u­den asum­is­tukea saav­il­la asun­noil­la olla jotain yhteisiä tek­i­jöitä, jol­loin asum­istuel­la voisi olla vaiku­tus­ta markki­no­hin (esim. pienet asunnot)?

    Vastaa

    1. Helsingis­sä kukaan ei voi saa­da asum­is­tukea niin, että tuen perus­teena olisi koko vuokra. Vuokrakat­to on tehty maakun­tien vuokrata­son mukaan.

       Vastaa

56. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä kukaan ei voi saa­da asum­is­tukea niin, että tuen perus­teena olisi koko vuokra. Vuokrakat­to on tehty maakun­tien vuokrata­son mukaan. 

    Näetkö ongel­maa (edullisen asumisen? kannal­ta) että asum­istues­sa on joitakin yhteisiä eriä, ja ilmeis­es­ti yhteinen erä rahoituk­sen hin­nas­ta, mut­ta pääo­maa sub­ven­toidaan vain vuokra-asum­istapauk­ses­sa. Olisiko hyvä, että kaikissa tapauk­sis­sa sub­ven­toidaan vain huoltokus­tan­nuk­sia, mah­dol­lis­es­ti vesi ja läm­pö, sekä rahoituk­sen kus­tan­nuk­sia (korkomenot).

    Mikä point­ti puoltaa sitä, että tämän päälle vuokra-asum­istapauk­sis­sa mak­se­taan vielä jostakin joka kaiken jär­jen mukaan on (vuokraemän­nän) sido­tun pääo­man subventiota.

    Mikä estää yksinker­tais­ta­mas­ta systeemiä.

    (Kaik­ki edelli­nen kelan laskuria haastattelemalla.)

    Vastaa

57. Vähän aikaa sit­ten tulleen kiin­teistöveron määrä oli mei­dän per­heen kohdal­la 570e/ tämä vuosi.

    Sen lisäk­si mak­samme kun­nal­isveroa n.19% ja tuloveroa muu­ta­man prosentin.

    Sen lisäk­si mak­samme tien­hoitokun­nan mak­sua n, 500e/ vuosi ja siihen sit­ten talvi­au­rauk­set päälle.

    Ja olemme niin san­ot­tu­ja net­tomak­sajia. Yksi­tyisel­lä puolel­la töissä.

    Jos lait­taisin okt:n vuokralle, niin onko blo­gisti todel­la sitä mieltä, että en huomioisi vuokran suu­ru­udessa kiin­teistöveroa n. 43e/ kk?

    Hyvän­tekeväisyyt­tä saa har­ras­taa jos siihen on halua.

    Sinän­sä kiin­teistövero on “suurenmoinen“vero, kos­ka sitä ei pääse karku­un muuten kuin muut­ta­mal­la ulos Suomes­ta tai osta­mal­la veneen jos­sa asua ympärivuoden.

    Sosial­is­mi kunniaan..!

    Vastaa

    1. Jos panet asun­non vuokralle, var­maakin otat siitä markki­navuokran (=niin paljon kuin joku mak­saa) eikä siihen vaiku­ta mitään kulurakenteesi

       Vastaa

58. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos panet asun­non vuokralle, var­maakin otat siitä markki­navuokran (=niin paljon kuin joku mak­saa) eikä siihen vaiku­ta mitään kulurakenteesi 

    Moni voi pyrk­iä korot­ta­maan vuokraa tuon tilanteen jäl­keen, jos kun­ta rikkoo muu­toin vallinneen/vallitsevan tas­apain­on kiin­teistöveroa nos­ta­mal­la. Sil­loin­han asun­non­o­mis­ta­jal­la on erit­täin pätevä syy nos­taa vuokraa, jot­ta ei tarvitse tin­kiä esimerkik­si taloy­htiön kor­jauk­sista ja kun­nos­tustöistä. Tarpeet viimek­si­mainit­tu­ja varten syn­tyvät ajan myötä. Jos ei niistä huole­hdi­ta, joutuu vuokralainenkin lop­ul­ta lähtemään, vaikkei ehkä haluaisikaan.

    Vastaa

59. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Moni voi pyrk­iä korot­ta­maan vuokraa tuon tilanteen jäl­keen, jos kun­ta rikkoo muu­toin vallinneen/vallitsevan tas­apain­on kiin­teistöveroa nos­ta­mal­la. Sil­loin­han asun­non­o­mis­ta­jal­la on erit­täin pätevä syy nos­taa vuokraa, jot­ta ei tarvitse tin­kiä esimerkik­si taloy­htiön kor­jauk­sista ja kunnostustöistä.

    Kor­jausve­lan kanssakin vielä eläisi mut­ta tuot­to­vaa­timuk­ses­ta kiin­nip­itämi­nen vaatii kyl­lä uusien kulu­jen viemisen mah­dol­lis­ten pääo­mat­ulovähen­nys­ten jäl­keen täysimääräisenä vuokri­in. Siir­tymi­nen mui­hin sijoi­tus­la­jei­hin tapah­tuu ennenkuin kissaa ehtii sanoa. Raha on liukas kon­sult­ti. Asum­is­tukia nos­ta­mal­la tilan­net­ta voidaa paika­ta ja näin usein kai tehdäänkin. Vuokraemän­nät tyydyttyvät.

    Vastaa

60. Van­ha ketju, mut­ta saa­nee kommentoida.

    Voisiko olla niin, että kiin­teistöveron ole­mas­sa olo / taso hidas­taa kaavoituk­seen tule­vien maa-aluei­den määriä. Omako­htainen pitkäaikainen koke­mus on, että näin on. Hyviäkin kaavoituk­seen sopivia aluei­ta pide­tään met­sä­talous­maana. Kun tont­tien tar­jon­ta on pien­tä, nos­taa se tont­tien hintoja.

    Mitä sanoo talousteoria? 

    Oma koke­muk­seni on käytän­töä ja tiedos­sa use­ampikin kohde. Kun­nal­lis­tekni­ik­ka rajal­la ja oli­si­vat help­po­ja kaavoit­taa. Ovatko nämä kohteet poikkeuk­sia ja ei siis yleinen trendi.

    Vastaa

61. Jatkan vielä, kos­ka tämä selkeimpiä ja tolkullisimpia juu­tu­ja aiheesta.

    Haas­taisin tätä.
    ”Jos raken­nu­soikeu­den (=sijain­nin) hin­ta ennen kiin­teistöveroa on 2000 €/m2 ja tälle pan­naan kiin­teistövero 20 €/m2/vuosi, hin­ta joka raken­nu­soikeud­es­ta kan­nat­taa mak­saa, alen­tuu 20€/p, jos­sa p on reaa­liko­rko, joka osta­jal­la on mielessään.”

    Tilanteessa, jos­sa kaavoitet­tu maa on ”lop­pu”, syn­tyy rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta omis­tavalle raken­nus­li­ik­keelle kiusaus lisätä kiin­teistövero täysimääräisenä ton­tin hin­taan. Jos mak­sukyky osta­jil­la riit­tää, niin se siinä onnis­tuneekin. Mitä lähem­mäk­si Helsin­gin ydinkeskus­taa tul­laan, niin näin arve­len käyvän.

    Onko siis mah­dol­lista, että korotet­tu kiin­teistövero nos­taa vain tont­tien hin­to­ja eikä lisää kun­nan tuloja/vaikuta rakentamiseen.

    Kun­nal­la olisi oiva ja lain­sal­li­ma keino saa­da ton­tit kiertoon/rakennettavaksi — rak­en­tamiske­ho­tus. Tuo­ta on onnis­tuneesti käytet­ty 80-luvun lop­ul­la, mut­ta ilmeis­es­ti raken­nus­li­ikkei­den lob­baus onnis­tunut, kun sitä ei käytetä. Vaiku­tus olisi maan hin­taa laske­va ja tar­jon­taa lisäävä.

    Mik­si hyvää kon­s­tia ei käytetä.

    Vastaa