Eräässä facebook-ryhmässä heräsi keskustelu siitä, nostaako kiinteistöveron nosto markkinavuokria vai ei. Väite kuului, että vuokranantaja panee vuokriin kaikki kustannukset ja kiinteistövero kuuluu niihin. Minä olen oppinut talousteoriani niin, että kustannusperuste pätee säänneltyihin vuokriin, mutta ei markkinavuokriin. Vasta-argumenttina tähän taas oli, että näin olisi, jos ihmiset toimisivat rationaalisesti, mutta eivät toimi.
Panen oman kirjoitukseni tähän omalle blogilleni, koska sen laatimisessa oli aikamoinen työ.
Asuntomarkkinoilla ihmiset toimivat pääsääntöisesti rationaalisesti, koska on pakko. Kosmetiikkaa voi ostaa eri purkeissa eri hinnalla ja Buranasta maksaa tuplasti sen, mitä täysin sama pilleri maksaa pakattuna Ibusali-pakkaukseen, mutta asuntomarkkinoilla rahaa menee niin paljon, että budjettirajoitukset pakottavat suhteellisen rationaaliseen käyttäytymiseen. Tulevaisuuden ennusteisiin ehkä suhtaudutaan vähän niin ja noin ja oletetaan nykyisenlaisen tilanteen jatkuvan loputtomiin eikä esimerkiksi ymmärretä, että muuttotappioalueille ei kannata rakentaa mitään.
Kiinteistöveron korottaminen ei korota vuokria niin kauan kuin vero kohdistuu maapohjaan ja rakennusoikeuteen, ei itse rakennukseen. Kohdistuessaan myös käyttämättömään rakennusoikeuteen kiinteistövero vähän jopa laskee vuokria, koska se pakottaa rakentamaan tyhjän tontin – tai siis näin on, jos käyttämätöntä rakennusoikeutta verotetaan enemmän kuin käytettyä.
Mekanismi menee näin: Jos rakennusoikeuden (=sijainnin) hinta ennen kiinteistöveroa on 2000 €/m2 ja tälle pannaan kiinteistövero 20 €/m2/vuosi, hinta joka rakennusoikeudesta kannattaa maksaa, alentuu 20€/p, jossa p on reaalikorko, joka ostajalla on mielessään. Jos reaalikorko on 2%, tuo kiinteistövero laskee rakennusoikeuden arvoa 1000 €/neliö.
(Nyt kun reaalikorko on negatiivinen, tästä tulee mielenkiintoisia lukuja, mutta järkevä ostaja ei oleta, että reaalikorko on negatiivinen aina. Jos olisi negatiivinen hamaan ikuisuuteen, asunnoista kannattaisi maksaa äärettömiä hintoja, mikäli pankkisuhteet vain ovat kunnossa)
(Käytännössä budjettirajoitukset pakottavat ottamaan huomioon ”korkona” myös velvollisuuden vähän lyhentää velkaa, jolloin korkona käytetään vähän todellista korkoa suurempaa korkoa. Tämä näkyy siinä, että vuokratontilla ja omalla tontilla oleminen vaikuttaa hintaan liian vähän, koska ostajat laskevat lainanhoitomenoja, joissa on mukana myös lyhennykset.)
Jos sadan neliön asuntoa rasittaa kiinteistövero 2000 €/vuosi ja vaihtoehtona olisi ostaa viereiseltä tontilta asunto, joka on muuten samanlainen, mutta kiinteistöveroa ei ole, jälkimmäisestä kannattaa tietysti tarjota korkeampi hinta. Markkinoilla hintojen ero muuttuu niin, että yhteenlasketut menot molemmista asunnoista ovat yhtä suuret. Hinta verottomasta asunnosta on niin suuri, että erotuksesta aiheutuvat lainanhoitomenot ovat 2000 €/vuosi. Tämä osoittaa, että asunnon ostajan kannalta on ihan sama, kuinka korkea kiinteistövero asuntoa rasittaa. Hän saa asunnon vastaavasti halvemmalla. Kiinteistövero on siis myyjän vero.
Entä sitten ne vuokrat? Vuokranantaja haluaa tuoton asunnon ostohinnalle (tai oikeastaan, kun hän on jo asunnon ostanut, sille hinnalle, jonka hän asunnosta saisi, jos myisi), vastikkeelle, huoneiston hoitokuluille, vuokralaiseen liittyvälle riskille ja kiinteistöverolle. Jos kaikki olisi ennallaan, kiinteistövero siis nostaisi vuokrapyyntöjä, mutta kaikki ei ole ennallaan. Asunnon hinta on laskenut niin, että siitä aiheutuvat pääomameno on laskenut kiinteistöveron verran. Siksi kiinteistövero ei vaikuta vuokraan. Ei vaikuta, vaikka omistaja olisi aikanaan maksanut asunnosta korkeamman hinnan, koska kiinteistövero oli alempi, sillä ei hänen kannata asuntoa tyhjänäkään pitää. Vaihtoehtona on asunnon myyminen ja myyntihinta on laskenut.
No hyvä, oikaisin vähän. Rationaalinen (=ahne) vuokranantaja ei laske kulujaan määrätessään asunnon vuokraa, vaan ottaa tietysti niin paljon kuin saa. Vuokranmaksajien maksuhalukkuuteen ei vaikuta lainkaan se, miten vuokranantajan kulut jakautuvat. Koska vuokranantajien kulut (oikein laskettuna) eivät ole nousseet, markkinat tasapainottuvat samalla hintatasolla kuin ennen kiinteistöveron korotusta.
Tämä siis olettaen, että kiinteistövero kohdistuu tonttiin eli sijaintiin, mutta ei itse rakennukseen.
Itse taloon kohdistuva kiinteistövero toimii toisin. Tonttia ei voi viedä maasta, mutta talon voi jättää rakentamatta tai rakentaa huonommin. Kohdistuessaan rakennukseen, kiinteistövero tekee rakentamisesta kannattamattomampaa. Vähentäessään tarjontaa se vaikuttaa myös asumisen hintaan nostaen sekä omistusasumisen että vuokralla asumisen kustannuksia.
Siksi rakennukseen kohdistuvan kiinteistöveron voisi poistaa ja verottaa vain tonttia.
P.S.
Vuokratuloon kohdistuva vero sen sijaan vaikuttaa vuokriin suoraan. Jos oletamme asuntojen hintojen määräytyvän omistusasuntomarkkinoiden kautta, vuokratuloon kohdistuva vero tekee vuokraamisesta kannattavampaa ja vaikuttaa näin tarjontaan. Tämä vero menee lähes lyhentämättömänä markkinavuokriin (ei aivan, koska vuokralaisella voi olla vaihtoehtona siirtyä omistusasuntomarkkinoille) eli on pääosin vuokralaisen maksama vero.
Ja edelleen: omistusasumisen verotuki ymmärrettävästi menee kokonaan asuntojen hintoihin hyödyttämättä asunnon ostajaa lainkaan. Nostaessaan asuntojen hintoja se muodostaa kulun vuokramarkkinoille ja valuu siten myös vuokriin.
Normaali tilanne kuitenkin on se, että omistusasuja ei tee (eikä edes voi tehdä) asumisvalintojaan kiinteistöveron perusteella. Kun kiinteistöverot nousevat tulevat ne hänelle suoraan lisäkuluina asumiseen.
Asumista ei kannata tarkastella pelkästään asunnon vaihdon kautta, sillä useimmille ihmisille asunnonvaihto on poikkeustilanne asumisuran aikana. Normaalitilanne on pitkään jatkuva asuminen samassa kohteessa jolloin asumiseen liittyvät lisäkulut eivät ole todellisuudessa valinnanvapauden piirissä.
Sille, joka on ensin ostanut asu8nnon kalliilla ja joutuu sitten maksamaan korotettua kiinteistöveroa, vero on tietysti lisäkustannus, koska ei vaikuta asunnon ostohintaan takautuvasti. Artikkelin varsinaisena aiheena oli kiinteistöveron vaikutus markkiunavuokriin.
Mutta onko tämä tavoiteltava tilanne, jota pitää veroratkaisuilla tukea, vai kenties sittenkin haitta, jota pitäisi pyrkiä vähentämään?
Jäyköistä asuntomarkkinoista johtuva epäoptimaalisissa asunnoissa asuminen on merkittävä kustannus kansantaloudelle, vaikka onhan kotiin ja kotiseutuun kiintyminen arvo sinänsä.
Ode: ”Siksi rakennukseen kohdistuvan kiinteistöveron voisi poistaa ja verottaa vain tonttia.”
Aamen.
Tuoreimmassa (4.4.) Economistissä (lieneekö ko. numero ollut jopa kimmokkeena tämän keskustelun heräämisen kanssa?) – jonka kaikki halukkaat voivat muuten lukea ilmaiseksi HelMetin kautta (Zinio/Rb Digital Gateway) kuten noin miljoonan muunkin lehden – huonolle maankäytölle esitettiin toimenpidesuosituksena kaksi bullet pointtia:
1. Top-down city-planning decision making: ”Any restrictions on building won by one district should be offset by increases elsewhere, so the city as a whole keeps to its development budget.”
2. Higher taxes on the value of land: ”Whereas a high tax on property can discourage investment, a high tax on land creates an incentive to developd unused sites. Land-value taxes can also help cater for newcomers. New infrastructure raises the value of nearby land, automatically feeding through into revenues – which helps to pay for the improvements.”
Ylipäätään suosittelen lukemaan ko. numeron jossa laajempi artikkeli käsittelee moninaisia ongelmia mitä siitä seuraa kun kaavoitus on epätarkoituksenmukaista (tai ainakin koko yhteiskunnan vinkkelistä tarkastellen epätoimivaa – sillä ainahan nykytilanteella on omat hyötyjät).
Taloudelliset menetykset ovat mittavia. Esim. San Francison talousalueen on laskettu tarjoavan työtä viisi kertaa isommalle populaatiolla sikäli mikäli kaavoitus ei olisi talouskasvun esteenä.
Koko Yhdysvaltain talouden puolestaan estimoidaan kasvavan 6.5-13.5% eli dollareiksi muunnettuna 1-2 biljoonaa. Se on aika paljon pätäkkätä jolla rahoittaa vaikka sitten obamacarea.
Ensin mainitusta puhuin itsekin jo aiemmassa threadissa (http://www.soininvaara.fi/2015/02/26/lisaa-kaupunkia-helsinkiin-lausuu-yleiskaavasta-voi-allekirjoittaa/ 20.3.2015 kommenteista kello 11:58 etiäpäin).
Tätä toista eli radikaalia verouudistusta pitäisi pohtia vakavasti Suomessakin.
Ainakin kaupungeissa voitaisiin siirtyä verottamaan pelkkää maa-alaa ja luopua kiinteistöverottamisesta vaikka kokonaan.
Joku mixed-modelkin voisi pelittää. Näitä malleja pitäisi jonkun tietoviisaan ihan oikeasti pohtia ja simuloida ja tarvittaessa vaikka pienessä mittakaavassa alkaa myös kokeilla.
Luonnollisesti – ainakin vetovoimaisessa kaupungissa – saattaisi olla kovinkin järkevää, että maan verottaminen porrastettaisiin (ehkä isoinkin harppauksin): mitä tehokkaampaa rakentamista, sitä vähäisempi verorasite maanomistajalle.
Johan löytyisi insentiivi tornirakentamiselle siellä missä tornien pystyttäminen on kaikin puolin järkevää.
Jos autonmyyntifirmat haluavat pitää kilometrihallejaan prime paikoilla, niin maksakoot tästä oikeudesta asianmukaista hintaa.
Ei kaupunkilaista pidä pakottaa hyväntekijäksi. Jokainen vastatkoon omista viuluistaan.
En ollut tuota Economistin artikkelia lukenut, mutta on aivan kansantaloustieteen alkeita, että kaupunkimaan arvonnousu on järkevää ja oikeudenmukai8sta konfiskoida yhteiskunnalle nimenomaan maahan kohdistuvalla kiinteistöverolla.
Osmo Soininvaara: ”rakennukseen kohdistuvan kiinteistöveron voisi poistaa ja verottaa vain tonttia”
Onkohan tätä ehdotusta mietitty kovinkaan pitkälle valtaosan Suomea osalta? Merkittävässä osassa Suomea tonttien arvo suhteessa rakennusten arvoon poikkeaa todella paljon Helsingin tilanteesta.
Kaikki tuet menevät suoraan hintoihin. Oli kyse sitten omistamisen tai vuokranmaksun tukemisesta. Joku laajempi tutkimus oli tullut aikoinaan siihen johtopäätökseen, että tuista 98% valuu hintoihin, väittäisin tuon 2% olevan mittavirhettä. Eli vuokralainen ei hyödy vuokratuista.
Rationaalinen vokranantaja laskee korjausolettaman, kulut, verot ja tuotto-odotuksen yhteen vuokraksi. Asuntoon kohdistuvat kulut menevät suoraan siis vuokriin, joten myös asuntoon kohdistuvat verot menevät suoraan vuokriin vaikka ovat omistajan tuottolaskelmassa kohdassa kulut eli vastikkeessa.
Yksinkeratisin tapa tukea vuokralaisia on siis pienentää pääomaverotusta, mutta se ei ole vasemmistolle korrektia. Sen takia vasemmisto Suomessa tekee veropolitiikkaa, joka rokkottaa juuri vähäosaisimpia, mikä on sääli.
Sinänsä, järkevää, mutta saattaisi olla massiivinen kustannus jo omalla tontilla asuville. Onko oikein takautuvasti lyödä tällaisia ihmisiä, jotka hyvässä uskossa ovat sijoittaneet maapohjaan kasvukeskuksessa kymmeniä tuhansia euroja (kerrostalo) tai jopa yli satatuhatta (OKT)? Tietysti kateellisten mielestä näitä kapitalisteja saa hakata kuin vierasta sikaa, sen ymmärrän: ”Hähähhäää, mitäs ostivat, nyt saavat mitä ansaitsevat, tätä onkin kiva katsella!”.
Entäs vaikutukset vuokratontilla oleviin rakennuksiin? Perittäisiinkö tontin omistajalta (esim. kaupunki) maapohjaveroa, joka siirtyisi sitten tonttivuokraan? Entä jos kaupunki ei perisi itseltään maapohjaveroa? Tällöin taloyhtiöt, jotka omistavat omat tonttinsa tekisivät massiivisen kapitaalisiirron vuokratonttiyhtiöille. Omasta tontista voisi tulla rasite joka tuplaisi arvonlaskun ja vuokratontti olisikin etu.
Entä mikä olisi nettovaikutus keskimääräiseen omatonttisen kaupunkikerrostalon arvoon? Lähtisikö asunnon hinnasta 1% 15% vai 20% ja onko mahdollista kompensoida tätä menetystä?
Osmo,
On totta, että kiinteistövero alentaa asunnon hintaa SUHTEESSA asuntoon, jota kiinteistövero ei rasita. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa todennäköisemmin sitä, että kiinteistöveron rasittaman asunnon hinta pysyy vähintään samana ja kiinteistöverottoman asunnon arvo nousee. Näin ollen myös markkinavuokrat nousevat.
Sinun päättelystäsi saa sellaisen kuvan, että hyödykkeen verottaminen laskisi hyödykkeen hintaa, mikä tuntuu aika kummalliselta.
Amerikassa on jossain osavaltioissa (Texas)? käytössä systeemi, jossa kiinteistöveron takia ei voi asuntoa pakottaa myymään. Ihmiset saavat asua ostamissaan taloissa vaikka rahat eivät enää riitä veroihin. Kerääntynyt vero otetaan asunnon myyntihinnasta asukkaan kuoltua.
<bloc
Lasse:
Sinun päättelystäsi saa sellaisen kuvan, että hyödykkeen verottaminen laskisi hyödykkeen hintaa, mikä tuntuu aika kummalliselta.
Halvemmissa tuotteissa, kuten polttoaineet ja virvoitusjuomat, verolla nostetaan tuotteiden hintaa tietoisesti. Korkea autoverokin nostaa autojen hintaa, mutta valmistajat ovat laskeneet omaa osuuttaan hinnasta lisätäkseen myyntiä, joten ihan täysimääräisenä vero ei näy kuluttajahinnassa. Kiinteistöveron kohdalla markkinoiden hintajousto on varmasti suurempi, mutta merkitystä on myös sillä, alennetaanko vastaavasti muita veroja (esim. ansiotulovero tai alv), jos kiinteistöveroa kerätään enemmän. Jos kuluttajilla on enemmän varaa maksaa, asuminen luultavasti kallistuu. Jos kuluttajilla on vähemmän varaa maksaa, asuminen voi halventua.
Samaa mieltä Kallen kanssa. Paitsi lähtisin itse purkamaan asumiskustannusten nousua kaupungissa tuottamalla asuntoja ilman autopaikkoja, ilman kämppien viimeistelyä ja pakottamalla valitsemaan joko tornien rakentamisen tai tiiviin ruutukaavaa välillä.
Kaupunkiasumiseen vihamielisesti suhtautuvat karsiutuisivat p-paikkojen puuttumisen vuoksi, samoin laiskat ja näköalattomat koska pitäisi ihan itse osata soittaa sisustussuunnittelijalle ja remppaäijälle (tai OMG jopa opetella tekemään ihan itse).
Osmon mielestä vuokramarkkinoilla ei ole markkinataloutta. Kun minä toimin vuokranantajana mietin vain sitä kuinka saisin korkeimman vuokran suhteessa vaivaan, en sitä paljonko omat menneet kustannukset ovat. Haluan pitää hyvää vuokralaista vaikka alentamalla vuokraa jos olen sellaisen saanut. Sitten vuokralaisen irtisanoutuessa mietin kannattaako vuokrata vai myydä, eli siis rahan tuottoa muualla. Toimeentukiasiakkailta nostan vuokraa jatkuvasti saadakseni maksimin mitä kunta maksaa, sillä eihän se vaikuta vuokralaisen pysyvyyteen. Kiinteistöveroilla on merkitystä vain vuokra-asuntojen tarjontaan, ja sitä kautta vuokratasoon. Mutta eniten vuokratasoon vaikuttavat asumis- ja toimeentulotuet sekä odotukset omistusasuntohintojen kehittymisestä, eli vuokra-asuntojen kysyntä.
Hyvä tiivistetty kirjoitus, mistä niitä säästöjä pitää aina ensimmäiseksi ottaa. Tietenkin sieltä, missä erilaiset verotukiaiset ja muut ikivanhat idiotismit eivät hyödytä kuin pankkeja tms. toimijoita.
Kaikki kritiikki mitä ikinä olen kuullut kiinteistöveroa vastaan, myös tässä ketjussa, liittyy siirtymävaiheeseen ja on kuitattavissa triviaaleilla siirtymäsäännöksillä.
Esim1: veron maksu alkaa veron voimaantuloa seuraavasta kaupanteosta eteenpäin.
Esim2: veroa nostetaan hiljalleen sellaista tahtia, että se leikkaa vaikkapa 2/3 hintojen noususta.
Tuo olisi ihannetilanne, mutta vaatisi toimiakseen täysin toisen tyyppiset markkinat. Nyt grynderit maksimoivat tuotot rakentamalla koko ajan liian vähän autopaikkoja (yhteistyössä kunnallisen kaavoittajan kanssa). Jos markkinat toimisivat, asunnon ostaja voisi määrutellä, tarvitseeko paikan.
Periaatteessa tiivis ruutukaava (ei mitään takatöölöä vaan oikeasti tiivis) luo parhaat asuinympäristöt, mutta tornirakentamista tarvittanee jonkin verran liike-elämän tarpeisiin.
Erityise typerä temppu maassa, jonka suurin yhteiskunnallinen ongelma on pääomaköyhyys. Systeemi, joka perustuu ihan puhtaasti kateuteen ei vain toimi.
”Notkean liukkaat asuntomarkkinat” = kiinteistö- ja vuokra-asuntovälittäjän sekä muuttofirman unelma? Tuo ei silti taida välttämättä olla unelma asukkaan ja naapureidenkaan kannalta, jos talon väki vaihtuu tuhkatiheään..
Miksi? Eikö olisi fiksumpaa verottaa kiinteistöjä rakennuksia painottaen, niin silloin niitä ei olisi/syntyisi ainakaan liikaa?
Silloin olemassaolevia rakennuksiakin pidettäisiin todennäköisesti myös paremmassa kunnossa. Joutavat, tuottamattomat ja tyhjillään olevat rakennukset purettaisiin tai saisivat tarvittavia käyttäjiä.
Onko tuo nyt sitten ihan linjassa H. Molotch’in teorian (”city as a growth machine”) kanssa? Jostain syystä, jota en tunne, ei viimeksimainitussa nähdäkseni sanallakaan viitattu J.W. Forresterin Urban dynamics -teoriaan.
Merkittävässä osassa Suomea ei ole kovin kummoista kiinteistöveropotentiaalia. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Suurimpien kaupunkien keskustoissa ja halutuimmilla lomakiinteistöalueilla on. Nykyisellään tämä veropotentiaali on hyödynnetty todella heikosti.
Kiinteistövero on erittäin hyvä fiskaalinen vero, koska maata on vähän paha viedä pois maasta, ja yleensä kiinteistön omistajalla on myös kyky maksaa kiinteistön arvoon sidottu omaisuusvero. Asuntojen vuokratulo verovapaaksi ja kiinteistövero ylös! Ja omistusasumisen muut tuet pois (siirtymäajan kanssa, kiitos).
(Sahaan omaa oksaani tässä, maksan jo nykyisellään yli 500 euroa vuodessa kiinteistöveroja. Mutta kyllä tämä minun järkeni mukaan silti näin menee.)
Avaatko näitä ajatuksia meille muillekin vähän niin kaikkien ei tarvitse hassata aikaa samojen Wikipedia artikkelien lukemiseen…
off-topic.
”Resource Limit Is Reached”-vastaukset selvitettävä Louhen kanssa.
Esimerkiksi jos luvatuilla resursseilla sivuston pyörittäminen ei riitä niin osta lisää.
Lisäisin tuohon, että KOHTUULLISEN tuotto-odotuksen.
AHNE vuokranantaja puolestaan pyrkii ottamaan sijoitukselleen tuottoa niin paljon kuin lain pykälät vähänkin näyttäisivät sallivan eli mitä henk.koht. moraali vastaavasti kestää.
Sitten on vielä tämä pragmaattis-moraalinen vuokranantaja (joka toisalta arvostaa sujuvuutta, mutta toisaalta tarttuu empimättä tilaisuuteen jossa valtion – eli yhteisestä – tissistä yritetään heruttaa vihoviimeinenkin pisara:
Luultavasti olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista jos ihmiset suostuisivat ajattelemaan kotiaan kotina eikä loistavana sijoituskohteena jolla tehdä rahaa indefinitely.
Ärrimurrimpi diktaattori rajoittaisi kiinteistön omistamisen yhteen asuntoon/taloon ja kesämöksään per perhekunta.
Liberalistiseen maailmankatsomukseen ei tietenkään sovi se, että ihmisen omistusoikeutta alettaisiin millään tavoin rajoittamaan. Koska Adam Smith (joka ei varmaankaan haluaisi millään muotoa assosioitua nykyajan taloususkovaisten dogmaattisiin uskomuksiin).
Ihmistenhän pitäisi tällaisessa maailmassa ihan oikeasti alkaa opetella konkreettisia taitoja joilla parantaa omaa talous-sosiaalista todellisuuttaan sen sijaan, että sitä parannetaan vain passiivisella – ja vetovoimaisissa kaupungeissa puhtaalla windfall – arvonnousulla.
Pidäkkeetön kapitalismi ei voi koskaan todella toimia maailmassa jossa on rajalliset resurssit. Jeesus ei tee enää lisää maata. Eikä arvometalleja. Eikä öljyä. Jne.
Luultavasti tämän vuoksi puhdasta kapitalismia ei myöskään ole maailmaan koskaan minnekään syntynyt. Nice theory, though.
Painetaan päät hiekkaan. Kyllä se maailman wickedness varmaan itsekseen lakkaa kun riittävän pitkään syödään hiekkaan ja uotellaan…
Erinomaista viikon alkua kaikille.
Kiinteistövero on valtakunnallisesti merkittävä kuntavero. Eli kunnat läpi maan rahoittavat merkittävästi kuntapalveluitaan keräämällä kiinteistöveroa. Maapohjan osuus kiinteistöveron tuotosta on nykyisin vain n. 27 %.
Mikäli kiinteistöverokertymää Suomessa kasvatettaisiin, mutta sitä kerättäisiin vain tonttien arvosta, etenkin Helsingin, mutta myös muutaman muun kasvukeskuksen kiinteistöveropotti räjähtäisi taivaisiin, ja halvan maapohjan alueiden kuntien kiinteistöveropotit romahtaisivat.
Esimerkki tonttien hinnoista ja kiinteistöveron merkityksestä kunnalle vaikka Utajärveltä. Kunta myy tontteja yhden (1) euron hinnalla. Eli rakennusoikeuden hinta on hinnoiteltu negatiiviseksi, kun huomioidaan kunnallistekniikan rakentamiskustannukset ja raakamaan arvo.
Kiinteistövero on kuitenkin erittäin merkittävä kunnan tulonlähde. Vuoden 2013 Utajärven kunnan tilinpäätöksessä kunnan verotulot ovat yhteensä 9 476 467,59 euroa, josta kiinteistöveron osuus on 2 252 688,27 euroa.
Vai halutaanko kiinteistöverosta uusi erittäin voimakkaasti kuntien kesken tasattava vero, jossa se kerättäisiin lähinnä Helsingistä ja muista kasvukeskuksista, mutta tuotto jaettaisiin maakuntiin? Olisihan sitten taas aina vaan ihanampi vinkua miten lande vie stadin rahat.
Kiinteistövero on kunnan asukkaille meno- Siellä, missä kiinteistöt ovat halpoja sekä asuminen on halpaa että kiinteistöveroon menee vähän rahaa. Asukkaiden käteen jäävää tuloa ajatellen ei ole valtava vääryys, että vastaavasti kuntavero on korkeampi. Myös pysäköinti tuottaa kunnalle tuloja aivan eri tavalla Helsingissä ja maakunnissa. Ei näitäkään tuloja kukaan esitä jaettavaksi maakuntiin, koska täällä ne myös maksetaan.
Perinteisesti nopeimmat tavat saada aikaan asuntopula ovat olleet:
1. pommittaminen
2. vuokrasäännöstely
Mutta kyllä tuollainen neronleimaus olisi vuokrasäännöstelyäkin tehokkaampaa! Kielletään vuorka-asuminen ja pakotetaan ihmiset sitten valtion omistamiin kommunalkoihin kuten neukkulassa! Oi mitä ihanuutta!
Yksi keskeinen asia kiinteistöveroihin liittyen asunto-osakeyhtiöissä on viive. Esim. viime vuonna kiinteistöverot suorastaan pomppasivat – kiitos valtion ja osin myös kuntien päätösten. Omassa taloyhtiössäni kiinteistöveron korotus oli 15 %. Miten se vaikutti yhtiövastikkeeseen?
Ei mitenkään. Isännöitsijä ei ollut huomioinut asiaa edes budjetissa. Jos nyt olisin yksityinen vuokranantaja, tuolla ei olisi vaikutusta mihinkään – ensimmäisenä vuonna kun kiinteistövero on noussut. Mutta siinä kohtaa kun yhtiövastike pomppaa – kuten omassa taloyhtiössäni nyt seuraavana vuonna – asia alkaisi kiinnostaa. Ja jos mahdollista, sitä siirrettäisiin vuokriin. Vuokrasopimuksissa on yleensä sovittu vuokrankorotusperusteeksi jokin indeksi. Joten käytännössä vuokraa ei saman vuokralaisen kohdalla voi korottaa kiinteistöveron muutoksen takia, mutta korotusasia kyllä epäsuorasti tulee ajan saatossa huomioiduksi indeksin kautta. Mutta ei ihan heti.
Siellä missä kiinteistöt ovat halpoja, liittyy kiinteistöihin yleensä myös isommat käyttökulut. Esim. edellä mainitulla Utajärvellä on paljon isommat energiakulut kuin Helsingissä jo sen takia, että lämmityskausi on maantieteellisistä syistä pidempi.
Itse näkisin ihan perusteltavissa olevana ajatuksena kiinteistöverojen kerryttämisen yhteiseen pottiin. Kiinteistöjen arvot korreloivat Suomessa varsin vahvasti sen kanssa, kuinka lähellä on Suomen kaikkien kansalaisten verovaroin rahoitettu yliopisto pääkampusalueineen (ja verovaroin rahoitetaan myös tähän liittyvät sivukulut, kuten opintotuet). Alueilla, joilla etäisyys lähimpään yliopistoon ylittää 50 km on huomattavasti halvemmat kiinteistöt ja huomattavasti heikompi kiinteistöveron tuotto kuin yliopistojen lähellä.
Ei meillä – eikä missään päin maailmaa muuallakaan – ole asuntopulaa. Kämpät on vain väärässä paikassa…
Emmä syltty ollut ihan tosissani. Siksi kirjoitinkin ärrimurridiktaattorista.
Mentaalisella tasolla olisi suotavaa, että jengi suhtautuisi asumiseensa niin, että koti on paikka joka mahdollistaa elämisen eikä taloudellinen mahdollisuus tehdä suuria windfall voittoja.
Luultavasti olisi järkeä, että kaupunkeja ja maaseutua koskettaisi eri lait ja asetukset koska molempien todellisuus eroaa toisistaan kuin yö ja päivä.
Se mikä toimii – tai voisi toimia – kaupungissa ei ehkä toimisi landella.
Se, että me kollektiivisesti tartutaan siihen ajatukseen, että jatketaan samaan malliin on pään työntämistä hiekkaan.
Globaali megatrendi on se, että jäljelle jää pääosin tyhjä maaseutu (metsä ym.) ja muutamia hassuja tiiviitä ihmiskeskittymiä.
Periaatteessa ainoa taho joka saisi omistaa maata kaupungissa ovat kaupunkilaiset itse – kollektiivina. Kaupungin ulkopuolelle pitäisi lisäksi rajata jonkinlainen suoja-alue (koska windfall).
Mutta huudetaan vaan kaikki yhdessä kommunismia.
Because it always helps.
Helsingin kaupunki on ahne ja lsiää kiinteistöveron tontin vuokriin.Kun Helsingin kaupunki on hintajohtaja muutenkin man hinnoittelussa niin kaikkien Helsingin alueella olevien tonttien arvo on sama ja kustannusvaikutus samoin
Kun valtio vielä maksaa osan asunnon kustannuksista asumistukena niin kaikki voivat hinnoitella vuokrat vapaasti
Ja jos vuokratuotto ei ole tyydyttävä niin asunnot myydään omsitusasunnoiksi, jolloin tulee pulaa avuokra-asunnoista aivan kuten nyt on
Ei siis olemitään mekanismia, joka alentaisi vuokratasoa. Päinvastoin, Helsingin kaupunki tukee kustannusten nousua, toisin kuin Kepulandiassa tehdään
Miten kaupunki noin edes teoriassa voisi lisätä kiinteistöveron tontin vuokriin, koska omistamistaan tonteista kaupunki ei maksa kiinteistöveroa.
Anglosaksisissa maissa kiinteistöjen verotuksen merkitys on ihan toista luokkaa kuin meillä ansiotuloverotukseen keskittyneessä Pohjolassa, ja kiinteistöveron vaikutuksiakin on siksi tutkittu paljon enemmän Britanniassa, pohjois-Amerikassa ja eräissä Aasian maissa. Emme kai me voi sellaisenaan kopioida mitään neronleimauksia sieltä, vaikka kuinka olisi teoreettisesti oikeaoppisia malleja, ellemme samalla tee verotuksen totaaliremonttia heidän linjoilleen? Ei nyt kovasti nappaa…
Vuokranantaja pyytää vuokraa niin paljon kuin saa eli alueen hintatason verran. Jos asuntoja rakennetaan lisää, osa asunnoista jää tyhjiksi, kunnes vuokratasoa lasketaan sekä verran, että nekin menevät kaupaksi. Rakennuksiin kohdistuva vero vähentää rakentamista siellä, missä se oli vain lievästi kannattavaa, ja siten vaikuttaa päinvastoin. Maapohjavero ei vähennä rakentamista eikä siis vaikuta tarjontaan tai hintaan.
Siltä osin kuin kiinteistövero on korvaus teistä ja vesijohdoista, se ehkä voisi hieman kohdistua rakennuksiinkin.
Kaupungin tonttivuokrat ovat pahasti alakanttiin ja niitä tulisi nostaa paljon. Tämä ei vaikuta vuokratasoon. Nyt tontinomistajat maksavat liikaa veroja, jotta toiset saisivat olla kaupungin tonttivuokralaisina puoli-ilmaiseksi.
Tornien rakentaminen taitaa olla sinulle jonkinlainen itsetarkoitus?
Kiinteistöveron korottamisen kanssa kannattaisi olla hidas ja varovainen. Jo nykyisellään kiinteistövero on suuruusluokaltaan noin kymmenesosa kiinteistöjen realistisesti arvioidusta tuotosta, mikä tarkoittaa sitä, että yhteiskunta on tosiallisesti konfiskoinut jo noin kymmenesosan kansalaisten kiinteistövarallisuudesta ja tehnyt samalla näistä (= meistä kaikista) maanvuokraajia eli torppareita. Taantuvilla alueilla kiinteistövero on yksi tekijä, joka painaa kiinteistöjen todellista arvoa lähelle nollaa. Merkittävämpää protestia ei ehkä ole vielä tullut sen vuoksi, että Helsingin kantakaupungin arvotaloja ei veroteta niiden todellisen arvon mukaan.
Asialla on suuri sosiaalinen merkitys. Vuosikymmenien ajan suomalainen toimeentulomalli on perustunut siihen, että työikäisenä säästetään velaton omistusasunto, jossa sitten eläkkeellä asutaan edullisesti. Tämä ei enää onnistu, jos velattomastakin asunnosta joutuu jatkuvasti maksamaan maanvuokraa kunnalle ja samalla omistuksen arvo laskee. Tällöin huomataan, että asumiskulujen jälkeinen eläke ei olekaan niin hyvä kuin toivottiin, ja monet joutuvat lisäksi tilanteeseen, jossa asunnon myynnilläkään ei tilannetta onnistuta korjaamaan.
Diggaan vihreän jättämisestä myös kaupunkiin. Siksi torneja kannattaisi suosia aina kun mahdollista. Töölönlahden torneja pidin huonona ajatuksena kun on mahdollisuus rakentaa tornikeskittymä Pasilaan. Kalasatamaankin olisi kannattanut duunata lisää torneja.
Santahaminaan saisi linjakkaisiin torneihin vaikka 200K uutta helsinkiläistä ihan heittämällä. Mutta tämäkin mahdollisuus halutaan haaskata. Minusta se nyt vaan on tyhmää sahata omaa jalkaa.
Leikkimielisesti Osmolle, että eikös tuo ole vain lainsäädäntökysymys?
Sinällään siirtyminen ainoastaan maapohjan pinta-alan tai rakennusoikeuden perusteella verottamiseen selkeyttäisi nykyistä kiinteistöverotusta huomattavasti ja Verohallinto kiittäisi. Esimerkiksi toimistorakennuksen kiinteistöveroa määritettäessä huomioidaan rakennuksen muoto (suorakaide, L- vai H-muoto), hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala jne. Nämä tiedot pitää rakennusluvista Verohallinnon itse kerätä ja verovelvollinen ei tällaista tietoa itselleen kerää, koska ei tarvitse sitä.
Ei nykyisen järjestelmänkään maapohjien arvostus ole mitenkään hyvin tieteellisesti perusteltua, koska maapohjan osuutta kiinteistökaupassa (jossa rakennuksiakin) ei eritellä. Sinällään kiinteistövero on tapa kerätä veroa ja rakennusoikeuden veroarvot voisi kuntakohtaisesti määritellä siten, että nykyinen kiinteistöverokertymä (sisältää myös rakennukset) säilyy.
Jos asunnon vuokratuotto oli 5 % ja tuotto omassa käytössä saman verran, olisi kiinteistövero luokkaa 2-6 % tuosta tuotosta, ei sentään 10 %.
Ja asuntotulon ollessa verovapaata, tuo 2-6 % onkin ainoa omassa käytössä olevaan asuntopääoman tuottoon kohdistuva vero.
VM:n selvityksen mukaan efektiivisen kiinteistöveroasteen (vero/kauppahinta) mediaani vaihtelee seuraavasti:
asunto-osakeyhtiö-muotoiset kiinteistöt 0,08 – 0,2 %, rakennetut omakotikiinteistöt
0,1 – 0,3 %, asuntotontit 0,1 – 0,4 %, muut tontit 0,1-0,5 %.
(Kiinteistöjen arvostamisperusteiden kehittämistarve kiinteistöverotuksessa
11.4.2014, Selvitys, PDF489/00.04.02/2015 Julkaisut 2015 )
Viisaita sanoja Jaakko Kianderilta, mutta liian ankaraan kiinteistöverotukseen on vielä pitkä matka.
Ei tietysti lisää veroa, vaan saman summan mitä yksityinen joutuisi maksamaan kiinteistöveroa samasta tontista. Tätä sitten kutsutaan markkinavuokraksi vaikka oikeasti mitään markkinaa ei ole.
Luin ’The Economist’-lehden kaksi edellä mainittua kirjoitusta. Maahan kohdistuva kiinteistövero taisi olla siinä jälkimmäisessä vasta vaihtoehto numero 2.
Sitä ykkösvaihtoehtoa koskeva teksti (sivulla 20) meni muistaakseni näin:
”Governments could aim specific assistance at those harmed by dense development, as they have to those affected by liberalised trade. Disbursing some of the tax revenue earned as a result of new development to landowners within a small area around that development to compensate for short-term hardship would reduce opposition to new building.”
Aika mielenkiintoista tekstiä, vai mitä? Ottaen huomioon, miten paljon täälläkin on kirjoiteltu maanomistajalle tulevan arvonnousun tai tuoton leikkaamisesta yhteiskunnan haltuun, jos aluetta ”kehitetään”.
Tuossahan Economistin (4.4.2105) tekstissähän kehotetaan nähdäkseni (leikkaamisen sijaan) jakamaan nähdäkseni maanomistajille tulevaa verotuloa, jota uudet asukkaat maksavat, jotta uudelle rakentamiselle syntyisi paikallista kannatusta. Kerrottaisiinko tuosta vinkkinä Osmolle?
– – – – –
Kylläpä muuten näytti olevan soma se mainitun lehden kansikuvan punakattoinen talo. Vihreää kuvassa en juuri havainnut. Missä siinä kuvassa sitä maata oli muka tuhlattu? Ei kai tuolla maininnalla talojen edessä näkyvään rantaraittiin sentään viitattu?
Niiden tornitalojen väleissä ei päivä paljon paista. Se on huono juttu. Jäin myös miettimään, miten kyseisessä kuvassa varjot mahtaisivat vaeltaa, kun päivä etenee kohti iltaa …
Maakuntien kiinteistöveron alaisia kohteita omistetaan aika runsain määrin myös muiden, kuin kunnassa vakituisesti asuvien toimesta.
Jos pelkkää tontin arvoa voisi verottaa jonkin kohtuullisen vaihteluvälin veroprosentilla, niin aiemmin kuvaamallani tavalla kiinteistöverotuksen painopiste siirtyisi kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsinkiin.
Oden ehdotus siitä, että ko. verouudistuksella menettävät kunnat korvaisivat kiinteistöverotulojen romahtamisen tuloverotusta kiristämällä kuulostaa eri reilulta! Esim. jos Utajärven saamat kiinteistöverot putoaisivat 90%, niin veroäyri tarvitsisi nostaa siellä vain n. 27% suuruiseksi 😉 !
Voisi varmaan jos joissakin kunnissa vuotuinen veroprosentti tontin arvosta olisi yli 100 % tontin arvosta. Kuulostaa todella hyvin yleiseen oikeustajuun uppoavalta 😉 .
Joissakin kunnissa taas rakennusoikeutta voi olla kaavoitettuna määrällisesti käytännössä tällä tietoa maailman tappiin, eli siis kaavoitettua rakennusoikeutta löytyy vaikka kuinka, mutta ei kysyntää sen käyttämiseen. Sellaisten tonttien omistajat varmasti huutaisivat hurraata kun kiinteistöveroa alkaisi lähteä oikein olan takaa?
Entä hajarakennusoikeus sitten? Vai onkokin esitys rakennusoikeuteen keskittyvästä kiinteistöverotuksesta kiertotie yrittää saattaa maa- ja metsätalousmaat kiinteistöveron piiriin?
Yhteenveto: Suomi on iso maa. Verojärjestelmä, joka toimisi mainiosti alle 10%:lle kansakunnan väestöstä (=kehä I:n sisällä asuvat), ei välttämättä ole OK laajemmassa kontekstissa.
Aika pieni prosentti, kun vertaa siihen joka näkyy palkkakuitissa!
Luit aivan oikein. Kyllä minustakin maanomistajalle kohtuullinen siivu kuuluu. Kohtuus kuten tunnettua on kovin häilyvä käsite. Väitetään, että kuspäät eivät tunnistaisi koko käsitettä. Mene ja tiedä.
Joskus männä muinoin valtio tai kunta pakkolunastivat sen mitä pitivät tarpeellisena toiminnan kehittämiseksi. Siitä sitten hyvitettiin maanomistajalle jotain. Varmasti silloinkin vitutti eikä koskaan kompensaatio ollut mieleisellä tasolla.
Demokraattisissa yhteiskunnissa yhtenä kantavana ajatuksena kuitenkin on, että kaikkien pitää olla valmis tekemään kompromisseja jotta yhteinen etu tulisi edes joten kuten otetuksi huomioon.
Oikein hieno herrasmies joka tälläkin hetkellä omistaa maata Helsingissä tai Helsingin rajalla rakentamiselle erinomaisesti sopivasta lokaatiosta, voisi ottaa soiton kiinteistövirastolle ja sanoa, että luopuu ao. tontista nimellistä korvausta vastaan koska heräsi eräänä yönä siihen ajatukseen, että onkin loppuviimein melkoisen järkevää, että kaupunki saisi kehittyä mahdollisimman järkiperäisellä tavalla, ja että oma maaomaisuus on nyt tällaisen kehityksen tukkeena.
Sitten sama miekkonen esittäisi hartaan toiveen, että tulevasta ruutukaavasta löytyisi oma sukunimi.
Tuleeko tällaisia puheluita? Ei.
Because in the end some people just don’t give a f-ck.
Ryöstökapitalismi ei ole mitään markkinataloutta. Sekään ei ole, että maanomistaja, jolla on hyvät poliittiset suhteet saa rahakkaan kaavan ja väärää puoluetta äänestäneen maat kjaavoitetaan puistoksi. Sellaisissa sosialistisissa maissa kuin Sveiktsi, Saksa, ja Yhdysvallat pääosa kaupungistumisen tuomasta arvonnoususta leikataan yhteiskunnalle. Markkinataloudessa hankitaan rahaa omilla ponnistuksilla eikä sillä, että sattuman kaupalla suvun maaomaisuus sijaistsee metroradan varrella.
Venäjällä asiat tietysti ovat toisin.
Mitä tarkoittaa ryöstökapitalismi? Selitä tarkemmin!
Minä liitän kyseisen termin mm. Villin lännen valloitukseen ja monopoliasemaan, jonka jotkin tarinat tai legendat, joissakin uusissa kaupungeissa saattoivat esim. saluunanpitäjän tai paikallisen pankkiirin kertoa hankkineen, ja asemaansa häikäilemättä monin eri tavoin, myös laittomuuksia tehden, hyödyntäneen.
Oletan, että mikäli maata on jossain myytävänä, voi sitä silloin siitä sopivan tai parhaan hinnan maksava sieltä silloin ostaa, mikäli myyjä suostuu myymään. Ns. ”asuntohuijattujen sukupolvestakin” olen tosin joskus jotakin epämääräistä kuullut. Tonttihuijauksista olin aiemmin kuullut muistaakseni vain tapauksen, jossa jään ja lumen peittämä järvi ja mahdollisesti vesijättömaa myytiin huolimattomalle ostajalle (siihen aikaan hyvin tuottavana) kalliimpana peltomaana. Vai oliko se niin, että sitä järveä saunan edustalla ei sitten lumien ja jäiden sulamisen jälkeen enää ollutkaan? Tarua vai totta, sitä en tiedä.
Mikä on ns. ”Väärä puolue”?
Onko se sellainen puolue, joka liittää itsensä (tavalla tai toisella, esim. nimellään tai markkinoinnillaan) johonkin väriin, mutta koettaakin sitten todellisuudessa eri tavoin hävittää sen värin äänestäjiensä ympäristöstä? Minun mielestäni puolueen tulisi olla mm. avoin ja sen linjausten johdonmukaisia, sekä ymmärrettäviä. Ei kuitenkaan niin, että joustavuutta yhteisen hyvän vuoksi ei tarpeen tullen puolueelta löytyisi.
Muistelen, että Lontoossa oli jossain ns. yksityisiä, aidattuja puistoja. Niihin ei tainnut olla pääsy kuin kyseisellä maanomistajalla. Jostakin Lontoon puistostako kirjoitat?
Heh, jos yleinen oikeustaju olisi oikeasti hereillä, niin huomattaisiin ettei nykyinen järjestelmän verotusarvot ole lähellekään käypiä arvoja. Kukaan ei tätä kyseenalaista, koska verotusarvot ovat niin pahasti alakantissa. Itse kritisoin sitä, etteikö todellakaan pystyttäisi laatimaan yksinkertaisempaa ja veronkeräyksen kannalta kevyempää kiinteistöverotusta.
Hieman kärjistäen, kun tavallinen kansalainen ei ymmärrä kiinteistöveron muodostumisperiaatteita, niin ihan saman lopputuloksen voisi saavuttaa jakamalla nykyinen verokertymä (rakennukset ja maapohjat) isolla kauhalla kuntakohtaisesti maapohjille (rakennusoikeuden tai maapohjan pinta-alan perusteella). 🙂
Haasteena on, että miten tämä jako tehtäisiin edes jollakin tasolla oikeudenmukaisesti ja kansan oikeustajun täyttäen.
Samassa virkkeessä ”oletetaan nykyisenlaisen tilanteen jatkuvan loputtomiin” ja ”muuttotappioalueille ei kannata rakentaa mitään”. Onko se OK olettaa että muuttotappio jatkuu loputtomiin? Todennäköistähän se tietysti on.
Jos kiinteistövero perustuisi maapohjan käypään hintaan, niin arvottomasta maapohjasta tarvitse maksaa veroja ollenkaan.
Käyvän hinnan määrittelyyn ei ole tarpeeksi tilastotietoa saatavilla, jos mennään yksittäisen maapohjan tarkasteluun. Suoraviivaisemmassa mallissa pyrittäisiin aluekohtaisiin verotushintoihin. Jokin minimihinta esim. haja-asutusalueelle pitää asettaa, esim. 1 € / m2. Näin on nykyisinkin. Uudistetussa mallissa tulisi hyväksyä se, että suoraa kytkentää käypään arvoon ei olisi, mutta naapurin (samalainen tontti) kanssa kiinteistövero olisi yhtä suuri.
Kiinteistöveron suuruutta kannattanee luonteensa vuoksi mitata sen hoidon vaikeutena/helppoutena pääomatuloilla. Kiinteistöveron kohde ei tuota mitään kuin kuluja. Ns. asumistulo on tasan nolla tuoton osalta kun kulut vähennetään ja otetaan huomioon riskit jotka omassa kodissa asuessa katetaan 100 % vakuutuksilla. (Mikä taloudellinen olio on tuotto ilman riskiä?) Olisi nurinkurista maksaa toimettomuudesta toiminnalla.
Mahdottomalta se ei vaikuta silläkään lailla, mutta ottaa se keskivertokotitaloudelta useiden vuosien säästämisvarasta 100%. Joka tulisi vielä uskaltaa sijoittaa johonkin muualle kuin pankkitilille.
Kaikki kulut, verot ja vastikkeet vaikuttavat varmasti vuokraan.
Jos kiinteistöveroa nostetaan ihan millä metodilla tahansa niin se luonnollisesti siirtyy sitten vuokriin ja asumisen hintaan yleisesti, koska ”roi” on sijoittajalle se tärkein kriteeri.
Mutta tästä kiinteistöverosta/ asuntotulosta olen blogistin kanssa niin vahvasti eri mieltä, joten sen pituinen se.
Nythän asuntolainojen korkovähennyksestä tullaan luopumaan asteittain kohti nollaa. Odottelen edelleen milloin asumistuesta tullaan luopumaan asteittain kohti nollaa, joka alentanee vuokra-asumisen hintaa- ajan kanssa.
Uusi kasvo täällä.
Jos olet talousteorian kanssa erimielinen siinä, että kiinteistövero vaikuttaa vuokriin, koska vuokranantajat hinnoitttelevat vuokrat kustannusperusteisesti, miten voit olla sitä mieltä, että asumistuki kuitenkin vaikuttaa vuokraan?
Jos perusturvaa nostetaan 50 eurolla kuussa joko nostamalla työmarkkinatukea 50 eurolla tai vaihtoehtoisesti asumistukea 50 eurolla, miten perustelet sen, että jälkimmäinen 50 euroa menee vuokraan, mutta edellinen ei mene?
Suomalaisen sosiaaliturvan matemaattinen malli:
At/2+Bt+Ct+Dt^pi+Et\t+F^sin(t)-Gcos(t)+Hheaviside(t)+……, missä A on sitä, B tätä, C tuota, D jotain, E siltä väliltä, F ihan sen vuoksi, H huvin vuoksi…
Järkevä sosiaaliturvan matemaattinen malli:
X, missä X on maksettavan sosiaalituen määrä euroina
Talousteoriakin kertoo saman eli jos jostakin on pulaa niin hinnat nousevat niin pajon kuin asiakkailla on ostovoimaa
Niinpä kaikki tuet nostavat asumisen hintaa , samoin kustannukset ,asuntojen hinnat joustavat huonosti alaspäin, koska ihmisen on vaikea selviytyä ilman asuntoa pitkään hengissä näillä leveysasteila
Kun sijoittaja haluaa tuottoa niin vuorahintojenkin on noustavat kustannusten mukaan.Jos tuotto-odotukset ovat heikonlaiset niin asuntoja myydään asumiskäyttöön, mikä nostaa vuokrahintoja.
Tai jätetään rakentamatta kuten Helsinki tekee.
Helsinki on vähentänyt koko ajan vuokra-asuntojen rakentamista vedättääkseen yksityisen asumisen vuokria
http://www.e-julkaisu.fi/helsingin_kaupunki/tietoja_vuokra-asunnot_2013/
Kuvittelin, että tuo vanha rakennusliikkeiden ja puolueiden välinen kytkös olisi purkautunut, mutta on syytä epäillä, että se on herännyt henkiin ja voi edelleen hyvin
Kun työkkäri pakottaa muuttamaan uhkailemalla karensseilla, orjatyöllä etc niin ihminen pistetään puun ja kuoren väliin ja sopivasti puolueiden ja rakennusliikkeiden rahastettavaksi.
Helsinki edustaa ryöstökapitalismia röyhkeimmillään. Sipoossa tehdyt kaavoitussopimukset takaavat jättivoitot yksityisile maanomistajille ja vihreät ovat olleet niitä, jotka ovat sopparia eniten ajaneet
Muualla Suomessa alue olisi lunastettu tai ostettu raakamaan hinnalla , kunta olisi veloittanut jalostuskulut ja kaavoitushyöty olisi siirretty asukkaille halpoina tontteina
Mitähän se kiinteistöveron nostosta aiheutuva asuntojen hinnan alentuminen tekee ROI-kaavan kohdalle I?
Jos vuokrat asettuisivat puhtaasti kustannusperusteisesti, niin asunnon perintönä saanut sijoittaja käyttää vuokran perusteena perintöveroa, ei markkinavuokraa. Ja tämä ei kyllä varmasti pidä paikkaansa. Kustanusten nousu siirretään vuokriin niin kovasti kuin pystytään, mutta esimerkiksi nyt muuttotappioalueilla vuokrat ovat laskeneet vaikka kustannukset ovat nousset.
Jälkimmäinen on korvamerkitty ja voitaisiin yksinkertaisuuden vuoksi lähdeverolla vähennettynä maksaa vuokraemännälle? Sitten kansalaiset kiukustuisivat ja asumisen tuista pääomatukineen ja korkovähennyksineen vihdoin päästäisiin.
Edellistä ei ole korvamerkitty? Toivottavasti ainakin jokin osa siitä menee jonkin edullisen pörssivälittäjän palvelumaksuihin?
Korvamerkinnällä ei ole käytännön merkitystä, koska jokainen kuitenkin joutuu asumaan ja asumistuki maksaa vain alle puolet vuokrasta, koska sen katto on huikeasti alle markkinavuokrien. Siksi sen korotus ei vaikuta vuokriin mitenkään eri tavalla kuin työttömyyspäivärahan tai palkan korotukset vaikuttavat.
Asumistuki on keskimäärin puolet vuokrasta, mutta olisi kiinnostava tietää, millainen jakauma on. Voiko suuren osuuden asumistukea saavilla asunnoilla olla jotain yhteisiä tekijöitä, jolloin asumistuella voisi olla vaikutusta markkinohin (esim. pienet asunnot)?
Helsingissä kukaan ei voi saada asumistukea niin, että tuen perusteena olisi koko vuokra. Vuokrakatto on tehty maakuntien vuokratason mukaan.
Näetkö ongelmaa (edullisen asumisen? kannalta) että asumistuessa on joitakin yhteisiä eriä, ja ilmeisesti yhteinen erä rahoituksen hinnasta, mutta pääomaa subventoidaan vain vuokra-asumistapauksessa. Olisiko hyvä, että kaikissa tapauksissa subventoidaan vain huoltokustannuksia, mahdollisesti vesi ja lämpö, sekä rahoituksen kustannuksia (korkomenot).
Mikä pointti puoltaa sitä, että tämän päälle vuokra-asumistapauksissa maksetaan vielä jostakin joka kaiken järjen mukaan on (vuokraemännän) sidotun pääoman subventiota.
Mikä estää yksinkertaistamasta systeemiä.
(Kaikki edellinen kelan laskuria haastattelemalla.)
Vähän aikaa sitten tulleen kiinteistöveron määrä oli meidän perheen kohdalla 570e/ tämä vuosi.
Sen lisäksi maksamme kunnalisveroa n.19% ja tuloveroa muutaman prosentin.
Sen lisäksi maksamme tienhoitokunnan maksua n, 500e/ vuosi ja siihen sitten talviauraukset päälle.
Ja olemme niin sanottuja nettomaksajia. Yksityisellä puolella töissä.
Jos laittaisin okt:n vuokralle, niin onko blogisti todella sitä mieltä, että en huomioisi vuokran suuruudessa kiinteistöveroa n. 43e/ kk?
Hyväntekeväisyyttä saa harrastaa jos siihen on halua.
Sinänsä kiinteistövero on ”suurenmoinen”vero, koska sitä ei pääse karkuun muuten kuin muuttamalla ulos Suomesta tai ostamalla veneen jossa asua ympärivuoden.
Sosialismi kunniaan..!
Jos panet asunnon vuokralle, varmaakin otat siitä markkinavuokran (=niin paljon kuin joku maksaa) eikä siihen vaikuta mitään kulurakenteesi
Moni voi pyrkiä korottamaan vuokraa tuon tilanteen jälkeen, jos kunta rikkoo muutoin vallinneen/vallitsevan tasapainon kiinteistöveroa nostamalla. Silloinhan asunnonomistajalla on erittäin pätevä syy nostaa vuokraa, jotta ei tarvitse tinkiä esimerkiksi taloyhtiön korjauksista ja kunnostustöistä. Tarpeet viimeksimainittuja varten syntyvät ajan myötä. Jos ei niistä huolehdita, joutuu vuokralainenkin lopulta lähtemään, vaikkei ehkä haluaisikaan.
Korjausvelan kanssakin vielä eläisi mutta tuottovaatimuksesta kiinnipitäminen vaatii kyllä uusien kulujen viemisen mahdollisten pääomatulovähennysten jälkeen täysimääräisenä vuokriin. Siirtyminen muihin sijoituslajeihin tapahtuu ennenkuin kissaa ehtii sanoa. Raha on liukas konsultti. Asumistukia nostamalla tilannetta voidaa paikata ja näin usein kai tehdäänkin. Vuokraemännät tyydyttyvät.
Vanha ketju, mutta saanee kommentoida.
Voisiko olla niin, että kiinteistöveron olemassa olo / taso hidastaa kaavoitukseen tulevien maa-alueiden määriä. Omakohtainen pitkäaikainen kokemus on, että näin on. Hyviäkin kaavoitukseen sopivia alueita pidetään metsätalousmaana. Kun tonttien tarjonta on pientä, nostaa se tonttien hintoja.
Mitä sanoo talousteoria?
Oma kokemukseni on käytäntöä ja tiedossa useampikin kohde. Kunnallistekniikka rajalla ja olisivat helppoja kaavoittaa. Ovatko nämä kohteet poikkeuksia ja ei siis yleinen trendi.
Jatkan vielä, koska tämä selkeimpiä ja tolkullisimpia juutuja aiheesta.
Haastaisin tätä.
”Jos rakennusoikeuden (=sijainnin) hinta ennen kiinteistöveroa on 2000 €/m2 ja tälle pannaan kiinteistövero 20 €/m2/vuosi, hinta joka rakennusoikeudesta kannattaa maksaa, alentuu 20€/p, jossa p on reaalikorko, joka ostajalla on mielessään.”
Tilanteessa, jossa kaavoitettu maa on ”loppu”, syntyy rakentamatonta maata omistavalle rakennusliikkeelle kiusaus lisätä kiinteistövero täysimääräisenä tontin hintaan. Jos maksukyky ostajilla riittää, niin se siinä onnistuneekin. Mitä lähemmäksi Helsingin ydinkeskustaa tullaan, niin näin arvelen käyvän.
Onko siis mahdollista, että korotettu kiinteistövero nostaa vain tonttien hintoja eikä lisää kunnan tuloja/vaikuta rakentamiseen.
Kunnalla olisi oiva ja lainsallima keino saada tontit kiertoon/rakennettavaksi – rakentamiskehotus. Tuota on onnistuneesti käytetty 80-luvun lopulla, mutta ilmeisesti rakennusliikkeiden lobbaus onnistunut, kun sitä ei käytetä. Vaikutus olisi maan hintaa laskeva ja tarjontaa lisäävä.
Miksi hyvää konstia ei käytetä.