Oden veromalli (1/4) Lähtökohdat

Pidin torstaina 26.2. Vero­hallinnon 150-vuo­tispäivil­lä Fin­lan­di­at­alos­sa 15 min­uutin esi­tyk­sen aiheesta ”Osmon vero­ma­lli”. Eduskun­nan lop­puki­irei­den vuok­si vas­ta nyt saan tämän refer­oiduk­si tälle listalle. Pätkin sen neljään palaseen.

Itse puheen voi kat­soa videoitu­na tästä.

Halu­an korostaa, että tämä ei ole vihrei­den vero­ma­lli eikä edes min­un ihan­nemalli­ni, vaan erään­lainen fatal­isti­nen käsi­tys siitä, mihin suun­taan vero­tus joka tapauk­ses­sa menee. Inspi­raa­tion tähän malli­in olen saanut istut­tuani neljä vuot­ta vero­jaos­tossa ihmettelemässä, miten tähän sotku­un saisi selvyyttä.

Tähtäin tässä on vuodessa 2040. Voi tähän pää­tyä nopeam­minkin, mut­ta en luulen asen­tei­den kyp­symisen vievän aikaa. Tulen sit­ten 175-vuo­tispäiville kom­men­toimaan, miten tässä kävi.

En käsit­tele tässä veron­saa­jia lainkaan, vaan käsit­te­len val­tion ja kun­nan vero­ja yht­enä kokon­aisuute­na. Poikkeuk­se­na tästä ovat vain sosi­aal­i­tur­vara­has­tot, joiden rooli koros­tuu elämän muuttues­sa kansainvälisemmäksi.

Ole­tuk­set

  • Korkean vero­tuk­sen tarve pysyy ennal­laan tai jopa lisään­tyy, sil­lä markki­na­t­aloudessa on jatkos­sa pikem­minkin enem­män kuin vähem­män korjaamista.
  • Talous muut­tuu yhä kansainvälisemmäksi
  • Funk­tion­aa­li­nen tulo­jako pain­ot­tuu pääo­mat­u­loi­hin ja näi­den sisäl­lä luon­non­va­ro­jen arvo nousee. Tosin tästä viimeaiko­jen kehi­tys on saanut min­ut vähän epä­var­mak­si, mut­ta Aasian vauras­tu­mi­nen nos­taa raa­ka-ainei­den ja ener­gian niukku­ut­ta mielestäni väistämättä.
  • Tulon käsite yhä epä­selvem­pi ja sitä sotke­taan tahal­laan. Asun­to­tu­loa omas­ta asun­nos­ta ihmiset eivät ymmär­rä tulok­si lainkaan, vaik­ka kansan­talouden tilin­pidos­sa se kyl­lä las­ke­taan tulok­si. Viimeisin inno­vaa­tio on sijoi­tus­vaku­u­tus Lux­em­bur­gis­sa, joka häivyt­tää pääo­mat­u­lo­jen verol­lisu­u­den tai ainakin lykkää sitä.
  • Vero­tuk­sen ongel­mat maid­en välil­lä säi­lyvät, vaik­ka veroparasi­itit pan­naan kuri­in niiden astut­tua liian isoille varpaille.

Tarve muu­tok­seen

Yhteisövero on katoavaa kansan­perin­net­tä. Siir­to­hin­noit­telu­un ei löy­dy mitään järkevää ratkaisua. Jos IKEA voi myy­dä brändin­sä tytäry­htiölleen ulko­mail­la ja ohja­ta voit­ton­sa sinne, ei muidenkaan kan­na­ta mak­saa veroa.

Ansio- ja pääo­mat­u­lo­jen raja häi­lyvä ja muut­tuu yhä häi­lyväm­mäk­si. Ovatko joidenkin peliy­htiöi­den huikeat voitot pääo­mat­u­loa, vaik­ka alku­peräi­nen pääo­ma on koos­t­unut muu­ta­mas­ta läp­päristä. Jos voit­toa jae­taan vuosit­tain, se verote­taan ansio­tu­lona, mut­ta jos yri­tys myy­dään, se onkin pääomatuloa.

Kos­ka raja työ- ja pääo­mat­u­lo­jen välil­lä on mieli­v­al­tainen, niitä kan­nat­taa verot­taa samal­la taval­la. Erona tästä on vain sosi­aali­vaku­u­tus: jos pääo­mat­u­lot eivät ole vaku­utet­tu­ja, ei niistä voi per­iä vakuutusmaksuakaan.

Asuin­maan selvit­tämi­nen loukkaa yksilön suo­jaa. Niin ainakin väit­tävät ne, jot­ka narah­ta­vat siitä, että ovat ilmoit­ta­neet asuin­maak­seen jonkin veroparati­isin, mut­ta viet­tävät suurim­man osan ajas­taan Suomes­sa. Mon­es­sa maas­sa asu­van vero­tuk­seen on löy­det­tävä jokin järkevä ratkaisu.

Vero­tus ehkäisee pääo­man muo­dos­tu­mista – siis rikas­tu­mista. Joidenkin mielestä tämä on vain hyvä. Min­un lähtöko­htani on, että ainakin tois­taisek­si olisi hyvä edesaut­taa sitä, että Suomeenkin syn­tyy var­al­lisu­ut­ta, joka on sijoitet­tavis­sa yri­tys­toim­intaan. Taloutemme on Ruot­si­in näh­den puo­lus­tuskyvytön­tä, kun meil­lä ei ole Wal­len­berge­jä. Yksi Her­lin­in suku ei riitä.

Hyvä vero­jär­jestelmä on 

  • Yksinker­tainen
  • Oikeu­den­mukainen
  • Hel­posti toimeenpantava
  • Ei vero­ta säästet­tyjä tuloja (?) 
    • Pro­gres­si­ivi­nen men­overo, jos olisi mahdollinen
  • Loogi­nen, kun ihmi­nen asuu mon­es­sa maassa

 

Oden vero­jär­jestelmä

Vero­ma­lli koos­t­uu seu­raav­ista palasista

  • Runk­ona arvon­lisävero, yht­enäi­nen verokan­ta, 30 % – 35 %
  • Arvon­lisäveron palautus
  • Hait­taverot
    • Vero on tarkoitet­tu vähen­tämään toim­intaa, johon se kohdistuu
  • Vero uusi­u­tu­mat­tomil­la luonnonvaroille
  • Luon­nolli­nen niukku­us — urbaanin yhteiskun­nan vero
  • Ruot­salainen val­tion tulovero eli tulovero, jota vähem­mistö palka­nsaa­jista maksaa
  • Eläke­mak­sut, tulo­jen vakuuttaminen
  • Ter­vey­den­huoltovero ja koulu­vero (ehkä)
  • Piket­ty ‑vero

 

23 vastausta artikkeliin “Oden veromalli (1/4) Lähtökohdat”

  1. Piket­tyä pidän lähin­nä type­r­änä sosial­isti­na, mut­ta Oden mallis­sa on osia, joi­ta kan­natan ja joista kan­nat­taa keskustel­la pidempään. 

    Peru­so­let­ta­muk­sis­sa on kuitenkin eräs oleelli­nen virhe. Suomes­sa ei kyetä jatka­maan nykyisel­lä veroas­t­eel­la — onnek­si. Vero­tus eri mais­sa tasoit­tuu ja Suomes­sa se tarkoit­taa veroas­t­een laskua.

  2. Lisäisin yrit­täjänä tuonne hyvän vero­jär­jestelmän piirteisi­in ennustet­tavu­u­den. Niin että esim. voisi luot­taa, että jos mak­saa ker­ran 28 % yhteisöveroa, kukaan ei myöhem­min lätkäise päälle toista 28 % osinkoveroa.

  3. Yhteisöveron kohdal­la olen ollut pitkään samaa mieltä, mut­ta eräs argu­ment­ti sai min­ut ajat­tele­maan asi­aa tois­es­ta näkökul­mas­ta. Nimit­täin, yri­tyk­sen osin­gon­jako­vara on peri­aat­teessa ain­oa mihin yhteisövero vaikut­taa. Se ei vaiku­ta esimerkik­si investoin­nin bud­jet­ti­ra­joitte­seen lainkaan. Jos investoin­nin nyk­yar­vo on posi­ti­ivi­nen ilman yhteisöveroa, se on posi­ti­ivi­nen yhteisöveron kanssakin, olet­taen että lainan korko ei ole korkeampi kuin lasken­nas­sa käytet­ty sisäi­nen korko, ja pääo­ma­markki­nat noin ylipäätään toimi­vat. Se, mikä ohjaa­va vaiku­tus yhteisöverol­la on, on että yhteisöveron olois­sa peri­aat­teessa on kan­nat­tavam­paa ottaa lainaa, kos­ka korot saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa mut­ta osinko­ja ei. 

    Väite että yhteisöveron pois­to tai merkit­tävä laskem­i­nen kan­nus­taisi­vat investoin­tei­hin, on siis tosi vain jos pääo­ma­markki­nat eivät toi­mi, eli rahaa ei saisi lainaksi. Oikeasti siis luulen, että tässä yritetään legit­i­moi­da delever­agea, mut­ta kun se ei ole sys­teemis­es­ti hyvä idea. 

    Nyt, en väitä, etteikö yhteisöveron pois­to voisi olla hyvä jut­tu yrit­täjälle. Uskon itseasi­as­sa että se on, mut­ta ALV:n nos­to voi olla huonom­pi. Nyt markki­noil­la karte­taan riskiä, enkä (enää) usko että yhteisöveron pois­to oikeasti helpot­taisi tässä, kos­ka ei ole mitään syytä uskoa että oma­l­la pääo­ma­l­la tehtäisi­in sen enem­pää investoin­te­ja kuin sil­lä hyvin hal­val­la lainara­hal­la jota nyt on jo saatavil­la. Voin toki olla väärässäkin tässä.

    Toisaal­ta se, että yhteisöveron kiertämisek­si on paljon kaiken­laisia pul­jauk­sia joista hyö­tyvät etupäässä isom­mat yri­tyk­set, on jo itsessään vah­va argu­ment­ti sen poistamiseksi.

    1. Yhteisövero ei vaiku­ta investoin­nin kan­nat­tavu­u­teen lainkaan oppikir­jan mukaan, jos
      a) Tilanteeseen ei liity epä­var­muut­ta ja
      b) vai­h­toe­htona ei ole sama investoin­ti jos­sain toises­sa maas­sa toisen verokäytän­nön alaisuudessa.

  4. Oden lista on hyvä mikäli se mah­tuu edel­liseen kohtaan “hyvä vero­jär­jestelmä” ja on kokon­aisu­udessaan max 40%.

    “Asun­to­tu­loa omas­ta asun­nos­ta ihmiset eivät ymmär­rä tulok­si lainkaan, vaik­ka kansan­talouden tilin­pidos­sa se kyl­lä las­ke­taan tuloksi”
    Ok, pide­tään se siel­lä kansan­talouden tilinpidossa.

  5. Yksilön elämässä veron­mak­sun ja käyt­tämien­sa julk­isten palvelu­iden välil­lä ei ole vält­tämät­tä vähäis­in­täkään vastikkeellisuuta.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhteisövero ei vaiku­ta investoin­nin kan­nat­tavu­u­teen lainkaan oppikir­jan mukaan, jos
    a) Tilanteeseen ei liity epä­var­muut­ta ja
    b) vai­h­toe­htona ei ole sama investoin­ti jos­sain toises­sa maas­sa toisen verokäytän­nön alaisuudessa. 

    Kumpikaan a tai b ei pidä alku­unkaan nyky­maail­mas­sa käytän­nössä paikkaansa. Täl­laiset oppikir­jat kan­nat­taisi lait­taa paperinkier­rä­tyk­seen, kos­ka valitet­tavasti liian moni talousti­eteil­i­jäkin edelleen lukee näitä harhaisia opuksia.

  7. Vero­tus­ta pitäisi yksinker­tais­taa, sitäkaut­ta siihen saadaan jous­tavu­ut­ta ja siihen muu­tosten tekem­i­nen helpottuu.

    Kyse on lain­säädän­nöstä ja siihen liit­tyvistä ohjeista. Liian mon­imutkainen lain­säädän­tö ja ohjeis­tus tekee vero­tuk­ses­ta byrokraat­tisem­paa, eli se vaatii enem­män ihmistyötä ja tulee siten kalli­im­mak­si toteut­taa ja siitä tulee jäykem­pää. Sit­ten sitä ruve­taan paikkaa­maan luo­ma­l­la lisää lainsäädäntöä. 

    Valitet­tavasti usein on niin, kun pyritään oikeu­den­mukaisu­u­teen luo­daan sitä varten lisää sään­töjä, eli lake­ja ja lisää mon­imutkaisu­ut­ta ja jäykkyyttä.

    Esimerkik­si kiin­teistöverossa las­ke­taan ker­rostalo­jen ker­rosko­rkeuk­sia ja laite­taan ylös onko kuis­tia, keskus­läm­mi­tys­tä, vajaa auto­tal­lia ym. Nämä asi­at vaa­ti­vat lisää ihmisiä miet­timään ja hoita­maan asioita. 

    Jos yksinker­tais­tamisel­la menetetään oikeu­den­mukaisu­ut­ta, niin kuitenkin saavute­taan säästöä.

  8. Vesa: Kumpikaan a tai b ei pidä alku­unkaan nyky­maail­mas­sa käytän­nössä paikkaansa. Täl­laiset oppikir­jat kan­nat­taisi lait­taa paperinkier­rä­tyk­seen, kos­ka valitet­tavasti liian moni talousti­eteil­i­jäkin edelleen lukee näitä harhaisia opuksia.

    Mik­si ihmeessä pitäisi oppikir­ja pitäisi lait­taa paperinkier­rä­tyk­sen? Eiköhän ole ilmi­selvää, että oppikir­jan ole­tuk­set eivät ole voimas­sa kuin ideaal­i­ti­lanteessa? Tämä kyl­lä myös tuo­daan aina niis­sä kir­jois­sa esi­in kun esitel­lään ideaalimallia. 

    Ihan kuin matem­ati­ikan kir­jakin pitäisi polt­taa, kun mis­sään ei esi­int­ty täy­del­listä ympyrää…

  9. Sylt­ty: Eiköhän ole ilmi­selvää, että oppikir­jan ole­tuk­set eivät ole voimas­sa kuin ideaalitilanteessa? 

    En ole lukenut yhtään rahoituk­sen oppikir­jaa, mut­ta kyl­lähän nyt Modigliani–Millerin irrel­e­vant­tius­te­o­reema tarkoit­taa nimeno­maan sitä, että ain­oat tek­i­jät, jot­ka vaikut­ta­vat siihen, rahoit­taako yri­tys toim­intaansa oma­l­la pääo­ma­l­la vai lainal­la, ovat vero­tus ja riski/epävarmuus.

    Eli siis asia on juuri päin­vas­toin, vero­tus vaikut­taa investoin­tien kan­nat­tavu­u­teen, eri­tyis­es­ti siihen, miten riskialt­ti­ita investoin­te­ja yri­tyk­sen kan­nat­taa tehdä.

  10. Sylt­ty: Mik­si ihmeessä pitäisi oppikir­ja pitäisi lait­taa paperinkier­rä­tyk­sen? Eiköhän ole ilmi­selvää, että oppikir­jan ole­tuk­set eivät ole voimas­sa kuin ideaal­i­ti­lanteessa? Tämä kyl­lä myös tuo­daan aina niis­sä kir­jois­sa esi­in kun esitel­lään ideaalimallia. 

    Sik­si, että joku val­opää alkaa tekemään talous­poli­it­tisia päätök­siä näi­den harhais­ten oppi­en perus­teel­la. Käytän­nön elämässä toim­i­mat­tomat harhat tule­vat kalliiksi.

  11. Sylt­ty: Eiköhän ole ilmi­selvää, että oppikir­jan ole­tuk­set eivät ole voimas­sa kuin ideaal­i­ti­lanteessa? Tämä kyl­lä myös tuo­daan aina niis­sä kir­jois­sa esi­in kun esitel­lään ideaalimallia. 

    Tietylle osalle ekon­o­misti­sak­ista ei asia ilmeis­es­tikään ole ilmi­selvää. Jos talousti­eteen kar­tas­sa ei näy jotakin kohtaa, niin tieteil­i­jän mielestä siel­lä ei yksinker­tais­es­ti ole mitään. Ainakaan mer­i­hirviöitä. Todel­lisu­u­den kuvaamista tärkeäm­pää on autisti­nen omis­tau­tu­mi­nen kau­ni­in yksinker­taiselle teo­ri­alle, johon usein yhdis­tyy kau­ni­in yksinker­tainen ben­thami­lainen moraal­i­filosofia, ja siitä luon­nol­lis­es­ti seu­raa­vat poli­it­tiset implikaatiot.

    Eri­tyisen ärsyt­tävää on, että ole­tuk­sien ja tarkasteluko­htei­den val­in­taa käytetään mak­si­maalis­es­ti hyödyk­si poli­ti­ikas­sa. Abstrak­tioiden jako­jään­nök­set taas tunge­taan keskustelun ulkop­uolelle, tarvit­taes­sa moral­is­tisin ja henkilöön käyvin argu­mentein. Esimerkkeinä pari tarkas­ta­jaa ja yli­jo­hta­ja cum kansanedustaja.

    Tolkullisi­akin yksilöitä toki esi­in­tyy, esim. Vesa Kanniainen.

  12. Tiedemies:
    Yhteisöveron kohdal­la olen ollut pitkään samaa mieltä, mut­ta eräs argu­ment­ti sai min­ut ajat­tele­maan asi­aa tois­es­ta näkökul­mas­ta. Nimit­täin, yri­tyk­sen osin­gon­jako­vara on peri­aat­teessa ain­oa mihin yhteisövero vaikut­taa. Se ei vaiku­ta esimerkik­si investoin­nin bud­jet­ti­ra­joitte­seen lainkaan. Jos investoin­nin nyk­yar­vo on posi­ti­ivi­nen ilman yhteisöveroa, se on posi­ti­ivi­nen yhteisöveron kanssakin, olet­taen että lainan korko ei ole korkeampi kuin lasken­nas­sa käytet­ty sisäi­nen korko, ja pääo­ma­markki­nat noin ylipäätään toimi­vat. Se, mikä ohjaa­va vaiku­tus yhteisöverol­la on, on että yhteisöveron olois­sa peri­aat­teessa on kan­nat­tavam­paa ottaa lainaa, kos­ka korot saa vähen­tää vero­tuk­ses­sa mut­ta osinko­ja ei. 

    Niin, tätä olen itsekin yrit­täjänä miet­tinyt — peri­aat­teessa veron mak­sami­nen on ihan ookoo, ei min­ul­la ole mitään sitä vas­taan että jos vuosi menee hyvin siitä mak­se­taan veroa, sehän vain posi­ti­ivi­nen tilanne kaikille.

    Aav­is­tuk­sen isom­pana ongel­mana näen sen, että vero määritel­lään etukä­teen edel­lis­ten tilikausien perus­teel­la — seu­rauk­se­na on siis paperiso­taa, joka vie aikaa, jos kulu­van vuo­den tulos ei ole yhtä hyvä kuin 2 vuot­ta takaperin pitäisi jotenkin pystyä etukä­teen arvaa­maan jos vuodes­ta tuleekin tap­pi­olli­nen. Täl­löin voi joutua otta­maan lainaa tai irti­sanomaan vain selvitäk­seen veroista, joi­ta ei edes olisi alun­perinkään pitänyt maksaa

    Yri­tysveron yksi hyvä puoli on siinä, että se pakot­taa investoin­tei­hin, eli raha pitää yrit­tää käyt­tää johonkin — tämä on var­maan talouden kannal­ta hyvä asia, mut­ta ei vält­tämät­tä yrittäjän.

    Mut­ta, en mal­ta olla lisäämät­tä tähän lop­pu­un yhtä vähän epärel­e­vant­tia kohtaa, nimit­täin sitä että mik­si asun­not ovat ALV:sta vapaa­ta, kun vaikka­pa sen raken­nus­ma­te­ri­aalit etc. eivät ole erik­seen ostet­tuna sitä — ymmär­rän kau­ni­in ajatuk­sen omis­tusasun­non ihanu­ud­es­ta, mut­ta on muitakin vai­h­toe­hto­ja, esim. sijoi­tusasun­to­ja tai ylipäätään osakkei­ta. Näi­hin­hän kohdis­tuu toki varain­si­ir­tovero, mut­ta aika iso osa yhteiskun­nan rahali­iken­teestä on siir­tynyt täl­löin verot­ta­jan ulot­tumat­tomi­in. Omis­tu­a­sumisen dynaamiset vaiku­tuk­set lienevät kyseenalaiset, ainakin jos mietitään työvoiman liikku­vu­ut­ta ja käytet­tävis­sä ole­van pääo­man määrä.

    ALV:n pitäisi mielestäni kohdis­tua siihen osaan kulu­tus­ta mikä ei ole vält­tämätön­tä. Jos omis­tan vaikka­pa 20 lin­naa tai 40 osake­huoneis­toa, onko se vält­tämätön­tä hyv­in­voin­nil­leni? Ei varmaankaan. 

    Mut­ta jos halu­an kor­ja­ta jonkun, ehkä ain­oan asun­toni pienen osan, ostan siihen raken­nus­tarvikkei­ta joista mak­se­taan ALV veroa.

  13. Keskus­ta jatkaa siihen mihin jäi Van­hasen I ja II hal­li­tusten ja Kiviniemen tynkähal­li­tuk­sen jälkeen.

    Eli ensim­mäisenä lisää kukka­hat­tunorme­ja, kuten vaikka­pa koti­in­tu­loa­jat van­hem­mille, oluet sinne alkoon ja sitä rataa. 

    Sit­ten onkin vuorossa tehot­toman ener­giantuotan­non tukem­i­nen, jos­sa ensik­si kaade­taan koskien­suo­jelu­la­ki tip­pavoimaloi­ta varten ja sit­ten sor­vataan vähän suku­laisille sopivia risu­paket­ti­lake­ja mafialeffatyyliin. 

    Lopuk­si sit­ten päästääkin itse aiheeseen eli hajasi­joit­tamiseen Fimean tyyliin.

    Jos­sain välis­sä vielä ehditään pystyt­tämään Putinille pat­sas Kaup­pa­to­rille, jon­ka vihkii kukas muukaan kuin Lehtomä­ki. Jos ehtii kaik­il­ta venäläis­laitosten vihkimisiltä.

    Työt­tömyys räjähtää käsi­in leikkaus­poli­ti­ikan ansios­ta, kun julki­nen talous ei kykenekkään rahoit­ta­maan yksi­ty­is­tet­tyjä palvelui­ta ja lop­utkin tuote­taan min­imiresurs­seil­la. Kaik­ki lupi­in liit­tyvät asi­at, kuten käsit­telya­jat kas­va­vat pitkik­si, kos­ka ei ole resursse­ja niiden käsittelyyn.

    Keskus­tan johdol­la Suo­mi pyl­listää Natolle ja län­si­maille, kumar­taen uudelle uljaalle isä aurinkoiselle, joka kiil­lot­taa rauhanohjuksiaan.

    Oih, Kekkosslo­va­kia 2.0 on koh­ta tääl­lä, oletko valmis?

  14. Tero Tolo­nen: mik­si asun­not ovat ALV:sta vapaata 

    Mitä tämä oikein tarkoit­taa? Kyl­lä uud­es­ta asun­nos­ta joutuu mak­samaan ALV:n.

  15. Asun­to­tu­loa ei ymmär­retä tulok­si kos­ka se ei ole konkreet­tista rahaa jos­ta voisi ottaa osan ja mak­saa val­ti­olle verona. Asun­to­tu­lon vero olisi mak­set­ta­va jostain muista tuloista. Minäkään en pidä oikeana verot­taa sel­l­aista mitä ei ole oikeasti saanut vaan vain jät­tänyt käyt­tämät­tä vuokraan, se ei ole oikeudenmukaista.

  16. Pekka Pes­si: Mitä tämä oikein tarkoit­taa? Kyl­lä uud­es­ta asun­nos­ta joutuu mak­samaan ALV:n.

    Niin, vas­takysymys: mitä tarkoit­taa uusi asun­to? Osake­huoneis­to, itse raken­net­tu ja myy­ty vai esim. omakoti­ta­lo? Tästä oli yllät­tävän vaikea saa­da tietoa, täl­lä het­kel­lä selail­tuani ymmär­rän, että osak­keesta ei mak­se­ta ALV-veroa vaan varain­si­ir­tovero, mut­ta jos kyseessä on esim. omakoti­ta­lo niin alv ehkä mak­se­taan? En löytänyt tälle yksikäsit­teistä vas­taus­ta. Sel­ven­nys olisi paikallaan.

    Sinän­sä en ole var­ma onko se, että val­tio saa vero­tu­lo­ja rak­en­tamis­es­ta, joka taas on tapa tehdä rahaa itsessään kovin ter­vet­tä meininkiä — syn­tyy riip­pu­vu­us­suhde rahan paina­jan ja verot­ta­jan kanssa, mikä luo riskin aav­is­tuk­sen epäter­veelle asioiden pul­jailulle “kansakun­nan edun nimissä”.

    Mut­ta jos puhutaan siitä mis­tä ALV:ta pitäisi mak­saa ja mil­lä perusteil­la — itse koen että se on kulu­tus tai hyv­in­voin­tivero, jos joku har­ras­taa osakkei­den ostamista tuot­taen iloa itselleen ja toinen taas kasvien istut­tamista tuot­taen iloa itselleen, mik­si toinen näistä mak­saa ALV:ta ja toinen ei?

    Nyt saa sanoa kukka­hat­tutädik­si. Mut­ta ihan vaan kysyn.

    1. Asun­non ostamis­es­ta (osakekaup­pa) ei mak­se­ta arvon­lisäveroa, mut­ta sen rak­en­tamis­es­ta tietysti aikanaan on mak­set­tu. Myöskään vuokrat­u­losta ei mak­se­ta arvonlisäveroa.

  17. Kansal­lisen yhteisöveron ongelmi­in tör­mät­ti­in esimerkik­si Nokian kohdal­la kun tuli riitaa Int­ian kanssa vero­tu­lo­jen jaos­ta. Ei ole ihan selvää, mikä osu­us Inti­as­sa teh­dyn puhe­li­men yhteisöverotet­tavas­ta liikevoitos­ta syn­tyi tehtaal­la Inti­as­sa, tuoteke­hi­tyk­sessä Suomes­sa, ohjelmis­toke­hi­tyk­sessä jos­sain kol­man­nes­sa maas­sa ja markkinointi/brändiarvosta Suomes­sa (luet­te­lo suuntaa-antava).

  18. Tero Tolo­nen: Tästä oli yllät­tävän vaikea saa­da tietoa, täl­lä het­kel­lä selail­tuani ymmär­rän, että osak­keesta ei mak­se­ta ALV-veroa vaan varain­si­ir­tovero, mut­ta jos kyseessä on esim. omakoti­ta­lo niin alv ehkä maksetaan? 

    Osake­huoneis­ton omis­taa asun­to-osakey­htiö, joka on joutunut mak­samaan sen rak­en­tamis­es­ta ALV:n. Huoneis­ton hallintaan oikeut­tavista osakkeista ei mak­se­ta ALV:ta. Vuokras­ta voidaan per­iä ALV, jol­loin vuokraa­ja voi vähen­tää vuokrat­tavas­ta omaisu­ud­es­ta mak­se­tut ALV:t.

    Tässä on kaik­ki mitä et halua tietää ALV:stä:

    http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kiinteistoala/Kiinteiston_kayttooikeuden_luovuttamises(10028)

    1. Mei­dän asun­to-osakey­htiössämme ei ole joudut­tu mak­samaan arvon­isäveroa rak­en­tamisvuon­na 1908, mut­ta sil­lä ei ole vaiku­tus­ta asun­to­jen myyn­ti­hin­taan. Niis­säkään asunto
      ‑osakey­htiöis­sä, jot­ka on raken­net­tu vuo­den 1995 molem­min puolin, myyyn­ti­hin­taan raken­nu­saikaisel­la arvon­lisäverol­la ei ole mitään vaikutusta.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.