Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2015

Vuo­den 2014 kaavoitusmäärät

Olimme siis ylit­täneet tavoit­teemme. Ensi vuon­na on peri­aat­tes­sa sitoudut­tu kaavoit­ta­maan 25 pros­ent­tia enem­män, mut­ta toisaal­ta val­tio on rikkonut tuon sopimuk­sen, joten en tiedä, mitä tehdään. Ainakaan bud­jetis­sa ei ole rahaa, joten tuot­tavu­ut­ta pitäisi korot­taa 25 %. Tuo yli puoli miljoon­aa toim­i­ti­laa (= muu­ta kuin asun­rak­en­tamista) joh­tui saaris­ton kaavoituk­ses­ta (kesämök­it las­ke­taan toim­i­ti­lak­si!), Vuosaaren voimalaitok­ses­ta ja Meilah­den sairaala-alueesta. Oikeaa toim­i­ti­laa kaavoitet­ti­in merkit­tävästi Pasi­laan. Keho­timme erot­ta­maan tilas­tois­sa toimis­tot muus­ta ”toim­i­ti­las­ta”.

Karhusaaren kaavarunko

Hyväksyt­ti­in. Eli­na Moisio esit­ti, että tont­te­ja ei saisi ulot­taa rantaan ja minä kan­natin, mut­ta hävisimme 7–2. Koska­han tänne tulee se metro? Kaa­vat­alouden kannal­ta olisi järkevää rak­en­taa Malmin ken­tän alue ennen Östersundomia.

Opiske­li­ja-asun­to­ja Kumpu­lan kampukselle

Hah! Havain­neku­vas­sa näkyvä tuh­lail­e­va liiken­nevihreä on kaa­van ulkop­uolel­la. Ole­mas­sa ole­van kaa­van mukaan sen voi rak­en­taa myös tien var­relle. Hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Verkkosaaren eteläosan kaava

Skan­s­ka olisi halun­nut halvem­paa (ja huonom­paa) kaavaa. Meil­lä ei ollut muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin hyväksyä kaa­va muut­ta­mat­tomana, kos­ka kiin­teistölau­takun­ta päät­tää ton­tin luovu­tuk­sen ehdoista ja maan hin­nas­ta oli jo sovit­tu. Jos kaavas­ta olisi tehty halvem­pi toteut­taa, olisi maan hin­taa tietysti pitänyt vas­taavasti korot­taa, mut­ta tämä ei ollut mei­dän käsis­sämme. Iltalypsy-yritys.

Osmonkul­man suo­jelukaa­va Käpylässä.

Hyväksyt­ti­in. Tuo­ta pitää joskus polkea kat­so­maan. En tien­nyt, että tuol­lais­takin löy­tyy Helsingissä.

Kru­u­nun­haan porrashuoneet

Hyväksyt­ti­in. Taas ker­ran. Tämä ker­to­mus ei var­maan koskaan lopu.

Kol­mensepän suojatie

Hyväksyt­ti­in. Jape Lovén esit­ti, että kehotet­taisi­in viras­toa seu­raa­maan raitio­vaunu­jen kulun nopeut­ta. Viras­to sanoi, että se on itses­tään­selvyys, joten esi­tys jäi kan­nat­ta­mat­ta. Tarvit­taisi­in Suomeenkin se liiken­nesään­tö, että valkoiselle ruudu­tuk­selle pysähtymis­es­tä saa aina sakot, niin autoil­i­joiden into ajaa risteyk­set tukkoon vähenisi. Viras­to arveli, että tässä tukkoon ajami­nen vähenisi, kos­ka autoil­i­jat kun­nioit­ta­vat jostain syys­tä suo­jati­etä enem­män kuin muu­ta osaa risteyksestä.

Lausun­to van­hankaupunginkosken padon purkamisesta

Lausun­to muutet­ti­in Eli­na Moi­sion (vihr) ehdo­tuk­ses­ta myön­teisem­mäk­si.  Jos pato pure­taan, pitää jol­lain poh­japadol­la kosken niskan kohdal­la varmis­taa, ettei joen pin­ta laske esimerkik­si Pitkäkosken uimaran­nan kohdal­la. Aika help­poa olisi vain ohja­ta itäiseen uomaan enem­män vet­tä, mut­ta kos­ki on joillekin kaloille liian jyrkkä.

Ensi viikol­la 24.3. on kok­ous perut­tu. Se on hyvä. Minä läh­den Hanoi­hin.

16 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2015”

  1. Idea padon purus­sa on kyl­lä se, että se kos­ki ote­taan sieltä syvästä vedestä esi­in laske­mal­la joen pin­taa tarpeek­si ja kun­nos­te­taan kutukun­toon. Alku­peräi­nen koski­han ei ole se väli sil­lal­ta padolle, vaan sato­ja metre­jä ylemmäs.

    Padon tekemä suvan­to­han se kaloille suurin ihmisen aiheut­ta­ma ongel­ma on, jos jokeen pää­sevät. Pato myös helpot­taa salakalas­tus­ta, hidas­taa niidenkin nousua jot­ka löytävät itähaaraan lop­ul­ta, arvokaloista siika ei pääse itähaara ylös, aiheut­taa turhia kol­hu­ja jot­ka sairas­tut­ta­vat muutenkin heiken­tyvän nousukalan, kuolleitakin taime­nia löy­tyy joka vuosi padon alta, voimala tap­paa ehkä anke­ri­aiden lisäk­si myös talvikoi­ta ja smoltteja…siis se on ihan perseestä ole­va täysin turha kivimuuri. 

    Pikkukosken uimalaa voisi käsitel­lä ihan omana han­kkeena, mut­ta antaa joen vir­ra­ta vapaana vier­essä. Kai sitä pouka­maa voisi syven­tää varsinkin hyp­pyte­linei­den alla? Jos vesi las­kee kesäl­lä, niin oikeas­t­aan­han siinä syn­tyy vain mah­dol­lisu­us laa­jen­taa hiekkaran­taa, joka on se käyte­tyin jut­tu! Oikei­ta uima­paikko­ja­han, ja paljon parem­pia Helsin­ki on täyn­nä, joten ei mitään syytä jatkaa joen pilaamista ehkä parin kuukau­den ran­nal­la köl­löt­te­lykau­den takia, jos­sa ihmiset vähän kas­tau­tu­vat ja har­ras­ta­vat vähän vesileikke­jä. Niitä voi har­ras­taa vapaute­tus­sakin joessa.

    Ihan olisi hyvä saa­da jotakin vastapain­oa tälle luon­non­hävi­tyk­selle palaut­ta­mal­la edes joki luon­non­ti­laan, kun näyt­tää siltä että vain veden alla saat­taa olla luon­nolle tilaa kas­vaa. Muuten alkaa näyt­tää kum­mal­ta vihrei­den Kol­la­jan vas­tus­t­a­mi­nen, jos jok­ilu­on­to ei kiin­nos­ta edes oma­l­la takapi­hal­la, mut­ta sit­ten huutelette muualle kuin­ka siel­lä pitää luon­toa kun­nioit­taa. On myös aika tomp­pelia olla hais­ta­mat­ta ennen vaale­ja täl­laista jut­tua, joka kerää yhä enem­män väkeä taak­seen, jos ei muuten kiin­nos­ta tuon enempää.

  2. Pelkän toimis­toti­lan erot­ta­mi­nen muus­ta toim­i­ti­las­ta vääristää kaavoitus­ta. On ole­mas­sa muu­takin, kuin tieto­työtä. Tarvi­taan niin teol­lisu­u­den kuin kau­pankin tiloja.

    Paras­ta on, jos kaavas­ta saadan ainakin keskus­tan osalta kokon­aan pois merkin­nät siitä, mitä ton­tille saa rak­en­taa. Ehkä jotain rajoituk­sia raskaan teol­lisu­u­den osalta voi jättää.

  3. “Minä Läh­den Hanoihin.” 

    Ja kaik­ki vieläpä isoil­la KIRJAIMILLAKIN näem­mä. No mut­ta entäs se hiil­i­jalan­jäl­ki? Vai eikö sitä las­ke­ta tei­dän politrukkien / nomen­klat­u­ran kyseessä ollessa? 

    PS. Kävi muuten taan­noin Leonar­do DiCapriokin jos­sain jotain jostakin ilmas­ton­suo­jelus­ta sössöt­tämässä — tai jotain. Lensi paikalle yksityisjetillä.

  4. Joo,

    En ole tähän asi­aan juurikaan vihkiy­tynyt, mut­ta se pato pois vaan sieltä, jos ker­ran estää kalo­jen nousua. Voimala voidaan museoi­da nähtävyy­dek­si. Olisi hienoa jos kaupun­gin keskel­lä kulk­isi ter­ve joki, jonne fisua nousee. Sitähän voisi main­os­taa jo matkailijoillekin! 

    Tun­nus­tan, että se pikkukosken uimaran­nan mut­ka on ihan idylli­nen, mut­ta kyl­lä padon aiheut­ta­mat hai­tat ylit­tävät selvästi veden alen­e­misen tuo­mat hai­tat. Tosi­a­sia nyt vain on, että pikkukoskel­la ei mitään vakavasti otet­tavaa uin­tia har­ras­ta kukaan. Hyp­py­torni pitäisi var­maan tur­val­lisu­ussy­istä purkaa, mut­ta Helsingis­sä pääsee kyl­lä hyp­päämään muual­takin. Lapset ja muut vedessä kas­tau­tu­jat jak­sa­vat kyl­lä kävel­lä jokiveteen asti läiskyt­telemään vaik­ka vesi olisikin alempana.

  5. Kosken itäi­nen haara­han kul­kee jo nyt vapaana, ja sitä pitkin pystyvät jo nyt lohet ja ilmeis­es­ti osa muis­takin kalala­jeista nouse­maan. Koskea kun­nos­ta­mal­la tilanne paranisi entis­es­tään, ja näin myös van­ha toimi­va voimala­museo voisi jatkaa toimintaansa. 

    Itähaaran kun­nos­tus ei kuitenkaan riitä näille kalamiehille, jot­ka halu­a­vat ennal­lis­taa koko kosken. Kalami­esten vaa­timuk­set ovat kohtuuttomia.

  6. Jos joen ennal­lis­t­a­mi­nen tarkoit­taa, että Pikkukosken uimaran­ta (ja mah­dol­lis­es­ti kaik­ki muutkin joel­la ole­vat uima­paikat) muut­tuu uimakelvot­tomak­si, niin sil­loin se tarkoit­taa sitä.

    You can’t have all. Munakas­ta ei saa aikaisek­si rikko­mat­ta munia.

    Lohdu­tuk­se­na Helsin­gin kaupun­gin sisälle jäisi tästä huoli­mat­ta vielä 31–34 uima­paikkaa. Eli selkeästikään tässä ei puhuta maailmanlopusta.

  7. Sitä kosken itähaaraa ei vaan voi kun­nos­taa nyky­istä parem­mak­si ilman että se mak­saa huna­jaa. Alla on peruskallio­ta ja ilmeis­es­ti jos­sain kohtaa kaukoläm­pöputkikin. Vaatii siis todel­la rajua räjäyt­te­lyä, paljon työtä ja rahaa.

    Itähaaran kalatie ja pato vaa­ti­vat sään­nöl­listä kun­nos­tamista, padon purkami­nen olisi ker­talu­on­teinen investoin­ti luon­non elvyt­tämisek­si. Kaiken lisäk­si se olisi halvin vai­h­toe­hto. Pikkukosken uima­paikan säi­lyt­tämiseen riit­tää luon­non­mukainen pohjapato.

    Ja kyse on ensisi­jais­es­ti luon­non elvyt­tämis­es­tä eikä kalami­esten vaa­timuk­sista. Virk­istysar­vo­jen kohen­tu­mi­nen tulee sit­ten hyvänä bonuksena.

  8. Help­po kom­pa­ta Bellamyä.

    Tosin itsel­läni ei ole hajuakaan mitä voisi olla luon­non­mukainen pohjapato.

    Kuulisin kovin mielel­läni (jos joku tietää tai osaa asi­aa maal­likolle edes karkeasti havain­nol­lis­taa), että minkälaisek­si Van­taan­jo­ki muut­tuisi “luon­teeltaan” mikäli kaik­ki ihmisen aikaansaa­mat rak­en­teet ao. joes­ta pois­tet­taisi­in (ja myös kos­ket pyrit­täisi­in mah­dol­lisuuk­sien mukaan ennallistamaan)?

    Ker­toisiko joku tietovi­isas myös, että ote­taanko Van­taan­joes­ta vet­tä? Ja jos niin kuin­ka paljon, tai oikeam­min mitä se tarkoit­taisi jos täl­lainen toim­inta lopetettaisiin?

    Van­taan­joen ennal­lis­tamiseen liit­tynee niin monia näkökul­mia jot­ka pitäisi ava­ta niillekin kaupunki­laisille jot­ka eivät aiheesta tiedä oikeas­t­aan mitään (ainakaan varmasti).

    Kuka näk­isi sen vaivan, että hie­man sivistäisi sivistymätön­tä eli allekirjoittanutta?

    Danke schön.

  9. Van­tan­joen /keravanjoen paoista voi­is joku ymmäärämvämpi koo­ta yhenäisen esi­tyk­sen ja myös pato­jen pur­maisen vaik­tuk­sen esim. uima­paikkoi­hi­in. Mitä voidana tehdä, ja mitä ei.

    Itse panin täsäs yht­enä päivän merk­ilel Helsin­gin pitäjän Mylyku­jal­la, miten joku kala yir­ti epä­toivos­es­ti tois­tu­vasti hypätä mata­lan padon ylitse.

    Ikty­olo­gian har­ras­tuk­seni on jäänyt ahveni­in. joten en tun­tenut lajia.

  10. tacks:
    anon­i­ili: As in aika hel­vetin har­voin vai…?

    Wikipedi­an mukaan perusko­r­jauk­set tehti­in 2001 ja 2008 (muis­tan, että vesi mais­tui eri­laiselta, mut­ta vuodet eivät tulleet mieleen). Ei tietoa mah­dol­li­sista tule­vista huoltokatkoista.

  11. “Skan­s­ka olisi halun­nut halvem­paa (ja huonom­paa) kaavaa.”

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mis­tä kaikesta Skan­s­ka halusi kar­sia? Arvatenkin julk­i­sivu­un liit­tyvistä määräyk­sistä ja sen sem­moi­ses­ta. Mis­tä muusta?

  12. Aja­tus padon purkamis­es­ta vaikut­taa muu­ta­man himokalas­ta­jan kuningaside­al­ta, johon he ovat saa­neet muu­ta­man vihre­itä irtopis­teitä keräävän poli­itikon mukaan.

    Peruste­lut tun­tu­vat tarkoi­tushakuisil­ta ja ne pitäisi tutkia kun­nol­la ennen päätöksiä.

    - Virk­istysar­vot paranevat.

    Var­masti kalas­ta­jien kannal­ta, entä muiden. Jos Pikkukosken uimarannal­ta joudu­taan purka­maan hyp­py­tor­nit, en tiedä onko hyö­tyjiä vai häviäjiä enemmän.

    - Pohjoishaaran kala­por­taiden kun­nos­tus mak­saisi liikaa ja vaatisi maantiesil­lan purkamisen.

    Tämä Juk­ka Relanderin esit­tämä argu­ment­ti tun­tuu täysin kek­sityltä ja val­heel­liselta. Kala­por­taiden kun­nos­tus ei var­masti mak­saisi yhtä paljon kuin padon purkami­nen. Padon hin­ta­lap­pu­un on las­ket­ta­va myös tule­van kosken rak­en­t­a­mi­nen ja maise­moin­ti. Koskea on pakko muoka­ta run­saasti, kos­ka vir­taus­ta on rajoitet­ta­va. Ja mik­si maantiesil­ta pitäisi purkaa kala­por­taiden takia, jos sitä ei tarvitse purkaa edes padon takia.

    - Padon purkami­nen lisää Helsin­gin kulttuuriarvoja.

    Tämä ei ole mikään fak­ta, vaan mielipi­de. En ole var­ma lisääkö 500 vuot­ta van­han, luon­non­mukaisen tilan palaut­ta­mi­nen kult­tuuri­ar­vo­ja? Pikem­minkin se tuhoaa sen jäl­keen raken­netun ympäristön kulttuuriarvoja.

    - Padon purkami­nen vapaut­taa kalat.

    Pitäisi oikeasti tutkia kala­por­taiden kun­nos­tuk­sen vaiku­tuk­set kalo­jen nousumah­dol­lisuuk­si­in vs. padon purkami­nen. Jos siika ei pääse kun­nos­te­tu­ista kala­por­taista ylös, pääsekö se koskesta.

    Vihreät on taas hui­jat­tu aja­maan pop­ulis­tisia lil­lukan­var­sia todel­lis­ten ympäristökysymys­ten sijaan. Tähän tuh­lat­tu pal­sta­ti­la ja puheen­vuoro­jen määrä on järkyttävää.

  13. anon­il­li: Wikipedi­an mukaan perusko­r­jauk­set tehti­in 2001 ja 2008 (muis­tan, että vesi mais­tui eri­laiselta, mut­ta vuodet eivät tulleet mieleen). Ei tietoa mah­dol­li­sista tule­vista huoltokatkoista.

    Kiitos näistä tiedoista. Ei kum­minkaan ihan joka vuo­tis­es­ta riesas­ta ole siis kyse kuitenkaan.

  14. Gre­jus: Vihreät on taas hui­jat­tu aja­maan pop­ulis­tisia lil­lukan­var­sia todel­lis­ten ympäristökysymys­ten sijaan. Tähän tuh­lat­tu pal­sta­ti­la ja puheen­vuoro­jen määrä on järkyttävää.

    Talk is cheap, ja vihreil­lä on vaalien jäl­keen run­saasti aikaa fun­deer­a­ta sitä ja tätä kun eivät ole hal­li­tuk­ses­sa asioista päät­tämässä. Absolute­ly no harm done. Kukaan ei ole vielä kuol­lut tämän nyt käy­dyn keskustelun aikana eikä seurauksena.

    Ai niin… van­hus­ten vaipat.

    Tee kuten jo osa tämänkin pal­stan ete­vim­mistä: heil­lä filt­ter­ilista niin ei tarvitse seu­ra­ta keskustelua joka hyvästä tai huonos­ta syys­tä ei kiin­nos­ta. Kaikkein viksuim­mat vain ohit­ta­vat kommentit/aiheet kylmästi jot­ka eivät herätä mie­lenki­in­toa. Kukaan ei estä sin­ua kokeile­mas­ta jom­paa kumpaa strate­giaa. Onnea matkaan!

    Antaa ihmis­ten puhua. Osak­si juuri sik­si me saamme aikaisek­si niin tolkut­toman huono­ja päätök­siä kos­ka kun­nol­lista julk­ista keskustelua ei käy­dä (tai osa­ta käy­dä). Mei­dän kan­nat­taa sik­sikin har­joitel­la aina kun siihen tar­joutuu hyvä tilaisuus.

    Mon­en mielestä koko Van­taan­joen ennal­lis­t­a­mi­nen voisi olla hienokin eet­tis-moraa­li­nen teko. Jenkit, nuo luon­non­suo­jelun esi­tais­teli­jat, purka­vat pato­ja left and right.

    Vaik­ka Suo­mi onkin pieni ja mitätön maa, sel­l­ainenkin voi näyt­tää joskus ja jois­sain asiois­sa moraal­ista esimerkkiä isommilleen.

    Mitä väliä sil­lä muuten on kenen päästä padon purkami­nen on läht­enyt liiken­teeseen? Onko aja­tus huonom­pi sik­si, että sen on mah­dol­lis­es­ti esit­tänyt joku kalas­ta­ja? Ken­ties jopa julkkis sellainen?

    Gre­jus, kala­por­taiden kun­nos­tuk­ses­ta on san­ot­tu, että se tehti­in niin hyvin kun osat­ti­in. Ei ole mitään syytä olet­taa, että seu­raaval­la ker­ral­lakaan kala­por­taat tuli­si­vat sel­l­aiseen kun­toon kun niiden pitäisi olla. Meille ei ole yht’äkkiä siu­naan­tunut salat­tua tietoa.

    Siinä olet aivan oike­as­sa, että tämä asia vaatii kun­non selvi­tys­tä, toden­näköis­es­ti simu­loin­te­jakin. Ain­oas­taan jokainen järkevä ihmi­nen on ollut tästä samaa mieltä. Kukaan ei ole sanonut, että pato pitää kaataa ennen vap­pua. Tai mah­dol­lis­es­ti vielä kym­meni­in vuosiin.

    Mut­ta kun­ni­an­hi­moa pitää olla. Pitää nähdä myös se visio jos­sa pääkaupungis­samme vir­taa jälleen ker­ran joki esteet­tä mereen. Jos siinä menee nykyiset uima­paikat pilalle, niin sit­ten ne menee.

    You can’t have all. Sitä olen itse yrit­tänyt jengille tähdentää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.