Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2015

Vuo­den 2014 kaavoitusmäärät

Olim­me siis ylit­tä­neet tavoit­teem­me. Ensi vuon­na on peri­aat­tes­sa sitou­dut­tu kaa­voit­ta­maan 25 pro­sent­tia enem­män, mut­ta toi­saal­ta val­tio on rik­ko­nut tuon sopi­muk­sen, joten en tie­dä, mitä teh­dään. Aina­kaan bud­je­tis­sa ei ole rahaa, joten tuot­ta­vuut­ta pitäi­si korot­taa 25 %. Tuo yli puo­li mil­joo­naa toi­mi­ti­laa (= muu­ta kuin asun­ra­ken­ta­mis­ta) joh­tui saa­ris­ton kaa­voi­tuk­ses­ta (kesä­mö­kit las­ke­taan toi­mi­ti­lak­si!), Vuo­saa­ren voi­ma­lai­tok­ses­ta ja Mei­lah­den sai­raa­la-alu­ees­ta. Oike­aa toi­mi­ti­laa kaa­voi­tet­tiin mer­kit­tä­väs­ti Pasi­laan. Keho­tim­me erot­ta­maan tilas­tois­sa toi­mis­tot muus­ta ”toi­mi­ti­las­ta”.

Kar­husaa­ren kaavarunko

Hyväk­syt­tiin. Eli­na Moi­sio esit­ti, että tont­te­ja ei sai­si ulot­taa ran­taan ja minä kan­na­tin, mut­ta hävi­sim­me 7–2. Kos­ka­han tän­ne tulee se met­ro? Kaa­va­ta­lou­den kan­nal­ta oli­si jär­ke­vää raken­taa Mal­min ken­tän alue ennen Östersundomia.

Opis­ke­li­ja-asun­to­ja Kum­pu­lan kampukselle

Hah! Havain­ne­ku­vas­sa näky­vä tuh­lai­le­va lii­ken­ne­vih­reä on kaa­van ulko­puo­lel­la. Ole­mas­sa ole­van kaa­van mukaan sen voi raken­taa myös tien var­rel­le. Hyväk­syt­tiin yksimielisesti.

Verk­ko­saa­ren ete­lä­osan kaava

Skans­ka oli­si halun­nut hal­vem­paa (ja huo­nom­paa) kaa­vaa. Meil­lä ei ollut muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin hyväk­syä kaa­va muut­ta­mat­to­ma­na, kos­ka kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta päät­tää ton­tin luo­vu­tuk­sen ehdois­ta ja maan hin­nas­ta oli jo sovit­tu. Jos kaa­vas­ta oli­si teh­ty hal­vem­pi toteut­taa, oli­si maan hin­taa tie­tys­ti pitä­nyt vas­taa­vas­ti korot­taa, mut­ta tämä ei ollut mei­dän käsis­säm­me. Iltalypsy-yritys.

Osmon­kul­man suo­je­lu­kaa­va Käpylässä.

Hyväk­syt­tiin. Tuo­ta pitää jos­kus pol­kea kat­so­maan. En tien­nyt, että tuol­lais­ta­kin löy­tyy Helsingissä.

Kruu­nun­haan porrashuoneet

Hyväk­syt­tiin. Taas ker­ran. Tämä ker­to­mus ei var­maan kos­kaan lopu.

Kol­men­se­pän suojatie

Hyväk­syt­tiin. Jape Lovén esit­ti, että keho­tet­tai­siin viras­toa seu­raa­maan rai­tio­vau­nu­jen kulun nopeut­ta. Viras­to sanoi, että se on itses­tään­sel­vyys, joten esi­tys jäi kan­nat­ta­mat­ta. Tar­vit­tai­siin Suo­meen­kin se lii­ken­ne­sään­tö, että val­koi­sel­le ruu­du­tuk­sel­le pysäh­ty­mi­ses­tä saa aina sakot, niin autoi­li­joi­den into ajaa ris­teyk­set tuk­koon vähe­ni­si. Viras­to arve­li, että täs­sä tuk­koon aja­mi­nen vähe­ni­si, kos­ka autoi­li­jat kun­nioit­ta­vat jos­tain syys­tä suo­ja­tie­tä enem­män kuin muu­ta osaa risteyksestä.

Lausun­to van­han­kau­pun­gin­kos­ken padon purkamisesta

Lausun­to muu­tet­tiin Eli­na Moi­sion (vihr) ehdo­tuk­ses­ta myön­tei­sem­mäk­si.  Jos pato pure­taan, pitää jol­lain poh­ja­pa­dol­la kos­ken nis­kan koh­dal­la var­mis­taa, ettei joen pin­ta las­ke esi­mer­kik­si Pit­kä­kos­ken uima­ran­nan koh­dal­la. Aika help­poa oli­si vain ohja­ta itäi­seen uomaan enem­män vet­tä, mut­ta kos­ki on joil­le­kin kaloil­le lii­an jyrkkä.

Ensi vii­kol­la 24.3. on kokous perut­tu. Se on hyvä. Minä läh­den Hanoi­hin.

16 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2015”

  1. Idea padon purus­sa on kyl­lä se, että se kos­ki ote­taan siel­tä syväs­tä vedes­tä esiin las­ke­mal­la joen pin­taa tar­peek­si ja kun­nos­te­taan kutu­kun­toon. Alku­pe­räi­nen kos­ki­han ei ole se väli sil­lal­ta padol­le, vaan sato­ja met­re­jä ylemmäs.

    Padon teke­mä suvan­to­han se kaloil­le suu­rin ihmi­sen aiheut­ta­ma ongel­ma on, jos jokeen pää­se­vät. Pato myös hel­pot­taa sala­ka­las­tus­ta, hidas­taa nii­den­kin nousua jot­ka löy­tä­vät itä­haa­raan lopul­ta, arvo­ka­lois­ta sii­ka ei pää­se itä­haa­ra ylös, aiheut­taa tur­hia kol­hu­ja jot­ka sai­ras­tut­ta­vat muu­ten­kin hei­ken­ty­vän nousu­ka­lan, kuol­lei­ta­kin tai­me­nia löy­tyy joka vuo­si padon alta, voi­ma­la tap­paa ehkä anke­riai­den lisäk­si myös tal­vi­koi­ta ja smoltteja…siis se on ihan per­sees­tä ole­va täy­sin tur­ha kivimuuri. 

    Pik­ku­kos­ken uima­laa voi­si käsi­tel­lä ihan oma­na hank­kee­na, mut­ta antaa joen vir­ra­ta vapaa­na vie­res­sä. Kai sitä pou­ka­maa voi­si syven­tää var­sin­kin hyp­py­te­li­nei­den alla? Jos vesi las­kee kesäl­lä, niin oikeas­taan­han sii­nä syn­tyy vain mah­dol­li­suus laa­jen­taa hiek­ka­ran­taa, joka on se käy­te­tyin jut­tu! Oikei­ta uima­paik­ko­ja­han, ja pal­jon parem­pia Hel­sin­ki on täyn­nä, joten ei mitään syy­tä jat­kaa joen pilaa­mis­ta ehkä parin kuu­kau­den ran­nal­la köl­löt­te­ly­kau­den takia, jos­sa ihmi­set vähän kas­tau­tu­vat ja har­ras­ta­vat vähän vesi­leik­ke­jä. Nii­tä voi har­ras­taa vapau­te­tus­sa­kin joessa.

    Ihan oli­si hyvä saa­da jota­kin vas­ta­pai­noa täl­le luon­non­hä­vi­tyk­sel­le palaut­ta­mal­la edes joki luon­non­ti­laan, kun näyt­tää sil­tä että vain veden alla saat­taa olla luon­nol­le tilaa kas­vaa. Muu­ten alkaa näyt­tää kum­mal­ta vih­rei­den Kol­la­jan vas­tus­ta­mi­nen, jos joki­luon­to ei kiin­nos­ta edes omal­la taka­pi­hal­la, mut­ta sit­ten huu­te­let­te muu­al­le kuin­ka siel­lä pitää luon­toa kun­nioit­taa. On myös aika tomp­pe­lia olla hais­ta­mat­ta ennen vaa­le­ja täl­lais­ta jut­tua, joka kerää yhä enem­män väkeä taak­seen, jos ei muu­ten kiin­nos­ta tuon enempää.

  2. Pel­kän toi­mis­to­ti­lan erot­ta­mi­nen muus­ta toi­mi­ti­las­ta vää­ris­tää kaa­voi­tus­ta. On ole­mas­sa muu­ta­kin, kuin tie­to­työ­tä. Tar­vi­taan niin teol­li­suu­den kuin kau­pan­kin tiloja.

    Paras­ta on, jos kaa­vas­ta saa­dan aina­kin kes­kus­tan osal­ta koko­naan pois mer­kin­nät sii­tä, mitä ton­til­le saa raken­taa. Ehkä jotain rajoi­tuk­sia ras­kaan teol­li­suu­den osal­ta voi jättää.

  3. Minä Läh­den Hanoihin.” 

    Ja kaik­ki vie­lä­pä isoil­la KIRJAIMILLAKIN näem­mä. No mut­ta entäs se hii­li­ja­lan­jäl­ki? Vai eikö sitä las­ke­ta tei­dän polit­ruk­kien / nomenkla­tu­ran kysees­sä ollessa? 

    PS. Kävi muu­ten taan­noin Leo­nar­do DiCaprio­kin jos­sain jotain jos­ta­kin ilmas­ton­suo­je­lus­ta sös­söt­tä­mäs­sä — tai jotain. Len­si pai­kal­le yksityisjetillä.

  4. Joo,

    En ole tähän asi­aan juu­ri­kaan vih­kiy­ty­nyt, mut­ta se pato pois vaan siel­tä, jos ker­ran estää kalo­jen nousua. Voi­ma­la voi­daan museoi­da näh­tä­vyy­dek­si. Oli­si hie­noa jos kau­pun­gin kes­kel­lä kul­ki­si ter­ve joki, jon­ne fisua nousee. Sitä­hän voi­si mai­nos­taa jo matkailijoillekin! 

    Tun­nus­tan, että se pik­ku­kos­ken uima­ran­nan mut­ka on ihan idyl­li­nen, mut­ta kyl­lä padon aiheut­ta­mat hai­tat ylit­tä­vät sel­väs­ti veden ale­ne­mi­sen tuo­mat hai­tat. Tosia­sia nyt vain on, että pik­ku­kos­kel­la ei mitään vaka­vas­ti otet­ta­vaa uin­tia har­ras­ta kukaan. Hyp­py­tor­ni pitäi­si var­maan tur­val­li­suus­syis­tä pur­kaa, mut­ta Hel­sin­gis­sä pää­see kyl­lä hyp­pää­mään muu­al­ta­kin. Lap­set ja muut vedes­sä kas­tau­tu­jat jak­sa­vat kyl­lä kävel­lä joki­ve­teen asti läis­kyt­te­le­mään vaik­ka vesi oli­si­kin alempana.

  5. Kos­ken itäi­nen haa­ra­han kul­kee jo nyt vapaa­na, ja sitä pit­kin pys­ty­vät jo nyt lohet ja ilmei­ses­ti osa muis­ta­kin kala­la­jeis­ta nouse­maan. Kos­kea kun­nos­ta­mal­la tilan­ne para­ni­si enti­ses­tään, ja näin myös van­ha toi­mi­va voi­ma­la­museo voi­si jat­kaa toimintaansa. 

    Itä­haa­ran kun­nos­tus ei kui­ten­kaan rii­tä näil­le kala­mie­hil­le, jot­ka halua­vat ennal­lis­taa koko kos­ken. Kala­mies­ten vaa­ti­muk­set ovat kohtuuttomia.

  6. Jos joen ennal­lis­ta­mi­nen tar­koit­taa, että Pik­ku­kos­ken uima­ran­ta (ja mah­dol­li­ses­ti kaik­ki muut­kin joel­la ole­vat uima­pai­kat) muut­tuu uima­kel­vot­to­mak­si, niin sil­loin se tar­koit­taa sitä.

    You can’t have all. Muna­kas­ta ei saa aikai­sek­si rik­ko­mat­ta munia.

    Loh­du­tuk­se­na Hel­sin­gin kau­pun­gin sisäl­le jäi­si täs­tä huo­li­mat­ta vie­lä 31–34 uima­paik­kaa. Eli sel­keäs­ti­kään täs­sä ei puhu­ta maailmanlopusta.

  7. Sitä kos­ken itä­haa­raa ei vaan voi kun­nos­taa nykyis­tä parem­mak­si ilman että se mak­saa huna­jaa. Alla on perus­kal­lio­ta ja ilmei­ses­ti jos­sain koh­taa kau­ko­läm­pö­put­ki­kin. Vaa­tii siis todel­la rajua räjäyt­te­lyä, pal­jon työ­tä ja rahaa.

    Itä­haa­ran kala­tie ja pato vaa­ti­vat sään­nöl­lis­tä kun­nos­ta­mis­ta, padon pur­ka­mi­nen oli­si ker­ta­luon­tei­nen inves­toin­ti luon­non elvyt­tä­mi­sek­si. Kai­ken lisäk­si se oli­si hal­vin vaih­toeh­to. Pik­ku­kos­ken uima­pai­kan säi­lyt­tä­mi­seen riit­tää luon­non­mu­kai­nen pohjapato.

    Ja kyse on ensi­si­jai­ses­ti luon­non elvyt­tä­mi­ses­tä eikä kala­mies­ten vaa­ti­muk­sis­ta. Vir­kis­ty­sar­vo­jen kohen­tu­mi­nen tulee sit­ten hyvä­nä bonuksena.

  8. Help­po kom­pa­ta Bellamyä.

    Tosin itsel­lä­ni ei ole hajua­kaan mitä voi­si olla luon­non­mu­kai­nen pohjapato.

    Kuu­li­sin kovin mie­lel­lä­ni (jos joku tie­tää tai osaa asi­aa maal­li­kol­le edes kar­keas­ti havain­nol­lis­taa), että min­kä­lai­sek­si Van­taan­jo­ki muut­tui­si “luon­teel­taan” mikä­li kaik­ki ihmi­sen aikaan­saa­mat raken­teet ao. joes­ta pois­tet­tai­siin (ja myös kos­ket pyrit­täi­siin mah­dol­li­suuk­sien mukaan ennallistamaan)?

    Ker­toi­si­ko joku tie­to­vii­sas myös, että ote­taan­ko Van­taan­joes­ta vet­tä? Ja jos niin kuin­ka pal­jon, tai oikeam­min mitä se tar­koit­tai­si jos täl­lai­nen toi­min­ta lopetettaisiin?

    Van­taan­joen ennal­lis­ta­mi­seen liit­ty­nee niin monia näkö­kul­mia jot­ka pitäi­si ava­ta niil­le­kin kau­pun­ki­lai­sil­le jot­ka eivät aihees­ta tie­dä oikeas­taan mitään (aina­kaan varmasti).

    Kuka näki­si sen vai­van, että hie­man sivis­täi­si sivis­ty­mä­tön­tä eli allekirjoittanutta?

    Dan­ke schön.

  9. Van­tan­joen /keravanjoen paois­ta voiis joku ymmää­räm­väm­pi koo­ta yhe­näi­sen esi­tyk­sen ja myös pato­jen pur­mai­sen vaik­tuk­sen esim. uima­paik­koi­hiin. Mitä voi­da­na teh­dä, ja mitä ei.

    Itse panin täsäs yhte­nä päi­vän mer­ki­lel Hel­sin­gin pitä­jän Myly­ku­jal­la, miten joku kala yir­ti epä­toi­vo­ses­ti tois­tu­vas­ti hypä­tä mata­lan padon ylitse.

    Ikty­olo­gian har­ras­tuk­se­ni on jää­nyt ahve­niin. joten en tun­te­nut lajia.

  10. tacks:
    ano­nii­li: As in aika hel­ve­tin har­voin vai…?

    Wiki­pe­dian mukaan perus­kor­jauk­set teh­tiin 2001 ja 2008 (muis­tan, että vesi mais­tui eri­lai­sel­ta, mut­ta vuo­det eivät tul­leet mie­leen). Ei tie­toa mah­dol­li­sis­ta tule­vis­ta huoltokatkoista.

  11. Skans­ka oli­si halun­nut hal­vem­paa (ja huo­nom­paa) kaavaa.”

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta, mis­tä kai­kes­ta Skans­ka halusi kar­sia? Arva­ten­kin jul­ki­si­vuun liit­ty­vis­tä mää­räyk­sis­tä ja sen sem­moi­ses­ta. Mis­tä muusta?

  12. Aja­tus padon pur­ka­mi­ses­ta vai­kut­taa muu­ta­man himo­ka­las­ta­jan kunin­ga­si­deal­ta, johon he ovat saa­neet muu­ta­man vih­rei­tä irto­pis­tei­tä kerää­vän polii­ti­kon mukaan.

    Perus­te­lut tun­tu­vat tar­koi­tus­ha­kui­sil­ta ja ne pitäi­si tut­kia kun­nol­la ennen päätöksiä.

    - Vir­kis­ty­sar­vot paranevat.

    Var­mas­ti kalas­ta­jien kan­nal­ta, entä mui­den. Jos Pik­ku­kos­ken uima­ran­nal­ta jou­du­taan pur­ka­maan hyp­py­tor­nit, en tie­dä onko hyö­ty­jiä vai häviä­jiä enemmän.

    - Poh­jois­haa­ran kala­por­tai­den kun­nos­tus mak­sai­si lii­kaa ja vaa­ti­si maan­tie­sil­lan purkamisen.

    Tämä Juk­ka Relan­de­rin esit­tä­mä argu­ment­ti tun­tuu täy­sin kek­si­tyl­tä ja val­heel­li­sel­ta. Kala­por­tai­den kun­nos­tus ei var­mas­ti mak­sai­si yhtä pal­jon kuin padon pur­ka­mi­nen. Padon hin­ta­lap­puun on las­ket­ta­va myös tule­van kos­ken raken­ta­mi­nen ja mai­se­moin­ti. Kos­kea on pak­ko muo­ka­ta run­saas­ti, kos­ka vir­taus­ta on rajoi­tet­ta­va. Ja mik­si maan­tie­sil­ta pitäi­si pur­kaa kala­por­tai­den takia, jos sitä ei tar­vit­se pur­kaa edes padon takia.

    - Padon pur­ka­mi­nen lisää Hel­sin­gin kulttuuriarvoja.

    Tämä ei ole mikään fak­ta, vaan mie­li­pi­de. En ole var­ma lisää­kö 500 vuot­ta van­han, luon­non­mu­kai­sen tilan palaut­ta­mi­nen kult­tuu­riar­vo­ja? Pikem­min­kin se tuho­aa sen jäl­keen raken­ne­tun ympä­ris­tön kulttuuriarvoja.

    - Padon pur­ka­mi­nen vapaut­taa kalat.

    Pitäi­si oikeas­ti tut­kia kala­por­tai­den kun­nos­tuk­sen vai­ku­tuk­set kalo­jen nousu­mah­dol­li­suuk­siin vs. padon pur­ka­mi­nen. Jos sii­ka ei pää­se kun­nos­te­tuis­ta kala­por­tais­ta ylös, pää­se­kö se koskesta.

    Vih­reät on taas hui­jat­tu aja­maan popu­lis­ti­sia lil­lu­kan­var­sia todel­lis­ten ympä­ris­tö­ky­sy­mys­ten sijaan. Tähän tuh­lat­tu pals­ta­ti­la ja puheen­vuo­ro­jen mää­rä on järkyttävää.

  13. ano­nil­li: Wiki­pe­dian mukaan perus­kor­jauk­set teh­tiin 2001 ja 2008 (muis­tan, että vesi mais­tui eri­lai­sel­ta, mut­ta vuo­det eivät tul­leet mie­leen). Ei tie­toa mah­dol­li­sis­ta tule­vis­ta huoltokatkoista.

    Kii­tos näis­tä tie­dois­ta. Ei kum­min­kaan ihan joka vuo­ti­ses­ta rie­sas­ta ole siis kyse kuitenkaan.

  14. Gre­jus: Vih­reät on taas hui­jat­tu aja­maan popu­lis­ti­sia lil­lu­kan­var­sia todel­lis­ten ympä­ris­tö­ky­sy­mys­ten sijaan. Tähän tuh­lat­tu pals­ta­ti­la ja puheen­vuo­ro­jen mää­rä on järkyttävää.

    Talk is cheap, ja vih­reil­lä on vaa­lien jäl­keen run­saas­ti aikaa fun­dee­ra­ta sitä ja tätä kun eivät ole hal­li­tuk­ses­sa asiois­ta päät­tä­mäs­sä. Abso­lu­te­ly no harm done. Kukaan ei ole vie­lä kuol­lut tämän nyt käy­dyn kes­kus­te­lun aika­na eikä seurauksena.

    Ai niin… van­hus­ten vaipat.

    Tee kuten jo osa tämän­kin pals­tan ete­vim­mis­tä: heil­lä filt­te­ri­lis­ta niin ei tar­vit­se seu­ra­ta kes­kus­te­lua joka hyväs­tä tai huo­nos­ta syys­tä ei kiin­nos­ta. Kaik­kein vik­suim­mat vain ohit­ta­vat kommentit/aiheet kyl­mäs­ti jot­ka eivät herä­tä mie­len­kiin­toa. Kukaan ei estä sinua kokei­le­mas­ta jom­paa kum­paa stra­te­gi­aa. Onnea matkaan!

    Antaa ihmis­ten puhua. Osak­si juu­ri sik­si me saam­me aikai­sek­si niin tol­kut­to­man huo­no­ja pää­tök­siä kos­ka kun­nol­lis­ta jul­kis­ta kes­kus­te­lua ei käy­dä (tai osa­ta käy­dä). Mei­dän kan­nat­taa sik­si­kin har­joi­tel­la aina kun sii­hen tar­jou­tuu hyvä tilaisuus.

    Monen mie­les­tä koko Van­taan­joen ennal­lis­ta­mi­nen voi­si olla hie­no­kin eet­tis-moraa­li­nen teko. Jen­kit, nuo luon­non­suo­je­lun esi­tais­te­li­jat, pur­ka­vat pato­ja left and right.

    Vaik­ka Suo­mi onkin pie­ni ja mitä­tön maa, sel­lai­nen­kin voi näyt­tää jos­kus ja jois­sain asiois­sa moraa­lis­ta esi­merk­kiä isommilleen.

    Mitä väliä sil­lä muu­ten on kenen pääs­tä padon pur­ka­mi­nen on läh­te­nyt lii­ken­tee­seen? Onko aja­tus huo­nom­pi sik­si, että sen on mah­dol­li­ses­ti esit­tä­nyt joku kalas­ta­ja? Ken­ties jopa julk­kis sellainen?

    Gre­jus, kala­por­tai­den kun­nos­tuk­ses­ta on sanot­tu, että se teh­tiin niin hyvin kun osat­tiin. Ei ole mitään syy­tä olet­taa, että seu­raa­val­la ker­ral­la­kaan kala­por­taat tuli­si­vat sel­lai­seen kun­toon kun nii­den pitäi­si olla. Meil­le ei ole yht’äk­kiä siu­naan­tu­nut salat­tua tietoa.

    Sii­nä olet aivan oikeas­sa, että tämä asia vaa­tii kun­non sel­vi­tys­tä, toden­nä­köi­ses­ti simu­loin­te­ja­kin. Ainoas­taan jokai­nen jär­ke­vä ihmi­nen on ollut täs­tä samaa miel­tä. Kukaan ei ole sano­nut, että pato pitää kaa­taa ennen vap­pua. Tai mah­dol­li­ses­ti vie­lä kym­me­niin vuosiin.

    Mut­ta kun­nian­hi­moa pitää olla. Pitää näh­dä myös se visio jos­sa pää­kau­pun­gis­sam­me vir­taa jäl­leen ker­ran joki esteet­tä mereen. Jos sii­nä menee nykyi­set uima­pai­kat pilal­le, niin sit­ten ne menee.

    You can’t have all. Sitä olen itse yrit­tä­nyt jen­gil­le tähdentää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.