Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.3.2015

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Vuo­den 2014 kaa­voi­tuk­sen arvioin­ti ja seuranta

Vii­me vuon­na puol­let­tiin kaa­vo­ja yli mil­joo­nan ker­ros­ne­liön ver­ran ja kaa­voi­tet­tu raken­nusa­la sijoit­tui var­sin hyvin rai­deyh­teyk­sien tai aina­kin tule­vien rai­deyh­teyk­sien var­rel­le. Ongel­ma­na vain on, että tuos­ta yli mil­joo­nas­ta yli puo­let oli toi­mi­ti­la­ra­ken­ta­mis­ta, jota on val­miik­si kaa­voi­tet­tu­na jo yli kuusi mil­joo­naa kerrosneliötä.

Kar­husaa­ren kaavarunko

Pöy­däl­tä

Mie­len­kiin­tois­ta on, että ELY-kes­kuk­sen mukaan täl­lai­sia kaa­va­run­ko­ja ei sai­si teh­dä, kos­ka niis­tä ei voi valit­taa. Tämä väli­ne on yleis­kaa­van ja ase­ma­kaa­van välis­sä. Kun jotain aluet­ta ale­taan ase­ma­kaa­voit­taa, kaa­voit­ta­jal­la on olta­va jokin yleis­kaa­vaa tar­kem­pi koko­nais­nä­ke­mys alu­ees­ta. ELY:n mukaan louk­kaa kan­sa­lais­ten oikeus­tur­vaa, että tämä yleis­nä­ke­mys jul­kis­te­taan ja hyväk­sy­tään lau­ta­kun­nas­sa sen sijaan, että vir­ka­mie­het teki­si­vät sen salaa jul­ki­suu­del­ta ja luottamusmiehiltä.

Jos raken­nus­la­ki toi­mi­si toi­sin – jos raken­nus­lu­pa­vai­hees­sa voi­si käyt­tää har­kin­taa – ehkä täl­lai­nen kaa­va­run­gon tark­kuus riit­täi­si asemakaavallekin.

Opis­ke­li­ja-asun­to­ja Kum­pu­lan kampukselle.

Yli­opis­to luo­puu noin 14 000 ker­ros­ne­liös­tä raken­nusoi­keut­ta opis­ke­li­ja-asun­to­jen hyväk­si. Raken­nusoi­keus vähän kas­vaa niin, että asun­to­ker­ro­sa­laa tulee 16 800 kerrosneliötä.

Verk­ko­saa­ren ete­lä­osan kaava

Toteut­ta­ja, Skans­ka, on urput­ta­nut kal­liis­ta kaa­va­mää­räyk­sis­tä, mut­ta viras­to ei halua antaa perik­si ja las­kea raken­ta­mi­sen laa­tua. Pitä­nee paneu­tua rii­dan aihee­seen tarkemmin.

 Osmon­kul­man suo­je­lu­kaa­va Puu-Käpylässä

Aiem­min suo­je­le­mat­ta jää­nyt osa Puu-Käpy­lää suojellaan.

Kruu­nun­haan arvok­kaat por­ras­huo­neet ja hissit

Tämä on vaik­ka kuin­ka monet­ta ker­taa esil­lä. Kysy­mys on sii­tä, miten pai­no­te­taan asuk­kai­den mah­dol­li­suut­ta asua kodeis­saan ja muse­aa­li­sia näkö­koh­tia. Tämä kaa­va ilmei­ses­ti mah­dol­lis­taa joi­den­kin his­sien rakentamisen.

Kol­men sepän suo­ja­tie Mannerheimintiellä

Pöy­däl­tä

Ratik­ka­kus­kit ovat epäil­leet, että tämä tulee vai­keut­ta­maan rati­koi­den kul­kua, vaik­ka simu­loin­nit osoit­ta­vat muu­ta, kos­ka suo­ma­lai­sil­la autoi­li­joil­la on hyvin itse­käs tapa ajaa ris­teyk­set tuk­koon voit­taak­seen teo­rias­sa pari sekun­tia. Lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat eivät tätä usko. Tuol­la alu­eel­la on val­koi­nen ruu­du­tus osoit­ta­mas­sa, että ris­teyk­seen ei pitäi­si pysäh­tyä. Tie­lii­ken­ne­la­ki ei mer­kin­tää tun­ne, joten se on ohjeel­li­nen. Parem­man auto­kult­tuu­rin mais­sa saa auto­maat­ti­ses­ti sakon, jos val­koi­sen ruu­du­tuk­sen koh­dal­la pysähtyy.

Lausun­to van­han­kau­pun­gin­kos­ken padon purkamisesta.

Kalat palai­si­vat Van­taan­jo­keen, jos näin teh­täi­siin. Viras­to vas­tus­taa jyr­käs­ti, kos­ka koko­nai­suus on osa Hel­sin­gin teol­lis­ta his­to­ri­aa ja kos­ka padon pur­ka­mi­nen las­ki­si Van­taan­joen pin­taa huo­mat­ta­vas­ti. Edel­li­nen on vähän makua­sia ja jäl­kim­mäi­nen on kor­jat­ta­vis­sa nos­ta­mal­la kos­ken nis­kaa riittävästi.

 

66 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.3.2015”

  1. Van­hal­la voi­ma­lal­la raken­nuk­si­neen ja putouk­si­neen on his­to­rial­lis­ta arvoa, ja se muo­dos­taa hie­non mil­jöön Van­taan­joen suul­la. Joen itäi­nen haa­ra­han kul­kee sitä­pait­si vapaana.

    Kai­ken­lai­sia kos­kia on Suo­mes­sa riit­tä­miin, mut­ta Van­han­kau­pun­gin putous on ainut­laa­tui­nen osa Hel­sin­gin teol­lis­ta his­to­ri­aa. Sii­hen liit­tyy olen­nai­ses­ti myös van­has­sa voi­ma­la­ra­ken­nuk­ses­sa toi­mi­va museo.

  2. Voi­ko HKL:ää edel­lyt­tää kel­lot­ta­maan rati­kat ennen ja jäl­keen uuden suo­ja­tien? Sit­ten­pä­hän voi­si aina­kin sanoa, onko simu­laa­tiois­ta mihinkään.

  3. Ehkä kan­nat­taa pyyh­kiä se lop­pu­kin vih­reä tei­tin puo­lu­ees­ta pois, jos ette run­no tuo­ta patoa nurin. Aika vai­kea sit­ten enää perus­tel­la miten­kään vih­rei­den eroa­van muis­ta puo­lueis­ta. Van­taal­la Tik­ku­ri­lan­kos­ken padon pur­ku tulee myös tänä vuon­na pää­tet­tä­väk­si ja siel­lä suh­tau­tu­mi­nen on ollut laa­jas­ti myön­teis­tä, joten aika eri­kois­ta jos ylem­pä­nä vesis­töä vapau­te­taan kos­ki, mut­ta hel­sin­ki­läi­set pitä­vät joen suul­la port­te­ja yhä kiin­ni ja jat­ka­vat eläinrääkkäystään. 

    On aika nau­ret­ta­vaa sit­ten vas­tus­taa esi­mer­kik­si tur­kis­tar­haus­ta, jos itse pitää pys­tys­sä tuol­lais­ta tap­po­sei­nää tur­han takia ja näy­tös­luon­tei­ses­ti sil­loin täl­löin pyö­rit­tää tur­bii­neis­sa anke­ri­aat sil­puk­si. 200–300 kilo­met­riä vesis­töä ylä­puo­lel­la muut­tui­si lohi­joek­si ker­ral­la, jos tuo sei­nä vedet­täi­siin alas. Oli­si jo mer­kit­tä­vä mat­kai­lue­lin­kei­no­kin, jah­ka suo­ri­te­taan muu­ta­ma vesis­tön­pa­ran­nuso­pe­raa­tio lisää.

  4. Tar­vi­taan­ko Kum­pu­lan kam­puk­sen opis­ke­li­joi­den takia todel­la noin pal­jon auto­paik­ko­ja? Noi­den asun­to­jen opis­ke­li­jat luul­ta­vas­ti­kin opis­ke­li­si­vat naa­pu­ri­kort­te­leis­sa ja käyt­täi­si­vät jouk­ko­lii­ken­net­tä kes­kus­tas­sa asioi­des­saan. Mik­si siis autopaikat?

    Kum­pu­lan kam­pusa­lu­een pysä­köin­tiä voi­si kyl­lä muu­ten jär­keis­tää. Yli­opis­ton alu­eel­la on päi­vi­sin huo­mat­ta­va mää­rä tyh­jiä park­ki­ruu­tu­ja samaan aikaan kun auto­ja on pysä­köi­ty maas­toon. Mal­lia voi­si ottaa Ilma­tie­teen lai­tok­sel­ta, jon­ka park­ki­pai­kal­la ei kovin pal­jon tyh­jää ole eli pai­kat ovat parem­min käytössä. 

    Tie­tääk­se­ni yli­opis­ton park­kia­lu­eel­la jokai­sel­la park­ki­ruu­dul­la on nimet­ty käyt­tä­jä, mut­ta IL:n puo­lel­la taas pai­kan valin­ta on vapaa pysä­köin­ti­lu­van hank­ki­neil­le. Lupia on myön­net­ty hie­man enem­män kuin on paik­ko­ja, kos­ka lähes­kään kaik­ki eivät tule samaan aikaan autol­la töi­hin. Voi­si­ko kau­pun­ki vaa­tia yli­opis­toa tehos­ta­maan pysä­köin­tia­lu­een käyt­töä lähia­lu­een vää­rin­py­sä­köin­nin vähentämiseksi?

  5. Eli toi­mi­ti­la­ton­teis­ta on enem­män tar­jon­taa kuin kysyn­tää. Onko kaa­voi­te­tun toi­mi­ti­la­ton­tin hin­ta jous­ta­nut alas­päin? Jos ei, niin miksi?

    1. Kyl­lä, kaa­voi­tet­tu­jen tpoi­mi­ti­lo­jen hin­ta vähän­kin syr­jäs­sä on lähel­lä nol­laa. Espoos­sa kuu­den­nes toi­mis­tois­ta on tyh­jil­lään. Kävi kui­ten­kin ilmi, että tuos­ta puo­les­ta mil­joo­nas­ta ker­ros­ne­liös­tä suu­ri osa meni Vuo­saa­ren moni­polt­toai­ne­voi­ma­laan, HYKS:n sai­raa­la-alu­ee­seen ja esi­mer­kik­si Saa­ris­ton kaa­vaan. (Toi­mi­ti­laa on kaik­ki, mikäö ei ole asun­to­ja) Keho­tim­me eriyt­tä­mään toi­mis­tot omak­si luokakseen.

  6. Raken­nus­ten suo­je­lu­mää­räyk­siä pitäi­si löy­sä­tä his­sien osal­ta. Läh­tö­koh­ta­na pitäi­si olla rap­pu­käy­tä­vän alku­pe­räi­sel­tä näyt­tä­mi­nen, eli sal­lit­tai­siin van­hal­ta näyt­tä­vän his­sin rakentaminen. 

    Esi­mer­kik­si Uudel­la yli­op­pi­las­ta­lol­la jou­du­taan kan­ta­maan käsi­pe­lil­lä kaik­ki rul­la­tuo­lis­sa istu­vat. Oleel­li­sin­ta ei ole sii­tä aiheu­tu­va vai­va, vaan sen sijaan se, että rul­la­tuo­lis­sa istu­vat ajat­te­le­vat ole­van­sa vai­vak­si, osal­lis­tuen har­vem­min tapahtumiin. 

    Kruu­nun­haan ker­ros­ta­lon tapauk­ses­sa his­sit­tö­myys ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta vain sitä, että van­hat ja muu­ten lii­kun­ta­ra­joit­tei­set asuk­kaat jou­tu­vat muut­ta­maan pois. Se voi tar­koit­taa sitä, että 80-vuo­ti­aan 85-vuo­tias ystä­vä ei voi tul­la ollen­kaan hänen asun­nol­leen, kos­ka tämä ei yksin­ker­tai­ses­ti pää­se sinne.

  7. Joku kom­pro­mis­si­han tuos­sa pados­sa oli­si esim. se, että pados­ta lei­ka­taan alao­sa pois. Täl­löin pato säi­lyy ja sen alao­sa kuo­huu ~nykyi­seen tapaan. Omas­ta mie­les­tä­ni siis­tein rat­kai­su oli­si kyl­lä­kin vain räjäyt­tää se pato ja jät­tää rau­niot pai­kal­leen. Rap­pio­ro­man­tiik­kaa, sano.

    Aloi­te on hyvä ja kan­na­tet­ta­va, jus­tee­rat­kaa lausun­to sen mukaan.

  8. Täy­sin eri miel­tä. Pato on pelk­kä ruma kivi­muu­ri, ja museo pää­see aivan uuteen lois­toon, kun Hel­sin­gin­kos­ki kuo­huu vapaa­na museoa­lu­een läpi.

    Hel­sin­gin his­to­ri­aa:
    Van­hal­la voi­ma­lal­la raken­nuk­si­neen ja putouk­si­neen on his­to­rial­lis­ta arvoa, ja se muo­dos­taa hie­non mil­jöön Van­taan­joen suul­la. Joen itäi­nen haa­ra­han kul­kee sitä­pait­si vapaana.

    Kai­ken­lai­sia kos­kia on Suo­mes­sa riit­tä­miin, mut­ta Van­han­kau­pun­gin putous on ainut­laa­tui­nen osa Hel­sin­gin teol­lis­ta his­to­ri­aa. Sii­hen liit­tyy olen­nai­ses­ti myös van­has­sa voi­ma­la­ra­ken­nuk­ses­sa toi­mi­va museo.

  9. napan­der:
    Ehkä kan­nat­taa pyyh­kiä se lop­pu­kin vih­reä tei­tin puo­lu­ees­ta pois, jos ette run­no tuo­ta patoa nurin. A 

    Mis­tä läh­tien arvok­kaan raken­ne­tun ympä­ris­tön pur­ka­mi­nen on ollut joten­kin vihreätä?

    Muu­ten­kin koko asia on nau­ret­ta­va, kal­lis lil­lu­kan­var­si kun tääl­lä oli­si todel­li­sia­kin ympä­ris­tö­on­gel­mia käsit­te­le­mät­tä. Suh­teel­li­suu­den­ta­ju puuttuu.

  10. N:
    Tie­tääk­se­ni yli­opis­ton park­kia­lu­eel­la jokai­sel­la park­ki­ruu­dul­la on nimet­ty käyt­tä­jä, mut­ta IL:n puo­lel­la taas pai­kan valin­ta on vapaa pysä­köin­ti­lu­van hank­ki­neil­le. Lupia on myön­net­ty hie­man enem­män kuin on paik­ko­ja, kos­ka lähes­kään kaik­ki eivät tule samaan aikaan autol­la töi­hin. Voi­si­ko kau­pun­ki vaa­tia yli­opis­toa tehos­ta­maan pysä­köin­tia­lu­een käyt­töä lähia­lu­een vää­rin­py­sä­köin­nin vähentämiseksi?

    Yli­opis­tol­la ei ole Kum­pu­las­sa kenel­le­kään osoit­teu­ja omia park­ki­paik­ko­ja, vaan pysä­köin­ti­lu­pia “myy­dään” enem­män kuin paik­ko­ja fyy­si­ses­ti on tar­jol­la. Pysä­köin­nin oikea hin­ta on makua­sia, mut­ta 400 euroa vuo­des­sa avoi­men tai­vaan alla ole­vas­ta pai­kas­ta Kum­pu­las­sa on sen ver­ran suu­ri kus­tan­nus, ettei aina­kaan sen takia tehos­ta­mis­ta tar­vi­ta: Tus­kin kukaan tur­han­päi­ten mois­ta viit­si­si maksaa.

  11. Mikä on kaa­van tar­koi­tus? Onko meil­lä oikeas­ti varaa vie­lä sää­del­lä täs­sä­kin artik­ke­lis­sa lue­tuil­la tavoil­la? Täs­sä kai­paa aikuis­ten oikeas­ti säädöstalkoita.

    Museo­vi­ras­ton lak­kaut­ta­mi­nen on myös hyvä alku, jos viras­to ei kyke­ne ymmär­tä­mään omien ja kave­rin raho­jen eroa. Jos­sain muus­sa kon­teks­tis­sa tuo­ta sanot­tai­siin varkaudeksi.

  12. Toteut­ta­ja, Skans­ka, on urput­ta­nut kal­liis­ta kaa­va­mää­räyk­sis­tä, mut­ta viras­to ei halua antaa perik­si ja las­kea raken­ta­mi­sen laa­tua. Pitä­nee paneu­tua rii­dan aihee­seen tarkemmin.”

    Älkää kos­kaan anta­ko perik­si, tämä on yksi­se­lit­tei­ses­ti vää­rin. Kysyn­nän ja tar­jon­nan lakien mukaan Skans­ka on tar­jon­nut ton­teis­ta tie­tyn ver­ran tie­täen rajoi­tuk­set. Jos nii­tä hel­po­te­taan, pitäi­si jär­jes­tää myös uusi kil­pai­lu­tus ym.

    Toi­nen syy on, että kaa­va­mää­räyk­sis­tä ja esim. ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lun voit­ta­neen ehdo­tuk­sen omi­nai­suuk­sis­ta tin­kaa­mi­nen köyh­dyt­tää kaik­ki talot laa­ti­koik­si. Sitä tulee teh­dä mitä on tar­jot­tu ja sopi­muk­set pitää pitää.

  13. Napan­der, tay­sin samaa mielta

    Pur­ka­kaa se tyh­ma pato. Jos kult­tuu­ri­his­to­ria sita vaa­tii, niin raken­ta­kaa freik­ki­pa­to kevyt­le­vyis­ta. Tai anta­kaa lupa susien lah­taa­mi­seen kult­tuu­ri­his­to­rian nimissa,

    t. Mik­ko

  14. Kum­pu­lan kam­puk­sen opis­ke­li­ja-asun­to­kaa­va on hyvä, mut­ta Kus­taa Vaa­san tien var­ren lii­ken­ne­vih­reät eivät.

    Lisää tii­vis­tä taloa, kiin­ni katuun!

  15. Kum­Park­ki: Yli­opis­tol­la ei ole Kum­pu­las­sa kenel­le­kään osoit­teu­ja omia park­ki­paik­ko­ja, vaan pysä­köin­ti­lu­pia “myy­dään” enem­män kuin paik­ko­ja fyy­si­ses­ti on tar­jol­la. Pysä­köin­nin oikea hin­ta on makua­sia, mut­ta 400 euroa vuo­des­sa avoi­men tai­vaan alla ole­vas­ta pai­kas­ta Kum­pu­las­sa on sen ver­ran suu­ri kus­tan­nus, ettei aina­kaan sen takia tehos­ta­mis­ta tar­vi­ta: Tus­kin kukaan tur­han­päi­ten mois­ta viit­si­si maksaa. 

    Mik­si sit­ten yli­opis­ton park­ki­pai­kal­la on päi­vi­sin­kin tyh­jiä pysä­köin­ti­ruu­tu­ja? Mik­si samat autot näyt­tä­vät ole­van samois­sa ruu­duis­sa? Mik­si joka iki­nen tar­kis­ta­ma­ni (noin kym­me­nen tapaus­ta vii­mei­sen vii­den vuo­den aika­na) jalan­kul­ku­reit­te­jä tuk­ki­va pysä­köin­ti­paik­ko­jen ulko­puo­lel­le pysä­köi­ty auto on ollut yli­opis­to­lai­sen auto?

    Vähin­tään­kin yli­opis­to voi­si puut­tua maas­to­py­sä­köin­tiin omal­la maal­laan, kos­ka ilman yli­opis­ton myö­tä­vai­ku­tus­ta kun­nal­li­nen pysä­köin­nin­val­von­ta ei voi sii­hen puut­tua. Yli­opis­to näyt­tää täs­sä todel­la huo­noa esimerkkiä.

  16. napan­der: On aika nau­ret­ta­vaa sit­ten vas­tus­taa esi­mer­kik­si tur­kis­tar­haus­ta, jos itse pitää pys­tys­sä tuol­lais­ta tap­po­sei­nää tur­han takia ja näy­tös­luon­tei­ses­ti sil­loin täl­löin pyö­rit­tää tur­bii­neis­sa anke­ri­aat sil­puk­si. 200–300 kilo­met­riä vesis­töä ylä­puo­lel­la muut­tui­si lohi­joek­si ker­ral­la, jos tuo sei­nä vedet­täi­siin alas

    Ole­mat­ta eläin­fy­sio­lo­gian asian­tun­ti­ja uskal­tai­sin kyl­lä vei­ka­ta tur­bii­nis­sa silp­puun­tu­mal­la kuo­le­van anke­ri­aan kuo­le­van huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min ja vähem­mäl­lä kär­si­myk­sel­lä kuin kalas­ta­jan kou­kus­sa tem­poi­le­van lohen.

    Pato­ky­sy­mys näyt­täi­si ole­van argu­men­teil­taan osa­puil­leen seuraava:

    Padon pois­toa puol­ta­vat argumentit:
    — padol­la on vain hyvin vähäi­nen säh­kö­huol­lol­li­nen merkitys
    — pato estää kalastusharrastuksen
    — Jas­per Pääk­kö­nen on pal­jon ihqm­pi kuin teol­li­suus­his­to­ri­aa vaa­li­vat tyl­sät insinöörit

    Pai­don säi­lyt­tä­mis­tä puol­ta­vat argumentit:
    — padon hait­ta on lähin­nä kalas­tus­har­ras­tuk­seen liittyvä
    — pato on mer­kit­tä­vä osa hel­sin­ki­läis­tä teollisuushistoriaa
    — pato­mil­jöö on monen mie­les­tä hieno
    — vesi­voi­man pur­ka­mi­nen on läh­tö­koh­tai­ses­ti huo­no asia ja esimerkki

    Tie­tys­ti täs­sä vai­hees­sa kan­nat­tai­si miet­tiä, löy­tyy­kö jokin kalas­tus­har­ras­tuk­sel­le myön­tei­nen vaih­toeh­to, joka ei edel­ly­tä padon pur­ka­mis­ta. Ei täs­sä oikein ratio­naa­li­sia argu­ment­te­ja ole suun­taan eikä toi­seen, kyse on arvoista.

  17. Mun lait­ta­ma kom­ment­ti näkö­jään kato­si jon­ne­kin tie­don val­ta­me­reen, mut­ta koi­te­taan uudestaan.

    Tos­sa patoa­sias­sa kom­pro­mis­si oli­si, että pados­ta lei­ka­taan alao­sa veks. Täl­löin pato oli­si pai­kal­laan ja sen alao­sa kuo­hui­si jok­seen­kin saman­lai­se­na kuin nyt. Tosin omas­ta mie­les­tä­ni siis­tein vaih­toeh­to olis vaan räjäyt­tää se pato ja jät­tää rau­niot muis­tok­si. Vähän rappioromantiikkaa.

    Aloi­te on hyvä, hoi­ta­kaa lausun­to sen mukaiseksi.

  18. N: Voi­si­ko kau­pun­ki vaa­tia yli­opis­toa tehos­ta­maan pysä­köin­tia­lu­een käyt­töä lähia­lu­een vää­rin­py­sä­köin­nin vähentämiseksi?

    Tehos­ta­mi­nen on toki kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta vää­rin­py­sä­köin­tiä vähen­ne­tään vain sakot­ta­mal­la väärinpysäköinnistä.

  19. napan­der:
    hel­sin­ki­läi­set pitä­vät joen suul­la port­te­ja yhä kiin­ni ja jat­ka­vat eläinrääkkäystään. 

    Voit­ko ker­toa, onko kala yhtä tyh­mä kuin aasi, ettei ymmär­rä nous­ta itäis­tä uomaa ylös? No voi­han se olla gee­neis­sä, että kala nousee aina ilta-aurin­gon puo­lel­ta. Vähän niin­kuin ns. parem­pi poruk­ka, joka ei viih­dy aamuau­rin­gon kaupunginosissa.

  20. Hel­sin­gin his­to­ri­aa: Kai­ken­lai­sia kos­kia on Suo­mes­sa riit­tä­miin, mut­ta Van­han­kau­pun­gin putous on ainut­laa­tui­nen osa Hel­sin­gin teol­lis­ta historiaa.

    Tek­no­lo­gian his­to­rian vaa­li­mi­nen on sinän­sä hie­noa ja lähel­lä omaa­kin sydän­tä­ni, mut­ta voimala+patokompleksi joka pois­taa kalat joes­ta on sen ver­ran destruk­tii­vis­ta tek­no­lo­gi­aa ettei sen säi­lyt­tä­mi­nen voi olla mikään itseisarvo.

    Dynaa­mi­nen ja elä­vä (täs­sä: eko­sys­tee­mil­tään toi­mi­va, kalas­tuk­sen mah­dol­lis­ta­va joki) on lopul­ta aina parem­pi kuin staat­ti­nen monumentti.

  21. Van­han­kau­pun­gin­kos­ken pato pitää purkaa.
    Se on aikan­sa pal­vel­lut teol­li­sen ajan alussa.
    Nyt ihmi­set kai­paa­vat virkistymismahdollisuuksia!
    Padon pur­ka­mi­nen mah­dol­lis­tai­si vael­lus­ka­lo­jen nousun lähes 300 km pitui­sel­le mat­kal­le Van­taan­joel­la ja sen sivu­haa­rois­sa. Tik­ku­ri­lan­kos­ken pato ollaan myös pur­ka­mas­sa, jol­loin kalat pää­se­vät nouse­maan Keravanjokeen.
    Tule­vat suku­pol­vet tuli­si­vat kiittämään!!!

  22. Vihe­rins­si:
    Pato­ky­sy­mys näyt­täi­si ole­van argu­men­teil­taan osa­puil­leen seuraava:

    Padon pois­toa puol­ta­vat argumentit:
    – padol­la on vain hyvin vähäi­nen säh­kö­huol­lol­li­nen merkitys
    – pato estää kalastusharrastuksen
    – Jas­per Pääk­kö­nen on pal­jon ihqm­pi kuin teol­li­suus­his­to­ri­aa vaa­li­vat tyl­sät insinöörit

    No onhan tos­sa ihan puh­taat luon­toar­vot, siis jokie­ko­sys­tee­min ennallistaminen.

    Arvois­ta toki on kyse, kuten pää­tök­sen­teos­sa aina.

  23. Vihe­rins­si:
    Pato­ky­sy­mys näyt­täi­si ole­van argu­men­teil­taan osa­puil­leen seuraava:

    Padon pois­toa puol­ta­vat argumentit:
    – padol­la on vain hyvin vähäi­nen säh­kö­huol­lol­li­nen merkitys
    – pato estää kalastusharrastuksen
    – Jas­per Pääk­kö­nen on pal­jon ihqm­pi kuin teol­li­suus­his­to­ri­aa vaa­li­vat tyl­sät insinöörit

    Pai­don säi­lyt­tä­mis­tä puol­ta­vat argumentit:
    – padon hait­ta on lähin­nä kalas­tus­har­ras­tuk­seen liittyvä
    – pato on mer­kit­tä­vä osa hel­sin­ki­läis­tä teollisuushistoriaa
    – pato­mil­jöö on monen mie­les­tä hieno
    – vesi­voi­man pur­ka­mi­nen on läh­tö­koh­tai­ses­ti huo­no asia ja esimerkki

    Tie­tys­ti täs­sä vai­hees­sa kan­nat­tai­si miet­tiä, löy­tyy­kö jokin kalas­tus­har­ras­tuk­sel­le myön­tei­nen vaih­toeh­to, joka ei edel­ly­tä padon pur­ka­mis­ta. Ei täs­sä oikein ratio­naa­li­sia argu­ment­te­ja ole suun­taan eikä toi­seen, kyse on arvoista.

    Vihe­rins­si on joko totaa­li­sen pihal­la tai sit­ten troo­laa mel­koi­sel­la rapa­lal­la hyvä­us­koi­sia net­ti­kom­men­taat­to­rei­ta. Padon pur­ka­mi­ses­sa ei ole ensi­si­jai­ses­ti kyse kalas­tuk­ses­ta, har­ras­ta­mi­ses­ta tai edes Jas­per Pääk­kö­sen iha­nuu­des­ta, vaan ihan kalois­ta ja nii­den oikeu­des­ta nous­ta lisään­ty­mään luon­non­ti­lai­seen jokeen. Se että kala­kan­to­jen elpyes­sä myös kalas­tus­har­ras­tus ja muut vir­kis­ty­sar­vot saa­vat nos­tet­ta on vain plussaa.

    Täs­sä on vas­tak­kain 1800-luvul­la raken­ne­tun padon his­to­rial­li­set arvot ja toi­saal­ta joen ja sen eliös­tön luon­toar­vot. Sinän­sä vihe­rins­si on ihan oikeas­sa, pato on mitä osu­vin monu­ment­ti Suo­men his­to­rian pahim­mal­le ja totaa­li­sel­le ympä­ris­tö­tu­hol­le, vesivoimarakentamiselle.

  24. Van­taan­kos­ken padon pur­ka­mi­nen on Juk­ka Relan­de­rin vaa­li­tä­ky, ihan samal­la taval­la kuin Vaa­san­ka­tu oli vii­me vaa­leis­sa Emma Karin. Kum­pi­kin flop­paa, mut­ta tulee­pa­han todis­te­tuk­si, että vih­reät ovat oppi­neet ihka kepu­lai­sen siltarumpupolitiikan.

  25. Vihe­rins­si:
    Tie­tys­ti täs­sä vai­hees­sa kan­nat­tai­si miet­tiä, löy­tyy­kö jokin kalas­tus­har­ras­tuk­sel­le myön­tei­nen vaih­toeh­to, joka ei edel­ly­tä padon purkamista. 

    Miten oli­si jokeen toi­nen uoma, jos­sa ei ole putous­ta ja jos­ta kalat pää­se­vät ylös kos­ki­mais­ta reit­tiä pitkin.

    Ainiin, siel­lä on se jo! Kalat nouse­vat Van­taan­jo­keen jo nyt.

    Jos toi­nen uoma ei ole täy­del­li­nen, niin var­maan sen paran­ta­mi­nen kaloil­le sopi­vam­mak­si oli­si pal­jon hel­pom­paa ja vii­saam­paa kuin padon purkaminen.

  26. Vihe­rins­si: Padon pois­toa puol­ta­vat argumentit: 

    Tuos­ta unoh­tui sel­lai­nen monen mie­les­tä var­maan aika olen­nai­nen­kin asia eli se, että joki voi­tai­siin palaut­taa (aina­kin tämän sek­to­rin osal­ta) nykyis­tä luon­non­mu­kai­sem­paan tilaan mitä puo­les­taan voi­si pitää var­sin posi­tii­vi­se­na seik­ka­na jo sel­lai­se­naan­kin otta­mat­ta vie­lä var­si­nai­ses­ti edes kan­taa eri­näi­siin hyötynäkökulmiin.

    Joki voi­nee parem­min luon­nol­li­ses­sa tilas­saan? Eläi­mien koh­dal­la tode­taan usein, että eläin viih­tyy laji­tyy­pil­li­ses­sä ympä­ris­tös­sä. Sama logiik­ka pitäi­si ylet­tää kos­ke­maan myös vesistöjä.

    Patoal­taa­seen pako­tus ei lie­ne joel­le laji­tyy­pil­lis­tä käyttäytymistä?

    Joen ennal­lis­ta­mi­ses­ta (var­sin­kin jos mui­ta­kin pato­ja avat­tai­siin) seu­rai­si myös auto­maa­gi­ses­ti (vii­veel­lä toki) sel­lais­ten elu­koi­den hakeu­tu­mi­nen pai­kal­le jot­ka ovat padon pys­tyt­tä­mi­sen seu­rauk­se­na siel­tä aikoi­naan kadonneet.

    Moni saat­tai­si myös pitää luon­non­ti­lais­ta (tai aina­kin luon­non­ti­lai­sem­paa) joki- ja kos­ki­mai­se­maa visu­aa­li­ses­ti ja ehkä muil­la­kin tavoin sykäh­dyt­tä­vä­nä maisemana.

    Esteet­ti­sil­le sei­koil­le on vai­kea lait­taa hintalappua.

    Eräs hyö­ty­nä­kö­kul­ma kalas­tus­har­ras­tuk­sen lisäk­si voi­si olla esi­mer­kik­si hui­kea paran­nus kos­ki­me­lon­ta­har­ras­tuk­seen Helsingissä.

    Toki voim­me ihan itse päät­tää, että mikä­li kos­ki pää­te­tään vapaut­taa niin kiel­läm­me­kö samal­la kos­ken viih­de­käy­tön koko­naan eli pyhi­täm­me­kö sen koko­naan elu­koil­le (vai tyy­dym­me­kö esim. rajoit­ta­maan käyt­tö­oi­keut­ta vain lin­tu­jen pesimisaikaan).

    En tie­dä kuin­ka toden­nä­köis­tä yli­pää­tään on, että vaik­ka­pa komea kunin­gas­ka­las­ta­ja kos­kaan eksyi­si pesi­mään Van­han­kau­pun­gin ympä­ris­töön, mut­ta mikä­li alue muu­tet­tai­siin 24/7 kar­ne­vaa­lik­si niin täl­lai­ses­ta­kaan mah­dol­li­suu­des­ta ei tar­vit­si­si tie­ten­kään edes unelmoida.

    Itse en kalas­ta mut­ta jol­lain per­vers­sil­lä taval­la luul­lak­se­ni osai­sin pitää sitä kovin­kin hie­no­na asia­na, että ne kalat jot­ka ovat vuo­si­tu­han­sia sin­nik­kääs­ti yrit­tä­neet nous­ta Van­taan­joel­le kute­maan, voi­si­vat puu­has­ta suo­riu­tua taas ker­ran ihmi­sen sitä suu­rem­min estämättä.

    Näin­kö­hän meil­lä jo pian­kin saat­tai­si olla omat city­kar­hum­me syk­syi­sin kalaon­nea kokei­le­mas­sa? Tar­vit­si­si len­nät­tää vähem­män jen­giä Kai­nuun met­tiin haas­koil­le otso­ja kat­se­le­maan… Plus saat­tai­si­vat pis­tel­lä parem­piin sui­hin kaik­kein vas­ten­mie­li­sim­mät kau­pun­kiän­ky­rät. Win-win.

    Jen­gi ottaa joten­kin annet­tu­na sen asen­teen, että mitään ei voi muut­taa kos­ka luon­to- tai kult­tuu­riar­vot. Mut­ta IHAN KAIKELLA on luon­to- ja kulttuuriarvoja. 

    Pitäi­si ymmär­tää, että mitään ihmi­sen aikaan­saa­maa “alku­pe­räis­tä” ei ole ole­mas­sa­kaan — eikä voi­kaan olla. His­to­ria on jat­ku­moa joka ei var­si­nai­ses­ti ala mis­tään eikä myös­kään lopu mihin­kään. His­to­ria on aina määrittelykysymys.

    Luon­non­mu­kai­suus taas on pal­jon vähem­män mää­rit­te­ly­ky­sy­mys. Luon­nos­sa jokin asia joko on aina ollut (sii­nä mie­les­sä kuin asias­ta yli­pää­tään on mie­le­käs­tä kes­kus­tel­la) tai ei ole ollut.

    Ennen ihmis­tä Van­taa­jo­ki on aina vir­ran­nut esteet­tä mereen, ja se tulee teke­mään näin toki jat­kos­sa­kin vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa kun ihmi­set ovat jo pois­tu­neet pai­kal­ta (syys­tä taik­ki toi­ses­ta) tai kadon­neet koko­naan näyt­tä­möl­tä (syys­tä taik­ka toisesta).

    Luon­non näkö­kul­mas­ta pato on vain kiusal­li­nen, mut­ta sii­tä­kin huo­li­mat­ta väliai­kai­nen hait­ta. Padon mur­tu­mi­nen on itses­tään­sel­vää, väistämätöntä.

    Näki­sin, että kyse oli­si enem­män sii­tä, että mikään mah­ti ei kiel­lä mei­tä jee­saa­mas­ta luon­toa asias­sa joka pitää hoi­taa pois nor­maa­lis­ta päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä joka tapauksessa.

    Why not do it today rat­her than one day? Meil­lä ei ole mitään käsi­tys­tä kuin­ka pal­jon goodwil­liä ja dol­la­rei­ta vapaa­na juok­se­va kos­ki kata­jai­sel­le kan­sal­lem­me saat­tai­si­kaan ajan kans­sa tuottaa.

    Kovin mones­sa pää­kau­pun­gis­sa ei kui­ten­kaan ole mah­dol­li­suut­ta pääs­tä ydin­kes­kus­tas­sa suo­raan spo­ras­ta kos­ki­ka­las­ta­maan tai kos­ki­me­lo­maan (tai river raf­ting, river tubing, jne). Tai vain naut­ti­maan vapaa­na juok­se­van kos­ken kuohuista.

    Toi­sin sanoen kyse on suh­teel­li­sen unii­kis­ta elä­myk­ses­tä jol­le on vai­kea pan­na hintalappua.

    Kyl­lä tämä asia vaa­ti­si kun­non kes­kus­te­lun pää­tös­ten tuek­si. Itse asias­sa lie­nee suh­teel­li­sen har­vi­nais­ta, että yli­pää­tään on mah­dol­lis­ta saa­da niin­kin pal­jon uut­ta (vai pitäi­si­kö sit­ten­kin sanoa IKI­van­haa?) menet­tä­mät­tä juu­ri lain­kaan mitään “van­haa”.

    Niin tai näin, veik­kaan, että hil­jaa vir­taa Van­taa vie­lä tuhan­sia, ehkä mil­joo­nia­kin vuo­sia sen jäl­keen kun vihon­vii­mei­sin­kin ilmas­to­muu­to­sän­ky­rä on pus­ke­nut hors­maa jo mon­ta sukupolvea.

    Aamen.

  27. Padon säi­lyt­tä­mi­nen on tur­haa. Sai­sim­me Hel­sin­gin­kos­ken eli Hel­sin­ge fors vapaak­si padon alta. Kalat pää­si­si­vät vapaas­ti kul­ke­maan: 300 km jokia ja puro­ja ylä­juok­sul­la (itä­haa­ra ei käy kai­kil­le kaloil­le). Upea kalas­tus­mat­kai­lu­koh­de. Kos­kes­sa voi­si har­joit­taa: kos­ken­las­kua tukil­la, kanoo­til­la ja kaja­kil­la. Upea luontokohde!

    Hel­sin­gin his­to­ri­aa:
    Van­hal­la voi­ma­lal­la raken­nuk­si­neen ja putouk­si­neen on his­to­rial­lis­ta arvoa, ja se muo­dos­taa hie­non mil­jöön Van­taan­joen suul­la. Joen itäi­nen haa­ra­han kul­kee sitä­pait­si vapaana.

    Kai­ken­lai­sia kos­kia on Suo­mes­sa riit­tä­miin, mut­ta Van­han­kau­pun­gin putous on ainut­laa­tui­nen osa Hel­sin­gin teol­lis­ta his­to­ri­aa. Sii­hen liit­tyy olen­nai­ses­ti myös van­has­sa voi­ma­la­ra­ken­nuk­ses­sa toi­mi­va museo.

  28. Joel Jal­ka­nen:
    Mun lait­ta­ma kom­ment­ti näkö­jään kato­si jon­ne­kin tie­don val­ta­me­reen, mut­ta koi­te­taan uudestaan.

    Tos­sa patoa­sias­sa kom­pro­mis­si oli­si, että pados­ta lei­ka­taan alao­sa veks. Täl­löin pato oli­si pai­kal­laan ja sen alao­sa kuo­hui­si jok­seen­kin saman­lai­se­na kuin nyt. Tosin omas­ta mie­les­tä­ni siis­tein vaih­toeh­to olis vaan räjäyt­tää se pato ja jät­tää rau­niot muis­tok­si. Vähän rappioromantiikkaa.

    Aloi­te on hyvä, hoi­ta­kaa lausun­to sen mukaiseksi. 

    En kan­na­ta jo raken­ne­tun padon pur­ka­mis­ta, jos siel­lä vesi­voi­ma­la tur­bii­nia hyö­dyn­täen säh­köä ker­ran tuot­taa. Suo­jel­kaa mie­lum­min lähi­luon­toa muualla.

    En tun­ne Van­taan­kos­ken paik­kaa ja sen olo­suh­tei­ta järin hyvin, mut­ta eikö kala­por­tai­ta ole muka jo kek­sit­ty? Jos tuol­la ei sel­lai­sia vie­lä ole, mikä estää tekemästä?

    Ehkä­pä ongel­ma onkin sii­nä, että meil­lä kalas­te­taan ihan liikaa … 

    Min­kä ihmeen takia muu­ten venei­siin myy­dään nykyi­sin vapa­te­li­nei­tä nel­jäl­le tai jopa kah­dek­sal­le vaval­le? Eikö yksi vapa per kalas­ta­ja muka rii­tä? Moi­nen ryös­tö­ka­las­tuk­sel­ta vai­kut­ta­va tou­hu, pitäi­si jo saa­da kuriin, ja yli­mää­räi­set vavat teli­nei­neen verol­le, aina­kin muil­la kuin oikeil­la ammat­ti­ka­las­ta­jil­la. Ottaa­ko uusi kalas­tus­la­ki asi­aan edes kantaa?

  29. Mikä se asuin­ker­ros­ne­liö­met­rien kaa­voi­tus­ta­voi­te oli? Mil­joo­na vuodessa?

  30. Bel­la­myn kumi­lam­mas: Sinän­sä vihe­rins­si on ihan oikeas­sa, pato on mitä osu­vin monu­ment­ti Suo­men his­to­rian pahim­mal­le ja totaa­li­sel­le ympä­ris­tö­tu­hol­le, vesivoimarakentamiselle.

    Suo­mes­sa tuo­tet­tu vesi­voi­ma sääs­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä vuo­des­sa noin 10 mil­joo­naa ton­nia. Luke­ma on suun­nil­leen sama kuin tie­lii­ken­teen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt yhteensä.

    Totaa­li­nen ympäristötuho?

  31. Sak­ke: En kan­na­ta jo raken­ne­tun padon pur­ka­mis­ta, jos siel­lä vesi­voi­ma­la tur­bii­nia hyö­dyn­täen säh­köä ker­ran tuot­taa. Suo­jel­kaa mie­lum­min lähi­luon­toa muualla.

    Käsit­tääk­se­ni padon säh­kön­tuo­tan­to on lähin­nä kosmeettista.

    Mä olen nyt asi­aa vie­res­tä seu­ran­nee­na käsit­tä­nyt näin (jos joku tie­tää parem­min niin kor­jat­kaa mielellään):

    Mua luon­non­suo­je­li­ja­na kiin­nos­taa täs­sä se, että padon pois­ta­mi­sel­la saa­daan pie­nel­lä vai­val­la paran­net­tua Van­taan­joen tilaa tääl­tä ties min­ne Hämee­seen asti. Nykyi­nen kala­por­ras ei toi­mi, sil­lä aloit­teen mukaan “sii­ka, vim­pa, tou­tain ja muut sär­ki­ka­lat eivät pää­se jokeen lain­kaan”. Ei tar­vit­ta­ne kum­mois­ta­kaan yhtei­sö­bio­lo­gian tun­te­mus­ta aja­tel­lak­seen, että kalayh­tei­sön palaut­ta­mi­nen jokeen oli­si niin sano­tus­ti Kova Jut­tu. Ihan puh­taas­ti eko­sys­tee­min ennal­lis­ta­mis­mie­les­sä. Itsel­le­ni kalas­tusar­gu­men­tit on täy­sin tois­si­jai­sia, kalat on imo hyvin epä­kiin­nos­ta­via epäeläimiä.

    (Se on myös taas se, että tääl­lä on Hel­sin­gin her­rat huu­te­le­mas­sa kala­por­tai­ta ties mihin Ounas­jo­keen, mut­ta oma tont­ti on taas niin ja näin.)

    Kyse ei siis ole lähi­luon­non suo­je­lus­ta, vaan koko­nai­sen kes­kei­sen uusi­maa­lai­sen ja ete­lä­suo­ma­lai­sen joen ennal­lis­ta­mi­ses­ta. Sii­nä tämän padon pois­ta­mi­nen oli­si yksi mer­kit­tä­vä parannus.

    Eipä sii­nä, oli­si­han tuo lähi­vir­kis­tys­mie­les­sä­kin san­gen kova juttu.

    En tun­ne Van­taan­kos­ken paik­kaa ja sen olo­suh­tei­ta järin hyvin, mut­ta eikö kala­por­tai­ta ole muka jo kek­sit­ty? Jos tuol­la ei sel­lai­sia vie­lä ole, mikä estää tekemästä? 

    Onhan tuos­sa vie­res­sä kala­por­ras, mut­ta se ei siis toi­mi. Sitä pitäi­si räjäy­tel­lä aika pal­jon syvem­mäk­si. Mikä käy mul­le ihan hyvin myös, kyse­hän oli joen ennal­lis­ta­mi­ses­ta (lii­an usein luon­non­suo­je­lus­sa kes­ki­ty­tään sym­bo­li­siin elei­siin ja pää­hän­pint­ty­miin esim. niin, että “se on nyt se per­ke­leen pato sii­tä saa­ta­va pois”).

    Mut­ta sikä­li mä hydro­lo­gias­ta mitään ymmär­rän, mikä­li kos­ken itä­haa­ra eli se kala­por­ras syven­net­täi­siin tar­peek­si, kos­ki kään­tyi­si sii­hen, ja Van­han­kau­pun­gin pato jäi­si nököt­tä­mään sijoil­leen vail­la “pato­ko­ke­muk­seen” san­gen olen­nai­ses­ti kuu­lu­vaa kuo­hu­mis­ta. Eli jokiu­o­mas­sa vain nököt­täi­si molem­mil­ta puo­lil­taan mon­ta met­riä kor­kea beto­ni­muu­ri. Enem­män tuo mun esteet­tis­tä sil­mää häi­rit­si­si kuin se, että pai­kal­la oli­si joko muu­rin rau­niot tai sit­ten alao­sas­taan avat­tu, hol­vi­mai­nen muu­ri, jon­ka alao­sas­sa kos­ki sai­si kuohua.

    Suh­tau­dun vähän pen­seäs­ti aja­tuk­seen, että beto­ni­pa­to raken­tee­na oli­si se hie­no jut­tu. Se, että pato sei­soi­si “tyh­jä­nä” pai­kal­laan vain kar­ne­va­li­soi­si sitä. Mie­luum­min vain rehel­li­ses­ti ottaa sen padon pois taval­la tai toi­sel­la ja jät­tää jot­kut raken­teet näky­viin muis­tok­si. Minun mie­les­tä­ni se oli­si pal­jon his­to­ri­aa kun­nioit­ta­vam­pi teko. Mut­ta tämä on toki täy­sin sub­jek­tii­vi­nen näkemykseni.

    P.S. Pik­ku­lau­an­tai­ke­ven­nyk­se­nä Ympä­ris­tö­ruu­tu 🙂

  32. Van­han voi­ma­lan ja hie­not his­to­rial­li­set raken­nuk­set säi­lyt­tää, mut­ta pato pitää pur­kaa. Sai­sim­me upean kalas­tus- ja kos­ki­me­lon­ta­koh­teen kes­kel­le Hel­sin­kiä sekä 300 km jokia ja puro­ja ylä­vir­ras­sa. Lisää työ­paik­ko­ja pal­ve­lue­lin­kei­noi­hin Hel­sin­gin kiin­nos­ta­vuu­den lisääntyessä.

    Hel­sin­gin his­to­ri­aa:
    Van­hal­la voi­ma­lal­la raken­nuk­si­neen ja putouk­si­neen on his­to­rial­lis­ta arvoa, ja se muo­dos­taa hie­non mil­jöön Van­taan­joen suul­la. Joen itäi­nen haa­ra­han kul­kee sitä­pait­si vapaana.

    Kai­ken­lai­sia kos­kia on Suo­mes­sa riit­tä­miin, mut­ta Van­han­kau­pun­gin putous on ainut­laa­tui­nen osa Hel­sin­gin teol­lis­ta his­to­ri­aa. Sii­hen liit­tyy olen­nai­ses­ti myös van­has­sa voi­ma­la­ra­ken­nuk­ses­sa toi­mi­va museo.

  33. Mans­kun suo­ja­ties­tä ja hidas­tus­vai­ku­tuk­ses­ta rai­tio­vau­nuil­le: Jape Lovén teki kokouk­ses­san­ne vas­taeh­do­tuk­sen, jos­sa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta oli­si kehot­ta­nut “että jat­ko­suun­nit­te­lus­sa ja suun­ni­tel­lun suo­ja­tien val­mis­tu­mi­sen jäl­keen­kin kiin­ni­te­tään eri­tyi­ses­ti huo­mio­ta rai­de­lii­ken­teen suju­vuu­teen risteyksessä”.

    Vas­taeh­do­tus rau­ke­si, kos­ka sitä ei kukaan kannattanut.

    Mitä­hän hait­taa tämän vas­taeh­do­tuk­sen hyväk­sy­mi­ses­tä oli­si ollut? Tämä­ko on ks-lau­ta­kun­nan todel­li­nen tah­to­ti­la rai­tio­lii­ken­teen suh­teen? Ei kan­na­ta edes “kiin­nit­tää huo­mio­ta” rai­tio­vau­nui­hin. Kurjaa.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaa­voi­tus­ta­voi­te oli 500 000 k‑m2 ja tuo­te­tiin 558 000 k‑m2. Yli­tet­tiin siis. 

    Onko tuo hyvä vai huo­no asia?

    Mikä on vih­rei­den suh­de sta­ha­no­vi­lai­suu­teen? Sen mai­nei­kas pio­nee­ri ylit­ti (wiki­pe­dian mukaan) hii­len­kai­vuu­nor­min­sa perä­ti nel­jä­tois­ta­ker­tai­ses­ti. Toi­vot­ta­vas­ti ‘lisää kaupunkia’-ryhmä tai KSL ei yri­tä Hel­sin­gis­sä kulu­va­na tai tule­vi­na vuo­si­na lähel­le­kään samaa! Minun (ja monen muun) käy muu­toin lähi­luon­tom­me koh­ta­lo sääliksi.

  35. Museoin­ti on ihan jees, kun sii­tä ei ole hait­taa. Tuos­ta pados­ta on hait­taa. Mitä ovat ne arvot, jot­ka padon säi­lyt­tä­mis­tä puol­ta­vat? Moder­nin ajan suku­pol­vien itse­käs tar­ve jät­tää jäl­keen­sä muis­to­mo­nu­ment­te­ja ajas­taan ja saa­vu­tuk­sis­taan tule­vien suku­pol­vien riesaksi?

    Ote­taan parit kuvat pados­ta ja sit­ten dyna­miit­tia. Joel­la on pal­jon enem­män annet­ta­vaa tule­vil­le suku­pol­vil­le luon­non­ti­lai­se­na kala­jo­ke­na kuin museoi­tu­na muis­to­na teol­li­ses­ta ajasta.

  36. Vihe­rins­si: Suo­mes­sa tuo­tet­tu vesi­voi­ma sääs­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä vuo­des­sa noin 10 mil­joo­naa ton­nia. Luke­ma on suun­nil­leen sama kuin tie­lii­ken­teen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt yhteensä.

    Totaa­li­nen ympäristötuho?

    Kyl­lä jokien patoa­mi­nen vir­ta­ve­sien eko­sys­tee­mit ja eliöyh­tei­söt tär­ve­lee, pahas­ti­kin, eli sii­nä mie­les­sä ympä­ris­tö­tu­ho on totaa­li­nen. Sitä ei pois­ta se, että vesi­voi­ma aut­taa toi­sen ympä­ris­tö­tu­hon kanssa.

    Ja kos­ka jokien patoa­mi­nen tuho­aa ympä­ris­töä, tulee patoa­mi­ses­sa ottaa myös ympä­ris­tö huo­mioon esim. huo­mioi­mal­la, että kalat pää­se­vät nouse­maan jokeen.

    Näin voi­si teh­dä myös Helsingissä.

  37. Vihe­rins­si: Suo­mes­sa tuo­tet­tu vesi­voi­ma sääs­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä vuo­des­sa noin 10 mil­joo­naa ton­nia. Luke­ma on suun­nil­leen sama kuin tie­lii­ken­teen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt yhteensä.

    Totaa­li­nen ympäristötuho?

    Suo­men vael­lus­ka­la­kan­nois­ta on tapet­tu yli 90% suku­puut­toon vesi­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sel­la (meri­lo­hi: vaa­ran­tu­nut, jär­vi­lo­hi äärim­mäi­sen uha­na­lai­nen (käy­tän­nös­sä häviämässä/hävinnyt luon­nos­ta), Meri­tai­men äärim­mäi­sen uha­na­lai­nen, jär­vi­tai­men napa­pii­rin ete­lä­puo­lel­la erit­täin uha­na­lai­nen ja vael­lus­sii­ka erit­täin uha­na­lai­nen). Vähin­tään kah­des­ta­kym­me­nes­tä Itä­me­reen las­ke­vas­ta lohi­joes­ta kai­kis­ta, pait­si kah­des­ta (Tor­nion­jo­ki joka on sääs­ty­nyt kos­ka se on raja­jo­ki ja Simo­jo­ki), joes­ta on lohi­kan­ta tapet­tu suku­puut­toon. Vael­lus­ka­la­kan­to­jen vesi­voi­ma­ra­ken­ta­mi­sel­la teh­ty tuhoa­mi­nen on ollut maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa­kin ainut­laa­tui­sen totaa­li­nen ja on epä­vi­ral­li­nen maailmanennätys.

  38. Tämä on tar­koi­tet­tu Sinul­le vain. Borgin/Vartiaisen/Soininvaaran talous­lin­jauk­siin liit­tyen: Teil­lä on tie­ten­kin hal­lus­san­ne perim­mäi­nen vii­saus, mut­ta roh­ke­nen kui­ten­kin vii­ta­ta Mar­kus Jän­tin (mikä lie oppi­ma­ton vasem­mis­to­hör­hö) arvioon Ruot­sin työ­lin­jan onnis­tu­mi­ses­ta. Hän sanoo, että todis­tusai­neis­to sen puo­les­ta, että työ­lin­ja oli­si toi­mi­nut, että se oli­si mer­kit­tä­väs­ti tai edes tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­väs­ti nos­ta­nut työn­te­koa, on äärim­mäi­sen vähäis­tä. Sen sijaan työ­lin­ja on kas­vat­ta­nut yhteis­kun­nan eriar­voi­suut­ta. On näh­ty mm. eri­tyis­ryh­mien osal­ta köy­hyy­den kas­vu. “Lii­an van­ha” tuos­sa sinun kes­kus­te­lu­ket­jus­sa sanoo, että päi­vä­ra­han jää­dyt­tä­mi­nen ja kau­den lyhen­tä­mi­nen on joh­ta­nut Ruot­sis­sa työt­tö­mien velkaantumiseen.

    Var­si­nai­nen syy, mik­si työn­tar­jon­ta­kik­kai­luun on men­ty, on tie­ten­kin se, että kulu­tus­ta­va­ra­tuo­tan­to on tääl­tä meil­tä poh­jois­mais­ta siir­ty­nyt Aasi­aan. Val­ta­vat mää­rät työ­paik­ko­ja on kadon­nut pois. Elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nos­ta­kin on hävin­nyt työ­paik­ko­ja, kos­ka niin val­ta­vat mää­rät ruo­kaa tuo­daan muu­al­ta. Auto­maa­tio on tie­ten­kin syö­nyt osan työ­pai­kois­ta, mut­ta vain osan. Tän­ne on jää­nyt vain asian­tun­ti­ja­teh­tä­viä ja mata­lan osaa­mis­ta­son api­nan­töi­tä. Se tai­taa olla niin, että TYÖTÄ EI OLE, KOSKA TÖITÄ EI OLE

    Ympä­ris­tön­suo­je­lun ja ihmis­ten kan­nal­ta jokai­sen maan koti­mark­ki­noi­den vah­vis­ta­mi­nen oli­si vii­sain­ta. Sanon täs­sä yhtey­des­sä nyt kiro­sa­nan eli tul­lit. Sil­lä taval­la lähi­tuot­teet saa­vat etua, mut­ta kaik­kea on kui­ten­kin tar­jol­la, tuon­ti­ta­va­raa vain hiu­kan kal­liim­paan hin­taan. ITSEPETOSTA TÄMÄN ASIAN SUHTEEN TIETENKIN JATKETAAN NIIN PITKÄÄN KUIN MAHDOLLISTA, MUTTA SUUNNAMUUTOKSEN AIKA TULEE VIELÄ. Mitä vikaa sii­nä on, jos talous nojaa sekä vien­tiin että vah­voi­hin koti­mark­ki­noi­hin? En ymmär­rä, mik­si se on niin kau­he­aa (muil­le kuin yli­kan­sal­li­sil­le yrityksille)?

    Eli: Miten hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta pelas­te­taan? Rau­hoi­te­taan tämä yli­kier­rok­sil­la käy­vä kan­sain­väl. kil­pai­lu (tul­lit takai­sin), lai­te­taan veron­kier­to kuriin, rajoi­te­taan pää­omien liik­kei­tä, pil­ko­taan pan­kit, kiel­le­tään kei­not­te­lu, kes­kus­pan­kit rahoit­ta­maan suo­raan val­tio­ta ja HUOM: IHMISET JA TIETO, ERITYISESTI TUTKIMUSTIETO LIIKKUKOON VAPAASTI.

    PS. Sinä­hän inhoat ay-lii­ket­tä. Ay-lii­ke tie­ten­kin pitää SDP:n rai­ve­lis­ta kiin­ni niin hyväs­sä kuin pahas­sa, mut­ta jos edis­tyk­sel­lä tar­koi­te­taan kaik­kien ay-liik­keen saa­vu­tus­ten mitä­töin­tiä ja paluu­ta 1800-luvul­le, sitä edis­tys­tä en halua.

    PS. Lip­po­nen oli kau­hea epä­de­mo­kraat­ti­nen uus­li­be­ra­lis­ti, ei ihai­lun arvoi­nen ollenkaan.

  39. Vihe­rins­si: Padon pois­toa puol­ta­vat argumentit:

    Ja sekin koh­ta lis­tas­ta puut­tui, että padon yllä­pi­dol­le­kin tulee kustannuksia.

    Pato­ja, sil­to­ja ja ihan kaik­kia ihmi­sen aikaan­saa­maa pitää sään­nöl­li­ses­ti huol­taa jot­ta se ei hajoa ennen aiko­jaan. Ja lopul­ta näi­tä raken­nel­mia on pak­ko uusia koko­naan nii­den tek­ni­sen käyt­töiän tul­les­sa täyteen.

    Jol­len vää­rin muis­ta, esi­mer­kik­si tur­bii­ni odot­taa jäl­leen vaih­ta­mis­ta. Hin­taa näil­le­kin tulee pit­käs­sä juok­sus­sa. Ja nime­no­maan pit­käs­sä juok­sus­sa sil­lä jos patoa ei halu­ta pur­kaa sii­tä pitää mak­saa ikuisesti.

    Joen ennal­lis­ta­mi­nen on ker­tain­ves­toin­ti. Kun se teh­dään hyvin sii­hen hom­maan ei tar­vit­se enää kos­kaan uudes­taan palata.

    Itse olen­kin pit­kien lin­jo­jen mies. Ydin­voi­ma on hyvä väliai­kais­rat­kai­su kun­nes osaam­me hyö­dyn­tää kel­tais­ta pal­loa nykyis­tä vie­lä­kin pal­jon parem­min. Keh­tai­si sitä sil­ti jo nyt­kin hyödyntää.

  40. Patou­tu­mia: Ja sekin koh­ta lis­tas­ta puut­tui, että padon yllä­pi­dol­le­kin tulee kustannuksia.

    Pato­ja, sil­to­ja ja ihan kaik­kia ihmi­sen aikaan­saa­maa pitää sään­nöl­li­ses­ti huol­taa jot­ta se ei hajoa ennen aiko­jaan. Ja lopul­ta näi­tä raken­nel­mia on pak­ko uusia koko­naan nii­den tek­ni­sen käyt­töiän tul­les­sa täyteen. 

    Tuon toki maja­va­kin tie­tää. Nii­tä vei­ja­rei­ta oli­si­kin muka­va tul­la kat­se­le­maan, sen ennal­lis­te­tun Van­han­kau­pun­gin­kos­ken suun­nal­le. Olen sitä miel­tä, että Euroo­pan­ma­ja­via voi­si olla Suo­mes­sa vähän nykyis­tä enem­män­kin. Masa ja Mai­ja Maja­vaa voi­si moni tul­la tuo­ne moik­kaa­maan mat­ko­jen­kin takaa.

    Vahin­ko vain, että myös maja­vien raken­ta­ma pato estäi­si kalo­jen nousun ylä­juok­sul­le, mut­ta ilman vesi­voi­ma­laa ei siel­tä saa­tai­si edes säh­köä. Tai­tai­si jää­dä sil­loin lopul­ta myös iPa­dit ja iPho­net lataa­mat­ta ja tän­ne kir­joit­te­lut tekemättä … 

    Onko­han muu­ten Osmo­kaan tul­lut luke­neek­si Hel­sin­gin Ener­gian sata­vuo­tis­ta his­to­ri­aa Hele­nin net­ti­si­vuil­ta, joi­ta hil­jan luin. Vuo­si­na 1939–1945 tuli tuon tie­to­läh­teen mukaan kau­pun­kiin siir­to­lais­ten myö­tä asuk­kai­ta sen mukaan lisää 20–30 tuhat­ta ja “ener­gian­tar­ve oli val­ta­va”. Tuo saat­toi minut poh­ti­maan, mil­lä nii­den 400 000 lisä­asuk­kaan säh­köt oikein tuo­te­taan? Minul­le riit­täi­si lisä­asuk­kai­na pal­jon vähem­pi, mukaan­lu­kien ne kak­si majavaa! 🙂

    1. Kyl­lä ne 400 000 jos­sain maa­kun­nas­sa käyt­tä­vät säh­köä enem­män, kos­ka toden­nä­köi­ses­ti läm­mit­tä­vät kämp­pän­sä sähköllä.

  41. Sak­ke: Tän­ne on jää­nyt vain asian­tun­ti­ja­teh­tä­viä ja mata­lan osaa­mis­ta­son apinantöitä.

    Joku irvi­leu­ka saat­tai­si väit­täi­si ettei nois­ta­kaan hom­mis­ta ole jäl­jel­lä kuin noi­ta jälkimmäisiä.… 😉

    Kou­lu­tet­tua jen­giä Suo­mes­sa kyl­lä riit­tää. Ei tar­vit­se enää kuin hom­ma­ta jos­tain nii­tä osaa­jia­kin. Mul­ti­säh­lää­jien panos on nähty.

  42. Sak­ke: Tuon toki maja­va­kin tietää. 

    Var­maan kaik­ki tie­si­vät, mut­ta sanoin sil­ti kun vihe­rins­sin yhteen­ve­to­lis­taus oli jää­nyt puutteelliseksi.

    Van­han­kau­pun­gin pato pitää muu­ta­man ker­ros­ta­loin läm­pi­mä­nä. Ei sil­lä Sak­ke ole aikuis­ten oikeas­ti hiton­kaan mer­ki­tys­tä mihin­kään. Se on vain kal­liik­si tule­va reliik­ki. Mut­ta niis­tä­hän me suo­ma­lai­set tyk­kääm­me kuin hul­lu puurosta.

    Tääl­tä tähän.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä ne 400 000 jos­sain maa­kun­nas­sa käyt­tä­vät säh­köä enem­män, kos­ka toden­nä­köi­ses­ti läm­mit­tä­vät kämp­pän­sä sähköllä. 

    Tuo voi jopa pitää paik­kan­sa ja sitä pitäi­si jopa tukea, kos­ka säh­köl­le pitää joka tapauk­ses­sa olla jake­lu­verk­ko. Ei ole jär­keä kul­je­tel­la tur­vet­ta, haket­ta tai öljyä pit­kin ja poi­kin maa­ta edes­ta­kai­sin. Lisä­bo­nuk­se­na säh­köä voi­daan teh­dä saas­teet­to­mas­ti ydinvoimalla.

    Kaa­voi­tuk­seen tämä liit­tyy siten, että Suo­men ener­gia­te­hok­kaim­mat talot löy­ty­vät suu­rim­mis­ta kau­pun­geis­ta, jois­sa on tii­vii­tä, yhte­nä­siä umpi­kort­te­lei­ta. Osa Töö­löä, Kata­ja­no­kan van­hem­mat alu­eet, Kru­nik­ka tms ovat pal­jon ener­gia tehok­kaam­pia (läh­de HS) kuin uudet alu­eet, kos­ka uusien kau­pun­kia­luei­den kaa­voi­tuk­ses­sa on epäonnistuttu.

    Tyy­pil­li­siä epä­on­nis­tu­mi­sia ovat Arbian­ran­ta, Kala­sa­ta­ma jne, jois­sa kaa­voi­tuk­ses­sa ei ole osat­tu piir­tää yhte­näi­siä umpi­kort­te­lei­ta. Oma ongel­man­sa ovat 60- — 90-luku­jen lähiöt, joi­hin ei kan­na­ta lait­taa latia­kaan rahaa kiin­ni. Ainoa jär­ke­vä sanee­raus­toi­men­pi­de on puskutraktori.

  44. Sak­ke: mut­ta ilman vesi­voi­ma­laa ei siel­tä saa­tai­si edes säh­köä. Tai­tai­si jää­dä sil­loin lopul­ta myös iPa­dit ja iPho­net lataa­mat­ta ja tän­ne kir­joit­te­lut tekemättä … 

    Jotain suh­tee­li­suu­den­ta­jua kai voi­si olla. Tuon voi­ma­lan tuo­tan­to lie­nee jotain 0,0000002% Suo­mes­sa käy­tet­tä­väs­tä säh­kös­tä. (Tilas­to muis­taak­se­ni vuo­del­ta 2006).

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä ne 400 000 jos­sain maa­kun­nas­sa käyt­tä­vät säh­köä enem­män, kos­ka toden­nä­köi­ses­ti läm­mit­tä­vät kämp­pän­sä sähköllä. 

    Minä taas ole­tin, että ne mah­dol­li­set uudet asuk­kaat (tai heis­tä suu­ri osa) tulee läm­pi­mis­tä mais­ta, jois­sa säh­köä käy­te­tään kor­kein­taan juo­ma- tai kas­te­lu­ve­den pump­paa­mi­seen, ellei sit­ten här­kiä tuo­hon teh­tä­vään riitä. 

    Maa­seu­dul­la tai­ta­vat Suo­mes­sa fik­suim­mat (?) hakea läm­mi­tyk­seen käyt­tä­män­sä puut omas­ta met­säs­tä, luu­li­sin. Se on ns. oma­va­rais­ta­lout­ta, jota mones­sa asias­sa kan­na­tan (jos­kaan ei nyt ihan kai­kis­sa). Moni­puo­li­suus on myös valt­tia, jos nyt vaik­ka jokin Islan­nin tuli­vuo­ri sai­si pur­kauk­si­neen aikaan aurin­ko­pa­ne­lei­den tehon romahduksen.

    Yhtä­kaik­ki, lisä­asuk­kaat tar­vit­se­vat lisäe­ner­gi­aa ja myös sen siir­to­ka­pa­si­teet­tia, vaik­ka led-lamp­pu­jen käyt­tä­jik­si siir­tyi­si­vät­kin. Läm­mi­tys kulut­taa kai­ke­ti eni­ten ener­gi­aa, mut­ta onko esim. Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö­put­kis­to kaik­kia tule­via tar­pei­ta aja­tel­len riit­tä­vän hyväs­sä kun­nos­sa? Tai­taa tuo ulko­läm­pö­ti­la­kin olla taas tänään laskussa …

  46. Esi­te: Jotain suh­tee­li­suu­den­ta­jua kai voi­si olla. Tuon voi­ma­lan tuo­tan­to lie­nee jotain 0,0000002% Suo­mes­sa käy­tet­tä­väs­tä säh­kös­tä. (Tilas­to muis­taak­se­ni vuo­del­ta 2006). 

    Monen­ko iPa­din ja iPho­nen lataa­mi­seen tuo Van­han­kau­pun­gin­kos­ken voi­ma­lai­tok­sen tuot­ta­ma säh­kö sit­ten oikein mah­tai­si riit­tää? Täs­tä kun on kyse, mikä on vas­taus? Riit­täi­si­kö se säh­kön tuo­tan­to lataa­maan ne, jos ei koko Suo­mes­sa, niin ehkä Hel­sin­gis­sä kui­ten­kin, kaikki?

    Eikös tääl­lä muu­ten jos­kus aiem­min joku esit­tä­nyt, että kaik­ki lisä­säh­kön­tar­ve kate­taan hii­lel­lä? Jos vesi­voi­maa vähen­ne­tään yhden­kin iPa­din tar­peen ver­ran ja tuo kor­va­taan hii­lel­lä, niin onko se sit­ten parem­pi niin?

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä ne 400 000 jos­sain maa­kun­nas­sa käyt­tä­vät säh­köä enem­män, kos­ka toden­nä­köi­ses­ti läm­mit­tä­vät kämp­pän­sä sähköllä.

    Mihin tuo öle­tus perustuu? 

    Hel­sin­ki tuot­taa kau­ko­läm­pän­sä ja säh­kön­sä lähes täy­sin fos­sii­li­sil­la. Miten se muka on parem­paa kuin puu­läm­mi­tys maakunnissa?

    Säh­kö­läm­mi­tys on pää­kau­pun­ki­seu­dun lähiöi­den ongel­ma, ei maakuntien. 

    Mihin olet­ta­muk­se­si perustuu?

  48. Mut­ta niis­tä­hän me suo­ma­lai­set tyk­kääm­me kuin hul­lu puurosta.” 

    Ja niin pitää­kin. Ihmi­nen, joka ei tun­ne his­to­ri­aan­sa, ei tun­ne mitään muu­ta­kaan. Ja sen­hän kyl­lä näkee mm. eri­näi­sis­sä nyky­po­liit­ti­sis­sa mie­li­pi­teis­sä­kin aivan lii­an hyvin. 

    Mis­tä muu­ten — siis his­to­rias­ta — tuli­kin tosi­aan mie­lee­ni. Täs­sä tii­vis­tys­höl­möi­lys­sä­hän on nimit­täin sem­moi­nen jut­tu, ettei­vät sen puo­les­ta suu­rin­ta mölyä pitä­vät päät­tä­jät asu _kukaan_ pai­kal­la, jos­sa hei­dän oman olo­huo­neen­sa ikku­nan­nä­ky­mät pilaan­tui­si­vat — ja joku­nen nimel­tä mai­nit­se­ma­ton asuu jopa har­vaan­ra­ken­ne­tul­la SUOJELULLA alu­eel­la, jon­ne tii­vis­tys­ra­ken­ta­mis­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa tule. Eli mikä­hän hel­vet­ti sii­nä­kin on, että näis­sä ‘great leap forward’-perseilyissä kär­sii _aina_ se taval­li­nen sak­ki, mut­ta nämä kan­so­jen insi­nöö­rit eivät itse ikinä?

  49. Ainoa jär­ke­vä sanee­raus­toi­men­pi­de on puskutraktori.” 

    Mikäs sii­nä, jos omis­ta­jat suos­tu­vat. Onnea vaan taivutteluyritykselle.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei kan­na­tet­tu, kos­ka asi­aa pidet­tiin itses­tään selvyytenä.

    Tämä on kyl­lä todis­tusai­neis­ton valos­sa mel­kois­ta toi­vea­jat­te­lua. Ratik­ka­lii­ken­ne on hidas­tu­nut tasai­ses­ti vii­me vuo­det ja nopeut­ta­mi­nen on jää­nyt paperille.

  51. Jokai­nen ymmär­tää, että Van­han­kau­pun­gin voi­ma­la ei rat­kai­se Hel­sin­gin ener­gian­tuo­tan­toa, mut­ta sen arvo on sii­nä, että museo­voi­ma­la toi­mii edel­leen alku­pe­räi­ses­sä ympä­ris­tös­sään samal­la taval­la kuin sil­loin, kun se 1800-luvun lopul­la perustettiin.

    Padon pur­ka­mis­ta aja­vat loh­dut­ta­vat, että van­ha tii­li­ra­ken­nus­han jäi­si edel­leen kos­ken par­taal­le. Täs­sä on samaa logiik­kaa kuin niil­lä, joi­den mie­les­tä riit­tää että Mal­min suo­jel­tu len­toa­se­ma­ra­ken­nus jäte­tään uuden beto­ni­lä­hiön keskelle.

    Paras­ta suo­je­lua on suo­jel­la koko­nai­sia mil­jöi­tä, ja säi­lyt­tää täl­lai­set ainut­laa­tui­set his­to­rial­li­set koh­teet alku­pe­räi­ses­sä käy­tös­sään. Kau­pun­gin pitäi­si osa­ta arvos­taa omaa historiaansa.

  52. Hel­sin­gin his­to­ri­aa:
    Jokai­nen ymmär­tää, että Van­han­kau­pun­gin voi­ma­la ei rat­kai­se Hel­sin­gin ener­gian­tuo­tan­toa, mut­ta sen arvo on sii­nä, että museo­voi­ma­la toi­mii edel­leen alku­pe­räi­ses­sä ympä­ris­tös­sään samal­la taval­la kuin sil­loin, kun se 1800-luvun lopul­la perustettiin.

    Padon pur­ka­mis­ta aja­vat loh­dut­ta­vat, että van­ha tii­li­ra­ken­nus­han jäi­si edel­leen kos­ken par­taal­le. Täs­sä on samaa logiik­kaa kuin niil­lä, joi­den mie­les­tä riit­tää että Mal­min suo­jel­tu len­toa­se­ma­ra­ken­nus jäte­tään uuden beto­ni­lä­hiön keskelle.

    Paras­ta suo­je­lua on suo­jel­la koko­nai­sia mil­jöi­tä, ja säi­lyt­tää täl­lai­set ainut­laa­tui­set his­to­rial­li­set koh­teet alku­pe­räi­ses­sä käy­tös­sään. Kau­pun­gin pitäi­si osa­ta arvos­taa omaa historiaansa.

    Tai sit­ten voi­tais kokeil­la ihan tuo­ta demo­kra­ti­aa jos­ta olen kuul­lut pal­jon hyvää..

  53. Mau­rizio:

    Mikäs sii­nä, jos omis­ta­jat suos­tu­vat. Onnea vaan taivutteluyritykselle.

    Omis­ta­jat suos­tu­vat, kun ei ole muu­ta mah­dol­li­suut­ta. Tot­ta kai raken­nus­ten jäl­jel­lä ole­va elin­kaa­ri kan­nat­taa käyt­tää täy­si­mää­räi­ses­ti hyväk­si. Yhteis­kun­nan rahaa huo­no­kun­tois­ten kiin­teis­tö­jen talou­de­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­maan kor­jauk­seen ei kui­ten­kaan saa käyttää.

    Raken­nuk­sel­la­kin on eli­kaa­ri, kuten vaik­ka autol­la tai soh­val­la. Joil­la­kin se elin­kaa­ri on pari­kym­men­tä vuot­ta, toi­sil­la sato­ja vuo­sia. Suo­mes­sa teh­tiin pal­jon lyhy­ti­käis­tä raken­nus­kan­taa 60-luvulla.

    Nyt on aika kaa­voit­taa lähiöt uudes­taan niin, että seu­raa­via raken­nuk­sia ei raken­ne­ta yhtä huo­noon kaa­vaan. On jo sel­viä merk­ke­jä sii­tä, että pian asial­la on kii­re, kun koko­nai­sia lähiöi­tä on tek­ni­sen käyt­töi­kän­sä päässä.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei kan­na­tet­tu, kos­ka asi­aa pidet­tiin itses­tään selvyytenä.

    Minun on vai­kea ymmär­tää, mik­si luot­to vir­ka­mie­hiin säi­lyy niin sokea­na vuo­des­ta toi­seen. Nämä ovat nii­tä samo­ja vir­ka­mie­hiä, jot­ka toi­sel­la kädel­lä kir­joit­ta­vat yle­viä raport­te­ja rati­koi­den nopeut­ta­mi­ses­ta ja toi­sel­la kädel­lä rus­taa­vat kiel­tei­sen vas­tauk­sen val­tuus­toa­loit­tee­seen, jos­sa halu­taan aivan lii­an ahtaal­ta Lii­san­ka­dul­ta pari park­ki­paik­kaa pois, ettei ratik­ka jumit­tai­si kohtuuttomasti.

    Muo­toil­laan­ko vaik­ka näin, että oli­sin kovin yllät­ty­nyt, jos tuol­lai­nen ennen/­jäl­keen-seu­ran­ta täs­sä tapauk­ses­sa teh­täi­siin, sil­lä koke­mus men­nees­tä ker­too muu­ta. Vie­lä yllät­ty­neem­pi oli­sin, jos seu­ran­nan tulos oli­si sama kuin simu­laa­tion, eli ratik­ka­lii­ken­ne ei hidastunutkaan.

    Oli­sin var­mas­ti inhot­ta­va luot­ta­mis­mies, sil­lä vaa­ti­sin näyt­töä, jot­ta syn­tyi­si luottoa.

  55. Kos­ka näh­tä­väs­ti usei­den kala­la­jien eli­no­lo­jen paran­ta­mi­sek­si on vält­tä­mä­tön­tä pur­kaa Hel­sin­gin­kos­ken pato, tuli­si samas­ta syys­tä kiel­tää kalas­tus koko Van­taan­joen var­res­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la. Mah­dol­li­ses­ti myös meria­lu­eel­la. Lisäk­si kalan syö­mi­ses­tä tuli­si teh­dä lain­vas­tais­ta ja ran­gais­ta­vaa. Jot­ta pik­kui­sia ei joh­da­tel­tai­si pahoil­le teil­le, tuli­si myös kala­ruo­kien muis­te­lu ja ulko­mais­ten kala­ruo­ka­la­jien mai­nos­ta­mi­nen kiel­tää. Kala­sa­ta­man kau­pun­gin­osa tulee nime­tä uudes­taan sopi­vas­ti, esim. “Kiel­let­ty satama”. 

    Lopuk­si: enti­sen Van­taan­joen tilal­le jää­vän Pit­kä­pit­kä­pit­kä­kos­ken sor­tu­vien ran­ta­penk­ko­jen kun­nos­ta­mi­nen ja mai­se­moin­ti las­ku­te­taan yhteis­vas­tuul­li­ses­ti padon pur­ka­mis­ta kannattaneilta.

  56. Hei,

    Vas­tus­tan ehdot­to­mas­ti padon pur­ka­mis­ta. Jos pato pure­taan, se tulee aiheut­ta­maan vesi­va­ran­to­jen dra­maat­ti­sen vähe­ne­mi­sen. Veden pin­ta las­kee ja sitä kiih­dyt­tää padon pur­ka­mi­sen jäl­keen kas­va­va vir­taus­no­peus. Kukin voi tode­ta kui­vi­na kausi­na vesi­mää­riä nykyi­sen padon yli ja itäi­ses­sä kos­ki­haa­ras­sa. Tämä vesi­mää­rä tulee “vir­taa­maan” padon puo­lei­ses­sa län­si­haa­ras­sa ja itäi­seen haa­raan ei riit­tä vet­tä lainkaan.

    Itäi­ses­sä kos­ki­haa­ras­sa ole­via ser­pen­tii­ni­ra­ken­tei­ta on suh­teel­li­sen yksin­ker­tais­ta modi­fioi­da, jot­ta veden las­ku­kul­mia niil­tä osin mis­sä on jyr­kää, voi­daan madal­taa esim. Sii­an nousua aja­tel­len. Tämä modi­fioin­ti mak­saa huo­mat­ta­vas­ti vähem­män, kuin padon pur­ka­mi­nen ja sii­hen liit­ty­vät mai­se­moin­nin parannukset.

    Padon rajaa­ma veden­pin­nan kor­keus yltää Pik­ku­kos­kel­le asti, jol­loin ran­ta­pen­ke­reet vajoa­vat koko mat­kal­ta ja se tul­kee aiheut­ta­maan laa­jan ympä­ris­tö­on­gel­man. Nykyi­nen vesi­mää­rä tukee pen­ke­rei­tä ja lähis­töl­lä ole­via raken­tei­ta. Sor­tu­ma­vaa­ro­ja­kin voi olla tiedossa.

    Eri­tyi­ses­ti kui­vi­na kausis­na pie­net vesi­mää­rät haih­tu­vat nopeas­ti ja tulok­se­na voi olla muta­vel­lis­tä muo­dos­tu­va ennal­lis­tet­tu Helsingfors!

  57. Han­nu S:
    Ennen kuin alam­me puhu­maan muta­vel­leis­tä ja kuin­ka kaik­ki meni­si kui­ten­kin päin hele­vet­tiä, tar­vit­sem­me tie­tys­ti ammat­ti­lais­ten arvioin­nit ja simu­loin­nin pää­tös­ten tueksi.

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa tyy­pil­li­ses­ti ja näp­pä­räs­ti­kin sivuu­te­taan joen ennal­lis­ta­mi­nen joka ei suin­kaan rajoi­tu Van­haan­kau­pun­kiin vaan tar­kas­te­luun on otet­ta­va kaik­ki muut­kin ihmi­sen aikaan­saan­nok­sen ko. joella.

    Eihän tuo ainoa pato ole. Lisäk­si kos­kia on perat­tu ole­tet­ta­vas­ti vähän siel­tä sun täältä.

    Suo­mek­si: koko ros­ka pitää ennallistaa.

  58. Pato pitää pur­kaa. Voi­ma­la­ra­ken­nuk­set pitää jät­tää pai­koil­leen muis­tut­ta­maan nii­den historiasta.
    Padon pur­ka­mi­ses­ta tulee ole­maan val­ta­vas­ti hyö­tyä: van­ha Hel­sing­fors saa­daan näh­tä­vyy­dek­si, koko kos­kia­lue voi­daan hyö­dyn­tää vael­lus­ka­lo­jen kutua­lu­ee­na ja kul­ku­väy­lä­nä, kos­keen voi­daan teh­dä melon­ta­reit­ti kanootti‑,kajakki- ja kumi­ven­ret­kei­li­jöil­le. Kos­kia­luet­ta voi­daan hyö­dyn­tää kalas­tuk­ses­sa. Hel­sin­gin mat­kai­lu kas­vai­si lisään­ty­vien turis­ti­mää­rien myö­tä. Sai­sim­me lisää työ­paik­ko­ja opas­pal­ve­lui­hin, hotel­lien ja ravin­to­loi­den käyt­tö­as­te kas­vai­si. Muu­ta ei tar­vit­sis kuin pato pur­kaa ja kos­kea ennal­lis­taa. Tal­koo­vä­keä kyl­lä löy­tyi­si ennal­lis­ta­mis­töi­hin. Suo­mi nousuun uusil­la pal­ve­luil­la ja ideoilla!

    Hel­sin­gin his­to­ri­aa:
    Jokai­nen ymmär­tää, että Van­han­kau­pun­gin voi­ma­la ei rat­kai­se Hel­sin­gin ener­gian­tuo­tan­toa, mut­ta sen arvo on sii­nä, että museo­voi­ma­la toi­mii edel­leen alku­pe­räi­ses­sä ympä­ris­tös­sään samal­la taval­la kuin sil­loin, kun se 1800-luvun lopul­la perustettiin.

    Padon pur­ka­mis­ta aja­vat loh­dut­ta­vat, että van­ha tii­li­ra­ken­nus­han jäi­si edel­leen kos­ken par­taal­le. Täs­sä on samaa logiik­kaa kuin niil­lä, joi­den mie­les­tä riit­tää että Mal­min suo­jel­tu len­toa­se­ma­ra­ken­nus jäte­tään uuden beto­ni­lä­hiön keskelle.

    Paras­ta suo­je­lua on suo­jel­la koko­nai­sia mil­jöi­tä, ja säi­lyt­tää täl­lai­set ainut­laa­tui­set his­to­rial­li­set koh­teet alku­pe­räi­ses­sä käy­tös­sään. Kau­pun­gin pitäi­si osa­ta arvos­taa omaa historiaansa.

  59. Pato pur­kuun! Sai­sim­me upean yli 1 km pitui­sen kos­kia­lu­een näh­tä­vyy­dek­si, kalo­jen kutua­lu­eek­si ja vael­lus­rei­tik­si sekä melon­ta­rei­tik­si. Museoon­kin tuli­si noil­la vie­rai­luil­la lisää vie­rai­li­joi­ta. Pal­ve­lua­loil­le lisää työ­paik­ko­ja, kau­pun­ki­lai­sil­le lisää vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sia kes­kel­lä kaupunkia!

    Kal­le K.:
    Kos­ka näh­tä­väs­ti usei­den kala­la­jien eli­no­lo­jen paran­ta­mi­sek­si on vält­tä­mä­tön­tä pur­kaa Hel­sin­gin­kos­ken pato, tuli­si samas­ta syys­tä kiel­tää kalas­tus koko Van­taan­joen var­res­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la. Mah­dol­li­ses­ti myös meria­lu­eel­la. Lisäk­si kalan syö­mi­ses­tä tuli­si teh­dä lain­vas­tais­ta ja ran­gais­ta­vaa. Jot­ta pik­kui­sia ei joh­da­tel­tai­si pahoil­le teil­le, tuli­si myös kala­ruo­kien muis­te­lu ja ulko­mais­ten kala­ruo­ka­la­jien mai­nos­ta­mi­nen kiel­tää. Kala­sa­ta­man kau­pun­gin­osa tulee nime­tä uudes­taan sopi­vas­ti, esim. “Kiel­let­ty satama”. 

    Lopuk­si: enti­sen Van­taan­joen tilal­le jää­vän Pit­kä­pit­kä­pit­kä­kos­ken sor­tu­vien ran­ta­penk­ko­jen kun­nos­ta­mi­nen ja mai­se­moin­ti las­ku­te­taan yhteis­vas­tuul­li­ses­ti padon pur­ka­mis­ta kannattaneilta.

  60. Masa:
    Pato pur­kuun! Sai­sim­me upean yli 1 km pitui­sen kos­kia­lu­een näh­tä­vyy­dek­si, kalo­jen kutua­lu­eek­si ja vael­lus­rei­tik­si sekä melon­ta­rei­tik­si. Museoon­kin tuli­si noil­la vie­rai­luil­la lisää vie­rai­li­joi­ta. Pal­ve­lua­loil­le lisää työ­paik­ko­ja, kau­pun­ki­lai­sil­le lisää vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sia kes­kel­lä kaupunkia! 

    Entä jos raken­net­tai­siin sen nykyi­sen padon alle (ala­vir­ran puo­lel­le toi­nen­kin pato, siten, että sii­nä uuden ja van­han padon välis­sä oli­si veden­pin­ta sen ver­ran kor­keal­la, että ne kalat jak­sai­si­vat parem­min hypä­tä siel­tä pato­jen välis­tä ylem­män padon taak­se, hypät­ty­ään ensin sii­hen pato­jen väliin. Tuos­sa­han saat­tai­si olla yksi rat­kai­su nii­tä kalo­ja var­ten, jot­ka eivät osaa hakeu­tua sil­le toi­sel­le rei­til­le, vai kuinka?

  61. Mikään uusi väli­pa­to ei onnis­tu, kos­ka suu­rin osa kalois­ta, esim erit­täin uha­na­lai­sek­si mää­ri­tel­ty vael­lus­sii­ka, ei pys­tyi­si tuol­lai­ses­ta hyp­pää­mään sen­kään ver­taa kuin itä­haa­ran kala­tie­tä­kään eivät pys­ty nouse­maan. Ehkä muu­ta­ma äärim­mäi­sen uha­na­lai­nen meri­tai­men, joi­ta kuo­lee joka syk­sy patoa päin hyp­pies­sään, sääs­tyi­si, mut­ta muu­ten idea on täy­sin äly­tön. Mak­sai­si var­maan saman ver­ran kuin tur­han padon pur­ka­mi­nen ja nykyi­sen itä­haa­ran kala­tien ja län­si­haa­ran padon sään­nöl­lis­ten kor­jaus­kus­tan­nus­ten lisäk­si tuli­si vie­lä toi­sen padon yllä­pi­to maksettavaksi.

    Han­nu S:n väi­te että “itäi­ses­sä kos­ki­haa­ras­sa ole­via ser­pen­tii­ni­ra­ken­tei­ta on suh­teel­li­sen yksin­ker­tais­ta modi­fioi­da, jot­ta veden las­ku­kul­mia niil­tä osin mis­sä on jyr­kää, voi­daan madal­taa esim. Sii­an nousua aja­tel­len” on yksi­se­lit­tei­ses­ti vää­rä. Itäi­sen kos­ki­haa­ra on yksi­se­lit­tei­ses­ti lii­an jyrk­kä että sitä mil­lään muok­kauk­sil­la voi­daan kor­ja­ta. Sehän on jo ker­ran kor­jat­tu niin hyvin kuin osat­tiin ja lop­pu­tu­los on mitä on.

    Yli­pää­tään ihmet­te­len näi­tä argu­ment­te­ja että ilman patoa joes­sa oli­si kesäl­lä lii­an vähän vet­tä jne. Kuin­ka vas­ten­mie­lis­tä ja pelot­ta­vaa luon­no­ti­lai­nen joki voi­kaan joil­le­kin olla? Kevääl­lä tul­vii ja kesäl­lä vir­taa­ma pie­ne­nee, niin se luon­to toi­mii. Veden pin­nan las­ku nykyi­sen patoal­taan alu­eel­la ei aiheu­ta mitään sor­tu­mi­sia, sil­lä patoal­las ei tue yhtään mitään, toki nämä on hyvä sel­vit­tää ennen purkamista.

  62. Tuo Kar­husaa­ri on muu­ten aika met­ka paikka.

    Ensim­mäi­nen ker­ta itsel­le­ni kun tör­mä­sin Suo­mes­sa sel­lai­seen kurio­si­teet­tiin, että asui­na­lu­eel­la, johon pää­see kul­ke­maan jul­ki­sel­la bus­sil­la eli veron­mak­sa­jien koh­te­li­aas­ti tuke­ma­na, on ei pel­käs­tään pri­vaat­ti uima­ran­ta vaan koko­nai­nen saa­ri (Ska­da­hol­men) käytössään.

    Lukit­tu port­ti siis estää saa­reen pääsyn.

    Por­tin sisä­puo­lel­la ole­vat eivät var­si­nai­ses­ti hyväl­lä kat­so­neet kun röyh­keäs­ti käve­lin ihan por­til­le asti tilan­net­ta tutkailemaan.

    Anyways, pidän ase­tel­maa kyl­lä vähän nurinkurisena.

    Ehkä tämä­kin asia on tul­lut “yllät­täen ja pyy­tä­mät­tä” niin kuin Suo­mes­sa yllät­tä­vän moni asia kun nii­tä alkaa vähän­kin penkomaan.

    Aja­tus oli siis käy­dä pulah­ta­mas­sa meres­sä samal­la kun tutus­tuu pin­ta­puo­li­ses­ti uutu­kai­seen Hel­sin­gin kau­pun­gin­osaan (jos­sa emme olleet aikai­sem­min käyneet).

    En tie­dä muis­ta, mut­ta itseä­ni jon­kin ver­ran aina kiin­nos­taa min­kä­lai­nen natii­vie­läi­mis­tö kul­loi­ses­ta­kin kau­pun­kin­osas­ta mah­taa löytyä.

    Bon­ga­sim­me tuon hou­kut­te­le­van näköi­sen uima­pai­kan jol­tain aikai­sem­mal­ta reis­sul­ta Talo­saa­reen. Ole­tim­me, että on ihan jul­ki­nen ran­ta kysees­sä. Ja sii­tä se aja­tus sit­ten lähti.

    Kar­husaa­ri­han ei ole oikeaop­pi­nen gated com­mu­ni­ty. Toki varal­li­suus rajaa tehok­kaas­ti köy­hä­lis­tön ulkopuolelle.

    Vuo­saa­ren sata­man naa­pu­rin Kan­tar­nä­sin nie­mi oli itsel­le­ni ensim­mäi­nen kon­kreet­ti­nen koke­mus suo­ma­lai­ses­ta gated com­mu­ni­tys­tä. Tosin sil­lä erol­la, että siel­lä tai­taa asua vain Faze­rin peri­kun­taa (ja/tai hei­dän hyväk­sy­mi­ään naapureita).

    Ehkä olen joten­kin van­han­ai­kai­nen (tai muu­ten outo), mut­ta kyl­lä­hän se joten­kin hir­veän epä­suo­ma­lai­sel­ta tun­tuu, että meil­tä­kin alkaa löy­tyä täl­lai­sia isoh­ko­ja­kin taval­li­sil­ta pul­liai­sil­ta sul­jet­tu­ja asuinalueita.

    Repo­saa­ri Laa­ja­sa­lon joka­mies­golf­ken­tän kyl­jes­sä on toi­nen esimerkki.

    Joten­kin se aja­tus, että ollaan ole­vi­naan kau­pun­ki­lai­sia, mut­ta käy­tän­nös­sä ei olla (tai jou­du­ta ole­maan) teke­mi­sis­sä taval­lis­ten tal­laa­jien kans­sa, näyt­täy­tyy aina­kin itses­tä­ni mitä suu­rem­mis­sa mää­rin anti-urbaaniuutena.

    Taval­laan oli­si ehkä hyvä pala­ta ajas­sa taak­se­päin ja siir­tyä sii­hen, että muut­ta­mi­nen teh­täi­siin luvanvaraiseksi. 🙂

    Eihän sii­tä ole lopul­ta mon­taa­kaan suku­pol­vea kun ihmis­ten vapaa­ta liik­ku­mis­ta oman maan sisäl­lä rajoi­tet­tiin lailla.

    Ihan tuo­ta mal­lia en ehdo­ta, mut­ta näki­sin kyl­lä hyvä­nä, että aina­kin kol­men­lai­sia ajo­kort­te­ja voi­si olla vii­sas­ta alkaa myöntämään.

    Ajo­kort­ti joka oikeut­taa omis­taa kotie­läi­men. Ajo­kort­ti joka oikeut­taa muut­ta­mi­sen kau­pun­kiin. Sekä ajo­kort­ti joka oikeut­taa las­ten hankkimisen.

    Kuu­los­taa tie­tys­ti hir­veän dras­ti­sel­ta ja var­maan eli­tis­ti­sel­tä­kin, mut­ta yhteis­kun­nan parem­man toi­mi­vuu­den kan­nal­ta näis­sä luvis­sa ei oli­si oikeas­taan muu­ta kuin posi­tii­vi­sia puolia.

    Koi­raa ei pidä ottaa lap­sen kor­vik­keek­si, eikä las­ta anopin/sukulaisten/ystävien hil­jen­tä­mi­sek­si ja/tai pari­suh­teen pelastamiseksi.

    Eikä ihmi­sen joka viih­tyy maa­seu­dul­la pitäi­si pääs­tää päät­tä­mään sii­tä miten kau­pun­kia oli­si syy­tä raken­taa (ja muu­ten­kin kehittää).

    Ao. lait syr­ji­si­vät vain ihmi­siä jot­ka eivät viit­si edes yrit­tää (kos­ka kukaan eikä mikään ei sii­hen voi hän­tä pakot­taa). Siis juu­ri tätä jen­giä (niin rik­kai­ta kuin köy­hiä­kin) who basical­ly don’t real­ly give a f–k.

    Sii­tä olen aika vakuut­tu­nut, että em. kal­tai­sia gated com­mu­ni­ty­jä (tai sel­lais­ten yri­tel­miä) Hel­sin­gin ran­nat oli­si­vat täyn­nä jos esim. tämän­kin kes­kus­te­lu­pals­tan Kal­le sai­si yksi­nään päät­tää ran­to­jen rakentamisesta. 🙂

    Muka­va­ta aurin­kois­ta kevät­päi­vää teil­le kuu­li­jat. Ja oikein hyvää Hanoin mat­kaa Odel­le (muis­ta tuo­da reis­sul­ta tuo­rei­ta ajatuksia).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.