Terveydenhuollon kannustimilla on väliä

Osa­na meneil­lään ole­vaa sote-uudis­tus­ta on tar­koi­tus uudis­taa myös ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus. Rahoi­tus­ta­pa vai­kut­taa huo­mat­ta­vas­ti jär­jes­tel­män tehok­kuu­teen ja kustannuksiin.

Ylei­nen käsi­tys on, että vero­ra­hoit­tei­nen ter­vey­den­huol­to on vakuu­tus­poh­jais­ta kus­tan­nus­te­hok­kaam­paa. Vero­ra­hoit­tei­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä ter­vey­den­huol­to pyr­kii kiin­teän mää­rä­ra­han puit­teis­sa koh­dis­ta­maan eurot sin­ne, mis­tä saa par­haan ter­veys­hyö­dyn. Näin toi­mi­taan Poh­jois­mais­sa ja Britanniassa.

Suu­rim­mas­sa osas­sa Euroop­paa ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus perus­tuu pakol­li­siin vakuu­tuk­siin. Per­he­lää­kä­rit ovat yleen­sä amma­tin­har­joit­ta­jia ja sai­raa­lat yri­tyk­siä. Tämä toi­mi­si moit­teet­ta, jos oli­si aina kiis­ta­ton­ta, pal­jon­ko poti­las­ta pitää hoi­taa ja mitä tut­ki­muk­sia kan­nat­taa teh­dä. Jos sai­raa­la on voit­toa tuot­ta­va yri­tys, sen ansain­ta­lo­gii­kan kan­nal­ta mikään hoi­to tai tut­ki­mus ei ole tur­ha. On myös poti­laan edun mukais­ta, että kaik­ki mah­dol­li­nen tut­ki­taan. Vakuu­tus­muo­toi­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa on hou­ku­tus teh­dä tut­ki­muk­sia ja antaa hoi­to­ja, jot­ka vero­ra­hoit­tei­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä jätet­täi­siin vähäis­ten ter­veys­hyö­ty­jen vuok­si tekemättä.

Monis­sa mais­sa vakuu­tus­yh­tiöt ovat perus­ta­neet omia sai­raa­loi­ta hil­li­täk­seen mie­les­tään aihee­ton­ta rahanmenoa.

Suo­mes­sa vakuu­tus­yh­tiöt koki­vat hoi­to­mah­dol­li­suuk­sien rajat­to­muu­den kar­vaas­ti tar­jo­tes­saan aika­naan sai­raan­hoi­to­va­kuu­tus­ta maa­il­man ter­veim­mil­le ihmi­sil­le eli suo­ma­lai­sil­le lap­sil­le. Vakuu­tus­mak­sut oli nos­tet­ta­va nopeas­ti yli kymmenkertaisiksi.

Kes­ki-Euroo­pas­sa vakuu­tus­yh­tiöt ovat kehit­tä­neet ras­kais­ta kont­rol­loin­ti­ta­po­ja val­voak­seen sopi­mus­sai­raa­loi­den toi­min­taa. Sil­ti kulut nouse­vat sel­väs­ti suu­rem­mik­si kuin mais­sa, jois­sa ter­vey­den­huol­to saa tulon­sa verorahoista.

Ei vero­ra­hoit­tei­nen jär­jes­tel­mä­kään ole ongel­ma­ton. Rahat pitäi­si koh­den­taa ole­te­tun ter­veys­hyö­dyn kan­nal­ta mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Eri puo­lil­la maa­ta se tar­koit­taa kui­ten­kin kovin eri­lais­ta kohdentamista.

Suo­ma­lai­nen rahoi­tuk­sen moni­ka­na­vai­suus tuot­taa lisä­ku­lu­ja. Kun­ta mak­saa ter­veys­kes­kuk­set ja eri­kois­sai­raan­hoi­don. Kela mak­saa kor­vauk­set aptee­kis­ta oste­tuis­ta lääk­keis­tä, kun­ta sai­raa­lois­sa tai ter­veys­kes­kuk­sis­sa annos­tel­lut lääk­keet. Kela mak­saa mat­ka­kor­vauk­set ja sai­raus­päi­vä­ra­hat. Työ­nan­ta­jat mak­sa­vat työ­ter­veys­huol­to­na anne­tuis­ta lää­kä­ri­pal­ve­luis­ta osan suo­raan ja osan kol­lek­tii­vi­ses­ti. Poti­las mak­saa tila­päi­ses­tä sai­raan­hoi­dos­ta koh­ta­lai­sen vähän, mut­ta pit­kä­ai­kais­hoi­dos­ta mel­kein kaik­ki tulonsa.

Jokai­sel­la rahoit­ta­jal­la on hou­ku­tus mini­moi­da menon­sa, vaik­ka sii­tä aiheu­tui­si pal­jon suu­rem­pia kus­tan­nuk­sia toi­saal­la. Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos valit­ti jos­kus sai­raus­päi­vä­ra­hois­ta, jot­ka se jou­tuu mak­sa­maan poti­laan odot­taes­sa yksin­ker­tais­ta ja hal­paa leik­kaus­ta. Kelal­le oli­si tul­lut hal­vem­mak­si ostaa leik­kaus yksityissektorilta.

Kun val­tio mak­saa tak­si­kyy­din ter­veys­kes­kuk­seen, kun­nan on lii­an­kin edul­lis­ta kes­kit­tää päi­vys­tyk­siä pit­kien mat­ko­jen pää­hän. Kipeän selän hoi­dos­sa val­tion mak­sa­ma lää­ke­hoi­to on vaih­toeh­to­na kun­nan anta­mal­la fysi­kaa­li­sel­le hoi­dol­le. Tämä lisää toden­nä­köi­syyt­tä pää­tyä lää­ke­hoi­don kan­nal­le. Yksit­täi­si­nä esi­merk­kei­nä nämä ovat pie­niä, mut­ta yhdes­sä lukuis­ten saman­lais­ten kans­sa iso ongelma.

Vuo­sia sit­ten syn­tyi ongel­mia kal­lii­den bio­lo­gis­ten reu­ma­lääk­kei­den koh­dal­la. Oli tar­jol­la suo­neen pis­tet­tä­vää ja sik­si sai­raa­las­sa tai ter­veys­kes­kuk­ses­sa annos­tel­ta­vaa Remica­de-lää­ket­tä, ja kal­liim­paa aptee­kis­ta ostet­ta­vaa ja lää­ket­tä. Jäl­kim­mäi­nen tuli vuo­des­sa kym­me­nen tuhat­ta euroa kal­liim­mak­si, mut­ta sitä sai­raa­lat mie­lel­lään mää­rä­si­vät, jot­ta eivät jou­tui­si mak­sa­maan Remica­dea kun­nan bud­je­tis­ta. Tämä ohjaus­vir­he yksi­nään tuot­ti vuo­des­sa yli­mää­räi­siä meno­ja kym­me­nen mil­joo­naa euroa. Remica­de-ongel­ma on pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä, mut­ta ongel­mal­li­nen rajan­ve­to sai­raa­la­lääk­kei­den ja avo­hoi­to­lääk­kei­den välil­lä säilyy.

= = =

Jos poti­las jou­tuu sai­raa­laan, sai­raan­hoi­to­pii­ri las­kut­taa hoi­dos­ta koti­kun­taa. Vie­lä 1980-luvul­la kun­nat mak­soi­vat sai­raan­hoi­to­pii­ril­le kiin­teän vuo­si­mak­sun, jon­ka puit­teis­sa poti­lai­ta hoi­det­tiin niin pal­jon kuin rahal­la pys­tyi hoi­ta­maan. Siir­ty­mi­nen poti­las­koh­tai­seen las­ku­tuk­seen tehos­ti huo­mat­ta­vas­ti sai­raa­loi­den toi­min­taa. Poti­lai­ta hoi­det­tiin pal­jon enem­män, mikä oli tie­tys­ti hyvä asia kaik­kien mui­den kuin kun­tien kan­nal­ta, jot­ka jou­tui­vat kil­tis­ti mak­sa­maan vuo­sit­tain nouse­vat maksut.

Huo­mat­ta­koon, että sai­raan­hoi­to­pii­ri ja kun­ta ovat täs­mäl­leen samas­sa ase­mas­sa kuin sai­raa­la ja vakuu­tus­yh­tiö vakuu­tus­muo­toi­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Sai­raan­hoi­to­pii­ril­lä on varaa hoi­taa poti­lai­ta kuin­ka hyvin tahan­sa, kos­ka las­kun mak­saa kun­ta. Eri­kois­sai­raan­hoi­to on meil­lä erit­täin hyvää, mut­ta sii­hen on vai­kea pääs­tä, kos­ka ter­veys­kes­kuk­set eivät toi­mi kunnolla.

Ter­veys­kes­kuk­set eivät toi­mi, kos­ka eri­kois­sai­raan­hoi­don kas­va­neet menot ovat vie­neet niil­tä rahat. Sik­si nämä pitäi­si saa­da samaan organisaatioon.

Moni on esit­tä­nyt, että val­tio ottai­si vas­ta­tak­seen eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta, jot­ta sen kulut eivät hei­lut­tai­si pien­ten kun­tien bud­jet­tia. Näin teh­tiin Nor­jas­sa. Nyt nor­ja­lai­set varoit­ta­vat ketään seu­raa­mas­ta hei­dän esi­merk­ki­ään. Eri­kois­sai­raan­hoi­don poti­las­mää­rä kas­vaa käsis­tä, kun perus­ter­vey­den­hoi­dos­ta voi lähet­tää ilmai­sek­si poti­lai­ta kes­kus­sai­raa­laan. Moni­ka­na­vai­suut­ta pitää kar­sia, ei lisätä.

Huo­mat­ta­koon, että työ­ter­veys­lää­kä­ri tai aito yksi­tyis­lää­kä­ri voi­vat lähet­tää poti­laan­sa kes­kus­sai­raa­laan jat­ko­tut­ki­muk­seen yhtä vapaas­ti tai jopa vapaam­min kuin perus­ter­vey­den­huol­to Norjassa.

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä)

54 vastausta artikkeliin “Terveydenhuollon kannustimilla on väliä”

  1. Osmo: “Huo­mat­ta­koon, että sai­raan­hoi­to­pii­ri ja kun­ta ovat täs­mäl­leen samas­sa ase­mas­sa kuin sai­raa­la ja vakuu­tus­yh­tiö vakuu­tus­muo­toi­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Sai­raan­hoi­to­pii­ril­lä on varaa hoi­taa poti­lai­ta kuin­ka hyvin tahan­sa, kos­ka las­kun mak­saa kunta.”

    Ei pidä paik­kaan­sa: kun­ta on pel­käs­tään las­kun­mak­sa­jan ase­mas­sa, mut­ta (kuten kir­joi­tit) vakuu­tus­yh­tiö voi kont­rol­loi­da eikä mak­sa turhasta.

    Vakuu­tus­poh­jai­set jär­jes­tel­mät ovat kal­liim­pia, mut­ta ihmi­set ovat myös tyy­ty­väi­sem­piä — ja sii­hen suun­taan Suo­mi siir­tyy hyvää vauhtia.

  2. Vain sii­tä val­lit­see yksi­mie­li­syys, että Suo­mes­sa ter­vey­den­hoi­to osa­taan ja sitä saa aina­kin yksityislääkäriltä.

    Lys­tin mak­sa­jis­ta onkin kehi­tet­ty var­si­nai­nen him­me­li. Kui­ten­kin mak­sa­ja on aina se suo­ma­lai­nen veronmaksaja.Harva var­maan las­kee, mitä hoi­to­reis­su todel­la tulee maksamaan.

    Pet­ty­nee­nä olen seu­ran­nut sote­sop­paa. On monen­lai­sia mie­li­pi­tei­tä, mut­ta hin­ta­lap­pu­ja ei
    juu­ri mainita.

    Käsit­tä­mä­tön­tä on, miten eri vas­tuu­ta­hot opti­moi­vat vain omia kustannuksiaan.Loppulaskun mak­sa­ja on kui­ten­kin kai­kil­le sama.

    Ainoa­na joh­to­pää­tök­se­nä täs­tä tun­tuu van­kas­ti sil­tä, että kus­tan­nus­ten jako on leväh­tä­nyt lii­an laa­jal­le. Koko­nai­suus ei ketään kiin­nos­ta. Jokai­nen pelaa omaan pussiinsa.

  3. Rajat esh:n ja pth:n välil­lä ovat kei­no­te­koi­sia ja toi­mi­mat­to­mia. Rajo­jen kaa­ta­mi­ses­ta ei var­maan löy­dy mis­tään huo­no­ja kokemuksia.

  4. Siis val­tio vas­taa koko ket­jus­ta ja kun­tien val­tio­no­suu­det pie­ne­ne­vät. Kes­kus­sai­raa­lat eri­kois­tu­vat. Työ­ter­veys­huol­to on yri­tyk­sen tar­joa­ma, etu, hou­ku­tin työtekijöille.
    Kukaan täys­val­tai­nen suo­ma­lai­nen ei voi sanoa, että ei tie­dä ter­veen elä­män edel­ly­tyk­siä. Tämä kar­sii hömp­pä­ter­veys­huol­lon. Kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le voi­daan tek­ni­ses­ti teh­dä ter­veys­pro­fii­li ja sii­hen perus­tu­va raja­hyö­ty­las­kel­ma. Oli­si haus­ka, kun ter­veys­huol­to toi­mi­si kuin yri­tys mikä se onkin.

  5. Eräs taho kui­ten­kin seu­raa poti­las­ta kaik­kial­le, on oikeu­tet­tu kaik­keen hoi­toa kos­ke­vaan ja mik­sei kus­tan­nuk­siin­kin vai­kut­ta­vaan tie­toon: asia­kas itse. Sat­tu­moi­sin sama taho vai­kut­taa myös sairastumisalttiuteen.

    Sik­si kaik­kiin kului­hin pitäi­si kuu­lua mer­kit­tä­vä oma­vas­tuu­osuus, vakuutettunakin.

    Mil­lai­se­na, mil­lai­sin huo­jen­nuk­sin ja mil­lai­sin kan­nus­ti­min ja tyrk­käi­lyin se toteu­te­taan, on toi­nen asia.

  6. Lisä­tään nyt sop­paan vie­lä ennal­taeh­käi­se­vä hoito.Kun ihmi­nen elää ilman lää­kä­ri­käyn­te­jä niin ei tar­jo­ta mitään tar­kas­tuk­sia ikääntyneille.Eikä kukaan uskal­la edes ehdot­taa sel­lai­sia pakol­li­sik­si. Eikä kukaan tule kat­so­maan, että onko se 90 v. mum­me­li vie­lä hengissä.

    Viran­omai­sil­la on tie­tys­ti näi­hin aja­tuk­siin mon­ta hyvää tyrmäyskeinoa.On yksi­lön­va­paut­ta ym.Kustannuksiakin syntyy.

  7. Minä olen kyl­lä ymmär­tä­nyt, että aika yksi­mie­li­ses­ti ollaan oltu yhtä miel­tä vakuu­tus­poh­jai­sen jär­jes­tel­män eduis­ta perus­ter­vey­den­huol­los­sa. Sen sijaan eri­kois­sai­raan­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen vakuu­tus­poh­jai­ses­ti on tuot­ta­nut erit­täin laa­duk­kaan, mut­ta samal­la kal­liin järjestelmän.

    Iso-Bri­tan­nian koko­nai­suut­ta­han on ylei­ses­ti pidet­ty Euroo­pan huo­noim­pa­na. Se on teh­ty luok­kayh­teis­kun­taan niin, että ala­luok­ka käyt­tää jul­ki­sia pal­ve­lui­ta ja kes­ki- sekä ylä­luok­ka yksi­tyi­siä pal­ve­lui­ta. Mm. kaik­ki tun­te­ma­ni Nokial­la Englan­nis­sa työs­ken­nel­leet oli­vat vakuu­tus­ten pii­ris­sä, joka taka­si ter­vey­den­huol­lon yksityissairaaloissa.

  8. ft maa­il­mal­ta:
    Rajat esh:n ja pth:n välil­lä ovat kei­no­te­koi­sia ja toi­mi­mat­to­mia. Rajo­jen kaa­ta­mi­ses­ta ei var­maan löy­dy mis­tään huo­no­ja kokemuksia. 

    Itse asias­sa kai­kis­sa mais­sa poh­jois­mai­ta lukuu­not­ta­mat­ta eri­kois­sai­raan­hoi­to ja perus­ter­vey­den­hoi­to ovat aivan eril­lään. Ja sehän on erikoistumista.

    Ja itse asias­sa se, että yleis­lää­kä­ri sekä yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la että ter­veys­kes­kuk­ses­sa saa kir­joit­taa lähet­teen eri­kois­sai­raan­hoi­toon on val­lit­se­va käy­tän­tö joka puo­lel­la — eikä se mis­sään sote-ehdo­tuk­ses­sa oli­si muut­tu­nut miksikään.

    Ja se, että lää­kä­ri kir­joit­taa lähet­teen, ei vie­lä joh­da mihin­kään, eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa eri­kois­lää­kä­ri kui­ten­kin vie­lä tut­kii ja päät­tää toimenpiteestä.

  9. Suo­ma­lai­sen yksi­tyist­mäs­kes­kus­te­lun eri­koi­suu­te­na on aja­tus sii­tä, kun­nat itse kil­pai­lut­ta­vat ter­veys­pal­ve­li­den tar­joa­jia. Kos­ka jul­ki­nen puo­li vii­me­kä­des­sä aina mak­saa pitää pal­ve­luis­ta ja toi­men­pi­teis­tä sää­tää hin­nat val­ta­kun­nal­li­ses­ti, kuten esim Sak­sas­sa. Kun tarif­fia­sia on hoi­det­tu on pit­käl­ti yhden­te­ke­vää suo­ri­te­taan­ko mak­sut kun­nan, val­tion vai vakuu­tus­yh­tiön kassasta.

  10. On myös poti­laan edun mukais­ta, että kaik­ki mah­dol­li­nen tutkitaan.”

    Kum­mal­li­nen, vaik­ka­kin ylei­nen, aja­tus. Tut­ki­mi­seen liit­tyy ris­ke­jä (inva­sii­vi­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa infek­tio-ris­kit, sätei­ly­al­tis­tus) ja kus­tan­nuk­sia (vähin­tään ajan­käyt­tö, huo­li löy­dök­sis­tä) sekä mui­ta ongel­mia (mm. mer­ki­tyk­set­tö­miä löy­dök­siä jot­ka joh­ta­vat tur­hiin toi­men­pi­tei­siin ja uusiin tutkimuksiin).

    Parem­min­kin voi­si sanoa, että on poti­laan tah­don, ei edun, mukais­ta että kaik­ki mah­dol­li­nen tutkitaan.

  11. Jokai­sel­la rahoit­ta­jal­la on hou­ku­tus mini­moi­da menon­sa, vaik­ka sii­tä aiheu­tui­si pal­jon suu­rem­pia kus­tan­nuk­sia toisaalla.”

    Esi­merk­ki: Muu­ta­ma vuo­si sit­ten, tuol­loin 90-vuo­tias, Lpr:ssa asu­va äiti­ni jou­tui keuh­ko­kuu­meen takia Ete­lä-Kar­ja­lan kes­kus­sai­raa­laan, jos­sa hän oli pari päi­vää kal­liil­la pai­kal­la Nova-osastolla. 

    Kos­ka suo­raan suo­neen meni yhä anti­bioot­te­ja, piti saa­da tie­tyn sta­tuk­sen omaa­va paik­ka. Lähin vapaa paik­ka löy­tyi Parik­ka­lan sai­raa­las­ta (kuu­luu ja kuu­lui EKSO­TEen) 100 km:n pääs­tä. Ja siel­lä äiti­ni sai todel­la hyvää hoi­toa, mis­tä iso kiitos. 

    Maa­tes­saan hän sai kui­ten­kin tukok­sen jal­kaan. Äiti vie­tiin kes­kus­sai­raa­laan, jos­sa diag­noo­si vah­vis­tet­tiin ja lähe­tet­tiin klo 21 tie­nool­la takai­sin Parik­ka­lan sai­raa­laan. Siel­tä piti ehtiä jo seu­raa­va­na aamu­na klo 8:ksi tukok­sen var­si­nai­seen hoi­toon. Illan­suus­sa takai­sin Parikkalaan. 

    Noin 30 tun­nin sisäl­lä 90-vuo­tias äiti­ni tait­toi siis nel­jä ker­taa 100 km:n mat­kan (Pla-Lpr, Lpr-Pla, Pla-Lpr ja Lpr-Pla). Ja oli tie­ten­kin aivan uupu­nut eikä ymmär­tä­nyt, mis­sä mil­loin­kin oli tai mihin oli mat­kal­la ja miksi.

    Lpr:n kau­pun­ki var­mas­ti­kin sääs­ti, tai aina­kin tilas­tot kau­nis­tui­vat. Mut­ta mit­kä oli­vat todel­li­set kus­tan­nuk­set ja todel­li­set sääs­töt? Ehkä EKSO­TE­kin koko­nai­suu­des­saan sääs­ti, onhan se nyt val­ta­kun­nal­li­nen hyvä esi­merk­ki toi­min­nan tehos­ta­mi­se­ta ja kus­tan­nus­ten leikkaamisesta.

    Eikö täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa edes oli­si tul­lut se yhden yön käy­tä­vä­paik­ka kes­kus­sai­raa­las­sa hal­vem­mak­si? Äiti­ni oli­si käsit­tääk­se­ni voi­tu myös vie­dä yhdek­si yök­si pal­ve­lu­ko­tin­sa omaan huo­neis­ton­sa, sil­lä talos­sa on ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen hoito.

    Tilan­ne lie­nee nyt yhä pahem­pi. Äidil­lä­ni on nyt jo elvy­tys­kiel­to ja kun­to huo­mat­ta­vas­ti alem­pi. Eli keuh­ko­kuu­me kyl­lä hoi­de­taan, mah­dol­lis­ta tukos­ta ei.

    Oli­si, Osmo, muka­va saa­da sinul­ta asias­ta käsi­tys. Ja muil­ta­kin arvioi­ta sii­tä, miten ihmees­sä yhtä­lö rat­kais­taan, kun lai­tos­paik­ko­ja vähen­ne­tään ja kun hoi­don tar­ve kui­ten­kin vain kasvaa?

  12. Rai­mo K: Ja se, että lää­kä­ri kir­joit­taa lähet­teen, ei vie­lä joh­da mihin­kään, eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa eri­kois­lää­kä­ri kui­ten­kin vie­lä tut­kii ja päät­tää toimenpiteestä.

    Yllä­ole­vas­sa kap­pa­lees­sa on sisäi­nen ris­ti­rii­ta. Sil­lä­kin on ihan mer­kit­tä­vä hin­ta­lap­pu, että eri­kois­lää­kä­ri tutkii.

  13. Vihe­rins­si: Yllä­ole­vas­sa kap­pa­lees­sa on sisäi­nen ris­ti­rii­ta. Sil­lä­kin on ihan mer­kit­tä­vä hin­ta­lap­pu, että eri­kois­lää­kä­ri tutkii. 

    Ei ole ris­ti­rii­taa, vaik­ka hin­ta­lap­pu onkin. Tut­ki­mus mak­saa kymp­pe­jä, ehkä sata­sia, ope­raa­tio ton­ne­ja ja kymppitonneja.

    No, insi­nöö­ril­le kym­pit­kin voi­vat ilmei­ses­ti olla merkittäviä.

  14. Oma­koh­tais­ten koko­mus­ten perus­teel­la en jaa näke­mys­tä Bri­tan­nian ter­vey­den­huol­lon luok­kae­rois­ta. Tosin itse kävin jul­ki­ses­sa sai­raa­las­sa pie­nes­sä yli­opis­to­kau­pun­gis­sa ja otos ei siten ole kovin edustava 😉 

    Olin hir­veän huo­lis­sa­ni että mitä jou­dun­kaan käyn­nis­tä mak­sa­maan kun pel­kä­sin jenk­ki­tyy­lis­tä mei­nin­kiä, mut­ta kaik­ki mukaan lukien rönt­ge­nit yms oli­vat­kin ilmai­sia ja lää­kä­riin pää­si suo­raan ilman jonot­ta­mis­ta. Ei siis valit­ta­mis­ta brit­tien sairaanhoitosysteemistä.

  15. Sirk­ka-Lii­sa:
    Oli­si, Osmo, muka­va saa­da sinul­ta asias­ta käsi­tys. Ja muil­ta­kin arvioi­ta sii­tä, miten ihmees­sä yhtä­lö rat­kais­taan, kun lai­tos­paik­ko­ja vähen­ne­tään ja kun hoi­don tar­ve kui­ten­kin vain kasvaa?

    Eikös täs­sä­kin blo­gin kom­men­teis­sa ole esi­tet­ty jo se “Ainoa Oikea Rat­kai­su™”? Eli yksi­tyis­te­tään lisää ja vie­ri­te­tään isom­pi oma­vas­tuu asiakkaalle.

    Täl­löin mitään mai­nit­se­maa­si pel­lei­lyä ei teh­täi­si, vaan mak­su­ky­vyn mukaan poti­las joko hoi­det­tai­siin tai jätet­täi­siin hoitamatta.

    Lai­tos­paik­ko­ja­kin oli­si juu­ri riit­tä­väs­ti, eli kai­kil­le joil­le on varaa maksaa.

  16. Out­si­der ja Han­nu jo kom­men­toi­vat ennal­taeh­käi­syä. Palaan sii­hen vie­lä. Jouk­ko­mit­tai­set ennal­taeh­käi­sy­kam­pan­jat on kai hel­pom­pi toteut­taa vero­ra­hoit­tei­ses­sa järjestelmässä?

    Sosi­aa­li­his­to­rian luen­nol­la kuu­le­ma­ni nip­pe­li­tie­to: kun strep­to­my­sii­ni ja muut ihme­lääk­keet 40-luvun lopul­la tuli­vat, las­ki tubi­kuol­lei­suus nopeas­ti lähes kaik­kial­la Euroo­pas­sa. Suo­mes­sa­kin, joka oli ollut ”mus­ta läis­kä Euroo­pan kar­tal­la” kuten joku 30-luvul­la sanoi.
    Rans­ka ei mei­nan­nut moneen vuo­teen saa­da tau­dis­ta lopul­lis­ta nis­ka­lenk­kiä, vaik­ka se toki siel­lä­kin pal­jon vähe­ni. Suo­mi meni ohi, ja monet muut­kin. Rans­kas­sa kun sys­tee­mi tosi­aan perus­tui sii­hen, että tut­tu per­he­lää­kä­ri tut­ki ja val­tio mak­soi. Dupont ei halun­nut kuul­la, että lope­ta Gauloise’in ket­ju­polt­to ja mene parik­si kuu­kau­dek­si paran­to­laan. Lopul­ta hänet sit­ten vie­tiin paareilla.

    Pek­ka Pus­kan koles­te­ro­lin vas­tai­nen sota­ret­ki saa­tiin meil­lä toteu­tet­tua perus­teel­li­ses­ti (peko­nin ystä­vän mie­les­tä lii­an­kin hyvin).

    Näil­lä on enää vain anek­doo­tin mer­ki­tys. Mut­ta kan­san­tau­dit tule­vat ja mene­vät. Yksi esi­merk­ki on nais­ten koh­dun­kau­lan syö­vän seu­lon­ta. Miten se toteu­te­taan puh­taas­ti vakuu­tuk­siin perus­tu­vas­sa järjestelmässä?
    Asian vie­res­tä: yksi näkö­kul­ma kes­kus­te­lus­sa ase­vel­vol­li­suus ver­sus palk­ka-armei­ja on jää­nyt pait­sioon. Jos kaik­ki pari­kymp­pi­set mie­het eivät enää joudu/pääse ”syy­niin”, mitä ter­veys­vai­ku­tuk­sia sil­lä voi­si olla?

  17. Juk­ka Siren: Pek­ka Pus­kan koles­te­ro­lin vas­tai­nen sota­ret­ki saa­tiin meil­lä toteu­tet­tua perus­teel­li­ses­ti (peko­nin ystä­vän mie­les­tä lii­an­kin hyvin). 

    Kyl­lä­hän täl­lai­nen kam­pan­join­ti voi­tai­si hyvin teh­dä myös mark­ki­naeh­toi­ses­ti, eli mar­ga­rii­ni­teh­taan man­ne­kii­ni oli­si viral­li­ses­ti­kin mar­ga­rii­ni­teh­taan lei­vis­sä, ja sit­ten joku muu kat­soi­si kan­san­ter­vey­den perään.

    Ai niin, nyt on ikä­vä EU, ei Poh­jois-Kar­ja­la-pro­jek­ti enää onnis­tui­si kun pitäi­si olla näyt­töä niis­tä ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta eikä vain toiveajattelua.

  18. Hyvää ana­lyy­sia sii­tä, mitä paran­net­ta­vaa Suo­men ter­vey­den­huol­lon rahoi­tuk­ses­sa voi­si olla. Rahoi­tus lie­nee tär­kein ja ehkä ainoa­kin ter­vey­den­huol­los­sa sel­väs­ti uudis­tus­ta kai­paa­va kohta.

    Sote-uudis­ta­jat voi­si­vat aloit­taa hom­man­sa alus­ta ja kes­kus­tel­la ensin täl­lai­seen asia­tyy­liin sii­tä, mitä paran­nus­tar­pei­ta nykyi­ses­sä sote-jär­jes­tel­mäs­säm­me mah­dol­li­ses­ti on.

    Eri­kois­sai­raan­hoi­to on meil­lä erit­täin hyvää, mut­ta sii­hen on vai­kea pääs­tä, kos­ka ter­veys­kes­kuk­set eivät toi­mi kunnolla.

    Ter­veys­kes­kuk­set eivät toi­mi, kos­ka eri­kois­sai­raan­hoi­don kas­va­neet menot ovat vie­neet niil­tä rahat. Sik­si nämä pitäi­si saa­da samaan organisaatioon.

    Tämä koh­ta oli hämä­rä. Jos eri­kois­sai­raan­hoi­don menot ovat nous­seet, kai on syy­tä­kin käyt­tää nii­tä hie­man vähem­män (kos­ka hyö­ty suh­tees­sa hin­taan laskee).

    Mak­sa­mi­set on tosi­aan hyvä jär­jes­tää niin, että huo­noon hoi­toon ja vää­rään sääs­tä­mi­senn kan­nus­ta­via vinou­mia ei ole. Tuos­sa edel­lä ter­veys­kes­kuk­set toi­mi­vat kui­ten­kin kai aivan oikein — aina­kin jos tuos­sa ole­tet­tiin, että ter­veys­kes­kuk­set mak­soi­vat sekä perus- että eri­kois­sai­raan­hoi­don kulut. Vas­tuut siis oli­vat yhdes­sä orga­ni­saa­tios­sa kuten piti­kin. Vai olivatko?

    Tuo kun­nan kaut­ta kaik­ki mak­sut kier­rät­tä­vä mal­li on siis yksi hyvä mal­li, vai kuin­ka? Tuo yksi taho hoi­tai­si kai­ken enna­koi­vas­ta kun­non yllä­pi­tä­mi­ses­tä eri­koiss­sai­raan­hoi­don kului­hin. Tämä ei estä täy­den­tä­mäs­tä mal­lia (jos halu­taan) esim. niin, että val­tio mak­saa hie­man lisä­tu­kea sel­lai­sil­le kun­nil­le, joil­la on joi­tain kal­lii­ta tautikeskitymiä.

  19. 10–20 % suo­ma­lai­sis­ta aiheut­taa 80 % sote-menoista.

    Kus­tan­nus­ten jaka­mi­sen sijas­ta pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti kes­kus­tel­la sii­tä, miten estäm­me näi­tä 10–20 % elä­mäs­tä epä­ter­veel­li­ses­ti ja syn­nyt­tä­mäs­tä tur­hia kus­tan­nuk­sia. Elin­tas­osai­rauk­sien, yli­pai­non, liik­ku­mat­to­muu­den, alko­ho­lin, huu­mei­den ym. ihmis­ten itsen­sä vapaa­eh­toi­ses­ti syn­nyt­tä­mien ongel­mien ehkäi­se­mi­sen osal­ta tun­tuu sil­tä, että jär­jes­tel­mäm­me on nos­ta­nut kädet pys­tyyn. Aika, ener­gia ja rahat käy­te­tään erit­täin kal­lii­den seu­raus­ten hoi­ta­mi­seen, ei syi­den poistamiseen.

    Yksi­lön vas­tuu­ta, myös talou­del­lis­ta vas­tuu­ta omas­ta kun­nos­taan on lisät­tä­vä olen­nai­ses­ti. Pai­na­vaa kep­piä ja isoa pork­ka­naa, kii­tos. Pään­si­lit­te­ly ja peh­moi­lu vie Suo­men täl­lä­kin sek­to­ril­la perikatoon.

  20. Pek­ka Pes­si: Ai niin, nyt on ikä­vä EU, ei Poh­jois-Kar­ja­la-pro­jek­ti enää onnis­tui­si kun pitäi­si olla näyt­töä niis­tä ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta eikä vain toiveajattelua.

    Perä­pei­li­kri­tiik­ki on aika hedel­mä­tön­tä, kul­loi­sen­kin par­haan tie­teel­li­sen tie­don varas­sa toi­mi­mi­nen on pidem­män pääl­le parem­pi stra­te­gia kuin toimimattomuus.

  21. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Tämä koh­ta oli hämä­rä. Jos eri­kois­sai­raan­hoi­don menot ovat nous­seet, kai on syy­tä­kin käyt­tää nii­tä hie­man vähem­män (kos­ka hyö­ty suh­tees­sa hin­taan laskee).
    ‘snip’

    Hämä­rää tun­tuu ole­van — ja paljon.
    Siis esim. ei lei­ka­ta niin syväl­tä, “kos­ka hyö­ty suh­tees­sa hin­taan laskee”?
    Tai lei­ka­taan ihan vähän vaan?
    Tai jäte­tään joi­ta­kin leikkaamatta?
    Vai miten ajat­te­lit käyt­tää eri­kois­sai­raan­hoi­toa vähemmän?

  22. Vesa:
    10–20 % suo­ma­lai­sis­ta aiheut­taa 80 % sote-menoista.

    Kus­tan­nus­ten jaka­mi­sen sijas­ta pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti kes­kus­tel­la sii­tä, miten estäm­me näi­tä 10–20 % elä­mäs­tä epä­ter­veel­li­ses­ti ja syn­nyt­tä­mäs­tä tur­hia kus­tan­nuk­sia. Elin­tas­osai­rauk­sien, yli­pai­non, liik­ku­mat­to­muu­den, alko­ho­lin, huu­mei­den ym. ihmis­ten itsen­sä vapaa­eh­toi­ses­ti syn­nyt­tä­mien ongel­mien ehkäi­se­mi­sen osal­ta tun­tuu sil­tä, että jär­jes­tel­mäm­me on nos­ta­nut kädet pys­tyyn. Aika, ener­gia ja rahat käy­te­tään erit­täin kal­lii­den seu­raus­ten hoi­ta­mi­seen, ei syi­den poistamiseen.

    Yksi­lön vas­tuu­ta, myös talou­del­lis­ta vas­tuu­tao­mas­ta kun­nos­taan on lisät­tä­vä olen­nai­ses­ti. Pai­na­vaa kep­piä ja isoa pork­ka­naa, kii­tos. Pään­si­lit­te­ly ja peh­moi­lu vie Suo­men täl­lä­kin sek­to­ril­la perikatoon. 

    Unoh­dit gee­ni­muun­te­lun, ei näi­tä muu­ten ratkaista.

  23. 10–20 % suo­ma­lai­sis­ta aiheut­taa 80 % sote-menoista.

    Onko var­ma, että nänä 10–20% suo­ma­lai­sis­ta ovat joka vuo­si samat ihmiset?

  24. Osmo: “Vakuu­tus­muo­toi­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa on hou­ku­tus teh­dä tut­ki­muk­sia ja antaa hoi­to­ja, jot­ka vero­ra­hoit­tei­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä jätet­täi­siin vähäis­ten ter­veys­hyö­ty­jen vuok­si tekemättä.”

    Vakuu­tuk­sis­sa on yleen­sä oma­vas­tuu, niin myös sai­raus­va­kuu­tuk­ses­sa Suo­mes­sa (ja onkin mel­ko kor­kea) — tämä vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti turhuuksia.

  25. Kai­kes­ta täs­tä raha­vir­ras­ta huo­li­mat­ta esi­mer­kik­si Suo­meen muut­ta­vil­le thai­maa­lai­sil­le suo­ma­lai­nen ter­vey­den­huol­to on “jär­ky­tys”. Ensin­nä­kin se on pyro­kraat­ti­nen ja jäyk­kä, jou­du­taan juok­se­maan moneen ker­taan ja odot­te­le­maan. Suo­ma­lai­nen jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to on kuu­le­ma saman­tyyp­pi­nen kuin Thai­maas­sa on ter­vey­den­huol­to maaseudulla.

    Noin 30€/kk niin saa Bang­ko­kis­sa sel­lai­sen vakuu­tuk­sen, jol­la saa hyvää hoi­toa yksityissairaalassa.

    Puheet suo­ma­lai­sen ter­vey­den­huol­lon huip­pu­laa­dus­ta ovat vai­en­neet jo aiko­ja sit­ten. Nyt ollaa hil­jaa, eli tar­koit­ta­nee, että laa­tu on huonoako?

  26. Rai­mo K:
    Osmo: “Vakuu­tus­muo­toi­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa on hou­ku­tus teh­dä tut­ki­muk­sia ja antaa hoi­to­ja, jot­ka vero­ra­hoit­tei­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä jätet­täi­siin vähäis­ten ter­veys­hyö­ty­jen vuok­si tekemättä.”

    Vakuu­tuk­sis­sa on yleen­sä oma­vas­tuu, niin myös sai­raus­va­kuu­tuk­ses­sa Suo­mes­sa (ja onkin mel­ko kor­kea) – tämä vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti turhuuksia.

    Ei lää­kä­ril­lä ole oma­vas­tuu­ta vaan poti­laal­la. Ei sitä poti­las pys­ty arvioi­maan, mikä on tur­haa ja mikä ei. Se on aina lää­kä­rin teh­tä­vä. Jos tur­huu­det ovat kan­nat­ta­via lää­kä­ril­le, niin toki­han hän nii­tä määrää.

  27. Rai­mo K:
    Vai miten ajat­te­lit käyt­tää eri­kois­sai­raan­hoi­toa vähemmän?

    Jos erkois­sai­raan­hoi­to kal­lis­tuu, kun­ta saa enem­män ter­veys­hyö­ty­jä palk­kaa­mal­la yhden yli­mää­räi­sen lää­kä­rin kuin sijoit­ta­mal­la vas­taa­vat rahat muu­ta­maan tak­si­mat­kaan kal­liil­le erikoislääkärille.

  28. spot­tu: Perä­pei­li­kri­tiik­ki on aika hedel­mä­tön­tä, kul­loi­sen­kin par­haan tie­teel­li­sen tie­don varas­sa toi­mi­mi­nen on pidem­män pääl­le parem­pi stra­te­gia kuin toimimattomuus. 

    Tot­ta hitos­sa pitäi­si toi­mia tie­teel­li­sen tie­don varas­sa. Nyt 40–50 vuot­ta myö­hem­min tie­de­tään, että kil­pai­le­vat teo­riat oli­vat oikeas­sa, mut­ta sil­loin 1970-luvul­la oli vain ole­vi­naan niin saa­ta­nan kii­re, että näyt­tö voi­tin jät­tää huo­mioi­mat­ta sekä kole­stro­li­teo­ria ja tyy­dyt­ty­neen ras­van vai­ku­tus jät­tää testaamatta.

  29. TimoT: Ei lää­kä­ril­lä ole oma­vas­tuu­ta vaan poti­laal­la. Ei sitä poti­las pys­ty arvioi­maan, mikä on tur­haa ja mikä ei. Se on aina lää­kä­rin teh­tä­vä. Jos tur­huu­det ovat kan­nat­ta­via lää­kä­ril­le, niin toki­han hän nii­tä määrää. 

    Ei kai lää­kä­ri nii­tä hoi­to­ja maksa?

    Ja kyl­lä vii­me kädes­sä poti­las itse arvioi, mis­tä kan­nat­taa mak­saa ja mis­tä ei. Vaik­ka lää­kä­ri “mää­rää”, poti­laan ei ole pak­ko tul­la ope­raa­tioon eikä myös­kään syö­dä lääkkeitään.

    Ja täs­sä oma­vas­tuu on tarpeen.

    Ja onpa kum­ma, kun aina joku muu tie­tää parem­min, mikä on oikein.

  30. Vakuu­tus­muo­toi­nen ter­vey­den­huol­to ainoa­na vaih­toeh­to­na on var­maan tut­ki­tus­ti jul­kis­ta tehot­to­mam­paa, mut­ta onko ole­mas­sa tut­ki­mus­tie­toa jär­jes­tel­mäs­tä jos­sa vakuu­tus­muo­toi­sen ter­vey­den­huol­lon tar­koi­tus on vain täy­den­tää ole­mas­sao­le­vaa jul­kis­ta ter­vey­den­huol­toa, vie­lä­pä siten että vähi­ten ter­veys­pal­ve­lu­ja tar­vit­se­vat, siis työs­sä­käy­vät ovat omas­sa järjestelmässään?

    Entä­pä jos jul­ki­sen jär­jes­tel­män täy­den­tä­mi­nen vakuu­tus­ve­toi­sel­la onkin opti­maa­li­nen tapa irrot­taa jat­ku­vas­ti kas­va­vas­ta ter­veys­pal­ve­lu­jen kysyn­näs­tä aito tar­ve ja siir­tää loput kysyn­näs­tä mark­ki­na­me­ka­nis­min piiriin?

    Jos näin oli­si, niin nykyi­set avo­kä­ti­set Kela-kor­vauk­set vain sot­ke­vat markkinamekanismeja.

  31. Huo­mat­ta­koon, että työ­ter­veys­lää­kä­ri tai aito yksi­tyis­lää­kä­ri voi­vat lähet­tää poti­laan­sa kes­kus­sai­raa­laan jat­ko­tut­ki­muk­seen yhtä vapaas­ti tai jopa vapaam­min kuin perus­ter­vey­den­huol­to Norjassa.”

    Näin se on, kun olin töis­sä niin eri­kois­sai­raan­hoi­toon ja kal­lii­sin tut­ki­muk­siin pää­si pyy­tä­mät­tä eikä tar­vin­nut jonot­taa, omas­ta kalen­te­ris­ta saat­toi kat­soa mil­loin jou­dan tut­ki­muk­siin ja hoitoon. 

    Mut­ta terk­ka­ris­sa tilan­ne on toi­nen, jo yleis­lää­kä­ril­le on vai­kea pääs­tä, eri­kois­lää­kä­ril­le pää­see vain päi­vys­tyk­sen kautta

  32. Yksi piir­re sote-onge­mas­sa on van­hus­ten kotihoito.Kun van­hus­ta yri­te­tään epä­toi­voi­ses­ti hoi­taa koto­na, mikä on lopus­sa epäin­hi­mil­lis­tä heitteillejättöä.Kun van­hus ei kyke­ne enää yksin­ker­tai­sim­paan­kaan toi­min­toon niin sii­tä huo­li­mat­ta hänet pako­te­taan pysy­mään kotona

    Kysees­sä on enem­män­kin heitteillejättö

    Jos van­huk­sel­la on huoeh­ti­joi­ta niin he kyö­rää­vät van­huk­sen tois­tu­vas­ti päi­vys­tyk­seen , jos­ta van­hus taas palau­te­taan kotiin.

    Tähän on taas rea­goi­tu nos­ta­mal­la ambu­lans­si­mie­his­tön kyn­nys­tä ottaa van­hus kyytiin.

    Niin­pä esim isää­ni ambu­lans­si kävi kat­so­mas­sa kol­me kertaa.Vasta kun sain tie­don tilan­tees­ta ja soi­tin häkeen van­hus otet­tiin kyy­tiin ja vie­tiin sai­raa­laan, tosin lii­an myö­hään , liu­o­tus­hoi­toa ei enää voi­tu aloit­taa, se oli myöhäistä.Tuloksena oli sydä­men vajaa­toi­min­ta johon hän sit­ten myö­hem­min menehtyi.

    Ambu­lans­si­mie­his­tö selit­ti , ettei­vät he voi ottaa van­huk­sia kyy­tiin ennen kuin van­huk­set ovat riit­tä­vän huo­nos­sa kun­nos­sa. Hauk­ku­jen pelos­sa ajel­laan hupilenkkejä

  33. Tuo van­huk­sen hoi­ta­mi­nen koto­na on vie­ty lii­an pit­käl­le , se on muut­tu­nut heitteillejätöksi

    Ja tuo edes­ta­kai­nen aje­lut­ta­mi­nen kuor­mit­taa eri­lai­set ter­vey­den­hoi­don päi­vys­tys­pis­teet ja nos­taa nii­den kulu­ja ja hyö­ty on vähäinen

    Ja väliin tip­puu van­huk­sia, joil­la on todel­li­nen ongelma

    Päi­vys­tys­käyn­nit voi­tai­siin kor­va­ta lai­tos­hoi­dol­la ja oli­si inhimillisempää

  34. Kari N:
    10–20 % suo­ma­lai­sis­ta aiheut­taa 80 % sote-menoista.

    Onko var­ma, että nänä 10–20% suo­ma­lai­sis­ta ovat joka vuo­si samat ihmiset?

    Osmo 29.12.2014 Asuk­kai­den vali­koin­ti ja sote-menot: “Oulus­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen mukaan kym­me­nen pro­sent­tia kun­nan asuk­kais­ta aiheut­ti 81 % kun­nan sote-menois­ta. Nois­sa suur­ku­lut­ta­jis­sa on tie­tys­ti hen­ki­löi­tä, joil­la on vuo­den aika­na ollut jokin kal­lis leik­kaus, mut­ta pää­asias­sa kyse on huo­no-osai­suu­des­ta, joka näkyy sekä sosi­aa­li­työn että ter­veys­pal­ve­lu­jen tarpeena.”

    Näp­pi­tun­tu­mal­la vali­tet­ta­van pal­jon sote­me­nois­ta kasaan­tuu. THL lie­nee sel­vit­tä­nyt asi­aa, mut­ta en tähän hät­tään löy­tä­nyt dataa. 

    Moni ei halua nos­taa täl­lai­sia asioi­ta kes­kus­te­luun, kun työ­ha­lut­to­mia, alko­ho­lis­te­ja, nark­ka­rei­ta, rikol­li­sia, sai­raal­loi­sen yli­pai­noi­sia ym. ei saa syyl­lis­tää. Jos Suo­mi aikoo oikeas­ti sel­vi­tä kon­kurs­siu­ral­taan, niin tosi­asiat on tun­nus­tet­ta­va ja teh­tä­vä tar­vit­ta­vat päätökset.

  35. Sin­ga­po­res­sa on maa­il­man par­hai­ta ter­vey­den­hoi­to­ja ja hin­ta puo­let suo­ma­lai­ses­ta. Soi­nin­vaa­ra­kin on vaa­ti­nut Suo­meen Sin­ga­po­ren mal­lin tapais­ta. Sen poh­ja­na on perus­ti­li, joka saa ihmi­sen vas­tuuseen elin­ta­vois­taan ja tur­his­ta toi­mis­ta mut­ta mah­dol­lis­taa köy­hil­le­kin kun­non hoidon.

  36. Rai­mo K: Ei kai lää­kä­ri nii­tä hoi­to­ja maksa?

    Ja kyl­lä vii­me kädes­sä poti­las itse arvioi, mis­tä kan­nat­taa mak­saa ja mis­tä ei. Vaik­ka lää­kä­ri “mää­rää”, poti­laan ei ole pak­ko tul­la ope­raa­tioon eikä myös­kään syö­dä lääkkeitään.

    Ja täs­sä oma­vas­tuu on tarpeen.

    Ja onpa kum­ma, kun aina joku muu tie­tää parem­min, mikä on oikein.

    Tie­dät­kö Sinä, mit­kä ovat tar­peel­li­sia tut­ki­muk­sia ja lääk­kei­tä, jos vaik­ka­pa oikea puo­le­ni on hal­vaan­tu­nut yön aika­na? Minä aina­kin tar­vit­sen sii­hen lää­kä­rin apua, ehkä Sinä et.

  37. Vesa:
    10–20 % suo­ma­lai­sis­ta aiheut­taa 80 % sote-menoista.

    Kus­tan­nus­ten jaka­mi­sen sijas­ta pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti kes­kus­tel­la sii­tä, miten estäm­me näi­tä 10–20 % elä­mäs­tä epä­ter­veel­li­ses­ti ja syn­nyt­tä­mäs­tä tur­hia kus­tan­nuk­sia. Elin­tas­osai­rauk­sien, yli­pai­non, liik­ku­mat­to­muu­den, alko­ho­lin, huu­mei­den ym. ihmis­ten itsen­sä vapaa­eh­toi­ses­ti syn­nyt­tä­mien ongel­mien ehkäi­se­mi­sen osal­ta tun­tuu sil­tä, että jär­jes­tel­mäm­me on nos­ta­nut kädet pys­tyyn. Aika, ener­gia ja rahat käy­te­tään erit­täin kal­lii­den seu­raus­ten hoi­ta­mi­seen, ei syi­den poistamiseen.

    Yksi­lön vas­tuu­ta, myös talou­del­lis­ta vas­tuu­ta omas­ta kun­nos­taan on lisät­tä­vä olen­nai­ses­ti. Pai­na­vaa kep­piä ja isoa pork­ka­naa, kii­tos. Pään­si­lit­te­ly ja peh­moi­lu vie Suo­men täl­lä­kin sek­to­ril­la perikatoon. 

    Osmo on tie­tys­ti tätä­kin asi­aa jo aiem­min ehti­nyt käsi­tel­lä kir­joi­tuk­ses­saan Sosi­aa­li­set ter­vey­se­rot 12.2.2015. Täs­sä sii­tä otteita:

    Olem­me olleet vakuut­tu­nei­ta, että pit­kit­ty­nyt työt­tö­myys on vaa­rak­si ter­vey­del­le, kos­ka työt­tö­mis­tä pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät ovat sai­raam­pia ja ter­veim­mät ovat töis­sä. Pet­ri Böc­ke­man ja Pek­ka Ilma­kun­nas tut­ki­vat asi­aa Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­ses­sa pit­kit­täi­sai­neis­tol­la ja havait­si­vat, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien ter­veys ei ollut hei­ken­ty­nyt työt­tö­myy­den aika­na, vaan he oli­vat sai­rai­ta jo työt­tö­mik­si jou­tues­saan. Sai­raus pit­kit­ti työt­tö­myyt­tä eikä päinvastoin.”

    Onko yhteis­kun­nan vika, että ammat­ti­kou­lu­lai­set polt­ta­vat enem­män tupak­kaa ja köy­hät syö­vät itsen­sä liha­vik­si ja lenk­kei­le­vät vähem­män? Pel­käs­tään erot tupa­koin­nis­sa ennus­ta­vat liki kol­men vuo­den eroa elin­ajan odot­tees­sa lukioon ja ammat­ti­kou­luun mene­vien välillä.”

    Kun nyt tupa­kas­ta tuli puhe, mik­si mel­kein kaik­ki mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puu­tet­ta lää­ki­tyk­ses­sä? Aiko­ja sit­ten havait­tiin, että ADHD-nuo­ril­la on kohon­nut ris­ki pää­tyä amfe­ta­mii­nin ongelmakäyttäjiksi.”

    Ja kir­joi­tuk­sen­sa lopuk­si Osmo tekee tär­keän ehdo­tuk­sen, jota läm­pi­mäs­ti kannatan: 

    On käyn­nis­tet­tä­vä mää­rä­ai­kai­set ter­veys­tar­kas­tuk­set kut­su­poh­jal­la kai­kil­le ter­veys­kes­kus­ten asiak­kail­le, joil­la sitä ei ole työ­ter­veys­huol­lon puo­les­ta. Täs­tä voi­si sää­tää vaik­ka lain.”

    Itse jat­kai­sin täs­tä vie­lä eteen­päin niin, että mikä­li hen­ki­lö ei näi­den ter­veys­tar­kas­tus­ten ja nii­den perus­teel­la teh­ty­jen kun­to-ohjel­mien perus­teel­la paran­na tapo­jaan, vaan jat­kaa hol­tit­to­mia elä­män­ta­po­jaan, niin tämä sank­tioi­tai­siin vaik­ka­pa mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­mil­la mak­suo­suuk­sil­la hoi­to­ku­luis­ta. Ja kun­nos­taan huo­leh­ti­vil­le voi­tai­siin mak­saa vuo­sit­tain tulos­palk­kio veron­pa­lau­tuk­sen muodossa.

  38. TimoT: Tie­dät­kö Sinä, mit­kä ovat tar­peel­li­sia tut­ki­muk­sia ja lääk­kei­tä, jos vaik­ka­pa oikea puo­le­ni on hal­vaan­tu­nut yön aika­na? Minä aina­kin tar­vit­sen sii­hen lää­kä­rin apua, ehkä Sinä et. 

    Olet tur­vau­tu­nut saivarteluun.

    Kyl­lä minä­kin tuos­sa tilan­tees­sa tar­vit­si­sin lää­kä­rin apua ja jopa hakeu­tui­sin lää­kä­rin hoi­toon — ja oli­sin mel­ko kiuk­kui­nen, jos joku (vaik­ka­pa TimoT tai Osmo) esit­täi­si, että ne ovat turhuuksia.

    Mut­ta täs­tä ei ole kysy­mys (jos ei sai­var­rel­la) vaan sii­tä, että on ihmi­siä, jot­ka hakeu­tu­vat tut­ki­muk­siin ja hoi­toi­hin, vaik­ka eivät ole sai­rai­ta. No, nekään eivät aina ole tur­hia, mut­ta oma­vas­tuu rajoit­taa nii­den kysyn­tää sopivasti.

  39. spot­tu:
    Vakuu­tus­muo­toi­nen ter­vey­den­huol­to ainoa­na vaih­toeh­to­na on var­maan tut­ki­tus­ti jul­kis­ta tehottomampaa
    ‘snip’

    Se on kal­liim­paa, mut­ta onko se tehottomampaa?

    Sak­sa­lai­set (ja hol­lan­ti­lai­set jne.) mak­sa­vat enem­män, mut­ta ovat tyytyväisiä.

  40. Vesa: Osmo on tie­tys­ti tätä­kin asi­aa jo aiem­min ehti­nyt käsi­tel­lä kir­joi­tuk­ses­saan Sosi­aa­li­set ter­vey­se­rot 12.2.2015. Täs­sä sii­tä otteita:

    Olem­me olleet vakuut­tu­nei­ta, että pit­kit­ty­nyt työt­tö­myys on vaa­rak­si ter­vey­del­le, kos­ka työt­tö­mis­tä pit­kä­ai­kais­työt­tö­mät ovat sai­raam­pia ja ter­veim­mät ovat töis­sä. Pet­ri Böc­ke­man ja Pek­ka Ilma­kun­nas tut­ki­vat asi­aa Pal­kan­saa­jien tut­ki­mus­lai­tok­ses­sa pit­kit­täi­sai­neis­tol­la ja havait­si­vat, että pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien ter­veys ei ollut hei­ken­ty­nyt työt­tö­myy­den aika­na, vaan he oli­vat sai­rai­ta jo työt­tö­mik­si jou­tues­saan. Sai­raus pit­kit­ti työt­tö­myyt­tä eikä päinvastoin.”

    Onko yhteis­kun­nan vika, että ammat­ti­kou­lu­lai­set polt­ta­vat enem­män tupak­kaa ja köy­hät syö­vät itsen­sä liha­vik­si ja lenk­kei­le­vät vähem­män? Pel­käs­tään erot tupa­koin­nis­sa ennus­ta­vat liki kol­men vuo­den eroa elin­ajan odot­tees­sa lukioon ja ammat­ti­kou­luun mene­vien välillä.”

    Kun nyt tupa­kas­ta tuli puhe, mik­si mel­kein kaik­ki mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puu­tet­ta lää­ki­tyk­ses­sä? Aiko­ja sit­ten havait­tiin, että ADHD-nuo­ril­la on kohon­nut ris­ki pää­tyä amfe­ta­mii­nin ongelmakäyttäjiksi.”

    Ja kir­joi­tuk­sen­sa lopuk­si Osmo tekee tär­keän ehdo­tuk­sen, jota läm­pi­mäs­ti kannatan: 

    On käyn­nis­tet­tä­vä mää­rä­ai­kai­set ter­veys­tar­kas­tuk­set kut­su­poh­jal­la kai­kil­le ter­veys­kes­kus­ten asiak­kail­le, joil­la sitä ei ole työ­ter­veys­huol­lon puo­les­ta. Täs­tä voi­si sää­tää vaik­ka lain.”

    Itse jat­kai­sin täs­tä vie­lä eteen­päin niin, että mikä­li hen­ki­lö ei näi­den ter­veys­tar­kas­tus­ten ja nii­den perus­teel­la teh­ty­jen kun­to-ohjel­mien perus­teel­la paran­na tapo­jaan, vaan jat­kaa hol­tit­to­mia elä­män­ta­po­jaan, niin tämä sank­tioi­tai­siin vaik­ka­pa mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­mil­la mak­suo­suuk­sil­la hoi­to­ku­luis­ta. Ja kun­nos­taan huo­leh­ti­vil­le voi­tai­siin mak­saa vuo­sit­tain tulos­palk­kio veron­pa­lau­tuk­sen muodossa.

    Nuo jutut eivät seli­tä ero­ja mui­hin mai­hin. Suoms­sa köy­hän ja varak­kaan elin­aja­no­dot­teen ero on OECD mai­den suurimpia.

    Tupak­kaa syy­te­tään, mut­ta Suo­mi kuu­luu sii­he jouk­koon, jos­sa kyl­lä pol­te­taan mut­ta vähän, savuk­keil­la mitat­tu­na esim pit­käi­käi­sem­mät japa­ni­lai­set polt­ta­vat n 3 ker­taa enemmän.Vähemmän polt­ta­vat vain ruot­sa­lai­set ja islan­ti­lai­set mut­ta ruot­sa­li­set nuuskaavat

    .Tupa­koin­tie­ro ei ole niin suu­ri kuin anne­taan ymmär­tää alim­mas­sa tulo­luo­kas­sa 40 % polt­taa, mut­ta ylim­mäs­sä­kin 20 % ja kuten OECD rap­pa­ris­sa tode­taan, suo­ma­lai­set polt­ta­vat vähän, siis ne jot­ka polttavat.

    Vii­naa juo­daan kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa saman ver­ran, juo­ma­ta­vois­sa toki on ero­ja, mut­ta alko­ho­lin mää­rä on se rat­kai­se­va sai­rauk­sien kannalta

    Ja muu­al­la­kin juo­daan vii­naa ja yhtä pal­jon ja usein enem­män­kin, eikä se aiheu­ta yhtä suu­ria terveyseroja

    Ja kun 60–70 % kan­sas­ta on yli­pai­nois­ta ja liha­via n 13 % niin ei sekään pel­käs­tään köy­hien ongel­ma ole

    Eikä yli­pai­noi­suus ole myös­kään pel­käs­tään suo­ma­lais­ten ongel­ma, Suo­mi on oECD mai­den keskitasoa
    Useim­mis­sa län­si­mais­sa liha­vuuse­rot köy­hien ja varak­kai­den välil­lä on yhtä suurta.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylipaino#/media/File:Bmi30chart.png

    Lii­kun­nas­sa taas ver­tail­laan vain vapaa-ajan lii­kun­taa eikä huo­mioi­da työ­ajan tai muu­ta hyö­ty­lii­kun­taa .Jos se las­ke­taan mukaan niin köy­him­mät liik­ku­vat eniten:He teke­vät ruu­miil­lis­ta työ­tä, heil­lä ei ole autoa, ei varaa tak­siin ja niin­pä useim­mat mat­kat teh­dään jalan tai pyörällä.Julkisen lii­ken­te­ne­kin käyt­tö edel­lyt­tää lii­kun­taa pysäkeille.

    Tätä ei ver­tai­lus­sa huomioida

    Hyvä­tu­loi­nen tekee kaik­kein vaa­ral­li­sin­ta työ­tä eli istuu kai­ket päi­vät ja jos nuo väit­teet pit­kis­tä päi­vis­tä pitä­vät paik­kan­sa niin ei aikaa vapaa-ajan lii­kun­nal­le juu­ri jää.

    Hyvä­tu­loi­sel­la , jol­la on jo kou­lu­tuk­sen ja sosi­aa­li­sen ase­man tuo­maa hyvin­voin­ti­kult­tuu­ria, on kau­pan pääl­le myös jat­ku­va mah­dol­li­suus seu­ra­ta ter­vey­den­ti­laan­sa mak­sut­ta ja saa­da asian­tun­ti­ja­kon­sul­taa­tio­ta mil­loin haluaa

    Köy­hän, jol­la ei ole mitään sosi­aa­li­sen taus­tan tai kou­lu­tuk­sen tuo­maa hyvin­voin­ti­kult­tuu­ria ‚pitäi­si sel­vi­tä yksin, ilman tar­kas­tuk­sia ja ilman konsultaatioita.

    Eliitti,jolla on kaik­ki ter­veys­pal­ve­lut ilmai­sek­si käy­tös­sä ilman jono­tus­ta ja arvioin­te­ja ja joka ei sel­viä ilman jat­ku­vaa ohjaus­ta edel­lyt­tää köy­häl­tä, että hänen tulee itse olla aktii­vi­nen ja kye­tä hoi­ta­maan ter­veyt­tään ilman tukea.

    Suo­mes­sa on tie­toi­ses­ti halut­tu kat­soa vain Suo­men sisäi­siä ter­veys­käyt­tä­ty­mi­se­ro­ja ja selit­tää elin­aja­no­dot­teen eroa pel­käs­tään tämän varassa.

    Mut­ta ver­tai­lu mui­den mai­den kans­sa pal­jas­taa, ettei­vät nuo seli­tyk­set voi pitää paikkaansa

    Ainoa selit­tä­vä teki­jä on ter­vey­den­hoi­don eriarvoisuus

    http://ec.europa.eu/health/reports/docs/health_glance_2014_en.pdf

  41. Vesa: “Kun nyt tupa­kas­ta tuli puhe, mik­si mel­kein kaik­ki mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puu­tet­ta lää­ki­tyk­ses­sä? Aiko­ja sit­ten havait­tiin, että ADHD-nuo­ril­la on kohon­nut ris­ki pää­tyä amfe­ta­mii­nin ongelmakäyttäjiksi.”

    Näi­tä monio­nel­mai­sia on yhteis­kun­nas­sa n 30000–40000, vähän miten lasketaan.He kuul­vat useim­mi­ten noi­hin alim­piin tuo­luok­kiin eli alim­paan 10 % tai 20 % .Kun näis­sä ryh­mis­sä on ihmi­siä 530000/1060000 tai talouk­sia 250000/500000, joten he kyl­lä aiheut­ta­vat vää­ris­ty­mää , mut­ta eivät merkittävää.

    Ja saman­lai­sia on muis­sa­kin yhteis­kun­nis­sa, joten ei sekään mikään selit­tä­vä teki­jä ole ter­vy­se­roil­le mai­den välillä

  42. Enpä oli­si usko­nut, että vie­lä peu­ku­tan nimim. Lii­an van­han pos­taus­ta, mut­ta edel­lä ole­va on täyt­tä asiaa 🙂

  43. Lii­an van­ha on mie­les­tä­ni kyl­lä ihan hakoteilla.

    1. Kaik­kein köy­him­mät eivät käy töis­sä, joten he eivät myös­kään saa min­kään­lais­ta työ­pe­räis­tä hyötyliikuntaa

    2. Juo­ma­ta­vat todel­la­kin vai­kut­ta­vat lop­pu­tu­le­maan. Kar­ri­koi­dus­ti jos köy­hä juo ker­ral­la sen mitä hyvä­tu­loi­nen vuo­des­sa, niin se köy­hä kuo­lee alkoholimyrkytykseen.

  44. Jos hae­taan hyvää eri­kois­sai­raan­hoi­toa, ei kai kukaan voi väit­tää, ettei­kö USA:n mal­li oli­si maa­il­man paras. Se ei ole kat­ta­vin, mut­ta se on maa­il­man paras.

    1. Rans­kan sai­raan­hoi­toa pide­tään maa­il­man par­haa­na. Yhdys­val­lat sijoit­tui tulok­sen suh­teen jon­ne­kin sijal­le 80. Joh­tuu sii­tä, että jär­jes­tel­mä koh­den­taa voi­ma­va­rat aivan älyttömästi.

  45. Sylt­ty:
    Lii­an van­ha on mie­les­tä­ni kyl­lä ihan hakoteilla.

    1. Kaik­kein köy­him­mät eivät käy töis­sä, joten he eivät myös­kään saa min­kään­lais­ta työ­pe­räis­tä hyötyliikuntaa

    2. Juo­ma­ta­vat todel­la­kin vai­kut­ta­vat lop­pu­tu­le­maan. Kar­ri­koi­dus­ti jos köy­hä juo ker­ral­la sen mitä hyvä­tu­loi­nen vuo­des­sa, niin se köy­hä kuo­lee alkoholimyrkytykseen.

    Kyl­lä sos­sus­sa juok­su­kin kun­to­lii­kun­nas­ta käy ja jos kuvai­le­ma­si juo­ma­ta­pa oli­si ylei­nen niin Suo­mes­sa ei oli­si köyhiä.

    Eikä köy­häl­lä ole edes rahaa juoda

  46. Sylt­ty:
    Lii­an van­ha on mie­les­tä­ni kyl­lä ihan hakoteilla.

    1. Kaik­kein köy­him­mät eivät käy töis­sä, joten he eivät myös­kään saa min­kään­lais­ta työ­pe­räis­tä hyötyliikuntaa

    2. Juo­ma­ta­vat todel­la­kin vai­kut­ta­vat lop­pu­tu­le­maan. Kar­ri­koi­dus­ti jos köy­hä juo ker­ral­la sen mitä hyvä­tu­loi­nen vuo­des­sa, niin se köy­hä kuo­lee alkoholimyrkytykseen. 

    Tämä nyt on ihan puppua.

    1) On pal­jon työs­sä­käy­viä köy­hiä ja eipä mones­sa­kaan työs­sä enää mitään lii­kun­taa saa.

    2) Ja tus­kin sil­lä köy­häl­lä edes on varaa ker­ral­la juo­da sitä hyvä­tu­loi­sen vuo­sian­nos­ta, ei sin­ne päin­kään — eikä var­mas­ti haluakaan.
    Itse asias­sa tosi köy­häl­lä ei ole varaa alko­ho­liin, sii­tä alko­ho­li­ve­ro­tus pitää huolen.

  47. Rai­mo K: Se on kal­liim­paa, mut­ta onko se tehottomampaa?
    Sak­sa­lai­set (ja hol­lan­ti­lai­set jne.) mak­sa­vat enem­män, mut­ta ovat tyytyväisiä.

    On ikui­suus­ky­sy­mys halu­taan­ko mita­ta objek­tii­vis­ta (näyt­töön perus­tu­vaa) vai sub­jek­tii­vis­ta (koet­tua) tehokkuutta.

    Oma suo­sik­ki­ni jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon tavoit­teek­si on sub­jek­tii­vi­nen tehok­kuus, mut­ta a) sii­hen ei Suo­mes­sa ole sub­jek­tii­vi­se­na oikeu­te­na oikein varaa ja b) yksi­tyi­nen sek­to­ri pys­tyy tuot­ta­maan koet­tua tehok­kuut­ta erin­omai­sen tehok­kaas­ti eli tar­jon­taa on jo olemassa.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rans­kan sai­raan­hoi­toa pide­tään maa­il­man par­haa­na. Yhdys­val­lat sijoit­tui tulok­sen suh­teen jon­ne­kin sijal­le 80. Joh­tuu sii­tä, että jär­jes­tel­mä koh­den­taa voi­ma­va­rat aivan älyttömästi.

    Mil­lä perusteella?

    Tasa- arvoi­sin se on yhteis­kun­nan anta­man rahoi­tuk­sen suh­teen. Kun tul­laan tän­ne poh­joi­seen, niin köy­hät mak­sa­vat enem­män kuin rik­kaat ja ete­läi­ses­sä Euroo­pas­sa rik­kaat mak­sa­vat enem­män kuin köy­hät. Kai se Rans­ka jää sii­hen väliin.

  49. Rai­mo K: Olet tur­vau­tu­nut saivarteluun.

    Kyl­lä minä­kin tuos­sa tilan­tees­sa tar­vit­si­sin lää­kä­rin apua ja jopa hakeu­tui­sin lää­kä­rin hoi­toon – ja oli­sin mel­ko kiuk­kui­nen, jos joku (vaik­ka­pa TimoT tai Osmo) esit­täi­si, että ne ovat turhuuksia.

    Mut­ta täs­tä ei ole kysy­mys (jos ei sai­var­rel­la) vaan sii­tä, että on ihmi­siä, jot­ka hakeu­tu­vat tut­ki­muk­siin ja hoi­toi­hin, vaik­ka eivät ole sai­rai­ta. No, nekään eivät aina ole tur­hia, mut­ta oma­vas­tuu rajoit­taa nii­den kysyn­tää sopivasti.

    Ai, sinä tar­koi­tit­kin tur­hia lää­kä­ris­sä­käyn­te­jä. Minä olen puhu­nut koko ajan lää­kä­rin mää­rää­mis­tä tur­his­ta tut­ki­muk­sis­ta. Ne ovat eri asia.

  50. TimoT: Ai, sinä tar­koi­tit­kin tur­hia lää­kä­ris­sä­käyn­te­jä. Minä olen puhu­nut koko ajan lää­kä­rin mää­rää­mis­tä tur­his­ta tut­ki­muk­sis­ta. Ne ovat eri asia. 

    Siis mie­les­tä­si lää­kä­rin mää­rää­mät tur­hat tut­ki­muk­set tapah­tu­vat ilman lää­kä­ris­sä­käyn­tiä? Eri asia­han se…

  51. Eipä näy­tä mene­vän Rai­mo K:lle jake­luun vaik­ka kuin­ka rau­ta­lan­gas­ta vään­täi­si. Lope­tan tämä asian pui­mi­sen tähän.

  52. Jota­kin kai Rans­kas­sa on vii­meis­ten 30 vuo­den aika­na teh­ty oikein, kos­ka ovat nous­seet maa­il­man pit­käi­käi­sim­pien jouk­koon. Oltu­aan kau­an bkt/as. ver­rat­tu­na ali­suo­riu­tu­jia, var­sin­kin mie­het, suo­ma­lais­ten tavoin. Valis­tu­nut arvaus: taus­tal­la on liikenne‑, tupak­ka- ja vii­ni­va­lis­tus ja ennal­taeh­käi­se­vät jouk­ko­tut­ki­muk­set, joi­ta kaik­kia Rans­kas­sa vakuu­tus­pai­not­tei­suu­des­ta huo­li­mat­ta on.
    En tuol­la aiem­min sano­nut, että paton­ki­maan nyky­sys­tee­mi on kel­vo­ton, vaan että jon­kin­lai­nen — soti­lai­den muo­ti­ter­mil­lä — hybri­di sen ja vero­ve­toi­sen sys­tee­min välil­lä voi­si olla optimaalinen.

  53. Rai­mo K: Tämä nyt on ihan pup­pua. On pal­jon työs­sä­käy­viä köy­hiä ja eipä mones­sa­kaan työs­sä enää mitään lii­kun­taa saa.

    Lii­an Van­ha puhui alim­mas­ta tulo­luo­kas­ta. En usko että alim­mas­sa tulo­luo­kas­sa juu­ri­kaan käy­dään töis­sä. Toi­sek­si Lii­an Van­ha sanoi, että kaik­kein köy­him­mät liik­ku­vat pal­jon, kos­ka käy­vät ruu­miil­li­sis­sa töis­sä. Nyt sinä olet sitä miel­tä ettei sel­lai­sia töi­tä ole.

    No oli­pa niin tai näin, niin köy­hin tulo­luok­ka ei lii­ku yhtä pal­joa kuin hyvä­tu­loi­set vaik­ka miten laskisi. 

    Itse asias­sa tosi köy­häl­lä ei ole varaa alko­ho­liin, sii­tä alko­ho­li­ve­ro­tus pitää huolen.

    No Lii­an Van­ha sit­ten väit­tää, että kaik­ki juo­vat yhtä pal­jon. Vas­tauk­sen me tie­däm­me­kin: hän halu­aa väit­tää että köy­hien ja hyvä­tu­lois­ten elin­ta­vat ovat saman­lai­sia, vaik­ka ne eivät ilmi­sel­väs­ti edes voi olla sel­lai­sia ja että ero joh­tuu sii­tä kun yhteis­kun­ta panos­taa hyvä­tu­lois­ten terveydenhuoltoon.

    Olit itse tuos­sa ylem­pä­nä sitä miel­tä että Lii­an Van­han kir­joi­tus oli asi­aa, mut­ta näyt­tää sil­tä että olet­kin kai­kes­ta eri miel­tä hänen kanssaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.