Terveydenhuollon kannustimilla on väliä

Osana meneil­lään ole­vaa sote-uud­is­tus­ta on tarkoi­tus uud­is­taa myös ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus. Rahoi­tustapa vaikut­taa huo­mat­tavasti jär­jestelmän tehokku­u­teen ja kustannuksiin.

Yleinen käsi­tys on, että verora­hoit­teinen ter­vey­den­huolto on vaku­u­tus­po­h­jaista kus­tan­nuste­hokkaam­paa. Verora­hoit­teises­sa jär­jestelmässä ter­vey­den­huolto pyrkii kiin­teän määrära­han puit­teis­sa kohdis­ta­maan eurot sinne, mis­tä saa parhaan ter­veyshyö­dyn. Näin toim­i­taan Pohjo­is­mais­sa ja Britanniassa.

Suurim­mas­sa osas­sa Euroop­paa ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus perus­tuu pakol­lisi­in vaku­u­tuk­si­in. Per­helääkärit ovat yleen­sä ammat­in­har­joit­ta­jia ja sairaalat yri­tyk­siä. Tämä toimisi moit­teet­ta, jos olisi aina kiis­ta­ton­ta, paljonko poti­las­ta pitää hoitaa ja mitä tutkimuk­sia kan­nat­taa tehdä. Jos sairaala on voit­toa tuot­ta­va yri­tys, sen ansain­ta­logi­ikan kannal­ta mikään hoito tai tutkimus ei ole turha. On myös poti­laan edun mukaista, että kaik­ki mah­dolli­nen tutk­i­taan. Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on houku­tus tehdä tutkimuk­sia ja antaa hoito­ja, jot­ka verora­hoit­teises­sa jär­jestelmässä jätet­täisi­in vähäis­ten ter­veyshyö­ty­jen vuok­si tekemättä.

Monis­sa mais­sa vaku­u­tusy­htiöt ovat perus­ta­neet omia sairaaloi­ta hillitäk­seen mielestään aihee­ton­ta rahanmenoa.

Suomes­sa vaku­u­tusy­htiöt koki­vat hoit­o­m­ah­dol­lisuuk­sien rajat­to­muu­den kar­vaasti tar­jotes­saan aikanaan sairaan­hoito­vaku­u­tus­ta maail­man ter­veim­mille ihmisille eli suo­ma­laisille lap­sille. Vaku­u­tus­mak­sut oli nos­tet­ta­va nopeasti yli kymmenkertaisiksi.

Kes­ki-Euroopas­sa vaku­u­tusy­htiöt ovat kehit­täneet raskaista kon­trol­loin­ti­tapo­ja valvoak­seen sopimus­sairaaloiden toim­intaa. Silti kulut nou­se­vat selvästi suurem­mik­si kuin mais­sa, jois­sa ter­vey­den­huolto saa tulon­sa verorahoista.

Ei verora­hoit­teinen jär­jestelmäkään ole ongel­ma­ton. Rahat pitäisi kohden­taa olete­tun ter­veyshyö­dyn kannal­ta mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Eri puo­lil­la maa­ta se tarkoit­taa kuitenkin kovin eri­laista kohdentamista.

Suo­ma­lainen rahoituk­sen monikanavaisu­us tuot­taa lisäku­lu­ja. Kun­ta mak­saa ter­veyskeskuk­set ja erikois­sairaan­hoidon. Kela mak­saa kor­vauk­set apteek­ista oste­tu­ista lääkkeistä, kun­ta sairaalois­sa tai ter­veyskeskuk­sis­sa annos­tel­lut lääk­keet. Kela mak­saa matkako­r­vauk­set ja sairaus­päivära­hat. Työ­nan­ta­jat mak­sa­vat työter­veyshuoltona anne­tu­ista lääkäri­palveluista osan suo­raan ja osan kollek­ti­ivis­es­ti. Poti­las mak­saa tilapäis­es­tä sairaan­hoi­dos­ta kohta­laisen vähän, mut­ta pitkäaikaishoi­dos­ta melkein kaik­ki tulonsa.

Jokaisel­la rahoit­ta­jal­la on houku­tus min­i­moi­da menon­sa, vaik­ka siitä aiheu­tu­isi paljon suurem­pia kus­tan­nuk­sia toisaal­la. Kansaneläke­laitos valit­ti joskus sairaus­päivära­hoista, jot­ka se joutuu mak­samaan poti­laan odot­taes­sa yksinker­taista ja hal­paa leikkaus­ta. Kelalle olisi tul­lut halvem­mak­si ostaa leikkaus yksityissektorilta.

Kun val­tio mak­saa tak­sikyy­din ter­veyskeskuk­seen, kun­nan on liiankin edullista keskit­tää päivystyk­siä pitkien matko­jen päähän. Kipeän selän hoi­dos­sa val­tion mak­sama lääke­hoito on vai­h­toe­htona kun­nan anta­mal­la fysikaaliselle hoidolle. Tämä lisää toden­näköisyyt­tä pää­tyä lääke­hoidon kan­nalle. Yksit­täis­inä esimerkkeinä nämä ovat pieniä, mut­ta yhdessä lukuis­ten saman­lais­ten kanssa iso ongelma.

Vuosia sit­ten syn­tyi ongelmia kalli­iden biol­o­gis­ten reumalääkkei­den kohdal­la. Oli tar­jol­la suoneen pis­tet­tävää ja sik­si sairaalas­sa tai ter­veyskeskuk­ses­sa annos­teltavaa Rem­i­cade-lääket­tä, ja kalli­im­paa apteek­ista ostet­tavaa ja lääket­tä. Jälkim­mäi­nen tuli vuodessa kymme­nen tuhat­ta euroa kalli­im­mak­si, mut­ta sitä sairaalat mielel­lään määrä­sivät, jot­ta eivät jou­tu­isi mak­samaan Rem­i­cadea kun­nan bud­jetista. Tämä ohjausvirhe yksinään tuot­ti vuodessa ylimääräisiä meno­ja kymme­nen miljoon­aa euroa. Rem­i­cade-ongel­ma on pois päiväjärjestyk­ses­tä, mut­ta ongel­malli­nen rajan­ve­to sairaalalääkkei­den ja avo­hoitolääkkei­den välil­lä säilyy.

= = =

Jos poti­las joutuu sairaalaan, sairaan­hoitopi­iri laskut­taa hoi­dos­ta kotikun­taa. Vielä 1980-luvul­la kun­nat mak­soi­vat sairaan­hoitopi­ir­ille kiin­teän vuosi­mak­sun, jon­ka puit­teis­sa poti­lai­ta hoidet­ti­in niin paljon kuin rahal­la pystyi hoita­maan. Siir­tymi­nen poti­lasko­htaiseen lasku­tuk­seen tehosti huo­mat­tavasti sairaaloiden toim­intaa. Poti­lai­ta hoidet­ti­in paljon enem­män, mikä oli tietysti hyvä asia kaikkien muiden kuin kun­tien kannal­ta, jot­ka jou­tu­i­v­at kiltisti mak­samaan vuosit­tain nou­se­vat maksut.

Huo­mat­takoon, että sairaan­hoitopi­iri ja kun­ta ovat täs­mälleen samas­sa ase­mas­sa kuin sairaala ja vaku­u­tusy­htiö vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Sairaan­hoitopi­ir­il­lä on varaa hoitaa poti­lai­ta kuin­ka hyvin tahansa, kos­ka laskun mak­saa kun­ta. Erikois­sairaan­hoito on meil­lä erit­täin hyvää, mut­ta siihen on vaikea päästä, kos­ka ter­veyskeskuk­set eivät toi­mi kunnolla.

Ter­veyskeskuk­set eivät toi­mi, kos­ka erikois­sairaan­hoidon kas­va­neet menot ovat vie­neet niiltä rahat. Sik­si nämä pitäisi saa­da samaan organisaatioon.

Moni on esit­tänyt, että val­tio ottaisi vas­tatak­seen erikois­sairaan­hoi­dos­ta, jot­ta sen kulut eivät heilut­taisi pien­ten kun­tien bud­jet­tia. Näin tehti­in Nor­jas­sa. Nyt nor­jalaiset varoit­ta­vat ketään seu­raa­mas­ta hei­dän esimerkkiään. Erikois­sairaan­hoidon poti­las­määrä kas­vaa käsistä, kun peruster­vey­den­hoi­dos­ta voi lähet­tää ilmaisek­si poti­lai­ta keskus­sairaalaan. Monikanavaisu­ut­ta pitää kar­sia, ei lisätä.

Huo­mat­takoon, että työter­veyslääkäri tai aito yksi­ty­is­lääkäri voivat lähet­tää poti­laansa keskus­sairaalaan jatko­tutkimuk­seen yhtä vapaasti tai jopa vapaam­min kuin peruster­vey­den­huolto Norjassa.

(Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä)

54 vastausta artikkeliin “Terveydenhuollon kannustimilla on väliä”

  1. Osmo: “Huo­mat­takoon, että sairaan­hoitopi­iri ja kun­ta ovat täs­mälleen samas­sa ase­mas­sa kuin sairaala ja vaku­u­tusy­htiö vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa. Sairaan­hoitopi­ir­il­lä on varaa hoitaa poti­lai­ta kuin­ka hyvin tahansa, kos­ka laskun mak­saa kunta.”

    Ei pidä paikkaansa: kun­ta on pelkästään laskun­mak­sa­jan ase­mas­sa, mut­ta (kuten kir­joitit) vaku­u­tusy­htiö voi kon­trol­loi­da eikä mak­sa turhasta.

    Vaku­u­tus­po­h­jaiset jär­jestelmät ovat kalli­impia, mut­ta ihmiset ovat myös tyy­tyväisem­piä — ja siihen suun­taan Suo­mi siir­tyy hyvää vauhtia.

  2. Vain siitä val­lit­see yksimielisyys, että Suomes­sa ter­vey­den­hoito osa­taan ja sitä saa ainakin yksityislääkäriltä.

    Lystin mak­sajista onkin kehitet­ty varsi­nainen him­meli. Kuitenkin mak­sa­ja on aina se suo­ma­lainen veronmaksaja.Harva var­maan las­kee, mitä hoitor­eis­su todel­la tulee maksamaan.

    Pet­tyneenä olen seu­ran­nut sote­sop­paa. On mon­en­laisia mielip­iteitä, mut­ta hin­ta­lap­pu­ja ei
    juuri mainita.

    Käsit­tämätön­tä on, miten eri vas­tu­u­ta­hot opti­moi­vat vain omia kustannuksiaan.Loppulaskun mak­sa­ja on kuitenkin kaikille sama.

    Ain­oana johtopäätök­senä tästä tun­tuu vankasti siltä, että kus­tan­nusten jako on lev­ähtänyt liian laa­jalle. Kokon­aisu­us ei ketään kiin­nos­ta. Jokainen pelaa omaan pussiinsa.

  3. Rajat esh:n ja pth:n välil­lä ovat keinotekoisia ja toim­i­mat­to­mia. Rajo­jen kaatamis­es­ta ei var­maan löy­dy mis­tään huono­ja kokemuksia.

  4. Siis val­tio vas­taa koko ketjus­ta ja kun­tien val­tiono­su­udet pienenevät. Keskus­sairaalat erikois­tu­vat. Työter­veyshuolto on yri­tyk­sen tar­joa­ma, etu, houkutin työtekijöille.
    Kukaan täys­val­tainen suo­ma­lainen ei voi sanoa, että ei tiedä ter­veen elämän edel­ly­tyk­siä. Tämä kar­sii hömp­päter­veyshuol­lon. Kaikille suo­ma­laisille voidaan teknis­es­ti tehdä ter­veysprofi­ili ja siihen perus­tu­va rajahyöty­laskel­ma. Olisi haus­ka, kun ter­veyshuolto toimisi kuin yri­tys mikä se onkin.

  5. Eräs taho kuitenkin seu­raa poti­las­ta kaikkialle, on oikeutet­tu kaik­keen hoitoa koske­vaan ja mik­sei kus­tan­nuk­si­inkin vaikut­tavaan tietoon: asi­akas itse. Sat­tumoisin sama taho vaikut­taa myös sairastumisalttiuteen.

    Sik­si kaikki­in kului­hin pitäisi kuu­lua merkit­tävä omavas­tu­u­o­su­us, vakuutettunakin.

    Mil­laise­na, mil­laisin huo­jen­nuksin ja mil­laisin kan­nus­timin ja tyrkkäi­lyin se toteutetaan, on toinen asia.

  6. Lisätään nyt sop­paan vielä ennal­taehkäi­sevä hoito.Kun ihmi­nen elää ilman lääkärikäyn­te­jä niin ei tar­jo­ta mitään tarkas­tuk­sia ikääntyneille.Eikä kukaan uskalla edes ehdot­taa sel­l­aisia pakol­lisik­si. Eikä kukaan tule kat­so­maan, että onko se 90 v. mum­meli vielä hengissä.

    Vira­nomaisil­la on tietysti näi­hin ajatuk­si­in mon­ta hyvää tyrmäyskeinoa.On yksilön­va­paut­ta ym.Kustannuksiakin syntyy.

  7. Minä olen kyl­lä ymmärtänyt, että aika yksimielis­es­ti ollaan oltu yhtä mieltä vaku­u­tus­po­h­jaisen jär­jestelmän eduista peruster­vey­den­huol­los­sa. Sen sijaan erikois­sairaan­hoidon jär­jestämi­nen vaku­u­tus­po­h­jais­es­ti on tuot­tanut erit­täin laadukkaan, mut­ta samal­la kalli­in järjestelmän.

    Iso-Bri­tann­ian kokon­aisu­ut­ta­han on yleis­es­ti pidet­ty Euroopan huonoim­pana. Se on tehty luokkay­hteiskun­taan niin, että alalu­ok­ka käyt­tää julk­isia palvelui­ta ja kes­ki- sekä ylälu­ok­ka yksi­ty­isiä palvelui­ta. Mm. kaik­ki tun­te­mani Nokial­la Englan­nis­sa työsken­nelleet oli­vat vaku­u­tusten piiris­sä, joka takasi ter­vey­den­huol­lon yksityissairaaloissa.

  8. ft maail­mal­ta:
    Rajat esh:n ja pth:n välil­lä ovat keinotekoisia ja toim­i­mat­to­mia. Rajo­jen kaatamis­es­ta ei var­maan löy­dy mis­tään huono­ja kokemuksia. 

    Itse asi­as­sa kaikissa mais­sa pohjo­is­mai­ta luku­unot­ta­mat­ta erikois­sairaan­hoito ja peruster­vey­den­hoito ovat aivan eril­lään. Ja sehän on erikoistumista.

    Ja itse asi­as­sa se, että yleis­lääkäri sekä yksi­tyisel­lä puolel­la että ter­veyskeskuk­ses­sa saa kir­joit­taa lähet­teen erikois­sairaan­hoitoon on val­lit­se­va käytän­tö joka puolel­la — eikä se mis­sään sote-ehdo­tuk­ses­sa olisi muut­tunut miksikään.

    Ja se, että lääkäri kir­joit­taa lähet­teen, ei vielä joh­da mihinkään, erikois­sairaan­hoi­dos­sa erikois­lääkäri kuitenkin vielä tutkii ja päät­tää toimenpiteestä.

  9. Suo­ma­laisen yksi­ty­ist­mäskeskustelun erikoisuute­na on aja­tus siitä, kun­nat itse kil­pailut­ta­vat ter­veyspalveli­den tar­joa­jia. Kos­ka julki­nen puoli viimekädessä aina mak­saa pitää palveluista ja toimen­piteistä säätää hin­nat val­takun­nal­lis­es­ti, kuten esim Sak­sas­sa. Kun tar­if­fi­a­sia on hoidet­tu on pitkälti yhden­tekevää suorite­taanko mak­sut kun­nan, val­tion vai vaku­u­tusy­htiön kassasta.

  10. “On myös poti­laan edun mukaista, että kaik­ki mah­dolli­nen tutkitaan.”

    Kum­malli­nen, vaikkakin yleinen, aja­tus. Tutkimiseen liit­tyy riske­jä (invasi­ivi­sis­sa tutkimuk­sis­sa infek­tio-riskit, säteilyaltistus) ja kus­tan­nuk­sia (vähin­tään ajankäyt­tö, huoli löy­dök­sistä) sekä mui­ta ongelmia (mm. merk­i­tyk­set­tömiä löy­dök­siä jot­ka johta­vat turhi­in toimen­piteisi­in ja uusi­in tutkimuksiin).

    Parem­minkin voisi sanoa, että on poti­laan tah­don, ei edun, mukaista että kaik­ki mah­dolli­nen tutkitaan.

  11. “Jokaisel­la rahoit­ta­jal­la on houku­tus min­i­moi­da menon­sa, vaik­ka siitä aiheu­tu­isi paljon suurem­pia kus­tan­nuk­sia toisaalla.”

    Esimerk­ki: Muu­ta­ma vuosi sit­ten, tuol­loin 90-vuo­tias, Lpr:ssa asu­va äiti­ni jou­tui keuhkoku­umeen takia Etelä-Kar­jalan keskus­sairaalaan, jos­sa hän oli pari päivää kalli­il­la paikalla Nova-osastolla. 

    Kos­ka suo­raan suoneen meni yhä antibioot­te­ja, piti saa­da tietyn statuk­sen omaa­va paik­ka. Lähin vapaa paik­ka löy­tyi Parikkalan sairaalas­ta (kuu­luu ja kuu­lui EKSO­TEen) 100 km:n päästä. Ja siel­lä äiti­ni sai todel­la hyvää hoitoa, mis­tä iso kiitos. 

    Maates­saan hän sai kuitenkin tukok­sen jalka­an. Äiti vieti­in keskus­sairaalaan, jos­sa diag­noosi vahvis­tet­ti­in ja lähetet­ti­in klo 21 tienool­la takaisin Parikkalan sairaalaan. Sieltä piti ehtiä jo seu­raa­vana aamu­na klo 8:ksi tukok­sen varsi­naiseen hoitoon. Illan­su­us­sa takaisin Parikkalaan. 

    Noin 30 tun­nin sisäl­lä 90-vuo­tias äiti­ni tait­toi siis neljä ker­taa 100 km:n matkan (Pla-Lpr, Lpr-Pla, Pla-Lpr ja Lpr-Pla). Ja oli tietenkin aivan uupunut eikä ymmärtänyt, mis­sä mil­loinkin oli tai mihin oli matkalla ja miksi.

    Lpr:n kaupun­ki var­mas­tikin säästi, tai ainakin tilas­tot kau­nis­tu­i­v­at. Mut­ta mitkä oli­vat todel­liset kus­tan­nuk­set ja todel­liset säästöt? Ehkä EKSOTEkin kokon­aisu­udessaan säästi, onhan se nyt val­takun­nalli­nen hyvä esimerk­ki toimin­nan tehostamise­ta ja kus­tan­nusten leikkaamisesta.

    Eikö täl­laises­sa tilanteessa edes olisi tul­lut se yhden yön käytävä­paik­ka keskus­sairaalas­sa halvem­mak­si? Äiti­ni olisi käsit­tääk­seni voitu myös viedä yhdek­si yök­si palvelukotin­sa omaan huoneis­ton­sa, sil­lä talos­sa on ympärivuorokau­ti­nen hoito.

    Tilanne lie­nee nyt yhä pahempi. Äidil­läni on nyt jo elvy­tyskiel­to ja kun­to huo­mat­tavasti alem­pi. Eli keuhkoku­ume kyl­lä hoide­taan, mah­dol­lista tukos­ta ei.

    Olisi, Osmo, muka­va saa­da sin­ul­ta asi­as­ta käsi­tys. Ja muil­takin arvioi­ta siitä, miten ihmeessä yhtälö ratkaistaan, kun laito­spaikko­ja vähen­netään ja kun hoidon tarve kuitenkin vain kasvaa?

  12. Raimo K: Ja se, että lääkäri kir­joit­taa lähet­teen, ei vielä joh­da mihinkään, erikois­sairaan­hoi­dos­sa erikois­lääkäri kuitenkin vielä tutkii ja päät­tää toimenpiteestä.

    Ylläol­evas­sa kap­paleessa on sisäi­nen ris­tiri­ita. Sil­läkin on ihan merkit­tävä hin­ta­lap­pu, että erikois­lääkäri tutkii.

  13. Viherinssi: Ylläol­evas­sa kap­paleessa on sisäi­nen ris­tiri­ita. Sil­läkin on ihan merkit­tävä hin­ta­lap­pu, että erikois­lääkäri tutkii. 

    Ei ole ris­tiri­itaa, vaik­ka hin­ta­lap­pu onkin. Tutkimus mak­saa kymppe­jä, ehkä sata­sia, oper­aa­tio ton­ne­ja ja kymppitonneja.

    No, insinöörille kympitkin voivat ilmeis­es­ti olla merkittäviä.

  14. Omako­htais­ten koko­musten perus­teel­la en jaa näke­mys­tä Bri­tann­ian ter­vey­den­huol­lon luokkaeroista. Tosin itse kävin julkises­sa sairaalas­sa pienessä yliopis­tokaupungis­sa ja otos ei siten ole kovin edustava 😉 

    Olin hirveän huolis­sani että mitä joudunkaan käyn­nistä mak­samaan kun pelkäsin jenkki­tyylistä meininkiä, mut­ta kaik­ki mukaan lukien rönt­gen­it yms oli­vatkin ilmaisia ja lääkäri­in pääsi suo­raan ilman jonot­tamista. Ei siis valit­tamista brit­tien sairaanhoitosysteemistä.

  15. Sirk­ka-Liisa:
    Olisi, Osmo, muka­va saa­da sin­ul­ta asi­as­ta käsi­tys. Ja muil­takin arvioi­ta siitä, miten ihmeessä yhtälö ratkaistaan, kun laito­spaikko­ja vähen­netään ja kun hoidon tarve kuitenkin vain kasvaa?

    Eikös tässäkin blo­gin kom­menteis­sa ole esitet­ty jo se “Ain­oa Oikea Ratkaisu™”? Eli yksi­ty­is­tetään lisää ja vieritetään isom­pi omavas­tuu asiakkaalle.

    Täl­löin mitään mainit­se­maasi pelleilyä ei tehtäisi, vaan mak­sukyvyn mukaan poti­las joko hoidet­taisi­in tai jätet­täisi­in hoitamatta.

    Laito­spaikko­jakin olisi juuri riit­tävästi, eli kaikille joille on varaa maksaa.

  16. Out­sider ja Han­nu jo kom­men­toi­vat ennal­taehkäisyä. Palaan siihen vielä. Joukkomit­taiset ennal­taehkäisykam­pan­jat on kai helpom­pi toteut­taa verora­hoit­teises­sa järjestelmässä?

    Sosi­aal­i­his­to­ri­an luen­nol­la kuule­mani nip­peli­ti­eto: kun strep­to­mysi­i­ni ja muut ihmelääk­keet 40-luvun lop­ul­la tuli­vat, las­ki tubikuolleisu­us nopeasti läh­es kaikkial­la Euroopas­sa. Suomes­sakin, joka oli ollut ”mus­ta läiskä Euroopan kar­tal­la” kuten joku 30-luvul­la sanoi.
    Ran­s­ka ei meinan­nut mon­een vuo­teen saa­da taud­ista lop­ullista niskalenkkiä, vaik­ka se toki siel­läkin paljon väheni. Suo­mi meni ohi, ja mon­et muutkin. Ran­skas­sa kun sys­tee­mi tosi­aan perus­tui siihen, että tut­tu per­helääkäri tut­ki ja val­tio mak­soi. Dupont ei halun­nut kuul­la, että lope­ta Gauloise’in ketjupolt­to ja mene parik­si kuukaudek­si paran­to­laan. Lop­ul­ta hänet sit­ten vieti­in paareilla.

    Pekka Puskan koles­terolin vas­tainen sotaret­ki saati­in meil­lä toteutet­tua perus­teel­lis­es­ti (pekonin ystävän mielestä liiankin hyvin).

    Näil­lä on enää vain anek­dootin merk­i­tys. Mut­ta kansan­tau­dit tule­vat ja menevät. Yksi esimerk­ki on nais­ten kohdunkaulan syövän seu­lon­ta. Miten se toteutetaan puh­taasti vaku­u­tuk­si­in perus­tu­vas­sa järjestelmässä?
    Asian vier­estä: yksi näkökul­ma keskustelus­sa asevelvol­lisu­us ver­sus palk­ka-armei­ja on jäänyt pait­sioon. Jos kaik­ki parikymp­piset miehet eivät enää joudu/pääse ”syyni­in”, mitä ter­veysvaiku­tuk­sia sil­lä voisi olla?

  17. Juk­ka Siren: Pekka Puskan koles­terolin vas­tainen sotaret­ki saati­in meil­lä toteutet­tua perus­teel­lis­es­ti (pekonin ystävän mielestä liiankin hyvin). 

    Kyl­lähän täl­lainen kam­pan­join­ti voitaisi hyvin tehdä myös markki­nae­htois­es­ti, eli mar­gari­inite­htaan man­neki­i­ni olisi viral­lis­es­tikin mar­gari­inite­htaan leivis­sä, ja sit­ten joku muu kat­soisi kansan­ter­vey­den perään.

    Ai niin, nyt on ikävä EU, ei Pohjois-Kar­jala-pro­jek­ti enää onnis­tu­isi kun pitäisi olla näyt­töä niistä ter­veysvaiku­tuk­sista eikä vain toiveajattelua.

  18. Hyvää ana­lyysia siitä, mitä paran­net­tavaa Suomen ter­vey­den­huol­lon rahoituk­ses­sa voisi olla. Rahoi­tus lie­nee tärkein ja ehkä ain­oakin ter­vey­den­huol­los­sa selvästi uud­is­tus­ta kaipaa­va kohta.

    Sote-uud­is­ta­jat voisi­vat aloit­taa hom­mansa alus­ta ja keskustel­la ensin täl­laiseen asi­atyyli­in siitä, mitä paran­nus­tarpei­ta nykyisessä sote-jär­jestelmässämme mah­dol­lis­es­ti on.

    Erikois­sairaan­hoito on meil­lä erit­täin hyvää, mut­ta siihen on vaikea päästä, kos­ka ter­veyskeskuk­set eivät toi­mi kunnolla.

    Ter­veyskeskuk­set eivät toi­mi, kos­ka erikois­sairaan­hoidon kas­va­neet menot ovat vie­neet niiltä rahat. Sik­si nämä pitäisi saa­da samaan organisaatioon.

    Tämä koh­ta oli hämärä. Jos erikois­sairaan­hoidon menot ovat nousseet, kai on syytäkin käyt­tää niitä hie­man vähem­män (kos­ka hyö­ty suh­teessa hin­taan laskee).

    Mak­samiset on tosi­aan hyvä jär­jestää niin, että huonoon hoitoon ja väärään säästämisenn kan­nus­tavia vinoumia ei ole. Tuos­sa edel­lä ter­veyskeskuk­set toimi­vat kuitenkin kai aivan oikein — ainakin jos tuos­sa oletet­ti­in, että ter­veyskeskuk­set mak­soi­vat sekä perus- että erikois­sairaan­hoidon kulut. Vas­tu­ut siis oli­vat yhdessä organ­isaa­tios­sa kuten pitikin. Vai olivatko?

    Tuo kun­nan kaut­ta kaik­ki mak­sut kier­rät­tävä malli on siis yksi hyvä malli, vai kuin­ka? Tuo yksi taho hoitaisi kaiken ennakoivas­ta kun­non ylläpitämis­es­tä erikoiss­sairaan­hoidon kului­hin. Tämä ei estä täy­den­tämästä mallia (jos halu­taan) esim. niin, että val­tio mak­saa hie­man lisä­tukea sel­l­aisille kun­nille, joil­la on joitain kalli­ita tautikeskitymiä.

  19. 10–20 % suo­ma­lai­sista aiheut­taa 80 % sote-menoista.

    Kus­tan­nusten jakamisen sijas­ta pitäisi ensisi­jais­es­ti keskustel­la siitä, miten estämme näitä 10–20 % elämästä epäter­veel­lis­es­ti ja syn­nyt­tämästä turhia kus­tan­nuk­sia. Elin­ta­so­sairauk­sien, yli­pain­on, liikku­mat­to­muu­den, alko­holin, huumei­den ym. ihmis­ten itsen­sä vapaae­htois­es­ti syn­nyt­tämien ongelmien ehkäisemisen osalta tun­tuu siltä, että jär­jestelmämme on nos­tanut kädet pystyyn. Aika, ener­gia ja rahat käytetään erit­täin kalli­iden seu­rausten hoita­miseen, ei syi­den poistamiseen.

    Yksilön vas­tu­u­ta, myös taloudel­lista vas­tu­u­ta omas­ta kun­nos­taan on lisät­tävä olen­nais­es­ti. Painavaa kep­piä ja isoa porkkanaa, kiitos. Pään­silit­te­ly ja pehmoilu vie Suomen täl­läkin sek­to­ril­la perikatoon.

  20. Pekka Pes­si: Ai niin, nyt on ikävä EU, ei Pohjois-Kar­jala-pro­jek­ti enää onnis­tu­isi kun pitäisi olla näyt­töä niistä ter­veysvaiku­tuk­sista eikä vain toiveajattelua.

    Peräpei­likri­ti­ik­ki on aika hedelmätön­tä, kul­loisenkin parhaan tieteel­lisen tiedon varas­sa toim­imi­nen on pidem­män päälle parem­pi strate­gia kuin toimimattomuus.

  21. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Tämä koh­ta oli hämärä. Jos erikois­sairaan­hoidon menot ovat nousseet, kai on syytäkin käyt­tää niitä hie­man vähem­män (kos­ka hyö­ty suh­teessa hin­taan laskee).
    ‘snip’

    Hämärää tun­tuu ole­van — ja paljon.
    Siis esim. ei leika­ta niin syvältä, “kos­ka hyö­ty suh­teessa hin­taan laskee”?
    Tai leikataan ihan vähän vaan?
    Tai jätetään joitakin leikkaamatta?
    Vai miten ajat­telit käyt­tää erikois­sairaan­hoitoa vähemmän?

  22. Vesa:
    10–20 % suo­ma­lai­sista aiheut­taa 80 % sote-menoista.

    Kus­tan­nusten jakamisen sijas­ta pitäisi ensisi­jais­es­ti keskustel­la siitä, miten estämme näitä 10–20 % elämästä epäter­veel­lis­es­ti ja syn­nyt­tämästä turhia kus­tan­nuk­sia. Elin­ta­so­sairauk­sien, yli­pain­on, liikku­mat­to­muu­den, alko­holin, huumei­den ym. ihmis­ten itsen­sä vapaae­htois­es­ti syn­nyt­tämien ongelmien ehkäisemisen osalta tun­tuu siltä, että jär­jestelmämme on nos­tanut kädet pystyyn. Aika, ener­gia ja rahat käytetään erit­täin kalli­iden seu­rausten hoita­miseen, ei syi­den poistamiseen.

    Yksilön vas­tu­u­ta, myös taloudel­lista vas­tu­u­tao­mas­ta kun­nos­taan on lisät­tävä olen­nais­es­ti. Painavaa kep­piä ja isoa porkkanaa, kiitos. Pään­silit­te­ly ja pehmoilu vie Suomen täl­läkin sek­to­ril­la perikatoon. 

    Uno­hdit geen­imuun­telun, ei näitä muuten ratkaista.

  23. 10–20 % suo­ma­lai­sista aiheut­taa 80 % sote-menoista.

    Onko var­ma, että nänä 10–20% suo­ma­lai­sista ovat joka vuosi samat ihmiset?

  24. Osmo: “Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on houku­tus tehdä tutkimuk­sia ja antaa hoito­ja, jot­ka verora­hoit­teises­sa jär­jestelmässä jätet­täisi­in vähäis­ten ter­veyshyö­ty­jen vuok­si tekemättä.”

    Vaku­u­tuk­sis­sa on yleen­sä omavas­tuu, niin myös sairaus­vaku­u­tuk­ses­sa Suomes­sa (ja onkin melko korkea) — tämä vähen­tää merkit­tävästi turhuuksia.

  25. Kaikesta tästä rahavir­ras­ta huoli­mat­ta esimerkik­si Suomeen muut­taville thaimaalaisille suo­ma­lainen ter­vey­den­huolto on “järky­tys”. Ensin­näkin se on pyrokraat­ti­nen ja jäykkä, joudu­taan juok­se­maan mon­een ker­taan ja odot­tele­maan. Suo­ma­lainen julki­nen ter­vey­den­huolto on kuule­ma saman­tyyp­pinen kuin Thaimaas­sa on ter­vey­den­huolto maaseudulla.

    Noin 30€/kk niin saa Bangkokissa sel­l­aisen vaku­u­tuk­sen, jol­la saa hyvää hoitoa yksityissairaalassa.

    Puheet suo­ma­laisen ter­vey­den­huol­lon huip­pu­laadus­ta ovat vai­en­neet jo aiko­ja sit­ten. Nyt ollaa hil­jaa, eli tarkoit­ta­nee, että laatu on huonoako?

  26. Raimo K:
    Osmo: “Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on houku­tus tehdä tutkimuk­sia ja antaa hoito­ja, jot­ka verora­hoit­teises­sa jär­jestelmässä jätet­täisi­in vähäis­ten ter­veyshyö­ty­jen vuok­si tekemättä.”

    Vaku­u­tuk­sis­sa on yleen­sä omavas­tuu, niin myös sairaus­vaku­u­tuk­ses­sa Suomes­sa (ja onkin melko korkea) – tämä vähen­tää merkit­tävästi turhuuksia.

    Ei lääkäril­lä ole omavas­tu­u­ta vaan poti­laal­la. Ei sitä poti­las pysty arvioimaan, mikä on turhaa ja mikä ei. Se on aina lääkärin tehtävä. Jos turhu­udet ovat kan­nat­tavia lääkärille, niin tok­i­han hän niitä määrää.

  27. Raimo K:
    Vai miten ajat­telit käyt­tää erikois­sairaan­hoitoa vähemmän?

    Jos erkois­sairaan­hoito kallis­tuu, kun­ta saa enem­män ter­veyshyö­tyjä palkkaa­mal­la yhden ylimääräisen lääkärin kuin sijoit­ta­mal­la vas­taa­vat rahat muu­ta­maan tak­si­matkaan kalli­ille erikoislääkärille.

  28. spot­tu: Peräpei­likri­ti­ik­ki on aika hedelmätön­tä, kul­loisenkin parhaan tieteel­lisen tiedon varas­sa toim­imi­nen on pidem­män päälle parem­pi strate­gia kuin toimimattomuus. 

    Tot­ta hitossa pitäisi toimia tieteel­lisen tiedon varas­sa. Nyt 40–50 vuot­ta myöhem­min tiede­tään, että kil­pail­e­vat teo­ri­at oli­vat oike­as­sa, mut­ta sil­loin 1970-luvul­la oli vain olev­inaan niin saatanan kiire, että näyt­tö voitin jät­tää huomioimat­ta sekä kole­stro­li­teo­ria ja tyy­dyt­tyneen ras­van vaiku­tus jät­tää testaamatta.

  29. Tim­oT: Ei lääkäril­lä ole omavas­tu­u­ta vaan poti­laal­la. Ei sitä poti­las pysty arvioimaan, mikä on turhaa ja mikä ei. Se on aina lääkärin tehtävä. Jos turhu­udet ovat kan­nat­tavia lääkärille, niin tok­i­han hän niitä määrää. 

    Ei kai lääkäri niitä hoito­ja maksa?

    Ja kyl­lä viime kädessä poti­las itse arvioi, mis­tä kan­nat­taa mak­saa ja mis­tä ei. Vaik­ka lääkäri “määrää”, poti­laan ei ole pakko tul­la oper­aa­tioon eikä myöskään syödä lääkkeitään.

    Ja tässä omavas­tuu on tarpeen.

    Ja onpa kum­ma, kun aina joku muu tietää parem­min, mikä on oikein.

  30. Vaku­u­tus­muo­toinen ter­vey­den­huolto ain­oana vai­h­toe­htona on var­maan tutk­i­tusti julk­ista tehot­tomam­paa, mut­ta onko ole­mas­sa tutkimusti­etoa jär­jestelmästä jos­sa vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon tarkoi­tus on vain täy­den­tää ole­mas­saol­e­vaa julk­ista ter­vey­den­huoltoa, vieläpä siten että vähiten ter­veyspalvelu­ja tarvit­se­vat, siis työssäkäyvät ovat omas­sa järjestelmässään?

    Entäpä jos julkisen jär­jestelmän täy­den­tämi­nen vaku­u­tusve­toisel­la onkin opti­maa­li­nen tapa irrot­taa jatku­vasti kas­vavas­ta ter­veyspalvelu­jen kysyn­nästä aito tarve ja siirtää lop­ut kysyn­nästä markki­namekanis­min piiriin?

    Jos näin olisi, niin nykyiset avokä­tiset Kela-kor­vauk­set vain sotke­vat markkinamekanismeja.

  31. “Huo­mat­takoon, että työter­veyslääkäri tai aito yksi­ty­is­lääkäri voivat lähet­tää poti­laansa keskus­sairaalaan jatko­tutkimuk­seen yhtä vapaasti tai jopa vapaam­min kuin peruster­vey­den­huolto Norjassa.”

    Näin se on, kun olin töis­sä niin erikois­sairaan­hoitoon ja kalli­isin tutkimuk­si­in pääsi pyytämät­tä eikä tarvin­nut jonot­taa, omas­ta kalen­ter­ista saat­toi kat­soa mil­loin joudan tutkimuk­si­in ja hoitoon. 

    Mut­ta terkkaris­sa tilanne on toinen, jo yleis­lääkärille on vaikea päästä, erikois­lääkärille pääsee vain päivystyk­sen kautta

  32. Yksi piirre sote-onge­mas­sa on van­hus­ten kotihoito.Kun van­hus­ta yritetään epä­toivois­es­ti hoitaa kotona, mikä on lopus­sa epäin­himil­listä heitteillejättöä.Kun van­hus ei kykene enää yksinker­taisim­paankaan toim­intoon niin siitä huoli­mat­ta hänet pakote­taan pysymään kotona

    Kyseessä on enem­mänkin heitteillejättö

    Jos van­huk­sel­la on huoe­hti­joi­ta niin he kyöräävät van­huk­sen tois­tu­vasti päivystyk­seen , jos­ta van­hus taas palaute­taan kotiin.

    Tähän on taas reagoitu nos­ta­mal­la ambu­lanssimiehistön kyn­nys­tä ottaa van­hus kyytiin.

    Niin­pä esim isääni ambu­lanssi kävi kat­so­mas­sa kolme kertaa.Vasta kun sain tiedon tilanteesta ja soitin häkeen van­hus otet­ti­in kyyti­in ja vieti­in sairaalaan, tosin liian myöhään , liuo­tushoitoa ei enää voitu aloit­taa, se oli myöhäistä.Tuloksena oli sydä­men vajaa­toim­inta johon hän sit­ten myöhem­min menehtyi.

    Ambu­lanssimiehistö selit­ti , etteivät he voi ottaa van­huk­sia kyyti­in ennen kuin van­huk­set ovat riit­tävän huonos­sa kun­nos­sa. Haukku­jen pelos­sa ajel­laan hupilenkkejä

  33. Tuo van­huk­sen hoit­a­mi­nen kotona on viety liian pitkälle , se on muut­tunut heitteillejätöksi

    Ja tuo edestakainen aje­lut­ta­mi­nen kuor­mit­taa eri­laiset ter­vey­den­hoidon päivystyspis­teet ja nos­taa niiden kulu­ja ja hyö­ty on vähäinen

    Ja väli­in tip­puu van­huk­sia, joil­la on todel­li­nen ongelma

    Päivystyskäyn­nit voitaisi­in kor­va­ta laitoshoidol­la ja olisi inhimillisempää

  34. Kari N:
    10–20 % suo­ma­lai­sista aiheut­taa 80 % sote-menoista.

    Onko var­ma, että nänä 10–20% suo­ma­lai­sista ovat joka vuosi samat ihmiset?

    Osmo 29.12.2014 Asukkaiden valikoin­ti ja sote-menot: “Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan kymme­nen pros­ent­tia kun­nan asukkaista aiheut­ti 81 % kun­nan sote-menoista. Nois­sa suurku­lut­ta­jis­sa on tietysti henkilöitä, joil­la on vuo­den aikana ollut jokin kallis leikkaus, mut­ta pääasi­as­sa kyse on huono-osaisu­ud­es­ta, joka näkyy sekä sosi­aal­i­työn että ter­veyspalvelu­jen tarpeena.”

    Näp­pitun­tu­mal­la valitet­ta­van paljon sote­menoista kasaan­tuu. THL lie­nee selvit­tänyt asi­aa, mut­ta en tähän hät­tään löytänyt dataa. 

    Moni ei halua nos­taa täl­laisia asioi­ta keskustelu­un, kun työha­lut­to­mia, alko­holis­te­ja, narkkare­i­ta, rikol­lisia, sairaal­loisen yli­pain­ois­ia ym. ei saa syyl­listää. Jos Suo­mi aikoo oikeasti selvitä konkurs­si­u­ral­taan, niin tosi­asi­at on tun­nustet­ta­va ja tehtävä tarvit­ta­vat päätökset.

  35. Sin­ga­pores­sa on maail­man parhai­ta ter­vey­den­hoito­ja ja hin­ta puo­let suo­ma­lais­es­ta. Soin­in­vaarakin on vaat­in­ut Suomeen Sin­ga­poren mallin tapaista. Sen poh­jana on perustili, joka saa ihmisen vas­tu­useen elin­tavois­taan ja turhista toimista mut­ta mah­dol­lis­taa köy­hillekin kun­non hoidon.

  36. Raimo K: Ei kai lääkäri niitä hoito­ja maksa?

    Ja kyl­lä viime kädessä poti­las itse arvioi, mis­tä kan­nat­taa mak­saa ja mis­tä ei. Vaik­ka lääkäri “määrää”, poti­laan ei ole pakko tul­la oper­aa­tioon eikä myöskään syödä lääkkeitään.

    Ja tässä omavas­tuu on tarpeen.

    Ja onpa kum­ma, kun aina joku muu tietää parem­min, mikä on oikein.

    Tiedätkö Sinä, mitkä ovat tarpeel­lisia tutkimuk­sia ja lääkkeitä, jos vaikka­pa oikea puoleni on hal­vaan­tunut yön aikana? Minä ainakin tarvit­sen siihen lääkärin apua, ehkä Sinä et.

  37. Vesa:
    10–20 % suo­ma­lai­sista aiheut­taa 80 % sote-menoista.

    Kus­tan­nusten jakamisen sijas­ta pitäisi ensisi­jais­es­ti keskustel­la siitä, miten estämme näitä 10–20 % elämästä epäter­veel­lis­es­ti ja syn­nyt­tämästä turhia kus­tan­nuk­sia. Elin­ta­so­sairauk­sien, yli­pain­on, liikku­mat­to­muu­den, alko­holin, huumei­den ym. ihmis­ten itsen­sä vapaae­htois­es­ti syn­nyt­tämien ongelmien ehkäisemisen osalta tun­tuu siltä, että jär­jestelmämme on nos­tanut kädet pystyyn. Aika, ener­gia ja rahat käytetään erit­täin kalli­iden seu­rausten hoita­miseen, ei syi­den poistamiseen.

    Yksilön vas­tu­u­ta, myös taloudel­lista vas­tu­u­ta omas­ta kun­nos­taan on lisät­tävä olen­nais­es­ti. Painavaa kep­piä ja isoa porkkanaa, kiitos. Pään­silit­te­ly ja pehmoilu vie Suomen täl­läkin sek­to­ril­la perikatoon. 

    Osmo on tietysti tätäkin asi­aa jo aiem­min ehtinyt käsitel­lä kir­joituk­ses­saan Sosi­aaliset ter­vey­serot 12.2.2015. Tässä siitä otteita:

    “Olemme olleet vaku­ut­tunei­ta, että pitkit­tynyt työt­tömyys on vaarak­si ter­vey­delle, kos­ka työt­tömistä pitkäaikaistyöt­tömät ovat sairaampia ja ter­veim­mät ovat töis­sä. Petri Böck­e­man ja Pekka Ilmakun­nas tutki­vat asi­aa Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­ses­sa pitkit­täi­saineis­tol­la ja havait­si­vat, että pitkäaikaistyöt­tömien ter­veys ei ollut heiken­tynyt työt­tömyy­den aikana, vaan he oli­vat sairai­ta jo työt­tömik­si joutues­saan. Sairaus pitkit­ti työt­tömyyt­tä eikä päinvastoin.”

    “Onko yhteiskun­nan vika, että ammat­tik­oul­u­laiset polt­ta­vat enem­män tupakkaa ja köy­hät syövät itsen­sä lihaviksi ja lenkkeilevät vähem­män? Pelkästään erot tupakoin­nis­sa ennus­ta­vat liki kol­men vuo­den eroa eli­na­jan odot­teessa lukioon ja ammat­tik­oulu­un menevien välillä.”

    “Kun nyt tupakas­ta tuli puhe, mik­si melkein kaik­ki mie­len­ter­veyskuntoutu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puutet­ta lääk­i­tyk­sessä? Aiko­ja sit­ten havait­ti­in, että ADHD-nuo­ril­la on kohon­nut ris­ki pää­tyä amfe­tami­inin ongelmakäyttäjiksi.”

    Ja kir­joituk­sen­sa lopuk­si Osmo tekee tärkeän ehdo­tuk­sen, jota lämpimästi kannatan: 

    “On käyn­nis­tet­tävä määräaikaiset ter­veystarkas­tuk­set kut­supo­h­jal­la kaikille ter­veyskeskusten asi­akkaille, joil­la sitä ei ole työter­veyshuol­lon puoles­ta. Tästä voisi säätää vaik­ka lain.”

    Itse jatkaisin tästä vielä eteen­päin niin, että mikäli henkilö ei näi­den ter­veystarkas­tusten ja niiden perus­teel­la tehty­jen kun­to-ohjelmien perus­teel­la paran­na tapo­jaan, vaan jatkaa holtit­to­mia elämän­tapo­jaan, niin tämä sank­tioitaisi­in vaikka­pa merkit­tävästi korkeam­mil­la mak­su­o­suuk­sil­la hoitoku­luista. Ja kun­nos­taan huole­htiville voitaisi­in mak­saa vuosit­tain tulospalkkio veron­palau­tuk­sen muodossa.

  38. Tim­oT: Tiedätkö Sinä, mitkä ovat tarpeel­lisia tutkimuk­sia ja lääkkeitä, jos vaikka­pa oikea puoleni on hal­vaan­tunut yön aikana? Minä ainakin tarvit­sen siihen lääkärin apua, ehkä Sinä et. 

    Olet tur­vau­tunut saivarteluun.

    Kyl­lä minäkin tuos­sa tilanteessa tarvit­sisin lääkärin apua ja jopa hakeu­tu­isin lääkärin hoitoon — ja olisin melko kiukkuinen, jos joku (vaikka­pa Tim­oT tai Osmo) esit­täisi, että ne ovat turhuuksia.

    Mut­ta tästä ei ole kysymys (jos ei saivar­rel­la) vaan siitä, että on ihmisiä, jot­ka hakeu­tu­vat tutkimuk­si­in ja hoitoi­hin, vaik­ka eivät ole sairai­ta. No, nekään eivät aina ole turhia, mut­ta omavas­tuu rajoit­taa niiden kysyn­tää sopivasti.

  39. spot­tu:
    Vaku­u­tus­muo­toinen ter­vey­den­huolto ain­oana vai­h­toe­htona on var­maan tutk­i­tusti julk­ista tehottomampaa
    ‘snip’

    Se on kalli­im­paa, mut­ta onko se tehottomampaa?

    Sak­salaiset (ja hol­lan­ti­laiset jne.) mak­sa­vat enem­män, mut­ta ovat tyytyväisiä.

  40. Vesa: Osmo on tietysti tätäkin asi­aa jo aiem­min ehtinyt käsitel­lä kir­joituk­ses­saan Sosi­aaliset ter­vey­serot 12.2.2015. Tässä siitä otteita:

    “Olemme olleet vaku­ut­tunei­ta, että pitkit­tynyt työt­tömyys on vaarak­si ter­vey­delle, kos­ka työt­tömistä pitkäaikaistyöt­tömät ovat sairaampia ja ter­veim­mät ovat töis­sä. Petri Böck­e­man ja Pekka Ilmakun­nas tutki­vat asi­aa Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­ses­sa pitkit­täi­saineis­tol­la ja havait­si­vat, että pitkäaikaistyöt­tömien ter­veys ei ollut heiken­tynyt työt­tömyy­den aikana, vaan he oli­vat sairai­ta jo työt­tömik­si joutues­saan. Sairaus pitkit­ti työt­tömyyt­tä eikä päinvastoin.”

    “Onko yhteiskun­nan vika, että ammat­tik­oul­u­laiset polt­ta­vat enem­män tupakkaa ja köy­hät syövät itsen­sä lihaviksi ja lenkkeilevät vähem­män? Pelkästään erot tupakoin­nis­sa ennus­ta­vat liki kol­men vuo­den eroa eli­na­jan odot­teessa lukioon ja ammat­tik­oulu­un menevien välillä.”

    “Kun nyt tupakas­ta tuli puhe, mik­si melkein kaik­ki mie­len­ter­veyskuntoutu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puutet­ta lääk­i­tyk­sessä? Aiko­ja sit­ten havait­ti­in, että ADHD-nuo­ril­la on kohon­nut ris­ki pää­tyä amfe­tami­inin ongelmakäyttäjiksi.”

    Ja kir­joituk­sen­sa lopuk­si Osmo tekee tärkeän ehdo­tuk­sen, jota lämpimästi kannatan: 

    “On käyn­nis­tet­tävä määräaikaiset ter­veystarkas­tuk­set kut­supo­h­jal­la kaikille ter­veyskeskusten asi­akkaille, joil­la sitä ei ole työter­veyshuol­lon puoles­ta. Tästä voisi säätää vaik­ka lain.”

    Itse jatkaisin tästä vielä eteen­päin niin, että mikäli henkilö ei näi­den ter­veystarkas­tusten ja niiden perus­teel­la tehty­jen kun­to-ohjelmien perus­teel­la paran­na tapo­jaan, vaan jatkaa holtit­to­mia elämän­tapo­jaan, niin tämä sank­tioitaisi­in vaikka­pa merkit­tävästi korkeam­mil­la mak­su­o­suuk­sil­la hoitoku­luista. Ja kun­nos­taan huole­htiville voitaisi­in mak­saa vuosit­tain tulospalkkio veron­palau­tuk­sen muodossa.

    Nuo jutut eivät selitä ero­ja mui­hin mai­hin. Suomssa köy­hän ja varakkaan eli­na­jan­odot­teen ero on OECD maid­en suurimpia.

    Tupakkaa syytetään, mut­ta Suo­mi kuu­luu siihe joukkoon, jos­sa kyl­lä polte­taan mut­ta vähän, savukkeil­la mitat­tuna esim pitkäikäisem­mät japani­laiset polt­ta­vat n 3 ker­taa enemmän.Vähemmän polt­ta­vat vain ruot­salaiset ja islanti­laiset mut­ta ruot­saliset nuuskaavat

    .Tupakoin­tiero ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää alim­mas­sa tulolu­okas­sa 40 % polt­taa, mut­ta ylim­mässäkin 20 % ja kuten OECD rap­paris­sa tode­taan, suo­ma­laiset polt­ta­vat vähän, siis ne jot­ka polttavat.

    Viinaa juo­daan kaikissa tulolu­okissa saman ver­ran, juo­matavois­sa toki on ero­ja, mut­ta alko­holin määrä on se ratkai­se­va sairauk­sien kannalta

    Ja muual­lakin juo­daan viinaa ja yhtä paljon ja usein enem­mänkin, eikä se aiheuta yhtä suuria terveyseroja

    Ja kun 60–70 % kansas­ta on yli­pain­oista ja lihavia n 13 % niin ei sekään pelkästään köy­hien ongel­ma ole

    Eikä yli­pain­oisu­us ole myöskään pelkästään suo­ma­lais­ten ongel­ma, Suo­mi on oECD maid­en keskitasoa
    Useim­mis­sa län­si­mais­sa lihavu­userot köy­hien ja varakkaiden välil­lä on yhtä suurta.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylipaino#/media/File:Bmi30chart.png

    Liikun­nas­sa taas ver­tail­laan vain vapaa-ajan liikun­taa eikä huomioi­da työa­jan tai muu­ta hyötyli­ikun­taa .Jos se las­ke­taan mukaan niin köy­him­mät liikku­vat eniten:He tekevät ruumi­il­lista työtä, heil­lä ei ole autoa, ei varaa tak­si­in ja niin­pä useim­mat matkat tehdään jalan tai pyörällä.Julkisen liiken­tenekin käyt­tö edel­lyt­tää liikun­taa pysäkeille.

    Tätä ei ver­tailus­sa huomioida

    Hyvä­tu­loinen tekee kaikkein vaar­al­lis­in­ta työtä eli istuu kaiket päivät ja jos nuo väit­teet pitk­istä päivistä pitävät paikkansa niin ei aikaa vapaa-ajan liikun­nalle juuri jää.

    Hyvä­tu­loisel­la , jol­la on jo koulu­tuk­sen ja sosi­aalisen ase­man tuo­maa hyv­in­voin­tikult­tuuria, on kau­pan päälle myös jatku­va mah­dol­lisu­us seu­ra­ta ter­vey­den­ti­laansa mak­sut­ta ja saa­da asiantun­ti­jakon­sul­taa­tio­ta mil­loin haluaa

    Köy­hän, jol­la ei ole mitään sosi­aalisen taus­tan tai koulu­tuk­sen tuo­maa hyv­in­voin­tikult­tuuria ‚pitäisi selvitä yksin, ilman tarkas­tuk­sia ja ilman konsultaatioita.

    Eliitti,jolla on kaik­ki ter­veyspalve­lut ilmaisek­si käytössä ilman jono­tus­ta ja arvioin­te­ja ja joka ei selviä ilman jatku­vaa ohjaus­ta edel­lyt­tää köy­hältä, että hänen tulee itse olla akti­ivi­nen ja kyetä hoita­maan ter­veyt­tään ilman tukea.

    Suomes­sa on tietois­es­ti halut­tu kat­soa vain Suomen sisäisiä ter­veyskäyt­tä­tymis­ero­ja ja selit­tää eli­na­jan­odot­teen eroa pelkästään tämän varassa.

    Mut­ta ver­tailu muiden maid­en kanssa pal­jas­taa, etteivät nuo seli­tyk­set voi pitää paikkaansa

    Ain­oa selit­tävä tek­i­jä on ter­vey­den­hoidon eriarvoisuus

    http://ec.europa.eu/health/reports/docs/health_glance_2014_en.pdf

  41. Vesa: “Kun nyt tupakas­ta tuli puhe, mik­si melkein kaik­ki mie­len­ter­veyskuntoutu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puutet­ta lääk­i­tyk­sessä? Aiko­ja sit­ten havait­ti­in, että ADHD-nuo­ril­la on kohon­nut ris­ki pää­tyä amfe­tami­inin ongelmakäyttäjiksi.”

    Näitä monionel­maisia on yhteiskun­nas­sa n 30000–40000, vähän miten lasketaan.He kuul­vat useim­miten noi­hin alimpi­in tuolu­okki­in eli alimpaan 10 % tai 20 % .Kun näis­sä ryh­mis­sä on ihmisiä 530000/1060000 tai talouk­sia 250000/500000, joten he kyl­lä aiheut­ta­vat vääristymää , mut­ta eivät merkittävää.

    Ja saman­laisia on muis­sakin yhteiskun­nis­sa, joten ei sekään mikään selit­tävä tek­i­jä ole ter­vy­seroille maid­en välillä

  42. Enpä olisi uskonut, että vielä peuku­tan nim­im. Liian van­han postaus­ta, mut­ta edel­lä ole­va on täyt­tä asiaa 🙂

  43. Liian van­ha on mielestäni kyl­lä ihan hakoteilla.

    1. Kaikkein köy­him­mät eivät käy töis­sä, joten he eivät myöskään saa minkään­laista työperäistä hyötyliikuntaa

    2. Juo­mata­vat todel­lakin vaikut­ta­vat lop­putule­maan. Kar­rikoidusti jos köy­hä juo ker­ral­la sen mitä hyvä­tu­loinen vuodessa, niin se köy­hä kuolee alkoholimyrkytykseen.

  44. Jos haetaan hyvää erikois­sairaan­hoitoa, ei kai kukaan voi väit­tää, etteikö USA:n malli olisi maail­man paras. Se ei ole kat­tavin, mut­ta se on maail­man paras.

    1. Ran­skan sairaan­hoitoa pide­tään maail­man parhaana. Yhdys­val­lat sijoit­tui tulok­sen suh­teen jon­nekin sijalle 80. Johtuu siitä, että jär­jestelmä kohden­taa voimavarat aivan älyttömästi.

  45. Sylt­ty:
    Liian van­ha on mielestäni kyl­lä ihan hakoteilla.

    1. Kaikkein köy­him­mät eivät käy töis­sä, joten he eivät myöskään saa minkään­laista työperäistä hyötyliikuntaa

    2. Juo­mata­vat todel­lakin vaikut­ta­vat lop­putule­maan. Kar­rikoidusti jos köy­hä juo ker­ral­la sen mitä hyvä­tu­loinen vuodessa, niin se köy­hä kuolee alkoholimyrkytykseen.

    Kyl­lä sos­sus­sa juok­sukin kun­toli­ikun­nas­ta käy ja jos kuvaile­masi juo­mat­a­pa olisi yleinen niin Suomes­sa ei olisi köyhiä.

    Eikä köy­häl­lä ole edes rahaa juoda

  46. Sylt­ty:
    Liian van­ha on mielestäni kyl­lä ihan hakoteilla.

    1. Kaikkein köy­him­mät eivät käy töis­sä, joten he eivät myöskään saa minkään­laista työperäistä hyötyliikuntaa

    2. Juo­mata­vat todel­lakin vaikut­ta­vat lop­putule­maan. Kar­rikoidusti jos köy­hä juo ker­ral­la sen mitä hyvä­tu­loinen vuodessa, niin se köy­hä kuolee alkoholimyrkytykseen. 

    Tämä nyt on ihan puppua.

    1) On paljon työssäkäyviä köy­hiä ja eipä mon­es­sakaan työssä enää mitään liikun­taa saa.

    2) Ja tuskin sil­lä köy­häl­lä edes on varaa ker­ral­la juo­da sitä hyvä­tu­loisen vuosian­nos­ta, ei sinne päinkään — eikä var­masti haluakaan.
    Itse asi­as­sa tosi köy­häl­lä ei ole varaa alko­holi­in, siitä alko­ho­liv­ero­tus pitää huolen.

  47. Raimo K: Se on kalli­im­paa, mut­ta onko se tehottomampaa?
    Sak­salaiset (ja hol­lan­ti­laiset jne.) mak­sa­vat enem­män, mut­ta ovat tyytyväisiä.

    On ikuisu­uskysymys halu­taanko mita­ta objek­ti­ivista (näyt­töön perus­tu­vaa) vai sub­jek­ti­ivista (koet­tua) tehokkuutta.

    Oma suosikki­ni julkisen ter­vey­den­huol­lon tavoit­teek­si on sub­jek­ti­ivi­nen tehokku­us, mut­ta a) siihen ei Suomes­sa ole sub­jek­ti­ivise­na oikeutena oikein varaa ja b) yksi­tyi­nen sek­tori pystyy tuot­ta­maan koet­tua tehokku­ut­ta eri­no­maisen tehokkaasti eli tar­jon­taa on jo olemassa.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Ran­skan sairaan­hoitoa pide­tään maail­man parhaana. Yhdys­val­lat sijoit­tui tulok­sen suh­teen jon­nekin sijalle 80. Johtuu siitä, että jär­jestelmä kohden­taa voimavarat aivan älyttömästi.

    Mil­lä perusteella?

    Tasa- arvoisin se on yhteiskun­nan anta­man rahoituk­sen suh­teen. Kun tul­laan tänne pohjoiseen, niin köy­hät mak­sa­vat enem­män kuin rikkaat ja eteläisessä Euroopas­sa rikkaat mak­sa­vat enem­män kuin köy­hät. Kai se Ran­s­ka jää siihen väliin.

  49. Raimo K: Olet tur­vau­tunut saivarteluun.

    Kyl­lä minäkin tuos­sa tilanteessa tarvit­sisin lääkärin apua ja jopa hakeu­tu­isin lääkärin hoitoon – ja olisin melko kiukkuinen, jos joku (vaikka­pa Tim­oT tai Osmo) esit­täisi, että ne ovat turhuuksia.

    Mut­ta tästä ei ole kysymys (jos ei saivar­rel­la) vaan siitä, että on ihmisiä, jot­ka hakeu­tu­vat tutkimuk­si­in ja hoitoi­hin, vaik­ka eivät ole sairai­ta. No, nekään eivät aina ole turhia, mut­ta omavas­tuu rajoit­taa niiden kysyn­tää sopivasti.

    Ai, sinä tarkoititkin turhia lääkäris­säkäyn­te­jä. Minä olen puhunut koko ajan lääkärin määräämistä turhista tutkimuk­sista. Ne ovat eri asia.

  50. Tim­oT: Ai, sinä tarkoititkin turhia lääkäris­säkäyn­te­jä. Minä olen puhunut koko ajan lääkärin määräämistä turhista tutkimuk­sista. Ne ovat eri asia. 

    Siis mielestäsi lääkärin määräämät turhat tutkimuk­set tapah­tu­vat ilman lääkäris­säkäyn­tiä? Eri asi­a­han se…

  51. Eipä näytä menevän Raimo K:lle jakelu­un vaik­ka kuin­ka rauta­lan­gas­ta vään­täisi. Lopetan tämä asian puimisen tähän.

  52. Jotakin kai Ran­skas­sa on viimeis­ten 30 vuo­den aikana tehty oikein, kos­ka ovat nousseet maail­man pitkäikäisimpi­en joukkoon. Oltuaan kauan bkt/as. ver­rat­tuna alisuo­ri­u­tu­jia, varsinkin miehet, suo­ma­lais­ten tavoin. Val­is­tunut arvaus: taustal­la on liikenne‑, tupak­ka- ja viini­val­is­tus ja ennal­taehkäi­sevät joukko­tutkimuk­set, joi­ta kaikkia Ran­skas­sa vaku­u­tu­s­pain­ot­teisu­ud­es­ta huoli­mat­ta on.
    En tuol­la aiem­min sanonut, että patonki­maan nykysys­tee­mi on kelvo­ton, vaan että jonkin­lainen — soti­laiden muotiter­mil­lä — hybri­di sen ja verove­toisen sys­teemin välil­lä voisi olla optimaalinen.

  53. Raimo K: Tämä nyt on ihan pup­pua. On paljon työssäkäyviä köy­hiä ja eipä mon­es­sakaan työssä enää mitään liikun­taa saa.

    Liian Van­ha puhui alim­mas­ta tulolu­okas­ta. En usko että alim­mas­sa tulolu­okas­sa juurikaan käy­dään töis­sä. Toisek­si Liian Van­ha sanoi, että kaikkein köy­him­mät liikku­vat paljon, kos­ka käyvät ruumi­il­li­sis­sa töis­sä. Nyt sinä olet sitä mieltä ettei sel­l­aisia töitä ole.

    No oli­pa niin tai näin, niin köy­hin tulolu­ok­ka ei liiku yhtä paljoa kuin hyvä­tu­loiset vaik­ka miten laskisi. 

    Itse asi­as­sa tosi köy­häl­lä ei ole varaa alko­holi­in, siitä alko­ho­liv­ero­tus pitää huolen.

    No Liian Van­ha sit­ten väit­tää, että kaik­ki juo­vat yhtä paljon. Vas­tauk­sen me tiedäm­mekin: hän halu­aa väit­tää että köy­hien ja hyvä­tu­lois­t­en elin­ta­vat ovat saman­laisia, vaik­ka ne eivät ilmi­selvästi edes voi olla sel­l­aisia ja että ero johtuu siitä kun yhteiskun­ta panos­taa hyvä­tu­lois­t­en terveydenhuoltoon.

    Olit itse tuos­sa ylem­pänä sitä mieltä että Liian Van­han kir­joi­tus oli asi­aa, mut­ta näyt­tää siltä että oletkin kaikesta eri mieltä hänen kanssaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *