Viimeinen vastalauseeni: mietinnöstä ilmenevistä syistä esitys tulee hylätä.

Jätin tänään elä­mä­ni vii­mei­sen vas­ta­lauseen valio­kun­nan mie­tin­töön. Asia kos­ki arvon­li­sä­ve­ron ala­ra­jan nos­toa  8500 euros­ta 10 000 euroon ja huo­jen­nusa­lu­een ylä­ra­jan nos­toa 22 500 euros­ta 30 000 euroon. Vas­ta­lausee­ni kuu­lui lyhyesti

Valio­kun­nan mie­tin­nös­sä ilme­ne­vis­tä syis­tä joh­tuen kat­son, että hal­li­tuk­sen esi­tys tulee hylätä.

Myön­nän, että täs­sä oli muka­na vähän ilki­ku­ri­suut­ta.  Täl­lais­ta tilai­suut­ta ei voi­nut jät­tää käyttämättä.

 

Arvon­li­sä­ve­ron pois­ta­mi­nen pie­nim­mil­tä yri­tyk­sil­tä on kaik­kien puo­luei­den, myös vih­rei­den ohjel­mas­sa. Olen­pa sitä minä­kin esit­tä­nyt ihan oma-aloit­tei­ses­ti. Vero­jaos­ton asian­tun­ti­jat kään­si­vät kui­ten­kin pään. Esi­tys on hyö­dy­tön nii­den tavoit­tei­den kan­nal­ta, joi­ta sil­lä aje­taan, haas­kaa rahaa ja on  hal­lin­nol­li­ses­ti hyvin ras­kas. Ras­kaut­ta aiheut­taa juu­ri tuo huo­jen­nusa­lue, jos­sa vero­vuo­den jäl­keen jo mak­set­tu­ja arvon­li­sä­ve­ro­ja palau­te­taan osit­tain hyvin moni­mut­kais­ten sään­tö­jen puit­teis­sa takai­sin. Näi­tä aika pien­ten raha­sum­mien käsit­te­lyä tekee ja neu­voo 30 vero­hal­lin­non vir­ka­mies­tä. Har­maa­ta talout­ta tor­juu 24 vir­ka­mies­tä. Vero­hal­lin­to esit­ti kom­pro­mis­si­na ala­ra­jan nos­ta­mis­ta 20 000 euroon ja huo­jen­nusa­lu­ees­ta luo­pu­mis­ta koko­naan, mut­ta se taas tuo­tai­si has­sun kan­nus­ti­non­gel­man sii­hen rajal­le. Lii­ke­vaih­to­ra­jan ylit­ty­mi­nen eurol­le voi­si teo­rias­sa (mut­ta vain teo­rias­sa) mak­saa 4800 euroa.

 

Kaik­kien puo­luei­den ohjel­mas­sa esi­te­tään ala­ra­ja nos­ta­mis­ta huo­mat­ta­vas­ti niin, että joku voi oikeas­ti ansai­ta elan­ton­sa yri­tyk­ses­tä, joka on arvon­li­sä­ve­ro­ton. Tämä mak­sai­si pal­jon, mut­ta ei toi­si juu­ri lain­kaan työ­paik­ko­ja. On pal­jon tehok­kaam­pia vero­tu­kia työl­li­syy­den nos­ta­mi­sek­si. Käy­tän­nös­sä tämä joh­tai­si vain ole­vien yri­tys­ten pilk­ko­mi­seen. Kym­me­nen hen­gen kam­paa­mos­ta saa arvon­li­sä­ve­rot­to­man pak­ko­y­rit­tä­jyy­del­lä teke­mäl­lä jokai­ses­ta kam­paa­jas­ta oma yri­tyk­sen­sä. Ja voi­han samal­la hen­ki­löl­lä olla näi­tä Minä Oy:tä kak­si­kin kappaletta.

 

Vero­jaos­to pää­tyi yksi­mie­li­ses­ti hyl­kää­mään esi­tyk­sen – tai ei oikeas­taan hyl­kää­mään, kos­ka se oli­si hal­li­tuk­sel­le niin noloa – vaan pääs­tä­mään sen rau­kea­maan. Tämä taas ei kel­van­nut ryh­män­joh­ta­jil­le, jot­ka käs­ki­vät vie­dä esi­tyk­sen eteenpäin.

 

Vero­jaos­to kir­joit­ti mie­tin­nön, jos­sa perus­tel­laan esi­tyk­sen hyl­kää­mis­tä, mut­ta pani sen ensim­mäi­sek­si virk­keek­si, että hal­li­tuk­sen esi­tys on hyväksyttävissä.

 

Kos­ka minul­la on vähän aamu­ja, pää­tin pitää pää­ni ja kun­nioit­taa sitä tie­toa, jon­ka olim­me asian­tun­ti­joil­ta saa­neet. Vas­ta­lauseen teke­mi­nen oli help­poa, kos­ka hyl­kää­mi­nen oli seik­ka­pe­räi­ses­ti perus­tel­tu mie­tin­nös­sä. Sai vero­jaos­ton jäse­nil­tä run­saas­ti kan­nus­tus­ta vas­ta­lauseen teke­mi­seen juu­ri tuos­sa muodossa.

Tämä on osa ylei­sem­pää poliit­tis­ta ongel­maa, jota olen valais­sut kir­jas­sa Jää­hy­väi­set edus­kun­nal­le. Asiois­ta pää­te­tään sen perus­teel­la, mikä näyt­tää hyväl­tä, vaik­ka tie­det­täi­siin, ettei se oikeas­ti ole hyvä.

Täs­sä meni taas 41 mil­joo­naa euroa Kank­ku­lan kai­voon. Se on hyvä muis­taa hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa, jois­sa pitää sopia vähin­tään parin mil­jar­din meno­leik­kauk­sis­ta. Vii­mei­siä ja vai­keim­pia leik­kauk­sia saa­daan kiit­tää täs­tä vaa­li­tä­kys­tä, kos­ka ne hel­pot leik­kauk­set teh­dään joka tapauksessa.

 

32 vastausta artikkeliin “Viimeinen vastalauseeni: mietinnöstä ilmenevistä syistä esitys tulee hylätä.”

  1. Mah­ta­vaa tämä poli­tiik­ka, kun omas­sa pape­ris­sa lukee jo pää­tök­sen ole­van pas­ka, niin eikös pönt­tö­ei­na­ri­kusi­tol­pat mene pas­kaa puol­ta­maan. Miten­kö­hän las­ke­vat nyt sit­ten sitä työn vero­tus­ta, kun näi­tä rei­kiä ammu­taan kaik­ki muut verot täyteen?

  2. Puo­lu­eet ovat nyt jon­kun aikaa kil­voi­tel­leet sil­lä, kuka panee tämä alv-ala­ra­jan parem­mak­si. Nos­te­taan­ko kymp­pi­ton­niin, vai tupla­taan­ko komeas­ti ja pan­naan rajak­si perä­ti 20 000 euroa?

    Näi­tä ehdo­tuk­sia teke­vät kyl­lä jot­kut, joil­ta puut­tuu joko arvos­te­lu­ky­ky tai tas­ku­las­kin tai molem­mat. Miten joku voi tosis­saan kuvi­tel­la, että täl­lai­sel­la lii­ke­vaih­dol­la oli­si jotain vai­ku­tus­ta työllistämiseen?

    Jos fir­man lii­ke­vaih­to on 20 000 euroa, sii­tä menee käy­tän­nös­sä noin puo­let eli 50 % juok­se­viin menoi­hin: vuo­krat, vakuu­tuk­set, YEL, säh­kö, vesi, kont­to­ri­tar­vik­keet, kir­jan­pi­to, mat­ka­ku­lut jne. Lis­ta on pitkä.

    Yrit­tä­jä­tu­loa” jää siis noin kymp­pi­ton­ni, joka tekee­kin hulp­peat 833 euroa kuus­sa. Siis palk­ka­na yrit­tä­jäl­le. Ja täl­lä lii­ke­vaih­dol­la pitäi­si sit­ten olla jotain vai­ku­tus­ta työl­lis­tä­mi­seen, kun se ei rii­tä edes yrit­tä­jän itsen­sä elättämiseen.

    Mik­si pitää kik­kail­la täl­lai­sel­la näper­te­lyl­lä? Joku voi­si kai­kes­ta käy­dys­tä mels­kees­tä pää­tel­lä, että tekeil­lä oli joku todel­li­nen käde­no­jen­nus pie­ny­rit­tä­jäl­le. Kyl­lä ovat eväät vähissä.

  3. Menee­kö tuo ALVit­to­muus niin ettei asiak­kaal­ta­kaan kerä­tä ALVia vai niin ettei kerät­tyä ALVia vain mak­se­ta val­tiol­le? Molem­mis­sa tosi­aan iso kan­nus­te pie­neh­kön fir­man pilk­ko­mi­sel­le niin että jää uusien rajo­jen alle. Pidän tätä täy­sin jär­jet­tö­mä­nä, mut­ta täy­tyy tie­ten­kin har­ki­ta tuo­ta itsekin.

  4. Pek­ka Klärck: Menee­kö tuo ALVit­to­muus niin ettei asiak­kaal­ta­kaan kerä­tä ALVia vai niin ettei kerät­tyä ALVia vain mak­se­ta valtiolle?

    Jäl­kim­mäi­nen, ks. tar­kem­min vero­hal­lin­non sivuil­ta.

    Jalan­kul­ki­ja: Jos fir­man lii­ke­vaih­to on 20 000 euroa, sii­tä menee käy­tän­nös­sä noin puo­let eli 50 % juok­se­viin menoi­hin: vuo­krat, vakuu­tuk­set, YEL, säh­kö, vesi, kont­to­ri­tar­vik­keet, kir­jan­pi­to, mat­ka­ku­lut jne. Lis­ta on pitkä. 

    No, ei se nyt ihan noin­kaan mene. Juu­ri pie­nes­sä yri­tyk­ses­sä juok­se­vat menot voi­vat olla usein pie­net, kos­ka ope­ra­tii­vi­set puit­teet­kin ovat pie­net. Minul­la itsel­lä­ni on tuon koko­luo­kan yri­tys (ja elän sil­lä, kos­ka saan lisäk­si palk­ka­tu­loa). Mut­ta ainoa tuol­ta lis­tal­ta joka vähen­tää net­to­tu­loa­ni on YEL. Muis­sa suh­teis­sa yri­tys on yhtä kuin minä itse ja asuntoni.

    (Mut­ta minä­kin kyl­lä pidän puhee­na ole­vaa ehdo­tus­ta täy­sin älyt­tö­mä­nä, vaik­ka sii­tä oli­si itsel­le­ni suo­raa rahal­lis­ta hyötyä.)

  5. Miten saa­da töi­hin esi­mer­kik­si vii­si­kymp­pi­set mie­het, joi­ta kukaan ei palk­kaa ja joi­den mää­rä saat­taa vie­lä kas­vaa nykyis­tä­kin hur­jem­mak­si? Monel­le riit­täi­si ton­ni käteen kuus­sa tai alle­kin vii­meis­tään sii­nä koh­das­sa kun perus­päi­vä­ra­ha häämöttää.

    Yrit­tä­jyys on usein ainoa rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to. Pait­si että vero­pro­sen­tik­si tulee hel­pos­ti yli 30% pie­nil­lä­kin bis­nek­sil­lä (jos siis ynnää hen­ki­lö­koh­tai­sen tai toi­mi­ni­men vero­tuk­sen ja alvin). Näin olen kuullut. 

    Kun tekee pimeäs­ti tai muu­ten keplo­tel­len, veroi­hin menee pal­jon vähem­män jos mitään. Aikaa kuluu tosin “vero­suun­nit­te­luun” eli veron­kier­toon. Jol­lain aloil­la se on vai­ke­aa mut­ta toi­sil­la hyvin help­poa. Aina on kiin­ni­jää­mi­sen riski.

    Jos­sain koh­das­sa toi­min­nas­ta pitää teh­dä jul­kis­ta ja lail­lis­ta, jot­ta sai­si edes jon­kin­lai­sen eläk­keen. Sekin voi osoit­tau­tua jol­lain aloil­la hyvin hankalaksi.

    Joten­kin pol­ku yrit­tä­jäk­si pitäi­si saa­da sel­lai­sek­si, että har­maa raha ei oli­si niin hou­kut­te­le­vaa tai usein jopa vält­tä­mä­tön­tä, kun ei muu­ten pär­jää alkuun. 

    ALVit­to­muu­den ylä­ra­jan nos­to ei tie­ten­kään ole ainoa kei­no mut­ta var­maan ihan toimiva.

  6. Alv las­ku­te­taan ja tili­te­tään nor­maa­lis­ti, mut­ta tili­kau­den pää­tyt­tyä sitä voi hakea takai­sin jos lii­ke­vaih­to on jää­nyt alhai­sek­si. Jos tie­tää että tulo jää mata­lak­si, antaa huo­jen­nus hin­noit­te­luun peli­va­raa, kun tie­tää että alvin osuus palau­tuu lopul­ta itsel­le. Raja on kui­ten­kin sen ver­ran mata­la ettei kukaan var­maan tavoit­te­le sen alle jää­mis­tä (itsen­sä pilk­ko­mi­nen monek­si fir­mak­si on sit­ten eri jut­tu). Mut­ta jos vuo­si menee aivan ketuil­le saa vähän hyvi­tys­tä jäl­keen­päin, sii­nä mie­les­sä erään­lai­nen vakuutus.

  7. Jalan­kul­ki­jan” las­kel­mat ovat ylimalkaisia.

    Huo­jen­nuk­si­na saa­ta­via arvon­li­sä­ve­ro­ja ei las­ke­ta lii­ke­vaih­toon, vaan ne ovat yri­tyk­sen mui­ta vero­tet­ta­via tuloja.

    Jos fir­man lii­ke­vaih­to on 20.000 euroa ja sen pääl­le fir­ma sai­si pitää asiak­kail­ta peri­män­sä arvon­li­sä­ve­rot (24 %) eli 4.800 euroa, niin rahaa yri­tyk­sel­le tuli­si 24.800 euroa. 

    Täl­löin yrit­tä­jä voi­si nos­taa palk­ko­ja esi­mer­kik­si 12 x 1.500 = 18.000 euroa. 

    Jos yrit­tä­jä saa aloit­ta­van yrit­tä­jän alen­nuk­sen, niin kysei­sel­lä yrit­tä­jä­tu­lol­la YEL-vakuu­tus­mak­sut vuo­des­sa ovat noin 3.300 euroa. Täl­löin yri­tyk­seen jäi­si vie­lä rahaa mui­hin kului­hin 3.500 euroa.

    Mut­ta täs­tä huo­li­mat­ta olen sitä miel­tä, että ala­ra­jan korot­ta­mi­nen on suh­teel­li­sen teho­ton vero­tu­ki ja että eri­tyi­ses­ti hal­li­tuk­sen esi­tys on tur­han­päi­väis­tä pikkunäpertelyä.

  8. Löy­sin täl­lai­sen VATT:n pape­rin (link­ki alla), jos­sa arvioi­daan, että opti­maa­li­nen ALV-ala­ra­ja oli­si Suo­mes­sa vähän alle 30 000 €. Perus­tee­na täl­le ovat nime­no­maan hal­lin­nol­li­set kus­tan­nuk­set. Pie­nen lii­ke­vaih­don yri­tyk­sil­lä ne ylit­tä­vät kerä­tyn veron mää­rän. Mitäs miel­tä Osmo on tästä?

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k278.pdf

  9. Pik­ku näper­te­lyä, mil­lä Suo­mi ei nouse suosta.

    Alv:n ala­ra­jan nos­to vaik­ka­pa 40 000euroon oli­si sitä jär­keä jota täs­sä tarvittaisiin.

    Käy­tän­nös­sä asia­kas ei mak­sai­si alvia ennen­kuin yrit­tä­jän lii­ke­vaih­to menee tuon sum­man yli, eli kam­paa­mos­sa oli­si vain (esi­merk­ki) kuit­ti 25e, ei sisäl­lä alvia.

    Ja kun ala­ra­jaa menee yli niin alvia ale­taan mak­saa vas­taa sii­tä ensim­mäi­ses­tä yli­me­ne­väs­tä eurosta.

    Ostois­ta­han yrit­tä­jä mak­saa kokoa­jan alvia kuitenkin.

    Moni­ko­han alkai­si yrit­tä­jäk­si kun ala­ra­ja oli­si huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin nyky­mal­lis­sa? eli nii­tä kuu­lui­sia dynaa­mi­sia vaikutuksia.

    Vero­me­ne­tyk­set oli­si luok­kaa 450 mil­joo­naa euroa jos alvia ei mak­set­tai­si mut­ta dynaa­mi­set vero­tuo­tot oli­si isot.

    Yri­tys­ve­roa­han (yhtei­sö­ve­ro) las­ket­tiin juu­ri nii­den dynaa­mis­ten vai­ku­tus­ten vuok­si ja miten kävi: vero­tuo­tot las­ki­vat noin 800! mil­joo­naa euroa ja dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia ei ollut juu­ri laskettavissa.

    Eli men­nään niin­kuin ennen­kin, rik­kaat rikastuu(verot mini­miin) ja köy­hil­le ei edes anne­ta mah­dol­li­suut­ta aloit­taa rikas­tu­mi­nen yrittämisellä.

    Ja jos joku halu­aa kik­kail­la ala­ra­jan kans­sa niin kik­kail­koon, ei se raha tääl­tä häviä mihinkään.
    Yrit­tä­jä mak­saa kui­ten­kin nor­maa­lit tel­lit ja lel­lit sekä tulois­taan verot.

  10. Lisäys kom­ment­tii­ni vie­lä: eri­tyi­ses­ti työ­voi­ma­val­tai­sil­le pal­ve­lua­loil­le alv:n ala­ra­jan rei­lu nos­to oli­si teho­kas kei­no nos­taa yrit­tä­jyyt­tä( par­tu­rit, sii­vous ja raken­nusa­la jne.)

  11. Tom­pe­lo: Miten saa­da töi­hin esi­mer­kik­si vii­si­kymp­pi­set mie­het, joi­ta kukaan ei palk­kaa ja joi­den mää­rä saat­taa vie­lä kas­vaa nykyis­tä­kin hurjemmaksi? 

    Kovas­ti aina vaa­di­taan ammat­ti­liit­to­ja löy­sää­mään vaa­ti­muk­si­aan maan edun vuok­si. Nyt oli­si jo vii­mein­kin aika myös työ­nan­ta­ja­puo­len löy­tää itses­tään se rah­tu­nen isän­maal­li­suut­ta, jol­la saa­daan kai­kil­le haluk­kail­le pysy­vä palk­ka­työ. Vai onko aina kyse sii­tä, että vain toi­sel­ta osa­puo­lel­ta (pal­kan­saa­jat) vaa­di­taan joustoja?

  12. Ossi Sare­so­ja:
    Löy­sin täl­lai­sen VATT:n pape­rin (link­ki alla), jos­sa arvioi­daan, että opti­maa­li­nen ALV-ala­ra­ja oli­si Suo­mes­sa vähän alle 30 000 €.

    Nyt kyl­lä tuli lob­ba­rin perus­te­lu, kos­ka ei sii­nä noin sanota.

  13. Koko alv ala­ra­ja voi­tai­siin pois­taa, sii­tä hyö­ty­vät vain satun­nais­ta keik­ka­hom­maa teke­vät, jot­ka sit­ten vää­ris­tä­vät hin­noit­te­lua nii­den koh­dal­la joil­le yrit­tä­mi­nen on päätoimi

  14. Tom­mi Uscha­nov: Jäl­kim­mäi­nen, ks. tar­kem­min vero­hal­lin­non sivuil­ta.

    No, ei se nyt ihan noin­kaan mene. Juu­ri pie­nes­sä yri­tyk­ses­sä juok­se­vat menot voi­vat olla usein pie­net, kos­ka ope­ra­tii­vi­set puit­teet­kin ovat pie­net. Minul­la itsel­lä­ni on tuon koko­luo­kan yri­tys (ja elän sil­lä, kos­ka saan lisäk­si palk­ka­tu­loa). Mut­ta ainoa tuol­ta lis­tal­ta joka vähen­tää net­to­tu­loa­ni on YEL. Muis­sa suh­teis­sa yri­tys on yhtä kuin minä itse ja asuntoni.

    (Mut­ta minä­kin kyl­lä pidän puhee­na ole­vaa ehdo­tus­ta täy­sin älyt­tö­mä­nä, vaik­ka sii­tä oli­si itsel­le­ni suo­raa rahal­lis­ta hyötyä.)

    No tilan­ne­han riip­puu mones­ta asias­ta, esi­mer­kik­si toi­mia­las­ta ja yri­tys­muo­dos­ta. Jos pie­ni osa­keyh­tiö toi­mii eril­li­ses­sä toi­mi­ti­las­sa, jos­sa tar­vi­taan erik­seen esim. neu­vot­te­lu­ti­lat, nousee jo toi­mi­ti­la­kus­tan­nus mer­kit­tä­väk­si. Plus sii­hen pääl­le muut kulut. Koke­mus on osoit­ta­nut, että kulut ovat täs­sä suu­ruus­luo­kas­sa noin puo­let. Jos lii­ke­vaih­to on vie­lä tätä alem­pi, kulu­jen osuus nousee hel­pos­ti niin, että palk­kaa ei jää käy­tän­nös­sä ollenkaan.

    Sep­po S: “Jos fir­man lii­ke­vaih­to on 20.000 euroa ja sen pääl­le fir­ma sai­si pitää asiak­kail­ta peri­män­sä arvon­li­sä­ve­rot (24 %) eli 4.800 euroa, niin rahaa yri­tyk­sel­le tuli­si 24.800 euroa. Täl­löin yrit­tä­jä voi­si nos­taa palk­ko­ja esi­mer­kik­si 12 x 1.500 = 18.000 euroa. ”

    Eihän se käy­tän­nös­sä näin mene. Alv-hyvi­tys las­ke­taan sii­tä sum­mas­ta, jos­ta on jo ker­ran vähen­net­ty ostois­ta saa­ta­vat alv-vähen­nyk­set. Ala­ra­ja­huo­jen­nuk­sen saa (jos saa) sii­tä “netos­ta”, joka on tilitetty.

    Täs­sä­kin esi­mer­kis­sä kuvi­tel­laan, että yri­tyk­sel­lä ei ole mitään mer­kit­tä­viä kulu­ja. Sopii kokeil­la live­nä, niin sit­ten­pä­hän näkee.

  15. Sylt­ty: Nyt kyl­lä tuli lob­ba­rin perus­te­lu, kos­ka ei sii­nä noin sanota.

    Kyl­lä sii­nä sano­taan. Kat­so kuvio­ta 2 sivul­la 5.

  16. Sil­loin kun edus­kun­ta tämän esi­tyk­sen hyväk­syy, se samal­la antaa kan­sa­lai­sil­leen luvan kier­tää veroja.
    Jokai­nen kan­sa­lai­nen voi perus­taa itsel­leen yri­tyk­sen, yhden tai useam­pia, ja tätä kaut­taa on mah­dol­li­suus saa­da esi­mer­kik­si yri­tys­toi­min­tan­sa tai har­ras­tuk­sen­sa kulut ja tulot alve­rot­to­ma­na kun lii­ke­vaih­to pysyy rajo­jen alapuolella.
    Kuin­ka pal­jon on nii­tä yrit­tä­jiä, yhden yri­tyk­sen yrit­tä­jiä jot­ka eivät ole palk­ka­työs­sä, joil­le tämä esi­tys tuo hel­po­tus­ta toi­meen­tu­loon. hank­ki­mi­ses­sa? toimeentuloon

  17. Jalan­kul­ki­jal­le” tote­ai­sin, että monien pie­ny­rit­tä­jien kan­nat­taa aja­tel­la asia kas­sa­vir­ta­pe­rus­tei­ses­ti juu­ri niin, kuin aiem­min esi­tin. Luon­nol­li­ses­ti niis­sä esit­tä­mis­sä­ni muis­sa kuluis­sa on alvit mukana.
    Las­kel­man avul­la saa hel­pos­ti arvioi­tua, kuin­ka pal­jon pys­tyy nos­ta­maan itsel­leen palk­kaa. Sehän se point­ti oli.

    Huo­jen­nuk­sen euro­mää­röi­ses­tä las­ken­nas­ta en kir­joit­ta­nut mitään. Luon­nol­li­ses­ti sen las­ken­nas­sa osto­jen alvit vähen­ne­tään ensin myyn­nin alveista.

    Monen pie­ny­rit­tä­jän kan­nat­taa mak­saa alvit vain ker­ran vuo­des­sa tili­kaut­ta seu­raa­van vuo­den alus­sa. Sil­loin huo­jen­nus tulee ote­tuk­si huo­mioon jo mak­sun yhtey­des­sä. Sitä tapaa käyt­täen alvien mak­su ei rasi­ta rahoi­tus­ta eikä mitään palau­tuk­sia tar­vi­ta. Las­kel­mat voi teh­dä käte­väs­ti verot­ta­jan vero­ti­lin laskurilla.

  18. Ossi Sare­so­ja: Kyl­lä sii­nä sano­taan. Kat­so kuvio­ta 2 sivul­la 5.

    Edel­leen lob­ba­ri elää. Mitäs jos vaik­ka luki­sit ne perus­te­lut sii­tä samas­ta läpys­käs­tä. Et voi väit­tää että sii­nä sano­taan noin ja unoh­taa auvoi­ses­ti kaik­ki ne rajoit­teet mitä sii­nä lue­tel­tiin. Tai no voit, mut­ta sil­loin puhut käy­tän­nös­sä täyt­tä p**skaa.

  19. Sep­po S:
    “Jalan­kul­ki­jal­le” tote­ai­sin, että monien pie­ny­rit­tä­jien kan­nat­taa aja­tel­la asia kas­sa­vir­ta­pe­rus­tei­ses­ti juu­ri niin, kuin aiem­min esi­tin. Luon­nol­li­ses­ti niis­sä esit­tä­mis­sä­ni muis­sa kuluis­sa on alvit mukana.
    Las­kel­man avul­la saa hel­pos­ti arvioi­tua, kuin­ka pal­jon pys­tyy nos­ta­maan itsel­leen palk­kaa. Sehän se point­ti oli.

    Huo­jen­nuk­sen euro­mää­röi­ses­tä las­ken­nas­ta en kir­joit­ta­nut mitään. Luon­nol­li­ses­ti sen las­ken­nas­sa osto­jen alvit vähen­ne­tään ensin myyn­nin alveista.

    Monen pie­ny­rit­tä­jän kan­nat­taa mak­saa alvit vain ker­ran vuo­des­sa tili­kaut­ta seu­raa­van vuo­den alus­sa. Sil­loin huo­jen­nus tulee ote­tuk­si huo­mioon jo mak­sun yhtey­des­sä. Sitä tapaa käyt­täen alvien mak­su ei rasi­ta rahoi­tus­ta eikä mitään palau­tuk­sia tar­vi­ta. Las­kel­mat voi teh­dä käte­väs­ti verot­ta­jan vero­ti­lin laskurilla.

    Koko point­ti­han oli se, onko tämän­suu­rui­sel­la lii­ke­vaih­dol­la jotain vai­ku­tus­ta työl­lis­ty­mi­seen vai ei. Sehän on ollut koko tämän vaa­li­pro­pa­gan­dan ydin, jos­sa kil­pail­laan, että kuka edis­tää par­hai­ten työl­lis­ty­mis­tä näil­lä alvin esi­te­tyil­lä uusil­la alarajoilla. 

    Ja mis­tä läh­tien on itse voi­nut päät­tää, mil­loin alvit tili­te­tään? Tähän asti on ollut tiu­kat sään­nöt sii­tä, min­kä kuun minä­kin päi­vä­nä alvit pitää ilmoit­taa ja tilittää. 

    Pitää olla tosi ole­ma­ton lii­ke­vaih­to, jos alvin voi tilit­tää ker­ran vuo­des­sa. Muu­ten­han ne tili­te­tään joko ker­ran kuus­sa tai nel­jän­nes­vuo­sit­tain lii­ke­vaih­dos­ta riip­puen. Niin että alve­ja ei “saa pitää itsel­lään” ja mak­saa itsel­leen palk­ka­na, kuten tääl­lä esi­tet­tiin, vaan ensin ne tili­te­tään ja sit­ten ano­taan tili­kau­den päät­tyes­sä osa takai­sin, jos ehdot täyttyvät.

  20. Työ­voi­ma­val­tai­sil­la pal­ve­lua­loil­la kokeil­tiin alv:n alen­ta­mis­ta — pie­leen meni. Ruo­an alv:n alen­ta­mi­nen oli suu­ri ja kal­lis tulon­siir­to kauppaketjuille.

    Vero­tuk­sen hal­lin­noin yksin­ker­tais­ta­mi­nen pal­ve­lee jopa enem­män kaik­kia, kun aikaa sääs­tyy nype­lö­tä­mi­sel­tä ihan omaan tekemiseen.

  21. Kuten pak­ko­ruot­si puheen­vuo­ro­si, jota et saa­nut pidet­tyä jul­ki­ses­ti työ­pai­kal­la­si “pakol­li­sen” menon vuok­si, niin teit “K. Raja­mäet” täs­sä­kin tapauksessa.

    Nääs kun vapaus koit­taa, kun pit­kä ura (kun­nioi­tet­ta­va sel­lai­nen) on vii­mei­siä päi­viä vail­le valmis.

    Miten­kö­hän Suo­mes­sa asiat oli­si­kaan jos tätä kuu­lui­saa puo­lue­ku­ria ei oli­si eduskunnassa?
    Parem­min vai pahemmin…

  22. Mikä tosi­aan estää par­tu­ria start­taa­mas­ta viit­tä OY:tä ja leik­ka­mas­ta maa­nan­tai­sin maa­nan­tai­leik­kaus oy:n nimis­sä ja tiis­tai­sin sit­ten tiis­tai­par­tu­rit oy:n nimis­sä jne?

  23. JTS:
    Työ­voi­ma­val­tai­sil­la pal­ve­lua­loil­la kokeil­tiin alv:n alen­ta­mis­ta – pie­leen meni.

    Jos viit­taat täl­lä ravin­to­la­ruu­an alen­net­tuun alv-kan­taan niin käsit­tääk­se­ni sil­lä ei edes tavoi­tel­tu hal­vem­pia hin­to­ja vaan enem­män toi­mi­joi­ta. Ja sitä kaut­ta lisää kil­pai­lua ja työ­paik­ko­ja, tämä tavoi­te vai­kut­tai­si toteutuneen.

  24. Sylt­ty: Edel­leen lob­ba­ri elää. Mitäs jos vaik­ka luki­sit ne perus­te­lut sii­tä samas­ta läpys­käs­tä. Et voi väit­tää että sii­nä sano­taan noin ja unoh­taa auvoi­ses­ti kaik­ki ne rajoit­teet mitä sii­nä lue­tel­tiin. Tai no voit, mut­ta sil­loin puhut käy­tän­nös­sä täyt­tä p**skaa.

    Tar­koi­tat­ko näi­tä kah­ta asiaa?

    Sivul­ta 6: “Ensik­si­kin se olet­taa, että lii­ke­vaih­to­ra­jan ala­puo­lel­la ei mak­se­ta lain­kaan arvon­li­sä­ve­roa. Tämä ei tark­kaan ottaen pidä paik­kaan­sa, sil­lä myös alv:n ulko­puo­lel­la ole­vat yri­tyk­set jou­tu­vat mak­sa­maan veroa, kos­ka nii­den osta­miin väli­tuo­te­pa­nok­siin sisäl­ty­vä alv ei ole vähennettävissä.”

    Tämän huo­mioon otta­mi­nen vain nos­tai­si opti­maa­lis­ta rajaa.

    Sivul­ta 7: “Toi­nen, ja vaka­vam­pi ongel­ma on se, että las­ken­ta­sään­tö ei ota huo­mioon vää­ris­ty­mää, joka syn­tyy sii­tä, että lii­ke­vaih­to­ra­jan ylit­tyes­sä yri­tys jou­tuu heti alv:n pii­riin koko myyn­nis­tään, mut­ta juu­ri ja juu­ri rajan alit­ta­va yri­tys vält­tyy verolta.”

    Luu­let­ko, että tämä vai­kut­tai­si radi­kaa­lis­ti opti­maa­li­seen ala­ra­jaan. Itse aina­kin veik­kai­sin, että opti­maa­li­nen raja oli­si sil­ti sel­väs­ti suu­rem­pi kuin 10 000 €.

  25. Ode, ker­rop­pa arvio­si sii­tä, kuin­ka mon­ta vuo­si­kym­men­tä tie­to­tek­niik­kaa pitää käyt­tää, että vero­tuk­ses­ta saa­daan “kyn­nyk­set” pois?
    ALV-vähen­nys voi­si olla line­aa­ri­nen esim. välil­lä 0–10M, eikä kel­le­kään tulis mitään tar­vet­ta kikkailla.

    Kun köy­hä­nä per­heel­lis­ty­nee­nä piti las­kea mil­la­seen asu­mis­jär­jes­te­lyyn on varaa, kyse­lin Kelas­ta eri­lais­ten tukien las­ku­kaa­vo­ja, jot­ta voi­si vali­ta edes lähes opti­maa­li­set valin­nat (“Kela-suun­nit­te­lua”). Oli­vat salai­sia, eivät­kä suos­tu­neet nii­tä ker­to­maan. Syy jäi hämä­räk­si; oli­ko tar­koi­tus juu­ri estää täl­lais­ta Kela-opti­moin­tia vai ken­ties se, että jos kaa­vat oli­si­vat jul­ki­sia, pitäi­si asia­kas­pal­ve­li­joi­den pys­tyä ne kan­sa­kou­lu­pul­liai­sil­le tulk­kaa­maan ja kun hen­ki­lö­kun­ta on tota huma­noi­di­vä­keä, niin…

  26. Ossi Sare­so­ja:
    Sivul­ta 7: “Toi­nen, ja vaka­vam­pi ongel­ma on se, että las­ken­ta­sään­tö ei ota huo­mioon vää­ris­ty­mää, joka syn­tyy sii­tä, että lii­ke­vaih­to­ra­jan ylit­tyes­sä yri­tys jou­tuu heti alv:n pii­riin koko myyn­nis­tään, mut­ta juu­ri ja juu­ri rajan alit­ta­va yri­tys vält­tyy verolta.”

    Tuo­han ei pidä paik­kaan­sa, kos­ka välil­lä 8500–22500 on line­aa­ri­nen huojennus.
    http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja/Arvonlisaverotus/Arvonlisaveron_alarajahuojennus(11826)

  27. Kos­ka asian­tun­ti­jat oli­vat taas­kin oikeas­sa, miten oli­si sem­moi­nen temp­pu että antai­sim­me lop­pu­jen­kin 199:n väli­kä­den men­nä meno­jaan ja antai­sim­me asian­tun­ti­joi­den päät­tää Suo­men politiikasta?

    Ai mut­ta, eihän se oli­si demokratiaa.

  28. Sepi:
    Mikä tosi­aan estää par­tu­ria start­taa­mas­ta viit­tä OY:tä ja leik­ka­mas­ta maa­nan­tai­sin maa­nan­tai­leik­kaus oy:n nimis­sä ja tiis­tai­sin sit­ten tiis­tai­par­tu­rit oy:n nimis­sä jne?

    Ter­ve jär­ki estää. Vain sel­lai­nen, joka ei ole yrit­tä­nyt pyö­rit­tää edes yhtä osa­keyh­tiö­tä, voi ehdot­taa täl­lais­ta. Vii­si osa­keyh­tiö­tä = vii­si osa­ke­pää­omaa, vii­si kir­jan­pi­toa, vii­det vero­ti­li­tyk­set, vii­det ennak­ko­ve­rot, vii­si tilin­pää­tös­tä, vii­det veroil­moi­tuk­set, vii­det vero­ti­li-ilmoi­tuk­set jne. Jos joku viit­sii ryh­tyä täl­lai­seen kik­kai­luun näin mität­tö­män hyö­dyn vuok­si, niin lyc­ka till vaan (sekä suo­mek­si että pakkoruotsiksi).

  29. Kun eri­lai­sia huo­jen­nus­ra­jo­ja laa­di­taan, aiheu­te­taan niil­lä aina jon­kin­lai­sia mark­ki­na­häi­riöi­tä. Pel­käs­tään päät­tä­jien esiin­tuo­mat muu­to­seh­do­tuk­set aiheut­ta­vat tus­kaa aloil­la, joil­la pitäi­si tie­tää edes parin vuo­den pää­hän voi­mas­sa ole­va verotuskäytäntö.

    Nerok­kaim­mat talous­tai­tu­rit osaa­vat käyt­tää nii­tä hyväk­seen luo­val­la verosuunnittelulla.
    Joten­kin vää­räl­tä tun­tuu, että luo­va vero­suun­nit­te­lu on kan­nat­ta­vin­ta bisnestä.

  30. Otta­mat­ta kan­taa sen enem­pää vih­rei­den saa­vu­tuk­siin tai mui­den puo­luei­den saa­vu­tuk­siin, niin on tämä vii­mei­set 2 viik­koa ollut suo­ras­taan fars­sia, kun hal­li­tus­puo­leet vaa­lien pelos­sa lyk­kää­väät tule­via leik­kauk­sia seu­raa­val­le hal­li­tuk­sel­le. (opin­to­ki- ja kes­kias­teen kou­lu­tus leik­kauk­set ja pal­jon muu­ta, mitä teke­mät­tä jäi)

    Kyy­ti on kyl­mää kai­kil­le seu­raa­val­la hallituskaudella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.