Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.3.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Sau­di-Ara­bi­an suurlähetys­tö­ton­tin ase­makaa­va Kuusisaaressa

En muista kuin­ka mon­es tämä on järjestyk­sessä, mut­ta lähetys­tön suun­nitel­mat näyt­tävät elävän ja kaavaa muute­taan yhtenään.

Verkkosaaren pohjoisosan suunnitteluperiaatteet

Tässä on tehty yhteistyötä Berli­inin kaavoit­ta­jien kanssa. Hyvä!

Kaavaa kehutaan tiivi­ik­si, mut­ta aluete­hokku­us on kuitenkin vain yhden paikkeil­la. Kort­telei­den rakenne ja pysäköin­ti­ratkaisut tuke­vat tavanomaista pienem­piä han­kkei­ta, jol­la tehdään mah­dol­lisek­si muun muas­sa ryh­märaken­nut­tamista. Mitähän tuo pysäköin­nin osalta tarkoit­taa? Tont­tiko­htaista (ylet­tömän kallis) vai päin­vas­toin keskitet­tyä, jos­ta jokainen asukas saa halutes­saan ostaa tai vuokra­ta paikan. Kalasa­ta­mankatu on shared space –aluet­ta ja muo­dostaa aukea­man, jos­sa voi sekä kävel­lä että autoil­la hil­jaisel­la nopeudel­la. Terkku­ja Berliinistä?

Karhusaaren kaavarunko

Kaavarunko on epävi­ralli­nen asi­akir­ja, jol­la ei ole oikeusvaiku­tus­ta. Yleiskaavaa yksi­tyisko­htaisem­pi, mut­ta ase­makaavaa yleispi­irteisem­pi. Sel­l­ainen, kuin moni halu­aisi ase­makaavo­jen ole­van. Kovasti on aiem­mista suun­nielmista tehokku­ut­ta lisät­ty, mut­ta pieni so on edelleen. Raken­nu­soikeut­ta olisi 375 000 k‑m2, joka muual­la tarkoit­taisi 9400 asukas­ta, mut­tas Karhusaa­res­sa 4900 – 6900 asukas­ta. Nyt asukkai­ta on 400 ja raken­nut­tua alaa 100 000k‑m2. Asum­isväljyys on siis noin 250 kerrosneliötä/nenä. Lähete­ty­istä kir­jeistä pais­taa huoli alueen keskiluokkaistumisesta.

Huo­mat­takoon, että kaavarun­gos­sa ton­tin ulote­taan rantaan, mikä on Helsin­gin kaavoitus­pe­ri­aat­tei­den vastaista.

Kol­men Sepän suojatie

Jalankulkuolo­ja paran­netaan tekemäl­lä Van­han yliop­pi­lastalon eteen suo­jatie. Nyt jalankulk­i­jat ovat joutuneet tekemään ylimääräisen 70 metrin kier­roksen Stock­an liiken­neval­o­jen kaut­ta, mikä tarkoit­taa kak­sis­sa ylimääräi­sis­sä liiken­neval­ois­sa odot­telua. Aloit­teen jalankulk­i­jan olon helpot­tamis­es­ta on tehnyt Foru­min kiin­teistön omistajayhtiö.

Pyöräli­iken­teen opastusjärjestelmä

Kokeil­laan uuden­laista opas­tus­ta, mut­ta min­ulle ei oikein selvin­nyt minkälaista. Pyöräli­iken­teen opastei­den pitäisi olla alhaal­la pyöräil­i­jän kat­seen tasol­la (vrt. moot­toritei­den opas­teet). Näin on Sveit­sis­sä ja pelit­tää hyvin. Lisäk­si opastei­den tulisi olla sel­l­aisia, ettei niitä voi hel­posti kään­tää osoit­ta­maan väärään suun­taan. Nyt opas­teet ovat risteyk­sessä hyödyt­tömiä, kos­ka ne osoit­ta­vat yhtä toden­näköis­es­ti oikeaan kuin väärään suun­taan. Huono vitsi.

 

 

69 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.3.2015”

  1. Vain tont­tiko­htainen paikoi­tus on toimi­va ratkaisu. Jos katu­jen ja piho­jen korot tehdään oikein, niin tont­tiko­htainen paikoi­tus on mah­dolista tehdä todel­la hal­val­la. Jos ei osa­ta, niin sit­ten asi­akas maksaa.

    1. Ker­ro miten teet tront­tiko­htaisen pysäköin­nin hal­val­la niin, että ton­til­la on tehokku­us vähin­tään 1,5, lap­sille on pihaa ja ker­roksia on korkein­taan kuusi? Jos tuon osaat sanoa, sin­un kan­nat­taa vai­h­taa rakennuspuolelle?

  2. Mitäs tämä nyt taas on? Sekä Stock­an kul­mal­la että Van­han Yliop­pi­lastalon kul­mil­la on jo suo­jatie. Miten niiden väli­in enää kol­mat­ta mah­tuu edes hyväl­lä tahdolla? 

    Ja pui­ta tietysti kaade­taan ja vähäisiä parkkipaikko­ja pois­te­taan. Jos nyky­isiä suo­jateitä pitkin ei pääse Foru­mi­in, niin kan­nat­taa jäädä koti­in ja käy­dä Alepassa.

    1. S2 uuden yliop­pi­lastalon ja van­han välistä menevä suo­jatie merk­it­see yli 100 metrin ker­toa. Tämä vas­taisi moot­tori­tiel­lä 2,5 kilo­metrin ylimääräistä mutkaa. Jalankulk­i­joi­ta on tuol­la alueel­la niin val­ta­van paljon enem­män kuin autoil­i­joi­ta, että on help­po laskea yhteen­las­ke­tun ajan vähenevän tämän suo­je­tien vuoksi.

  3. Kort­telit riit­tävän pieniksi ja autot pihakan­nen alle. Mik­si muuten pihal­la pitäisi olla tilaa eri­tyis­es­ti lap­sille? Olen koko lap­suuteni elänyt asfalt­tip­i­hal­la ja väitän, että nykyiset “leikkipaikat” anta­vat paljon vähem­män mah­dol­lisuuk­sia leikkiä.

    Mis­tä muuten tuo tehokku­us 1,5 tulee? Käsit­tääk­seni sil­lä tehdään muual­la maail­mas­sa pien­ta­lo- ja rivarialueita.

  4. Jos kaupun­ki tekee laskel­mansa keskite­tyn pysäköin­nin kus­tan­nuk­sista samal­la taval­la kuin Kru­unuvuores­sa, niin on raken­nut­ta­jien edullisem­paa louhia autopaikat oma­lle ton­tille kuin ostaa niitä kaupun­gin raken­nut­tamista keskite­ty­istä pysäköintitaloista.

  5. Karhusaares­ta: Vaik­ka täl­lä nyt ei olekaan merk­i­tys­tä asi­akokon­aisu­udelle, Tilas­tokeskuk­sen mukaan Karhusaa­res­sa kaikkien raken­nusten ker­rosala on nyt (2013) noin 41 000 kem2, ja asuin­raken­nusten ala 36 000 kem2. Asuin­pin­ta-ala per asukas on siten reilut 70 m², eli noin kaksinker­tainen keskiver­to­helsinkiläiseen verrattuna.
    (Huoneis­toala = 0,8*kerrosala).

  6. Eikö olisi järkevää samal­la myös helpot­taa pyöräil­i­jöidet liikku­mista ja juurikin tuo­ta kadun ylit­tämistä ja rak­en­taa uuden suo­ja­tien rin­nalle myös pyörä­tien jatke kadun yli­tys­tä varten? Nyt pyöräil­i­jät joutu­vat tekemään ylimääräisen kier­roksen Kale­vankadun kautta. 

    On aivan var­maa, että kun uusi suo­jatie raken­netaan, tule­vat pyöräil­i­jät käyt­tämään sitä yli­ty­s­paikkanaan ja sukku­loi­vat sil­loin jalankulk­i­joiden seassa.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    S2 uuden yliop­pi­lastalon ja van­han välistä menevä suo­jatie merk­it­see yli 100 metrin kertoa.…

    Itsekin käve­len tuos­sa use­am­min kuin ajan autol­la. Silti vähän ihme­tyt­tää. Ensin­näkin juuri uuti­soiti­in, että liiat suo­jati­et vähen­tävät tur­val­lisu­ut­ta ja toisek­si, jos ihmisvir­rat ovat noin merkit­täviä kau­pal­lis­es­ti, pitäisikö tuo­hon tehdä alikulku ja pois­taa suo­jati­et kokonaan?

    1. On kytl­lä hirveä jalanku­lun vihaa­ja, jos esit­tää, että jalankulk­i­joiden pitää kavu­ta rol­lat­tor­ei­neen johonkin alikulku­tun­neli­in. Autoli­ikenne on tuol­la alueelle niin mar­gin­aa­li­nen liiken­nemuo­to, ettei sen tarpei­ta voi ottaa suun­nit­teloun lähtökohdaksi.

  8. Antakaa jo olla:
    Mitäs tämä nyt taas on? Sekä Stock­an kul­mal­la että Van­han Yliop­pi­lastalon kul­mil­la on jo suo­jatie. Miten niiden väli­in enää kol­mat­ta mah­tuu edes hyväl­lä tahdolla? 

    Ja pui­ta tietysti kaade­taan ja vähäisiä parkkipaikko­ja pois­te­taan. Jos nyky­isiä suo­jateitä pitkin ei pääse Foru­mi­in, niin kan­nat­taa jäädä koti­in ja käy­dä Alepassa.

    Onhan tuo tärkeä, jot­ta saadaan ratikkali­iken­net­tä taas hiukan hidastet­tua. Ei oikein ole mui­ta keino­ja enää jäljellä.

    1. Thedän ana­lyysin mukaan tuo suo­jatie ei hidas­ta ratikkali­iken­net­tä. Tämä on tehtävis­sä liiken­neval­o­jen ajoituk­sel­la. Autoli­iken­net­tä se sil­loin tietysti hidas­taa, mut­ta se on tuos­sa aivan mar­gin­aa­li­nen liikennemuoto.

  9. Markus:
    Jos kaupun­ki tekee laskel­mansa keskite­tyn pysäköin­nin kus­tan­nuk­sista samal­la taval­la kuin Kru­unuvuores­sa, niin on raken­nut­ta­jien edullisem­paa louhia autopaikat oma­lle ton­tille kuin ostaa niitä kaupun­gin raken­nut­tamista keskite­ty­istä pysäköintitaloista.

    Eikös ne ollut jotain alle 20 000 kap­pale? Toi on kak­si ker­taa vähem­män kuin mikään pysäköintikansi.

  10. O.S: ” Nyt opas­teet ovat risteyk­sessä hyödyt­tömiä, kos­ka ne osoit­ta­vat yhtä toden­näköis­es­ti oikeaan kuin väärään suun­taan. Huono vitsi.”

    Tosi on , opasteisi­in pitää kiin­nit­tää aivan uudel­la tasol­la ole­vaa huomio­ta. Lisäk­si voisi olla osa-aluekart­to­ja (infopis­teitä, olet tässä merkin­nöin) tihein välein esim. risteyskohdissa.

    Lisäk­si voisi olla esim. värit merk­it­semässä vaikka­pa 10 — 15 — 20 kilo­metrin kun­topy­öräi­lyre­it­tiä. Ne olisi suun­nitel­tu maise­ma ym. muiden nähtävyyk­sien idealla.

    Miltä kuu­lostaisi esim. Meren­rantare­it­ti , jos­sa olisi näköalatasanne saaris­toon (nimi), vesil­in­tu­jen pouka­ma, pur­jeven­es­ta­ma (kios­ki) jne.

    Kult­tuurire­it­ti : museo se ja se, Fin­lan­di­at­a­lo, puis­tot ne ja ne , kahvi­la teras­sei­neen jne.

    Tässäkin on vain mieliku­vi­tus rajana, eikä mak­sa paljon. Tosin viher­aluei­ta pitää suo­jel­la eikä muut­taa kerrostalotonteiksi.

  11. eemil:
    O.S: ” Nyt opas­teet ovat risteyk­sessä hyödyt­tömiä, kos­ka ne osoit­ta­vat yhtä toden­näköis­es­ti oikeaan kuin väärään suun­taan. Huono vitsi.”

    Tosi on , opasteisi­in pitää kiin­nit­tää aivan uudel­la tasol­la ole­vaa huomio­ta. Lisäk­si voisi olla osa-aluekart­to­ja (infopis­teitä, olet tässä merkin­nöin) tihein välein esim. risteyskohdissa.

    Lisäk­si voisi olla esim. värit merk­it­semässä vaikka­pa 10 – 15 – 20kilometrin kun­topy­öräi­lyre­it­tiä. Ne olisi suun­nitel­tu maise­ma ym. muiden nähtävyyk­sien idealla.

    Miltä kuu­lostaisi esim. Meren­rantare­it­ti , jos­sa olisi näköalatasanne saaris­toon (nimi), vesil­in­tu­jen pouka­ma, pur­jeven­es­ta­ma (kios­ki) jne.

    Kult­tuurire­it­ti : museo se ja se, Fin­lan­di­at­a­lo, puis­tot ne ja ne , kahvi­la teras­sei­neen jne.

    Tässäkin on vain mieliku­vi­tus rajana, eikä mak­sa paljon.Tosin viher­aluei­ta pitää suo­jel­la eikä muut­taa kerrostalotonteiksi. 

    Paikoin ovat opas­teet tarpeen, mutta …

    Pitääkö jatkos­sa kaik­ki katujen/pyöräteiden vieru­s­tat täyt­tää entistä lukuisam­min pylväin ja kyl­tein? Kat­selka­a­pa kaupungis­sa joskus ympäril­lenne, niin voinette havai­ta, että niitä liiken­nemerkke­jä ja opastei­ta on jo nyky­isin monin paikoin suo­ras­taan ihme­teltävän paljon. Sen vuok­si toivoisin, että niiden tarpel­lisu­us harkit­taisi­in aina huolel­la. Muuten Helsin­ki muut­tuu aina vain sankem­mak­si pylväs-/kylt­timet­säk­si, mikä ei liene enää eduk­si kaupunkiku­valle … tai juuri sen tarpeel­lisim­man kyltin havait­semisen kannalta.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    On kytl­lä hirveä jalanku­lun vihaa­ja, jos esit­tää, että jalankulk­i­joiden pitää kavu­ta rol­lat­tor­ei­neen johonkin alikulkutunneliin… 

    Entä jos tehtäisi­in se keskus­tatun­neli vähän laa­jem­pana, myös etelä — pohjois suun­taan ja laitet­taisi­in autot kan­nen alle? Olen näh­nyt maail­mal­la jalankulkualuei­ta, joil­la liikkuu spåra — pätkääkään hiljentämättä.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Thedän ana­lyysin mukaan tuo suo­jatie ei hidas­ta ratikkali­iken­net­tä. Tämä on tehtävis­sä liiken­neval­o­jen ajoituksella.

    Onhan se tehtävis­sä, tai siis olisi. Mut­ta ei sitä tehdä. Eikä niitä siel­lä kukaan käy kel­lot­tele­mas­sakaan. HSL hil­jais­es­ti lisää min­uutin aikataulu­un, luot­ta­mus­mies luot­taa, ratikat hidas­tuu ja se siitä. Valitettavasti.

  14. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Paikoin ovat opas­teet tarpeen, mutta …

    Pitääkö jatkos­sa kaik­ki katujen/pyöräteiden vieru­s­tat täyt­tää entistä lukuisam­min pylväin ja kyl­tein? Kat­selka­a­pa kaupungis­sa joskus ympäril­lenne, niin voinette havai­ta, että niitä liiken­nemerkke­jä ja opastei­ta on jo nyky­isin monin paikoin suo­ras­taan ihme­teltävän paljon. Sen vuok­si toivoisin, että niiden tarpel­lisu­us harkit­taisi­in aina huolel­la. Muuten Helsin­ki muut­tuu aina vain sankem­mak­si pylväs-/kylt­timet­säk­si, mikä ei liene enää eduk­si kaupunkiku­valle … tai juuri sen tarpeel­lisim­man kyltin havait­semisen kannalta.

    Tässä kohtaa on tapana antaa har­joi­tuste­htäväk­si ajaa pyöräl­lä vaik­ka Kehä I päästä päähän ilman kart­taa ja pyytää kom­men­toimaan nyky­is­ten opastei­den määrää ja laat­ua uud­estaan sen jäl­keen. (Okei, kart­ta kan­nat­taa kyl­lä silti ottaa mukaan, että löytää lop­ul­ta jotenkin edes kotiinsa.)

  15. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Paikoin ovat opas­teet tarpeen, mutta …

    Pitääkö jatkos­sa kaik­ki katujen/pyöräteiden vieru­s­tat täyt­tää entistä lukuisam­min pylväin ja kyl­tein? Kat­selka­a­pa kaupungis­sa joskus ympäril­lenne, niin voinette havai­ta, että niitä liiken­nemerkke­jä ja opastei­ta on jo nyky­isin monin paikoin suo­ras­taan ihme­teltävän paljon. Sen vuok­si toivoisin, että niiden tarpel­lisu­us harkit­taisi­in aina huolel­la. Muuten Helsin­ki muut­tuu aina vain sankem­mak­si pylväs-/kylt­timet­säk­si, mikä ei liene enää eduk­si kaupunkiku­valle … tai juuri sen tarpeel­lisim­man kyltin havait­semisen kannalta.

    Ainakin yksi kylt­ti puut­tuu joka kadun­pätkältä: pyöräi­ly kiel­let­ty jalka­käytäväl­lä. Kun se ker­ran ei mene mil­lään muu­teen kaaliin.

  16. Antakaa jo olla:
    Ja pui­ta tietysti kaade­taan ja vähäisiä parkkipaikko­ja pois­te­taan. Jos nyky­isiä suo­jateitä pitkin ei pääse Foru­mi­in, niin kan­nat­taa jäädä koti­in ja käy­dä Alepassa.

    Niistä vähäi­sistä parkkipaikoista (7 kpl) 2 — 3 vie piden­net­ty main­osauto, joka seisoo paikallaan ikuis­es­ti. Onko lopuis­sa neljässä tosi­aan peruste kier­rät­tää tuhan­sia jalankulk­i­joi­ta ylimääräiset 100m?

    Hel­poin­ta ja järkev­in­tä olisi tietenkin samantien muut­taa Man­ner­heim­intien toisen suun­nan kaista pelkästään kevyen liiken­teen käyt­töön, mut­ta kun se ei autop­uolueelle peri­aatesy­istä käy, niin ede­tään sit­ten askel ker­ral­laan, täl­lä ker­taa Foru­min kiin­teistön omis­ta­jien(!) aloitteesta.

    Jos nykyiset maanalaiset parkkipaikat eivät himoau­toil­i­joille riitä, niin kan­nat­taa suun­na­ta nok­ka kohti kehien ostosparati­ise­ja. Kaupunki­ti­las­sa ilman ton­nin pain­oista peltikuor­ta liikku­va enem­mistö kiittää.

  17. Vai että jalankulk­i­joiden ajan­säästöä täl­lä Kol­men Sepän suo­jatiel­lä tavoitel­laan. Taita­vat min­uu­tit olla niitä mielikuvitusminuutteja.

    Jos jalankulk­i­ja ylit­tää Man­ner­heim­i­tien uut­ta suo­jati­etä pitkin, niin hän toden­näköis­es­ti läh­tee kadun ylitet­tyään kulke­maan Man­ner­heim­inti­etä jom­paan kumpaan suun­taan. Eikö kulk­i­ja voi yhtä hyvin kulkea tuo­ta matkaa ennen kadun yli­tys­tä, ja ylit­tää kadun nyky­isiä suo­jateitä käyttäen?

  18. Kun­nol­lis­ten pyöräopas­timien tekem­i­nen vaati kokeilu­lu­van anomista min­is­ter­iöltä. Tässä jos jos­sain on esimerk­ki turhas­ta byrokratiasta.

  19. Jalankulk­i­ja: Ainakin yksi kylt­ti puut­tuu joka kadun­pätkältä: pyöräi­ly kiel­let­ty jalka­käytäväl­lä. Kun sek­er­ran ei mene mil­lään muu­teen kaaliin. 

    Useimpi­en liiken­neon­gelmien kanssa jos­sain vai­heesa joku ehdot­taa että laite­taan kylt­ti, ja sit­ten joku ilon­pilaa­jaa kysyy, että kun ei ne toi­mi mis­sään muual­lakaan, niin mikä tästä asi­as­ta ja paikas­ta tekee niin erikoisen että se toimii tässä tai tääl­lä? Esimerkik­si läpi­a­jok­iel­to­jen olema­ton vaiku­tus. Jos halu­aa että jos­sain ei aje­ta, se joko estetään esteil­lä ja/tai tehdään vai­h­toe­htoinen reit­ti joka on parem­pi, jol­loin aje­taan sen kaut­ta. Esimerkik­si betoni­por­sai­ta tai pyöräkaistat.

  20. Kalle: Kort­telit riit­tävän pieniksi ja autot pihakan­nen alle. Mik­si muuten pihal­la pitäisi olla tilaa eri­tyis­es­ti lap­sille? Olen koko lap­suuteni elänyt asfalt­tip­i­hal­la ja väitän, että nykyiset “leikkipaikat” anta­vat paljon vähem­män mah­dol­lisuuk­sia leikkiä. 

    Pihakan­net tekevät pihas­ta kivierä­maa­ta — ainakaan pui­ta ei siihen pihaan tule.
    Kun jät­tää lap­sille pihalle tilaa, yleen­sä koko pihas­ta tulee viihty­isämpi, kos­ka lap­sille jär­jestetään edes jotain virikkeitä.
    Nykyiset leikkipaikat ovat tosi­aan huono­ja. Liekö kyse tur­val­lisu­us­määräyk­sistä vai mis­tä, mut­ta nykyiset leikkite­lineet ovat mieliku­vi­tuk­set­to­mia, kli­in­isiä ja tyl­siä. Ne ovat “valmi­ik­si pureskel­tu­ja”. Pelot­taa oikein, minkälaisia aikuisia niiden tiimoil­ta kas­vaa. Eivät ne ainakaan ulkoile­maan kannusta.

    Anna R: Tässä kohtaa on tapana antaa har­joi­tuste­htäväk­si ajaa pyöräl­lä vaik­ka Kehä I päästä päähän ilman kart­taa ja pyytää kom­men­toimaan nyky­is­ten opastei­den määrää ja laat­ua uud­estaan sen jälkeen. 

    Kehän vierustal­la kylt­te­jä on sopi­vasti (eli vähän). Kaduil­la taas kyltit yksinker­tais­es­ti vievät pyöräilytilaa.

    Kalle: Itsekin käve­len tuos­sa use­am­min kuin ajan autol­la. Silti vähän ihme­tyt­tää. Ensin­näkin juuri uuti­soiti­in, että liiat suo­jati­et vähen­tävät tur­val­lisu­ut­ta ja toisek­si, jos ihmisvir­rat ovat noin merkit­täviä kau­pal­lis­es­ti, pitäisikö tuo­hon tehdä alikulku ja pois­taa suo­jati­et kokonaan? 

    Se suo­jatie on tosi­aan siinä kohtaa aika kaukana ja vieläpä kaikkein pahim­mas­sa sum­pus­sa. Alikulku on hölmö idea. Mik­si ihmeessä jalankulk­i­jan pitää aina väistää tilanteis­sa, jois­sa autot luo­vat ongel­man? Ennem­min pois­taisin autot kokon­aan Alek­san­terinkadul­ta ja Man­ner­heim­intieltä (Erot­ta­jal­ta Forumiin).
    Ihmiset, joil­ta ei käve­ly onnis­tu, eivät tarvitse autoa vaan rollaattorin.

  21. Kalle: Entä jos tehtäisi­in se keskus­tatun­neli vähän laa­jem­pana, myös etelä – pohjois suun­taan ja laitet­taisi­in autot kan­nen alle? Olen näh­nyt maail­mal­la jalankulkualuei­ta, joil­la liikkuu spåra – pätkääkään hiljentämättä.

    Tämä on vähän off topic. 

    Kir­joi­tus­mu­toa spåra käyt­tävät vain mukas­ta­di­aliset hookan­it. Kalle on kyl­lä ihan hyvä synonyymi.

  22. Kalle: Olen näh­nyt maail­mal­la jalankulkualuei­ta, joil­la liikkuu spåra – pätkääkään hiljentämättä.

    42 ton­nia ratikkaa huris­tele­mas­sa neljääkymp­piä pitkin jalankulkualuei­ta ei kuu­lu hyvään kaupunkisu­un­nit­telu­un jos­sa ajoneu­voluiski­akin yritetään kor­va­ta por­tail­la jot­ta tur­val­lisu­u­den tun­tu säilyy.

  23. tpyy­lu­o­ma: Eikös ne ollut jotain alle 20 000 kap­pale? Toi on kak­si ker­taa vähem­män kuin mikään pysäköintikansi.

    Kaupun­gin ilmoi­tus 16.1.2015: autopaikkaosak­keen hin­ta raken­nut­ta­jalle 35 600€/ autopaik­ka. Kuten sanoin: louhin­ta oma­lle ton­tille kannattaa.

  24. Pyöräväylilen kylti­tyk­si­in kan­nat­taisi kek­siä jotain “uusia” ideoita:

    1. Kylt­ti­in laitet­taisi­in tarpeek­si kaukana ole­va kohde, esimerkik­si Por­voo. Niin ettei tarvitse osa­ta kaikkia kaupungi­nosia lähtö- ja kohde­pis­teen välil­lä. Jos tiet merkit­täsi­in ja nimet­täsi­in vaikka­pa numeroil­la, niin voisi kylt­ti­in merk­itä vaik­ka vain tien numeron ja lähiko­hteen. Täl­löin se Por­voo tarvit­sisi maini­ta vähän harvemmin.

    2. Muual­la kuin nime­tyn tien var­res­sa kulkeville kevyen liiken­teen väylille tulisi kek­siä nimet. Nimi aut­taa löytämään paikan kar­tal­ta. On myös helpom­pi kään­tyä Aapistielle kuin “kol­man­nelle asfal­toit­ulle keveyn­li­iken­teen väylälle vasem­mal­la Beton­imiehen­tien yli­tyk­sen jäl­keen”. Eri­tyis­es­ti ohet­ta ei tarvitse muut­taa jos siihen raken­netaan taas uusi väylä välille.

    3. Voitasi­in ryh­mitel­lä tärkeim­mät väylät. Mallia voisi ottaa val­tatie, kan­tatie jne luok­i­tuk­ses­ta. Sit­ten pitäisi hyvin selkeästi merk­itä mikä on val­tatie ja mikä sivupolku. Toisin kuin autoin­frassa, pyöräi­lyn val­tatie ei yleen­sä ero­tu sivuku­jas­ta lev­ey­den ansios­ta. Ikävä kyl­lä yleen­sä ei mitenkään muutenkaan.

    Olen Kivikaupun­gin kas­vatin kanssa samaa mieltä siitä ettei opastei­ta tarvi­ta kovin paljoa lisää. Sen sijaan niiden tasoa pitäisi parantaa.

  25. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: että niitä liiken­nemerkke­jä ja opastei­ta on jo nyky­isin monin paikoin suo­ras­taan ihme­teltävän paljon.

    Mut­ta pyöräteil­lä yksi ja sekin väärään suuntaan…

  26. Kaik­ki tiet vievät Foru­mi­in:
    Vai että jalankulk­i­joiden ajan­säästöä täl­lä Kol­men Sepän suo­jatiel­lä tavoitel­laan. Taita­vat min­uu­tit olla niitä mielikuvitusminuutteja.

    Jos jalankulk­i­ja ylit­tää Man­ner­heim­i­tien uut­ta suo­jati­etä pitkin, niin hän toden­näköis­es­ti läh­tee kadun ylitet­tyään kulke­maan Man­ner­heim­inti­etä jom­paan kumpaan suun­taan. Eikö kulk­i­ja voi yhtä hyvin kulkea tuo­ta matkaa ennen kadun yli­tys­tä, ja ylit­tää kadun nyky­isiä suo­jateitä käyttäen? 

    Kaupunki­maiselle ympäristölle luon­teeno­maista on, että risteyk­sessä on suo­jatie joka sivul­la eli siis kah­den kadun risteyk­sessä neljä suo­jati­etä. Muun­laiset ratkaisut ovat moot­tori­tiehenkisiä. Man­ner­heim­intien ja Alek­san­terinkadun risteys on yksi täl­lainen ja esim. Pää­var­tion­to­ril­la on toinen. Senaat­in­to­ril­lakin on melko kum­malliset suojatiejärjestelyt.

  27. O.S. kir­joit­ti: “Lisäk­si opastei­den tulisi olla sel­l­aisia, ettei niitä voi hel­posti kään­tää osoit­ta­maan väärään suun­taan. Nyt opas­teet ovat risteyk­sessä hyödyt­tömiä, kos­ka ne osoit­ta­vat yhtä toden­näköis­es­ti oikeaan kuin väärään suun­taan. Huono vitsi.”

    Entäpä, jos ne tärkeim­mät tien­vi­itat tehtäisi­inkin mate­ri­aal­ista, jol­la on muisti. Se sal­lisi taivut­tamisen aluk­si, mut­ta palau­tu­isi sit­ten alku­peräiseen asen­toon­sa hiljalleen …

  28. eemil:
    …Miltä kuu­lostaisi esim. Meren­rantare­it­ti , jos­sa olisi näköalatasanne saaris­toon (nimi), vesil­in­tu­jen pouka­ma, pur­jeven­es­ta­ma (kios­ki) jne.

    Kult­tuurire­it­ti : museo se ja se, Fin­lan­di­at­a­lo, puis­tot ne ja ne , kahvi­la teras­sei­neen jne.

    Tässäkin on vain mieliku­vi­tus rajana, eikä mak­sa paljon.Tosin viher­aluei­ta pitää suo­jel­la eikä muut­taa kerrostalotonteiksi.

    Kuu­lostaisi aika hyödyt­tömältä puuhastelul­ta. 😀 Kun on ajele­mas­sa huvi­a­jelua, tuol­laiset reiti­tyk­set voi tehdä vaik­ka kän­nykäl­lä tai GT-kar­tal­la. Saman­laisia reit­te­jähän on jo tehty. Espookin käyt­ti mon­ta vuot­ta kaik­ki pyörätier­a­hansa ranto­jen sosial­isoin­ti­in, niin ettei pyöräli­ikenne hyö­tynyt pätkääkään. 

    Motarei­den suun­taiset pääväylät ovat Espoos­sakin kokon­aan rak­en­ta­mat­ta tai poukkoil­e­vat sat­un­nais­es­ti sinne tänne. Vain rantaradan suun­tainen pyörätie on jotenkin yht­enäi­nen, mut­ta sekin huoli­mat­ta liikennesuunnittelijoista.

    Oleel­lista on pääväylien yht­enäisyys ja opas­teet. Ketään ei kiinos­ta Tikkuri­la tai Haa­ga. Opas­teet pitää olla Helsinki­in tai Hämeen­lin­naan, ihan niin kuin autoillekkin.

  29. Daniel Fed­er­ley: …HSL hil­jais­es­ti lisää min­uutin aikataulu­un, luot­ta­mus­mies luot­taa, ratikat hidas­tuu ja se siitä. Valitettavasti.

    HSL:n agen­da on lopet­taa spårali­ikenne. Tai ainakin se näyt­tää siltä. Jos kaikkial­la muual­la spåra on oleel­lis­es­ti mui­ta liiken­nemuo­to­ja edullisem­pi, niin tarvi­taan suun­na­ton­ta lah­jakku­ut­ta saa­da se Helsingis­sä näyt­tämään kalliilta. 😀 😀 😀

  30. Kalle: Tai ainakin se näyt­tää siltä. Jos kaikkial­la muual­la spåra on oleel­lis­es­ti mui­ta liiken­nemuo­to­ja edullisem­pi, niin tarvi­taan suun­na­ton­ta lah­jakku­ut­ta saa­da se Helsingis­sä näyt­tämään kalliilta.

    Ei siihen vaa­di­ta kuin äänekäs ja lasku­taido­ton autop­uolue, jon­ka änkyröin­nin vuok­si liiken­teessä ei saa tehdä pri­or­isoin­te­ja, vaan tilan rajal­lisu­ud­es­ta piit­taa­mat­ta yritetään tar­jo­ta kaikille kaikkea. Lop­putu­lok­se­na mikään kulku­muo­to ei toi­mi niin kuin pitäisi.

    1. Pakko huo­maut­taa oikeakielisyy­destä kallelle, jot­ta väärä kir­joi­tus­muo­to ei lev­iäisi tämän blo­gin kaut­ta: tuo kiskoil­la kulke­va kaupun­gin sym­boli on nimeltään spo­ra, ei spåra.

  31. Kalle: Kun on ajele­mas­sa huvi­a­jelua, tuol­laiset reiti­tyk­set voi tehdä vaik­ka kän­nykäl­lä tai GT-kartalla. 

    Niin kyl­lä voi, mut­ta onko kaikil­la sellainen ?
    Pyöräil­i­jöitä on mon­en­laisia, eivät kaik­ki aja hik­istä häämeen­lin­naan. Pyöräi­lykult­tuuri on niin monikir­joinen , että yksi totu­us ei riitä. Esimerk­ki Tanskasta:

    http://www.luonnonvalo.net/pyoraretkella-tanskassa/

  32. Eri­laisia kylt­te­jä ja opastei­ta on kaupun­ki jo vääräl­lään. Jos aikoo pyöräil­lä keskus­tas­sa, voisiko ajatel­la, että ensim­mäisil­lä ker­roil­la vähän tutk­isi paikko­ja ja seu­raaval­la ker­ral­la osaisi jo ilman opasteitakin.

  33. Olen aina kaivan­nut suo­jati­etä Lasi­palatsin länsin­urkalta Pos­ti­talon nurkalle.

  34. Maria:
    Olen aina kaivan­nut suo­jati­etä Lasi­palatsin länsin­urkalta Pos­ti­talon nurkalle.

    Samoin! Rautatiease­man ja Kampin väliä kävel­lessä säästäisi yhden liiken­neval­ois­sa odot­telun. Ja luulen etten ole ain­oa joka tätä reit­tiä kävelee…

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Pakko huo­maut­taa oikeakielisyy­destä kallelle, jot­ta väärä kir­joi­tus­muo­to ei lev­iäisi tämän blo­gin kaut­ta: tuo kiskoil­la kulke­va kaupun­gin sym­boli on nimeltään spo­ra, ei spåra. 

    Kun en ole alun­perin tästä kaupungista, kaupungista kyl­läkin, niin selvit­telin asi­aa saat­u­ani aikoinaan ensim­mäisen huo­mau­tuk­sen kir­joi­tusasus­ta. Molem­mat nyt esil­lä olleet kir­joi­tus­muodot oli­vat oikein, ensin­mainit­tu enem­män sudeet­ti­savolaisille sopi­va. Lisäk­si oli vielä joku kol­mas, jota en muista.

  36. Daniel Fed­er­ley: Onhan tuo tärkeä, jot­ta saadaan ratikkali­iken­net­tä taas hiukan hidastet­tua. Ei oikein ole mui­ta keino­ja enää jäljellä.

    Eikös nykyään asen­neta Varo­va-val­o­ja? Jos ker­ta van­ho­jakin muute­taan Varo­va-val­oik­si (Uin­tikeskus), niin tun­tu­isi älyt­tömältä lait­taa siihen “taval­liset” liikennevalot.
    Kuvit­telisin, että Varovat oli­si­si­vat kaikkein järkevin ratkaisu tuo­hon ILMAN uut­ta valo-opastet­ta ratikalle?

  37. Jari V: Ei siihen vaa­di­ta kuin äänekäs ja lasku­taido­ton autop­uolue, jon­ka änkyröin­nin vuok­si liiken­teessä ei saa tehdä pri­or­isoin­te­ja, vaan tilan rajal­lisu­ud­es­ta piit­taa­mat­ta yritetään tar­jo­ta kaikille kaikkea. Lop­putu­lok­se­na mikään kulku­muo­to ei toi­mi niin kuin pitäisi. 

    Kyl­lä raitio­vaunu­jen liiken­nöin­nis­säkin on vikaa ja ihan perustel­lusti voi väit­tää, että pri­or­isoin­nit ovat jääneet tekemät­tä suurelta osin sik­si, että raitio­vaunu­jen liiken­nöin­tikäytän­teet ovat mitä ovat. 

    Pitäisi ensin­näkin pyrk­iä isom­pi­in yksiköi­hin, pari­a­joon, eikä tukkia katu­ja min­uutin välein kulkevil­la vähän bus­sia isom­mil­la vaunuil­la. Ihan turha haaveil­la jostain liiken­neval­oe­tuuk­sista raitio­vaunuille, kun niitä kul­kee pääkatu­ja pitkin ruuh­ka-aikaan tiuhempaan kuin on val­ok­ier­to. Siinä jou­tu­isi­vat jalankulk­i­jat odot­ta­maan pari tun­tia vihreää Man­skun yli.

  38. Eikö näitä pyörätei­den rak­en­tamisia ja opas­tuk­sia ja suo­jatei­den ja pysäkkien siirte­lyjä tarvitse pri­or­isoi­da minkään muun kaupun­gin toim­into­jen kanssa, kun niihin tun­tuu aina riit­tävän rahaa, kun vaan joku jotain kek­sii ehdottaa?

  39. ” Huo­mat­takoon, että kaavarun­gos­sa tont­ti ulote­taan rantaan, mikä on Helsin­gin kaavoitus­pe­ri­aat­tei­den vastaista. ”

    Vas­taista ja vas­taista. Peri­aat­teet ovat siitä kät­syjä, että niil­lä voidaan aina repostel­la vaik­ka niitä riko­taan heti kun halua siihen on.

    Kun Helsin­gin kol­man­nek­si paras veron­mak­sa­ja halusi edus­tus­saunan ran­nalle niin jotenkin sel­l­ainen sinne tup­sahti. Eit­tämät­tä yllät­täen ja pyytämättä.

    Tämä siis Vuosaaressa.

  40. Peri­aat­tee­ton miäs:

    …Kun Helsin­gin kol­man­nek­si paras veron­mak­sa­ja halusi edus­tus­saunan ran­nalle niin jotenkin sel­l­ainen sinne tup­sahti. Eit­tämät­tä yllät­täen ja pyytämättä…

    Syytäkin tapah­tua vähän vikkelään. Hyvät veron­mak­sa­jat mak­sa­vat mei­dän muiden hyvät ja huonot ideat. 

    En tiedä, kenen idea on ollut sosial­isoi­da kaik­ki ran­nat? Helsingis­sä on niin paljon rantavi­ivaa, että sitä riit­tää kaikille, vaik­ka huole­hdim­mekin myös niistä, jot­ka kus­tan­ta­vat mei­dän muiden lystin.

  41. j‑lu: Kyl­lä raitio­vaunu­jen liiken­nöin­nis­säkin on vikaa ja ihan perustel­lusti voi väit­tää, että pri­or­isoin­nit ovat jääneet tekemät­tä suurelta osin sik­si, että raitio­vaunu­jen liiken­nöin­tikäytän­teet ovat mitä ovat. 

    Ei HSL:kään syn­nin­päästöä saa, mut­ta isom­pi ongel­ma on se, ettei ole ole­mas­sa Tahoa, joka voisi lait­taa ratikkali­iken­teen kun­toon. Kalus­to ja oper­oin­ti kuu­lu­vat HKL:lle, lin­jat, aikataulut ja liiken­nöin­nin suun­nit­telu HSL:lle, katu­jär­jeste­lyt ja liiken­neval­ot KSV:lle, rato­jen ja pysäkkien kun­nos­s­api­to HKL:lle ja kat­u­ra­to­jen kohdal­la kai osit­tain raken­nusvi­ras­tolle jne. jne. Yksit­täisen toim­i­jan mah­dol­liset paran­nuk­set menevät vain hukkaan, jos aidan toisel­la puolel­la ei tehdä mitään. Esim. kalus­tokoon kas­vat­ta­mi­nen edel­lyt­täisi sekä pysäkkien piden­tämistä että liiken­nöin­tikäytän­tö­jen muut­tamista, ja kas, meil­lä on tilanne, jos­sa vähin­tään kol­men osa­puolu­en toimen­piteet odot­ta­vat toisiaan.

  42. Kalle: Syytäkin tapah­tua vähän vikkelään. Hyvät veron­mak­sa­jat mak­sa­vat mei­dän muiden hyvät ja huonot ideat. 

    En tiedä, kenen idea on ollut sosial­isoi­da kaik­ki ran­nat? Helsingis­sä on niin paljon rantavi­ivaa, että sitä riit­tää kaikille, vaik­ka huole­hdim­mekin myös niistä, jot­ka kus­tan­ta­vat mei­dän muiden lystin.

    Tästä me sit­ten var­maan olemme eri mieltä.

    Meil­lä on puoli miljoon­aa kesämökkiä ja niistä useim­mil­la on pääsy omaan tai “omaan” rantaan. Suomes­sa ei hyväl­lä kat­so­ta jos näi­den tuhan­sien mökki­lai­turien keskel­lä yrit­tää jostain välistä löytää rantau­tu­mi­s­paikan vaik­ka sit­ten kajakil­la liikkuessa..

    Ei hyväl­lä kat­so­ta sitäkään jos pysähty­isi het­kek­si vaik­ka kalaa narraamaan.

    Lan­del­la tämä van­ha tapa vielä sallittakoon.

    Pääkaupun­ki on asia erik­seen. Meri on ain­oa asia joka tekee Helsingistä uni­ikin. Ne ran­nat olisi jo aika päiviä sit­ten raken­net­tu umpeen ilman asi­aan puuttumista.

    Esim. “merelli­nen” Kulosaari on tot­ta vain niille muu­ta­malle has­sulle per­heelle jot­ka sat­tuvat asumaan isiltä ja äideiltä per­i­tyis­sä matalis­sa majois­sa ranta­ton­til­la. On mah­dol­lisu­us aamul­la lähteä vesi­ta­sol­la duuniin.

    Kulosaa­res­sa on paik­ka paikoin hyvin vaikea­ta edes kuvitel­la, että siel­lä asut­taisi­in ihan oikeasti saaressa.

    Sin­ul­la on tietysti kaik­ki oikeus kuvitel­la, että asi­at oli­si­vat itses­tään men­neet jotenkin toisin kos­ka.… (täy­den­nä itse).

    Hyvää illan jatkoa.

  43. Jari V: Ei HSL:kään syn­nin­päästöä saa, mut­ta isom­pi ongel­ma on se, ettei ole ole­mas­sa Tahoa, joka voisi lait­taa ratikkali­iken­teen kuntoon. 

    Eikö sitä “vastikään” perustet­tu joku ao. vira­nomais­ten yhteistyökomitea raiti­oli­iken­teen kehittämiseksi? 

    Otso Kivekäs muis­taak­seni kir­joit­ti asi­as­ta JLF:llä tai blo­gis­saan. Toinen asia sit­ten se, että onko mitään varsi­nais­es­ti tapahtunut. 

    Tah­don puutet­ta­han tuo ratikoiden rämpimi­nen on ja nähdäk­seni KSV on pääsyylli­nen. Sohla­si­vat Vallilan­laak­son ja Topeliuk­senkatu ei ole juuri eden­nyt sen jäl­keen, kun todet­ti­in kan­nat­tavak­si han­kkeek­si. Onhan siinä toki val­ta­va suun­nit­telu, vähän reilu kilo­metri uut­ta rataa, puoli­toista, kun jatka­vat Kamp­ista Fredaa pitkin Bulevardille.

  44. “Ne ran­nat olisi jo aika päiviä sit­ten raken­net­tu umpeen ilman asi­aan puuttumista.” 

    Tästä olen kyl­lä aivan samaa mieltä. Jos rantaan rak­en­t­a­mi­nen olisi (ollut) täysin rajoit­tam­a­ton­ta, ei sinne rantaan olisi nyt asi­aa muil­la kuin ton­tin omis­ta­jil­la täältä Porkkalan­niemelle, tai vaikka­pa Mar­jik­ses­sa. Eli komp­paan, pide­tään vapaana ja virk­istyskäytössä mah­dol­lisim­man pitkälle, nauhana kiertävine pyörä- ja käve­lytei­neen päivineen!

  45. j‑lu: Eikö sitä “vastikään” perustet­tu joku ao. vira­nomais­ten yhteistyökomitea raiti­oli­iken­teen kehittämiseksi? 

    Otso Kivekäs muis­taak­seni kir­joit­ti asi­as­ta JLF:llä tai blo­gis­saan. Toinen asia sit­ten se, että onko mitään varsi­nais­es­ti tapahtunut. 

    Tah­don puutet­ta­han tuo ratikoiden rämpimi­nen on ja nähdäk­seni KSV on pääsyylli­nen. Sohla­si­vat Vallilan­laak­son ja Topeliuk­senkatu ei ole juuri eden­nyt sen jäl­keen, kun todet­ti­in kan­nat­tavak­si han­kkeek­si. Onhan siinä toki val­ta­va suun­nit­telu, vähän reilu kilo­metri uut­ta rataa, puoli­toista, kun jatka­vat Kamp­ista Fredaa pitkin Bulevardille.

    Kai joku komitea olisi ole­mas­sa. Mitään näkyvää se ei ole vielä saanut aikaan, jos se on ole­mas­sa. En oikein tiedä.

    Topelius­ta ei ole todet­tu kan­nat­tavak­si. Se kan­nat­tavu­us pitäisi mita­ta, mut­ta kukaan ei uskalla päät­tää, miten se tehtäisi­in, joten sitä ei tehdä eikä han­ke etene.

    Tilanne on nau­ret­ta­va siihen näh­den, että jär­jet­tömien mil­jardi­hankkei­den kan­nat­tavu­udet arvotaan suo­raan hatus­ta, mut­ta pikkupro­jek­tien kanssa pitää olla niin pilkun päälle tark­ka, että koko hom­ma jää tekemät­tä – sil­loinkin, kun se pikkuhanke on itses­tään selvästi kan­nat­ta­va ja vält­tämätön. En tiedä, johtuuko tämäkin siitä, että kulkuneu­von väri on vihreä eikä oranssi.

  46. Mau­r­izio:
    “Ne ran­nat olisi jo aika päiviä sit­ten raken­net­tu umpeen ilman asi­aan puuttumista.” 

    Tästä olen kyl­lä aivan samaa mieltä. Jos rantaan rak­en­t­a­mi­nen olisi (ollut) täysin rajoit­tam­a­ton­ta, ei sinne rantaan olisi nyt asi­aa muil­la kuin ton­tin omis­ta­jil­la täältä Porkkalan­niemelle, tai vaikka­pa Mar­jik­ses­sa. Eli komp­paan, pide­tään vapaana ja virk­istyskäytössä mah­dol­lisim­man pitkälle, nauhana kiertävine pyörä- ja käve­lytei­neen päivineen! 

    Myös minä kan­natan tätä lämpimästi, tosin sil­lä varauk­sel­la, että tietyin paikoin sopii nauha, toisi­in paikkoi­hin on taas parem­min sopi­va suo­ra, turhia mutkit­telema­ton yhteys.

    Mitä taas tulee Topeliuk­senkatu­un, ihmette­len, minne siel­lä raitio­vaunukiskot saataisi­in mah­tu­maan kun katu on aika kapea? Jalka­käytävää reunus­ta­va puurivikö sieltä olisi tarkoi­tus kaataa, vai vähen­tää jälleen parkkipaikko­ja, joi­ta Töölössäkin toki tarvi­taan. Raitiokiskot ja ‑lin­jat Man­ner­heim­intiel­lä eivät ole tuol­ta kovin kaukana.

    Jalankulkuolot keskus­tas­sa, siel­lä Foru­min ja Stock­an kort­telei­den nurkil­la ovat mielestäni ihan hyvät. Eikö KSL voisi pois­tat­taa sen piden­netyn main­osau­ton sieltä ydinkeskus­tan kaupunkiku­vaa rumen­ta­mas­ta? Romut­ta­molle­han tuol­laiset täysin epä­suh­taiset muo­top­uo­let pikem­minkin joutaisivat!

  47. Daniel Fed­er­ley: Kai joku komitea olisi ole­mas­sa. Mitään näkyvää se ei ole vielä saanut aikaan, jos se on ole­mas­sa. En oikein tiedä.

    Jotain on sen­tään saatu aikaankin. Kol­mosen raitio­vaunu saati­in kään­net­tyä Alek­san­terinkadul­ta Mikonkadun kävelykadulle.

  48. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:

    Mitä taas tulee Topeliuk­senkatu­un, ihmette­len, minne siel­lä raitio­vaunukiskot saataisi­in mah­tu­maan kun katu on aika kapea? Jalka­käytävää reunus­ta­va puurivikö sieltä olisi tarkoi­tus kaataa, vai vähen­tää jälleen parkkipaikko­ja, joi­ta Töölössäkin toki tarvi­taan. Raitiokiskot ja ‑lin­jat Man­ner­heim­intiel­lä eivät ole tuol­ta kovin kaukana.

    Onhan tämä Topeliuk­senkadun ratikka­hanke aika käsit­tämätön. Kadul­la on asuin­talo­ja pääasi­as­sa vain toisel­la puolel­la, kun pitkä pätkä toisel­la puolel­la on pelkkää puis­toa. Kadul­la kul­kee nyt tasan 10 bus­sil­in­jaa, joista yhtäkään ei saa­da pois­tet­tua, jos sinne tulee ratik­ka. Katu on niin kapea, että sieltä lähtevät väk­isin parkkipaikat kisko­jen alta. Ja joku on var­masti piirtänyt sinne myös jonkun “pyöräi­lyn laatukäytävän”.

    Lisäbonuk­se­na vielä se, että kakkosen ratikalta häipyvät tämän oper­aa­tion jäl­keen kaik­ki vai­h­topy­säk­it mui­hin ratikoi­hin. Nythän töölöläiset käyvät kymp­piä, nelosta tai seiskaa tarvites­saan ensin kään­tymässä Kisa­hallil­la, kos­ka kakkos­es­ta ei voi keskus­tas­sa vai­h­taa toiseen ratikkaan kuin itään­päin men­nessä ase­mal­la. Tosi kätevää.

  49. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Mitä taas tulee Topeliuk­senkatu­un, ihmette­len, minne siel­lä raitio­vaunukiskot saataisi­in mah­tu­maan kun katu on aika kapea? Jalka­käytävää reunus­ta­va puurivikö sieltä olisi tarkoi­tus kaataa, vai vähen­tää jälleen parkkipaikko­ja, joi­ta Töölössäkin toki tarvi­taan. Raitiokiskot ja ‑lin­jat Man­ner­heim­intiel­lä eivät ole tuol­ta kovin kaukana. 

    Parkkipaikoista läh­tee val­taosa fil­larikaisto­jen myötä joka tapauk­ses­sa ja pui­hin koskem­i­nen nyt on Helsingis­sä ihan mah­do­ton aja­tus. Lentokoneesta käsin voi kat­sel­la, kuin­ka vähän niitä tääl­lä on…

    KSV:n ratkaisu on ollut se, että suurin osa kiskoista on piir­ret­ty autokaistoille. Siinä mielessä on ihan hyväkin, ettei han­ke etene. Ei siitä kan­na­ta ehdoin tah­doin huonoa tehdä – parem­pi odot­taa, kunnes aika on kyp­sä kun­nol­liselle toteutukselle.

  50. Jalankulk­i­ja: Onhan tämä Topeliuk­senkadun ratikka­hanke aika käsit­tämätön. Kadul­la on asuin­talo­ja pääasi­as­sa vain toisel­la puolel­la, kun pitkä pätkä toisel­la puolel­la on pelkkää puis­toa. Kadul­la kul­kee nyt tasan 10 bus­sil­in­jaa, joista yhtäkään ei saa­da pois­tet­tua, jos sinne tulee ratik­ka. Katu on niin kapea, että sieltä lähtevät väk­isin parkkipaikat kisko­jen alta. Ja joku on var­masti piirtänyt sinne myös jonkun “pyöräi­lyn laatukäytävän”. 

    Nyt kan­nat­taisi jalankulk­i­jankin ottaa asioista vähän selvää ennen mesoamis­taan. Niin moni asia oli tässä viestis­sä pielessä.

  51. Daniel Fed­er­ley: Nyt kan­nat­taisi jalankulk­i­jankin ottaa asioista vähän selvää ennen mesoamis­taan. Niin moni asia oli tässä viestis­sä pielessä.

    Kuten esimerkik­si mikä? Puis­to? Bus­slin­jat? Parkkipaikat? Vai pyörätiet?

  52. Kokeil­laan uuden­laista opas­tus­ta, mut­ta min­ulle ei oikein selvin­nyt minkälaista. Pyöräli­iken­teen opastei­den pitäisi olla alhaal­la pyöräil­i­jän kat­seen tasol­la (vrt. moot­toritei­den opas­teet). Näin on Sveit­sis­sä ja pelit­tää hyvin. Lisäk­si opastei­den tulisi olla sel­l­aisia, ettei niitä voi hel­posti kään­tää osoit­ta­maan väärään suuntaan. 

    Hel­vetin iso­ja lakanoi­ta näyt­tävät ole­van — sel­l­aisia moot­tori­ti­etaulu­ja. Rumia ja hölmöjä. Tarpeet­toman häiritseviä.
    Ottaen huomioon, ettei noi­ta opastei­ta niin paljoa edes nor­maa­likäytössä tarvi­ta, niiden ei var­maankaan tarvit­sisi edes olla silmien tasol­la. Parem­pi vain jos ne nor­maal­isti eivät turhaan rasita aja­jia ja pakot­ta­vat aja­jan hidas­ta­maan sil­loin, kun niitä tarvit­see lukea. Silmien tasol­la ne myös ovat pään korkeudel­la, mikä ei ole vält­tämät­tä kaikkein paras idea.

    Jos parem­paa sys­teemiä halu­taan, voidaan vaikka­pa lyödä maa­han nykyisen yhden sijas­ta kak­si tolp­paa lähekkäin ja ankkuroi­da niil­lä jokin ref­er­enssisu­un­ta. Siihen ei kum­moisi­akaan pellinpalo­ja ja reikä­nauho­ja sit­ten tarvi­ta virit­tämään opas­teet pysyvästi oikeaan suuntaan.

  53. j‑lu: nähdäk­seni KSV on pääsyylli­nen. Sohla­si­vat Vallilan­laak­son ja 

    Olen var­masti ymmärtänyt asian jotenkin väärin. Muis­te­len kuitenkin, että Vallilan­laak­so olisi kaatunut ihan siihen per­in­teiseen nim­by­il­i­jöi­den vastustukseen…?

  54. Kalle: Kun en ole alun­perin tästä kaupungista, kaupungista kyl­läkin, niin selvit­telin asi­aa saat­u­ani aikoinaan ensim­mäisen huo­mau­tuk­sen kir­joi­tusasus­ta. Molem­mat nyt esil­lä olleet kir­joi­tus­muodot oli­vat oikein, ensin­mainit­tu enem­män sudeet­ti­savolaisille sopi­va. Lisäk­si oli vielä joku kol­mas, jota en muista.

    Ai jai. Ode huo­maut­tele­mas­sa oikeakielisyy­destä! No jopas.

    Olen vuosien saatossa itse tul­lut siihen johtopäätök­seen, että joko Odel­la on lievä/keskivaikea luk­i­häir­iö tai tavat­toman kiire kir­joit­taes­saan (ainakin kun medi­ana on netti).

    Ei niin pien­tä päiv­i­tys­tä etteikö olisi luk­i­jan päässä monas­ti vaikeuk­sia ymmärtää mitä Ode oikein yrit­tää sanoa.

    Tämä siis vain ihan havain­tona. Monel­la­han meistä on pienem­pää tai isom­paa luk­i­häir­iötä. Ja kaikil­la ihan var­masti jotain ongelmata.

    Hyvin on miekko­nen elämässään kuitenkin pär­jän­nyt ja pär­jän­nee jatkos­sakin. Mut­ta van­hem­man val­tiomiehen arvolle sopii kauhean huonos­ti aikuisen ihmisen ojen­t­a­mi­nen oikeakielisyy­dessä vain sik­si, että pääsee toista ihmistä näpäyttämään.

    Moni on var­masti huo­man­nut, että Kalle on suh­teel­lisen kärkäs kom­men­toi­ja (tosin niin on moni muukin täl­lä blogilla). Jos se on ain­oa tyyli jon­ka taitaa, niin sil­lä mennään.

    Itsel­leni nopea pikatyk­i­tys käy nopeasti liian rasit­tavak­si, mut­ta eipä min­un kaik­keen — tai vält­tämät­tä mihinkään — tarvitse reagoida.

    Kun keskustelu alen­tuu — täl­lä ker­taa Oden osalta — tasolle jos­sa käy­dään toisen kieltä huolta­maan, viit­taa yleen­sä siihen, että argu­men­tit alkaa olla aika lopussa.

    Kukas sen taas hauskasti ilmaisikaan, että väki­val­ta alkaa siitä het­kestä kun sanas­to loppuu.

  55. Maria:
    Olen aina kaivan­nut suo­jati­etä Lasi­palatsin länsin­urkalta Pos­ti­talon nurkalle.

    Maini­t­ul­la alueel­la voisi kokeil­la osaisi­vatko suo­ma­laiset toimia shared space ajatuk­sen mukaises­ti. Ihan sna­di feikkili­iken­nepylpyrä keskelle ja muuten maalataan koko risteys vaik­ka neonpunaiseksi.

    Sama jut­tu Sokok­sen ja Foo­ru­min leikkauk­ses­sa sekä Stock­an edustal­la (Pohjois-Esplanadil­la).

    Sil­lon Man­skul­la uskaltaisi varsin vapaasti hyp­piä kadun toiselta puolelta toiselle oikeas­t­aan mis­tä kohdas­ta tahansa muun liiken­teen vauhdin jäädessä riit­tävän alhaisek­si. Tässä ske­naar­ios­sa ain­oas­taan spaäöårille näytet­täisi­in vihreää valoa.

    Eihän tämä tietenkään voi toimia kun ei ole uskallus­ta riit­tävän pitkään mitään koskaan kokeil­la. Suo­ma­laisethan on tun­netusti yllätävänkin mukau­tu­vaa sort­tia. Val­taosa­han on kun­non prot­sku­ja. Ei siinä menisi kauaakaan kun shared space jo muut­tuisi keskus­tan osalta melkein­pä normi­a­jat­teluk­si, valtavirraksi.

    Pitäisi ymmärtää lopet­taa asioiden sös­simi­nen jo ennal­ta. Yllät­täen ei saatu yömetroakaan kan­nat­ta­maan kun juuri kukaan ei edes tiennyt/muistanut että sel­l­ainen kokeilu edes on päällä.

    No, huonos­ti suun­nitel­lul­la pikako­keel­la tuli osoite­tuk­si ettei ole järkevää. Tätä lop­putu­losta­han lähdet­ti­in hake­maankin. Mik­si, sitä en tiedä. Yllät­täen sel­l­ainen sit­ten saatiinkin.

    Rahaa voi heit­tää niin monel­la tapaa hukkaan. Tässä oli vain yksi äsket­täi­nen esimerkki.

    Liiken­nesu­un­nit­telu vaatii pitkäjän­teisyyt­tä. Sitä me ei olla oikein vielä tajuttu.

    Alus­sa tulee kolare­i­ta, ehkä jokunen kuolonuhrikin. Mut­ta Amerikkalaiset ovat tien­neet tämän jo pitkään: You can’t make an omelette with­out break­ing eggs… C’est la vie. Peo­ple learn eventually.

    1. Shared spaget­ti toimii aika hyvin Alek­sil­la Stock­an kel­lon kohdal­la, jos­sa ei ole suo­jati­etä, mut­ta ei kukaan ole jäänyt ratikan alle.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Shared spaget­ti toimii aika hyvin Alek­sil­la Stock­an kel­lon kohdal­la, jos­sa ei ole suo­jati­etä, mut­ta ei kukaan ole jäänyt ratikan alle.

    Ei ehkä ole. Mut­ta jos ajaa tätä väliä sään­nöl­lis­es­ti, joutuu totea­maan, että ratikkakuskit soit­ta­vat välil­lä kel­loa val­lan vil­listi, jot­ta saisi­vat pois alta kaik­ki välin­pitämät­tömät itsemurhakandidaatit.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Shared spaget­ti toimii aika hyvin Alek­sil­la Stock­an kel­lon kohdal­la, jos­sa ei ole suo­jati­etä, mut­ta ei kukaan ole jäänyt ratikan alle.

    Täl­laista spaget­ti­a­han ollaan nyt saa­mas­sa lisää Stock­an kul­mille, kun koko risteys tavarat­alon nurkalta Uudelle Yliop­pi­lastalolle aio­taan maala­ta valkoraitaiseksi.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Shared spaget­ti toimii aika hyvin Alek­sil­la Stock­an kel­lon kohdal­la, jos­sa ei ole suo­jati­etä, mut­ta ei kukaan ole jäänyt ratikan alle.

    Joo. Mitä nyt välil­lä joku onnneton ratikkakus­ki ei kehtaa pitää pien­tä juo­mataukoa vaan ottaa mielum­min riskin läm­pöhal­vauk­ses­ta ja saat­taa sil­lä teol­laan sit­ten vaunullisen ihmisiä (plus muut liiken­teenkäyt­täjät) hengenvaaraan.

    Kyl­lä tästä protes­tant­tis­es­ta suorit­tamis­es­ta olisi jo korkea aika opetel­la pois, sil­lä kun ei vaaran­na pelkästään omaa terveyttä…

    Kyl­lähän jär­jenkin jo pitäisi sanoa, että mon­ta ton­nia painavaa ripeästi liikku­vaa kan­nat­taisi aina pyrk­iä lähtöko­htais­es­ti väistämään.

    Se on hyvä ihmis­ten alkaa opetel­la van­ho­ja hyviä taito­ja jol­loin ihmisel­lä oli hyvä per­stun­tu­ma sen suh­teen, että ehti­ikö kiire­htää vielä alta pois vai tuleeko ruumita.

    Muu­ta­mankin ker­ran kun joku tuol­la ottaa vähän lähempää kon­tak­tia vau­nun kanssa niin kyl­lä sel­l­ainen mieleen painuu muillekin pitkäk­si aikaa.

    Se on se learn­ing curve sel­l­ainen epeli vaan luonteeltaan.

    1. Kos­ka Stock­an kel­lon alla ei ole suo­jati­etä, jalankulk­i­jan on väis­tet­tävä ratikkaa. Eivät ne kuskit siihen koskaan lujaa aja niin, että riskiä mis­tään vakavam­mas­ta olisi. Ellei ole suo­ras­taan sokea, havait­see kyl­lä ison ratikan tulon. Ei mitenkään vaar­alli­nen kohta.

  59. Oden lop­puka­neet­tin on help­po yhtyä. 

    En ylipäätään pelkää liiken­teessä ihan hirveästi. Ei ham­paat tärise ja silleen. (Tai no autol­la suhailu kyl­lä jäntskät­tää kun ajan niin hem­metin har­voin ja olen aika huo­le­ton ja muutenkin kur­ja kuski.)

    Osaan aika hyvin itsenäis­es­ti arvioi­da mil­lä nopeudel­la asi­at min­ua kohti läh­estyvät. Toimin sit­ten sen mukaisesti.

    Mut­ta kyl­lä mulle sakko­ja pitäisi epäsään­nöl­lisen sään­nöl­lis­es­ti antaa, ehdot­tomasti. Ikävä kyl­lä ainakaan Helsingis­sä kyt­tiä ei kiin­nos­ta pen­nin jeniä miten jalankulk­i­jat ja fil­lar­is­tit toikkaroivat.

    Joka ker­ta kun itse mokailen liiken­teessä ihan kissalan poikien silmien alla, olen ihan salet­ti, että nyt nap­sahti pikavoit­to tai edes kun­non puhut­telu tms. Mut­ta ei. Aina on jotain tärkeäm­pää tekemistä kuin ojen­taa urpo­ja liiken­teessä. Uskon itse vakaasti siihen, että urpot oppii parhait­en kun urpo­ja ojennetaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.