Juhana loikkasi kokoomukseen!

Juha­na Var­tiai­nen loik­ka­si sit­ten kokoo­muk­seen. Tun­nen Juha­nan pit­käl­tä ajal­ta ja tie­dän, että pit­kään jat­ku­nut ero­pro­ses­si on ollut hänel­le vai­kea. Juha­na on arvo­maa­il­mal­taan vank­ka dema­ri – tai siis hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan arvo­jen puo­lus­ta­ja. Hän on myös päte­vä talous­asian­tun­ti­ja, jon­ka on ollut vai­kea kat­soa puo­lu­een­sa muut­tu­mis­ta talous­po­li­tii­kan ykkös­osaa­jas­ta help­po­hin­tai­sen popu­lis­min kannattajaksi.

Juha­nan kään­ty­mi­seen on vai­kut­ta­nut työ Ruot­sin por­va­ri­hal­li­tuk­sen talous­po­liit­ti­sis­sa taus­ta­jou­kois­sa. Anders Bor­gin talous­po­li­tiik­ka on ollut paras­ta sosia­li­de­mo­kraat­tis­ta talous­po­li­tiik­kaa. Sen ansios­ta Ruot­sin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on pal­jon sosia­li­de­mo­kraat­ti­sem­mas­sa kun­nos­sa kuin Suo­men. Juha­nan on ollut vai­kea tukea puo­luet­taan, joka päät­tä­mät­tö­myy­del­lään ja per­su­pe­lois­saan syö poh­jaa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoituksesta.

Tun­nis­tan Juha­nan tilan omas­ta kehi­tyk­ses­tä­ni. Olin pit­kään hen­ki­ses­ti jon­kin­lai­nen ulko­ke­hän dema­ri. Vih­reis­sä itsea­sias­sa näh­tiin asia aika­naan niin, että sosia­li­de­mo­kraa­tit päät­tä­vät Suo­men suun­nas­ta, joten jos halu­aa vai­kut­taa maam­me kehi­tyk­seen, pitää vai­kut­taa dema­rien lin­jaan. Ulko­puo­lel­ta vai­kut­ta­mi­nen kat­sot­tiin pal­jon tehokkaammaksi.

Pit­kään pidin dema­rei­ta oikeas­taan hen­ki­se­nä koti­na­ni ja oma poli­tiik­ka­ni oli liit­to­lai­suut­ta dema­rien kans­sa. Paa­vo Lip­po­nen jos­kus jopa ehdot­ti minul­le puo­lu­ee­seen liit­ty­mis­tä. En har­kin­nut het­keä­kään, kos­ka olin mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa omas­sa puo­lu­ees­sa­ni ja jotain soli­daa­ri­suut­ta sitä on olta­va, mut­ta jos elä­mä oli­si tie­to­ko­ne­pe­li, jos­sa voi pala­ta kään­ne­koh­tiin, pel­käs­tään ute­liai­suut­ta­ni pelai­sin tuon­kin vaih­toeh­don läpi ja kat­soi­sin, mitä oli­si tapah­tu­nut, jos oli­sin kut­sun hyväksynyt.

Niin kau­an kuin Juha­na oli dema­ri, en pitä­nyt hän­tä poliit­ti­se­na kil­pai­li­ja­na. Kokoo­muk­sen suh­teen asia on vähän toisin.

Enää pit­kään aikaan en ole näh­nyt dema­rei­ta hen­ki­se­nä koti­na­ni pal­jol­ti samas­ta syys­tä kuin Juha­na. Puo­lue on pudon­nut edis­tyk­sen kär­jes­tä men­nei­syy­teen hala­ja­vak­si jar­rut­ta­jak­si, joka ei osaa oikein suh­tau­tua maa­il­man muut­tu­mi­seen. Nime­no­maan puo­lu­een talous­po­li­tiik­ka on sur­ke­aa. On kau­hea kat­soa, kuin­ka Suo­men hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta tuhou­tuu pal­jol­ti sen viral­lis­ten puo­lus­ta­jien vuok­si. Tätä en sano vahin­go­ni­loi­se­na vaan surullisena.

Anders Bor­gin talous­po­li­tiik­ka on ollut paras­ta sosia­li­de­mo­kraat­tis­ta talous­po­li­tiik­kaa, mut­ta Suo­men kokoo­mus on eri puo­lue. Kir­jas­sa­ni Jää­hy­väi­set edus­kun­nal­le sanon, että Ruot­sin por­va­rei­den rin­nal­la Suo­men kokoo­mus­lai­set vai­kut­ta­vat tuit­tu­päi­sil­tä tör­mäi­li­jöil­tä. (Ilta-Sano­mat unoh­ti tuon rin­nas­tuk­sen, mikä muut­ti mer­ki­tys­tä pal­jon.) Jos Juha­nan onnis­tuu kokoo­muk­ses­sa tämä puu­te kor­ja­ta, kaik­ki on anteek­si annettu.

Juha­na on maa­il­man­kat­so­muk­sel­taan sosi­aa­li­li­be­raa­li. Hänen oikea kotin­sa oli­si libe­raa­li­nen kan­san­puo­lue, jos sel­lai­nen vie­lä oli­si. Kokoo­muk­ses­sa hän tulee kyl­lä huo­maa­maan, että se on oikea oikeis­to­puo­lue kaik­ki­ne vikoi­neen, vaik­ka talous­po­li­tiik­ka toi­vot­ta­vas­ti Juha­nan muka­na muut­tuu tyy­dyt­tä­väs­tä paremmaksi.

Minä en oli­si voi­nut Juha­nan loik­kaa teh­dä. Pel­käs­tään koke­muk­set SATA-komi­teas­ta, jon­ka työn kokoo­mus tuho­si yhdes­sä työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kans­sa, antaa pit­kä­ai­kai­sen roko­tus­suo­jan. Sii­nä meni ros­kiin juu­ri sel­lai­sia ehdo­tuk­sia, joi­ta teim­me yhdes­sä Juha­nan kans­sa matalapalkkaraportissamme.

Jos oli­sin tien­nyt, että Juha­na edes har­kit­see siir­ty­mis­tä VATT:in yli­joh­ta­jan pai­kal­ta poli­tiik­kaan, oli­sin teh­nyt kaik­ke­ni hou­ku­tel­lak­se­ni hänet vih­rei­siin, mut­ta moi­nen mah­dol­li­suus ei tul­lut mie­lee­ni­kään. Jos Juha­na oli­si nyt vih­rei­den ehdok­kaa­na edus­kun­ta­vaa­leis­sa, oli­sin minäkin.

Jos taas minä sai­sin vali­ta poli­tii­kan ja VATT:n yli­joh­ta­jan pai­kan välil­lä, en har­kit­si­si sekuntiakaan.

 

172 vastausta artikkeliin “Juhana loikkasi kokoomukseen!”

  1. Mah­taa noi­ta poi­kia tuos­sa oikeal­la laa­ti­kois­saan vitut­taa, kun kokoo­mus kerää näin näp­pä­räs­ti Soi­nin­vaa­ran äänet. Tosin kuka tahan­sa nois­ta voi myös olla uusi Meri­kuk­ka, kun jo nyt on sala­pe­räi­siä tuplaa­ja­ra­hoit­ta­jia takana. 

    Var­tiai­nen on kai­ken aikaa kuu­los­ta­nut kyl­lä enem­män loput­to­man kas­vun moder­nil­ta sosi­aa­li­vih­reäl­tä, jota ei ympä­ris­tön aset­ta­mat rajat rajoi­ta vaik­ka niuk­kuu­des­ta muus­sa puhuu­kin, kuin nykyi­sel­tä, 1970-luvul­ta hai­se­val­ta, neo­kon­nien oppe­ja tuo­val­ta nyky­ko­koo­muk­sen pää­lin­jal­ta. Mut­ta jos VAT­Tis­ta siir­tyy poli­tiik­kaan, niin mik­si kukaan sit­ten läh­ti­si oppo­si­tioon pien­puo­lu­een kans­sa? Kokoo­mus saat­taa vie­lä pääs­tä hal­li­tuk­seen ja Var­tiai­nen suo­raan ministeriksi. 

    Täy­tyy kyl­lä onni­tel­la taas Kokoo­mus­ta sii­tä, että pis­ti­vät vih­rei­tä taas ove­las­ti kuo­noon Hel­sin­gis­sä. Var­maan on lii­an pit­käl­le vie­tyä jos ajat­te­lee Var­tiai­sen kii­lau­tu­neen vaa­lit mie­les­sä jul­ki­suu­des­sa Soi­nin­vaa­ran kyl­keen? Haus­ka näh­dä miten Kokoo­mus sit­ten kipui­lee kun on oikeis­to­sos­su päät­tä­mäs­sä puo­lu­een talous­po­li­tii­kas­ta. Kiva vaa­li­kam­pan­ja muu­ten ollut val­tion piik­kiin mie­hel­lä, jos Väy­ry­nen sit­ten mak­sat­taa EU:lla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. napan­der:
    Mah­taa noi­ta poi­kia tuos­sa oikeal­la laa­ti­kois­saan vitut­taa, kun kokoo­mus kerää näin näp­pä­räs­ti Soi­nin­vaa­ran äänet. 

    Suo­men vaa­li­jär­jes­tel­mäs­sä äänen­sä anta­mi­ses­sa pel­kän hen­ki­lön perus­teel­la ei ole mitään tolk­kua, kun annet­tu ääni hyö­dyt­tää kaik­kia äänen saa­neen puo­lu­een ehdok­kai­ta sii­nä vaa­li­pii­ris­sä. Oikein äänes­tä­mi­sen ohjeet ohjeet voi kat­soa tääl­tä: https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/03/07/aanesta-hanta/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kokoo­mus on onnis­tu­nut tuna­roi­maan vii­me aikoi­na niin pal­jon, ettei pel­kän Var­tiai­sen tulo ehdok­kaak­si tai­da pal­joa­kaan vai­kut­taa. Koko­nais­ku­va mer­kit­see pal­jon enem­män kuin yhden, ehkä läpi­pää­sys­tä tais­te­le­van ehdok­kaan pätevyys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Mar­ko Kive­lä:
    Kokoo­mus on onnis­tu­nut tuna­roi­maan vii­me aikoi­na niin pal­jon, ettei pel­kän Var­tiai­sen tulo ehdok­kaak­si tai­da pal­joa­kaan vai­kut­taa. Koko­nais­ku­va mer­kit­see pal­jon enem­män kuin yhden, ehkä läpi­pää­sys­tä tais­te­le­van ehdok­kaan pätevyys.

    Mui­den sekoi­lut mene­vät kepun ja psn laa­riin. Vih­reät emä­mu­na­si­vat kun­nol­la val­ta­kun­nal­li­ses­ti (Nii­nis­tön Fen­no­voi­ma-sekoi­lu) ja Hel­sin­gis­sä (ope­raa­tio Sin­ne­mä­ki). Odo­tet­ta­vis­sa heik­ko tulos ja oppo­si­tio-tai­pa­leen jatko.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Las­se Leh­tis­tä haas­ta­tel­tiin illan Kymp­pi­uu­ti­sis­sa ja hänen teks­tin­sä oli todel­la kovaa. Dema­reil­la oli aikoi­naan osaa­via talous­mie­hiä taus­ta­vai­kut­ta­ji­na ja hei­tä kuun­nel­tiin. Nyt ei kuun­nel­la, ei uskal­le­ta teh­dä esi­mer­kik­si sosi­aa­li­tur­van leik­kauk­sia kuten teh­tiin 90-luvul­la ja tulos on tämä.

    USA:ssa on aika tasai­ses­ti ollut pikäs­sä juok­sus­sa demo­kraa­tit ja repu­bi­kaa­nit val­las­sa. Poli­tiik­ka toi­mii, kos­ka välil­lä raken­ne­taan ja välil­lä pure­taan. Ei syn­ny saman­lais­ta sosi­aa­li­hump­pa­pö­höä, kuin Suo­meen on syntynyt.

    Täs­sä on myös ero Ruot­sin dema­rei­hin! Ruot­sis­sa ensin tie­na­taan ja vas­ta sit­ten jae­taan. Pää­oma­ve­ro­tus on aina suo­si­nut ruot­sa­lais­ta pää­omaa ja palk­ka­ve­ro­tus­kin on saa­tu nyt kuriin. Suo­mes­sa ollaan verot­ta­mas­sa yhteis­kun­ta hen­gil­tä, mikä lopul­ta tuho­aa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kuten kävi Uudes­sa-See­lan­nis­sa. 🙁 En pidä kehi­tyk­ses­tä, kos­ka hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa on eit­tä­mät­tö­miä etuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Anders Bor­gin talous­po­li­tiik­ka on ollut paras­ta sosia­li­de­mo­kraat­tis­ta talouspolitiikkaa”

    Mitä? Orja­työ­mal­lia vie­lä lisää? Eikö meil­lä ole sato­ja tuhan­sia ihmi­siä jo aivan tar­peek­si alis­tet­tu­na ja lou­kus­sa muu­ten­kin? Ensin pitäi­si pääs­tää hei­dät sii­tä lie­as­ta ja kyl­lä, perus­tu­lo oli­si tähän pal­jon, pal­jon parem­pi ratkaisu.

    Tämän päi­vän inho­rea­lis­mia voit seu­ra­ta Saku Timo­sen blo­gis­ta ihan ensialkuun.
    http://sakutimonen.com

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Eikö­hän mei­tä edes­men­nee­seen libe­raa­liin kan­san­puo­lu­ee­seen (tai Edis­tys­puo­lu­ee­seen) mah­tu­via ole aika mones­sa nykyi­ses­sä puo­lu­ees­sa. Kokoo­muk­ses­sa, Vih­reis­sä, RKP:ssä aina­kin. Myös SDP:ssä ja Kepussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Yleen­sä sano­taan, että rotat jät­tä­vät uppoa­van lai­van, mut­ta näkö­jään jos­kus myös toi­sin päin.

    Var­tiai­sen kan­na­no­tot ovat jos­kus aivan lii­kaa Chica­gon kou­lu­kun­nan mukai­sia, siis todel­la kau­ka­na hyvin­voin­ti­val­tion puolustamisesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Eikö Var­tiai­nen elvy­tys­pai­no­tuk­si­neen (joi­ta hän ei tosin pidä usein esil­lä) ole tavan­omais­ta Kokoo­mus­lais­ta kirs­tun­var­ti­jaa (Nii­nis­tö, Katai­nen) enem­män vasem­mal­la? Jos näin, Var­tiai­sen menol­la Kokoo­muk­seen voi olla jän­niä seurauksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Hyvä kom­ment­ti asias­ta, oikeas­taan paras näke­mä­ni. Jot­kut näky­vät somes­sa spe­ku­loi­neen sil­lä, mitä miel­tä olen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti asias­ta, kun olen Juha­nan ajat­te­luun pereh­ty­nyt ja sitä esi­tel­lyt ja saa­nut hänel­tä itsel­tään­kin täs­tä tun­nus­tus­ta. No, olen samaa miel­tä kuin Osmo. Eri­tyi­ses­ti arvio sii­tä, miten suu­ri on Ruot­sin ja Suo­men kokoo­mus­puo­luei­den väli­nen ero nyt täl­lä het­kel­lä, on minul­la ja Osmol­la kes­ke­näm­me sel­väs­ti sama ja Juha­nal­la eri. (Kuten oikeas­taan epä­suo­ras­ti sanoin­kin taan­noi­ses­sa esseessäni.)

    Suu­nil­leen ensim­mäi­nen aja­tus, kun kuu­lin täs­tä, oli minul­la­kin: Vih­reät eivät sel­väs­ti­kään tien­neet täs­tä etukäteen!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Olin pit­kään hen­ki­ses­ti jon­kin­lai­nen ulko­ke­hän demari. ”

    Tämä tai­si olla ennen vaa­li­ko­nei­den aikaa, jois­sa Soi­nin­vaa­ra pai­noi Kokoo­muk­sen ääri­lai­dan ehdok­kais­ta­kin oikeal­ta ohi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Kun dema­rin talous­po­li­tiik­ka ja todel­li­suus koh­taa­vat, huo­nom­pi todellisuudelle:

    Olen kui­ten­kin samal­la koke­nut, että Var­tiai­sen näke­myk­set ovat ennen kaik­kea arvo­maa­il­mal­taan vie­rai­ta nii­den tavoit­tei­den kan­nal­ta, jot­ka olen ymmär­ty­nyt sosia­li­de­mo­kra­tian yti­mek­si. En usko sel­lai­sen talous­po­li­tii­kan toi­mi­vuu­teen, joka lisää eriar­voi­suut­ta ja lan­get­taa suu­rim­mat sopeu­tu­mis­kus­tan­nuk­set aina yhteis­kun­nan hei­kom­pio­sais­ten kan­net­ta­vak­si, enkä sosia­li­de­mo­kraat­ti­na hyväk­sy sellaista. 

    http://tuomioja.org/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Sylt­ty: Var­tiai­sen näke­myk­set ovat ennen kaik­kea arvo­maa­il­mal­taan vie­rai­ta nii­den tavoit­tei­den kan­nal­ta, jot­ka olen ymmär­ty­nyt sosia­li­de­mo­kra­tian ytimeksi. 

    Riip­puu var­maan vähän sii­tä, mitä pitää sosia­li­de­mo­kra­tian ytimenä.

    Itse olen syn­ty­nyt 1960-luvul­la, ja jos pitäi­si etsiä sitä, min­kä ymmär­rän posi­tii­vi­ses­sa mie­les­sä sosia­li­de­mo­kra­tian yti­mek­si, niin se oli­si Pek­ka Kuusen kir­ja 60-luvun sosia­li­po­li­tiik­ka ja sen toteut­ta­mi­nen. Ympä­ris­tö on mones­sa suh­tees­sa muut­tu­nut, mut­ta eräät asiat eivät ole: jot­ta varal­li­suut­ta voi jakaa ja levit­tää, se pitää myös luo­da ja tie­na­ta. Tähän Kuusen kir­ja kiin­nit­ti pal­jon huomiota.

    Ja tämä on myös asia, joka on dema­rien poli­tii­kas­sa unoh­tu­nut. Erään­lai­seen car­go-kult­tiin tukeu­tu­een aja­tel­laan, että kun vain puo­lus­te­taan ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen val­taa ja kol­mi­kan­taa, jos­sa dema­rit äänes­tä­vät äänin 2–1 että ensin juo­daan Björ­nin pul­lo, niin sil­loin toteu­te­taan sosia­li­de­mo­kraat­tis­ta politiikkaa.

    Tämä ei toi­mi. Pitäi­si saa­da yrit­tä­mi­nen ja työl­lis­tä­mi­nen taas liik­keel­le. Nyt eivät yri­tyk­set inno­voi eivät­kä inves­toi eivät­kä kas­va, vaan kaik­ki ovat suun­nat­to­man varo­vai­sia. Rikas­tu­mi­sen ris­kin uha­tes­sa on syy­tä kat­soa, min­ne pake­nee rahoi­neen. Val­tio tem­poi­lee vero- ja muus­sa poli­tii­kas­saan, popu­lis­mi jyrää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Vaa­li­ko­nei­den keh­no laa­tu ja nii­den laa­tioi­den lähes ruot­sin kie­len tai­toa hei­kom­mat mate­maat­ti­set kyvyt aiheut­ta­vat häm­men­nys­tä. Ehdok­kai­den mie­li­pi­tei­den sama­na­lai­suus tai eri­lai­suus on aika eri­koi­ses­ti las­ket­tua tou­hua, sii­nä avoi­mel­la datal­la oli­si todel­la­kin paikkansa.

    Saa­ko vaa­li­ko­nee­seen kii­rees­sä arvot­tua mie­li­pi­det­tä muut­taa? Entä jos vas­ta myö­hem­min pereh­tyy asiaan.

    Jos Sipi­lää ään etä­mä­lä peräs­sä tul­lee 49 aitoa kepu­lais­ta, niin Var­tiais­ta äänes­tä­mäl­lä saa Edu­kun­taan jou­kon äärioi­keis­to­lai­sia hör­hö­jä jamaan todel­la rik­kai­den asioita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Tar­jon­nan talous­tie­de ei
    todel­la­kaan ole vas­taus nykyi­siin ongel­miin. Vai­kut­taa sil­tä, että Var­tiai­nen ei ole pys­ty­nyt uudis­ta­maan aja­tuk­si­aan (kuten hän tote­si­kin Hesa­rin haastattelussa)eikä talous­tie­teel­lis­tä osaa­mis­taan. . Ilmei­ses­ti ei Soi­nin­vaa­ra­kaan. Säälittävää!!
    Ei Suo­men talout­ta pelas­te­ta las­ke­mal­la työn­te­ki­jöi­den palk­ko­ja ja kyy­kyt­tä­mäl­lä köyhiä.
    Ongel­ma on yri­tys­ten johdossa,jossa ei pys­ty­tä uudis­ta­maan tuot­tei­ta, pal­ve­lui­ta, tuo­tan­to­ta­po­ja ja mark­ki­noin­tia, vaik­ka rahaa oli­si käy­utös­sä säk­ki­kau­pal­la. Raha jae­taan sen sijaan osin­koi­na omis­ta­jil­le. Tähän meni yhtei­sö­ve­ron alennus.
    Kuten monet arvos­te­tut talous­tie­tei­li­jät ovat toden­neet, elvy­tyk­sen nimis­sä EU:ssa rahaa tun­ge­taan pan­keil­le, joka ei edis­tä ree­ali­ta­lou­den elpy­mis­tä kuin vähäi­ses­sä mää­rin. Osak­kei­den ja arvo­pa­pe­rei­den hin­nat sen sijaan nouse­vat ja finans­si­kuplat kasvavat.
    Kan­sa­lai­set kär­si­vät kun EU:ssa yksi­tyis­ten pank­kien velat on sosia­li­soi­tu ja muu­tet­tu jul­ki­sek­si velak­si. Ja kai­ken hui­puk­si laman aiheut­ta­jat moit­ti­vat val­tioi­ta jul­ki­sen velan kas­vat­ta­mi­ses­ta, vaik­ka ovat itse sii­hen syypäitä.
    Säälittävää!!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. kom­men­toi­ja: Tämä tai­si olla ennen vaa­li­ko­nei­den aikaa, jois­sa Soi­nin­vaa­ra pai­noi Kokoo­muk­sen ääri­lai­dan ehdok­kais­ta­kin oikeal­ta ohi? 

    Poh­jan­täh­den Siu­ko­lan vaa­li­ko­nees­sa, jos­sa kaik­ki muut pait­si Siu­ko­la itse ovat vasis­te­ja ja lah­ta­rei­ta. Ja vie­lä noskejakin.

    Kuten blo­gin pit­kä­ai­kai­set seu­raa­jat muis­ta­vat, täs­tä vaa­li­ko­nea­sias­ta oli tääl­lä aikoi­naan asian­osai­sen itsen­sä pos­taus (+ 158 kom­men­tin kom­ment­ti­ket­ju): Minä äärioi­keis­to­lai­nen?

    Tuo­mio­jan kom­men­tit ovat kyl­lä jär­kyt­tä­viä. Kun kysees­sä kui­ten­kin on eräs suku­pol­ven­sa suu­rim­mis­ta suo­ma­lai­sis­ta val­tio­mie­his­tä ja sosi­aa­li­de­mo­kraa­teis­ta — ja ihmi­nen, joka ei var­mas­ti ole kenen­kään pant­ti­van­ki­na sano­mi­sis­saan vaan on yksi­tyis­hen­ki­lö­nä täy­sin aidos­ti tätä mieltä.

    Muu­ten­kin on aivan äly­tön­tä, että tämä koko tapaus esi­te­tään medias­sa täy­sin rutii­nin­omai­ses­ti jon­kin­lai­sek­si “vasem­mis­ton” ja “oikeis­ton” käden­vään­nök­si SDP:n sisäl­lä. Minä itse koen ole­va­ni yksi­lö­ta­sol­la niin kau­ka­na vasem­mal­la, että en viih­tyi­si jäse­ne­nä edes vasem­mis­to­lii­tos­sa, SDP:stä puhu­mat­ta­kaan. Ja täs­tä huo­li­mat­ta Tuo­mio­jan kom­men­tit ase­moi­vat minun sil­mis­sä­ni hänet Var­tiai­ses­ta oikeal­le. On nimit­täin täy­sin erik­seen se, miten vasem­mis­to­lais­ta aatet­ta puo­lue kan­nat­taa puo­lueoh­jel­mas­saan ja se, miten vasem­mis­to­lai­sia lop­pu­tu­lok­sia se saa aikaan poli­tii­kas­sa. Ja on tilan­tei­ta, jois­sa edel­li­sen muo­don saa­va vasem­mis­to­lai­suus on estä­mäs­sä jäl­kim­mäi­sen muo­don saa­vaa vasem­mis­to­lai­suut­ta toteu­tu­mas­ta. Tilan­ne on vali­tet­ta­vas­ti tämä esi­mer­kik­si vuo­den 2015 Suo­mes­sa. No, saa­pa näh­dä miten käy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Oli­si­ko Vih­reis­sä se mikä on Var­tiai­sel­le vie­raan­nut­ta­vaa esi­mer­kik­si tämä “Vau­raus ja aika” ‑kir­jan kuvaa­ma aja­tus? Mui­den eko­no­mis­tien tapaan Var­tiai­nen tun­tuu pai­not­ta­van sitä että pitää pai­naa enem­män duu­nia. Tämä on kyl­lä muu­ten­kin sem­moi­nen hom­ma että en ymmär­rä mik­si val­ta­vir­tae­ko­no­mis­tit eivät kom­men­toi aihet­ta (vai onko jää­nyt huo­maa­mat­ta?). Onnel­li­suu­den lisää­mi­nen kui­ten­kin se var­si­nai­nen tavoi­te pitäi­si olla.

    Mut­ta Var­tiai­sen tavoit­teis­ta tulee sel­lai­nen spe­ku­laa­tio mie­leen että oli­si­ko hänel­le luvat­tu val­tio­va­rain­mi­nis­te­rin paik­ka jos se osuu Kokkelipuolueelle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Tom­mi Uscha­nov:
    ‘snip’
    Tuo­mio­jan kom­men­tit ovat kyl­lä jär­kyt­tä­viä. Kun kysees­sä kui­ten­kin on eräs suku­pol­ven­sa suu­rim­mis­ta suo­ma­lai­sis­ta val­tio­mie­his­tä ja sosi­aa­li­de­mo­kraa­teis­ta – ja ihmi­nen, joka ei var­mas­ti ole kenen­kään pant­ti­van­ki­na sano­mi­sis­saan vaan on yksi­tyis­hen­ki­lö­nä täy­sin aidos­ti tätä mieltä.
    ‘snip’
    Ja täs­tä huo­li­mat­ta Tuo­mio­jan kom­men­tit ase­moi­vat minun sil­mis­sä­ni hänet Var­tiai­ses­ta oikeal­le. On nimit­täin täy­sin erik­seen se, miten vasem­mis­to­lais­ta aatet­ta puo­lue kan­nat­taa puo­lueoh­jel­mas­saan ja se, miten vasem­mis­to­lai­sia lop­pu­tu­lok­sia se saa aikaan politiikassa.
    ‘snip’

    Tuo­mio­ja kir­joit­taa blo­gis­saan: “En usko sel­lai­sen talous­po­li­tii­kan toi­mi­vuu­teen, joka lisää eriar­voi­suut­ta ja lan­get­taa suu­rim­mat sopeu­tu­mis­kus­tan­nuk­set aina yhteis­kun­nan hei­kom­pio­sais­ten kan­net­ta­vak­si, enkä sosia­li­de­mo­kraat­ti­na hyväk­sy sellaista.”

    Ja tämä jär­kyt­tää Tom­mia ja ase­moi Tuo­mio­jan oikealle???

    En ole talous­tie­tei­li­jä enkä tun­ne tar­kas­ti Var­tiai­sen ase­maa sii­nä, mut­ta kyl­lä Suo­men­kin talou­teen esi­te­tyt ns. ter­veh­dyt­tä­mis­kei­not osit­tain muis­tut­ta­vat Chica­gon kou­lu­kun­nan oppe­ja, joi­den seu­rauk­se­na rik­kaat ovat rikas­tu­neet (val­ta­vas­ti) ja köy­hät köyh­ty­neet. Sik­si suh­tau­dun suu­rel­la varauk­sel­la kaik­keen, mitä talous­tie­tei­li­jät tie­tee­nä esit­tä­vät — ja olen myös pan­nut mer­kil­le sen, kuin­ka Ruot­si por­va­ri­val­lan aika­na on taantunut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Libe­raa­li­nen kan­san­puo­lue se oli­si Osmo sinun­kin oikea koti­si. Tur­ha Var­tiais­ta on Vih­rei­siin hai­kail­la. Sen sijaan voi­tai­siin hai­kail­la sitä libe­raa­lis­ta puo­luet­ta, jol­la oli­si sekä Osmo että Juha­na riveissään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Tom­mi Uscha­nov:Ja täs­tä huo­li­mat­ta Tuo­mio­jan kom­men­tit ase­moi­vat minun sil­mis­sä­ni hänet Var­tiai­ses­ta oikeal­le. On nimit­täin täy­sin erik­seen se, miten vasem­mis­to­lais­ta aatet­ta puo­lue kan­nat­taa puo­lueoh­jel­mas­saan ja se, miten vasem­mis­to­lai­sia lop­pu­tu­lok­sia se saa aikaan politiikassa.

    No tuo on vähän eri­koi­nen näkökanta. 

    Jos nyt vaik­ka jos­sain toi­ses­sa ulot­tu­vuu­des­sa pis­tet­täi­siin Suo­mee sel­lai­nen por­va­ri­hal­li­tus, joka toteut­tai­si veret sei­saut­ta­van yövar­ti­ja­val­tio­uu­dis­tuk­sen ja vetäi­si talou­des­sa ääri­mäis­ta lais­sez fai­re-poli­tii­kaa niin kovas­ti, että seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa tämän takia kom­mu­nis­tit pää­se­vät val­taan kan­san kyl­läs­tyt­tyä totaa­li­ses­ti, kapi­ta­lis­miin, niin por­va­ri­hal­li­tus toteut­ti­kin siis kom­mu­nis­tis­ta politiikkaa? 😀

    Et sinä voi jotain vasem­mis­to­lais­ta mää­ri­tel­lä oikeis­to­lai­sek­si sil­lä perus­teel­la, että on tyh­mä tai sokea todellisuudelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Päi­vä­ra­han jää­dyt­tä­mi­nen ja kau­den lyhen­tä­mi­nen on joh­ta­nut Ruot­sis­sa työt­tö­mien velkaantumiseen. 

    Pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä pyri­tään akti­voi­maan saman­kal­tai­sel­la tem­pu­tuk­sel­la kuin Suomessakin.Ainoa ero on kor­vaus eli 300/450 päi­vää työt­tö­mä­nä ollut saa 65% enti­ses­tä työt­tö­myys­kor­vauk­ses­ta eli käy­tän­nös­sä ansio­si­do­na­ni­sen kes­tol­la ei ole ylärajaa.

    Nyt onge­mak­si on muo­dos­tu­nut pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rä ja uusia ei ote­ta aktivointitoimiin.

    Eli sum­ma sum­ma­rum, Soi­nin­vaa­ra ja Var­tia­nen ovat tyy­pil­li­siä polii­tik­ko­ja, jot­ka jula­ki­sev­ta vain omia miel­ty­myk­si­ään tuke­via jut­tu­ja ja pimit­tä­vät oleel­lis­ta tietoa

    http://www.samorg.org/forsakringen/Sidor/Pressmeddelande—A‑kassan-ger-allt‑s%C3%A4mre-ekonomisk-trygghet-%E2%80%93-var-tredje-arbetsl%C3%B6s‑m%C3%A5ste‑l%C3%A5na-pengar.aspx#.VPtuHfmsWAU

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Jos Juha­na oli­si nyt vih­rei­den ehdok­kaa­na edus­kun­ta­vaa­leis­sa, oli­sin minäkin.”

    Tämä Osmon kom­ment­ti pal­jas­taa vih­rei­den nyky­ti­las­ta yllät­tä­vän paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Mitä olen välil­lä luke­nut Var­tiai­sen kom­ment­te­ja niin tun­tuu elä­vän vähän toi­ses­sa maa­il­mas­sa niin kuin ruot­sis­sa on elet­ty vii­mei­set pari­kym­men­tä vuot­ta. Tus­kin kukaan nyky­ään väit­tää että asiat oli­si­vat Ruot­sis­sa hyvin. Vero­tus on kor­kea, rikol­li­suus ennä­tys­mäi­sel­lä tasol­la, maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­nen keh­noa, kou­lu­jen oppi­mis­tu­lok­set hei­ken­ty­neet, työt­tö­myys lisään­ty­nyt, isla­mis­tit hil­lu­vat maan lähiöis­sä, useat kun­nat ovat lähes kon­kurs­si­ti­las­sa, ja elä­vät lähin­nä val­tion tuolla.

    Dagens Nyhe­ter on kerän­nyt vähän tilas­to­tie­toa ruot­sin maa­han­muut­ta­jien tilan­tees­ta ja aika keh­nol­ta sekin vai­kut­taa, vaik­ka sii­tä ei käyk­kään ilmi miten suu­ri osa on kun­tien keinotyöllistettyinä.
    http://www.dn.se/nyheter/sverige/tio-ar-senare-har-varannan-mindre-an-13–000-i-manaden‑1/

    Syyt mik­si Ruot­sil­la vie­lä tois­tai­sek­si menee koh­tuul­li­ses­ti joh­tu­vat his­to­rial­li­sis­ta syis­tä, ei sii­tä että siel­lä oltai­siin nou­da­tet­tu eri­tyi­sen jär­ke­vää poli­tiik­kaa, eli joh­tuu sii­tä että maan teol­li­nen poh­ja on moni­puo­li­sem­pi. Sen lisäk­si oma valuut­ta, ja säh­kön edul­li­sem­pi hin­ta ja lyhyem­mät mat­kat euroop­paan ovat ne teki­jät jot­ka teke­vät maas­ta kilpailukykyisemmän. 

    Lisäk­si maa­han­muut­to jota tue­taan val­tion vero­va­rois­ta toi­mii jos­sa­kin mää­rin talout­ta elvyt­tä­väs­ti kos­ka sii­hen syy­de­tyt varat palau­tu­vat osit­tain kulu­tuk­se­na takai­sin sekä se että ruot­sa­lai­set eivät juu­ri­kaan lyhen­nä asun­to­vel­ko­jaan tuot­taa enem­män rahaa kulu­tuk­seen, mut­ta nämä tule­vat tuot­ta­maan tule­vai­suu­des­sa suu­ria ongel­mia kun maan talous alkaa supis­tu­maan ja on sata­var­maa että näin tulee seu­raa­van kym­me­nen vuo­den sisäl­lä käymään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Olen pit­kin vuo­sia ihme­tel­lyt leh­ti­uu­ti­sis­sa esi­tet­ty­jä perus­te­lu­ja Var­tiai­sen ehdo­tuk­sil­le. Minus­ta on ollut kovin help­po huo­ma­ta, ettei kaik­kia lop­pu­tu­lok­seen vai­kut­ta­via asioi­ta ole huo­mioi­tu. Sääs­tö­jä ei oli­si syn­ty­nyt, vaan lisäkustannuksia. 

    Talous­op­pi­neet maa­il­mal­la pitä­vät vää­rä­nä juu­ri sitä leik­kaus­po­li­tiik­kaa, jota tääl­lä ollaan jat­ka­mas­sa, vaik­ka sel­keäs­ti on näky­vis­sä että lin­ja vie entis­tä syvem­mäl­le kurimukseen. 

    Talous­teo­ria, jon­ka nimiin täkä­läi­nen kou­lu­tus van­noo, ei ole ainoa talous­teo­ria. Vii­saut­ta oli­si ope­tel­la ne muut­kin, ja nerok­kuut­ta kat­soa, mitä todel­li­suu­des­sa tapah­tuu. Nyt yri­te­tään toi­mia sel­lai­sen teo­rian mukaan, joka ei toi­mi käytännössä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Sylt­ty: Et sinä voi jotain vasem­mis­to­lais­ta mää­ri­tel­lä oikeis­to­lai­sek­si sil­lä perus­teel­la, että on tyh­mä tai sokea todellisuudelle. 

    Voin – aivan samoin kuin voin mää­ri­tel­lä jon­kun oikeis­to­lai­sen vasem­mis­to­lai­sek­si sil­lä perus­teel­la, että tämä on tyh­mä tai sokea todellisuudelle.

    Ennen van­haan täs­sä yhtey­des­sä käy­tet­tiin ilmai­su­ja “objek­tii­vi­ses­ti vasem­mis­to­lai­nen” (esim. riis­to­por­va­reis­ta, joi­den por­sas­te­lu satoi vasem­mis­ton laa­riin) tai “objek­tii­vi­ses­ti oikeis­to­lai­nen” (esim. sta­li­nis­teis­ta, joi­den van­ki­lei­rien saa­ris­ton puo­lus­te­lu satoi oikeis­ton laa­riin). Vaik­ka­pa Geor­ge Orwell muis­te­taan toi­sen maa­il­man­so­dan aikai­ses­ta totea­muk­ses­taan, että vaik­ka Bri­tan­nian pasi­fis­tit tar­koit­ti­vat hyvää, he oli­vat sil­ti “objek­tii­vi­ses­ti fasis­te­ja”. Samas­sa mie­les­sä Tuo­mio­jan blo­gi­pos­taus on objek­tii­vi­ses­ti oikeis­to­lai­nen, vaik­ka Tuo­mio­ja itse on vasemmistolainen.

    Mut­ta objek­tii­vi­nen-adjek­tii­vin tämä käyt­tö­ta­pa on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä vähän jää­nyt käy­tös­tä. Laa­jal­le levin­nyt se joka tapauk­ses­sa oli, ja sie­täi­si elvyttää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Rai­mo K: En ole talous­tie­tei­li­jä enkä tun­ne tar­kas­ti Var­tiai­sen ase­maa sii­nä, mut­ta kyl­lä Suo­men­kin talou­teen esi­te­tyt ns. ter­veh­dyt­tä­mis­kei­not osit­tain muis­tut­ta­vat Chica­gon kou­lu­kun­nan oppe­ja, joi­den seu­rauk­se­na rik­kaat ovat rikas­tu­neet (val­ta­vas­ti) ja köy­hät köyhtyneet. 

    Ns. Chica­gon kou­lu­kun­ta, kuten aka­tee­mi­set kou­lu­kun­nat yleen­sä­kin, koos­tuu yksi­löis­tä. Heil­lä on eri­lai­sia kiin­nos­tuk­sen koh­tei­ta ja pai­no­tuk­sia, ja hei­dän ajat­te­lu­aan voi­daan käyt­tään monien kes­ke­nään hyvin eri­lais­ten asioi­den ajamiseen.

    Ärsyt­tää­kö esi­mer­kik­si se, että val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­het ovat kes­ki­mää­rin kokoo­mus­lai­sem­pia kuin Suo­men kan­sa – tai se, että maa­ta­lous­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­het ovat kes­ki­mää­rin kepu­lai­sem­pia kuin Suo­men kan­sa? Nämä ovat esi­merk­ke­jä ns. sään­te­ly­lou­kus­ta, jon­ka käsit­teen kek­si ja jon­ka ilmiö­nä toi talous­tie­tees­sä kes­kus­te­lun koh­teek­si Chica­gon kou­lu­kun­taa edus­ta­va Geor­ge Stigler. (Hän ei pitä­nyt sään­te­ly­louk­ku­ja hyvä­nä asia­na vaan huonona.)

    Kan­na­tat­ko sitä, että saas­tut­ta­ja mak­saa, niin että esi­mer­kik­si ilmas­ton­muu­tos­ta koe­te­taan hil­li­tä pääs­tö­kau­pal­la sen sijaan että saas­tut­ta­mi­nen oli­si ilmais­ta? Eräs tär­keä aja­tus­ku­vio, jol­la tätä on usein halut­tu perus­tel­la (oikein tai vää­rin), on Coa­sen teo­ree­ma, jon­ka kehit­tä­jä oli Chica­gon kou­lu­kun­taa edus­ta­va Ronald Coase.

    Ja niin edelleen.

    Mut­ta kos­ka haluat itse yhdis­tää Juha­na Var­tiai­sen Chica­gon kou­lu­kun­taan, niin etsi­pä nyt sit­ten kou­lu­kun­nan edus­ta­jien kir­joi­tuk­sis­ta edes muu­ta­ma teks­ti­koh­ta, jois­sa he käyt­tä­vät sel­lai­sia ilmai­su­ja kuin “laa­ja jul­ki­nen talous”, “laa­ja hyvin­voin­ti­val­tio” tai “laa­ja poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio” – posi­tii­vi­ses­sa sävys­sä. Var­tiai­nen käyt­ti jo pel­käs­tään lyhyes­sä ehdok­kuus­pu­hees­saan kaik­kia kol­mea ja aset­tui täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti nii­den puo­lel­le nii­den vas­tus­ta­jia vas­taan: “Laa­ja jul­ki­nen talous – – mei­dän jokai­sen paras tur­va.” Mis­sä näin sanoo esi­mer­kik­si Stigler, Coa­se, Frank Knight, Robert Lucas, Gary Bec­ker, Mil­ton Fried­man tai Euge­ne Fama?

    ja olen myös pan­nut mer­kil­le sen, kuin­ka Ruot­si por­va­ri­val­lan aika­na on taantunut. 

    Meni­pä talou­del­la huo­nos­ti tai hyvin, Ruot­sin tulon­ja­ko gini-ker­toi­mel­la mitat­tu­na on vuo­des­ta toi­seen noin 10–20 % tasai­sem­pi kuin Suo­men (riip­puen sii­tä, las­ke­taan­ko bud­jet­ti­ra­hoit­tei­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lut tulok­si vai ei).

    Euros­ta­tin mit­ta­reil­la vuon­na 2011 kär­si “vaka­vas­ta aineel­li­ses­ta puut­tees­ta” 1,2 % ruot­sa­lai­sis­ta, mut­ta 3,2 % suo­ma­lai­sis­ta. “Köy­hyy­den tai sosi­aa­li­sen syr­jäy­ty­mi­sen vaa­ras­sa” oli 16,1 % ruot­sa­lai­sis­ta (EU-mai­den kol­man­nek­si pie­nin luke­ma), mut­ta 17,9 % suomalaisista.

    Mies­ten elin­aja­no­do­te oli vuo­den 2011 Ruot­sis­sa 79,8 vuot­ta ja Suo­mes­sa 77,6 vuot­ta. Mies­ten ja nais­ten kes­kiar­vot oli­vat 81,7 ja 80,7.

    Vuon­na 2011 jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä oli Suo­mes­sa 22,8 % ja Ruot­sis­sa 26,0 %.

    Koko­nais­ve­roas­te oli vuo­den 2011 Ruot­sis­sa 44,3 % ja Suo­mes­sa 43,4 %.

    Tör­keis­tä vero­pe­tok­sis­ta tuo­mi­tuis­ta saa Ruot­sis­sa ehdo­ton­ta van­keut­ta 85 %, Suo­mes­sa alle 10 %.

    Ruot­sis­sa yli 35 % ener­gias­ta on uusiu­tu­vaa, Suo­mes­sa noin 25 %.

    Edus­kun­ta­vaa­lien äänes­tys­pro­sent­ti oli Ruot­sis­sa vii­mek­si 85,8 ja Suo­mes­sa 70,4. Vasem­mis­to­puo­lu­eet sai­vat Ruot­sis­sa 36,7 % äänis­tä, Suo­mes­sa 27,2 %.

    Ruot­sin työl­li­syy­sas­te on noin 74 %, Suo­men noin 69 %.

    Ruot­sin vii­me vuo­den talous­kas­vu oli +2,7 %, Suo­men ‑0,2 %.

    Haluai­sin todel­la kiih­keäs­ti, että Suo­mi suis­tuu sii­hen oikeis­to­lai­seen, jul­kis­ta sek­to­ria naker­ta­vien veron­vi­haa­jien ihan­noi­maan köy­hyy­teen ja kur­juu­teen, jos­sa Ruot­si näi­den luku­jen valos­sa kituu tus­kis­saan. Mie­lui­ten siir­tyi­sin sii­hen heti huomenna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Mitä hal­pa­hin­tai­seen popu­lis­miin tulee, kol­me vii­meis­tä point­tia Stub­bin kaik­ki­aan vii­den koh­dan ohjel­mas­ta jul­ki­sen talou­den ter­veh­dyt­tä­mi­sek­si oli­vat käsit­tääk­se­ni “val­tion toi­min­nan tehos­ta­mi­nen”, kehi­ty­syh­teis­työs­tä leik­kaa­mi­nen ja minis­te­rien palk­ko­jen alentaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Tämä luo kyl­lä uuden ongel­man äänes­tys­pää­tök­sen teon kans­sa. Var­tiai­nen on niin hyvä tyyp­pi että hänet pitää saa­da edus­kun­taan. Lisäk­si pidän parem­pa­na että kokoo­mus oli­si toi­sek­si suu­rin: sil­loin heil­lä oli­si etu hal­li­tuk­seen pää­sys­tä. Dema­rei­den hal­li­tus­vas­tuu vaan ei ole Suo­mel­le hyväk­si puo­lu­een nyky­ti­las­sa. Täl­lä ker­taa myös tun­tuu että vih­reil­le annet­tu ääni meni­si hie­man “huk­kaan” kos­ka luu­len että puo­lue on menos­sa oppo­si­tioon joka tapauksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Euros­ta­tin mit­ta­reil­la vuon­na 2011 kär­si “vaka­vas­ta aineel­li­ses­ta puut­tees­ta” 1,2 % ruot­sa­lai­sis­ta, mut­ta 3,2 % suo­ma­lai­sis­ta. “Köy­hyy­den tai sosi­aa­li­sen syr­jäy­ty­mi­sen vaa­ras­sa” oli 16,1 % ruot­sa­lai­sis­ta (EU-mai­den kol­man­nek­si pie­nin luke­ma), mut­ta 17,9 % suomalaisista.

    Mies­ten elin­aja­no­do­te oli vuo­den 2011 Ruot­sis­sa 79,8 vuot­ta ja Suo­mes­sa 77,6 vuot­ta. Mies­ten ja nais­ten kes­kiar­vot oli­vat 81,7 ja 80,7.

    Vuon­na 2011 jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä oli Suo­mes­sa 22,8 % ja Ruot­sis­sa 26,0 %.

    Koko­nais­ve­roas­te oli vuo­den 2011 Ruot­sis­sa 44,3 % ja Suo­mes­sa 43,4 %.

    Tör­keis­tä vero­pe­tok­sis­ta tuo­mi­tuis­ta saa Ruot­sis­sa ehdo­ton­ta van­keut­ta 85 %, Suo­mes­sa alle 10 %.

    Ruot­sis­sa yli 35 % ener­gias­ta on uusiu­tu­vaa, Suo­mes­sa noin 25 %.

    Edus­kun­ta­vaa­lien äänes­tys­pro­sent­ti oli Ruot­sis­sa vii­mek­si 85,8 ja Suo­mes­sa 70,4. Vasem­mis­to­puo­lu­eet sai­vat Ruot­sis­sa 36,7 % äänis­tä, Suo­mes­sa 27,2 %.

    Ruot­sin työl­li­syy­sas­te on noin 74 %, Suo­men noin 69 %.

    Ruot­sin vii­me vuo­den talous­kas­vu oli +2,7 %, Suo­men ‑0,2 %.

    Haluai­sin todel­la kiih­keäs­ti, että Suo­mi suis­tuu sii­hen oikeis­to­lai­seen, jul­kis­ta sek­to­ria naker­ta­vien veron­vi­haa­jien ihan­noi­maan köy­hyy­teen ja kur­juu­teen, jos­sa Ruot­si näi­den luku­jen valos­sa kituu tus­kis­saan. Mie­lui­ten siir­tyi­sin sii­hen heti huomenna. 

    Mer­kit­tä­vin syy edel­li­seen on se, että Ruot­si ei ole EMU-jäsen mut­ta Suo­mi on.

    Joten suo­sit­te­len äänes­tä­mään puo­luet­ta, joka ajaa asi­aan muutosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio, kun sil­lä tar­koi­te­taan kor­ke­aa vero­tus­ta ja sen tulon jaka­mis­ta jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, on tien­sä pääs­sä. Tämä kos­kee koko Euroop­paa. Sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen jat­ku­mo on Ete­lä ‑Ame­rik­ka­lai­nen sosia­lis­mi ala Venezue­la. Kokoo­muk­sen ajat­te­lu on aina ollut ame­rik­ka­lais­ta kon­ser­va­tis­mia. Itse pidän kon­ser­va­tii­vis­ta vaih­toeh­toa, hait­toi­neen­kin, parempana.
    Euroo­pan vapaa pudo­tus jat­kuu, kun­nes kehi­tys­mais­sa pys­ty­tään, täy­del­lä vat­sal­la, vaa­ti­maan sitä poh­jois­mais­ta hyvinvointiyhteiskuntaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. häm­mäs­ty­nyt luke­mas­taan:
    Talous­op­pi­neet maa­il­mal­la pitä­vät vää­rä­nä juu­ri sitä leik­kaus­po­li­tiik­kaa, jota tääl­lä ollaan jat­ka­mas­sa, vaik­ka sel­keäs­ti on näky­vis­sä että lin­ja vie entis­tä syvem­mäl­le kurimukseen. 

    Jos olet per*eillyt talou­te­si kural­le ei ole talous­po­li­tiik­kaa joka tai­ka­tem­pun tavoin muut­tai­si kai­ken enti­sel­leen vaan edes­sä on aina itkua ja hammastenkiristystä.

    Ainoa jär­ke­vä asia täl­löin on ope­tel­la kons­tit joi­den avul­la et enää kos­kaan jou­du samaan tilan­tee­seen uudestaan.

    Nii­tä kuts­tu­taan leikkauksiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Tuos­sa edel­lä Vei­jo Kavo­nuis kir­joit­ti: “Ongel­ma on yri­tys­ten johdossa,jossa ei pys­ty­tä uudis­ta­maan tuot­tei­ta, pal­ve­lui­ta, tuo­tan­to­ta­po­ja ja mark­ki­noin­tia, vaik­ka rahaa oli­si käy­utös­sä säkkikaupalla”

    Vei­jo on oikeil­la jäl­jil­lä, sil­lä nyt suu­ry­ri­tys­ten lisäk­si myös­kään PK-yri­tyk­set eivät pys­ty uudis­tu­maan Suo­mes­sa ja ovat­kin pan­neet maan investointi-boikottiin.

    Kos­ka­pa suu­ryh­tiöt ovat jo pal­jol­ti hylän­neet Suo­men, “pää­on­gel­ma­na” ovat ne noin 2000 kas­vu­ky­kyis­tä kes­ki­suur­ta fir­maa, jot­ka eivät tääl­lä inves­toi ja työllistä.

    Mis­tä­hän tämä sit­ten oikein johtuu?

    Ettei vaan joh­du sii­tä, että Suo­mi on inves­toin­tien kan­nal­ta täy­sin kil­pai­lu­ky­vy­tön maa, eli fir­mo­jen joh­to on kyke­ne­mä­tön teke­mään huo­no­ja investointeja?

    Vai joh­tui­si­ko se sii­tä, että yri­tyk­set kyl­lä inves­toi­vat ja työl­lis­tä­vät, mut­ta jos­sain muus­sa maassa?

    Sitä kan­nat­tai­si miet­tiä oikein kun­nol­la, sil­lä Suo­mi ei läh­de kos­kaan nousuun, niin kau­an kuin tämä boi­kot­ti jatkuu.

    Sep­po Korppoo
    Huo­les­tu­nut suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä jo 26 vuot­ta, joka ei haluai­si boi­ko­toi­da Suomea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Iskä: Mer­kit­tä­vin syy edel­li­seen on se, että Ruot­si ei ole EMU-jäsen mut­ta Suo­mi on. 

    Kuin­ka olla­kaan, Var­tiai­nen on jo puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten omis­ta­nut koko­nai­sen kir­joi­tuk­sen tähän argu­ment­tiin vas­taa­mi­sel­le: Kruu­nu­ka­teut­ta?

    Eero Kär­ki: Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio, kun sil­lä tar­koi­te­taan kor­ke­aa vero­tus­ta ja sen tulon jaka­mis­ta jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, on tien­sä pääs­sä. Tämä kos­kee koko Euroop­paa. – – Kokoo­muk­sen ajat­te­lu on aina ollut ame­rik­ka­lais­ta kon­ser­va­tis­mia. Itse pidän kon­ser­va­tii­vis­ta vaih­toeh­toa, hait­toi­neen­kin, parempana. 

    On ros­ka­pu­het­ta väit­tää, ettei meil­lä oli­si enää varaa hyvin­voin­ti­val­tioon. Meil­lä ei ole varaa oikeas­taan mihin­kään muu­hun. Tämä on ihan lois­ta­va yhteiskuntamalli.”
    – Juha­na Var­tiai­nen (kok) Nos­te-leh­des­sä 2/2013

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Tun­nis­tan itseä­ni Osmon ana­lyy­sis­tä itses­tään ja Juha­na Var­tiai­ses­ta. Jos van­ha edis­tys­puo­lue oli­si vie­lä ole­mas­sa, me kaik­ki (ja ehkä jopa Erk­ki Tuo­mio­ja) saat­tai­sim­me olla sen jäse­niä. Tun­nis­tan myös sen kyl­män oikeis­to­lai­suu­den, jon­ka Osmo näkee kokoo­muk­ses­sa, ja vähän ihmet­te­len, eikö Juha­na Var­tiai­nen sitä tunnista.

    Toi­voi­sin oman rak­kaan SDP:ni palaa­van jär­ki­lin­joil­le. Väi­nö Tan­ne­rin, Mau­no Koi­vis­ton, Kale­vi Sor­san ja Paa­vo Lip­po­sen puo­lu­ees­ta on tul­lut tul­lut kastroi­tu SAK:n poliit­ti­nen sii­pi, joka hala­jaa ääniä maa­il­man muu­tos­ta pel­kää­vil­tä ja seniileiltä.

    Olen pahoil­la­ni, että jou­dun sano­maan tämän: SDP yrit­tää miel­lyt­tää yli 60-vuo­tiai­ta pai­kal­leen jämäh­tä­nei­tä, jot­ka kai­paa­vat men­nei­syy­teen, ja sel­lai­sia hyvä­osai­sia teol­li­suusa­lo­jen työn­te­ki­jöi­tä, joi­den suu­rin int­res­si on pitää yllä omia yli­mi­toi­tet­tu­ja etu­jaan. Myös kun­tien työn­te­ki­jöi­den etu­jen val­vo­mi­nen on muo­dos­tu­nut puo­lu­eel­le pää­mää­räk­si itses­sään. Laa­jaa jul­kis­ta sek­to­ria yllä­pi­de­tään lii­an usein työn­te­ki­jöi­tä, ei kun­ta­lai­sia varten.

    Sosi­aa­li­de­mo­kra­tian pitäi­si olla maa­il­man muok­kaa­mis­ta parem­mak­si ja kykyä uudis­tuk­siin, ei dog­maat­tis­ta jäh­met­ty­mis­tä van­haan. Kon­ser­va­tii­vi­suus ja dog­maat­ti­suus ovat jäh­met­tä­neet puo­lu­ee­ni. Olen surullinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Tom­mi Uscha­nov: Meni­pä talou­del­la huo­nos­ti tai hyvin, Ruotsi…

    Ruot­sis­sa yli 35 % ener­gias­ta on uusiu­tu­vaa, Suo­mes­sa noin 25 %. 

    Kii­tok­sia hyväs­tä Ruot­si-kat­sauk­ses­ta, siel­lä kiis­tat­ta on moni eri­tyi­ses­ti työ­hön liit­ty­vä asia mei­tä parem­min, joten kan­nat­tai­si yrit­tää ottaa mal­lia. Mut­ta yllä­ole­va joh­tuu lähes yksi­no­maan maan­tie­tees­tä, ei poli­tii­kas­ta. Ruot­sis­sa on enem­män vir­taa­vaa vet­tä kuin meil­lä, joten siel­lä on enem­män vesivoimaa.

    Sen kans­sa poli­tii­kal­la kyl­lä on pal­jon­kin teke­mis­tä, että Ruot­sis­sa ei säh­kön­tuo­tan­nos­sa ihmeem­min fos­sii­li­sia käy­te­tä. Ydin­voi­man suu­ri mää­rä men­nee kui­ten­kin enem­män dema­rien kuin por­va­rien piikkiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. JTS: Var­tiais­ta äänes­tä­mäl­lä saa Edu­kun­taan jou­kon äärioi­keis­to­lai­sia hör­hö­jä aja­maan todel­la rik­kai­den asioita.

    Ja ajat­te­le, vie­lä todel­la sur­kei­ta hör­hö­jä sii­nä hom­mas­sa. Kok­ka­rit ovat olleet hal­li­tus­val­las­sa kah­dek­san vuot­ta, ja sinä aika­na sekä perin­tö­ve­ro­tus­ta että pää­oma­tu­lo­ve­ro­tus­ta että kor­kei­den ansio­tu­lo­jen että kor­kei­den eläk­kei­den vero­tus­ta on kiris­tet­ty. Sen sijaan sitä ennen puna­mul­ta pois­ti varallisuusveron.

    Tai­si olla muu­ten vie­lä sama puo­lue, joka Sari Sai­raan­hoi­ta­jan avus­tuk­sel­la onnis­tui tuhoa­maan Suo­men kilpailukykyä.

    Pie­nel­lä poh­ti­mi­sel­la löy­tyy kui­ten­kin yksi ryh­mä, jon­ka edut ovat paran­tu­neet: suo­ma­lais­ten yri­tys­ten ulko­maa­lai­set omis­ta­jat. Ne hyö­ty­vät yhtei­sö­ve­ron alen­nuk­ses­ta eivät­kä kär­si pää­oma­tu­lo­ve­ro­tuk­sen kiristämisestä.

    Joten jos suo­ma­lai­set super­rik­kaat ovat taka­na mak­sa­mas­sa kokoo­mus­ta puo­lel­leen, rahal­le on tul­lut todel­la huo­nos­ti vas­ti­net­ta. Joko ulko­mai­set tahot ovat mak­sa­neet parem­min tai Osmo on oikeas­sa: fik­sut por­va­rit eivät ryh­dy polii­ti­koik­si. Veik­kaan jäl­kim­mäis­tä, vaik­ka yhtei­sö­ve­ron las­kus­sa EK ei ehkä ihan osa­ton ollut, ja siel­lä ulko­mai­sel­la omis­tuk­sel­la voi aina­kin teo­rias­sa olla vähän äänivaltaakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. DocX:
    Mitä hal­pa­hin­tai­seen popu­lis­miin tulee, kol­me vii­meis­tä point­tia Stub­bin kaik­ki­aan vii­den koh­dan ohjel­mas­ta jul­ki­sen talou­den ter­veh­dyt­tä­mi­sek­si oli­vat käsit­tääk­se­ni “val­tion toi­min­nan tehos­ta­mi­nen”, kehi­ty­syh­teis­työs­tä leik­kaa­mi­nen ja minis­te­rien palk­ko­jen alentaminen.

    Minis­te­reil­tä pitää lei­ka­ta ei sik­si, että se vai­kut­tai­si mihin­kään, vaan sik­si että leik­kauk­set oli­si­vat hyväk­syt­tä­väm­piä. Ben Z selit­ti tämän aika tyh­jen­tä­väs­ti omas­sa ohjelmassaan:

    Benin leik­kaus­lis­tan koh­ta II:
    “Popu­lis­mia”

    , (sano­vat monet polii­ti­kot ja talou­del­li­nen eliitti)

    Kun jou­du­taan teke­mään mer­kit­tä­viä sääs­tö­pää­tök­siä, on vält­tä­mä­tön­tä, että pyri­tään oikeu­den­mu­kai­suu­teen ja tas­a­puo­li­suu­teen sekä sii­hen, että mah­dol­li­sim­man monet ovat näis­sä vält­tä­mät­tö­mis­sä tal­kois­sa muka­na. Samoin on pidet­tä­vä mie­les­sä tasa­val­lan pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tön seu­raa­vat vii­saat sanat: ”Kan­nam­me kovas­ti huol­ta hin­ta­kil­pai­lu­ky­kym­me ja val­tion­ta­lou­den tilas­ta. Moni puhu­ja on pää­ty­nyt sii­hen, että ehdot­to­mas­ti jon­kun on jos­tain luo­vut­ta­va. Pää­sään­töi­ses­ti jon­kun toi­sen kuin vaa­ti­muk­sen esit­tä­jän itsen­sä. Jos aidos­ti halu­aa vai­kut­taa, nyt pitää esit­tää, että täs­tä meil­le tär­keäs­tä edus­ta me luo­vum­me, mis­tä te?”

    Edel­lä mai­ni­tuil­la perus­teil­la esi­tän seu­raa­vas­sa ensi vaa­li­kau­dek­si sääs­tö­jä, joi­den koko­nais­ta­lou­del­li­nen mer­ki­tys on lähes ole­ma­ton, mut­ta joil­la on vähin­tään sym­bo­lis­ta arvoa ja ennen kaik­kea mer­ki­tys­tä edel­lä esi­tet­ty­jen rank­ko­jen sääs­tö­jen ylei­sen hyväk­syt­tä­vyy­den kan­nal­ta. Samal­la tulee toi­vot­ta­vas­ti jokai­sel­le sel­väk­si, että näil­lä sääs­töil­lä ei todel­la­kaan voi mil­lään taval­la kor­va­ta edel­lä mai­nit­tu­ja todel­li­sia säästöjä.”

    http://www.benkku.fi/benin-lista/

    Huo­mat­kaa­pa muu­ten että Zys­kowiz ennus­ti täy­sin oikein mm. Erk­ki Tuo­mio­jan reak­tion noi­hin esi­tet­tyi­hin leikkauksiin! 

    Toi­sek­si, kehi­ty­syh­teis­työs­tä leik­kaa­mis­ta ei voi miten­kään pitää pel­käs­tään popu­lis­ti­se­na leik­kauk­se­na. Kehy-rahat ovat jotain 1,2 mil­jar­dia vuo­des­sa (http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15392) ollen suun­nil­leen samal­la tasol­la, mitä Suo­mi mak­saa maa­ta­lous­tu­kiea omas­ta pus­sis­taan vil­je­li­jöil­le (tämän pääl­le tulee EU-tuki, joka tie­ten­kin kan­nat­taa ottaa vastaan). 

    Jos kaik­ki noin iljar­din euron koh­dat ovat “popu­lis­mia” niin sit­ten ei jää pal­joa muu­ta kuin sosi­aa­li- ja ter­veys­me­not, mis­tä lei­ka­ta. Ja nekin voi aina palas­tel­la mil­jar­din sii­vui­hin ja tode­ta “popu­lis­mia”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Iskä: Mer­kit­tä­vin syy edel­li­seen on se, että Ruot­si ei ole EMU-jäsen mut­ta Suo­mi on.

    Euron käyt­tä­mi­nen pois­taa yhden työ­ka­lun käy­tös­tä, mut­ta perus­syy ongel­miin on kyl­lä ihan muu. Työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten pitäi­si hei­jas­taa tuot­ta­vuut­ta, ja Suo­mes­sa ne ovat karan­neet käsis­tä. Ehkä vie­lä isom­pi ongel­ma on se, että Suo­mes­sa työl­li­syy­sas­te on pal­jon hei­kom­pi. Meil­lä teh­dään vähem­män töi­tä kuin naa­pu­ris­sa, ja lisäk­si se työ on pal­jon epä­ta­sai­sem­min jakaantunut.

    Nämä asiat Ruot­si­kin on jou­tu­nut hoi­ta­maan poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä kuntoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Täs­sä “sur­keat johtajat”-valituksessa aina unoh­tuu että mitä vai­keam­pi ympä­ris­tö, sitä parem­mat joh­ta­jat tar­vi­taan. Jos me luom­me super­jäy­kän yhteis­kun­nan niin tot­ta tosi­aan, ainoas­taan kaik­kein par­haim­mat joh­ta­jat pär­jää­vät ja loput fir­mois­ta menee kon­kurs­siin ja pis­tä­vät pil­lit pussiin.

    Mitä vai­keam­pi bis­ne­sym­pä­ris­tö — sitä paremm­mat joh­ta­jat tar­vi­taan. Näin­hän se menee.

    Jos haluam­me todel­la­kin vain kaik­kein par­haat ihmi­set joh­to­hom­miin, niin ehdo­tan että nos­te­taan kaik­kia vero­ja 50%. Tämän jäl­keen kaik­ki kes­kin­ker­tai­set fir­mat mene­vät yksin­ker­tai­ses­ti kon­kurs­siin ja jäl­jel­le jää vain todel­li­sia hel­miä. Eri­tyi­ses­ti vien­ti­teol­li­suu­teen ei jää mitään muu­ta kuin huip­pu­tuot­ta­vat fir­mat huippujohtajineen! 

    Esi­mer­kik­si suo­ma­lai­seen kaup­paa ei jäi­si kuin ihan hui­put jos arvon­li­sä­ve­ro koro­tet­tai­siin vaik­ka­pa 40%:iin, ulko­maa­lai­set jyräi­si­vät kaik­ki kes­kin­ker­tai­set verk­ko­kau­pat men­nen tullen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. OS: Jos oli­sin tien­nyt, että Juha­na edes har­kit­see siir­ty­mis­tä VATT:in yli­joh­ta­jan pai­kal­ta poli­tiik­kaan, oli­sin teh­nyt kaik­ke­ni hou­ku­tel­lak­se­ni hänet vih­rei­siin, mut­ta moi­nen mah­dol­li­suus ei tul­lut mie­lee­ni­kään. Jos Juha­na oli­si nyt vih­rei­den ehdok­kaa­na edus­kun­ta­vaa­leis­sa, oli­sin minäkin.

    Näkö­kul­ma on ymmär­ret­tä­vä, mut­ta Var­tiai­sen valin­ta on myös yhtä lail­la ymmär­ret­tä­vä. Jos Stubb on hätä­päis­sään luvan­nut hänel­le näky­vän pai­kan puo­lu­een talous­vii­saa­na, Var­tiai­nen tulee samaan pal­jon tilaa, oli puo­lue oppo­si­tios­sa tai hallituksessa.

    Kokoo­muk­sen kan­nal­ta tämä on tie­ten­kin vaa­le­ja aja­tel­len lot­to­voit­to uskot­ta­vuu­den osal­ta. Äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­ses­sä on kui­ten­kin vähän vai­kea kek­siä, mis­tä lisä-äänet tuli­si­vat. Oikeis­to­de­ma­rit ovat jo siir­ty­neet kokoo­mus­ta äänes­tä­mään. Ehkä tuol­la voi saa­da muu­ta­man äänen vaik­ka vih­reil­tä, mut­ta en oikein sitä­kään usko, kos­ka sini­vih­rei­tä äänes­tä­jiä on jo pal­jon lip­su­nut kokoomukselle.

    (Yli­pää­tään gal­lu­pit näyt­tä­vät sil­tä, että kokoo­muk­sen kadon­neet äänet ovat men­neet kes­kus­tal­le, ja sil­loin maan­tie­teel­lä on iso mer­ki­tys. Sii­nä ei Var­tiai­nen auta.)

    Mie­lee­ni jopa juo­lah­taa sel­lai­nen aja­tus, että kokoo­muk­sel­le Var­tiai­nen voi olla hyö­dyl­li­sin oppo­si­tios­sa. Siel­tä voi heit­tää hyvin­kin pal­jon vai­keas­ti ohi­tet­ta­via asioi­ta hal­li­tuk­sel­le pures­kel­ta­vak­si, ja samal­la kokoo­mus petaa vuo­den 2019 vaa­li­voit­toa. Kokoo­muk­sen pel­ko voi olla tehok­kaam­pi ase kuin kokoo­mus hal­li­tuk­ses­sa, oppo­si­tios­sa kun pie­ni sekoi­lu ei haittaa.

    Hal­li­tuk­ses­sa taas Var­tiai­sel­la oli­si var­mas­ti pal­jon annet­ta­vaa talous­osaa­mi­sen saral­ta, mut­ta kun se annet­ta­va tör­mää poliit­ti­siin rea­li­teet­tei­hin ensin oman puo­lu­een sisäl­lä ja sit­ten hal­li­tus­kump­pa­nien kans­sa, sii­tä ei vält­tä­mät­tä jää kuin tur­hau­mia jäljelle.

    Se tosin häi­läh­ti vähän mie­les­sä, että oli­si­ko Var­tiai­nen voi­nut siir­tyä Sipi­län tal­liin. Kes­kus­tal­la­kin toden­nä­köi­se­nä pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­ee­na oli­si ollut käyt­töä talous­osaa­mi­sel­le. Sipi­lä on kyl­lä ollut hyvä yri­tys­joh­ta­ja, mut­ta kan­san­ta­lous­puo­lel­la hän ei ihan vakuu­ta. Voi tie­tys­ti olla, että Var­tiai­sen kan­nal­ta kes­kus­tan ehdok­kuus Hel­sin­gin vaa­li­pii­ris­sä oli­si ollut huo­no veto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Vihe­rins­si:

    Kokoo­muk­sen kan­nal­ta tämä on tie­ten­kin vaa­le­ja aja­tel­len lot­to­voit­to uskot­ta­vuu­den osal­ta. Äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­ses­sä on kui­ten­kin vähän vai­kea kek­siä, mis­tä lisä-äänet tuli­si­vat. Oikeis­to­de­ma­rit ovat jo siir­ty­neet kokoo­mus­ta äänestämään. 

    Emme ole siirtyneet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Vihe­rins­si, Var­tiai­sel­la ei ole mitään asi­aa Kes­kus­taan ja syy­kin on yksin­ker­tai­nen: hän on täy­sin eri miel­tä Kes­kus­tal­le äärim­mäi­sen pyhis­tä asioista.

    Täs­sä on Var­tiai­sen haas­tat­te­lus­ta kol­me poi­min­taa, mitä Ruot­sis­sa on hänen mie­les­tä teh­ty paremmin:

    - Ruot­sis­sa maa­ta­lous­tu­ki käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen lope­tet­tiin jo 1960–1970 ‑luvuil­la.

    - Voi­ma­kas kau­pun­gis­tu­mi­nen on tuke­nut teol­lis­tu­mis­ta ja moni­puo­lis­ta­nut elinkeinorakennetta. 

    - Suo­mes­sa on har­joi­tet­tu enem­män alue- ja maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa ja sii­tä jou­du­taan nyt maksamaan ”

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/25/juhana-vartiainen-ruotsissa-tehdaan-parempaa-talouspolitiikkaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Andy:
    Tämä luo kyl­lä uuden ongel­man äänes­tys­pää­tök­sen teon kans­sa. Var­tiai­nen on niin hyvä tyyp­pi että hänet pitää saa­da edus­kun­taan. Lisäk­si pidän parem­pa­na että kokoo­mus oli­si toi­sek­si suu­rin: sil­loin heil­lä oli­si etu hal­li­tuk­seen pää­sys­tä. Dema­rei­den hal­li­tus­vas­tuu vaan ei ole Suo­mel­le­hy­väk­si puo­lu­een nyky­ti­las­sa. Täl­lä ker­taa myös tun­tuu että vih­reil­le annet­tu ääni meni­si hie­man “huk­kaan” kos­ka luu­len että puo­lue on menos­sa oppo­si­tioon joka tapauksessa.

    Vaan kun ei sin­ne tar­vi­ta hyviä tyyp­pe­jä, vaan nii­tä, jot­ka osaa­vat las­kea koko­nais­kus­tan­nuk­set ja ymmär­tä­vät, että on otet­ta­va huo­mioon myös se, mitä ihmi­sil­le tapahtuu. 

    Jos halu­taan hal­pa­työ­voi­maa teke­mään töi­tä niin pie­nel­lä pal­kal­la, että tar­vi­taan veron­mak­sa­jat mak­sa­maan toi­meen­tu­lo­tu­kea sen lisäk­si, se tar­koit­taa, että suo­ma­lai­set köyh­ty­vät lisää, osto­voi­maa ei syn­ny, köy­hyy­des­sä elä­vät suo­ma­lais­lap­set menet­tä­vät mah­dol­li­suuk­si­aan, sai­ras­tu­vuus lisään­tyy… kovin pie­ni ilo sen rin­nal­la on yri­tys­ten saa­ma voitto. 

    Samai­nen vei­ja­ri on halun­nut pien­ten las­ten äidit töi­hin, mikä oli­si aiheut­ta­nut mil­joo­nien kun­ta­koh­tai­set lisä­kus­tan­nuk­set päi­vä­ko­tien lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la ja päi­vä­hoi­to­kus­tan­nuk­sil­la. Koti­hoi­don­tu­ki kun on pie­nem­pi kuin yhden tai useam­man lap­sen aiheut­ta­man päi­vä­hoi­to­mak­sun vero­kus­tan­nus. Työ­hön­pa­laa­vat äidit/vanhemmat vei­si­vät vain ne vähät­kin pät­kä­työ­mah­dol­li­suu­det vas­ta­val­mis­tu­nei­ta. Oli­si jär­je­tön­tä pakot­taa äidit töi­hin, pie­no­kai­set hoi­toon ja pitää nuo­ret työ­tä etsi­vät työttöminä. 

    En hur­rai­si tuo­ta logiikkaa.On huo­les­tut­ta­vaa, jos suu­rem­pi­kin jouk­ko har­hau­tuu poluil­le, joil­la todel­li­suus ei ole se, mikä ensi­si­jai­ses­ti ote­taan suun­ni­tel­mis­sa huo­mioon. Onnek­si on pal­jon nii­tä, jot­ka hymäh­te­le­vät moi­sil­le ajatuksenjuoksuille

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Leik­kauk­sil­la on aina seu­rauk­sia väestörakenteeseen.

    Hyvä esi­mek­ki meil­lä on 60–70-ja vie­lä 80-luvultakin

    Suo­mi oli jää­nyt jäl­keen muus­ta Euroo­pas­ta niin pal­kois­sa kuin sosi­aa­li­tur­vas­sa. Niin­pä jo sodan jäl­keen muut­to­lii­ke ulos oli koh­ta­lais­ta , mut­ta 60-luvun lopul­la käyn­nis­tyi jouk­ko­pa­ko, kun ihmi­set huo­ma­si­vat, että Ruot­sis­sa pal­kat ovat 30–50 % parem­mat ja maas­sa on kun­non sosi­aa­li­tur­va , niin­pä par­hai­na vuo­si­na jopa 40000 ihmis­tä läh­ti Ruot­siin ja muu­al­le maa­il­maan. Kesä­lo­mien jäl­keen teh­dass­sa­lit kumi­si­vat tyh­jyyt­tä, kun suku­loi­ma­na tul­leet Ruot­sin suku­lai­set vei­vät täy­den Vol­vo las­tin työ­vä­keä Ruotsiin

    Niin­pä Suo­mes­sa eliit­ti pani­koi ja kek­sit­tiin kai­ken­lais­ta esim lomaltapaluuraha

    Työ­ai­kaa lyhen­net­tiin samal­le tasol­le kuin muu­al­la Euoo­pas­sa ja sosi­aa­li­tur­va luo­tiin ja kes­ki­tys­lei­rit purettiin.

    Nyt Bal­tia ja Puo­la kär­si­vät täs­tä ongel­mas­ta, mut­ta enää ei tar­vi­ta pal­joa kun uusi muut­to kyn­nis­tyy myös Suomessa.Saksa on otol­li­nen koh­de, sil­lä siel­lä suu­ret ikä­luo­kat ovat himen myö­hem­min syn­ty­nei­tä kuin Suo­mes­sa ja hei­dän pois­tu­mi­sen­sa työ­elä­mäs­tä on alkanut.

    Mas­sa­maas­ta­muu­tol­le on ole­mas­sa poh­ja, tar­vi­taan vain sysäys mil­loin se käynnistyy.

    Suo­ma­lai­nen on var­mas­ti pal­jon arvos­te­tum­pi ja halu­tu­mi maa­han­muut­ta­ja Sak­sas­sa kuin turk­ki­lai­nen verrokki

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Vihe­rins­si: Euron käyt­tä­mi­nen pois­taa yhden työ­ka­lun käy­tös­tä, mut­ta perus­syy ongel­miin on kyl­lä ihan muu. Työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten pitäi­si hei­jas­taa tuot­ta­vuut­ta, ja Suo­mes­sa ne ovat karan­neet käsis­tä. Ehkä vie­lä isom­pi ongel­ma on se, että Suo­mes­sa työl­li­syy­sas­te on pal­jon heikompi. 

    Oman valuu­tan puut­tu­mi­nen pois­taa “yhden työ­ka­lun” käy­tös­tä samoin kuin veden tulon kat­kai­su pois­taa yhden kei­non käy­tös­tä kui­vuu­des­ta kär­si­vän pel­lon hoi­dos­sa. Työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat lii­an kor­keat, tot­ta. Sii­nä vai­hees­sa kun vien­ti sukel­si, kel­lu­va valuut­ta oli­si pai­nu­nut muka­na palaut­taen kil­pai­luk­ty­vyn. Vien­ti ei ole toi­pu­nut, rahaa ei rii­tä koti­mark­ki­noil­le­kaan, joten työl­li­syys on heik­ko ja huo­no­ne­maan päin. 

    Euro ei ole syy sil­le, että Nokial­la sak­ka­si, mut­ta se on syy sil­le, ettei Suo­mi ole kyen­nyt tilan­tee­seen sopeu­tu­maan. Tar­jol­la olleet vaih­toeh­dot ovat olleet käy­tän­nös­sä nykyi­nen ei teh­dä mitään (tilan­ne jat­kuu huo­no­na), tai sit­ten sisäi­nen deval­vaa­tio mal­lia Kreik­ka (tai Sak­sa 1930-luvun alussa)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Tom­mi Uscha­nov: Kuin­ka olla­kaan, Var­tiai­nen on jo puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten omis­ta­nut koko­nai­sen kir­joi­tuk­sen tähän argu­ment­tiin vas­taa­mi­sel­le: Kruu­nu­ka­teut­ta?

    Mut­ta onko kir­joi­tuk­ses­sa jotain, jon­ka pitäi­si herät­tää luki­jas­saan muu­ta­kin kuin myötähäpeätä?

    Ihan oikeas­ti: inflaa­tio­peik­ko kurk­kii nur­kan taka­na? Mitä oli­kaan euroa­lu­een core-inflaa­tio vii­me aikoi­na, mihin suun­taan se on matkalla? 

    Inflaa­tion kiih­dyt­täi­men ei luo pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hyvin­voin­tia — Ei vai Var­tiai­nen, ei edes kan­san­ta­lou­den olles­sa deflaa­tion rajoilla?

    Ei siis usko sen enem­pää fis­kaa­li­seen kuin raha­po­liit­ti­seen elvy­tyk­seen. Sel­vä — mut­ta jos menee Key­ne­sin ohel­la myös Mil­ton Fried­ma­nin oikeal­ta puo­lel­ta ohi niin että humah­taa, niin on minus­ta syväl­lä hör­hö­laak­sos­sa. Sopii kyl­lä Katai­sen ja Stub­bin kave­rik­si. Vali­tet­ta­vas­ti vain kun kiin­tei­tä valuu­ta­kurs­se­ja (nyt euro‑, sil­loin kul­ta­kan­taa) ja Var­tiai­sen niin rakas­ta­maa “sisäis­tä deval­vaa­tio­ta” (= pal­ko­jen leik­kaa­mis­ta) kokeil­tiin suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa saa­tiin kau­pan­pää­li­se­nä kol­mas val­ta­kun­ta ja toi­nen maailmansota.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Toi­vot­ta­vas­ti tämä ei ole viha­pu­het­ta, mutta…

    Aina kun kuu­len sanat “dema­ri” ja “talous­osaa­mi­nen”, niin en ainoas­taan pois­ta var­mis­tin­ta pis­too­lis­ta­ni, vaan tilaan myös tykis­tö­kes­ki­tyk­sen ja pari pom­mi­ko­ne­lai­vu­eel­lis­ta napalmia.

    Kos­ka Mau­no Koi­vis­ton ansiot suo­ma­lai­sen demo­kra­tian ter­veh­dyt­tä­mi­ses­sä Kek­ko­sen ja suo­met­tu­mi­sen ajan jäl­keen ovat kiis­tat­to­mat, niin ken­ties on armol­li­sem­paa, ennen kuin alam­me käy­mään läpi hänen toi­min­taan­sa val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä, Suo­men Pan­kin pää­joh­ta­ja­na, pää­mi­nis­te­ri­nä ja presidenttinä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Vihe­rins­si: Euron käyt­tä­mi­nen pois­taa yhden työ­ka­lun käy­tös­tä, mut­ta perus­syy ongel­miin on kyl­lä ihan muu. Työ­voi­ma­kus­tan­nus­ten pitäi­si hei­jas­taa tuot­ta­vuut­ta, ja Suo­mes­sa ne ovat karan­neet käsis­tä. Ehkä vie­lä isom­pi ongel­ma on se, että Suo­mes­sa työl­li­syy­sas­te on pal­jon hei­kom­pi. Meil­lä teh­dään vähem­män töi­tä kuin naa­pu­ris­sa, ja lisäk­si se työ on pal­jon epä­ta­sai­sem­min jakaantunut.

    Nämä asiat Ruot­si­kin on jou­tu­nut hoi­ta­maan poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä kuntoon. 

    Ei mark­kin­ta­lou­des­sa poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä hoi­de­ta mitään kun­toon, ei Ruot­sis­sa eikä muualla.

    Hyvä esi­merk­ki ovat Kokoo­muk­sen aja­mat vero­hel­po­tuk­set yri­tyk­sil­le, joi­den piti saat­taa taas pyö­rät pyö­ri­mään, mut­ta inves­toin­tien sijaan saa­tiin mehe­viä osinkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Eero Kär­ki:
    Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio, kun sil­lä tar­koi­te­taan kor­ke­aa vero­tus­ta ja sen tulon jaka­mis­ta jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, on tien­sä pääs­sä. Tämä kos­kee koko Euroop­paa. Sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen jat­ku­mo on Ete­lä ‑Ame­rik­ka­lai­nen sosia­lis­mi ala Venezuela.Kokoomuksen ajat­te­lu on aina ollut ame­rik­ka­lais­ta kon­ser­va­tis­mia. Itse pidän kon­ser­va­tii­vis­ta vaih­toeh­toa, hait­toi­neen­kin, parempana.
    Euroo­pan vapaa pudo­tus jat­kuu, kun­nes kehi­tys­mais­sa pys­ty­tään, täy­del­lä vat­sal­la, vaa­ti­maan sitä poh­jois­mais­ta hyvinvointiyhteiskuntaa. 

    Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta toi­mii var­sin hyvin (vrt. Ruot­si, Tans­ka, Nor­ja), mut­ta nuo ihai­le­ma­si ame­rik­ka­lai­set talous­o­pit ovat suis­ta­neet Ete­lä-Ame­ri­kan mai­ta kaa­ok­seen (Argen­tii­na, Bra­si­lia, Chi­le, Uru­guay) — siel­lä voi­daan puhua vapaas­ta pudotuksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Kokoo­muk­sen sosi­aa­li­li­be­raa­li­sii­ven ja oikeis­to­de­ma­rien väli­nen aat­teel­li­nen ero on monis­sa talous­po­liit­ti­sis­sa kysy­myk­sis­sä häviä­vän pie­ni. Puo­lue­va­lin­ta var­sin­kin dema­rien kes­kuu­des­sa voi olla lähin­nä häve­liäi­syys­ky­sy­mys. Dema­rius tar­jo­aa pii­run ver­ran ihmis­kas­voi­sem­man kuor­ru­tuk­sen omal­le ihmis- ja yhteiskuntakuvalle. 

    Vie­lä 1980-luvul­la Juha­na Var­tiais­ta saat­toi pitää jopa vasem­mis­to­de­ma­ri­na. Sit­tem­min homo eco­no­micus on loi­kan­nut oikeal­le. Hänen hen­ki­nen kotin­sa on mie­les­tä­ni jo pit­kään ollut kokoo­mus. Ter­veh­din tyy­dy­tyk­sel­lä, että Var­tiai­nen roh­ke­ni vii­mein tul­la “kaa­pis­ta ulos”.

    Se, että hän kan­nat­taa laa­jaa hyvin­voin­ti­val­tio­ta ei vie­lä sinän­sä kel­paa todis­teek­si sii­tä, että hän oli­si valin­nut vää­rän puo­lu­een. Päin­vas­toin. Var­tiai­nen on vain oival­ta­nut parem­min kuin moni muu kokoo­mus­lai­nen, että laa­jas­ta val­tios­ta on mah­dol­lis­ta muo­ka­ta oikein toi­men­pi­tein mark­ki­na­ta­lou­den pri­mus motor, sen ver­ta pump­paa­va sydän. Saman asian on huo­man­nut myös moni muu, Six­ten Kork­man, Pek­ka Kuusi jne.

    Se mikä erot­taa Var­tiai­sen perus­de­ma­ris­ta, on kär­jis­te­tys­ti hänen halun­sa muo­ka­ta kan­sa­lais­ten sosi­aa­li­sia oikeuk­sia koros­ta­vas­ta hyvin­voin­ti­val­tios­ta val­tio, jos­sa ei “velt­toil­la”, ja jos­sa työ­voi­man dekom­mo­di­fi­kaa­tio­pyr­ki­myk­sen sijaan pyri­tään työ­voi­man mah­dol­li­sim­man laa­jaan rekom­mo­di­fi­kaa­tioon. Täs­sä yhteis­kun­ta­mal­lis­sa hyvin­voin­ti­val­tion ole­mas­sao­lon pää­asial­li­nen perus­te­lu on sen kyvys­sä mak­si­moi­da kan­sa­kun­nan kil­pai­lu­ky­ky ja sen talou­del­li­nen kas­vu. Kaik­ki muu hyvä tai ongel­mien rat­kai­sut (esim. eko­lo­gi­set kysy­myk­set) ovat alis­teis­ta täl­le pyrkimykselle.

    Sik­si minun on myös hyvin vai­kea näh­dä, mik­si Var­tiai­nen tuli­si kos­kaan valit­se­maan puo­lu­eek­seen Vih­reät, vaik­ka Osmo hän­tä sin­ne miten pal­jon houkuttelisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Tom­mi Uscha­nov:
    ‘snip’
    Mut­ta kos­ka haluat itse yhdis­tää Juha­na Var­tiai­sen Chica­gon kou­lu­kun­taan, niin etsi­pä nyt sit­ten kou­lu­kun­nan edus­ta­jien kir­joi­tuk­sis­ta edes muu­ta­ma teks­ti­koh­ta, jois­sa he käyt­tä­vät sel­lai­sia ilmai­su­ja kuin “laa­ja jul­ki­nen talous”, “laa­ja hyvin­voin­ti­val­tio” tai “laa­ja poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio” – posi­tii­vi­ses­sa sävys­sä. Var­tiai­nen käyt­ti jo pel­käs­tään lyhyes­sä ehdok­kuus­pu­hees­saan kaik­kia kol­mea ja aset­tui täy­sin yksi­se­lit­tei­ses­ti nii­den puo­lel­le nii­den vas­tus­ta­jia vas­taan: “Laa­ja jul­ki­nen talous – – mei­dän jokai­sen paras tur­va.” Mis­sä näin sanoo esi­mer­kik­si Stigler, Coa­se, Frank Knight, Robert Lucas, Gary Bec­ker, Mil­ton Fried­man tai Euge­ne Fama?
    ‘snip’

    Enpä nyt eri­tyi­ses­ti halua yhdis­tää Var­tiais­ta Chica­gon kou­lu­kun­taan, mut­ta ihmet­te­len­pä sitä, että hän siir­tyy puo­lu­ee­seen, joka ame­rik­ka­lai­sia arvo­ja ihailee.

    Var­maan Chica­gon kou­lu­kun­nas­ta löy­tyy jotain posi­tii­vis­ta­kin, mut­ta se tuho, jota Fried­ma­nin opit ovat Ete­lä-Ame­ri­kas­sa saa­neet aikaan on kyl­lä mel­ko hur­jaa. Eivät­kä Ber­ke­leyn poruk­ka tai Jef­frey Sachs jää juu­ri­kaan jälkeen.

    Ja toki Ruot­si joka suh­tees­sa on pär­jän­nyt Suo­mea parem­min, mut­ta esim. työt­tö­myys on por­va­ri­val­lan aika­na lähes­ty­nyt Suo­men luku­ja. Kou­lu­tuk­ses­ta en sano mitään…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Sylt­ty: Täs­sä “sur­keat johtajat”-valituksessa aina unoh­tuu että mitä vai­keam­pi ympä­ris­tö, sitä parem­mat joh­ta­jat tar­vi­taan. Jos me luom­me super­jäy­kän yhteis­kun­nan niin tot­ta tosi­aan, ainoas­taan kaik­kein par­haim­mat joh­ta­jat pär­jää­vät ja loput fir­mois­ta menee kon­kurs­siin ja pis­tä­vät pil­lit pussiin.

    Jäyk­kyy­det tule­vat jäy­kis­tä johtajista.Kun joh­de­taan käs­kyt­tä­mäl­lä niin on var­maa, että alai­set­kin jäy­kis­ty­vät eivät­kä luo­ta johtajiin.

    Ja kun luot­ta­mus­ta eikä yhtei­siä tavoit­tei­ta ole niin sil­loin vas­tus­tus on kovaa.

    Minä olen toi­mi­nut alal­la, jos­sa vaa­di­taan pal­jon jous­to­ja jot­ta pal­ve­lu pelaa esim tar­vi­taan jat­ku­vas­ti työ­ai­ka­jär­jes­te­ly­jä eikä niis­tä sopi­mi­nen ole ollut mah­do­ton ongel­ma, pitää vain ottaa toi­sen­kin osa­puo­len mie­li­pi­teet huo­mioon ja raken­taa kompromisseja.

    Vuo­ro­työ on nor­maa­lia, mut­ta sisäl­tää pal­jon ver­sioin­tia nor­maa­lis­ta kol­mi­vuo­ro­työs­tä esim alla nor­maa­li kol­mi­vuo­ro­työ­kier­to ja pääl­lä aamu-päi­vä-ilta­vuo­rot ja täy­den­tä­viä vuo­ro­ja tai osai­a­ka­vuo­ro­ja kiiretunneiksi

    Kaik­ki päi­vi­tyk­set ja muu­tos­työt teh­dään yöl­lä ja usein vii­kon­lop­pu­na ja nii­hin tar­vi­taan jos­kus kym­me­niä ihmi­siä ja monel­la paikkakunnalla.

    Samoin työn­te­ki­jöi­den kans­sa on voi­nut sopia työ­ai­ka­pan­kin käy­tös­tä eli seson­gin aika­na on teh­ty 10–12 tun­tis­ta päi­vää ja pidet­ty vapaa­päi­viä tai teh­ty lyhem­pää työaikaa .

    Yllät­tä­vät vika­työt ovat vaa­ti­neet työn­te­ki­jöi­den herät­tä­mis­tä yöl­lä ja lähet­tä­mis­tä viankorjaukseen.

    Etc

    Vas­ta­pai­nok­si työn­te­ki­jöil­lä on myös vapauk­sia jär­jes­tel­lä omaa työ­ai­kaan­sa, liu­ku­va työ­ai­ka, hen­ki­löi­den omaeh­toi­nen vuo­ro­jär­jes­te­ly, etä­työ etc
    Tai on sovit­tu, että mat­ka­töis­sä voi teh­dä 10 tun­tia ja pitää erjan­tai vapaana

    Näin siis jo 70-luvul­la, jol­loin aloi­tin esi­mie­he­nä. Eikä vas­taan ole tul­lut kiel­täy­ty­mi­siä, arvos­te­lua kyl­lä esi­tyk­sis­tä, mut­ta kyl­lä niis­tä on löy­det­ty kom­pro­mis­si, joka tyy­dyt­tää molempia.

    Suo­mea vai­vaa hevon‑p ja mana­ge­ment ‑by-per­ke­le joh­ta­mi­nen. Yli­opis­tot suol­ta­vat puku­mie­hiä ja-ja nai­sia , jot­ka osaa­vat pis­tää 1000 hevon‑p peräk­käin ja pitää niil­lä tun­nin puheen.

    Käy­tän­nön joh­ta­mis­ky­ky puut­tuu eikä pel­kän teo­reet­ti­sen kou­lu­tuk­sen saa­nut kyke­ne kek­si­mään luo­via rat­kai­su­ja , kos­ka ei ymmär­rä’ vas­ta­puo­len int­res­se­jä eikä halua/osaa sovit­taa int­res­se­jä yhteen 

    He ajau­tu­vat mana­ge­ment-by-order sys­tee­miin eli työ­nan­ta­ja mää­rää ja työn­te­ki­jä tot­te­lee api­nan lailla.

    Tai heis­tä tulee hei­nä­sirk­ko­ja, jot­ka pomp­pi­vat teh­tä­väs­tä ja yri­tyk­ses­tä toi­seen aina kun tulee ongel­mia ja pesä jää seu­raa­jien sel­vi­tet­tä­väk­si, jos nyt heis­tä­kään on enem­män tekijäksi.

    Ei ole ihme jos on ongelmia

    Ja nyt nii­tä pyri­tään rat­ko­maan dik­da­tuu­rin kei­noin esim esi­tyk­set lak­ko-oikeu­den rajoit­ta­mi­ses­ta joh­ta­vat samaan kuin oli NL:ssa, lak­ko-oikeus oli mut­ta se oli teoreettinen.

    Yhteis­kun­taan pyri­tään myös raken­ta­maan talou­del­li­sia pakot­tei­ta , joil­la ihmi­sis­tä tulee käy­tän­nös­sä häkkikanoja

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Juha­na Var­tiai­nen on ollut hen­ki­ses­ti kokoo­muk­ses­sa, itse asias­sa sen oikeal­la lai­dal­la jo vuo­si­kausia. Kysy­mys on myö­häs­ty­nees­tä eroilmoituksesta.

    Dema­rei­den laa­tuon­gel­mis­ta olen osit­tain samoil­la lin­joil­la. Dema­rit eivät ole kui­ten­kaan ainoa kysei­sis­tä ongel­mis­ta kär­si­vä puo­lue. Dema­reil­le ainut­laa­tuis­ta on puo­lu­een kyvyt­tö­myys antaa nuo­ril­le ehdok­kail­le tilaa hen­git­tää ja kasvaa.

    Olen samoil­la lin­joil­la myös eräi­den edel­lis­ten kom­ment­tien kans­sa, että Var­tiai­nen tai­si käy­dä vetä­mäs­sä vaa­li­kamp­pan­jan VATT:n pääl­li­kön tuo­lil­ta, jär­ki­po­lii­tik­ko­na tun­ne­tun Soi­nin­vaa­ran tasais­ten aplo­dien säes­tä­mä­nä. Hyvin suun­ni­tel­tu on puo­lik­si tehty.

    VATT:n pääl­li­kön tuo­li ava­si ovet YLE:n stu­dioon, jos­sa Var­tiai­nen oli vakio­vie­ras. Hänen tun­net­tui­suus oli tätä ennen huo­no. YLE meni myös hal­paan ja kut­sui Var­tiai­sen jopa ero­tuo­ma­rik­si vain tovi sit­ten pidet­tyyn puo­lue­pu­heen­joh­ta­jien kes­kus­tuun. Var­tiai­nen sit­ten jyräh­ti “tie­teen äänel­lä”, kuka puhui oikein ja kuka väärin. 

    Oli­si­ko YLE:n sit­ten pitä­nyt ymmär­tää, mitä tapah­tuu? Itse aina­kin huo­ma­sin heti Var­tiai­sen ensim­mäi­ses­tä kun­non tele­vi­sio­haas­tat­te­lus­ta hänen kom­ment­tien poliit­ti­suu­den. Ongel­ma oli nime­no­maan se, mis­sä omi­nai­suu­des­sa Var­tiais­ta haas­ta­tel­tiin. Media halusi taval­laan tie­teen tukea suo­ta­val­le talous­po­liit­ti­sel­le lin­jal­le. Var­tiai­nen (kok.) ei puhu­nut tie­teen äänel­lä, vaan toi­mi tylys­ti puo­lu­een­sa bul­vaa­ni­na. Myös pro­fes­so­ri Pert­ti Haa­pa­ran­ta on osoit­ta­nut nime­no­maan tut­ki­muk­siin vii­ta­ten Var­tiai­sen edus­ta­man talous­po­liit­ti­sen lin­jan heik­kou­den. Lin­jan, jota Euroo­pas­sa on nyt har­joi­tet­tu kar­mai­se­val­la menes­tyk­sel­lä 7 vuotta. 

    Oikeus­kans­le­ri voi­si tut­kia Var­tiai­sen veron­mak­sa­jien rahoil­la vetä­män kamp­pan­jan lain­mu­kai­suu­den. Olen pahoil­la­ni näin nega­tii­vis­sä­vyt­tei­ses­tä kom­men­tis­ta, mut­ta minus­ta sil­le oli aihetta. 

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta Var­tiai­sen rat­kai­su oli oikea. Puo­lue on hänel­le oikea, ja hän myös kuu­luu poli­tiik­kaan. Ja poli­tiik­kaa hän on teh­nyt jo vuo­sia. Edel­ly­tyk­set toi­mia VATT:n joh­ta­ja­na oli­vat jo menneet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Jos nyt jat­ke­taan Suo­men ja Ruot­sin ver­tai­lua, niin:

    Ruot­sin säh­kön­tuo­tan­nos­ta vesi­voi­maa on 46 %, Suo­mes­sa 17 %. Raken­ne­taan­ko äkkiä Vuo­tos ja muu­ta­ma muu­kin allas?

    Ruot­sis­sa koti­ta­louk­sien net­to­va­ral­li­suus on 55 301 $ hen­keä koh­den kun se on Suo­mes­sa 20 190 $ — alle puo­let OECD-tasos­ta. Pitäi­si­kö koti­ta­louk­sil­le aset­taa uhka­sak­ko­ja, että nyt ryh­dyt­te varak­kaam­mik­si, niin että teil­lä on varaa mak­saa pääomatuloveroja?

    PISA-tut­ki­muk­ses­sa oppi­lai­sen osaa­mi­sen indek­si oli Suo­mes­sa 529 (OECD:n par­hai­ta), Ruot­sin vas­taa­va oli 482 (alle OECD:n kes­kiar­von). Pitää hank­kia äkkiä luku­tai­dot­to­mia maa­han­muut­ta­jia, jot­ta voim­me olla kuin Ruotsi?

    Mut­ta toi­saal­ta voim­me kat­soa, että miten Suo­mi on kehit­ty­nyt vuo­des­ta 2000 vuo­teen 2012. Ks. http://www.oecd.org/els/emp/howdoesyourcountrycompare-finland.htm :

    - Työt­tö­myys on las­ke­nut (9.8 % -> 7.8 %)
    — Nuo­ri­so­työt­tö­myys on las­ke­nut (20.3 % -> 17.3 %)
    — Pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys on las­ke­nut (29.0 % -> 21.7 % työttömistä)
    — työi­käis­ten työl­li­syy­sas­te on nous­sut (67.5 % -> 69.5 %)
    — nais­ten työl­li­syy­sas­te on nous­sut (64.5 % -> 68.2 %)
    — ikään­ty­nei­den (55–64) työl­li­syy­sas­te on nous­sut (42.3 % -> 58.5 %)
    — mää­rä­ai­kai­ses­ti työl­lis­ty­nei­den osuus on ‑las­ke­nut (16.5 % -> 15.7 %)
    — vuo­sit­tai­nen työ­ai­ka on las­ke­nut (1751 h -> 1672 h)
    — kes­kian­siot ovat kas­va­neet vii­den­nek­sel­lä (31 904 $ -> 39 125 $ vuo­den 2012 rahassa)

    Joten ihan hyvään suun­taan on mones­sa asias­sa menty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Kokoo­muk­sen muu­ta­ma mars­sias­lel oikeal­le on ollut kiin­nos­ta­va kokei­lu. Ikään­kuin puo­lue todel­la tavoi­teel­lee­ööi­ses­ti halusi eroon suo­sios­taan tai sit­ten äänes­tä­jien arvo­jen tul­kin­tao­saa­mi­nen katosi. 

    Var­tioi­neen puhuu ihan tol­lul­li­sis­sa asioista:

    Äitien pit­ki­te­tyt äitiys­lo­mat ovat iso ongel­ma nais­val­tai­sil­la aloil­le. Kun­nat taas eivät sääs­tä kun vau­vat voi­vat tul­la sub­jek­tii­vi­seen päi­vä­hoi­toon muu­ta­man vii­kon varoi­tusa­jal­la ja ne päi­vä­ko­dit on raken­net­ta­va ja las­ten­hoi­ta­jat pal­kat­ta­va. Kodin­hoi­don tuki on hukat­tua rahaa, 6+6+6 mal­li tasaisi
    kulujakin. 

    Maa­han­muut­to on myös dynaa­mi­nen asia. Kun työi­käi­set niin työ­läi­set kuin työt­tö­mät ovat lop­pu­mas­sa niin maas­ta pn tulos­sa iso vanhustenhoitoalue. 

    Kun­ta­ta­ken­ne­kin pysyy ennal­laan vaik­ka vero­pro­sent­ti oli­si mikä. Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keel­le on roo­lin­sa, mut­ta reaa­li­pa­ök­ko­jen nos­ta­mi­nen työn tuot­ta­vuu­den kas­vua enem­män on vain mahdotonta. 

    Vaa­leis­sa äänes­tä­jil­lä on kysy­mys­merk­ki sii­nä mik­si puo­lu­eet ovat hei­dät hylän­neet. Perus­suo­ma­lai­set ovat ääri­na­tio­na­li­si­ses­sa men­nei­syy­des­sä ja ilman mitään ide­aa tule­vai­suu­des­ta kos­ka ennen. Kokoo­mus ajaa EK:n suu­ry­ri­tys­ten tavoit­tei­ta, toi­sin kuin aiem­min. Kepu käyt­tää rahat maa­seu­dul­le ja pois kau­pun­geis­ta ja ihmi­sis­tä. SDP on ay-liik­keen haa­ra­kont­to­ri ja usei­ta piru­ja vasem­mal­la. Ari­hin­mä­ki ilmei­ses­ti ajat­te­lee ole­van­sa uus­marxi­lai­sen Syriza liit­tou­man vetä­jä tai jotain. RKP ajaa kyll­ti­kiis­to­jen hen­ges­sä vain ruot­sin kie­len neli­raa­ja­puo­lus­tus­ta ja ihmet­te­lee kuin­ka Kokoo­mus ohit­ti oikealta. 

    Vih­rei­den pak­ka on sekai­sin. Ilmei­ses­ti hal­li­tuk­seen ei edes haluta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Minus­ta on hyvä että kokoo­mus siir­tyy oikealle.

    Ei tän­ne kol­mat­ta suur­ta vasem­mis­to­puo­luet­ta tarvita.

    Mitä ihmeen ide­aa on olla suu­rin puo­lue, jos se tar­koit­taa mones­sa asias­sa Lip­po­ses­ta vasem­mal­ta ohi aja­mis­ta? Kyl­lä tähän maa­han pitää mah­tua edes yksi puo­lue, joka ei aja jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta kul­ke­van raha­mää­rän, tar­koit­ti­pa se sit­ten ter­veys­me­no­ja, sosi­aa­li­avus­tuk­sia, maa­ta­lous­tu­kia tai yri­tys­tu­kiai­sia, maksimoimista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. pjt:Ruot­sis­sa koti­ta­louk­sien net­to­va­ral­li­suus on 55 301 $ hen­keä koh­den kun se on Suo­mes­sa 20 190 $ – alle puo­let OECD-tasos­ta. Pitäi­si­kö koti­ta­louk­sil­le aset­taa uhka­sak­ko­ja, että nyt ryh­dyt­te varak­kaam­mik­si, niin että teil­lä on varaa mak­saa pääomatuloveroja?

    Net­to­va­rall­suu­des­ta huo­mat­ta­va osa on asun­to­va­ral­li­suut­ta, pitäi­si aina­kin lopet­taa mil­jar­di­tol­kul­la rahan polt­ta­mi­nen sii­hen että ihmi­set voi­vat raken­taa asun­ton­sa paik­koi­hin, jos­sa ne ovat 20v kulut­tua arvottomia.

    Kuin­ka monen mil­jar­din arvos­ta asun­to­va­ral­li­suut­ta on alue­po­li­tii­kan takia menet­ta­nyt arvo­aan? Noin mil­joo­na asun­toa on nykyi­sel­lään vää­räs­sä paikassa.

    http://www.hs.fi/sunnuntai/a1421991224903

    Tuos­ta jos teh­dään hyvin kar­kea­ta “alue­po­li­tii­kan epä­suo­rat kus­tan­nuk­set asuntovarallisuudessamme”-laskentaa ja ole­te­taan että ilman vuo­si­kymm­me­niä jat­ku­nut­ta alue­po­li­tiik­kaa mai­ni­tust mil­joo­nas­ta vaik­ka­pa 30% oli­si parem­mas­sa paik­kaa, jol­lon nii­den arvo oli­si kes­ki­mää­rin 70 000e kor­keam­pi. Täl­löin net­to­va­ral­li­suut­ta per asu­kas oli­si 3500e enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. pjt: Työt­tö­myys on las­ke­nut (9.8 % -> 7.8 %)
    – Nuo­ri­so­työt­tö­myys on las­ke­nut (20.3 % -> 17.3 %)
    – Pit­kä­ai­kais­työt­tö­myys on las­ke­nut (29.0 % -> 21.7 % työttömistä)
    – työi­käis­ten työl­li­syy­sas­te on nous­sut (67.5 % -> 69.5 %)
    – nais­ten työl­li­syy­sas­te on nous­sut (64.5 % -> 68.2 %)
    – ikään­ty­nei­den (55–64) työl­li­syy­sas­te on nous­sut (42.3 % -> 58.5 %)
    – mää­rä­ai­kai­ses­ti työl­lis­ty­nei­den osuus on ‑las­ke­nut (16.5 % -> 15.7 %)
    – vuo­sit­tai­nen työ­ai­ka on las­ke­nut (1751 h -> 1672 h)
    – kes­kian­siot ovat kas­va­neet vii­den­nek­sel­lä (31 904 $ -> 39 125 $ vuo­den 2012 rahassa)

    Luvut pitä­vät sisäl­lään harhoja.Esim kun TEM on alka­nut tilas­toi­da laa­jan työt­tö­myy­den niin todel­li­nen työt­tö­mien luku on 520000

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan työt­tö­miä on 230000, mut­ta TEM mukaan 520000 eli ero on jo niin suu­ri, että kysy­myk­ses­sä on tahal­li­nen huijaus.

    Tuo Tilas­to­kes­kuk­sen luku on pelk­kä Potem­ki­nin kulissi.

    Sama jat­kuu ikään­ty­nei­den työl­li­syy­des­sä, sekin on pelk­kä tilas­to­har­ha. Jul­ki­nen sek­to­ri palk­ka­si pal­jon väkeä 80-luvul­la je he ovat nyt 50–64-vuotiaita, liki puo­let jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöis­tä on + 50-vuotiaita

    Jul­ki­sen sek­to­rin kaik­kien työn­te­ki­jöi­den osuus kai­kis­ta työl­li­sis­tä on n 25 %

    Mut­ta +50-vuo­tiais­sa osuus on jo liki 50 % ja kun men­nään vie­lä van­hem­piin ikä­luok­kiinn niin osuus vain kasvaa

    Täs­tä syn­tyy har­ha ikään kuin ikään­ty­nei­den työl­li­syys para­ni­si, kupla pois­tuu kun jul­ki­sen sek­to­rin tilas­to­pat­ti poistuu.

    Tuo luku pii­lot­taa alleen sosi­aa­li­sen kata­stro­fin, nyt +50-vuo­ti­aat , eri­tyi­ses­ti yksi­tyi­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät, jou­tu­vat viet­tä­mään vii­mei­set 10–15 vuot­ta kortistossa.

    Kun 500 päi­vän jäl­keen tip­puu työ­mark­ki­na­tuel­le niin elä­ke­ker­ty­mä lakkaa.Kun nykyi­set +50-vuo­tiai­den elä­ke­ker­ty­mä alkoi vas­ta 23-vuo­ti­aa­na niin ker­ty­mä­ai­ka jää huo­mat­ta­van lyhyek­si ja huo­li­mat­ta 30–40 vuo­den työ­uras­ta elä­ke on vain vähän yli takuu­eläk­keen suuruiseksi.

    Eli edes­sä on sosi­aa­li­nen kata­stro­fi, jos­sa meil­lä on suu­ri sos­sun luu­kul­la nor­koi­le­va vanhusjoukko.

    Työ­uran piden­ty­mi­nen tar­koit­taa, että ollaan kor­tis­tos­sa pit­kään, todel­li­nen työ­ura ei pite­ne vaan lyhe­nee, kos­ka työn jaka­jia on enemmän

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Talou­del­li­ses­sa­kin ajat­te­lus­sa pitää erot­taa syy ja seu­raus. Venezue­la oli esi­merk­ki talou­des­ta, joka toi­mi öljyn hin­nan olles­sa kor­keal­la, mut­ta mitään (talou­den) kehi­tys­tä ei tapah­tu­nut, ver­taa Suo­mi. Ete­lä ‑Ame­ri­kan mai­den velan­ot­to, hyviin tar­koi­tuk­siin, joh­ti ongel­miin myö­hem­min, ver­taa Suomi.
    Jos valin­ta­ti­lan­ne on, joko oman onnen­sa sep­pä tai kai­kil­le kaik­kea kivaa mak­saa mitä mak­saa, niin eikö valin­ta ole rea­lis­min ja hai­hat­te­lun väliltä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Jul­ki­suu­teen näyt­tää syn­ty­neen käsi­tys, jon­ka mukaan Ruot­sis­sa oli­si mata­lam­mat verot ja kai­kin puo­lin parem­pi kil­pai­lu­ky­ky. Tämä on eri­kois­ta, kos­ka Todel­li­suu­des­sa vero­tus on Ruot­sis­sa monin koh­din Suo­mea anka­ram­paa. Var­sin­kin työ­tu­loi­hin koh­dis­tu­van kor­kean vero­kii­lan vuok­si kes­ki­mää­räi­set työ­voi­ma­ku­lut ovat Ruot­sis­sa noin 25 % Suo­mea kor­keam­mat. Ruot­sin koko­nais­ve­roas­te on samaa luok­kaa kuin Suo­mes­sa, mut­ta luku ei ole ver­tai­lu­kel­poi­nen, kos­ka työ­nan­ta­jien mak­sa­mat lisäe­lä­ke­ku­lut eivät sisäl­ly sii­hen. Yhtei­sö­ve­ro on myös Suo­mea kor­keam­pi samoin kuin lis­taa­mat­to­mien yhtiöi­den osin­ko­ve­ro­tus. Ruot­sin työ­mark­ki­nat ovat myös hyvin jäy­kät van­ho­jen työn­te­ki­jöi­den tiu­kan irti­sa­no­mis­suo­jan vuok­si. Näi­den syi­den perus­teel­la voi­si sanoa, että Ruot­sin kil­pai­lu­ky­ky perus­tuu mui­hin teki­jöi­hin kuin vero­tuk­seen tai joustavuuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Sylt­ty: Net­to­va­rall­suu­des­ta huo­mat­ta­va osa on asun­to­va­ral­li­suut­ta, pitäi­si aina­kin lopet­taa mil­jar­di­tol­kul­la rahan polt­ta­mi­nen sii­hen että ihmi­set voi­vat raken­taa asun­ton­sa paik­koi­hin, jos­sa ne ovat 20v kulut­tua arvottomia.

    Kuin­ka monen mil­jar­din arvos­ta asun­to­va­ral­li­suut­ta on alue­po­li­tii­kan takia menet­ta­nyt arvo­aan? Noin mil­joo­na asun­toa on nykyi­sel­lään vää­räs­sä paikassa.

    http://www.hs.fi/sunnuntai/a1421991224903

    Tuos­ta jos teh­dään hyvin kar­kea­ta “alue­po­li­tii­kan epä­suo­rat kus­tan­nuk­set asuntovarallisuudessamme”-laskentaa ja ole­te­taan että ilman vuo­si­kymm­me­niä jat­ku­nut­ta alue­po­li­tiik­kaa mai­ni­tust mil­joo­nas­ta vaik­ka­pa 30% oli­si parem­mas­sa paik­kaa, jol­lon nii­den arvo oli­si kes­ki­mää­rin 70 000e kor­keam­pi. Täl­löin net­to­va­ral­li­suut­ta per asu­kas oli­si 3500e enemmän. 

    Asun­to­mark­ki­noil­la on vai­kea pääs­tä kul­ta­kut­ri-tilan­tee­seen. Taan­tu­vil­la seu­duil­la vapaa kas­sa­vir­ta kan­nat­taa sijoit­taa ja olet­taa kotin­sa arvo nol­lak­si. Kas­vu­kes­kuk­sis­sa vapaa kas­sa­vir­ta jää las­ken­nal­li­sek­si ja se pää­omit­tuu (kotiin). Val­ta­va kas­sa­vir­ta vapau­tuu mut­ta vas­ta ja täs­mäl­leen kuo­lin­het­kel­lä. Toki aina poik­keuk­sia. Taan­tu­vil­la­kaan seu­duil­la kai­kil­la ei ole mah­dol­li­suuk­sia sijoit­taa. Kas­vu­kes­kuk­sis­ta myös muu­te­taan esi­mer­kik­si hal­van hin­ta­ta­son maihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Sylt­ty: Jos kaik­ki noin iljar­din euron koh­dat ovat “popu­lis­mia” niin sit­ten ei jää pal­joa muu­ta kuin sosi­aa­li- ja ter­veys­me­not, mis­tä leikata.

    Hyvä idea. Pois­te­taan yksi­tyi­sen ter­vey­den­huol­lon jul­ki­nen tuki. Sii­tä saa nii­tä kai­vat­tu­ja sääs­tö­jä. Saa­daan var­maan myös lisää lää­kä­rei­tä hal­vem­mal­la jul­ki­sel­le puo­lel­le, jol­loin siel­lä­kin työ­olot parantuvat.

    Ja sen erään­kin veron­alen­nuk­sen voi­si pois­taa, kun sii­tä ei tul­lut kuin kuluja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Juha­na Var­tiai­sen siir­ty­mis­tä kokoo­muk­seen voi­si pei­la­ta äsket­täi­seen Pisa­ra-rata caseen.

    Pisa­ra radan rahoi­tuk­sen lyk­kään­ty­mi­sen yhte­nä syy­nä näh­tiin kokoo­muk­sen maa­kun­ta­sii­ven vas­tus­tus. HS tie­don mukaan Stub­bin “talous­po­liit­ti­nen neu­vo­nan­ta­ja” Eero Leh­ti, joka ei ole maa­kun­nan mies, myös vas­tus­ti pisa­ra­ra­taa. Näin nume­roi­ta ymmär­tä­vän piti­kin tehdä.

    Var­tiais­ta sovi­te­taan Stub­bin talous­po­liit­ti­sek­si oikeak­si kädek­si. Var­tiai­nen on var­sin suo­raan kir­joit­ta­nut perin­tei­sen alue­po­li­tii­kan tur­miol­li­suu­des­ta ja näh­nyt met­ro­po­lit ainoi­na tule­vai­suu­den kas­vun moot­to­rei­na Suomessa.

    Pys­tyy­kö maa­kun­tien kokoo­mus­lai­set pitä­mään pari­val­jak­koa stubb-var­tiai­nen kuris­sa? Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män enem­mis­tön pys­ty­nee hel­pos­ti osta­maan noin viit­tä Suo­men suu­rin­ta kau­pun­kia suo­si­val­la talous­po­li­tii­kal­la ja val­tion tuke­mil­la investoinneilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. JTS:Kokoo­mus ajaa EK:n suu­ry­ri­tys­ten tavoit­tei­ta, toi­sin kuin aiemmin. 

    Sii­tä onkin tois­ta­kym­men­tä vuot­ta kun kukaan on Suo­mes­sa aja­nut suu­ry­ri­tys­ten etua. Jäl­jet näem­me ja kär­sim­me niis­tä vie­lä pitkään.

    Maa­il­maa seu­raa­val­le nor­maa­li­jär­ki­sel­le ei pitäi­si olla han­ka­la tode­ta että suu­ry­ri­tys­ten etu = kan­sa­kun­nan etu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Hei Osmo,

    Vii­sas pos­taus, kyl­lä sinä minut hyvin tun­net. Täs­sä muu­ta­mia kom­ment­te­ja teks­tii­si ja joi­hin­kin kom­ment­ti­ket­jun­kin osiin. Tom­mi, sinul­la on taas lois­ta­via pointteja.

    Aluk­si täs­men­nän, etten ollen­kaan ollut elä­tel­lyt aja­tuk­sia poli­tiik­kaan siir­ty­mi­ses­tä. Alexan­der Stub­bin yhtey­den­ot­to oli minul­le yllä­tys ja muut­ti tilan­teen. Ja minus­sa on idea­lis­tia ja maa­il­man­pa­ran­ta­jaa tal­lel­la, olen äärim­mäi­sen huo­les­tu­nut Suo­mes­ta ja sen jul­kis­ta­lou­den rahoi­tuk­ses­ta. Suo­men krii­si on syvä, haluai­sin aut­taa rat­kai­se­maan sitä.

    Jos vaik­ka vih­reät oli­si­vat pyy­tä­neet ehdok­kaak­si, oli­sin var­mas­ti myös har­kin­nut ja poh­ti­nut tark­kaan. Mis­sään tapauk­ses­sa en oli­si suo­ral­ta kädel­tä sano­nut ei.

    On tot­ta, että minuun tuo Ruot­sin mode­raat­tien talous­po­li­tiik­ka on teh­nyt vai­ku­tuk­sen, nime­no­maan minuun talous­tie­tei­li­jä­nä, ja sitä kaut­ta teh­nyt Suo­men­kin Kokoo­muk­sen hyväk­syt­tä­väm­mäk­si. Sinä ja Tom­mi Uscha­nov poh­dit­te, onko Suo­men Kokoo­mus aivan eri maa­ta. No enhän minä Kokoo­mus­puo­luet­ta kovin hyvin tun­ne vie­lä, ja aion tutustua.Mutta minul­le oli tär­ke­ää, että Alexan­der Stubb toi­voi minun ole­van lin­jan­ve­tä­jä talous­po­li­tii­kas­sa. Sil­loin alkaa aja­tel­la että pitää vas­ta­ta huu­toon­sa, ja voi vai­kut­taa asioi­hin. Anders Bor­gin kans­sa olen jutel­lut Ruot­sin mode­raa­teis­ta. Siel­lä­kin on monen­lai­sia suun­tia, mut­ta Borg ja Rein­feldt nime­no­maan sai­vat menes­tyk­sen­sä otta­mal­la val­lan perin­tei­sel­tä “kaik­ki verot alas” ‑oikeis­tol­ta. Ja he ovat olleet puo­lu­ees­saan kiisteltyjä.

    Monet kir­joit­ta­jat tääl­lä: mikä ihme tei­tä vai­vaa kun minus­ta teh­dään muka jota­kin “tar­jon­nan talous­tie­tei­li­jää”? Minä olen key­ne­si­läi­nen, mut­ta en bas­tar­di­key­ne­si­läi­nen. Kysyn­nän sää­te­lyl­lä hoi­de­taan resurs­sien käyt­tö­as­tet­ta, mut­ta kysyn­nän­sää­te­lyn täy­tyy aina kar­toit­taa tar­jon­ta ja tuo­tan­to­kui­lu ja arvioi­da val­tion­ta­lou­den kes­tä­vyys. Jos “tar­jon­ta” eli työ­voi­ma eli resurs­si­poh­ja ei van­he­ne­van väes­tön aika­na rii­tä takaa­maan hyvin­voin­ti­val­tion rahoi­tus­ta, myös tähän resurs­si­poh­jaan on vai­ku­tet­ta­va (elä­kei­kä, maa­han­muut­to …), eikä sitä kas­va­te­ta kysyn­tä­toi­min. Eikä työ­voi­man lisää­mi­nen tie­ten­kään “kyy­ky­tä” ketään, kos­ka talous skaa­lau­tuu ylös­päin. Jos tulee uusia ihmi­siä työ­mark­ki­noil­le, ei van­ho­jen tuot­ta­vuus tie­ten­kään kär­si sii­tä. Vai onko mie­les­tän­ne niin, että jo pelk­kä väes­tön kas­vu joh­taa sit­ten Chica­gon oppien mukai­seen “köy­hien kyy­kyt­tä­mi­seen”? Teil­lä on sel­väs­ti jon­kin­lai­nen outo kuva talou­des­ta, jos­sa pää­oma­kan­ta on vakio ja pal­kat sik­si las­ke­vat jos työ­voi­ma kas­vaa. Minä ajat­te­len talout­ta stan­dar­di­teo­rin mukai­ses­ti: vakioi­set skaa­la­tuo­tot. Eli Ruot­si on mei­tä 2 ker­taa isom­pi talous kos­ka työ­voi­ma 2 ker­taa isom­pi, mut­ta ei tie­ten­kään sen takia köy­hem­pi tai matalapalkkaisempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Sylt­ty: Net­to­va­rall­suu­des­ta huo­mat­ta­va osa on asun­to­va­ral­li­suut­ta, pitäi­si aina­kin lopet­taa mil­jar­di­tol­kul­la rahan polttaminen

    Suo­mes­sa omis­tusa­su­jia on 73,9 % ja Ruot­sis­sa 70,1 %. Täs­tä ei saa mer­kit­tä­vää teki­jää Ruot­sin ja Suo­men koti­ta­louk­sien net­to­va­ral­li­suu­den val­ta­viin eroihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Ris­to: Mut­ta onko kir­joi­tuk­ses­sa jotain, jon­ka pitäi­si herät­tää luki­jas­saan muu­ta­kin kuin myötähäpeätä? 

    Häpeä(t)ä sii­tä, että täl­lai­nen kolum­ni jou­du­taan erik­seen kir­joit­ta­maan, vaik­ka sii­nä sano­taan lähes itses­tään­sel­viä asioita.

    Ihan oikeas­ti: inflaa­tio­peik­ko kurk­kii nur­kan taka­na? Mitä oli­kaan euroa­lu­een core-inflaa­tio vii­me aikoi­na, mihin suun­taan se on matkalla? 

    Point­ti oli täs­sä se, että deval­vaa­tio on eräs inflaa­tion ala­la­ji. Tie­ten­kin se on: samal­la raha­sum­mal­la saa sen jäl­keen entis­tä vähem­män. Ne, jot­ka halua­vat oman valuu­tan joka voi­tai­siin deval­voi­da, halua­vat siis oman valuu­tan jota inflatoida.

    Inflaa­tion kiih­dyt­täi­men ei luo pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hyvin­voin­tia – Ei vai Var­tiai­nen, ei edes kan­san­ta­lou­den olles­sa deflaa­tion rajoilla? 

    Kan­san­ta­lous ei ole ollut pit­käl­lä aika­vä­lil­lä deflaa­tion rajoil­la. Kulut­ta­ja­hin­tain­dek­si oli deflaa­tios­sa vuo­den 2009 kuusi vii­meis­tä kuu­kaut­ta eikä ole sen jäl­keen ollut tois­ta ker­taa. Nyt tam­mi­kuus­sa se las­ki uudes­taan nol­laan ja voi aivan hyvin men­nä uudes­taan deflaa­tioon­kin, mut­ta välil­lä se ehti käy­dä par­haim­mil­laan nel­jäs­sä pro­sen­tis­sa (kesäl­lä ja syk­syl­lä 2011). Kun talous ei samaan aikaan kas­va, niin kyse on ns. stag­flaa­tios­ta eikä deflaa­tios­ta. Sitä voi halu­tes­saan pitää parem­pa­na tila­na kuin deflaa­tio­ta, mut­ta ei väit­tä­mäl­lä sen ole­van sama asia kuin deflaatio.

    Sel­vä – mut­ta jos menee Key­ne­sin ohel­la myös Mil­ton Fried­ma­nin oikeal­ta puo­lel­ta ohi niin että humah­taa, niin on minus­ta syväl­lä hörhölaaksossa. 

    Puhe on hen­ki­lös­tä, joka on jul­ki­ses­ti muun muas­sa sano­nut, että “key­ne­si­läis­tä suh­dan­ne­po­li­tiik­kaa tar­vi­taan”; sano­nut jopa, että sitä “tot­ta kai tar­vi­taan”; sekä ilmais­sut tyy­ty­väi­syy­ten­sä ääri­va­sem­mis­ton vaa­li­voit­toon Krei­kas­sa.

    Ei siis usko sen enem­pää fis­kaa­li­seen kuin raha­po­liit­ti­seen elvytykseen. 

    Uskoo elvy­tyk­sen ja raken­ne­uu­dis­tus­ten yhdis­tel­mään, ja on puhu­nut asias­ta suu­rin piir­tein suun­sa kui­vak­si. On tois­tu­vas­ti halun­nut Suo­meen raken­ne­uu­dis­tuk­sia nime­no­maan sik­si, että ne mah­dol­lis­tai­si­vat niin rajun ja mas­sii­vi­sen elvy­tyk­sen kuin mitä näin syväs­sä taan­tu­mas­sa hänen mie­les­tään sel­väs­ti tar­vit­tai­siin.

    On sano­nut tämän sel­keäs­ti ja yksi­se­lit­tei­ses­ti usei­ta kym­me­niä ker­to­ja, leh­ti­kir­joi­tuk­sis­saan, Twit­te­ris­sä, radios­sa, TV:ssä, Twit­te­ris­sä, leh­tien haas­tat­te­luis­sa, Twit­te­ris­sä, jul­ki­sis­sa esi­tel­mä­ti­lai­suuk­sis­saan. Jos asia on men­nyt sii­tä huo­li­mat­ta ohi, niin edel­ly­tyk­siä kes­kus­te­lun jat­ka­mi­sel­le ei tai­da olla.

    kokeil­tiin suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa saa­tiin kau­pan­pää­li­se­nä kol­mas val­ta­kun­ta ja toi­nen maailmansota. 

    Jan­ne oli lii­an koke­nut ja van­ha teki­jä Siu­ko­lal­le. Kun tämä kai­ken lisäk­si kiih­tyi hel­pos­ti, sekoit­ti Jan­ne väli­huu­doil­laan hänen puheen­sa niin ettei sii­hen syn­ty­nyt sitä vakuut­ta­vuut­ta, jol­la oli­si voi­nut vai­kut­taa ylei­sön mie­li­pi­tee­seen. Jan­ne sen sijaan säi­lyt­ti tahal­li­sen itse­var­muu­ten­sa ja hal­lit­si tilan­teen lop­puun saak­ka. Äänes­tyk­set rat­ke­si­vat hänen kan­tan­sa mukaisesti – –.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Jos­ta­kin syys­tä meil­lä on kova tar­ve hakea Neu­vos­to­tyy­liin syyl­li­siä epäonnistumisiin.

    Usein koh­teek­si vali­koi­tuu kan­san rahoil­la mäl­läi­le­vä “sur­kea johtaja”.

    Samoin omal­la rahal­laan ris­kee­raa­va yrit­tä­jä-työl­lis­tä­jä on “luok­ka­vi­hol­li­se­na” jotain taval­la vial­li­nen ja sik­si val­tion eri­tyi­nen vero-riis­ton kohde.

    Täl­lä taval­la “nega­tii­vi­sen työn san­ka­rit” ilmei­ses­ti koet­ta­vat kään­tää huo­mio pois var­si­nai­ses­ta ongelmasta:

    Suo­mi tar­vit­see nyt kipeäs­ti työl­lis­tä­vää ja uusien busi­ness ideoi­den kaut­ta tule­vaa talous­kas­vua, mie­luum­min vien­nin kautta.

    Rat­kai­su ongel­maan menee näin:

    Nykyi­ses­sä nopea­tem­poi­ses­sa ja kan­sain­vä­li­ses­sä mark­ki­na­ta­lou­des­sa on uto­pi­aa olet­taa, että jul­ki­sen puo­len byro­kraat­ti-joh­ta­jat voi­si­vat joh­taa kan­nat­ta­vaa bussinesta.

    Key­ne­si­läi­nen jul­ki­sen talou­den infra-inves­toin­nit voi­vat tila­pai­ses­ti aut­taa, mut­ta kes­tä­väs­ti työl­lis­tä­vää talous­kas­vua voim­me saa­da vain kes­ki­suu­res­ta PK-sektorista.

    Itse olen toi­mi­nut yksi­tyi­sen puo­len yri­tys­joh­dos­sa 40 vuot­ta, vii­mei­set 26 vuot­ta yksityisyrittäjänä.

    Menes­ty­vän lii­ke­toi­min­nan idea on ris­kin otta­mi­nen ja sen hal­lin­ta; Voi ottaa ris­kiä vain sen ver­ran kuin pys­tyy kantamaan.

    Näi­tä ris­ke­jä pitää koko ajan seu­ra­ta ja lopet­taa pro­jek­ti heti kun ris­kit nouse­vat lii­an suuriksi.

    Ker­ran ana­ly­soin vii­den vuo­den ajal­ta omien hank­keit­te­ni onnis­tu­mis-pro­sen­tin ja sain tulok­se­ni noin 60%.

    Minul­la oli siis epä­on­nis­tu­mi­sia noin 40%, mut­ta pys­tyin nämä nie­lai­se­maan, sil­lä onnis­tu­neet hank­keet kom­pen­soi­vat tappiot.

    Rat­kai­sun ydin on yhtääl­tä siis sii­nä, että ris­ke­jä on otet­ta­va ja epä­on­nis­tu­mi­sia tulee sietää.

    Ja toi­saal­ta se on sii­nä, että yrit­tä­jä­ris­kin otta­jaa pitää koh­del­la velo­tuk­sel­li­ses­ti oikeu­den­mu­kai­ses­ti niin, ettei­vät moni­kan­sal­li­set vero­pa­ra­tii­si-yri­tyk­set voi hei­tä jyrä­tä konkurssiin.

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä joka ottaa koko ajan riskiä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Haluai­sin todel­la kiih­keäs­ti, että Suo­mi suis­tuu sii­hen oikeis­to­lai­seen, jul­kis­ta sek­to­ria naker­ta­vien veron­vi­haa­jien ihan­noi­maan köy­hyy­teen ja kur­juu­teen, jos­sa Ruot­si näi­den luku­jen valos­sa kituu tus­kis­saan. Mie­lui­ten siir­tyi­sin sii­hen heti huomenna. 

    Onko tie­to­pa­ke­tin (jota en viit­si­nyt lai­na­ta) point­ti, että sinun logiik­ka­si mukaan se, että Ruot­sil­la menee parem­min kuin Suo­mel­la, kumo­aa sen, että Ruot­si oli­si por­va­ri­hal­li­tuk­sen aika­na taan­tu­nut? Ei väliä läh­tö­ti­lan­teel­la tai sil­lä, että samaan aikaan Suo­mes­sa­kin on ollut por­va­ri­hal­li­tus tai aina­kin kokoo­mus­lai­nen pää­mi­nis­te­ri? Eikö yli­pää­tän­sä oli­si loo­gi­sem­paa ver­ra­ta tilan­net­ta Ruot­sis­sa ennen ja jäl­keen por­va­ri­hal­li­tuk­sen? Ja ihan oikeas­ti­ko pidät itseä­si vasemmistolaisena?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Mark­ku: Kokoo­muk­sen sosi­aa­li­li­be­raa­li­sii­ven ja oikeis­to­de­ma­rien väli­nen aat­teel­li­nen ero on monis­sa talous­po­liit­ti­sis­sa kysy­myk­sis­sä häviä­vän pieni.

    Kuten myös vih­rei­den reaa­lo­sii­ven kuten täl­lä­kin blo­gil­la olem­me saa­neet lukea. Tämän jou­kon ryh­mit­ty­mis­tä uudek­si urbaa­ni­li­be­raa­lik­si puo­lu­eek­si on odo­tel­tu jo vuo­si­tol­kul­la mut­ta kukaan ei tun­nu saa­van aikaiseksi.

    Liik­ku­va äänes­tä­jä jon­ka on vai­kea sulat­taa dema­rei­den taan­tu­mis­ta etu­jär­jes­tök­si, kokoo­muk­sen ideo­lo­gia prag­maat­ti­suu­den edel­lä — uus­li­be­ra­lis­mia ja vih­rei­den kva­li­ta­tii­vis­ta ihquut­ta on täl­lä het­kel­lä jok­seen­kin vail­la hen­kis­tä kotia. Ei ihme että kes­kus­tan stra­te­gia jos­sa lan­see­ra­taan tyh­jät käsit­teet ja anne­taan äänes­tä­jän täyt­tää ne omil­la toi­veil­laan näyt­tää toimivan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. ano­nyy­mi: Pois­te­taan yksi­tyi­sen ter­vey­den­huol­lon jul­ki­nen tuki. Sii­tä saa nii­tä kai­vat­tu­ja säästöjä. 

    Tai sit­ten saa­daan lisää jono­ja jul­ki­seen sekä var­mis­te­taan, että työs­sä­käy­vät ihmi­set eivät saa hoi­toa. Täl­lä het­kel­lä yksi­tyi­sen ter­vey­den­hoi­don jul­ki­nen tuki toi­mii vie­lä sie­men­ra­ha­na, joka saa ihmi­set kulut­ta­maan yksi­tyi­siä ter­veys­pal­ve­lu­ja. Jos vies­ti on se, että pen­niä­kään vero­ra­hois­ta ei tähän käy­te­tä, niin se tar­koit­taa ilmoit­tau­tu­mis­ta ter­veys­kes­kuk­sen jonoon. Joka sit­ten puo­les­taan tar­koit­taa joko sitä, että ter­veys­kes­kus­ten pitää ryh­tyä hoi­ta­maan työs­sä­käy­vää väes­töä (ja jät­tää muun hoi­ta­mi­nen vähem­mäl­le), tai sitä että työs­sä­käy­vä väes­tö jäte­tään ter­veys­pal­ve­lu­jen ulko­puo­lel­le, jot­ta toteu­te­taan tasa-arvoa eli prio­ri­soi­daan vähäosaisimpia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Juha­na Var­tiai­nen:
    Eikä työ­voi­man lisää­mi­nen tie­ten­kään “kyy­ky­tä” ketään, kos­ka talous skaa­lau­tuu ylöspäin. 

    Näin tapah­tuu vain jos ele­tään kapitalismissa.

    Suo­mi on kom­mu­nis­ti­maa jos­sa työ­voi­man lisäys kas­vat­taa vain työt­tö­mien määrää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. ano­nyy­mi: Hyvä idea. Pois­te­taan yksi­tyi­sen ter­vey­den­huol­lon jul­ki­nen tuki.

    Se on vain 200 mil­joo­naa eli noin kuu­des­osa kehy-rahois­ta eli siis 6x popu­lis­ti­sem­paa kuin kehi­ty­syh­teis­työ­ra­ho­jen leik­kaus, eikä siis vai­ku­ta yhtään mihnikään.

    (tämä pätee, jos pitää kehy-raho­jen leik­kaus­ta popu­lis­mi­na, jol­la ei talout­ta käännetä

    pjt: Suo­mes­sa omis­tusa­su­jia on 73,9 % ja Ruot­sis­sa 70,1 %. Täs­tä ei saa mer­kit­tä­vää teki­jää Ruot­sin ja Suo­men koti­ta­louk­sien net­to­va­ral­li­suu­den val­ta­viin eroihin.

    Ei var­maan, mut­ta ei var­mas­ti auta että ammum­me itseäm­me jal­kaan käyt­tä­mäl­lä joka vuo­si ton­nin per nok­ka sii­hen, että asuin­ra­ken­nuk­sem­me ovat 20v kulut­ta vää­räs­sä paik­kaa. Jos val­tio has­saa joka iki­nen vuo­si 1000e alue­po­li­tiik­kaan ja maa­ta­lous­tu­keet per nok­ka ja naa­pu­ri ei, niin kyl­lä se 20 vuo­des­sa alkaa jo näky­mään kokonaistilanteessakin.

    PS Uscha­nov on oikeas­sa, Var­tiai­nen on moneen ottee­seen täh­den­tä­nyt, että raken­teel­li­set muu­tok­set mah­dol­lis­ta­vat se että voi­daan elvyt­tää jou­tu­mat­ta Krei­kan tiel­le. Vasem­mis­to tar­jo­aa Suo­mel­le sitä, että elvy­te­tään niin pal­jon kuin ran­teet sie­tää, ei teh­dä mitään ja toi­vo­taan har­taas­ti, että jos­ta­kin pomp­sah­taa uusi Nokia. Tämä on Krei­kan tie, ei täm­möi­sel­le loput­to­mas­ti rahoit­ta­jia löy­dy, kos­ka ei talous läh­de pel­käs­tään rahaa hol­vaa­mal­la liik­keel­le, ei var­sin­kaan kun kysees­sä on pie­ni ja avoin kan­san­ta­lous, joka on valuuttaunionissa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Jaak­ko Kian­der: Jul­ki­suu­teen näyt­tää syn­ty­neen käsi­tys, jon­ka mukaan Ruot­sis­sa oli­si mata­lam­mat verot ja kai­kin puo­lin parem­pi kil­pai­lu­ky­ky. Tämä on eri­kois­ta, kos­ka Todel­li­suu­des­sa vero­tus on Ruot­sis­sa monin koh­din Suo­mea anka­ram­paa. Var­sin­kin työ­tu­loi­hin koh­dis­tu­van kor­kean vero­kii­lan vuok­si kes­ki­mää­räi­set työ­voi­ma­ku­lut ovat Ruot­sis­sa noin 25 % Suo­mea kor­keam­mat. Ruot­sin koko­nais­ve­roas­te on samaa luok­kaa kuin Suo­mes­sa, mut­ta luku ei ole ver­tai­lu­kel­poi­nen, kos­ka työ­nan­ta­jien mak­sa­mat lisäe­lä­ke­ku­lut eivät sisäl­ly sii­hen. Yhtei­sö­ve­ro on myös Suo­mea kor­keam­pi samoin kuin lis­taa­mat­to­mien yhtiöi­den osin­ko­ve­ro­tus. Ruot­sin työ­mark­ki­nat ovat myös hyvin jäy­kät van­ho­jen työn­te­ki­jöi­den tiu­kan irti­sa­no­mis­suo­jan vuok­si. Näi­den syi­den perus­teel­la voi­si sanoa, että Ruot­sin kil­pai­lu­ky­ky perus­tuu mui­hin teki­jöi­hin kuin vero­tuk­seen tai joustavuuteen.

    Samaa miel­tä Kian­de­rin kans­sa, eli oli­si­ko kui­ten­kin niin että Ruot­sil­la on yksin­ker­tai­ses­ti laa­jem­pi yri­tys­ra­ken­ne kuin Suo­mel­la. Suo­men vien­ti raken­tuu inves­toin­ti­tuot­teil­le kun taas Ruot­sil­la nii­den lisäk­si on vah­vo­ja kulut­ta­jabrän­de­jä. H&M:n ja Ikean myyn­ti vaan kas­vaa taan­tu­man aikaan kun taas teol­li­suu­den inves­tioin­ti­hyö­dyk­keet eivät mene kaupaksi. 

    Anek­doot­ti­na voin vie­lä sanoa että itse työs­ken­te­len poh­jois­mai­ses­sa kon­ser­nis­sa ja tie­dän että ruot­sa­lai­sil­la kol­le­goil­la on parem­mat pal­kat samas­ta työs­tä kuin suo­ma­lai­sil­la. En ymmär­rä puhei­ta että Ruot­sin työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set oli­si­vat Suo­mea halvemmat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. vie­lä­kö­hän poh­jois­maat käy­vät mark­ki­noi­mas­sa omaa sys­tee­mi­ään muil­le mail­le, kun Suo­mi romah­taa? Nor­ja pors­kut­taa öljy­tu­loil­la, mut­ta miten käy Ruot­sin ja Tanskan?

    Ehkä republi­kaa­nit tule­vat mark­ki­noi­maan omaa sys­tee­mi­nään Euroop­paan tulevaisuudessa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. pjt:
    Jos nyt jat­ke­taan Suo­men ja Ruot­sin ver­tai­lua, niin:

    Ruot­sin säh­kön­tuo­tan­nos­ta vesi­voi­maa on 46 %, Suo­mes­sa 17 %. Raken­ne­taan­ko äkkiä Vuo­tos ja muu­ta­ma muu­kin allas? 

    Ruot­sis­sa on hie­man parem­mat olo­suh­teet vesivoimalle:

    http://www.oulu.fi/northnature/english/englkuvat/precipitation.gif
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/38/Europe_topography_map_en.png

    Suo­mes­sa säh­köä kuluu joku 80 — 90 TWh/a, Vuo­tos mah­dol­lis­tai­si ehkä 0,35 TWh/a:n ja Kol­la­ja 0,16 TWh/a:n lisäyksen. 

    Kaik­ki­aan­kin tek­ni­ses­ti raken­ta­mis­kel­pois­ta vesi­voi­maa oli­si 6,7 TWh/a jos­ta ilmei­ses­ti 2,6 TWh/a oli­si Tor­nion­joen vesis­tös­sä. (Eli jos halu­taan uhra­ta Tor­nion­joen lohi­kan­ta ja muut luon­no­nar­vot, voi­daan saa­da tuos­ta ehkä puo­let ja ruot­sa­lai­set toi­sen puolen.) 

    Läh­de: http://www.vesirakentaja.fi/html/Voimaa%20vedesta%202007%2012082010.pdf

    Ounas­joen raken­ta­mi­nen tuot­tai­si 1,2 TWh/a. Eli jos Ounas­jo­ki ja Tor­nion­jo­ki jätet­täi­siin pois luvus­ta, niin vesi­voi­man raken­ta­mis­mah­dol­li­suu­dek­si jäi­si 2,9 TWh/a, mikä on 3 — 4 % kulutuksesta.

    Sum­ma sum­ma­rum: Ruot­sa­lai­set ovat vesi­voi­ma-asiois­sa­kin hannuhanhia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. kom­men­toi­ja: Ei väliä läh­tö­ti­lan­teel­la tai sil­lä, että samaan aikaan Suo­mes­sa­kin on ollut por­va­ri­hal­li­tus tai aina­kin kokoo­mus­lai­nen pääministeri? 

    Yksi tai edes kak­si nel­jän vuo­den vaa­li­kaut­ta nyt ei vie­lä ehdi teh­dä isoa eroa yli­pään­sä mis­sään maas­sa. Suo­mi ja Ruot­si nousi­vat yhtä syväs­tä lamas­ta samaan aikaan 20 vuot­ta sit­ten, ja sen jäl­keis­ten 20 vuo­den aikana:

    - Suo­mes­sa on ollut kokoo­mus­lai­nen pää­mi­nis­te­ri 4 vuot­ta, Ruot­sis­sa 8 vuotta.

    - Suo­mes­sa on ollut puh­das por­va­ri­hal­li­tus 4 vuot­ta, Ruot­sis­sa 8 vuotta.

    - Suo­mes­sa vasem­mis­to on ollut hal­li­tuk­ses­sa 16 vuot­ta, Ruot­sis­sa 12 vuotta.

    Ja sil­ti suo­ma­lai­sen ja ruot­sa­lai­sen yhteis­kun­nan “vasem­mis­to­lai­suuse­ro” on esit­tä­mie­ni tilas­to­lu­ku­jen mukai­nen, joh­don­mu­kai­ses­ti Ruot­sin hyväksi.

    Eikö yli­pää­tän­sä oli­si loo­gi­sem­paa ver­ra­ta tilan­net­ta Ruot­sis­sa ennen ja jäl­keen porvarihallituksen? 

    Se tuli­si loo­gi­sek­si sii­nä vai­hees­sa, jos vasem­mis­to­lai­suuse­ro jos­kus kään­tyi­si toi­sin­päin, siis Suo­men hyväk­si. Niin kau­an kuin se ei ole kään­ty­nyt, Ruot­sin kokoo­muk­sen yllä­pi­tä­mä yhteis­kun­ta­mal­li on sisäl­löl­li­ses­ti vasem­mis­to­lai­sem­pi kuin Suo­men vasem­mis­ton yllä­pi­tä­mä mal­li, vaik­ka se on muo­dol­li­ses­ti oikeis­to­lai­sem­pi. Ja Suo­men vasem­mis­ton nykyi­sel­lä poli­tii­kal­la vasem­mis­to­lai­suuse­ro ei tule aina­kaan kaventumaan.

    Ja ihan oikeas­ti­ko pidät itseä­si vasemmistolaisena? 

    Jos tie­täi­sit, kuin­ka moni itse­si vasem­mis­to­lai­se­na pitä­mä ihmi­nen pitää minua vasem­mis­to­lai­se­na (sii­tä pää­tel­len, että on anta­nut minul­le myön­teis­tä palau­tet­ta nii­den kah­dek­san vuo­den aika­na, kun olen käy­nyt jul­kis­ta kes­kus­te­lua vasem­mis­tos­ta), niin et kysyi­si tuo­ta kysy­mys­tä ihan tuo­hon sävyyn.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. ano­nyy­mi: Hyvä idea. Pois­te­taan yksi­tyi­sen ter­vey­den­huol­lon jul­ki­nen tuki. Sii­tä saa nii­tä kai­vat­tu­ja sääs­tö­jä. Saa­daan var­maan myös lisää lää­kä­rei­tä hal­vem­mal­la jul­ki­sel­le puo­lel­le, jol­loin siel­lä­kin työ­olot parantuvat.

    Yksi­tyi­sen ter­vey­den­huol­lon Kela-tuki on mer­kit­tä­vä vain ja ainoas­taan työ­ter­veys­huol­los­sa. Työ­ter­veys­huol­lon byro­kra­tian ulko­puo­lel­le jää­vä yksi­tyi­nen ter­vey­den­huol­to ja sai­raan­hoi­to saa niin mität­tö­miä Kela-kor­vauk­sia, että ne voi­si pois­taa vaik­ka heti. Nii­den ano­mi­seen kuluu aivan jär­jet­tö­mäs­ti aikaa ja vai­vaa, ja nii­den käsit­te­ly Kelas­sa takuul­la vie­lä enem­män. Kun lop­pu­tu­los on yleen­sä noin 10 euroa per ano­mus, niin mitä jär­keä on yllä­pi­tää sel­lais­ta jär­jes­tel­mää? Olen­nais­ta sääs­töä ei syn­ny kor­vaus­ten pois­ta­mi­ses­ta mut­ta ehkä Kelan poru­kan vähenemisestä. 

    Työ­ter­veys­huol­lon kor­vaus­ten pois­ta­mi­nen puo­les­taan joh­tai­si mel­koi­seen myl­ler­ryk­seen, mut­ta ei takuul­la siir­täi­si työn­te­ki­jöi­tä jul­ki­sen puo­len asiak­kaik­si kuin pie­nes­sä mää­rin. Fir­moil­la ei ole varaa istut­taa sai­rai­ta työn­te­ki­jöi­tään jonot­ta­mas­sa viik­ko- ja kuu­kausi­kau­pal­la hoi­toa, oli sen hin­ta sit­ten mata­lam­pi tai korkeampi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Juha­na Var­tiai­nen:

    Monet kir­joit­ta­jat tääl­lä: mikä ihme tei­tä vai­vaa kun minus­ta teh­dään muka jota­kin “tar­jon­nan talous­tie­tei­li­jää”? … Eikä työ­voi­man lisää­mi­nen tie­ten­kään “kyy­ky­tä” ketään… Vai onko mie­les­tän­ne niin, että jo pelk­kä väes­tön kas­vu joh­taa sit­ten Chica­gon oppien mukai­seen “köy­hien kyykyttämiseen”? 

    Tuos­ta Chica­gon kou­lu­kun­taan kuu­lu­mi­ses­ta voi olla mon­taa miel­tä, mut­ta muu­ten Juha­nan omat sanat vas­taa­vat par­hai­ten hänen kom­ment­tiin­sa. Kan­nat­taa eri­tyi­ses­ti lukea Juha­nan Tie­tees­sä tapah­tuu ‑leh­teen (3/2014) kir­joit­ta­ma artik­ke­li “Kes­tä­vyys­va­je on eet­ti­nen dilemma” 

    Siel­lä hän tote­aa mm. “…on val­mis­tel­ta­va uudis­tuk­sia, joil­la tavalla
    tai toi­sel­la teh­dään työn­te­ko houkuttelevammaksi
    ja työ­voi­man ulko­puo­lel­la tai työt­tö­mä­nä oleminen
    hie­man vas­ten­mie­li­sem­mäk­si. Täs­tä seuraa
    poliit­ti­ses­ti ajan­koh­tai­nen työntarjonta-agenda:
    elä­keiän nos­ta­mi­nen, työttömyyskorvausten
    kes­ton uudel­leen­tar­kas­te­lu, koti­hoi­don tuen
    lyhen­tä­mi­nen, työn vastaanottamisvelvoitteen
    tiu­ken­ta­mi­nen, ennen­ai­kais­ten eläkejärjestelmien
    pois­ta­mi­nen ja sosi­aa­li­tur­van vastikkeellisuus.” 

    Viran­omai­nen ei voi ottaa työt­tö­mäl­tä pois hänen
    talou­del­lis­ta vähim­mäis­tu­lo­aan, mut­ta hän voi
    vaa­tia sel­lai­sia vas­ta­suo­ri­tuk­sia, jot­ka häi­rit­se­vät työt­tä­män vapaa-aikaa. Kuten Århusin yli­opis­ton pro­fes­so­ri Tor­ben Ander­sen on nase­vas­ti ja iro­ni­ses­ti muo­toil­lut: emme voi ottaa työt­tö­mäl­tä raho­ja pois, mut­ta voim­me varas­taa hänen vapaa-aikansa.”

    Meil­lä on niin laa­ja jul­ki­nen hyvin­voin­ti­val­tio, että emme enää omis­ta omaa työ­pa­nos­tam­me. Hyvin­voin­ti­val­tio edel­lyt­tää pit­kiä työ­uria, ja vain yksi­löl­li­ses­tä opti­moin­nis­ta seu­raa­va työn­tar­jon­ta­pää­tös joh­taa yhteen­sä lii­an pie­neen työ­pa­nok­seen. Sosi­aa­li­tur­val­la tulee toi­meen miten kuten,mutta sitä ei voi sal­lia, kos­ka jokai­sen arvon­li­sää tar­vi­taan markkinataloudessa.” 

    Joka suh­tees­sa aika kovaa ja ymmär­ret­tä­vää puhet­ta sosi­aa­li­li­be­raa­lil­ta, joka ei pyri kyy­kyt­tä­mään ketään eikä edes kut­sui­si itse­ään tarjontateoreetikoksi! 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. TTK: Sum­ma sum­ma­rum: Ruot­sa­lai­set ovat vesi­voi­ma-asiois­sa­kin hannuhanhia.

    My point exact­ly. Sik­si ei ole hir­veän jär­ke­vää argu­men­toi­da tyy­liin “Ruot­sis­sa on raken­net­tu noin pal­jon uusiu­tu­vaa ener­gi­aa ja sik­si siel­lä menee hyvin”. On hyvä raken­taa, kun on olo­suh­tei­ta, mut­ta me nyt vain emme voi teh­dä samoin. Nor­jas­sa asiat ovat ener­gia­luon­non­va­ro­jen osal­ta vie­lä paremmin.

    Samoin ruot­sa­lai­set ovat koti­ta­louk­si­na pal­jon vau­raam­pia kuin suo­ma­lai­set mm. sik­si että teol­li­suusyh­teis­kun­ta kehit­tyi siel­lä aiem­min, ja sik­si että maan­tie­teel­li­sen ase­man ansios­ta maa onnis­tui vält­tä­mään sotaan jou­tu­mi­sen toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa (ja hyö­tyi kuu­la­laa­ke­ri­kau­pas­ta roi­mas­ti). Tätä­kään emme oikein voi muuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. pjt: Samoin ruot­sa­lai­set ovat koti­ta­louk­si­na pal­jon vau­raam­pia kuin suo­ma­lai­set mm. sik­si että teol­li­suusyh­teis­kun­ta kehit­tyi siel­lä aiem­min, ja sik­si että maan­tie­teel­li­sen ase­man ansios­ta maa onnis­tui vält­tä­mään sotaan jou­tu­mi­sen toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa (ja hyö­tyi kuu­la­laa­ke­ri­kau­pas­ta roi­mas­ti). Tätä­kään emme oikein voi muuttaa. 

    Eikö tääl­lä pitäi­si kovas­ti pon­nis­tel­la Suo­men vie­mi­sek­si Ruot­sin suun­taan juu­ri sii­tä syys­tä että Ruot­sin yhteis­kun­nal­li­sen kehi­tys­ta­son saa­vut­ta­mi­nen vaa­tii Suo­mel­ta suu­rem­mat pon­nis­tuk­set kuin se vaa­ti Ruotsilta?

    Jos elet­täi­siin maa­ta­lous­yh­teis­kun­nas­sa ja Suo­meen tuli­si paha kato­vuo­si mut­ta Ruot­siin ei, niin oli­si­ko jär­ke­vä näke­mys sil­loin­kin: emme voi muut­taa sitä että kuo­lem­me Suo­mes­sa näl­kään ja ruot­sa­lai­set jää­vät Ruot­sis­sa hen­kiin? Tur­ha teh­dä mitään ver­tai­lua kun kyse on onnes­ta ja sat­tu­mas­ta, men­kää makuul­le ja kuolkaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Var­tiai­sen siir­ty­mi­nen vah­vis­taa epäi­lyk­siä, että
    Kesk. ja Kok. ovat jo sopi­neet por­va­ri­hal­li­tuk­ses­ta. Sik­si­hän kaik­ki muut­kin pro­jek­tit on ajet­tu penk­kaan pit­kin talvea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Juha­na Var­tiai­nen:
    Hei Osmo,

    Minä olen key­ne­si­läi­nen, mut­ta en bas­tar­di­key­ne­si­läi­nen. Kysyn­nän sää­te­lyl­lä hoi­de­taan resurs­sien käyt­tö­as­tet­ta, mut­ta kysyn­nän­sää­te­lyn täy­tyy aina kar­toit­taa tar­jon­ta ja tuo­tan­to­kui­lu ja arvioi­da val­tion­ta­lou­den kestävyys. 

    Itse olen pari vuot­ta seu­ran­nut Var­tiai­sen kom­ment­te­ja, ja niis­tä asia käy hyvin sel­vil­le: mies kan­nat­taa jär­ke­vää jul­kis­ta kysyn­nän­sää­te­lyä – ja hyvä niin.

    Mut­ta on yksi mer­kit­tä­vä ongel­ma, johon toi­voi­sin Juha­nal­ta eten­kin kokoo­muk­sen riveis­sä sel­vää muu­tos­ta: kysyn­tä- ja tar­jon­ta­te­ki­jöi­den painotukset!

    Var­tiai­sen kom­men­tit medias­sa liit­ty­vät 99 ker­taa sadas­ta Suo­men kus­tan­nus­kil­pai­lu­ky­vyn heik­kou­teen ja työn tar­jon­taon­gel­miin. Kysyn­näs­tä Juha­na mai­nit­see ehkä kysyt­täes­sä, ja sil­loin­kin vähän olkia kohaut­taen. Esi­mer­kik­si Ylen aamu-tv:ssä 6.3 (http://areena.yle.fi/tv/2694157) Var­tiai­nen sanoi, ettei veron­ko­ro­tuk­sil­la tai leik­kauk­sil­la rat­kais­ta raken­neon­gel­mia – mikä on toki ihan totta.

    Mut­ta on erit­täin vali­tet­ta­vaa, että Var­tiai­nen hyväk­syy hil­jaa finans­si­po­li­tii­kan kiris­tä­mi­sen samal­la, kun ollaan toteut­ta­mas­sa koti­mai­sia reaa­li­palk­ko­ja fak­ti­ses­ti alen­ta­via tar­jon­ta­re­for­me­ja ja vuo­sia kes­tä­vää palk­ka­malt­tia. Näis­sä olois­sa finans­si­po­li­tiik­kaa on seu­raa­vi­na vuo­si­na pak­ko keven­tää, muu­ten lama taa­tus­ti syve­nee – aina­kin ilman mul­lis­ta­vaa vienti-ihmettä.

    Jos Juha­na menee läpi ja pää­see vai­kut­ta­maan kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­mäs­sä, täs­sä pii­lee kata­stro­fin ainek­set: pää­dy­tään­kin kiris­tä­mään kaik­kia vipu­ja samaan aikaan. Tämä toki on suu­ri ris­ki myös ilman Vartiaista.

    Mut­ta on pak­ko kysyä:

    Juha­na, lupaat­ko kan­san­edus­ta­jak­si pääs­tes­sä­si myö­tä­vai­kut­taa finans­si­po­li­tii­kan rei­luun keven­tä­mi­seen, mikä­li tar­peel­li­sia tar­jon­ta­re­for­me­ja saa­daan läpi? 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. pjt: Samoin ruot­sa­lai­set ovat koti­ta­louk­si­na pal­jon vau­raam­pia kuin suo­ma­lai­set mm. sik­si että teol­li­suusyh­teis­kun­ta kehit­tyi siel­lä aiem­min, ja sik­si että maan­tie­teel­li­sen ase­man ansios­ta maa onnis­tui vält­tä­mään sotaan jou­tu­mi­sen toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa (ja hyö­tyi kuu­la­laa­ke­ri­kau­pas­ta roi­mas­ti). Tätä­kään emme oikein voi muuttaa.

    Toki ruot­sa­lai­sil­la on pal­jon sel­lais­ta, jota voim­me vain peri­kan­sal­li­seen tapaan kadeh­tia. Maa on maan­tie­teel­li­ses­ti parem­mas­sa pai­kas­sa, luon­non­va­roil­taan onnek­kaam­pi, väes­tön maan­tie­teel­li­sel­tä jakau­mal­taan suo­tui­sam­pi, ja van­haa vau­raut­ta on pal­jon enem­män. Ja kai­ken hui­puk­si ne puhu­vat indoeu­roop­pa­lais­ta kiel­tä, jol­loin hyö­dyl­lis­ten kiel­ten oppi­mi­nen on helpompaa.

    Tätä voi­si tie­ten­kin läh­teä keri­mään taka­pe­rin vaik­ka sii­tä, että nel­jä vuo­si­sa­taa sit­ten suo­ma­lai­set ryös­te­li­vät Euroop­paa hen­ken­sä kau­pal­la, mut­ta saa­liit meni­vät Ruot­siin. Joten­kin kui­ten­kin tun­tuu hedel­mät­tö­mäl­tä hai­kail­la jotain, mitä ei voi muut­taa. (Ja jos nyp­pii lii­kaa, ruot­sa­lai­sil­ta kan­nat­taa kysel­lä Kus­taa IV Aadolfista.)

    Vaik­ka meis­tä ei ruo­sa­lai­sil­la opeil­la ihan yhtä menes­ty­vää maa­ta saa kuin Ruot­sis­ta, kan­nat­tai­si kui­ten­kin yrit­tää kat­soa, mitä siel­lä on teh­ty oikein — ja mitä väärin.

    Ruot­sis­sa näyt­täi­si ole­van kak­si isom­paa asi­aa, jot­ka ovat parem­min kuin meil­lä. Siel­lä on parem­pi työl­li­syys, ja siel­lä on enem­män yksi­tyi­siä pää­omia, joi­ta myös sijoi­te­taan aktii­vi­ses­ti yritystoimintaan.

    Kum­pi­kin on sekä kult­tuu­ril­li­nen että lain­sää­dän­nöl­li­nen kysy­mys. Taka­na on tie­ten­kin pal­jon his­to­ri­aa, mut­ta edes nyky­het­kes­tä voi­si yrit­tää oppia ja mie­lel­lään pan­na paremmaksi.

    Ruot­sin veroas­te tus­kin on avain­te­ki­jä täs­sä. Erot ovat kui­ten­kin aika pie­niä, ja Ruot­sis­sa veron­kier­to on kan­sal­li­sur­hei­lu­la­ji. Asiat eivät myös­kään vält­tä­mät­tä seli­ty kor­keal­la sosi­aa­li­tur­val­la, mut­ta kyl­lä­hän Ruot­sin mal­li sii­tä ker­too, että kor­kea sosi­aa­li­tur­va on toden­nä­köi­ses­ti säi­ly­tet­tä­vis­sä, jos kor­tit pela­taan muu­ten oikein.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Täyt­tä huu­haa­ta, ilman min­kään­lais­ta empii­ris­tä tukea, nämä lei­maa­mi­set tyy­liin ”köy­hien kyy­kyt­tä­jä”. Hal­pa­hin­tais­ta popu­lis­mia. Ei työn tar­jon­nan lisää­mi­nen vähen­nä jo työ­mark­ki­noil­la ole­vien tuo­ta­vuut­ta. Ruot­sin edel­li­nen hal­li­tus loi yli 300 000 uut­ta työ­paik­kaa, eli kyl­lä tar­jon­ta­ka­peik­koi­hin kajoa­mi­nen nos­taa työl­li­syyt­tä, se on näh­ty suun­nil­leen jokai­ses­sa maas­sa joka sii­hen on ryh­ty­nyt. Tar­jon­ta luo kysyn­tää. Ja kor­ke­aa työl­li­syyt­tä nime­no­maan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan yllä­pi­to vaa­tii. Ay-lii­ke pitää Suo­mea pant­ti­van­ki­naan ja sosia­lis­tit verot­ta­vat Suo­men hen­ki­hie­ve­riin. Suo­meen on pesiy­ty­nyt vero­va­roil­la loi­si­va luok­ka, ala­ti hupe­ne­va työ­tä teke­vä vähem­mis­tö elät­tää ala­ti kas­va­vaa jou­ti­las­luok­kaa. Olem­me koh­ta tilan­tees­sa jos­sa yli 50% äänes­tä­jis­tä saa taval­la toi­sel­la elan­ton­sa jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta ja sil­loin sys­tee­mi ei enää kyke­ne uudis­tu­maan. Ilmei­ses­ti tar­vi­taan vie­lä BKTn 10–15% pudo­tus ennen kuin syn­tyy tar­vit­ta­vaa kriisitietoisuutta.

    Seu­raa­val­la (ja sitä seu­raa­vil­la) hal­li­tuk­sel­la on urak­kaa meno­jen sopeut­ta­mi­ses­sa tulo­jen tasol­le. Olem­me mitoit­ta­neet menom­me sil­le tasol­le kuin Nokia mui­nai­ses­sa suu­ruu­des­saan oli­si vie­lä ole­mas­sa. Lop­pu­pe­leis­sä vain vien­ti­sek­to­ri syn­nyt­tää uut­ta jaet­ta­vaa. Sik­si esim. jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­ko­ro­tuk­set tuli­si indek­soi­da vien­ti­teol­li­suu­den kilpailukykyyn. 

    Hyvä että Var­tiai­nen vaih­toi kokoo­muk­seen, niin täy­del­li­ses­sä umpi­ku­jas­sa on sosia­lis­tien ja vih­rei­den talous­po­li­tiik­ka. Dema­reis­ta on tul­lut ay-liik­keen pant­ti­van­ki, joka jar­rut­taa kaik­kia paran­nuk­sia. ”If it moves, tax it. If it keeps on moving, regu­la­te it. And if it’s dead, sub­si­di­se it”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Mark­ku:
    Juha­na Var­tiai­nen:
    ‘snip’
    “Meil­lä on niin laa­ja jul­ki­nen hyvin­voin­ti­val­tio, että emme enää omis­ta omaa työ­pa­nos­tam­me. Hyvin­voin­ti­val­tio edel­lyt­tää pit­kiä työ­uria, ja vain yksi­löl­li­ses­tä opti­moin­nis­ta seu­raa­va työn­tar­jon­ta­pää­tös joh­taa yhteen­sä lii­an pie­neen työ­pa­nok­seen. Sosi­aa­li­tur­val­la tulee toi­meen miten kuten,mutta sitä ei voi sal­lia, kos­ka jokai­sen arvon­li­sää tar­vi­taan markkinataloudessa.”
    ‘snip’

    Ahaa… var­maan juu­ri tämän vuok­si työ­nan­ta­jat teke­vät nol­la­tun­ti­so­pi­muk­sia: ‘kos­ka jokai­sen arvon­li­sää tar­vi­taan markkinataloudessa’.
    Ja se, että työn­te­ki­jät suos­tu­vat tähän ‘joh­taa yhteen­sä lii­an pie­neen työpanokseen’.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Tom­mi Uscha­nov: Eikö tääl­lä pitäi­si kovas­ti pon­nis­tel­la Suo­men vie­mi­sek­si Ruot­sin suun­taan juu­ri sii­tä syys­tä että Ruot­sin yhteis­kun­nal­li­sen kehi­tys­ta­son saa­vut­ta­mi­nen vaa­tii Suo­mel­ta suu­rem­mat pon­nis­tuk­set kuin se vaa­ti Ruotsilta?
    ‘snip’

    Pitäi­si­pä hyvin­kin, mut­ta mm. erään Uscha­no­vin teks­teis­sä ker­ro­taan Suo­men erit­täin pit­kä­ai­kai­sen talous­po­liit­ti­sen lin­jan ole­van juu­ri päin­vas­tai­sen — ja juu­ri tähän suun­taan Var­tiai­nen nyt siirtyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Mark­ku: Meil­lä on niin laa­ja jul­ki­nen hyvin­voin­ti­val­tio, että emme enää omis­ta omaa työ­pa­nos­tam­me. Hyvin­voin­ti­val­tio edel­lyt­tää pit­kiä työ­uria, ja vain yksi­löl­li­ses­tä opti­moin­nis­ta seu­raa­va työn­tar­jon­ta­pää­tös joh­taa yhteen­sä lii­an pie­neen työ­pa­nok­seen. Sosi­aa­li­tur­val­la tulee toi­meen miten kuten,mutta sitä ei voi sal­lia, kos­ka jokai­sen arvon­li­sää tar­vi­taan markkinataloudessa.”

    Ongel­ma­han ei ole­kaan työn tar­jon­ta .Jos maas­sa on 520000 työ­tön­tä niin ei voi puhua työn tar­jon­nan puutteesta.

    Pikem­min­kin on yli­tar­jon­taa työvoimasta

    Vain täy­si type­rys voi väit­tää, että nuo 520000 ovat kel­vot­to­mia työn­te­ki­jöi­tä, he ovat kan­nus­tin­lou­kus­sa etc

    Olen val­tion lai­tok­ses­sa jou­tu­nut työl­lis­tä­mään noi­ta työt­tö­miä aikoi­naan eikä jou­kos­sa val­ta­vaa mää­rää epä­kel­poa jouk­koa ollut .Suo­men mitas­sa ehkä 50000 , mut­ta näin on aina ollut

    Ja toi­saal­ta tuo­ta­toa voi suun­ni­tel­la käyett­tä­vis­sä ole­vien resurs­sien puitteissa.
    Olen kier­rel­lyt Suo­mea ja maa­il­maa muok­kaa­mas­sa eri­lai­sia mätiä orga­ni­saa­tioi­ta tehok­kaam­mak­si eikä läh­tö­koh­ta­na ole voi­nut olla, että mitään ei voi teh­dä kun työn­te­ki­jät eivät ole oikean­lai­sia eikä kaik­kia voi vaihtaakaan.

    Sil­loin täy­tyy sopeu­tua käy­tet­tä­vis­sä ole­vaan resurs­siin ja muo­ka­ta pro­ses­sit ja tuo­tan­to sel­lai­sek­si, että toi­min­ta se on käy­tet­tä­vis­sä ole­vil­la resurs­seil­la teho­kas­ta ja pal­ve­lu­ta­so riittävä.

    Se vaa­tii sil­loin esi­mie­hel­tä muu­ta­kin kuin 1000 hevon‑p osaamista

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Juha­na Var­tiai­nen: Siel­lä­kin on monen­lai­sia suun­tia, mut­ta Borg ja Rein­feldt nime­no­maan sai­vat menes­tyk­sen­sä otta­mal­la val­lan perin­tei­sel­tä “kaik­ki verot alas” ‑oikeis­tol­ta.

    Onnea ja menes­tys­tä vaan Var­tiai­sen palat­si­val­lan­kaap­paus­hank­keel­le, oli­si var­maan Man­ner­heim-ris­tin paik­ka jos tuo onnistuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Nykyis­tä lamaa on pidet­ty seu­rauk­se­na vien­nin hii­pu­mi­ses­ta, mut­ta sel­lais­ta ilmiö­tä ei oikein löy­dy vien­ti­ti­las­tois­ta. Vuos­det 2006–2008 oli­vat poik­keuk­se­li­sen hyviä ja sen jäl­keen tuli huo­no vuo­si, mut­ta sel­lai­sia ilmiöi­tä on ollut aikai­sem­min­kin esim 2000 luvun tait­tees­sa. Vien­nin kas­vu ei ole ollut val­ta­vaa , mut­ta ei se ole romah­ta­nut­kaan kuten esitetään:kyllä jul­kis­ta vel­kaan­tu­mis­ta ja työt­tö­myy­den kas­vua pitää hakea muis­ta syistä

    ESim OECD arvio sii­tä, että eriar­voi­suu­den ja tuloe­ro­jen kas­vu syö kas­vua on yksi taus­tal­la ole­va syy.Mehän tar­kas­te­lem­me tuloe­rois­sa vain vero­tet­ta­via tulo­ja, emme todel­li­sia emme­kä tie­dä todel­lis­ta veron­kier­ron määrää

    Toi­nen syy on palk­ko­jen osuu­den hii­pu­mi­nen bkt , palk­ko­jen osuus on n 50 % luokkaa.Samalla vero­ra­si­tus on siir­ty­nyt pel­käs­tään pal­kan­saa­jan kannettavaksi.

    Kol­mas on jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­jen karkaaminen.Kokkomus /Katainen osti vuo­den 2007 vaa­li­voi­ton lupaa­mal­la jul­ki­sel­le sek­to­ril­le yli­suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set ja se teki jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta palkkajohtajan

    Alla poi­min­ta vientitilastoista

    2013/ 56 047 549/ 2012/ 56 878 038/
    2011/ 56 855 202/ 2010/ 52 438 587/
    2009/ 45 063 410/ 2008/ 65 580 219/
    2007/ 65 687 616/ 2006/ 61 489 232/
    2005 52 453 007/ 2004/ 48 916 985/
    2003/ 46 378 316/ 2002/ 47 245 156/
    2001/ 47 800 400/ 2000/ 49 484 343/
    1999/ 39 245 523

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Lii­an van­ha:
    ESim OECD arvio sii­tä, että eriar­voi­suu­den ja tuloe­ro­jen kas­vu syö kas­vua on yksi taus­tal­la ole­va syy. 

    Mel­ko lap­sel­li­nen näke­mys. Jos tämä pitäi­si paik­kan­sa niin Kii­na oli­si ollut maa­il­man talous­ve­tu­ri Maon aika­na mut­ta nyky­ään sil­lä ei pitäi­si olla mitään teke­mis­tä talous­mah­tien joukossa.

    Asiat ovat juu­ri päinvastoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Kol­mas on jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­jen karkaaminen.Kokkomus /Katainen osti vuo­den 2007 vaa­li­voi­ton lupaa­mal­la jul­ki­sel­le sek­to­ril­le yli­suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set ja se teki jul­ki­ses­ta sek­to­ris­ta palkkajohtajan
    ‘snip’

    Jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­joh­ta­juus ei aina­kaan vero­ti­las­tois­ta näy — ja palk­ka­ve­roa ei ole help­po kier­tää jul­ki­sel­la sektorilla.
    Huip­pu­palk­ko­ja saa­vien lis­tal­la ei ole yhtään jul­ki­sen sek­to­rin hen­ki­löä — eikä ole kos­kaan ollutkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Sturmgrup­penfüh­rer: häm­mä

    Leik­kauk­set tava­taan koh­dis­taa siten, että vai­ku­tus on sama kuin jos sahai­si oksaa, jol­la pitäi­si istua. Jos kan­sa­lai­set pide­tään sääs­tö­po­li­tii­kal­la köy­hi­nä ja ilman osto­voi­maa, romu­te­taan ter­vey­den­hoi­to eikä vai­keu­te­taan opis­ke­lua, saa­daan masen­tu­nut, sai­ras, työ­ky­vy­tön ja oppi­ma­ton väes­tö, mah­dol­li­ses­ti myös rikol­li­suut­ta. Vaik­ka kym­me­nen vuo­den pääs­tä oli­si min­kä­lai­nen työ­voi­ma­pu­la, sil­loin ei enää ole sitä kou­lu­tet­tua ja ammat­ti­tai­tois­ta hyvin­voi­vaa työn­te­ki­jö­va­ras­toa, on vain kur­ja­lis­toa. Sik­si leik­kausia on jär­je­tön­tä koh­dis­taa muu­al­le kuin sin­ne, mis­sä on todel­lis­ta ylijäämää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. lii­an vanha
    “Nykyis­tä lamaa on pidet­ty seu­rauk­se­na vien­nin hii­pu­mi­ses­ta, mut­ta sel­lais­ta ilmiö­tä ei oikein löy­dy vientitilastoista.” 

    Eikö vien­nin putoa­mi­nen vuo­des­sa 65,6 mil­jar­dis­ta 2008 45 mil­jar­diin ole 2009 romah­dus? Jos se, että vien­ti on 10,5 mil­jar­dia pie­nem­pi 2013 kuin 2008 ei ole mer­kit­tä­vää, niin eikö sil­loin val­tion talou­den 8 mil­jar­din vuo­sit­tai­nen ali­jää­mä ole mer­kit­tä­vä alijäämä? 

    Mis­sä muu­al­la kuin öljy­mais­sa vien­ti on tänä aika­na tip­pu­nut noin paljon?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Nykyis­tä lamaa on pidet­ty seu­rauk­se­na vien­nin hii­pu­mi­ses­ta, mut­ta sel­lais­ta ilmiö­tä ei oikein löy­dy­vien­ti­ti­las­tois­ta. Vuos­det 2006–2008 oli­vat poik­keuk­se­li­sen hyviä ja sen jäl­keen tuli huo­no vuo­si, mut­ta sel­lai­sia ilmiöi­tä on ollut aikai­sem­min­kin esim 2000 luvun tait­tees­sa. Vien­nin kas­vu ei ole ollut val­ta­vaa , mut­ta ei se ole romah­ta­nut­kaan kuten esitetään:kyllä jul­kis­ta vel­kaan­tu­mis­ta ja työt­tö­myy­den kas­vua pitää hakea muis­ta syistä”

    Pee­saan lii­an van­haa, pait­si tuon vien­nin osal­ta. Rat­kai­se­vaa lie­nee net­to­vien­ti, ei vien­ti itses­sään, kun puhu­taan kv-kau­pan vai­ku­tuk­ses­ta työl­li­syy­teen ja eriar­voi­suu­teen. Maa­il­man pan­kin tilas­toin­nin mukaan Suo­men bkt oli noin 200 mrd dol­la­ria vuon­na 2005 net­to­vien­nin (vien­ti — tuon­ti) oltua noin 10 mrd. Vuon­na 2012 bkt oli käy­vin hin­noin 255 mrd dol­la­ria net­to­vien­nin oltua mii­nus 1 mrd. Kun ottaa huo­mioon net­to­vien­nin romah­ta­mi­sen ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set kysyn­tään, on aina­kin minus­ta help­po näh­dä yksi Suo­men pää­on­gel­mis­ta. Se mik­si net­to­vien­ti on romah­ta­nut, joh­tu­nee palk­ka­rat­kai­suis­ta, mut­ta euro on yksi teki­jä aina­kin oppi­kir­jo­jen logii­kan perusteella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Rai­mo K: Jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­joh­ta­juus ei aina­kaan vero­ti­las­tois­ta näy – ja palk­ka­ve­roa ei ole help­po kier­tää jul­ki­sel­la sektorilla.
    Huip­pu­palk­ko­ja saa­vien lis­tal­la ei ole yhtään jul­ki­sen sek­to­rin hen­ki­löä – eikä ole kos­kaan ollutkaan.

    Har­va huip­pu­tu­loi­nen on pelk­kä palkkatyöläinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Mika: Ruot­sin edel­li­nen hal­li­tus loi yli 300 000 uut­ta työ­paik­kaa, eli kyl­lä tar­jon­ta­ka­peik­koi­hin kajoa­mi­nen nos­taa työl­li­syyt­tä, se on näh­ty suun­nil­leen jokai­ses­sa maas­sa joka sii­hen on ryh­ty­nyt. Tar­jon­ta luo kysyn­tää. Ja kor­ke­aa työl­li­syyt­tä nime­no­maan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan yllä­pi­to vaatii. 

    Tuo työ­paik­ko­jen luon­ti on onnis­tu­nut ennen­kaik­kea työ­ai­kaa lyhentämällä.

    Yleis­tä työ­ai­kaa ei ole lyhen­net­ty, mut­ta on oet­tu käyt­töön eri­lai­sia kan­nus­ti­mia työ­ajan lyhentämiseksi

    Niin­pä lap­si­per­heet saa­vat tukea, jos he lyhen­tä­väät työ­ai­kaan­sa ja niin­pä nai­set ovat suu­res­sa mitas­sa osa-aikaisia

    Sak­sa pelaa samal­la taval­la työ­ajan lyhentämisellä.Kurzarbeit lyhen­tää työ­ai­kaa ja val­tio mak­saa 60–70% palkanmentyksestä
    Tai mini­job on hou­ku­tel­lut koti­rou­via työ­mark­ki­noil­le ja työ­sä­käy­viä lyhen­tä­mään työ­ai­kaa, sil­lä mini­job keven­tää työs­sä­käy­vän verotusta.

    Niin­pä kek­si­mää­räi­nen vuo­si­työ­ai­ka on las­kus­sa niin Ruot­sis­sa kuin Saksassa.

    Suo­mes­sa työ­ai­kaa lyhen­ne­tään työt­tö­myy­den kautta

    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/28/suomalainen-tekee-toita-300-tuntia-pidempaan/201017920/139

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Täs­sä ote Tilas­to­kes­kuk­sen palkkarakenteesta.
    Val­tiol­le jää­net ovat juu­ri noi­ta ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suorittaneita

    Yksi­tyi­nen sektori 

    Ylem­pi kor­kea­kou­luas­te 4 236

    Val­tio

    Ylem­pi kor­kea­kou­luas­te 4 494

    Ja jos huo­mioi­daan ikä­te­ki­jä niin ero kas­vaa iän mukana

    Ylem­pi korkeakoulututkinto

    Yksi­tyi­nen sektori
    ikä­luok­ka palkka
    35 — 39 4 250
    40 — 44 4 681
    45 — 49 4 810
    50 — 54 4 856
    55 — 59 4 971
    60 — 69 4 686
    Valtio
    35 — 39 4 206
    40 — 44 4 563
    45 — 49 4 774
    50 — 54 4 891
    55 — 59 5 130
    60 — 69 5 399

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Osa kom­men­teis­ta on asial­li­sia, mut­ta aika mones­sa on poh­ja­vi­re, että yri­tyk­siä ja hyvä­tu­loi­sia tar­vi­taan vain veron­mak­sa­jik­si, muu­ta vir­kaa heil­lä ei yhteis­kun­nas­sa ole. Kom­ment­te­ja lukies­sa tulee mie­leen, että mik­si ihmees­sä minä teki­sin pit­kää päi­vää, ottai­sin ris­kiä ja palk­ka­na oli­si moi­te sii­tä, että tulos ei mene­kään veroi­na koko­naan valtiolle?

    Ja vali­te­taan, että ei Suo­meen inves­toi­da tai johtajat/yrittäjät ovat huo­no­ja. Mut­ta hyvät­kään yri­tyk­set eivät sai­si jakaa osin­koa? Tai että joh­ta­jil­le ei sai­si mak­saa palk­kaa? Mik­si kukaan inves­toi­si, jos ei sai­si saa­da sijoit­ta­mal­leen pää­omal­le tuot­toa? Eli yhtei­sö­ve­ron alen­nuk­sen oli­si pitä­nyt toi­mia vain yhtei­sek­si, ei yrit­tä­jien hyväk­si? Mik­si­pä en minä­kin ryh­tyi­si köl­li­mään perus­tu­lol­la ja oli­sin näin kun­nial­li­nen kan­sa­lai­nen, en ahne oikeistolainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Mik­ko Nykä­nen:
    lii­an vanha
    “Nykyis­tä lamaa on pidet­ty seu­rauk­se­na vien­nin hii­pu­mi­ses­ta, mut­ta sel­lais­ta ilmiö­tä ei oikein löy­dy vientitilastoista.” 

    Eikö vien­nin putoa­mi­nen vuo­des­sa 65,6 mil­jar­dis­ta 2008 45 mil­jar­diin ole 2009 romah­dus? Jos se, että vien­ti on 10,5 mil­jar­dia pie­nem­pi 2013 kuin 2008 ei ole mer­kit­tä­vää, niin eikö sil­loin val­tion talou­den 8 mil­jar­din vuo­sit­tai­nen ali­jää­mä ole mer­kit­tä­vä alijäämä?

    Mis­sä muu­al­la kuin öljy­mais­sa vien­ti on tänä aika­na tip­pu­nut noin paljon?

    Et luke­nut kaik­kea, vuo­sien 2005/6 välil­lä vien­ti pomp­pa­si 9 mil­jar­dia ylös­päin ja las­ki taas 2010 samal­le tasolle

    Työl­li­sis­sä ei tapah­tu­nut muu­tos­ta , joten tuol­la pomp­pi­mi­sel­la ei ole ollut vai­ku­tus­ta työllisyyteen

    Muu­tok­set työt­tö­myy­des­sä joh­tu­vat työn tar­jon­taa ja kokoaikatyötä/työajan piden­tä­mis­tä suo­si­vas­ta politiikasta.

    Jos meil­lä suo­sit­tai­siin työ­ajan jaka­mis­ta Sak­san ja Ruot­sin tapaan niin meil­lä oli­si n 250000 työl­lis­tä enem­män samal­la bkt ja pal­jon vähem­män sosi­aa­li­sia ongel­mia ja tar­vit­tai­siin pal­jon vähem­män tem­pu­tus­ta ja kyykytystä

    Ja jos jul­ki­nen sek­to­ri palk­kai­si suh­tees­sa saman ver­ran työ­voi­maa kuin Ruot­si ja jos opis­ke­li­jat oli­si­vat samas­sa mitas­sa työl­li­siä kuin Sak­sas­sa niin nume­roi­den valos­sa mei­dän pitäi­si tuo­da maa­han muu­ta­ma sata­tu­hat­ta työntekijää.….

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Tom­mi Uscha­nov: Eikö tääl­lä pitäi­si kovas­ti pon­nis­tel­la Suo­men vie­mi­sek­si Ruot­sin suun­taan juu­ri sii­tä syys­tä että Ruot­sin yhteis­kun­nal­li­sen kehi­tys­ta­son saavuttaminen 

    Täs­sä pon­nis­te­lus­sa kan­nat­taa vähän miet­tiä kei­no­ja. Kor­ke­aan vero­tuk­seen usko­mi­nen täs­sä näyt­tää lähin­nä car­go-kul­til­ta. Ruot­si ei ole vau­ras sik­si, että siel­lä on kor­keat verot. Ruot­sis­sa on (on mah­dol­lis­ta olla) kor­keat verot sik­si, että se on vauras. 

    (Car­go-kul­til­la siis viit­taan legen­daan Tyy­nen­me­ren saar­ten alkua­suk­kai­den usko­muk­sis­ta: saa­ril­le ei toi­sen maa­il­man­so­dan aikaan tul­lut len­to­ko­neel­la tava­raa sik­si, että saa­rel­la oli avoin kent­tä jos­sa oli jotain merk­ke­jä maas­sa ja tor­ni lai­dal­la, vaan siel­lä oli len­to­kent­tä jos­sa mer­kin­tö­jä sik­si, että ame­rik­ka­lai­set oli­vat aikeis­sa rah­da­ta sin­ne tava­raa. Kun saa­re­lai­set sodan jäl­keen halusi­vat lisää tava­raa, sitä ei tul­lut vaik­ka he raken­si­vat saa­rel­le lisää len­to­ken­tän ulkoi­sia tunnusmerkkejä.)

    Me emme siis tule vau­raak­si ihan vain sil­lä, että nos­tam­me vero­ja, vaan sil­lä, että saam­me aikai­sek­si kan­nat­ta­vam­paa lii­ke­toi­min­taa ja pys­tym­me lisä­mään teh­dyn työn mää­rää. Sii­hen tar­vi­taan osaa­mis­ta ja ahkeruutta.

    Teh­dyn työn mää­rän lisää­mi­ses­sä työn­teos­ta ran­kai­se­mi­nen veroil­la ei ole yleen­sä ihan paras mah­dol­li­nen keino.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Mar­juk­ka:
    Osa kom­men­teis­ta on asial­li­sia, mut­ta aika mones­sa on poh­ja­vi­re, että yri­tyk­siä ja hyvä­tu­loi­sia tar­vi­taan vain veron­mak­sa­jik­si, muu­ta vir­kaa heil­lä ei yhteis­kun­nas­sa ole. Kom­ment­te­ja lukies­sa tulee mie­leen, että mik­si ihmees­sä minä teki­sin pit­kää päi­vää, ottai­sin ris­kiä ja palk­ka­na oli­si moi­te sii­tä, että tulos ei mene­kään veroi­na koko­naan valtiolle?

    Ja vali­te­taan, että ei Suo­meen inves­toi­da tai johtajat/yrittäjät ovat huo­no­ja. Mut­ta hyvät­kään yri­tyk­set eivät sai­si jakaa osin­koa? Tai että joh­ta­jil­le ei sai­si mak­saa palk­kaa? Mik­si kukaan inves­toi­si, jos ei sai­si saa­da sijoit­ta­mal­leen pää­omal­le tuot­toa? Eli yhtei­sö­ve­ron alen­nuk­sen oli­si pitä­nyt toi­mia vain yhtei­sek­si, ei yrit­tä­jien hyväk­si? Mik­si­pä en minä­kin ryh­tyi­si köl­li­mään perus­tu­lol­la ja oli­sin näin kun­nial­li­nen kan­sa­lai­nen, en ahne oikeistolainen.

    Aiem­min yri­tyk­set ja pal­kan­saa­jat pää­si­vät hel­pom­mal­la , kos­ka osa val­tion ja kun­tien tar­vit­se­mis­ta tulois­ta tuli kun­tien ja val­tion omis­ta­mis­ta yri­tyk­sis­tä. Sit­ten joku kek­si yksi­tyis­tä­mi­sen ja ne yri­tyk­set sujah­ti­vat hal­val­la hyö­dyt­tä­mään har­vo­jen ja valit­tu­jen tile­jä. Ammot­ta­va tyh­jä auk­ko on täy­tet­tä­vä pal­kan­saa­jia ja yri­tyk­siä verottamalla. 

    Yri­tyk­set halua­vat teh­dä voit­toa. Uuti­sis­ta pää­tel­len ne ensi­si­jai­ses­ti halua­vat kas­vat­taa tulos­taan vähen­tä­mä­lä väkeä, lak­kaut­ta­mal­la työ­paik­ko­ja ja havit­te­le­mal­la alhai­sem­pia veroja. 

    Se toki kas­vat­taa voit­to­sum­maa, mut­ta ei vien­tiä, ja sen lisäk­si se kas­vat­taa myös työt­tö­myy­den­hoi­to­me­no­ja, asu­mis­tu­ki­me­no­ja, mie­len­ter­vey­den­hoi­to­me­no­ja yms. joi­ta samai­set yri­tyk­set sit­ten jou­tu­vat veroi­na kustantamaan. 

    Yri­tyk­set, aina­kin suu­ret ja menes­ty­neet, saa­vat myös yri­tys­tu­kia. Niil­lä ei ole havait­tu ole­van työl­lis­tä­vää vai­ku­tus­ta. Yri­tyk­set siis käyt­tä­vät veroa­len­nuk­sen muu­hun. Ilmei­ses­ti yri­tyk­set haa­vei­le­vat tilan­tees­ta, jos­sa pal­kan­saa­jat mak­sai­si­vat myös yri­tys­tuet ja työttömyydenhoitokulut? 

    Sel­lai­nen­kin vaih­toeh­to tie­tys­ti on, että yri­tyk­set ymmär­täi­si­vät yhteis­kun­ta­vas­tuun­sa — sen, että ihmi­set tar­vit­se­vat työ­tä saa­dak­seen osto­voi­maa. Riit­täi­si, että yri­tyk­set ymmär­täi­si­vät , ettei­vät ne voi pitää itse­ään irral­li­se­na osa­na yhteis­kun­taa, vaan nii­den oma menes­tys riip­puu sii­tä, miten hyvin ne osaa­vat pela­ta yhteen yhteis­kun­nan mui­den osien kans­sa. Täs­sä en tar­koi­ta polii­tik­ko­ja, vaan kan­sa­lai­sia, pal­kan­saa­jia. Se sai­si pyö­rät pyörimään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. lii­an vanha

    Alun­pe­rin puhuit lamas­ta ja myö­hem­min työl­li­syy­des­tä. Talou­den taan­tu­mas­ta käy­te­tään nimi­tys­tä lama yleen­sä sil­loin, kun brut­to­kan­san­tuo­te las­kee 10% tai kun yhtä­jak­soi­nen taan­tu­ma kes­tää kol­me vuot­ta tai pidempään. 

    Mie­les­tä­ni ei ole vää­rin sanot­tu, että vien­ti­ti­las­tot tuke­vat arvio­ta, että nykyi­nen Suo­men lama on ollut seu­raus­ta vien­nin hii­pu­mi­ses­ta. Toki ana­lyy­siä voi jat­kaa vie­lä pidem­mäl­le ja etsiä perim­mäi­siä syi­tä mis­tä vien­nin hii­pu­mi­nen on johtunut.

    Mikä on tuon vien­nin hii­pu­mi­sen vai­ku­tus työl­li­syy­teen on tär­keä, mut­ta eri kysy­mys. Työl­li­syys rea­goi aina hitaam­min ja viiveellä. 

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että Suo­mes­sa­kin työ­tä jaka­mal­la työl­li­syys voi­si olla parem­pi työt­tö­myy­den vai­vaa­mil­la aloilla. 

    Työ­voi­ma­pu­la-aloil­la voi­si teh­dä nykyis­tä pitem­pää­kin päi­vää, jol­loin koko­nais­tuo­tan­toa saa­tai­siin kas­va­tet­tua ja vajei­ta kurot­tua umpeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Sturmgrup­penfüh­rer: Mel­ko lap­sel­li­nen näke­mys. Jos tämä pitäi­si paik­kan­sa niin Kii­na oli­si ollut maa­il­man talous­ve­tu­ri Maon aika­na mut­ta nyky­ään sil­lä ei pitäi­si olla mitään teke­mis­tä talous­mah­tien joukossa.

    Asiat ovat juu­ri päinvastoin.

    Suo­mes­sa tuloe­rot ovat vii­me vuo­si­na kas­va­neet voi­mak­kaas­ti, mikä on lei­kan­nut lähes yhdek­sän pro­sent­tiyk­sik­köä maam­me talous­kas­vus­ta. Näin arvioi OECD tänään jul­kis­ta­mas­saan raportissa.

    Kun kas­vu on muut­ne­kin heik­koa niin tuol­lai­nen pudo­tus muut­taa kas­vun negatiiviseksi 

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/12/09/nain-tuloerot-vaikuttivat-suomen-talouskasvuun/201416998/12

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. pjt on täy­sin oikeas­sa. Mitä parem­min maan talous on jär­jes­tet­ty, sitä kor­keam­paa veroas­tet­ta se voi ylläpitää. 

    Satun­nai­nen ohi­kul­ki­ja taas on hako­teil­lä. Ei val­tion omis­ta­mien yri­tys­ten voi­toil­la ole veroas­tee­seen ollut suu­ren suur­ta mer­ki­tys­tä. Ja huo­maut­tai­sin että Alkon, VR:n, Pos­tin, Pos­ti­te­len voi­tot aikoi­naan ja mui­denn vas­taa­vien mono­po­liyh­tiöi­den voi­tot ovat olleet käy­tän­nös­sä piiloverotusta.

    Yri­tyk­set halua­vat teh­dä voit­toa. Uuti­sis­ta pää­tel­len ne ensi­si­jai­ses­ti halua­vat kas­vat­taa tulos­taan vähen­tä­mä­lä väkeä, lak­kaut­ta­mal­la työ­paik­ko­ja ja havit­te­le­mal­la alhai­sem­pia veroja.”

    Yri­tyk­set teke­vät täl­lä het­kel­lä tulok­sen sääs­tä­mäl­lä, kos­ka eivät näe että sitä voi­si teh­dä myyn­tiä kas­vat­ta­mal­la ja inves­toi­mal­la. Ne fir­mat jot­ka ovat kovas­ti laa­jen­ta­neet, ovat enem­män tai vähem­män nes­tees­sä. Hyväk­si esi­mer­keik­si käy Norwei­gian joka on inves­toin­tien­sa takia ongel­mis­sa. Sama jut­tu Fin­nai­ril­la, tosin se on ollut ongel­mis­sa jo ennen investointejakin.

    Yri­tyk­set, aina­kin suu­ret ja menes­ty­neet, saa­vat myös yritystukia.”

    Yri­tys­tuet ovat hyvä esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka toi­mi­taan type­räs­ti. Kyl­lä fir­moil­le kes­ki­mää­rin oli­si parem­pi että yri­tys­tu­kiin käy­tet­tyä pot­tia pie­nen­net­täi­siin ja siir­ret­täi­siin yhtei­sö­ve­ro­jen las­ke­mi­seen. Mut­ta kun Soi­nin sanoi­ne “se nyt vaan ei käy”. Se ei käy, kun se näyt­tää niin pahal­ta. Suo­mes­sa, jos halu­aa vähen­tää yri­tys­ten mak­su niin ensim­mäi­nen kei­no ei ole vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen, ehei. Sen­si­jaann ensim­mäi­nen kei­no on jakaa tukia päät­tä­vän polii­ti­kon lem­pia­lal­le, oli­pa se sit­ten tuu­li­myl­lyt, risu­jen polt­ta­mi­nen tai ras­kas­teol­li­suus. Polii­ti­kois­ta on muka­vam­pi jakaa sama raha­pot­ti pie­nel­le poru­kal­le siten, että saa­jaa koh­ti tulee kun­non pot­ti kuin vain vähen­tää veroja.

    Meil­lä­kin on fir­mas­sa menos­sa kehi­tys­hom­ma, johon ollaan mie­tit­ty että pitäi­si var­maan hakea jotain hais­ta­pas­ka-tukea ihan vain sik­si että ilmai­nen raha kel­paa. Kai­ken­lai­set type­rät kehit­tä­mis­tuet pitäi­si karsia.

    Sel­lai­nen­kin vaih­toeh­to tie­tys­ti on, että yri­tyk­set ymmär­täi­si­vät yhteis­kun­ta­vas­tuun­sa – sen, että ihmi­set tar­vit­se­vat työ­tä saa­dak­seen ostovoimaa.”

    Ei talous noin toimi.

    vaan nii­den oma menes­tys riip­puu sii­tä, miten hyvin ne osaa­vat pela­ta yhteen yhteis­kun­nan mui­den osien kanssa”

    Ei tuhan­net ja taas tuhan­net yri­tyk­set ja yksit­täi­set pal­kan­saa­jat pys­ty miten­kään pelaa­maan yhteen. Kyl­lä se on val­tion ja työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen hom­ma järjestää. 

    Jät­täi­sit­kö itse pyy­täm­mät­tä ansait­se­maa­si palkankorotusta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Mar­juk­ka:
    yrit­tä­jien hyväk­si? Mik­si­pä en minä­kin ryh­tyi­si köl­li­mään perus­tu­lol­la ja oli­sin näin kun­nial­li­nen kan­sa­lai­nen, en ahne oikeistolainen. 

    Perus­tu­lo yhdis­te­tään jos­ta­kin kum­mal­li­ses­ta syys­tä usein/aina kölliskelyyn.

    Jos tah­too köl­lis­kel­lä se kan­nat­taa nime­no­maan teh­dä ennen perus­tu­lo­yh­teis­kun­taa. Perus­tu­lo­yh­teis­kun­nas­sa työ on mah­dol­li­sim­man kan­nus­ta­vaa ja köl­li­mi­nen mah­dol­li­sim­man vähän kannustavaa.

    Ei kan­na­ta muu­toin var­tee­no­tet­ta­vaa ajat­te­lua ojaan ajaa tuol­lai­sil­la kömmähdyksillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Eikös vih­rei­den mal­lis­sa perus­tu­lo rahoi­te­ta vero­tuk­sen progres­sio­ta sekä yhtei­sö- ja pää­oma­ve­ro­tus­ta rajus­ti nos­ta­mal­la. Kuka sen jäl­keen luo työ­pai­kat, joi­hin ihmi­set ryn­tää­vät perus­tu­lon kan­nus­ta­na? Ja kenen enää kan­nat­taa mak­saa tai itsel­leen tavoi­tel­la parem­paa palk­kaa, jos suu­rin osa menee veroi­na eli tulon­ta­sauk­se­na juu­ri­kin pelk­kää köl­li­mis­tä ja yhteis­kun­nan varoil­la puu­has­te­lua har­ras­ta­val­le jou­kol­le. Perus­tu­lo on siis läh­tö­koh­dal­taan mah­do­ton rahoi­tet­ta­va, mak­sa­jat lop­pu­vat hyvin nopeasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ei vih­rei­den vero­mal­lis­sa vero­tus miten­kään kiris­ty. Mar­gi­naa­li­ve­ro pysyy kes­ki­mää­rin sama­na kuin nyt, mut­ta sii­tä tulee tasai­sem­pi, kun nyky­mal­lis­sa on mel­kein sadan pro­sen­tin efek­tii­vi­siä marginaaliveroja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Suo­men B2C kaup­pa vuo­taa ulko­mail­le, Sak­sa, Ete­lä-Korea, verk­ko­kaup­pa etc vie­vät kulut­ta­jien pää­omaa, isot asun­to­lai­nat taas vapaa­ta pää­omaa. B2B toi­mii oikein hyvin, mut­ta ei rii­tä kom­pen­soi­maan kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­sen muu­tos­ta. Kos­kee myös osa­ke­sääs­tä­mis­tä, Aasia tuot­taa, Euroop­pa ei

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Lii­an van­ha: Suo­mes­sa tuloe­rot ovat vii­me vuo­si­na kas­va­neet voi­mak­kaas­ti, mikä on leikannut

    Ei pidä paik­kaan­sa. Kat­so Tilas­to­kes­kuk­sen kuvaa:
    http://www.stat.fi/til/tjt/2012/04/tjt_2012_04_2014-05–27_kat_002_fi.html

    Tuloe­rot ovat aivan vii­me vuo­si­na hie­man las­ke­neet (kuten aina sil­loin, kun talou­des­sa menee huo­nos­ti), ja ne ovat nyt suun­nil­leen samal­la tasol­la kuin 2000-luvun vaihteessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Sylt­ty: Ja huo­maut­tai­sin että Alkon, VR:n, Pos­tin, Pos­ti­te­len voi­tot aikoi­naan ja mui­denn vas­taa­vien mono­po­liyh­tiöi­den voi­tot ovat olleet käy­tän­nös­sä piiloverotusta.

    Kuten myös esi­mer­kik­si Hele­nin voi­tot nykyään.

    Yri­tyk­set teke­vät täl­lä het­kel­lä tulok­sen sääs­tä­mäl­lä, kos­ka eivät näe että sitä voi­si teh­dä myyn­tiä kas­vat­ta­mal­la ja inves­toi­mal­la. Ne fir­mat jot­ka ovat kovas­ti laa­jen­ta­neet, ovat enem­män tai vähem­män nesteessä. 

    Niin, val­tio on toki yrit­tä­nyt kerä­tä voit­to­ja yri­tys­toi­min­nal­la. Esi­mer­kik­si Pos­ti inves­toi­mal­la logis­tiik­ka­toi­min­toi­hin naapurimaissa:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/puolen+miljardin+investoinnit+tuottivat+yli+sadan+miljoonan+tappiot++harhaan+meni/a2295662

    Avoi­mil­la mark­ki­noil­la kui­ten­kin vaa­dit­tai­siin lii­ke­toi­min­ta-osaa­mis­ta, pelk­kä omien kan­sa­lais­ten pak­ko­ra­has­ta­mi­nen ei aina riitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Juha­na taas YLE:n studiossa. 

    Haus­kaa, että ensim­mäis­tä ker­taa hän myön­si, että tie­de ei anna­kaan aina hyviä vas­tauk­sia, miten talous­po­li­tiik­ka tulee hoi­taa. Talous­po­liit­ti­ses­sa ana­lyy­sis­sa men­nään­kin siis näp­pi­tun­tu­mal­la. Tämä on jää­nyt ker­to­mat­ta joka iki­nen ker­ta aiem­min, kun hänel­tä on halut­tu kantoja.

    Nos­tan siis hat­tua Juha­nal­le rehel­li­syy­des­tä, joka oli­si saa­nut löy­tyä jo aiem­min­kin. Parem­pi myö­hään kuin ei mil­loin­kaan. Zemp­piä vain vaa­li­kamp­pan­jaan; Juha­nas­ta tulee ihan päte­vä ehdo­kas ja aika var­ma läpi­me­ni­jä, vaik­ka tosi­aan täs­sä vähän eri lin­joil­la ollaankin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. napan­der: Mah­taa noi­ta poi­kia tuos­sa oikeal­la laa­ti­kois­saan vitut­taa, kun kokoo­mus kerää näin näp­pä­räs­ti Soi­nin­vaa­ran äänet.

    Osu­vaa. Oikean laa­ti­kon her­ro­ja ja rou­via Yana­ria lukuu­not­ta­mat­ta nimit­täin yhdis­tää YLEn vaa­li­ko­neen mukaan se että he ovat juu­ri­kin työn tar­jon­ta­ky­sy­myk­sis­sä (ansio­si­don­nai­nen, mini­mi­työ­ai­ka) Kokoo­muk­sen eikä Vih­rei­den lin­joil­la. Toi­saal­ta, kaik­kien vat­sa ei kes­tä Kokoo­muk­sen äänes­tä­mis­tä, edes sil­loin kun jalo tavoi­te on vään­tää puo­luet­ta Ruot­sin suuntaan.

    Diver­si­teet­ti on vih­rei­den ehdok­kai­den kes­kuu­des­sa kyl­lä mel­koi­nen, voi­daan kysyä onko noin hete­ro­gee­ni­nen puo­lue enää tarkoituksenmukainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. pjt: Kuten myös esi­mer­kik­si Hele­nin voi­tot nykyään. 

    Helen tosin myös tar­jo­aa ener­gi­aa aika hal­val­la. Ja kyl­lä kau­pun­gin teke­mä pii­lo­ve­ro­tus on parem­pi asia kuin puku­mies­ten tekemä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. spot­tu:
    Diver­si­teet­ti on vih­rei­den ehdok­kai­den kes­kuu­des­sa kyl­lä mel­koi­nen, voi­daan kysyä onko noin hete­ro­gee­ni­nen puo­lue enää tarkoituksenmukainen.

    Tämä alkaa olla äänes­tä­jän kan­nal­ta han­ka­la kulut­ta­jan­suo­ja­ky­sy­mys. Vaik­ka puo­lue on ver­ra­ten pie­ni, se vai­kut­taa aat­teel­li­ses­ti haja­nai­sem­mal­ta kuin suu­rem­mat puo­lu­eet. Myös jäse­nis­tö jakau­tuu talou­del­li­sis­sa, sosi­aa­li­sis­sa ja eko­lo­giss­sa kysy­myk­sis­sä kovin eri lei­rei­hin. Puo­luen sisäl­tä löy­ty­vät eko­vih­reät, armon­vih­reät, tek­no­kraat­ti­vih­reät, kult­tuu­ri­vih­reät, suku­puo­li­vih­reät, eläi­noi­keus­vih­reät, itsen­sä työl­lis­tä­jä­vih­reät, kau­pun­ki­vih­reät, maa­seu­tu­vih­reät ja mitä nii­tä kaik­kia onkaan. Kai­kil­la var­maan­kin tär­keä sano­ma, mut­ta lie­nee­kö yhtään kokoa­vaa asi­aa, jos­ta vih­reät oli­si­vat edes jos­sain mää­rin yksi­mie­li­siä. Ehkä edel­leen luon­non­suo­je­lu­aa­te, mut­ta sekin enää vain erit­täin ylei­sel­lä tasol­la. Heti kun ale­taan kes­kus­tel­la kei­nois­ta (ydin­voi­maa vai ei, talous­kas­vua vai ei, väes­tön­kas­vua vai ei jne.) väki alkaa jo hajaan­tua kuin varpusparvi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Suo­mes­sa pitäi­si panos­taa hyviin pk-yri­tyk­siin, joi­ta ei tun­ne­ta ja jot­ka kas­va­vat 30–40% vuo­si­tah­tia, yksi esi­merk­ki Kaup­pa­leh­den jutus­ta poi­mit­tu­na “Täs­sä ovat Suo­men 76 salais­ta menestyjää”

    “Ter­mi “hid­den cham­pions” — “salai­set menes­ty­jät” on peräi­sin Sak­sas­ta, jos­sa vien­nin menes­tyk­sen on todet­tu nojau­tu­van eri­kois­tu­nei­siin pk- ja perheyrityksiin.” 

    Suo­ma­lais­ten vah­vuus tun­tui­si ole­van juu­ri teol­li­suu­den ja yri­tys­ten pro­ses­sien kehit­tä­mi­nen eri­kois­tu­neil­la rat­kai­suil­la, näi­den yri­tys­ten hyvä puo­li on, että työ­voi­maan tar­vi­taan myös pal­jon tuki­hen­ki­lös­töä — asia­kas­pal­ve­li­joi­ta, kään­tä­jiä, asen­ta­jia, myy­jiä — eli pys­ty­tään työl­lis­tä­mään aika eri­tyyp­pi­siä ihmi­siä saman yri­tyk­sen sisäl­lä, insi­nöö­rien osuus voi olla jopa ohjel­mis­toa­lan yri­tyk­sis­sä täl­löin luok­kaa 15%.

    Pro­ses­sien auto­ma­ti­soin­ti ja tehos­tus­rat­kai­suil­la on sekin hyvä piir­re, että nii­den tilauk­set saat­ta­vat olla pit­kä­kes­toi­si­aa, mut­ta yri­tys­ten kas­vu oman maan ulko­puo­lel­la voi jos­kus vaa­tia oman eko­lo­ke­ron osta­mis­ta yri­tys­kau­poil­la — Koneen his­to­ria on täs­tä hyvä esi­merk­ki, Baswa­re on toi­nen. Rahoi­tuk­sen saa­mi­nen tämän­typ­pi­seen kas­vuun on oma kehityskohteensa.

    Pro­ses­si­työ­ka­lut voi­vat olla ja usein ovat­kin ohjel­mis­to­ja, esim. Tam­pe­re­lai­nen M‑Files on kas­va­nut hyvin ja sai jäl­leen tunnustusta:

    https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=23887073

    Suo­ma­lai­nen M‑Files ran­kat­tiin maa­il­man joh­ta­vak­si tiedonhallintaratkaisuksi 

    Miten täm­möi­set yri­tyk­set sit­ten saa­tai­siin pysy­mään Suo­mes­sa kan­nat­ta­vi­na, vai oli­si­ko sil­le edes tar­vet­ta? Onko sil­lä edes mer­ki­tys­tä omis­taa­ko kan­nat­ta­van yri­tyk­sen, joka toi­mii Suo­mes­sa joku Suo­ma­lai­nen pää­oma­si­joit­ta­ja vai Ame­rik­ka­lai­nen eläkerahasto?

    Joku voi­si sanoa että ei ole, ainoa asia mil­lä on mer­ki­tys­tä on se, onko tääl­lä osaa­vaa ja kou­lu­tet­tua työ­voi­maa — jos ei, kas­vua tavoit­te­le­va yri­tys läh­tee joka tapauk­ses­sa muu­al­le. Sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä mak­se­taan­ko insi­nöö­ril­le tai sih­tee­ril­le 3200 vai 3240 eur kuus­sa, jos yri­tys ei pys­ty palk­kaa­maan mark­ki­noil­ta nii­tä 30 uut­ta huip­pu­ta­son tyyp­piä, joi­ta se tar­vit­see. Täs­sä mie­les­sä siis en ole lain­kaan Var­tiai­sen ja Bor­gin lin­joil­la sen suh­teen miten Suo­men kas­vua vauhditetaan.

    Kun Ste­ve Job­sil­ta kysyt­tiin mitä USA:n pitäi­si teh­dä aut­taak­seen kas­vua, hän vas­ta­si jotain tyy­liin “kou­lut­ta­kaa mil­joo­naa uut­ta insi­nöö­riä”. Nyt, jos joku kat­soi oikeas­ti tuon mate­ma­tii­kan opet­ta­jien pala­ve­rin, sii­nä todet­tiin että meil­tä puut­tuu Suo­mes­ta noin 1000 pit­kän mate­ma­tii­kan luki­jaa vuo­sit­tain ja ylei­ses­ti­kin taso on laskenut.

    “Suo­mes­sa on hyvä kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä ja osaa­mis­ta, joten tuot­ta­vuus­ta­soa on näi­tä muut­ta­mal­la vai­kea nos­taa” — Borg 

    Todel­li­suus on jotain muu­ta. Siis, jos joku päät­tä­jä tämän lukee niin: kes­kit­ty­kää hyvät ihmi­set sii­hen kou­lu­tuk­seen ja lait­ta­kaa sen raken­teet ja resurs­sit kun­toon niin, että entis­tä suu­rem­pi osa opin­to­ja aloit­ta­vis­ta lap­sis­ta oikeas­ti val­mis­tuu aikui­sek­si jol­la on ammat­ti, val­mis­tuu nopeam­min ja entis­tä parem­mal­la osaa­mis­poh­jal­la, jot­ta meil­lä on enem­män työ­voi­maa kas­vua var­ten — sil­lä osaa­vat ihmi­set kyl­lä hoi­ta­vat sekä oman­sa että tämän maan asiat kun­toon itses­tään. Ja: ohit­ta­kaa vir­ka­mie­het ja kysy­kää suo­raan opet­ta­jil­ta miten se teh­dään, kos­ka he ovat todel­li­sia asian­tun­ti­joi­ta täs­sä suhteessa. 

    PS. Kan­nat­taa kaik­kien tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ihan­noi­vien­kin huo­ma­ta, että kaik­ki nuo yri­tyk­set eivät ole pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta: sii­hen on var­mas­ti monia­kin syi­tä, tont­tien saa­ta­vuus, hin­nat, asu­mis­ku­lu­jen nousu mikä taas ajaa ylös­päin palk­ka­ku­lu­jen nousua, kult­tuu­rie­rot halus­sa ryh­tyä yrit­tä­jäk­si etc. — maa­kun­tiin (has­su ter­mi sinän­sä) siis pait­si kan­nat­taa perus­taa myös syn­tyy yri­tyk­siä, ja ne kas­va­vat mikä­li vain osaa­vaa työ­voi­maa on tarjolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei vih­rei­den vero­mal­lis­sa vero­tus miten­kään kiristy. 

    Vero­ja sii­nä tosin mak­se­taan 15,2 mil­jar­dia enem­män kuin nyt. Vas­taa­vas­ti tulon­siir­to­ja (ml. perus­tu­lo) oli­si 15,4 mil­jar­dia enem­män kuin nyt.

    Työn vero­tus kiris­tyi­si mer­kit­tä­väs­ti, pää­oma­tu­lo­ja saa­vien vero­tus taas hel­pot­tai­si, ja pääl­le tuli­si vie­lä pers­tu­lo. Mut­ta ehkä se on tar­koi­tus­kin, pää­see ihmi­set vähän lep­pois­ta­maan kun­han on vähän jää­nyt syrjään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pek­ka Pessi,
      Perus­tu­lon voi toteut­taa myös nega­tii­vi­se­na tulo­ve­ro­na siten, että perus­tu­lot ja verot net­tou­te­taan ja mak­se­taan vai­un ero­tus joko t5ulonsiirtona takai­sin tai vero­na. Jos näin teh­dään, verot vähe­ne­vät nykyi­ses­tä. Oitäi­si­kö sinun siis kan­nat­taa rai­voi­sas­ti tätä? Kuin­ten­kin lop­pu­tu­los on arit­meet­ti­ses­ti sama kuin perus­tu­los­sa. Olen­nais­ta ei ole edes­ta­kai­sin kul­ke­va raha­mää­rä vaan marginaalivero.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. pjt: Ei pidä paik­kaan­sa. Kat­so Tilas­to­kes­kuk­sen kuvaa:
    http://www.stat.fi/til/tjt/2012/04/tjt_2012_04_2014-05–27_kat_002_fi.html

    Tuloe­rot ovat aivan vii­me vuo­si­na hie­man las­ke­neet (kuten aina sil­loin, kun talou­des­sa menee huo­nos­ti), ja ne ovat nyt suun­nil­leen samal­la tasol­la kuin 2000-luvun vaihteessa.

    Tuo­kin tilas­to alkaa olla tilas­to­har­ho­jen korruptoima.Tilasto perus­tuu otan­taan, jos­sa käy­tän­nös­sä arvioi­daan vain tulon­saa­jan talou­den muo­dol­li­sia tuloja

    Kuvaa­va on esim Kes­ki­sen tulot, fir­ma tuot­taa mil­joo­nia ja tar­jo­aa monen­lai­sia etu­ja ja todel­li­set käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot ovat moninkertaiset

    Viral­li­set tulot ovat kui­ten­kin pienet

    Tuu­rin kaup­pa­kei­sa­ri Vesa Kes­ki­nen vei voi­ton julk­kis­ky­lä­kaup­piai­den tulo­tais­te­lus­sa. Kes­ki­nen tie­na­si vii­me vuon­na ansio­tu­lo­ja 35 916 euroa ja pää­oma­tu­lo­ja 5 078 euroa. Lapin tun­ne­tuin kylä­kaup­pias Sam­po Kau­la­sen tulot oli­vat 34 617 euroa.

    Kes­ki­nen tie­na­si vuon­na 2012 yhteen­sä 35 863 euroa. Tulo­pot­tia kas­vat­ti tämän lisäk­si 82 072 pää­oma­tu­lot. Kau­la­sen ansio­tu­lot oli­vat hie­man kor­keam­mat 39 398 euroa, mut­ta hänen pää­oma­tu­lon­sa oli vain 7 163 euroa.”
    http://www.iltalehti.fi/verot-viihde/2014110218768055_vv.shtml

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen­nais­ta ei ole edes­ta­kai­sin kul­ke­va raha­mää­rä vaan marginaalivero. 

    Ars­kan ja Jas­kan tulot ovat nyt 100 kil­lin­kiä. Ars­ka mak­saa vero­ja 40 kil­lin­kiä, Jas­ka 30 kil­lin­kiä. Sit­ten sää­de­tään 5 kil­lin­gin perus­tu­lo. Sen rahoit­ta­mi­sek­si Ars­kan vero­ja koro­te­taan 8 kil­lin­gil­lä ja Jas­kan vero­ja 2 kil­lin­gil­lä. Vero­ja mak­se­taan 10 kil­lin­kiä enem­män, saman ver­ran kuin perus­tu­lo­ja tili­te­tään, raha siis liik­kuu edestakaisin. 

    Joten­kin maa­gi­ses­ti Ars­kan käteen jää­vät tulot pie­ne­ne­vät kui­ten­kin 3 kil­lin­kiä, vaik­ka vero­tus ei kuu­lem­ma kiris­ty. Vas­taa­vas­ti Jas­kan kas­va­vat 3 kil­lin­kiä. Kos­ka molem­mat kui­ten­kin kuu­lu­vat samaan tulo­de­sii­liin, asiat on hyvin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Ode:

    Perus­tu­lon voi toteut­taa myös nega­tii­vi­se­na tuloverona…”

    Voi puhua myös arvon­li­sä­ve­ron palau­tuk­ses­ta, eli kulu­tus­ve­ros­ta, joka on teh­ty progres­sii­vi­sek­si niin, ettei sitä tar­vit­se mak­saa kovin pie­nes­tä kulu­tuk­ses­ta. Tek­ni­ses­ti täl­lai­nen progres­sii­vi­suus voi­daan toteut­taa niin, että veroa ensin mak­se­taan kai­kes­ta kulu­tuk­ses­ta, mut­ta osa veros­ta palau­te­taan. Monet sel­lai­set, jot­ka vas­tus­ta­vat hen­keen ja vereen perus­tu­loa, ovat läm­pi­mäs­ti nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron tai progres­sii­vi­sen kulu­tus­ve­ron kan­nal­la. Sal­lit­ta­koon se heille!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Sylt­ty: Satunn

    Syl­tyl­le. Itse asias­sa valtion&kuntien tuot­ta­van toi­min­nan yksi­tyis­tä­mi­nen sat­tui jät­tä­mään juu­ri sote-sek­to­rin tar­vit­se­man raha­mää­rän kokoi­sen aukon tuloi­hin. Jol­lain se on täy­tet­tä­vä, eikä täyt­tä­jik­si löy­dy mui­ta kuin pal­kan­saa­jat ja yri­tyk­set. Tie­ten­kin val­tio voi­si myös vii­saas­ti palaut­taa toi­min­to­jaan, mut­ta ei umpi­mäh­kään talvivaaratyyppisesti. 

    Onko vii­saam­paa ostaa armei­jan näk­ki­lei­vät Ruot­sis­ta kuin pal­ka­ta suo­ma­lai­set teke­mään näk­kä­riä koti­maas­sa? Ulko­mail­ta tuo­te­tun näk­kä­rin hin­taan pitää lisä­tä suo­ma­lais­ten työt­tö­myy­den­hoi­to­kus­tan­nuk­set. Koko­nais­hin­ta on sil­loin jär­je­tön. Jos on kil­pai­lu­tet­ta­va, suo­ma­lai­nen näk­kä­ri voit­tai­si hii­li­ja­lan­jäl­jen ver­ran. Krii­si­ti­lan­teis­sa lähi­tuo­tan­nos­ta oli­si etua. Vaan ei, kai­kes­sa teh­dään saman esi­mer­kin mukai­ses­ti koko­nais­kus­tan­nuk­sil­taan kal­liik­si tule­via pää­tök­siä, yhä uudel­leen ja uudelleen. 

    Yri­tys­ten veroa­lea kau­pat­tiin nime­no­maan sil­lä, että ne raho­tet­tai­siin pois­ta­mal­la yri­tys­tuet. Kun veroa­le­pää­tös oli teh­ty, kelk­ka kään­tyi ja yri­tys­tu­kien mää­rää lisät­tiin. Täs­sä vai­hees­sa oli­si ollut kovan kri­tii­kin paik­ka mones­ta­kin syys­tä, mut­ta huo­ma­si­ko media edes mai­ni­ta asiasta? 

    Tot­ta­kai ilmai­nen ja vas­tik­kee­ton raha kiin­nos­taa nii­tä yri­tyk­siä, joi­den on mah­doll­si­ta sitä hakea. Vas­tuul­li­nen polii­tik­ko seu­rai­si tut­ki­mus­tie­to­ja yri­tys­tu­kien hyö­dyl­li­syy­des­ta, havait­si­si ettei nii­tä tut­ki­muk­sis­sa ole löy­ty­nyt, ja toi­mi­si sen mukaan. Vaan jos poli­tiik­kaa teh­dään mui­ta tavoit­tei­ta var­ten, sil­loin tie­ten­kään ei pii­ta­ta moisesta. 

    Suu­ril­la yri­tyk­sil­lä oli­si vas­tuun­sa. Pie­net toki ovat­kin samas­sa pin­tees­sä kuin pal­kan­saa­jat, yhtä yksin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. YLE jul­kai­si tut­ki­muk­sen, miten kasvu/asukas on jakaan­tu­nut Suo­mes­sa 2000–2012.

    Eni­ten huo­mio­ta­ni herät­ti suu­ret erot:Kun tyy­pil­li­nen kas­vu oli 2000–2012 15–25 % niin Uudel­la­maal­la jää­tiin alle 9 % !!!

    Teo­rioi­den mukaan kas­vun pitäi­si kiih­tyä muut­to­voit­toa­lueil­la ja sen mukaan Uuden­maan pitäi­si olla kas­vun vetu­ri sil­lä se saa tupla­jät­ti­po­tin, kun koti­maas­ta ja ulko­mail­ta tule­va muut­to­voit­to kiih­dyt­tää siel­lä kasvua.

    Mut­ta suu­rim­mal­la muut­to­voit­toa­lu­eel­la kas­vu per hen­ki­lö on mel­kein hei­koin­ta, vain Kymen­laak­sol­la menee heikommin

    Näyt­täi­si sil­tä, että muut­to­voit­to kana­voi­tuu mata­la­tuot­toi­sen työn lisään­ty­mi­seen ja niin­pä se alkaa rajoit­taa kas­vua eli muut­to­lii­ke hidas­taa kokonaiskasvua.

    Eli vähi­ten tuot­ta­vat ihmi­set liik­ku­vat ja lop­pu­tu­le­ma on vähä­tuot­toi­sen väes­tön lisään­ty­mi­nen Suo­mes­sa eli olem­me menet­tä­mäs­sä osaa­mi­seen perus­tu­van tuo­tan­non ja Suo­mes­ta teh­dään Poh­jo­lan Bangladeshia

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Pek­ka Pes­si: Ars­kan ja Jas­kan tulot ovat nyt 100 kil­lin­kiä. Ars­ka mak­saa vero­ja 40 kil­lin­kiä, Jas­ka 30 kil­lin­kiä. Sit­ten sää­de­tään 5 … 

    En nyt jak­sa aja­tel­la näi­tä kil­lin­ke­jä läpi kun juu­tun jo sii­hen mik­si ihmees­sä Ars­ka ja Jas­ka mak­sa­vat heti alus­sa samas­ta tulos­ta eri verot, ja Vih­rei­den mail­li on jo ehti­nyt muut­tua­kin, mut­ta leik­kaan-lii­maan kui­ten­kin sokeas­ti toi­ses­ta säi­kees­tä:

    Tääl­lä on esi­tet­ty niin tar­kat yksi­tyis­koh­dat että nii­den poh­jal­ta on voi­tu teh­dä simu­loin­ti tode­lii­sel­la tilastoaineistolla.

    Yksin­ker­tai­sem­paa kon­kre­ti­soin­tia var­ten roh­ke­nen lai­na­ta toi­ses­ta säi­kees­tä mitä tapah­tui­si 6000 €/v perus­tu­lol­la 40% tasa­ve­rol­la, ama­töö­rin las­ke­ma­na (caveat emptor):


    Vuosi . Saajia . Vero% . Kert . Vero% . Kertyy
    tulot . . . . . nykyään . nyk . perustulossa
    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
    0-1t . . 175t . . 4.7 . . . 3 . -1415 . -1019
    1-2.5t . 130t . . 2.2 . . . 5 .. -316 . .-695
    2.5-5t . 153t . . 3.4 . . .19 .. -123 . .-694
    5-7.5t . 198t . . 9.2 . . 116 . . -54 . .-681
    7.5-10t. 335t . . 4.9 . . 143 . . -29 . .-848
    10-15t . 622t . . 9.4 . . 737 . .. -8 . .-612
    15-20t . 504t . .14.4 . .1270 . . 5.6 . ..492
    20-25t . 460t . .16.3 . .1691 . . 13.3 . .1379
    25-30t . 465t . .17.6 . .2254 . . 18.2 . .2324
    30-40t . 701t . .20.7 . .5006 . . 22.6 . .5464
    40-50t . 356t . .24.2 . .3841 . . 26.5 . .4196
    50-60t . 184t . .27.1 . .2715 . . 29.0 . .2907
    60-80t . 151t . .29.6 . .3042 . . 31.2 . .3208
    80-100t . 54t . .32.6 . .1548 . . 33.2 . .1580
    >100t . . 60t . .34.8 . .3811 . . 36.7 . .4021
    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
    Yht . . 4548t . . . . .26200M€ . . . . .21023M€

    Perus­tu­lo­mal­lis­sa ker­tyy siis vero­tu­lo­ja 5.2 mrd vähem­män kuin nyky­mal­lis­sa. Mut­ta bud­je­tin kulu­puo­lel­la­kin on vähem­män mak­set­ta­vaa kun jouk­ko nykyi­siä tukia kor­va­taan perus­tu­lol­la. Nime­tön kan­sa­lai­sak­ti­vis­ti oli tääl­lä kai­va­nut tulo- ja menoar­vios­ta seu­raa­vat sääs­töt (en ole itse tarkistanut):

    Omais­hoi­don­tu­ki 153 Me
    Koti­hoi­don tuet 384 Me
    Perus­päi­vä­ra­ha 197 Me
    Työ­mark­ki­na­tu­ki 743 Me
    Ansio­päi­vä­ra­han perus­osa 2074 Me
    Toi­meen­tu­lo­tu­ki 600 Me
    Työt­tö­myy­se­läk­keet 531 Me
    Työ­voi­ma­pol. kou­lu­tus­tuet ja päi­vä­ra­ha 133 Me
    Työ­voi­ma­pol. aikuis­kou­lu­tus 364 Me
    Opin­to­tu­ki 937,4 Me

    = 6.1 mrd

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Pek­ka Pes­si: Vero­ja sii­nä tosin mak­se­taan 15,2 mil­jar­dia enem­män kuin nyt. Vas­taa­vas­ti tulon­siir­to­ja (ml. perus­tu­lo) oli­si 15,4 mil­jar­dia enem­män kuin nyt. 

    En nyt jak­sa funt­sia miten sinä asian miel­lät, ja onko sii­nä jotain vikaa, mut­ta leik­kaan-lii­maan toi­ses­ta säi­kees­tä:

    Nyky­sys­tee­mis­sä 115 mrd:n vero­tet­ta­vis­ta tulois­ta kan­ne­taan 25 mrd:n verot ja niis­tä mak­se­taan 6 mrd perus­ta­vim­pia tukia. Jäl­jel­le jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin.

    Perus­tu­los­sa 115 mrd:n vero­tet­ta­vis­ta tulois­ta kan­ne­taan 40% tasa­ve­rol­la 46 mrd:n verot ja mak­se­taan takai­sin 27 mrd kan­sa­lais­palk­ka­na. Jäl­jel­le jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin. 

    Siel­lä toi­ses­sa säi­kees­sä on pun­ta­roi­tu myös asi­aan liit­ty­viä kar­vai­sia kompli­kaa­tioi­ta, jot­ka eivät mah­du tähän. Itse olen eni­ten huo­lis­sa­ni asu­mis­tu­kien kohtalosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Pek­ka Pes­si: Työn vero­tus kiris­tyi­si mer­kit­tä­väs­ti, pää­oma­tu­lo­ja saa­vien vero­tus taas hel­pot­tai­si, ja pääl­le tuli­si vie­lä pers­tu­lo. Mut­ta ehkä se on tar­koi­tus­kin, pää­see ihmi­set vähän lep­pois­ta­maan kun­han on vähän jää­nyt syrjään.

    Lep­pois­ta­mis­nä­kö­koh­ta ei mie­les­tä­ni ole motii­vi­na Vih­rei­den mitoi­tuk­ses­sa perus­tu­lol­le, mikä toi­vot­ta­vas­ti kuul­taa läpi äskei­ses­tä pos­tauk­ses­ta­ni. Perus­tu­lon voi kyl­lä mitoit­taa myös niin ante­li­aak­si ettei sitä kan­san­ta­lous kes­tä, niin­kuin mie­les­tä­ni BIE­Nin kan­sa­lais­aloi­te oli mitoi­tet­tu, aina­kin minun ja monen muun­kin mie­les­tä. Mut­ta se ei ole Vih­rei­den mal­lin tarkoitus.

    Leik­kan­pa-lii­maan­pa kui­ten­kin myös lep­pois­ta­mis­nä­kö­kul­man tuek­si toi­ses­ta säi­kees­tä:

    Pro­met­heus:Vas­tik­keet­to­muus.

    Pel­kään pahoin että vas­tik­keet­to­muus on pakos­ta edes­säm­me ennem­min tai myö­hem­min, kun koneet tuot­ta­vat yhä enem­män tava­raa, tar­vit­se­mat­ta muu­ta vas­ti­ket­ta kuin säh­kö ja raaka-aineet.

    Cano­nin suun­ni­tel­mis­sa on muu­ta­man vuo­den pääs­sä teh­taat jois­sa ei ole yhtään työn­te­ki­jää. Ihmi­siä tar­vi­taan vain tuo­maan raa­ka-aineet teh­taal­le ja vie­mään kame­rat kaup­poi­hin. Volkswa­ge­nil­la on saman­ta­pai­sia suun­ni­tel­mia lähes työn­te­ki­jät­tö­mis­tä auto­teh­tais­ta. Omal­la työ­pai­kal­la­ni kehi­tel­lään tek­nii­koi­ta joi­den avul­la kau­pan kas­soil­la ei tar­vi­ta hen­ki­lö­kun­taa: kun tuot­teis­sa on hin­ta­lap­pu­na äly­tar­rat, riit­tää työn­tää ostos­kär­ry läpi por­tis­ta joka las­kee kaik­kien ostos­ten hin­nan ja pyy­tää luottokorttia.

    Täm­möi­sen pai­neen val­li­tes­sa minun mie­les­tä­ni Perus­tu­lo on pie­nin mah­dol­li­nen myön­ny­tys vas­tik­keet­to­muu­den suun­taan. Täy­del­li­nen antau­tu­mi­nen oli­si Marxin peri­aa­te “kaik­ki kyky­jen­sä mukaan, kul­le­kin tar­pei­den­sa mukaan”, mut­ta sii­hen en oli­si menos­sa kos­ka se tap­paa kaik­ki kannusteet.

    Olem­me muu­ten täs­sä blo­gis­sa aikai­sem­min vään­tä­neet kät­tä saman­ta­pai­ses­ta ilmiös­tä: jos teki­jä­noi­keu­det rapau­tu­vat ole­mat­to­miin (ns. pira­tis­mi), sil­loin toi­saal­ta aineet­to­mien tuo­tos­ten – kuten elo­ku­vien ja tie­to­ko­neoh­jel­mis­to­jen kulut­ta­jat saa­vat hyö­dyk­keen­sä vas­tik­keet­ta, mut­ta toi­saal­ta hyö­dyk­kei­den teki­jöil­tä hävi­ää iso osa kan­nus­teis­ta kun työs­tä ei enää saa palkkaa.

    Käy­tän­tö on osoit­ta­nut että tuol­lai­ses­sa­kin tilan­tees­sa vapaa­eh­tois­työ­nä syn­tyy pal­jon arvo­kas­ta – mm. Linux-käyt­tö­jär­jes­tel­mä, jon­ka poh­jal­le raken­net­tua Android-puhe­lin­ta var­maan joka toi­nen vas­taan­tu­li­ja kan­taa nyky­ään tas­kus­saan. Ei ole mah­do­ton­ta ettei­kö “jou­ti­lai­den” perus­tu­lon saa­jien jou­kos­sa syn­tyi­si saman­lais­ta tuot­te­lias­ta kuhi­naa, kuten uusia yri­ty­si­deoi­ta – sem­min­kin kun niis­tä *saa* palk­kaa, ehdo­tet­tu pro­sent­ti lisä­tu­loil­le on luok­kaa 40%.

    Toi­nen syy olla sän­tää­mät­tä suin päin “kai­kil­le tar­pe­den­sa mukaan” ‑mal­liin, on että hyper­tuot­ta­vik­si muut­tu­van tava­ra­tuo­tan­non ja aineet­to­mien hyö­dyk­kei­den tuo­tan­non rin­nal­la säi­lyy koko jouk­ko työ­tä jota ei saa kovin pian auto­ma­ti­soi­tua, ja jon­ka tekem­seen pitää olla rahal­li­set kan­nus­teet. Katu­jen kun­nos­sa­pi­to, van­hus­ten hoi­ta­mi­nen, sii­voa­mi­nen, maan­puo­lus­tus noin esimerkiksi.

    Sit­ten vie­lä: jotain täy­sin vas­tik­kee­ton­ta hyö­dyk­kei­den jaka­mis­ta ei voi teh­dä irral­laan glo­ba­li­saa­tios­ta. Iso osa niis­tä huip­pu­tuot­ta­vis­ta teh­tais­ta on muu­al­la kuin Suo­mes­sa, ja tääl­lä pitää pys­tyä teke­mään sem­mois­ta min­kä voi ihan perin­tei­sen vas­tik­keel­li­sen mark­ki­na­ta­lou­den meka­nis­mil­la vaih­taa muu­al­la teh­tyi­hin hyödykkeisiin.

    Oli­sin val­mis leik­kaa­maan rei­lus­ti nykyi­ses­tä tukiviidakosta.

    Sii­hen­hän se perus­tu­lo­kin täh­tää. Ison tuki­vii­da­kon tilal­la oli­si yksi kan­nus­tin: tee mitä teet, 40% jää aina omaan pus­siin. Toki jää vie­lä kysy­mys: tar­vit­see­ko sitä perus­tu­lo-osaa­kaan olla? Väi­täi­sin että tar­vit­see. Jos ste­ro­tyyp­pi­nen mata­la­palk­ka­duu­ni Siwan kas­sal­la­kin hävi­ää (äly­tar­rat), se että työ­tön ei löy­dä töi­tä ei vält­tä­mät­tä joh­du tyh­myy­des­tä tai laiskuudesta.

    Näl­kä kyl­lä kan­nus­taa mut­ta kun maa­il­man reu­naeh­dot ovat muut­tu­neet, on ris­ki että kan­nus­tam­me ne kan­nus­tet­ta­vat hen­gil­tä. Ja vaik­ka ei näki­si tuos­sa moraa­lis­ta ongel­maa, voi kysyä että kukas ostaa ne Cano­nin kame­rat? Vai aje­taan­ko ne jyräl­lä murs­kak­si heti kun ne on saa­tu ulos auto­maat­ti­teh­taas­ta? (No, tähän tulee oikea vas­taus hin­nois­ta ja kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta, ja se joh­tais mate­maat­ti­seen kata­stro­fi­teo­ri­aan – lii­an pit­kä jut­tu tähän).

    Yli­pään­sä väit­täi­sin MuTul­la että tasa­pai­non haku kan­nus­tei­siin, astei­kol­la jon­ka toi­ses­sa pääs­sä on ison poru­kan näl­kä­kuo­le­ma kan­nus­tei­den kovuu­teen ja toi­ses­sa pääs­sä kaik­kien heit­täy­ty­mi­nen mui­den elä­tet­tä­vik­si (ja sit­ten näl­kä­kuo­le­ma), on muut­tu­mas­sa kriit­ti­sem­mäk­si. Kiik­ku on muut­tu­mas­sa kiikkerämmäksi.

    Nykyi­nen jär­jes­tel­mä pas­si­voi. Perus­tu­lo pas­si­voi vie­lä enemmän.

    Ensim­mäi­sen hyväk­syn, mut­ta kuin­ka vedit sii­tä tuon toi­sen? Perus­tu­los­sa oli­si mah­dol­lis­ta paran­taa työn­teol­la omaa ase­maan­sa heti ensim­mäi­ses­tä euros­ta lähtien.

    Nyky­sys­tee­mis­sä vas­tik­keel­li­suu­teen pureu­du­taan niin kyn­sin ham­pain että tukea tar­vit­se­vat pako­te­taan ole­maan ahke­roi­vi­naan. Pitää vaik­ka­pa auton­kor­jaus­tai­to­jen sijas­ta ope­tel­la Kelan sään­tö­jä ja kaa­va­kei­den täyttötaitoa.

    Olen jos­kus näh­nyt Kari Suo­ma­lai­sen pila­piir­rok­sen 50-luvul­ta, jos­sa kak­si työ­mies­tä nojaa lapio­hin­sa ja kat­soo vie­res­sä möy­ri­vää kai­vin­ko­net­ta (sil­loin uusi näky Suomessa):
    – Tuo prkl se vie työt kym­me­nel­tä lapiomieheltä.
    – Ei kun sadal­ta lusikkamieheltä.

    Var­maan­kin vas­tik­keel­li­suu­den nimis­sä voi­si ajaa nyky­työ­maal­ta sen kai­vin­ko­neen pois, ja tuo­da tilal­le työk­kä­ris­tä 10 tuen­saa­jaa lapiot kou­ras­sa. Ja jos tuen­saa­jia tulee lisää, vaih­de­taan kai­kil­le lusikat.

    Luu­li­sin että on parem­pi jos nuo työn­ha­ki­jat ovat vas­tik­keet­to­ma­si jou­ti­lai­na (mut­ta eivät leveäs­ti eläen!), ja voi­si­vat käyt­tää ener­gian­sa sen miet­ti­mi­seen mitä uut­ta ja ennen­nä­ke­mä­tön­tä maa­il­mas­sa voi­si teh­dä. Tai mitä pien­tä teke­mä­tön­tä duu­nia lähi­naa­pu­rus­tos­ta löy­tyy. Sen sijaan että ener­gia meni­si hen­gis­sä pysy­mi­seen, lusik­kaa kai­vu­vä­li­nee­nä käyt­täen. Jos joku pro­sent­ti jou­kos­ta pää­tyy puis­ton pen­keil­le kal­jaa juo­maan, niin sen voi mie­les­tä­ni sie­tää – on siel­lä kal­jan­juo­jia nyky­ään­kin. Mut­ta jos enem­mis­tö pää­tyi­si kal­jan­juo­jik­si, olen samaa miel­tä että aja­tus perus­tu­los­ta oli­si älytön. 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­tu­los­sa ei tapah­du noin. Se ei tasaa tulo­ja enem­pää kuin nykyi­nen jär­jes­tel­mä, mut­ta tekee sen loogisemmin. 

    Vas­taus on vähin­tään hiu­kan har­haan­joh­ta­va. Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lin voi kat­soa tasaa­van tulo­ja muu­ta­maa­kiin eri kautta. 

    -Opis­ke­li­jat: opin­to­ra­haa ja asu­mis­li­sää mak­se­taan kes­ki­mää­rin 438 euroa kuus­sa eli heil­lä 560e perus­tu­lo nos­taa tulo­ja 122 eurol­la kuus­sa. Tar­koit­taa val­tion bud­je­tis­sa luok­kaa 400 mil­joo­naa lisä­me­no­ja. Opin­to­tuen olles­sa verol­lis­ta ja perus­tu­lon olles­sa vero­ton etuus, ero­tus on vie­lä hie­man tuo­ta­kin suu­rem­pi. Hen­ki­lö­koh­tai­nen mie­li­pi­tee­ni on, että tämä on huo­no asia, mut­ta opin­to­tuen koro­tuk­sia kan­nat­ta­vat tahot var­mas­ti ovat eri mieltä.

    -Pää­oma­tu­lo: nyky­ään pää­oma­tu­lois­ta mak­se­taan veroa 30%, ja koro­te­tun vero­kan­nan 33% mukai­ses­ti 30000 euron ylit­tä­vil­tä tuloil­ta, Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­sa nämä nos­tet­tai­siin 33 ja 35 pro­sent­tiin (raja-arvo­na 40000 e). Vai­kut­taa­ko tämä nos­to Vih­rei­den mie­les­tä yrit­tä­mi­sen kan­nus­tei­siin, onko se har­mil­li­nen mut­ta vält­tä­mä­tön osa mal­lia, vai onko se jopa suo­ta­vaa sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den tai vas­taa­vien tavoit­tei­den ajamiseksi?

    -Muu­tok­set mui­hin veroi­hin: kiin­teis­tö­ve­roa +120Me, ympä­ris­töl­le hai­tal­li­sia vero­tu­kia ‑600Me. Mie­les­tä­ni täs­sä Vih­reät toi­mii oikein, eli esit­täes­sään val­tiol­le lisä­kus­tan­nuk­sia tuot­ta­vaa mal­lia ker­ro­taan mil­lä nuo rahoi­te­taan. Kus­tan­nus­neut­raa­lik­si sil­lä ei sitä itse PERUSTULOA kui­ten­kaan saa­da (kos­ka nuo eivät lii­ty perus­tu­loon miten­kään), joten sem­moi­se­na perus­tu­loa itses­sään on tur­ha mark­ki­noi­da­kaan ellei para­met­re­ja muu­te­ta esityksestä.

    Mie­les­tä­ni on toden­nä­köi­sin­tä, että ensim­mäi­nen sekä toi­nen nime­no­maan tasaa­vat tulo­ja mer­ki­tyk­ses­sä “gini-ker­roin las­kee”, mut­ta voin olla toki vää­räs­sä­kin. Sik­si kai­pai­sin vie­lä hie­man syvem­mäl­le mene­vää ana­lyy­siä ehdo­tuk­sen vai­ku­tuk­sis­ta ennen kuin itse lii­tyn “perus­tu­lo niin­ku olis jo”-rintamaan. Voi sen ana­lyy­sin jät­tää teke­mät­tä­kin, mut­ta sit­ten sen tekee poliit­ti­set vas­tus­ta­jat ehdo­tuk­sen näkö­kul­mas­ta kiusal­li­sem­mas­sa ja kriit­ti­sem­mäs­sä tilanteessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Liit­tyen vie­lä kes­kus­te­luun Suo­men kil­pai­lu­ky­vys­tä ja työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta: Roger Wess­ma­nil­la on aihees­ta pari erit­täin hyvää kirjoitusta. 

    http://www.marketnoze.com/uutiset/ajankohtaista/ongelmallinen-kilpailukyky.html

    http://www.marketnoze.com/uutiset/ajankohtaista/miksi-ruotsi-voittanut-vientikilpailun.html

    Näi­den joh­to­pää­tös on että todel­li­suu­des­sa Suo­men kil­pai­lu­ky­ky ver­rat­tu­na Ruot­siin ei ole vält­tä­mät­tä hei­ken­ty­nyt Suo­men omien pää­tös­ten seu­rauk­se­na, vaan pää­syyl­li­nen itse asias­sa on Nokia-klus­te­rin romah­dus. Tämä on joh­ta­nut kan­san­ta­lou­den koko­nais­tuot­ta­vuu­den hei­ken­ty­mi­seen joka taas joh­taa yksik­kö­työ­kus­tan­nus­ten nousuun (kun tuot­ta­vuus alenee). 

    Väi­tän että suu­rin teki­jä Suo­men heik­koon kehi­tyk­seen vii­me vuo­si­na on yri­tys­ten huo­no kehi­tys (ja yri­tys­joh­ta­jien huo­not päätökset).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Eero:-Opis­ke­li­jat: opin­to­ra­haa ja asu­mis­li­sää mak­se­taan kes­ki­mää­rin 438 euroa kuus­sa eli heil­lä 560e perus­tu­lo nos­taa tulo­ja 122 eurol­la kuus­sa. Tar­koit­taa val­tion bud­je­tis­sa luok­kaa 400 mil­joo­naa lisä­me­no­ja. Opin­to­tuen olles­sa verol­lis­ta ja perus­tu­lon olles­sa vero­ton etuus, ero­tus on vie­lä hie­man tuo­ta­kin suu­rem­pi. Hen­ki­lö­koh­tai­nen mie­li­pi­tee­ni on, että tämä on huo­no asia, mut­ta opin­to­tuen koro­tuk­sia kan­nat­ta­vat tahot var­mas­ti ovat eri mieltä. 

    Pak­ko kor­ja­ta hie­man omaa teks­tiä­ni: 400 mil­joo­naa lisäeu­roa opin­to­tu­keen on lii­an suu­ri sum­ma. Haa­ru­koin sen ker­to­mal­la kes­ki­mää­räi­sen opintorahan+asumislisän opin­to­tu­kea saa­vien mää­räl­lä, mut­ta pie­nel­lä lisä­miet­ti­mi­sel­lä taju­aa että tämä vei pie­leen useam­mas­ta­kin syys­tä. Oikea sum­ma lie­nee lähem­pä­nä 200–250 mil­joo­naa. Lisäk­si tuol­la on dynaa­mi­sia vai­ku­tuk­sia, kos­ka kan­nus­te työs­sä­käyn­tiin opin­to­jen ohes­sa las­kee hie­man (raja­ve­roas­te nousee; Toi­saal­ta, samal­la ne työ­tun­nit jot­ka opis­ke­li­jat sil­ti teke­vät tuot­ta­vat enem­män vero­tu­lo­ja val­tiol­le per yksik­kö). Joka­ta­pauk­ses­sa, perus­tu­lo = sel­väs­ti lisä­ra­haa opiskelijoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Kiin­toi­sa näkemys.
    Jos tar­kas­tel­laan esim. auto­teol­li­suut­ta (auto­mo­ti­ve industry) ja vuot­ta 2011 niin reaa­li­tun­ti­pal­kan indek­si Sak­sas­sa oli 105, Suo­mes­sa 75 (http://www.industriall-europe.eu/committees/cb/2014/IndustrViennaInclCover-EN.pdf). Tämä ei osoi­ta, että Suo­mi oli­si menet­tä­nyt kil­pai­lu­ky­ky­ään, päinvastoin.

    Ja jos sak­sa­lais­ten mie­les­tä Suo­mes­sa kan­nat­taa val­mis­taa auto­ja (Merce­des) ja lai­vo­ja (Meyer Werft), niin nuo eri­lai­set abstrak­tioi­hin (ja ali­tui­seen valit­ta­mi­seen) perus­tu­vat arviot pitäi­si jät­tää omaan arvoon­sa (jos niil­lä jotain arvoa on).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Andy: Suo­men kil­pai­lu­ky­ky ver­rat­tu­na Ruot­siin ei ole vält­tä­mät­tä hei­ken­ty­nyt Suo­men omien pää­tös­ten seu­rauk­se­na, vaan pää­syyl­li­nen itse asias­sa on Nokia-klus­te­rin romahdus,

    Uskon että tämä on vah­vas­ti tot­ta. Ja mik­si näin kävi? Sil­lä­kin ris­kil­lä, että tois­tan itseä­ni, aika moni Nokial­la työs­ken­nel­lyt voi­nee alle­kir­joit­taa sen mitä Ste­ve Jobs sanoo täs­sä videossa:

    https://www.youtube.com/watch?v=TRZAJY23xio&t=25m43s

    “… so the people who can make com­pa­ny more success­ful are sales and mar­ke­ting people, and they end up run­ning the com­pa­nies. And the pro­duct people get dri­ven out of deci­sion making forums. And the com­pa­nies for­get what it means to make great products.”

    Hel­pos­ti tulee mie­leen esim. Rovio, joka alkoi nopeas­ti vetää puo­leen­sa eri­lai­sia huip­pu­ta­son joh­ta­jia, rupe­si val­mis­ta­maan peh­mo­le­lu­ja — stra­te­gia mikä oli var­mas­ti tie­tyl­lä tapaa hyvä ja osoit­tau­tui toi­mi­vak­si, mut­ta toi­saal­ta ajoi sen mel­ko kau­ak­si sii­tä mikä oli yri­tyk­sen alku­pe­räi­sen menes­tyk­sen taus­tal­la — luo­da lois­ta­via pele­jä. Aika näyt­tää miten Supercel­lin pelei­hin kes­kit­ty­vä stra­te­gia tulee toi­mi­maan, mut­ta on sel­vää että yri­tys voi onnis­tua ainoas­taan sii­nä mikä on stra­te­gi­nen päämäärä.

    On mie­len­kiin­tois­ta poh­tia miten herk­kä jul­kis­hal­lin­to on tuol­le samal­le “mono­po­li” ‑syndroo­mal­le. Ajau­tuu­ko joh­ta­jik­si her­kem­min hyviä ideoi­den myy­jiä kuin hyviä joh­ta­jia? Ovat­ko jul­kis­hal­lin­non joh­ta­jat vas­tuus­sa työs­tään ja kuka tämän tason arvioi, sekä mit­kä ovat seu­rauk­set mikä­li työ ja tulok­set eivät toi­mi, esi­mer­kik­si vir­ka­mies­ta­sol­la kunnolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Olkoon X leik­kaa­mi­nen, elvyt­tä­mi­nen, jul­ki­nen talous tai yksi­tyi­nen talous.

    Sano­taan että X on hyvä juttu.
    Kaik­ki data viit­taa sii­hen, aina­kin täl­lä talous­a­lu­eel­la se on toi­mi­nut. Osa talous­op­pi­neis­ta nyö­kyt­te­lee taus­tal­la hyväksyvästi. 

    Sit­ten tulee kri­tiik­ki. Ei se X toi­mi­kaan. Lie­nee­kö kos­kaaan toi­mi­nut­kaan. Ei aina­kaan näil­lä ja näil­lä talous­a­lueil­la. Osa talous­op­pi­neis­ta nyö­kyt­te­lee taus­tal­la hyväksyvästi.

    Vasem­mis­to pai­not­taa jul­kis­ta talout­ta ja elvyttämistä.
    Oikeis­to pai­not­taa yksi­tyis­tä talout­ta ja leikkaamista.

    Puut­tuu puo­lue joka pai­not­taa joko yksi­tyis­tä talout­ta ja elvyt­tä­mis­tä tai jul­kis­ta talout­ta ja leikkaamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. Mik­ko Kivi­ran­ta: En nyt jak­sa aja­tel­la näi­tä kil­lin­ke­jä läpi kun juu­tun jo sii­hen mik­si ihmees­sä Ars­ka ja Jas­ka mak­sa­vat heti alus­sa samas­ta tulos­ta eri verot, ja Vih­rei­den mail­li on jo ehti­nyt muuttuakin 

    Muut­tu­nut mal­li löy­tyy tääl­tä. Siel­tä sel­vi­ää myös mik­si veroas­teet voi­vat olla eri­lai­set, vaik­ka tulot ovat samat.

    Yksi asia mal­lis­sa ei ole muut­tu­nut, oikei­ta mar­gi­naa­li­ve­roas­tei­ta ei ole keh­dat­tu kir­joit­taa auki, “puh­taa­na käteen” saa­ta­vas­ta tulos­ta on mak­set­ta­va vie­lä työn­te­ki­jän sosi­aa­li­tur­va­mak­sut. Toi­sin sanoen, perus­tu­lo­mal­lin ana­lyy­si­mal­lis­sa on ole­tet­tu mar­gi­naa­li­ve­rok­si 50,21 %, yli 50 000 € tuloil­la 58,21 %.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Väi­tän että suu­rin teki­jä Suo­men heik­koon kehi­tyk­seen vii­me vuo­si­na on yri­tys­ten huo­no kehi­tys (ja yri­tys­joh­ta­jien huo­not päätökset). 

    Wess­ma­nin kir­joi­tus­ten perus­teel­la kyse on ensi­si­jai­ses­ti yhden yri­tyk­sen eli Nokian hei­kos­ta kehi­tyk­ses­tä. Ja Nokian­kin osal­ta on mah­dol­lis­ta, ettei mikään sen joh­ta­jien pää­tös oli­si olen­nai­ses­ti pys­ty­nyt muut­ta­maan kehi­tyk­sen suun­taa. Ison lai­van suun­taa ei muu­te­ta het­kes­sä ja tuu­ril­la lai­vat­kin seilaavat 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. Andy: Näi­den joh­to­pää­tös on että todel­li­suu­des­sa Suo­men kil­pai­lu­ky­ky ver­rat­tu­na Ruot­siin ei ole vält­tä­mät­tä hei­ken­ty­nyt Suo­men omien pää­tös­ten seu­rauk­se­na, vaan pää­syyl­li­nen itse asias­sa on Nokia-klus­te­rin romahdus. 

    Wess­ma­nia tar­kem­pi kir­joi­tus on mm. Mali­ran­nan saman asian tarkastelu:
    http://www.etla.fi/kolumnit/kilpailukykyongelma-tuottavuus-ja-palkat/
    Mali­ran­nan oleel­li­nen vies­ti on, että “Suo­men kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen ja vien­tio­suuk­sien mene­tyk­set alkoi­vat siis jo 2000-luvun alus­sa, eli ennen Nokian vai­keuk­sia. Vii­me vuo­sien heik­ke­ne­mi­nen sen sijaan selit­tyy mer­kit­tä­väl­tä osin elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­den vaikeuksilla.”

    Huo­no kehi­tys on tot­ta­kai aina joh­ta­jien vas­tuul­la, mut­ta pel­käs­tään­kö yri­tys­joh­ta­jien vastuulla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. Tää yri­tys­joh­ta­jien huo­not pää­tök­set ‑argu­ment­ti on minus­ta aika ont­to. Miten saa­tai­siin yri­tys­joh­ta­jat teke­mään parem­pia pää­tök­siä? Ja onko se jon­kun mie­les­tä syy esim olla irti­sa­no­mat­ta työn­te­ki­jöi­tä? Jos huo­not yri­tys­joh­ta­jat menee vaih­toon, kuka tulee tilal­le? Onko meil­lä jos­sain varas­tos­sa parem­pia yri­tys­joh­ta­jia, esim AY-liikkeessä? 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. Samu­li Kai­sis:
    ‘snip’
    Onko meil­lä jos­sain varas­tos­sa parem­pia yri­tys­joh­ta­jia, esim AY-liikkeessä? 🙂 

    Eipä tai­da olla… huo­nol­ta siis näyttää. 🙁

    Tosin elin­kei­noe­lä­män jär­jes­töt voi­si­vat moti­voi­da joh­ta­jia hoi­ta­maan hom­man­sa eikä pel­käs­tään vaa­ti­maan yhteis­kun­nal­ta lisää rahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  136. Rai­mo K: Ja jos sak­sa­lais­ten mie­les­tä Suo­mes­sa kan­nat­taa val­mis­taa auto­ja (Merce­des) ja lai­vo­ja (Meyer Werft), niin nuo eri­lai­set abstrak­tioi­hin (ja ali­tui­seen valit­ta­mi­seen) perus­tu­vat arviot pitäi­si jät­tää omaan arvoon­sa (jos niil­lä jotain arvoa on).

    Vähän laa­jem­pi kuva löy­tyy pait­si Borg&Vartiainen sekä Mali­ran­nan raport­tien lisäk­si esi­mer­kik­si VNK:n jul­kai­sus­ta 3/2012.

    http://vnk.fi/documents/10616/622970/R0312_Kustannuskilpailukyvyn.pdf/576e63dc-d4af-466e-a728-5ba19a33f0a6?version=1.0

    Tuo raport­ti osoit­taa, että kil­pai­lu­ky­vyn rapau­tu­mi­nen on alka­nut aiko­ja sitten.

    Erin­omais­ta, että meil­lä on edel­leen­kin muu­ta­mia kil­pai­lu­ky­kyi­siä Suo­mes­sa toi­mi­via yri­tyk­siä, mut­ta eivät ne yksi­nään maa­ta pelasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  137. Tapio:
    ‘snip’
    Tuo raport­ti osoit­taa, että kil­pai­lu­ky­vyn rapau­tu­mi­nen on alka­nut aiko­ja sitten.

    Erin­omais­ta, että meil­lä on edel­leen­kin muu­ta­mia kil­pai­lu­ky­kyi­siä Suo­mes­sa toi­mi­via yri­tyk­siä, mut­ta eivät ne yksi­nään maa­ta pelasta. 

    Ja mis­tä­hän alkaen Val­tio­neu­vos­ton kans­lias­ta on tul­lut puo­lu­ee­ton tutkimuslaitos?

    Kipai­lu­ky­kyi­set ja toi­mi­vat yri­tyk­set sitä­vas­toin osoit­ta­vat, että kil­pai­lu­ky­kyä on, jos sii­hen on tahtoa.
    Ikä­vä kyl­lä lii­an monil­la tah­toa on vain osin­gon­ja­koon ja ruikuttamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  138. Yri­tet­ty­ään muu­ta­man ker­ran tur­haan val­loit­taa Suo­men, Sta­lin sanoi: “Suo­ma­lai­sil­la on niin kova pää, että tosi­asiat pitää lyö­dä sii­hen lekalla.”

    Täs­sä talous­kas­vun ymmär­tä­mi­ses­sä­kin näyt­tää ole­van sama tilanne:

    1) On nyky­olois­sa täy­sin puu­päis­tä luul­la, että riit­tä­vä talous­kas­vu saa­daan nyt aikaan jon­kun jul­ki­sen sek­to­rin byro­kraa­tin tai ammat­tiyh­dis­tys-puka­rin johdolla.

    Nämä hen­ki­löt pys­ty­vät sii­hen yhtä vähän kuin menes­tyk­sel­li­ses­ti leik­kaa­maan umpi­suo­len tulehduspotilasta.

    2) Talous­kas­vua saa­daan aikaan vain menes­ty­vien yri­tys­joh­ta­jien + ris­ki­si­joit­ta­jien toi­mes­ta. Hei­tä kyl­lä Suo­mes­ta­kin löy­tyy, jos vain ehdois­ta sovi­taan. Jos ei sovi­ta, niin kas­vua ei synny.

    3) His­to­ria osoit­taa sen­kin, että kun tosi­asiat sii­hen kovaan pää­hän on saa­tu lyö­tyä, sit­ten rupe­aa­kin tapah­tu­maan ihmeitä…

    Toi­vot­ta­vaa on, että se leka jos­tain löy­tyy ja se pää on jotain kovaa puu­ta, ettei huku­ta, enne­kuin tosi­asiat valkenevat…

    Sep­po Korppoo
    Kova­päi­nen yrittäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  139. Pek­ka Pes­si: Yksi asia mal­lis­sa ei ole muut­tu­nut, oikei­ta mar­gi­naa­li­ve­roas­tei­ta ei ole keh­dat­tu kir­joit­taa auki,

    Perus­tu­lo­mal­lis­sa on hyvin vähän liik­ku­via osia. Ensin pää­te­tään perus­tu­lo, sen jäl­keen sii­tä piir­re­tään jon­kin­lai­nen veron­mak­su­käy­rä ylös­päin. Käy­rä ei voi olla kovin epä­jat­ku­va, ja käy­tän­nös­sä mar­gi­naa­li­pro­sen­tin­kin pitäi­si pysyä vakio­na tai kas­vaa mon­o­to­ni­ses­ti tulo­jen kasvaessa.

    Asi­aa on yksin­ker­tai­sin­ta aja­tel­la tasa­pro­sent­ti­mal­lil­la. Jos perus­tu­lo lai­te­taan kor­keal­le, mar­gi­naa­li­pro­sen­tin pitää olla hyvin kor­kea, jot­ta kes­ki­tu­loi­set mak­sai­si­vat tar­peek­si vero­ja perus­tu­lon kattamiseen.

    Pie­ni­tu­loi­sil­ta ei rahaa saa, ja suu­ri­tu­loi­sia on lii­an vähän rahoit­ta­maan mal­lia. Täs­tä syys­tä olen­nai­nen asia on mar­gi­naa­li­pro­sent­ti nol­la­tu­loi­sen ja kes­ki­tu­loi­sen välil­lä. Jos kes­ki­tu­lois­ten vero­tus­ta yrit­tää pudot­taa pro­sent­tiyk­si­kön ver­ran, suu­ri­tu­lois­ten vero­tus­ta pitää vas­taa­vas­ti nos­taa mon­ta pro­sent­tia. Tämä joh­taa epä­rea­lis­ti­sen jyrk­kiin mar­gi­naa­li­pro­sent­tei­hin kes­ki­tu­lon kohdalla.

    Pel­kään pahoin, että perus­tu­lo kaa­tuu­kin tähän. Vasem­mis­tol­le ei kel­paa sel­lai­nen perus­tu­lon taso, joka mah­dol­lis­tai­si oikeis­ton hyväk­syn­nän tulo­ve­roil­le. Dynaa­mis­ten vai­ku­tus­ten (työn­teon lisään­ty­mi­nen) ja byro­kra­tian keve­ne­mi­sen vuok­si vero­tus voi­si keven­tyä koko­nai­suu­te­na, mut­ta kyl­lä tuos­sa hel­pos­ti syn­tyy tulon­siir­to kes­ki­luo­kal­ta alaspäin.

    Tätä voi tar­kas­tel­la myös sitä kaut­ta, että nyt pie­ni­tu­lois­ten mar­gi­naa­li­pro­sent­ti on pos­ket­to­man kor­kea. Tukien lak­kaa­mi­sen jäl­keen pro­sent­ti puto­aa alas nous­tak­seen sit­ten ylem­mil­lä kes­ki­tu­loil­la taas kor­keak­si. Käy­rää kat­soes­sa ei ole vai­kea löy­tää häviä­jiä. (Tosin fis­kaa­li­sil­la pää­tök­sil­lä myös suu­ri­tu­loi­set saa­daan teh­tyä häviä­jik­si, vaik­kei se tuo­ton kan­nal­ta pal­jon vaikuta.)

    Olen perus­tu­lon kan­nat­ta­ja, mut­ta suun­ta sin­ne on kyl­lä aika pie­nil­lä aske­lil­la kulkemista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  140. Eero: Pak­ko kor­ja­ta hie­man omaa teks­tiä­ni: 400 mil­joo­naa lisäeu­roa opin­to­tu­keen on lii­an suu­ri sum­ma. Haa­ru­koin sen ker­to­mal­la kes­ki­mää­räi­sen opintorahan+asumislisän opin­to­tu­kea saa­vien mää­räl­lä, mut­ta pie­nel­lä lisä­miet­ti­mi­sel­lä taju­aa että tämä vei pie­leen useam­mas­ta­kin syys­tä. Oikea sum­ma lie­nee lähem­pä­nä 200–250 miljoonaa. 

    Perus­tu­lon ja opis­ke­lun yhteen­so­vit­ta­mi­seen ilman mer­kit­tä­viä fis­kaa­li­sia tap­pioi­ta on help­po kons­ti: luku­kausi­mak­sut. Niil­lä voi­daan kerä­tä opis­ke­li­joil­ta nykyi­sen opin­to­tuen ja perus­tu­lon ero­tus pois. Täs­sä on sekin hyvä puo­li, että kan­nus­te val­mis­tua nopeast para­nee huo­mat­ta­vas­ti, kun lis­toil­la roik­ku­mi­nen mak­saa tuhan­sia euro­ja vuodessa.

    Tosin tämä riip­puu pal­jon vai­keam­mas­ta yhteen­so­vit­ta­mi­ses­ta, eli asu­mi­sen tukien yhteen­so­vit­ta­mi­ses­ta perus­tu­loon. Sii­hen on vai­kea löy­tää hyvää ratkaisua.

    Toi­nen perus­tu­lon kan­nal­ta vai­kea yhteen­so­vi­tet­ta­va on koti­hoi­don tuki. Koti­hoi­don tuki ja perus­tu­lo pai­ni­vat samas­sa suu­ruus­luo­kas­sa, ja jos koti­hoi­don tuen kes­toa lyhen­ne­tään, parem­min työl­lis­tä­vil­lä aloil­la van­hem­mat voi­vat sit­ten sanoa hei­pat työ­nan­ta­jal­le ja jää­dä halua­mak­seen ajak­si kotiin perus­tu­lol­le. Tämä ei aina­kaan ole kovin hyvin lin­jas­sa nykyi­sen hoi­to­va­paa­ta lyhen­tä­vän suun­tauk­sen kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  141. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    2) Talous­kas­vua saa­daan aikaan vain menes­ty­vien yri­tys­joh­ta­jien + ris­ki­si­joit­ta­jien toi­mes­ta. Hei­tä kyl­lä Suo­mes­ta­kin löy­tyy, jos vain ehdois­ta sovi­taan. Jos ei sovi­ta, niin kas­vua ei synny.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Kova­päi­nen yrittäjä 

    Näin­hän se juu­ri on. Ikä­vä vain, että sel­lai­sia yri­tys­joh­ta­jia tai sijoit­ta­jia ei löy­dy, on vain ikui­sia rui­kut­ta­jia… vaik­ka sak­sa­lai­set näyt­tä­vät, että yrit­tä­mi­nen onnis­tuu myös Suomessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  142. Vihe­rins­si: Tosin tämä riip­puu pal­jon vai­keam­mas­ta yhteen­so­vit­ta­mi­ses­ta, eli asu­mi­sen tukien yhteen­so­vit­ta­mi­ses­ta perus­tu­loon. Sii­hen on vai­kea löy­tää hyvää ratkaisua. 

    Var­maan jär­käh­tä­mät­tö­män ja kär­si­väl­li­sen yksin­ker­tais­ta­mi­sen kaut­ta siir­ty­mä­ai­koi­neen. Asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nyk­sen lai­men­ta­mi­nen his­to­ri­aan. Asu­mis­tu­kien har­mo­ni­soi­mi­nen riip­pu­mat­to­mak­si omis­ta­juu­des­ta. Täl­lä het­kel­lä­hän tuki­las­ku­rien mukaan vuo­kra-asun­nos­sa sub­ven­toi­daan jopa vie­ras­ta pää­omaa(!) ja omis­tusa­sun­non koh­dal­la vain vie­raan pää­oman hin­taa. Plus joi­ta­kin yhtei­siä eriä molem­mis­sa tapauksissa.

    Tapaus­koh­tauk­set­to­mam­pi asu­mis­tu­ki­mi­toi­tus oli­si sit­ten myö­hem­mäs­sä vai­hees­sa hel­pom­pi ujut­taa perustulomitoitukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  143. Rai­mo K: Näin­hän se juu­ri on. Ikä­vä vain, että sel­lai­sia yri­tys­joh­ta­jia tai sijoit­ta­jia ei löy­dy, on vain ikui­sia rui­kut­ta­jia… vaik­ka sak­sa­lai­set näyt­tä­vät, että yrit­tä­mi­nen onnis­tuu myös Suomessa.

    Onkos muu­ten näil­lä joh­ta­jiam­me soi­maa­jil­la mitään parannuskeinoja? 

    Kaik­kein ilmei­sim­piä tulee heti mie­leen eli kan­nus­tei­den parantaminen:
    1. Ylim­piä palk­ka­tu­lo­jen mar­gi­naa­li­ve­roas­tei­ta sel­väs­ti alaspäin. 

    2. Yrit­tä­jyy­den nykyis­tä vähäi­sem­pi vero­tus. Aika moni yri­ty­soh­ta­ja on samal­la yrit­tä­jä, niin­pä yrit­tä­jien terä­vim­män kär­jen leven­tä­mi­sek­si vähen­ne­tään roi­mas­ti verotusta.

    3. Ulko­maa­lai­sil­le palk­ka­joh­ta­jil­le roi­mat vero­hel­po­tuk­set ja muit etu­ja (noh, näi­tä­hän ymmär­tääk­se­ni on jo ole­mas­sa, mut­ta kyl­lä nii­tä tar­vi­taan enemmmän).

    4. Lisää kil­pai­lua koti­mark­ki­noil­le, sää­del­lyt mono­po­lia­lat kuten rau­ta­tiet romu­kop­paan niin saa­daan lisää yri­tys­joh­ta­jia, knu yhden fir­man aloil­le perus­te­taan uusia yri­tyk­siä. Tava­ra­lii­ken­tees­sä VR käyt­tää sel­väs­ti mono­po­lia­se­maan­sa kil­pai­lun estee­seen, hen­ki­lö­lii­ken­tees­sä kil­pai­lu ei ole edes mahdollista.

    Eri­tyi­ses­ti koh­dat 1+3 pitää yhdis­tää, kos­ka suo­ma­lai­set ovat kel­vot­to­mia joh­ta­jia. Eli ulko­mail­ta tän­ne muut­ta­vil­le joh­ta­jil­le oikein mojo­van-pojo­va alen­nus tulo­ve­roon, jot­ta voi­daan vähän kom­pen­soi­da huo­noa ilmastoa.

    Mil­täs kuu­los­taa? Tosin en usko että kukaan, jon­ka perus­te­luis­sa on “huo­not yri­tys­joh­ta­jat”, on oikeas­ti ehdot­tam­mas­sa ainut­ta­kaan toi­men­pi­det­tä, jol­la joh­ta­jien päte­vyyt­tä voi­tai­siin pyr­kiä nostamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  144. Käsit­tääk­se­ni sekä fasis­mia että feo­da­lis­mia on jo kokeil­tu. Tulok­set eivät mairitelleet.” 

    Käsit­tääk­se­ni vas­sa­rei­den lap­sel­li­nen tapa nimit­tää kaik­kia mie­les­tään epäihqun taan­tu­muk­sel­li­sia ‘fasis­teik­si’ on edel­leen voi­mis­saan. No, eipä mai­rit­te­le heitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  145. Rai­mo K: Jos tar­kas­tel­laan esim. auto­teol­li­suut­ta (auto­mo­ti­ve industry) ja vuot­ta 2011 niin reaa­li­tun­ti­pal­kan indek­si Sak­sas­sa oli 105, Suo­mes­sa 75 (http://www.industriall-europe.eu/committees/cb/2014/IndustrViennaInclCover-EN.pdf). Tämä ei osoi­ta, että Suo­mi oli­si menet­tä­nyt kil­pai­lu­ky­ky­ään, päinvastoin.

    Vil­kai­sin tuo­ta artik­ke­lia. Sen mukaan ei ole ihme, että Suo­meen kan­nat­taa auto­teol­li­suut­ta sir­tää. Auto­teol­li­suu­den tun­ti­pal­kat nimit­täin puto­si­vat tääl­lä vuo­den 2008 21.41 euros­ta vuo­den 2011 17.44 euroon, kun taas hie­man nousi­vat Sak­sas­sa. Kyl­lä tuol­lai­nen pudo­tus kil­pai­lu­ky­kyä lisää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  146. Rai­mo K: Näin­hän se juu­ri on. Ikä­vä vain, että sel­lai­sia yri­tys­joh­ta­jia tai sijoit­ta­jia ei löy­dy, on vain ikui­sia rui­kut­ta­jia… vaik­ka sak­sa­lai­set näyt­tä­vät, että yrit­tä­mi­nen onnis­tuu myös Suomessa.

    Kyl­lä suo­ma­lai­nen teol­li­suus on jat­ka­nut inves­toin­te­ja, mut­tei Suo­meen. Tilan­ne näyt­tää onnek­si ole­van muuttumassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  147. Rai­mo K: Kipai­lu­ky­kyi­set ja toi­mi­vat yri­tyk­set sitä­vas­toin osoit­ta­vat, että kil­pai­lu­ky­kyä on, jos sii­hen on tahtoa.
    Ikä­vä kyl­lä lii­an monil­la tah­toa on vain osin­gon­ja­koon ja ruikuttamiseen.

    On aika yksi­sil­mäis­tä niput­taa yri­tyk­siä yhteen nip­puun — ja vie­lä yksi­sil­mäi­sem­pää lait­taa kaik­kea yri­tys­joh­don piikkiin.

    Yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja ei ole dik­taat­to­ri eikä kunin­gas. Hyvin toi­mi­vas­sa yri­tyk­ses­sä toi­mi­tus­joh­ta­ja toteut­taa yri­tyk­sen hal­li­tuk­sen lin­jaa­maa omis­ta­ja­tah­toa, ja isot stra­te­gi­set pää­tök­set teh­dään yhteis­työs­sä hal­li­tuk­sen ja toi­mi­tus­joh­ta­jan välil­lä. Hal­li­tus taas tekee stra­te­gi­set lin­jauk­set omis­ta­ja­tah­don mukaisesti.

    Peri­aat­tees­sa raken­nel­ma on aika yksin­ker­tai­nen. Jos hal­li­tus ei omis­ta­jien mie­les­tä hoi­da hom­maan­sa, hal­li­tus vaih­de­taan. Hal­li­tuk­sen tär­kein teh­tä­vä puo­les­taan on huo­leh­tia sii­tä, että toi­mi­tus­joh­ta­ja on paras mah­dol­li­nen teh­tä­vään­sä. Toi­mi­tus­joh­ta­ja taas vas­taa ope­ra­tii­vi­sen orga­ni­saa­tion toiminnasta.

    Tuos­sa on kiel­tä­mät­tä var­sin­kin isom­mis­sa pörs­siy­ri­tyk­sis­sä heik­ko lenk­ki omis­ta­jien ja hal­li­tuk­sen välil­lä. Monis­sa yri­tyk­sis­sä omis­ta­jia on niin pal­jon ja suu­rim­mat­kin niin hajau­tu­nei­ta, että hal­li­tus voi vetää pit­käl­ti omaa lin­jaan­sa. Yksi­tyi­ses­ti omis­te­tuis­sa yri­tyk­sis­sä ja pörs­sin per­hey­ri­tyk­sis­sä (vaik­ka­pa Kone Oyj) tämä lenk­ki on yleen­sä selkeämpi. 

    Se ei kui­ten­kaan ole sel­vää, onko täl­lä olen­nais­ta mer­ki­tys­tä ris­kin­ot­toon. Yri­tyk­sen menes­tyk­seen sil­lä saat­taa olla, kos­ka joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan pit­käl­lä aika­vä­lil­lä par­hai­ten sel­viy­ty­vät yri­tyk­set, joil­la on sel­vä yksi­tyi­nen ankkuriomistajataho.

    Tämän raken­teen ymmär­tä­mi­nen on olen­nai­nen avain yri­tys­ten nykyi­sen nyn­nyi­lyn selit­tä­mi­seen. Varo­vai­suu­des­sa on kak­si avain­kom­po­nent­tia. Toi­nen on se, ettei alhaal­ta­päin tule aja­tuk­sia inves­toin­neis­ta, toi­nen taas se, ettei­vät omis­ta­jat halua ottaa riskiä.

    Joh­don kan­nal­ta tilan­ne ei kovin pal­jon kan­nus­ta inves­toin­tei­hin. Omis­ta­jien toi­ve ris­kin vält­tä­mi­ses­tä ei innos­ta toi­mi­tus­joh­ta­jaa ehdot­ta­maan ris­kialt­tii­ta asioi­ta, ja toi­saal­ta nykyi­nen mark­ki­na­ti­lan­ne on monel­la alal­la sel­lai­nen, että inves­toin­tien ris­kit ovat nous­seet lii­an suuriksi.

    Tuo­tan­nol­li­set inves­toin­nit sinän­sä eivät yleen­sä luo kovin pal­jon uut­ta kysyn­tää. Iso osa inves­toin­neis­ta on nykyi­sen kapa­si­tee­tin laa­jen­ta­mis­ta, ja nii­tä ei monel­la alal­la kan­na­ta teh­dä. Ilmiö on jos­sain mää­rin glo­baa­li. Mark­ki­nat ovat sakan­neet myös vien­tiy­ri­tyk­sil­tä, eikä täs­sä tar­vit­se puhua pel­käs­tään telecomista.

    Iso­jen yri­tys­ten koh­dal­la pitää myös kai­vau­tua pal­jon syvem­mäl­le kuin pelk­kään kon­ser­ni­ti­lin­pää­tök­sen vii­mei­seen riviin. Monel­la yri­tyk­sel­lä on vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na pol­ke­nut lii­ke­vaih­to pai­kal­laan, mut­ta yri­tys on samas­sa ajas­sa jou­tu­nut muut­ta­maan koko lii­ke­toi­min­tan­sa jok­si­kin muuk­si. Toi­saal­ta meil­lä voi olla saman­lai­sil­la nume­roil­la toi­mi­va yri­tys, joka vain makoi­lee lais­ka­na pai­kal­laan. Jos­kus yri­tys menes­tyy joh­dos­ta huo­li­mat­ta, jos­kus taas hyvä joh­to saa mini­moi­tua tappioita.

    Vie­lä yksi mie­len­kiin­toi­nen näkö­koh­ta liit­tyy yri­tys­ten rahoi­tus­ra­ken­tei­siin. Nykyi­sil­lä opeil­la yri­tys­ten pitäi­si elää pie­nel­lä oma­va­rai­suusas­teel­la ja isol­la vel­ka­vi­vul­la. Tämä tekee suh­dan­ne­vaih­te­luis­ta pal­jon rajum­pia, ja juu­ri nyt ris­kin­ot­to tun­tuu sitä kaut­ta vie­lä huo­nom­mal­ta ajatukselta.

    Täs­sä tosin on iso­ja yri­tys­koh­tai­sia ero­ja. Näyt­tää sil­tä, että mark­ki­noil­le on kehit­ty­nyt pit­kä­ai­kais­tal­le­tuk­sil­le vaih­toeh­toi­nen osa­ke­si­joi­tus­ten luok­ka, jos­sa sijoi­te­taan rahaa vakai­siin mut­ta tyl­siin osak­kei­siin. Nämä yri­tyk­set ovat kor­kean oma­va­rai­suusas­teen fir­mo­ja, joil­la on hyvä ja tasai­nen kehi­tys. Ilmiö ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä hyö­dy­tä näi­tä yri­tyk­siä, eikä se aina­kaan tuo omis­ta­jien suun­nas­ta kan­nus­ti­mia riskiin.

    En halua väit­tää, ettei­kö Suo­mes­sa oli­si huo­nos­ti joh­det­tu­ja fir­mo­ja vaik­ka kuin­ka pal­jon. Itse­kin jon­kin sor­tin yri­tys­joh­ta­ja­na oli­sin mie­luus­ti pal­jon parem­pi hom­mas­sa­ni kuin mitä olen. Ris­kia­ver­sio on kui­ten­kin pal­jol­ti omis­ta­jien ja rahoit­ta­jien suun­nas­ta tul­lut asia. Sii­nä asias­sa ope­ra­tii­vi­nen orga­ni­saa­tio on ren­gin asemassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  148. Rai­mo K: Näin­hän se juu­ri on. Ikä­vä vain, että sel­lai­sia yri­tys­joh­ta­jia tai sijoit­ta­jia ei löy­dy, on vain ikui­sia rui­kut­ta­jia… vaik­ka sak­sa­lai­set näyt­tä­vät, että yrit­tä­mi­nen onnis­tuu myös Suomessa.

    Olen muu­ten tavan­nut kovin vähän rui­kut­ta­via yri­tys­joh­ta­jia. Tuleen makaa­maan jää­vät kar­siu­tu­vat nopeasti.

    Jos taas viit­taat etu­jär­jes­tö­toi­min­taan, niin se on niin meil­lä kuin muu­al­la­kin ja niin työ­nan­ta­jil­la kuin ‑teki­jöil­lä­kin lähin­nä orga­ni­soi­tua ruikuttamista.

    Suo­mes­sa kävi niin, että Nokian kans­sa kävi usko­ma­ton tuu­ri. Usko­mat­to­mal­la tuu­ril­la on tai­pu­mus lop­pua jos­kus. Nyt se mäi­hä on lop­pu­nut, ja mei­dän pitäi­si sopeu­tua val­lit­se­viin reaa­li­teet­tei­hin. Ei ole miten­kään sanot­tua, että Nokian joh­don toi­sen­lai­nen­kaan toi­min­ta oli­si kovin hel­pos­ti joh­ta­nut kovin toi­sen­lai­seen lop­pu­tu­lok­seen. Aina­kin Sam­sun­gin tie näyt­tää nyt vähän heikolta.

    Reaa­li­teet­te­ja on pal­jon, mut­ta yksi niis­tä on se, että meil­lä ei ole mitään eri­tyis­tä glo­baa­lia kil­pai­lue­tua ellei joku kek­si miten myy­dään puo­li vuot­ta kes­tä­vää mar­ras­kuu­ta maa­il­mal­la. Toi­nen on se, että me emme voi aina odot­taa vien­ti­teol­li­suu­den vetä­vän tätä maa­ta suos­ta. Kol­mas on se, että meil­lä ei ole varaa pitää isoa osaa työi­käi­sis­tä työ­elä­män ulko­puo­lel­la. Nel­jäs on se, ettem­me voi ikui­ses­ti odot­taa sijoit­ta­jien mak­sa­van meil­le säi­ly­tys­mak­sua rahastaan.

    Saa olla eri miel­tä nois­ta, mut­ta sit­ten on hyvä perustella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  149. Sep­po Korp­poo: 2) Talous­kas­vua saa­daan aikaan vain menes­ty­vien yri­tys­joh­ta­jien + ris­ki­si­joit­ta­jien toi­mes­ta. Hei­tä kyl­lä Suo­mes­ta­kin löy­tyy, jos vain ehdois­ta sovi­taan. Jos ei sovi­ta, niin kas­vua ei synny.

    Olen itse vähän huo­les­tu­nut myös tuos­ta ris­ki­si­joi­tus­puo­les­ta. Meil­tä puut­tuu nyky­maa­il­man menoon näh­den mer­kit­tä­vä mää­rä star­tup­pien ja pien­ten kas­vu­yri­tys­ten tar­vit­se­maa ensim­mäi­sen kier­rok­sen rahoitusta.

    Toi­sen kier­rok­sen rahoi­tus­ta on enem­män liik­keel­lä kuin mitä jär­ke­viä koh­tei­ta, kos­ka ensim­mäi­sen kier­rok­sen rahaa on niin vähän. Tosin tuo toi­sen kier­rok­sen­kin raha on osit­tain yllät­tä­vän vähän kun­nian­hi­mois­ta, ja ris­kien ja tuot­to­jen tulo ote­taan mie­luum­min pie­nel­lä kuin suu­rel­la ris­kil­lä. Lisäk­si raha on pal­jol­ti esi­mer­kik­si ruot­sa­lais­ta, mikä ei ehkä ole meil­le ihan kunniaksi.

    Ensim­mäi­sen kier­rok­sen rahoi­tuk­sen eri­tyis­haas­te on se, että rahan lisäk­si pitäi­si saa­da osaa­mis­ta ja asian­tun­te­mus­ta yri­tys­joh­toon. Jos kol­me vas­ta­val­mis­tu­nut­ta insi­nöö­riä ja kak­si eko­no­mia on perus­ta­nut lupaa­van star­tu­pin, sen luot­saa­mi­nen glo­baa­lik­si toi­mi­jak­si vaa­tii lois­ta­vien tuot­tei­den ja mark­ki­noin­nin lisäk­si myös hyvää joh­ta­mis­ta, jota suo­raan kou­lus­ta tul­leil­ta on koh­tuu­ton­ta odot­taa. (Kyl­lä sekin arpa jos­kus voit­taa, ei silti.)

    Asia ei rat­kea edes sil­lä, että perus­te­taan jokin val­tiol­li­nen ensim­mäi­sen kier­rok­sen rahoit­ta­ja­ta­ho. Yksi­tyi­set enke­lit pitäi­si saa­da liik­keel­le. Sii­nä on kui­ten­kin sel­lai­nen ongel­ma, että Suo­mes­ta puut­tuu rik­kai­ta ver­rat­tu­na kilpailijamaihin.

    Toi­nen vaih­toeh­to star­tu­peil­le on se, että nykyi­set vaka­va­rai­set yri­tyk­set alka­vat innok­kaas­ti teh­dä uusia avauk­sia. Sil­lä­kin taval­la saa­daan uut­ta tek­no­lo­gi­aa ja mark­ki­noi­ta. Mut­ta mikä oli­si tuo­hon oikea kannustin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  150. Sylt­ty: Mil­täs kuu­los­taa? Tosin en usko että kukaan, jon­ka perus­te­luis­sa on “huo­not yri­tys­joh­ta­jat”, on oikeas­ti ehdot­tam­mas­sa ainut­ta­kaan toi­men­pi­det­tä, jol­la joh­ta­jien päte­vyyt­tä voi­tai­siin pyr­kiä nostamaan.

    Komp­paan kovas­ti aja­tus­ta, että hel­po­tet­tai­siin suo­ma­lais­ten yri­tys­joh­ta­jien kor­vaa­mis­ta ulko­maa­lai­sil­la. Saa­tai­siin kun­non luo­va tuho käyntiin.

    Ulko­maa­lais­ten johtajien/omistajien aikaan­saa­ma luo­va tuho irti­sa­noi Oulun seu­dul­la muu­ta­mas­sa vuo­des­sa neli­sen tuhat­ta ihmistä.

    Tuo sama tuho sai tääl­lä sen aikaan, että suu­rin osa irti­sa­no­tuis­ta “koo­da­reis­ta ja muis­ta ammat­ti­lai­sis­ta” on nyt töis­sä. Vai­kein­ta on irti­sa­no­tul­la hal­lin­nol­li­sel­la kes­ki­joh­dol­la. PK-yri­tyk­set eivät hei­tä tarvitse.

    Rai­mo K., olen kans­sa­si samaa miel­tä, ettei pelk­kä valit­ta­mi­nen kan­na­ta. Kil­pai­lu­ky­vyn onk­gel­mat pitäi­si kui­ten­kin tunnustaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  151. Tapio: Kyl­lä suo­ma­lai­nen teol­li­suus on jat­ka­nut inves­toin­te­ja, mut­tei Suo­meen. Tilan­ne näyt­tää onnek­si ole­van muuttumassa. 

    Sepä se.
    Ja kyl­lä, esim. met­sä­teol­li­suus on tajun­nut, että rui­kut­ta­mal­la ei tule rahaa, täy­tyy inves­toi­da tule­vai­suu­teen, muu­ten hom­ma loppuu.

    Esi­merk­ke­jä teol­li­suu­des­ta, joka vain nos­ti osin­ko­ja hyvi­nä aikoi­na on vaik­ka kuin­ka pal­jon, esim. vaik­ka brit­tien auto­teol­li­suus (tai moot­to­ri­pyö­rä­teol­li­suus), sak­sa­lai­nen kamerateollisuus…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  152. Jaak­ko Kian­der:
    Näi­den syi­den perus­teel­la voi­si sanoa, että Ruot­sin kil­pai­lu­ky­ky perus­tuu mui­hin teki­jöi­hin kuin vero­tuk­seen tai joustavuuteen.

    Joo ei tääl­lä ole alhai­sia vero­ja palkansaajilla.

    LÄhes aina kun kes­kus­te­lu Ruot­sin kil­pai­lu­ky­vys­tä alkaa niin lop­pu­tu­lok­se­na ver­tai­lus­sa Suo­meen on vain leveäm­pi vien­ti­teol­li­suus ja parem­pi pää­omien käyttö.

    Luon­non­va­rat tie­tys­ti myös aut­ta­vat Ruotsia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  153. Mau­rizio: Käsit­tääk­se­ni vas­sa­rei­den lap­sel­li­nen tapa nimit­tää kaik­kia mie­les­tään epäihqun taan­tu­muk­sel­li­sia ‘fasis­teik­si’ on edel­leen voimissaan. 

    Et tai­da oikein ymmär­tää, kuin­ka kor­rup­toi­tu­nut­ta Yhdys­val­tain poli­tiik­ka oikein on, mitä asioi­ta republi­kaa­nit nyky­ään aja­vat ja kenen eduk­si. Se jos mikä on lapsellista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  154. Voi­sin vie­lä lisä­tä, että yri­tys­ten kehit­tä­mi­nen vaa­tii ennen­kaik­kea pit­kä­jän­tei­syyt­tä — raha on vain yksi teki­jä monien mui­den joukossa.

    On ehkä har­mi, että Wah­roo­sit ja Faze­rit läh­te­vät pois, mut­ta toi­saal­ta, on toden­nä­köis­tä että heil­tä puut­tuu tämä pit­kä­jän­tei­syy­den ele­ment­ti, mikä on rahaa­kin tär­keäm­pi piir­re investoinneissa.

    Erit­täin posi­tii­vis­ta sig­naa­lia toi myös Bruce Oreck kier­täes­sään Con­nec­tUSA tapah­tu­mis­sa — Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­nat­tai­si raken­taa vien­tiklus­te­rei­ta, jois­sa kes­ki­ty­tään esi­mer­kik­si johon­kin vähän vähem­män tun­net­tuun osa­val­tioon tai osaan Yhdys­val­to­ja, ei siis kan­na­ta len­tää vält­tä­mät­tä ensin New Yor­kiin vaan aloit­taa vaik­ka jos­tain 100 — 200.000 asuk­kaan kau­pun­gis­ta ja hakea siel­tä poh­jaa tuot­tei­den myynnille.

    Orec­kin mie­les­tä Suo­mes­sa ei ole mitään vikaa val­tio­na: tääl­lä on kaik­ki aivan huip­pu­luok­kaa. Tääl­tä ehkä puut­tuu MIT:n kal­tai­nen huip­pu­yli­opis­to, mut­ta se ei tar­koi­ta ettei­kö meil­lä oli­si ihmi­siä jot­ka ovat opis­kel­leet MIT:ssa ja teke­vät ihan kan­sain­vä­li­ses­ti arvos­tet­tua tuki­mus­työ­tä eri aloilla.

    Orec­kis­ta voi oppia myös uudel­leen sen van­han vii­sau­den, että jokai­nen menes­ty­vä yri­tys tar­vit­see hyvän jutun­ker­to­jan. Sii­nä on var­maan pet­rat­ta­vaa — mark­ki­noin­ti­hen­ki­set insi­nöö­rit tai insi­nöö­rien aja­tuk­sen­kul­kua ymmär­tä­vät mark­ki­noi­jat, sem­moi­sia tarvittaisiin.

    Teki­si ehkä opis­ke­li­joil­le hyvää myös näh­dä elä­mää vähän oman eko­lo­ke­ron ulko­puo­lel­ta, esi­mer­kik­si tai­teen opis­keil­joi­den oli­si hyvä teh­dä har­joi­tus­töi­tä insi­nöö­rien kans­sa, samoin ehkä lää­ke­tie­teen opis­ke­li­joi­den oli­si var­maan hyvä ymmär­tää jotain tie­to­tek­nii­kas­ta ja niin edel­leen. Poik­ki­tie­teel­li­set har­joi­tus­työt, se oli­si yksi asia mitä toi­voi­sin yli­opis­toi­hin ja AMK tasol­le lisää. Täm­möi­sis­tä poru­kois­ta voi syn­tyä hyvin­kin uusia ideoi­ta, aja­tuk­sia ja yrityksiä.

    Ja lisä­tään tähän vie­lä kan­sain­vä­li­nen ulot­tu­vuus, esim. yhteis­työ USA:n tai Englan­nin välil­lä, niin oltai­siin aika pit­käl­lä ja lisät­täi­siin posi­tii­vis­ten sat­tu­mien mää­rää. Mil­tä kuu­los­tai­si vaik­ka­pa kurs­si, jos­sa perus­tet­tai­siin oikea yri­tys Yhdys­val­toi­hin tai Suo­meen? Opis­ke­li­jat tai yksi­tyi­set sijoit­ta­jat yhdes­sä perus­tai­si­vat kurs­sin aika­na fir­man jon­ka lii­ke­toi­min­ta­suun­ni­tel­ma luo­tai­siin yhdes­sä tie­tyn poru­kan kans­sa. Mikä­li yri­tys menes­tyi­si, sai­si­vat inves­toi­jat — yli­opis­to tai yksi­tyis­si­joit­ta­jat oman osuu­ten­sa pois ja kiin­nos­ta­vaa oli­si ajan kulues­sa seu­ra­ta miten näil­le kurs­sin puit­teis­sa perus­tel­tuil­le yri­tyk­sil­le on käy­nyt. Suu­rin osa var­maan meni­si kon­kurs­siin, mut­ta osas­ta voi­si olla tul­lut jo ihan menes­ty­viä­kin tapauksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.