Juhana loikkasi kokoomukseen!

172 vastausta artikkeliin “Juhana loikkasi kokoomukseen!”

1. Mah­taa noi­ta poikia tuos­sa oikeal­la laatikois­saan vitut­taa, kun kokoomus kerää näin näp­pärästi Soin­in­vaaran äänet. Tosin kuka tahansa noista voi myös olla uusi Merikuk­ka, kun jo nyt on salaperäisiä tuplaa­jara­hoit­ta­jia takana. 

   Var­ti­ainen on kaiken aikaa kuu­lostanut kyl­lä enem­män lop­ut­toman kasvun mod­ernil­ta sosi­aalivihreältä, jota ei ympäristön aset­ta­mat rajat rajoi­ta vaik­ka niukku­ud­es­ta muus­sa puhuukin, kuin nykyiseltä, 1970-luvul­ta hai­se­val­ta, neokon­nien oppe­ja tuo­val­ta nykykokoomuk­sen päälin­jal­ta. Mut­ta jos VAT­Tista siir­tyy poli­ti­ikkaan, niin mik­si kukaan sit­ten lähtisi oppo­si­tioon pien­puolueen kanssa? Kokoomus saat­taa vielä päästä hal­li­tuk­seen ja Var­ti­ainen suo­raan ministeriksi. 

   Täy­tyy kyl­lä onnitel­la taas Kokoomus­ta siitä, että pis­tivät vihre­itä taas ove­lasti kuonoon Helsingis­sä. Var­maan on liian pitkälle vietyä jos ajat­telee Var­ti­aisen kiilau­tuneen vaalit mielessä julk­isu­udessa Soin­in­vaaran kyl­keen? Haus­ka nähdä miten Kokoomus sit­ten kipuilee kun on oikeis­tosos­su päät­tämässä puolueen talous­poli­ti­ikas­ta. Kiva vaa­likam­pan­ja muuten ollut val­tion piikki­in miehel­lä, jos Väyry­nen sit­ten mak­sat­taa EU:lla.

   Vastaa

2. napan­der:
   Mah­taa noi­ta poikia tuos­sa oikeal­la laatikois­saan vitut­taa, kun kokoomus kerää näin näp­pärästi Soin­in­vaaran äänet. 

   Suomen vaal­i­jär­jestelmässä äänen­sä antamises­sa pelkän henkilön perus­teel­la ei ole mitään tolkkua, kun annet­tu ääni hyödyt­tää kaikkia äänen saa­neen puolueen ehdokkai­ta siinä vaalipi­iris­sä. Oikein äänestämisen ohjeet ohjeet voi kat­soa täältä: https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/03/07/aanesta-hanta/

   Vastaa

3. Kokoomus on onnis­tunut tunaroimaan viime aikoina niin paljon, ettei pelkän Var­ti­aisen tulo ehdokkaak­si tai­da paljoakaan vaikut­taa. Kokon­aisku­va merk­it­see paljon enem­män kuin yhden, ehkä läpipääsys­tä tais­tel­e­van ehdokkaan pätevyys.

   Vastaa

4. Salo­nen kir­joit­teli aiheesta mie­lenki­in­toisen, oma kom­ment­ti­ni aiheesta siellä.

   Vastaa

5. Marko Kivelä:
   Kokoomus on onnis­tunut tunaroimaan viime aikoina niin paljon, ettei pelkän Var­ti­aisen tulo ehdokkaak­si tai­da paljoakaan vaikut­taa. Kokon­aisku­va merk­it­see paljon enem­män kuin yhden, ehkä läpipääsys­tä tais­tel­e­van ehdokkaan pätevyys.

   Muiden sekoilut menevät kepun ja psn laari­in. Vihreät emä­mu­na­si­vat kun­nol­la val­takun­nal­lis­es­ti (Niin­istön Fen­novoima-sekoilu) ja Helsingis­sä (oper­aa­tio Sin­nemä­ki). Odotet­tavis­sa heikko tulos ja oppo­si­tio-taipaleen jatko.

   Vastaa

6. Lasse Lehtistä haas­tatelti­in illan Kymp­pi­uuti­sis­sa ja hänen tek­stin­sä oli todel­la kovaa. Demareil­la oli aikoinaan osaavia talous­miehiä taus­tavaikut­ta­ji­na ja heitä kuun­nelti­in. Nyt ei kuun­nel­la, ei uskalleta tehdä esimerkik­si sosi­aal­i­tur­van leikkauk­sia kuten tehti­in 90-luvul­la ja tulos on tämä.

   USA:ssa on aika tasais­es­ti ollut pikässä juok­sus­sa demokraatit ja repu­bikaan­it val­las­sa. Poli­ti­ik­ka toimii, kos­ka välil­lä raken­netaan ja välil­lä pure­taan. Ei syn­ny saman­laista sosi­aal­i­hump­pa­pöhöä, kuin Suomeen on syntynyt.

   Tässä on myös ero Ruotsin demarei­hin! Ruot­sis­sa ensin tien­ataan ja vas­ta sit­ten jae­taan. Pääo­mavero­tus on aina suos­in­ut ruot­salaista pääo­maa ja palkkavero­tuskin on saatu nyt kuri­in. Suomes­sa ollaan verot­ta­mas­sa yhteiskun­ta hengiltä, mikä lop­ul­ta tuhoaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kuten kävi Uudessa-See­lan­nis­sa. 🙁 En pidä kehi­tyk­ses­tä, kos­ka hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa on eit­tämät­tömiä etuja.

   Vastaa

7. “Anders Bor­gin talous­poli­ti­ik­ka on ollut paras­ta sosialidemokraat­tista talouspolitiikkaa”

   Mitä? Orjatyö­mallia vielä lisää? Eikö meil­lä ole sato­ja tuhan­sia ihmisiä jo aivan tarpeek­si alis­tet­tuna ja loukus­sa muutenkin? Ensin pitäisi päästää hei­dät siitä lieas­ta ja kyl­lä, perus­tu­lo olisi tähän paljon, paljon parem­pi ratkaisu.

   Tämän päivän inho­re­al­is­mia voit seu­ra­ta Saku Tim­o­sen blo­gista ihan ensialkuun.
   http://sakutimonen.com

   Vastaa

8. Eiköhän meitä edes­men­neeseen lib­er­aali­in kansan­puolueeseen (tai Edis­tyspuolueeseen) mah­tu­via ole aika mon­es­sa nykyisessä puolueessa. Kokoomuk­ses­sa, Vihreis­sä, RKP:ssä ainakin. Myös SDP:ssä ja Kepussa.

   Vastaa

9. Olisiko tässä kyseessä demarei­den juoni karkot­taa kokoomuk­selta lop­utkin äänestäjät?

   Vastaa

10. Yleen­sä san­o­taan, että rotat jät­tävät uppoa­van laivan, mut­ta näköjään joskus myös toisin päin.

    Var­ti­aisen kan­nan­otot ovat joskus aivan liikaa Chicagon koulukun­nan mukaisia, siis todel­la kaukana hyv­in­voin­ti­val­tion puolustamisesta.

    Vastaa

11. Pakko­ruot­si-äänestymiskäyt­täy­tymi­nen takaa, ettei vihreille tule tätä ääntä.

    Vastaa

12. Eikö Var­ti­ainen elvy­ty­s­pain­o­tuksi­neen (joi­ta hän ei tosin pidä usein esil­lä) ole tavanomaista Kokoomus­laista kirstun­var­ti­jaa (Niin­istö, Katainen) enem­män vasem­mal­la? Jos näin, Var­ti­aisen menol­la Kokoomuk­seen voi olla jän­niä seurauksia.

    Vastaa

13. Hyvä kom­ment­ti asi­as­ta, oikeas­t­aan paras näkemäni. Jotkut näkyvät somes­sa speku­loi­neen sil­lä, mitä mieltä olen henkilöko­htais­es­ti asi­as­ta, kun olen Juhanan ajat­telu­un pere­htynyt ja sitä esitel­lyt ja saanut häneltä itseltäänkin tästä tun­nus­tus­ta. No, olen samaa mieltä kuin Osmo. Eri­tyis­es­ti arvio siitä, miten suuri on Ruotsin ja Suomen kokoomus­puoluei­den väli­nen ero nyt täl­lä het­kel­lä, on min­ul­la ja Osmol­la keskenämme selvästi sama ja Juhanal­la eri. (Kuten oikeas­t­aan epä­suo­rasti sanoinkin taan­noises­sa esseessäni.)

    Suu­nilleen ensim­mäi­nen aja­tus, kun kuulin tästä, oli min­ul­lakin: Vihreät eivät selvästikään tien­neet tästä etukäteen!

    Vastaa

14. “Olin pitkään henkises­ti jonkin­lainen ulkoke­hän demari. ”

    Tämä taisi olla ennen vaa­likonei­den aikaa, jois­sa Soin­in­vaara pain­oi Kokoomuk­sen ääri­laidan ehdokkaistakin oikeal­ta ohi?

    Vastaa

15. Kun demarin talous­poli­ti­ik­ka ja todel­lisu­us kohtaa­vat, huonom­pi todellisuudelle:

    Olen kuitenkin samal­la kokenut, että Var­ti­aisen näke­myk­set ovat ennen kaikkea arvo­maail­mal­taan vierai­ta niiden tavoit­tei­den kannal­ta, jot­ka olen ymmär­tynyt sosialidemokra­t­ian ytimek­si. En usko sel­l­aisen talous­poli­ti­ikan toimivu­u­teen, joka lisää eri­ar­voisu­ut­ta ja langet­taa suurim­mat sopeu­tu­miskus­tan­nuk­set aina yhteiskun­nan heikom­pio­sais­ten kan­net­tavak­si, enkä sosialidemokraat­ti­na hyväksy sellaista. 

    http://tuomioja.org/

    Vastaa

16. Sylt­ty: Var­ti­aisen näke­myk­set ovat ennen kaikkea arvo­maail­mal­taan vierai­ta niiden tavoit­tei­den kannal­ta, jot­ka olen ymmär­tynyt sosialidemokra­t­ian ytimeksi. 

    Riip­puu var­maan vähän siitä, mitä pitää sosialidemokra­t­ian ytimenä.

    Itse olen syn­tynyt 1960-luvul­la, ja jos pitäisi etsiä sitä, minkä ymmär­rän posi­ti­ivises­sa mielessä sosialidemokra­t­ian ytimek­si, niin se olisi Pekka Kuusen kir­ja 60-luvun sosialipoli­ti­ik­ka ja sen toteut­ta­mi­nen. Ympäristö on mon­es­sa suh­teessa muut­tunut, mut­ta eräät asi­at eivät ole: jot­ta var­al­lisu­ut­ta voi jakaa ja levit­tää, se pitää myös luo­da ja tien­ata. Tähän Kuusen kir­ja kiin­nit­ti paljon huomiota.

    Ja tämä on myös asia, joka on demarien poli­ti­ikas­sa uno­htunut. Erään­laiseen car­go-kult­ti­in tukeutueen ajatel­laan, että kun vain puo­lus­te­taan ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen val­taa ja kolmikan­taa, jos­sa demar­it äänestävät äänin 2–1 että ensin juo­daan Björnin pul­lo, niin sil­loin toteutetaan sosialidemokraat­tista politiikkaa.

    Tämä ei toi­mi. Pitäisi saa­da yrit­tämi­nen ja työl­listämi­nen taas liik­keelle. Nyt eivät yri­tyk­set innovoi eivätkä investoi eivätkä kas­va, vaan kaik­ki ovat suun­nat­toman varovaisia. Rikas­tu­misen riskin uhates­sa on syytä kat­soa, minne pak­e­nee rahoi­neen. Val­tio tem­poilee vero- ja muus­sa poli­ti­ikas­saan, pop­ulis­mi jyrää.

    Vastaa

17. Vaa­likonei­den kehno laatu ja niiden laa­tioiden läh­es ruotsin kie­len taitoa heikom­mat matemaat­tiset kyvyt aiheut­ta­vat häm­men­nys­tä. Ehdokkaiden mielip­itei­den samanalaisu­us tai eri­laisu­us on aika erikois­es­ti las­ket­tua touhua, siinä avoimel­la datal­la olisi todel­lakin paikkansa.

    Saako vaa­likoneeseen kiireessä arvot­tua mielipi­det­tä muut­taa? Entä jos vas­ta myöhem­min pere­htyy asiaan.

    Jos Sip­ilää ään etämälä perässä tullee 49 aitoa kepu­laista, niin Var­ti­aista äänestämäl­lä saa Edukun­taan joukon ääri­oikeis­to­laisia hörhöjä jamaan todel­la rikkaiden asioita.

    Vastaa

    1. JTS
       Äänestä vihreitä

       Vastaa

18. Tar­jon­nan taloustiede ei
    todel­lakaan ole vas­taus nyky­isi­in ongelmi­in. Vaikut­taa siltä, että Var­ti­ainen ei ole pystynyt uud­is­ta­maan ajatuk­si­aan (kuten hän tote­sikin Hesarin haastattelussa)eikä talousti­eteel­listä osaamis­taan. . Ilmeis­es­ti ei Soin­in­vaarakaan. Säälittävää!!
    Ei Suomen talout­ta pelaste­ta laske­mal­la työn­tek­i­jöi­den palkko­ja ja kyykyt­tämäl­lä köyhiä.
    Ongel­ma on yri­tys­ten johdossa,jossa ei pystytä uud­is­ta­maan tuot­tei­ta, palvelui­ta, tuotan­to­tapo­ja ja markki­noin­tia, vaik­ka rahaa olisi käyutössä säkkikau­pal­la. Raha jae­taan sen sijaan osinkoina omis­ta­jille. Tähän meni yhteisöveron alennus.
    Kuten mon­et arvoste­tut talousti­eteil­i­jät ovat toden­neet, elvy­tyk­sen nimis­sä EU:ssa rahaa tunge­taan pankeille, joka ei edis­tä reeal­i­talouden elpymistä kuin vähäisessä määrin. Osakkei­den ja arvopa­perei­den hin­nat sen sijaan nou­se­vat ja finanssiku­plat kasvavat.
    Kansalaiset kär­sivät kun EU:ssa yksi­ty­is­ten pankkien velat on sosial­isoitu ja muutet­tu julkisek­si velak­si. Ja kaiken huipuk­si laman aiheut­ta­jat moit­ti­vat val­tioi­ta julkisen velan kas­vat­tamis­es­ta, vaik­ka ovat itse siihen syypäitä.
    Säälittävää!!

    Vastaa

19. kom­men­toi­ja: Tämä taisi olla ennen vaa­likonei­den aikaa, jois­sa Soin­in­vaara pain­oi Kokoomuk­sen ääri­laidan ehdokkaistakin oikeal­ta ohi? 

    Poh­jan­täh­den Siukolan vaa­likoneessa, jos­sa kaik­ki muut pait­si Siuko­la itse ovat vasis­te­ja ja lahtare­i­ta. Ja vielä noskejakin.

    Kuten blo­gin pitkäaikaiset seu­raa­jat muis­ta­vat, tästä vaa­likoneasi­as­ta oli tääl­lä aikoinaan asiano­saisen itsen­sä postaus (+ 158 kom­mentin kom­ment­tiketju): Minä ääri­oikeis­to­lainen?

    Tuomio­jan kom­men­tit ovat kyl­lä järkyt­täviä. Kun kyseessä kuitenkin on eräs sukupol­ven­sa suurim­mista suo­ma­lai­sista val­tiomiehistä ja sosi­aalidemokraateista — ja ihmi­nen, joka ei var­masti ole kenenkään pant­ti­vank­i­na sanomi­sis­saan vaan on yksi­ty­ishenkilönä täysin aidosti tätä mieltä.

    Muutenkin on aivan älytön­tä, että tämä koko tapaus esitetään medi­as­sa täysin ruti­ini­no­mais­es­ti jonkin­laisek­si “vasem­mis­ton” ja “oikeis­ton” käden­vään­nök­si SDP:n sisäl­lä. Minä itse koen ole­vani yksilö­ta­sol­la niin kaukana vasem­mal­la, että en viihty­isi jäse­nenä edes vasem­mis­toli­itossa, SDP:stä puhu­mat­takaan. Ja tästä huoli­mat­ta Tuomio­jan kom­men­tit ase­moi­vat min­un silmis­säni hänet Var­ti­ais­es­ta oikealle. On nimit­täin täysin erik­seen se, miten vasem­mis­to­laista aatet­ta puolue kan­nat­taa puolueo­hjel­mas­saan ja se, miten vasem­mis­to­laisia lop­putu­lok­sia se saa aikaan poli­ti­ikas­sa. Ja on tilantei­ta, jois­sa edel­lisen muodon saa­va vasem­mis­to­laisu­us on estämässä jälkim­mäisen muodon saavaa vasem­mis­to­laisu­ut­ta toteu­tu­mas­ta. Tilanne on valitet­tavasti tämä esimerkik­si vuo­den 2015 Suomes­sa. No, saa­pa nähdä miten käy.

    Vastaa

20. Olisiko Vihreis­sä se mikä on Var­ti­aiselle vier­aan­nut­tavaa esimerkik­si tämä “Vau­raus ja aika” ‑kir­jan kuvaa­ma aja­tus? Muiden ekon­o­mistien tapaan Var­ti­ainen tun­tuu pain­ot­ta­van sitä että pitää painaa enem­män duu­nia. Tämä on kyl­lä muutenkin sem­moinen hom­ma että en ymmär­rä mik­si val­tavir­taekon­o­mistit eivät kom­men­toi aihet­ta (vai onko jäänyt huo­maa­mat­ta?). Onnel­lisu­u­den lisäämi­nen kuitenkin se varsi­nainen tavoite pitäisi olla.

    Mut­ta Var­ti­aisen tavoit­teista tulee sel­l­ainen speku­laa­tio mieleen että olisiko hänelle luvat­tu val­tio­varain­min­is­terin paik­ka jos se osuu Kokkelipuolueelle?

    Vastaa

21. Tom­mi Uschanov:
    ‘snip’
    Tuomio­jan kom­men­tit ovat kyl­lä järkyt­täviä. Kun kyseessä kuitenkin on eräs sukupol­ven­sa suurim­mista suo­ma­lai­sista val­tiomiehistä ja sosi­aalidemokraateista – ja ihmi­nen, joka ei var­masti ole kenenkään pant­ti­vank­i­na sanomi­sis­saan vaan on yksi­ty­ishenkilönä täysin aidosti tätä mieltä.
    ‘snip’
    Ja tästä huoli­mat­ta Tuomio­jan kom­men­tit ase­moi­vat min­un silmis­säni hänet Var­ti­ais­es­ta oikealle. On nimit­täin täysin erik­seen se, miten vasem­mis­to­laista aatet­ta puolue kan­nat­taa puolueo­hjel­mas­saan ja se, miten vasem­mis­to­laisia lop­putu­lok­sia se saa aikaan politiikassa.
    ‘snip’

    Tuomio­ja kir­joit­taa blo­gis­saan: “En usko sel­l­aisen talous­poli­ti­ikan toimivu­u­teen, joka lisää eri­ar­voisu­ut­ta ja langet­taa suurim­mat sopeu­tu­miskus­tan­nuk­set aina yhteiskun­nan heikom­pio­sais­ten kan­net­tavak­si, enkä sosialidemokraat­ti­na hyväksy sellaista.”

    Ja tämä järkyt­tää Tom­mia ja ase­moi Tuomio­jan oikealle???

    En ole talousti­eteil­i­jä enkä tunne tarkasti Var­ti­aisen ase­maa siinä, mut­ta kyl­lä Suomenkin talouteen esite­tyt ns. ter­ve­hdyt­tämiskeinot osit­tain muis­tut­ta­vat Chicagon koulukun­nan oppe­ja, joiden seu­rauk­se­na rikkaat ovat rikas­tuneet (val­tavasti) ja köy­hät köy­htyneet. Sik­si suh­taudun suurel­la varauk­sel­la kaik­keen, mitä talousti­eteil­i­jät tieteenä esit­tävät — ja olen myös pan­nut merkille sen, kuin­ka Ruot­si por­vari­val­lan aikana on taantunut.

    Vastaa

22. Lib­er­aa­li­nen kansan­puolue se olisi Osmo sin­unkin oikea kotisi. Turha Var­ti­aista on Vihreisi­in haikail­la. Sen sijaan voitaisi­in haikail­la sitä lib­er­aal­ista puoluet­ta, jol­la olisi sekä Osmo että Juhana riveissään.

    Vastaa

23. Tuos­sa link­ki työttömyyslukuihin

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_07_29_Tilastoja_2014_23_Salorinne.pdf

    Vastaa

24. Tom­mi Uschanov:Ja tästä huoli­mat­ta Tuomio­jan kom­men­tit ase­moi­vat min­un silmis­säni hänet Var­ti­ais­es­ta oikealle. On nimit­täin täysin erik­seen se, miten vasem­mis­to­laista aatet­ta puolue kan­nat­taa puolueo­hjel­mas­saan ja se, miten vasem­mis­to­laisia lop­putu­lok­sia se saa aikaan politiikassa.

    No tuo on vähän erikoinen näkökanta. 

    Jos nyt vaik­ka jos­sain toises­sa ulot­tuvu­udessa pis­tet­täisi­in Suomee sel­l­ainen por­var­i­hal­li­tus, joka toteut­taisi veret seisaut­ta­van yövar­ti­javal­tiou­ud­is­tuk­sen ja vetäisi taloudessa äärimäista lais­sez faire-poli­ti­ikaa niin kovasti, että seu­raavis­sa vaaleis­sa tämän takia kom­mu­nis­tit pää­sevät val­taan kansan kyl­lästyt­tyä totaalis­es­ti, kap­i­tal­is­mi­in, niin por­var­i­hal­li­tus toteut­tikin siis kom­mu­nis­tista politiikkaa? 😀

    Et sinä voi jotain vasem­mis­to­laista määritel­lä oikeis­to­laisek­si sil­lä perus­teel­la, että on tyh­mä tai sokea todellisuudelle.

    Vastaa

25. Päivära­han jäädyt­tämi­nen ja kau­den lyhen­tämi­nen on johtanut Ruot­sis­sa työt­tömien velkaantumiseen. 

    Pitkäaikaistyöt­tömiä pyritään aktivoimaan samankaltaisel­la tem­putuk­sel­la kuin Suomessakin.Ainoa ero on kor­vaus eli 300/450 päivää työt­tömänä ollut saa 65% entis­es­tä työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta eli käytän­nössä ansiosi­do­nanisen kestol­la ei ole ylärajaa.

    Nyt onge­mak­si on muo­dos­tunut pitkäaikaistyöt­tömien määrä ja uusia ei ote­ta aktivointitoimiin.

    Eli sum­ma sum­marum, Soin­in­vaara ja Var­tia­nen ovat tyyp­il­lisiä poli­itikko­ja, jot­ka julaki­sev­ta vain omia miel­tymyk­siään tuke­via jut­tu­ja ja pimit­tävät oleel­lista tietoa

    http://www.samorg.org/forsakringen/Sidor/Pressmeddelande—A‑kassan-ger-allt‑s%C3%A4mre-ekonomisk-trygghet-%E2%80%93-var-tredje-arbetsl%C3%B6s‑m%C3%A5ste‑l%C3%A5na-pengar.aspx#.VPtuHfmsWAU

    Vastaa

26. “Jos Juhana olisi nyt vihrei­den ehdokkaana eduskun­tavaaleis­sa, olisin minäkin.”

    Tämä Osmon kom­ment­ti pal­jas­taa vihrei­den nykyti­las­ta yllät­tävän paljon.

    Vastaa

27. Mitä olen välil­lä lukenut Var­ti­aisen kom­ment­te­ja niin tun­tuu elävän vähän toises­sa maail­mas­sa niin kuin ruot­sis­sa on elet­ty viimeiset parikym­men­tä vuot­ta. Tuskin kukaan nykyään väit­tää että asi­at oli­si­vat Ruot­sis­sa hyvin. Vero­tus on korkea, rikol­lisu­us ennä­tys­mäisel­lä tasol­la, maa­han­muut­ta­jien työl­listymi­nen kehnoa, koulu­jen oppimis­tu­lok­set heiken­tyneet, työt­tömyys lisään­tynyt, islamistit hillu­vat maan lähiöis­sä, use­at kun­nat ovat läh­es konkurssi­ti­las­sa, ja elävät lähin­nä val­tion tuolla.

    Dagens Nyheter on kerän­nyt vähän tilas­toti­etoa ruotsin maa­han­muut­ta­jien tilanteesta ja aika kehnol­ta sekin vaikut­taa, vaik­ka siitä ei käykkään ilmi miten suuri osa on kun­tien keinotyöllistettyinä.
    http://www.dn.se/nyheter/sverige/tio-ar-senare-har-varannan-mindre-an-13–000-i-manaden‑1/

    Syyt mik­si Ruot­sil­la vielä tois­taisek­si menee kohtu­ullis­es­ti johtu­vat his­to­ri­al­li­sista syistä, ei siitä että siel­lä oltaisi­in nou­datet­tu eri­tyisen järkevää poli­ti­ikkaa, eli johtuu siitä että maan teolli­nen poh­ja on monipuolisem­pi. Sen lisäk­si oma val­u­ut­ta, ja sähkön edullisem­pi hin­ta ja lyhyem­mät matkat euroop­paan ovat ne tek­i­jät jot­ka tekevät maas­ta kilpailukykyisemmän. 

    Lisäk­si maa­han­muut­to jota tue­taan val­tion verovaroista toimii jos­sakin määrin talout­ta elvyt­tävästi kos­ka siihen syy­de­tyt varat palau­tu­vat osit­tain kulu­tuk­se­na takaisin sekä se että ruot­salaiset eivät juurikaan lyhen­nä asun­tovelko­jaan tuot­taa enem­män rahaa kulu­tuk­seen, mut­ta nämä tule­vat tuot­ta­maan tule­vaisu­udessa suuria ongelmia kun maan talous alkaa supis­tu­maan ja on satavar­maa että näin tulee seu­raa­van kymme­nen vuo­den sisäl­lä käymään.

    Vastaa

28. Olen pitkin vuosia ihme­tel­lyt lehtiuuti­sis­sa esitet­tyjä perustelu­ja Var­ti­aisen ehdo­tuk­sille. Minus­ta on ollut kovin help­po huo­ma­ta, ettei kaikkia lop­putu­lok­seen vaikut­tavia asioi­ta ole huomioitu. Säästöjä ei olisi syn­tynyt, vaan lisäkustannuksia. 

    Talousop­pi­neet maail­mal­la pitävät vääränä juuri sitä leikkaus­poli­ti­ikkaa, jota tääl­lä ollaan jatka­mas­sa, vaik­ka selkeästi on näkyvis­sä että lin­ja vie entistä syvem­mälle kurimukseen. 

    Talous­teo­ria, jon­ka nimi­in täkäläi­nen koulu­tus van­noo, ei ole ain­oa talous­teo­ria. Viisaut­ta olisi opetel­la ne muutkin, ja nerokku­ut­ta kat­soa, mitä todel­lisu­udessa tapah­tuu. Nyt yritetään toimia sel­l­aisen teo­ri­an mukaan, joka ei toi­mi käytännössä.

    Vastaa

29. Sylt­ty: Et sinä voi jotain vasem­mis­to­laista määritel­lä oikeis­to­laisek­si sil­lä perus­teel­la, että on tyh­mä tai sokea todellisuudelle. 

    Voin – aivan samoin kuin voin määritel­lä jonkun oikeis­to­laisen vasem­mis­to­laisek­si sil­lä perus­teel­la, että tämä on tyh­mä tai sokea todellisuudelle.

    Ennen van­haan tässä yhtey­dessä käytet­ti­in ilmaisu­ja “objek­ti­ivis­es­ti vasem­mis­to­lainen” (esim. riisto­por­vareista, joiden por­sastelu satoi vasem­mis­ton laari­in) tai “objek­ti­ivis­es­ti oikeis­to­lainen” (esim. stal­in­is­teista, joiden vankileirien saaris­ton puo­lus­telu satoi oikeis­ton laari­in). Vaikka­pa George Orwell muis­te­taan toisen maail­man­so­dan aikaises­ta totea­muk­ses­taan, että vaik­ka Bri­tann­ian pasi­fistit tarkoit­ti­vat hyvää, he oli­vat silti “objek­ti­ivis­es­ti fasis­te­ja”. Samas­sa mielessä Tuomio­jan blogi­postaus on objek­ti­ivis­es­ti oikeis­to­lainen, vaik­ka Tuomio­ja itse on vasemmistolainen.

    Mut­ta objek­ti­ivi­nen-adjek­ti­ivin tämä käyt­tö­ta­pa on viime vuosikym­meninä vähän jäänyt käytöstä. Laa­jalle levin­nyt se joka tapauk­ses­sa oli, ja sietäisi elvyttää.

    Vastaa

30. Raimo K: En ole talousti­eteil­i­jä enkä tunne tarkasti Var­ti­aisen ase­maa siinä, mut­ta kyl­lä Suomenkin talouteen esite­tyt ns. ter­ve­hdyt­tämiskeinot osit­tain muis­tut­ta­vat Chicagon koulukun­nan oppe­ja, joiden seu­rauk­se­na rikkaat ovat rikas­tuneet (val­tavasti) ja köy­hät köyhtyneet. 

    Ns. Chicagon koulukun­ta, kuten aka­teemiset koulukun­nat yleen­säkin, koos­t­uu yksilöistä. Heil­lä on eri­laisia kiin­nos­tuk­sen kohtei­ta ja pain­o­tuk­sia, ja hei­dän ajat­telu­aan voidaan käyt­tään monien keskenään hyvin eri­lais­ten asioiden ajamiseen.

    Ärsyt­tääkö esimerkik­si se, että val­tio­varain­min­is­ter­iön virkamiehet ovat keskimäärin kokoomus­laisem­pia kuin Suomen kansa – tai se, että maat­alous­min­is­ter­iön virkamiehet ovat keskimäärin kepu­laisem­pia kuin Suomen kansa? Nämä ovat esimerkke­jä ns. sään­te­ly­loukus­ta, jon­ka käsit­teen kek­si ja jon­ka ilmiönä toi talousti­eteessä keskustelun kohteek­si Chicagon koulukun­taa edus­ta­va George Stigler. (Hän ei pitänyt sään­te­ly­loukku­ja hyvänä asiana vaan huonona.)

    Kan­natatko sitä, että saas­tut­ta­ja mak­saa, niin että esimerkik­si ilmas­ton­muu­tos­ta koete­taan hillitä päästökau­pal­la sen sijaan että saas­tut­ta­mi­nen olisi ilmaista? Eräs tärkeä aja­tusku­vio, jol­la tätä on usein halut­tu perustel­la (oikein tai väärin), on Coasen teo­reema, jon­ka kehit­täjä oli Chicagon koulukun­taa edus­ta­va Ronald Coase.

    Ja niin edelleen.

    Mut­ta kos­ka halu­at itse yhdis­tää Juhana Var­ti­aisen Chicagon koulukun­taan, niin etsipä nyt sit­ten koulukun­nan edus­ta­jien kir­joituk­sista edes muu­ta­ma tek­stiko­h­ta, jois­sa he käyt­tävät sel­l­aisia ilmaisu­ja kuin “laa­ja julki­nen talous”, “laa­ja hyv­in­voin­ti­val­tio” tai “laa­ja pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio” – posi­ti­ivises­sa sävyssä. Var­ti­ainen käyt­ti jo pelkästään lyhyessä ehdokku­us­puheessaan kaikkia kolmea ja aset­tui täysin yksiselit­teis­es­ti niiden puolelle niiden vas­tus­ta­jia vas­taan: “Laa­ja julki­nen talous – – mei­dän jokaisen paras tur­va.” Mis­sä näin sanoo esimerkik­si Stigler, Coase, Frank Knight, Robert Lucas, Gary Beck­er, Mil­ton Fried­man tai Eugene Fama?

    ja olen myös pan­nut merkille sen, kuin­ka Ruot­si por­vari­val­lan aikana on taantunut. 

    Menipä taloudel­la huonos­ti tai hyvin, Ruotsin tulon­jako gini-ker­toimel­la mitat­tuna on vuodes­ta toiseen noin 10–20 % tasaisem­pi kuin Suomen (riip­puen siitä, las­ke­taanko bud­jet­ti­ra­hoit­teiset hyv­in­voin­tipalve­lut tulok­si vai ei).

    Euro­statin mittareil­la vuon­na 2011 kär­si “vakavas­ta aineel­lis­es­ta puut­teesta” 1,2 % ruot­salai­sista, mut­ta 3,2 % suo­ma­lai­sista. “Köy­hyy­den tai sosi­aalisen syr­jäy­tymisen vaaras­sa” oli 16,1 % ruot­salai­sista (EU-maid­en kol­man­nek­si pienin luke­ma), mut­ta 17,9 % suomalaisista.

    Miesten eli­na­jan­odote oli vuo­den 2011 Ruot­sis­sa 79,8 vuot­ta ja Suomes­sa 77,6 vuot­ta. Miesten ja nais­ten keskiar­vot oli­vat 81,7 ja 80,7.

    Vuon­na 2011 julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä oli Suomes­sa 22,8 % ja Ruot­sis­sa 26,0 %.

    Kokon­aisveroaste oli vuo­den 2011 Ruot­sis­sa 44,3 % ja Suomes­sa 43,4 %.

    Törkeistä veropetok­sista tuomi­tu­ista saa Ruot­sis­sa ehdo­ton­ta vankeut­ta 85 %, Suomes­sa alle 10 %.

    Ruot­sis­sa yli 35 % ener­gias­ta on uusi­u­tu­vaa, Suomes­sa noin 25 %.

    Eduskun­tavaalien äänestyspros­ent­ti oli Ruot­sis­sa viimek­si 85,8 ja Suomes­sa 70,4. Vasem­mistop­uolueet sai­vat Ruot­sis­sa 36,7 % äänistä, Suomes­sa 27,2 %.

    Ruotsin työl­lisyysaste on noin 74 %, Suomen noin 69 %.

    Ruotsin viime vuo­den talouskasvu oli +2,7 %, Suomen ‑0,2 %.

    Halu­aisin todel­la kiihkeästi, että Suo­mi suis­tuu siihen oikeis­to­laiseen, julk­ista sek­to­ria naker­tavien veron­vi­haa­jien ihan­noimaan köy­hyy­teen ja kur­ju­u­teen, jos­sa Ruot­si näi­den luku­jen val­os­sa kituu tuskissaan. Mieluiten siir­ty­isin siihen heti huomenna.

    Vastaa

31. Mitä hal­pahin­taiseen pop­ulis­mi­in tulee, kolme viimeistä point­tia Stub­bin kaikki­aan viiden kohdan ohjel­mas­ta julkisen talouden ter­ve­hdyt­tämisek­si oli­vat käsit­tääk­seni “val­tion toimin­nan tehost­a­mi­nen”, kehi­tysy­hteistyöstä leikkaami­nen ja min­is­te­rien palkko­jen alentaminen.

    Vastaa

32. Tämä luo kyl­lä uuden ongel­man äänestyspäätök­sen teon kanssa. Var­ti­ainen on niin hyvä tyyp­pi että hänet pitää saa­da eduskun­taan. Lisäk­si pidän parem­pana että kokoomus olisi toisek­si suurin: sil­loin heil­lä olisi etu hal­li­tuk­seen pääsys­tä. Demarei­den hal­li­tus­vas­tuu vaan ei ole Suomelle hyväk­si puolueen nykyti­las­sa. Täl­lä ker­taa myös tun­tuu että vihreille annet­tu ääni menisi hie­man “hukkaan” kos­ka luulen että puolue on menos­sa oppo­si­tioon joka tapauksessa.

    Vastaa

33. Euro­statin mittareil­la vuon­na 2011 kär­si “vakavas­ta aineel­lis­es­ta puut­teesta” 1,2 % ruot­salai­sista, mut­ta 3,2 % suo­ma­lai­sista. “Köy­hyy­den tai sosi­aalisen syr­jäy­tymisen vaaras­sa” oli 16,1 % ruot­salai­sista (EU-maid­en kol­man­nek­si pienin luke­ma), mut­ta 17,9 % suomalaisista.

    Miesten eli­na­jan­odote oli vuo­den 2011 Ruot­sis­sa 79,8 vuot­ta ja Suomes­sa 77,6 vuot­ta. Miesten ja nais­ten keskiar­vot oli­vat 81,7 ja 80,7.

    Vuon­na 2011 julkisen sek­torin työn­tek­i­jöitä oli Suomes­sa 22,8 % ja Ruot­sis­sa 26,0 %.

    Kokon­aisveroaste oli vuo­den 2011 Ruot­sis­sa 44,3 % ja Suomes­sa 43,4 %.

    Törkeistä veropetok­sista tuomi­tu­ista saa Ruot­sis­sa ehdo­ton­ta vankeut­ta 85 %, Suomes­sa alle 10 %.

    Ruot­sis­sa yli 35 % ener­gias­ta on uusi­u­tu­vaa, Suomes­sa noin 25 %.

    Eduskun­tavaalien äänestyspros­ent­ti oli Ruot­sis­sa viimek­si 85,8 ja Suomes­sa 70,4. Vasem­mistop­uolueet sai­vat Ruot­sis­sa 36,7 % äänistä, Suomes­sa 27,2 %.

    Ruotsin työl­lisyysaste on noin 74 %, Suomen noin 69 %.

    Ruotsin viime vuo­den talouskasvu oli +2,7 %, Suomen ‑0,2 %.

    Halu­aisin todel­la kiihkeästi, että Suo­mi suis­tuu siihen oikeis­to­laiseen, julk­ista sek­to­ria naker­tavien veron­vi­haa­jien ihan­noimaan köy­hyy­teen ja kur­ju­u­teen, jos­sa Ruot­si näi­den luku­jen val­os­sa kituu tuskissaan. Mieluiten siir­ty­isin siihen heti huomenna. 

    Merkit­tävin syy edel­liseen on se, että Ruot­si ei ole EMU-jäsen mut­ta Suo­mi on.

    Joten suosit­te­len äänestämään puoluet­ta, joka ajaa asi­aan muutosta.

    Vastaa

34. Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio, kun sil­lä tarkoite­taan korkeaa vero­tus­ta ja sen tulon jakamista julkisen sek­torin kaut­ta, on tien­sä päässä. Tämä kos­kee koko Euroop­paa. Sosi­aalidemokraat­ti­nen jatku­mo on Etelä ‑Amerikkalainen sosial­is­mi ala Venezuela. Kokoomuk­sen ajat­telu on aina ollut amerikkalaista kon­ser­vatismia. Itse pidän kon­ser­vati­ivista vai­h­toe­htoa, hait­toi­neenkin, parempana.
    Euroopan vapaa pudo­tus jatkuu, kunnes kehi­tys­mais­sa pystytään, täy­del­lä vat­sal­la, vaa­ti­maan sitä pohjo­is­maista hyvinvointiyhteiskuntaa.

    Vastaa

35. häm­mästynyt luke­mas­taan:
    Talousop­pi­neet maail­mal­la pitävät vääränä juuri sitä leikkaus­poli­ti­ikkaa, jota tääl­lä ollaan jatka­mas­sa, vaik­ka selkeästi on näkyvis­sä että lin­ja vie entistä syvem­mälle kurimukseen. 

    Jos olet per*eillyt taloute­si kuralle ei ole talous­poli­ti­ikkaa joka taikatem­pun tavoin muut­taisi kaiken entiselleen vaan edessä on aina itkua ja hammastenkiristystä.

    Ain­oa järkevä asia täl­löin on opetel­la kon­stit joiden avul­la et enää koskaan joudu samaan tilanteeseen uudestaan.

    Niitä kut­stu­taan leikkauksiksi.

    Vastaa

36. Tuos­sa edel­lä Vei­jo Kavonuis kir­joit­ti: “Ongel­ma on yri­tys­ten johdossa,jossa ei pystytä uud­is­ta­maan tuot­tei­ta, palvelui­ta, tuotan­to­tapo­ja ja markki­noin­tia, vaik­ka rahaa olisi käyutössä säkkikaupalla”

    Vei­jo on oikeil­la jäljil­lä, sil­lä nyt suuryri­tys­ten lisäk­si myöskään PK-yri­tyk­set eivät pysty uud­is­tu­maan Suomes­sa ja ovatkin pan­neet maan investointi-boikottiin.

    Koska­pa suury­htiöt ovat jo paljolti hylän­neet Suomen, “pääon­gel­mana” ovat ne noin 2000 kasvukyky­istä keskisu­ur­ta fir­maa, jot­ka eivät tääl­lä investoi ja työllistä.

    Mis­tähän tämä sit­ten oikein johtuu?

    Ettei vaan johdu siitä, että Suo­mi on investoin­tien kannal­ta täysin kil­pailukyvytön maa, eli fir­mo­jen johto on kyken­emätön tekemään huono­ja investointeja?

    Vai joh­tu­isiko se siitä, että yri­tyk­set kyl­lä investoi­vat ja työl­listävät, mut­ta jos­sain muus­sa maassa?

    Sitä kan­nat­taisi miet­tiä oikein kun­nol­la, sil­lä Suo­mi ei lähde koskaan nousu­un, niin kauan kuin tämä boikot­ti jatkuu.

    Sep­po Korppoo
    Huolestunut suo­ma­lainen yrit­täjä jo 26 vuot­ta, joka ei halu­aisi boiko­toi­da Suomea.

    Vastaa

37. Iskä: Merkit­tävin syy edel­liseen on se, että Ruot­si ei ole EMU-jäsen mut­ta Suo­mi on. 

    Kuin­ka ollakaan, Var­ti­ainen on jo puoli­toista vuot­ta sit­ten omis­tanut kokon­aisen kir­joituk­sen tähän argu­ment­ti­in vas­taamiselle: Kru­unuka­teut­ta?

    Eero Kär­ki: Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio, kun sil­lä tarkoite­taan korkeaa vero­tus­ta ja sen tulon jakamista julkisen sek­torin kaut­ta, on tien­sä päässä. Tämä kos­kee koko Euroop­paa. – – Kokoomuk­sen ajat­telu on aina ollut amerikkalaista kon­ser­vatismia. Itse pidän kon­ser­vati­ivista vai­h­toe­htoa, hait­toi­neenkin, parempana. 

    “On roska­puhet­ta väit­tää, ettei meil­lä olisi enää varaa hyv­in­voin­ti­val­tioon. Meil­lä ei ole varaa oikeas­t­aan mihinkään muuhun. Tämä on ihan lois­ta­va yhteiskuntamalli.”
    – Juhana Var­ti­ainen (kok) Nos­te-lehdessä 2/2013

    Vastaa

38. Tun­nistan itseäni Osmon ana­ly­y­sistä itses­tään ja Juhana Var­ti­ais­es­ta. Jos van­ha edis­tyspuolue olisi vielä ole­mas­sa, me kaik­ki (ja ehkä jopa Erk­ki Tuomio­ja) saat­taisimme olla sen jäseniä. Tun­nistan myös sen kylmän oikeis­to­laisu­u­den, jon­ka Osmo näkee kokoomuk­ses­sa, ja vähän ihmette­len, eikö Juhana Var­ti­ainen sitä tunnista.

    Toivoisin oman rakkaan SDP:ni palaa­van järk­il­in­joille. Väinö Tan­ner­in, Mauno Koivis­ton, Kale­vi Sor­san ja Paa­vo Lip­posen puolueesta on tul­lut tul­lut kas­troitu SAK:n poli­it­ti­nen siipi, joka hala­jaa ääniä maail­man muu­tos­ta pelkääviltä ja seniileiltä.

    Olen pahoil­lani, että joudun sanomaan tämän: SDP yrit­tää miel­lyt­tää yli 60-vuo­ti­ai­ta paikalleen jämähtäneitä, jot­ka kaipaa­vat men­neisyy­teen, ja sel­l­aisia hyväo­saisia teol­lisu­usa­lo­jen työn­tek­i­jöitä, joiden suurin intres­si on pitää yllä omia ylim­i­toitet­tu­ja etu­jaan. Myös kun­tien työn­tek­i­jöi­den etu­jen valvom­i­nen on muo­dos­tunut puolueelle päämääräk­si itsessään. Laa­jaa julk­ista sek­to­ria ylläpi­de­tään liian usein työn­tek­i­jöitä, ei kun­ta­laisia varten.

    Sosi­aalidemokra­t­ian pitäisi olla maail­man muokkaamista parem­mak­si ja kykyä uud­is­tuk­si­in, ei dog­maat­tista jäh­mettymistä van­haan. Kon­ser­vati­ivi­su­us ja dog­maat­tisu­us ovat jäh­mettäneet puolueeni. Olen surullinen.

    Vastaa

39. Tom­mi Uschanov: Menipä taloudel­la huonos­ti tai hyvin, Ruotsi…

    Ruot­sis­sa yli 35 % ener­gias­ta on uusi­u­tu­vaa, Suomes­sa noin 25 %. 

    Kiitok­sia hyvästä Ruot­si-kat­sauk­ses­ta, siel­lä kiis­tat­ta on moni eri­tyis­es­ti työhön liit­tyvä asia meitä parem­min, joten kan­nat­taisi yrit­tää ottaa mallia. Mut­ta ylläol­e­va johtuu läh­es yksi­no­maan maanti­eteestä, ei poli­ti­ikas­ta. Ruot­sis­sa on enem­män vir­taavaa vet­tä kuin meil­lä, joten siel­lä on enem­män vesivoimaa.

    Sen kanssa poli­ti­ikalla kyl­lä on paljonkin tekemistä, että Ruot­sis­sa ei sähkön­tuotan­nos­sa ihmeem­min fos­si­il­isia käytetä. Ydin­voiman suuri määrä men­nee kuitenkin enem­män demarien kuin por­varien piikkiin.

    Vastaa

40. JTS: Var­ti­aista äänestämäl­lä saa Edukun­taan joukon ääri­oikeis­to­laisia hörhöjä aja­maan todel­la rikkaiden asioita.

    Ja ajat­tele, vielä todel­la surkei­ta hörhöjä siinä hom­mas­sa. Kokkar­it ovat olleet hal­li­tus­val­las­sa kahdek­san vuot­ta, ja sinä aikana sekä per­in­tövero­tus­ta että pääo­mat­ulovero­tus­ta että korkei­den ansio­tu­lo­jen että korkei­den eläkkei­den vero­tus­ta on kiris­tet­ty. Sen sijaan sitä ennen puna­mul­ta poisti varallisuusveron.

    Taisi olla muuten vielä sama puolue, joka Sari Sairaan­hoita­jan avus­tuk­sel­la onnis­tui tuhoa­maan Suomen kilpailukykyä.

    Pienel­lä pohtimisel­la löy­tyy kuitenkin yksi ryh­mä, jon­ka edut ovat paran­tuneet: suo­ma­lais­ten yri­tys­ten ulko­maalaiset omis­ta­jat. Ne hyö­tyvät yhteisöveron alen­nuk­ses­ta eivätkä kär­si pääo­mat­ulovero­tuk­sen kiristämisestä.

    Joten jos suo­ma­laiset super­rikkaat ovat takana mak­samas­sa kokoomus­ta puolelleen, rahalle on tul­lut todel­la huonos­ti vastinet­ta. Joko ulko­maiset tahot ovat mak­sa­neet parem­min tai Osmo on oike­as­sa: fik­sut por­var­it eivät ryhdy poli­itikoik­si. Veikkaan jälkim­mäistä, vaik­ka yhteisöveron laskus­sa EK ei ehkä ihan osaton ollut, ja siel­lä ulko­maisel­la omis­tuk­sel­la voi ainakin teo­ri­as­sa olla vähän äänivaltaakin.

    Vastaa

41. DocX:
    Mitä hal­pahin­taiseen pop­ulis­mi­in tulee, kolme viimeistä point­tia Stub­bin kaikki­aan viiden kohdan ohjel­mas­ta julkisen talouden ter­ve­hdyt­tämisek­si oli­vat käsit­tääk­seni “val­tion toimin­nan tehost­a­mi­nen”, kehi­tysy­hteistyöstä leikkaami­nen ja min­is­te­rien palkko­jen alentaminen.

    Min­is­tereiltä pitää leika­ta ei sik­si, että se vaikut­taisi mihinkään, vaan sik­si että leikkauk­set oli­si­vat hyväksyt­tävämpiä. Ben Z selit­ti tämän aika tyh­jen­tävästi omas­sa ohjelmassaan:

    Benin leikkaus­lis­tan koh­ta II:
    “Pop­ulis­mia”

    , (sanovat mon­et poli­itikot ja taloudelli­nen eliitti)

    Kun joudu­taan tekemään merkit­täviä säästöpäätök­siä, on vält­tämätön­tä, että pyritään oikeu­den­mukaisu­u­teen ja tas­a­puolisu­u­teen sekä siihen, että mah­dol­lisim­man mon­et ovat näis­sä vält­tämät­tömis­sä talkois­sa mukana. Samoin on pidet­tävä mielessä tasaval­lan pres­i­dent­ti Sauli Niin­istön seu­raa­vat viisaat sanat: ”Kan­namme kovasti huol­ta hin­tak­il­pailukykymme ja val­tion­talouden tilas­ta. Moni puhu­ja on pää­tynyt siihen, että ehdot­tomasti jonkun on jostain luovut­ta­va. Pääsään­töis­es­ti jonkun toisen kuin vaa­timuk­sen esit­täjän itsen­sä. Jos aidosti halu­aa vaikut­taa, nyt pitää esit­tää, että tästä meille tärkeästä edus­ta me luovumme, mis­tä te?”

    Edel­lä maini­tu­il­la perusteil­la esitän seu­raavas­sa ensi vaa­likaudek­si säästöjä, joiden kokon­aistaloudelli­nen merk­i­tys on läh­es olema­ton, mut­ta joil­la on vähin­tään sym­bol­ista arvoa ja ennen kaikkea merk­i­tys­tä edel­lä esitet­ty­jen rankko­jen säästö­jen yleisen hyväksyt­tävyy­den kannal­ta. Samal­la tulee toiv­ot­tavasti jokaiselle selväk­si, että näil­lä säästöil­lä ei todel­lakaan voi mil­lään taval­la kor­va­ta edel­lä mainit­tu­ja todel­lisia säästöjä.”

    http://www.benkku.fi/benin-lista/

    Huo­matkaa­pa muuten että Zyskow­iz ennusti täysin oikein mm. Erk­ki Tuomio­jan reak­tion noi­hin esitet­ty­i­hin leikkauksiin! 

    Toisek­si, kehi­tysy­hteistyöstä leikkaamista ei voi mitenkään pitää pelkästään pop­ulis­tise­na leikkauk­se­na. Kehy-rahat ovat jotain 1,2 mil­jar­dia vuodessa (http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15392) ollen suun­nilleen samal­la tasol­la, mitä Suo­mi mak­saa maat­alous­tukiea omas­ta pus­sis­taan vil­jeli­jöille (tämän päälle tulee EU-tuki, joka tietenkin kan­nat­taa ottaa vastaan). 

    Jos kaik­ki noin iljardin euron koh­dat ovat “pop­ulis­mia” niin sit­ten ei jää paljoa muu­ta kuin sosi­aali- ja ter­veys­menot, mis­tä leika­ta. Ja nekin voi aina palastel­la mil­jardin siivui­hin ja tode­ta “pop­ulis­mia”.

    Vastaa

42. Iskä: Merkit­tävin syy edel­liseen on se, että Ruot­si ei ole EMU-jäsen mut­ta Suo­mi on.

    Euron käyt­tämi­nen pois­taa yhden työkalun käytöstä, mut­ta perussyy ongelmi­in on kyl­lä ihan muu. Työvoimakus­tan­nusten pitäisi hei­jas­taa tuot­tavu­ut­ta, ja Suomes­sa ne ovat karan­neet käsistä. Ehkä vielä isom­pi ongel­ma on se, että Suomes­sa työl­lisyysaste on paljon heikom­pi. Meil­lä tehdään vähem­män töitä kuin naa­puris­sa, ja lisäk­si se työ on paljon epä­ta­saisem­min jakaantunut.

    Nämä asi­at Ruot­sikin on joutunut hoita­maan poli­it­tisil­la päätök­sil­lä kuntoon.

    Vastaa

43. Tässä “surkeat johtajat”-valituksessa aina uno­htuu että mitä vaikeampi ympäristö, sitä parem­mat johta­jat tarvi­taan. Jos me luomme super­jäykän yhteiskun­nan niin tot­ta tosi­aan, ain­oas­taan kaikkein parhaim­mat johta­jat pär­jäävät ja lop­ut fir­moista menee konkurssi­in ja pistävät pil­lit pussiin.

    Mitä vaikeampi bis­nesym­päristö — sitä parem­m­mat johta­jat tarvi­taan. Näin­hän se menee.

    Jos halu­amme todel­lakin vain kaikkein parhaat ihmiset johto­hom­mi­in, niin ehdotan että nos­te­taan kaikkia vero­ja 50%. Tämän jäl­keen kaik­ki keskinker­taiset fir­mat menevät yksinker­tais­es­ti konkurssi­in ja jäl­jelle jää vain todel­lisia helmiä. Eri­tyis­es­ti vien­ti­te­ol­lisu­u­teen ei jää mitään muu­ta kuin huip­putuot­ta­vat fir­mat huippujohtajineen! 

    Esimerkik­si suo­ma­laiseen kaup­paa ei jäisi kuin ihan huiput jos arvon­lisävero korotet­taisi­in vaikka­pa 40%:iin, ulko­maalaiset jyräi­sivät kaik­ki keskinker­taiset verkkokau­pat men­nen tullen.

    Vastaa

44. OS: Jos olisin tien­nyt, että Juhana edes hark­it­see siir­tymistä VATT:in yli­jo­hta­jan paikalta poli­ti­ikkaan, olisin tehnyt kaikkeni houkutel­lak­seni hänet vihreisi­in, mut­ta moinen mah­dol­lisu­us ei tul­lut mieleenikään. Jos Juhana olisi nyt vihrei­den ehdokkaana eduskun­tavaaleis­sa, olisin minäkin.

    Näkökul­ma on ymmär­ret­tävä, mut­ta Var­ti­aisen val­in­ta on myös yhtä lail­la ymmär­ret­tävä. Jos Stubb on hätäpäis­sään luvan­nut hänelle näkyvän paikan puolueen talousvi­isaana, Var­ti­ainen tulee samaan paljon tilaa, oli puolue oppo­si­tios­sa tai hallituksessa.

    Kokoomuk­sen kannal­ta tämä on tietenkin vaale­ja ajatellen lot­tovoit­to uskot­tavu­u­den osalta. Äänestyskäyt­täy­tymisessä on kuitenkin vähän vaikea kek­siä, mis­tä lisä-äänet tuli­si­vat. Oikeis­tode­mar­it ovat jo siir­tyneet kokoomus­ta äänestämään. Ehkä tuol­la voi saa­da muu­ta­man äänen vaik­ka vihreiltä, mut­ta en oikein sitäkään usko, kos­ka sinivihre­itä äänestäjiä on jo paljon lip­sunut kokoomukselle.

    (Ylipäätään gallupit näyt­tävät siltä, että kokoomuk­sen kadon­neet äänet ovat men­neet keskustalle, ja sil­loin maanti­eteel­lä on iso merk­i­tys. Siinä ei Var­ti­ainen auta.)

    Mieleeni jopa juo­lah­taa sel­l­ainen aja­tus, että kokoomuk­selle Var­ti­ainen voi olla hyödyl­lisin oppo­si­tios­sa. Sieltä voi heit­tää hyvinkin paljon vaikeasti ohitet­tavia asioi­ta hal­li­tuk­selle pureskeltavak­si, ja samal­la kokoomus petaa vuo­den 2019 vaalivoit­toa. Kokoomuk­sen pelko voi olla tehokkaampi ase kuin kokoomus hal­li­tuk­ses­sa, oppo­si­tios­sa kun pieni sekoilu ei haittaa.

    Hal­li­tuk­ses­sa taas Var­ti­aisel­la olisi var­masti paljon annet­tavaa talousosaamisen sar­al­ta, mut­ta kun se annet­ta­va tör­mää poli­it­tisi­in reali­teet­tei­hin ensin oman puolueen sisäl­lä ja sit­ten hal­li­tuskump­panien kanssa, siitä ei vält­tämät­tä jää kuin turhau­mia jäljelle.

    Se tosin häilähti vähän mielessä, että olisiko Var­ti­ainen voin­ut siir­tyä Sip­ilän tal­li­in. Keskustal­lakin toden­näköisenä päämin­is­teripuolueena olisi ollut käyt­töä talousosaamiselle. Sip­ilä on kyl­lä ollut hyvä yri­tysjo­hta­ja, mut­ta kansan­talous­puolel­la hän ei ihan vaku­u­ta. Voi tietysti olla, että Var­ti­aisen kannal­ta keskus­tan ehdokku­us Helsin­gin vaalipi­iris­sä olisi ollut huono veto.

    Vastaa

45. Viherinssi:

    Kokoomuk­sen kannal­ta tämä on tietenkin vaale­ja ajatellen lot­tovoit­to uskot­tavu­u­den osalta. Äänestyskäyt­täy­tymisessä on kuitenkin vähän vaikea kek­siä, mis­tä lisä-äänet tuli­si­vat. Oikeis­tode­mar­it ovat jo siir­tyneet kokoomus­ta äänestämään. 

    Emme ole siirtyneet.

    Vastaa

46. Viherinssi, Var­ti­aisel­la ei ole mitään asi­aa Keskus­taan ja syykin on yksinker­tainen: hän on täysin eri mieltä Keskustalle äärim­mäisen pyhistä asioista.

    Tässä on Var­ti­aisen haas­tat­telus­ta kolme poim­intaa, mitä Ruot­sis­sa on hänen mielestä tehty paremmin:

    - Ruot­sis­sa maat­alous­tu­ki käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen lopetet­ti­in jo 1960–1970 ‑luvuil­la.

    - Voimakas kaupungis­tu­mi­nen on tukenut teol­lis­tu­mista ja monipuolis­tanut elinkeinorakennetta. 

    - Suomes­sa on har­joitet­tu enem­män alue- ja maat­alous­poli­ti­ikkaa ja siitä joudu­taan nyt maksamaan ”

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/25/juhana-vartiainen-ruotsissa-tehdaan-parempaa-talouspolitiikkaa

    Vastaa

47. Andy:
    Tämä luo kyl­lä uuden ongel­man äänestyspäätök­sen teon kanssa. Var­ti­ainen on niin hyvä tyyp­pi että hänet pitää saa­da eduskun­taan. Lisäk­si pidän parem­pana että kokoomus olisi toisek­si suurin: sil­loin heil­lä olisi etu hal­li­tuk­seen pääsys­tä. Demarei­den hal­li­tus­vas­tuu vaan ei ole Suomelle­hyväk­si puolueen nykyti­las­sa. Täl­lä ker­taa myös tun­tuu että vihreille annet­tu ääni menisi hie­man “hukkaan” kos­ka luulen että puolue on menos­sa oppo­si­tioon joka tapauksessa.

    Vaan kun ei sinne tarvi­ta hyviä tyyppe­jä, vaan niitä, jot­ka osaa­vat laskea kokon­aiskus­tan­nuk­set ja ymmärtävät, että on otet­ta­va huomioon myös se, mitä ihmisille tapahtuu. 

    Jos halu­taan hal­patyövoimaa tekemään töitä niin pienel­lä pal­ka­lla, että tarvi­taan veron­mak­sa­jat mak­samaan toimeen­tu­lo­tukea sen lisäk­si, se tarkoit­taa, että suo­ma­laiset köy­htyvät lisää, ostovoimaa ei syn­ny, köy­hyy­dessä elävät suo­ma­lais­lapset menet­tävät mah­dol­lisuuk­si­aan, sairas­tu­vu­us lisään­tyy… kovin pieni ilo sen rin­nal­la on yri­tys­ten saa­ma voitto. 

    Samainen vei­jari on halun­nut pien­ten las­ten äid­it töi­hin, mikä olisi aiheut­tanut miljoonien kun­tako­htaiset lisäkus­tan­nuk­set päiväko­tien lisärak­en­tamisel­la ja päivähoitokus­tan­nuk­sil­la. Koti­hoidon­tu­ki kun on pienem­pi kuin yhden tai use­am­man lapsen aiheut­ta­man päivähoit­o­mak­sun verokus­tan­nus. Työhön­palaa­vat äidit/vanhemmat veisivät vain ne vähätkin pätkä­työmah­dol­lisu­udet vas­tavalmis­tunei­ta. Olisi jär­jetön­tä pakot­taa äid­it töi­hin, pienokaiset hoitoon ja pitää nuoret työtä etsivät työttöminä. 

    En hur­raisi tuo­ta logiikkaa.On huolestut­tavaa, jos suurem­pikin joukko harhau­tuu poluille, joil­la todel­lisu­us ei ole se, mikä ensisi­jais­es­ti ote­taan suun­nitelmis­sa huomioon. Onnek­si on paljon niitä, jot­ka hymähtelevät moisille ajatuksenjuoksuille

    Vastaa

48. Leikkauk­sil­la on aina seu­rauk­sia väestörakenteeseen.

    Hyvä esimek­ki meil­lä on 60–70-ja vielä 80-luvultakin

    Suo­mi oli jäänyt jäl­keen muus­ta Euroopas­ta niin palkois­sa kuin sosi­aal­i­tur­vas­sa. Niin­pä jo sodan jäl­keen muut­toli­ike ulos oli kohta­laista , mut­ta 60-luvun lop­ul­la käyn­nistyi joukkopako, kun ihmiset huo­ma­si­vat, että Ruot­sis­sa palkat ovat 30–50 % parem­mat ja maas­sa on kun­non sosi­aal­i­tur­va , niin­pä parhaina vuosi­na jopa 40000 ihmistä lähti Ruot­si­in ja muualle maail­maan. Kesälomien jäl­keen tehdass­salit kumi­si­vat tyhjyyt­tä, kun suku­loimana tulleet Ruotsin suku­laiset veivät täy­den Vol­vo lastin työväkeä Ruotsiin

    Niin­pä Suomes­sa eli­it­ti panikoi ja kek­sit­ti­in kaiken­laista esim lomaltapaluuraha

    Työaikaa lyhen­net­ti­in samalle tasolle kuin muual­la Euoopas­sa ja sosi­aal­i­tur­va luoti­in ja keski­tysleir­it purettiin.

    Nyt Bal­tia ja Puo­la kär­sivät tästä ongel­mas­ta, mut­ta enää ei tarvi­ta paljoa kun uusi muut­to kyn­nistyy myös Suomessa.Saksa on otolli­nen kohde, sil­lä siel­lä suuret ikälu­okat ovat himen myöhem­min syn­tyneitä kuin Suomes­sa ja hei­dän pois­tu­misen­sa työelämästä on alkanut.

    Mas­samaas­ta­muu­tolle on ole­mas­sa poh­ja, tarvi­taan vain sysäys mil­loin se käynnistyy.

    Suo­ma­lainen on var­masti paljon arvoste­tumpi ja halu­tu­mi maa­han­muut­ta­ja Sak­sas­sa kuin turkki­lainen verrokki

    Vastaa

49. Viherinssi: Euron käyt­tämi­nen pois­taa yhden työkalun käytöstä, mut­ta perussyy ongelmi­in on kyl­lä ihan muu. Työvoimakus­tan­nusten pitäisi hei­jas­taa tuot­tavu­ut­ta, ja Suomes­sa ne ovat karan­neet käsistä. Ehkä vielä isom­pi ongel­ma on se, että Suomes­sa työl­lisyysaste on paljon heikompi. 

    Oman val­u­u­tan puut­tumi­nen pois­taa “yhden työkalun” käytöstä samoin kuin veden tulon katkaisu pois­taa yhden keinon käytöstä kuiv­u­ud­es­ta kär­sivän pel­lon hoi­dos­sa. Työvoimakus­tan­nuk­set ovat liian korkeat, tot­ta. Siinä vai­heessa kun vien­ti sukel­si, kel­lu­va val­u­ut­ta olisi painunut mukana palaut­taen kil­pailuk­tyvyn. Vien­ti ei ole toipunut, rahaa ei riitä koti­markki­noillekaan, joten työl­lisyys on heikko ja huonone­maan päin. 

    Euro ei ole syy sille, että Nokial­la sakkasi, mut­ta se on syy sille, ettei Suo­mi ole kyen­nyt tilanteeseen sopeu­tu­maan. Tar­jol­la olleet vai­h­toe­hdot ovat olleet käytän­nössä nykyi­nen ei tehdä mitään (tilanne jatkuu huonona), tai sit­ten sisäi­nen deval­vaa­tio mallia Kreik­ka (tai Sak­sa 1930-luvun alussa)

    Vastaa

50. Tom­mi Uschanov: Kuin­ka ollakaan, Var­ti­ainen on jo puoli­toista vuot­ta sit­ten omis­tanut kokon­aisen kir­joituk­sen tähän argu­ment­ti­in vas­taamiselle: Kru­unuka­teut­ta?

    Mut­ta onko kir­joituk­ses­sa jotain, jon­ka pitäisi herät­tää luk­i­jas­saan muu­takin kuin myötähäpeätä?

    Ihan oikeasti: inflaa­tiopeikko kurkkii nurkan takana? Mitä olikaan euroalueen core-inflaa­tio viime aikoina, mihin suun­taan se on matkalla? 

    Inflaa­tion kiihdyt­täi­men ei luo pitkäl­lä aikavälil­lä hyv­in­voin­tia — Ei vai Var­ti­ainen, ei edes kansan­talouden ollessa deflaa­tion rajoilla?

    Ei siis usko sen enem­pää fiskaaliseen kuin rahapoli­it­tiseen elvy­tyk­seen. Selvä — mut­ta jos menee Key­nesin ohel­la myös Mil­ton Fried­manin oikeal­ta puolelta ohi niin että humah­taa, niin on minus­ta syväl­lä hörhölaak­sos­sa. Sopii kyl­lä Kataisen ja Stub­bin kaverik­si. Valitet­tavasti vain kun kiin­teitä val­u­u­takursse­ja (nyt euro‑, sil­loin kul­takan­taa) ja Var­ti­aisen niin rakas­ta­maa “sisäistä deval­vaa­tio­ta” (= palko­jen leikkaamista) kokeilti­in suures­sa mit­takaavas­sa saati­in kau­pan­päälisenä kol­mas val­takun­ta ja toinen maailmansota.

    Vastaa

51. Toiv­ot­tavasti tämä ei ole viha­puhet­ta, mutta…

    Aina kun kuulen sanat “demari” ja “talousosaami­nen”, niin en ain­oas­taan poista varmistin­ta pis­toolis­tani, vaan tilaan myös tyk­istökeski­tyk­sen ja pari pom­mikonelaivueel­lista napalmia.

    Kos­ka Mauno Koivis­ton ansiot suo­ma­laisen demokra­t­ian ter­ve­hdyt­tämisessä Kekkosen ja suomet­tumisen ajan jäl­keen ovat kiis­tat­tomat, niin ken­ties on armol­lisem­paa, ennen kuin alamme käymään läpi hänen toim­intaansa val­tio­varain­min­is­ter­inä, Suomen Pankin pääjo­hta­jana, päämin­is­ter­inä ja presidenttinä.

    Vastaa

52. Viherinssi: Euron käyt­tämi­nen pois­taa yhden työkalun käytöstä, mut­ta perussyy ongelmi­in on kyl­lä ihan muu. Työvoimakus­tan­nusten pitäisi hei­jas­taa tuot­tavu­ut­ta, ja Suomes­sa ne ovat karan­neet käsistä. Ehkä vielä isom­pi ongel­ma on se, että Suomes­sa työl­lisyysaste on paljon heikom­pi. Meil­lä tehdään vähem­män töitä kuin naa­puris­sa, ja lisäk­si se työ on paljon epä­ta­saisem­min jakaantunut.

    Nämä asi­at Ruot­sikin on joutunut hoita­maan poli­it­tisil­la päätök­sil­lä kuntoon. 

    Ei markkin­taloudessa poli­it­tisil­la päätök­sil­lä hoide­ta mitään kun­toon, ei Ruot­sis­sa eikä muualla.

    Hyvä esimerk­ki ovat Kokoomuk­sen aja­mat vero­helpo­tuk­set yri­tyk­sille, joiden piti saat­taa taas pyörät pyörimään, mut­ta investoin­tien sijaan saati­in mehe­viä osinkoja.

    Vastaa

53. Eero Kär­ki:
    Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio, kun sil­lä tarkoite­taan korkeaa vero­tus­ta ja sen tulon jakamista julkisen sek­torin kaut­ta, on tien­sä päässä. Tämä kos­kee koko Euroop­paa. Sosi­aalidemokraat­ti­nen jatku­mo on Etelä ‑Amerikkalainen sosial­is­mi ala Venezuela.Kokoomuksen ajat­telu on aina ollut amerikkalaista kon­ser­vatismia. Itse pidän kon­ser­vati­ivista vai­h­toe­htoa, hait­toi­neenkin, parempana.
    Euroopan vapaa pudo­tus jatkuu, kunnes kehi­tys­mais­sa pystytään, täy­del­lä vat­sal­la, vaa­ti­maan sitä pohjo­is­maista hyvinvointiyhteiskuntaa. 

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta toimii varsin hyvin (vrt. Ruot­si, Tan­s­ka, Nor­ja), mut­ta nuo ihaile­masi amerikkalaiset talouso­pit ovat suis­ta­neet Etelä-Amerikan mai­ta kaaok­seen (Argen­ti­ina, Brasil­ia, Chile, Uruguay) — siel­lä voidaan puhua vapaas­ta pudotuksesta.

    Vastaa

54. Kokoomuk­sen sosi­aalilib­er­aal­isi­iv­en ja oikeis­tode­marien väli­nen aat­teelli­nen ero on monis­sa talous­poli­it­ti­sis­sa kysymyk­sis­sä häviävän pieni. Puolue­val­in­ta varsinkin demarien kesku­udessa voi olla lähin­nä häveliäisyyskysymys. Demar­ius tar­joaa piirun ver­ran ihmiskasvoisem­man kuor­ru­tuk­sen oma­lle ihmis- ja yhteiskuntakuvalle. 

    Vielä 1980-luvul­la Juhana Var­ti­aista saat­toi pitää jopa vasem­mis­tode­ma­ri­na. Sit­tem­min homo eco­nom­i­cus on loikan­nut oikealle. Hänen henk­i­nen kotin­sa on mielestäni jo pitkään ollut kokoomus. Ter­ve­hdin tyy­dy­tyk­sel­lä, että Var­ti­ainen rohkeni viimein tul­la “kaapista ulos”.

    Se, että hän kan­nat­taa laa­jaa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei vielä sinän­sä kel­paa todis­teek­si siitä, että hän olisi valin­nut väärän puolueen. Päin­vas­toin. Var­ti­ainen on vain oival­tanut parem­min kuin moni muu kokoomus­lainen, että laa­jas­ta val­tios­ta on mah­dol­lista muoka­ta oikein toimen­pitein markki­na­t­alouden primus motor, sen ver­ta pump­paa­va sydän. Saman asian on huo­man­nut myös moni muu, Six­ten Kork­man, Pekka Kuusi jne.

    Se mikä erot­taa Var­ti­aisen perus­de­marista, on kär­jis­te­tysti hänen halun­sa muoka­ta kansalais­ten sosi­aal­isia oikeuk­sia korostavas­ta hyv­in­voin­ti­val­tios­ta val­tio, jos­sa ei “velt­toil­la”, ja jos­sa työvoiman dekom­mod­i­fikaa­tiopy­rkimyk­sen sijaan pyritään työvoiman mah­dol­lisim­man laa­jaan rekom­mod­i­fikaa­tioon. Tässä yhteiskun­ta­mallis­sa hyv­in­voin­ti­val­tion ole­mas­saolon pääasialli­nen perustelu on sen kyvyssä mak­si­moi­da kansakun­nan kil­pailukyky ja sen taloudelli­nen kasvu. Kaik­ki muu hyvä tai ongelmien ratkaisut (esim. ekol­o­giset kysymyk­set) ovat alis­teista tälle pyrkimykselle.

    Sik­si min­un on myös hyvin vaikea nähdä, mik­si Var­ti­ainen tulisi koskaan val­it­se­maan puolueek­seen Vihreät, vaik­ka Osmo hän­tä sinne miten paljon houkuttelisi.

    Vastaa

55. Tom­mi Uschanov:
    ‘snip’
    Mut­ta kos­ka halu­at itse yhdis­tää Juhana Var­ti­aisen Chicagon koulukun­taan, niin etsipä nyt sit­ten koulukun­nan edus­ta­jien kir­joituk­sista edes muu­ta­ma tek­stiko­h­ta, jois­sa he käyt­tävät sel­l­aisia ilmaisu­ja kuin “laa­ja julki­nen talous”, “laa­ja hyv­in­voin­ti­val­tio” tai “laa­ja pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio” – posi­ti­ivises­sa sävyssä. Var­ti­ainen käyt­ti jo pelkästään lyhyessä ehdokku­us­puheessaan kaikkia kolmea ja aset­tui täysin yksiselit­teis­es­ti niiden puolelle niiden vas­tus­ta­jia vas­taan: “Laa­ja julki­nen talous – – mei­dän jokaisen paras tur­va.” Mis­sä näin sanoo esimerkik­si Stigler, Coase, Frank Knight, Robert Lucas, Gary Beck­er, Mil­ton Fried­man tai Eugene Fama?
    ‘snip’

    Enpä nyt eri­tyis­es­ti halua yhdis­tää Var­ti­aista Chicagon koulukun­taan, mut­ta ihmette­len­pä sitä, että hän siir­tyy puolueeseen, joka amerikkalaisia arvo­ja ihailee.

    Var­maan Chicagon koulukun­nas­ta löy­tyy jotain posi­ti­ivis­takin, mut­ta se tuho, jota Fried­manin opit ovat Etelä-Amerikas­sa saa­neet aikaan on kyl­lä melko hur­jaa. Eivätkä Berke­leyn poruk­ka tai Jef­frey Sachs jää juurikaan jälkeen.

    Ja toki Ruot­si joka suh­teessa on pär­jän­nyt Suomea parem­min, mut­ta esim. työt­tömyys on por­vari­val­lan aikana läh­estynyt Suomen luku­ja. Koulu­tuk­ses­ta en sano mitään…

    Vastaa

56. Sylt­ty: Tässä “surkeat johtajat”-valituksessa aina uno­htuu että mitä vaikeampi ympäristö, sitä parem­mat johta­jat tarvi­taan. Jos me luomme super­jäykän yhteiskun­nan niin tot­ta tosi­aan, ain­oas­taan kaikkein parhaim­mat johta­jat pär­jäävät ja lop­ut fir­moista menee konkurssi­in ja pistävät pil­lit pussiin.

    Jäykkyy­det tule­vat jäyk­istä johtajista.Kun johde­taan käskyt­tämäl­lä niin on var­maa, että alaisetkin jäyk­istyvät eivätkä luo­ta johtajiin.

    Ja kun luot­ta­mus­ta eikä yhteisiä tavoit­tei­ta ole niin sil­loin vas­tus­tus on kovaa.

    Minä olen toimin­ut alal­la, jos­sa vaa­di­taan paljon jous­to­ja jot­ta palvelu pelaa esim tarvi­taan jatku­vasti työaika­jär­jeste­lyjä eikä niistä sopimi­nen ole ollut mah­do­ton ongel­ma, pitää vain ottaa toisenkin osa­puolen mielip­i­teet huomioon ja rak­en­taa kompromisseja.

    Vuorotyö on nor­maalia, mut­ta sisältää paljon ver­sioin­tia nor­maal­ista kolmivuorotyöstä esim alla nor­maali kolmivuorotyökier­to ja pääl­lä aamu-päivä-iltavuorot ja täy­den­täviä vuoro­ja tai osa­iakavuoro­ja kiiretunneiksi

    Kaik­ki päiv­i­tyk­set ja muu­tostyöt tehdään yöl­lä ja usein viikon­lop­puna ja niihin tarvi­taan joskus kym­meniä ihmisiä ja monel­la paikkakunnalla.

    Samoin työn­tek­i­jöi­den kanssa on voin­ut sopia työaika­pankin käytöstä eli sesongin aikana on tehty 10–12 tun­tista päivää ja pidet­ty vapaapäiviä tai tehty lyhempää työaikaa .

    Yllät­tävät vikatyöt ovat vaati­neet työn­tek­i­jöi­den herät­tämistä yöl­lä ja lähet­tämistä viankorjaukseen.

    Etc

    Vastapain­ok­si työn­tek­i­jöil­lä on myös vapauk­sia jär­jestel­lä omaa työaikaansa, liuku­va työai­ka, henkilöi­den omae­htoinen vuoro­jär­jeste­ly, etä­työ etc
    Tai on sovit­tu, että matkatöis­sä voi tehdä 10 tun­tia ja pitää erjan­tai vapaana

    Näin siis jo 70-luvul­la, jol­loin aloitin esimiehenä. Eikä vas­taan ole tul­lut kieltäy­tymisiä, arvostelua kyl­lä esi­tyk­sistä, mut­ta kyl­lä niistä on löy­det­ty kom­pro­mis­si, joka tyy­dyt­tää molempia.

    Suomea vaivaa hevon‑p ja man­age­ment ‑by-perkele joht­a­mi­nen. Yliopis­tot suolta­vat puku­miehiä ja-ja naisia , jot­ka osaa­vat pistää 1000 hevon‑p peräkkäin ja pitää niil­lä tun­nin puheen.

    Käytän­nön johtamiskyky puut­tuu eikä pelkän teo­reet­tisen koulu­tuk­sen saanut kykene kek­simään luovia ratkaisu­ja , kos­ka ei ymmär­rä’ vastapuolen intresse­jä eikä halua/osaa sovit­taa intresse­jä yhteen 

    He ajau­tu­vat man­age­ment-by-order sys­teemi­in eli työ­nan­ta­ja määrää ja työn­tek­i­jä tot­telee apinan lailla.

    Tai heistä tulee heinäsirkko­ja, jot­ka pomp­pi­vat tehtävästä ja yri­tyk­ses­tä toiseen aina kun tulee ongelmia ja pesä jää seu­raa­jien selvitet­täväk­si, jos nyt heistäkään on enem­män tekijäksi.

    Ei ole ihme jos on ongelmia

    Ja nyt niitä pyritään ratko­maan dik­datu­urin keinoin esim esi­tyk­set lakko-oikeu­den rajoit­tamis­es­ta johta­vat samaan kuin oli NL:ssa, lakko-oikeus oli mut­ta se oli teoreettinen.

    Yhteiskun­taan pyritään myös rak­en­ta­maan taloudel­lisia pakot­tei­ta , joil­la ihmi­sistä tulee käytän­nössä häkkikanoja

    Vastaa

57. Juhana Var­ti­ainen on ollut henkises­ti kokoomuk­ses­sa, itse asi­as­sa sen oikeal­la laidal­la jo vuosikau­sia. Kysymys on myöhästyneestä eroilmoituksesta.

    Demarei­den laatuon­gelmista olen osit­tain samoil­la lin­joil­la. Demar­it eivät ole kuitenkaan ain­oa kysei­sistä ongelmista kär­sivä puolue. Demareille ain­ut­laa­tu­ista on puolueen kyvyt­tömyys antaa nuo­rille ehdokkaille tilaa hen­git­tää ja kasvaa.

    Olen samoil­la lin­joil­la myös eräi­den edel­lis­ten kom­ment­tien kanssa, että Var­ti­ainen taisi käy­dä vetämässä vaa­likamp­pan­jan VATT:n pääl­likön tuo­lil­ta, järkipoli­itikkona tun­netun Soin­in­vaaran tasais­ten aplo­di­en säestämänä. Hyvin suun­nitel­tu on puo­lik­si tehty.

    VATT:n pääl­likön tuoli avasi ovet YLE:n stu­dioon, jos­sa Var­ti­ainen oli vakiovieras. Hänen tun­net­tuisu­us oli tätä ennen huono. YLE meni myös hal­paan ja kut­sui Var­ti­aisen jopa ero­tuo­marik­si vain tovi sit­ten pidet­tyyn puolue­puheen­jo­hta­jien keskus­tu­un. Var­ti­ainen sit­ten jyrähti “tieteen äänel­lä”, kuka puhui oikein ja kuka väärin. 

    Olisiko YLE:n sit­ten pitänyt ymmärtää, mitä tapah­tuu? Itse ainakin huo­masin heti Var­ti­aisen ensim­mäis­es­tä kun­non tele­vi­sio­haas­tat­telus­ta hänen kom­ment­tien poli­it­tisu­u­den. Ongel­ma oli nimeno­maan se, mis­sä omi­naisu­udessa Var­ti­aista haas­tatelti­in. Media halusi taval­laan tieteen tukea suo­tavalle talous­poli­it­tiselle lin­jalle. Var­ti­ainen (kok.) ei puhunut tieteen äänel­lä, vaan toi­mi tylysti puolueen­sa bul­vaan­i­na. Myös pro­fes­sori Pert­ti Haa­paran­ta on osoit­tanut nimeno­maan tutkimuk­si­in viitat­en Var­ti­aisen edus­ta­man talous­poli­it­tisen lin­jan heikkouden. Lin­jan, jota Euroopas­sa on nyt har­joitet­tu kar­mai­se­val­la men­estyk­sel­lä 7 vuotta. 

    Oikeuskans­leri voisi tutkia Var­ti­aisen veron­mak­sajien rahoil­la vetämän kamp­pan­jan lain­mukaisu­u­den. Olen pahoil­lani näin negati­ivis­sävyt­teis­es­tä kom­men­tista, mut­ta minus­ta sille oli aihetta. 

    Kaikesta huoli­mat­ta Var­ti­aisen ratkaisu oli oikea. Puolue on hänelle oikea, ja hän myös kuu­luu poli­ti­ikkaan. Ja poli­ti­ikkaa hän on tehnyt jo vuosia. Edel­ly­tyk­set toimia VATT:n johta­jana oli­vat jo menneet.

    Vastaa

58. Jos joku epäilee, ettei Suomen johta­jis­tossa ole vikaa niin kan­nat­taa lukea näitä juttuja

    Niis­sä ei ole jälkeäkään jäykkyy­destä, tap­pi­ot on tehty hyvin joustavasti

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194965965335/artikkeli/suomen%20historian%20noloin%20kauppa%20jokainen%20suomalainen%20lahjoitti%20saksalaisille%20tuhat%20euroa%20.html

    Vastaa

59. Jos nyt jatke­taan Suomen ja Ruotsin ver­tailua, niin:

    Ruotsin sähkön­tuotan­nos­ta vesivoimaa on 46 %, Suomes­sa 17 %. Raken­netaanko äkkiä Vuo­tos ja muu­ta­ma muukin allas?

    Ruot­sis­sa koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­us on 55 301 $ henkeä kohden kun se on Suomes­sa 20 190 $ — alle puo­let OECD-tasos­ta. Pitäisikö koti­talouk­sille aset­taa uhkasakko­ja, että nyt ryhdytte varakkaam­mik­si, niin että teil­lä on varaa mak­saa pääomatuloveroja?

    PISA-tutkimuk­ses­sa oppi­laisen osaamisen indek­si oli Suomes­sa 529 (OECD:n parhai­ta), Ruotsin vas­taa­va oli 482 (alle OECD:n keskiar­von). Pitää han­kkia äkkiä luku­taidot­to­mia maa­han­muut­ta­jia, jot­ta voimme olla kuin Ruotsi?

    Mut­ta toisaal­ta voimme kat­soa, että miten Suo­mi on kehit­tynyt vuodes­ta 2000 vuo­teen 2012. Ks. http://www.oecd.org/els/emp/howdoesyourcountrycompare-finland.htm :

    - Työt­tömyys on laskenut (9.8 % -> 7.8 %)
    — Nuoriso­työt­tömyys on laskenut (20.3 % -> 17.3 %)
    — Pitkäaikaistyöt­tömyys on laskenut (29.0 % -> 21.7 % työttömistä)
    — työikäis­ten työl­lisyysaste on nous­sut (67.5 % -> 69.5 %)
    — nais­ten työl­lisyysaste on nous­sut (64.5 % -> 68.2 %)
    — ikään­tynei­den (55–64) työl­lisyysaste on nous­sut (42.3 % -> 58.5 %)
    — määräaikaises­ti työl­listynei­den osu­us on ‑laskenut (16.5 % -> 15.7 %)
    — vuosit­tainen työai­ka on laskenut (1751 h -> 1672 h)
    — keskian­siot ovat kas­va­neet viiden­nek­sel­lä (31 904 $ -> 39 125 $ vuo­den 2012 rahassa)

    Joten ihan hyvään suun­taan on mon­es­sa asi­as­sa menty.

    Vastaa

60. Kokoomuk­sen muu­ta­ma marssi­aslel oikealle on ollut kiin­nos­ta­va kokeilu. Ikäänkuin puolue todel­la tavoiteelleeööis­es­ti halusi eroon suo­siostaan tai sit­ten äänestäjien arvo­jen tulk­in­taosaami­nen katosi. 

    Var­tioi­neen puhuu ihan tol­lulli­sis­sa asioista:

    Äitien pitkite­tyt äitiys­lo­mat ovat iso ongel­ma nais­val­taisil­la aloille. Kun­nat taas eivät säästä kun vau­vat voivat tul­la sub­jek­ti­iviseen päivähoitoon muu­ta­man viikon varoi­tusa­jal­la ja ne päiväkodit on raken­net­ta­va ja las­ten­hoita­jat palkat­ta­va. Kod­in­hoidon tuki on hukat­tua rahaa, 6+6+6 malli tasaisi
    kulujakin. 

    Maa­han­muut­to on myös dynaami­nen asia. Kun työikäiset niin työläiset kuin työt­tömät ovat lop­pumas­sa niin maas­ta pn tulos­sa iso vanhustenhoitoalue. 

    Kun­tataken­nekin pysyy ennal­laan vaik­ka vero­pros­ent­ti olisi mikä. Ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keelle on roolin­sa, mut­ta reaali­paökko­jen nos­t­a­mi­nen työn tuot­tavu­u­den kasvua enem­män on vain mahdotonta. 

    Vaaleis­sa äänestäjil­lä on kysymys­merk­ki siinä mik­si puolueet ovat hei­dät hylän­neet. Perus­suo­ma­laiset ovat ääri­na­tion­al­i­sises­sa men­neisyy­dessä ja ilman mitään ideaa tule­vaisu­ud­es­ta kos­ka ennen. Kokoomus ajaa EK:n suuryri­tys­ten tavoit­tei­ta, toisin kuin aiem­min. Kepu käyt­tää rahat maaseudulle ja pois kaupungeista ja ihmi­sistä. SDP on ay-liik­keen haarakont­tori ja usei­ta piru­ja vasem­mal­la. Ari­hin­mä­ki ilmeis­es­ti ajat­telee ole­vansa uus­marx­i­laisen Syriza liit­touman vetäjä tai jotain. RKP ajaa kylltiki­is­to­jen hengessä vain ruotsin kie­len neli­raa­japuo­lus­tus­ta ja ihmettelee kuin­ka Kokoomus ohit­ti oikealta. 

    Vihrei­den pak­ka on sekaisin. Ilmeis­es­ti hal­li­tuk­seen ei edes haluta?

    Vastaa

61. Minus­ta on hyvä että kokoomus siir­tyy oikealle.

    Ei tänne kol­mat­ta suur­ta vasem­mistop­uoluet­ta tarvita.

    Mitä ihmeen ideaa on olla suurin puolue, jos se tarkoit­taa mon­es­sa asi­as­sa Lip­pos­es­ta vasem­mal­ta ohi ajamista? Kyl­lä tähän maa­han pitää mah­tua edes yksi puolue, joka ei aja julkisen sek­torin kaut­ta kulke­van rahamäärän, tarkoit­ti­pa se sit­ten ter­veys­meno­ja, sosi­aali­avus­tuk­sia, maat­alous­tukia tai yri­tys­tuki­aisia, maksimoimista.

    Vastaa

62. pjt:Ruot­sis­sa koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­us on 55 301 $ henkeä kohden kun se on Suomes­sa 20 190 $ – alle puo­let OECD-tasos­ta. Pitäisikö koti­talouk­sille aset­taa uhkasakko­ja, että nyt ryhdytte varakkaam­mik­si, niin että teil­lä on varaa mak­saa pääomatuloveroja?

    Net­to­var­all­su­ud­es­ta huo­mat­ta­va osa on asun­to­var­al­lisu­ut­ta, pitäisi ainakin lopet­taa mil­jardi­tolkul­la rahan polt­ta­mi­nen siihen että ihmiset voivat rak­en­taa asun­ton­sa paikkoi­hin, jos­sa ne ovat 20v kulut­tua arvottomia.

    Kuin­ka mon­en mil­jardin arvos­ta asun­to­var­al­lisu­ut­ta on alue­poli­ti­ikan takia menet­tanyt arvoaan? Noin miljoona asun­toa on nykyisel­lään väärässä paikassa.

    http://www.hs.fi/sunnuntai/a1421991224903

    Tuos­ta jos tehdään hyvin karkea­ta “alue­poli­ti­ikan epä­suo­rat kus­tan­nuk­set asuntovarallisuudessamme”-laskentaa ja olete­taan että ilman vuosikym­m­meniä jatkunut­ta alue­poli­ti­ikkaa maini­tust miljoonas­ta vaikka­pa 30% olisi parem­mas­sa paikkaa, jol­lon niiden arvo olisi keskimäärin 70 000e korkeampi. Täl­löin net­to­var­al­lisu­ut­ta per asukas olisi 3500e enemmän.

    Vastaa

63. pjt: Työt­tömyys on laskenut (9.8 % -> 7.8 %)
    – Nuoriso­työt­tömyys on laskenut (20.3 % -> 17.3 %)
    – Pitkäaikaistyöt­tömyys on laskenut (29.0 % -> 21.7 % työttömistä)
    – työikäis­ten työl­lisyysaste on nous­sut (67.5 % -> 69.5 %)
    – nais­ten työl­lisyysaste on nous­sut (64.5 % -> 68.2 %)
    – ikään­tynei­den (55–64) työl­lisyysaste on nous­sut (42.3 % -> 58.5 %)
    – määräaikaises­ti työl­listynei­den osu­us on ‑laskenut (16.5 % -> 15.7 %)
    – vuosit­tainen työai­ka on laskenut (1751 h -> 1672 h)
    – keskian­siot ovat kas­va­neet viiden­nek­sel­lä (31 904 $ -> 39 125 $ vuo­den 2012 rahassa)

    Luvut pitävät sisäl­lään harhoja.Esim kun TEM on alka­nut tilas­toi­da laa­jan työt­tömyy­den niin todel­li­nen työt­tömien luku on 520000

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan työt­tömiä on 230000, mut­ta TEM mukaan 520000 eli ero on jo niin suuri, että kysymyk­sessä on tahalli­nen huijaus.

    Tuo Tilas­tokeskuk­sen luku on pelkkä Potemkinin kulissi.

    Sama jatkuu ikään­tynei­den työl­lisyy­dessä, sekin on pelkkä tilas­to­harha. Julki­nen sek­tori palkkasi paljon väkeä 80-luvul­la je he ovat nyt 50–64-vuotiaita, liki puo­let julkisen sek­torin työn­tek­i­jöistä on + 50-vuotiaita

    Julkisen sek­torin kaikkien työn­tek­i­jöi­den osu­us kaik­ista työl­li­sistä on n 25 %

    Mut­ta +50-vuo­ti­ais­sa osu­us on jo liki 50 % ja kun men­nään vielä van­hempi­in ikälu­okki­inn niin osu­us vain kasvaa

    Tästä syn­tyy harha ikään kuin ikään­tynei­den työl­lisyys paranisi, kupla pois­tuu kun julkisen sek­torin tilastopat­ti poistuu.

    Tuo luku piilot­taa alleen sosi­aalisen katas­trofin, nyt +50-vuo­ti­aat , eri­tyis­es­ti yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät, joutu­vat viet­tämään viimeiset 10–15 vuot­ta kortistossa.

    Kun 500 päivän jäl­keen tip­puu työ­markki­nat­uelle niin eläkek­er­tymä lakkaa.Kun nykyiset +50-vuo­ti­aiden eläkek­er­tymä alkoi vas­ta 23-vuo­ti­aana niin ker­tymäai­ka jää huo­mat­ta­van lyhyek­si ja huoli­mat­ta 30–40 vuo­den työuras­ta eläke on vain vähän yli taku­ueläk­keen suuruiseksi.

    Eli edessä on sosi­aa­li­nen katas­trofi, jos­sa meil­lä on suuri sos­sun luukul­la norkoil­e­va vanhusjoukko.

    Työu­ran piden­tymi­nen tarkoit­taa, että ollaan kortis­tossa pitkään, todel­li­nen työu­ra ei pitene vaan lyhe­nee, kos­ka työn jaka­jia on enemmän

    Vastaa

64. Taloudel­lises­sakin ajat­telus­sa pitää erot­taa syy ja seu­raus. Venezuela oli esimerk­ki taloud­es­ta, joka toi­mi öljyn hin­nan ollessa korkeal­la, mut­ta mitään (talouden) kehi­tys­tä ei tapah­tunut, ver­taa Suo­mi. Etelä ‑Amerikan maid­en velan­ot­to, hyvi­in tarkoituk­si­in, johti ongelmi­in myöhem­min, ver­taa Suomi.
    Jos val­in­tati­lanne on, joko oman onnen­sa sep­pä tai kaikille kaikkea kivaa mak­saa mitä mak­saa, niin eikö val­in­ta ole real­is­min ja hai­hat­telun väliltä?

    Vastaa

65. Julk­isu­u­teen näyt­tää syn­tyneen käsi­tys, jon­ka mukaan Ruot­sis­sa olisi mata­lam­mat verot ja kaikin puolin parem­pi kil­pailukyky. Tämä on erikoista, kos­ka Todel­lisu­udessa vero­tus on Ruot­sis­sa monin kohdin Suomea ankaram­paa. Varsinkin työ­tu­loi­hin kohdis­tu­van korkean veroki­ilan vuok­si keskimääräiset työvoimaku­lut ovat Ruot­sis­sa noin 25 % Suomea korkeam­mat. Ruotsin kokon­aisveroaste on samaa luokkaa kuin Suomes­sa, mut­ta luku ei ole ver­tailukelpoinen, kos­ka työ­nan­ta­jien mak­samat lisäeläkeku­lut eivät sisäl­ly siihen. Yhteisövero on myös Suomea korkeampi samoin kuin lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den osinkovero­tus. Ruotsin työ­markki­nat ovat myös hyvin jäykät van­ho­jen työn­tek­i­jöi­den tiukan irti­sanomis­suo­jan vuok­si. Näi­den syi­den perus­teel­la voisi sanoa, että Ruotsin kil­pailukyky perus­tuu mui­hin tek­i­jöi­hin kuin vero­tuk­seen tai joustavuuteen.

    Vastaa

66. Sylt­ty: Net­to­var­all­su­ud­es­ta huo­mat­ta­va osa on asun­to­var­al­lisu­ut­ta, pitäisi ainakin lopet­taa mil­jardi­tolkul­la rahan polt­ta­mi­nen siihen että ihmiset voivat rak­en­taa asun­ton­sa paikkoi­hin, jos­sa ne ovat 20v kulut­tua arvottomia.

    Kuin­ka mon­en mil­jardin arvos­ta asun­to­var­al­lisu­ut­ta on alue­poli­ti­ikan takia menet­tanyt arvoaan? Noin miljoona asun­toa on nykyisel­lään väärässä paikassa.

    http://www.hs.fi/sunnuntai/a1421991224903

    Tuos­ta jos tehdään hyvin karkea­ta “alue­poli­ti­ikan epä­suo­rat kus­tan­nuk­set asuntovarallisuudessamme”-laskentaa ja olete­taan että ilman vuosikym­m­meniä jatkunut­ta alue­poli­ti­ikkaa maini­tust miljoonas­ta vaikka­pa 30% olisi parem­mas­sa paikkaa, jol­lon niiden arvo olisi keskimäärin 70 000e korkeampi. Täl­löin net­to­var­al­lisu­ut­ta per asukas olisi 3500e enemmän. 

    Asun­tomarkki­noil­la on vaikea päästä kul­takutri-tilanteeseen. Taan­tuvil­la seuduil­la vapaa kas­savir­ta kan­nat­taa sijoit­taa ja olet­taa kotin­sa arvo nol­lak­si. Kasvukeskuk­sis­sa vapaa kas­savir­ta jää lasken­nal­lisek­si ja se pääomit­tuu (koti­in). Val­ta­va kas­savir­ta vapau­tuu mut­ta vas­ta ja täs­mälleen kuolin­hetkel­lä. Toki aina poikkeuk­sia. Taan­tuvil­lakaan seuduil­la kaikil­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia sijoit­taa. Kasvukeskuk­sista myös muute­taan esimerkik­si hal­van hin­tata­son maihin.

    Vastaa

67. Sylt­ty: Jos kaik­ki noin iljardin euron koh­dat ovat “pop­ulis­mia” niin sit­ten ei jää paljoa muu­ta kuin sosi­aali- ja ter­veys­menot, mis­tä leikata.

    Hyvä idea. Pois­te­taan yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon julki­nen tuki. Siitä saa niitä kai­vat­tu­ja säästöjä. Saadaan var­maan myös lisää lääkäre­itä halvem­mal­la julkiselle puolelle, jol­loin siel­läkin työolot parantuvat.

    Ja sen eräänkin veronalen­nuk­sen voisi pois­taa, kun siitä ei tul­lut kuin kuluja.

    Vastaa

68. Juhana Var­ti­aisen siir­tymistä kokoomuk­seen voisi peila­ta äsket­täiseen Pis­ara-rata caseen.

    Pis­ara radan rahoituk­sen lykkään­tymisen yht­enä syynä nähti­in kokoomuk­sen maakun­tasi­iv­en vas­tus­tus. HS tiedon mukaan Stub­bin “talous­poli­it­ti­nen neu­vo­nan­ta­ja” Eero Lehti, joka ei ole maakun­nan mies, myös vas­tusti pis­ararataa. Näin numeroi­ta ymmärtävän pitikin tehdä.

    Var­ti­aista sovite­taan Stub­bin talous­poli­it­tisek­si oikeak­si kädek­si. Var­ti­ainen on varsin suo­raan kir­joit­tanut per­in­teisen alue­poli­ti­ikan turmi­ol­lisu­ud­es­ta ja näh­nyt met­ro­pol­it ain­oina tule­vaisu­u­den kasvun moot­tor­eina Suomessa.

    Pystyykö maakun­tien kokoomus­laiset pitämään pari­val­jakkoa stubb-var­ti­ainen kuris­sa? Kokoomuk­sen eduskun­taryh­män enem­mistön pystynee hel­posti osta­maan noin viit­tä Suomen suur­in­ta kaupunkia suo­si­val­la talous­poli­ti­ikalla ja val­tion tukemil­la investoinneilla.

    Vastaa

69. JTS:Kokoomus ajaa EK:n suuryri­tys­ten tavoit­tei­ta, toisin kuin aiemmin. 

    Siitä onkin tois­takym­men­tä vuot­ta kun kukaan on Suomes­sa ajanut suuryri­tys­ten etua. Jäl­jet näemme ja kär­simme niistä vielä pitkään.

    Maail­maa seu­raavalle nor­maal­i­järkiselle ei pitäisi olla han­kala tode­ta että suuryri­tys­ten etu = kansakun­nan etu.

    Vastaa

70. Hei Osmo,

    Viisas postaus, kyl­lä sinä min­ut hyvin tun­net. Tässä muu­tamia kom­ment­te­ja tek­sti­isi ja joi­hinkin kom­ment­tiketjunkin osi­in. Tom­mi, sin­ul­la on taas lois­tavia pointteja.

    Aluk­si täs­men­nän, etten ollenkaan ollut elätel­lyt ajatuk­sia poli­ti­ikkaan siir­tymis­es­tä. Alexan­der Stub­bin yhtey­de­not­to oli min­ulle yllä­tys ja muut­ti tilanteen. Ja minus­sa on ide­al­is­tia ja maail­man­paran­ta­jaa tal­lel­la, olen äärim­mäisen huolestunut Suomes­ta ja sen julk­istalouden rahoituk­ses­ta. Suomen kri­isi on syvä, halu­aisin aut­taa ratkaise­maan sitä.

    Jos vaik­ka vihreät oli­si­vat pyytäneet ehdokkaak­si, olisin var­masti myös harkin­nut ja poht­in­ut tarkkaan. Mis­sään tapauk­ses­sa en olisi suo­ral­ta kädeltä sanonut ei.

    On tot­ta, että min­u­un tuo Ruotsin mod­er­aat­tien talous­poli­ti­ik­ka on tehnyt vaiku­tuk­sen, nimeno­maan min­u­un talousti­eteil­i­jänä, ja sitä kaut­ta tehnyt Suomenkin Kokoomuk­sen hyväksyt­täväm­mäk­si. Sinä ja Tom­mi Uschanov pohditte, onko Suomen Kokoomus aivan eri maa­ta. No enhän minä Kokoomus­puoluet­ta kovin hyvin tunne vielä, ja aion tutustua.Mutta min­ulle oli tärkeää, että Alexan­der Stubb toivoi min­un ole­van lin­jan­vetäjä talous­poli­ti­ikas­sa. Sil­loin alkaa ajatel­la että pitää vas­ta­ta huu­toon­sa, ja voi vaikut­taa asioi­hin. Anders Bor­gin kanssa olen jutel­lut Ruotsin mod­er­aateista. Siel­läkin on mon­en­laisia suun­tia, mut­ta Borg ja Rein­feldt nimeno­maan sai­vat men­estyk­sen­sä otta­mal­la val­lan per­in­teiseltä “kaik­ki verot alas” ‑oikeis­tol­ta. Ja he ovat olleet puolueessaan kiisteltyjä.

    Mon­et kir­joit­ta­jat tääl­lä: mikä ihme teitä vaivaa kun minus­ta tehdään muka jotakin “tar­jon­nan talousti­eteil­i­jää”? Minä olen key­ne­siläi­nen, mut­ta en bas­tardikey­ne­siläi­nen. Kysyn­nän sääte­lyl­lä hoide­taan resurssien käyt­töastet­ta, mut­ta kysyn­nän­sääte­lyn täy­tyy aina kar­toit­taa tar­jon­ta ja tuotan­tokuilu ja arvioi­da val­tion­talouden kestävyys. Jos “tar­jon­ta” eli työvoima eli resurssipo­h­ja ei van­henevan väestön aikana riitä takaa­maan hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus­ta, myös tähän resurssipo­h­jaan on vaikutet­ta­va (eläkeikä, maa­han­muut­to …), eikä sitä kas­vate­ta kysyn­tä­toimin. Eikä työvoiman lisäämi­nen tietenkään “kyykytä” ketään, kos­ka talous skaalau­tuu ylöspäin. Jos tulee uusia ihmisiä työ­markki­noille, ei van­ho­jen tuot­tavu­us tietenkään kär­si siitä. Vai onko mielestänne niin, että jo pelkkä väestön kasvu johtaa sit­ten Chicagon oppi­en mukaiseen “köy­hien kyykyt­tämiseen”? Teil­lä on selvästi jonkin­lainen outo kuva taloud­es­ta, jos­sa pääo­makan­ta on vakio ja palkat sik­si laske­vat jos työvoima kas­vaa. Minä ajat­te­len talout­ta stan­dard­i­te­orin mukaises­ti: vakioiset skaalatuo­tot. Eli Ruot­si on meitä 2 ker­taa isom­pi talous kos­ka työvoima 2 ker­taa isom­pi, mut­ta ei tietenkään sen takia köy­hempi tai matalapalkkaisempi.

    Vastaa

71. Sylt­ty: Net­to­var­all­su­ud­es­ta huo­mat­ta­va osa on asun­to­var­al­lisu­ut­ta, pitäisi ainakin lopet­taa mil­jardi­tolkul­la rahan polttaminen

    Suomes­sa omis­tusasu­jia on 73,9 % ja Ruot­sis­sa 70,1 %. Tästä ei saa merkit­tävää tek­i­jää Ruotsin ja Suomen koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­u­den val­tavi­in eroihin.

    Vastaa

72. Ris­to: Mut­ta onko kir­joituk­ses­sa jotain, jon­ka pitäisi herät­tää luk­i­jas­saan muu­takin kuin myötähäpeätä? 

    Häpeä(t)ä siitä, että täl­lainen kolum­ni joudu­taan erik­seen kir­joit­ta­maan, vaik­ka siinä san­o­taan läh­es itses­tään­selviä asioita.

    Ihan oikeasti: inflaa­tiopeikko kurkkii nurkan takana? Mitä olikaan euroalueen core-inflaa­tio viime aikoina, mihin suun­taan se on matkalla? 

    Point­ti oli tässä se, että deval­vaa­tio on eräs inflaa­tion alala­ji. Tietenkin se on: samal­la raha­sum­mal­la saa sen jäl­keen entistä vähem­män. Ne, jot­ka halu­a­vat oman val­u­u­tan joka voitaisi­in devalvoi­da, halu­a­vat siis oman val­u­u­tan jota inflatoida.

    Inflaa­tion kiihdyt­täi­men ei luo pitkäl­lä aikavälil­lä hyv­in­voin­tia – Ei vai Var­ti­ainen, ei edes kansan­talouden ollessa deflaa­tion rajoilla? 

    Kansan­talous ei ole ollut pitkäl­lä aikavälil­lä deflaa­tion rajoil­la. Kulut­ta­jahin­tain­dek­si oli deflaa­tios­sa vuo­den 2009 kuusi viimeistä kuukaut­ta eikä ole sen jäl­keen ollut toista ker­taa. Nyt tam­miku­us­sa se las­ki uud­estaan nol­laan ja voi aivan hyvin men­nä uud­estaan deflaa­tioonkin, mut­ta välil­lä se ehti käy­dä parhaim­mil­laan neljässä pros­en­tis­sa (kesäl­lä ja syksyl­lä 2011). Kun talous ei samaan aikaan kas­va, niin kyse on ns. stagflaa­tios­ta eikä deflaa­tios­ta. Sitä voi halutes­saan pitää parem­pana tilana kuin deflaa­tio­ta, mut­ta ei väit­tämäl­lä sen ole­van sama asia kuin deflaatio.

    Selvä – mut­ta jos menee Key­nesin ohel­la myös Mil­ton Fried­manin oikeal­ta puolelta ohi niin että humah­taa, niin on minus­ta syväl­lä hörhölaaksossa. 

    Puhe on henkilöstä, joka on julkises­ti muun muas­sa sanonut, että “key­ne­siläistä suh­dan­nepoli­ti­ikkaa tarvi­taan”; sanonut jopa, että sitä “tot­ta kai tarvi­taan”; sekä ilmais­sut tyy­tyväisyyten­sä ääri­vasem­mis­ton vaalivoit­toon Kreikas­sa.

    Ei siis usko sen enem­pää fiskaaliseen kuin rahapoli­it­tiseen elvytykseen. 

    Uskoo elvy­tyk­sen ja raken­neu­ud­is­tusten yhdis­telmään, ja on puhunut asi­as­ta suurin piirtein suun­sa kuiv­ak­si. On tois­tu­vasti halun­nut Suomeen raken­neu­ud­is­tuk­sia nimeno­maan sik­si, että ne mah­dol­lis­taisi­vat niin rajun ja mas­si­ivisen elvy­tyk­sen kuin mitä näin syvässä taan­tu­mas­sa hänen mielestään selvästi tarvit­taisi­in.

    On sanonut tämän selkeästi ja yksiselit­teis­es­ti usei­ta kym­meniä ker­to­ja, lehtikir­joituk­sis­saan, Twit­teris­sä, radios­sa, TV:ssä, Twit­teris­sä, lehtien haas­tat­teluis­sa, Twit­teris­sä, julk­i­sis­sa esitelmäti­laisuuk­sis­saan. Jos asia on men­nyt siitä huoli­mat­ta ohi, niin edel­ly­tyk­siä keskustelun jatkamiselle ei tai­da olla.

    kokeilti­in suures­sa mit­takaavas­sa saati­in kau­pan­päälisenä kol­mas val­takun­ta ja toinen maailmansota. 

    “Janne oli liian kokenut ja van­ha tek­i­jä Siuko­lalle. Kun tämä kaiken lisäk­si kiihtyi hel­posti, sekoit­ti Janne väli­hu­u­doil­laan hänen puheen­sa niin ettei siihen syn­tynyt sitä vaku­ut­tavu­ut­ta, jol­la olisi voin­ut vaikut­taa yleisön mielip­i­teeseen. Janne sen sijaan säi­lyt­ti tahal­lisen itse­var­muuten­sa ja hal­lit­si tilanteen lop­pu­un saak­ka. Äänestyk­set ratke­si­vat hänen kan­tansa mukaisesti – –.”

    Vastaa

73. Jostakin syys­tä meil­lä on kova tarve hakea Neu­vos­to­tyyli­in syyl­lisiä epäonnistumisiin.

    Usein kohteek­si valikoituu kansan rahoil­la mäl­läilevä “surkea johtaja”.

    Samoin oma­l­la rahal­laan riskeer­aa­va yrit­täjä-työl­listäjä on “luokkav­i­hol­lise­na” jotain taval­la vialli­nen ja sik­si val­tion eri­tyi­nen vero-riis­ton kohde.

    Täl­lä taval­la “negati­ivisen työn sankar­it” ilmeis­es­ti koet­ta­vat kään­tää huomio pois varsi­nais­es­ta ongelmasta:

    Suo­mi tarvit­see nyt kipeästi työl­listävää ja uusien busi­ness ideoiden kaut­ta tule­vaa talouskasvua, mielu­um­min vien­nin kautta.

    Ratkaisu ongel­maan menee näin:

    Nykyisessä nopeatem­poises­sa ja kan­sain­välisessä markki­na­t­aloudessa on utopi­aa olet­taa, että julkisen puolen byrokraat­ti-johta­jat voisi­vat johtaa kan­nat­tavaa bussinesta.

    Key­ne­siläi­nen julkisen talouden infra-investoin­nit voivat tila­pais­es­ti aut­taa, mut­ta kestävästi työl­listävää talouskasvua voimme saa­da vain keskisu­ures­ta PK-sektorista.

    Itse olen toimin­ut yksi­tyisen puolen yri­tysjo­h­dos­sa 40 vuot­ta, viimeiset 26 vuot­ta yksityisyrittäjänä.

    Men­estyvän liike­toimin­nan idea on riskin otta­mi­nen ja sen hallinta; Voi ottaa riskiä vain sen ver­ran kuin pystyy kantamaan.

    Näitä riske­jä pitää koko ajan seu­ra­ta ja lopet­taa pro­jek­ti heti kun riskit nou­se­vat liian suuriksi.

    Ker­ran analysoin viiden vuo­den ajal­ta omien han­kkeit­teni onnis­tu­mis-pros­entin ja sain tulok­seni noin 60%.

    Min­ul­la oli siis epäon­nis­tu­misia noin 40%, mut­ta pystyin nämä nielaise­maan, sil­lä onnis­tuneet han­kkeet kom­pen­soi­vat tappiot.

    Ratkaisun ydin on yhtäältä siis siinä, että riske­jä on otet­ta­va ja epäon­nis­tu­misia tulee sietää.

    Ja toisaal­ta se on siinä, että yrit­täjäriskin otta­jaa pitää kohdel­la velo­tuk­sel­lis­es­ti oikeu­den­mukaises­ti niin, etteivät monikansal­liset veroparati­isi-yri­tyk­set voi heitä jyrätä konkurssiin.

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen yrit­täjä joka ottaa koko ajan riskiä

    Vastaa

74. Halu­aisin todel­la kiihkeästi, että Suo­mi suis­tuu siihen oikeis­to­laiseen, julk­ista sek­to­ria naker­tavien veron­vi­haa­jien ihan­noimaan köy­hyy­teen ja kur­ju­u­teen, jos­sa Ruot­si näi­den luku­jen val­os­sa kituu tuskissaan. Mieluiten siir­ty­isin siihen heti huomenna. 

    Onko tietopaketin (jota en viitsinyt laina­ta) point­ti, että sin­un logi­ikkasi mukaan se, että Ruot­sil­la menee parem­min kuin Suomel­la, kumoaa sen, että Ruot­si olisi por­var­i­hal­li­tuk­sen aikana taan­tunut? Ei väliä lähtöti­lanteel­la tai sil­lä, että samaan aikaan Suomes­sakin on ollut por­var­i­hal­li­tus tai ainakin kokoomus­lainen päämin­is­teri? Eikö ylipäätän­sä olisi loogisem­paa ver­ra­ta tilan­net­ta Ruot­sis­sa ennen ja jäl­keen por­var­i­hal­li­tuk­sen? Ja ihan oikeastiko pidät itseäsi vasemmistolaisena?

    Vastaa

75. Markku: Kokoomuk­sen sosi­aalilib­er­aal­isi­iv­en ja oikeis­tode­marien väli­nen aat­teelli­nen ero on monis­sa talous­poli­it­ti­sis­sa kysymyk­sis­sä häviävän pieni.

    Kuten myös vihrei­den reaalosi­iv­en kuten täl­läkin blogilla olemme saa­neet lukea. Tämän joukon ryh­mit­tymistä uudek­si urbaanilib­er­aa­lik­si puolueek­si on odotel­tu jo vuos­i­tolkul­la mut­ta kukaan ei tun­nu saa­van aikaiseksi.

    Liikku­va äänestäjä jon­ka on vaikea sulat­taa demarei­den taan­tu­mista etu­jär­jestök­si, kokoomuk­sen ide­olo­gia prag­maat­tisu­u­den edel­lä — uus­lib­er­al­is­mia ja vihrei­den kval­i­tati­ivista ihqu­ut­ta on täl­lä het­kel­lä jok­seenkin vail­la henkistä kotia. Ei ihme että keskus­tan strate­gia jos­sa lanseer­ataan tyhjät käsit­teet ja annetaan äänestäjän täyt­tää ne omil­la toiveil­laan näyt­tää toimivan.

    Vastaa

76. anonyy­mi: Pois­te­taan yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon julki­nen tuki. Siitä saa niitä kai­vat­tu­ja säästöjä. 

    Tai sit­ten saadaan lisää jono­ja julkiseen sekä varmis­te­taan, että työssäkäyvät ihmiset eivät saa hoitoa. Täl­lä het­kel­lä yksi­tyisen ter­vey­den­hoidon julki­nen tuki toimii vielä siemen­ra­hana, joka saa ihmiset kulut­ta­maan yksi­ty­isiä ter­veyspalvelu­ja. Jos viesti on se, että pen­niäkään verora­hoista ei tähän käytetä, niin se tarkoit­taa ilmoit­tau­tu­mista ter­veyskeskuk­sen jonoon. Joka sit­ten puolestaan tarkoit­taa joko sitä, että ter­veyskeskusten pitää ryhtyä hoita­maan työssäkäyvää väestöä (ja jät­tää muun hoit­a­mi­nen vähem­mälle), tai sitä että työssäkäyvä väestö jätetään ter­veyspalvelu­jen ulkop­uolelle, jot­ta toteutetaan tasa-arvoa eli pri­or­isoidaan vähäosaisimpia.

    Vastaa

77. Juhana Var­ti­ainen:
    Eikä työvoiman lisäämi­nen tietenkään “kyykytä” ketään, kos­ka talous skaalau­tuu ylöspäin. 

    Näin tapah­tuu vain jos eletään kapitalismissa.

    Suo­mi on kom­mu­nis­ti­maa jos­sa työvoiman lisäys kas­vat­taa vain työt­tömien määrää.

    Vastaa

78. anonyy­mi: Hyvä idea. Pois­te­taan yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon julki­nen tuki.

    Se on vain 200 miljoon­aa eli noin kuudes­osa kehy-rahoista eli siis 6x pop­ulis­tisem­paa kuin kehi­tysy­hteistyöra­ho­jen leikkaus, eikä siis vaiku­ta yhtään mihnikään.

    (tämä pätee, jos pitää kehy-raho­jen leikkaus­ta pop­ulis­mi­na, jol­la ei talout­ta käännetä

    pjt: Suomes­sa omis­tusasu­jia on 73,9 % ja Ruot­sis­sa 70,1 %. Tästä ei saa merkit­tävää tek­i­jää Ruotsin ja Suomen koti­talouk­sien net­to­var­al­lisu­u­den val­tavi­in eroihin.

    Ei var­maan, mut­ta ei var­masti auta että ammumme itseämme jalka­an käyt­tämäl­lä joka vuosi ton­nin per nok­ka siihen, että asuin­raken­nuk­semme ovat 20v kulut­ta väärässä paikkaa. Jos val­tio has­saa joka iki­nen vuosi 1000e alue­poli­ti­ikkaan ja maat­alous­tu­keet per nok­ka ja naa­puri ei, niin kyl­lä se 20 vuodessa alkaa jo näkymään kokonaistilanteessakin.

    PS Uschanov on oike­as­sa, Var­ti­ainen on mon­een otteeseen täh­den­tänyt, että rak­en­teel­liset muu­tok­set mah­dol­lis­ta­vat se että voidaan elvyt­tää jou­tu­mat­ta Kreikan tielle. Vasem­mis­to tar­joaa Suomelle sitä, että elvytetään niin paljon kuin ranteet sietää, ei tehdä mitään ja toiv­otaan har­taasti, että jostakin pomp­sah­taa uusi Nokia. Tämä on Kreikan tie, ei täm­möiselle lop­ut­tomasti rahoit­ta­jia löy­dy, kos­ka ei talous lähde pelkästään rahaa holvaa­mal­la liik­keelle, ei varsinkaan kun kyseessä on pieni ja avoin kansan­talous, joka on valuuttaunionissa!

    Vastaa

79. Jaakko Kian­der: Julk­isu­u­teen näyt­tää syn­tyneen käsi­tys, jon­ka mukaan Ruot­sis­sa olisi mata­lam­mat verot ja kaikin puolin parem­pi kil­pailukyky. Tämä on erikoista, kos­ka Todel­lisu­udessa vero­tus on Ruot­sis­sa monin kohdin Suomea ankaram­paa. Varsinkin työ­tu­loi­hin kohdis­tu­van korkean veroki­ilan vuok­si keskimääräiset työvoimaku­lut ovat Ruot­sis­sa noin 25 % Suomea korkeam­mat. Ruotsin kokon­aisveroaste on samaa luokkaa kuin Suomes­sa, mut­ta luku ei ole ver­tailukelpoinen, kos­ka työ­nan­ta­jien mak­samat lisäeläkeku­lut eivät sisäl­ly siihen. Yhteisövero on myös Suomea korkeampi samoin kuin lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den osinkovero­tus. Ruotsin työ­markki­nat ovat myös hyvin jäykät van­ho­jen työn­tek­i­jöi­den tiukan irti­sanomis­suo­jan vuok­si. Näi­den syi­den perus­teel­la voisi sanoa, että Ruotsin kil­pailukyky perus­tuu mui­hin tek­i­jöi­hin kuin vero­tuk­seen tai joustavuuteen.

    Samaa mieltä Kian­derin kanssa, eli olisiko kuitenkin niin että Ruot­sil­la on yksinker­tais­es­ti laa­jem­pi yri­tys­rakenne kuin Suomel­la. Suomen vien­ti rak­en­tuu investoin­ti­tuot­teille kun taas Ruot­sil­la niiden lisäk­si on vahvo­ja kulut­ta­jabrän­de­jä. H&M:n ja Ikean myyn­ti vaan kas­vaa taan­tu­man aikaan kun taas teol­lisu­u­den inves­tioin­ti­hyödyk­keet eivät mene kaupaksi. 

    Anek­doot­ti­na voin vielä sanoa että itse työsken­te­len pohjo­is­maises­sa kon­sernissa ja tiedän että ruot­salaisil­la kol­le­goil­la on parem­mat palkat samas­ta työstä kuin suo­ma­laisil­la. En ymmär­rä puhei­ta että Ruotsin työvoimakus­tan­nuk­set oli­si­vat Suomea halvemmat.

    Vastaa

80. vieläköhän pohjo­is­maat käyvät markki­noimas­sa omaa sys­teemiään muille maille, kun Suo­mi rom­ah­taa? Nor­ja porskut­taa öljy­tu­loil­la, mut­ta miten käy Ruotsin ja Tanskan?

    Ehkä repub­likaan­it tule­vat markki­noimaan omaa sys­teem­inään Euroop­paan tulevaisuudessa?

    Vastaa

81. pjt:
    Jos nyt jatke­taan Suomen ja Ruotsin ver­tailua, niin:

    Ruotsin sähkön­tuotan­nos­ta vesivoimaa on 46 %, Suomes­sa 17 %. Raken­netaanko äkkiä Vuo­tos ja muu­ta­ma muukin allas? 

    Ruot­sis­sa on hie­man parem­mat olo­suh­teet vesivoimalle:

    http://www.oulu.fi/northnature/english/englkuvat/precipitation.gif
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/38/Europe_topography_map_en.png

    Suomes­sa sähköä kuluu joku 80 — 90 TWh/a, Vuo­tos mah­dol­lis­taisi ehkä 0,35 TWh/a:n ja Kol­la­ja 0,16 TWh/a:n lisäyksen. 

    Kaikki­aankin teknis­es­ti rak­en­tamiskelpoista vesivoimaa olisi 6,7 TWh/a jos­ta ilmeis­es­ti 2,6 TWh/a olisi Tornion­joen vesistössä. (Eli jos halu­taan uhra­ta Tornion­joen lohikan­ta ja muut luon­nonar­vot, voidaan saa­da tuos­ta ehkä puo­let ja ruot­salaiset toisen puolen.) 

    Lähde: http://www.vesirakentaja.fi/html/Voimaa%20vedesta%202007%2012082010.pdf

    Ounasjoen rak­en­t­a­mi­nen tuot­taisi 1,2 TWh/a. Eli jos Ounasjo­ki ja Tornion­jo­ki jätet­täisi­in pois luvus­ta, niin vesivoiman rak­en­tamis­mah­dol­lisu­udek­si jäisi 2,9 TWh/a, mikä on 3 — 4 % kulutuksesta.

    Sum­ma sum­marum: Ruot­salaiset ovat vesivoima-asiois­sakin hannuhanhia.

    Vastaa

82. kom­men­toi­ja: Ei väliä lähtöti­lanteel­la tai sil­lä, että samaan aikaan Suomes­sakin on ollut por­var­i­hal­li­tus tai ainakin kokoomus­lainen pääministeri? 

    Yksi tai edes kak­si neljän vuo­den vaa­likaut­ta nyt ei vielä ehdi tehdä isoa eroa ylipään­sä mis­sään maas­sa. Suo­mi ja Ruot­si nousi­vat yhtä syvästä lamas­ta samaan aikaan 20 vuot­ta sit­ten, ja sen jälkeis­ten 20 vuo­den aikana:

    - Suomes­sa on ollut kokoomus­lainen päämin­is­teri 4 vuot­ta, Ruot­sis­sa 8 vuotta.

    - Suomes­sa on ollut puh­das por­var­i­hal­li­tus 4 vuot­ta, Ruot­sis­sa 8 vuotta.

    - Suomes­sa vasem­mis­to on ollut hal­li­tuk­ses­sa 16 vuot­ta, Ruot­sis­sa 12 vuotta.

    Ja silti suo­ma­laisen ja ruot­salaisen yhteiskun­nan “vasem­mis­to­laisu­usero” on esit­tämieni tilas­toluku­jen mukainen, johdon­mukaises­ti Ruotsin hyväksi.

    Eikö ylipäätän­sä olisi loogisem­paa ver­ra­ta tilan­net­ta Ruot­sis­sa ennen ja jäl­keen porvarihallituksen? 

    Se tulisi loogisek­si siinä vai­heessa, jos vasem­mis­to­laisu­usero joskus kään­ty­isi tois­in­päin, siis Suomen hyväk­si. Niin kauan kuin se ei ole kään­tynyt, Ruotsin kokoomuk­sen ylläpitämä yhteiskun­ta­malli on sisäl­löl­lis­es­ti vasem­mis­to­laisem­pi kuin Suomen vasem­mis­ton ylläpitämä malli, vaik­ka se on muodol­lis­es­ti oikeis­to­laisem­pi. Ja Suomen vasem­mis­ton nykyisel­lä poli­ti­ikalla vasem­mis­to­laisu­usero ei tule ainakaan kaventumaan.

    Ja ihan oikeastiko pidät itseäsi vasemmistolaisena? 

    Jos tietäisit, kuin­ka moni itsesi vasem­mis­to­laise­na pitämä ihmi­nen pitää min­ua vasem­mis­to­laise­na (siitä päätellen, että on antanut min­ulle myön­teistä palautet­ta niiden kahdek­san vuo­den aikana, kun olen käynyt julk­ista keskustelua vasem­mis­tos­ta), niin et kysy­isi tuo­ta kysymys­tä ihan tuo­hon sävyyn.

    Vastaa

83. anonyy­mi: Hyvä idea. Pois­te­taan yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon julki­nen tuki. Siitä saa niitä kai­vat­tu­ja säästöjä. Saadaan var­maan myös lisää lääkäre­itä halvem­mal­la julkiselle puolelle, jol­loin siel­läkin työolot parantuvat.

    Yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon Kela-tuki on merkit­tävä vain ja ain­oas­taan työter­veyshuol­los­sa. Työter­veyshuol­lon byrokra­t­ian ulkop­uolelle jäävä yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto ja sairaan­hoito saa niin mität­tömiä Kela-kor­vauk­sia, että ne voisi pois­taa vaik­ka heti. Niiden anomiseen kuluu aivan jär­jet­tömästi aikaa ja vaivaa, ja niiden käsit­te­ly Kelas­sa taku­ul­la vielä enem­män. Kun lop­putu­los on yleen­sä noin 10 euroa per anomus, niin mitä järkeä on ylläpitää sel­l­aista jär­jestelmää? Olen­naista säästöä ei syn­ny kor­vausten pois­tamis­es­ta mut­ta ehkä Kelan porukan vähenemisestä. 

    Työter­veyshuol­lon kor­vausten pois­t­a­mi­nen puolestaan johtaisi melkoiseen myller­ryk­seen, mut­ta ei taku­ul­la siirtäisi työn­tek­i­jöitä julkisen puolen asi­akkaik­si kuin pienessä määrin. Fir­moil­la ei ole varaa istut­taa sairai­ta työn­tek­i­jöitään jonot­ta­mas­sa viikko- ja kuukausikau­pal­la hoitoa, oli sen hin­ta sit­ten mata­lampi tai korkeampi.

    Vastaa

84. Juhana Var­ti­ainen:

    Mon­et kir­joit­ta­jat tääl­lä: mikä ihme teitä vaivaa kun minus­ta tehdään muka jotakin “tar­jon­nan talousti­eteil­i­jää”? … Eikä työvoiman lisäämi­nen tietenkään “kyykytä” ketään… Vai onko mielestänne niin, että jo pelkkä väestön kasvu johtaa sit­ten Chicagon oppi­en mukaiseen “köy­hien kyykyttämiseen”? 

    Tuos­ta Chicagon koulukun­taan kuu­lu­mis­es­ta voi olla mon­taa mieltä, mut­ta muuten Juhanan omat sanat vas­taa­vat parhait­en hänen kom­ment­ti­in­sa. Kan­nat­taa eri­tyis­es­ti lukea Juhanan Tieteessä tapah­tuu ‑lehteen (3/2014) kir­joit­ta­ma artikke­li “Kestävyys­va­je on eet­ti­nen dilemma” 

    Siel­lä hän toteaa mm. “…on valmis­telta­va uud­is­tuk­sia, joil­la tavalla
    tai toisel­la tehdään työn­teko houkuttelevammaksi
    ja työvoiman ulkop­uolel­la tai työt­tömänä oleminen
    hie­man vas­ten­mielisem­mäk­si. Tästä seuraa
    poli­it­tis­es­ti ajanko­htainen työntarjonta-agenda:
    eläkeiän nos­t­a­mi­nen, työttömyyskorvausten
    keston uudelleen­tarkastelu, koti­hoidon tuen
    lyhen­tämi­nen, työn vastaanottamisvelvoitteen
    tiuken­t­a­mi­nen, ennenaikaisten eläkejärjestelmien
    pois­t­a­mi­nen ja sosi­aal­i­tur­van vastikkeellisuus.” 

    “Vira­nomainen ei voi ottaa työt­tömältä pois hänen
    taloudel­lista vähim­mäis­tu­loaan, mut­ta hän voi
    vaa­tia sel­l­aisia vas­ta­suorituk­sia, jot­ka häir­it­sevät työt­tämän vapaa-aikaa. Kuten Århusin yliopis­ton pro­fes­sori Tor­ben Ander­sen on nasev­asti ja iro­nis­es­ti muo­toil­lut: emme voi ottaa työt­tömältä raho­ja pois, mut­ta voimme varas­taa hänen vapaa-aikansa.”

    “Meil­lä on niin laa­ja julki­nen hyv­in­voin­ti­val­tio, että emme enää omista omaa työ­panos­tamme. Hyv­in­voin­ti­val­tio edel­lyt­tää pitk­iä työuria, ja vain yksilöl­lis­es­tä opti­moin­nista seu­raa­va työn­tar­jon­tapäätös johtaa yhteen­sä liian pie­neen työ­panok­seen. Sosi­aal­i­tur­val­la tulee toimeen miten kuten,mutta sitä ei voi sal­lia, kos­ka jokaisen arvon­lisää tarvi­taan markkinataloudessa.” 

    Joka suh­teessa aika kovaa ja ymmär­ret­tävää puhet­ta sosi­aalilib­er­aalil­ta, joka ei pyri kyykyt­tämään ketään eikä edes kut­su­isi itseään tarjontateoreetikoksi! 🙂

    Vastaa

85. TTK: Sum­ma sum­marum: Ruot­salaiset ovat vesivoima-asiois­sakin hannuhanhia.

    My point exact­ly. Sik­si ei ole hirveän järkevää argu­men­toi­da tyyli­in “Ruot­sis­sa on raken­net­tu noin paljon uusi­u­tu­vaa ener­giaa ja sik­si siel­lä menee hyvin”. On hyvä rak­en­taa, kun on olo­suhtei­ta, mut­ta me nyt vain emme voi tehdä samoin. Nor­jas­sa asi­at ovat ener­gialu­on­non­va­ro­jen osalta vielä paremmin.

    Samoin ruot­salaiset ovat koti­talouksi­na paljon vau­raampia kuin suo­ma­laiset mm. sik­si että teol­lisu­usy­hteiskun­ta kehit­tyi siel­lä aiem­min, ja sik­si että maanti­eteel­lisen ase­man ansios­ta maa onnis­tui vält­tämään sotaan jou­tu­misen toises­sa maail­man­so­das­sa (ja hyö­tyi kuu­lalaak­erikau­pas­ta roimasti). Tätäkään emme oikein voi muuttaa.

    Vastaa

86. pjt: Samoin ruot­salaiset ovat koti­talouksi­na paljon vau­raampia kuin suo­ma­laiset mm. sik­si että teol­lisu­usy­hteiskun­ta kehit­tyi siel­lä aiem­min, ja sik­si että maanti­eteel­lisen ase­man ansios­ta maa onnis­tui vält­tämään sotaan jou­tu­misen toises­sa maail­man­so­das­sa (ja hyö­tyi kuu­lalaak­erikau­pas­ta roimasti). Tätäkään emme oikein voi muuttaa. 

    Eikö tääl­lä pitäisi kovasti pon­nis­tel­la Suomen viemisek­si Ruotsin suun­taan juuri siitä syys­tä että Ruotsin yhteiskun­nal­lisen kehi­tys­ta­son saavut­ta­mi­nen vaatii Suomelta suurem­mat pon­nis­tuk­set kuin se vaati Ruotsilta?

    Jos elet­täisi­in maat­alousy­hteiskun­nas­sa ja Suomeen tulisi paha katovu­osi mut­ta Ruot­si­in ei, niin olisiko järkevä näke­mys sil­loinkin: emme voi muut­taa sitä että kuolemme Suomes­sa nälkään ja ruot­salaiset jäävät Ruot­sis­sa henki­in? Turha tehdä mitään ver­tailua kun kyse on onnes­ta ja sat­tumas­ta, menkää maku­ulle ja kuolkaa?

    Vastaa

87. Var­ti­aisen siir­tymi­nen vahvis­taa epäi­lyk­siä, että
    Kesk. ja Kok. ovat jo sopi­neet por­var­i­hal­li­tuk­ses­ta. Sik­si­hän kaik­ki muutkin pro­jek­tit on ajet­tu penkkaan pitkin talvea.

    Vastaa

88. Juhana Var­ti­ainen:
    Hei Osmo,

    Minä olen key­ne­siläi­nen, mut­ta en bas­tardikey­ne­siläi­nen. Kysyn­nän sääte­lyl­lä hoide­taan resurssien käyt­töastet­ta, mut­ta kysyn­nän­sääte­lyn täy­tyy aina kar­toit­taa tar­jon­ta ja tuotan­tokuilu ja arvioi­da val­tion­talouden kestävyys. 

    Itse olen pari vuot­ta seu­ran­nut Var­ti­aisen kom­ment­te­ja, ja niistä asia käy hyvin selville: mies kan­nat­taa järkevää julk­ista kysyn­nän­sääte­lyä – ja hyvä niin.

    Mut­ta on yksi merkit­tävä ongel­ma, johon toivoisin Juhanal­ta etenkin kokoomuk­sen riveis­sä selvää muu­tos­ta: kysyn­tä- ja tar­jon­tatek­i­jöi­den painotukset!

    Var­ti­aisen kom­men­tit medi­as­sa liit­tyvät 99 ker­taa sadas­ta Suomen kus­tan­nuskil­pailukyvyn heikkouteen ja työn tar­jon­taon­gelmi­in. Kysyn­nästä Juhana mainit­see ehkä kysyt­täessä, ja sil­loinkin vähän olkia kohaut­taen. Esimerkik­si Ylen aamu-tv:ssä 6.3 (http://areena.yle.fi/tv/2694157) Var­ti­ainen sanoi, ettei veronko­ro­tuk­sil­la tai leikkauk­sil­la ratkaista raken­neon­gelmia – mikä on toki ihan totta.

    Mut­ta on erit­täin valitet­tavaa, että Var­ti­ainen hyväksyy hil­jaa finanssipoli­ti­ikan kiristämisen samal­la, kun ollaan toteut­ta­mas­sa koti­maisia reaali­palkko­ja fak­tis­es­ti alen­tavia tar­jontare­forme­ja ja vuosia kestävää palkka­malt­tia. Näis­sä olois­sa finanssipoli­ti­ikkaa on seu­raav­ina vuosi­na pakko keven­tää, muuten lama taa­tusti syve­nee – ainakin ilman mullis­tavaa vienti-ihmettä.

    Jos Juhana menee läpi ja pääsee vaikut­ta­maan kokoomuk­sen eduskun­taryh­mässä, tässä piilee katas­trofin ainek­set: päädytäänkin kiristämään kaikkia vipu­ja samaan aikaan. Tämä toki on suuri ris­ki myös ilman Vartiaista.

    Mut­ta on pakko kysyä:

    Juhana, lupaatko kansane­dus­ta­jak­si päästessäsi myötä­vaikut­taa finanssipoli­ti­ikan reilu­un keven­tämiseen, mikäli tarpeel­lisia tar­jontare­forme­ja saadaan läpi? 

    Vastaa

89. pjt: Samoin ruot­salaiset ovat koti­talouksi­na paljon vau­raampia kuin suo­ma­laiset mm. sik­si että teol­lisu­usy­hteiskun­ta kehit­tyi siel­lä aiem­min, ja sik­si että maanti­eteel­lisen ase­man ansios­ta maa onnis­tui vält­tämään sotaan jou­tu­misen toises­sa maail­man­so­das­sa (ja hyö­tyi kuu­lalaak­erikau­pas­ta roimasti). Tätäkään emme oikein voi muuttaa.

    Toki ruot­salaisil­la on paljon sel­l­aista, jota voimme vain perikansal­liseen tapaan kade­htia. Maa on maanti­eteel­lis­es­ti parem­mas­sa paikas­sa, luon­non­va­roil­taan onnekkaampi, väestön maanti­eteel­liseltä jakau­mal­taan suo­tu­isampi, ja van­haa vau­raut­ta on paljon enem­män. Ja kaiken huipuk­si ne puhu­vat indoeu­roop­palaista kieltä, jol­loin hyödyl­lis­ten kiel­ten oppimi­nen on helpompaa.

    Tätä voisi tietenkin lähteä ker­imään takaperin vaik­ka siitä, että neljä vuo­sisa­taa sit­ten suo­ma­laiset ryöste­liv­ät Euroop­paa henken­sä kau­pal­la, mut­ta saali­it menivät Ruot­si­in. Jotenkin kuitenkin tun­tuu hedelmät­tömältä haikail­la jotain, mitä ei voi muut­taa. (Ja jos nyppii liikaa, ruot­salaisil­ta kan­nat­taa kysel­lä Kus­taa IV Aadolfista.)

    Vaik­ka meistä ei ruos­alaisil­la opeil­la ihan yhtä men­estyvää maa­ta saa kuin Ruot­sista, kan­nat­taisi kuitenkin yrit­tää kat­soa, mitä siel­lä on tehty oikein — ja mitä väärin.

    Ruot­sis­sa näyt­täisi ole­van kak­si isom­paa asi­aa, jot­ka ovat parem­min kuin meil­lä. Siel­lä on parem­pi työl­lisyys, ja siel­lä on enem­män yksi­ty­isiä pääo­mia, joi­ta myös sijoite­taan akti­ivis­es­ti yritystoimintaan.

    Kumpikin on sekä kult­tuurilli­nen että lain­säädän­nölli­nen kysymys. Takana on tietenkin paljon his­to­ri­aa, mut­ta edes nyky­hetkestä voisi yrit­tää oppia ja mielel­lään pan­na paremmaksi.

    Ruotsin veroaste tuskin on avain­tek­i­jä tässä. Erot ovat kuitenkin aika pieniä, ja Ruot­sis­sa veronkier­to on kansal­lisurheilu­la­ji. Asi­at eivät myöskään vält­tämät­tä seli­ty korkeal­la sosi­aal­i­tur­val­la, mut­ta kyl­lähän Ruotsin malli siitä ker­too, että korkea sosi­aal­i­tur­va on toden­näköis­es­ti säi­lytet­tävis­sä, jos kor­tit pelataan muuten oikein.

    Vastaa

90. Täyt­tä huuhaa­ta, ilman minkään­laista empi­iristä tukea, nämä leimaamiset tyyli­in ”köy­hien kyykyt­täjä”. Hal­pahin­taista pop­ulis­mia. Ei työn tar­jon­nan lisäämi­nen vähen­nä jo työ­markki­noil­la ole­vien tuo­tavu­ut­ta. Ruotsin edelli­nen hal­li­tus loi yli 300 000 uut­ta työ­paikkaa, eli kyl­lä tar­jon­takapeikkoi­hin kajoami­nen nos­taa työl­lisyyt­tä, se on nähty suun­nilleen jokaises­sa maas­sa joka siihen on ryhtynyt. Tar­jon­ta luo kysyn­tää. Ja korkeaa työl­lisyyt­tä nimeno­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ylläpi­to vaatii. Ay-liike pitää Suomea pant­ti­vank­i­naan ja sosial­is­tit verot­ta­vat Suomen henki­hiev­eri­in. Suomeen on pesiy­tynyt verovaroil­la loisi­va luok­ka, alati hupene­va työtä tekevä vähem­mistö elät­tää alati kas­vavaa jouti­laslu­okkaa. Olemme koh­ta tilanteessa jos­sa yli 50% äänestäjistä saa taval­la toisel­la elan­ton­sa julkiselta sek­to­ril­ta ja sil­loin sys­tee­mi ei enää kykene uud­is­tu­maan. Ilmeis­es­ti tarvi­taan vielä BKTn 10–15% pudo­tus ennen kuin syn­tyy tarvit­tavaa kriisitietoisuutta.

    Seu­raaval­la (ja sitä seu­raav­il­la) hal­li­tuk­sel­la on urakkaa meno­jen sopeut­tamises­sa tulo­jen tasolle. Olemme mitoit­ta­neet menomme sille tasolle kuin Nokia muinaises­sa suu­ru­udessaan olisi vielä ole­mas­sa. Lop­pu­peleis­sä vain vien­tisek­tori syn­nyt­tää uut­ta jaet­tavaa. Sik­si esim. julkisen sek­torin palkanko­ro­tuk­set tulisi indek­soi­da vien­ti­te­ol­lisu­u­den kilpailukykyyn. 

    Hyvä että Var­ti­ainen vai­h­toi kokoomuk­seen, niin täy­del­lisessä umpiku­jas­sa on sosial­istien ja vihrei­den talous­poli­ti­ik­ka. Demareista on tul­lut ay-liik­keen pant­ti­van­ki, joka jar­rut­taa kaikkia paran­nuk­sia. ”If it moves, tax it. If it keeps on mov­ing, reg­u­late it. And if it’s dead, sub­sidise it”

    Vastaa

91. jok­eri: Ehkä repub­likaan­it tule­vat markki­noimaan omaa sys­teem­inään Euroop­paan tulevaisuudessa? 

    Käsit­tääk­seni sekä fasis­mia että feo­dal­is­mia on jo kokeil­tu. Tulok­set eivät mairitelleet.

    Vastaa

92. Markku:
    Juhana Var­ti­ainen:
    ‘snip’
    “Meil­lä on niin laa­ja julki­nen hyv­in­voin­ti­val­tio, että emme enää omista omaa työ­panos­tamme. Hyv­in­voin­ti­val­tio edel­lyt­tää pitk­iä työuria, ja vain yksilöl­lis­es­tä opti­moin­nista seu­raa­va työn­tar­jon­tapäätös johtaa yhteen­sä liian pie­neen työ­panok­seen. Sosi­aal­i­tur­val­la tulee toimeen miten kuten,mutta sitä ei voi sal­lia, kos­ka jokaisen arvon­lisää tarvi­taan markkinataloudessa.”
    ‘snip’

    Ahaa… var­maan juuri tämän vuok­si työ­nan­ta­jat tekevät nol­latun­ti­sopimuk­sia: ‘kos­ka jokaisen arvon­lisää tarvi­taan markkinataloudessa’.
    Ja se, että työn­tek­i­jät suos­tu­vat tähän ‘johtaa yhteen­sä liian pie­neen työpanokseen’.

    Vastaa

93. Tom­mi Uschanov: Eikö tääl­lä pitäisi kovasti pon­nis­tel­la Suomen viemisek­si Ruotsin suun­taan juuri siitä syys­tä että Ruotsin yhteiskun­nal­lisen kehi­tys­ta­son saavut­ta­mi­nen vaatii Suomelta suurem­mat pon­nis­tuk­set kuin se vaati Ruotsilta?
    ‘snip’

    Pitäisipä hyvinkin, mut­ta mm. erään Uschanovin tek­steis­sä ker­ro­taan Suomen erit­täin pitkäaikaisen talous­poli­it­tisen lin­jan ole­van juuri päin­vas­taisen — ja juuri tähän suun­taan Var­ti­ainen nyt siirtyy.

    Vastaa

94. Markku: Meil­lä on niin laa­ja julki­nen hyv­in­voin­ti­val­tio, että emme enää omista omaa työ­panos­tamme. Hyv­in­voin­ti­val­tio edel­lyt­tää pitk­iä työuria, ja vain yksilöl­lis­es­tä opti­moin­nista seu­raa­va työn­tar­jon­tapäätös johtaa yhteen­sä liian pie­neen työ­panok­seen. Sosi­aal­i­tur­val­la tulee toimeen miten kuten,mutta sitä ei voi sal­lia, kos­ka jokaisen arvon­lisää tarvi­taan markkinataloudessa.”

    Ongelma­han ei olekaan työn tar­jon­ta .Jos maas­sa on 520000 työtön­tä niin ei voi puhua työn tar­jon­nan puutteesta.

    Pikem­minkin on yli­tar­jon­taa työvoimasta

    Vain täysi type­r­ys voi väit­tää, että nuo 520000 ovat kelvot­to­mia työn­tek­i­jöitä, he ovat kan­nustin­loukus­sa etc

    Olen val­tion laitok­ses­sa joutunut työl­listämään noi­ta työt­tömiä aikoinaan eikä joukos­sa val­tavaa määrää epäkelpoa joukkoa ollut .Suomen mitas­sa ehkä 50000 , mut­ta näin on aina ollut

    Ja toisaal­ta tuo­ta­toa voi suun­nitel­la käyett­tävis­sä ole­vien resurssien puitteissa.
    Olen kier­rel­lyt Suomea ja maail­maa muokkaa­mas­sa eri­laisia mätiä organ­isaa­tioi­ta tehokkaam­mak­si eikä lähtöko­htana ole voin­ut olla, että mitään ei voi tehdä kun työn­tek­i­jät eivät ole oikean­laisia eikä kaikkia voi vaihtaakaan.

    Sil­loin täy­tyy sopeu­tua käytet­tävis­sä ole­vaan resurssi­in ja muoka­ta pros­es­sit ja tuotan­to sel­l­aisek­si, että toim­inta se on käytet­tävis­sä olevil­la resurs­seil­la tehokas­ta ja palve­lu­ta­so riittävä.

    Se vaatii sil­loin esimieheltä muu­takin kuin 1000 hevon‑p osaamista

    Vastaa

95. Juhana Var­ti­ainen: Siel­läkin on mon­en­laisia suun­tia, mut­ta Borg ja Rein­feldt nimeno­maan sai­vat men­estyk­sen­sä otta­mal­la val­lan per­in­teiseltä “kaik­ki verot alas” ‑oikeis­tol­ta.

    Onnea ja men­estys­tä vaan Var­ti­aisen palat­si­val­lankaap­paushankkeelle, olisi var­maan Man­ner­heim-ristin paik­ka jos tuo onnistuu.

    Vastaa

96. Nyky­istä lamaa on pidet­ty seu­rauk­se­na vien­nin hiipumis­es­ta, mut­ta sel­l­aista ilmiötä ei oikein löy­dy vien­ti­ti­las­toista. Vuos­det 2006–2008 oli­vat poikkeuk­selisen hyviä ja sen jäl­keen tuli huono vuosi, mut­ta sel­l­aisia ilmiöitä on ollut aikaisem­minkin esim 2000 luvun tait­teessa. Vien­nin kasvu ei ole ollut val­tavaa , mut­ta ei se ole rom­ah­tanutkaan kuten esitetään:kyllä julk­ista velka­an­tu­mista ja työt­tömyy­den kasvua pitää hakea muista syistä

    ESim OECD arvio siitä, että eri­ar­voisu­u­den ja tulo­ero­jen kasvu syö kasvua on yksi taustal­la ole­va syy.Mehän tarkastelemme tulo­erois­sa vain verotet­tavia tulo­ja, emme todel­lisia emmekä tiedä todel­lista veronkier­ron määrää

    Toinen syy on palkko­jen osu­u­den hiipumi­nen bkt , palkko­jen osu­us on n 50 % luokkaa.Samalla veror­a­situs on siir­tynyt pelkästään palka­nsaa­jan kannettavaksi.

    Kol­mas on julkisen sek­torin palkko­jen karkaaminen.Kokkomus /Katainen osti vuo­den 2007 vaalivoiton lupaa­mal­la julkiselle sek­to­rille ylisu­uret palkanko­ro­tuk­set ja se teki julkises­ta sek­torista palkkajohtajan

    Alla poim­inta vientitilastoista

    2013/ 56 047 549/ 2012/ 56 878 038/
    2011/ 56 855 202/ 2010/ 52 438 587/
    2009/ 45 063 410/ 2008/ 65 580 219/
    2007/ 65 687 616/ 2006/ 61 489 232/
    2005 52 453 007/ 2004/ 48 916 985/
    2003/ 46 378 316/ 2002/ 47 245 156/
    2001/ 47 800 400/ 2000/ 49 484 343/
    1999/ 39 245 523

    Vastaa

97. Liian van­ha:
    ESim OECD arvio siitä, että eri­ar­voisu­u­den ja tulo­ero­jen kasvu syö kasvua on yksi taustal­la ole­va syy. 

    Melko lapselli­nen näke­mys. Jos tämä pitäisi paikkansa niin Kiina olisi ollut maail­man talousve­turi Maon aikana mut­ta nykyään sil­lä ei pitäisi olla mitään tekemistä talous­mah­tien joukossa.

    Asi­at ovat juuri päinvastoin.

    Vastaa

98. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Kol­mas on julkisen sek­torin palkko­jen karkaaminen.Kokkomus /Katainen osti vuo­den 2007 vaalivoiton lupaa­mal­la julkiselle sek­to­rille ylisu­uret palkanko­ro­tuk­set ja se teki julkises­ta sek­torista palkkajohtajan
    ‘snip’

    Julkisen sek­torin palkka­jo­hta­ju­us ei ainakaan veroti­las­toista näy — ja palkkaveroa ei ole help­po kiertää julkisel­la sektorilla.
    Huip­pu­palkko­ja saavien listal­la ei ole yhtään julkisen sek­torin henkilöä — eikä ole koskaan ollutkaan.

    Vastaa

    1. Julkisen sek­torin keskian­siot ovat nousseet, kos­ka julkisen sek­torin suorit­tavaa työtä on vähen­net­ty ja ulkoistettu.

       Vastaa

99. Stur­m­grup­pen­führer: häm­mä

    Leikkauk­set tavataan kohdis­taa siten, että vaiku­tus on sama kuin jos sahaisi oksaa, jol­la pitäisi istua. Jos kansalaiset pide­tään säästöpoli­ti­ikalla köy­hinä ja ilman ostovoimaa, romute­taan ter­vey­den­hoito eikä vaikeutetaan opiskelua, saadaan masen­tunut, sairas, työkyvytön ja oppi­ma­ton väestö, mah­dol­lis­es­ti myös rikol­lisu­ut­ta. Vaik­ka kymme­nen vuo­den päästä olisi minkälainen työvoima­pu­la, sil­loin ei enää ole sitä koulutet­tua ja ammat­ti­taitoista hyv­in­voivaa työn­tek­i­jö­varas­toa, on vain kur­jal­is­toa. Sik­si leikkau­sia on jär­jetön­tä kohdis­taa muualle kuin sinne, mis­sä on todel­lista ylijäämää.

    Vastaa

100. liian van­ha
     “Nyky­istä lamaa on pidet­ty seu­rauk­se­na vien­nin hiipumis­es­ta, mut­ta sel­l­aista ilmiötä ei oikein löy­dy vientitilastoista.” 

     Eikö vien­nin putoami­nen vuodessa 65,6 mil­jardista 2008 45 mil­jardi­in ole 2009 rom­ah­dus? Jos se, että vien­ti on 10,5 mil­jar­dia pienem­pi 2013 kuin 2008 ei ole merkit­tävää, niin eikö sil­loin val­tion talouden 8 mil­jardin vuosit­tainen ali­jäämä ole merkit­tävä alijäämä? 

     Mis­sä muual­la kuin öljy­mais­sa vien­ti on tänä aikana tip­punut noin paljon?

     Vastaa

101. “Nyky­istä lamaa on pidet­ty seu­rauk­se­na vien­nin hiipumis­es­ta, mut­ta sel­l­aista ilmiötä ei oikein löy­dyvi­en­ti­ti­las­toista. Vuos­det 2006–2008 oli­vat poikkeuk­selisen hyviä ja sen jäl­keen tuli huono vuosi, mut­ta sel­l­aisia ilmiöitä on ollut aikaisem­minkin esim 2000 luvun tait­teessa. Vien­nin kasvu ei ole ollut val­tavaa , mut­ta ei se ole rom­ah­tanutkaan kuten esitetään:kyllä julk­ista velka­an­tu­mista ja työt­tömyy­den kasvua pitää hakea muista syistä”

     Peesaan liian van­haa, pait­si tuon vien­nin osalta. Ratkai­se­vaa lie­nee net­tovi­en­ti, ei vien­ti itsessään, kun puhutaan kv-kau­pan vaiku­tuk­ses­ta työl­lisyy­teen ja eri­ar­voisu­u­teen. Maail­man pankin tilas­toin­nin mukaan Suomen bkt oli noin 200 mrd dol­lar­ia vuon­na 2005 net­tovi­en­nin (vien­ti — tuon­ti) oltua noin 10 mrd. Vuon­na 2012 bkt oli käyvin hin­noin 255 mrd dol­lar­ia net­tovi­en­nin oltua mii­nus 1 mrd. Kun ottaa huomioon net­tovi­en­nin rom­ah­tamisen ker­ran­nais­vaiku­tuk­set kysyn­tään, on ainakin minus­ta help­po nähdä yksi Suomen pääon­gelmista. Se mik­si net­tovi­en­ti on rom­ah­tanut, johtunee palkkaratkaisu­ista, mut­ta euro on yksi tek­i­jä ainakin oppikir­jo­jen logi­ikan perusteella.

     Vastaa

102. Raimo K: Julkisen sek­torin palkka­jo­hta­ju­us ei ainakaan veroti­las­toista näy – ja palkkaveroa ei ole help­po kiertää julkisel­la sektorilla.
     Huip­pu­palkko­ja saavien listal­la ei ole yhtään julkisen sek­torin henkilöä – eikä ole koskaan ollutkaan.

     Har­va huip­putu­loinen on pelkkä palkkatyöläinen

     Vastaa

103. Mika: Ruotsin edelli­nen hal­li­tus loi yli 300 000 uut­ta työ­paikkaa, eli kyl­lä tar­jon­takapeikkoi­hin kajoami­nen nos­taa työl­lisyyt­tä, se on nähty suun­nilleen jokaises­sa maas­sa joka siihen on ryhtynyt. Tar­jon­ta luo kysyn­tää. Ja korkeaa työl­lisyyt­tä nimeno­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ylläpi­to vaatii. 

     Tuo työ­paikko­jen luon­ti on onnis­tunut ennenkaikkea työaikaa lyhentämällä.

     Yleistä työaikaa ei ole lyhen­net­ty, mut­ta on oet­tu käyt­töön eri­laisia kan­nus­timia työa­jan lyhentämiseksi

     Niin­pä lap­siper­heet saa­vat tukea, jos he lyhen­täväät työaikaansa ja niin­pä naiset ovat suures­sa mitas­sa osa-aikaisia

     Sak­sa pelaa samal­la taval­la työa­jan lyhentämisellä.Kurzarbeit lyhen­tää työaikaa ja val­tio mak­saa 60–70% palkanmentyksestä
     Tai mini­job on houkutel­lut kotirou­via työ­markki­noille ja työsäkäyviä lyhen­tämään työaikaa, sil­lä mini­job keven­tää työssäkäyvän verotusta.

     Niin­pä kek­simääräi­nen vuos­i­työai­ka on laskus­sa niin Ruot­sis­sa kuin Saksassa.

     Suomes­sa työaikaa lyhen­netään työt­tömyy­den kautta

     http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/28/suomalainen-tekee-toita-300-tuntia-pidempaan/201017920/139

     Vastaa

104. Osmo Soin­in­vaara:
     Julkisen sek­torin keskian­siot ovat nousseet, kos­ka julkisen sek­torin suorit­tavaa työtä on vähen­net­ty ja ulkoistettu. 

     Näin­hän se juuri on — palkka­jo­hta­ju­ud­es­ta ei ole kysymys.

     Vastaa

105. Liian van­ha: Har­va huip­putu­loinen on pelkkä palkkatyöläinen 

     Tot­ta. Ja julkisel­la sek­to­ril­lako mak­se­taan pääomatuloa?

     Vastaa

106. Tässä ote Tilas­tokeskuk­sen palkkarakenteesta.
     Val­ti­olle jäänet ovat juuri noi­ta ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorittaneita

     Yksi­tyi­nen sektori 

     Ylem­pi korkeak­oulu­aste 4 236

     Val­tio

     Ylem­pi korkeak­oulu­aste 4 494

     Ja jos huomioidaan ikätek­i­jä niin ero kas­vaa iän mukana

     Ylem­pi korkeakoulututkinto

     Yksi­tyi­nen sektori
     ikälu­ok­ka palkka
     35 — 39 4 250
     40 — 44 4 681
     45 — 49 4 810
     50 — 54 4 856
     55 — 59 4 971
     60 — 69 4 686
     Valtio
     35 — 39 4 206
     40 — 44 4 563
     45 — 49 4 774
     50 — 54 4 891
     55 — 59 5 130
     60 — 69 5 399

     Vastaa

107. Osa kom­menteista on asial­lisia, mut­ta aika mon­es­sa on poh­javire, että yri­tyk­siä ja hyvä­tu­loisia tarvi­taan vain veron­mak­sajik­si, muu­ta virkaa heil­lä ei yhteiskun­nas­sa ole. Kom­ment­te­ja lukies­sa tulee mieleen, että mik­si ihmeessä minä tek­isin pitkää päivää, ottaisin riskiä ja palkkana olisi moite siitä, että tulos ei menekään veroina kokon­aan valtiolle?

     Ja valite­taan, että ei Suomeen investoi­da tai johtajat/yrittäjät ovat huono­ja. Mut­ta hyvätkään yri­tyk­set eivät saisi jakaa osinkoa? Tai että johta­jille ei saisi mak­saa palkkaa? Mik­si kukaan investoisi, jos ei saisi saa­da sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle tuot­toa? Eli yhteisöveron alen­nuk­sen olisi pitänyt toimia vain yhteisek­si, ei yrit­täjien hyväk­si? Mik­sipä en minäkin ryhty­isi köl­limään perus­tu­lol­la ja olisin näin kun­ni­alli­nen kansalainen, en ahne oikeistolainen.

     Vastaa

108. Mikko Nykä­nen:
     liian vanha
     “Nyky­istä lamaa on pidet­ty seu­rauk­se­na vien­nin hiipumis­es­ta, mut­ta sel­l­aista ilmiötä ei oikein löy­dy vientitilastoista.” 

     Eikö vien­nin putoami­nen vuodessa 65,6 mil­jardista 2008 45 mil­jardi­in ole 2009 rom­ah­dus? Jos se, että vien­ti on 10,5 mil­jar­dia pienem­pi 2013 kuin 2008 ei ole merkit­tävää, niin eikö sil­loin val­tion talouden 8 mil­jardin vuosit­tainen ali­jäämä ole merkit­tävä alijäämä?

     Mis­sä muual­la kuin öljy­mais­sa vien­ti on tänä aikana tip­punut noin paljon?

     Et lukenut kaikkea, vuosien 2005/6 välil­lä vien­ti pomp­pasi 9 mil­jar­dia ylöspäin ja las­ki taas 2010 samalle tasolle

     Työl­li­sis­sä ei tapah­tunut muu­tos­ta , joten tuol­la pomp­pimisel­la ei ole ollut vaiku­tus­ta työllisyyteen

     Muu­tok­set työt­tömyy­dessä johtu­vat työn tar­jon­taa ja kokoaikatyötä/työajan piden­tämistä suo­si­vas­ta politiikasta.

     Jos meil­lä suosit­taisi­in työa­jan jakamista Sak­san ja Ruotsin tapaan niin meil­lä olisi n 250000 työl­listä enem­män samal­la bkt ja paljon vähem­män sosi­aal­isia ongelmia ja tarvit­taisi­in paljon vähem­män tem­pu­tus­ta ja kyykytystä

     Ja jos julki­nen sek­tori palkkaisi suh­teessa saman ver­ran työvoimaa kuin Ruot­si ja jos opiske­li­jat oli­si­vat samas­sa mitas­sa työl­lisiä kuin Sak­sas­sa niin numeroiden val­os­sa mei­dän pitäisi tuo­da maa­han muu­ta­ma satatuhat­ta työntekijää.….

     Vastaa

109. Tom­mi Uschanov: Eikö tääl­lä pitäisi kovasti pon­nis­tel­la Suomen viemisek­si Ruotsin suun­taan juuri siitä syys­tä että Ruotsin yhteiskun­nal­lisen kehi­tys­ta­son saavuttaminen 

     Tässä pon­nis­telus­sa kan­nat­taa vähän miet­tiä keino­ja. Korkeaan vero­tuk­seen uskomi­nen tässä näyt­tää lähin­nä car­go-kul­til­ta. Ruot­si ei ole vauras sik­si, että siel­lä on korkeat verot. Ruot­sis­sa on (on mah­dol­lista olla) korkeat verot sik­si, että se on vauras. 

     (Car­go-kul­til­la siis viit­taan leg­en­daan Tyy­nen­meren saarten alkua­sukkaiden usko­muk­sista: saar­ille ei toisen maail­man­so­dan aikaan tul­lut lentokoneel­la tavaraa sik­si, että saarel­la oli avoin kent­tä jos­sa oli jotain merkke­jä maas­sa ja torni laidal­la, vaan siel­lä oli lento­kent­tä jos­sa merk­in­töjä sik­si, että amerikkalaiset oli­vat aikeis­sa rah­da­ta sinne tavaraa. Kun saare­laiset sodan jäl­keen halu­si­vat lisää tavaraa, sitä ei tul­lut vaik­ka he rak­en­si­vat saarelle lisää lento­ken­tän ulkoisia tunnusmerkkejä.)

     Me emme siis tule vau­raak­si ihan vain sil­lä, että nos­tamme vero­ja, vaan sil­lä, että saamme aikaisek­si kan­nat­tavam­paa liike­toim­intaa ja pystymme lisämään teh­dyn työn määrää. Siihen tarvi­taan osaamista ja ahkeruutta.

     Teh­dyn työn määrän lisäämisessä työn­teosta rankaisem­i­nen veroil­la ei ole yleen­sä ihan paras mah­dolli­nen keino.

     Vastaa

110. Mar­juk­ka:
     Osa kom­menteista on asial­lisia, mut­ta aika mon­es­sa on poh­javire, että yri­tyk­siä ja hyvä­tu­loisia tarvi­taan vain veron­mak­sajik­si, muu­ta virkaa heil­lä ei yhteiskun­nas­sa ole. Kom­ment­te­ja lukies­sa tulee mieleen, että mik­si ihmeessä minä tek­isin pitkää päivää, ottaisin riskiä ja palkkana olisi moite siitä, että tulos ei menekään veroina kokon­aan valtiolle?

     Ja valite­taan, että ei Suomeen investoi­da tai johtajat/yrittäjät ovat huono­ja. Mut­ta hyvätkään yri­tyk­set eivät saisi jakaa osinkoa? Tai että johta­jille ei saisi mak­saa palkkaa? Mik­si kukaan investoisi, jos ei saisi saa­da sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle tuot­toa? Eli yhteisöveron alen­nuk­sen olisi pitänyt toimia vain yhteisek­si, ei yrit­täjien hyväk­si? Mik­sipä en minäkin ryhty­isi köl­limään perus­tu­lol­la ja olisin näin kun­ni­alli­nen kansalainen, en ahne oikeistolainen.

     Aiem­min yri­tyk­set ja palka­nsaa­jat pää­sivät helpom­mal­la , kos­ka osa val­tion ja kun­tien tarvit­semista tuloista tuli kun­tien ja val­tion omis­tamista yri­tyk­sistä. Sit­ten joku kek­si yksi­ty­istämisen ja ne yri­tyk­set sujah­ti­vat hal­val­la hyödyt­tämään har­vo­jen ja valit­tu­jen tile­jä. Ammot­ta­va tyhjä aukko on täytet­tävä palka­nsaa­jia ja yri­tyk­siä verottamalla. 

     Yri­tyk­set halu­a­vat tehdä voit­toa. Uuti­sista päätellen ne ensisi­jais­es­ti halu­a­vat kas­vat­taa tulostaan vähen­tämälä väkeä, lakkaut­ta­mal­la työ­paikko­ja ja havit­tele­mal­la alhaisem­pia veroja. 

     Se toki kas­vat­taa voit­to­sum­maa, mut­ta ei vien­tiä, ja sen lisäk­si se kas­vat­taa myös työt­tömyy­den­hoit­o­meno­ja, asum­is­tuki­meno­ja, mie­len­ter­vey­den­hoit­o­meno­ja yms. joi­ta samaiset yri­tyk­set sit­ten joutu­vat veroina kustantamaan. 

     Yri­tyk­set, ainakin suuret ja men­estyneet, saa­vat myös yri­tys­tukia. Niil­lä ei ole havait­tu ole­van työl­listävää vaiku­tus­ta. Yri­tyk­set siis käyt­tävät veroalen­nuk­sen muuhun. Ilmeis­es­ti yri­tyk­set haaveil­e­vat tilanteesta, jos­sa palka­nsaa­jat mak­saisi­vat myös yri­tystuet ja työttömyydenhoitokulut? 

     Sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto tietysti on, että yri­tyk­set ymmärtäi­sivät yhteiskun­tavas­tu­un­sa — sen, että ihmiset tarvit­se­vat työtä saadak­seen ostovoimaa. Riit­täisi, että yri­tyk­set ymmärtäi­sivät , etteivät ne voi pitää itseään irral­lise­na osana yhteiskun­taa, vaan niiden oma men­estys riip­puu siitä, miten hyvin ne osaa­vat pela­ta yhteen yhteiskun­nan muiden osien kanssa. Tässä en tarkoi­ta poli­itikko­ja, vaan kansalaisia, palka­nsaa­jia. Se saisi pyörät pyörimään.

     Vastaa

111. liian van­ha

     Alun­perin puhuit lamas­ta ja myöhem­min työl­lisyy­destä. Talouden taan­tu­mas­ta käytetään nim­i­tys­tä lama yleen­sä sil­loin, kun brut­tokansan­tuote las­kee 10% tai kun yhtä­jak­soinen taan­tu­ma kestää kolme vuot­ta tai pidempään. 

     Mielestäni ei ole väärin san­ot­tu, että vien­ti­ti­las­tot tuke­vat arvio­ta, että nykyi­nen Suomen lama on ollut seu­raus­ta vien­nin hiipumis­es­ta. Toki ana­lyysiä voi jatkaa vielä pidem­mälle ja etsiä per­im­mäisiä syitä mis­tä vien­nin hiipumi­nen on johtunut.

     Mikä on tuon vien­nin hiipumisen vaiku­tus työl­lisyy­teen on tärkeä, mut­ta eri kysymys. Työl­lisyys reagoi aina hitaam­min ja viiveellä. 

     Olen samaa mieltä siitä, että Suomes­sakin työtä jaka­mal­la työl­lisyys voisi olla parem­pi työt­tömyy­den vaivaamil­la aloilla. 

     Työvoima­pu­la-aloil­la voisi tehdä nyky­istä pitem­pääkin päivää, jol­loin kokon­ais­tuotan­toa saataisi­in kas­vatet­tua ja vajei­ta kurot­tua umpeen.

     Vastaa

112. Stur­m­grup­pen­führer: Melko lapselli­nen näke­mys. Jos tämä pitäisi paikkansa niin Kiina olisi ollut maail­man talousve­turi Maon aikana mut­ta nykyään sil­lä ei pitäisi olla mitään tekemistä talous­mah­tien joukossa.

     Asi­at ovat juuri päinvastoin.

     Suomes­sa tulo­erot ovat viime vuosi­na kas­va­neet voimakkaasti, mikä on leikan­nut läh­es yhdek­sän pros­ent­tiyk­sikköä maamme talouskasvus­ta. Näin arvioi OECD tänään julk­ista­mas­saan raportissa.

     Kun kasvu on muut­nekin heikkoa niin tuol­lainen pudo­tus muut­taa kasvun negatiiviseksi 

     http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/12/09/nain-tuloerot-vaikuttivat-suomen-talouskasvuun/201416998/12

     Vastaa

113. pjt on täysin oike­as­sa. Mitä parem­min maan talous on jär­jestet­ty, sitä korkeam­paa veroast­et­ta se voi ylläpitää. 

     Sat­un­nainen ohikulk­i­ja taas on hakoteil­lä. Ei val­tion omis­tamien yri­tys­ten voitoil­la ole veroas­t­eeseen ollut suuren suur­ta merk­i­tys­tä. Ja huo­maut­taisin että Alkon, VR:n, Postin, Pos­tite­len voitot aikoinaan ja muidenn vas­taavien monop­o­liy­htiöi­den voitot ovat olleet käytän­nössä piiloverotusta.

     “Yri­tyk­set halu­a­vat tehdä voit­toa. Uuti­sista päätellen ne ensisi­jais­es­ti halu­a­vat kas­vat­taa tulostaan vähen­tämälä väkeä, lakkaut­ta­mal­la työ­paikko­ja ja havit­tele­mal­la alhaisem­pia veroja.”

     Yri­tyk­set tekevät täl­lä het­kel­lä tulok­sen säästämäl­lä, kos­ka eivät näe että sitä voisi tehdä myyn­tiä kas­vat­ta­mal­la ja investoimal­la. Ne fir­mat jot­ka ovat kovasti laa­jen­ta­neet, ovat enem­män tai vähem­män nes­teessä. Hyväk­si esimerkeik­si käy Nor­weigian joka on investoin­tien­sa takia ongelmis­sa. Sama jut­tu Finnair­il­la, tosin se on ollut ongelmis­sa jo ennen investointejakin.

     “Yri­tyk­set, ainakin suuret ja men­estyneet, saa­vat myös yritystukia.”

     Yri­tystuet ovat hyvä esimerk­ki siitä, kuin­ka toim­i­taan type­r­ästi. Kyl­lä fir­moille keskimäärin olisi parem­pi että yri­tys­tuki­in käytet­tyä pot­tia pienen­net­täisi­in ja siir­ret­täisi­in yhteisövero­jen laskemiseen. Mut­ta kun Soinin sanoine “se nyt vaan ei käy”. Se ei käy, kun se näyt­tää niin pahal­ta. Suomes­sa, jos halu­aa vähen­tää yri­tys­ten mak­su niin ensim­mäi­nen keino ei ole vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen, ehei. Sen­si­jaann ensim­mäi­nen keino on jakaa tukia päät­tävän poli­itikon lem­pialalle, oli­pa se sit­ten tuulimyl­lyt, risu­jen polt­ta­mi­nen tai raskas­te­ol­lisu­us. Poli­itikoista on mukavampi jakaa sama rahapot­ti pienelle porukalle siten, että saa­jaa kohti tulee kun­non pot­ti kuin vain vähen­tää veroja.

     Meil­läkin on fir­mas­sa menos­sa kehi­tyshom­ma, johon ollaan mietit­ty että pitäisi var­maan hakea jotain haistapas­ka-tukea ihan vain sik­si että ilmainen raha kel­paa. Kaiken­laiset type­r­ät kehit­tämistuet pitäisi karsia.

     “Sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto tietysti on, että yri­tyk­set ymmärtäi­sivät yhteiskun­tavas­tu­un­sa – sen, että ihmiset tarvit­se­vat työtä saadak­seen ostovoimaa.”

     Ei talous noin toimi.

     “vaan niiden oma men­estys riip­puu siitä, miten hyvin ne osaa­vat pela­ta yhteen yhteiskun­nan muiden osien kanssa”

     Ei tuhan­net ja taas tuhan­net yri­tyk­set ja yksit­täiset palka­nsaa­jat pysty mitenkään pelaa­maan yhteen. Kyl­lä se on val­tion ja työ­markki­na­jär­jestö­jen hom­ma järjestää. 

     Jät­täisitkö itse pyytäm­mät­tä ansait­se­maasi palkankorotusta?

     Vastaa

114. Mar­juk­ka:
     yrit­täjien hyväk­si? Mik­sipä en minäkin ryhty­isi köl­limään perus­tu­lol­la ja olisin näin kun­ni­alli­nen kansalainen, en ahne oikeistolainen. 

     Perus­tu­lo yhdis­tetään jostakin kum­mallis­es­ta syys­tä usein/aina kölliskelyyn.

     Jos tah­too köl­liskel­lä se kan­nat­taa nimeno­maan tehdä ennen perus­tu­loy­hteiskun­taa. Perus­tu­loy­hteiskun­nas­sa työ on mah­dol­lisim­man kan­nus­tavaa ja köl­lim­i­nen mah­dol­lisim­man vähän kannustavaa.

     Ei kan­na­ta muu­toin var­teenotet­tavaa ajat­telua ojaan ajaa tuol­laisil­la kömmähdyksillä.

     Vastaa

115. Liian van­ha:
     Tässä ote Tilas­tokeskuk­sen palkkarakenteesta.
     Val­ti­olle jäänet ovat juuri noi­ta ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorittaneita
     ‘snip’

     Juuri niin — so what? Palkka­jo­hta­ju­ud­es­ta se ei kerro.

     Vastaa

116. Eikös vihrei­den mallis­sa perus­tu­lo rahoite­ta vero­tuk­sen pro­gres­sio­ta sekä yhteisö- ja pääo­mavero­tus­ta rajusti nos­ta­mal­la. Kuka sen jäl­keen luo työ­paikat, joi­hin ihmiset ryn­täävät perus­tu­lon kan­nus­tana? Ja kenen enää kan­nat­taa mak­saa tai itselleen tavoitel­la parem­paa palkkaa, jos suurin osa menee veroina eli tulon­tasauk­se­na juurikin pelkkää köl­lim­istä ja yhteiskun­nan varoil­la puuhastelua har­ras­tavalle joukolle. Perus­tu­lo on siis lähtöko­hdal­taan mah­do­ton rahoitet­ta­va, mak­sa­jat lop­pu­vat hyvin nopeasti.

     Vastaa

     1. Ei vihrei­den vero­ma­llis­sa vero­tus mitenkään kiristy. Mar­gin­aaliv­ero pysyy keskimäärin samana kuin nyt, mut­ta siitä tulee tasaisem­pi, kun nyky­mallis­sa on melkein sadan pros­entin efek­ti­ivisiä marginaaliveroja.

        Vastaa

117. Suomen B2C kaup­pa vuo­taa ulko­maille, Sak­sa, Etelä-Korea, verkkokaup­pa etc vievät kulut­ta­jien pääo­maa, isot asun­to­lainat taas vapaa­ta pääo­maa. B2B toimii oikein hyvin, mut­ta ei riitä kom­pen­soimaan kulu­tuskäyt­täy­tymisen muu­tos­ta. Kos­kee myös osakesäästämistä, Aasia tuot­taa, Euroop­pa ei

     Vastaa

118. Liian van­ha: Suomes­sa tulo­erot ovat viime vuosi­na kas­va­neet voimakkaasti, mikä on leikannut

     Ei pidä paikkaansa. Kat­so Tilas­tokeskuk­sen kuvaa:
     http://www.stat.fi/til/tjt/2012/04/tjt_2012_04_2014-05–27_kat_002_fi.html

     Tulo­erot ovat aivan viime vuosi­na hie­man laske­neet (kuten aina sil­loin, kun taloudessa menee huonos­ti), ja ne ovat nyt suun­nilleen samal­la tasol­la kuin 2000-luvun vaihteessa.

     Vastaa

119. Sylt­ty: Ja huo­maut­taisin että Alkon, VR:n, Postin, Pos­tite­len voitot aikoinaan ja muidenn vas­taavien monop­o­liy­htiöi­den voitot ovat olleet käytän­nössä piiloverotusta.

     Kuten myös esimerkik­si Helenin voitot nykyään.

     Yri­tyk­set tekevät täl­lä het­kel­lä tulok­sen säästämäl­lä, kos­ka eivät näe että sitä voisi tehdä myyn­tiä kas­vat­ta­mal­la ja investoimal­la. Ne fir­mat jot­ka ovat kovasti laa­jen­ta­neet, ovat enem­män tai vähem­män nesteessä. 

     Niin, val­tio on toki yrit­tänyt kerätä voit­to­ja yri­tys­toimin­nal­la. Esimerkik­si Posti investoimal­la logis­ti­ikka­toim­intoi­hin naapurimaissa:

     http://www.talouselama.fi/uutiset/puolen+miljardin+investoinnit+tuottivat+yli+sadan+miljoonan+tappiot++harhaan+meni/a2295662

     Avoimil­la markki­noil­la kuitenkin vaa­dit­taisi­in liike­toim­inta-osaamista, pelkkä omien kansalais­ten pakko­ra­has­t­a­mi­nen ei aina riitä.

     Vastaa

120. Juhana taas YLE:n studiossa. 

     Hauskaa, että ensim­mäistä ker­taa hän myön­si, että tiede ei annakaan aina hyviä vas­tauk­sia, miten talous­poli­ti­ik­ka tulee hoitaa. Talous­poli­it­tises­sa ana­ly­y­sis­sa men­näänkin siis näp­pitun­tu­mal­la. Tämä on jäänyt ker­tomat­ta joka iki­nen ker­ta aiem­min, kun häneltä on halut­tu kantoja.

     Nos­tan siis hat­tua Juhanalle rehellisyy­destä, joka olisi saanut löy­tyä jo aiem­minkin. Parem­pi myöhään kuin ei mil­loinkaan. Zemp­piä vain vaa­likamp­pan­jaan; Juhanas­ta tulee ihan pätevä ehdokas ja aika var­ma läpi­meni­jä, vaik­ka tosi­aan tässä vähän eri lin­joil­la ollaankin.

     Vastaa

121. napan­der: Mah­taa noi­ta poikia tuos­sa oikeal­la laatikois­saan vitut­taa, kun kokoomus kerää näin näp­pärästi Soin­in­vaaran äänet.

     Osu­vaa. Oikean laatikon her­ro­ja ja rou­via Yanaria luku­unot­ta­mat­ta nimit­täin yhdis­tää YLEn vaa­likoneen mukaan se että he ovat juurikin työn tar­jon­takysymyk­sis­sä (ansiosi­don­nainen, minim­i­työai­ka) Kokoomuk­sen eikä Vihrei­den lin­joil­la. Toisaal­ta, kaikkien vat­sa ei kestä Kokoomuk­sen äänestämistä, edes sil­loin kun jalo tavoite on vään­tää puoluet­ta Ruotsin suuntaan.

     Diver­si­teet­ti on vihrei­den ehdokkaiden kesku­udessa kyl­lä melkoinen, voidaan kysyä onko noin het­ero­geeni­nen puolue enää tarkoituksenmukainen.

     Vastaa

122. pjt: Kuten myös esimerkik­si Helenin voitot nykyään. 

     Helen tosin myös tar­joaa ener­giaa aika hal­val­la. Ja kyl­lä kaupun­gin tekemä piilovero­tus on parem­pi asia kuin puku­mi­esten tekemä.

     Vastaa

123. spot­tu:
     Diver­si­teet­ti on vihrei­den ehdokkaiden kesku­udessa kyl­lä melkoinen, voidaan kysyä onko noin het­ero­geeni­nen puolue enää tarkoituksenmukainen.

     Tämä alkaa olla äänestäjän kannal­ta han­kala kulut­ta­jan­suo­jakysymys. Vaik­ka puolue on ver­rat­en pieni, se vaikut­taa aat­teel­lis­es­ti hajanaisem­mal­ta kuin suurem­mat puolueet. Myös jäsenistö jakau­tuu taloudel­li­sis­sa, sosi­aal­i­sis­sa ja ekol­o­giss­sa kysymyk­sis­sä kovin eri leirei­hin. Puolu­en sisältä löy­tyvät ekovihreät, armon­vihreät, teknokraat­tivihreät, kult­tuuriv­ihreät, sukupuo­livihreät, eläi­noikeusvihreät, itsen­sä työl­listäjävihreät, kaupunkivihreät, maaseu­tu­vihreät ja mitä niitä kaikkia onkaan. Kaikil­la var­maankin tärkeä sanoma, mut­ta lie­neekö yhtään kokoavaa asi­aa, jos­ta vihreät oli­si­vat edes jos­sain määrin yksimielisiä. Ehkä edelleen luon­non­suo­jelu­aate, mut­ta sekin enää vain erit­täin yleisel­lä tasol­la. Heti kun ale­taan keskustel­la keinoista (ydin­voimaa vai ei, talouskasvua vai ei, väestönkasvua vai ei jne.) väki alkaa jo hajaan­tua kuin varpusparvi.

     Vastaa

124. Suomes­sa pitäisi panos­taa hyvi­in pk-yri­tyk­si­in, joi­ta ei tun­neta ja jot­ka kas­va­vat 30–40% vuosi­tah­tia, yksi esimerk­ki Kaup­pale­hden jutus­ta poimit­tuna “Tässä ovat Suomen 76 salaista menestyjää”

     “Ter­mi “hid­den cham­pi­ons” — “salaiset men­estyjät” on peräisin Sak­sas­ta, jos­sa vien­nin men­estyk­sen on todet­tu nojau­tu­van erikois­tuneisi­in pk- ja perheyrityksiin.” 

     Suo­ma­lais­ten vahvu­us tun­tu­isi ole­van juuri teol­lisu­u­den ja yri­tys­ten pros­essien kehit­tämi­nen erikois­tuneil­la ratkaisuil­la, näi­den yri­tys­ten hyvä puoli on, että työvoimaan tarvi­taan myös paljon tuk­i­henkilöstöä — asi­akas­palveli­joi­ta, kään­täjiä, asen­ta­jia, myyjiä — eli pystytään työl­listämään aika eri­tyyp­pisiä ihmisiä saman yri­tyk­sen sisäl­lä, insinöörien osu­us voi olla jopa ohjelmis­toalan yri­tyk­sis­sä täl­löin luokkaa 15%.

     Pros­essien automa­ti­soin­ti ja tehos­tus­ratkaisuil­la on sekin hyvä piirre, että niiden tilauk­set saat­ta­vat olla pitkäkestoisi­aa, mut­ta yri­tys­ten kasvu oman maan ulkop­uolel­la voi joskus vaa­tia oman ekolokeron ostamista yri­tyskaupoil­la — Koneen his­to­ria on tästä hyvä esimerk­ki, Basware on toinen. Rahoituk­sen saami­nen tämän­typ­piseen kasvu­un on oma kehityskohteensa.

     Pros­es­si­työka­lut voivat olla ja usein ovatkin ohjelmis­to­ja, esim. Tam­pere­lainen M‑Files on kas­vanut hyvin ja sai jälleen tunnustusta:

     https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=23887073

     Suo­ma­lainen M‑Files rankat­ti­in maail­man johtavak­si tiedonhallintaratkaisuksi 

     Miten täm­möiset yri­tyk­set sit­ten saataisi­in pysymään Suomes­sa kan­nat­tavina, vai olisiko sille edes tarvet­ta? Onko sil­lä edes merk­i­tys­tä omis­taako kan­nat­ta­van yri­tyk­sen, joka toimii Suomes­sa joku Suo­ma­lainen pääo­masi­joit­ta­ja vai Amerikkalainen eläkerahasto?

     Joku voisi sanoa että ei ole, ain­oa asia mil­lä on merk­i­tys­tä on se, onko tääl­lä osaavaa ja koulutet­tua työvoimaa — jos ei, kasvua tavoit­tel­e­va yri­tys läh­tee joka tapauk­ses­sa muualle. Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä mak­se­taanko insinöörille tai sih­teer­ille 3200 vai 3240 eur kuus­sa, jos yri­tys ei pysty palkkaa­maan markki­noil­ta niitä 30 uut­ta huip­puta­son tyyp­piä, joi­ta se tarvit­see. Tässä mielessä siis en ole lainkaan Var­ti­aisen ja Bor­gin lin­joil­la sen suh­teen miten Suomen kasvua vauhditetaan.

     Kun Steve Job­sil­ta kysyt­ti­in mitä USA:n pitäisi tehdä aut­taak­seen kasvua, hän vas­tasi jotain tyyli­in “koulut­takaa miljoon­aa uut­ta insinööriä”. Nyt, jos joku kat­soi oikeasti tuon matem­ati­ikan opet­ta­jien palaverin, siinä todet­ti­in että meiltä puut­tuu Suomes­ta noin 1000 pitkän matem­ati­ikan luk­i­jaa vuosit­tain ja yleis­es­tikin taso on laskenut.

     “Suomes­sa on hyvä koulu­tusjär­jestelmä ja osaamista, joten tuot­tavu­us­ta­soa on näitä muut­ta­mal­la vaikea nos­taa” — Borg 

     Todel­lisu­us on jotain muu­ta. Siis, jos joku päät­täjä tämän lukee niin: keskit­tykää hyvät ihmiset siihen koulu­tuk­seen ja lait­takaa sen rak­en­teet ja resurssit kun­toon niin, että entistä suurem­pi osa opin­to­ja aloit­tavista lap­sista oikeasti valmis­tuu aikuisek­si jol­la on ammat­ti, valmis­tuu nopeam­min ja entistä parem­mal­la osaamis­po­h­jal­la, jot­ta meil­lä on enem­män työvoimaa kasvua varten — sil­lä osaa­vat ihmiset kyl­lä hoita­vat sekä omansa että tämän maan asi­at kun­toon itses­tään. Ja: ohit­takaa virkamiehet ja kysykää suo­raan opet­ta­jil­ta miten se tehdään, kos­ka he ovat todel­lisia asiantun­ti­joi­ta tässä suhteessa. 

     PS. Kan­nat­taa kaikkien tiivistä kaupunki­raken­net­ta ihan­noivienkin huo­ma­ta, että kaik­ki nuo yri­tyk­set eivät ole pääkaupunkiseudul­ta: siihen on var­masti moni­akin syitä, tont­tien saatavu­us, hin­nat, asumisku­lu­jen nousu mikä taas ajaa ylöspäin palkkaku­lu­jen nousua, kult­tuurierot halus­sa ryhtyä yrit­täjäk­si etc. — maakun­ti­in (has­su ter­mi sinän­sä) siis pait­si kan­nat­taa perus­taa myös syn­tyy yri­tyk­siä, ja ne kas­va­vat mikäli vain osaavaa työvoimaa on tarjolla.

     Vastaa

125. Osmo Soin­in­vaara: Ei vihrei­den vero­ma­llis­sa vero­tus mitenkään kiristy. 

     Vero­ja siinä tosin mak­se­taan 15,2 mil­jar­dia enem­män kuin nyt. Vas­taavasti tulon­si­ir­to­ja (ml. perus­tu­lo) olisi 15,4 mil­jar­dia enem­män kuin nyt.

     Työn vero­tus kiristy­isi merkit­tävästi, pääo­mat­u­lo­ja saavien vero­tus taas helpot­taisi, ja päälle tulisi vielä per­stu­lo. Mut­ta ehkä se on tarkoi­tuskin, pääsee ihmiset vähän lep­pois­ta­maan kun­han on vähän jäänyt syrjään.

     Vastaa

     1. Pekka Pes­si,
        Perus­tu­lon voi toteut­taa myös negati­ivise­na tuloverona siten, että perus­tu­lot ja verot net­toute­taan ja mak­se­taan vaiun ero­tus joko t5ulonsiirtona takaisin tai verona. Jos näin tehdään, verot vähenevät nykyis­es­tä. Oitäisikö sin­un siis kan­nat­taa raivoisas­ti tätä? Kuin­tenkin lop­putu­los on arit­meet­tis­es­ti sama kuin perus­tu­los­sa. Olen­naista ei ole edestakaisin kulke­va rahamäärä vaan marginaalivero.

        Vastaa

126. pjt: Ei pidä paikkaansa. Kat­so Tilas­tokeskuk­sen kuvaa:
     http://www.stat.fi/til/tjt/2012/04/tjt_2012_04_2014-05–27_kat_002_fi.html

     Tulo­erot ovat aivan viime vuosi­na hie­man laske­neet (kuten aina sil­loin, kun taloudessa menee huonos­ti), ja ne ovat nyt suun­nilleen samal­la tasol­la kuin 2000-luvun vaihteessa.

     Tuokin tilas­to alkaa olla tilas­to­harho­jen korruptoima.Tilasto perus­tuu otan­ta­an, jos­sa käytän­nössä arvioidaan vain tulon­saa­jan talouden muodol­lisia tuloja

     Kuvaa­va on esim Keskisen tulot, fir­ma tuot­taa miljoo­nia ja tar­joaa mon­en­laisia etu­ja ja todel­liset käytet­tävis­sä ole­vat tulot ovat moninkertaiset

     Viral­liset tulot ovat kuitenkin pienet

     “Tuurin kaup­pakeis­ari Vesa Kesk­i­nen vei voiton julkkiskyläkaup­pi­aiden tulotais­telus­sa. Kesk­i­nen tien­asi viime vuon­na ansio­tu­lo­ja 35 916 euroa ja pääo­mat­u­lo­ja 5 078 euroa. Lapin tun­ne­tu­in kyläkaup­pias Sam­po Kaulasen tulot oli­vat 34 617 euroa.

     Kesk­i­nen tien­asi vuon­na 2012 yhteen­sä 35 863 euroa. Tulopot­tia kas­vat­ti tämän lisäk­si 82 072 pääo­mat­u­lot. Kaulasen ansio­tu­lot oli­vat hie­man korkeam­mat 39 398 euroa, mut­ta hänen pääo­mat­u­lon­sa oli vain 7 163 euroa.”
     http://www.iltalehti.fi/verot-viihde/2014110218768055_vv.shtml

     Vastaa

127. Osmo Soin­in­vaara:
     Olen­naista ei ole edestakaisin kulke­va rahamäärä vaan marginaalivero. 

     Arskan ja Jaskan tulot ovat nyt 100 killinkiä. Ars­ka mak­saa vero­ja 40 killinkiä, Jas­ka 30 killinkiä. Sit­ten sääde­tään 5 killingin perus­tu­lo. Sen rahoit­tamisek­si Arskan vero­ja korote­taan 8 killingillä ja Jaskan vero­ja 2 killingillä. Vero­ja mak­se­taan 10 killinkiä enem­män, saman ver­ran kuin perus­tu­lo­ja tilitetään, raha siis liikkuu edestakaisin. 

     Jotenkin maagis­es­ti Arskan käteen jäävät tulot pienenevät kuitenkin 3 killinkiä, vaik­ka vero­tus ei kuulem­ma kiristy. Vas­taavasti Jaskan kas­va­vat 3 killinkiä. Kos­ka molem­mat kuitenkin kuu­lu­vat samaan tulode­si­ili­in, asi­at on hyvin?

     Vastaa

     1. Perus­tu­los­sa ei tapah­du noin. Se ei tasaa tulo­ja enem­pää kuin nykyi­nen jär­jestelmä, mut­ta tekee sen loogisemmin.

        Vastaa

128. Ode:

     “Perus­tu­lon voi toteut­taa myös negati­ivise­na tuloverona…”

     Voi puhua myös arvon­lisäveron palau­tuk­ses­ta, eli kulu­tusveros­ta, joka on tehty pro­gres­si­ivisek­si niin, ettei sitä tarvitse mak­saa kovin pien­estä kulu­tuk­ses­ta. Teknis­es­ti täl­lainen pro­gres­si­ivi­su­us voidaan toteut­taa niin, että veroa ensin mak­se­taan kaikesta kulu­tuk­ses­ta, mut­ta osa veros­ta palaute­taan. Mon­et sel­l­aiset, jot­ka vas­tus­ta­vat hen­keen ja vereen perus­tu­loa, ovat lämpimästi negati­ivisen tuloveron tai pro­gres­si­ivisen kulu­tusveron kan­nal­la. Sal­lit­takoon se heille!

     Vastaa

129. Sylt­ty: Sat­unn

     Syltylle. Itse asi­as­sa valtion&kuntien tuot­ta­van toimin­nan yksi­ty­istämi­nen sat­tui jät­tämään juuri sote-sek­torin tarvit­se­man rahamäärän kokoisen aukon tuloi­hin. Jol­lain se on täytet­tävä, eikä täyt­täjik­si löy­dy mui­ta kuin palka­nsaa­jat ja yri­tyk­set. Tietenkin val­tio voisi myös viisaasti palaut­taa toim­into­jaan, mut­ta ei umpimähkään talvivaaratyyppisesti. 

     Onko viisaam­paa ostaa armei­jan näkkileivät Ruot­sista kuin palkata suo­ma­laiset tekemään näkkäriä koti­maas­sa? Ulko­mail­ta tuote­tun näkkärin hin­taan pitää lisätä suo­ma­lais­ten työt­tömyy­den­hoitokus­tan­nuk­set. Kokon­aish­in­ta on sil­loin jär­jetön. Jos on kil­pailutet­ta­va, suo­ma­lainen näkkäri voit­taisi hiil­i­jalan­jäl­jen ver­ran. Kri­isi­ti­lanteis­sa lähi­tuotan­nos­ta olisi etua. Vaan ei, kaikessa tehdään saman esimerkin mukaises­ti kokon­aiskus­tan­nuk­sil­taan kalli­ik­si tule­via päätök­siä, yhä uudelleen ja uudelleen. 

     Yri­tys­ten veroalea kau­pat­ti­in nimeno­maan sil­lä, että ne rahotet­taisi­in pois­ta­mal­la yri­tystuet. Kun veroalepäätös oli tehty, kelk­ka kään­tyi ja yri­tys­tukien määrää lisät­ti­in. Tässä vai­heessa olisi ollut kovan kri­ti­ikin paik­ka mon­es­takin syys­tä, mut­ta huo­masiko media edes maini­ta asiasta? 

     Tot­takai ilmainen ja vastik­kee­ton raha kiin­nos­taa niitä yri­tyk­siä, joiden on mah­doll­si­ta sitä hakea. Vas­tu­ulli­nen poli­itikko seu­raisi tutkimusti­eto­ja yri­tys­tukien hyödyl­lisyy­des­ta, havait­sisi ettei niitä tutkimuk­sis­sa ole löy­tynyt, ja toimisi sen mukaan. Vaan jos poli­ti­ikkaa tehdään mui­ta tavoit­tei­ta varten, sil­loin tietenkään ei piita­ta moisesta. 

     Suuril­la yri­tyk­sil­lä olisi vas­tu­un­sa. Pienet toki ovatkin samas­sa pin­teessä kuin palka­nsaa­jat, yhtä yksin.

     Vastaa

130. YLE julka­isi tutkimuk­sen, miten kasvu/asukas on jakaan­tunut Suomes­sa 2000–2012.

     Eniten huomiotani herät­ti suuret erot:Kun tyyp­illi­nen kasvu oli 2000–2012 15–25 % niin Uudel­la­maal­la jääti­in alle 9 % !!!

     Teo­ri­oiden mukaan kasvun pitäisi kiihtyä muut­tovoit­toalueil­la ja sen mukaan Uuden­maan pitäisi olla kasvun veturi sil­lä se saa tupla­jät­tipotin, kun koti­maas­ta ja ulko­mail­ta tule­va muut­tovoit­to kiihdyt­tää siel­lä kasvua.

     Mut­ta suurim­mal­la muut­tovoit­toalueel­la kasvu per henkilö on melkein heikoin­ta, vain Kymen­laak­sol­la menee heikommin

     Näyt­täisi siltä, että muut­tovoit­to kanavoituu mata­latuot­toisen työn lisään­tymiseen ja niin­pä se alkaa rajoit­taa kasvua eli muut­toli­ike hidas­taa kokonaiskasvua.

     Eli vähiten tuot­ta­vat ihmiset liikku­vat ja lop­putule­ma on vähä­tuot­toisen väestön lisään­tymi­nen Suomes­sa eli olemme menet­tämässä osaamiseen perus­tu­van tuotan­non ja Suomes­ta tehdään Pohjolan Bangladeshia

     Vastaa

131. Tuos­sa link­ki YLEn uutiseen 

     http://yle.fi/uutiset/maakuntien_valilla_huimat_erot_talouskasvussa__pohjanmaa_porskutti_kymenlaakso_kynti/7863185

     Vastaa

132. Pekka Pes­si: Arskan ja Jaskan tulot ovat nyt 100 killinkiä. Ars­ka mak­saa vero­ja 40 killinkiä, Jas­ka 30 killinkiä. Sit­ten sääde­tään 5 … 

     En nyt jak­sa ajatel­la näitä killinke­jä läpi kun juu­tun jo siihen mik­si ihmeessä Ars­ka ja Jas­ka mak­sa­vat heti alus­sa samas­ta tulosta eri verot, ja Vihrei­den mail­li on jo ehtinyt muut­tuakin, mut­ta leikkaan-liimaan kuitenkin sokeasti tois­es­ta säi­keestä:

     Tääl­lä on esitet­ty niin tarkat yksi­tyisko­h­dat että niiden poh­jal­ta on voitu tehdä simu­loin­ti todeli­isel­la tilastoaineistolla.

     Yksinker­taisem­paa konkreti­soin­tia varten rohke­nen laina­ta tois­es­ta säi­keestä mitä tapah­tu­isi 6000 €/v perus­tu­lol­la 40% tasaverol­la, amatöörin laske­m­ana (caveat emptor):

     
Vuosi . Saajia . Vero% . Kert . Vero% . Kertyy
tulot . . . . . nykyään . nyk . perustulossa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
0-1t . . 175t . . 4.7 . . . 3 . -1415 . -1019
1-2.5t . 130t . . 2.2 . . . 5 .. -316 . .-695
2.5-5t . 153t . . 3.4 . . .19 .. -123 . .-694
5-7.5t . 198t . . 9.2 . . 116 . . -54 . .-681
7.5-10t. 335t . . 4.9 . . 143 . . -29 . .-848
10-15t . 622t . . 9.4 . . 737 . .. -8 . .-612
15-20t . 504t . .14.4 . .1270 . . 5.6 . ..492
20-25t . 460t . .16.3 . .1691 . . 13.3 . .1379
25-30t . 465t . .17.6 . .2254 . . 18.2 . .2324
30-40t . 701t . .20.7 . .5006 . . 22.6 . .5464
40-50t . 356t . .24.2 . .3841 . . 26.5 . .4196
50-60t . 184t . .27.1 . .2715 . . 29.0 . .2907
60-80t . 151t . .29.6 . .3042 . . 31.2 . .3208
80-100t . 54t . .32.6 . .1548 . . 33.2 . .1580
>100t . . 60t . .34.8 . .3811 . . 36.7 . .4021
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yht . . 4548t . . . . .26200M€ . . . . .21023M€

     Perus­tu­lo­ma­llis­sa ker­tyy siis vero­tu­lo­ja 5.2 mrd vähem­män kuin nyky­mallis­sa. Mut­ta bud­jetin kulupuolel­lakin on vähem­män mak­set­tavaa kun joukko nyky­isiä tukia kor­vataan perus­tu­lol­la. Nimetön kansalaisak­tivisti oli tääl­lä kaivanut tulo- ja menoarvios­ta seu­raa­vat säästöt (en ole itse tarkistanut):

     Omaishoidon­tu­ki 153 Me
     Koti­hoidon tuet 384 Me
     Perus­päivära­ha 197 Me
     Työ­markki­natu­ki 743 Me
     Ansiopäivära­han peru­sosa 2074 Me
     Toimeen­tu­lo­tu­ki 600 Me
     Työt­tömyy­seläk­keet 531 Me
     Työvoimapol. koulu­tustuet ja päivära­ha 133 Me
     Työvoimapol. aikuisk­oulu­tus 364 Me
     Opin­to­tu­ki 937,4 Me

     = 6.1 mrd
     

     Vastaa

133. Pekka Pes­si: Vero­ja siinä tosin mak­se­taan 15,2 mil­jar­dia enem­män kuin nyt. Vas­taavasti tulon­si­ir­to­ja (ml. perus­tu­lo) olisi 15,4 mil­jar­dia enem­män kuin nyt. 

     En nyt jak­sa funtsia miten sinä asian miel­lät, ja onko siinä jotain vikaa, mut­ta leikkaan-liimaan tois­es­ta säi­keestä:

     Nykysys­tee­mis­sä 115 mrd:n verotet­tavista tuloista kan­netaan 25 mrd:n verot ja niistä mak­se­taan 6 mrd perus­tavimpia tukia. Jäl­jelle jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin.

     Perus­tu­los­sa 115 mrd:n verotet­tavista tuloista kan­netaan 40% tasaverol­la 46 mrd:n verot ja mak­se­taan takaisin 27 mrd kansalais­palkkana. Jäl­jelle jää 19 mrd mui­hin val­tion ja kun­tien menoihin. 

     Siel­lä toises­sa säi­keessä on pun­taroitu myös asi­aan liit­tyviä kar­vaisia kom­p­likaa­tioi­ta, jot­ka eivät mah­du tähän. Itse olen eniten huolis­sani asum­is­tukien kohtalosta.

     Vastaa

134. Pekka Pes­si: Työn vero­tus kiristy­isi merkit­tävästi, pääo­mat­u­lo­ja saavien vero­tus taas helpot­taisi, ja päälle tulisi vielä per­stu­lo. Mut­ta ehkä se on tarkoi­tuskin, pääsee ihmiset vähän lep­pois­ta­maan kun­han on vähän jäänyt syrjään.

     Lep­pois­tamis­näköko­h­ta ei mielestäni ole moti­iv­ina Vihrei­den mitoituk­ses­sa perus­tu­lolle, mikä toiv­ot­tavasti kuul­taa läpi äskeis­es­tä postauk­ses­tani. Perus­tu­lon voi kyl­lä mitoit­taa myös niin anteliaak­si ettei sitä kansan­talous kestä, niinkuin mielestäni BIENin kansalaisa­loite oli mitoitet­tu, ainakin min­un ja mon­en muunkin mielestä. Mut­ta se ei ole Vihrei­den mallin tarkoitus.

     Leikkan­pa-liimaan­pa kuitenkin myös lep­pois­tamis­näkökul­man tuek­si tois­es­ta säi­keestä:

     Prometheus:Vastik­keet­to­muus.

     Pelkään pahoin että vastik­keet­to­muus on pakos­ta edessämme ennem­min tai myöhem­min, kun koneet tuot­ta­vat yhä enem­män tavaraa, tarvit­se­mat­ta muu­ta vastiket­ta kuin sähkö ja raaka-aineet.

     Canon­in suun­nitelmis­sa on muu­ta­man vuo­den päässä tehtaat jois­sa ei ole yhtään työn­tek­i­jää. Ihmisiä tarvi­taan vain tuo­maan raa­ka-aineet tehtaalle ja viemään kam­er­at kaup­poi­hin. Volk­swa­ge­nil­la on saman­ta­paisia suun­nitelmia läh­es työn­tek­i­jät­tömistä autote­htaista. Oma­l­la työ­paikallani kehitel­lään tekni­ikoi­ta joiden avul­la kau­pan kas­soil­la ei tarvi­ta henkilökun­taa: kun tuot­teis­sa on hin­ta­lap­puna äly­tar­rat, riit­tää työn­tää ostoskär­ry läpi portista joka las­kee kaikkien ostosten hin­nan ja pyytää luottokorttia.

     Täm­möisen paineen val­lites­sa min­un mielestäni Perus­tu­lo on pienin mah­dolli­nen myön­ny­tys vastik­keet­to­muu­den suun­taan. Täy­delli­nen antau­tu­mi­nen olisi Marx­in peri­aate “kaik­ki kyky­jen­sä mukaan, kullekin tarpei­den­sa mukaan”, mut­ta siihen en olisi menos­sa kos­ka se tap­paa kaik­ki kannusteet.

     Olemme muuten tässä blo­gis­sa aikaisem­min vään­täneet kät­tä saman­ta­pais­es­ta ilmiöstä: jos tek­i­jänoikeudet rapau­tu­vat olemat­tomi­in (ns. piratis­mi), sil­loin toisaal­ta aineet­tomien tuo­to­sten – kuten eloku­vien ja tietoko­neo­hjelmis­to­jen kulut­ta­jat saa­vat hyödyk­keen­sä vastik­keet­ta, mut­ta toisaal­ta hyödykkei­den tek­i­jöiltä häviää iso osa kan­nusteista kun työstä ei enää saa palkkaa.

     Käytän­tö on osoit­tanut että tuol­laises­sakin tilanteessa vapaae­htoistyönä syn­tyy paljon arvokas­ta – mm. Lin­ux-käyt­töjär­jestelmä, jon­ka poh­jalle raken­net­tua Android-puhe­lin­ta var­maan joka toinen vas­taan­tuli­ja kan­taa nykyään taskus­saan. Ei ole mah­do­ton­ta etteikö “jouti­laiden” perus­tu­lon saa­jien joukos­sa syn­ty­isi saman­laista tuot­telias­ta kuhi­naa, kuten uusia yri­tysideoita – sem­minkin kun niistä *saa* palkkaa, ehdotet­tu pros­ent­ti lisä­tu­loille on luokkaa 40%.

     Toinen syy olla sän­täämät­tä suin päin “kaikille tar­pe­den­sa mukaan” ‑malli­in, on että hyper­tuot­taviksi muut­tuvan tavaratuotan­non ja aineet­tomien hyödykkei­den tuotan­non rin­nal­la säi­lyy koko joukko työtä jota ei saa kovin pian automa­ti­soitua, ja jon­ka tekem­seen pitää olla rahal­liset kan­nus­teet. Katu­jen kun­nos­s­api­to, van­hus­ten hoit­a­mi­nen, siivoami­nen, maan­puo­lus­tus noin esimerkiksi.

     Sit­ten vielä: jotain täysin vastik­kee­ton­ta hyödykkei­den jakamista ei voi tehdä irral­laan glob­al­isaa­tios­ta. Iso osa niistä huip­putuot­tavista tehtaista on muual­la kuin Suomes­sa, ja tääl­lä pitää pystyä tekemään sem­moista minkä voi ihan per­in­teisen vastik­keel­lisen markki­na­t­alouden mekanis­mil­la vai­h­taa muual­la tehty­i­hin hyödykkeisiin.

     Olisin valmis leikkaa­maan reilusti nykyis­es­tä tukiviidakosta.

     Siihen­hän se perus­tu­lokin tähtää. Ison tukivi­idakon tilal­la olisi yksi kan­nustin: tee mitä teet, 40% jää aina omaan pus­si­in. Toki jää vielä kysymys: tarvit­seeko sitä perus­tu­lo-osaakaan olla? Väitäisin että tarvit­see. Jos sterotyyp­pinen mata­la­palkkadu­u­ni Siwan kas­sal­lakin häviää (äly­tar­rat), se että työtön ei löy­dä töitä ei vält­tämät­tä johdu tyh­myy­destä tai laiskuudesta.

     Nälkä kyl­lä kan­nus­taa mut­ta kun maail­man reunae­hdot ovat muut­tuneet, on ris­ki että kan­nus­tamme ne kan­nustet­ta­vat hengiltä. Ja vaik­ka ei näk­isi tuos­sa moraal­ista ongel­maa, voi kysyä että kukas ostaa ne Canon­in kam­er­at? Vai aje­taanko ne jyräl­lä murskak­si heti kun ne on saatu ulos automaat­tite­htaas­ta? (No, tähän tulee oikea vas­taus hin­noista ja kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta, ja se johtais matemaat­tiseen katas­tro­f­i­teo­ri­aan – liian pitkä jut­tu tähän).

     Ylipään­sä väit­täisin MuTul­la että tas­apain­on haku kan­nusteisi­in, asteikol­la jon­ka toises­sa päässä on ison porukan nälkäkuole­ma kan­nustei­den kovu­u­teen ja toises­sa päässä kaikkien heit­täy­tymi­nen muiden elätet­täviksi (ja sit­ten nälkäkuole­ma), on muut­tumas­sa kri­it­tisem­mäk­si. Kiikku on muut­tumas­sa kiikkerämmäksi.

     Nykyi­nen jär­jestelmä pas­sivoi. Perus­tu­lo pas­sivoi vielä enemmän.

     Ensim­mäisen hyväksyn, mut­ta kuin­ka ved­it siitä tuon toisen? Perus­tu­los­sa olisi mah­dol­lista paran­taa työn­te­ol­la omaa ase­maansa heti ensim­mäis­es­tä eurosta lähtien.

     Nykysys­tee­mis­sä vastik­keel­lisu­u­teen pureudu­taan niin kynsin ham­pain että tukea tarvit­se­vat pakote­taan ole­maan ahkeroiv­inaan. Pitää vaikka­pa autonko­r­jaus­taito­jen sijas­ta opetel­la Kelan sään­töjä ja kaavakei­den täyttötaitoa.

     Olen joskus näh­nyt Kari Suo­ma­laisen pilapi­ir­roksen 50-luvul­ta, jos­sa kak­si työmi­estä nojaa lapi­o­hin­sa ja kat­soo vier­essä möyrivää kaivinkonet­ta (sil­loin uusi näky Suomessa):
     – Tuo prkl se vie työt kymmeneltä lapiomieheltä.
     – Ei kun sadal­ta lusikkamieheltä.

     Var­maankin vastik­keel­lisu­u­den nimis­sä voisi ajaa nyky­työ­maal­ta sen kaivinkoneen pois, ja tuo­da tilalle työkkäristä 10 tuen­saa­jaa lapi­ot kouras­sa. Ja jos tuen­saa­jia tulee lisää, vai­hde­taan kaikille lusikat.

     Luulisin että on parem­pi jos nuo työn­hak­i­jat ovat vastik­keet­tomasi jouti­laina (mut­ta eivät lev­eästi eläen!), ja voisi­vat käyt­tää ener­giansa sen miet­timiseen mitä uut­ta ja ennen­näkemätön­tä maail­mas­sa voisi tehdä. Tai mitä pien­tä tekemätön­tä duu­nia lähi­naa­pu­rus­tos­ta löy­tyy. Sen sijaan että ener­gia menisi hengis­sä pysymiseen, lusikkaa kaivu­vä­li­neenä käyt­täen. Jos joku pros­ent­ti joukos­ta pää­tyy puis­ton penkeille kal­jaa juo­maan, niin sen voi mielestäni sietää – on siel­lä kal­jan­juo­jia nykyäänkin. Mut­ta jos enem­mistö pää­ty­isi kal­jan­juo­jik­si, olen samaa mieltä että aja­tus perus­tu­losta olisi älytön. 

     Vastaa

135. Osmo Soin­in­vaara:
     Perus­tu­los­sa ei tapah­du noin. Se ei tasaa tulo­ja enem­pää kuin nykyi­nen jär­jestelmä, mut­ta tekee sen loogisemmin. 

     Vas­taus on vähin­tään hiukan harhaan­jo­hta­va. Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llin voi kat­soa tasaa­van tulo­ja muu­ta­maaki­in eri kautta. 

     -Opiske­li­jat: opin­tora­haa ja asum­is­lisää mak­se­taan keskimäärin 438 euroa kuus­sa eli heil­lä 560e perus­tu­lo nos­taa tulo­ja 122 eurol­la kuus­sa. Tarkoit­taa val­tion bud­jetis­sa luokkaa 400 miljoon­aa lisä­meno­ja. Opin­totuen ollessa verol­lista ja perus­tu­lon ollessa vero­ton etu­us, ero­tus on vielä hie­man tuo­takin suurem­pi. Henkilöko­htainen mielip­i­teeni on, että tämä on huono asia, mut­ta opin­totuen koro­tuk­sia kan­nat­ta­vat tahot var­masti ovat eri mieltä.

     -Pääo­mat­u­lo: nykyään pääo­mat­u­loista mak­se­taan veroa 30%, ja korote­tun verokan­nan 33% mukaises­ti 30000 euron ylit­täviltä tuloil­ta, Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa nämä nos­tet­taisi­in 33 ja 35 pros­ent­ti­in (raja-arvona 40000 e). Vaikut­taako tämä nos­to Vihrei­den mielestä yrit­tämisen kan­nusteisi­in, onko se harmilli­nen mut­ta vält­tämätön osa mallia, vai onko se jopa suo­tavaa sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den tai vas­taavien tavoit­tei­den ajamiseksi?

     -Muu­tok­set mui­hin veroi­hin: kiin­teistöveroa +120Me, ympäristölle haitallisia vero­tukia ‑600Me. Mielestäni tässä Vihreät toimii oikein, eli esit­täessään val­ti­olle lisäkus­tan­nuk­sia tuot­tavaa mallia ker­ro­taan mil­lä nuo rahoite­taan. Kus­tan­nus­neu­traa­lik­si sil­lä ei sitä itse PERUSTULOA kuitenkaan saa­da (kos­ka nuo eivät liity perus­tu­loon mitenkään), joten sem­moi­se­na perus­tu­loa itsessään on turha markki­noidakaan ellei para­me­tre­ja muute­ta esityksestä.

     Mielestäni on toden­näköis­in­tä, että ensim­mäi­nen sekä toinen nimeno­maan tasaa­vat tulo­ja merk­i­tyk­sessä “gini-ker­roin las­kee”, mut­ta voin olla toki väärässäkin. Sik­si kaipaisin vielä hie­man syvem­mälle menevää ana­lyysiä ehdo­tuk­sen vaiku­tuk­sista ennen kuin itse liityn “perus­tu­lo niinku olis jo”-rintamaan. Voi sen ana­lyysin jät­tää tekemät­täkin, mut­ta sit­ten sen tekee poli­it­tiset vas­tus­ta­jat ehdo­tuk­sen näkökul­mas­ta kiusal­lisem­mas­sa ja kri­it­tisem­mässä tilanteessa.

     Vastaa

136. Liit­tyen vielä keskustelu­un Suomen kil­pailukyvys­tä ja työvoimakus­tan­nuk­sista: Roger Wess­man­il­la on aiheesta pari erit­täin hyvää kirjoitusta. 

     http://www.marketnoze.com/uutiset/ajankohtaista/ongelmallinen-kilpailukyky.html

     http://www.marketnoze.com/uutiset/ajankohtaista/miksi-ruotsi-voittanut-vientikilpailun.html

     Näi­den johtopäätös on että todel­lisu­udessa Suomen kil­pailukyky ver­rat­tuna Ruot­si­in ei ole vält­tämät­tä heiken­tynyt Suomen omien päätösten seu­rauk­se­na, vaan pääsyylli­nen itse asi­as­sa on Nokia-klus­terin rom­ah­dus. Tämä on johtanut kansan­talouden kokon­ais­tuot­tavu­u­den heiken­tymiseen joka taas johtaa yksikkö­työkus­tan­nusten nousu­un (kun tuot­tavu­us alenee). 

     Väitän että suurin tek­i­jä Suomen heikkoon kehi­tyk­seen viime vuosi­na on yri­tys­ten huono kehi­tys (ja yri­tysjo­hta­jien huonot päätökset).

     Vastaa

137. Eero:-Opiske­li­jat: opin­tora­haa ja asum­is­lisää mak­se­taan keskimäärin 438 euroa kuus­sa eli heil­lä 560e perus­tu­lo nos­taa tulo­ja 122 eurol­la kuus­sa. Tarkoit­taa val­tion bud­jetis­sa luokkaa 400 miljoon­aa lisä­meno­ja. Opin­totuen ollessa verol­lista ja perus­tu­lon ollessa vero­ton etu­us, ero­tus on vielä hie­man tuo­takin suurem­pi. Henkilöko­htainen mielip­i­teeni on, että tämä on huono asia, mut­ta opin­totuen koro­tuk­sia kan­nat­ta­vat tahot var­masti ovat eri mieltä. 

     Pakko kor­ja­ta hie­man omaa tek­stiäni: 400 miljoon­aa lisäeu­roa opin­to­tu­keen on liian suuri sum­ma. Haarukoin sen ker­toma­l­la keskimääräisen opintorahan+asumislisän opin­to­tukea saavien määräl­lä, mut­ta pienel­lä lisämi­et­timisel­lä tajuaa että tämä vei pieleen use­am­mas­takin syys­tä. Oikea sum­ma lie­nee lähempänä 200–250 miljoon­aa. Lisäk­si tuol­la on dynaamisia vaiku­tuk­sia, kos­ka kan­nuste työssäkäyn­ti­in opin­to­jen ohes­sa las­kee hie­man (rajaveroaste nousee; Toisaal­ta, samal­la ne työ­tun­nit jot­ka opiske­li­jat silti tekevät tuot­ta­vat enem­män vero­tu­lo­ja val­ti­olle per yksikkö). Jokat­a­pauk­ses­sa, perus­tu­lo = selvästi lisära­haa opiskelijoille.

     Vastaa

138. Kiin­toisa näkemys.
     Jos tarkastel­laan esim. auto­te­ol­lisu­ut­ta (auto­mo­tive indus­try) ja vuot­ta 2011 niin reaal­i­tun­tipalkan indek­si Sak­sas­sa oli 105, Suomes­sa 75 (http://www.industriall-europe.eu/committees/cb/2014/IndustrViennaInclCover-EN.pdf). Tämä ei osoi­ta, että Suo­mi olisi menet­tänyt kil­pailukykyään, päinvastoin.

     Ja jos sak­salais­ten mielestä Suomes­sa kan­nat­taa valmis­taa auto­ja (Mer­cedes) ja laivo­ja (Mey­er Werft), niin nuo eri­laiset abstrak­tioi­hin (ja ali­tuiseen valit­tamiseen) perus­tu­vat arviot pitäisi jät­tää omaan arvoon­sa (jos niil­lä jotain arvoa on).

     Vastaa

139. Andy: Suomen kil­pailukyky ver­rat­tuna Ruot­si­in ei ole vält­tämät­tä heiken­tynyt Suomen omien päätösten seu­rauk­se­na, vaan pääsyylli­nen itse asi­as­sa on Nokia-klus­terin romahdus,

     Uskon että tämä on vah­vasti tot­ta. Ja mik­si näin kävi? Sil­läkin riskil­lä, että tois­tan itseäni, aika moni Nokial­la työsken­nel­lyt voinee allekir­joit­taa sen mitä Steve Jobs sanoo tässä videossa:

     https://www.youtube.com/watch?v=TRZAJY23xio&t=25m43s

     “… so the peo­ple who can make com­pa­ny more suc­cess­ful are sales and mar­ket­ing peo­ple, and they end up run­ning the com­pa­nies. And the prod­uct peo­ple get dri­ven out of deci­sion mak­ing forums. And the com­pa­nies for­get what it means to make great products.”

     Hel­posti tulee mieleen esim. Rovio, joka alkoi nopeasti vetää puoleen­sa eri­laisia huip­puta­son johta­jia, rupe­si valmis­ta­maan pehmolelu­ja — strate­gia mikä oli var­masti tietyl­lä tapaa hyvä ja osoit­tau­tui toimi­vak­si, mut­ta toisaal­ta ajoi sen melko kauak­si siitä mikä oli yri­tyk­sen alku­peräisen men­estyk­sen taustal­la — luo­da lois­tavia pele­jä. Aika näyt­tää miten Super­cellin pelei­hin keskit­tyvä strate­gia tulee toim­i­maan, mut­ta on selvää että yri­tys voi onnis­tua ain­oas­taan siinä mikä on strate­gi­nen päämäärä.

     On mie­lenki­in­toista pohtia miten herkkä julk­ishallinto on tuolle samalle “monop­o­li” ‑syn­d­rooma­lle. Ajau­tuuko johta­jik­si herkem­min hyviä ideoiden myyjiä kuin hyviä johta­jia? Ovatko julk­ishallinnon johta­jat vas­tu­us­sa työstään ja kuka tämän tason arvioi, sekä mitkä ovat seu­rauk­set mikäli työ ja tulok­set eivät toi­mi, esimerkik­si virkami­es­ta­sol­la kunnolla.

     Vastaa

140. Olkoon X leikkaami­nen, elvyt­tämi­nen, julki­nen talous tai yksi­tyi­nen talous.

     San­o­taan että X on hyvä juttu.
     Kaik­ki data viit­taa siihen, ainakin täl­lä talousalueel­la se on toimin­ut. Osa talousop­pineista nyökyt­telee taustal­la hyväksyvästi. 

     Sit­ten tulee kri­ti­ik­ki. Ei se X toimikaan. Lie­neekö koskaaan toimin­utkaan. Ei ainakaan näil­lä ja näil­lä talousalueil­la. Osa talousop­pineista nyökyt­telee taustal­la hyväksyvästi.

     Vasem­mis­to pain­ot­taa julk­ista talout­ta ja elvyttämistä.
     Oikeis­to pain­ot­taa yksi­ty­istä talout­ta ja leikkaamista.

     Puut­tuu puolue joka pain­ot­taa joko yksi­ty­istä talout­ta ja elvyt­tämistä tai julk­ista talout­ta ja leikkaamista.

     Vastaa

141. Osmo Soin­in­vaara:
     Perus­tu­los­sa ei tapah­du noin. Se ei tasaa tulo­ja enem­pää kuin nykyi­nen jär­jestelmä, mut­ta tekee sen loogisemmin. 

     Työn vero­tus kiristyy, pääo­mat­u­loil­la elävien vero­tus helpot­tuu. Kan­nat­taisi var­maan lukea puolueen perus­tu­lo­ana­lyysi läpi. Alle 40 sivua, ei luulisi ole­van paha nakki.

     Vastaa

142. Mikko Kivi­ran­ta: En nyt jak­sa ajatel­la näitä killinke­jä läpi kun juu­tun jo siihen mik­si ihmeessä Ars­ka ja Jas­ka mak­sa­vat heti alus­sa samas­ta tulosta eri verot, ja Vihrei­den mail­li on jo ehtinyt muuttuakin 

     Muut­tunut malli löy­tyy täältä. Sieltä selviää myös mik­si veroas­t­eet voivat olla eri­laiset, vaik­ka tulot ovat samat.

     Yksi asia mallis­sa ei ole muut­tunut, oikei­ta mar­gin­aaliv­eroast­ei­ta ei ole kehdat­tu kir­joit­taa auki, “puh­taana käteen” saatavas­ta tulosta on mak­set­ta­va vielä työn­tek­i­jän sosi­aal­i­tur­va­mak­sut. Toisin sanoen, perus­tu­lo­ma­llin ana­lyysi­mallis­sa on oletet­tu mar­gin­aaliv­eroksi 50,21 %, yli 50 000 € tuloil­la 58,21 %.

     Vastaa

143. Väitän että suurin tek­i­jä Suomen heikkoon kehi­tyk­seen viime vuosi­na on yri­tys­ten huono kehi­tys (ja yri­tysjo­hta­jien huonot päätökset). 

     Wess­man­in kir­joi­tusten perus­teel­la kyse on ensisi­jais­es­ti yhden yri­tyk­sen eli Nokian heikos­ta kehi­tyk­ses­tä. Ja Nokiankin osalta on mah­dol­lista, ettei mikään sen johta­jien päätös olisi olen­nais­es­ti pystynyt muut­ta­maan kehi­tyk­sen suun­taa. Ison laivan suun­taa ei muute­ta het­kessä ja tuuril­la lai­vatkin seilaavat 😉

     Vastaa

144. Andy: Näi­den johtopäätös on että todel­lisu­udessa Suomen kil­pailukyky ver­rat­tuna Ruot­si­in ei ole vält­tämät­tä heiken­tynyt Suomen omien päätösten seu­rauk­se­na, vaan pääsyylli­nen itse asi­as­sa on Nokia-klus­terin romahdus. 

     Wess­ma­nia tarkem­pi kir­joi­tus on mm. Mali­ran­nan saman asian tarkastelu:
     http://www.etla.fi/kolumnit/kilpailukykyongelma-tuottavuus-ja-palkat/
     Mali­ran­nan oleelli­nen viesti on, että “Suomen kil­pailukyvyn heikken­e­m­i­nen ja vien­tio­suuk­sien mene­tyk­set alkoi­vat siis jo 2000-luvun alus­sa, eli ennen Nokian vaikeuk­sia. Viime vuosien heikken­e­m­i­nen sen sijaan selit­tyy merkit­tävältä osin elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den vaikeuksilla.”

     Huono kehi­tys on tot­takai aina johta­jien vas­tu­ul­la, mut­ta pelkästäänkö yri­tysjo­hta­jien vastuulla?

     Vastaa

145. Tää yri­tysjo­hta­jien huonot päätök­set ‑argu­ment­ti on minus­ta aika ont­to. Miten saataisi­in yri­tysjo­hta­jat tekemään parem­pia päätök­siä? Ja onko se jonkun mielestä syy esim olla irti­sanomat­ta työn­tek­i­jöitä? Jos huonot yri­tysjo­hta­jat menee vai­h­toon, kuka tulee tilalle? Onko meil­lä jos­sain varas­tossa parem­pia yri­tysjo­hta­jia, esim AY-liikkeessä? 🙂

     Vastaa

146. Samuli Kai­sis:
     ‘snip’
     Onko meil­lä jos­sain varas­tossa parem­pia yri­tysjo­hta­jia, esim AY-liikkeessä? 🙂 

     Eipä tai­da olla… huonol­ta siis näyttää. 🙁

     Tosin elinkei­noelämän jär­jestöt voisi­vat motivoi­da johta­jia hoita­maan hom­mansa eikä pelkästään vaa­ti­maan yhteiskunnal­ta lisää rahaa.

     Vastaa

147. Raimo K: Ja jos sak­salais­ten mielestä Suomes­sa kan­nat­taa valmis­taa auto­ja (Mer­cedes) ja laivo­ja (Mey­er Werft), niin nuo eri­laiset abstrak­tioi­hin (ja ali­tuiseen valit­tamiseen) perus­tu­vat arviot pitäisi jät­tää omaan arvoon­sa (jos niil­lä jotain arvoa on).

     Vähän laa­jem­pi kuva löy­tyy pait­si Borg&Vartiainen sekä Mali­ran­nan raport­tien lisäk­si esimerkik­si VNK:n julka­is­us­ta 3/2012.

     http://vnk.fi/documents/10616/622970/R0312_Kustannuskilpailukyvyn.pdf/576e63dc-d4af-466e-a728-5ba19a33f0a6?version=1.0

     Tuo raport­ti osoit­taa, että kil­pailukyvyn rapau­tu­mi­nen on alka­nut aiko­ja sitten.

     Eri­no­maista, että meil­lä on edelleenkin muu­tamia kil­pailukyky­isiä Suomes­sa toimivia yri­tyk­siä, mut­ta eivät ne yksinään maa­ta pelasta.

     Vastaa

148. Tapio:
     ‘snip’
     Tuo raport­ti osoit­taa, että kil­pailukyvyn rapau­tu­mi­nen on alka­nut aiko­ja sitten.

     Eri­no­maista, että meil­lä on edelleenkin muu­tamia kil­pailukyky­isiä Suomes­sa toimivia yri­tyk­siä, mut­ta eivät ne yksinään maa­ta pelasta. 

     Ja mis­tähän alka­en Val­tioneu­vos­ton kanslias­ta on tul­lut puoluee­ton tutkimuslaitos?

     Kipailukykyiset ja toimi­vat yri­tyk­set sitä­vas­toin osoit­ta­vat, että kil­pailukykyä on, jos siihen on tahtoa.
     Ikävä kyl­lä liian monil­la tah­toa on vain osin­gon­jakoon ja ruikuttamiseen.

     Vastaa

149. Yritet­tyään muu­ta­man ker­ran turhaan val­loit­taa Suomen, Stal­in sanoi: “Suo­ma­laisil­la on niin kova pää, että tosi­asi­at pitää lyödä siihen lekalla.”

     Tässä talouskasvun ymmärtämisessäkin näyt­tää ole­van sama tilanne:

     1) On nyky­olois­sa täysin puupäistä luul­la, että riit­tävä talouskasvu saadaan nyt aikaan jonkun julkisen sek­torin byrokraatin tai ammat­tiy­hdis­tys-pukarin johdolla.

     Nämä henkilöt pystyvät siihen yhtä vähän kuin men­estyk­sel­lis­es­ti leikkaa­maan ump­isuolen tulehduspotilasta.

     2) Talouskasvua saadaan aikaan vain men­estyvien yri­tysjo­hta­jien + riskisi­joit­ta­jien toimes­ta. Heitä kyl­lä Suomes­takin löy­tyy, jos vain ehdoista sovi­taan. Jos ei sovi­ta, niin kasvua ei synny.

     3) His­to­ria osoit­taa senkin, että kun tosi­asi­at siihen kovaan päähän on saatu lyö­tyä, sit­ten rupeaakin tapah­tu­maan ihmeitä…

     Toiv­ot­tavaa on, että se leka jostain löy­tyy ja se pää on jotain kovaa puu­ta, ettei huku­ta, ennekuin tosi­asi­at valkenevat…

     Sep­po Korppoo
     Kovapäi­nen yrittäjä

     Vastaa

150. Pekka Pes­si: Yksi asia mallis­sa ei ole muut­tunut, oikei­ta mar­gin­aaliv­eroast­ei­ta ei ole kehdat­tu kir­joit­taa auki,

     Perus­tu­lo­ma­llis­sa on hyvin vähän liikku­via osia. Ensin päätetään perus­tu­lo, sen jäl­keen siitä piir­retään jonkin­lainen veron­mak­sukäyrä ylöspäin. Käyrä ei voi olla kovin epä­jatku­va, ja käytän­nössä mar­gin­aalipros­entinkin pitäisi pysyä vakiona tai kas­vaa monot­o­nis­es­ti tulo­jen kasvaessa.

     Asi­aa on yksinker­tais­in­ta ajatel­la tas­apros­ent­ti­mallil­la. Jos perus­tu­lo laite­taan korkealle, mar­gin­aalipros­entin pitää olla hyvin korkea, jot­ta keski­t­u­loiset mak­saisi­vat tarpeek­si vero­ja perus­tu­lon kattamiseen.

     Pien­i­t­u­loisil­ta ei rahaa saa, ja suu­rit­u­loisia on liian vähän rahoit­ta­maan mallia. Tästä syys­tä olen­nainen asia on mar­gin­aalipros­ent­ti nol­lat­u­loisen ja keski­t­u­loisen välil­lä. Jos keski­t­u­lois­t­en vero­tus­ta yrit­tää pudot­taa pros­ent­tiyk­sikön ver­ran, suu­rit­u­lois­t­en vero­tus­ta pitää vas­taavasti nos­taa mon­ta pros­ent­tia. Tämä johtaa epäre­al­is­tisen jyrkki­in mar­gin­aalipros­ent­tei­hin keski­t­u­lon kohdalla.

     Pelkään pahoin, että perus­tu­lo kaatuukin tähän. Vasem­mis­tolle ei kel­paa sel­l­ainen perus­tu­lon taso, joka mah­dol­lis­taisi oikeis­ton hyväksyn­nän tuloveroille. Dynaamis­ten vaiku­tusten (työn­teon lisään­tymi­nen) ja byrokra­t­ian keven­e­misen vuok­si vero­tus voisi keven­tyä kokon­aisuute­na, mut­ta kyl­lä tuos­sa hel­posti syn­tyy tulon­si­ir­to keskilu­okalta alaspäin.

     Tätä voi tarkastel­la myös sitä kaut­ta, että nyt pien­i­t­u­lois­t­en mar­gin­aalipros­ent­ti on pos­ket­toman korkea. Tukien lakkaamisen jäl­keen pros­ent­ti putoaa alas nous­tak­seen sit­ten ylem­mil­lä keski­t­u­loil­la taas korkeak­si. Käyrää kat­soes­sa ei ole vaikea löytää häviäjiä. (Tosin fiskaal­isil­la päätök­sil­lä myös suu­rit­u­loiset saadaan tehtyä häviäjik­si, vaikkei se tuo­ton kannal­ta paljon vaikuta.)

     Olen perus­tu­lon kan­nat­ta­ja, mut­ta suun­ta sinne on kyl­lä aika pie­nil­lä aske­lil­la kulkemista.

     Vastaa

151. Eero: Pakko kor­ja­ta hie­man omaa tek­stiäni: 400 miljoon­aa lisäeu­roa opin­to­tu­keen on liian suuri sum­ma. Haarukoin sen ker­toma­l­la keskimääräisen opintorahan+asumislisän opin­to­tukea saavien määräl­lä, mut­ta pienel­lä lisämi­et­timisel­lä tajuaa että tämä vei pieleen use­am­mas­takin syys­tä. Oikea sum­ma lie­nee lähempänä 200–250 miljoonaa. 

     Perus­tu­lon ja opiskelun yhteenso­vit­tamiseen ilman merkit­täviä fiskaal­isia tap­pi­oi­ta on help­po kon­sti: lukukausi­mak­sut. Niil­lä voidaan kerätä opiske­li­joil­ta nykyisen opin­totuen ja perus­tu­lon ero­tus pois. Tässä on sekin hyvä puoli, että kan­nuste valmis­tua nopeast para­nee huo­mat­tavasti, kun lis­toil­la roikku­mi­nen mak­saa tuhan­sia euro­ja vuodessa.

     Tosin tämä riip­puu paljon vaikeam­mas­ta yhteenso­vit­tamis­es­ta, eli asumisen tukien yhteenso­vit­tamis­es­ta perus­tu­loon. Siihen on vaikea löytää hyvää ratkaisua.

     Toinen perus­tu­lon kannal­ta vaikea yhteenso­vitet­ta­va on koti­hoidon tuki. Koti­hoidon tuki ja perus­tu­lo paini­vat samas­sa suu­ru­us­lu­okas­sa, ja jos koti­hoidon tuen kestoa lyhen­netään, parem­min työl­listävil­lä aloil­la van­hem­mat voivat sit­ten sanoa heipat työ­nan­ta­jalle ja jäädä halu­a­mak­seen ajak­si koti­in perus­tu­lolle. Tämä ei ainakaan ole kovin hyvin lin­jas­sa nykyisen hoito­va­paa­ta lyhen­tävän suun­tauk­sen kanssa.

     Vastaa

152. Sep­po Korp­poo:
     ‘snip’
     2) Talouskasvua saadaan aikaan vain men­estyvien yri­tysjo­hta­jien + riskisi­joit­ta­jien toimes­ta. Heitä kyl­lä Suomes­takin löy­tyy, jos vain ehdoista sovi­taan. Jos ei sovi­ta, niin kasvua ei synny.
     ‘snip’

     Sep­po Korppoo
     Kovapäi­nen yrittäjä 

     Näin­hän se juuri on. Ikävä vain, että sel­l­aisia yri­tysjo­hta­jia tai sijoit­ta­jia ei löy­dy, on vain ikuisia ruikut­ta­jia… vaik­ka sak­salaiset näyt­tävät, että yrit­tämi­nen onnis­tuu myös Suomessa.

     Vastaa

153. Viherinssi: Tosin tämä riip­puu paljon vaikeam­mas­ta yhteenso­vit­tamis­es­ta, eli asumisen tukien yhteenso­vit­tamis­es­ta perus­tu­loon. Siihen on vaikea löytää hyvää ratkaisua. 

     Var­maan järkähtämät­tömän ja kär­siväl­lisen yksinker­tais­tamisen kaut­ta siir­tymäaikoi­neen. Asun­to­lainan korkovähen­nyk­sen lai­men­t­a­mi­nen his­to­ri­aan. Asum­is­tukien har­mon­isoimi­nen riip­pumat­tomak­si omis­ta­ju­ud­es­ta. Täl­lä het­kel­lähän tuk­i­laskurien mukaan vuokra-asun­nos­sa sub­ven­toidaan jopa vieras­ta pääo­maa(!) ja omis­tusasun­non kohdal­la vain vier­aan pääo­man hin­taa. Plus joitakin yhteisiä eriä molem­mis­sa tapauksissa.

     Tapausko­htauk­set­tomampi asum­is­tukim­i­toi­tus olisi sit­ten myöhem­mässä vai­heessa helpom­pi ujut­taa perustulomitoitukseen.

     Vastaa

154. Raimo K: Näin­hän se juuri on. Ikävä vain, että sel­l­aisia yri­tysjo­hta­jia tai sijoit­ta­jia ei löy­dy, on vain ikuisia ruikut­ta­jia… vaik­ka sak­salaiset näyt­tävät, että yrit­tämi­nen onnis­tuu myös Suomessa.

     Onkos muuten näil­lä johta­ji­amme soimaa­jil­la mitään parannuskeinoja? 

     Kaikkein ilmeisimpiä tulee heti mieleen eli kan­nustei­den parantaminen:
     1. Ylimpiä palkkat­u­lo­jen mar­gin­aaliv­eroast­ei­ta selvästi alaspäin. 

     2. Yrit­täjyy­den nyky­istä vähäisem­pi vero­tus. Aika moni yri­tyso­hta­ja on samal­la yrit­täjä, niin­pä yrit­täjien terävim­män kär­jen lev­en­tämisek­si vähen­netään roimasti verotusta.

     3. Ulko­maalaisille palkka­jo­hta­jille roimat vero­helpo­tuk­set ja muit etu­ja (noh, näitähän ymmärtääk­seni on jo ole­mas­sa, mut­ta kyl­lä niitä tarvi­taan enemmmän).

     4. Lisää kil­pailua koti­markki­noille, säädel­lyt monop­o­lialat kuten rautati­et romukop­paan niin saadaan lisää yri­tysjo­hta­jia, knu yhden fir­man aloille peruste­taan uusia yri­tyk­siä. Tavar­ali­iken­teessä VR käyt­tää selvästi monop­o­liase­maansa kil­pailun esteeseen, henkilöli­iken­teessä kil­pailu ei ole edes mahdollista.

     Eri­tyis­es­ti koh­dat 1+3 pitää yhdis­tää, kos­ka suo­ma­laiset ovat kelvot­to­mia johta­jia. Eli ulko­mail­ta tänne muut­taville johta­jille oikein mojo­van-pojo­va alen­nus tuloveroon, jot­ta voidaan vähän kom­pen­soi­da huonoa ilmastoa.

     Miltäs kuu­lostaa? Tosin en usko että kukaan, jon­ka perusteluis­sa on “huonot yri­tysjo­hta­jat”, on oikeasti ehdot­tam­mas­sa ain­ut­takaan toimen­pidet­tä, jol­la johta­jien pätevyyt­tä voitaisi­in pyrk­iä nostamaan.

     Vastaa

155. “Käsit­tääk­seni sekä fasis­mia että feo­dal­is­mia on jo kokeil­tu. Tulok­set eivät mairitelleet.” 

     Käsit­tääk­seni vas­sarei­den lapselli­nen tapa nimit­tää kaikkia mielestään epäi­hqun taan­tu­muk­sel­lisia ‘fasis­teik­si’ on edelleen voimis­saan. No, eipä mairit­tele heitä.

     Vastaa

156. Raimo K: Jos tarkastel­laan esim. auto­te­ol­lisu­ut­ta (auto­mo­tive indus­try) ja vuot­ta 2011 niin reaal­i­tun­tipalkan indek­si Sak­sas­sa oli 105, Suomes­sa 75 (http://www.industriall-europe.eu/committees/cb/2014/IndustrViennaInclCover-EN.pdf). Tämä ei osoi­ta, että Suo­mi olisi menet­tänyt kil­pailukykyään, päinvastoin.

     Vilka­isin tuo­ta artikke­lia. Sen mukaan ei ole ihme, että Suomeen kan­nat­taa auto­te­ol­lisu­ut­ta sirtää. Auto­te­ol­lisu­u­den tun­tipalkat nimit­täin puto­si­vat tääl­lä vuo­den 2008 21.41 eurosta vuo­den 2011 17.44 euroon, kun taas hie­man nousi­vat Sak­sas­sa. Kyl­lä tuol­lainen pudo­tus kil­pailukykyä lisää.

     Vastaa

157. Raimo K: Ja mis­tähän alka­en Val­tioneu­vos­ton kanslias­ta on tul­lut puoluee­ton tutkimuslaitos?

     No, kyl­lä nyt pistät roskako­ri­in mon­ta varsin arvostet­tua itsenäistä tutkijaa.

     Vastaa

158. Raimo K: Näin­hän se juuri on. Ikävä vain, että sel­l­aisia yri­tysjo­hta­jia tai sijoit­ta­jia ei löy­dy, on vain ikuisia ruikut­ta­jia… vaik­ka sak­salaiset näyt­tävät, että yrit­tämi­nen onnis­tuu myös Suomessa.

     Kyl­lä suo­ma­lainen teol­lisu­us on jatkanut investoin­te­ja, mut­tei Suomeen. Tilanne näyt­tää onnek­si ole­van muuttumassa.

     Vastaa

159. Raimo K: Kipailukykyiset ja toimi­vat yri­tyk­set sitä­vas­toin osoit­ta­vat, että kil­pailukykyä on, jos siihen on tahtoa.
     Ikävä kyl­lä liian monil­la tah­toa on vain osin­gon­jakoon ja ruikuttamiseen.

     On aika yksisilmäistä niput­taa yri­tyk­siä yhteen nip­pu­un — ja vielä yksisilmäisem­pää lait­taa kaikkea yri­tysjo­hdon piikkiin.

     Yri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­ja ei ole dik­taat­tori eikä kuningas. Hyvin toimi­vas­sa yri­tyk­sessä toim­i­tusjo­hta­ja toteut­taa yri­tyk­sen hal­li­tuk­sen lin­jaa­maa omis­ta­jatah­toa, ja isot strate­giset päätök­set tehdään yhteistyössä hal­li­tuk­sen ja toim­i­tusjo­hta­jan välil­lä. Hal­li­tus taas tekee strate­giset lin­jauk­set omis­ta­jatah­don mukaisesti.

     Peri­aat­teessa raken­nel­ma on aika yksinker­tainen. Jos hal­li­tus ei omis­ta­jien mielestä hoi­da hom­maansa, hal­li­tus vai­hde­taan. Hal­li­tuk­sen tärkein tehtävä puolestaan on huole­htia siitä, että toim­i­tusjo­hta­ja on paras mah­dolli­nen tehtävään­sä. Toim­i­tusjo­hta­ja taas vas­taa oper­ati­ivisen organ­isaa­tion toiminnasta.

     Tuos­sa on kieltämät­tä varsinkin isom­mis­sa pörssiyri­tyk­sis­sä heikko lenk­ki omis­ta­jien ja hal­li­tuk­sen välil­lä. Monis­sa yri­tyk­sis­sä omis­ta­jia on niin paljon ja suurim­matkin niin hajau­tunei­ta, että hal­li­tus voi vetää pitkälti omaa lin­jaansa. Yksi­tyis­es­ti omis­te­tuis­sa yri­tyk­sis­sä ja pörssin per­heyri­tyk­sis­sä (vaikka­pa Kone Oyj) tämä lenk­ki on yleen­sä selkeämpi. 

     Se ei kuitenkaan ole selvää, onko täl­lä olen­naista merk­i­tys­tä riskinot­toon. Yri­tyk­sen men­estyk­seen sil­lä saat­taa olla, kos­ka joidenkin tutkimusten mukaan pitkäl­lä aikavälil­lä parhait­en selviy­tyvät yri­tyk­set, joil­la on selvä yksi­tyi­nen ankkuriomistajataho.

     Tämän rak­en­teen ymmärtämi­nen on olen­nainen avain yri­tys­ten nykyisen nyn­ny­i­lyn selit­tämiseen. Varovaisu­udessa on kak­si avainkom­po­nent­tia. Toinen on se, ettei alhaal­tapäin tule ajatuk­sia investoin­neista, toinen taas se, etteivät omis­ta­jat halua ottaa riskiä.

     Johdon kannal­ta tilanne ei kovin paljon kan­nus­ta investoin­tei­hin. Omis­ta­jien toive riskin vält­tämis­es­tä ei innos­ta toim­i­tusjo­hta­jaa ehdot­ta­maan riskialt­ti­ita asioi­ta, ja toisaal­ta nykyi­nen markki­nati­lanne on monel­la alal­la sel­l­ainen, että investoin­tien riskit ovat nousseet liian suuriksi.

     Tuotan­nol­liset investoin­nit sinän­sä eivät yleen­sä luo kovin paljon uut­ta kysyn­tää. Iso osa investoin­neista on nykyisen kap­a­siteetin laa­jen­tamista, ja niitä ei monel­la alal­la kan­na­ta tehdä. Ilmiö on jos­sain määrin globaali. Markki­nat ovat sakan­neet myös vien­tiyri­tyk­siltä, eikä tässä tarvitse puhua pelkästään telecomista.

     Iso­jen yri­tys­ten kohdal­la pitää myös kaivau­tua paljon syvem­mälle kuin pelkkään kon­ser­ni­til­in­päätök­sen viimeiseen rivi­in. Monel­la yri­tyk­sel­lä on viimeisen kymme­nen vuo­den aikana polkenut liike­vai­h­to paikallaan, mut­ta yri­tys on samas­sa ajas­sa joutunut muut­ta­maan koko liike­toim­intansa jok­sikin muuk­si. Toisaal­ta meil­lä voi olla saman­laisil­la numeroil­la toimi­va yri­tys, joka vain makoilee laiskana paikallaan. Joskus yri­tys men­estyy joh­dos­ta huoli­mat­ta, joskus taas hyvä johto saa min­i­moitua tappioita.

     Vielä yksi mie­lenki­in­toinen näköko­h­ta liit­tyy yri­tys­ten rahoi­tus­rak­en­teisi­in. Nyky­isil­lä opeil­la yri­tys­ten pitäisi elää pienel­lä omavaraisu­usas­teel­la ja isol­la velka­vivul­la. Tämä tekee suh­dan­nevai­hteluista paljon rajumpia, ja juuri nyt riskinot­to tun­tuu sitä kaut­ta vielä huonom­mal­ta ajatukselta.

     Tässä tosin on iso­ja yri­tysko­htaisia ero­ja. Näyt­tää siltä, että markki­noille on kehit­tynyt pitkäaikaistal­letuk­sille vai­h­toe­htoinen osake­si­joi­tusten luok­ka, jos­sa sijoite­taan rahaa vakaisi­in mut­ta tyl­si­in osakkeisi­in. Nämä yri­tyk­set ovat korkean omavaraisu­usas­teen fir­mo­ja, joil­la on hyvä ja tasainen kehi­tys. Ilmiö ei kuitenkaan vält­tämät­tä hyödytä näitä yri­tyk­siä, eikä se ainakaan tuo omis­ta­jien suun­nas­ta kan­nus­timia riskiin.

     En halua väit­tää, etteikö Suomes­sa olisi huonos­ti johdet­tu­ja fir­mo­ja vaik­ka kuin­ka paljon. Itsekin jonkin sortin yri­tysjo­hta­jana olisin mielu­usti paljon parem­pi hom­mas­sani kuin mitä olen. Riski­aver­sio on kuitenkin paljolti omis­ta­jien ja rahoit­ta­jien suun­nas­ta tul­lut asia. Siinä asi­as­sa oper­ati­ivi­nen organ­isaa­tio on ren­gin asemassa.

     Vastaa

160. Raimo K: Näin­hän se juuri on. Ikävä vain, että sel­l­aisia yri­tysjo­hta­jia tai sijoit­ta­jia ei löy­dy, on vain ikuisia ruikut­ta­jia… vaik­ka sak­salaiset näyt­tävät, että yrit­tämi­nen onnis­tuu myös Suomessa.

     Olen muuten tavan­nut kovin vähän ruikut­tavia yri­tysjo­hta­jia. Tuleen makaa­maan jäävät kar­si­u­tu­vat nopeasti.

     Jos taas viit­taat etu­jär­jestö­toim­intaan, niin se on niin meil­lä kuin muual­lakin ja niin työ­nan­ta­jil­la kuin ‑tek­i­jöil­läkin lähin­nä organ­isoitua ruikuttamista.

     Suomes­sa kävi niin, että Nokian kanssa kävi usko­ma­ton tuuri. Usko­mat­toma­l­la tuuril­la on taipumus lop­pua joskus. Nyt se mäi­hä on lop­punut, ja mei­dän pitäisi sopeu­tua val­lit­se­vi­in reaali­teet­tei­hin. Ei ole mitenkään san­ot­tua, että Nokian johdon toisen­lainenkaan toim­inta olisi kovin hel­posti johtanut kovin toisen­laiseen lop­putu­lok­seen. Ainakin Sam­sun­gin tie näyt­tää nyt vähän heikolta.

     Reaali­teet­te­ja on paljon, mut­ta yksi niistä on se, että meil­lä ei ole mitään eri­ty­istä globaalia kil­pailue­t­ua ellei joku kek­si miten myy­dään puoli vuot­ta kestävää mar­rasku­u­ta maail­mal­la. Toinen on se, että me emme voi aina odot­taa vien­ti­te­ol­lisu­u­den vetävän tätä maa­ta suos­ta. Kol­mas on se, että meil­lä ei ole varaa pitää isoa osaa työikäi­sistä työelämän ulkop­uolel­la. Neljäs on se, ettemme voi ikuis­es­ti odot­taa sijoit­ta­jien mak­sa­van meille säi­ly­tys­mak­sua rahastaan.

     Saa olla eri mieltä noista, mut­ta sit­ten on hyvä perustella.

     Vastaa

161. Sep­po Korp­poo: 2) Talouskasvua saadaan aikaan vain men­estyvien yri­tysjo­hta­jien + riskisi­joit­ta­jien toimes­ta. Heitä kyl­lä Suomes­takin löy­tyy, jos vain ehdoista sovi­taan. Jos ei sovi­ta, niin kasvua ei synny.

     Olen itse vähän huolestunut myös tuos­ta riskisi­joi­tus­puoles­ta. Meiltä puut­tuu nyky­maail­man menoon näh­den merkit­tävä määrä star­tup­pi­en ja pien­ten kasvuyri­tys­ten tarvit­se­maa ensim­mäisen kier­roksen rahoitusta.

     Toisen kier­roksen rahoi­tus­ta on enem­män liik­keel­lä kuin mitä järke­viä kohtei­ta, kos­ka ensim­mäisen kier­roksen rahaa on niin vähän. Tosin tuo toisen kier­roksenkin raha on osit­tain yllät­tävän vähän kun­ni­an­hi­moista, ja riskien ja tuot­to­jen tulo ote­taan mielu­um­min pienel­lä kuin suurel­la riskil­lä. Lisäk­si raha on paljolti esimerkik­si ruot­salaista, mikä ei ehkä ole meille ihan kunniaksi.

     Ensim­mäisen kier­roksen rahoituk­sen eri­ty­ishaaste on se, että rahan lisäk­si pitäisi saa­da osaamista ja asiantun­te­mus­ta yri­tysjo­htoon. Jos kolme vas­tavalmis­tunut­ta insinööriä ja kak­si ekono­mia on perus­tanut lupaa­van star­tupin, sen luot­saami­nen globaa­lik­si toim­i­jak­si vaatii lois­tavien tuot­tei­den ja markki­noin­nin lisäk­si myös hyvää johtamista, jota suo­raan koulus­ta tulleil­ta on kohtu­u­ton­ta odot­taa. (Kyl­lä sekin arpa joskus voit­taa, ei silti.)

     Asia ei ratkea edes sil­lä, että peruste­taan jokin val­ti­olli­nen ensim­mäisen kier­roksen rahoit­ta­jata­ho. Yksi­tyiset enke­lit pitäisi saa­da liik­keelle. Siinä on kuitenkin sel­l­ainen ongel­ma, että Suomes­ta puut­tuu rikkai­ta ver­rat­tuna kilpailijamaihin.

     Toinen vai­h­toe­hto star­tu­peille on se, että nykyiset vakavaraiset yri­tyk­set alka­vat innokkaasti tehdä uusia avauk­sia. Sil­läkin taval­la saadaan uut­ta teknolo­giaa ja markki­noi­ta. Mut­ta mikä olisi tuo­hon oikea kannustin?

     Vastaa

162. Sylt­ty: Miltäs kuu­lostaa? Tosin en usko että kukaan, jon­ka perusteluis­sa on “huonot yri­tysjo­hta­jat”, on oikeasti ehdot­tam­mas­sa ain­ut­takaan toimen­pidet­tä, jol­la johta­jien pätevyyt­tä voitaisi­in pyrk­iä nostamaan.

     Komp­paan kovasti aja­tus­ta, että helpotet­taisi­in suo­ma­lais­ten yri­tysjo­hta­jien kor­vaamista ulko­maalaisil­la. Saataisi­in kun­non luo­va tuho käyntiin.

     Ulko­maalais­ten johtajien/omistajien aikaansaa­ma luo­va tuho irti­sanoi Oulun seudul­la muu­ta­mas­sa vuodessa nelisen tuhat­ta ihmistä.

     Tuo sama tuho sai tääl­lä sen aikaan, että suurin osa irti­san­o­tu­ista “koodareista ja muista ammat­ti­lai­sista” on nyt töis­sä. Vaikein­ta on irti­san­otul­la hallinnol­lisel­la keski­jo­hdol­la. PK-yri­tyk­set eivät heitä tarvitse.

     Raimo K., olen kanssasi samaa mieltä, ettei pelkkä valit­ta­mi­nen kan­na­ta. Kil­pailukyvyn onkgel­mat pitäisi kuitenkin tunnustaa.

     Vastaa

163. Tapio: Kyl­lä suo­ma­lainen teol­lisu­us on jatkanut investoin­te­ja, mut­tei Suomeen. Tilanne näyt­tää onnek­si ole­van muuttumassa. 

     Sepä se.
     Ja kyl­lä, esim. met­sä­te­ol­lisu­us on tajun­nut, että ruikut­ta­mal­la ei tule rahaa, täy­tyy investoi­da tule­vaisu­u­teen, muuten hom­ma loppuu.

     Esimerkke­jä teol­lisu­ud­es­ta, joka vain nos­ti osinko­ja hyv­inä aikoina on vaik­ka kuin­ka paljon, esim. vaik­ka brit­tien auto­te­ol­lisu­us (tai moot­toripyörä­te­ol­lisu­us), sak­salainen kamerateollisuus…

     Vastaa

164. Tuos­sa edel­lä Viherinssi ja Tapiokin pistävät harv­inaisen tuke­vaa ja asiantun­te­vaa tekstiä.

     Kiitos! Tätä lisää!

     Sep­po Korppoo

     Vastaa

165. Jaakko Kian­der:
     Näi­den syi­den perus­teel­la voisi sanoa, että Ruotsin kil­pailukyky perus­tuu mui­hin tek­i­jöi­hin kuin vero­tuk­seen tai joustavuuteen.

     Joo ei tääl­lä ole alhaisia vero­ja palkansaajilla.

     LÄh­es aina kun keskustelu Ruotsin kil­pailukyvys­tä alkaa niin lop­putu­lok­se­na ver­tailus­sa Suomeen on vain lev­eämpi vien­ti­te­ol­lisu­us ja parem­pi pääomien käyttö.

     Luon­non­va­rat tietysti myös aut­ta­vat Ruotsia.

     Vastaa

166. Mau­r­izio: Käsit­tääk­seni vas­sarei­den lapselli­nen tapa nimit­tää kaikkia mielestään epäi­hqun taan­tu­muk­sel­lisia ‘fasis­teik­si’ on edelleen voimissaan. 

     Et tai­da oikein ymmärtää, kuin­ka kor­rup­toitunut­ta Yhdys­val­tain poli­ti­ik­ka oikein on, mitä asioi­ta repub­likaan­it nykyään aja­vat ja kenen eduk­si. Se jos mikä on lapsellista.

     Vastaa

167. Voisin vielä lisätä, että yri­tys­ten kehit­tämi­nen vaatii ennenkaikkea pitkäjän­teisyyt­tä — raha on vain yksi tek­i­jä monien muiden joukossa.

     On ehkä har­mi, että Wahroosit ja Fazer­it lähtevät pois, mut­ta toisaal­ta, on toden­näköistä että heiltä puut­tuu tämä pitkäjän­teisyy­den ele­ment­ti, mikä on rahaakin tärkeämpi piirre investoinneissa.

     Erit­täin posi­ti­ivista sig­naalia toi myös Bruce Oreck kiertäessään Con­nec­tUSA tapah­tu­mis­sa — Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kan­nat­taisi rak­en­taa vien­tik­lus­tere­i­ta, jois­sa keski­tytään esimerkik­si johonkin vähän vähem­män tun­net­tuun osaval­tioon tai osaan Yhdys­val­to­ja, ei siis kan­na­ta lentää vält­tämät­tä ensin New Yorki­in vaan aloit­taa vaik­ka jostain 100 — 200.000 asukkaan kaupungista ja hakea sieltä poh­jaa tuot­tei­den myynnille.

     Oreckin mielestä Suomes­sa ei ole mitään vikaa val­tiona: tääl­lä on kaik­ki aivan huip­pu­lu­okkaa. Täältä ehkä puut­tuu MIT:n kaltainen huip­puyliopis­to, mut­ta se ei tarkoi­ta etteikö meil­lä olisi ihmisiä jot­ka ovat opiskelleet MIT:ssa ja tekevät ihan kan­sain­välis­es­ti arvostet­tua tukimustyötä eri aloilla.

     Oreck­ista voi oppia myös uudelleen sen van­han viisauden, että jokainen men­estyvä yri­tys tarvit­see hyvän jutunker­to­jan. Siinä on var­maan petrat­tavaa — markki­noin­ti­henkiset insinöörit tai insinöörien ajatuk­senkulkua ymmärtävät markki­noi­jat, sem­moisia tarvittaisiin.

     Tek­isi ehkä opiske­li­joille hyvää myös nähdä elämää vähän oman ekolokeron ulkop­uolelta, esimerkik­si taiteen opiskeiljoiden olisi hyvä tehdä har­joi­tustöitä insinöörien kanssa, samoin ehkä lääketi­eteen opiske­li­joiden olisi var­maan hyvä ymmärtää jotain tietotekni­ikas­ta ja niin edelleen. Poikki­ti­eteel­liset har­joi­tustyöt, se olisi yksi asia mitä toivoisin yliopis­toi­hin ja AMK tasolle lisää. Täm­möi­sistä porukoista voi syn­tyä hyvinkin uusia ideoita, ajatuk­sia ja yrityksiä.

     Ja lisätään tähän vielä kan­sain­vä­li­nen ulot­tuvu­us, esim. yhteistyö USA:n tai Englan­nin välil­lä, niin oltaisi­in aika pitkäl­lä ja lisät­täisi­in posi­ti­ivis­ten sat­tumien määrää. Miltä kuu­lostaisi vaikka­pa kurssi, jos­sa perustet­taisi­in oikea yri­tys Yhdys­val­toi­hin tai Suomeen? Opiske­li­jat tai yksi­tyiset sijoit­ta­jat yhdessä perus­taisi­vat kurssin aikana fir­man jon­ka liike­toim­inta­su­un­nitel­ma luo­taisi­in yhdessä tietyn porukan kanssa. Mikäli yri­tys men­esty­isi, saisi­vat investoi­jat — yliopis­to tai yksi­tyis­si­joit­ta­jat oman osuuten­sa pois ja kiin­nos­tavaa olisi ajan kulues­sa seu­ra­ta miten näille kurssin puit­teis­sa perustel­tu­ille yri­tyk­sille on käynyt. Suurin osa var­maan menisi konkurssi­in, mut­ta osas­ta voisi olla tul­lut jo ihan men­estyviäkin tapauksia.

     Vastaa