Homeopaattinen demokratia

Ovatko kun­tay­htymät demokraat­tisia vai eivät? Jos asi­aa tutkii tutk­i­jankam­mios­sa sieltä juuri pois­tu­mat­ta, voi ajatel­la, että äänestäjän tah­to välit­tyy kun­tay­htymään. Asi­as­ta voi piirtää aivan demokraat­tiselta vaikut­ta­van kuvan. Ensin äänestäjä val­it­see val­tu­us­ton, val­tu­us­to val­it­see kaupung­in­hal­li­tuk­sen, ja kaupung­in­hal­li­tus tai val­tu­us­to val­it­see edus­ta­jat kun­tay­htymän hal­li­tuk­seen ja valtuustoon.

Tutk­i­jankam­mion ulkop­uol­ta kat­sot­tuna se näyt­tää aivan toiselta. Kun­tay­htymän val­tu­us­tol­la tai yhtymäkok­ouk­sel­la ei ole käytän­nön val­taa, vaan olen­naista on se, miten val­i­taan kun­tay­htymän hallitus.

Tästä ei ole kun­nol­lisia pelisään­töjä. Sik­si tuon valin­nan tekee puoluei­den piiriy­hdis­tys­ten sih­tee­rien kok­ous, jos­sa ei ole yhtään vaaleil­la valit­tua henkilöä. Muodol­lis­es­ti nämä eivät val­itse henkilöitä, mut­ta päät­tävät, mis­tä puolueesta ja kun­nas­ta ja mitä sukupuol­ta hal­li­tuk­sen jäsenet tule­vat. Val­tu­us­toil­la ei ole tämän valin­nan kanssa mitään tekemistä. Puolueesta riip­puen henkilö­valin­nan siltä osin, kun valin­nan­varaa on, tekevät joko val­tu­us­to­ryh­mät tai puolue­jär­jestöt. Val­tu­us­toa ei asial­la vaivata.

Muodol­lis­es­ti korkein val­ta kun­tay­htymässä on yhtymäkok­ouk­sel­la tai val­tu­us­tol­la, mut­ta käytän­nössä ei mitään val­taa. Jos jotain val­taa on, nuokin paikat läänitetään puolueit­tain ja kun­nit­tain niin, että jokaista puoluet­ta edus­taa oikea määrä ihmisiä. (Kun­tay­htymäkok­ouk­sis­sa tätä rajoi­tus­ta ei tai­da olla eikä kok­ouk­seen osal­lis­tu­vien puoluekan­nal­la edes ole merk­i­tys­tä, kos­ka kyse on imper­ati­ivis­es­ta man­daatista, jon­ka käytöstä päät­tää kun­nan­hal­li­tus.)  Siihen, mitä puoluet­ta edus­taa Por­nais­ten ain­oa edus­ta­ja, ei Por­nais­ten kun­nal­lis­vaalien tulok­sel­la ole mitään merkitystä.

Tämä puolueit­tain läänit­tämi­nen alueen kokon­ais­tu­lok­sen perus­teel­la mut­ta piit­taa­mat­to­muus yksit­täisen kun­nan vaal­i­t­u­lok­ses­ta johtaa usein siihen, että jonkun puolueen Helsingis­sä saamil­la äänil­lä tulee val­i­tuk­si saman puolueen espoolainen edus­ta­ja, joka on aivan eri mieltä saman puolueen helsinkiläis­ten edus­ta­jien kanssa ja myös niiden äänestäjien kanssa, joiden äänil­lä hän toimie­limessä istuu.

 

76 vastausta artikkeliin “Homeopaattinen demokratia”

  1. Heip­pa..! Etköhän sä tuol­la esi­tyk­sel­lä saa eläkepäiviksi tuot­toisan konsulttihomman..ei tarvitse julkaista.

  2. Kun­tay­htymien edus­ta­jis­tot ja hal­li­tuk­set ovat fan­i­tu­s­paikko­ja, jois­sa lähin­nä hyväksytään annetut asi­at. Jäsenek­si pääsee ansiokkaal­la poli­it­tisel­la uralla. 

    Ter­vey­den­huol­los­sa jäsenet ovat ter­vey­den­huol­lon omaa väkeä, koulu­tuk­ses­sa taas opetuk­sen ammat­ti­laisia — ja sik­si asikaskoke­mus jää aina kovin heikoksi.

    Lop­pu­peleis­sä kun­tien talousjo­hta­jien ilmoi­tus, ettei oo rahaa on se mikkä on edes hie­man merk­i­tys­tä. No, val­tio tasaa ja maksaa..

    Siel­lä on ihan hyviä ihmisiä, osa turhau­tunei­ta, osa taas vain tykkää olla mukana. Mut­ta se ohjaus ja päät­tämi­nen — ja ennen muu­ta kaik­ki vas­tuu asi­akkaista ja raho­jen hyödyl­lis­es­tä käytöstä puuttuu.

    Lisäk­si kun­tay­htymien edus­tus on puolielinikäsitä — jos kiin­tiö paik­ka säi­lyy, edus­ta­ja pysyy teki mitä tahansa. Se on se mikä eniten on demokra­ti­aa vastaan.

  3. JTS:
    ‘snip’
    Ter­vey­den­huol­los­sa jäsenet ovat ter­vey­den­huol­lon omaa väkeä, koulu­tuk­ses­sa taas opetuk­sen ammat­ti­laisia – ja sik­si asi­akaskoke­mus jää aina kovin heikoksi.
    ‘snip’

    Tämä ei kyl­lä pidä paikkaansa.
    ‘snip’

    Lop­pu­peleis­sä kun­tien talousjo­hta­jien ilmoi­tus, ettei oo rahaa on se mikkä on edes hie­man merk­i­tys­tä. No, val­tio tasaa ja maksaa..
    ‘snip’

    Ei pidä tämäkään paikkaansa, vaik­ka kun­nal­la ei olisi rahaa (mikä on teo­ri­as­sa mah­dol­lista), kun­tay­htymältä läh­tee lasku ja kun­ta maksaa.

    Kun­tien talousih­miset saa­vat toki esit­tää näke­myk­siään ja niihin saate­taan jopa suh­tau­tua ymmärtäväis­es­ti, mut­ta lop­pu­peleis­sä (ja nimeno­maan lop­pu­peleis­sä) kun­tay­htymä tekee, mitä halu­aa — jopa perus­sopimuk­ses­ta piittaamatta. 

  4. Tuo yhtymän hal­li­tus on väistämät­tä kooltaan pienehkö, ja siel­lä usei­den kun­tien asioi­ta hoitaa siis pieni joukko ihmisiä. Toimi­va demokra­tia syn­tyy tässä siitä, että kun­ta voi vali­ta mil­laisi­in kun­tay­htymi­in se kuu­luu. Tuo pienen joukon pyörit­tämä hal­li­tus palvelee kaikkia jäsenkun­tia sik­si, että jos se ei palvelisi, yhtymän jäsenet vai­h­taisi­vat leiriä.

    Nyt hal­li­tus on kehitel­lyt ehdo­tuk­sia, jois­sa kun­nat sidot­taisi­in kiin­teästi yhteen palvelun tar­joa­jaan. Kun­nil­ta katoaisi valin­nan mah­dol­lisu­us. Ne mak­saisi­vat sen mitä käs­ketään, palveluista jot­ka ovat mitä ovat. Näin demokr­tia muut­tuu home­opaat­tisek­si. Nylkyi­nen malli on näi­hin hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­si­in ver­rat­tuna varsin demokraattinen.

  5. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Toimi­va demokra­tia syn­tyy tässä siitä, että kun­ta voi vali­ta mil­laisi­in kun­tay­htymi­in se kuu­luu. Tuo pienen joukon pyörit­tämä hal­li­tus palvelee kaikkia jäsenkun­tia sik­si, että jos se ei palvelisi, yhtymän jäsenet vai­h­taisi­vat leiriä.
    ‘snip’

    Kun­nan siirtämi­nen maanti­eteel­lis­es­ti toiselle alueelle on melko han­kalaa, joten mah­dol­lisu­us vali­ta sairaan­hoitopi­iri on todel­li­nen vain niiden rajoil­la — ja sairaan­hoitopi­ir­it ovat pakkokun­tay­htymiä, johonkin on kuu­lut­ta­va — sama oli nyt kaatuneessa sote-esityksessä.

    Hyvä näköko­h­ta siis, mut­ta real­isti­nen vain siinä tapauk­ses­sa, että kun­nan voisi siirtää toiseen paikkaan 😉

  6. Raimo K: Kun­nan siirtämi­nen maanti­eteel­lis­es­ti toiselle alueelle on melko han­kalaa, joten mah­dol­lisu­us vali­ta sairaan­hoitopi­iri on todel­li­nen vain niiden rajoil­la – ja sairaan­hoitopi­ir­it ovat pakkokun­tay­htymiä, johonkin on kuu­lut­ta­va – sama oli nyt kaatuneessa sote-esityksessä.

    Hyvä näköko­h­ta siis, mut­ta real­isti­nen vain siinä tapauk­ses­sa, että kun­nan voisi siirtää toiseen paikkaan 

    - Nyky­isin kun­tay­htymät ovat tyyp­il­lis­es­ti hal­li­tuk­sen (ja oppo­si­tionkin) ehdo­tuk­sia pienem­piä. Useim­mil­la kun­nil­la on rajanaa­pu­ri­na toinenkin kun­tay­htymä, johon voisi liit­tyä mil­loin vain.

    - Isois­sakin kun­tay­htymis­sä lai­ta-alueen pienet kun­nat, jot­ka ovat suurim­mas­sa vaaras­sa, kun palvelui­ta ale­taan leika­ta, ovat naa­purikun­tay­htymän kyl­jessä. Yhtymän pitäisi siis tar­jo­ta kohtu­ulliset palve­lut kauim­mille ja pien­im­millekin, etteivät liity kil­pail­e­van naa­purikun­tay­htymään. Samal­la kai keski­matkankin kun­nat saisi­vat kohtu­ullista palvelua.

    - Suuris­sa kun­tay­htymis­sä etäisyy­det palvelui­hin voivat venyä pitkik­si. Tuol­laises­sa tilanteessa etäisimpiä kun­tia alka­vat kiin­nos­taa myös muut nyky­istä kaukaisem­mat palvelut.

    - Kil­pail­e­va kun­tay­htymä saat­taisi tar­jo­ta palvelui­ta jopa kun­nas­sa itsessään. Tämähän kun­taa kiin­nos­taisi, vaik­ka erikois­tuneem­mat palve­lut oli­si­vatkin hie­man kauen­pana. (Hmm, ole­tam­meko­han tässä, että soteu­ud­is­tuk­sen on tarkoi­tuskin heiken­tää palvelui­ta ja riistää pie­niltä kun­nil­ta niiden omat hyvät palve­lut, ja tehdä niistä jonkin kaukaisen keskuskaupun­gin pitkä­matkaisia palvelunsaajia.)

    - Jo uhka kun­tay­htymän vai­h­tamis­es­ta riit­tää palvelu­iden pitämiseen järkeväl­lä tasol­la. Kun­tien sit­o­mi­nen val­tion ukaasil­la pysyvästi yhden isän­nän ala­maisek­si pois­taa kil­pailulliset insen­ti­iv­it tar­jo­ta hyvää palvelua läh­es täy­del­lis­es­ti. Vapaus vali­ta aut­taa siis aina, enem­män tai vähemmän.

    - Raha on myös vah­va kon­sult­ti, eikä vain etäisyys (tai palvelu­iden taso). Vapaus vali­ta estäisi myös huonon talouden­pidon ja kohtu­ut­toman rahas­tuk­sen. Tupla­mat­ka erikois­lääkärille ei olisi ongel­ma, jos kun­nan kulut saadaan laske­maan oleellisesti.

  7. Kun kun­tay­htymän hal­li­tus ja val­tu­us­to ovat leimasin, val­ta on jos­sain. Eivät poli­it­tis­es­ti val­i­tut johta­jat ihan hölmöjä ole, kun­nan­jo­hta­jien puhelui­hin vas­tataan ja kuun­nel­laan edes hieman. 

    Todel­lakin, aina lop­pu­peleis­sä kun­tay­htymän tekee mitä halu­aa. Osa-opti­moin­ti ja oman edun ja vaiku­tus­val­lan säi­lyt­tämi­nen on etusijalla. 

    Paljonko pienessä kun­nas­sa voidaan aidosti itse päät­tää? Ehkä tonttikaupoista? 

    Poli­ti­ikas­sa kiin­nos­tus vaikut­taa myös paikka­jakoon, toki myös sivu­tu­lo­jen määrä. Van­hempi poli­itikko val­it­see ensin ja piirisi­h­teeri päättää.

  8. Raimo K: Hyvä näköko­h­ta siis, mut­ta real­isti­nen vain siinä tapauk­ses­sa, että kun­nan voisi siirtää toiseen paikkaan

    Tai sit­ten annetaan kansalais­ten vali­ta vapaasti, minkä kun­nan kun­ta­laisia halu­a­vat olla, fyy­sis­es­tä sijain­nista välit­tämät­tä. Täl­löin val­in­ta toimisi demokra­t­ian korvikkeena. (Ei demokra­tiana, kos­ka demokra­ti­as­sa ei olla toimit­ta­jia kil­pailut­tavia asi­akkai­ta vaan päätök­siä teke­viä kansalaisia.)

  9. Juho Laatu: – Nyky­isin kun­tay­htymät ovat tyyp­il­lis­es­ti hal­li­tuk­sen (ja oppo­si­tionkin) ehdo­tuk­sia pienem­piä. Useim­mil­la kun­nil­la on rajanaa­pu­ri­na toinenkin kun­tay­htymä, johon voisi liit­tyä mil­loin vain.
    ‘snip’

    Sairaan­hoitopi­iri on täs­mälleen sen kokoinen kuin mitä viimeisim­mässä sote-esi­tyk­sessä oli — ja sotes­ta­han nyt puhutaan.

    Epäilemät­tä pieni kun­tay­htymä on demokraat­tisem­pi kuin suuri ja mon­et niistä toimi­vatkin varsin hyvin, siis ilman niitä pahamaineisia “lev­eitä hartioita”.

    Ja “kun­tay­htymä saat­taisi tar­jo­ta palvelui­ta jopa kun­nas­sa itsessään” — tot­ta kai, kyl­lä kun­tay­htymien palve­lut sijait­se­vat fyy­sis­es­ti kun­nis­sa, mis­säpä muuallakaan.

  10. anon­il­li: Tai sit­ten annetaan kansalais­ten vali­ta vapaasti, minkä kun­nan kun­ta­laisia halu­a­vat olla, fyy­sis­es­tä sijain­nista välit­tämät­tä. Täl­löin val­in­ta toimisi demokra­t­ian korvikkeena. (Ei demokra­tiana, kos­ka demokra­ti­as­sa ei olla toimit­ta­jia kil­pailut­tavia asi­akkai­ta vaan päätök­siä teke­viä kansalaisia.) 

    Mainio aja­tus — ja var­maankin kaik­ki helsinkiläiset halu­aisi­vat sil­loin olla kauniaislaisia 😉

  11. anon­il­li: Tai sit­ten annetaan kansalais­ten vali­ta vapaasti, minkä kun­nan kun­ta­laisia halu­a­vat olla, fyy­sis­es­tä sijain­nista välit­tämät­tä. Täl­löin val­in­ta toimisi demokra­t­ian korvikkeena. (Ei demokra­tiana, kos­ka demokra­ti­as­sa ei olla toimit­ta­jia kil­pailut­tavia asi­akkai­ta vaan päätök­siä teke­viä kansalaisia.)

    Valin­nan vapaus on peri­aat­teessa hyvä molem­mil­la tasoil­la. Pikkukun­nis­sa tärkeää on kuitenkin se, että perus­ta­son palve­lut saadaan tuo­tua lähelle kansalaisia. Tämä tarkoit­taa, että olisi hyvä, jos kaik­ki har­vaana­su­tun kun­nan asukkaat ottaisi­vat perus­palvelun­sa samas­ta paikas­ta. Erikois­palvelu­jen tasol­la kil­pailu ja jokaisen kansalaisen vapaa val­in­ta voisi olla toimi­vam­paa. Yhdestä kun­nas­ta voisi lähteä erikois­palvelui­hin yhteen tai toiseen suun­taan. Tämän valin­nan ei tarvit­sisi olla edes asukasko­htainen, vaan yksit­täi­nen asukas voisi hakea palvelui­ta yhdel­lä ker­ral­la yhdestä ja toisel­la ker­ral­la tois­es­ta suunnasta.

    Ruot­sis­sa on kokeil­tu kansalais­ten vapaa­ta val­in­taa. Käsit­tääk­seni kaupungeis­sa (eri­tyis­es­ti hyv­in­voivil­la asuinalueil­la) jär­jeste­lyyn on oltu melko tyy­tyväisiä, mut­ta haja-asu­tusalueil­la tilanne ei ole ollut yhtä positiivinen.

    Voi siis ajatel­la, että perus­palvelu­iden tasol­la voi pain­ot­taa yleistä saatavu­ut­ta kaikille kaikkial­la, ja erikois­tunei­den palvelu­iden kohdal­la, ja paikois­sa jois­sa asukasti­heys ylitt­tää tietyn tason, vapaam­paa kil­pailua ja vapaa­ta kun­tien ja asukkaiden valintaa.

  12. Kun­tay­htymis­sä (ja tule­vis­sa maakun­ta­hallinnois­sa?) voisi käyt­tää arpa­jär­jestelmää: kun­tien val­tu­us­toista arvot­taisi­in kun­nan kokoon suh­teutet­tu määrä edus­ta­jia toim­i­maan myös kun­tay­htymän johdossa. 

    Ei tarvit­taisi kak­sia vaale­ja, ja kuitenkin edus­ta­jus­to vas­taisi pitkäl­lä tähtäimel­lä tilas­tol­lis­es­ti demokraat­tista tah­toa. Joo, aina välil­lä joku pikkupuolueen edus­ta­ja pää­sisi yllät­tävän tärkeään ase­maan, mut­ta tätä sat­tuisi vain har­voin, ja se voisi toisaal­ta olla hyväkin asia demokra­t­ian kannalta.

  13. Antti Värtö:
    Kun­tay­htymis­sä (ja tule­vis­sa maakun­ta­hallinnois­sa?) voisi käyt­tää arpa­jär­jestelmää: kun­tien val­tu­us­toista arvot­taisi­in kun­nan kokoon suh­teutet­tu määrä edus­ta­jia toim­i­maan myös kun­tay­htymän johdossa.
    ‘snip’

    Arvon­ta ei tun­nu kovinkaan demokraat­tiselta, kansa ei siihen pääse vaikuttamaan.

    Muu­toin maakun­nan liit­to­jen val­tu­us­to­jen kokoon­pano tapah­tuu suur­in­pi­irtein esit­tämäl­läsi taval­la eli 1) maakun­taval­tu­us­ton jäsen­ten tulee olla myös jäsenkun­nan val­tu­utet­tu­ja ja 2) maakun­taval­tu­us­ton kokoon­panon tulee nou­dat­taa kun­tavaalien äänijakautumaa.

    Seu­rauk­se­na on ollut, että puoluei­den piirisi­h­teer­it päät­tävät, keitä maakun­taval­tu­us­toon kuu­luu. Ja tosi­aan, myös pikkupuolueet (ja puolueisi­in kuu­lumat­tomatkin) saa­vat edus­ta­jansa — mut­ta eivät vaikutusmahdollisuuksia!

  14. Juho Laatu: Valin­nan vapaus on peri­aat­teessa hyvä molem­mil­la tasoil­la. Pikkukun­nis­sa tärkeää on kuitenkin se, että perus­ta­son palve­lut saadaan tuo­tua lähelle kansalaisia. Tämä tarkoit­taa, että olisi hyvä, jos kaik­ki har­vaana­su­tun kun­nan asukkaat ottaisi­vat perus­palvelun­sa samas­ta paikasta.
    ‘snip’

    Lähel­lä ja samas­ta paikas­ta? Tässä on loogi­nen ris­tiri­ita sil­lä kun­nan reunas­ta ‘samaan paikkaan’ voi olla sato­ja kilo­me­tre­jä tai vai­h­toe­htois­es­ti pitkälti mer­ta välissä.

  15. Antti Värtö: Kun­tay­htymis­sä (ja tule­vis­sa maakun­ta­hallinnois­sa?) voisi käyt­tää arpa­jär­jestelmää: kun­tien val­tu­us­toista arvot­taisi­in kun­nan kokoon suh­teutet­tu määrä edus­ta­jia toim­i­maan myös kun­tay­htymän johdossa.

    Nykytekni­ikan avul­la voisi hyvin ajatel­la myös jär­jeste­lyä, jos­sa kaikkien kun­tien kaik­ki kun­nan­val­tu­ute­tut voivat äänestää. Fyy­sisi­in kok­ouk­si­in lähetet­täisi­in vain osa porukas­ta, mut­ta äänestyk­set tapah­tu­isi­vat netissä.

  16. Raimo K: Lähel­lä ja samas­ta paikas­ta? Tässä on loogi­nen ris­tiri­ita sil­lä kun­nan reunas­ta ‘samaan paikkaan’ voi olla sato­ja kilo­me­tre­jä tai vai­h­toe­htois­es­ti pitkälti mer­ta välissä.

    Mah­dol­lisim­man läheltä, paikoista jihin saadaan kerät­tyä kri­it­ti­nen mas­sa asi­akkai­ta. Har­vaana­su­tuis­sa kun­nis­sa asu­vat ovat jo hyväksyneet sen tosi­asian, että mat­ka kun­nal­lisi­in palvelui­hin on pidem­pi kuin ratikkakaupungeis­sa. Perus­ta­son ter­veyspalve­lut voi jär­jestää pienis­säkin kun­nis­sa. Pisim­mät etäisyy­det kai jos­sain Lapin suurim­mas­sa kunnassa.

    Jos oikein halu­taan virit­tää, voisi jär­jestää kiertävän lääkärin yht­enä päivänä viikos­sa jon­nekin kylä­talolle. Taita­vat ihmiset tosin nykyään jo pitää enem­män kirkonkylän pysyvästä ter­veyskeskuk­ses­ta, ja mah­dol­lis­es­ti naa­purikun­nan 24/7 päivystyksestä.

  17. Juho Laatu: Nykytekni­ikan avul­la voisi hyvin ajatel­la myös jär­jeste­lyä, jos­sa kaikkien kun­tien kaik­ki kun­nan­val­tu­ute­tut voivat äänestää. Fyy­sisi­in kok­ouk­si­in lähetet­täisi­in vain osa porukas­ta, mut­ta äänestyk­set tapah­tu­isi­vat netissä. 

    Eipä sit­ten fyy­sisiä kok­ouk­sia tarvit­taisikaan — ja suurim­man kun­nan val­tu­ute­tut jyräisivät.

  18. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Jos oikein halu­taan virit­tää, voisi jär­jestää kiertävän lääkärin yht­enä päivänä viikos­sa jon­nekin kylä­talolle. Taita­vat ihmiset tosin nykyään jo pitää enem­män kirkonkylän pysyvästä ter­veyskeskuk­ses­ta, ja mah­dol­lis­es­ti naa­purikun­nan 24/7 päivystyksestä. 

    Jos oikein halu­taan virit­tää, hom­man voi hoitaa netin kaut­ta etänä — mut­ta kel­paako se ihmisille?

    Lähipalvelun ongel­ma on juuri se ‘lähi’ — mitä se lähi on, eri­tyis­es­ti haja-asutusalueilla?

  19. Home­opaat­tis­es­ta demokra­ti­as­ta tulee mieleen EU. Sil­läkin on muodol­lis­es­ti demokraat­tiset insti­tuu­tiot koos­sa, mut­ta käytän­nössä euroeli­it­ti vie ja euroop­palaiset viki­sevät ilman että heil­lä olisi oikein keinoa vai­h­taa sitä eli­it­tiä toiseen.

  20. Raimo K: Eipä sit­ten fyy­sisiä kok­ouk­sia tarvit­taisikaan – ja suurim­man kun­nan val­tu­ute­tut jyräisivät.

    Vähäväk­i­sis­sä kok­ouk­sis­sa virkami­esten ja lob­barien val­ta kas­vaa ehkä eniten val­tu­utet­tui­hin nähden.

    Fyy­sis­ten kok­ousten sijaan nykyai­ka mah­dol­lis­taa myös net­tikok­ouk­set. Niis­sä mukana voisi­vat olla kaik­ki val­tu­ute­tut kaik­ista kun­nista. Näin kaik­ki oli­si­vat samas­sa ase­mas­sa, ja kaikil­la luot­ta­mus­miehillä sama mah­dol­lisu­us vaikuttaa.

    Yhtymän keskuskont­tori tosin on usein keskuskaupungis­sa, mikä mah­dol­lis­taa mui­ta vahvem­man lob­bauk­sen net­tikok­ousten ulkop­uolel­la. Virkamiehet on myös usein help­po kään­tää kotikun­tansa näkökan­to­jen puolelle.

  21. Raimo K: Lähipalvelun ongel­ma on juuri se ‘lähi’ – mitä se lähi on, eri­tyis­es­ti haja-asutusalueilla?

    Haja-asu­tusalueil­la etäisyyk­sien min­i­moin­nin pain­oar­vo kas­vaa. Vaik­ka ihmiset ovat jo tot­tuneet pitki­in etäisyyk­si­in, jos­sain menee raja, jon­ka jäl­keen tau­dit jäävät hoita­mat­ta, kun niiden perässä ei jak­sa enää pitkien etäisyyk­sien vuok­si juosta.

    Lähipalvelu kan­nat­taa määritel­lä myös palvelu­va­likoimana. On luon­te­vaa laskea pien­im­män peruster­vey­den­huol­lon palve­lut tar­joa­maan kykenevän ter­veyskeskuk­sen koko. Nykyisen kaltaisia ter­veyskeskus­palvelu­ja pystyvät tuot­ta­maan eri­no­maisen hyvin ainakin tuol­laiset 3000 asukkaan kun­nat. Pienem­mätkin voivat tuot­taa. On ehkä kun­nan oma asia, halu­a­vatko pienem­män ja hie­man vajavaisem­min toimi­van ter­veyskeskuk­sen vai halu­a­vatko mielu­um­min matkus­taa kauas naa­purikun­taan palveluitaan hake­maan. Useim­miten uskon valin­nan ole­van kotikun­nan palve­lut. Kus­tan­nuk­sia tuol­lainen perus­ta­son palvelu­iden hajaut­ta­mi­nen ei tilas­to­jen mukaan tuol­la tasol­la vielä kasvata.

    Erikois­lääkärin palvelu­iden sijain­ti on jo selvästi tois­si­jainen kysymys. Erikois­lääkärin palveluis­sa on usein keskeistä saa­da paras mah­dolli­nen asiantun­te­mus. SIk­si niiden kohdal­la matko­jen pitu­us ei ole kovin keskeinen kriteeri.

    Pitää ottaa huomioon myös muut palve­lut. Jos kun­takeskuk­ses­sa on myös pari kaup­paa, par­turi, baari, pank­ki ja kodinkoneli­ike, on luon­te­vaa tar­jo­ta yhteiskun­nan perus­palve­lut tuos­sa samas­sa kun­takeskuk­ses­sa. Näin ihmiset voivat hoitaa kaik­ki asiansa yhdel­lä reis­sul­la, jopa autokyy­din kaverei­den kanssa jakaen. Kaik­ki perus­palve­lut samaan kun­takeskuk­seen siis. Ehkä tämä yhden pysähdyk­sen tak­ti­ik­ka on luonet­va tapa tote­tut­taa kaik­ki “lähipalve­lut”. Palvelu­iden hajaut­ta­mi­nen use­aan paikkaan voi olla kuolinisku mon­en palvelui­ta tar­joa­van taa­ja­man elinvoimaisuudelle.

  22. Marko Hami­lo:
    Home­opaat­tis­es­ta demokra­ti­as­ta tulee mieleen EU. Sil­läkin on muodol­lis­es­ti demokraat­tiset insti­tuu­tiot koos­sa, mut­ta käytän­nössä euroeli­it­ti vie ja euroop­palaiset viki­sevät ilman että heil­lä olisi oikein keinoa vai­h­taa sitä eli­it­tiä toiseen.

    Tulee mieleen muu­ta­ma keskus­pankki­iri, Merkel ja Hol­lande. Ja taustal­la hyvä joukko lob­bare­i­ta. Muut saa­vat hymy­il­lä ja olla samaa mieltä. 🙂

  23. Mitä home­opa­tial­la (erään­laisel­la roko­tuk­sel­la) on tämän kanssa tekemistä?

    Kan­natan nyky­i­sistä vaalipi­ireistä muo­dostet­tu­ja sotealuei­ta, joiden val­lat jae­taan vaaleil­la ja rahat han­ki­taan vero­tuk­sel­la + val­tion kassalla.

  24. Juho Laatu: Vähäväk­i­sis­sä kok­ouk­sis­sa virkami­esten ja lob­barien val­ta kas­vaa ehkä eniten val­tu­utet­tui­hin nähden.

    Fyy­sis­ten kok­ousten sijaan nykyai­ka mah­dol­lis­taa myös net­tikok­ouk­set. Niis­sä mukana voisi­vat olla kaik­ki val­tu­ute­tut kaik­ista kun­nista. Näin kaik­ki oli­si­vat samas­sa ase­mas­sa, ja kaikil­la luot­ta­mus­miehillä sama mah­dol­lisu­us vaikuttaa.

    Yhtymän keskuskont­tori tosin on usein keskuskaupungis­sa, mikä mah­dol­lis­taa mui­ta vahvem­man lob­bauk­sen net­tikok­ousten ulkop­uolel­la. Virkamiehet on myös usein help­po kään­tää kotikun­tansa näkökan­to­jen puolelle. 

    Todel­lisu­us on täs­mälleen päinvastainen:
    1) juuri suuris­sa kok­ouk­sis­sa yksit­täis­ten edus­ta­jien val­ta on olema­ton ja virkami­esten näke­mys ratkai­se­va ja
    2) virkamiehiä ei ole help­po kään­tää kun­tien edus­ta­jien kan­nalle vaan päin­vas­toin virkamiehet kään­tävät kun­tien edus­ta­jat puolelleen — ja tätä edesaut­taa se, että kun­tay­htymän hal­li­tuk­sen jäsenet juridis­es­ti eivät edus­ta omaa kun­taa, vaan ovat kun­tay­htymän luot­ta­mushenkilöitä ja kun hei­dät on kään­nytet­ty (help­po!) he vuorostaan aut­ta­vat val­tu­us­ton käännyttämisessä.

  25. Juho Laatu: Haja-asu­tusalueil­la etäisyyk­sien min­i­moin­nin pain­oar­vo kas­vaa. Vaik­ka ihmiset ovat jo tot­tuneet pitki­in etäisyyk­si­in, jos­sain menee raja, jon­ka jäl­keen tau­dit jäävät hoita­mat­ta, kun niiden perässä ei jak­sa enää pitkien etäisyyk­sien vuok­si juosta.
    ‘snip’

    Erikois­lääkärin palvelu­iden sijain­ti on jo selvästi tois­si­jainen kysymys. Erikois­lääkärin palveluis­sa on usein keskeistä saa­da paras mah­dolli­nen asiantun­te­mus. Sik­si niiden kohdal­la matko­jen pitu­us ei ole kovin keskeinen kriteeri.
    ‘snip’
    Pitää ottaa huomioon myös muut palvelut.(jne. jne.)
    ‘snip’

    Tässä nyt oli melko paljon itses­tään­selvyyk­siä, sil­lä eipä palvelu­ja juuri kun­takeskusten ulkop­uolel­la ole… eikä palvelu­jen perässä ‘juos­ta’ missään.
    Sen­si­jaan olisi tärkeää, että ter­veyskeskuk­sis­sa tar­jot­taisi­in myös erikois­lääkärin palvelu­ja, vaik­ka vain ajan­va­rauk­sel­la, kos­ka muuten ne ovat kaukana.

  26. Raimo K: Todel­lisu­us on täs­mälleen päinvastainen:
    1) juuri suuris­sa kok­ouk­sis­sa yksit­täis­ten edus­ta­jien val­ta on olema­ton ja virkami­esten näke­mys ratkai­se­va ja
    2) virkamiehiä ei ole help­po kään­tää kun­tien edus­ta­jien kan­nalle vaan päin­vas­toin virkamiehet kään­tävät kun­tien edus­ta­jat puolelleen – ja tätä edesaut­taa se, että kun­tay­htymän hal­li­tuk­sen jäsenet juridis­es­ti eivät edus­ta omaa kun­taa, vaan ovat kun­tay­htymän luot­ta­mushenkilöitä ja kun hei­dät on kään­nytet­ty (help­po!) he vuorostaan aut­ta­vat val­tu­us­ton käännyttämisessä.

    Koh­ta 1) on taval­laan tot­ta, mut­ta toisaal­ta pienis­sä kok­ouk­sis­sa demokra­t­ian voima vähe­nee. Pitää siis etsiä tas­apaino. Keskitet­ty­i­hin elimi­in ei myöskään kan­na­ta liian kevein perustein muo­dostaa omia val­tu­us­to­ja, sil­lä äänestäjät eivät jak­sa niistä kiinos­tua. Sel­l­ai­sis­sakin val­ta siir­tyy kabi­net­tei­hin. Sik­si perus­val­tu­us­ton eli kun­nan­val­tu­us­ton käyt­tö on luon­te­vaa, vaik­ka päät­täjiä tulisikin näin suuri joukko. Pitää myös luot­taa siihen, että val­tu­ute­tut osaa­vat vali­ta itselleen joukostaan sopi­vat puhemiehet ja tilanteen valvo­jat, ja näin kon­trol­li pysyy parem­min käsis­sä kuin jos val­tu­ute­tut oli­si­vat vain suuri asi­aa ymmärtämätön lauma.

    Kohdas­sa 2) yksi keskeinen ongel­ma tuli siitä, että virkamiehet eivät ole aina neu­traale­ja, vaan tietyn kun­nan asukkai­ta, joil­la on myäs oma intressin­sä kun­tia koske­vien asioiden hoita­mises­sa. Tyyp­il­lis­es­ti keskitet­ty­jen elim­ien virkamiehet edus­ta­vat keskus­val­taa ja keskuskun­taa. Tämä ei ole hyvä asetel­ma lai­ta-alueen kun­tien kannalta.

  27. Raimo K: Tässä nyt oli melko paljon itses­tään­selvyyk­siä, sil­lä eipä palvelu­ja juuri kun­takeskusten ulkop­uolel­la ole… eikä palvelu­jen perässä ‘juos­ta’ missään.

    Voisi epäil­lä, että hal­li­tus ja vihreät halu­a­vat asi­akkaiden juok­se­va palvelu­jen perässä haja-asu­tusaluei­den ja keskuskaupunkien väliä.

    Sen­si­jaan olisi tärkeää, että ter­veyskeskuk­sis­sa tar­jot­taisi­in myös erikois­lääkärin palvelu­ja, vaik­ka vain ajan­va­rauk­sel­la, kos­ka muuten ne ovat kaukana.

    Hyvähän tuo olisi (sitä tapah­tuu run­saasti jo nyky­mallis­sakin), vaikkakaan ei yhtä kri­it­tistä kuin perus­palvelu­iden kohta­lo. Kun­han ensin perus­palve­lut saadaan sijoitet­tua kansalais­ten itse parhaik­si kat­somi­in paikkoi­hin, toises­sa vai­heessa kan­nat­taa tosi­aan opti­moi­da myös erikois­palvelu­iden toteut­ta­mi­nen. Sydänkirur­gia kai Helsingis­sä ja vas­taavis­sa, ja mon­et yhden lääkärin yksin han­skaa­mat hom­mat vaikka­pa maakun­nas­sa kiertäen.

  28. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Kun­han ensin perus­palve­lut saadaan sijoitet­tua kansalais­ten itse parhaik­si kat­somi­in paikkoi­hin, toises­sa vai­heessa kan­nat­taa tosi­aan opti­moi­da myös erikois­palvelu­iden toteut­ta­mi­nen. Sydänkirur­gia kai Helsingis­sä ja vas­taavis­sa, ja mon­et yhden lääkärin yksin han­skaa­mat hom­mat vaikka­pa maakun­nas­sa kiertäen. 

    Siis klinikka joka kort­teli­in? Ja niemeen, notkoon ja saarel­maan? Sitähän se tarkoit­taa, jos kansalaiset päät­tävät parhaat sijain­nit. Mis­tähän niihin löy­ty­isi henkilökun­taa, kun nyky­isinkin tekee tiukkaa.

    Ja päin­vas­toin kuin kansalaiset halu­a­vat, jotkut palve­lut taas sijoitet­taisi­in paikkoi­hin, joi­hin Juho Laatu halu­aa. Jos joku saa sydaänko­htauk­sen esim. Rovaniemel­lä, niin äkkiä ambu­lanssin nok­ka kohti Helsinkiä, kun Juho Laatu onkin sijoit­tanut sydänkirur­gian Helsinki­in… no, ainakin kus­tan­nuste­hokas ratkaisu, kun poti­las kuolee matkalla… vai aut­taisiko kort­te­lik­linikka tässä?

    Toivoisin edes hitusen realismia!

  29. Raimo K: Siis klinikka joka kort­teli­in? Ja niemeen, notkoon ja saarel­maan? Sitähän se tarkoit­taa, jos kansalaiset päät­tävät parhaat sijain­nit. Mis­tähän niihin löy­ty­isi henkilökun­taa, kun nyky­isinkin tekee tiukkaa.

    Ja päin­vas­toin kuin kansalaiset halu­a­vat, jotkut palve­lut taas sijoitet­taisi­in paikkoi­hin, joi­hin Juho Laatu halu­aa. Jos joku saa sydaänko­htauk­sen esim. Rovaniemel­lä, niin äkkiä ambu­lanssin nok­ka kohti Helsinkiä, kun Juho Laatu onkin sijoit­tanut sydänkirur­gian Helsinki­in… no, ainakin kus­tan­nuste­hokas ratkaisu, kun poti­las kuolee matkalla… vai aut­taisiko kort­te­lik­linikka tässä?

    Toivoisin edes hitusen realismia!

    Lähde­tään siitä, että henkilökun­nan määrä on sama kuin nyt. Jos halu­taan joka notkel­maan ja saarel­maan ter­veyskeskus, niiden henkilöstömäärä on kai noin yksi henkilö. Tuskin kansalaiset tätä halu­a­vat. Veikkaisin että per­in­teinen tapa, jos­sa joka kun­nan keskus­tas­sa (muiden palvelu­iden yhtey­dessä) on ter­veyskeskus, ja erikois­tuneem­mat palve­lut han­ki­taan kauem­paa, saavut­taisi aika hyvän suosion.

    Sydänko­htauk­sen hoitaa lähin ambu­lanssimiehistö ja lähin lääkäri. Juuri tästä syys­tä on hyvä, että joka kun­nas­sa on peruskyvykkyy­det omaa­va ter­veyskeskus. Myöhem­min mah­dol­lis­es­ti tarvit­ta­va sydänkirur­gia hoide­taan sit­ten Tam­pereel­la tai Helsingissä.

  30. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Sydänko­htauk­sen hoitaa lähin ambu­lanssimiehistö ja lähin lääkäri. Juuri tästä syys­tä on hyvä, että joka kun­nas­sa on peruskyvykkyy­det omaa­va ter­veyskeskus. Myöhem­min mah­dol­lis­es­ti tarvit­ta­va sydänkirur­gia hoide­taan sit­ten Tam­pereel­la tai Helsingissä. 

    Niinkö, tämä on min­ulle uut­ta. Päivystystapauk­sis­sa tehdään pal­lo­laa­jen­nuk­sia ja ohi­tusleikkauk­sia — ilmeis­es­ti siis ambulanssissa?
    Liuo­tushoito aloite­taan poti­laan koton­akin, mut­ta sehän ei riitä.

    En mis­sään tapauk­ses­sa hyväksy sitä, että poti­lai­ta siir­rel­lään jopa tuhan­sia kilo­me­tre­jä vain sik­si, että hoitoa ide­ol­o­gi­sista syistä keskitetään Helsinki­in tai muuallekaan.

    Ilmeis­es­ti asut pääkaupunkiseudul­la, etkä ole ikinä käynyt terveyskeskuksessa?

  31. Juho Laatu: Tulee mieleen muu­ta­ma keskus­pankki­iri, Merkel ja Hol­lande. Ja taustal­la hyvä joukko lob­bare­i­ta. Muut saa­vat hymy­il­lä ja olla samaa mieltä. 

    Home­opa­ti­aa on tämän laman hoit­a­mi­nen tosi­aan ollutkin: On hoidet­tu oire­i­ta samo­ja oire­i­ta aiheut­tavil­la lääkkeil­lä, esimerkik­si kysyn­täla­maa alen­ta­mal­la kysyn­tää lisää ja pankkien vas­tu­u­ton­ta lainanan­toa on hoidet­tu otta­mal­la nuo vas­tu­ut val­tioiden kontolle..
    Ja tietysti EU:n demokra­ti­ava­jet­ta ja huonoa läpinäkyvyyt­tä on hoidet­tu anta­mal­la teol­lisu­udelle tehtäväk­si hoitaa salaisia “vapaakaup­pa­neu­vot­telu­ja”, jois­sa demokraat­tis­ten val­tioiden suv­eren­i­teet­tia siir­retään teol­lisu­u­den omille raadeille.

  32. Raimo K: Niinkö, tämä on min­ulle uut­ta. Päivystystapauk­sis­sa tehdään pal­lo­laa­jen­nuk­sia ja ohi­tusleikkauk­sia – ilmeis­es­ti siis ambulanssissa?
    Liuo­tushoito aloite­taan poti­laan koton­akin, mut­ta sehän ei riitä.

    En mis­sään tapauk­ses­sa hyväksy sitä, että poti­lai­ta siir­rel­lään jopa tuhan­sia kilo­me­tre­jä vain sik­si, että hoitoa ide­ol­o­gi­sista syistä keskitetään Helsinki­in tai muuallekaan.

    Ilmeis­es­ti asut pääkaupunkiseudul­la, etkä ole ikinä käynyt terveyskeskuksessa?

    En tun­nista itseäni arvauk­sis­tasi. Kan­natan suun­nilleen per­in­teistä työn­jakoa paikallis­ten ter­veyskeskusten ja keski­tyet­ty­jen erikois­palvelu­iden välillä.

  33. anonyy­mi: Home­opa­ti­aa on tämän laman hoit­a­mi­nen tosi­aan ollutkin: On hoidet­tu oire­i­ta samo­ja oire­i­ta aiheut­tavil­la lääkkeil­lä, esimerkik­si kysyn­täla­maa alen­ta­mal­la kysyn­tää lisää ja pankkien vas­tu­u­ton­ta lainanan­toa on hoidet­tu otta­mal­la nuo vas­tu­ut val­tioiden kontolle..
    Ja tietysti EU:n demokra­ti­ava­jet­ta ja huonoa läpinäkyvyyt­tä on hoidet­tu anta­mal­la teol­lisu­udelle tehtäväk­si hoitaa salaisia “vapaakaup­pa­neu­vot­telu­ja”, jois­sa demokraat­tis­ten val­tioiden suv­eren­i­teet­tia siir­retään teol­lisu­u­den omille raadeille.

    On luon­non­la­ki, että keskeiset pelu­rit haali­vat itselleen lisää val­taa ja rahaa, ja että poli­itikot etsiy­tyvät help­po­jen lyhyt­näköis­ten vas­tausten suo­ji­in, uskalta­mat­ta edes ajatel­la järke­viä, mut­ta lyhyel­lä tähtäimel­lä mah­dol­lis­es­ti epä­su­osit­tu­ja hoitokeinoja.

    Sel­l­ainen huomio vielä, että pelkkään kysyn­nän kas­vat­tamiseen en usko, vaan olen tiukem­pi siinä mielessä, että uskon, että kulute­tut rahat kan­nat­taa pääsään­töis­es­ti ansai­ta jo ennen kulu­tus­ta. Nyt syömme enem­män kuin kansan­taloutemme jak­saa tuot­taa mam­mon­aa. Kos­ka koko talouskoneis­toa ei voi ter­ve­hdyt­tää päivässä, eikä saa­da ter­veelle uralle pelkästään rahal­la elvyt­tämäl­lä (kyse ei ole pien­estä kuopas­ta, joka paranisi puo­lessa vuodessa itses­tään tai hie­man tukien), tarvi­taan myös hyv­in­voivien akti­ivis­ten omien äänestäjien vyön kiristämistä (ei vain palvelu­iden leikkauk­sia helpoim­mis­sa kohteis­sa). Ja sehän ei yhdellekään poli­itikolle oikein sovi. Parem­pi olisi ker­taruti­na kuin vuosien (jo toteu­tunut ja talout­ta alas vetävä) kitinä.

  34. Juho Laatu: poli­itikot etsiy­tyvät help­po­jen lyhyt­näköis­ten vas­tausten suo­ji­in, uskalta­mat­ta edes ajatel­la järke­viä, mut­ta lyhyel­lä tähtäimel­lä mah­dol­lis­es­ti epä­su­osit­tu­ja hoitokeinoja. 

    No, sehän tässä niin ihmeel­listä olikin, että lamaa on hoidet­tu juuri niil­lä epä­su­osi­tu­il­la keinoil­la. Toki, jos viiteryh­mäk­si ote­taan yleis­es­tä makro­talousti­eteestä vier­aan­tuneet pankki­ir­it ja ide­olog­it, voi tuo­honkin johtopäätök­seen pää­tyä, mut­ta sit­ten ei pitäisi voi­da puhua demokratiasta.

    Sel­l­ainen huomio vielä, että pelkkään kysyn­nän kas­vat­tamiseen en usko, vaan olen tiukem­pi siinä mielessä, että uskon, että kulute­tut rahat kan­nat­taa pääsään­töis­es­ti ansai­ta jo ennen kulutusta. 

    Se on toki tot­ta, mut­ta Yhdys­val­lathan on painanut rahaa käytän­nössä ilman seu­raa­muk­sia jo ties kuin­ka kauan. Dol­lari on hyvä vien­ti­tuote ja bonuk­se­na vieläpä val­u­u­tan arvon pitäisi laskea ja sitä kaut­ta kil­pailukyvyn parantua.

    Ei pitäisi sitoa käsiään sil­lä, että rahan puute olisi olisi ratkaise­ma­ton ongel­ma. Nyt ei enää olla kul­takan­nas­sa. Val­u­u­tan arvo kel­luu ja inflaa­tiokin on jo koh­ta mii­nus­merkkistä, vaik­ka kan­nat­taisi tähdätä sinne 3 pros­entin pin­taan. Nyt tilan­net­ta kan­nat­taisi hyö­dyn­tää paina­mal­la rahaa pitem­piaikaiseen elvytykseen.

    Leikkauk­set ja muut rak­en­teel­liset jär­jeste­lyt kan­nat­taa tehdä sil­loin, kun ihmisil­lä on töitä eivätkä ole riip­pu­vaisia julkises­ta taloud­es­ta. Samal­la kan­nat­taisi miet­tiä talouden jär­jestämistä siten, ettei edessä ole katas­trofi joko työt­tömyy­den tai tulo­ero­jen räjähtämisen kaut­ta konei­den tehdessä yhä suurem­man osu­u­den töistä.

  35. anonyy­mi:Leikkauk­set ja muut rak­en­teel­liset jär­jeste­lyt kan­nat­taa tehdä sil­loin, kun ihmisil­lä on töitä eivätkä ole riip­pu­vaisia julkises­ta taloudesta.

    Älä. Minä kuitenkin muis­tan että keskel­lä räjäyt­tävää nousukaut­ta eduskun­tavaaleis­sa 2007 päivän sana oli jako­vara, ei rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set. Lip­posen II hal­li­tuskin paisut­ti val­tion meno­ja reaalis­es­ti 7,5% vaik­ka ne oli tarkoi­tus pitää ennallaan.

  36. anonyy­mi: No, sehän tässä niin ihmeel­listä olikin, että lamaa on hoidet­tu juuri niil­lä epä­su­osi­tu­il­la keinoilla.

    Esimerkik­si yleis­es­ti hyväksy­ty­il­lä ja rakaste­tu­il­la lap­sil­isil­lä on soudet­tu ja huo­vat­tu. Tässä mielessä epä­su­osit­tu­jakin asioi­ta on tehty. Mut­ta toisaal­ta nuo ovat vain vahin­gos­sa tehtyjä hölmöi­lyjä. Val­tion velka­an­tu­mis­vauhti­in ver­rat­tuna vain kos­meti­ikkaa. Niitäkin ollaan peru­mas­sa kovasti heti, kun niiden epä­su­o­sio havaitaan.

    Kun­tau­ud­is­tus ja soteu­ud­is­tus ovat olev­inaan iso­ja. Nekään eivät etene, kos­ka riit­tävän suuri osa kansas­ta ei pidä niistä. Ja lisäk­si niistä ei ole edes oletet­tavis­sa säästöjä, vaik­ka ne ovatkin suuria muutoshankkeita.

    Suurin nor­su oluhuoneessa on palkkata­so. Mark­ka-aikana devalvoitu­mi­nen tai deval­vaa­tio olisi jo leikan­nut palkko­ja suteessa mui­hin mai­hin, mut­ta euro on tehnyt poli­itikois­tamme tässä mark­ka-aikana jo hyvin hal­li­tus­sa tilanteessa täysin neuvottomia.

    Dol­lari on hyvä vien­ti­tuote ja bonuk­se­na vieläpä val­u­u­tan arvon pitäisi laskea ja sitä kaut­ta kil­pailukyvyn parantua.

    Val­u­u­toil­lakin voi kikkail­la kaiken­laista ove­laa, mut­ta domi­noivana pidän sitä talouden perusy­htälöä, että talouden tulee tuot­taa kau­pak­si käyviä tuot­tei­ta kil­pailukykyiseen hin­taan, ja tämä kau­pak­si käyvä tuotan­to määrää järkevät rajat kulu­tuk­selle. Val­u­u­toil­la voi kikkail­la päälle, mut­ta vain kikkailla.

    Val­u­u­tan arvo kel­luu ja inflaa­tiokin on jo koh­ta mii­nus­merkkistä, vaik­ka kan­nat­taisi tähdätä sinne 3 pros­entin pin­taan. Nyt tilan­net­ta kan­nat­taisi hyö­dyn­tää paina­mal­la rahaa pitem­piaikaiseen elvytykseen.

    Yksi Suomen ongel­ma on se, että nykyi­nen val­u­u­ta seu­raa euroalueen talousti­lan­net­ta. Suo­mi on liris­sä, jos sen talous toimii kil­pailukykyisem­piä euro­mai­ta huonom­min. Sik­si euron arvon alen­e­m­i­nen ei pelas­ta Suomea samal­la taval­la, kuin markan arvon alen­e­m­i­nen pelasti.

    En myöskään pidä oikein siitä ajatuk­ses­ta, että euron keskeinen suun­nitel­tu etu ja järkevyys, eli vakaus, näyt­tää nyt kor­vau­tu­van jatku­vasti juok­se­val­la rahan arvon heikken­e­miskier­teel­lä. Minus­ta yksi euron posi­ti­ivisim­mista lupauk­sista oli aja­tus siitä, että val­tio pitäi­sivät talouten­sa kuris­sa ja yhteisen vakaan val­u­u­tan aset­tamis­sa raameis­sa. Näköjään poli­itikot eivät ole uhran­neet aja­tus­takaan sille, mitä muu­tok­sia yhteis­val­u­ut­taan siir­tymi­nen aiheut­taa talouden­pitoon. Tai siis näkevät vain “maltil­liset palkanko­ro­tuk­set”, vaik­ka on ilmeistä, että laskevas­sa taloudessa tuol­lainen poli­ti­ik­ka ei riitä.

    Leikkauk­set ja muut rak­en­teel­liset jär­jeste­lyt kan­nat­taa tehdä sil­loin, kun ihmisil­lä on töitä eivätkä ole riip­pu­vaisia julkises­ta taloudesta.

    Palveluleikkauk­si­in ei mielestäni ole edes tarvet­ta (turhaa byrokra­ti­aa kan­nat­taa toki aina leika­ta, mut­ta tämä on rak­en­teel­lista uud­is­tamista). Kulu­tus­ta täy­tyy hie­man leika­ta, jos talous ei pyöri. Rak­en­teel­lisia jär­jeste­ly­itä pitää tehdä aina. Taan­tu­ma ei ole rak­en­teel­lis­ten uud­is­tusten telkemisen suh­teen mikään eri­tyi­nen tilanne. Järkev­in­tä on tosi­aan tehdä uud­is­tuk­sia hyv­inä aikoina, kos­ka sil­loin pienet muu­tok­set eivät edes häir­itse toimi­vaa taloutta.

    Samal­la kan­nat­taisi miet­tiä talouden jär­jestämistä siten, ettei edessä ole katas­trofi joko työt­tömyy­den tai tulo­ero­jen räjähtämisen kaut­ta konei­den tehdessä yhä suurem­man osu­u­den töistä.

    Tekemätön­tä työtä on aina. Ehkä teknis­es­ti ongel­mallis­in­ta on se, että mata­la­palkkaisimpi­en töi­den toimivu­us voi vaa­tia pieniä muu­tok­sia jär­jeste­ly­i­hin. Nyt Suo­mi näköjään pitää mielu­um­mine ihmisiä työt­töminä kuin vaikka­pa van­huk­sia hoitamassa.

  37. Juho Laatu: En tun­nista itseäni arvauk­sis­tasi. Kan­natan suun­nilleen per­in­teistä työn­jakoa paikallis­ten ter­veyskeskusten ja keski­tyet­ty­jen erikois­palvelu­iden välillä. 

    Ei ole arvaus, näin kir­joitit: “tarvit­ta­va sydänkirur­gia hoide­taan sit­ten Tam­pereel­la tai Helsingis­sä” — ei ole per­in­teinen työnjako.

  38. Raimo K: Ei ole arvaus, näin kir­joitit: “tarvit­ta­va sydänkirur­gia hoide­taan sit­ten Tam­pereel­la tai Helsingis­sä” – ei ole per­in­teinen työnjako.

    Yritin tuol­la hah­motel­la lyhyesti nykyti­lan­net­ta. Mis­sä meni pieleen?

  39. Juho Laatu: Yritin tuol­la hah­motel­la lyhyesti nykyti­lan­net­ta. Mis­sä meni pieleen?

    Nykyti­lanne ei ole tuol­lainen, ei sinne päinkään. Koko ajat­telusi siis meni pieleen, kos­ka et tunne asi­aa lainkaan.

  40. Raimo K: Nykyti­lanne ei ole tuol­lainen, ei sinne päinkään. Koko ajat­telusi siis meni pieleen, kos­ka et tunne asi­aa lainkaan.

    Ok, hyväksymme sen, ettei se ole tuol­lainen, ja sinä tiedät mil­lainen se on, vaik­ka et kerro. 🙂

  41. Juho Laatu: Ok, hyväksymme sen, ettei se ole tuol­lainen, ja sinä tiedät mil­lainen se on, vaik­ka et kerro. 

    Koeta­pa nyt vaik­ka miet­tiä, mitä eroa on sydä­men­si­ir­rol­la ja pal­lo­laa­jen­nuk­sel­la — ei tarvitse kokeilla!

  42. Sylt­ty: Älä. Minä kuitenkin muis­tan että keskel­lä räjäyt­tävää nousukaut­ta eduskun­tavaaleis­sa 2007 päivän sana oli jako­vara, ei rak­en­teel­liset uudistukset. 

    Niin minäkin. Muis­tan myös että tämä oli tilanteessa, jos­sa empi­iris­es­ti löy­tyi varsin paljon jako­varaa ylöspäin (eikä tuo­ta rahaa käytet­ty esimerkik­si investoin­tei­hin). Mik­sei sit­ten sitä olisi löy­tynyt myös alas?

    Juho Laatu: Yksi Suomen ongel­ma on se, että nykyi­nen val­u­u­ta seu­raa euroalueen talousti­lan­net­ta. Suo­mi on liris­sä, jos sen talous toimii kil­pailukykyisem­piä euro­mai­ta huonom­min. Sik­si euron arvon alen­e­m­i­nen ei pelas­ta Suomea samal­la taval­la, kuin markan arvon alen­e­m­i­nen pelasti. 

    Euron arvon­lasku voi paran­taa euroalueen kaup­pataset­ta, jol­loin siitä on kokon­aisuute­na hyö­tyä. (Kaup­pataset­ta aut­taisi­vat myös eet­tiset ja ympäristöverot.) Ongel­mallis­in­ta toki on se, että Sak­sa on euroalueen sisäl­lä yli­jäämäi­nen. Ollaanko nyt sit­ten jo verokil­pailun lisäk­si myös palkkak­il­pailus­sa alaspäin? Euron käyt­töönot­to oli yhteiskun­nal­lis­es­ti aivan järjetöntä!
    (Oli muuten “has­sua”, että Kreikan velat ostet­ti­in sak­salais­pankeil­ta pahen­taen muiden ongelmia ja Sak­sa pääsi siten huo­mat­tavasti halvemmalla.)

    Juho Laatu: En myöskään pidä oikein siitä ajatuk­ses­ta, että euron keskeinen suun­nitel­tu etu ja järkevyys, eli vakaus, näyt­tää nyt kor­vau­tu­van jatku­vasti juok­se­val­la rahan arvon heikkenemiskierteellä. 

    Juuri tämä suun­nitel­tu vakaa inflaa­tio on nyt rikot­tu. EKP:n tavoite on 2% (joka sekin lie­nee pros­ent­tiyk­sikön liian mata­lal­la) ja nyt ollaan oltu käytän­nössä nol­las­sa jo ties kuin­ka kauan. Se aiheut­taa ongelmia. Nyt kan­nat­taisi painaa rahaa elvy­tyk­seen EU:n tasol­la, kos­ka siitä ei ole hait­taa. Ja siis nimeno­maan elvy­tyk­seen, jos­sa tuo raha pää­tyy kulu­tuk­seen eikä finanssi­jär­jestelmän kaut­ta suo­raan pankeille, jne.

    Juho Laatu: Tekemätön­tä työtä on aina. Ehkä teknis­es­ti ongel­mallis­in­ta on se, että mata­la­palkkaisimpi­en töi­den toimivu­us voi vaa­tia pieniä muu­tok­sia järjestelyihin. 

    Pieniä? Tulo­erot räjähtävät vielä käsi­in, kos­ka kes­ki- ja korkea­palkkaisten työ­paikko­jen määrä las­kee roimasti ja ne kor­vau­tu­vat palvelusek­torin mata­la­palkkatöil­lä, jos ne ylipäätään kor­vau­tu­vat. Täl­läkin sivus­tol­la aina valitel­laan, miten liian korkeat palkat tekevät hin­tata­sos­ta liian kovan. Entäs sit­ten, kun suurin osa ihmi­sistä on pakko työl­listää mata­la­palkkaiseen palve­lu­työhön (tai jät­tää työt­tömik­si) ja palvelu­iden hin­tata­so ei tietenkään saa nous­ta? Palkkata­so (ja siis elin­ta­so) ei täl­löin voi pysyä kohtu­ullise­na suh­teessa ns. tuot­tavi­in töi­hin ilman jyrkkää vero­pro­gres­sio­ta. Nykyi­nen talous- ja yhteiskun­ta­jär­jestelmä ei yksinker­tais­es­ti toi­mi tilanteessa, jos­sa ison (tai jopa) suurim­man väestönosan työ­panos­ta ei tarvita.

    Tekemätön­tä työtä toki löy­tyy aina, mut­ta mitä ei tun­nu löy­tyvän on rahaa, jol­la ihmisiä saisi kohtu­ullisel­la tulota­sol­la ja yhteiskun­nalli­nen tasa-arvo säi­lyt­täen palkat­tua tekemään näitä töitä.

  43. Raimo K: 2) virkamiehiä ei ole help­po kään­tää kun­tien edus­ta­jien kan­nalle vaan päin­vas­toin virkamiehet kään­tävät kun­tien edus­ta­jat puolelleen – ja tätä edesaut­taa se, että kun­tay­htymän hal­li­tuk­sen jäsenet juridis­es­ti eivät edus­ta omaa kun­taa, vaan ovat kun­tay­htymän luot­ta­mushenkilöitä ja kun hei­dät on kään­nytet­ty (help­po!) he vuorostaan aut­ta­vat val­tu­us­ton käännyttämisessä.

    Tämä on eräs tärkeim­mistä syistä, että tule­vien maakun­tien val­tu­us­tot val­i­taan suo­ril­la vaaleil­la. Vero­tu­soikeus ei ole yhtä tärkeä.

  44. anonyy­mi: Euron arvon­lasku voi paran­taa euroalueen kaup­pataset­ta, jol­loin siitä on kokon­aisuute­na hyötyä.

    Tarkoitin että jos Sak­sa on nyt Suomea kil­pailukykyisem­pi, euron arvon­lasku tek­isi Suomes­ta nyky­istä kil­pailukykyisem­män, mut­ta Sak­sa olisi edelleen saman ver­ran Suomea edel­lä kuin ennenkin. Arvon­lasku ei siis paran­taisi Suomen euroalue­vi­en­tiä, eikä kil­pailue­t­ua mui­hin euro­mai­hin ver­at­tuna vien­nis­sä euroalueen ulkop­uolelle. Oman val­u­tan aikana tilanne oli oleel­lis­es­ti eri.

    Ollaanko nyt sit­ten jo verokil­pailun lisäk­si myös palkkak­il­pailus­sa alaspäin?

    Minus­ta on pakko tin­kiä myös palkois­sa, jos tuotan­non arvo on pysyvästi alhaisem­pi kuin kulu­tuk­sen määrä. Pitää elää siinä toivos­sa, että palkko­jen las­ket­tua talous ter­ve­htyy ja nos­taa melko pian palkat entiselle tai korkeam­malle tasolle (ja/tai lopet­taa velka­an­tu­misen tule­vien sukupolvien palkko­jen kustannuksella).

    Euron käyt­töönot­to oli yhteiskun­nal­lis­es­ti aivan järjetöntä!

    Mikä pidän yhteis­val­u­ut­taa peri­aat­teessa järkevänä tapana hoitaa maail­man talout­ta (= ei keinot­teluhyö­tyjä eikä val­u­ut­tariske­jä). Mut­ta ilmeis­es­ti poli­itikko­jen kyky nou­dat­taa kiin­teän val­u­u­tan vaa­ti­maa kuria ja ymmärtää sen lainalaisuuk­sia on niin heikko, että näkökul­masi voi olla perusteltu.

    (Oli muuten “has­sua”, että Kreikan velat ostet­ti­in sak­salais­pankeil­ta pahen­taen muiden ongelmia ja Sak­sa pääsi siten huo­mat­tavasti halvemmalla.)

    Minus­ta oli joko äärim­mäisen hölmöä tai äärim­mäisen röyhkeätä lait­taa Sak­san ja Ran­skan pankkien huonot lainat koko euroalueen veron­mak­sajien piikki­in. En usko pätkääkään siihen poli­itikko­jen vaku­ut­telu­un, että euroalue olisi kaatunut pienen Kreikan ongelmi­in, jos tätä oper­aa­tio­ta ei olisi tehty. Suo­ma­laisil­ta poli­itikoil­ta tämä on tietenkin paljon type­r­äm­pää kuin sak­salaisil­ta poli­itikoil­ta, kos­ka Suomel­la ei ollut mitään rasit­tei­ta Kreikas­ta. Ja euroalueen sään­nöthän edelleen kieltävät täl­laisen toimin­nan, hyvästä syystä.

    EKP:n tavoite on 2% (joka sekin lie­nee pros­ent­tiyk­sikön liian mata­lal­la) ja nyt ollaan oltu käytän­nössä nol­las­sa jo ties kuin­ka kauan.

    Minus­ta infla­toitu­va yhteis­val­u­u­ta on huo­mat­tavasti huonom­pi ratkaisu kuin vakaa yhteis­val­u­ut­ta. (siis teo­ri­as­sa — käytän­nössä en tiedä ovatko poli­itikot täysin kyken­emät­tömiä elämään kiin­teässä yhteisvaluutassa)

    Infla­toitu­van yhteis­val­u­u­tan pitäisi infla­toitua surkeim­man euro­talouden määräämäl­lä vauhdil­la. Suuri osa euron eduista katoaisi.

    Nyt kan­nat­taisi painaa rahaa elvy­tyk­seen EU:n tasolla,

    En usko elvy­tyk­seen talouden pysyvän heikkouden kor­jaa­jana (elvy­tys toimii suh­dan­nekupruis­sa, mut­ta ei kor­jaa huono­ja rak­en­tei­ta ja huonoa kil­pailukykyä). Rahan painami­nen olisi vain tapa infla­toi­da sen arvoa, mikä merk­it­sisi palkko­jen suh­teel­lista alen­tamista mui­hin mai­hin ver­rat­tuna (taval­la jota kansalaiset eivät vas­tus­ta, kos­ka nimelli­nen palk­ka pysyy samana tai nousee).

    Pieniä? Tulo­erot räjähtävät vielä käsi­in, kos­ka kes­ki- ja korkea­palkkaisten työ­paikko­jen määrä las­kee roimasti ja ne kor­vau­tu­vat palvelusek­torin mata­la­palkkatöil­lä, jos ne ylipäätään korvautuvat.

    Tarvit­tavil­la pie­nil­lä muu­tok­sil­la viit­tasin siihen, että vaik­ka muiden tulolu­okkien ansio­ta­soa voi kyl­lä pudot­taa, alim­mis­sa luokissa pitää olla varovainen ja ehkä tehdä järjestelyjä.

    Tulo­erot ovat kasvusu­un­nas­sa hal­li­tusten poli­ti­ikan vuok­si. Korkea­palkkaiset voivat olla mata­la­palkkaisia tur­va­tumpia sik­si, että liian korkeat työn kus­tan­nuk­set leikkaa­vat työ­paikko­ja helpoiten alim­mista tulolu­ok­ista (jois­sa on usein myös kiin­teästi sovit­tu palkkataso).

    Entäs sit­ten, kun suurin osa ihmi­sistä on pakko työl­listää mata­la­palkkaiseen palve­lu­työhön (tai jät­tää työt­tömik­si) ja palvelu­iden hin­tata­so ei tietenkään saa nousta?

    Jokainen pitäisi palkata hänen taito­jen­sa mah­dol­lis­ta­malle ylim­mälle tasolle, ei hap­latöi­hin. Palkko­jen pitää jous­taa niin, että tämä yhtälö toimii. Palkkata­so ei siis saa olla niin korkea, että se tekee jois­tain kansanosista työt­tömiä tai pakot­taa hei­dät hei­dän kykyjään hyö­dyn­tämät­tömään työhön.

    Nykyi­nen talous- ja yhteiskun­ta­jär­jestelmä ei yksinker­tais­es­ti toi­mi tilanteessa, jos­sa ison (tai jopa) suurim­man väestönosan työ­panos­ta ei tarvita.

    Aivan. Järkevä työl­listymi­nen on ter­veen talouden edellytys.

    Tekemätön­tä työtä toki löy­tyy aina, mut­ta mitä ei tun­nu löy­tyvän on rahaa, jol­la ihmisiä saisi kohtu­ullisel­la tulota­sol­la ja yhteiskun­nalli­nen tasa-arvo säi­lyt­täen palkat­tua tekemään näitä töitä.

    Valitet­tavasti joudun tässä totea­maan, että ilmeis­es­ti joku asia mak­saa / jar­rut­taa talout­ta liikaa. Kai joko byrokra­ti­aku­lut tai henkilöstöku­lut. Kan­netul­la rahal­la tilan­net­ta ei voi pelastaa.

  45. Tapio: Tämä on eräs tärkeim­mistä syistä, että tule­vien maakun­tien val­tu­us­tot val­i­taan suo­ril­la vaaleil­la. Vero­tu­soikeus ei ole yhtä tärkeä.

    Suurin demokra­ti­aa home­opati­soi­va ja virkamiehille val­taa siirtävä ongel­ma tässä taitaa olla se, että hal­li­tus on aikeis­sa viedä kun­nil­ta oikeu­den päät­tää, mis­tä palvelun­sa han­kki­vat (ja mil­lä hinnalla).

    Kun­nan­val­tu­us­tot voivat olla maakun­taval­tu­us­to­ja demokraat­tisem­pia, kos­ka ne ovat lähempänä kansalaisia. Maakun­tavaalit tuskin kiin­nos­taisi­vat äänestäjiä kovin vah­vasti (eikä yksit­täisil­lä kun­nil­la ole sielä oikein ään­tä, eikä ehkä edus­ta­jia lainkaan).

  46. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Maakun­tavaalit tuskin kiin­nos­taisi­vat äänestäjiä kovin vah­vasti (eikä yksit­täisil­lä kun­nil­la ole sielä oikein ään­tä, eikä ehkä edus­ta­jia lainkaan). 

    Kun­nil­la ei tulekaan olla ään­tä eikä edus­ta­jia, mut­ta kun­ta­laiset — siis ihmiset — saa­vat äänen­sä parem­min kuulumaan.

  47. Juho Laatu: Mut­ta ilmeis­es­ti poli­itikko­jen kyky nou­dat­taa kiin­teän val­u­u­tan vaa­ti­maa kuria ja ymmärtää sen lainalaisuuk­sia on niin heikko, että näkökul­masi voi olla perusteltu. 

    Kyse ei ole pelkästään kyvys­tä. Vaa­di­taan myös hyvää tah­toa, jot­ta ei olla pelkässä vero- ja palkkak­il­pailus­sa. Sehän on jo uhka demokra­tialle, kun markki­navoimat jyräävät muut arvot. Euroalueen ongelmi­in aut­taisi aika paljon, jos Sak­sas­sa palkat nousi­si­vat niin, että vai­h­to­tase menisi nol­laan. Täl­löin muut euro­maat eivät olisi ali­jäämäisiä, mikä taas helpot­taisi maid­en ja koko alueen julk­istaloudel­lisia ongelmia. Euroalueen itsen­sä vai­h­to­tase lie­nee melko hyvin tas­apain­os­sa muun maail­man kanssa.

    Juho Laatu: Minus­ta infla­toitu­va yhteis­val­u­u­ta on huo­mat­tavasti huonom­pi ratkaisu kuin vakaa yhteisvaluutta. 

    Inflaa­tion idea on se, ettei palkko­ja tarvitse erik­seen aina alen­taa vaan nuo ongel­mat voidaan hoi­ta palkan­nos­to­ja kon­trol­loimal­la. Palkko­jen alen­t­a­mi­nen on vaikea­ta. Inflaa­tion ns. liikku­va nol­lakasvu­ta­so tekee asioista helpom­pia. Kir­jan­pidol­lis­es­ti­han asi­at eivät muu­tu, mut­ta inflaa­tion pois­t­a­mi­nen nyt vain on ongel­mallista ja deflaa­tion ongel­mat alka­vat jo sit­ten näkyä siinä.

    Lisäk­si tietysti inflaa­tio on talouskasvun ja tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen luon­nolli­nen seuraus.

    Juho Laatu: Rahan painami­nen olisi vain tapa infla­toi­da sen arvoa, mikä merk­it­sisi palkko­jen suh­teel­lista alen­tamista mui­hin mai­hin ver­rat­tuna (taval­la jota kansalaiset eivät vas­tus­ta, kos­ka nimelli­nen palk­ka pysyy samana tai nousee). 

    Aivan! Mik­si turhaan hirt­tää itseään nol­lain­flaa­tioon, kun asioi­ta voidaan tehdä helpomminkin?

    Juho Laatu: En usko elvy­tyk­seen talouden pysyvän heikkouden kor­jaa­jana (elvy­tys toimii suh­dan­nekupruis­sa, mut­ta ei kor­jaa huono­ja rak­en­tei­ta ja huonoa kilpailukykyä). 

    Ei se tietenkään kor­jaisi noi­ta, mut­ta, no, ensin­näkin inflaa­tio ja toisek­si raken­nemuu­tok­sia on helpom­pi tehdä, kun talous pyörii ja ihmisille löy­tyy työ­paikko­ja. Ja helpot­taisi se kil­pailukykyä silti.

    Juho Laatu: Jokainen pitäisi palkata hänen taito­jen­sa mah­dol­lis­ta­malle ylim­mälle tasolle, ei haplatöihin. 

    Tämä virke ↑ on ris­tiri­idas­sa tuon seu­raa­van virk­keen ↓ kanssa.

    Palkko­jen pitää jous­taa niin, että tämä yhtälö toimii. Palkkata­so ei siis saa olla niin korkea, että se tekee jois­tain kansanosista työt­tömiä tai pakot­taa hei­dät hei­dän kykyjään hyö­dyn­tämät­tömään työhön. 

    Aivan, mut­ta koneet tekevät yhä enenevässä määrin ihmis­ten työt. Tässä ollaan vähitellen pää­tymässä tilanteeseen, jos­sa suur­ta tai jopa suur­in­ta osaa ihmi­sistä ei kan­na­ta työl­listää, kos­ka niin monia heistä ei tarvi­ta noiden töi­den tekemiseen. Lisäk­si mon­en kyvyt eivät automaa­tioon ver­rat­tuna yksinker­tais­es­ti riitä elämiseen tarvit­tavaan ja tasa-arvoiseen palkkaan. Nuo vaa­timuk­set eivät enää kohtaa, kun tuotan­to kyke­nee pois­ta­maan mate­ri­aalisen niukku­u­den. Kun sit­ten ale­taan lyödä tulon­si­ir­to­ja (vero­ja) nol­laan, ollaan ongelmis­sa. Tai siis jotkut eivät ole, mut­ta muut ovat.

  48. Raimo K: Kun­nil­la ei tulekaan olla ään­tä eikä edus­ta­jia, mut­ta kun­ta­laiset – siis ihmiset – saa­vat äänen­sä parem­min kuulumaan.

    Pait­si että noille ihmisille keskeisin kysymys saat­taa olla se, mil­laisia hei­dän paikalliset ter­veyspalvelun­sa ovat, ja maakun­taval­tu­us­tossa ei ehkä ole ensim­mäistäkään edus­ta­jaa tuol­ta alueelta (= kyseisen kun­nan / ter­veyskeskuk­sen alueelta). Voi siis olla, että ääni ei kuu­lu lainkaan. Tai jos kuu­luu, tuos­ta kun­nas­ta voi kuu­lua val­lan väärän puolueen edus­ta­jan ääni. Lisäk­si pelkään, että äänestyspros­ent­ti voisi jäädä alhaisek­si, ja myös sik­si jokin alue tai ihmis­ryh­mä voisi jäädä vajaalle edus­tuk­selle. Maakun­tademokra­t­ian toimivu­us voi siis olla ide­al­is­tista toiveajattelua.

    1. Helsingis­sä viime val­tu­us­tokaudel­la ei ollut yhtäään edus­ta­jaa Vuosaares­ta (30 000 as.) Muu Helsin­ki ei kuitenkaan käyt­tänyt tilaisu­ut­ta hyväk­seen ja pois­tanut palvelu­ja Vuosaaresta.

  49. Juho Laatu: Pait­si että noille ihmisille keskeisin kysymys saat­taa olla se, mil­laisia hei­dän paikalliset ter­veyspalvelun­sa ovat, ja maakun­taval­tu­us­tossa ei ehkä ole ensim­mäistäkään edus­ta­jaa tuol­ta alueelta (= kyseisen kun­nan / ter­veyskeskuk­sen alueelta). Voi siis olla, että ääni ei kuu­lu lainkaan. Tai jos kuu­luu, tuos­ta kun­nas­ta voi kuu­lua val­lan väärän puolueen edus­ta­jan ääni. Lisäk­si pelkään, että äänestyspros­ent­ti voisi jäädä alhaisek­si, ja myös sik­si jokin alue tai ihmis­ryh­mä voisi jäädä vajaalle edus­tuk­selle. Maakun­tademokra­t­ian toimivu­us voi siis olla ide­al­is­tista toiveajattelua. 

    Demokra­t­ian toimivu­us noin yleis­es­ti ottaenkin on ‘ide­al­is­tista toivea­jat­telua’, mut­ta parem­paakaan ei ole keksitty.
    Jos sin­ul­la on demokra­ti­aa parem­pi malli, antaa tul­la vaan…

  50. anonyy­mi: Sehän on jo uhka demokra­tialle, kun markki­navoimat jyräävät muut arvot.

    On makua­sia miten paljon markki­navoimille annetaan kul­loinkin val­taa. Niitäkin tarvi­taan toimi­vas­sa yhteiskun­nas­sa sopivis­sa määrin. Päätös­val­ta tulisi olla demokraat­tisil­la pros­es­seil­la, ja markki­navoimien tulisi toimia moottorina.

    Selvä on, että viime aikoina on men­ty kovem­man markki­na­t­alouden suun­taan. Vakaa yhteis­val­u­ut­ta (euron alku­peräi­nen tarkoi­tus) ei mielestäni suosi “kap­i­tal­is­te­ja” suh­teessa demokraat­tisi­in voimi­in, mut­ta tapah­tunut vakaan yhteis­val­u­u­tan muut­ta­mi­nen poli­it­tis­es­ti ohjatuk­si ja akti­ivisek­si suuria yhteisiä raho­ja liikut­tavak­si jär­jestelmäk­si (poli­itikot ja “keskus­pankki­ir­it”) antaa selvästi lisää val­taa “kap­i­tal­is­teille”, pois demokra­tial­ta / kansalta.

    Euroalueen ongelmi­in aut­taisi aika paljon, jos Sak­sas­sa palkat nousi­si­vat niin, että vai­h­to­tase menisi nollaan.

    Emme voi vaa­tia, että Sak­sa turmelisi talout­taan sik­si, että me olemme turmelleet talout­tamme. Pitää kek­siä parem­pia keino­ja — sel­l­aisia jois­sa Suo­mi kor­jaa ongel­mansa itse.

    Palkko­jen alen­t­a­mi­nen on vaikeata.

    Näin on. Minus­ta euroon ei olisi pitänyt men­nä, jos ei ole valmi­ut­ta myös palkko­jen alen­tamiseen. Tässä asi­as­sa poli­itikot ovat mielestäni olleet täysin sokei­ta. On selvää, että jos­sain vai­heessa talous taan­tuu, ja tulee tarve alen­taa palkko­ja. Oman val­u­u­tan aikana ratkaisu oli help­po, eli palkko­jen alen­e­m­i­nen devalvoitu­misen kaut­ta. Pelkkä yhteis­val­u­u­tan tiuk­ka talouskuri ei riitä, jos talous taan­tuu (eli kyse ei ole vain hitaas­ta kasvusta).

    Aivan! Mik­si turhaan hirt­tää itseään nol­lain­flaa­tioon, kun asioi­ta voidaan tehdä helpomminkin?

    Tuon ajat­telulin­jan mukaan olisi kai ollut järkevää pysyä maako­htai­sis­sa val­u­u­tois­sa. Se olisi siis ollut helpoin tapa, jos olete­taan maako­htais­ten jatku­vien palkanko­ro­tusten vaa­ti­van val­u­u­tan arvon aletamista.

    Kai jatku­vasti devalvoitu­va yhteis­val­u­ut­takin on toimi­va mekanis­mi, mut­ta inflaa­tio­vauhti on turhan kova maille, jot­ka osaa­vat pitää taloudessaan jotain kuri­akin. Pitäisin enem­män jär­jestelmästä, jos­sa huonokuriset val­tiot ja taloudel­lisi­in vaikeuk­si­in ajau­tuneet val­tiot alen­taisi­vat tarvit­tae­sa palkko­jen numeroar­voa. Ei se niin kauhea­ta ole, vaik­ka ensin kuu­lostaakin. Ja lop­putu­loshan on ostovoiman kannal­ta aivan sama. Turhaa kiin­tymys­tä palkko­jen nimel­lis­ar­voihin siis.

    Tämä virke ↑ on ris­tiri­idas­sa tuon seu­raa­van virk­keen ↓ kanssa.

    En näh­nyt ris­tiri­itaa. Yritin sanoa, että jokaisel­la alal­la palkko­jen pitäisi olla sel­l­aisia, että jonkun kan­nat­taa niitä mak­saa (olemat­ta niin alhaisia, että kan­nat­taisi mak­sa enem­män). Näin ihmiset hakeu­tu­isi­vat töi­hin, jois­sa he ovat tuot­tavim­mil­laan ja joista he saa­vat suurim­mat tulot. Tämä olisi tehokas­ta kansantaloutta.

    Aivan, mut­ta koneet tekevät yhä enenevässä määrin ihmis­ten työt. Tässä ollaan vähitellen pää­tymässä tilanteeseen, jos­sa suur­ta tai jopa suur­in­ta osaa ihmi­sistä ei kan­na­ta työl­listää, kos­ka niin monia heistä ei tarvi­ta noiden töi­den tekemiseen.

    Tärkeää tekemätön­tä työtä on aina, vaikka­pa vanhustenhoidossa.

    Lisäk­si mon­en kyvyt eivät automaa­tioon ver­rat­tuna yksinker­tais­es­ti riitä elämiseen tarvit­tavaan ja tasa-arvoiseen palkkaan.

    Suomes­sa tulo­ja tasa­taan vero­tuk­sen kaut­ta niin, että ainakin kaikil­la työkyky­isil­lä (muut­to­halukkail­la, työin­toisil­la) on ollut melko hyvät olta­vat (mui­hin mai­hin ver­rat­tuna). Ei ole kukaan tain­nut ehdot­taa tästä per­in­teis­es­tä poli­ti­ikas­ta luopumista.

    Nuo vaa­timuk­set eivät enää kohtaa, kun tuotan­to kyke­nee pois­ta­maan mate­ri­aalisen niukku­u­den. Kun sit­ten ale­taan lyödä tulon­si­ir­to­ja (vero­ja) nol­laan, ollaan ongelmis­sa. Tai siis jotkut eivät ole, mut­ta muut ovat.

    Mate­ri­aa­li­nen niukku­us hävisi Suomes­ta (täysin työkyky­isiltä per­heiltä) jo kym­meniä vuosia sit­ten (suh­teel­lisia ero­ja toki on). En usko että tulon­si­ir­to­ja nol­lataan, kos­ka yksikään puolue ei sel­l­aista aja. Useim­mat puolueet tun­tu­vat kyl­lä hyväksyvän yhteiskun­nan ja tulon­jaon koven­e­misen, mut­ta tämä ei tarkoi­ta nollaamista.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä viime val­tu­us­tokaudel­la ei ollut yhtäään edus­ta­jaa Vuosaares­ta (30 000 as.) Muu Helsin­ki ei kuitenkaan käyt­tänyt tilaisu­ut­ta hyväk­seen ja pois­tanut palvelu­ja Vuosaaresta.

    Tapauk­sia on mon­en­laisia. Jos Espoo liitet­täisi­in Helsinki­in metropo­lik­si yhdel­lä tai use­am­mal­la alal­la, voin hyvin kuvitel­la, että Espoon “type­r­ät” poli­ti­ikat muutet­taisi­in monin kohdin Helsin­gin “fik­su­jen” aja­tusten mukaisik­si, vaik­ka Espool­la olisikin usei­ta edus­ta­jia yhtei­sis­sä elimis­sä. Metropolin yhteiset elimet saatet­taisi­in perus­taa aina Helsinki­in, eikä suinkaan alueen pikkukun­ti­in. Nur­mi­jär­ven “savipel­loille” ei var­maankaan raken­net­taisi enää mitään.

  52. Raimo K: Demokra­t­ian toimivu­us noin yleis­es­ti ottaenkin on ‘ide­al­is­tista toivea­jat­telua’, mut­ta parem­paakaan ei ole keksitty.
    Jos sin­ul­la on demokra­ti­aa parem­pi malli, antaa tul­la vaan…

    Olen ehdot­tomasti demokra­t­ian kan­nat­ta­ja ja halu­an nähdä sen paranevan. Maakun­tavaaleis­sa en tuol­laista poten­ti­aalia näe. Kyse on enem­mänkin kansan oman päätös­val­lan viemis­es­tä nyky­istä kauem­mas kansas­ta. Myös brokra­tia / hallinnon määrä kasvaisi.

  53. Juho Laatu: Nur­mi­jär­ven “savipel­loille” ei var­maankaan raken­net­taisi enää mitään.

    Onko Nur­mi­jär­ven savipel­loille rak­en­t­a­mi­nen itseis­ar­vo, jota pitää hallinnol­lisin ratkaisuin edistää?

  54. Juho Laatu: Olen ehdot­tomasti demokra­t­ian kan­nat­ta­ja ja halu­an nähdä sen paranevan. Maakun­tavaaleis­sa en tuol­laista poten­ti­aalia näe. Kyse on enem­mänkin kansan oman päätös­val­lan viemis­es­tä nyky­istä kauem­mas kansas­ta. Myös brokra­tia / hallinnon määrä kasvaisi. 

    Jos kan­natat demokra­ti­aa, mik­si siis vas­tu­s­tat sitä?
    Maakun­ta­hallinnos­sa byrokra­tia saat­taa jonkin ver­ran kas­vaa, mut­ta toden­näköisem­min vähe­nee, kos­ka nykyi­nen kuntayhtymä/isäntäkunta/yhtiöviidakko kar­si­u­tuu (esim. meil­lä Varsi­nais-Suomes­sa oli 56 kun­nan välil­lä yli 1000 eri­laista yhteistyökon­tak­tia — ja siitä demokra­tia oli varsin kaukana).

    Nykyisen sairaan­hoitopi­irin näen­näis­demokra­ti­aa ei voi viedä mihinkään kauem­mas, kun sitä ei ole. Se on juuri sitä home­opaat­tista demokra­ti­aa, niin laimea­ta, että sitä ei voi havai­ta eikä mittata.

  55. “savipel­loille rak­en­t­a­mi­nen itseisarvo” 

    Onko yleinen antipa­tia haja-asu­tus­ta kohtaan itseis­ar­vol­lista? Jos Nur­mi­jär­ven savipel­toälväreille on kysyn­tää, niitä rakennetaan.

  56. teekkari: Onko Nur­mi­jär­ven savipel­loille rak­en­t­a­mi­nen itseis­ar­vo, jota pitää hallinnol­lisin ratkaisuin edistää?

    Ei. Ajat­telin lähin­nä, että se voisi olla nur­mi­järveläis­ten oma asia, tai että kasvuhalu olisi (nykyään valitet­tavasti) itseis­ar­vo kaikissa kunnissa.

    Onko tuo sinus­ta asia, jota pitäisi itseis­ar­vois­es­ti vas­tus­taa? Tuol­laiseen mah­dol­liseen helsinkiläis­ten / “isokun­ta­lais­ten” asen­teeseen yritin viita­ta. Johtaisiko maakun­nan tasoinen päätök­sen­teko siihen, että päätök­set tehtäisi­in suurkun­tien mie­len mukaan, pikkukun­tien asukkaiden toivei­den vastaisesti?

  57. “Kysyn­tää ei ole.” 

    Kysyn­tää ei ole juuri nyt, jon­ka väitetään johtu­van yleis­es­tä taloudel­lis­es­ta tilanteesta. Jos se myöhem­min piristyy, niin sit­ten niitä taas raken­netaan. Jos ei, niin ei rakenneta. 

    Ja tämä juuri on se point­ti. Annetaan markki­noiden päät­tää ilman ulkop­uolista poli­it­tista ohjaus­ta. Sopi­nee Soininvaarallekin?

    1. Kyl­lä kysyn­tää on. Helsin­gin seudun asukasluku kasvoi viime vuon­na 19 000 asukkaal­la, ennemän kuin aikoi­hin. Tästä kasvus­ta meni enää 10 % kehyskun­ti­in, kun kymme­nen vuot­ta sit­ten kehyskun­ti­in meni puolet.

  58. Raimo K: Jos kan­natat demokra­ti­aa, mik­si siis vas­tu­s­tat sitä?
    Maakun­ta­hallinnos­sa byrokra­tia saat­taa jonkin ver­ran kas­vaa, mut­ta toden­näköisem­min vähe­nee, kos­ka nykyi­nen kuntayhtymä/isäntäkunta/yhtiöviidakko kar­si­u­tuu (esim. meil­lä Varsi­nais-Suomes­sa oli 56 kun­nan välil­lä yli 1000 eri­laista yhteistyökon­tak­tia – ja siitä demokra­tia oli varsin kaukana).

    Nykyisen sairaan­hoitopi­irin näen­näis­demokra­ti­aa ei voi viedä mihinkään kauem­mas, kun sitä ei ole. Se on juuri sitä home­opaat­tista demokra­ti­aa, niin laimea­ta, että sitä ei voi havai­ta eikä mittata.

    Lähdin kom­men­toimaan tätä blogikir­joi­tus­ta siitä näkökul­mas­ta, että hal­li­tuk­sen ehdot­ta­mat mallit, jois­sa kun­nat eivät enää saa päät­tää siitä, mihin sote­jär­jeste­ly­i­hin kuu­lu­vat, on demokra­t­ian vähen­tämistä. Mah­dol­lisu­us osal­lis­tua pienel­lä pros­en­til­la päätök­si­in pakote­tus­sa kiin­teäk­si määrä­tyssä yhteistyöku­vios­sa ei tar­joa samo­ja vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sia. Ehkä tässäkin asi­as­sa mei­dän täy­tyy olla yhtä mieltä siitä, että olemme asi­as­ta eri mieltä.

    1000 yhteistyökon­tak­tia voi tarkoit­taa turhan suur­ta määrää byrokra­ti­aa, mut­ta onhan se selvästi myös run­sas­ta demokra­t­ian käyt­töä. Malleis­sa jois­sa kun­ta voi itse päät­tää mihin yhtymi­in se kuu­luu, sen demokraat­ti­nen ääni kuu­luu yhtymis­sä tarvit­taes­sa varsin hyvin.

  59. Mau­r­izio:
    “savipel­loille rak­en­t­a­mi­nen itseisarvo” 

    Onko yleinen antipa­tia haja-asu­tus­ta kohtaan itseis­ar­vol­lista? Jos Nur­mi­jär­ven savipel­toälväreille on kysyn­tää, niitä rakennetaan.

    Antipa­ti­aa tosi­aan on, tai ehkä vielä enem­män yksinker­tais­es­ti naa­purika­teut­ta ja kil­pailua kasvus­ta, kaikki­in suun­ti­in. Nur­mi­jär­ven omakoti­taloille on ollut kysyn­tää viime vuosikym­meninä ehkä enem­män kuin ankarim­mat Helsin­ki-patri­ootit oli­si­vat halunneet.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Kukaan ei kiel­lä rak­en­ta­mas­ta Nur­mi­jär­ven savipel­loil­la. Valmi­ita kaavo­jakin on. Kysyn­tää ei ole.

    Välil­lä kysyn­tää on ollut paljonkin, välil­lä taas vähem­män. Kuu­lenko tuos­sa pienen toiveen siitä, että kysyn­tää ei olisi? Voisiko tuo toive tarkoit­taa, että metropo­lialueel­la kasvua ei pitäisi ohja­ta Nur­mi­järvelle, vaan Helsinkiin?

    1. Ei pidä ohja­ta mihinkään vaan kaavoitaa niin paljon, että ihmiset voivat vali­ta vaik­ka Helsin­gin ja Nur­mi­jär­ven väliltä sllä perus­teel­la, mis­sä halu­a­vat asua eivätkä sil­lä perus­teel­la, mihin heil­lä on varaa.

  61. Olen­naista on, että ihmiset muut­ta­vat Helsinki­in, kos­ka yri­tyk­set ovat siel­lä. Niin, suo­ma­lai­sista jo läh­es miljoona työsken­telee asiantun­ti­jana. Näille yri­tyk­sille on eniten työvo­maa Helsingis­sä ja vähiten maakunnissa.

    Ennen tarvit­ti­in vain käsi­pari lin­jalle, jol­loin yri­tys saat­toi investoi­da vaik­ka Kemijärvelle.

    Koko maan asut­ta­jat eivät vain ymmär­rä tätä.

    ***

    Olen sitä mieltä, että Lapista pitäisi tehdä Ahve­nan­maan kaltainen autonomi­nen alue. Lap­pi on liian kaukana Helsingistä ja liian eri­lainen muuhun Suomeen ver­rat­tuna, että sitä voitaisi­in hal­li­ta muun Suomen “aivoil­la”.

    Esimerkik­si Venäjäl­lä on vas­taa­van­lainen tilanne Siper­ian itäo­sis­sa, Sahan tasaval­las­sa eli Jaku­ti­as­sa. Val­ta­van pitkä etäisyys pääkaupunki­in Mosko­vaan ja alue on hyvin har­vaan asut­tua. Lap­pi ja Jaku­tia vas­taa­vat läh­es 1:1 toisi­aan, pait­si hallinnoltaan.

    Autono­mi­an avul­la Lap­pi voisi kehit­tää itse itseään.

    Väitän, että jos Lap­pia oli­si­vat kehit­tämässä itse lap­pi­laiset (suo­ma­laiset ja saame­laiset), niin kehi­tys olisi voimakkaam­paa. Peruste­len tätä sil­lä, ettei 1000 kilo­metrin päässä elävil­lä yksinker­tais­es­ti ole sel­l­aista tun­teen­paloa Lapin kehit­tämisek­si, että siihen viit­sit­täisi­in aset­taa kauheasti resursse­ja. Resurs­seil­la tarkoi­tan tässä nimeno­maan päätök­sien tekemistä, enkä rahan kuluttamista. 

    Hyvil­lä päätök­sil­lä saadaan paljon aikaan, vähilläkin varoil­la, huonoil­la taas hukataan paljon varoja.

    ***

    Yleis­es­ti ottaen Lapin ja Helsin­gin väli­in jää sekalainen har­vahkosti asutet­tu alue, jon­ka täy­ty­isi jär­jestäy­tyä. Nyt näis­sä kun­nis­sa, jot­ka edus­ta­vat val­taosaa suo­ma­lai­sista kun­nista, eletään “Ruususen unta”. Van­huk­sien määrä on val­ta­va, elinkei­noelämä hiipuu ja lap­sia ei syn­ny. Yhtä kitu­vaa kuolemaa.

    Tässäkin osas­sa Suomea voidaan erot­taa eri aluei­ta. Län­nessä har­vaan asu­tut alueet pär­jäävät parem­man ilmas­ton vuok­si parem­min. Kes­ki-Suomes­sa ja Itä-Suomes­sa huonoiten, idässä aivan huonoiten.

    Tähänkään osaan Suomea ei aivan tavalli­nen hallinto enää selvästikään pure, vaan täy­ty­isi aset­taa esimerkik­si Itä-Suo­mi jonkin­laisek­si erill­ishallintoalueek­si. Pohjois-Savo, Pohjois-Kar­jala, Etelä-Savo, Etelä-Kar­jala ja Kymen­laak­so ovat alueet joi­ta tarkoitan.

    Taval­laan on siten, että mitä syr­jem­mäk­si men­nään, niin sitä tärkeäm­pää olisi, että ne vähätkin käytetävis­sä ole­vat resurssit oli­si­vat yhdessä paikas­sa. Nämä ovat esimerkik­si työvoima, infra­struk­tu­uri, ener­giantuotan­to ja niin edelleen.

    Se ei tarkoi­ta sitä, että kaik­ki siir­ret­täisi­in Joen­su­uhun tai Mikke­li­in, vaan että vaikka­pa Rautavaar­al­ta siir­ryt­täisi­in Nurmek­seen. Siir­tymisel­lä tarkoi­tan nyt ihan oikeasti väestön ja yri­tys­ten siirtymistä.

    Jos kak­si 2000 asukkaan kun­taa yhtyy, eivätkä vain rajo­ja siirtämäl­lä, syn­tyy 4000 asukkaan kun­ta. Sinne mihin siir­ry­tään, syn­tyy ensim­mäisenä val­ta­va raken­nus­bu­u­mi (kun­nal­lis­tekni­ik­ka jne.), joka työl­listää, sen jäl­keen onkin 4000 asukas­ta, jos­sa on jo huo­mat­tavasti parem­mat mah­dol­lisu­udet ylläpitää jonkin­laista elinkeinoa, kuin 2000 asukkaan kunnassa.

    Täl­läistä ei tietenkään voi­da tehdä pakot­ta­mal­la, vaan tähän pitäisi pyrk­iä rak­en­ta­maan mekanis­mi, jol­la tähän jokin pieni kun­ta voisi lähteä täysin vapaae­htois­es­ti mukaan. Se voisi olla vaikka­pa korotet­tu val­tiono­su­us kun­taan, johon liit­tyy toinen kunta.

    Jos vaik­ka kun­tien määrä tipah­taisi näin 150 kap­paleeseen, niin jo se vaikut­taisi hyvin paljon Suomen kotimarkkinoihin.

    Lisäk­si täy­tyy ottaa huomioon se, että jos pienessä kun­nas­sa on yksikin iso yri­tys, joka elät­tää ja ylläpitää kyseistä kun­taa, niin se on riit­tävä peruste sen kun­nan ole­mas­saololle. Tai vas­taavasti vaikka­pa oikeasti elin­voimaista maataloutta.

    Jos kun­ta elää val­tiono­suuk­sil­la, eikä siel­lä ole edes tuot­tavaa maat­alout­ta tahi yri­tyk­siä, niin ei sel­l­aisen kun­nan ole­mas­saololle ole perustei­ta. Olisi Suomelle ja kyseiselle kun­nalle parem­pi, ettei sitä kun­taa olisi.

    Konkreet­tista mekanis­mia en voi tässä antaa, kos­ka en ole sel­l­aista kehit­tänyt. Sel­l­ainen pitäisi rak­en­taa, jot­ta voitaisi­in toteut­taa täl­läisiä siirtoja.

    Voin kuitenkin tode­ta sen, että tänä päivänä köy­häkin eläkeläis­pariskun­ta kyke­nee muut­ta­maan toiseen kun­taan siten, että myös se omakoti­ta­lo tulee mukana. Suomes­sakin siir­retään jo talo­ja perus­tuksi­neen rekko­jen laveteil­la. Täl­läises­sa tapauk­ses­sa ei tarvitse rak­en­taa uut­ta taloa, mut­ta pitää toki rak­en­taa kun­nal­lis­tekni­ik­ka. Näi­den kul­je­tuk­sien hin­nat eivät muuten ole mitään tähti­ti­eteel­lisiä sil­lä kyse­hän on aika yksinker­tais­es­ta tapahtumasta.

    ***

    Jos Suo­mi kykenisi syn­nyt­tämään maakun­ti­in elin­voimaisia yri­tyk­siä, niin väestön liike maakun­nista Helsinki­in pysähty­isi ja kääntyisi.

    Näin ei voi kuitenkaan tehdä kepu­laisel­la resep­til­lä, kos­ka se on vain sitä veden kan­tamista kaivoon.

    Yri­tyk­sien rahalli­nen tukem­i­nen on täysin hyödytön­tä, eikä joh­da men­estyvien yri­tyk­sien syn­tyyn. Vaiku­tus on jopa päin­vas­tainen, kuten maat­alous osoittaa.

    Maat­alout­ta on tuet­tu hyvin voimakkaasti ja val­taosa maat­alouden liike­vai­h­dos­ta on maat­alous­tukea. Ei tarvitse pyrk­iä edes omilleen, kun tuki hoitaa lop­ut. Ei ole syn­tynyt taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa yri­tys­toim­intaa vaan ikuinen ja poh­ja­ton kai­vo, johon tuki­ra­ho­ja syy­de­tään ja lisäk­si vielä syn­tyy yli­tuotan­toa, joka pol­kee hin­nat. Kaup­paketjut toki kiit­tävät ja hyö­dyn­tävät tilanteen täysimääräisesti.

    Maakun­ti­in ei kuitenkaan ole odotet­tavis­sa minkään­laista yritysbuumia.

    Yksi tai kak­si sel­l­ute­hdas­ta työl­listää sen 500 henkilöä kukin, jonkun sata rekkakuskia ja met­säkonekuskia. Yhden sel­l­ute­htaan raa­ka-aineen han­k­in­tasäde voi olla 200 km ja kun täl­läisiä pal­lukoi­ta asete­taan Suomen kar­talle, nähdään ettei kov­in­mon­taa sel­l­aista sovi, vaik­ka pal­lukat meni­sivät hiukan tois­t­en­sa päälle. Keskus­tan mait­se­ma 200 000 työ­paikkaa “bio­talouteen” on totaalisen absur­di ja täysin vail­la todellisuuspohjaa.

    Maakun­tien elämän palaut­ta­mi­nen ei yksinker­tais­es­ti voi riip­pua yhdestä teol­lisu­u­de­nalas­ta. Ener­giantuotan­nos­sa olemme tilanteessa, jos­sa mm. fuu­sioen­er­gian kohdal­la yri­tyk­set jo valmis­tel­e­vat pro­to­tyyp­pi­en rak­en­tamista, aurinkopa­neeleis­sa on päästy koeti­lanteessa jopa 40 pros­entin hyö­ty­suh­teeseen ja sitä rataa. Täyssähköau­to­ja tul­vii markki­noille seu­raa­van vuo­den ajan, joil­la on yli 500 km käyt­tösäde. Bio­talouden tule­vaisu­u­den näkymät ovat suo­ras­taan ump­isurkeat. Liiken­teen tule­vaisu­us on sähkö­moot­tori, jos­sa käytetään joko aurinkoen­er­gial­la, kaa­sul­la tai vedyl­lä tuotet­tua sähköä. Ei mis­sään nimessä biopolttoaineet.

    ***

    Lopuk­si totean, että Suomel­la ei ole varaa riite­lyyn seu­raa­van vaa­likau­den aikana, vaan on yksinker­tais­es­ti otet­ta­va edes jokin suun­ta, johon keskitetään resurssit ja huomio!

    Pelkästään umpimähkäis­es­ti leikkaa­mal­la ei saavute­ta yhtään mitään. Suomen ongel­mat ovat aiva muual­la kuin bud­jetin ali­jäämässä. Ne ovat hyvin syväl­lä rakenteissa.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei pidä ohja­ta mihinkään vaan kaavoitaa niin paljon, että ihmiset voivat vali­ta vaik­ka Helsin­gin ja Nur­mi­jär­ven väliltä sllä perus­teel­la, mis­sä halu­a­vat asua eivätkä sil­lä perus­teel­la, mihin heil­lä on varaa.

    Yhtäkaik­ki tuo kuu­lostaa siltä, että Helsin­ki uskoo pär­jäävän­sä Nur­mi­järvelle kiplailus­sa kasvus­ta, ja että on hyvä asia, että kehyskun­tien kasvu on hidas­tunut. Voisi johtaa “demokraat­tisi­in” Helsin­gin kasvua suo­sivi­in päätök­si­in maakuntavaltuustoissa.

    Tuo­ta halu­amisen ja hin­to­jen yhteyt­tä ja järkevää kaavoit­tamista olen jo kom­men­toin­ut lukuisia ker­to­ja. Mon­et ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan korkei­ta hin­to­ja Helsin­gin asun­noista (joi­hin joko halu­a­vat tai joutu­vat työ­paikan tai uramah­dol­lisuuk­sien vuok­si muut­ta­maan). Espan puis­to olisi raken­net­tuna var­masti kallis ja halut­tukin, mut­ta sen rak­en­t­a­mi­nen ei silti ole vält­tämät­tä järkevää. Vuosaari, Nur­mi­järvi ja Tam­pere voisi­vat olla järkevämpiä paikko­ja kasvulle, vaik­ka hin­nat oli­si­vatkin alhaisem­pia (ja osin myös siksi).

    Takaisin demokra­ti­aan ja sen home­opaat­tisu­u­teen. Onko nur­mi­järveläis­ten kannal­ta parem­pi tehdä Nur­mi­järveä koske­vat kehit­tämis­päätök­set itse, vai luot­taa siihen, että yhdessä Helsin­gin kanssa tehtävät päätök­set (ovat “demokraat­tisem­pia” ja) kehit­tävät kun­taa paremmin?

  63. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Olen­naista on, että ihmiset muut­ta­vat Helsinki­in, kos­ka yri­tyk­set ovat siel­lä. Niin, suo­ma­lai­sista jo läh­es miljoona työsken­telee asiantun­ti­jana. Näille yri­tyk­sille on eniten työvo­maa Helsingis­sä ja vähiten maakunnissa.

    Tämä ten­denssi on selvä (vaik­ka jatkos­sa kri­ti­soinkin hie­man tästä fak­tas­ta tehtyjä johtopäätök­siä). Myös hallinnon sijain­ti on vas­taa­va syy keskittymiselle.

    Olen sitä mieltä, että Lapista pitäisi tehdä Ahve­nan­maan kaltainen autonomi­nen alue. Lap­pi on liian kaukana Helsingistä ja liian eri­lainen muuhun Suomeen ver­rat­tuna, että sitä voitaisi­in hal­li­ta muun Suomen “aivoil­la”.

    Samaa mieltä paikallis­es­ta autono­mi­as­ta. Perus­tus­lakimme laati­jat oli­vat fik­su­ja ja päät­tivät, että kun­nil­la tulee olla autono­mia. Näin paikalliset päätök­set voidaan tehdä paikallis­es­ti. Uuden Lapin tasoisen hallinnol­lisen yksikön tarpeesta en ole var­ma. Jos Lapin kun­nat tekevät yhteistyötä luon­tev­asti, se riittää.

    Väitän, että jos Lap­pia oli­si­vat kehit­tämässä itse lap­pi­laiset (suo­ma­laiset ja saame­laiset), niin kehi­tys olisi voimakkaam­paa. Peruste­len tätä sil­lä, ettei 1000 kilo­metrin päässä elävil­lä yksinker­tais­es­ti ole sel­l­aista tun­teen­paloa Lapin kehit­tämisek­si, että siihen viit­sit­täisi­in aset­taa kauheasti resursse­ja. Resurs­seil­la tarkoi­tan tässä nimeno­maan päätök­sien tekemistä, enkä rahan kuluttamista.

    Aivan. Nyt valitet­tavasti viimeiset hal­li­tuk­set ovat kun­nos­tau­tuneet yri­tyk­sis­sä pakot­taa kun­nat pääkaupungista määräät­ty­jen uudelleen­jär­jeste­lyi­den toteuttamiseen.

    Yleis­es­ti ottaen Lapin ja Helsin­gin väli­in jää sekalainen har­vahkosti asutet­tu alue, jon­ka täy­ty­isi jär­jestäy­tyä. Nyt näis­sä kun­nis­sa, jot­ka edus­ta­vat val­taosaa suo­ma­lai­sista kun­nista, eletään “Ruususen unta”. Van­huk­sien määrä on val­ta­va, elinkei­noelämä hiipuu ja lap­sia ei syn­ny. Yhtä kitu­vaa kuolemaa.

    Van­huk­sia on suh­teessa paljon, kos­ka mon­et nuoret ovat muut­ta­neet keskuk­si­in. Van­hus­ten epä­ta­sainen sijoit­tumi­nen ei ole kuitenkaan mikään ongel­ma Suomelle. Elinkei­hoelämä hiipuu täl­lä het­kel­lä koko maas­sa, ei eri­tyis­es­ti pikkukun­nis­sa. Alhaista väestönkasvua pidän hyvänä asiana, sil­lä väkeä ja kulu­tus­ta maail­mas­sa on jo vähän liikaakin.

    Taval­laan on siten, että mitä syr­jem­mäk­si men­nään, niin sitä tärkeäm­pää olisi, että ne vähätkin käytetävis­sä ole­vat resurssit oli­si­vat yhdessä paikas­sa. Nämä ovat esimerkik­si työvoima, infra­struk­tu­uri, ener­giantuotan­to ja niin edelleen.

    Koro­stat mielestäni liikaa tihei­den ihmiskeskit­tymien roo­lia. Suomes­sa on luke­mat­to­mia hyvin toimivia fir­mo­ja ympäri maa­ta, eivätkä nuo mainit­se­masi koh­dat ole niille ongel­ma. Yliopis­toa ei voi perus­taa kaikki­in kun­ti­in, mut­ta mui­ta mah­dol­lisia alo­ja on kyl­lä yllin kyllin.

    Jos kak­si 2000 asukkaan kun­taa yhtyy, eivätkä vain rajo­ja siirtämäl­lä, syn­tyy 4000 asukkaan kun­ta. Sinne mihin siir­ry­tään, syn­tyy ensim­mäisenä val­ta­va raken­nus­bu­u­mi (kun­nal­lis­tekni­ik­ka jne.), joka työl­listää, sen jäl­keen onkin 4000 asukas­ta, jos­sa on jo huo­mat­tavasti parem­mat mah­dol­lisu­udet ylläpitää jonkin­laista elinkeinoa, kuin 2000 asukkaan kunnassa.

    Tähän en usko. Infran rak­en­tamisen ja van­han infran hylkäämisen lasken kuluk­si enkä voitok­si. Enkä usko elinkei­noelämän paranevan, vaik­ka kaik­ki Suomen met­surit, maanvil­jeli­jät, paikalliset par­tu­rit, opet­ta­jat, virkamiehet, ATK-yrit­täjät ja konepa­jan työn­tek­i­jät siir­ret­täisi­in Helsinkiin.

    Täl­läistä ei tietenkään voi­da tehdä pakot­ta­mal­la, vaan tähän pitäisi pyrk­iä rak­en­ta­maan mekanis­mi, jol­la tähän jokin pieni kun­ta voisi lähteä täysin vapaae­htois­es­ti mukaan. Se voisi olla vaikka­pa korotet­tu val­tiono­su­us kun­taan, johon liit­tyy toinen kunta.

    Vas­tus­tan tätä. Val­tio on jo nyt mak­sanut porkka­nara­ho­ja hallinnol­lis­ten kun­tien elim­i­noimis­es­ta. En näe mitään perustei­ta sille, että itses­tään tapah­tu­vaa (hyvää ja pahaa, ensim­mäisen kap­paleen mainit­se­maa) keskit­tymiske­hi­tys­tä kiihdytetään raha­palkkioil­la. Suomen ongel­mat ovat val­lan muual­la kuin ihmis­ten väärässä sijoit­tau­tu­mises­sa. Lisäk­si sillekin pitää antaa arvoa, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua.

    Jos vaik­ka kun­tien määrä tipah­taisi näin 150 kap­paleeseen, niin jo se vaikut­taisi hyvin paljon Suomen kotimarkkinoihin.

    Näköjään ole­tat, että väestön keskit­tämi­nen olisi taloudelle hyvä asia. En näe Suomes­sa tuol­laista engel­maa. Näen lähin­nä koko Suomen tämän­hetkisen kestämät­tömän talouden tilan, ja myös joitain yksit­täisiä kun­tia, joil­la on ongelmia. Osa niistä on taan­tu­via teol­lisu­u­s­paikkakun­tia (ihmiskeskit­tymiä).

    Lisäk­si täy­tyy ottaa huomioon se, että jos pienessä kun­nas­sa on yksikin iso yri­tys, joka elät­tää ja ylläpitää kyseistä kun­taa, niin se on riit­tävä peruste sen kun­nan ole­mas­saololle. Tai vas­taavasti vaikka­pa oikeasti elin­voimaista maataloutta.

    Pienet yri­tyk­set kel­paa­vat yhtä hyvin. Ihmiset val­it­se­vat asun­paikkansa työti­lanteen mukaan. Ei tähän tarvi­ta kuntajärjestelyitä.

    Jos kun­ta elää val­tiono­suuk­sil­la, eikä siel­lä ole edes tuot­tavaa maat­alout­ta tahi yri­tyk­siä, niin ei sel­l­aisen kun­nan ole­mas­saololle ole perustei­ta. Olisi Suomelle ja kyseiselle kun­nalle parem­pi, ettei sitä kun­taa olisi.

    Val­tiono­suuk­sista olen val­lan eri mieltä. Suo­mi on pohjo­is­maalaistyyp­pinen vatio, joka rak­en­tuu vah­vasti tulo­jen tasaamiselle rikkail­ta köy­hille. Val­tiono­su­udet ovat luon­te­va osa tätä mekanis­mia. Jos jol­lain pikkukun­nal­la on paljon van­huk­sia, kos­ka nuoret ovat muut­ta­neet kasvukeskuk­si­in töi­hin, on val­lan luon­te­vaa, että val­tio tukee noiden van­hus­ten hoitoa noiden nuorten työikäisen mak­samil­la veroilla.

    Jos halu­aa tarkastel­la kun­tien tuh­lail­e­vaisu­ut­ta (tai kansan­taloudel­lista hyödyl­lisyyt­tä), pitää käyt­tää mui­ta mittare­i­ta kuin val­tiono­suuk­sia. Näistäkin on kyl­lä tilastoja.

    Konkreet­tista mekanis­mia en voi tässä antaa, kos­ka en ole sel­l­aista kehit­tänyt. Sel­l­ainen pitäisi rak­en­taa, jot­ta voitaisi­in toteut­taa täl­läisiä siirtoja.

    Tässä kir­joitel­mas­sa on jo paljon asi­aa (vaik­ka olenkin jois­tain keskei­sistä hoito­su­un­nitelmista eri mieltä).

    Voin kuitenkin tode­ta sen, että tänä päivänä köy­häkin eläkeläis­pariskun­ta kyke­nee muut­ta­maan toiseen kun­taan siten, että myös se omakoti­ta­lo tulee mukana. Suomes­sakin siir­retään jo talo­ja perus­tuksi­neen rekko­jen laveteil­la. Täl­läises­sa tapauk­ses­sa ei tarvitse rak­en­taa uut­ta taloa, mut­ta pitää toki rak­en­taa kun­nal­lis­tekni­ik­ka. Näi­den kul­je­tuk­sien hin­nat eivät muuten ole mitään tähti­ti­eteel­lisiä sil­lä kyse­hän on aika yksinker­tais­es­ta tapahtumasta.

    Mik­si ihmeessä eläkeläis­pariskun­nan pitäisi siir­tyä kun­nas­ta toiseen? Mitä säästöjä tuos­ta koituu?

    Jos Suo­mi kykenisi syn­nyt­tämään maakun­ti­in elin­voimaisia yri­tyk­siä, niin väestön liike maakun­nista Helsinki­in pysähty­isi ja kääntyisi.

    Ei tuo riitä. Keskit­tymiske­hiyys­tä tapah­tuu myös muista syistä, kuten vaikka­pa sel­l­ais­es­ta syyys­tä, että jos halu­at korkea­palkkaisen viran Brys­selistä, sitä kan­nat­taa kärkkyä Helsingis­sä eikä Enontekiöllä.

    Yleisenä kom­ment­ti­na hah­mot­tele­maasi val­tion raha­panos­tuksin kiihdyt­tämään keskit­tämiseen totean, että uskoak­seni opti­mis­trate­gia (jol­lain sopi­val­la opti­maal­isu­us­mit­tar­il­la mitat­tuna) keskit­tymisen suh­teen (nyt stabi­ilis­sa tilas­sa olevas­sa yhteiskun­nas­sa) on sel­l­ainen, jos­sa val­tio hie­man jar­rut­telee keskit­tymiske­hi­tys­tä ja vetää kevyesti toiseen suun­taan (sekä maanti­eteel­lis­es­ti että yri­tys­ten koon suh­teen), eikä suinkaan kan­nus­ta keskit­tymiseen. Näin sik­si, että jokaises­sa organ­isaa­tiois­sa on myös ei-toiv­ot­tua luon­non­lain­o­maista keskit­tymis­taipumus­ta (keskuskont­tori pyrkii aina kas­vat­ta­maan val­taansa, monop­o­lisoi­tu­mi­nen tuhoaa kil­pailun jne.).

    Näin ei voi kuitenkaan tehdä kepu­laisel­la resep­til­lä, kos­ka se on vain sitä veden kan­tamista kaivoon.

    Neljä kir­jain­ta ei riitä tässä perusteluksi.

    Yri­tyk­sien rahalli­nen tukem­i­nen on täysin hyödytön­tä, eikä joh­da men­estyvien yri­tyk­sien syn­tyyn. Vaiku­tus on jopa päin­vas­tainen, kuten maat­alous osoittaa.

    Samaa mieltä. Tosin maat­alous ei osoi­ta tätä (sen tilanne on paljon monimutkaisempi).

    Pelkästään umpimähkäis­es­ti leikkaa­mal­la ei saavute­ta yhtään mitään. Suomen ongel­mat ovat aiva muual­la kuin bud­jetin ali­jäämässä. Ne ovat hyvin syväl­lä rakenteissa.

    Samaa mietä. Ali­jäämä on keskeinen ongel­ma, mut­ta vain seu­raus huonos­ta talouden­pidos­ta. Leikkausten vas­tus­t­a­mi­nen tosin tarkoit­taa usein elvy­tyk­sen kan­nat­tamista (jota sitäkin pidän täysin vääränä hoit­o­muo­tona tilanteessa, jos­sa ongel­ma ei ole lyhyt suh­dan­nekuop­pa, vaan kestämätön talouden rakenne).

  64. Juho Laatu: Tärkeää tekemätön­tä työtä on aina, vaikka­pa vanhustenhoidossa. 

    Tästä työstä pitää jonkun mak­saa. Työtähän aina riit­tää tehtäväk­si. Mak­sajia löy­tyy vähem­män. Jos se mak­se­taan yhä enem­män tasaveroil­la (kuten nyt näyt­tää), palkko­ja ei samal­la voi­da laskea kil­pailukyvyn nimis­sä. Ihmis­ten pitää elääkin ja mata­lat palkat vaa­ti­vat enem­män tulon­si­ir­to­ja. Niihin taas tasaverot eivät sovel­lu. Jotkut tietysti pitävät banaan­i­tasaval­loista, mut­ta jul­mal­ta tämä kehi­tys näyt­tää, kun tulo­erot ovat muutenkin kasvamassa.

  65. anonyy­mi: Tästä työstä pitää jonkun mak­saa. Työtähän aina riit­tää tehtäväk­si. Mak­sajia löy­tyy vähem­män. Jos se mak­se­taan yhä enem­män tasaveroil­la (kuten nyt näyt­tää), palkko­ja ei samal­la voi­da laskea kil­pailukyvyn nimis­sä. Ihmis­ten pitää elääkin ja mata­lat palkat vaa­ti­vat enem­män tulon­si­ir­to­ja. Niihin taas tasaverot eivät sovel­lu. Jotkut tietysti pitävät banaan­i­tasaval­loista, mut­ta jul­mal­ta tämä kehi­tys näyt­tää, kun tulo­erot ovat muutenkin kasvamassa.

    On tot­ta, että van­hus­ten hoit­a­mi­nen ei ole rahaa tuot­tavaa työtä, vaan “vain” yleistä elämisen tasoa paran­tavaa työtä. Työt­tömyy­destä ei kuitenkaan kan­na­ta mak­saa, joten täy­den yhteiskun­nal­lisen hyö­dyn saamisek­si työt­tömät voisi siirtää ainakin työt­tömän tulota­soa vas­taavaan hyödyl­liseen (rahaa tai elin­ta­soa tuot­tavaan) työhön. Uskon että tuol­lainen akti­ivisem­pi työn­teko nos­taisi myös hie­man maan talouden tilaa, ja mah­dol­lis­taisi näin myös pienen palkko­jen noston.

    Suomen nykyi­nen poli­ti­ik­ka tun­tuu tosi­aan tähtäävän jos­sain määrin banaan­i­tasaval­lak­si. Töitä teetetään ulko­maisel­la har­maatyövoimal­la. Ehkä näin saadaan leven­net­tyä palkka­haitaria niin, että pien­im­mät lail­lisetkin palkat pysyvät alhaal­la. Nyky­istä talous­la­maa käytetään myös perus­teena kaiken­laisille (myös asi­aan liit­tymät­tömille) muu­tok­sille kuten hallinnol­lisille uudelleen­jär­jeste­lylle ja tavis­ten palvelu­iden leikkauk­sille. Muu­tok­sia voidaan ajaa laman var­jol­la vaikka­pa banaan­i­tasaval­ta­sy­istä tai muista ide­ol­o­gi­sista syistä. Perus­palvelu­iden leikkauk­set ovat kyl­lä yksi keino säästää, mut­ta ehkä suosit­tu keino sik­si, että se vetää meitä banaan­i­tasaval­taa kohti. Minä leikkaisin mielu­um­min niiltä joil­la on, eli nyt säädyl­listä palkkaa saav­il­ta, ja pitäisin palve­lut ja palkko­jen tasaus­mall­in ennal­laan. Vyötä Suomes­sa on kiris­tet­tävä, kos­ka talous ei toi­mi hyvin, mut­ta kiristäisin siis niiden vyötä, joil­la on ras­vaa vyötäröl­lä. Tämä ei tarkoi­ta “kap­i­tal­is­te­ja”, vaan kaikkia entiseen malli­in ansaitsevia.

  66. Juho Laatu: On tot­ta, että van­hus­ten hoit­a­mi­nen ei ole rahaa tuot­tavaa työtä, vaan “vain” yleistä elämisen tasoa paran­tavaa työtä.
    ‘snip’

    Tot­ta kai se on rahaa tuot­tavaa työtä, vai mik­si ulko­maiset pääo­masi­joit­ta­jat sitä haali­vat omistukseensa?
    Ne eivät todel­lakaan har­ras­ta hyvän­tekeväisyyt­tä — ja voitot ovat huikeita.
    Ja kan­nat­taisi se julkisel­la sek­to­ril­lakin, mikäli se voisi per­iä saman­su­u­ruiset mak­sut kuin mitä yksi­tyi­nen tekee.

  67. Raimo K: Tot­ta kai se on rahaa tuot­tavaa työtä, vai mik­si ulko­maiset pääo­masi­joit­ta­jat sitä haali­vat omistukseensa?
    Ne eivät todel­lakaan har­ras­ta hyvän­tekeväisyyt­tä – ja voitot ovat huikeita.
    Ja kan­nat­taisi se julkisel­la sek­to­ril­lakin, mikäli se voisi per­iä saman­su­u­ruiset mak­sut kuin mitä yksi­tyi­nen tekee.

    Kyl­lä noinkin, mut­ta tarkoitin tilan­net­ta ja näkökul­maa, jos­sa van­hus­ten­hoitoon palkataan lisää väkeä, kos­ka meil­lä on nyt samaan aikaan sekä paljon työt­tömiä, että van­huk­sil­la ikävät olot, kos­ka hoita­jia on niukalti. Tämä lisäys olisi val­ti­olle ainakin lievästi tap­pi­ol­lista siinä mielessä, että palkkaa pitäisi var­maankin mak­saa hie­man enem­män kuin kor­vauk­sia työt­tömille. Lisään­tyneestä hoi­dos­ta ei kuitenkaan seu­raisi lisää tulo­ja val­ti­olle (muu­ta kuin osa mak­se­tu­ista palkoista takaisin veroina).

    Ter­miä tuot­ta­va työ käytetään tässä siis viit­taa­maan työhön, joka käy kau­pak­si markki­noil­la ja tuot­taa rahaa niin, että sitä kan­nat­taa teet­tää ja tehdä mah­dol­lisim­man paljon. Yhteiskun­nan palve­lut eivät yleen­sä kuu­lu tähän kat­e­go­ri­aan, vaan niiden tekemiseen tarvi­taan poli­it­ti­nen päätös ja verovaro­ja. Yhteiskun­ta näkee nois­sa palveluis­sa ehkä pitkän tähtäi­men hyö­tyjä koko yhteisölle, mut­ta lyhyel­lä tähtäimel­lä ne vain syövät verovaro­ja. Ali­hankki­jat voivat tehdä tässä pelis­sä voit­to­jakin, mut­ta val­tio kulut­taa rahojaan.

  68. Juho Laatu: Kyl­lä noinkin, mut­ta tarkoitin tilan­net­ta ja näkökul­maa, jos­sa van­hus­ten­hoitoon palkataan lisää väkeä, kos­ka meil­lä on nyt samaan aikaan sekä paljon työt­tömiä, että van­huk­sil­la ikävät olot, kos­ka hoita­jia on niukalti. Tämä lisäys olisi val­ti­olle ainakin lievästi tap­pi­ol­lista siinä mielessä, että palkkaa pitäisi var­maankin mak­saa hie­man enem­män kuin kor­vauk­sia työt­tömille. Lisään­tyneestä hoi­dos­ta ei kuitenkaan seu­raisi lisää tulo­ja val­ti­olle (muu­ta kuin osa mak­se­tu­ista palkoista takaisin veroina).
    ‘snip’

    Val­tio ei mak­sa van­hus­ten hoitoa eikä hoivaa — eikä siis siihen liit­tyviä palkkojakaan.

  69. Raimo K: Val­tio ei mak­sa van­hus­ten hoitoa eikä hoivaa – eikä siis siihen liit­tyviä palkkojakaan.

    Jos viit­taat sanaan “val­tio”, voit lait­taa tilalle sanan “yhteiskun­ta”, niin ei tarvitse eritellä.

  70. Juho Laatu: Jos viit­taat sanaan “val­tio”, voit lait­taa tilalle sanan “yhteiskun­ta”, niin ei tarvitse eritellä. 

    Ja yhteiskun­ta olemme me kaik­ki… ei tarvitse eritellä?

  71. Raimo K: Ja yhteiskun­ta olemme me kaik­ki… ei tarvitse eritellä?

    Jees, juuri siitä oli kyse. Kus­tan­namme yhdessä joitain sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta markki­navoimat eivät itses­tään tuot­taisi, mut­ta jot­ka kan­nat­taa kuitenkin hoitaa. (eivät ole markki­navoimien näkökul­mas­ta “tuot­tavaa työtä”)

Vastaa käyttäjälle Maurizio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.