Jäähyväiset eduskunnalle tuli painosta.

27 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset eduskunnalle tuli painosta.”

1. Ter­ve­tu­loa lähetyk­seen! Tar­i­natuokiomme löy­tyy huomen­na kel­lo 10.05 — 11.00 YLE Puheen radiokanaval­ta ja sen koomin YLE Areenasta.

   Vastaa

2. Ensim­mäi­nen vaa­likir­ja, jos­ta olen kuumeisen kiin­nos­tunut. Olkoonkin antivaalikirja.

   Vastaa

3. Onko se hyvä kirja?

   Vastaa

4. Haa, hienoa! Aion lukea kir­jan suurel­la kiin­nos­tuk­sel­la. “Vihreä poli­ti­ik­ka” oli eri­no­mainen kir­ja ja ostin sitä lähipi­ir­il­lenikin lahjaksi!

   Vastaa

5. Har­mi että vietät jäähyväisiä eduskuntatyöstä!

   Vielä tarvit­taisi­in tasa-arvoa ter­veyspalvelui­hin, työt­tömyysko­r­vauk­si­in ja myös vuosilomiin.

   Olisi eri­no­maista jos voisit valaista, mitä oli­si­vat ne tarpeel­liset rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set, joista puolueet nyt vaikenevat ja joi­ta ay vas­tus­taa jo etukäteen.

   Vastaa

6. Peru­songel­ma on vaal­i­ta­van vaiku­tus kansane­dus­ta­jien val­in­taan. Ehdokkaat kil­pail­e­vat lis­tan sisäl­lä keskenään ja henkilön julk­isu­us koros­tuu asioiden kus­tan­nuk­sel­la. Suomen vaal­i­ta­pa suosii “julkkik­sia”, jot­ka ovat saa­neet ja saa­vat mediois­sa mak­su­ton­ta julk­isu­ut­ta. Eri­tyis­es­ti tele­vi­sio väli­neenä pin­nal­lis­taa poli­it­tista kulttuuria.

   Media kyke­nee nos­ta­maan halu­ami­aan ehdokkai­ta. Sen sijaan muut joutu­vat joko itse mak­samaan tai han­kki­maan rahoit­ta­jil­taan medianäkyvyyden.

   Uutiskaup­pi­aiden hal­lit­se­ma val­ta­me­dia määrää suo­ras­taan yksipuolis­es­ti poli­ti­ikan esi­tys­lis­tan. Se kyke­nee nos­ta­maan tois­ar­voisia asioi­ta lis­tan kär­keen ja ylläpitämään val­lit­se­via ennakkolu­u­lo­ja. Poli­itikot eivät enää uskalla uhma­ta val­ta­me­di­aa. Medi­a­hege­mon­ian hallinta johtaa poli­it­tiseen hege­mo­ni­aan. Yhtä tärkeään kuin se mis­tä media ker­too on mis­tä se vaikenee.

   Vastaa

7. Tilaus lähti.

   Nyt olisi hyvä het­ki muut­taa päätös ja pala­ta vielä ehdokkaak­si — tosin vaikut­taa voi var­maan muutenkin ja ehkä tehokkaammin.

   Suomes­sa on ollut muu­tamia sel­l­aisia keskeis­es­ti sisältöpoli­itikko­ja, ja se onkin tosi vaikea laji, kun vaaleis­sakin pitäisi ääniä saa­da. Paljon helpom­pi vaal­i­tak­tis­es­ti on luul­tavasti ajaa jonkun tietyn intres­siryh­män etu­ja selkeästi.

   Se mikä itseäni nyky­poli­ti­ikas­sa hie­man hämää on, että mon­et sanovat että EU on nykyään vaiku­tus­val­taisem­pi kuin Eduskun­ta mon­es­sa mielessä, mut­ta kuitenkin medi­as­sa ei juuri käsitel­lä päätök­siä joi­ta EU tekee ja par­la­mentin edus­ta­jatkin ovat aika hil­jaa Suomen tiedo­tusvä­lineis­sä siitä työstä mitä he tekevät.

   Seurasin joskus esim. E‑R Korholan blo­gia, jos­sa hän ansiokkaasti tiedot­ti omas­ta työstään. Siel­lä oli yllät­tävän paljon asioi­ta, joil­la oli ihan arkipäiväistä merk­i­tys­tä mon­elle, esimerkik­si nyt voimaan tul­lut uusi yri­tys­ten ALV ‑verokäytän­tö, jos­sa myyn­ti yksi­ty­ishenkilöille on muutet­tu mak­set­tavak­si jokaisen henkilön omaan maa­han, muu­tos jol­la voi olla paljon välil­lisiä seu­rauk­sia, mut­ta joka tun­netaan aika heikosti Esim tältä sivul­ta löy­tyy (ehkä bia­soitunut­ta) tietoa, mut­ta Suomen uuti­sis­sa en ole havain­nut äkkiä mitään aiheesta: http://euvataction.org/take-action-now/ — olisi kiva kuul­la keskustelua täm­möi­sistä konkreet­ti­sista kysymyk­sistä ennenkuin ne vain pläjähtävät säädök­sek­si eteen.

   Toisaal­ta, esim. YLE on lakkaut­ta­mas­sa ajanko­htaiso­hjelmia ja tutki­vaa jour­nal­is­mia ja ollaan menos­sa sem­moi­seen keskustelukult­tuuri­in ainakin tele­vi­sion osalta — herää kysymys että miten tämän hom­man on oikein ajatel­tu toimi­van, vai onko edes ajateltu?

   Vastaa

8. Tilaus lähti. Can’t wait.

   Vastaa

9. Hienoa! Et tai­da pos­tit­taa kir­jaa Yhdys­val­toi­hin asti? Tilaisin mielel­läni kohtu­ullisil­la postikuluilla.

   Vastaa

10. Julkaisetko tätä e‑kirjana? Lai­tatko jakelu­un Ama­zonille? Kan­nat­tiko Vihreää poli­iti­ikkaa jakaa Ama­zonin kautta?

    Vastaa

    1. Kier­jan julkaisee Teos ja päät­tää myös siitä, julka­istaanko se myös e‑kirjana.

       Vastaa

11. Ebook tek­isi terää. Nyt kun Osmo vapaut­taa aikaa edus­tamis­es­ta ajat­telulle, niin voisi hyvin tukea taloudel­lis­es­ti hie­man tuo­ta heit­täy­tymistä palkkatyöstä.

    Vastaa

12. Kuulep­pa Osmo. Kun edes sen ver­ran lake­ja “laaties­sanne” valvoisitte sitä mitä lain kir­jaimelta olette meille äänestäjil­lenne tuput­ta­neet ja tuon perus­teel­la ääniä kerännneet. No toki olet jät­tämässä usei­den lehti­jut­tu­jenkin mukaan eduskun­nan ennen vuo­den 2015 vaalia. Ja näin sit­ten olette muka säästämässä lake­ja kansalais­ten puoles­ta. Mut­ta kun tei­dän mie­lenki­in­tonne lain­säädään­tö­työhön lakkaa juuri siinä paikas­sa ja ajas­sa, kun tei­dän tulisi ryhtyä valvo­maan sitä, mil­laista lakitek­stiä sanas­ta sanaan lakipa­per­ille em. mukaises­ti tul­laan kir­joit­ta­maan lak­ilu­vuik­si ja lakipykäliksi.

    Vastaa

13. kake:
    Onko se hyvä kirja?

    Kävin kir­jan eilen jo malt­ta­mat­tomana osta­mas­sa. Vih­jeenä kiin­nos­tuneille: Aka­teem­i­nen kir­jakaup­pa möi sitä Stock­man­nin kan­ta-asi­akkaille seit­semän euron alen­nuk­sel­la (siis 26 eurolla).

    Muu­ta­man kymme­nen sivua kir­jaa nyt luet­tuani voin vaku­ut­taa, että se on hyvä kir­ja. Eri­no­mainen suo­ras­taan. En tiedä ketään muu­ta, joka osaisi analysoi­da suo­ma­laisen poli­ti­ikan tilaa ja ongelmia yhtä osu­vasti ja osaavasti. 

    Suurki­itos kir­jas­ta Osmo Soininvaaralle!

    Vastaa

14. “Kier­jan julkaisee Teos ja päät­tää myös siitä, julka­istaanko se myös e‑kirjana.”

    No ker­ropa Teok­selle kuitenkin, että hei­dän kan­nat­taisi päät­tää että julkaistaan.

    Vastaa

15. Pekka T.: Kävin kir­jan eilen jo malt­ta­mat­tomana osta­mas­sa. Vih­jeenä kiin­nos­tuneille: Aka­teem­i­nen kir­jakaup­pa möi sitä Stock­man­nin kan­ta-asi­akkaille seit­semän euron alen­nuk­sel­la (siis 26 eurolla). 

    Aka­teemisen kir­jas­sa ei tai­da olla Ode:n omakätistä signeer­aus­ta. Siitä mak­saa mielel­lään pari euroa.

    Vastaa

16. Evert the NeveR­est: Aka­teemisen kir­jas­sa ei tai­da olla Ode:n omakätistä signeer­aus­ta. Siitä mak­saa mielel­lään pari euroa.

    Ker­ras­saan tot­ta. Toinen huomioon otet­ta­va tek­i­jä tosin on, että malt­tam­a­ton sai kir­jan Aka­teemis­es­ta käsi­in­sä muu­ta­maa päivää aikaisemmin!

    Täy­tyy tässä samal­la vähän ihme­tel­lä Hesaris­sa ollut­ta Unto Hämäläisen — sinän­sä arvosta­mani toimit­ta­jan — kir­ja-arvio­ta. Hän kir­joit­ti siitä lähtöko­hdas­ta, että Osmo Soin­in­vaara kir­joit­taa turhau­mi­aan ja luop­uu eduskun­nas­ta kun ei oikein pysy enää mukana nuoren pol­ven poli­ti­ikan tekemisen tyylissä.

    Eihän kir­jas­sa siitä ole kyse. Soin­in­vaara nos­taa tavat­toman mie­lenki­in­tois­es­ti esi­in sen, miten vaikeak­si poli­it­ti­nen päät­tämi­nen on men­nyt. Vai liekö Hämäläi­nen sitä mieltä, että polit­tises­sa maail­mas­sa kaik­ki on parhaal­la mah­dol­lisel­la tolal­la nyt kun yksi eri­no­mainen hal­li­tus on luovut­ta­mas­sa kapu­laa seu­raavalle yhtä mainiolle?

    Totis­es­ti toivon, että tämäkin kir­ja on osaltaan herät­tämässä niin kansaa, poli­itikko­ja kuin puolueitakin havah­tu­maan viimeaikaisen kehi­tyk­sen vinoumiin.

    Vastaa

17. En jak­sa uskoa, että kokenut toimit­ta­ja olisi ollenkaan sitä mieltä, että maassa/maailmassa olisi nyt kaik­ki enem­män tai vähem­män kunnossa.

    Jos toimit­ta­jan oma arvio on, että poli­ti­ikan sisältöön ja/tai tekemiseen pet­tynyt poli­itikko on kir­joit­tanut turhan katk­er­an kitk­erän poli­it­tisen tes­ta­mentin, niin se on yksi näke­mys aiheesta.

    Jos toimit­ta­ja aprikoi, että aika on ajanut ohi “turhan” ide­al­is­tis­es­ta poli­itikos­ta, siinä voi hyvinkin olla totu­u­den siemen.

    Onhan selvää, että Soin­in­vaaran tasoinen poli­itikko olisi toden­näköis­es­ti saanut paljon enem­män aikaan mis­sä tahansa muus­sa puolueessa kuin vihreissä.

    Reaalipoli­itikko­han ei olisi jäänyt roikku­maan löysään hir­teen vaan olisi hakeu­tunut val­lan ytimeen isom­pi­en puoluei­den avul­la ja pyrkinyt toteut­ta­maan näke­myk­siään sieltä käsin vaikuttaen.

    Vihreän puolueen syn­nyt­täjänä ja tin­kimät­tömästä ide­al­is­mista täy­tyy Soin­in­vaar­alle tietysti antaa täy­det kymme­nen pis­tet­tä ja papukaijamerkki.

    Mut­ta Suomen kata­jaista kansaa olisi palve­lut huo­mat­tavasti parem­min se, että osaa­va mies olisi ollut asian­mukaisel­la paikalla päät­tämässä isoista asioista eikä mure­hti­mas­sa polkupyöräkaistoista tai mil­loin mis­täkin näpertelystä.

    Erit­täin valitet­tavaa, mut­ta val­in­ta on tokikin ollut oma. 

    Kel­loa ei kukaan voi kään­tää taakse päin. Soin­in­vaaran win­dow of oppor­tu­ni­ty oli auki tavat­toman pitkään, mut­ta kenenkään kohdal­la se ei pysy avoime­na loputtomiin.

    En usko, että Soin­in­vaaraa kiin­nos­taa — saati että hän kade­htisi — pätkääkään nuorem­man pol­ven poli­ti­ikko­jen tekemisen “tyyliä”.

    Iso poli­it­ti­nen aukko jää, se on selvää. Kuka sen älyl­lis­es­ti voisi täyt­tää, jää nähtäväksi. 

    Lainaan kir­jan kir­jas­tos­ta ja luen sen kun vaalit ovat ohi.

    Vastaa

18. Osmo palaa eduskun­taan kahdek­san vuo­den päästä, kos­ka ei pysty kat­se­le­maan sivus­ta nuorten poli­itikko­jen säh­läämistä. Sanokaa min­un sanoneen.

    Vastaa

19. Uskon, että Soin­in­vaaran vaiku­tus suo­ma­laiseen yhteiskun­taan on ollut paljon suurem­pi kuin hänen keskisu­uren puolueen­sa pain­oar­vo. Näkökul­ma siel­lä, aja­tus tääl­lä — kaik­ki se on vaikut­tanut fik­sui­hin ihmisi­in muis­sakin puolueis­sa ja niiden ulkop­uolel­la. Ja se vaiku­tus jatkuu edelleenkin, eduskun­nan ulkopuolelta.

    En myöskään osaa oikein ajatel­la, että Soin­in­vaara olisi suuris­sa puolueis­sa, ja siis osin aja­tus­maail­mas­taan tin­kien, pystynyt sit­tenkään vaikut­ta­maan asioi­hin ratkai­se­van paljon enempää.

    Ja vielä kir­jas­ta: kokenut toimit­ta­ja olisi voin­ut huo­ma­ta, että olen­naista siinä ei ole katk­era kitk­eryys (jota en kir­jas­ta edes löy­dä, vaan lähin­nä turhau­tuneisu­ut­ta), vaan pohdiskelu siitä, mikä poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa on men­nyt pieleen ja voisiko asialle yrit­tää tehdä jotain.

    Vastaa

20. Olen vähän kah­den vai­heil­la. Usein poli­ti­ikan kri­ti­ik­ka (Osmonkin?) kohdis­tuu kai siihen ettei saa­da ns. päätök­siä aikaan ja muu­tok­sia, kehit­tymistä. Jostakin juuri luin, että säädän­tökokoel­mat kyl­lä kas­va­vat ainakin melkoisel­la hyllymetrivauhdilla.

    Toki ottaen huomioon ajatuk­sen kaiken tilapäisyy­destä ja muu­tok­sen pysyvyy­destä voisiko ajatel­la että julki­nen val­ta hiukan hengähtäisi välil­lä ja kat­sot­taisi­in välil­lä miten kansalaisy­hteiskun­ta ja markki­nat organ­isoi­tu­isi­vat aivan omae­htois­es­ti. Soten ja kun­tau­ud­is­tusten kaa­tu­miset ovat itseasi­as­sa kansalaisvoit­to­ja? Onko näyt­töä muusta?

    Vastaa

21. Mitenkähän tule­va puna­mul­ta­hal­li­tus oikein meinaa saa­da mitään aikaisek­si? Eivät uud­is­tuk­set odot­tele­mal­la muu­tu yhtään sen mieluisem­m­mik­si demareille tai ay-liikkeelle.

    Vastaa

22. Mul­la on peri­aate etten mak­sa kir­joista ennen kuin kir­jal­lisu­ut­ta saa rajat­tomasti samal­la polkuhin­nal­la kuin musiikkia.

    En ymmär­rä kus­tan­ta­mo­jen toim­intaa. Olisin ojen­ta­mas­sa heille 120€ joka vuosi ikuis­es­ti (tai vaik­ka tuplas­ti), sen sijaan, että puli­tan heille nyt tason 0 euroa vuodessa. Ihan kuvit­tel­e­vat, että he voivat estää tämän muu­tok­sen tapah­tu­mas­ta. Siinäpähän kaatuvat.

    Jotenkin oireel­lista, että Ville Haa­pasa­lon uus­in­ta kir­jaa on ostet­tu Hel­met-kir­jas­toi­hin 223 kap­palet­ta… Oden uus­in­ta 46.

    Villem tar­i­nat ovat viihdyt­täviä ja jos niistä usko­mat­tomim­mista on vähääkään totu­us­po­h­jaa niin panee se kyl­lä miet­timään, että pitikin saa­da naa­purik­si maa jota johde­taan niin kuin sitä johdetaan.

    Mut onhan toi nyt tör­kee epä­so­pusuh­ta word-for-word. Toiv­ot­tavasti Ville edes lahjoit­ti kaik­ki kap­paleet itse.

    Silti, hömp­pä vie tilaa kir­joil­ta jot­ka ovat tärkeämpiä. Luulen, että Villekin saat­taisi olla asi­as­ta samaa mieltä.

    Vastaa

23. Kos­ka tiedän, että blo­gi-isän­tä on fik­su mies ja kos­ka pidän itseäni nor­maal­iä­lyisenä, en usko että hän uskoisi jär­jet­tömi­in teo­ri­oi­hin enkä liioin että itse en pysty­isi ymmärtämään jär­jel­lisiä asioita.

    Kansan syvis­sä riveis­sä val­lit­see mieliku­va, että Osmo Soin­in­vaaran ja Juhana Var­ti­aisen väit­tämän mukaan työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen vähen­tää työt­tömyyt­tä. Minäkin olen ymmärtänyt hei­dän sanoneen niin. Kos­ka en ole pystynyt näkemään väit­teen jär­jel­lisyyt­tä enkä löytänyt Osmon blogikir­joituk­sista (esim. Onko työ­paikko­jen määrä vakio ) seli­tys­tä juuri tästä näkökul­mas­ta, päätin syven­tyä väit­teeseen Soin­in­vaaran uuden kir­jan Jäähyväiset eduskun­nalle avul­la. Kir­jas­sa on luku Mik­si työn tar­jon­taa. Toivoisin Osmon ehtivän kom­men­toi­da ker­toma­l­la, olenko aivan hakoteillä.
    Väit­tävätkö he tosi­aan niin kuin kansa on ymmärtänyt?

    Kir­jas­ta selvisi, että he eivät suinkaan ole sanoneet, että työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen vähen­tää työttömyyttä.

    Sen sijaan he sanovat, että työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen lisää työllisyyttä.

    Tässä on ter­mi­ansa. ”Työl­lisyys” tarkoit­taa sitä väestönosaa, jol­la on työtä. Joka siis ei ole työtön. Työl­lisyy­den lisään­tymi­nen EI tarkoi­ta työt­tömien lukumäärän absolu­ut­tista pienen­e­mistä. Työl­lisyy­den lisään­tymi­nen työvoiman tar­jon­nan lisään­tyessä tarkoit­taa siis vain, että työn­hak­i­joiden joukkoon tule­va lisä ei jää ainakaan pitkän ajan kulues­sa työt­tömik­si. Kun he työl­listyvät, ihmisiä, joil­la on töitä, on enem­män kuin ennen. Työt­tömien määrä saat­taa pysyä samana, mut­ta kos­ka työl­lisiä eli veron­mak­sajia on enem­män, tilanne helpot­tuu. Töis­sä ole­vien ja työt­tömien suhde paranee.

    On toinenkin ter­mi­ansa. ”Työn tar­jon­ta” ei suinkaan merk­itse työ­paikko­jen tar­jon­taa, niin kuin tavalli­nen kie­lenkäyt­täjä sen ymmärtää. Se merk­it­see työvoiman tar­jon­taa. (Ihme­tel­tyäni ter­mi­nolo­giaa aikani huo­masin, että on toinenkin samankaltainen sana: laina, lain­aus. Siinä kuitenkin on vaki­in­tunut nor­maalis­sakin kie­lenkäytössä selvä käytän­tö: anto­lain­aus ja otto­lain­aus. Näin pitäisi menetel­lä myös työn tar­jon­nas­ta puhuttaessa.)

    Tek­stin­pätkä Jäähyväis­ten sivul­la 30 on paljastava:

    Jos uskomme pysyvään lamaan ja yhä vain heikkenevään työl­lisyy­teen, ei todel­lakaan kan­na­ta lisätä työvoiman tar­jon­taa. … Jos sen sijaan uskomme ja luo­tamme siihen, että tästä vielä toivu­taan, on varaudut­ta­va nousukau­teen ja rai­vat­ta­va tilaa työl­lisyy­den kohenemiselle.

    Tästä samoin kuin Juhana Var­ti­aisen kolum­nista Vielä ker­ran Suo­mi-Ruot­si Suomen Kuvale­hdessä 3.10.2013 saa kuvan, että työvoiman tar­jon­nan lisäämisen suo­tu­isa vaiku­tus työl­lisyy­teen poh­jau­tuu tilas­tol­lisi­in havain­toi­hin: talouden kohen­e­m­i­nen, työvoiman tar­jon­nan kasvu sekä työ­paikko­jen lisään­tymi­nen työvoiman tar­jon­taa vas­taavasti ovat tarkastel­luis­sa tapauk­sis­sa kor­reloi­neet eli tapah­tuneet samoi­hin aikoihin.

    Vaan voiko kor­re­laa­tios­ta muo­dostaa kausali­teetin? Kepu­lainen logi­ik­ka hei­dän talous­maanti­eteel­lisen työryh­män­sä rapor­tis­sa on esimerk­ki siitä, miten met­sään voi päät­telyssä ja tilas­to­jen tulkin­nas­sa men­nä. Voiko näi­den kol­men ilmiön – työvoiman tar­jon­nan kasvu, työ­paikko­jen lisään­tymi­nen, nousuh­danne — samanaikaises­ta esi­in­tymis­es­tä muo­dostaa päätelmän, että työvoiman tar­jon­nan kasvu aikaansaa noususuh­dan­teen? Soin­in­vaarakin yllä siteer­a­tus­sa tek­stin­pätkässä sanoo, että jos nousukaut­ta ei tule, työvoiman tar­jonnnan lisäämi­nen ei paran­na tilannetta.

    Eikö maail­mas­ta löy­dy maa­ta, jos­sa työvoiman tar­jon­ta olisi lisään­tynyt mut­ta noususuh­dan­net­ta ei olisikaan tullut? 

    On vielä pidet­tävä mielessä, että Soin­in­vaaran ja Var­ti­aisenkin mukaan työvoiman tar­jon­nan nopea lisään­tymi­nen lisää työt­tömien määrää het­kek­si. Mikä siis laukaisee myöhem­min lop­ul­ta nousukauden?

    Kysymys jäänee vas­taus­ta vaille sik­si, että kyseessä on Soin­in­vaaran ja Var­ti­aisenkin mukaan pitkän ajan ilmiö, ja pitkän ajan kulues­sa tapah­tuu maail­man­menos­sa aina jokin muu­tos. Aina.

    Vastaa

    1. Palaan tähän asi­aan seu­raavas­sa postauksessa.

       Vastaa

24. Kiitos Anna-Liisalle main­ios­ta puheen­vuoros­ta, fik­sus­ta ja perustellusta.

    Olen itse huo­man­nut ole­vani kovin usein samaa mieltä Osmo Soin­in­vaaran kanssa, varsinkin kun hän perustelee kan­tansa selkeästi ja maltil­lis­es­ti. Juuri tämä on kuitenkin yksi sel­l­ainen asia, joka on pistänyt kakistelemaan.

    Olen lukenut kir­jan Jäähyväiset eduskun­nalle ja sieltä tietysti myös tätä asi­aa käsit­televän kohdan. Ymmär­rän logi­ikan tiet­tyyn pis­teeseen, mut­ten lop­pu­un asti. Jos jou­tu­isin tätä näke­mys­tä älykkäässä keskustelus­sa puo­lus­ta­maan, en pär­jäisi, sil­lä en sitä riit­tävän syväl­lis­es­ti ymmärrä. 

    Samal­la har­mit­te­len sitä, että Soin­in­vaaran eri­no­maisen kir­jan sisäl­löstä on käy­ty aivan liian vähän keskustelua. Se antaisi aihet­ta paljon enempään.

    Vastaa

25. Tah­too e‑kirjana!

    Vastaa