Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.2.2015

(esi­tys­lis­taan tästä)

Lausun­to Uuden­maan 4. vaihemaakuntakaavasta

Tek­stis­sä on täl­lainenkin palanen:

Helsin­gin seudul­la on käyn­nis­sä usei­ta mui­ta seudullisia maankäyt­töön, asumiseen ja liiken­teeseen liit­tyviä selvi­tyk­siä. Helsin­gin seudun liiken­nejär­jestelmä­su­un­nitel­maa (HLJ2015) ja Helsin­gin seudun 14 kun­nan yhteistä maankäytön suun­nitel­maa (MASU) on laa­dit­tu yhteistyössä alueen kun­tien, Helsin­gin seudun liiken­teen ja Uuden­maan liiton kesken. Alueelle on laa­dit­tu yhteinen asun­tostrate­gia vuo­teen 2025. 

Nämä kaik­ki on hyväl­lä yhteistyöl­lä sovitet­tavis­sa yhteen, mut­ta huo­mat­takoon: siitä ovat luot­ta­mus­miesor­gan­isaa­tiot täysin sivus­sa. Se ei voi tapah­tua kuin vira­nomaisy­hteistyönä. Metropoli­hallinto kaa­tui. Toivoisin että siitä tehtäisi­in uusi, vahvem­pi ver­sio, kos­ka ei täl­lainen suun­nit­telu­jär­jestelmä voi olla demokraattinen.

Tuulivoimalle pitäisi lausun­non mukaan esit­tää enem­män aluei­ta. On se kum­ma, kun Sak­sas­sa ja Tankas­sa tuulivoimaa voidaan rak­en­taa asu­tuk­sen läheisyy­teen ja meil­lä vaa­di­taan kah­den kilo­metrin etäisyys asutukseen.

Liito-oravien suo­jelu tulisi ratkaista maakun­takaa­van tasol­la. Tämä var­maankin tarkoit­taa, että merk­itään alueet, joil­la liito-oravien elämä halu­taan tehdä mah­dol­lisek­si. Jotain­han tälle pitäisi tehdä, kos­ka laji on joko run­sas­tunut huo­mat­tavasti tai siitä on saatu uusia tieto­ja. Tiukimpi­en tulk­in­to­jen mukaan koko Etelä-Suo­mi pitäisi koh­ta aset­taa raken­nuskiel­toon liito-ora­van suojelemiseksi.

Maakun­takaa­van mukaan oikeas­t­aan kaik­ki virk­istyk­seen sovel­tu­vat alueet pitäisi vara­ta virk­istyk­seen. Tämä on vähän han­kala sovit­taa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa. Virk­istysalueista ja merk­in­tö­jen luon­teesta on lausun­nos­sa pitkät tar­i­nat. Yleis­es­ti merkin­nöistä toiv­otaan strate­gisem­pia eikä aivan metrilleen rajaavia. Joitakin merk­in­töjä kuten Malmin eteläpuolel­la ole­vaa, esitetään vähän siir­ret­täväk­si. Melkin saarelle toiv­otaan mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa merelli­nen kaupungi­nosa. (Haa, ainakin yksi auto­ton kaupungi­nosa siis tulos­sa!) Nur­mi­jär­ven­tien bule­vardis­oin­nille halu­taan antaa mah­dol­lisu­us (vie siivun keskus­puis­tos­ta). Var­tiosaa­reen ja Ram­sin­niemeen halu­taan mah­dol­lisu­ut­ta rakentamiseen.

Myl­ly­matkantie 6:n tiivistyskaava

Tämä pan­ti­in pöy­dälle ajatuk­sel­la, että nos­te­taan tehokku­us 1,5:een. Virkamiehet sanoi­vat, että ei onnis­tu, kos­ka pysäköin­ti tulisi liian kalli­ik­si, ja tänne piti tul­la kohtu­uhin­taista rak­en­tamista. Tätä on vähän han­kala hyväksyä. Tiivistämi­nen on kaupun­gin kannal­ta niin edullistä, että kan­nat­taisi oikeas­t­aan mak­saa tuo pysäköimi­nen kaupun­gin kas­sas­ta, jos ker­ran on niin vält­tämätön­tä lait­taa paljon pysäköin­tipaikko­ja metroase­man läheisyy­dessä oleville ton­teille. Tämä taas tietysti rikkoisi peri­aat­teen kus­tan­nusten jakamis­es­ta val­tion ja kun­nan kesken sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa. Parem­pi siis kaataa maito maa­han, kun ei pystytä sopi­maan sen jakamisesta.

Toinenkin perustelu virkamiehillä oli: tiivistämi­nen on vaikea­ta ilman, että pure­taan ole­mas­sa ole­via talo­ja. Tämä on perustelu­na parem­pi, jopa ratkaiseva.

Jätkäsaa­reen kak­si täysikokoista urheilukenttää

Tal­ven ajak­si toinen voidaan kat­taa ja tois­es­ta tehdä teko­jäära­ta. Jos tuol­la pelataan jalka­pal­loa, myötä­tu­uleen pelaaval­la joukkueel­la on huo­mat­ta­va etu puolel­laan. Ylim­i­toi­tus? Suomes­sa on paljon 15 000 asukkaan kun­tia, jois­sa on peräti kolme urheilukenttää.

Kru­unuvuoren ase­makaa­van luonnos

Suurin osa Kru­unuvuores­ta jätetään virk­istysalueek­si ja alueel­la ole­va lampi ympäristöi­neen merk­itään luon­non­suo­jelumerkin­näl­lä. Tämän alueen kaavoituk­ses­ta on vuorineu­vos Aarnin per­he käynyt tap­pi­on pää­tyneen tais­telun kaupun­gin kanssa vaa­tien nyt viher­alueek­si merk­i­tyn alueen ottamista tas­a­puolisu­u­den nimis­sä asuinalueek­si. KHO aset­tui kiis­tas­sa kaupun­gin kan­nalle. Nyt ratikkasil­lan kupeeseen tulee pieni, 1600 asukkaan ker­rostalo­val­tainen alue. Lisäk­si kauem­pana on pieni omako­tialue, jol­la var­maankin on oma historiansa.

Vähän ihme­tyt­ti pääkadun epäka­tu­mainen, lähiömäi­nen yleisilme.

Tästä var­maankin kat­so­taan esit­te­ly ja mietitään sitten.

 

 

 

43 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.2.2015”

  1. Jep, jep, ei tule yllä­tyk­senä, että esi­tyk­sessä lausun­nok­senne Uuden­maan 4. vai­he­maakun­takaavas­ta ehdote­taan mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa Var­tiosaa­reen ja Ramsinniemeen.

    Ihmettelinkin jo maakun­takaaval­u­on­nok­seen tutustues­sani, että Uuden­maan liit­to oli sen­tään ymmärtänyt säi­lyt­tää Ram­sin­niemen virk­istysalue­merkin­nän ja merk­itä Var­tiosaarenkin val­takun­nal­lis­es­ti arvokkaak­si raken­netuk­si ympäristök­si, vaik­ka kaaval­u­on­nok­sen esit­te­lyti­laisu­udessa tuli selväk­si, että mon­es­sa (mm. Malmin lentoase­ma) liit­to oli tarkkaan seu­ran­nut Helsin­gin askelmerkke­jä. Toki arvasin, että Helsin­gin kaupun­ki pyrkii vaikut­ta­maan näi­hinkin liiton jonk­i­nasteisi­in yri­tyk­si­in säi­lyt­tää maakun­takaavoituk­sen ohjaa­va rooli.

    Ei ker­ro hyvää lau­takun­nas­ta, jos se täl­laista läh­tee lausumaan. Ja varsinkaan ei ker­ro hyvää maakun­tali­itos­ta, jos se antaa yleiskaaval­u­on­nok­sen huonoimpi­en osien ohja­ta maakun­takaavoitus­ta ja pää­tyy kaupun­gin vaa­timuk­ses­ta muut­ta­maan Ram­sin­niemen ja Var­tiosaaren merkintöjä.

    Vastaa

  2. Kru­unuvuoren­ran­ta on surulli­nen kap­pale Helsin­gin kehit­tämistä tai parem­min kehit­tämät­tömyytä. Kaik­ki havain­neku­vat, jot­ka olen alueelta näh­nyt, ovat surkeita. 

    Puis­torak­en­tamista voidaan pitää jopa täy­del­lisenä kuse­tuk­se­na. Puis­tot tehdään muiden maille ja espoolaiseen tapaan var­maan raken­netaan heti kun maa on saatu hal­val­la kaupun­gin omis­tuk­seen. Olen yhä sitä mieltä, ettei kun­nil­la saa olla maan­omis­tu­soikeut­ta. Etur­i­s­tiri­ita nykyjär­jestelmässä on liian suuri.

    Alueesta olisi pitänyt tehdä jotain. Joko pien­taloalue tai kaupunkia, mut­ta nyt se on syn­tymässä iso seka­sotku peri­aat­teel­la, jokaiselle puolueelle jotain.

    Vastaa

  3. Jalka­pal­los­sa pelataan kak­si puo­li­aikaa. Joukkueet vai­h­ta­vat kent­täpuoliskoa välis­sä. Näin on nokke­lasti elim­i­noitu kaavoit­ta­jan vaiku­tus pelin lopputuloksesta.

    Vastaa

  4. Eikö jalka­pal­los­sa yleen­sä huole­hdi­ta olo­suhtei­den tas­a­puolisu­ud­es­ta, esimerkik­si tuulen ja auringon häikäisyn osalta siten, että jär­jestetään peli­a­jan puo­livälis­sä eri suun­ti­in hyökkäävien/puolustavien joukkuei­den puolten vaihto?

    Olisiko tuulelle alt­ti­ista sijain­nista ener­giat­aloudel­lista hyö­tyä avoimelle teko­jääradalle? (Miten avoin se on?) Talvel­la ja kevääl­lä mereltä puhal­ta­va kylmän­vi­ileä tuuli voisi aut­taa säästämään ken­tän jäähdy­tyskus­tan­nuk­sis­sa, vai miten asia lie­nee? (Pitäisi var­maan tehdä asi­aa koske­vat laskelmat)

    Minne varas­toidaan tal­ven ajak­si Jätkäsaaren kaikkien (tule­vien) uusien asukkaiden veneet? Jos joka viiden­nel­lä on vene, riit­tääkö 3000 uut­ta venei­den talvisäi­ly­ty­s­paikkaa? Paljonko ener­giaa on tarkoi­tus käyt­tää niiden venei­den saamisek­si talvisille sijoilleen?

    Vastaa

    1. Olen tietoinen jalka­pal­lon sään­nöistä. Olet­taen, että tuuli ei muu­tu, saamme nähdä ottelui­ta, jos­sa tilanne on puo­li­a­jal­la 10–0 ja lop­putu­los 10–11. Tämän nyt ei pitänyt olla tuos­sa kaavas­sa olen­naisin asia, lähin­nä tarkoitet­tu vitsiksi.

      Vastaa

  5. “Maakun­takaa­van mukaan oikeas­t­aan kaik­ki virk­istyk­seen sovel­tu­vat alueet pitäisi vara­ta virk­istyk­seen. Tämä on vähän han­kala sovit­taa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa.”

    Jos tulee 600.000 uut­ta asukas­ta, niin eikö virk­istysaluei­ta tarvi­ta mielu­um­min lisää kuin vähemmän?

    Vastaa

  7. Tuulivoimaa ei pidä lisätä enää yhtään.

    Oras Tynkky­sen tuuleen­huutelu on kallista. Oikeasti.
    http://www.vihreat.fi/blogit/oras-tynkkynen/kallis-tuulivoima-saastaa-rahaa

    Ei säästä rahaa, eikä ympäristöä.

    “Tuulivoima ei suinkaan syr­jäytä kallein­ta sähköä vaan se syr­jäyt­tää halvim­man sähkön, joka päin­vas­toin lisää sähkön hin­taa. Suomes­sa tuulivoiman säätövoima on vesivoima, jol­loin se syr­jäyt­tää halvem­man vesivoiman. Samal­la voidaan tode­ta, että yhtään ain­oa­ta gram­maa eivät CO2-päästöt vähene.

    Kun tuulee, vesivoimalois­sa laite­taan patoluukku­ja pienem­mälle eikä ain­oatakaan hiilivoimalaa sul­je­ta. Vihreä sähkö kor­vaa siis vihreän sähkön.

    Kun tuulivoimaa raken­netaan lisää, joudu­taan säätövoimaakin rak­en­ta­maan lisää. Vesivoiman lisärak­en­t­a­mi­nen ei Suomes­sa enää ole mah­dol­lista, jon­ka vuok­si säätövoiman lisä­tarve täy­tyy rak­en­taa hiili- tai kaa­su­voimaloista. Tulivoiman lisärak­en­tamisen myötä joudu­taan Suomes­sakin rak­en­ta­maan siis lisää fos­si­ilista sähkövoimaa, kuten Sak­sas­sa ja Tan­skas­sa on täy­tynyt tehdä. Forssaan on jo yksi 300 MW kaa­su­tur­bi­ini­laitos rakennettu.

    Sak­san tuulivoima on hal­ven­tanut välil­lä naa­puri­maid­en sähkön hin­taa. Kun tuulee kovasti, ei tuulimyl­lyjä pysäytetä, vaik­ka sähköä tuote­taan yli maan tarpeen. Jot­ta verkot eivät kaa­tu­isi, myy Sak­sa ylimääräistä tuulisähköä naa­puri­mai­hin alen­net­tuun hin­taan tai antaa jopa ilmaisek­si tai joskus on jopa mak­sanut siitä, että joku huolii tämän sekun­dasähkön. Myös Tan­s­ka joutuu ajoit­tain myymään ylimääräisen tuulisähkön­sä negati­iviseen hin­taan Norjaan.

    Sähkön markki­nahin­ta on pääasi­as­sa hal­ven­tunut sen vuok­si, että öljyn ja kivi­hi­ilen hin­ta on laskenut. USA on ottanut käyt­töön­sä run­saat liuskekaa­su­varan­ton­sa ja dump­paa hal­paa kivi­hi­iltä Eurooppaan.”

    Vastaa

    1. jan­imh
      Luepa nyt huolel­la viestisi

      Tuulivoima ei suinkaan syr­jäytä kallein­ta sähköä vaan se syr­jäyt­tää halvim­man sähkön, joka päin­vas­toin lisää sähkön hintaa. 

      Mik­si ajo­järjestyk­sessä joku pitäisi kalli­in voimalan käytnnis­sä ja sulk­isi hal­van? Lisäk­si sähkön hin­ta ei määräy­dy keskimäräisen hin­nan vaan kalleim­man käyn­nis­sä ole­van voimalan mar­gin­aal­i­hin­nan mukaan. Tio vesivoimaes­imerkkisi (säätövoima) oli sikäli hölmö, että jos noin tehdään, tarkoituk­sen aon vain säästää sitä vet­tä käytet­täväk­si sil­loin, kun sähkön hin­ta on korkeampi.

      Vastaa

  8. “Maakun­takaa­van mukaan oikeas­t­aan kaik­ki virk­istyk­seen sovel­tu­vat alueet pitäisi vara­ta virk­istyk­seen. Tämä on vähän han­kala sovit­taa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa.”

    Mitä tahansa on han­kala sovit­taa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa. Yleiskaa­van ylim­i­toite­tut väestö­tavoit­teet olisi syytä tarkistaa.

    Vastaa

  9. Jätkäsaaren liikun­ta­puis­ton rak­en­tami­saikataulu mieti­tyt­tää. Onko tosi­aan niin, että muu­ta­man jalka­pal­lo­ken­tän ja pukuhuonei­den rak­en­tamiseen pitää vara­ta aikaa yhdek­sän vuotta?

    Vastaa

  10. HJK kun otti Pal­lo­kent­tä 7:n hoitoon­sa, niin kaupun­gin bud­jetista vapau­tui Jätkäsaaren kent­ti­in rahaa. Ylivoimais­es­ti har­raste­tu­in laji ansait­see panos­tuk­sia myös kaupun­gin puolelta lisää. Tekonur­mia voi myös käyt­tää 24h/vrk mon­ta vuot­ta uusi­mat­ta ainakin treenikäytössä, jos niitä ei pilaa tekemäl­lä niistä jäära­to­ja talvek­si! Pulaa on treeniken­tistä futik­seen, joten joku ruset­tiluis­telu­jää ei vas­taa kysyn­tään ja pilaa sen tekonur­men. Voisi kaupun­ki myös vih­doin hoitaa omis­ta­mansa Son­era Sta­dion­in asial­liseen kun­toon nykyis­es­tä sade- ja tuulitunnelista.

    Vastaa

  11. Kari N:
    “Maakun­takaa­van mukaan oikeas­t­aan kaik­ki virk­istyk­seen sovel­tu­vat alueet pitäisi vara­ta virk­istyk­seen. Tämä on vähän han­kala sovit­taa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa.”

    Jos tulee 600.000 uut­ta asukas­ta, niin eikö virk­istysaluei­ta tarvi­ta mielu­um­min lisää kuin vähemmän? 

    Peri­aat­teessa näin, käytän­nössä pitää miet­tiä, minkälaisia arvo­ja virk­istyskäytössä tavoitellaan.

    Esimerkik­si aarniomet­sä on oikein hyvää virk­istysaluet­ta, mut­ta sen arvo virk­istyskäytössä vähe­nee radikaal­isti heti jos siel­lä on enem­män kuin yksi ihmi­nen pari­akym­men­tä hehtaaria kohden (=virk­istysar­vo perus­tuu luon­non rauhaan). Vaikka­pa pal­lo­ken­tän virk­istysar­vo päin­vas­toin kas­vaa kun ken­täl­lä on enem­män pelaa­jia (=yksin on ikävä pelata)

    Varsin merkit­tävä osa pääkaupunkiseudun “virk­istysalueesta” on eri­laista ryteikköä, joka ei ole virk­istysar­voltaan eikä varsinkaan käyt­töas­teeltaan kovinkaan kummoista

    Vastaa

  12. Kaiken voisi sum­ma­ta niin, että pitää tehdä val­in­to­ja. Asuinalueil­la on hyvä jät­tää tilaa elämiselle ja luon­nolle muuten tulok­se­na on kivikylä. Ei mikään elävä, lapset, nuoret, taval­liset ja eri­laiset ihmiset halua asua täy­teen raken­ne­tuis­sa getois­sa; niistähän jen­gi halu­aa pois. Sta­di on ollut väljä ja vihreä: tääl­lä on voin­ut hen­git­tää ja sel­l­ainen mes­tan arvo kas­vaa koko ajan. Sik­si on niitä aluei­ta, joista tykätään. Rak­en­takaa kaik­ki paikat ja ran­nat täy­teen, niin lumo on kadon­nut eikä sitä enää takaisin saa.

    Vastaa

  13. Var­tiosaaren ja Ram­sin­niemen ran­nat pitää jät­tää rak­en­ta­mat­ta. Helsin­ki tarvit­see vielä rak­en­ta­mat­tomat merenrantansa.

    Vastaa

  14. jan­imh:
    Tuulivoimaa ei pidä lisätä enää yhtään.

    Oras Tynkky­sen tuuleen­huutelu on kallista. Oikeasti. 

    Höpö höpö. Tuulivoima alen­taa Suomen sähkön alue­hin­taa enem­män kuin tuet maksavat:

    http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/energiakolmio-tuulivoima-laskee-sahkon-hintaa-tukia-enemman/689963/

    Tuulivoima on nyt myös kus­tan­nuste­hokkain tapa toteut­taa Suomen uusi­u­tu­van ener­gian tavoit­teet. Vesivoimaa ei voi lisätä, puun polt­to on ris­tiri­idas­sa met­sä­talouden kanssa (ja kan­to­jen polt­to vapaut­taa vain lisää päästöjä) ja biokaa­su­ja tulee kuin kär­päseltä pierua.

    Var­avoimaa raken­netaan lisää uuden ydin­reak­torin vuok­si (jol­la on muuten men­nyt jo ihan muu­ta­ma vuosi ylimääräistä rakentuessa).

    Vastaa

  15. teekkari:
    Esimerkik­si aarniomet­sä on oikein hyvää virk­istysaluet­ta, mut­ta sen arvo virk­istyskäytössä vähe­nee radikaal­isti heti jos siel­lä on enem­män kuin yksi ihmi­nen pari­akym­men­tä hehtaaria kohden (=virk­istysar­vo perus­tuu luon­non rauhaan). Vaikka­pa pal­lo­ken­tän virk­istysar­vo päin­vas­toin kas­vaa kun ken­täl­lä on enem­män pelaa­jia (=yksin on ikävä pelata)

    Varsin merkit­tävä osa pääkaupunkiseudun “virk­istysalueesta” on eri­laista ryteikköä, joka ei ole virk­istysar­voltaan eikä varsinkaan käyt­töas­teeltaan kovinkaan kummoista 

    Näin on, jos hyväksyy esi­tyk­sesi perus­teet. Min­un mielikaupungis­sani on myös vil­liä luon­toa, pen­sai­ta, pöheikköjä, siile­jä, sam­makoi­ta jne Nautin kevään vihreästä puhkeamis­es­ta ja syksyn värilois­tos­ta. Keskus­puis­tossa muut ihmiset eivät häir­itse, eivät edes sil­loin kun siel­lä vielä oli asun­not­tomien majo­ja. Kovasti en osaa naut­tia Espan­puis­ton rivei­hin istute­tu­ista puista ja höylä­ty­istä nur­mikoista. Jos met­sässä saa olla vain yksi ihmi­nen, ei kaupungis­sa sit­ten saa olla met­sää lainkaan. Melko kylmää.

    Vastaa

  16. Kuka arvon keskustelijoista ja myös Lau­takunnnan Korkeastii Arvoste­tu­ista Jäsenistä on käynyt kävelemässä Kru­unuvuoren metsäalueella?

    Vastaa

  17. Mallia Kru­unuvuoren rak­en­tamiseen tulisi ottaa vas­tarannal­ta, Kru­unuhaas­ta. Ehdotet­tu met­sälähiö (kort­telite­hokku­us 1.2)on karmeaa maan tuh­laus­ta. Eikö KSV:ssa olla sisäis­tet­ty sil­lan tuo­maa boos­t­ia saavutet­tavu­u­teen? Ollaan 15 min­uutin ratikka­matkan päässä Kai­vokadul­ta. Tämä tilaisu­us ei tule toistumaan!
    http://www.sarela.fi/wp-content/uploads/2013/09/Kruunuvuorenranta-joukkoliikenne-kartta.004.jpg

    Vastaa

  18. Se Kru­unuvuoren sil­lanko­r­van kaaval­u­on­nos näyt­tää kyl­lä tosi alim­i­toite­tul­ta, ja miten sitä sit­ten tiivistäisi jälkikä­teen? Maise­masy­istä, selostuk­sen mukaan, on jätet­ty kaik­ki varsin mata­lak­si, mut­ta sekään ei selitä nelik­er­roksis­ten kort­telien (viisikul­mioiden) keskel­lä ole­via 2‑kerroksisia kort­telei­ta. Ei muutenkaan yksinker­tais­es­ti vaiku­ta kan­takaupunki­maiselta, vaik­ka tehtäisi­in osa taloista “paikallaan muu­ra­tus­ta tiilestä”. Epäillen suh­taudun myös näi­hin maisemape­rusteisi­in: ei saa nous­ta kallion laen yli. Raken­na siinä uut­ta kaupunkia, kun se pitää piilot­taa rantakallion koloon. Mut­ta sama se, paran­taa (kaupunki­mais­taa) voisi vaikkei korottaisikaan.

    Ja jos tehdään town­house­ja spo­rakisko­jen var­teen, niin siel­lä näk­isi mielel­lään vil­liäkin arkkite­hton­ista mon­imuo­toisu­ut­ta, jon­ka mit­takaa­va mah­dol­lis­taa ja joka juuri tekee town­house-kadus­ta (ja sitä kaut­ta mah­dol­lis­es­ti uud­es­ta kaupungi­nosas­ta) mielenkiintoisen.

    Tämä tilaisu­us ei tule tois­tu­maan – juuri niin.

    Vastaa

  19. Eikös se metoropoli­hallinto menisi näp­pärästi sinne maakun­ta­hallintoon sotenkin mukana? Siis jonkin­laise­na osajoukkona tietenkin mut­ta kai sen voisi sinne järkevästikin järjestää?

    Vastaa

  20. Jade: Mallia Kru­unuvuoren rak­en­tamiseen tulisi ottaa vas­tarannal­ta, Kru­unuhaas­ta. Ehdotet­tu met­sälähiö (kort­telite­hokku­us 1.2)on karmeaa maan tuh­laus­ta. Eikö KSV:ssa olla sisäis­tet­ty sil­lan tuo­maa boos­t­ia saavutet­tavu­u­teen? Ollaan 15 min­uutin ratikka­matkan päässä Kai­vokadul­ta. Tämä tilaisu­us ei tule toistumaan!
    http://www.sarela.fi/wp-content/uploads/2013/09/Kruunuvuorenranta-joukkoliikenne-kartta.004.jpg

    Hyvä point­ti.

    Menee asi­as­ta hie­man ohi, mut­ta tah­toisin kuitenkin huo­maut­taa, että Pasi­la on lähi­ju­nal­la viiden min­uutin päässä Rautatiease­mas­ta eli jonkin ver­ran johtaa tuo kuva harhaan..

    Vastaa

  21. jan­imh: Tuulivoimaa ei pidä lisätä enää yhtään.
    Oras Tynkky­sen tuuleen­huutelu on kallista. Oikeasti.
    http://www.vihreat.fi/blogit/oras-tynkkynen/kallis-tuulivoima-saastaa-rahaa
    Ei säästä rahaa, eikä ympäristöä

    Kum­malli­nen juttu.

    Kiina rak­en­si 21GW lisää tuulivoimaan 2014. http://spectrum.ieee.org/energywise/energy/renewables/china-dominates-but-us-wind-energy-market-rebounds

    Turk­ki meinaa rak­en­taa 20GW tuulivoimaa 8 vuodessa (käyt­töaste 25%) eli kat­ta­maan noin 12% http://www.windpowermonthly.com/article/1335068/analysis-turkey-outlines-ambitious-wind-target sähköntarpeesta. 

    Sak­sas­sa talous kasvoi mut­ta CO2-päästöt vähenivät viime vuon­na. Osin tuulivoiman vuok­si. http://www.dw.de/renewables-help-cut-german-co2-emissions/a‑18176835

    Taskan sähköstä 39% tulee tuulivoimas­ta: http://www.windpowermonthly.com/article/1330530/europe-european-wind-energy-data-proves-positive

    ja Bri­tan­ni­as­sakin tuules­ta tuli viime kuus­sa 14% sähköstä. 

    Että on se kum­ma kun kaikkial­la muual­la tuules­ta saa paljon ener­giaa ja kaikkial­la investoidaan hur­jasti tuulivoimaan, mut­ta Suomes­sa se ei vaan mil­lään kan­nat­taisi. Joko kaik­ki muut ovat tyh­miä ja hui­jaa­vat tai sit­ten toisinpäin.

    Vastaa

  22. Jätkäsaaren puss­in­perään ei ole mitään järkeä rak­en­taa teko­jäärataa. Paljon parem­pi paik­ka olisi Johan­nek­sen kent­tä, mut­ta kun sille ei museovi­ras­to ilmeis­es­ti myön­nä lupaa, niin Tehtaan­puis­ton kent­tä on hyvä vai­h­toe­hto sekin. Tai Kaisanie­mi, mut­ta se alkaa olla jo aika lähel­lä Bragua, samat­en Väiski.

    Toinen teko­jää kan­takaupunki­in jokat­a­pauk­ses­sa tarvit­taisi­in. Bragu on esim. tänä iltana taas niin tukos­sa, että siel­lä on vaar­al­lista pela­ta, kun puolen jalka­pal­lo­ken­tän kokoisel­la alueel­la on parhaim­mil­laan kymme­nenkun­ta peliä samaan aikaan käynnissä.

    Vastaa

  23. anonyy­mi: Hyvä pointti.

    Menee asi­as­ta hie­man ohi, mut­ta tah­toisin kuitenkin huo­maut­taa, että Pasi­la on lähi­ju­nal­la viiden min­uutin päässä Rautatiease­mas­ta eli jonkin ver­ran johtaa tuo kuva harhaan..

    Alku­peräisessä yhtey­dessään tuo kart­ta esit­tää spo­ray­hteyk­siä sil­taa pitkin Kru­unuvuores­ta län­teen eli tässä tapauk­ses­sa Pasi­laan, ajatuk­se­na se että Pasi­la ja Kru­unuvuori oli­si­vat mah­dol­lisen uuden raiti­olin­jan päätease­mat. Eli se esit­tää Itä-Helsin­gin lin­jo­ja ja vai­h­do­ton­ta spo­ray­hteyt­tä Pasi­laan, ja sik­si kai siihen ei ole piir­ret­ty junayhteyttä.

    Vastaa

  24. Kun­han liikun­tavi­ras­ton, tai mikä taho liikun­tak­ent­tiä hallinnoikin, tulok­seen las­ke­taan kulu­na n. 50 euroa/tunti 14 tun­tia vuorokaudessa (ken­tän mah­dolli­nen käyt­töai­ka), joka päivä (4 % tuot­to-odotus 1000e/m2 maan arvolle). Alka­isi näkyä miten paljon yhteiskun­nan varo­ja törsätään urheilun nimis­sä. Vai­h­toe­htona sal­lit­takoon käyt­tää 500 hen­gen menetet­tyjä kunnallisverotuottoja. 😉

    Vastaa

  25. hukkaan meni:
    Kun­han liikun­tavi­ras­ton, tai mikä taho liikun­tak­ent­tiä hallinnoikin, tulok­seen las­ke­taan kulu­na n. 50 euroa/tunti 14 tun­tia vuorokaudessa (ken­tän mah­dolli­nen käyt­töai­ka), joka päivä (4 % tuot­to-odotus 1000e/m2 maan arvolle)… 

    Kuten sanoin, kun­nil­ta pitää pois­taa oikeus omis­taa maa­ta pois­luet­tuna pieni kun­nan­ta­lo, koulut, puis­tot, ure­hiluken­tät ja teknisen toimen varikot. Kun­ta on nyky­lain­säädän­nöl­lä kiin­teistökeinot­teli­ja, mihin tuo nim­imerkin “hukkaan meni“kin ajatuk­sen juok­su viit­taa. Se vie kun­nan huomion oleel­lis­es­ta, eli perus­palvelu­iden tuottamisesta.

    Joku sanoo, että lis­tani ei ole täy­delli­nen, kos­ka siitä puut­tuu mm. ter­veyskeskus, päiväkoti ja van­hainkoti sekä sitä ja tätä. Lista on mielestäni melko täy­delli­nen. Van­hainkodin osalta voisin käy­dä keskustelua sen lisäämis­es­tä listalle, mut­ta onko se kaik­ki muu oikeasti peruspalvelua?

    Vastaa

  26. j‑lu: Paljon parem­pi paik­ka olisi Johan­nek­sen kent­tä, mut­ta kun sille ei museovi­ras­to ilmeis­es­ti myön­nä lupaa 

    Onko syynä se, että jäähdy­tyskont­ti on ruma? Olen samaa mieltä, mut­ta kai sen silti voisi jotenkin naamioi­da ympäröivään arkkite­htu­uri­in sopi­val­la taval­la, jot­ta kent­tä saataisi­in kun­nol­la hyödynnettyä?

    Vastaa

  27. Jätkäsaa­reen kak­si täysikokoista urheilukenttää

    On muis­tet­ta­va fak­ta, joka ei ole vielä auen­nut kovinkaan monelle.

    Urheilukent­tärak­en­t­a­mi­nen palvelee hyvin pien­tä mar­gin­aali­porukkaa Suomes­sa. Se lisäk­si tukee urheilu­bisnestä , tuot­ta­mal­la sen har­joit­tamiseen infra­struk­tu­urin yhteiskun­nan varoil­la. Samoin kyseiset urheilulaitokset/alueet mah­dol­lis­ta­vat junio­r­i­urheilun, joka taas on hyvin pienen nuori­son osan har­ras­tus­ta. Nämä jun­nurheil­jat taasen muo­dosta­vat poh­jan tule­valle urheilu- / markkinointibisnekselle.

    Se mitä todel­la tarvi­taan on : skeit­ti­park­it, fris­bee­gol­fra­dat, BMX‑, temp­pupyöräi­lyra­dat, park­our-alueet, kiipeil­y­seinät. Näistä sovel­tuvin osin myös sisäver­siot.( tyhjien teol­lisu­ushal­lien muuuntaminen)

    Yleisurheilu­un ja ulkopal­loilu­un tarvi­taan koulu­jen pihoi­hin tekonur­mi­moni­toimiken­tät ja päällystet­ty juok­su-/ vauhdinot­tora­ta alas­tu­lopaikkoi­neen, korkeushyp­py­paik­ka, heit­torin­ki — ja se on siinä, eikä mak­sa paljon tai vie tilaa liikaa.

    Busi­nesurheilupy­hätöt ovat sit­ten eri asia kuin kansalais­ten liikuntapaikat. 

    Ps. ja sit­ten vielä hyvät kevyen liiken­teen alu­s­tat ja verkosto.

    Vastaa

  28. hukkaan meni: ken­tän mah­dolli­nen käyttöaika)

    Urheilukent­tien käyt­töai­ka on todel­la lyhyt. Vuo­den mit­taan yu-ken­til­lä on yksi suurem­pi (alueelli­nen) kisa ja muu­ta­ma hip­poikäkausik­il­pailu: Nämä jälkim­mäisen kaltaiset voitaisi­in pitää koulu­jen har­joi­tus­pi­hoil­la . Niil­lä olisi myöskin parkkipaikat valmi­ina , urheiluken­tille pitää vara­ta ko. alueet erikseen.

    Pal­loilu­la­jien har­joit­telu­un ja pelei­hin tarvi­taan kent­tiä huhtiku­ul­ta lokaku­un puoleen­väli­in. Kesäl­lä on n. kuukau­den tauko. Arkipäiv­inä pal­loilu ja yu-ken­tät ovat 100 pros­ent­tis­es­ti tyhjiä.

    Koulu­jen lukukausien aikana kent­tiä käytetään liikun­tatun­tien pitoon , tosin yhä vähem­mässä määrin. Edelleenkin kouluille riit­täi­sivät har­joi­tuskent­täolo­suh­teet piha-alueilla.

    Vastaa

  29. ODE: “Melkin saarelle toiv­otaan mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa merelli­nen kaupungi­nosa. (Haa, ainakin yksi auto­ton kaupungi­nosa siis tulossa!)”

    Mis­sä noin san­o­taan? Melkkiä ei maini­ta Neloskaa­van kaaval­u­on­nok­ses­sa sanal­lakaan… Mä halu­aisin kanssa sen Päät­täjille laa­di­tun ver­sion luettavaksi.

    Mut­ta siis eikö Melkin (ja Val­lisaaren) sijaan olisi paljon järkeväm­pää duu­na­ta auto­ton kaupungi­nosa Villinki­in, vaikka­pa wan­haan tyyli­in raken­net­tuna (esim. sokkeloisia kapei­ta kujia jot­ka toimi­vat samal­la tuulimuureina)?

    Ei tarvit­sisi duu­na­ta kuin kak­si lyhyt­tä kevyen liiken­teen sil­taa (yksi 30 metri­nen ja yksi 40 metri­nen) Laa­jasa­losta ilman, että tarvit­sisi upot­taa ikuis­es­ti mas­sia laut­tay­htey­den järjestämiseen.

    Villin­ki tar­joaisi Melkkiä paljon suurem­man asu­tus­po­ten­ti­aalin. Villingis­sähän on lisäk­si ollut asu­tus­ta “aina”. Melkissä käsit­tääk­seni ei (mitä nyt jotain kapi­aisia käynyt välil­lä kiviä potki­mas­sa huvin ja hyö­dyn vuok­si). Joten asu­tushis­to­ri­al­lis­es­tikin sopisi parem­min uhrat­tavak­si rak­en­tamisen alttarille.

    Parhaim­mil­laan Villingistä olisi mah­dol­lisu­us duu­na­ta suo­ma­lainen nykyver­sio Tallinnan van­has­ta kaupungista. Toki rak­en­taen maan­pin­nan­muo­to­ja kunnioittaen.

    Eikä kan­nat­taisi mielum­min pyrk­iä rauhoit­ta­maan saaret joi­hin ei kohdis­tu ns. luon­nol­lista rakentamispainetta?

    Var­tiosaari on upea paik­ka, mut­ta ainakin itse funtsin, että ehkä noi 40 000+ vuosaare­laista voisi hyvinkin ansai­ta nyky­istä suorem­man yhtey­den keskus­taan tulevaisuudessa.

    Var­tiosaarenkin voisi suun­nitel­la autot­tomak­si ja sil­tay­htey­det voisi toteut­taa aluk­si vain kevyelle liiken­teelle. Ehkäpä insinööri saat­taisi osa­ta hyvinkin jät­tää varauk­sen ratikkay­htey­delle mikäli sel­l­aista tule­vaisu­udessa tahdottaisiin?

    Täy­tyy alkaa pistää kova kovaa vas­ten. To get some­thing you got to first give something…

    Pis­tetään Melkin ja Val­lisaaren rak­en­tamiskiel­lon ehdok­si autot­toman asuinalueen rak­en­tamisen aloit­ta­mi­nen Var­tiosaa­res­sa ja Villingissä.

    Sit­ten on vielä tuon ison Ässän kohtalo…

    Nato­jäsenyy­den hakemisen ehdok­si pitäisi lait­taa San­ta­hami­nen rak­en­t­a­mi­nen, Kru­unuvuoren kaavoit­ta­mi­nen kokon­aan uusik­si sekä metron kaivaut­ta­mi­nen saarirink­inä man­tereelta man­tereelle (yksi noista tun­neleis­ta­han on jo kaivettu).

    Ruh­je on pelkkä hidaste, ei este. Luotan insinööritaitoon.

    Vastaa

  30. ODE: “Nur­mi­jär­ven­tien bule­vardis­oin­nille halu­taan antaa mah­dol­lisu­us (vie siivun keskuspuistosta).”

    Sivistäisikö joku tyhymää joka ei tiedä, että mis­tä tässä nyt oikein puhutaan…?

    ***

    Jonkun Kes­ki-Uuden­maan poikit­taisy­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen pitäisi raaka­ta things-to-do ‑listal­ta heti ensimmäiseksi.

    Skut­sis­sa asumisen hin­tana pitääkin tai ainakin pitäisi olla se, että sivistyk­sen pari­in siir­tymiseen nyt vaan joutuu käyt­tämään jonkin ver­ran, ehkä suh­teel­lisen paljonkin, aikaa. You can’t have all. Too f–king bad.

    Eli nur­mi­järveläiset saa­vat luvan jatkos­sakin tur­va­ta Hämeen­lin­nan väylään. Vai­h­toe­htois­es­ti muut­takoot lähem­mäs nyky­istä tai tule­vaisu­udessa rehellis­es­ti kuviteltavis­sa ole­vaa kaupunki­raken­net­ta mikäli kaipaa­vat lyhyem­piä duu­ni­matko­ja ja/tai kat­tavampia palveluja.

    Näin se hom­ma ete­nee. Mot­tona pitäisi olla, että: “Mitäs läksit.”

    ***

    Kan­natet­ta­va aja­tus olisi suoris­taa rantarataa eli lin­ja­ta se kulke­maan Turun motaria myötäillen.

    Uusi juna-ase­ma vaan motar­ille Loh­jan ja Num­me­lan leikkaus­pis­teeseen, ja molem­mista pikaratikkakiskot kumpaankin keskustaan.

    Sit­ten noin aluk­si vaik­ka triplataan Num­me­lan asukas­määrä. Malmin ken­tänkin toimin­not voisi siirtää Nummelaan.

    Tavar­ali­iken­net­tä varten kan­nat­taa toki säi­lyt­tää nykyiset raiteet Han­koon. Kirkkon­um­mi-Han­ko väliä voisi alkaa suhail­la vain aamuisin ja iltaisin jol­lain keven­netyl­lä com­muter lät­tähat­tu­ju­nal­la. Ken mis­saa junan, menkööt bus­sil­la (tai ottakoot taksin alle). Your problem.

    Bonuk­se­na helsinkiläiset saisi­vat nopean raidey­htey­den Uuden­maan suurim­malle järvelle. Price­less. Järvi­hän meiltä puuttuu. 

    ***

    Kun meil­lä nyt ker­ta on län­nessä tuo Nuuk­sion kansal­lispuis­to (joka käytän­nössä jatkuu Luukin erä­maa-alueena) niin ei olisi ollenkaan kohtu­u­ton­ta, että Vihd­in­tie pikem­minkin down­grei­dat­taisi­in museotiek­si (ja nopeus las­ket­taisi­in johonkin 50–60 hujakoille).

    Hyvä esimerk­ki jenkkilän suunnal­ta on Natchez Trace Park­way. Ao. tietä voi ajaa eteen­päin pysähtymät­tä koskaan ris­teävän liiken­teen vuok­si. Myöskään rekkali­iken­teel­lä ei ole lupa ajaa ao. tiel­lä. Johonkin tuon tyyp­piseen ratkaisu­un pitäisi Vihd­in­tienkin suh­teen pyrkiä.

    Itsekin dig­gaan (tai ainakin dig­gaisin) autol­la ajelus­ta jos sitä vaan voisi jos­sain vielä tehdä kiireettömästi.

    Minus­ta matkan­teon pitäisi olla elimelli­nen osa koko reis­sua joka läh­tee jostain ja pää­tyy jon­nekin eikä vaan pakolli­nen paha, her­mo­ja kiristävää suorit­tamista hel­vetin mie­lenki­in­not­tomil­la ja muutenkin pen­seil­lä (semi)motareilla jois­sa urpot ohit­telee left and right kos­ka laske­vat tule­vansa per­ille määrän­päähän­sä epilep­tisel­lä kaa­haamisel­laan ken­ties jopa 5 min­u­ut­tia aikaisemmin.

    Kyl­lä itse paljon mielum­min annan bus­sikuskin ajel­la motar­it munkin puoles­ta. Onnibus­sis­sa­han voi data­ta pornoa samal­la kun matkan­teko edis­tyy. 5–10€ per suun­ta. What’s there not to love?

    Peo­ple are strange kuten Vis­ki-Jim jo aikoinaan eppäili.

    Vastaa

  31. Markku af Heurlin:
    Kuka arvon keskustelijoista ja myös Lau­takunnnan Korkeastii Arvoste­tu­ista Jäsenistä on käynyt kävelemässä Kru­unuvuoren metsäalueella?

    Olen käynyt. Mon­takin ker­taa. Var­maan moni muukin. Kuin­ka niin?

    Vastaa

  32. Urheilun (ja kult­tuurin) tukem­i­nen pitäisi lopet­taa vai­heit­tain kokon­aan. Kult­tuuri joka ei pysy tuke­mat­ta pystyssä joutaakin kuol­la pois.

    Urheilu tulee yhteiskun­nalle monin tavoin kalli­ik­si. Urheil­i­ja ei ter­vet­tä päivää näe vaan leikkaut­taa (ja uudelleen leikkaut­taa) ja kuntout­taa itseään hau­taan asti sekä akti­ivi­u­ran aikana että sen jäl­keen. Kan­nat­taako sel­l­ais­es­ta mak­saa? Vas­taan itse: ei kannata.

    Ylipäätään massin lop­u­ton syytämi­nen vain sil­lä perus­teel­la, että korkein­taan promille urheile­vista saat­taa tul­la kan­sain­välisen tason urheil­i­joik­si, ei mak­sa vaivaa. Sehän ei lop­pu viimein hyödytä ketään mui­ta kuin näitä muu­tamia onnekkaita.

    Ja huip­puam­mat­ti­laisethan muut­ta­vat kuitenkin pois maas­ta eli mak­sa­vat veron­sa jon­nekin muualle (jos nyt vero­ja ylipäätään viit­sivät mak­sel­la). Mik­si täl­laista toim­intaa kan­nat­taisi veron­mak­sajil­la maksatuttaa?

    Kuten tun­net­tua urheilu myös lisää epäter­vet­tä kil­pailu­men­tal­i­teet­tia joka hei­jas­tuu negati­ivis­es­ti koko ympäröivään yhteiskuntaan.

    Urheilu on korkeim­man luokan hedo­nis­mia joka ei tuo­ta maail­maan mitään pysyvää jälkipolville jaet­tavak­si (toisin kuin vaikka­pa musi­ik­ki, kuvataide ja kirjallisuus).

    Liikku­mi­nen­han ei mak­sa pen­nin jeniä eikä vaa­di minkään val­takun­nan suori­tu­s­paikko­jen rak­en­tamista alun alka­enkaan. Sen kuin vaan läh­tee met­tää tai kylille käp­päilemään. Ennen y‑sukupolvea pärköyriä kut­sut­ti­in ihan vaan kikkailuk­si. Sitä var­teen pidä var­ta vas­ten alkaa rak­en­ta­maan yhtään mitään.

    Jes­sus sentään.

    Vastaa

  33. Ounastelinkin, ettei muus­takaan voi olla kyse. Henk.koht. sitä mieltä, että Keskus­puis­to olisi hem­metisti mukavampi paik­ka viet­tää aikaa jos siel­lä ei tarvit­sisi kuun­nel­la jatku­vaa liiken­teen melua. Pret­ty much defeats the whole point.

    Bule­vardis­oin­ti var­masti lask­isi nopeuk­sia ja sitä kaut­ta vähen­täisi melu­vaiku­tus­ta Keskus­puis­toon päin ehkä oleel­lis­es­tikin, mut­ta näk­isin siitä huoli­mat­ta järkevänä, että Man­skun itäpuolelle raken­net­taisi­in myös ihan oikea melu­ai­ta. Eli hoikkien asun­to­jen muuri.

    Parem­pi nip­istää vähän pois kun sil­lä saadaan aikaisek­si parem­paa, enem­män met­sään kuu­lu­vaa, ään­i­maise­maa. Bonari sit­ten vielä lisää asukkai­ta keskus­taan ja oletet­tavasti Keskus­puis­tolle myös lisää niitä käyttäjiä.

    Win-win. Win-win-win. Win.

    Mut­ta ei kun tääl­lä niin paljon mie­len­sä pahoit­ta­jia ja ammattivalittajia.

    Mitäs Hanoi­hin kuuluu?

    Vastaa

  34. Mat­ti Kin­nunen:Sak­sas­sa talous kasvoi mut­ta CO2-päästöt vähenivät viime vuon­na. Osin tuulivoiman vuoksi.

    Sak­sa on ihan käsit­tämätön esimerk­ki, jos puhe on mitenkään järkevästä energiapolitiikasta.

    Nimeno­maan (vihrei­den ylistämä) Sak­sa on ollut Euroopas­sa se, joka on epäon­nis­tunut omis­sa CO2-tavoitteissaan.

    ” Ger­many has fall­en behind in its ambi­tious goals for reduc­ing car­bon emis­sions. It is burn­ing more coal than at any point since 1990. ”

    http://www.nytimes.com/2014/12/04/world/europe/germany-carbon-emissions-environment.html?_r=0

    Ger­many now EU’s worst pol­luter as CO2 emis­sions rise

    http://phys.org/news/2014–05-germany-eu-worst-polluter-co2.html

    I rest my case.

    Vastaa

  35. Sylt­ty: Sak­sa on ihan käsit­tämätön esimerk­ki, jos puhe on mitenkään järkevästä energiapolitiikasta.

    Nimeno­maan (vihrei­den ylistämä) Sak­sa on ollut Euroopas­sa se, joka on epäon­nis­tunut omis­sa CO2-tavoitteissaan.

    Sak­salaista ener­giaulkopoli­ti­ikkaa: http://www.altinget.se/misc/SigmarGabriel.pdf
    Ruot­salaisen ener­gia­jätin toiv­otaan jatka­van hiilen louhin­taa Sak­sas­sa, kos­ka sitä on tarkoi­tus polt­taa vielä pitkään.

    Vastaa

  36. Helsin­gin kaupun­ki on näköjään käyn­nistänyt tuulivoimaky­se­lyn, ks. “tuulivoimakysely.fi”, jos­sa lehti­ti­eto­jen mukaan on mah­dol­lista ker­toa mm. vas­taa­jan mielipi­de siitä, minne “tuulivoimala sopisi tai minne se ei mis­sään nimessä sopisi”.

    Jostain syys­tä kyse­lyn vas­taus­sivu heit­ti min­ut uudelta, vas­taus­sivul­ta pel­lolle, ennen kuin se oli edes kokon­aan avau­tunut. Olenko ain­oa alle 360 metriä ran­nas­ta asu­va, jon­ka tuo “kansalais­mielip­iteitä kaiketi kar­toit­ta­maan tarkoitet­tu jär­jestelmä” estää täl­lä tavoin kyse­lyn ulkop­uolelle sulkee?

    Kyseisen kaltais­ten net­tipo­h­jais­ten kyse­ly­jen käyt­tö taitaa olla yhteiskun­nas­samme yleistymässä. Herää kuitenkin kysymys, ymmärtävätkö niiden laati­jat, ja varsinkaan työn teet­täjät, niitä­mo­nia peri­aat­teel­lisia ongelmia ja haastei­ta, jot­ka näen­näis­es­ti demokraat­tiselta ja viat­toma­l­ta vaikut­tavaan kyse­lyn jär­jeste­ly­i­hin ja esim. kysymys­ten aset­te­lu­ta­paan liittyy? 

    Saatu­jen vas­tausten tulkin­nas­ta­han voisi kir­joit­taa myös oman lukunsa.

    Toiv­ot­tavasti joku saadaan pikaises­ti kor­jaa­maan tuon uuden net­tiky­se­lyn vialli­nen (ensim­mäi­nen?) kysymyssivu.

    Vastaa

  37. Villin­ki tar­joaisi Melkkiä paljon suurem­man asu­tus­po­ten­ti­aalin. Villingis­sähän on lisäk­si ollut asu­tus­ta “aina”. Melkissä käsit­tääk­seni ei (mitä nyt jotain kapi­aisia käynyt välil­lä kiviä potki­mas­sa huvin ja hyö­dyn vuok­si). Joten asu­tushis­to­ri­al­lis­es­tikin sopisi parem­min uhrat­tavak­si rak­en­tamisen alttarille…
    Tosin nämä kivien potk­i­jat omis­ta­vat mökkinsä 🙂
    Ken sit­ten lunas­taisi ne mökit?

    Vastaa

  38. “Ken sit­ten lunas­taisi ne mökit?” 

    Var­maankin sinä, kos­ka tuskin edes Helsingistä löy­tyy niin pösilöä poli­itikkoa, että se tuol­laista kehtaisi ehdot­taa. On nimit­täin sen ver­ran nk. hyvää veron­mak­sa­jaa tuol­la saarel­la (kakkos)asumassa +& ne vil­lat ja kult­tuuriym­päristön­sä ovat muutenkin suojelukohteita. 

    Eli älä nyt kuitenkaan _vielä_ nau­ra koko matkaasi pankki­in, kun menet sitä lunas­tus- ja uudelleen­raken­nus­ra­hoi­tus­ta ruinaamaan.

    Vastaa

  39. Ongel­mak­si muo­dos­tunee armei­jan henkilökun­nan mök­it. Ne ovat omis­tus­mökke­jä met­sähal­li­tuk­sen mail­la sekä Melkissä että Villingis­sä. Lunas­tus? Kuka lunas­taa? Kaupun­ki? En oikein jak­sa uskoa.

    Vastaa

  40. No ei kukaan 😊 Kävin molem­mil­la saar­il­la vierailul­la viikol­la. Siel­lä raken­netaan uut­takin kesämökkiä ja van­ho­ja remon­toidaan. Armei­ja ei todel­lakaan tule luop­umaan näistä kahdes­ta saares­ta vuosikym­meni­in, San­ta­ham­i­nas­ta ei koskaan.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle eemil Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.