Öljynkuluttajamaille kartelli

(Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä)

Öljyn hin­nan rom­ah­t­a­mi­nen yllät­ti ainakin min­ut. Näyt­tää se yllät­täneen öljy-yhtiötkin, jot­ka tuskail­e­vat kan­nat­ta­mat­tomik­si käynei­den investoin­tien­sa kanssa. Ylläte­tyk­si tuli myös Venäjä, joka ei ole tehnyt mitään vähen­tääk­seen riip­pu­vu­ut­taan öljytuloista.

Liuskeöljy on tehnyt öljyn hin­nan­laskun mah­dol­lisek­si, mut­ta se ei tai­da olla ain­oa syy. Ehkäpä Sau­di-Ara­bi­an kaltaiset maat eivät näe pahana, että liuskeöljyltä, öljy­hiekalta ja ark­tiselta öljyltä vede­tään mat­to alta. Into kehit­tää sähköau­to­ja on myös kokenut kolauk­sen samoin kuin muutkin toimet vähen­tää öljyriippuvuutta.

Emme ehkä saa koskaan tietää, mis­sä määrin öljyn hin­nan laskua on joudut­tanut halu hor­jut­taa sotaisak­si muut­tuneen Venäjän talout­ta. Pulaan on joutunut myös Venezuela.

Laman kouris­sa kamp­pail­e­valle Euroopalle öljy­laskun pienen­e­m­i­nen on onnen­potku. Maail­man­taloudelle öljyn hin­nan alen­e­m­i­nen tekee peri­aat­teessa hyvää, kos­ka öljyn­viejä­maid­en val­ta­vat yli­jäämät ovat keskeinen velka­on­gel­man syy. Öljy-yhtiöt vähen­tävät investoin­te­jaan, mikä on tietysti pois kokonaiskysynnästä.

Ark­ti­nen ympäristö voit­taa lyhyel­lä aikavälil­lä, kos­ka sieltä öljyä ei kan­na­ta enää pora­ta. Jopa ilmas­to hyö­tyy tilapäis­es­ti, kos­ka öljye­si­in­tymistä kalleim­mat ovat pahimpia. Öljy­hiekas­ta valmis­te­tun öljyn kokon­ais­päästöt ovat paljon suurem­mat kuin per­in­teisen raakaöljyn.

Öljyn hin­nan raju vai­htelu viime vuosikym­meninä osoit­taa, että kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat jous­ta­mat­to­mia. Hin­to­jen nousu ei lyhyel­lä aikavälil­lä tuo lisää tar­jon­taa eikä hillitse kysyn­tää kuin mar­gin­aalis­es­ti. Tämä tarkoit­taa, että kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suhde johtaa suuri­in hin­tavai­htelui­hin. Pitkäl­lä aikavälil­lä sekä kysyn­tä että tar­jon­ta reagoi­vat hin­toi­hin voimakkaam­min. Niin­pä hal­van öljyn aika jäänee lyhyek­si. Täl­lä hin­tata­sol­la öljy-yhtiöt luop­u­vat monista investoin­neista uusi­in esi­in­tymi­in samal­la, kun öljyn kulu­tus kään­tyy lasku­un. Pahim­mil­laan öljyn hin­nan­nousu voi olla yhtä nopeaa kuin oli sen lasku. Tai jopa nopeam­paa, sil­lä onhan tuotan­non lisäämi­nen hin­nan noustes­sa han­kalam­paa kuin sen vähen­tämi­nen hin­nan laskiessa.

Jos öljyn hin­ta koh­ta taas nousee entiselle tasolleen, maail­man­talouden ter­ve­htymi­nen pysähtyy, ark­tisen öljyn kimp­pu­un käy­dään entisel­lä tar­mol­la ja Venäjäkin saa taas rahaa varustautumiseensa.

Öljyn ja kivi­hi­ilen maail­man­markki­nahin­nan pysymi­nen hal­pana on vält­tämätön ehto ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nalle. Tun­ne­tu­ista esi­in­tymistä pitäisi maa­han jät­tää 80 %. Mitä kan­nat­tavam­paa öljyn pump­paami­nen on, sitä varmem­min esi­in­tymät käytetään viimeistä tilkkaa myöten.

Kysyn­tää ja uusi­u­tu­via ener­gialähteitä ajatellen taas olisi hyvä, että fos­si­iliset polt­toaineet oli­vat mah­dol­lisim­man kalliita.

Maa­pal­lo olisi parem­mas­sa tur­vas­sa, jos öljyn kulut­ta­jahin­ta olisi riit­tävän korkea hillit­semään kysyn­tää ja tuke­maan vai­h­toe­hto­ja, kuten sähköau­to­ja ja uusi­u­tu­via polt­toainei­ta, mut­ta tuot­ta­jahin­ta silti niin mata­la, ettei se houkut­tele hyö­dyn­tämään huono­ja esi­in­tymiä. Nämä kak­si näen­näis­es­ti ris­tiri­itaista tavoitet­ta on saavutet­tavis­sa yhtä aikaa verot­ta­mal­la öljyn käyt­töä kunnolla.

Öljynku­lut­ta­ja­maid­en pitäisi tehdä vuorostaan kartel­li ja sopia öljyn kulu­tuk­sen verot­tamis­es­ta kaikkial­la. Näin pidet­täisi­in tuot­ta­jahin­ta jatkos­sakin hal­pana ja öljyn kulu­tus aisois­sa. Öljyn vero­ton maail­man­markki­nahin­ta pysy­isi mata­lana paljon pidem­pään, kos­ka kulu­tus ei nousisi niin kuin se nousee, jos kulut­ta­jahin­nat laske­vat. Hyödyt maail­man­taloudelle oli­si­vat hal­vas­ta maail­man­markki­nahin­nas­ta ilmeiset. Tietysti öljyn maail­man­markki­nahin­ta nousee joskus, kos­ka hal­van hin­nan aikana ei investoi­da tuotan­toon. Lisään­tyvä kulu­tus kään­täisi hin­nan nousu­un paljon aikaisemmin.

Hal­pa öljy merk­it­see piristys­ruisket­ta Euroopalle. Piristys­vaiku­tus säi­ly­isi ennal­laan, vaik­ka öljyä verotet­taisi­in, jos vas­taavasti alen­net­taisi­in muu­ta, mielel­lään työhön kohdis­tu­vaa vero­tus­ta. Etu säi­ly­isi pidem­pään, kos­ka öljyn kulu­tus ei kään­ty­isi nousu­un. Geopoli­it­tiset hyödyt öljy­tu­lo­jen hiipumis­es­ta säi­ly­i­sivät. Täy­delli­nen win-win-win ‑malli.

Ei tietenkään auta, että Suo­mi nos­taa yksin öljy­tuot­tei­den vero­ja, kos­ka ei se maail­man­markki­nahin­toi­hin mitään vaikut­taisi. EU olisi toim­i­jana merkit­tävämpi, mut­ta mukaan olisi hyvä saa­da muitakin. Yllät­täen Kiina voisi olla taivuteltavis­sa, kos­ka maa tähtää paraikaa voimakkaasti ben­si­inin kor­vaamiseen sähköl­lä liiken­teessä; kiinalai­sis­sa kaupungeis­sa käyneet ymmärtävät mik­si. Kiinan etu myös on, että län­si­maid­en talous elpyy. On Kiinan kannal­ta parem­pi, että teol­lisu­us­maista rahat vir­taa­vat vien­ti­t­u­loina Kiinaan kuin mak­suna kalli­ista öljys­tä öljyn­tuot­ta­ja­maille. Vaikeampi tapaus on pop­ulis­ti­sista hallinnos­ta kär­sivä Yhdys­val­lat. Olisi myös Yhdys­val­tain talouden ja ulkopoli­ti­ikan etu pitää öljyn maail­man­markki­nahin­ta mah­dol­lisim­man pitkään mah­dol­lisim­man alhaal­la; ei vain Venäjän vaan myös Venezue­lan vuoksi.

Öljyn hin­ta-alen verot­ta­mi­nen pois olisi teol­lisu­us­maille yksiselit­teis­es­ti hyvä asia. Se helpot­taisi ilmas­to­tavoit­tei­ta, tuk­isi mak­su­taset­ta pitämäl­lä öljyn maail­man­markki­nahin­nan alhaal­la pidem­pään, elvyt­täisi talout­ta tehdessään mah­dol­lisek­si työhön kohdis­tu­vien vero­jen alen­tamisen ja edis­täisi työl­listävien koti­mais­ten uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den käyttöä.

 

19 vastausta artikkeliin “Öljynkuluttajamaille kartelli”

  2. Kuun­telin kiin­nos­ta­van Nes­teen edus­ta­jan pitämän esi­tyk­sen öljyn­hin­nan pudo­tuk­ses­ta. Taustal­la näyt­täisi ole­van odotet­tua hitaampi kulu­tuk­sen kasvu ja usei­den öljyn­tuot­ta­jien päätös lisätä tuotan­toa. Sau­di-Ara­bia ei halua olla ain­oa hin­taa suo­jel­e­va val­tio, ja päät­ti olla pienen­tämät­tä omaa tuotan­toaan. Erään­lainen OPEC kuri­in operaatio.

    Ylikansal­liseen vero­tuk­seen ei kyl­lä ikinä päästä, EUn sisäl­läkin mah­do­ton ajatus. 

    Suomes­sa toki kan­nat­taisi öljyn wind fall ottaa val­tion tasku­un ja buus­ta­ta talout­ta han­kkeil­la, jot­ka vähen­tävät öljyri­ip­pu­vu­ut­ta, rata­hankkeet, joukkoli­ikenne-infra ja maantieli­iken­teen sähköistämi­nen. Jotain on pielessä TEMin ener­giatukien jaos­sa, kun LNG-ter­mi­naalit sai­vat viime vuon­na 120 meur, tuulimyl­lyt 80 meur, mut­ta henkilöau­toli­iken­teen sähköistämi­nen vain muu­tamia miljoonía.

    Vastaa

  4. Mitä näistä muuten enää jauhamaan, kun poli­it­tista muu­tos­ta ei ole tulossa.

    Ajatelka­a­pas jos Rinne hoitaisi samal­la lail­la omaa vas­tu­ualaansa kuin tämä nykyi­nen ympäristömin­is­teri. Sehän tapet­taisi­in, jos nau­raisi samal­la taval­la hal­li­tuk­ses­ta oppo­si­tioon, että tahal­laan­han minä tääl­lä tuhoan val­tion talout­ta, mut­ta ette te sieltä mitään sille voi. Ei mikään media puu­tu tuo­hon ympäristömin­is­terin toim­intaan, kun ei niitä kiin­nos­ta, kun se ‘land’ puut­tuu kokon­aan nykyis­es­tä talousjärjestelmästä. 

    Tänäänkin joku tohtori yrit­tää selit­tää tuulivoimaa rauta­lan­gas­ta Hesaris­sa, mut­ta ei sekään auta. Vihreätkin nyt sit­ten peru­ut­tel­e­vat tuulivoiman kanssa, mut­ta jät­tävät kokon­aan tuo­mat­ta esi­in sen, että fos­si­ilis­ten hin­nat laske­vat, mut­ta veron­mak­sa­jat joutu­vat niitä yhä tuke­maan ja keuhkoi­hin vetämään. Armei­jas­ta tut­tua gonah­dus­ta ilmas­sa, kun kam­mas­ta katoaa piikit? 

    Oikeast­i­han taitaa olla niin, että koko joukko takaisinkytken­töjä on jo käyn­nis­sä ja on ihan sama mitä enää tekee. Ydin­voiman lisäämi­nen vaan on kaik­ista vaar­al­lis­in­ta, kun rom­ah­t­a­mi­nen kiihtyy.

    Vastaa

  5. Oikeastiko kulu­tus kas­vaa, kun hin­ta halpe­nee? Ajan autol­la vält­tämät­tömät matkat (ja niitä Helsingis­sä piisaa, kun koulu­ja sul­je­taan). Talo lämpiää siihen 20–21 asteeseen, mak­saa se öljy mitä vaan. Sosi­aa­li­nen kanssakäymi­nen vaatii, että suihkus­sa pitää sil­loin täl­löin käy­dä, ja puh­das­ta tulee mukavam­min kun käyt­tää öljyl­lä läm­mitet­tyä vet­tä. Hal­ven­tunut öljyn­hin­ta mah­dol­lis­taa ehkä sen, että välipo­h­jaan saadaan uudet vil­lat muu­ta­maa vuot­ta aikaisem­min. Ja sit­ten öljyä kuluu vieläkin vähem­män. Mut­ta ei ole täl­lä pal­stal­la ensim­mäi­nen ker­ta, kun peru­so­le­tuk­setkin on vinossa.

    Vastaa

    1. Ei ole kovin harv­inainen ole­tus, että hin­ta­jous­tot ovat negati­ivisia. Mitä kalli­impi hin­ta, sitä vähem­män käytetään.

      Vastaa

  6. Emme ehkä saa koskaan tietää, mis­sä määrin öljyn hin­nan laskua on joudut­tanut halu hor­jut­taa sotaisak­si muut­tuneen Venäjän talout­ta. Pulaan on joutunut myös Venezuela.

    Saudeil­la taisi olla myös Iran tähtäimessä.

    Vastaa

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole kovin harv­inainen ole­tus, että hin­ta­jous­tot ovat negati­ivisia. Mitä kalli­impi hin­ta, sitä vähem­män käytetään.

    Yleen­sä näin. Öljy (kuten var­maan ruokakin) on kuitenkin sel­l­ainen “perus­tarvike”, että vaik­ka hin­ta nousisi kovastikin, niin silti sitä jonkun ver­ran tarvi­taan. Ja sit­ten kun kipu­ra­ja ylitetään, niin käytön putoami­nen voi olla aika jyrkkä.

    Vastaa

  8. Öljyn­hin­ta Q1/17 on 220–250 dol­lar­ia bar­relil­ta (bluffi pettää).

    Kysyn­tä ei ole kadon­nut mihinkään ja ener­gianku­lu­tus kas­vaa tänäkin vuonna.

    Vastaa

  9. Mika: Oikeastiko kulu­tus kas­vaa, kun hin­ta halpe­nee? Ajan autol­la vält­tämät­tömät matkat (ja niitä Helsingis­sä piisaa, kun koulu­ja suljetaan).

    Minä vai­h­doin auton pienem­pään, yksi syy polt­toainekus­tan­nuk­set. Jos ben­sa mak­saisi puo­let siitä mitä nykyään, saat­taisin ajel­la edelleenkin 2.4 litraisel­la. Arve­len että oma polt­toaineenku­lu­tus tip­pui sin­unkin edestä.

    Min­ul­la onkin hyvää anek­doot­tista empiri­aa tästä asun­to­jen läm­mit­tämis­es­tä. Olen viimeisen viiden vuo­den aikana muut­tanut kaukoläm­mit­teinen riv­i­ta­lo -> sähköläm­m­mit­teinen pien­ta­lo -> ilmaläm­pöpumpun asen­nus -> vielä isom­pi sähköläm­mit­teinen pien­ta­lo, jos­sa ei ole ilmaläm­pöpump­pua. Kat­so­taan­pa mitä tapah­tui läm­mi­ty­sen­er­gian käytölle.

    Talo lämpiää siihen 20–21 asteeseen, mak­saa se öljy mitä vaan.

    Rivaris­sa sisäläm­pöti­la oli 24 astet­ta. Kun muutin pien­taloon, tipun sisäläm­pöti­lan 21-asteeseen.. Kun asen­nutin ilmaläm­pöpumpun, nos­tin sisäläm­pöti­laa pari astet­ta. Kun muutin ilmaläm­pöpump­putalosta vielä suurem­paan sähköläm­mit­teiseen taloon (jos­sa ei ollut ilp), sisäläm­pöti­la tipahti takaisin 21 asteeseen.

    Hmm. Mie­lenki­in­toista, vaikut­taisi siltä että ainakin min­un asun­toni sisäläm­pöti­la on nous­sut ja laskenut suo­raan sen mukaan, paljonko läm­mit­tämi­nen maksaa! 

    Sosi­aa­li­nen kanssakäymi­nen vaatii, että suihkus­sa pitää sil­loin täl­löin käy­dä, ja puh­das­ta tulee mukavam­min kun käyt­tää öljyl­lä läm­mitet­tyä vettä.

    Kun muutin riv­i­talosta omakoti­taloon (ja siis oma vesi&sähkölasku), aloin käyt­tämään suihkus­sa aikaisem­paa viileäm­pää vet­tä, vähen­tämään veden vir­taa­maa sekä nopeut­tam­maan suhikus­sa käyntiä.

    Hal­ven­tunut öljyn­hin­ta mah­dol­lis­taa ehkä sen, että välipo­h­jaan saadaan uudet vil­lat muu­ta­maa vuot­ta aikaisemmin.

    Sin­ul­la on kyl­lä investoin­ti­laskelmis­sa jotain pahasti vial­la. Mitä kalli­im­paa läm­mit­tämi­nen on, sitä enem­män ja nopeam­min rahaa kan­nat­taa ohja­ta eristeisiin.

    Mut­ta ei ole täl­lä pal­stal­la ensim­mäi­nen ker­ta, kun peru­so­le­tuk­setkin on vinossa.

    Kyl­lä nyt näyt­täisi enem­män siltä, että sin­ulle sat­tui jonkin­lainen paha aja­tusvirhe. Onko sin­ul­la niin hyvät tulot, että säästö luokkaa 100–200 euroa / kk ei merkkaa mitään?

    Vastaa

  10. Olin var­ma, että öljyn hin­ta Venäjä pakot­tei­den vuok­si nousee globaal­isti ylöspäin mut­ta kävikin päinvastoin.

    Folio­hat­tu päässä olen tul­lut siihen tulok­seen, että Sau­dit ovat yhdessä Usa:n kanssa sopi­neet, että Venäjä laite­taan polvilleen tätä kautta.

    Eli pump­paa­vat öljyn hin­nan alas- ei tähän muuten oikein jär­jel­listä syytä ole, kos­ka talous kuitenkin euroop­paa luku­unot­ta­mat­ta kas­vaa ja aika kovaakin vielä (Usa, aasia, Kiina jne.)

    Usa­han on ollut Sau­di­en paras “kump­pani” jo vuosikymmeniä.

    Vastaa

  11. Jos vero­tuk­sel­la pelaste­taan maail­maa, niin mik­si näitä vero­tu­lo­ja käytet­tään jon­nin­joutavi­in asioi­hin? Amerikkalaiset toimi­vat aikanaan tul­limuurin takana ja syn­nyt­tivät sisä­markki­noille ketjun öljy‑, teräs‑, auto­te­ol­lisu­us ja unel­man vapaud­es­ta. Sisä­markki­noiden tulok­se­na teknolo­gia ei kehit­tynyt (ei ollut tarvet­ta). Kun markki­nat avat­ti­in, kil­pail­i­jat tuli­vat ja val­ta­si­vat markki­nat. Tämä kuvio näkyy toiseen suun­taan. Kun euroop­palaista tuotan­toa siir­tyy Kiinaan, niin saas­teen kokon­ais­määrä maa­pal­lol­la kas­vaa. Mitään ei kan­na­ta laskea sen varaan, että syn­ty­isi jokin yleis­maail­malli­nen saasteveromenet­te­ly ja tästä rohkaistuneena euroop­palaiset ampuisi­vat jalka­ansa jo etukäteen.
    Vero­tuk­sen ohjaavaa vaiku­tus­ta tulisi käyt­tää ain­oas­taan siel­lä, mis­sä on kil­paile­via vai­h­toe­hto­ja. Puh­das­ta sähköä voi tuot­taa vesi, aurinko, tuulivoimal­la, näi­den tulisi kil­pail­la samas­sa veroke­hyk­sessä. Ajatuk­se­na on myös sulkea pois tuet, jot­ka vääristävät kil­pailua. Teol­lisu­u­den investoin­tien käyt­töikä on kym­meniä vuosia. Tämä on myös aikaväli, mil­lä tuot­to­ja arvioidaan. Jos Suomen ratkaisu joka ongel­maan on uuden veron määräämi­nen, niin investoin­nit jäävät tekemättä.

    Vastaa

  12. napan­der:

    Ajatelka­a­pas jos Rinne hoitaisi samal­la lail­la omaa vas­tu­ualaansa kuin tämä nykyi­nen ympäristömin­is­teri. Sehän tapet­taisi­in, jos nau­raisi samal­la taval­la hal­li­tuk­ses­ta oppo­si­tioon, että tahal­laan­han minä tääl­lä tuhoan val­tion talout­ta, mut­ta ette te sieltä mitään sille voi.

    Tänäänkin joku tohtori yrit­tää selit­tää tuulivoimaa rauta­lan­gas­ta Hesaris­sa, mut­ta ei sekään auta. 

    Katainen ja Urpi­lainen näkyvät ole­van vielä hengis­sä, vaik­ka nau­reskellen tuho­si­vat Suomen talouden. Fantastista. 

    En tiedä mitä joku tohtori on selit­tänyt tuulivoimas­ta, mut­ta mikään selit­te­ly ei kyl­lä auta siihen, että se on aivan älyt­tömän tap­pi­ol­lista toim­intaa. Yhtäkään tuulimyl­lyä ei nousisi ilman tukia. Ei Suomel­la ole rahaa mak­saa siitä, että sähkö tuotet­taisi­in tuulivoimalla.

    Vastaa

  13. “Emme ehkä saa koskaan tietää, mis­sä määrin öljyn hin­nan laskua on joudut­tanut halu hor­jut­taa sotaisak­si muut­tuneen Venäjän talout­ta. Pulaan on joutunut myös Venezuela.”

    Onko Soin­in­vaara siis itä mieltä, että joku hal­li­tuk­sen kun­di käy sanomas­sa öljyn­po­raa­jille, että alen­takaa nyt hin­taa. Eikä kukaan sano, että ei muuten kuu­lu sulle. Tai, että kukaan ei kävelisi ker­tomaan, että tätä nyt pyydetään.
    Venezue­lan ja Venäjän ahdinkot ovat aika lail­la itseaiheutettuja.
    Venezuela on ener­giantuot­ta­ja, joka sub­ven­toi ener­gian hin­taa ja käyt­tää suuren osan bud­jetista ben­san pitämisek­si hal­pana, muu­ta­mas­sa sen­tis­sä per litra. Sil­lä kyl­lä joudu­taan pulaan jo ihan muutenkin.
    Tot­ta kai salali­it­toka­he­lit näkevät sitä ja tätä ympäril­lään, mut­ta käsi­tyk­seni mukaan Soin­in­vaara on muuten ihan järjissään. 

    Tauno Tiu­sa­nen kir­joit­ti, kuin­ka vielä 80-luvun lop­ul­la neu­vos­tol­li­ito­lainen kaup­paval­tu­uskun­ta kyseli, että kuka päät­tää hin­nat Suomes­sa. Mis­sä min­is­ter­iössä se tehdään.
    Mikä Gos­plan olisi sit­ten tässä päät­tämässä, mikä se öljyn “oikea” hin­ta sit­ten on?

    Ja mitä tapah­tuu, kun öljyn hin­ta nousee. Lask­isiko tämä vero sit­ten? Ei ole ihan kauhean luetet­ta­va val­tio näis­sä asiois­sa sopimuskumppanina.

    Vastaa

  14. Capel­la:
    Öljyn­hin­ta Q1/17 on 220–250 dol­lar­ia bar­relil­ta (bluffi pettää).

    Jallupul­losta vetoa, että Brentin noteer­aus ei ylitä yht­enäkään Q1/17 päivänä 220 dollaria?

    En oikein ymmär­rä näitä salali­it­to­te­o­ri­oi­ta mitä Osmokin toi esille. Kun min­un järkeni mukaan se salali­it­to­teo­ria on tarvit­tu siihen, että se hin­ta on hilat­tu ylös viime vuosi­na, muuten ei ole mah­dol­lista, että salali­it­to­teo­ri­al­la se saataisin alas. Ja se, että USA olisi osalli­nen salali­it­tossa, joka olisi tuplan­nut öljyn hin­nan viime vuosi­na, kuu­lostaa aika erikoiselta. Ja jos tarkastel­laan mitkä maat ovat eri­tyis­es­ti lisän­neet tuotan­toaan­hin­nan laskun aikana, merkit­tävin tuotan­non kas­vat­ta­ja on Libya. Ei, Libyan tuotan­non kasvun syy ei ollut salaliittoteoria.

    Vastaa

  15. “aivan älyt­tömän tap­pi­ol­lista toimintaa.” 

    Eikä siinä kaikki. 

    http://www.thegwpf.com/leading-acoustic-experts-warn-of-wind-turbines-negative-health-impacts/

    Mut­ta eihän näistä poli­it­tis­es­ti kor­rek­tis­sa ja ekousko­vaises­sa Nyky-Suomes­sa puhua saa. Eikä medi­akaan inah­da mis­tään, mikä saatet­taisi­in tulki­ta Pyhän Tuulivoiman vastaiseksi. 

    Mihin tarvi­taan sen­sore­ja, kun ne tekevät sen ihan itse?

    Vastaa

  16. Määkin pyöräilen: En tiedä mitä joku tohtori on selit­tänyt tuulivoimas­ta, mut­ta mikään selit­te­ly ei kyl­lä auta siihen, että se on aivan älyt­tömän tap­pi­ol­lista toim­intaa. Yhtäkään tuulimyl­lyä ei nousisi ilman tukia. Ei Suomel­la ole rahaa mak­saa siitä, että sähkö tuotet­taisi­in tuulivoimalla.

    Vai­h­da tuulivoiman tilalle “suo­ma­lainen ruo­ka” niin huo­maat yhtäläisyy­det. Ensin­näkin, sähköä tarvi­taan. Sitä saa myös ulko­mail­ta halvem­mal­la, mut­ta huolto­var­muu­den kannal­ta on hyvä jos meil­lä on omaa, puh­das­ta tuotantoa.

    2 mil­jar­dia vuodessa ruuan tuki­in, vain muu­ta­ma kymme­nen miljoon­aa uusi­u­tu­vi­in energianlähteisiin!

    Vastaa

  17. Mitä hyö­tyä olisi sähköau­ton kehit­tämis­es­tä ilmas­tolle, kun ydin­voima nähdään peikkona? Ei sak­sas­sakaan ydin­voimaa kor­vat aurinko­ken­noil­la vaan hiilel­lä. Eli taitaa ilmas­tolle olla aikasama on ho öljy kallista vai ei. Hiilel­lä poweroitu sähköau­to on ihan yhtä paha kuin ben­samoot­to­ril­la kulkeva

    Vastaa

  18. xyzzy:
    Mitä hyö­tyä olisi sähköau­ton kehit­tämis­es­tä ilmas­tolle, kun ydin­voima nähdään peikkona? Ei sak­sas­sakaan ydin­voimaa kor­vat aurinko­ken­noil­la vaan hiilel­lä. Eli taitaa ilmas­tolle olla aikasama on ho öljy kallista vai ei. Hiilel­lä poweroitu sähköau­to on ihan yhtä paha kuin ben­samoot­to­ril­la kulkeva

    Euroop­palaisen sähkön­tuotan­non päästöt pienenevät koko ajan, ja niitä rajoite­taan päästökau­pan päästökatolla.

    Ilman päästöra­joituk­si­akin sähköau­to on yliv­er­tainen val­in­ta ver­rat­tuna fos­si­ilikoneeseen. Tärkeää on kuitenkin huo­ma­ta, että nyt liiken­teeseen otet­ta­vat polt­to­moot­to­ri­au­tot ovat ongel­ma vielä 15 vuo­den päästä. Fos­si­ili ei puhdis­tu, mutt­ta sähkön­tuotan­to muut­tuu koko ajan vähäpäästöisemmäksi.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Mika Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.