Aasian haaste demokratialle

Tep­po Turk­ki esit­teli tiis­taina Sitrassa raport­ti­aan ”Aasia haas­taa val­tio- ja demokra­tia käsi­tys­tämme uud­is­tu­maan”. Hän kuvaa siinä hyvin dra­maat­tis­es­ti, kuin­ka heikko arvos­tus Aasi­as­sa on van­hoil­la teol­lisu­us­mail­la, joiden hallinto Aasi­as­ta käsin näyt­tää täysin hal­vaan­tuneelta. Tepon raport­ti kan­nat­taa ehdot­tomasti lukea. Sen voi lada­ta tästä.

En ryhdy raport­tia selosta­maan, kos­ka parhaan käsi­tyk­sen siitä saa, kun lukee itse. Olin kom­men­toimas­sa Tepon esi­tys­tä Sitrassa ja kir­joi­tan tähän, mitä sanoin.

NE JYRÄÄ MEITIN?

Tepon aihe on hyvin mie­lenki­in­toinen. Minä olen aprikoin­ut mielessäni Aasian ja eri­tyis­es­ti Kiinan haastet­ta sen jäl­keen, kun kävin elämässäni toisen ker­ran Shang­hais­sa vuon­na 1995. Sitä ennen olin käynyt siel­lä vuon­na 1989. Kuudessa vuodessa uin­u­vas­ta, mata­lasti raken­netus­ta kaupungista oli kehit­tynyt kym­me­nien pil­ven­pi­irtäjien Man­hat­tan. Kuudessa vuodessa!

Kiina ei ole vielä voittanut

Vaik­ka Kiinan talouskasvu on huimaa ja vaik­ka se on nous­sut maail­man suurim­mak­si kansan­taloudek­si, se ei ole vielä voit­tanut elin­ta­sos­sa teol­lisu­us­mai­ta. Niin kauan kuin Japani otti kiin­ni tek­nol­o­gista kuilua, sen kasvu oli ilmiömäistä, mut­ta kun se saavut­ti teol­lisu­us­maat, ei ollut mitä kopi­oi­da ja Japanin kasvu tyrehtyi.

Kiina panos­taa val­tavasti insinöörien koulu­tuk­seen ja osaamisen taso onkin maas­sa nous­sut, mut­ta tois­taisek­si se ei ole luonut mitään uut­ta ja omaperäistä. Korea on. Voi olla, että lib­er­aalin yhteiskun­nan vapauk­sia tarvi­taan siinä vai­heessa, kun yhteiskun­nan tulisi siir­tyä luo­van talouden aikaan.

Johta­va suur­val­ta Kiinas­ta kyl­lä tulee. Se voi olla tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen ongelma.

Saako demokra­ti­as­ta luop­ua demokraattisesti?

Kuten Tep­po sanoi, Aasian autori­taari­sis­sa mais­sa ja myös Venäjäl­lä kansan selvä enem­mistö on jär­jestelmän epädemokraat­tisu­u­den kan­nal­la. Kuu­luuko demokra­ti­aan oikeus luop­ua demokra­ti­as­ta demokraat­tis­es­ti? Joskus kauan sit­ten keskustelin koulute­tun kiinalaisen kanssa Pekingis­sä. Hän sanoi, että heille sadat miljoonat rutiköy­hät ihmiset ovat suurem­pi ongel­ma kuin muu­ta­man toisi­na­jat­teli­jan sanan­va­paus. Min­un tietysti kuu­lui olla viran puoles­ta eri mieltä, mut­ta en kyl­lä siltä istu­mal­ta osan­nut pukea argu­ment­tiani iskevään muotoon.

Sin­ga­poren malli ei skaalaudu

Kiinan on taval­laan turha haaveil­la Sin­ga­poren ase­mas­ta, kos­ka maan vau­raus perus­tuu siihen, että ympäröivät maat ovat niin huono­ja. Aasi­as­sa toimi­vat yri­tyk­set tuo­vat pääkont­torin­sa Sin­ga­poreen, kos­ka siel­lä on toimi­va oikeusval­tio ja yhteiskun­ta. Jos naa­puri­maat pani­si­vat kun­nol­lisen oikeusval­tion pystyyn, Sin­ga­pore köy­hty­isi nopeasti.

(Tähän joku salis­sa huo­maut­ti, että moni län­si­mainen pank­ki halu­aisi siir­tyä Sin­ga­pores­ta Shang­hai­hin, mut­ta ei voi siir­tyä, kos­ka pankin tietoli­iken­ney­hteyk­sien on toimit­ta­va reaali­aikaises­ti. Ostopäätök­sen on väl­i­tyt­tävä toiselle puolelle maail­maa netin väl­i­tyk­sel­lä heti ja luotet­tavasti, eikä seu­raa­vana päivänä, jos vira­nomaiset sen läpi päästävät. Net­tisen­su­uris­sa ei ole kyse vain sananvapaudesta.)

Aasian haaste pakot­taa uudistumaan

Aasian haaste ei tarkoi­ta, että euroop­palai­sista arvoista pitää luop­ua, mut­ta se tarkoit­taa, että mei­dän on kor­jat­ta­va heikkouk­si­amme. Tässä pieni luettelo.

Vetokra­tia. Län­si­maista on kadon­nut kyky tehdä päätök­siä, kos­ka liian monel­la tahol­la on päätök­si­in veto-oikeus.

Polkuri­ip­pu­vu­us On niin vaikeaa tehdä asioi­ta kokon­aan toisel­la taval­la, kos­ka ammoisi­na aikoina val­i­tut ratkaisut ovat juur­tuneet niin syvään. Virol­la on helpom­paa, kos­ka se voi tehdä kaiken puh­taal­ta pöy­dältä. Tarvi­taan juuri­in meneviä uud­is­tuk­sia, siis radikalismia.

Juris­te­ria. Juridi­nen saivartelu on ohit­tanut ter­veen jär­jen käytön ja tehnyt asioista hyvin kankei­ta. Tulevas­sa kir­jas­sani tästä kokon­ainen luku. Perus­tus­lak­i­juris­te­ria on tehnyt lakien säätämis­es­tä hyvin köm­pelöä, mut­ta val­tavia ovat myös aineis­tot, joi­ta tuomiois­tu­imis­sa tarvi­taan yksinker­tais­ten asioiden ratkaisemiseen. Edus­ta­mani yri­tys (BMH) on arkail­lut Yhdys­val­tain markki­noille men­e­mistä kalli­iden oikeu­denkäyn­tien pelossa.

Järkevät kan­nus­timet. Kun Sin­ga­pore on voin­ut rak­en­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ilman polkuri­ip­pu­vu­ut­ta ja ilman mainit­tavaa oppo­si­tio­ta, se on pystynyt tekemään järke­viä markki­na­henkisiä ratkaisu­ja. Kaupun­gin liikenne toimii eri­no­mais­es­ti, kos­ka auton käytön hin­taa on nos­tet­tu sitä mukaa, kun halua han­kkia auto­ja on kas­vanut. Näin kaupungis­sa on auto­ja vain niin paljon kuin sinne mah­tuu. Tätä olisi kan­nat­tanut soveltaa myös Kiinas­sa. Ja kan­nat­taisi soveltaa myös esimerkik­si Helsingis­sä, mut­ta päätök­siä on vaikea tehdä.

Sin­ga­poren sosi­aal­i­til­i­jär­jestelmä on kan­nus­tim­il­taan huo­mat­tavasti ter­veem­pi kuin mei­dän jär­jestelmämme ja niin­pä Sin­ga­pore on saanut toimi­van ter­vey­den­huol­lon (eli­na­jan odote suurem­pi kuin Suomes­sa) huo­mat­tavasti pienem­min kustannuksin.

Kos­ka ben­sa on Sin­ga­pores­sa kallista ja Male­si­as­sa hal­paa, halu hakea ben­saa Male­si­as­ta on ratkaistu niin, että Male­si­aan saa kyl­lä men­nä autol­la, mut­ta tankin on olta­va täysi lähdet­täessä. Koet­takaa­pa esit­tää samaa Vaalimalla.

55 vastausta artikkeliin “Aasian haaste demokratialle”

  1. Osmo: “Vetokra­tia. Län­si­maista on kadon­nut kyky tehdä päätök­siä, kos­ka liian monel­la tahol­la on päätök­si­in veto-oikeus.”

    Veto-oikeus on vain, jos se annetaan. Kyken­emät­tömyys päätök­sen­tekoon on eri asia, hal­li­tus vain ei uskalla hal­li­ta — esimerkkinä Suomen hallinto­ta­pa. Ja se on vain tapa, eduskun­ta lait säätää, vaik­ka muu­ta uskotellaan.

  2. Osmo: “Juris­te­ria. Juridi­nen saivartelu on ohit­tanut ter­veen jär­jen käytön ja tehnyt asioista hyvin kankeita.”

    Tämä on todel­li­nen ongel­ma, läh­estytään USA:ta — ei hyvä!

    Aikaisem­min oli kaik­ki sal­lit­tua, mitä ei ollut erik­seen kiel­let­ty, nyky­isin on kaik­ki kiel­let­tyä, mitä ei ole erik­seen sallittu.

  3. “Haas­taa uudistumaan”? 

    Riv­ien välistä tun­tuu pais­ta­van (kum­mankin) kir­joit­ta­jan halu sanelupoli­ti­ikkaan, jon­ka tietenkin mah­dol­lis­taa vain ja ain­oas­taan kansalais­ten val­i­tus- ja vaiku­tus­mah­dol­lisuuk­sien kaven­t­a­mi­nen tai poistaminen. 

    Mitä ihmeen “uud­is­tamista” tämä täl­lainen perus­va­pauk­sien polkem­i­nen muka on?

  4. Yksi ihmisen perus­luno­teeseen kuu­lu­via omi­naisuuk­sia on kos­ton­hi­mo. Jos ihmi­nen kokee asioi­ta vääriksi(oli ne tot­ta tai ei), hän voi omis­taa koko aikuiselämän­sä muiden elämän han­kaloit­tamisek­si. En ala tässä mainit­se­maan nimeltä esimerkik­si poli­itikko­ja, mut­ta län­si­maista Suo­mi mukaan lukien on help­po löytää poli­itikko­ja, joiden selvä moti­ivi on ollut tehdä tietyn ihmis­ryh­män elämästä han­kalam­paa eikä viedä asioi­ta eteen­päin. Onhan tietyt poli­it­tiset ryh­mät omis­ta­neet koko tekemisen­sä mies­sukupuolen asioiden hankaloittamiseen.

    Autori­taarisen halli­non vahvuuk­sia on se, että se voi päästä eroon katk­erista ihmi­sistä, jot­ka omis­ta­vat koko elämän­sä muiden elämän han­kaloit­tamiseen heit­tämäl­lä nämä vanki­laan tai han­kki­u­tu­mal­la heistä muuten eroon. Kiinan ja län­si­maid­en juok­sua voisi ver­ra­ta siten, että län­si­mail­la on pun­nus selässä han­kalien ihmis­ten muo­dos­sa. Kiina sen tulee voit­ta­maan, kos­ka se han­kki­u­tuu katk­erista kos­ton­hi­moi­sista ihmi­sistä eroon.

    Edel­lä maini­tu­in syin uskon mys Venäjän pitkän aikavälin kehi­tyskseen, jos se pelaa kort­tin­sa oikein.

  5. Osmo: “Hän sanoi, että heille sadat miljoonat rutiköy­hät ihmiset ovat suurem­pi ongel­ma kuin muu­ta­man toisi­na­jat­telin­nan sanan­va­paus. Min­un tietysti kuu­lui olla viran puoles­ta eri mieltä, mut­ta en kyl­lä siltä istu­mal­ta osan­nut pukea argu­ment­tiani iskevään muotoon.”

    Noin ajatelti­in Neu­vos­toli­itossakin. Kuinkas sit­ten kävikään? Maa, jos­sa ei ole sanan­va­paut­ta ja mui­ta demokraat­tisia peru­soikeuk­sia, ajau­tuu jos­sain vai­heessa väistämät­tä vaikeuk­si­in. Viimeistään sil­loin kun talous kään­tyy laskuun. 

    Kap­i­tal­is­mi­in — jota Kiinan kom­mu­nis­titkin suo­si­vat — kuu­luu väistämät­tä laskukau­sia. Vaik­ka osa oikeis­toekon­o­mis­teista sil­loin täl­löin alkaa muu­ta hourail­la, ikuista nousua ei ole maail­mas­sa nähty eikä nähdä.

    Kaikesta tästä huoli­mat­ta iso kiitos kap­i­tal­is­mille, joka on nos­tanut Kiinan talout­ta ja kansaa kur­ju­ud­es­ta. Mao­lainen mielet­tömyys ei siihen kyennyt.

  6. Osmo Soin­in­vaara: Juridi­nen saivartelu on ohit­tanut ter­veen jär­jen käytön ja tehnyt asioista hyvin kankei­ta. Tulevas­sa kir­jas­sani tästä kokon­ainen luku.

    Mil­loin muuten uusi kir­jasi julkaistaan?

  7. jok­eri:
    Mitä ihmettä oikein yrität sanoa? Koti­maiset fem­i­nis­tit ja kiinalaiset mielipi­de­van­git ovat saman­ta­soisia “han­kalia pun­nuk­sia”? Ovatko muuten “maa­han­muut­tokri­it­tiset” myös ryh­mä, jon­ka tavoite on muiden ihmis­ten elämän han­kaloit­ta­mi­nen? Onko mui­ta esimerkke­jä? Käytä nyt selvästi ja rehellis­es­ti f‑sanaa, jos tarkoi­tat ain­oas­taan sitä.

    Kiinas­sa lie­nee mon­en­laisia toisi­na­jat­telijoi­ta, mut­ta tässä nyt nopeal­la haulla muu­ta­ma vanki­laan sul­jet­tu “katk­era kos­ton­hi­moinen ihminen”:

    Su Changlan kir­joit­teli verkkoon ja sosi­aaliseen medi­aan Hong Kon­gin demokra­ti­amie­lenosoituk­sia kan­nat­tavia vieste­jä. http://www.amnesty.org/en/library/info/ASA17/056/2014/en

    Chen Xi ilmoit­ti aset­tuvansa itsenäisek­si ehdokkaak­si vaalei­hin. http://www.amnesty.org/en/library/info/ASA17/003/2015/en

    27 ihmistä, jot­ka kan­nat­ti­vat Hong Kon­gin mie­lenosoituk­sia, joista 9 ei saa tava­ta asiana­ja­jaa, neljän olin­paikkaa ei tiede­tä ja kah­ta on kidutet­tu. http://www.amnesty.org/en/library/info/ASA17/006/2015/en

  8. Jos jätetään talous­lu­vut sik­seen, niin kokon­aisuute­na kun kat­soo Aasi­aa, niin siel­lä ei näytä kaik­ki asi­at ole­van ns. ihan kunnossa.

    Ympäristön likaan­tu­mi­nen, tasa-arvoisu­us, ihmisoikeudet, jatku­vat poli­it­tiset kon­flik­tit, epä­vakaat dik­taat­tori­hal­li­tuk­set, liialli­nen väestönkasvu nyt muu­tamia maini­tak­seni. Ja ennenkaikkea val­ta­va köy­hyys, joka muo­dostaa jatku­van poli­it­tisen riskitek­i­jän. Sydän­tä sär­kee kat­soa videoita Aasi­as­ta siitä miten ihmi­nen kohtelee luon­toa vain omaa etu­aan tavoitellen — valaat, delfi­init, sademet­sät, harv­inaiset apinalajit.

    Kun Suo­ma­laiset kokoon­tu­vat sem­i­naari­in kumar­ta­maan Aasian ihmeelle, niin pitäisi kuitenkin muis­taa, että meil­lä on tääl­lä kaikkine puut­teinem­mekin todel­la upea ympäristö ihmiselle elää.

    Se mikä on ehkä isom­pi uhka kuin Aasia on muu­tos siinä että mon­et ammatit mitä tänä päivänä on ole­mas­sa muut­tuvat entistä nopeam­min tarpeet­tomik­si. Voi olla, että nykyisel­lä lääkärin koulu­tuk­sel­la ei muu­ta­man vuo­den päästä tee mitään kun uudet automaat­tiset diag­noosimenetelmät yleistyvät, teste­jä voidaan tehdä luotet­tavasti koti­olois­sa ja merkit­tävästi luotet­tavam­min ja nopeam­min kuin ehdit sanomaan “äää”.

    Aasian val­ta­van väestöpo­h­jan yksi etu on, että aina löy­tyy val­ta­va mas­sa ihan viimeisim­män koulu­tuk­sen ja välineistön oppinei­ta ihmisiä, jot­ka vielä ovat saa­neet koulu­tuk­sen aihan viimeis­in­tä huu­toa ole­vis­sa tekni­ikois­sa — kun ne nähkääs kaik­ki tehdään siel­lä Aasi­as­sa. Kun Euroop­pa siir­si tuotan­non Asi­aan, samal­la siir­tyi myös osaami­nen ja koulutus.

  9. Aika mie­lenki­in­toista luet­tavaa, joka kyl­lä osuu paikoin erit­täin hyvin naulan kan­taan. Ei Suo­mi työtä tekemät­tä vaurastu! 

    Tuo Aasian malli kuu­lostaa ainakin minus­ta hel­posti omak­sut­taval­ta, mut­ta olenkin ehkä tosin tot­tunut tekemään töitä enem­män kuin moni muu. Parhaim­mil­laan itse työ palk­it­see, ei se raha, jon­ka siitä saa.

    Aut­taisi­vatko Suomea seu­raa­vat eväät?
    — Pure­taan liika sääte­ly, sitä on meil­lä ihan turhan paljon,
    — pure­taan AY- liike, sil­lä ei liene nyky­maail­mas­sa enää mitään järkevää tehtävää,
    — muute­taan vaa­likaudet 8 vuo­den mittaisiksi,
    — annetaan vaalien voit­ta­jalle vapaat kädet muo­dostaa mieleisen­sä hal­li­tus sekä 51% eduskun­nan paikoista, muille 49% men­estys­ten­sä suhteessa,
    — edel­lytetään, että sosi­aal­i­tur­vansa ja van­hu­u­den­varansa hoitaa jokainen pääsään­töis­es­ti itse,
    — maa­han­muut­ta­jista kelpu­ute­taan ain­oas­taan ne, jot­ka ovat valmi­ita ja kykeneviä tekemään töitä, oppi­maan kielemme ja omak­sumaan aasialaisen työkult­tuurin arvot

  10. Jahas, nyt pitää jo demokra­ti­as­ta luop­ua että saadaan tuhot­tua kaik­ki vielä nopeam­min. Aika vaikea nähdä mik­si pitäisi juos­ta Kiinan perään talouskasvuk­isas­sa. Tuo­han on ympäristön kannal­ta sama kuin nais­ten koke­man väki­val­lan vähen­tämisek­si poli­itikko kehot­taisi kansaa hakkaa­maan naisia yhä enemmän.

  11. Raimo K:

    Veto-oikeus on vain, jos se annetaan. Kyken­emät­tömyys päätök­sen­tekoon on eri asia, hal­li­tus vain ei uskalla hal­li­ta – esimerkkinä Suomen hallinto­ta­pa. Ja se on vain tapa, eduskun­ta lait säätää, vaik­ka muu­ta uskotellaan.

    Mitkä ovatkaan ne län­si­maat, jois­sa pystytään suju­vasti tekemään vaikei­ta päätök­siä ja pär­jätään vielä seu­raavis­sa vaaleissa?

  12. Mau­r­izio:

    Mitä ihmeen “uud­is­tamista” tämä täl­lainen perus­va­pauk­sien polkem­i­nen muka on?

    Mitä perus­va­pauk­sia uud­is­t­a­mi­nen pol­kee? Vapaut­ta olla ikinä muut­ta­mat­ta mitään?

  13. <block­quote cite=“comment-

    Aikaisem­min oli kaik­ki sal­lit­tua, mitä ei ollut erik­seen kiel­let­ty, nyky­isin on kaik­ki kiel­let­tyä, mitä ei ole erik­seen sallittu.

    Tämä on kyl­lä niin väsynyt hoke­ma, että siitä voitaisi­in vähitellen päästä eroon. Väite on yksinker­tais­es­ti epätosi.

    Selvää toki on, että yövar­ti­javal­tion normis­to on huo­mat­tavasti vähäisem­pi ja koher­entimpi kuin hyvinvointivaltion.

  14. Tähän sopi­nee Voiton päivän mietelausen:

    Ukraina on vapaa maa. Siel­lä kuka tahansa voi men­nä Maid­anin auki­olle julis­ta­maan, että pres­i­dent­ti Poroshenko on hul­lu, ja hänen poli­ti­ikkansa täysin mätää.

    Venäjä on vieläkin vapaampi maa, sil­lä siel­lä vapaus toteu­tuu aidom­mas­sa, posi­ti­ivises­sa muo­dos­saan. Venäjäl­lä lap­sille jo koulus­sa opete­taan, että pres­i­dent­ti Poroshenko on hul­lu, ja hänen poli­ti­ikkansa täysin mätää.

  15. Kiin­nos­ta­va kir­joi­tus, jon­ka aihet­ta olen paljon miet­tinyt itsekin. Yleen­sähän on kat­sot­tu, että taloudelli­nen men­estys on kytkök­sis­sä demokra­ti­aan ja mui­hin län­si­maisi­in arvoihin. 

    Samoin on ajatel­tu, että hyv­in­voin­nin lisään­tyessä kansa ryhtyy kapinoimaan dik­taat­tor­e­i­ta vas­taan ja vaa­ti­maan län­si­maisia oikeuk­sia. Kiinan viime vuosien men­estys on kuitenkin haas­tanut nämä ajatukset.

    Kun vielä län­si­maat ovat aja­neet itsen­sä aivan eri­tyiseen epä­var­muu­den tilaan, ei voi olla ajat­telemat­ta että pitäisikö mei­dän todel­la uud­is­taa joitakin ajatuk­si­amme? Ei tietenkään sitä, mikä län­si­maises­sa kult­tuuris­sa on arvokkain­ta, mut­ta toisaal­ta ehkä vähän kyseenalais­taen besser­wis­seris­miämme suh­teessa muuhun maailmaan.

    Jostain luin, että kiinalaiset katso­vat, että Kiina on ollut kaut­ta koko his­to­ri­an ihmiskun­nan johta­va kansakun­ta luku­un otta­mat­ta lyhy­itä katkok­sia, joista viimeisin on juuri päät­tymässä. Voisi­vatko he olla oikeassa?

  16. Tapasin viime kesänä nuoren diplo­maati­nalun joka työsken­teli yhdessä Suomen suurlähetys­tössä Aasi­as­sa (jääköön ker­tomat­ta mikä). Ker­toi mie­lenki­in­toise­na anek­doot­ti­na, että oli ollut juuri Göran Perssonin vetämässä ulkopoli­ti­ikan sem­i­naaris­sa. Pers­son oli siel­lä sanonut, että hän kuu­luu siihen vähem­mistöön, joka on varsin pes­simisti­nen Kiinan tule­vaisu­u­den suhteen. 

    Perssonin pes­simis­mi perus­tuu seikkaan, joka on tiedet­ty jo ties kuin­ka kauan, mut­ta uno­hdet­tu kaiken hypen keskel­lä: Kiinan ikärakenne on aivan katas­tro­faa­li­nen, mallia kään­teinen pyra­mi­di. Väestö van­he­nee vauhdil­la ja eläkekysymyk­selle ei ole vielä oikein tehnyt mitään. Voi kuo­hunta olla aikamoista kun tätä nyt keskilu­okkaistunut­ta van­hempaa väestöä alkaa kysel­lä mm. ter­vey­den­huol­lon perään. 

    Lisätään nyt vielä, että Pers­son sanoi että ikärak­en­teen­sa ja maa­han­muu­ton takia Yhdys­val­lat ei oikein voi moka­ta talout­taan vaik­ka kuina yrit­täisi. Väestönkasvu ja sopi­va ikärakenne tuot­taa talouskasvua vaik­ka sitä kuin­ka yrit­täisi leika­ta. Ital­ial­la ja Kreikalla on kuulem­ma noin sama tilanne kuin Kiinal­la, eli lähi­t­ule­vaisu­us näyt­tää syn­tyvyy­den takia todel­la synkältä. Pohjo­is­mail­la menee tässä suh­teessa vielä ihan OK.

  17. Ei-demokraat­ti­sis­sa halli­nois­sa ei ole minkään­laista sisäistä virheenko­r­jaus­ta. Jos hal­lit­si­ja, oli­pa kyseessä val­takun­nan nokkamies taik­ka paikall­ishallinto, on huono, se on huono ja pysyy paikallaan kuin tat­ti. Demokra­ti­as­sa on kuitenkin sen­tään ainakin mah­dol­lisu­us vai­h­taa hallintoa.

    Toisin sanoen har­vain­val­ta, kun hal­lit­si­jat ja hallintokult­tuuri on hyvä, toim­i­nee parem­m­min kuin demokra­tia. Mut­ta mikään ei takaa että hal­lit­si­jat oli­si­vat päte­viä tai että he jak­saisi­vat pur­taa vuodes­ta toiseen. Har­vain­val­lat siis tup­paa­vat ennem­min tai myöhem­min kor­rup­toi­tu­maan. Kiinas­sakin on eri­tyis­es­ti paikallis­ta­sol­la val­tavia ongelmia.

    Mikään ei tietenkään takaa, että tämä virheenko­r­jaus toimisi tarpeek­si hyvin. Jos eduskun­nas­sa on 200 erisu­un­taan vvetävää idioot­tia, niin siin­päpä sit­ten ollaan. Tai ei tarvi­ta edes 200, riit­tää kun on vaik­ka sata. Sil­loin ei saa­da mitään aikaan.

    Tom­mi Uschanovin kir­jas­sa “Mikä vasem­mis­toa vaivaa” on hyvin kiteytet­ty aja­tusm joka kuu­luu suun­nilleen näin: hallinto­muodon pitää olla sel­l­ainen että maa ei ajaudu katas­trofi­in kun val­taan pääsee lur­jus. Se nimit­täin tulee ennem­m­min tai myöhem­min tapahtumaan.

    (Tom­mi U kor­jatkoon, mikäli meni väärin, hän luke­nee Oden blogia)

  18. Aher­ta­ja: mut­ta olenkin ehkä tosin tot­tunut tekemään töitä enem­män kuin moni muu.

    Min­ulle aja­tus siitä, että ihmiskun­nan pitkäaikainen tule­vaisu­us (use­ampia sato­ja, tuhan­sia tai kym­meniä tuhan­sia vuosia) perus­tu­isi työn­tekoon ja kulut­tamiseen. En näe sitä yksinker­tais­es­ti mahdollisena.

    Kaik­ki kil­pailu­un, työn tekemiseen ja kulut­tamiseen perus­tu­vat ratkaisumallit ovatkin minus­ta housu­un kusemista. Läm­mit­tää het­ken, mut­ta ei ratkaise perusongelmaa.

  19. Voi taivas var­jele. Ihanko oikeasti et osan­nut sanoa kiinalaiselle, että maas­sa on sato­ja miljoo­nia nälkää näke­viä sen takia, että siel­lä ei ole sananvapautta?

    Ei muutenkaan kan­na­ta hirveästi ihail­la noi­ta total­i­taris­tisia jär­jestelmiä. Jos Suo­mi muute­taan sel­l­aisek­si, ei sinus­ta tulee vah­vaa miestä joka päät­tää asioista. Sinä päädyt ensim­mäis­ten joukos­sa seinää vas­ten kun ongelmia ratkaistaan pikakäsittelyllä.

  20. Tep­po Turkki­han näyt­tää tulleen Wahlroosin lin­joille. Tätä Sin­ga­poren malli­a­han Björn Wahlrooskin toi esi­in kirjassaan.

    Itse kyl­lä uskon enem­män Sak­san kaltaiseen kans­lerival­tioon ja malli­in. Siel­läkin talous voi men­nä hyvin, ei vain Aasiassa.

  21. Sylt­ty:
    Ei-demokraat­ti­sis­sa halli­nois­sa ei ole minkään­laista sisäistä virheenko­r­jaus­ta. Jos hal­lit­si­ja, oli­pa kyseessä val­takun­nan nokkamies taik­ka paikall­ishallinto, on huono, se on huono ja pysyy paikallaan kuin tat­ti. Demokra­ti­as­sa on kuitenkin sen­tään ainakin mah­dol­lisu­us vai­h­taa hallintoa.

    Ei-demokraat­ti­sis­sa hallinnois­sa virheet kor­jataan niin että hal­lit­si­jat käy­dään ripus­tamssa kat­u­lamp­pu­jen koris­teik­si. Poli­it­ti­nen vas­tuu on siis varsin konkreettinen.

    Demokra­ti­aan puolestaan on sisään­raken­net­tu tuhoon johta­va mädän­näisyys, mis­tä hyvänä esimerkkinä vaikka­pa Kreik­ka: maa on ajet­tu konkurssi­in täysin demokraat­tis­es­ti äänestämäl­lä aina puoluet­ta joka lupaa suurim­mat käsien­pe­sulisät loisille sun muut edut kansalle. Nyt kun maa sit­ten on konkurssis­sa kenet kansa äänestää val­taan? No tietenkin sen puolueen joka lupaa jakaa eniten rahaa kansalle.

  22. Sylt­ty:
    Tom­mi Uschanovin kir­jas­sa “Mikä vasem­mis­toa vaivaa” on hyvin kiteytet­ty aja­tusm joka kuu­luu suun­nilleen näin: hallinto­muodon pitää olla sel­l­ainen että maa ei ajaudu katas­trofi­in kun val­taan pääsee lur­jus. Se nimit­täin tulee ennem­m­min tai myöhem­min tapahtumaan. 

    Jenkkipo­jat ratkaisi­vat tämän läh­es 250 vuot­ta sit­ten. Siel­lä kansalaisil­la on perus­tus­lailli­nen oikeus kan­taa aset­ta. Tämä on kir­joitet­tu juuri siinä tarkoituk­ses­sa että jos huonos­ti käy on kansalaisil­la mah­dol­lisu­us ottaa val­ta takaisin itselleen asein.

    Mie­lenki­in­toista tässä on se että yleen­sä oikeis­to­laiset kap­i­tal­is­tit kan­nat­ta­vat tätä kansan­val­taista peri­aatet­ta hen­keen ja vereen. Vasem­mis­to puolestaan vas­tus­taa aivan yhtä kiivaasti. Ker­tonee jotain siitä kuka sisim­mässään uskoo aat­teen­sa hyvää tekevään voimaan.

  23. Osmon ana­lyysi on terävää, mut­ta on pidet­tävä eril­lään kak­si asiaa.
    1. mikä on demokra­t­ian ole­mus ja merkitys
    2. minkälaisia ovat päätök­sen­teon käytän­nöt, jot­ka eivät johdu demokra­ti­as­ta vaan huonos­ta hallinto­tavas­ta ja poli­tikko­jen kyvyttömyydestä.

    Puo­lus­tan demokra­ti­aa blo­gis­sani koti­sivul­lani. En kiel­lä demokra­t­ian kehittämistarpeita.

  24. Stur­m­grup­pen­führer: Ei-demokraat­ti­sis­sa hallinnois­sa virheet kor­jataan niin että hal­lit­si­jat käy­dään ripus­ta­mas­sa kat­u­lamp­pu­jen koris­teik­si. Poli­it­ti­nen vas­tuu on siis varsin konkreettinen.
    ‘snip’

    No kyl­lä tämän­tyyp­pinen ‘konkreet­ti­nen’ vas­tuu on yleen­sä kulkenut juuri päin­vas­taiseen suun­taan, Mus­soli­ni lie­nee ain­oa poikkeus.

  25. vta­pio:
    <block­quote cite=“comment-

    Aikaisem­min oli kaik­ki sal­lit­tua, mitä ei ollut erik­seen kiel­let­ty, nyky­isin on kaik­ki kiel­let­tyä, mitä ei ole erik­seen sallittu.

    Tämä on kyl­lä niin väsynyt hoke­ma, että siitä voitaisi­in vähitellen päästä eroon. Väite on yksinker­tais­es­ti epätosi.
    ‘snip’

    Eipä tai­da olla epä­tosi — esimerkkinä vaikka­pa tieto­suo­ja, joka on vaikeut­tanut vira­nomais­ten yhteistyötä.

  26. J:
    Voi taivas var­jele. Ihanko oikeasti et osan­nut sanoa kiinalaiselle, että maas­sa on sato­ja miljoo­nia nälkää näke­viä sen takia, että siel­lä ei ole sananvapautta?
    ‘snip’

    Nälkää näke­vien määrässä lie­nee melkoista liioittelua.

    Neu­vos­toli­iton lop­puaikoina oli elin­tarvikepu­laa, kun sadot mätänivät kor­jaa­mat­tom­i­na pel­loille. Samaan aikaa Kiinas­sa oli lev­ot­to­muut­ta, kun riisin hin­ta las­ki liian suurten sato­jen vuoksi.

  27. Kaik­ista euroop­palai­sista arvoista ei todel­lakaan pidä luop­ua Aasian haas­teen edessä. Mut­ta monista asioista ja haaveista joudumme luop­umaan. Muuten emme selviä taloudellisesti.

    Pahiten Aasian haaste iskee SDP:n tasa-arvoide­olo­giaa kohtaan. Anteliai­ta jär­jestelmiä on leikat­ta­va. Eri­ar­voisu­udel­la työn­tekoon kan­nus­t­a­mi­nen lisään­tyy. Ay-liik­keen ase­ma hor­juu. Nykyi­nen demokraat­ti­nen ja kolmikan­tainen päätök­sen­teko­ma­llimme uud­is­tuu kivuliaasti. 

    Pop­ulis­mi ja äärili­ikeet uhkaa­vat saa­da lisää voimaa, kun meil­lä ei ole Kiinan kom­mu­nis­tipuolueen kaltaista voimaa, joka pitäisi hom­man hanskassa.

    Tämän päälle kaatu­vat sit­ten vielä pahenevat globaalit haas­teet: väestönkasvu, ympäristö ilmas­to jne.

    Toiv­ot­tavasti pahim­mat uhkaku­vat eivät kuitenkaan toteudu. Tarvit­semme vii­sai­ta poli­itikko­ja, jot­ka anta­vat perik­si oikeista kohdista, mut­ta ovat toisaal­ta tiukko­ja tärkeimpi­en euroop­palais­ten arvo­jen kohdalla.

  28. “Mitä perus­va­pauk­sia uud­is­t­a­mi­nen pol­kee? Vapaut­ta olla ikinä muut­ta­mat­ta mitään?” 

    OS tuol­la ylhääl­lä puhui hyväksyvään sävyyn Sin­ga­poren yhteiskun­ta­mallista. Oletko koskaan kat­sonut, mil­laisia pis­teitä tuo kaupunki­val­tio on saanut mm. erinäis­ten ihmisoikeusjär­jestö­jen rankingeissa? 

    Tietenkin pitää olla valmius muut­taa asioi­ta, mut­ta demokraat­tis­es­ti, ei dik­taatil­la. Mut­ta kos­ka kyseessä kuitenkin on vihreä blo­gi ja blog­gaa­ja, ole­tan sen hau­datun koiran ole­van nyt siinä, että kir­joit­ta­ja halu­aisi mm. heiken­tää perus­tus­lais­sa tur­vat­tua omaisu­u­den suo­jaa — jol­la sit­ten mah­dol­lis­tet­taisi­in esim. kaupun­gin päätök­sel­lä yksi­ty­isille maille rak­en­t­a­mi­nen ilman omis­ta­jan lupaa, tai niiden pakkol­u­nas­tus kevyin perustein. 

    No, saa­han sitä Sin­ga­pore­akin ihail­la jos halu­aa — niin ja onhan siel­lä kyl­lä siis­tiäkin, kun läh­es­tulkoon röök­in­poltostakin julkisel­la paikalla tulee jo rot­tinkia per­suuk­sille. Mut­ta jos nyt kuitenkin ihan ensik­si tunget­taisi­in jäitä pipoon ja luet­taisi­in vaik­ka vähän Wikipediaa? 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Human_rights_in_Singapore

    PS. Niin ja mes­ta­han on kyl­lä peri­aat­teessa vielä demokra­ti­akin eikä edes mikään totaa­li­nen pakko­val­ta, mut­ta silti meinin­ki on mitä on. Täl­lais­tako Suomeenkin?

    1. On se nyt kum­ma, jos selostan kiinalais­ten käsi­tyk­siä ihan­neva­zl­tioista, ne muut­tuvat yhtäkkiä min­un käsityksikseni.

  29. Hän sanoi, että heille sadat miljoonat rutiköy­hät ihmiset ovat suurem­pi ongel­ma kuin muu­ta­man toisi­na­jat­telin­nan sananvapaus. 

    Ei sit­ten tul­lut mieleen sanoa, etteivät nuo ole vas­tako­htaisia tavoitteita?
    Jos tuom­moista joku menee esit­tämään, voi vaikka­pa kysyä miten jonkun toisi­na­jat­teli­jan sanan­va­paus estää noiden sato­jen miljoonien rutiköy­hien rikas­tu­misen. Tulee nimit­täin mieleen, että ahdin­golle voisi tapah­tua enem­män jotain, jos ihmis­ten annetaan kom­mu­nikoi­da siitä vapaasti.

    Pekka T.: Samoin on ajatel­tu, että hyv­in­voin­nin lisään­tyessä kansa ryhtyy kapinoimaan dik­taat­tor­e­i­ta vas­taan ja vaa­ti­maan län­si­maisia oikeuksia. 

    Koskako­han tämä tapah­tuu län­si­mais­sa? Alkaa nimit­täin noil­la rikkaim­mil­la men­nä vähän turhan lujaa muiden kustannuksella.

  30. “kun meil­lä ei ole Kiinan kom­mu­nis­tipuolueen kaltaista voimaa, joka pitäisi hom­man hanskassa.” 

    Ote­taan­pa esimerki­no­mais­es­ti kak­si kon­flik­tia, men­emät­tä kuitenkaan niiden välisi­in syy- ja seu­raus­suhteisi­in. Mut­ta silti. 

    Olet epäilemät­tä joskus kuul­lut trage­di­as­ta nimeltään toinen maail­man­so­ta? Se tais­telti­in (ja onnek­si voitet­ti­in), kos­ka oli eräs vah­va puolue, joka piti ‘hom­man hanskassa’. 

    Ja olet myös epäilemät­tä kuul­lut pitkäaikaises­ta jää­tyneestä kon­flik­tista nimeltään kylmä sota? Sekin tais­telti­in, vaikkakaan ei globaal­isti asein (ja onnek­si voitet­ti­in), kos­ka ylläri ylläri, oli taas ker­ran eräs vah­va puolue, joka piti ‘hom­man hanskassa’. 

    Minkä takia euroop­palaiset eivät IKINÄ opi his­to­ri­as­ta mitään? Vai onko täl­lä porukalla joku sisään­raken­net­tu ali­ta­juinen vah­van johta­jan kaipuu, joka sit­ten pul­pah­taa pin­taan ker­ran pari vuosisadassa? 

    PS. Sak­sas­sa tapah­tui mitä tapah­tui aikoinaan osit­tain sik­si, että ‘uud­is­tus­mieliset’ alkoi­vat pitää demokra­ti­aa ongel­mana ja kehi­tyk­sen jar­runa. Mitenkäs nyt?

  31. Osmo, tuo on poli­itikon osa. Niin vain sai Hal­la-Aho tuomion uskon­rauhan rikkomis­es­ta vaik­ka toisti Oul­u­laisen lehti­ju­tun vain hiukan muunnellen.

  32. “ne muut­tuvat yhtäkkiä min­un käsityksikseni.” 

    Jutun lop­pupuolen mielip­i­teet Sin­ga­pores­ta näyt­täi­sivät ole­van aivan omi­asi. Niin ja se, että nimit­tää Sin­ga­porea oikeusval­tiok­si, on kyl­lä lähin­nä vit­si (vaikkakin hel­vetin huono).

    1. Sin­ga­pore ei ole oikeusval­tio ihmisoikeusmielessä )tosin parem­pi kuin naa­purin­sa) mut­ta se on oikeusval­tio ajatellen yri­tys­toim­intaa, toisin kuin vaikka­pa Venäjä.

  33. Stur­m­grup­pen­führer: Ei-demokraat­ti­sis­sa hallinnois­sa virheet kor­jataan niin että hal­lit­si­jat käy­dään ripus­tamssa kat­u­lamp­pu­jen koris­teik­si. Poli­it­ti­nen vas­tuu on siis varsin konkreettinen.

    Ihan kaikissa hal­in­toma­lleis­sa on sama uhka. Kyl­lähän Suomes­sakin punaiset nousi­vat kap­inaan, vaik­ka maa oli demokraattinen.

    Kuitenkin tuol­lainen val­lan­vai­h­to­ta­pa aiheut­taa sen, että val­lan­pitäjät ovat valmi­ita uhraa­maan merkit­tävän osan kaikesta taloudel­lis­es­ta lisäar­vos­ta oman tuval­lisu­u­den pönkit­tämiseen. Nykyaikaise­na äärim­m­mäisenä esimerkkinä toimii Pohjois-Korea. Vähän vähem­män äärim­mäisiä on vaikka­pa Kuu­ba tai Venäjä.

    Aikoinaan yksi Rooman keis­ari opasti poikaansa keis­ar­i­u­teen ja siihen, miten pysyä val­las­sa “rikas­tu­ta soti­lai­ta, älä väl­itä muista”. Jos tämä on val­lan­pitäjien ohjen­uo­ra niin ei ole mikään ihme, jos talousasi­at vähän tökkkivät.

  34. Tärkää on muis­taa, että demokra­ti­akaan ei tipah­da kuin puus­ta valmiina.

    Suomes­sa demokra­ti­aa opetelti­in 1863 vuodes­ta alka­en sää­ty­val­tiopäivil­lä. Ei ollut myöskään ihan yhden­tekevää, että samaan aikaan syn­tyi koul­u­laitos 1866. Yksika­mari­nen Eduskun­ta tuli suurlakon jälki­main­ingeis­sa 1907 ja sit­tä kymme­nen vuo­den jäl­keen käyti­in sisällissota.
    Jos 1863 Suomeen olisi ilmoitet­ty, että teil­lä on nyt demokra­tia ja äänet­sämään, se ei olisi onnistunut.

    Kiina on mon­ta maa­ta ja kehi­tys­vai­het­ta yhtä aikaa. Väestönkasvu on edelleen haaste ja kaupungis­tu­mi­nen eri­tyis­es­ti. Väestön ikään­tymi­nen ja eri­tyis­es­ti puut­tuvat tytöt ja naiset ikälu­ok­ista ovat osa väestöongelmaa.

    Joitakin asioi­ta Kiinas­sa myös tehdään: maan johto on vai­h­tunut 10 vuo­den välein. Paikallisia vaale­ja järjestetään.

    Luul­tavasti paikallis­demokra­tia on se mis­tä demokra­t­ian perinne kas­vaa vähän kaikkial­la. Kun­nal­ispoli­ti­ik­ka kas­vat­taa poli­itikko­ja myös Suomes­sa vaa­ti­vampi­in tehtäviin.

    Dikatu­urisem­mis­sa maid­en johta­jien rauhanomainen vai­h­t­a­mi­nen edis­tää monia asioi­ta — pitäaikainen johta­ja muut­taa demokra­tiankin dikatu­urik­si, kuten Suomes­sa opimme. Mer­i­tokra­tia myös aut­taa. Suurin ongel­ma dikatu­ureis­sa on kor­rup­tio ja sen mkanaan tuo­ma epä­vakaus kaikessa, senkin hillinta autaa demokra­t­ian kehit­tymisessä. Kiinaankin se tulee aikanaan.

    Toinen asia on puoluei­den kehit­tymi­nen ja siihen liityvien taito­jen han­k­in­ta. Vihreät ja Perssuo­ma­laiset ovat saa­neet osansa siitä koet­tele­muk­ses­ta, kun puolue kas­vaa ja mukaan ote­taan aluk­si ihan kaik­ki vapaae­htoiset. Kansane­dus­ta­jaa aut­taa puolueen perinne ja organ­isaa­tion kokemus. 

    USA:ssa pres­i­dentin vai­htues­sa vai­hde­tan iso osa maan virkamiehistä. Suomes­sa keis­arikun­nan aikana taas virkamiehis­ten pysyvyys nähi­in suo­jak­si epä­toiv­ot­tu­ja muu­tok­sia vas­taan, mikä johtaa oman­laiseen jäh­mettymiseen nyky­maail­mas­sa ja ikuisi­in poli­it­tisi­in läänityksiin.

    Val­lan kolmi­jako dikatu­ureis­sa ei yleen­sä onnis­tu. Se johtaa oikeuslaitok­sen epä­vakau­teen ja heti liike­toimin­nan vaikeuksiin.

    Minus­ta hyvään poli­ti­ikaan kuu­luu kyky perustel­la kansalais­lle tehdyt vaikeat ratkaisut — vaik­ka riskinä on, ettei enää tule valituksi. 

    SOTE uud­is­tuk­sen selit­tämi­nen ei onnis­tunut keneltäkään, joten ei sil­lä ollut men­estymis­mah­doll­si­uuk­sia. Laukkaute­taan yksi sairaan­hoitopi­iri, ok? Kun­tau­ud­is­tuk­sen kanssa val­taa olisi ment­tänyt kovin moni ja lop­putu­loskin jäi sekavak­si. (Oden ja kumm­panien “eri­laiset kun­nat” malli olisi ehkä ymmär­ret­ty parhait­en.) NATO-jäsenyys vaatisi ainakin ymmär­ret­tävän seli­tyk­sen mitä me siitä hyödymme ja mihin me siinä sitoudumme ja tulemme siel­lä tekemään.

  35. Antti Hau­tamä­ki:
    Osmon ana­lyysi on terävää, mut­ta on pidet­tävä eril­lään kak­si asiaa.
    1. mikä on demokra­t­ian ole­mus ja merkitys
    2. minkälaisia ovat päätök­sen­teon käytän­nöt, jot­ka eivät johdu demokra­ti­as­ta vaan huonos­ta hallinto­tavas­ta ja poli­tikko­jen kyvyttömyydestä.

    Juuri näin. Mei­dän on myös kyet­tävä keskustele­maan demokra­t­ian huonoista puolista ilman että saman tien olete­taan keskusteli­jan halu­a­van luop­ua nimeno­maan niistä demokra­t­ian hyvistä puolista.

    Ja jos olemme joutuneet tilanteeseen, jos­sa päätök­si­in vaikut­ta­vat huono hallinto­ta­pa ja poli­itikko­jen kyvyt­tömyys, eivät demokra­t­ian huonot puo­let, mieleen nousee kak­si kysymystä:
    1. Miten näin on päässyt käymään?
    2. Mitä voimme tehdä asialle?

  36. Mau­r­izio:
    OS tuol­la ylhääl­lä puhui hyväksyvään sävyyn Sin­ga­poren yhteiskun­ta­mallista. Oletko koskaan kat­sonut, mil­laisia pis­teitä tuo kaupunki­val­tio on saanut mm. erinäis­ten ihmisoikeusjär­jestö­jen rankingeissa? 

    Tietenkin pitää olla valmius muut­taa asioi­ta, mut­ta demokraat­tis­es­ti, ei dik­taatil­la. Mut­ta kos­ka kyseessä kuitenkin on vihreä blo­gi ja blog­gaa­ja, ole­tan sen hau­datun koiran ole­van nyt siinä, että kir­joit­ta­ja halu­aisi mm. heiken­tää perus­tus­lais­sa tur­vat­tua omaisu­u­den suo­jaa – jol­la sit­ten mah­dol­lis­tet­taisi­in esim. kaupun­gin päätök­sel­lä yksi­ty­isille maille rak­en­t­a­mi­nen ilman omis­ta­jan lupaa, tai niiden pakkol­u­nas­tus kevyin perustein.

    Osmo Soin­in­vaara nos­ti esi­in muu­tamia asioi­ta, jot­ka Sin­ga­pores­sa on hoidet­tu eri taval­la kuin meil­lä ja jot­ka on syytä huomioi­da kun mietimme omia ratkaisujamme.

    Miten ihmeessä tästä voi vetää johtopäätök­sen, että hän ehdot­taisi samal­la myös Sin­ga­poren kaikkein huonoimpi­en käytän­tö­jen siirtämistä meille? Tai että hän ehdot­taisi asioiden muut­tamista dik­taatil­la? Eikö meille kel­paa mikään yksit­täi­nen ratkaisu, edes keskustelun poh­jak­si, joka on kehitet­ty maas­sa, jon­ka ihmisoikeusti­lanne on puutteellinen?

    Voi tätä suo­ma­laista keskustelua. Ote­taan oma asenne kir­joit­ta­jan puoluekan­nas­ta, kär­jis­tetään sitä, ja olete­taan sit­ten siitä mitä hän “oikeasti” ajaa takaa. Ja sen jäl­keen vas­tuste­taan tiukasti tätä itse luo­tua viholliskuvaa!

    Keskustele nyt siinä sitten.

  37. JTS:
    Tärkää on muis­taa, että demokra­ti­akaan ei tipah­da kuin puus­ta valmiina.

    Tärkeä huomio. Luin Hen­rik Meinan­derin Suomen his­to­ri­as­ta, että Suomes­sa oli 1920-luvul­la peräti 13 hal­li­tus­ta. Tämä ker­too selvästi siitä, että demokra­ti­aa, joka on kom­pro­missien tekemistä, vas­ta harjoiteltiin.

    Samaa har­joit­telua oli edel­lis­ten eduskun­tavaalien jäl­keen Perus­suo­ma­laisil­la, jot­ka eivät läht­e­neet hal­li­tuk­seen, vaik­ka Jyr­ki Katainen tar­josi hyvät ehdot, sil­lä he eivät osan­neet vielä tehdä kom­pro­mis­sia, vaan oli­si­vat halun­neet saa­da läpi kaik­ki tavoitteensa.

  38. ” Koet­takaa­pa esit­tää samaa Vaalimalla.”

    - Koitap­pa esit­tää mitä tahansa Vaal­i­maal­la esi­in­tyviä mieli­v­al­taisia käytän­töjä Viron tai Ruotsin rajalle. Veikkaan, että asi­aan puu­tut­taisi­in hyvin pian.

  39. “Kun ben­sa on Sin­ga­pores­sa kallista ja Male­si­as­sa hal­paa, halu hakea ben­saa Male­si­as­ta on ratkaistu niin, että Male­si­aan saa kyl­lä men­nä autol­la, mut­ta tankin on olta­va täysi lähdet­täessä. Koet­takaa­pa esit­tää samaa Vaalimalla.”

    Onko Soin­in­vaar­al­la nyt mielessä, että näin pitäisi olla. Ettei vaan kukaan pää­sisi osta­maan ben­saa halvem­mal­la. Saataisi­in tul­lim­iehillekin töitä.
    Sama­pa tuo. Hieno idea tarkas­taa ben­samit­tar­it. Nimit­täin sen mielestä. joka välit­tömässti alkaa myy­dä mit­tarin kali­braa­to­ria, jol­la tank­ki näyt­tää aina halut­taes­sa täydeltä.

  40. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Aikoinaan yksi Rooman keis­ari opasti poikaansa keis­ar­i­u­teen ja siihen, miten pysyä val­las­sa “rikas­tu­ta soti­lai­ta, älä väl­itä muista”. Jos tämä on val­lan­pitäjien ohjen­uo­ra niin ei ole mikään ihme, jos talousasi­at vähän tökkkivät. 

    Rooman keis­ari?
    Ettei vaan ollut Venäjän nykyi­nen tsaari?
    Ja FSB kuu­lunee sotilasluokkaan.

  41. Sylt­ty: Mikään ei tietenkään takaa, että tämä virheenko­r­jaus toimisi tarpeek­si hyvin. Jos eduskun­nas­sa on 200 erisu­un­taan vvetävää idioot­tia, niin siin­päpä sit­ten ollaan. Tai ei tarvi­ta edes 200, riit­tää kun on vaik­ka sata. Sil­loin ei saa­da mitään aikaan.

    Idiooteil­la on harmilli­nen tapa kytätä ja matkia toisi­aan itse ongel­man tarkastelun sijas­ta. Jos veto­halu­jen sym­me­tria jostain syys­tä rikkoutuu, meil­lä saat­taa yhtäkkiä olla ne yli 100 idioot­tia vetämässä samaan, sat­un­nais­es­ti valit­tuun suun­taan. Tämä on huo­mat­tavasti pelot­tavampi ske­naario kuin mainit­se­masi pat­ti­ti­lanne. Se on myös jokapäiväistä todellisuutta.

  42. Stur­m­grup­pen­führer: Jenkkipo­jat ratkaisi­vat tämän läh­es 250 vuot­ta sit­ten. Siel­lä kansalaisil­la on perus­tus­lailli­nen oikeus kan­taa aset­ta. Tämä on kir­joitet­tu juuri siinä tarkoituk­ses­sa että jos huonos­ti käy on kansalaisil­la mah­dol­lisu­us ottaa val­ta takaisin itselleen asein. 

    Ei ole, vaan sik­si, että vak­i­nainen armei­ja voitaisi­in muo­dostaa sivi­ileistä Sveitsin malli­in. Tämä jopa san­o­taan suo­raan siinä perus­tus­lain toisen lisäyk­sen tek­stis­sä (jon­ka hyväksymis­es­tä tuli joulun alla 223 vuot­ta, ei “läh­es 250”).

    Yhdys­val­tain korkein oikeus, jolle samainen perus­tus­la­ki antaa rajat­toman val­lan tulki­ta itseään, vahvisti jo vuon­na 1876 oikeustapauk­ses­sa Unit­ed States v. Cruik­shank, että Yhdys­val­lois­sa ei ole mitään yleistä aseenkan­to-oikeut­ta. Romant­ti­nen höpöhöpönäke­mys, jon­ka mukaan kyseessä olisi jonkin­lainen suo­jakeinon anta­mi­nen yksi­ty­ishenkilöille val­tio­val­taa vas­taan, on toki suosit­tu. Mut­ta sil­lä ei ole mitään tekemistä lain­voimaisen perus­tus­lain­tulkin­nan kanssa, joka on johdon­mukaises­ti vallinnut jo 1800-luvul­ta saakka.

    Pekka T.: Luin Hen­rik Meinan­derin Suomen his­to­ri­as­ta, että Suomes­sa oli 1920-luvul­la peräti 13 hal­li­tus­ta. Tämä ker­too selvästi siitä, että demokra­ti­aa, joka on kom­pro­missien tekemistä, vas­ta harjoiteltiin. 

    Luku pitää paikkansa, mut­ta 1950-luvun aikana Suomel­la oli peräti 14 hal­li­tus­ta. 1970-luvul­lakin oli vielä 11. Nykyi­nen nor­mi, että eduskun­ta istuu koko neliv­uo­tisen vaa­likau­den eikä ainakaan päämin­is­teripuolue vai­h­du sinä aikana, on vallinnut vas­ta vuodes­ta 1983.

  43. Sylt­ty: Tom­mi Uschanovin kir­jas­sa “Mikä vasem­mis­toa vaivaa” on hyvin kiteytet­ty aja­tusm joka kuu­luu suun­nilleen näin: hallinto­muodon pitää olla sel­l­ainen että maa ei ajaudu katas­trofi­in kun val­taan pääsee lur­jus. Se nimit­täin tulee ennem­m­min tai myöhem­min tapahtumaan.

    (Tom­mi U kor­jatkoon, mikäli meni väärin, hän luke­nee Oden blogia) 

    Näin se menee, kir­jan neljän­nessä luvussa:

    “David Hume tote­si jo 267 vuot­ta sit­ten, että ‘poli­it­tiset kir­joit­ta­jat ovat osoit­ta­neet todek­si mak­si­imin, että minkä tahansa hal­li­tusjär­jestelmän suun­nit­telus­sa, ja val­tiosään­nön eri pidäkkeitä ja rajoituk­sia määrät­täessä, tulisi olet­taa, että kaik­ki ovat lur­juk­sia, joil­la ei ole mis­sään toimis­saan muu­ta päämäärää kuin yksi­tyi­nen etun­sa’. Tämä jo 1700-luvul­la ‘mak­si­imin’ ase­man saanut oival­lus on edelleen oppi­mat­ta suures­sa osas­sa vasem­mis­toa. Sor­to ei tee hyveel­lisek­si, ja vasem­mis­to­laiset ovat epätäy­del­lisiä, kiusauk­sille alt­ti­ita ihmisiä siinä mis­sä muutkin. Mitä poli­it­tisia itsesääte­lyjär­jestelmiä on käytet­tävis­sä sen ehkäisemisek­si, että täysin viat­tomin aikein val­taan päässeet ihmiset humal­tu­vat val­las­taan? Jonathan Rose on huo­maut­tanut, että ‘jos ide­olo­gia tar­joaa ratio­nal­isaa­tion tietylle käytök­sen muodolle, joka ei ole hyväksyt­tävis­sä, se usein (joskaan ei aina) houkut­telee seu­raa­jia, joil­la on juuri kyseisen­lainen moraa­li­nen heikkous’. Ääri­ta­pauk­ses­sa tek­isi mieli sanoa, että koko ide­olo­gia perus­tuu siihen, että se kokoaa tietys­tä luon­nehäir­iöstä kär­sivät yhteen – –. Kaikkien poli­it­tis­ten liikkei­den ikuise­na ongel­mana on se, miten karkot­taa kesku­ud­estaan yksilöt, jot­ka ovat tunke­neet mukaan vain sik­si, että liik­keet tar­joa­vat niin sopi­van kukois­tusym­päristön juuri sille luon­nehäir­iölle, jos­ta he kär­sivät. Kuten Hume toteaa, ‘val­tiosään­tö on hyvä vain siinä määrin kuin se tar­joaa tur­vaa huonoa hallintoa vastaan’.”

    (Sitaatit suomen­nok­siani Humen esseistä “On the Inde­pen­den­cy of Par­lia­ment” ja “That Pol­i­tics may be reduced to a Sci­ence”, molem­mat vuodelta 1741.)

  44. Tom­mi Uschanov:
    ‘snip’
    Ääri­ta­pauk­ses­sa tek­isi mieli sanoa, että koko ide­olo­gia perus­tuu siihen, että se kokoaa tietys­tä luon­nehäir­iöstä kär­sivät yhteen – –.
    ‘snip’

    Kom­mu­nis­mi ei tai­da perus­tua siihen, mut­ta kyl­lä se on psykopaat­te­ja koon­nut rivei­hin­sä. Ja sit­ten on hyvän­tah­toisia hölmöjä…

  45. Jaa, se olikin David Hume eikä Tommi 😉

    Tom­mi Uschanov:
    Luku pitää paikkansa, mut­ta 1950-luvun aikana Suomel­la oli peräti 14 hal­li­tus­ta. 1970-luvul­lakin oli vielä 11. Nykyi­nen nor­mi, että eduskun­ta istuu koko neliv­uo­tisen vaa­likau­den eikä ainakaan päämin­is­teripuolue vai­h­du sinä aikana, on vallinnut vas­ta vuodes­ta 1983.

    Ei tämä nykyi­nenkään kyl­lä ole mit­nekään hyvä tapa. Kun hal­li­tusy­hteistyö menee llukkoon, on täysin jär­jetön­tä istua neljä vuot­ta tumput suo­ri­na rukoillen, ettei kan­na­tus tipu.

  46. Rolling Heurlin:
    “Kun ben­sa on Sin­ga­pores­sa kallista ja Male­si­as­sa hal­paa, halu hakea ben­saa Male­si­as­ta on ratkaistu niin, että Male­si­aan saa kyl­lä men­nä autol­la, mut­ta tankin on olta­va täysi lähdet­täessä. Koet­takaa­pa esit­tää samaa Vaalimalla.”

    Onko Soin­in­vaar­al­la nyt mielessä, että näin pitäisi olla. Ettei vaan kukaan pää­sisi osta­maan ben­saa halvem­mal­la. Saataisi­in tul­lim­iehillekin töitä.
    Sama­pa tuo. Hieno idea tarkas­taa ben­samit­tar­it. Nimit­täin sen mielestä. joka välit­tömässti alkaa myy­dä mit­tarin kali­braa­to­ria, jol­la tank­ki näyt­tää aina halut­taes­sa täydeltä.

    Suomes­sa oli joku byrokraat­ti keksinyt ehdot­taa, että rajan ylit­tämiseen pitäisi vara­ta aika etukä­teen. Voiko elämälle vier­aam­paa ehdo­tus­ta olla ? Kyl­lä ylen­määräistä tarkas­ta­jien ja virkami­esten määrää voisi todel­la vähentää.

  47. Vetokra­tia. Tot­ta, mut­ta kuten nim­imerk­ki Raimo K yllä tote­si, saa kat­soa aika paljon peili­in. Usein veto-oikeus perus­tuu pelku­ru­u­teen. Työ­markki­na­jär­jestöjä saa kuul­la, mut­ta val­taa ei pidä antaa niille perus­tus­lain mukaan eduskun­nalle kuu­lu­vis­sa asioissa.

    Juris­te­ria on myös tot­ta. Tässäkin saa paljon kat­soa peili­in. Esim. min­is­ter­iöi­den keskeiset virat on men­ty täyt­tämään juris­teil­la, jot­ka suo­si­vat rekry­toin­nis­sa uusia juris­te­ja. Lop­ul­ta juris­tit istu­vat keskenään päät­tämässä aivan kaikesta. 

    Juris­te­ria kan­sain­välisenä aseena? 

    Yhdys­val­tain oikeu­denkäyn­ti­jär­jestelmä on toiv­o­ton. Älkää menkö sinne. Valiokin yrit­ti, mut­ta tuli äkkiä takaisin, kun ensim­mäi­nen oikeu­denkäyn­ti­hyökkäys alkoi. Toki sinne saa myy­dä, kun­han huole­htii, ettei joudu USA:n oikeusjärjestyk­sen alaisek­si esim. sopimuse­hto­jen velvoittamana.

    USA:n hyvää tarkoit­ta­neet oikeu­denkäyn­tisään­nök­set ovat epäon­nis­tuneet ja kään­tyneet itseään vas­taan. En tunne yksi­tyisko­htia, mut­ta lähtöko­htais­es­ti oikeu­denkäyn­nin osa­puo­let vas­taa­vat esim. itse kuluis­taan. Kuu­lostaa fik­sul­ta, mut­ta mah­dol­lis­taa totaalisen tuomiois­tu­imien väärinkäytön. Mon­san­to tyyp­il­lis­es­ti haas­taa pienvil­jelöitä mil­loin mil­läkin perus­teel­la tuomiois­tu­imeen. Perus­teet ovat täysin tekaistu­ja, mut­ta kos­ka jär­jestelmä sal­lii oikeu­denkäyn­tien lop­ut­toman venyt­tämisen esimerkik­si tuo­ma­l­la lop­ut­tomasti uut­ta todis­telua ja uusia kuul­tavia, ei oikeu­denkäyn­ti pää­ty koskaan. Kulut juok­se­vat koko ajan. Lop­putu­lok­se­na köy­hempi (lue: pienvil­jeli­jä) luovut­taa ja häviää varat­tomana. Seu­raa­va ostaa siemenet Mon­san­tol­ta mukisematta. 

    Sanoi Tero Vauras­teen ego ja hänen tilaa­mat “selvi­tyk­set” mitä tahansa, juuri tästä syys­tä suo­ma­laisia jään­mur­ta­jia ei saa koskaan päästää töi­hin Amerikkalaisen oikeusjärjestyk­sen vaiku­tus­pi­iri­in. Meil­lä ei ole yksinker­tais­es­ti osaamista USA:n oikeusjärjestyk­sen sudenkuopista. Tätä asi­aa ei yksikään min­is­ter­iön raport­ti muu­ta toiseksi.

    Han­kalampi ongel­ma on, että USA ulot­taa oikeusjärjestys­tään yhä agres­si­ivisem­min kaikkialle maail­maan. Hyvänä esimerkkinä Argen­ti­inan velka­ri­ita, jos­sa USA:n tuomiois­tu­in on käytän­nössä estänyt kan­sain­välis­ten velka­jär­jeste­ly­jen mielekkyy­den. Jopa IMF suut­tui ja yrit­ti tul­la arvo­val­lal­laan väli­in, kunnes USA käyt­ti IMF:n sisäl­lä val­taansa ja esti IMF:n julk­i­t­u­lon. Nolo tapaus Lagardelle.

    Juridi­ik­ka on tämän vuo­sisadan ase. Toiv­ot­tavasti joka iki­nen kansane­dus­ta­ja ymmärtäisi, mik­si Yhdys­val­ta­laiset yri­tyk­sien edun­valvon­ta­jär­jestöt aja­vat EU:n ja USA:n neu­vot­tele­maan vapaakaup­pa­sopimuk­seen aivan väk­isin välim­ies­menet­te­ly-lauseket­ta. Se tulee ole­maan tämän vuo­sisadan kar­mai­sevin virhe, jos se toteu­tuu. Esim. Aus­tralia sitou­tui Yhdys­val­to­jen kanssa po. lausek­keeseen ja on jo ilmoit­tanut irti­sanoutu­vansa kaik­ista vas­taav­ista lausekkeista, kun se sai mais­taa Yhdys­val­taista vapaakaup­pa­sopimus­ta pahimmillaan. 

    Asia jos­ta tääl­lä ei kir­joite­ta eikä siitä myöskään keskustel­la. Ja Stub­bin hal­li­tus on antanut EU:lle man­daatin neu­votel­la lausek­keen kuu­lu­mis­es­ta vapaakaup­pa­sopimuk­seen. Että näin!

  48. Luin tuon raportin, johon O.S. aivan alus­sa viit­tasi. Ihan mie­lenki­in­toista tek­stiä, mut­ta siitä val­lan keskit­tämis­es­tä … Joskus se toimii ihan eri­no­maisen tehokkaasti, mut­ta toisi­naan taas sit­ten ei.

    Jos val­ta on kovin keskitet­tyä voi esi­in tul­la sel­l­ainenkin ongel­ma, että päätök­siä ei enää kukaan muu uskalla tarvit­taes­sakaan tehdä. “Suuret housut” on tästä vain yksi, tuore (6.4.2015) esimerk­ki, ks. “http://yle.fi/uutiset/suomalaisarkkitehdin_merkkiteos_pekingissa_joutui_presidentin_silmatikuksi/7906596”.

    Eli, jos maan johta­ja ilmaisee itseään vähänkin epä­selvästi tai tulkin­nan­varaisel­la taval­la, tai, “kun kissa on pois­sa, niin hiiret”, yllä­tys-yllä­tys, eivät uskallakaan tehdä mitään. Sil­loin yhteiskun­nan toim­inta tai kehi­tys voi asi­aan liit­tyen jopa halvaantua.

    1. Viimeisim­mät talou­s­ana­lyysit ker­to­vat, että Kiinan talouskasvu on hyy­tymät­tä juuri sik­si, että maa on niin keskit­tynyt, autori­taari­nen ja sen­su­uria ylläpitävä. Tähän me kaik­ki län­si­maiseen lib­er­al­is­mi­in usko­vat olemme aina luot­ta­neet, vaik­ka viimeaikoina uskoamme onkin kovasti koeteltu.

  49. Tarkoititko “on hyytymässä”?

    Mikään hur­ja kasvu ei voine jatkua ikuisesti.

Vastaa käyttäjälle Sakke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.