Sosiaaliset terveyserot

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä.)

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa suuret ver­rat­tuna mui­hin vau­raisi­in mai­hin, ja ne ovat kasvus­sa. Ne ovat itse asi­as­sa vielä tilas­tois­sa näkyviäkin suurem­mat, kos­ka tulot ja koulu­tus mit­taa­vat sosi­aal­ista huono-osaisu­ut­ta huonos­ti eivätkä sik­si saa ilmiötä kun­nol­la kiin­ni. Asuinaluei­den väliset erot eli­na­jan odot­teessa ovat suuris­sa kaupungeis­sa noi­ta tulo- ja koulu­tus­jaot­teluil­la mitat­tu­ja suurem­mat. Näin on muual­lakin. Oslos­sa ero itä- ja län­sipuolen aluei­den välil­lä eli­na­jas­sa on kymme­nen vuotta. 

Onko ter­vey­den­huolto­jär­jestelmämme siis syr­jivä, kos­ka köy­hät elävät sairaamp­ina ja kuol­e­vat nuorempina?

Vaik­ka sairas­tamisen ja ennenaikaisen kuole­man vit­saus arvot­taisi­in yksilöi­den kesken, saisimme tulok­sek­si, että köy­hät sairas­ta­vat enem­män ja kuol­e­vat nuoremp­ina. Sairaus tekee ihmis­es­tä köy­hän, kos­ka se estää tulo­jen han­kkimisen. Köy­hyys myös ohjaa sairai­ta asumaan kaupungi­nosi­in, jois­sa asun­not ovat halpo­ja. Varsinkin aikaisem­min hal­vat asun­not oli­vat myös alueil­la, joil­la elämi­nen oli epäter­veel­listä lähin­nä liiken­teen aiheut­tamien ilmansaastei­den ja melun joh­dos­ta. Vaik­ka ilma on nyt puhdis­tunut, ero sairas­tavu­usti­las­tois­sa pitkään näkyy pitkään.

Olemme olleet vaku­ut­tunei­ta, että pitkit­tynyt työt­tömyys on vaarak­si ter­vey­delle, kos­ka työt­tömistä pitkäaikaistyöt­tömät ovat sairaampia ja ter­veim­mät ovat töis­sä. Petri Böck­e­man ja Pekka Ilmakun­nas tutki­vat asi­aa Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­ses­sa pitkit­täi­saineis­tol­la ja havait­si­vat, että pitkäaikaistyöt­tömien ter­veys ei ollut heiken­tynyt työt­tömyy­den aikana, vaan he oli­vat sairai­ta jo työt­tömik­si joutues­saan. Sairaus pitkit­ti työt­tömyyt­tä eikä päin­vas­toin. Ongel­ma on ole­mas­sa, mut­ta se osatyökyky­is­ten kel­paa­mat­to­muus töi­hin Suomessa.

Onko yhteiskun­nan vika, että ammat­tik­oul­u­laiset polt­ta­vat enem­män tupakkaa ja köy­hät syövät itsen­sä lihaviksi ja lenkkeilevät vähem­män? Pelkästään erot tupakoin­nis­sa ennus­ta­vat liki kol­men vuo­den eroa eli­na­jan odot­teessa lukioon ja ammat­tik­oulu­un menevien välil­lä. Yhteisön vika se on, kos­ka kyse on osit­tain lau­makäyt­täy­tymis­es­tä, mut­ta minä en tiedä tehokkai­ta tapo­ja puut­tua asi­aan val­tion käytet­tävis­sä olevin keinoin.

Kun nyt tupakas­ta tuli puhe, mik­si melkein kaik­ki mie­len­ter­veyskuntoutu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puutet­ta lääk­i­tyk­sessä? Aiko­ja sit­ten havait­ti­in, että ADHD-nuo­ril­la on kohon­nut ris­ki pää­tyä amfe­tami­inin ongel­makäyt­täjik­si. Nyt amfe­tami­ini­jo­hdan­naista annetaan ADHD-lääkkeenä.

Kaik­ki vika ei ole ter­vey­den­huol­lon syr­jivyy­dessä, mut­ta ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä saa vain osit­taisen vapau­tuk­sen vas­tu­us­ta. Kahdes­ta yhtä ter­veestä rikas saa Suomes­sa enem­män ter­veyspalvelu­ja kuin köy­hä. Ero on OECD-maid­en suurimpia, Yhdys­val­tain luokkaa. Jos sil­lä ei olisi vaiku­tus­ta ter­vey­seroi­hin, voisimme saman tien tode­ta, etteivät ter­veyspalve­lut vaiku­ta terveydentilaan.

Hyvä mit­tari ter­vey­den­huol­lon tuot­tamille eroille on niiden elin­vu­osien mene­tys, jot­ka olisi voitu vält­tää ter­vey­den­huol­lon keinoin. Myös tämä ero on suuri ja kasvaa.

Jos onnis­tuu sairaut­en­sa kanssa pääsemään erikois­sairaan­hoidon asi­akkaak­si, ei hoidon laadus­sa ole enää mainit­tavaa eroa rikkaan ja köy­hän välil­lä. Rikas vaan pääsee aikaisem­min ja todennäköisemmin.

Sosi­aaliset erot keskit­tyvät peruster­vey­den­huol­lon tar­joami­in palvelui­hin. Jakau­tu­mi­nen hyväo­sais­ten työter­veyshuoltoon ja ”hyödyt­tömien” kansalais­ten ter­veyskeskushoitoon on tässä keskeistä. Vikaa on sekä palvelu­jen saatavu­udessa että alt­tiudessa hakeu­tua hoitoon.

On käyn­nis­tet­tävä määräaikaiset ter­veystarkas­tuk­set kut­supo­h­jal­la kaikille ter­veyskeskusten asi­akkaille, joil­la sitä ei ole työter­veyshuol­lon puoles­ta. Tästä voisi säätää vaik­ka lain.

56 vastausta artikkeliin “Sosiaaliset terveyserot”

  1. Oike­as­sa olet, ongel­ma on mut­ta puut­tumi­nen on vaikeaa. Jos et mene ter­veysase­malle, et juuri hoita­jaa näe. Eroa on myös miesten ja nais­ten hakeu­tu­vu­udessa hoitoon. En tiedä pitäisikö asian antaa olla, vai kek­siä jotain val­is­tus­ta radikaalimpia toimen­piteitä. Itse ainakin vieras­tan luen­to­ja jär­jestelmän syr­jivyy­destä, kun kyse on kuitenkin pääosin oman tah­don omaavien kansalais­ten valinnoista.

  2. Hyvin vah­vasti samaa mieltä. Ihmisen elämää ja sen kus­tan­nuk­sia pitäisi kat­soa kokon­aisuute­na — täl­lä het­kel­lä uno­hduk­sis­sa ovat ihmiset ikälu­okas­sa 20–65 vuotta.

    Kär­jistäen voisi sanoa, että auto­ja ja eläim­iäkin hoide­taan parem­min kuin kes­ki-ikäisiä ihmisiä.

    Hoito­vai­he on kuitenkin jo aav­is­tuk­sen myöhäi­nen het­ki vaikut­taa nimeno­maan sosi­aaliseen terveyteen.

    Mitäpä jos 10–20% alko­ho­liv­eron 1,4 mil­jardin tuo­to­s­ta kohden­net­taisi­in ennal­taehkäisyyn vaik­ka siten, että halutes­saan työt­tömäk­si joutunut voi liit­tyä johonkin liikun­taa har­ras­tavaan yhteisöön, jos­sa samal­la luo­taisi­in sosi­aal­isia kon­tak­te­ja, ter­veyt­tä ja yleistä hyv­in­voin­tia, ehkä luo­taisi­in uusia ideoita ja työ­paikko­jakin samalla.

  3. Kyl­lähän se tun­tuu ole­van aika mah­do­ton­ta saa­da ter­veyskeskuk­ses­sa ennal­taehkäi­sevää, ter­veyt­tä ylläpitävää palvelua. Työt­tömänä ollessani (ja mm AMK-opiske­li­jana, jos­sa ain­oa ter­vey­den­hoitopalvelu oli terveyskeskus)olisin joskus halun­nut men­nä ihan vain ter­veystarkas­tuk­seen. Mut­ta en edes uskaltanut ottaa sitä puheek­si. Ter­veyskeskuk­sis­sa val­lit­see sel­l­ainen fiilis, että ain­oa vali­di syy asioi­da siel­lä on todel­la sairaana oleminen.

    Min­ua myös vihas­tut­taa se, että nais­ten edel­lytetään ravaa­van jatku­vasti gynekolo­gin tarkas­tuk­sis­sa, joi­ta ei edes julkisel­la puolel­la saa, ellei jo ole sairas. Tämä tietää naisille yksi­ty­is­lääkärikäyn­te­jä vuosit­tain, omas­ta pus­sista mak­set­tuna. No, taval­liselle työssäkäyvälle ei ole paha kus­tan­nus, mut­ta peri­aat­teessa epä­tasa-arvoista. Entäs ne köy­hät? Opiske­li­jana tai työt­tömänä ei tul­lut mieleenkään lait­taa neljännestä kuukausi­t­u­loista yksi­ty­is­lääkärikäyn­ti­in, ihan vain tarkas­tamisen ilosta. 

    Nykyään olen siinä onnel­lises­sa ase­mas­sa, että työ­nan­ta­jani jär­jestämä työter­veyspalvelu kat­taa myös nämä gynekol­o­giset tarkas­tuskäyn­nit 🙂 Tasan ei käy onnenlahjat.

  4. Tero Tolo­nen: että halutes­saan työt­tömäk­si joutunut voi liit­tyä johonkin liikun­taa har­ras­tavaan yhteisöön, jos­sa samal­la luo­taisi­in sosi­aal­isia kon­tak­te­ja, ter­veyt­tä ja yleistä hyv­in­voin­tia, ehkä luo­taisi­in uusia ideoita ja työ­paikko­jakin samalla.

    Jokainen työtön tai työt­tömäk­si joutu­vat on ter­ve­tul­lut Helsin­gin Polkupyöräil­i­jöi­den viikoit­taisille pyöräretkille ja kun­non kohotes­sa myös liki joka päivä jär­jestet­täville kuntolenkeille.

    Pyöräi­ly on hal­pa har­ra­tus. Pyöräil­lessä kun­to nousee, veren­sok­e­ri­ar­vot paranevat, metabo­li­nen oirey­htymä helpot­taa ja mah­dolli­nen masen­nuskin vähenee. 

    Ter­ve­tu­loa! Lisäti­eto­ja osoit­teesta https://www.hepo.fi/retket-ja-lenkit/pyoraretket/

    HeP­ol­la ei toki ole mitään sitä vas­taan, jos jokin val­ti­olli­nen instanssi antaisi meille ennal­taehkäi­sevään ter­vey­den­huolto­du­u­ni­imme vaikka­pa 200000 euroa vuodessa. Jos sen saisimme, tuot­taisimme säästöinä moninker­tais­es­ti takaisin.

  5. Osmo: “On käyn­nis­tet­tävä määräaikaiset ter­veystarkas­tuk­set kut­supo­h­jal­la kaikille ter­veyskeskusten asi­akkaille, joil­la sitä ei ole työter­veyshuol­lon puoles­ta. Tästä voisi säätää vaik­ka lain.”

    Niin voisi. Mut­ta laki­in pitäisi myös sisäl­tyä lisäresurssoin­ti — raha seu­raa poti­las­ta myös julkiselle puolelle.

    On selvää, että ter­veyskeskusten pääon­gel­maan eli viikko­jen odotu­saikoi­hin ei ole muu­ta lääkett­tä kuin lisär­resurssit — sote-hallinto­him­meli ei tähän vaiku­ta muu­ta kuin negati­ivis­es­ti eli lisään­tyvä hallinto syö resursseja.

  6. … voisimme saman tien tode­ta, etteivät ter­veyspalve­lut vaiku­ta terveydentilaan. 

    Tämä onkin aika lähel­lä totu­ut­ta. Ter­vey­teen vaikut­ta­vat paljon enem­män muut tek­i­jät kuin palve­lut (ter­vey­den­hoito), etenkin jos akuu­tit tapauk­set ote­taan pois laskuista.

    Tero Tolo­nen:
    Mitäpä jos 10–20% alko­ho­liv­eron 1,4 mil­jardin tuo­to­s­ta kohden­net­taisi­in ennal­taehkäisyyn vaik­ka siten, että halutes­saan työt­tömäk­si joutunut voi liit­tyä johonkin liikun­taa har­ras­tavaan yhteisöön, jos­sa samal­la luo­taisi­in sosi­aal­isia kon­tak­te­ja, ter­veyt­tä ja yleistä hyv­in­voin­tia, ehkä luo­taisi­in uusia ideoita ja työ­paikko­jakin samalla.

    Tset­seen­it ovat keksi­neet todel­la yhteisöl­lisen ja itse­tun­toa nos­tat­ta­van liikun­ta­muodon, joka voisi tuo­da jytket­tä ja eloa autioituville tanssilavoille. Peit­toaa rapukestit ja pönöt­tävän kuoro­laulun kuus-nolla.

    Jos siihen vielä liit­täisi jonkin­laista Schützen­vere­in- tai Kait­seli­it-tyyp­pistä toim­intaa, niin saataisi­in myös aimo paran­nus puo­lus­tuk­sel­liseen pelotteeseen.

  7. Tämä taitaa olla niitä ikuisia muna vai kana ‑ongelmia. Köy­hyys aihaut­taa sairaut­ta ja sairaus köy­hyyt­tä, mut­ta kumpi on ensin?

    Ikinä tätä ongel­maa ei saa­da ratkaistua, mut­ta tietysti yhteiskun­nan pitää yrit­tää vähen­tää ter­veys- ja köy­hyy­seroa, ainakin jollekin hyväksyt­tävälle tasolle. Vaan mikä sel­l­ainen taso voisi olla?

    Voi tietysti miet­tiä myös tätä: mik­si ylipäätään kukaan aloit­taa tupakoin­nin? Ei var­mas­tikaan heiken­tääk­seen terveyttään?

  8. Väit­täisin että jus­tan­nuste­hokkain tapa vähen­tää hoitokus­tan­nuk­sia ja inhimil­listä kär­simys­tä olisi vähen­tää sairas­tu­mista eikä tehostaa hoitoa. Pitäisi hoitaa ter­veyt­tä eikä vas­ta sairaut­ta. Ter­vey­den­hoit­a­mi­nen on varsin pitkälti yksilön oman tiedon, toimin­nan, rahoituk­sen ja moti­vaa­tion varassa. 

    Varsinkaan julkisen ter­vey­den­huol­lon puolelta on turha kysel­lä aikaa vaik­ka ham­mas­tarkas­tuk­seen tai ham­mask­iv­en pois­toon. Sit­ten kun lee­got meinaa tip­pua suus­ta niin kallista juuri­hoitoa tai ham­paan­pois­toa varten saa kiirea­jan samalle viikolle. Jär­jetön­tä kun koko viiden käyn­nin juuri­hoito olisi voitu vält­tää paikkaa­mal­la kyseinen ham­mas sil­loin kun reikä oli alka­va ja oiree­ton. Tulee mieleen van­ha tari­na met­surista jol­la ei ollut aikaa teroit­taa sahaansa kun tyl­säl­lä sahal­la sahaami­nen oli niin hidas­ta että kaik­ki aika meni siihen…

  9. Mitä voisin itse tehdä sosi­aal­is­ten ter­vey­sero­jen kaven­tamisek­si? Jos ter­vey­den­ti­lani para­nee, suurenevat ter­vey­serot huonom­pikun­toisi­in mut­ta kaven­tu­vat parem­pikun­toisi­in. Ja päinvastoin.

  10. Ter­veyskeskusten mitoi­tus­pe­rus­teena on alle 18- ja yli 63-vuot­ta täyt­tänyt väestö.

    Terkkar­it eivät varaa resurssia työt­tömille eikä ilman työter­veyshuoltoa oleville henkilöille eli meil­lä on n 1,4 miljoona henkilöä ilman terveydenhuoltoa.

    Jos työtön halu­aa terkkari­in niin hän­tä hoide­taan , jos resursse­ja sat­tuu lemaan , mut­ta suuri yt romaut­taa mon­en terkkarin palvelutason.

    Terkkarei­den hnek­ilötö on erikois­tunut lap­si­in, nuori­in ja van­huk­si­in, joten työikäisen väestön ongelmi­in ei löy­dy riit­tävää ammattitaitoa.

    Niin­pä esim Helsin­gin kaupunkikaan ei käytä työter­veyshuoltoon terkkare­i­ta vaan työter­vey­teen erikois­stunut­ta vastaanottoa

    Mut­ta työt­tömät ja ilman työter­veyshuoltoa ole­vat saa­vat tyy­tyä armopaloihin.

    Työter­veyshuolto on romut­tunut, sil­lä niis­säkin palvelui­ta on supis­tet­tu ja vain ylem­mät toim­i­henkilöt saa­vat raja­ton­ta palvelua

  11. Mat­ti Kin­nunen, HeP­on pj: HeP­ol­la ei toki ole mitään sitä vas­taan, jos jokin val­ti­olli­nen instanssi antaisi meille ennal­taehkäi­sevään ter­vey­den­huolto­du­u­ni­imme vaikka­pa 200000 euroa vuodessa. Jos sen saisimme, tuot­taisimme säästöinä moninker­tais­es­ti takaisin.

    Tätä foo­ru­mia lukee aika moni. Olisi hyvin mie­lenki­in­toista nähdä jokin laskel­ma aiheesta.

    Toki sum­man ei tarvitse olla 200 000 euroa, se voi olla ihan yhtä hyvin 2 000 tai 2 000 000 euroa, jos sil­lä pääsee parem­paan lopputulokseen.

    Liikku­mat­to­muus on yksi suurista kansan­ter­vey­del­li­sistä ongelmista ja sidok­sis­sa toiseen suureen (yli­paino). Käytän­nössä on osoit­tau­tunut, että ihmisiä on kovin vaikea motivoi­da liikku­maan. Tästä syys­tä hyvät ideat ovat kansan­ter­vey­del­lis­es­tikin arvokkai­ta, joten älä pidä niitä itselläsi!

  12. “Yhteisön vika se on, kos­ka kyse on osit­tain lau­makäyt­täy­tymis­es­tä, mut­ta minä en tiedä tehokkai­ta tapo­ja puut­tua asi­aan val­tion käytet­tävis­sä olevin keinoin.”

    Ammat­tik­oulu­jen ja lukioiden yhdis­tämi­nen helpot­taisi sosi­aal­ista jakau­tu­mista amis­lu­userei­hin ja luki­o­lais­men­estyji­in. Ei ole sosi­aalis­es­ti paras idea lähteä puolit­ta­maan 15-vuo­ti­ai­ta täl­lä taval­la, vaik­ka kuin­ka pitäisi sitä ped­a­gogis­es­ti perusteltuna.

    Tehtäisi­inkö tämä sit­ten kaikille pakol­lisel­la luki­ol­la, jon­ka jäl­keen haetaan “yo-poh­jais­es­ti” ammat­tik­oulu­un vai sovel­letaanko Ruotsin mallia on toinen jut­tu. Oleel­lista on, että nuoret kas­vaisi­vat yhdessä aikuisiksi.

  13. O.S:“Yhteisön vika se on, kos­ka kyse on osit­tain lau­makäyt­täy­tymis­es­tä, mut­ta minä en tiedä tehokkai­ta tapo­ja puut­tua asi­aan val­tion käytet­tävis­sä olevin keinoin.”

    On häm­mästyt­tävää, että O.S. ei tiedä WHO:n ter­vey­den edis­tämisen keino­va­likoimaa. Nos­ta keinoista tässä esille yhden keskeisen, koulutus.

    Pidem­mälle koulute­tut ovat sen vuok­si ter­veem­piä, että he tietävät enem­män ter­vey­teen vaikut­tavista tek­i­jöistä ja ovat asen­noituneet myös toteut­ta­maan niitä. Kansalais­ten eri­tymi­nen alkaa jo koulus­ta. Luki­o­laiset saa­vat huo­mat­tavasti enem­män ter­veyskas­va­tus­ta kuin ammat­tik­oulu­un tai työelämään siirtyvät.

    Luki­o­laiset asen­noitu­vat myös parem­min ter­veyssanomaan omak­suen käytän­teitä elämään­sä. Myös hei­dän koulute­tumpi koti­taus­tansa tukee ter­veyt­tä edis­täviä val­in­to­ja. Asia ei ole näin pelk­istet­ty sil­lä sosi­ol­o­gisel­la ulot­tuvu­udel­la on oma vah­va vaikutuksensa.

    Lis­taan WHO:n ter­vey­den edis­tämisen periaatteet:

    1.Terveysosaamisen kehit­tämi­nen
    2.Yhteiskunnallinen päätöksenteko
    3.Terveyttä tuke­vat ympäristöt
    4.Terveydenhuolto
    5.Yhteisöllisyys

    Kuten huo­mataa kyseessä on erit­täin laa­ja ja hieno valikoima ja yksit­täisil­lä toimen­piteil­lä ei saa­da suuria aikaan. Kun tasais­es­ti kehitetään kaikkia osa-aluei­ta , niin suun­ta on parempaan.

  14. Mis­tähän niitä lisäresursse­ja oikein revitään? Kaik­ki lääkärit ja sairaan­hoita­jat on jo töissä.

  15. Viherinssi: Liikku­mat­to­muus on yksi suurista kansan­ter­vey­del­li­sistä ongelmista ja sidok­sis­sa toiseen suureen (yli­paino). Käytän­nössä on osoit­tau­tunut, että ihmisiä on kovin vaikea motivoi­da liikku­maan. Tästä syys­tä hyvät ideat ovat kansan­ter­vey­del­lis­es­tikin arvokkai­ta, joten älä pidä niitä itselläsi!

    Sak­salaisen tutkimuk­sen mukaan http://www.adfc.de/gesundheit/gesund-bleiben/studie-radfahrer-und-das-gesundheitssystem/jeder-radfahrer-erspart-dem-gesundheitssystem-1200-euro akti­ivi­nen pyöräi­ly vähen­tää ter­vey­den­hoitoku­lu­ja per pyöräil­i­jä vuodessa 1200 euroa. 

    Mitä HePo sit­ten tek­isi lisära­hal­la? Ainakin pysty­isimme lob­baa­maan pon­nekkaam­min parem­paa pyöräi­ly­in­fraa, mikä lisää suo­raan pyöräi­lyä. Jär­jestäisimme enem­män retk­iä, jot­ka innos­ta­vat ihmisiä aloit­ta­maan pyöräi­lyn. Jär­jestäisimme enem­män kat­u­a­jok­oulu­tuk­sia, jot­ta pyöräi­ly ei pelot­taisi. Jär­jestäisimme enem­män pyöräi­ly­ope­tus­ta heille, jot­ka eivät vielä osaa. 

    Tek­isimme kam­pan­jan, jos­sa julkkik­set pyöräil­i­sivät (pol­kee täh­tien kanssa) tavis­ten kanssa. 

    Jär­jestäisimme enem­män pyöräile­viä työ­matk­abusse­ja lähiöistä. Ne näyt­tävät ole­vat kelpo keino innos­taa pyöräilemään. 

    200keurolla voisimme var­masti saa­da muu­ta­man tuhat akti­ivista, ympärivuo­tis­es­ti pyöräilevää ihmistä Helsinki­in lisää. Vähin­tään. Se jo mak­saisi itsen­sä takaisin. 

    Helsin­gin kaupun­ki muuten tut­ki asi­aa ja tote­si, että euro pyöräi­lyn edis­tämiseen tuo 8 euroa takaisin ter­veyshyö­ty­inä, hal­vam­pana infrana etc. Kum­man huonos­ti näin kan­nat­tavaa investoin­tia kuitenkaan kaupun­ki rahoit­taa — nyt ovat olleet pyöräti­et jäära­toina mon­ta viikkoa ja pyöräi­ly vähentynyt.

  16. Sylt­ty:
    Mis­tähän niitä lisäresursse­ja oikein revitään? Kaik­ki lääkärit ja sairaan­hoita­jat on jo töissä. 

    Tämä on hyvä kysymys. Entä vastaus?

    Kaik­ki sairaan­hoita­jat saat­ta­vat olla töis­sä, mut­ta eivät sairaan­hoita­jan töis­sä eivätkä Suomessa.

    Lääkärien suh­teen tilanne on ongel­mallisem­pi, mut­ta jotakin lie­nee tehtävissä.
    Jos esimerkik­si ter­veyskeskuk­sen työ­suhde olisi houkut­tel­e­vampi, ylikansal­lis­ten fir­mo­jen yli­hin­taisia palveluk­sia ei tarvit­sisi käyt­tää ja sieltä vapau­tu­isi työvoimaa. Mut­ta ter­veyskeskuk­sis­sa pitäisi olla riit­tävästi vakansse­ja ja lääkärei­den pitäisi halu­ta sinne töi­hin. Nyt molem­mat ehdot jäävät täyttymättä.

  17. Sylt­ty:
    Mis­tähän niitä lisäresursse­ja oikein revitään? Kaik­ki lääkärit ja sairaan­hoita­jat on jo töissä.

    Pitää koulut­taa lisää, vaik­ka ainakin lääkärili­it­to sitä kovasti vastustaakin.

  18. Viherinssi:

    Käytän­nössä on osoit­tau­tunut, että ihmisiä on kovin vaikea motivoi­da liikku­maan. Tästä syys­tä hyvät ideat ovat kansan­ter­vey­del­lis­es­tikin arvokkai­ta, joten älä pidä niitä itselläsi!

    Pyöräi­ly­olo­suhtei­den parantaminen.
    Ihmisiä ei tarvis motivoi­da liikku­maan, kun liikku­mi­nen tulisi puo­li­vahin­gos­sa työ‑, koulu- ja asioin­ti­matkoil­la. Olis kaikkien etu, jos pyöräi­ly olisi help­poa ja yksinkertaista.

    Kuitenkin nykyi­nen liiken­nejär­jestelmämme suo­ras­taan huu­taa, että “tääl­lä kuu­luu liikkua autol­la”. Autoille on sileät lev­eät asfaltit ja kaik­ki kään­tymiset ja kai­stat merkit­tynä ja mietit­tynä valmi­ik­si. Autot menevät keskel­lä ja muut kiemur­relkoot jotain kint­tupolku­ja jos­sain reunoil­la. Pyöräl­lä joudut jatku­vasti tulk­it­se­maan sään­töjä, “mites tästä nyt kuu­luu ajaa”, pohti­maan mis­sä seu­raa­va pyöräväylä on ja että miten kään­nyt oikean reunan pyörätieltä vasem­malle… jne. Puhu­mat­takaan talvikun­nos­s­api­dos­ta… Täl­lä het­kel­lä ajo­ra­dat ovat läh­es kesäkun­nos­sa, kun taas pyöräti­et sel­l­aisia ettei niihin edes kovin moni pyöräl­lä uskalla.
    Näistä lähtöko­hdista saamme mitä tilaamme, eli autossa istu­via ihmisiä.

    Jes­tas kuin­ka paljon pyöräil­isin enem­män, jos sais0in pyöräil­lä ajo­radoil­la ilman että pitäisi jatku­vasti pelätä joutu­vansa jos­sain kohtaa bussin kyl­jen ja reunakiv­en väli­in kiilatuksi.

  19. Julkiset tee ter­veysra­hat pain­ot­tuvat köy­hi­in. On hyvä, että rikkaat rahoit­ta­vat uusia hoito­ja. Sik­si niitä kehitetään ja lop­ul­ta ne tule­vat kaikkien ulottuville.

  20. Sylt­ty:
    Mis­tähän niitä lisäresursse­ja oikein revitään? Kaik­ki lääkärit ja sairaan­hoita­jat on jo töissä.

    Nos­te­taan lääkärien palkko­ja, ja sovi­taan, että lääkärei­den ei tarvitse tehdä enem­pää töitä kuin viit­sivät. Taku­u­var­ma resep­ti. Mis­sään tapauk­ses­sa lääkärien tar­jon­nan lisäämi­nen ei auta mihinkään ongelmaan.

  21. Viina, tupak­ka & kal­ja kor­tille ja ote­taan käyt­töön seu­raa­vat säännöt:

    1. Alle 20 000e vuodessa ansait­se­vat eivät saisi ostaa mitään.
    2. Yli 50 000e vuodessa ansait­se­vien verot puolitettaisiin

    Jo lähtisi ter­vey­serot supistumaan 😉

  22. Mat­ti Kin­nunen, HeP­on pj:
    Mitä HePo sit­ten tek­isi lisära­hal­la? Ainakin pysty­isimme lob­baa­maan pon­nekkaam­min parem­paa pyöräi­ly­in­fraa, mikä lisää suo­raan pyöräilyä. 

    Lobaami­nen ei “suo­raan” lisää pyöräi­lyä, liiken­nein­fran paran­t­a­mi­nen lisää pyöräi­lyä. Jokainen lob­baamiseen käyet­ty kilo­eu­ro on pois pyörätei­den kunnossapidosta.

  23. Kun nyt tupakas­ta tuli puhe, mik­si melkein kaik­ki mie­len­ter­veyskuntoutu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puutet­ta lääkityksessä?

    Aiheesta on hie­man tutkimus­ta, joitakin viit­teitä siitä että esimerkik­si skit­sofre­ni­aan tupakoin­ti aut­taa jonkin ver­ran. Toisaal­ta voidaan selit­tää myös että tupak­ka jol­lain taval­la lisää riskiä mie­len­ter­vey­den ongelmi­in, tuoreessa tutkimuk­ses­sa tupakoin­nin lopet­ta­mi­nen aut­toi masen­nuk­seen, joka tosin saat­taa selit­tyä sil­läkin että ylipään­sä jos­sain onnis­tu­mi­nen aut­taa masen­nuk­seen. Tämäkin on niitä asioi­ta jois­sa syy­seu­rausuh­teet on kovin kimurantteja.

    Nikoti­inil­la sinän­sä on sekä kiel­teisiä että myön­teisiä vaiku­tuk­sia. Se nos­taa veren­painet­ta ja aiheuttaa(nee) riip­pu­vut­ta (tästä on jotain soraääniä joiden mukaan riip­pu­vu­ut­ta aiheut­taa tupakas­sa muut aine­sos­ta). Toisaal­ta nikoti­i­ni kog­ni­ti­ivis­es­ti joko rauhoit­taa tai piristää käyt­tö­tavas­ta riip­puen, sekä ilmeis­es­ti las­kee BMI:a. Hyöpuolel­la on esimerkik­si myös pienem­pi ris­ki sairas­tua alzheimeri­in tau­ti­in, tosin tästä näyt­tö on kai heikom­paa. Nikoti­inia sinän­sä ei pide­tä karsino­geenise­na, tosin siitä on jotain alus­tavia viitteitä.

    Tupakan kohdal­la nämä hyödyt ja hai­tat toki ovat triv­i­aale­ja sen ter­veyshait­toi­hin ver­ratu­na, mut­ta nuuskan kohdal­la tämä ei ole lainkaan selvää, kos­ka sen ter­veyshai­tat ovat suh­teel­lisen pieniä. Sähkö­tu­pakan tai nikoo­tinilääkkei­den kohdal­la toki vielä enemmän.

  24. Betoni­por­sas: Lobaami­nen ei “suo­raan” lisää pyöräi­lyä, liiken­nein­fran paran­t­a­mi­nen lisää pyöräi­lyä. Jokainen lob­baamiseen käyet­ty kilo­eu­ro on pois pyörätei­den kunnossapidosta.

    Jaa, no onnek­si HeP­on sit­ten tekee täl­lä het­kel­lä viikot­tain kym­meniä tun­te­ja palkaton­ta työtä pyörätiesu­un­nitelmien kom­men­toimisek­si, suun­nit­telijoiden opas­tamisek­si, raken­nusvi­ras­ton henkilöstön tutus­tut­tamisek­si pyörätei­den ylläpi­don ongelmi­i­in jne. 

    Meinaatko, että jos meil­lä olisi varaa palkata pari henkilöä tekemään tätä — ja paljon muu­ta — niin tlanne jotenkin huonon­isi. AIka outoa on, jon niin väität. 

    Jos kuitenkin mal­tat kat­soa sivulle https://www.hepo.fi/pyora-ja-liikenne/kannanotot/ , niin huo­maat, että me teemme ihan merkit­tävän määrän huip­puasiantun­te­vaa kom­men­toin­ti­työtä. Plus palkaton­ta suunnittelutyötä. 

    Mitä parem­pi infra, sitä enem­män pyöräil­i­jöitä ja sitä pienem­mät ter­vey­den­hoituku­lut. Me teemme tämän eteen töitä väsymät­tä. Jos halu­at aut­taa, liity HeP­oon https://www.hepo.fi/yhdistys/jasenyys/ ja tule mukaan vaikuttamaabn.

  25. Kansak­oulu­aikana köy­hässä per­heessä oli enem­män kuin kolme las­ta, äiti kotona, isä kun­nal­la apumiehenä. Kun­ta jakoi vaatea­pun­sakin koulun kautta.
    Väitän, että köy­hyy­den ja huono-osaisu­u­den välil­lä on yhtä­su­u­ru­us­merk­ki, kos­ka köy­hyyt­tä on niin help­po mita­ta. Siis köy­hyys ei ole huono-osaisu­ut­ta. Ihailen suuresti ihmisiä, jot­ka vai­h­ta­vat työ­teon, tuon helsinkiläisen päät­tömän sän­täi­lyn, riit­tävään mut­ta niukkaan toimeentuloon.
    Point­ti on tot­ta kai ilmeiset syyt, mie­len­ter­veys, alko­holis­mi jne. Oma huomioni kiin­nit­tyy yhä enem­män kär­ryltä pudon­neisi­in. Niihin, jol­la ei ole taitoa selviy­tyä oikeas­t­aan mis­tään: ruuan valmis­tus, veroil­moi­tus, ase­ta kort­ti koneeseen siten, että kuva­puoli tullee ylöspäin … Omas­ta lap­su­ud­es­ta muis­tan, että tämä ope­tus oli osa kas­vamista kotona ja koulus­sa. En tiedä kuka on laistanut?
    Ter­vey­den ikäkausi­tarkas­tuk­set ilman nopeaa diag­nos­ti­ikkaa ovat turhia, siis seu­lot­ta­vat sairaudet, verikoe,tulokset, lääk­i­tys (lääk­keet) samal­la ker­taa (ver­taa jae­taan esit­teitä tupakoin­nin vaaroista).

  26. O.S:“On käyn­nis­tet­tävä määräaikaiset ter­veystarkas­tuk­set kut­supo­h­jal­la kaikille ter­veyskeskusten asi­akkaille, joil­la sitä ei ole työter­veyshuol­lon puoles­ta. Tästä voisi säätää vaik­ka lain.”

    Tämä oli man­naa lääkäreille, lain­säätäjä lupaa työl­listää. Suomes­sa on iki­aikainen , luja usko noiti­in, väl­skärei­hin ja nyt­tem­min lääkärei­hin. Pitkään puhut­ti­inkin sairaan­hoito­jär­jestelmästä, ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä nim­i­tys on paljon myöhäisem­pää perua.

    Vieläkin erheel­lis­es­ti ymmär­retään ter­vey­den­hoito ter­veyskeskuk­sis­sa ja sairaalois­sa annet­tavak­si palveluk­si. Käsite on paljon laa­jem­pi, ja sen alaan kuu­lu­vat kaik­ki ter­veyt­tä edis­tävät , ylläpitävät ja sairauk­sia ennal­taehkäi­sevät toimet.

    Lääkäritkään eivät aikaisem­min , osin ei nykyäänkään, kiin­nit­täneet paljoa huomio­ta ennal­taehkäisyyn. Osin työori­en­toitunut kansakaan ei ehtinyt hoitaa ter­veyt­tään ennal­taehkäi­sevästi eikä osan­nut moista ylel­lisyyt­tä vaatiakaan.

    Ihmisen luon­tainen laisku­uskin ruokkii sairaan­hoidon brändiä; halu­taan pil­leri veren­paineen hoitoon, jot­ta elämän­tapo­ja ei tarvit­sisi muuttaa.

    Onko­han se geeniper­imää ? Kivikaudel­la jäivät henki­in sukua jatka­maan ne yksilöt, jot­ka saal­is­tuk­sen välis­sä syr­jöit­te­liv­ät luolan peräl­lä. Nälän uhates­sa oli sit­ten voimia sän­nätä sapeli­ham­mas­ti­ik­erin saal­is­tuk­seen hyvis­sä voimin 🙂

  27. Min­ulle kävi muu­ta­ma vuosi niin, että kävin lääkäris­sä syys­tä X, jon­ka vuok­si lääkäri halusi ottaa veriko­keen. Vaik­ka X ei mitenkään liit­tynyt veren­sok­eri­in, lääkäri tes­taut­ti senkin. 

    Veren­sok­erin oli esidi­a­beet­ti­nen. Lääkäri tökkäisi min­ua mahaan ja sanoi, että tuos­ta pitäisi hie­man saa­da pois. 

    Pelästyin dia­betes-tule­vaisu­ut­ta. Sehän on varsin ikävä, jopa tap­pa­va, mut­ta onnek­si pääosin omin väl­tet­tävis­sä oleve (siis kakkostyyp­pi) sairaus. 

    Otin selvää asioista ja hie­man muutin eli tapo­jani. Lai­h­dutin noin 20kg, söin ter­veel­lisem­m­min ja liikuin enem­män. Helppoa!

    Vuo­den päästä vere­sok­eri­ni oli pudon­nut noin yli 20% eli nor­maa­lik­si ja on sen jäl­keen pysynyt normaalina. 

    Väit­täisin siis, että aikainen puut­tumi­nen (vaik­ka sit­ten mahaan tökkäämisenä) on erit­täin arvokas­ta ja var­masti säästäisi laa­jem­min käytet­tynä usko­mat­toman paljon yhteiskun­nan varoja. 

    Väit­täisin myös, että yhteiskun­nan rak­en­tei­den ja kan­nustei­den muut­ta­mi­nen liikun­taa suo­siviksi vähen­täisi yhteiskun­nan kulu­ja ja kestävyys­va­jet­ta ratkai­sev­asti. Mitä jos päivit­täis­es­tä 10km kävelystä saisi 5 euron veron­vähen­nyk­sen? Mitä jos pyöräti­et pan­taisi­in vih­doin kun­toon? Jne.

  28. eemil:
    ‘snip’
    Vieläkin erheel­lis­es­ti ymmär­retään ter­vey­den­hoito ter­veyskeskuk­sis­sa ja sairaalois­sa annet­tavak­si palveluk­si. Käsite on paljon laa­jem­pi, ja sen alaan kuu­lu­vat kaik­ki ter­veyt­tä edis­tävät , ylläpitävät ja sairauk­sia ennal­taehkäi­sevät toimet.
    ‘snip’

    Ja Kiina tässäkin esikuvana?

  29. Vähem­män lääkäre­itä, enem­män ter­veysli­ikun­taa ja yhteisöl­lisyyt­tä — ALV verovähen­nyk­siä pros­es­soimat­tomille kasviksille ja hedelmille.

    Polkupyörä mak­saa 500 euroa, lenkkar­it satasen ja vuosi kun­tos­alil­la muu­ta­mas­ta satases­ta ton­ni­in. Fit­bit ‑käve­lymit­tarin saa 95 eurol­la, liikun­taseu­ran jäsen­mak­su on 100–300e / vuosi.

    Ham­paan paikkaus mak­saa yksi­tyisel­lä luokkaa 100e per paik­ka, sähköham­mashar­ja mak­saa 39e, opas­tus käyt­töön ei paljon mitään. Suuhy­gien­is­til­lä ei tarvitse käy­dä mon­taa ker­taa vuodessa, kun tietää kalus­ton kun­nos­ta paljon.

    Mikä näistä olisi mielestänne järkevin investoin­ti? Laina­ta rahaa Kreikkaan vai invesoi­da oman kansakun­nan terveyteen?

  30. Koko asial­la ei ole mitään tekemistä ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän kanssa. Sen sijaan tässä alkaa näkyä koul­uli­ikun­nan puut­teet ja liiat koulukyy­dit. Lapset eivät hyötyli­iku tarpeeksi.

    Per­heet, joil­la on parem­pi sosioekonomi­nen ase­ma, kan­nus­ta­vat lap­sia liikun­ta­har­ras­tuk­si­in. Vähä­varaiset eivät näin tee. Tilanne kär­jistyy, kun liikun­taa ei edes koeta väyläk­si parem­paan, kuten USA:n, kehi­tys­maid­en tai vaikka­pa Malmön slum­meis­sa. Sosi­aal­i­tur­van purkami­nen aut­taisi var­masti, mut­ta minus­ta ongel­maan pitäisi löytää parem­piakin keinoja.

  31. theta:
    “Yhteisön vika se on, kos­ka kyse on osit­tain lau­makäyt­täy­tymis­es­tä, mut­ta minä en tiedä tehokkai­ta tapo­ja puut­tua asi­aan val­tion käytet­tävis­sä olevin keinoin.”

    Ammat­tik­oulu­jen ja lukioiden yhdis­tämi­nen helpot­taisi sosi­aal­ista jakau­tu­mista amis­lu­userei­hin ja luki­o­lais­men­estyji­in. Ei ole sosi­aalis­es­ti paras idea lähteä puolit­ta­maan 15-vuo­ti­ai­ta täl­lä taval­la, vaik­ka kuin­ka pitäisi sitä ped­a­gogis­es­ti perusteltuna.

    Tehtäisi­inkö tämä sit­ten kaikille pakol­lisel­la luki­ol­la, jon­ka jäl­keen haetaan “yo-poh­jais­es­ti” ammat­tik­oulu­un vai sovel­letaanko Ruotsin mallia on toinen jut­tu. Oleel­lista on, että nuoret kas­vaisi­vat yhdessä aikuisiksi.

    Ei. Et ehkä huo­maa, että ehdo­tat oppivelvol­lisu­u­den piden­tämistä 3 vuodel­la, ja monil­la on vaikeaa jak­saa edes nyky­istä 9 vuot­ta koulussa.

    Ja ei, ei kan­na­ta yhdis­tää eri koulu­ja. Tähän min­ul­la on ihan omako­htainenkin peruste. Yläaste oli elämäni surkein­ta aikaa. Lukion myötä pääsin eroon ammat­tik­oulu­un ja pudokkaik­si pää­tyneistä nutipäistä ja elämän laatu parani valtavasti.

  32. AnnaJ: Jes­tas kuin­ka paljon pyöräil­isin enem­män, jos sais0in pyöräil­lä ajo­radoil­la ilman että pitäisi jatku­vasti pelätä joutu­vansa jos­sain kohtaa bussin kyl­jen ja reunakiv­en väli­in kiilatuksi.

    Mut­ta jos siinä ajo­radal­la ei olisi busse­ja ja mui­ta auto­ja, se ei olisikaan lumes­ta ja jäästä puh­taana kuten nyt. Lumen sataes­sa bus­sit ja muu raskas liikenne puhal­ta­vat lun­ta pois tieltä, ja auto­jen nas­tat syövät jään pois. Sik­si ajo­ra­ta on puh­das, kun taas pyörätiel­lä on jalankulk­i­joiden jääk­si tamp­paa­maa lun­ta. Se, että ajo­radal­la on kivem­pi ajaa, ei tältä osin tule kun­nos­s­api­don näin merkit­tävästä eros­ta, vaan siitä että siel­lä on niitä busseja.

    Mitä tulee huonoi­hin merk­in­töi­hin, niin ne ovat tosi­aan taval­lisia Suomes­sa, sekä ajo­radan että pyörätei­den osalta. Tämä on puo­livenäläi­nen maa.

  33. AnnaJ: Pyöräi­ly­olo­suhtei­den parantaminen.
    Ihmisiä ei tarvis motivoi­da liikku­maan, kun liikku­mi­nen tulisi puo­li­vahin­gos­sa työ‑, koulu- ja asioin­ti­matkoil­la. Olis kaikkien etu, jos pyöräi­ly olisi help­poa ja yksinkertaista.

    Pyöräi­lyn lisään­tymi­nen on ilman muu­ta hyvä jut­tu. Arkipyöräi­lylle on paljon esteitä. Ihan hatus­ta tässä arvaus jonkin­laises­sa tärkeys- tai yleisyysjärjestyksessä:

    - laisku­us

    - huono kunto 

    - hikoilu

    - taivaal­ta eri muodois­sa tule­va vesi

    - ylämäet

    - vas­tatu­uli

    - pakka­nen

    - väylien surkea kun­nos­s­api­to talvel­la ja tal­ven jälkeen

    - seka­vat liikennejärjestelyt

    - vaar­alli­nen liikenne

    - hin­ta

    Jätin listal­ta “liian pitkät matkat” ja “liian paljon tavaraa” pois, kun ne ovat niin tilan­neko­htaisia. Valitet­ta­van iso osa lis­tas­ta on sel­l­aista, johon on vaikea vaikut­taa ulkop­uolelta. Moti­vaa­tio syn­tyy ihmisen sisäl­lä, säät ovat mitä ovat, ja jos menee pidem­pää matkaa reip­paam­min, hikoilee.

    Lis­tan lop­pupäänkin asi­at ovat pyöräil­i­jöille tärkeitä. Kevyen liiken­teen väylien talvikun­nos­s­api­dos­ta ei voi kovin paljon kiroilemat­ta puhua. (Eikä se nyt kyl­lä ole edes pelkästään pyöräil­i­jöi­den ongel­ma, osa väylästöstä on täl­lä het­kel­lä täysin käyt­tökelvo­ton­ta nas­tat­tomil­la kengilläkin.) Osa liiken­nejär­jeste­ly­istä on todel­la kur­jia, ja tietysti vielä ikäväm­pää on se, että uusia huono­ja jär­jeste­lyjä tehdään.

    Valitet­tavasti verkos­toon, ylläpi­toon ja jär­jeste­ly­i­hin liit­tyvät asi­at ovat isom­mis­sa asiois­sa ison rahan kysymyk­siä. Hyväl­lä verkos­to­su­un­nit­telul­la voidaan vaikut­taa myös olo­suhdeon­gelmi­in (tuulisu­us, mäk­isyys), mut­ta sil­loin rahaa tarvi­taan vielä enem­män. On joukko pikkua­sioi­ta, jot­ka pitäisi saa­da kun­toon, mut­ta niiden merk­i­tys kokon­aispyöräi­lyyn lie­nee aika pieni.

    Tästä syys­tä olin kovin kiin­nos­tunut siitä, että Mat­ti Kin­nusel­la oli selvästi paljonkin ajatuk­sia siitä, miten noi­hin moti­vaa­tiotek­i­jöi­hin voitaisi­in puut­tua pienel­läkin rahal­la. Kult­tuurimuu­tos on tässä kuitenkin avainsana.

  34. Muuten hyvä tek­sti, mut­ta “hyödyt­tömistä” tai “hyödyt­tömien” ter­veyskeskuk­ses­ta ei kan­nat­taisi puhua edes lain­aus­merkeis­sä, sil­lä mm. free­lancer­it joutu­vat käyt­tämään ter­veyskeskus­ta, kos­ka kukaan ei tar­joa heille työter­veyshuoltoa. Pakkofree­lan­ci­ut­ta suo­si­vat mon­et fir­mat, myös eräät miljonäärikansane­dus­ta­jien fir­mat, jot­ka eivät osalle henkilöstöään suos­tu muun­laisia työ­sopimuk­sia tar­joa­maan. Ja tuskin yksinyrit­täjil­läkään kovin usein on varaa muun­laiseen työter­veyshuoltoon kuin ter­veyskeskus. Huo­maa, että hyväo­saisen on vaikea kuvitel­la kuin­ka moni töis­säkäyväkin joutuu tur­vau­tu­maan ter­veyskeskuk­seen. Sinän­sä olen saanut ter­veyskeskuk­ses­ta hyvää palvelua, mut­ta ongel­ma on nimeno­maan siinä, että sinne ei voi men­nä vain tarkas­tut­ta­maan itseään, vaan vas­ta kun on jotain vaivaa. Moni sairaus olisi hyvä huo­ma­ta ajois­sa, joten ter­veystarkas­tuk­set myös ter­veyskeskusten varas­sa oleville olisi todel­la tervetullut.

  35. Tim­oT: Pitää koulut­taa lisää, vaik­ka ainakin lääkärili­it­to sitä kovasti vastustaakin. 

    Todel­lisu­udessa meil­lä ei ole varaa edes nykyisen kaltaiseen ter­vey­den­huoltoverkos­toon eikä näin kat­tavaan sosi­aal­i­tur­vaan. Täl­lä het­kel­lä pitkälti yli 70% yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Kol­mas merk­it­sevä meno­erä on muuten koulu­tus. Mil­lään muul­la ei ole käytän­nössä merkitystä.

    Pystymme rak­en­ta­maan koko päätiev­erkon motareik­si, palkkaa­maan paljon lisää rajavar­tioi­ta yhä epä­vakaam­malle itära­jal­llemme ja tuplaa­maan käris­tuo­marien määrän ilman minkään­laista merkit­tävää vaiku­tus­ta talouteen. Sen sijaan emme kykene ylläpitämään mykyisenkaltaista sosiaalihumppaa.

    On kyet­tävä siir­tymään reak­ti­ivis­es­ta proak­ti­iviseen ter­vey­den­huoltoon. Ilmeis­es­ti merkit­tävin tek­i­jä on nuorten liikun­nan puute, lapset kas­va­vat huonokun­toisik­si ja muut­tuvat nopeasti sairaik­si eri­tyis­es­ti alem­mis­sa tulolu­okissa. Lääkärin saavutet­tavu­us ei ole tasa-arvoa. Liikun­nan vähyys on epätasa-arvoa.

    Kat­selin omien las­teni koulunkäyn­tiä välil­lä kauhul­la. Koul­uli­ikun­taa on liian vähän. Onnek­si molem­mil­la oli urheiluhar­ras­tuk­sia siinä sivus­sa. Olisi saanut olla enem­mänkin. Lukios­sa mukaan tul­lut ter­veyskas­va­tus oppi­aineena on täysin nau­ret­tavaa, eikä anna minkään­laisia eväitä elämään, oman kropan ymmärtämiseen. Jos rahal­la halu­taan paran­taa kansan­ter­veyt­tä, on rahoi­tus­ta siir­ret­tävä sosi­aali- ja ter­veys­menoista opetuk­seen ja liikuntapaikkoihin.

  36. Viherinssi:
    Liikku­mat­to­muus on yksi suurista kansan­ter­vey­del­li­sistä ongelmista ja sidok­sis­sa toiseen suureen (yli­paino). Käytän­nössä on osoit­tau­tunut, että ihmisiä on kovin vaikea motivoi­da liikku­maan. Tästä syys­tä hyvät ideat ovat kansan­ter­vey­del­lis­es­tikin arvokkai­ta, joten älä pidä niitä itselläsi!

    Polkupyöräi­lyn tukem­i­nen ter­vey­den­huol­lon kulu­jen vuok­si on toden­näköis­es­ti turhaa, ainakin se on näperte­lyä. Toki into­hi­mo voi olla tähänkin. 

    Käytän­nössä se kulu­ja aiheut­ta­va kansanosa ei pääse pyörän päälle eikä mene vaik­ka pääsisi.

    Pääl­likköla­jit tuet­tavak­si ovat uin­ti ja kuntosali.

  37. ft- m: Polkupyöräi­lyn tukem­i­nen ter­vey­den­huol­lon kulu­jen vuok­si on toden­näköis­es­ti turhaa… 

    Pyöräi­lyn tukem­i­nen on turhaa, mut­ta pyöräi­lyn turhien estei­den pois­t­a­mi­nen on järkevää. Esimerkik­si rahaa kan­nat­taa ennem­min lait­taa kan­tatiev­erkon pientareisi­in kuin ter­vey­den­huoltoon — noin niinkuin yksinker­tais­taen. Tiev­erkon paran­t­a­mi­nen mah­dolis­taa samal­la koulukyy­tien vähen­tämisen, mil­lä taas on suo­raan vaiku­tus­ta terveyteen.

  38. Vaik­ka pidänkin suo­ma­laista alko­holipoli­ti­ikkaa idioot­tien puuhastelu­na, olen vähän surulli­nen kat­soes­sani näi­den kah­den peräkkäisen jutun kom­men­toin­tia. Sosi­aal­isi­in ter­vey­seroi­hin on alle 40 kom­ment­tia ja keski­o­luthölmöi­ly­i­hin yli 80!

  39. Suomen ter­vey­den­huolto on yksi län­si­maid­en epä­tasa-arvoisem­mista, toisin kuin luul­laan. Työelämässä (=Palkkatyössä olevil­la) olevil­la se on hyvä, mut­ta muil­la huono. Tästä on tul­lut OECD:ltä kri­ti­ikkiä, samoin kuin Suomen perus­tur­van alhais­es­ta tasosta.

    Tärkeitä elinikää lyhen­täviä tek­i­jöitä ovat tupakoin­ti, alko­holi, liikku­mat­to­muus. Duunareista polt­taa 30–40%, kun taas lääkäreistä vain 5%.

  40. Luet­tuani tuos­ta Aasian mallista, jos­sa yri­tystuet tipute­taan pois muil­ta kuin kaikkein parhaim­min men­estyviltä fir­moil­ta, tuli mieleen aja­tus, voisiko­han tuol­laista mallia soveltaa myös maamme sosi­aali- ja terveyspuolella? 

    Jos joku halu­aa itse tuho­ta ter­veyten­sä alko­ho­lil­la, huumeil­la, tupakalla ja/tai yli­pain­ol­la, niin siitä vaan, mut­ta kan­takoon kus­tan­nuk­set siitä seu­rauksi­neen myös sil­loin ihan itse. Täl­lä mallil­la ongel­ma hoi­tu­isi nopeam­min itses­tään ja yhteiskun­nan säästöt oli­si­vat huomattavat.

  41. Mat­ti Kin­nunen:
    Min­ulle kävi muu­ta­ma vuosi niin, että kävin lääkäris­sä syys­tä X, jon­ka vuok­si lääkäri halusi ottaa veriko­keen. Vaik­ka X ei mitenkään liit­tynyt veren­sok­eri­in, lääkäri tes­taut­ti senkin. 

    Veren­sok­erin oli esidi­a­beet­ti­nen. Lääkäri tökkäisi min­ua mahaan ja sanoi, että tuos­ta pitäisi hie­man saa­da pois. 

    Pelästyin dia­betes-tule­vaisu­ut­ta. Sehän on varsin ikävä, jopa tap­pa­va, mut­ta onnek­si pääosin omin väl­tet­tävis­sä oleve (siis kakkostyyp­pi) sairaus. 

    Otin selvää asioista ja hie­man muutin eli tapo­jani. Lai­h­dutin noin 20kg, söin ter­veel­lisem­m­min ja liikuin enem­män. Helppoa!

    Vuo­den päästä vere­sok­eri­ni oli pudon­nut noin yli 20% eli nor­maa­lik­si ja on sen jäl­keen pysynyt normaalina. 

    Väit­täisin siis, että aikainen puut­tumi­nen (vaik­ka sit­ten mahaan tökkäämisenä) on erit­täin arvokas­ta ja var­masti säästäisi laa­jem­min käytet­tynä usko­mat­toman paljon yhteiskun­nan varoja. 

    Väit­täisin myös, että yhteiskun­nan rak­en­tei­den ja kan­nustei­den muut­ta­mi­nen liikun­taa suo­siviksi vähen­täisi yhteiskun­nan kulu­ja ja kestävyys­va­jet­ta ratkai­sev­asti. Mitä jos päivit­täis­es­tä 10km kävelystä saisi 5 euron veron­vähen­nyk­sen? Mitä jos pyöräti­et pan­taisi­in vih­doin kun­toon? Jne.

    Aika railakas­ta yleistys­tä. Entäs ne fil­lar­is­tit joil­la on (vuosien pyöräilystä huoli­mat­ta) dia­betes, demen­tia, korkea veren­paine tai joku muu kansan­tau­ti? Joil­la pyöräi­ly ei ole paran­tanut dia­betestä mut­ta ei ole myöskään estänyt sitä tule­mas­ta? Sit­ten ovat vielä erik­seen ne “ter­veet”, jot­ka ovat joutuneet lopet­ta­maan pyöräi­lyn, kun lonk­ka tai olka­pää on men­nyt muus­sik­si kaat­ues­sa. Nämä eivät ole mitään sat­uo­len­to­ja, vaan lyhyt otan­ta tuttavapiiristäni.

    Tämä pyöräi­lyn lob­baami­nen menee välil­lä aika pahasti överik­si. Onnek­si on ole­mas­sa muitakin liikun­nan muo­to­ja, mon­et huo­mat­tavasti paljon turvallisempia.

  42. Jalankulk­i­ja: Aika railakas­ta yleistys­tä. Entäs ne fil­lar­is­tit joil­la on (vuosien pyöräilystä huoli­mat­ta) dia­betes, demen­tia, korkea veren­paine tai joku muu kansan­tau­ti? Joil­la pyöräi­ly ei ole paran­tanut dia­betestä mut­ta ei ole myöskään estänyt sitä tulemasta? 

    Pop­u­laa­tion tasol­la pyöräi­ly — kuten mikä tahansa sään­nölli­nen liikun­ta — vähen­tää sairas­tu­vu­ut­ta. Toki joku aina sairas­tuu — aivan kuten joku ei saa syöpää vaik­ka tupakoi 2 ask­ia päivässä.

    Päivit­täisen liikun­nan nos­t­a­mi­nen tun­ti­in aut­taa tutk­i­tusti pysymään ter­veenä. Jos pyöräi­ly tun­tuu liian vaar­al­liselta — mitä se ei todel­lakaan ole — niin aina voi kävel­lä, juos­ta, soutaa, uida tai vaikka­pa pela­ta säh­lyä. Kaik­ki nämä ovat hyvästä, kuten myös kun­tos­alil­la rehkiminenkin.

    Kaupun­ki- ja yhdyskun­tarakenne on syytä rak­en­taa pyöräi­lyä ja käve­lyä suo­si­vak­si. Se on pait­si halvem­paa kuin muun­lainen rakenne, myös kansan­ter­vey­delle edullisempaa.

  43. Jalankulk­i­ja: …Tämä pyöräi­lyn lob­baami­nen menee välil­lä aika pahasti överik­si. Onnek­si on ole­mas­sa muitakin liikun­nan muo­to­ja, mon­et huo­mat­tavasti paljon turvallisempia.

    Silti kokon­aisu­udessaan pyöräi­ly on järkevää hyötyli­ikun­taa ja kil­pailukyi­nen vai­h­toe­hto työ­matkan ollessa 5 — 20 km yhteen suun­taan. Jotkut aja­vat paljon pidem­pikin matko­ja muu­ta­man ker­ran viikossa.

    Iso osa kolareista tapah­tuu huonos­ti suun­nitel­lun liiken­neym­päristön vuok­si ja nämä turhat onnet­to­muudet on syytä kar­sia pois. Mon­et uusis­takin kevyen­li­iken­teen runk­oväylistä on suun­nitel­tu sika­maisen huonos­ti ja vaar­al­lis­es­ti! Onko yksi pätevä liiken­nesu­un­nit­teli­ja ELY:yn liikaa vaadittu?

    Helsingis­sä tilanne on viime­vu­osi­na paran­tunut. Suurim­mat ongel­mat ovat täl­lähetkel­lä maantiev­erkon puolel­la. Esimerkik­si olisi kiva nähdä joskus se neropat­ti, joka on suun­nitel­lut Kehä I:n uudet kevyen­li­iken­teen väylät Lep­pä­vaaran etelä- ja pohjois­puolel­la. Kyse ei ole hin­nas­ta, vaan huonos­ta suunnittelusta.

  44. Mat­ti Kin­nunen, HeP­on pj: Pop­u­laa­tion tasol­la pyöräi­ly – kuten mikä tahansa sään­nölli­nen liikun­ta – vähen­tää sairas­tu­vu­ut­ta. Toki joku aina sairas­tuu – aivan kuten joku ei saa syöpää vaik­ka tupakoi 2 ask­ia päivässä.

    Päivit­täisen liikun­nan nos­t­a­mi­nen tun­ti­in aut­taa tutk­i­tusti pysymään terveenä.

    Kaupun­ki- ja yhdyskun­tarakenne on syytä rak­en­taa pyöräi­lyä ja käve­lyä suo­si­vak­si. Se on pait­si halvem­paa kuin muun­lainen rakenne, myös kansan­ter­vey­delle edullisempaa.

    Eipä tai­da olla ihan näin yksioikoista. Liiken­nevi­ras­ton ja kump­panei­den julkaise­ma EU-rahoit­teinen arvio käve­lyn ja pyöräi­lyn ter­veysvaiku­tuk­sista arvioi, että sairas­tu­vu­ut­ta koske­vaa näyt­töä on kuitenkin vähem­män kuin kuolleisu­ut­ta koske­vaa näyt­töä sekä käve­lyn että pyöräi­lyn osalta, minkä vuok­si sairas­tu­vu­ut­ta koske­via vaiku­tuk­sia ei tähän taloudel­liseen arvioin­ti­in ole sisäl­lytet­ty, kos­ka se lisäisi arvioin­nin epä­var­muut­ta. Raportin asiantun­ti­jat suosit­te­liv­at sik­si, että pyöräi­lyn ja käve­lyn HEAT-menetelmis­sä keski­tytään tois­taisek­si vain kokonaiskuolleisuuteen.

    Fil­lar­is­tit mielel­lään korosta­vat pyöräi­lyn yliv­er­taisia ter­veysvaiku­tuk­sia. Näyt­tö suorista ter­veysvaiku­tuk­sista taitaa kuitenkin olla vähäistä eikä pelkästään yksisuuntaista.

  45. Jalankulk­i­ja: …Näyt­tö suorista ter­veysvaiku­tuk­sista taitaa kuitenkin olla vähäistä eikä pelkästään yksisuuntaista. 

    Näyt­tö ei ole vähäistä (läs­ki kuolee aikaisem­min kuin nor­maali­pain­oinen), mut­ta sen arvioin­ti voi olla vaikeaa. Tutk­i­jathan vain myön­tävät, ettei heil­lä ole keinoa mallintaa keskeistä osa-aluet­ta, joten tutkimuk­sen tulok­set ovat hyödyttömiä.

  46. Jalankulk­i­ja: Fil­lar­is­tit mielel­lään korosta­vat pyöräi­lyn yliv­er­taisia ter­veysvaiku­tuk­sia. Näyt­tö suorista ter­veysvaiku­tuk­sista taitaa kuitenkin olla vähäistä eikä pelkästään yksisuuntaista.

    Näin ei kuitenkaan ole vaik­ka miten siltä tuntuisi. 

    OECD:n Cycling and Healthy ‑tutkimuk­sen yhteenve­dos­sa sanotaan

    “Cycling sig­nif­i­cant­ly improves health

    The most impor­tant point to retain is that cycling, as a form of mod­er­ate exer­cise, can great­ly reduce clin­i­cal health risks linked to car­dio­vas­cu­lar dis­ease, obecity, Type‑2 dia­betes, cer­tain forms of can­cer, osteo­poro­sis and depres­sion. .… This health improv­ing effect is robust across dif­fer­ent stud­ies and geo­raph­i­cal contexts …”

    ks http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/transport/cycling-health-and-safety/cycling-safety-key-messages-and-recommendations_9789282105955-1-en#page5

    Mitä ilmeisimme siis pyöräi­ly on ter­vey­delle eduk­si. Tämä on tutkit­tua fak­taa eikä mitään pro­pa­gan­daa. Lue enem­män, luulket vähemmän.

  47. Kalle: “Näyt­tö ei ole vähäistä (läs­ki kuolee aikaisem­min kuin normaalipainoinen)”

    Mihinkähän tutkit­tuun tietoon tämä väite perus­tuu? Sairaim­mat tun­te­mani henkilöt ovat olleet hoikkia koko ikänsä.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä yli­pain­on vaiku­tus elin­iän odot­teeseen on mon­een ker­taan tutkit­tu asia. 

    Niin­pä on — ja viimek­si on havait­tu, että lai­hat van­huk­set kuol­e­vat aikaisemmin.

  49. Mat­ti Kin­nunen, HeP­on pj: Näin ei kuitenkaan ole vaik­ka miten siltä tuntuisi. 

    OECD:n Cycling and Healthy ‑tutkimuk­sen yhteenve­dos­sa sanotaan

    “Cycling sig­nif­i­cant­ly improves health

    The most impor­tant point to retain is that cycling, as a form of mod­er­ate exer­cise, can great­ly reduce clin­i­cal health risks linked to car­dio­vas­cu­lar dis­ease, obecity, Type‑2 dia­betes, cer­tain forms of can­cer, osteo­poro­sis and depres­sion. …. This health improv­ing effect is robust across dif­fer­ent stud­ies and geo­raph­i­cal contexts …”

    ks http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/transport/cycling-health-and-safety/cycling-safety-key-messages-and-recommendations_9789282105955-1-en#page5

    Mitä ilmeisimme siis pyöräi­ly on ter­vey­delle eduk­si. Tämä on tutkit­tua fak­taa eikä mitään pro­pa­gan­daa. Lue enem­män, luulket vähemmän.

    Jos pyöräilee pakokaa­su­jen ja pien­hiukkas­ten keskel­lä, tulee myös negati­ivisia vaiku­tuk­sia. Helsingis­sä type­nok­sidip­i­toisu­udet ylit­tävät aika-ajoin EU:n normit.

    Pitäisi sanoa pikem­min niin, että kaik­ki kestävyys­li­ikun­ta edis­tää ter­veyt­tä. Ja vielä mieluim­min se tulisi suorit­taa met­sässä, ei vilka­sli­iken­teisil­lä kaduil­la, joil­la on myös onnettomuusvaara.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä yli­pain­on vaiku­tus elin­iän odot­teeseen on mon­een ker­taan tutkit­tu asia. 

    Tässäkin on sama jut­tu kuin siinä viinan vetämisessä, ali­pain­oinen (BMI –20) tai nor­maali­pain­oinen (20–30 BMI) kuolee nuorem­pana kuin yli­pain­oinen (BMI 25–30). Liikali­havu­us (BMI 30–) on toki vaarallisinta.

  51. Coun­try­boy: Pitäisi sanoa pikem­min niin, että kaik­ki kestävyys­li­ikun­ta edis­tää ter­veyt­tä. Ja vielä mieluim­min se tulisi suorit­taa met­sässä, ei vilka­sli­iken­teisil­lä kaduil­la, joil­la on myös onnettomuusvaara.

    Lainaa­mani OECD:n tutkimus on kanssasi samaa mieltä. Samoin minä. 

    Vilkkaiden katu­jen var­sil­la on lisäk­si ikävä pyöräil­lä. Helsingis­sä vaikka­pa Kulosaaren sil­lal­la, joskin siinä voi vali­ta puh­taahkon ilman tuulen suun­nan mukaan. Silti kivem­paa on pyöräil­lä Viikin pel­to­jen ja arbore­tu­min läpi ja meren rantaa. Samal­la tavoin Keskus­puis­ton läpi polke­mal­la vält­tää paljon saastei­ta (ja vas­tatu­ul­ta). Samoin rato­jen var­sil­la on suht hyvä ilma. 

    Sinän­sä tietenkin has­sua, että pyöräilijä/juoksija joutuu kiertämään moot­torivehkei­den painaes­sa suoraan…

    Ks. OECD:n tutkimus, sivu 5, link­ki yllä.

  52. Jalankulk­i­ja: Mihinkähän tutkit­tuun tietoon tämä väite perus­tuu? Sairaim­mat tun­te­mani henkilöt ovat olleet hoikkia koko ikänsä.

    Pop­u­laa­tio­ta­son ter­veysasioi­ta ei oikein voi omas­ta koke­muk­ses­taan johtaa. Tämän nyt luulisi ole­van jokaiselle edes lukios­ta valmis­tuneel­la itsestäänselvyys.

  53. Mat­ti Kin­nunen: “The most impor­tant point to retain is that cycling, as a form of mod­er­ate exer­cise, can great­ly reduce clin­i­cal health risks..”

    Kan­nat­taa sitä pait­si kat­soa, mitä tässä oikeasti san­o­taan: “can … reduce” = siis “saat­taa vähen­tää” (mikä on eri asia kuin että vähen­tää) ja “mod­er­ate exer­ci­ce” — siis kohtu­udel­la har­joitet­tuna. Ei siis vält­tämät­tä koske rai­vokkaasti kaa­haavia sukkahousuraketteja.

  54. Pekka Pes­si: Tässäkin on sama jut­tu kuin siinä viinan vetämisessä, ali­pain­oinen (BMI –20) tai nor­maali­pain­oinen (20–30 BMI) kuolee nuorem­pana kuin yli­pain­oinen (BMI 25–30). Liikali­havu­us (BMI 30–) on toki vaarallisinta.

    Lisäk­si kor­re­laa­tio ja kausali­teet­ti ovat tässä vaikeasti tutkittavissa.

    Jos kat­so­taan pop­u­laa­tio­ta BMI < 20, siinä on merkit­tävä määrä ihmisiä, joiden mata­la BMI johtuu sairaud­es­ta. Taustal­la voi olla niin anorek­sia, syöpä kuin vaik­ka krooni­nen suolis­to­sairaus. Kaikil­la näil­lä on muutenkin varsin ikävä vaiku­tus elinikään.

    Tässä suh­teessa ver­taami­nen viinan vetämiseen on hyvä. Tun­netusti täys­rait­ti­it ovat hie­man vähem­män ter­veitä kuin kohtuukäyt­täjät. Täys­rait­ti­is­sa kuitenkin ryh­mänä on ihmisiä, joiden ter­veys ei kestä alko­ho­lia. Lisäk­si ryh­mässä voi olla ihmisiä, joil­la on esimerkik­si ahdis­tunut suh­tau­tu­mi­nen elämästä naut­timiseen, mikä jo sinän­sä tun­netusti lyhen­tää elinikää.

    Näistä syistä on suh­teel­lisen help­po tode­ta yli­pain­on ja run­saan alko­holinku­lu­tuk­sen ole­van epäter­veel­listä, mut­ta mata­lan pain­oin­deksin ja vähäisen alko­holinkäytön ter­veysvaiku­tuk­sia on vaikea tutkia. Toki ongel­mallisia tek­i­jöitä pyritään elim­i­noimaan tutkimuk­ses­sa, mut­ta se ei ole kovin help­poa. Kos­ka erot muuten ovat suh­teel­lisen pieniä, kom­pen­saa­tiomenetelmät saat­ta­vat vaikut­taa huo­mat­tavasti lopputulokseen.

    BMI on tietysti vielä siitä kiero, että se ei ker­ro kehon koos­t­u­muk­ses­ta. Lisäk­si se on ongel­malli­nen lyhyi­den ja pitkien yksilöi­den kohdal­la. Nykyään jonkin ver­ran suositel­laan vyötärönympäryk­sen ja pitu­u­den suh­teen käyt­tämistä, se olisi ilmeis­es­ti parem­pi mittari.

    Yksilön kohdal­ta kiin­nos­ta­va kysymys on se, voiko omaa ter­veyt­tään paran­taa pudot­ta­mal­la pain­oa tai vähen­tämäl­lä alko­holinkäyt­töä. Tähän tutkimusti­eto osaa sanoa sen ver­ran, että selvä yli­paino ja run­sas alko­holinku­lu­tus kan­nat­taa lait­taa kuri­in. Sen pidem­mälle on vaikea päästä.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.