Keskiolut Alkoon?

Nyt kun olemme kaik­ki riit­tävästi ilotelleet Keskus­tan haluil­la siirtää keski­o­lut Alkoon, on aika kat­soa ehdo­tus­ta vakavasti. Asia ei nimit­täin ole ensim­mäistä ker­taa esil­lä. Alko­holi on Suomes­sa paha ongel­ma – noin kymme­nen ker­taa pahempi kuin lait­tomat huumeet, ja iso osa alko­holin liikakäytöstä on olut­ta. Ennen ajatelti­in, että väkevät juo­mat on se paha asia, mut­ta miedot ovat salakavalia, kos­ka käyt­tökyn­nys on alem­pi. Puo­let Suomes­sa juo­dus­ta puh­taas­ta alko­holista juo­daan olu­en muodossa.

Aina kun maa­han tulee uusi perus­palve­lu­min­is­teri, virkamiehet tuo­vat hänen pöy­dälleen ehdo­tuk­sen keski­olu­en laimentamisesta.

Sel­l­ainen tuli min­unkin pöy­däl­leni 15 vuot­ta sit­ten ja pohdin asi­aa pitkään, ennen kuin päädyin sen hylkäämiseen.

Sil­loin kat­soin olu­en kulu­tusti­las­to­ja Suomes­sa ja Ruot­sis­sa. Suomes­sa juoti­in lähin­nä vain keski­o­lut­ta, Ruot­sis­sa keski­o­lut­ta ei lainkaan, mut­ta vas­taavasti enem­män vahvo­ja olui­ta. Jos keski­olu­en markki­nao­su­us olisi siir­tynyt samal­la taval­la II-olueen ja IV-olueen kuin Ruot­sis­sa, nau­ti­tun olu­en keski­vahvu­us olisi pysynyt suun­nilleen ennal­laan eikä alkohlin kulu­tuk­selle olisi tapah­tunut mitään. Voi tietysti olla, että olu­en kulu­tus olisi kokon­aisu­udessaan vähän laskenut, mut­ta se menee jo speku­loin­nin puolelle.

Nyt THL esit­tää Ruotsin koke­muk­si­in nojat­en, että keski­olu­en lai­men­t­a­mi­nen alen­taisi olu­en kulu­tus­ta 6 – 12 %. He ovat kat­soneet muu­tosko­htaa Ruot­sis­sa vuon­na 1977. Min­ul­la ei tätä tutkimus­ta ole, mut­ta varoi­tan yleistämästä koeasetelmia. Suo­mi on hyvin keski­o­lutvoit­toinen maa. Tääl­lä muu­tos vahvem­pi­in laa­tu­i­hin voisi olla suurem­pi. Pitäisi var­maan han­kkia jostain tuo tutkimus.

Vaiku­tus olisi kaupungeis­sa eri­lainen kuin maal­la. Helsingis­sä Alko­ja on tiheäm­mässä kuin ruokakaup­po­ja maal­la. Tääl­lä olu­en osto siir­ty­isi enem­män Alkoi­hin kuin maaseudul­la. Viron tuomi­sista tiede­tään, että kun vierekkäi­sis­sä hyl­lyis­sä on keski­o­lut­ta ja vah­vaa olut­ta, kas­si­in tulee pääasi­as­sa vah­vaa olut­ta. Jos olu­en ost­a­mi­nen on vaikeam­paa, sitä ehkä oste­taan vähem­män – tai sit­ten käy niin, että kun sinne Alkoon on raa­haudut­tu, oste­taan samal­la koko kuukau­den sat­si, joka kuitenkin riit­tää vain viikok­si. Olu­en menekkiä voi vähen­tää se, ettei tuo ruot­salainen folköl todel­lakaan ole mikään järin houkut­tel­e­va ostoskohde.

Anniskelu voit­taisi siitä, että olu­en ost­a­mi­nen koti­in vaikeu­tu­isi. Tämä olisi hyvä vaiku­tus. Kaup­pa kär­sisi, kun liike­vai­h­toa siir­ty­isi Alkoon.

 

Ehdo­tus ei ole tuomit­ta­va, mut­ta olu­en lai­men­t­a­mi­nen ei uskoak­seni kannata.

101 vastausta artikkeliin “Keskiolut Alkoon?”

  1. Oli suuri häm­mästys ja kum­mas­tus, kun ensim­mäistä ker­taa muinoin kävin etelän reis­sul­la: Kau­pat oli­vat auki käytän­nössä 24/7 ja viinaa oli hyl­lyt notkol­laan, siel­lä muiden elin­tarvikkei­den joukossa.

    Kuitenkaan kadut eivät olleet täyn­nä paikallisia juoppoja.

    Sil­loin heräsi aja­tus, että onko­han Suomen hol­hous­poli­ti­ik­ka ollut jo sieltä kiel­to­laista asti ollut kon­sanaan väärän suuntaista?

    Juo­makult­tuurin muu­tos kansakun­tana kestänee ainakin yhden sukupol­ven ver­ran (20–30v), joten kan­nat­taisiko kokeil­la hol­hoamisen sijaan vapaut­tamista-> ensi alku­un alko­ho­liv­ero­ja alem­mas ja viinit ruokakauppoihin.

    Alku­un kulu­tus pomp­sah­taa var­maan pil­vi­in, kun osa kansas­ta innos­tuu ryyp­päämään ja tuo Viron tuon­ti lop­puu ja se tilas­toidaan oikein.
    Ajan kanssa alko­holista tulee sit­ten ihan nor­maali elin­tarvike muiden joukos­sa-> viiniä ruoka­juo­mana jne.

    Osa tietysti ryyp­pää itsen­sä hengiltä mut­ta ryyp­pääväthän ne nytkin.

  2. Kannabis Ärrälle! Rikol­lisil­ta viedään markki­nat, poli­isil­ta ja vankein­hoi­dos­ta säästyy merkit­tävä siivu oikeisi­in rikok­si­in ja vero­tu­lot hur­jat. Col­oradokin hukkuu rahaan. Nyt kun ei saa hyysätä ja rajoit­taa mitään, niin mik­si ei? 

    Ker­too paljon poli­it­tis­ten toim­i­tusten tasos­ta, että täl­lainen kep­pana­jut­tu saa lehdis­tön sekaisin, mut­ta isom­mat asi­at menee ohi puut­tumat­ta. Sit­ten poli­it­tiset areenat val­taa ihan huuhaamiehet Helsin­gin valt­sikas­ta ja rait­ti­it juopot sahoilta.

  3. Uskon enem­män THL:n tutk­i­jaa kuin poli­itikko­ja tässä tapauk­ses­sa. Tiet­tävästi on kak­sikin tutkimus­ta Ruotsin muu­tok­ses­ta. Suomes­sa vaiku­tus voisi olla tois­in­päinkin, etäisyy­det Alkoi­hin ovat tääl­lä pidem­mät kuin Ruot­sis­sa. Täl­löin tyy­dytään helpom­min 3,7% olut­laatu­un 4,7% asemasta.

    On masen­tavaa, ettei alko­holista ja sen haitoista voi­da keskustel­la kun­nol­la asial­lis­es­ti. Type­r­impiä ovat kokoomuk­sen ja Perus­suo­ma­lais­ten vaal­itäkynä ole­vat ehdo­tuk­set, jot­ka lisäi­sivät alko­holin käyttöä. 

    Tässä joitakin taustatietoja:

    Etano­li aiheut­taa Suomes­sa noin 2600 kuole­man tapaus­ta. Tässä luvus­sa on mukana myös alko­holin lievät posi­ti­iviset vaiku­tuk­set verisuonistoon.

    WHO on luokitel­lut alko­holin syöpää aiheut­tavak­si (Luok­ka 1). Se aiheut­taa suun, nielun, ruuan­su­la­tuskana­van, mak­san syöpiä sekä rin­ta­syöpää. Suomen olois­sa on arvioitu että se aiheut­taisi noin 500 rin­ta­syöpää vuodessa, hor­mon­aalisen mekanis­min kautta ?

    Alko­holi aiheut­taa sato­ja, jopa yli tuhat FASD kehi­tys­vam­maa vuodessa.

    Tämän lisäk­si EU aikana metano­li on tap­panut 12–42 henkeä vuodessa. Tästä ovat mielestäni vas­tu­us­sa kaik­ki asi­aa hoi­ta­neet min­is­ter­it EU aikana, eduskun­taky­se­lyjäkin on ollut.

  4. Coun­try­boy:On masen­tavaa, ettei alko­holista ja sen haitoista voi­da keskustel­la kun­nol­la asiallisesti. 

    Eniten ärsyt­tää vetoami­nen euroop­palaisi­in juo­mat­apoi­hin. Kes­ki- ja Etelä-Euroopas­sakin alko­holi on suuri ter­vey­delli­nen ongel­ma, jopa suurem­pi kuin Suomes­sa, vaik­ka sosi­aaliset ongel­mat lakaistaan parem­min piiloon.

    http://ec.europa.eu/health/archive/ph_determinants/life_style/alcohol/documents/alcohol_factsheet_en.pdf

  5. Ne jot­ka joskus ovat joutuneet osta­maan kaikkea pil­sner­iä vahvem­paa alkos­ta ovat jo 64-vuo­ti­ai­ta. Kaik­ki sitä nuorem­mat ovat tot­tuneet että olut­ta saa ruokakaupoista, mik­si halu­aisimme palu­u­ta vaarin/mummon aikaan?

    Ennem­min suos­tu­isin siihen että keski­o­lut todel­la palautet­taisi­in ruokakaup­poi­hin eli pois kioskeil­ta ja huolta­moil­ta, ja että olu­en myyn­ti sun­nun­taisin kiellettäisiin. 

    Myös main­oskiel­toa voisi ajatel­la, vaik­ka se todel­lisu­udessa ei toimisi.

  6. Lain­säätäjä näkee olues­sa vain pros­en­tit, vaik­ka todel­lisu­udessa on val­tavasti eri olut­tyyppe­jä, joista toisi­in sopii alhaisem­pi ja toisi­in korkeampi alko­holip­i­toisu­us. Poli­it­tis­ten päät­täjien ei sik­si pitäisi puut­tua olu­en vahvu­u­teen, vaan sen asian päät­tämi­nen pitäisi jät­tää panimomestareille.

    Saatavu­us­ra­joituk­set kir­pai­se­vat eniten meitä, jot­ka (ainakin omas­ta mielestämme…) hal­lit­semme kohtuukäytön. Ruotsin malli­in siir­tymi­nen yksipuolis­taisi tar­jon­taa entisestään.

  7. Jos keski­o­lut­ta ei saisi myy­dä ruokakaupois­sa, myytäisi­inkö sitä Alkos­sa? Ei Alkol­ta ole nytkään kiel­let­ty keski­olu­en myyn­tiä, mut­ta myyn­nis­sä on pääasi­as­sa vahvem­pia oluita.
    Kos­ka olut on Alkos­sa kalli­im­paa kuin mar­ket­tien tar­jouk­sis­sa, Viron tuon­ti kas­vaisi jonkin ver­ran, ja voisi käy­dä niin, että kulu­tuk­sen pain­opiste siir­ty­isi viinei­hin ja väkeviin.

  8. Itse suo­sisin kom­pro­mis­sir­atkaisua: keski­o­lut pois ruokakaupoista, mut­ta samal­la alkon monop­o­lin voisi purkaa. Alko­ho­lia ja tupakkaa saisi myy­dä vain myymälöis­sä, jois­sa olisi jo ovel­la K‑18 kilpi.

    Jos taas halu­taan suosia laimeampia juo­mia, niin siihen tehoaa parhait­en vero­tus. Omas­ta mielestäni alko­holi­juo­mia olisi järkev­in­tä verot­taa pelkästään etano­lin perus­teel­la, eli alko­holi­juomista arvon­lisävero pois ja valmis­teveroa ylös niin paljon kuin sielu ja lom­pakko sietää. Tämä tuk­isi myös juo­makult­tuuria, kun laadun lisäar­vos­ta ei tarvit­sisi mak­saa veroa nykyisel­lä taval­la. Rav­in­to­la- ja myymälähin­to­jen ero­tus olisi pienem­pi, ja toisaal­ta parem­mat juo­mat — siis ne, joi­ta kehtaa juo­da myös selvin päin — oli­si­vat hinnal­taan kilpailukykyisempiä.

    Tietysti jos kokon­aisvero­ker­tymä yritet­täisi­in uudel­la vero­tus­rak­en­teel­la pitää nykyisel­lä tasol­la, niin Viros­ta tuo­dun kuran kil­pailukyky paranisi, mut­ta jos samal­la kotona juo­dun viinan määrää saataisi­in las­ket­tua, tur­is­ti­tuon­ti saat­taisi hyvinkin kokon­aisuute­na vähentyä.

    1. Arvon­lisävero ei ole Suomen käsis­sä. Mitään hyödyket­tä ei saa arvon­lisäveros­ta pois ilman EU:n lupaa eikä var­maankin menisi läpi esi­tys, että alko­holi eri­tyis­es­ti otet­taisi­in nollaverokan­taan. Se myös sotk­isi EU-jäsenka­sun laskemisen, kos­ka se perus­tuu arvon­lisäverol­la mitat­tuun kansan­talouden kokoon.

  9. Keski­olu­en pois­tamiseen ruokakaupoista Ruot­sis­sa 1977 liit­tyi huoles­tu­mi­nen siitä, että nuoret joi­vat paljon. Jos vaik­ka jokin viralli­nen ikära­ja oli (oliko?), ei sel­l­ais­es­ta tuo­hon aikaan välitet­ty. Nykypäivän Suomes­sa nuorten alko­holinku­lu­tus ilmeis­es­ti on laskusu­un­nas­sa, joten tilanne on erilainen.

  10. On täysin epäreilua vetää aina nämä iänikuiset hai­tat peli­in ja lähteä hake­maan kiel­to­ja ja rajoituk­sia niiden estämiseksi.

    Reilu­u­den nimis­sä pitäisi myös muis­taa olu­en ja alko­holin edut. Sekä epä­suo­rat että suo­rat. Rav­in­to­lat, pan­i­mot, kau­pat, ja val­tio naut­ti­vat suo­rat edut myyntinä ja vero­tu­loina. Epä­suo­rat edut nau­timme me kaik­ki muut. Ren­not illanis­tu­jaiset kave­r­ien kanssa, saunail­lat, ujoina suo­ma­laisi­na harv­inainen tutus­tu­mi­nen mui­hin, bilet­tämi­nen, rentou­tu­mi­nen raskaan viikon jäl­keen, tutus­tu­mi­nen vas­takkaiseen sukupuoleen, hyvä ruo­ka ja vii­ni, ym. 

    Kyl­lä näil­lä on arvoa. Läh­es kaik­ki maail­man men­estyvät yhteiskun­nat naut­ti­vat päi­hteitä helpot­taak­seen olemisen tuskaa ja keven­tääk­seen tunnelmaa. 

    On täysin älytön­tä, että meil­lä näyt­tää nykyään ole­van jonkin­lainen 0‑kulutus tavoit­teena ja olete­taan että alko­holin suorien tulo­jen pitäisi kat­taa suo­rat ja epä­suo­rat hai­tat. Jos puhutaan epä­suorista haitoista, pitää huomioi­da myös epä­suo­rat tulot.

    Paras olisi kun kaik­ki muu­tok­set alko­ho­lilain­säädän­nön osalta jäädytet­täisi­in, kos­ka järke­viä uud­is­tuk­sia ei poli­tikot näytä kykynevän tekemään.

  11. Vähänkään pidem­mäl­lä tähtäimel­lä alko­holipoli­ti­ikalla on yksi tavoite ylitse muiden, ja se on nuori­son alko­holinkäyt­töön vaikut­ta­mi­nen siinä vai­heessa kun juo­mata­vat muodostuvat.

    Jotain tehdään (tai siis, ollaan tekemät­tä) täl­lä het­kel­lä oikein, kun nuori­son kesku­udessa alko­holin ongel­makäytön tren­di on vah­vasti laske­va. Alko­holin saatavu­u­den kanssa tämä tren­di ei kor­reloi pait­si korkein­taan negatiivisesti.

    Mitäpä jos ei kor­jat­taisi asioi­ta jot­ka eivät ole rik­ki? THL:ää pitäisi nyt hillitä jot­ta se ei nos­taisi alko­ho­lia nuorten maail­manku­vas­sa sel­l­aiseen kum­malliseen keskiöön jos­sa se oli vielä joitain kym­meniä vuosia sit­ten. Voisiko niiden määrära­ho­ja leika­ta tai jotain?

  12. Mietin hie­man, voisiko olu­en maulle (oleel­lista) hait­taa aiheut­ta­mat­ta alen­ta enim­mäispi­toisu­u­den 4,2 prosenttiin?

    Olut­seu­ran viisaat vastatkoot.

  13. Ville:
    Keski­olu­en pois­tamiseen ruokakaupoista Ruot­sis­sa 1977 liit­tyi huoles­tu­mi­nen siitä, että nuoret joi­vat paljon. Jos vaik­ka jokin viralli­nen ikära­ja oli (oliko?), ei sel­l­ais­es­ta tuo­hon aikaan välitet­ty. Nykypäivän Suomes­sa nuorten alko­holinku­lu­tus ilmeis­es­ti on laskusu­un­nas­sa, joten tilanne on erilainen.

    Kyl­lä kaikenkaikki­aan. Mut­ta käyt­tö on polar­isoitunut, eli nuoris­sa on enm­män räys­rait­ti­ita ja enem­män todel­la run­saasti käyttäviä

  14. PTT:n tutkimuk­sen lop­putule­ma on ettei lai­men­t­a­mi­nen ei ole järkevää, ymmär­rän että uskon­nol­lisil­la ryh­mit­tymil­lä tai THL:n leipä­tutk­i­joil­la on asi­as­ta eri käsi­tys mut­ta olen pitkälti Osmon lin­joil­la. Käytet­tävis­sä ole­vista keinoista tämä on yksi huonoimpia.

  15. Coun­try­boy: Tämän lisäk­si EU aikana metano­li on tap­panut 12–42 henkeä vuodessa. Tästä ovat mielestäni vas­tu­us­sa kaik­ki asi­aa hoi­ta­neet min­is­ter­it EU aikana, eduskun­taky­se­lyjäkin on ollut.

    Kun Suo­mi neu­vot­teli EU:n jäsenyy­se­hdoista, niin ns. korvikealko­holit oli­vat mukana kiel­to- ja rajoi­tus­listal­la. Neu­vot­telu­jen toinen part­ti ei voin­ut mil­lään uskoa, että joku voisi ehdoin tah­doin juo­da denatur­oitu­ja tuot­tei­ta tai metano­lipo­h­jaisia pesunesteitä. Ne eivät käsit­täneet asi­aa ollenkan. Muual­la noi­ta ei tarvitse “naut­tia” saadak­seen kuu­pan sekaisin, kos­ka tar­jol­la on riit­tävän edullista viiniä tai viinaa. Jos Suomes­sa (ja Ruot­sis­sa, kysymyk­sessä on pohjo­is­mainen erikoisu­us) viinan hin­ta olisi tarpeek­si mata­la ja saan­nille ei olisi esteitä, niin korvikealko­holien hait­to­ja ei olisi ollenkaan. Seu­raa­van ker­ran kun ratikas­sa tulee kissankusen­hajuinen spur­gu istu­maan viereen, niin huo­maat­te var­maan, että “liekkiä” on tul­lut juoduksi.

  16. Hyvä avaus O.S:lta.

    “Viron tuomi­sista tiede­tään, että kun vierekkäi­sis­sä hyl­lyis­sä on keski­o­lut­ta ja vah­vaa olut­ta, kas­si­in tulee pääasi­as­sa vah­vaa olutta.2

    Tuo on erikoistapaus, sitä ei kan­na­ta yleistää. Viroon läht­e­neet ovat var­tavas­ten alko­holin haku­matkalla. Mut­ta kun saatavu­ut­ta leikataan, niin kulu­tus vähe­nee. Nimit­täin sil­lä perus­teel­la, että ruokakaup­paan men­nessä on help­po ottaa se tut­tu olutkop­pa tms.likietuinen nääs. Mut­ta jos kal­jan­haku­un täy­tyy erik­seen lähteä Alkoon, toisaalle /etäämmälle, voi joku hakureis­su jäädä väli­in. Myös Alkon auki­oloa­jat vähen­tävät ostomahdollisuuksia.

    Ns. tapaost­a­mi­nen jää pois.

    Luulen, että olu­en välit­tämi­nen alaikäisille vähenisi, kun se pitäisi hakea Alkos­ta. Kyl­lä “trokareillekin” alkon kyn­nys on ruokakau­pan kyn­nys­tä korkeampi.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­lisävero ei ole Suomen käsis­sä. Mitään hyödyket­tä ei saa arvon­lisäveros­ta pois ilman EU:n lupaa eikä var­maankin menisi läpi esi­tys, että alko­holi eri­tyis­es­ti otet­taisi­in nollaverokan­taan. Se myös sotk­isi EU-jäsenka­sun laskemisen, kos­ka se perus­tuu arvon­lisäverol­la mitat­tuun kansan­talouden kokoon. 

    Jos ei nol­lakan­taan, eikö edes ruoan alv-kan­taan eli 14%:iin? EU-maille sal­li­taan kak­si alen­net­tua arvon­lisäverokan­taa, olen ymmärtänyt että mitä niihin sisäl­lytetään olisi kansal­lisen tason päätösvallassa.

    Sil­loin vaikka­pa 38 sentin verol­la per EtOH-cl halvim­mat (tuotan­tokus­tan­nus + kat­teet ilman vero­ja = ~20c) olut­tölk­it kallis­tu­isi­vat kulut­ta­jalle reilu kolme sent­tiä ja saman­vahvuinen olut jon­ka tuotan­tokus­tan­nus on 4 euroa halpenisi kulut­ta­jalle 30 sent­tiä. Ihan haus­ka ehdo­tus jol­la voisi mah­dol­lis­es­ti kerätä entisen määrän vero­tu­lo­ja räjäyt­tämät­tä matkus­ta­jatuon­tia, ohja­ta kulu­tus­ta voimakkaam­min miedom­pi­in (=vähem­män haitallisi­in) oluisi­in, sekä ohja­ta kulu­tus­ta hie­man nyky­istä “laadukkaampi­in” (=kalli­impi­in) oluisi­in (kansan­ter­vey­den kannal­ta tuol­la ei tosin liene niin väliä juo­daanko halv­in­ta bulk­ki-kof­fia vai paras­ta pien­pan­i­mo-käsi­työläiso­lut­ta, mut­ta tuo tun­tuu ole­van kovin mon­elle kovin tärkeä aspek­ti tässä asiassa).

    Tosin Pan­i­moli­iton suurim­mil­la jäse­nil­lä voisi olla muu­ta­makin sana san­ot­ta­vanaan tuosta…

    Osmo Soin­in­vaara:
    tai sit­ten käy niin, että kun sinne Alkoon on raa­haudut­tu, oste­taan samal­la koko kuukau­den sat­si, joka kuitenkin riit­tää vain viikoksi. 

    Tämä nyt on jokaisen keskustelu­pal­s­ta-kaikki­ti­etäjän vakioar­gu­ment­ti. Kiin­nos­taisi tietää miten paljon tuo­ta on tutkit­tu ihan oikeasti.

    Kaup­pa kär­sisi, kun liike­vai­h­toa siir­ty­isi Alkoon. 

    Päivit­täis­tavarakaup­po­jen edus­ta­ja tietysti nos­taa työl­lisyys­näkökul­man huomioon, mut­ta hölmömpi voisi kuvitel­la että kaup­po­jen kep­panamyyn­nin mukana lähtevät työ­paikat siir­ty­i­sivät karkeasti yksi yhteen uusik­si Alkon työpaikoiksi.

  18. Coun­try­boy:On masen­tavaa, ettei alko­holista ja sen haitoista voi­da keskustel­la kun­nol­la asiallisesti.

    No niin on, mut­ta tää luku­jen nakkelu ilman mitään varauk­sia ei edis­tä asi­aa. Mun suosikke­ja tässä gen­ressä on että alko­holin poli­i­isille aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set las­ke­taan olet­ta­mal­la 25% kokon­ais­menoista, kos­ka rikok­ses­ta epäil­ly­il­ly­istä tuon ver­ran on alko­holin vaiku­tuk­sen alaisia. Toki jos lukee jotain vakavasti otet­tavaa julka­isua aiheesta, niin tässäkin nähdään ilmeisiä ongelmia syy-seu­raus­suhteis­sa, mut­ta nämä julk­isu­udessa hoe­tut luvut on enem­män tai vähem­män hatus­ta. Mis­tä pääsen tähän:

    Etano­li aiheut­taa Suomes­sa noin 2600 kuole­man tapaus­ta. Tässä luvus­sa on mukana myös alko­holin lievät posi­ti­iviset vaiku­tuk­set verisuonistoon.

    No jaa.

    Se oikea kiista täl­lä ken­täl­lä on että ote­taanko rajoi­tusten hai­tat huomioon vai ei. Suomes­sa on per­in­teis­es­ti lähdet­ty siitä että sään­telystä ei ole mitään hait­taa eli kus­tan­nuk­sia, jos­ta seu­raa että mikä tahansa sään­te­ly­toi­mi on lähtöko­htais­es­ti kan­nat­ta­va. Varsinkin jos on kysymys alko­holista. Jos taas esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa (liit­to­val­tion) vira­nomainen halu­aa rajoit­taa vaikka­pa olu­en alko­holip­i­toisu­ut­ta jois­san myymälöis­sä, hänen tulee lain mukavaa arvioi­da ja ver­tail­la siitä aiheutu­vaa hait­taa mm. kulut­ta­jille, esimerkik­si kulut­ta­jan yli­jäämän avul­la. Jot­ta voidaan edes jotenkin pun­ni­ta sitä että onko tämä toimen­pide kokon­aisu­udessaan tehokas.

  19. Mihin kiveen on kir­joitet­tu, että verolu­okan alko­holip­i­toisu­ut­ta pitäisi laskea juuri yksi %-yksikkö? Jos hie­man yhdis­täisi ovelu­ut­ta ja tavoit­tei­ta, kan­nat­taisi raja aset­taa vaik­ka 4,1 pros­ent­ti­in. Maku ja “teho” oli­si­vat riit­tävät (mon­et hyvät tsekki­oluet ovat nois­sa pros­en­teis­sa), ja se muut­taisi vähem­män ihmisiä väke­vien suun­taan. Pros­en­tu­aa­li­nen vähen­nys olisi edelleen yli kymme­nen pros­ent­tia, olet­taen ettei kulu­tus­tot­tumuk­set juuri muuttuisi.

  20. On älyn poh­jan­oteer­aus ruve­ta tässäkin yhtey­dessä puhu­maan alko­holis­tei­ta, niin kuin Ilta-Sanomien pää­toimit­ta­ja Ulla Appelsin teki taan­noin ker­toes­saan vel­jen­sä kohtalosta tode­ten, ettivät mitkään rajoituk­set olisi tehon­neet tähän alko­holi­sairaaseen mieheen. Kokoomuk­se­laiset poli­itikot perus­ta­vat kan­tansa yleen­sä samaan argu­ment­ti­in. Kysymys on kuitenkin taval­lisen jam­pan liika­juomis­es­ta, ja siihen voidaan vaikut­taa hin­nanko­ro­tuksin ja muil­la saatavu­u­den vaikeut­tamisen kon­stein. Jos sille tielle men­nään, kiihtyy taas Viros­ta tuo­dun alko­holin vir­ta, ja val­ti­ol­ta jää vero­tu­lo­ja saa­mat­ta. Perusti­lanne ei muu­tu, kos­ka ryyp­päämi­nen on suosit­tu kansan­hu­vi, jon­ka hait­to­ja ei noteer­a­ta. Siis herää Suomen kansa!
    Van­hakan­tainen rait­tiustyö on osoit­tau­tunut tehot­tomak­si, ja sille nau­re­taan. Varoit­tavaa so-so-sormea ei usko­ta, vaik­ka saar­namiehel­lä kuin­ka olisi valko­tak­ki pääl­lä. Sen sijaan viime aikoina aloitet­tu Yleis­ra­dion “Kork­ki kiin­ni” ‑ohjel­ma näyt­täisi ole­van aivan toista maa­ta. Siinä tar­tu­taan asi­aan häpeilemät­tä mut­ta vakavasti. Julk­isu­u­den henkilöt avau­tu­vat ongel­mas­taan ja osoit­ta­vat käytän­nössä, miten tärekää heille on sen voit­ta­mi­nen ja kuin­ka vaikeaa se voi olla. Tupakkakin on saatu aika suurelta osin kitket­tyä eri­laisin keinoin, eikä siinä todel­lakaan ole enää entistä glam­ouria. Olu­enkin autu­us kan­nat­taa täl­laisel­la val­is­tuk­sel­la lai­men­taa itse olut­ta vesit­tämät­tä — uskon että tulos on sil­loin parem­pi. Sil­lä onhan viinaksista paljon via­ton­takin iloa, ettei suo­ranaista hyö­tyäkin yhteiselolle. Kun­han ei juo­da liikaa.

  21. Mitä jos vaaleis­sa keskusteltaisi­inkin oikeasti tärkeistä asioista? Kuten työt­tömyy­destä, sote-uud­is­tuk­ses­ta ja sosi­aal­i­tur­van uud­is­tuk­ses­ta. Sitä odotellessa.

  22. Juuri kun Suomeen on saatu tuon­ti­oluet kaup­po­jen hyl­ly­i­hin, koti­mainen pan­i­mo­toim­inta käyn­ti­in ja kau­pat sen ver­ran isoik­si, että kaup­pareis­su­ista selviää yhdel­lä reis­sul­la yhteen liik­keeseen, niin joku aivopieru ehdot­taa tälläistä.

    Olen itse täl­läi­nen mais­teli­ja. Ostan yhden olu­en sauna­juo­mak­si viikot­tain ja pyrin val­it­se­maan sel­l­aisen, jota en ole aiem­min juonut. En kuitenkaan jak­sa sen yhden ain­oan olu­en vuok­si lähteä erik­seen alkoon.

    Pitäisikö ras­vaiset ja suo­laiset ruu­at siirtää johonkin val­tion monop­o­liyri­tyk­seen ja aset­taa vielä rasva&suola kort­ti kansalaisille?

    Ras­vainen ja suo­lainen ruo­ka tap­paa vähin­täänkin yhtä tehokkaasti kuin alko­holi. Itseasi­as­sa tehokkaammin.

    On mielestäni absur­dia, että joukko­ran­gais­tuk­sel­la yritet­täisi­in hol­ho­ta kansalai­sista terveempiä.

    Vain ja ain­oas­taan val­is­tus on oikea keino toimia tässäkin asiassa.

    Esimerkik­si voidaan ottaa vaikka­pa voi, jota hyvin har­va enää sipaisee leipän­sä päälle, vaik­ka vielä muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten sitä vetäis­ti­in hel­posti use­am­man millin kerros.

    Lisäk­si maaseudulle pien­pan­i­mot ja viini­ti­lat ovat juuri osa sitä erikois­tu­mista, joka on maaseudun viimeinen mah­dol­lisu­us. Pien­pan­i­mo­jen ja viini­tilo­jen yhtey­teen voidaan kehit­tää matkailu­toim­intaa, jos­ta ihmiset ovat innos­tuneet. Viime joulu­nakin oli tele­vi­siouuti­sis­sa pätkä per­heestä, joka oli läht­enyt joulun­vi­et­toon valmi­in pöy­dän ääreen maatilamatkailuyritykseen.

    Keskus­ta on hih­hulei­den ään­i­torvi, mut­ta salakalavampi, kuin KD.

    Halu­a­vatko suo­ma­laiset tosi­aankin herä­tys­li­ik­keen jäse­nen päämin­is­terik­si ja päämin­is­teripuolueek­si puolueen, jon­ka hal­li­tu­so­hjel­ma pur­suaa kaksi­nais­moral­is­mia ja holhousta?

    Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun keskus­tanaiset ehdot­ti­vat val­takun­nal­lista koti­in­tu­loaikaa vanhemmille…

  23. Olen ASIAA VASTAAN…pari perustelua .…
    Ensin­näkään Alko ei kykene samaa valikoimaa ja tilaa Oluille anta­maan, jon­ka tuoteryh­mä kaikki­neen vaatisi — valikoiman supis­t­a­mi­nen olisi suo­ranainen rikos laatu­ti­etoisia kulut­ta­jia kohtaan. En mm itse perus­laagere­i­ta juo juuri lainkaan.
    On syytä muis­taa, että erikoisu­lu­iden valikoima on yli 500 tuotet­ta — kaup­pako­htais­es­ti siis kym­menisen mod­u­lia / myymälä … Siis pelkästään erikoisu­lu­iden lisäti­la / valveu­tunut Alkon myymälä, koti­mainen keski­o­lut vaatisi saman ver­ran lisää … Muu­ta­ma mod­uli pien­pan­i­moille .… Alko­jen neliöi­den puit­teis­sa tuo on silk­ka haave.

    Olu­en miedont­a­mi­nen pudot­taisi kau­pan olu­iden ja muiden mieto­jen alko­holi­juomien vero­tuo­tot, sil­lä Vero­tushan perus­tuu alkoholiprosenttiin.

    Pan­i­moli­it­to, kulut­ta­jat ja teol­lisu­us ovat päätök­ses­tä täysin eri mieltä … On sanomat­takin selvää, että päätös johtaisi vah­van alko­holin myyn­nin lisään­tymiseen ja ongel­ma käytän­nössä pahenisi. Kulu­tus alkomyyn­nistä nos­taisi väkevän alko­holin kulu­tus­ta ja siitähän aikoinaa 1968 pyrit­ti­in eroon, kun kep­pana annet­ti­in kauppamyyntiin.

    Erikoisoluet ovat kau­palle merkit­tävä kat­teen tuo­ja, joten heil­läkin saat­taa olla eriävä mielipi­de siir­rosta — uudelleen korostan valikoiman laa­ju­ut­ta. Alko ei vas­taavaan pysty.

    Pien­pan­i­moiden tärkeä jakelukana­va on PT-kau­pat — maan laa­juiseen jakelu­un ei pystytä, joten ongel­ma pien­pan­i­moille olisi merkit­tävä. Nyt kun pitäisi olukult­tuurin nimis­sä edis­tää koti­maisen olu­en laatuke­hi­tys­tä on kiusal­lista ajaa hyvää asi­aa nurkkaan.

    Päätök­sis­sä ei edelleenkään uskalleta tun­nus­taa, että mieto­jen lalko­holi­juomien kohdal­la vero­tuk­sen ja hin­noit­telun osal­la on tehty VIRHE !!!
    Uskallan väit­tää, ettei Soin­in­vaar­al­la ei kel­lään muul­lakaan ole todel­lista tietoa tilas­toimat­toman tuon­nin määrästä — kokolu­ok­ka on hyvän matkaa suurem­pi kuin koti­mainen rav­in­to­lamyyn­ti kokon­aisu­udessaan. Jos tuo koko määrä kotoisia vero­ja ja hin­to­ja laske­mal­la saataisi­in kokon­aisu­udessaan koti­maisek­si, tilas­toidus­ta kulu­tuk­sek­si — uskallan väit­tää, että pelkästään vero­tuo­toil­la rahoitet­taisi­in iso osa sen kol­men pros­entin ongel­makäytöstä, joka nytkin on vakio — tehti­in mitä tehtiin.

    Kun vielä huomioidaan, että suurin osa taxfree tuon­nista tuote­taan muual­la, toisi suo­tu­isa veropäätös myös välil­lis­es­ti koti­maisia työ­paikko­ja pel­loil­ta ‑pan­i­mon kaut­ta kaup­paan koko tuoteketju­un. Lisäk­si koko ketjun osalta tulisi vero­tuot­to­ja valmis­reveroi­neen, aluei­den, eikö sovi uno­htaa, että jokainen alan lisä­työ­paik­ka toisi lisäku­lu­tus­ta koti­maiseen yhteiskun­taan — ei siis ihan mitätön asia.

    Olette joko tuke­mas­sa koti­maista tuotan­toa ja kulu­tus­ta — tai han­kaloit­ta­mas­sa sitä ja vaaran­ta­mas­sa koti­maista pan­i­moalan työl­lisyyt­tä — välil­li­sine vaikutuksineen.

    Mitäpä jos tehdäänkin asi­as­ta eduskun­tavaalien pää­teema — saat­te olla var­mo­ja miten kansa asi­as­sa äänestää.
    En ymmär­rä mik­si kol­men pros­entin ongel­makäytön vuok­si valveu­tunut­ta kansaa rangaistaan ???? 

    Näi­hin asioi­hin pyy­dän kom­ment­tia — se on vähin­tä mitä voit tehdä.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­lisävero ei ole Suomen käsis­sä. Mitään hyödyket­tä ei saa arvon­lisäveros­ta pois ilman EU:n lupaa eikä var­maankin menisi läpi esi­tys, että alko­holi eri­tyis­es­ti otet­taisi­in nollaverokan­taan. Se myös sotk­isi EU-jäsen­mak­sun laskemisen, kos­ka se perus­tuu arvon­lisäverol­la mitat­tuun kansan­talouden kokoon. 

    Kyl­lä, mut­ta… eri mais­sa on aivan eri­laiset arvon­lisäverot eri hyödykkeille, joten peli­v­araa on — ja alko­holi on eteläisem­mis­sä EU-mais­sa vain elin­tarvike muiden elin­tarvikkei­den joukossa.

    Kun kävin aikoinani ensim­mäistä ker­taa Ital­ias­sa, häm­mästyin havaites­sani, että mar­ketis­sa 99-pros­ent­ti­nen alko­holi oli jauho­jen ja muiden ruokatarvikkei­den joukos­sa — ei suinkaan juomahyllyssä.

  25. Lan­de­paukku:
    PTT:n tutkimuk­sen lop­putule­ma on ettei lai­men­t­a­mi­nen ei ole järkevää, ymmär­rän että uskon­nol­lisil­la ryh­mit­tymil­lä tai THL:n leipä­tutk­i­joil­la on asi­as­ta eri käsi­tys mut­ta olen pitkälti Osmon lin­joil­la. Käytet­tävis­sä ole­vista keinoista tämä on yksi huonoimpia. 

    Uskon­nos­ta en paljon tiedä, mut­ta mikä mah­toi olla Jeesuk­sen vedestä muut­ta­man viinin pros­ent­ti, oliko alennettu?

  26. Heitän asi­aan vielä lisäehdotuksen…

    Elämme 2000 lukua hyvän matkaa, jos omaan kalen­teri­in ja ajan­ta­ju­un on luottaminen.

    Ehdotan, että siir­ry­tään euroop­palaiseen malli­in. Viedään kaikki­in suuri­in hyper­mar­ket­tei­hin ” oma Alko”, jos val­is­tuneet päät­täjämme eivät viine­jä uskalla vapaut­taa kauppamyyntiin.
    Samas­sa Alkon jakeluketju laa­jenisi merkittävästi.

    On tot­ta, että taas sädeke­hää joku halu­aa kirkas­taa vas­tus­ta­mal­la han­ket­ta, vaan ollaan­pa rehellisiä ja kat­so­taan asi­aa toisin silmin.
    Alko­jen myyn­ti ja tuot­to oikein hoidet­tuna paranisi merkit­tävästi, lisäk­si valveu­tunut kulut­ta­ja voisi viinip­ul­lon­sa ottaa samal­la reis­sul­la kun muutkin elintarvikkeet.

    Läh­eskään kaik­ki kulu­tus ei ole ongel­makäyt­töä, joten näin myös liikenne erik­seen Alkoi­hin vähen­täisi liiken­teen päästöjä ja per­heille toisi vähän mut­ta kuitenkin lisäaikaa yhteiseen oloon. Lisäk­si kohtuukäyt­tö­malli toisi mallia nuo­rille, siitä miten juo­mia sivistyneesti käytetään. En väitä, että nyt käyt­täy­dytään epä­sivistyneesti, mut­ta minkä nuore­na oppii sen van­hempana taitaa. Van­hempi­en esimerk­ki ei ole vähäpätöi­nen las­ten kulu­tus­tot­tumusten oppimisessa.

    Jospa uskallet­taisi­in luot­taa sivistyneeseen kansaan, niin moni asia olisi huomen­na paremmin…

  27. Hin­ta- ja satavu­us vaikut­ta­vat eniten. Hinas­sa tääl­lä ollaan alle Ruostin ja Nor­jan ja Viron odote­taan hil­jalleen nos­ta­van alkoholiveroa.

    Kokoomuk­selta oli erikoinen lin­ja ottaa ‘viina vapaak­si’ jonkin­laisek­si pää­teemak­seen. Sitä ei oikein kukaan kaipaa, kun­han pysyy vapaam­pana kuin 1980-luvul­la, jol­loin vielä oli salakauppaa.

    Voisiko sen keski­o­lut­myyn­nin aloit­taa aamul­la vas­ta klo 10? Lopet­taa illal­la klo 20? Sun­nun­taisin 12 — 18?.

    Main­on­ta vaikut­taa nuori­in, se tiede­tään. Mik­si nuorten urheilu­ta­pah­tu­mis­sa tarvi­taan aikuisille olu­en myyn­tiä ja main­on­taa? Voisiko olut­teltan ava­ta vas­ta klo 16 nuorisotapahtumissa? 

    Olut­te­ol­lisu­us on onnis­tunut lob­bauk­ses­saan, hiedän vil­pit­tömyy­teen­sä en vain usko.

    Isoin asia lie­nee, että paljonko tehokas­ta katkaisua ja päi­hdekun­tous­ta voidaan pitää tar­jol­la? SOTE uud­is­tuk­ses­sa siitäkään ei ole paljoa puhut­tu, että kuka mak­saa ja miten. Se kos­kee niin sub­uteksin tykit­täjiä kuin laa­jem­man kotikas­vat­tamisen tulok­sia pössyt­tele­viä siinä kuin alko­holin käyttäjiä.

  28. uusi kas­vo tääl­lä:
    Juo­makult­tuurin muu­tos kansakun­tana kestänee ainakin yhden sukupol­ven ver­ran (20–30v), joten kan­nat­taisiko kokeil­la hol­hoamisen sijaan vapaut­tamista-> ensi alku­un alko­ho­liv­ero­ja alem­mas ja viinit ruokakauppoihin.

    Osa tietysti ryyp­pää itsen­sä hengiltä mut­ta ryyp­pääväthän ne nytkin.

    Mil­loinka­han Venäjäl­lä alkaa “kiel­letyn hedelmän” lumo hai­h­tua? Siel­lä on jo ainakin tuo 20 vuot­ta har­rastet­tu hal­paa viinaa.

    Tämä on jo var­maan kymmenes ker­ta kun jankkaan tästä asi­as­ta tääl­lä, mut­ta… kai olet huo­man­nut, että ne eteläiset myös näyt­tävät vähän eri­laiselle kuin suo­ma­laiset? Ne ovat kansaa, joka on har­joit­tanut maat­alout­ta ja juonut olut­ta jo kauan ennen pyra­mi­di­en aikaa. Heil­lä ei ole juop­po­ja, kos­ka kaik­ki juop­pogeen­it kar­si­u­tu­i­v­at jo neoli­it­tisel­la kaudella.

    Suo­ma­laiset ovat kuin mikä tahansa alkua­sukasheimo. Jos niille antaa viinaa, ne juo­vat itseltään aiv­ot pellolle.

    Neoli­it­ti­nen lop­pu­ratkaisu vie sen tuhat vuot­ta, ja se ei edes toi­mi nykyisessä hyv­in­voin­ti­val­tios­sa: päi­hteitä väärinkäyt­tävien nais­ten hedelmäl­lisyys­luku on lähem­mäs kolme, kun kaikil­la se on alle kak­si. Ongel­ma on täl­lä het­kel­lä vain pahenemassa.

  29. Jus­si Hut­tusen tek­stiä Duodecimista:

    “Suo­ma­lais­ten ter­veys on viime vuosikym­meninä jatku­vasti paran­tunut. Odotet­tavis­sa ole­va eli­nai­ka on piden­tynyt, toim­intakyvyn rajoituk­sia esi­in­tyy entistä harvem­mal­la, ja ter­veyt­tään huonona pitävien osu­us on pienen­tynyt. Myön­teisen kehi­tyk­sen taustal­la ovat parem­mat eli­nolot, ter­veel­lisem­mät elin­ta­vat ja hoidon kehit­tymi­nen. Yhdessä suh­teessa suo­ma­lainen ter­veys- ja yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka on kuitenkin epäon­nis­tunut. Alko­holin kulu­tus on lisään­tynyt huo­mat­tavasti, ja alko­holi­sairaudet ovat nouse­mas­sa kansan­ter­vey­den ongel­mal­is­tan kärkeen.”

    Alko­holi on työikäis­ten miesten yleisin kuolin­syy. Ja naisil­la se on kakko­nen. Tässä yksi syy helsinkiläis­ten keskimääräistä lyhyem­pään elinikään.

    Alko­ho­lia käyt­täviä odot­tavia äite­jä tulisi mielestäni kyl­lä voi­da ohja­ta pakko­hoitoon. Mut­ta tässä on lib­er­aalin alko­holipoli­ti­ikan ja yhteiskun­tanäke­myk­sen ongel­ma. Ei voi­da tehdä näin, vaik­ka lap­si kärsii.

  30. Keski­olu­en lai­men­t­a­mi­nen oli myös edel­lisen Jyr­ki Kataisen hal­li­tuk­sen ohjel­mas­sa ja SDP:n vas­taa­vat min­is­ter­it sitä yrit­tivät hoitaakin. Mik­si asi­as­ta ei sil­loin nous­sut kohua ? Vaalien läheisyys ?

  31. Eikö rav­in­to­la­juo­mia voisi verot­taa nyky­istä kevyem­min, parem­pi pubis­sa kuin salkun kanssa kotona tai puistossa.

  32. Suo­ma­lais­ten huonon alko­ho­likult­tuurin taustal­la on nykyi­nen hol­hous­poli­ti­ik­ka, joka ei ole opet­tanut ihmisille vas­tu­ullista tapaa huole­htia omas­ta alko­holinkäytöstään. Nykyään peru­so­le­tus on, että ihmiset eivät tähän vas­tu­useen kykene, vaan vira­nomais­ten on kan­net­ta­va vas­tuu hei­dän puolestaan.

    Tämä asia on tyyp­il­lis­es­ti nähtävänä pohjo­is­maid­en ulkop­uolelle muut­tanei­den suo­ma­lais­ten alko­holinkäytössä. Ensialku­un Suomes­ta pois muut­tamisen jäl­keen alko­holin vapaan saatavu­u­den ja alhais­ten hin­to­jen kohtaami­nen tyyp­il­lis­es­ti purkau­tuu hillit­tömänä kän­näämisenä. Mut­ta melko pian tajun­taan tulee se, että vas­tuu alko­holinkäytön pitämis­es­tä rak­en­tavis­sa raameis­sa on todel­la kokon­aan itsel­lä, jol­loin kulu­tus las­kee jopa alhaisem­malle tasolle kuin mitä se oli ennen Suomessa.

    Min­un mielestäni Suomeen voisi hyvin kopi­oi­da esimerkik­si Sak­san mallin alko­holipoli­ti­ikas­sa, joka on hyvä esimerk­ki siitä, että lib­er­aali alko­holipoli­ti­ik­ka on mah­dol­lista yhdis­tää hyv­in­voin­ti­val­tion kanssa. Jos täl­laista muu­tos­ta ei tehtäisi pysyvästi niin vaik­ka esim. neljän vuo­den koe­jak­sok­si jon­ka kat­sot­taisi­in, miten alko­holin kulu­tus on kehittynyt.

  33. Yllä mainit­tu kau­pan alan PTT:llä teet­tämä tutkimus itse asi­as­sa tuot­taa suu­ru­us­lu­okas­sa juuri saman lop­putule­man kokon­aisku­lu­tuk­sen laskulle (~kymmenes) kuin minkä Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen, THL:n, ISY:n ym. yhteis­tutkimus sai tulok­sek­si. Tämä yhden­su­un­taisu­us siis vahvis­taa, ei heiken­nä, VATT:n ynnä muiden tutkimuk­sen lop­putule­maa. Ruotsin koke­musten lisäk­si on käsit­tääk­seni voitu käyt­tää myös Suomen arvioi­ta eri joustoista.

    Kokon­aisku­lu­tuk­sen lasku on siis molem­mis­sa tapauk­sis­sa arvioitu net­to­vaiku­tuk­se­na sen *jäl­keen*, kun on arvioitu vas­takkaisia muu­tok­sia mm. tuon­nis­sa ja väke­vien kulu­tuk­ses­sa. PTT on vain antanut väkeville eri­laisen hait­tak­er­toimen ja saanut sit­ten hie­man pienem­män arvion “hait­ta­pain­ote­tun” kokon­aisku­lu­tuk­sen laskulle. Käytän­nössä kuitenkin vain osa alko­holi­haitoista kor­reloi useista eri syistä mielekkäästi juo­man vahvu­u­den kanssa, mikä PTT:n rapor­tis­sakin kyl­lä lop­ul­ta myönnetään.

    PTT ei kai edes yrit­tänyt määräl­lis­es­ti arvioi­da alko­holi­hait­to­jen vähen­e­mistä ehdote­tul­la toimel­la, mut­ta selvää on, että ne väheni­sivät hei­dänkin arvion­sa mukaan jonkin ver­ran, kos­ka “hait­ta­pain­otet­tukin” kokon­aisku­lu­tuskin edelleen lask­isi. VATT:n, THL:n ja muiden mukaan 10 % vähen­emä kokon­aisku­lu­tuk­ses­sa vähen­täisi yksin alko­ho­likuolemia n. 350 vuodessa. Useim­mat muutkin alko­holi­hai­tat (esim. työkyvyt­tömyys, pidem­mät työpois­saolot, sosi­aali- ja ter­veyshuol­lon kulut, jne.) vähenisivät.

    Sinän­sä on selvää, että työ­paikat ja kau­pan ala kär­si­sivät toimes­ta jonkin ver­ran. (Ei tietenkään suo­raan vähen­tyneen alko­holin myyn­nin hin­nan ver­ran, kos­ka eihän se säästynyt raha kansan­taloud­es­ta noin vain pois katoa, mut­ta jonkin ver­ran.) Onko se sit­ten sen arvoista, että vähen­netään alko­holi­hait­to­ja merkit­tävästi, ja kan­nat­taisiko kau­pan alan toim­intaedel­ly­tyk­siä ehkä helpot­taa ennem­min jol­lain toisel­la toimel­la, on luon­nol­lis­es­ti myös arvostuskysymys.

    Noh, viime kädessä asia on vähän bagatel­li, kos­ka n. 80–90 % suo­ma­lai­sista vas­tus­taa joko “keski­olu­en myyn­ti­ra­joituk­sia” tai “keski­olu­en lai­men­tamista” (asial­lis­es­ti sama asia). Mikään ei-itse­tuhoinen puolue ei siis ole asi­aa ihan lähi­aikoina ole mihinkään eten­emässä. Edes kris­til­lis­demokraatit eivät täl­lä het­kel­lä esitä sitä tavoitteenaan. 

    Ehkä keskustelua kan­nat­taisi käy­dä niistä alko­holisään­te­lyn kysymyk­sistä, jois­sa poli­it­tista liikku­mavaraa on (suun­taan tai toiseen!) enem­män, kos­ka niitäkin riit­tää. Kansalais­ten alko­ho­liasen­teet kun kuitenkin riip­pu­vat voimakkaasti siitä, mitä oikeas­t­aan ollaan sääntelemässä. 

    Järkevässä alko­holipoli­ti­ikas­sa­han ei ole kyse vain määrästä (onko sään­te­lyä “paljon” vai “vähän”) vaan myös laadus­ta. Meil­lä on eri­tyis­es­ti viime vuosi­na kehitet­ty kohtu­ullisen paljon sään­te­lyä, joka tuot­taa paljon harmia kansalaisille, yri­tyk­sille ja vira­nomaisille ja suh­teessa aika vähän kiis­ta­ton­ta hyö­tyä kokon­aishait­to­jen vähen­tämisessä. Vas­taavasti peli­v­araa löy­ty­isi vahvis­taakin sel­l­aista ole­mas­sa ole­vaa sään­te­lyä, jos­sa kus­tan­nuk­set oli­si­vat vähäisem­piä ja hyödyt isom­pia. (Jos val­i­taan melko riida­ton aihe, niin esimerkik­si riskiryh­mi­in kohdis­tu­vat täs­mäkeskuste­lut esim. kouluter­vey­den­hoi­dos­sa, työter­veyshoi­dos­sa, peruster­vey­den­huol­los­sa jne. muun hoidon yhteydessä.)

    Viit­teet: PTY/PTT: http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Tutkimukset/Alkoholi/Tutkimus_III_olut_Alkoon_ja_II_olut_kauppoihin_2012_web.pdf
    VATT ym. http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/valm.rap.13.pdf
    Alko­ho­liasen­teet http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125383/URN_ISBN_978-952–302-295–9.pdf?sequence=1 (luku 1.9), http://issuu.com/soste/docs/alkoholiasenteet_2012?e=6237587/2685668, http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Tutkimukset/Alkoholi/Alkoholitutkimukset_2014/TNSGallup_Mielipiteet_alkoholijuomien_myynnista_2014.pdf

  34. Jos nuoriso on ensisi­jainen suo­jat­ta­va, kuten jois­sakin kom­menteis­sa esitetään, tärkein­tä olisi aset­taa myyjille pätevyys­vaa­timuk­set, kuten lääkkei­den osalta on far­masian tutk­in­to. Ei tarvitse tietenkään olla yliopis­to­tutk­in­to, mut­ta pere­htyneisyys siihen, mitä myy. Ei ole mitään järkeä siinä, että nuoret pätkä­työläiset kon­trol­loi­vat sitä, kuka saa ostaa. Tämä tarkoit­taisi kioskimyyn­nin lop­pua, joka olisi hyvä asia, ja kaupois­sa olu­en (ja tupakan) myyn­nin siirtämistä omille kas­soilleen. Sama koulu­tus kävisi alkoihin.

  35. tpyy­lu­o­ma: Se oikea kiista täl­lä ken­täl­lä on että ote­taanko rajoi­tusten hai­tat huomioon vai ei. Suomes­sa on per­in­teis­es­ti lähdet­ty siitä että sään­telystä ei ole mitään hait­taa eli kus­tan­nuk­sia, jos­ta seu­raa että mikä tahansa sään­te­ly­toi­mi on lähtöko­htais­es­ti kan­nat­ta­va. Varsinkin jos on kysymys alko­holista. Jos taas esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa (liit­to­val­tion) vira­nomainen halu­aa rajoit­taa vaikka­pa olu­en alko­holip­i­toisu­ut­ta jois­san myymälöis­sä, hänen tulee lain mukavaa arvioi­da ja ver­tail­la siitä aiheutu­vaa hait­taa mm. kulut­ta­jille, esimerkik­si kulut­ta­jan yli­jäämän avul­la. Jot­ta voidaan edes jotenkin pun­ni­ta sitä että onko tämä toimen­pide kokon­aisu­udessaan tehokas.

    On tot­ta että USA:ssa pitää arvioi­da lakien hai­tat ja kulut parem­min kuin Suomessa.
    Yleis­es­ti ottaen USA:ssa alko­holipoli­ti­ik­ka on selvästi Suomea tiukem­paa. Jos tarkoi­tat sään­te­lyn ter­veyshait­to­ja, mitähän ne oli­si­vat ? Ehkä aggres­sioi­ta alko­holin puutteesta. 

    Taloudel­lisia hait­to­ja sään­telystä voidaan kyl­lä var­maa osoit­taa, mut­ta pitääkö taloudel­lisen edun men­nä ter­vey­den edelle. Näin kai ajatel­laan lib­er­aalis­sa demokratiassa.

  36. tpyy­lu­o­ma on ilmeisen oike­as­sa siinä, että sään­te­lyn kus­tan­nuk­sia arvioidaan Suomes­sa vain vail­li­nais­es­ti. Välit­tömät vaiku­tuk­set elinkei­noelämään ja vira­nomais­ten työvoiman tarpeeseen yleen­sä kyl­lä las­ke­taan, mut­ta sitä, minkä ver­ran ihmisiltä ja yri­tyk­siltä esimerkik­si menee aikaa, ei oikein viit­sitä arvioi­da ja arvot­taa – saati menetet­tyjä hyö­tyjä, kuten vaikka­pa päi­htei­den tapauk­ses­sa sitä, mikä hyö­ty tai ilo alko­holista tai tupakas­ta ehkä jää rajoi­tusten takia saamatta. 

    Ihmiset kuitenkin ihan omil­la euroil­laan markki­noil­la arvioi­vat alko­holin rajahyödyik­si itselleen viitisen mil­jar­dia euroa vuosit­tain, kos­ka sen ver­ran he sitä osta­vat. Tämä siis sen jäl­keen, kun he ovat *jo vähen­täneet* hyöt­yarviostaan omat odote­tut alko­holi­hait­tansa, jot­ka lienevät kohtu­ullisen hyvin kaikkien tiedos­sa. Vaik­ka elämä ei nyt tietysti oikeasti ihan näin yksinker­taista ole eivätkä ihmiset näin ratio­naal­isia, niin on aika jär­jetön­tä olet­taa, että rajahyö­ty on nol­la euroa.

    Toisaal­ta THL:kaan ei halua arvioi­da hait­ta­puolel­lakaan kuin välit­tömät alko­holi­hai­tat (suo­rat julkiset kus­tan­nuk­set ja rikos- sekä omaisu­us­vahin­got) ainakaan nyky­isin. Siis esimerkik­si yhden menete­tyn elin­vuo­den arvo on käsit­tääk­seni alko­holin hait­takus­tan­nus­laskelmis­sa nol­la euroa, kos­ka onhan sen arvioimi­nen nyt sen­tään aika vaikeaa ja kiis­tanalais­takin vielä! 🙂 (THL:n arvio­ta isom­pia hait­ta-arvo­tuk­sia esit­tävät lähin­nä päi­hde­työn jär­jestöt ja niitä siteer­aa­vat poli­itikot – lasku­ta­paan en ole mis­sään tör­män­nyt enkä uskalla sitä arvailla.)

    Melko *yleisiä* ongelmia näyt­täisi ole­van molem­mil­la puo­lil­la sään­te­lyn hyö­ty­jen ja kus­tan­nusten arvioin­tia, ei vain alkoholipolitiikassa.

  37. Tästä tilas­to­taulukos­ta (ss 46–47) näkee selvästi, mitä Ruot­sis­sa tapah­tui 1977. Keski­olu­en 2,1 l alkoholia/henk on kor­vau­tunut vahvem­mil­la oluil­la. Folköl on palau­tunut noin 0,5 l:ksi. Kokon­aisku­lu­tuk­sen ilmoite­taan laske­neen tilapäis­es­ti, mut­ta todel­lisu­udessa lie­nee tapah­tunut rajatuon­nin voimakas kasvu (mikä mm näkyy Tan­skan tilastoissa).

    http://www.folkhalsomyndigheten.se/pagefiles/13059/R2013-08-Alkoholstatistik-2012.pdf

  38. On aivan selvä, että tähän ongel­maan ei löy­dy help­poa, yksinker­taista ratkaisua (minkä tämäkin keskustelu osoit­taa), joten yhteiskun­ta joutuu jatka­maan tas­apain­ot­telun tiellä. 

    Alko­holi ON iso yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, joten kyl­lä sen hait­to­ja pitäisi yrit­tää vähen­tää. Mut­ta miten tehdä se ilman, että suuren enem­mistön, mei­dän kohtuukäyt­täjien, elämää ei tarpeet­tomasti hai­ta­ta? Alko­holi­juomil­la kun on kiis­tat­tomasti myös ne hyvät puolensa.

    Val­is­tus on tietysti hyvä asia, mut­ta se vaikut­taa vain niin kovin pitkäl­lä aikavälil­lä. Vielä tärkeäm­pää lie­nee se, miten me kans­saih­miset suh­taudumme alko­holin ter­vey­del­lis­es­ti haitalliseen käyt­töön. Siinä meil­lä on kansakun­tana vielä paljon tekemistä, vaik­ka ehkä olemme oikeaan suun­taan pikku hil­jaa menossa.

    Nuori­son alko­holinkäytön ter­ve­htymiseen viit­taa­vat tiedot ovat suuri ilon­pilka­h­dus. Joko­han val­is­tus ja asen­nemuu­tok­set vaikut­taisi­vat, vai onko kyse sit­tenkin vain het­kel­lis­es­tä trendis­tä, joka kään­tyy pian taas toiseen suuntaan?

    Asen­tei­den ter­ve­htymistä odotel­lessa päät­täjät jatkanevat tas­apain­ot­telu­aan miet­timäl­lä näitä saatavu­us- ja laimennusmahdollisuksia.

  39. Löysin täl­läisen tutkimuk­sen tai esiselvityksen:
    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/valm.rap.13.pdf

    Tuos­sa arvioidaan olu­en laimen­nuk­sen vaiku­tus­ta Ruotsin koke­muk­sen perus­teel­la (1977). Ruot­sis­sa olu­en laimen­nus ja keski­olu­en pois­to las­ki olu­en kokon­aisku­lu­tus­ta eikä muiden alko­holi­juomien kulu­tus samanaikaises­ti kasvanut.

    Suomes­sa ei tässä olete­ta ihan yhtä suur­ta muu­tos­ta. Selvi­tyk­sen perus­teel­la, hiukan yksinker­tais­tet­tuna muu­tos (alko­holin kokon­aisku­lu­tus) vas­taisi sitä että ihmiset vai­h­taisi­vat kiltisti keski­olu­en folköliin. 

    Löytääkö joku parem­man selvi­tyk­sen vai onko em selvi­tys edus­ta­va näyte siitä mil­lä peri­aat­teel­la näitä vaiku­tuk­sia arvioidaan?

  40. Mitä jos läh­estyt­täisi­in asi­aa vähän tois­es­ta kul­mas­ta: laa­jen­net­taisi­in verolu­okkaa I hie­man ylöspäin, esim 3,5 pros­ent­ti­in asti ja ken­ties vielä alen­net­taisi­in tämän alim­man verolu­okan vero­tus­ta jot­ta se tulisi hinnal­taan selvästi edullisim­mak­si vaihtoehdoksi. 

    Samal­la voitaisi­in sal­lia myös nor­maali­vahvuisen olu­en (eli sen mitä Suomes­sa kut­su­taan IV luokan oluek­si) myyn­ti ruokakaupois­sa mut­ta pidet­täisi­in III ja IV luokan vero­tus entisel­lään tai jopa kevyesti kiristettäisiin. 

    Tuo­taisi­in siis valikoimaan nyky­istä parem­man makuisia mut­ta alko­holip­i­toisu­udeltaan silti selvästi kevyem­piä olui­ta ja ohjat­taisi­in posi­ti­ivisel­la hin­noit­telul­la suurin kulu­tus­ta näi­hin tuotteisiin. 

    En usko että tämä saisi ketään juo­maan nyky­istä enem­pää olut­ta, mut­ta alko­holip­i­toisu­u­den kevyt nos­to tek­isi I luokan olues­ta enem­män maultaan oikeaa olut­ta muis­tut­tavaa jol­loin sen suo­sio kas­vaisi. Vähäisen alko­holip­i­toisu­u­den vuok­si humala­hakuinen ryyp­päämi­nen kuitenkin olisi täl­lä tuot­teel­la hankalampaa. 

    Samaan aikaan ne ketkä halu­a­vat naut­tia lauan­tai ater­ian yhtey­dessä lasin hyvää ja laadukas­ta olut­ta mut­ta eivät ryyp­pää olut­ta rai­vokkai­ta määriä voivat sen tehdä eikä muu­ta­man pul­lon viikos­sa juo­van nautiske­li­jan bud­jet­ti kaadu siihen jos ne muu­ta­mat oluet mak­sa­vat vähän enem­män. Eli olut kult­tuurin tai “ongel­mat­toman olu­enys­tävän” ei pitäisi menet­tää mitään. Päin­vas­toin, esim hyvät ulko­laiset oluet saataisi­in helpom­min olu­enys­tävän saataville kun niitä ei tarvit­sisi erik­seen lähteä Alkos­ta osta­maan. Kukaan ongel­mainen tuskin alka­isi juo­maan pul­lot­plkul­la kalli­ita lam­bic­ce­ja jos vier­essä on II olut­ta mur­to-osan hintaan. 

    Käytän­nössä kyseessä olisi “posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio” Ruot­salais­ten lät­töl (II luok­ka) tyyp­piselle kevy­toluelle joka itse asi­as­sa on varsin mainio tuote. Hie­man korkeam­man alko­holipros­ent­tin­sa ansios­ta sen maku on selvästi parem­pi kuin suo­ma­laisen ykkö­solu­en mut­ta hait­tavaiku­tuk­set kuten väsymys ja kän­ni eivät pääse vaivaa­maa. Aikoinaan Tukhol­malaisess­sa baaris­sa työsken­nel­lyt kaveri­ni ker­toi että siel­lä moni siir­tyi baaris­sa lop­puil­las­ta II olueen kun ei halun­nut tul­la enem­pää humalaan vaan jatkaa mukavaa illan­vi­et­toa ilman liial­lista pöhnää.

  41. tpyy­lu­o­ma: vira­nomainen halu­aa rajoit­taa vaikka­pa olu­en alko­holip­i­toisu­ut­ta jois­san myymälöis­sä, hänen tulee lain mukavaa arvioi­da ja ver­tail­la siitä aiheutu­vaa hait­taa mm. kuluttajille, 

    THL:n tieto­jen mukaan esimerkkinä tästä on Suomen alko­ho­liv­eron alen­nus vuon­na 2004. Mak­sakir­roosikuolemat lisään­tyivät vuodessa noin 30 pros­ent­tia ja kahdessa vuodessa noin 50 prosenttia.

    Samaisen sivus­ton mukaan: Koko väestön kulu­tuk­seen vaikut­ta­mi­nen voi tapah­tua vero­tuk­sen, saatavu­u­den, valvon­nan ja ter­vey­den­huol­lon lyhyt­neu­von­nan kaut­ta, niin kuin Suomes­sa on tehty.

    Luet­telosta puut­tuvat ter­veyskas­vatuk­sen ja kol­man­nen sek­torin keinot. Nuoret saa­vat koulu­opetuk­ses­sa nyky­isin aivan omaa luokkaansa ole­vaa ter­veyskas­va­tus­ta, ei voi ver­ratakkaan turmi­olan tom­min aikoihin.

    Seu­raavas­sa link­ki kol­man­nen sek­torin yhteen toimintamalliin:

    http://www.icehearts.fi/toimintamme.html

    Suo­ma­lainen päi­hde­poli­ti­ik­ka on erit­täin laa­ja ja monipuo­li­nen kokoel­ma eri­laisia vaikut­tamisen keino­ja. Se on oiva malli vas­tu­ullis­es­ta yhteiskun­nal­lis­es­ta ajat­telus­ta ja saat­taa häpeään itsekkäät “mä halu­an olu­eni lähikau­pas­ta”- tyypit.

  42. Coun­try­boy:
    Uskon enem­män THL:n tutk­i­jaa kuin poli­itikko­ja tässä tapauksessa. 

    THL:n tutk­i­joil­la ei valitet­tavasti ole hirveästi uskot­tavu­ut­ta näis­sä asioissa.

    On masen­tavaa, ettei alko­holista ja sen haitoista voi­da keskustel­la kun­nol­la asiallisesti. 

    Aivan. Täys­rait­tius on vaar­al­lisem­paa kuin suurku­lu­tus, mut­ta sitä ei saa sanoa. 

    Etano­li aiheut­taa Suomes­sa noin 2600 kuole­man tapaus­ta. Tässä luvus­sa on mukana myös alko­holin lievät posi­ti­iviset vaiku­tuk­set verisuonistoon. 

    2013 alko­holi­sairauk­si­in ja alko­holimyrky­tyk­seen kuoli 1926 ihmistä, tap­atur­mi­in alko­holin vaiku­tuk­sen alaisi­na 355. Mis­tä nämä lop­ut ihmiset tulevat?

  43. Jos muu­ta­ma kym­mme­nen ihmistä vuodessa juo tieten­tah­toen denatur­oitua alko­ho­lia tai metano­lia, niin juokoot! Ei sen takia kyl­lä kan­na­ta kyl­lä kuu­den miljoo­nan ihmisen alkaa mitään kiel­tokom­mer­venkke­jä alkaa tekemään.

  44. Maaseu­tu­lainen: Eniten ärsyt­tää vetoami­nen euroop­palaisi­in juo­mat­apoi­hin. Kes­ki- ja Etelä-Euroopas­sakin alko­holi on suuri ter­vey­delli­nen ongel­ma, jopa suurem­pi kuin Suomes­sa, vaik­ka sosi­aaliset ongel­mat lakaistaan parem­min piiloon.

    http://ec.europa.eu/health/archive/ph_determinants/life_style/alcohol/documents/alcohol_factsheet_en.pdf

    Eipä muu­ta. Joitakin vuosia sit­ten Le Mon­dessa oli kir­joi­tus, jos­sa ker­roti­in ran­skalais­ten opiske­li­joiden tolkut­tomas­ta pämppäämisestä.

  45. Ker­ran vel­jeni tote­si Ran­skas­sa oel­van alko­holis­te­ja, jot­ka eivät koskaan elämässään ole olleet humalassa.

    Päätin muis­taak­seni viikon rait­tiu­den jäl­keen ottaa lasin viniä onnis­tuneen päivän kunniaksi. 

    Laskinko­han oikein? Kak­si lasia viiniä päivit­täin tekee puh­das­ta alko­ho­lia siinä 11,5 litraa vuodessa. Sis enem­män kuin keskimääräi­nen kulu­tus ja huolestut­taval­la rajalla.

  46. spot­tu: Alko­holin saatavu­u­den kanssa tämä tren­di ei kor­reloi pait­si korkein­taan negatiivisesti.

    THL:
    Alaikäis­ten nuorten alko­holinku­lu­tuk­sen kymme­nen vuot­ta jatkunut laske­va tren­di osoit­taa, että kehi­tys ei ole yhden­su­un­taista ja että kos­tu­vas­sa Suomes­sa on myös vastatendenssejä.

    Las­ten ja nuorten kouluter­veysky­selyssä on myös havait­tu laske­va suun­taus päi­htei­den käytössä. Nousua on tapah­tunut huumekokeiluis­sa ja nuuskan käytössä.

    Tämä laske­va tren­di ker­tonee enem­mänkin onnis­tuneesta val­is­tuk­ses­ta ja muus­ta kas­va­tustyöstä kuin lisään­tyneistä anniskelu- ja myyn­ti­a­joista. Huol­ta nos­taa täl­lä het­kel­lä syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vien nuorten määrän kasvu.

    Aikusten lisään­tynyt alko­holin kulu­tus on tuskin enää kovin paljon muutet­tavis­sa val­is­tuk­sen keinoin. Sen vuok­si on harkit­ta­va saatavu­u­den uudelleen suun­taamista ja vero­tuk­sen kohden­tamista eniten hait­to­ja aiheut­tavaan juomiskulttuuriin.

    Mitä olisi viinar­allin suit­simi­nen, fes­tarivi­ino­jen tiukem­pi veroko­htelu, Viron mallin mukainen ulkon­a­juopot­telukiel­to (taitei­den yö, vap­pu, juhannus)…

    Toisaal­ta voiko näi­hin suo­ma­laisi­in “pyhi­in” peru­soikeuk­si­in puut­tua, tulisi var­maan kan­telu Amnestylle. Toisaal­ta suo­ma­laiset juo­vat jo enem­män kuin ital­ialaiset, tan­skalaiset ja ovat lähel­lä ran­skalaisia. No ainakin voita­mme ruåt­ta­laiset juomises­sa, hakkaa päälle suomenpoika.

  47. Jos mei­dät ker­ran pitää pelas­taa itseltämme, niin olisiko ihan älytön idea kieltää olu­en moni­pakkauk­set? Minus­ta tun­tuu, että jos kal­jansa jou­tu­isi lap­pa­maan yksitellen kori­in­sa hyl­lyl­lä, niistä jou­tu­isi tekemään tietoisen ostopäätök­sen. Nyt 6/12/24-pakkaus keskaria läh­tee mukaan aika ren­nos­ti. Ainakin min­ul­la. Nuo pakkauk­sethan sisältävät alko­ho­lia 0.5/1/2 kossua.

  48. Markku af Heurlin:
    Mietin hie­man, voisiko olu­en maulle (oleellista)haittaa aiheut­ta­mat­ta alen­ta enim­mäispi­toisu­u­den 4,2 prosenttiin?

    Olete­taan het­kek­si, että voi. Mitä veikkaat­te, viit­sivätkö vaikka­pa sak­salaiset pan­i­mot alen­taa tuot­tei­den­sa enim­mäispi­toisu­u­den suo­ma­lais­ten rajo­jen mukaiseksi?

  49. Coun­try­boy: Tässä luvus­sa on mukana myös alko­holin lievät posi­ti­iviset vaiku­tuk­set verisuonistoon.

    Nuo vaiku­tuk­set lienevät vielä lievem­piä kuin on yleis­es­ti kuvitel­tu. Viime päiv­inä on uuti­soitu BMJ:ssä julka­istus­ta brit­tiläis­es­tä tutkimuk­ses­ta, jon­ka tulos oli, että alko­holi suo­jaa jonkin ver­ran verisuoni­taudil­ta yli 65-vuo­ti­ai­ta naisia eikä käytän­nössä muita.

    Alko­holin posi­ti­ivisia ter­veysvaiku­tuk­sia tutk­i­taan vis­si­in aika paljon juo­ma­te­ol­lisu­u­den vaiku­tuk­sen alaisi­na. Aina, kun joku todis­taa, että vii­ni onkin hyväk­si, tart­tis muis­taa kat­soa, kuka rahoit­ti mitä ja istuu kenenkin johtokun­nas­sa ja paneelis­sa. Kuten mei­jer­ituot­tei­den ja munien ja muiden täy­del­lis­ten ruok­ien kanssa.

  50. Ville:
    Keski­olu­en pois­tamiseen ruokakaupoista Ruot­sis­sa 1977 liit­tyi huoles­tu­mi­nen siitä, että nuoret joi­vat paljon. Jos vaik­ka jokin viralli­nen ikära­ja oli (oliko?), ei sel­l­ais­es­ta tuo­hon aikaan välitet­ty. Nykypäivän Suomes­sa nuorten alko­holinku­lu­tus ilmeis­es­ti on laskusu­un­nas­sa, joten tilanne on erilainen.

    Tukhol­mas­sa nuoret eivät tosi­aan juoneet sitä olut­ta 70–80luvulla kun se oli surkea­ta ja kallista, sen sijaan pil­ven polt­to oli nor­maalia. Oi aiko­ja oi tapo­ja kun ver­tausko­hdak­si ote­taan vain yksi asia niin kuten matem­ati­ikas­sa yleen­säkin lop­putu­los muut­tuu kun yhtä tek­i­jää muutetaan.

  51. Hiukan ihme­tyt­tää, että niinkin fik­su mies kuin Osmo, kykeni näkemään alko­holin jutus­saan vain ongelmana.

  52. Kiel­to­la­ki mah­dol­listi aikanaan rikol­lisen toimin­nan val­ta­van kasvun jon­ka sivu­tuot­teena ihmisiä tapet­ti­in enem­män kuin itse viina olisi tehnyt. Huumemaail­ma spon­soroidaan edelleenkin tuol­la lait­to­muudel­la jos­sa samal­la menetetään vero­ja, joudu­taan yhteiskun­tana sen ongelmista vas­taa­maan ja vielä kuntoutuk­set ja van­git­semiset ja tutkimisku­lut kau­pan päälle. Lasku on melkoinen ja mis­sä on kas­san hoita­jat, veroparati­i­sis­sa tietenkin.
    Mitenkä sit­ten tuo unikon vil­je­ly jon­ka tarve on edelleen suuri alku­peräis­tarkoituk­seen­sa eli lääkeainei­den valmis­tuk­ses­sa? Ongelma­han ei ole itse aineet tupak­ka, alko­holi tai mie­len­vikaisu­ushu­ume vaan niiden väärä main­os­t­a­mi­nen ja mieliku­vien kir­jo joka niiden ympäril­lä lei­juu. Tupakan nikoti­i­ni itsessään saat­taa avus­taa esim. pään­säryssä ja rentout­taa tuot­taes­saan aivo­jen yhteen osaan run­saam­paa verenkier­toa, sivu­tuot­teena filt­ter­it roskaa­vat, polt­tamis­es­ta aiheutu­vat syövät ja haju ympäristöön ja vain siitä syys­tä että niitä käytetään kaiken aikaa ilman todel­lista tarvet­ta sen aiheut­ta­man kouku­tuk­sen joh­dos­ta. Sama ilmiö on alko­ho­lil­la ja mielenvääristäjillä.
    Ehkä parem­min avus­taisi näis­sä asioissa:
    oikea info aineista ja niiden vaiku­tuk­ses­ta. Samoin ongel­makäyt­täji­in kova reagoin­ti eli sen sijaan että nau­reskel­laan ja väis­tel­lään kuset housus­sa notku­jaa ( esim. Nykä­nen ja muut julkimot)vuositolkulla niin heti alku­vai­heessa saisi pakko­hoitoon ohjauk­sen kuukaudek­si ilman selityksiä.
    Yleinen hyväksyn­tä ja hyssyt­te­ly vaaroista on todel­li­nen ongel­ma joka pitäisi saat­taa rangaistavaksi.

  53. yksi­ty­istäjä: Seu­raa­van ker­ran kun ratikas­sa tulee kissankusen­hajuinen spur­gu istu­maan viereen, niin huo­maat­te var­maan, että “liekkiä” on tul­lut juoduksi. 

    Itse asi­as­sa juuri jokin aika sit­ten häm­mästelin että en ole näh­nyt ratikas­sa tai met­rossa hai­se­vaa spur­gua var­maan viiteen vuo­teen. Vielä viisi­toista vuot­ta sit­ten jou­tui noin ker­ran viikos­sa vai­h­ta­maan vaunus­sa paikkaa haju- ja muiden hait­to­jen vuoksi.

    Onko var­ti­joi­ta tul­lut lisää, ovatko puliukot siis­tiy­tyneet (tai kuolleet), onko asun­not­to­mus hel­lit­tänyt. Tuke­vatko tilas­tot tätä havaintoa?

    (Van­ho­jen suomis­pur­gu­jen tilalle on sit­ten kyl­lä valitet­tavasti tul­lut muun­laisia häiriöitä.)

  54. Markku af Heurlin:
    Ker­ran vel­jeni tote­si Ran­skas­sa oel­van alko­holis­te­ja, jot­ka eivät koskaan elämässään ole olleet humalassa.

    Päätin muis­taak­seni viikon rait­tiu­den jäl­keen ottaa lasin viniä onnis­tuneen päivän kunniaksi. 

    Laskinko­han oikein? Kak­si lasia viiniä päivit­täin tekee puh­das­ta alko­ho­lia siinä 11,5 litraa vuodessa. Sis enem­män kuin keskimääräi­nen kulu­tus ja huolestut­taval­la rajalla.

    Tämä määrä näyt­täisi lisäävän jo selvästi (muis­taak­seni 7%) rin­ta­syöpäriskiä, siis kak­si annos­ta päivässä. Alkoholi/etanoli on siitä merkilli­nen aine, ettei sen kohdal­la nou­date­ta muille elin­tarvikkeille ja juomil­la sovel­let­tavia tur­va­mar­gin­aale­ja, jot­ka ovat yleen­sä 100-ker­taisia. Tämä johtunee alko­holin käytön kulttuurihistoriasta.

    Tämä syöpäriskin lisään­tymi­nen aiheut­taa EU-lain­säädän­töön selvän ris­tiri­idan, kos­ka EU ei peri­aat­teessa sal­li syöpää aiheut­tavia ainei­ta ruokavaliossa.

  55. Puffet­ti: Samoin ongel­makäyt­täji­in kova reagoin­ti eli sen sijaan että nau­reskel­laan ja väis­tel­lään kuset housus­sa notku­jaa ( esim. Nykä­nen ja muut julkimot)vuositolkulla niin heti alku­vai­heessa saisi pakko­hoitoon ohjauk­sen kuukaudek­si ilman selityksiä.
    Yleinen hyväksyn­tä ja hyssyt­te­ly vaaroista on todel­li­nen ongel­ma joka pitäisi saat­taa rangaistavaksi. 

    Tämä kan­nat­taa kaikkien kuun­nel­la, vaik­ka ei ehkä suo­raan asi­aan liitykään.

  56. Mikko H: Aina, kun joku todis­taa, että vii­ni onkin hyväk­si, tart­tis muis­taa kat­soa, kuka rahoit­ti mitä ja istuu kenenkin johtokun­nas­sa ja paneelis­sa. Kuten mei­jer­ituot­tei­den ja munien ja muiden täy­del­lis­ten ruok­ien kanssa. 

    Aina kun joku “todis­taa” jotain tuol­laista, kyse on melkein aina väärin­ra­por­toin­nista. Suurin ongel­ma on medi­as­sa ja sen kyvyt­tömyy­destä tiedetoimit­tamiseen. Jotkin lab­o­ra­to­rioko­keet jonkin aineen pien­estä vaiku­tuk­ses­ta aika har­voin yleistyvät suo­raan oikei­den ruok­ien ja juomien ter­veysvaiku­tuk­si­in, vaik­ka näin aina raportoidaankin.

    eemil: Toisaal­ta voiko näi­hin suo­ma­laisi­in “pyhi­in” peru­soikeuk­si­in puut­tua, tulisi var­maan kan­telu Amnestylle. 

    Voidaan myös kysyä, kan­nat­taako esim. anniskelu­aluei­den rajaami­nen yleen­säkään ver­rat­tuna vapaam­paan kulttuuriin/toimintaan, jos tarkoituk­se­na on kan­nus­taa kohtuukäyt­töä. Jos alko­holi laite­taan karsi­naan, sinne ker­tyvät kaik­ki suur- ja ongel­makäyt­täjät, jol­loin sen nor­mit ovat täysin eri­laiset kuin ulkop­uolel­la. He saat­ta­vat siis rohkaista toisi­aan käyt­tämään enem­män puhu­mat­takaan kaik­ista muista, jot­ka halutes­saan ottaa yhden tms. siir­tyvät noiden normien vaiku­tus­pi­iri­in. Eli kan­nat­taako alko­ho­lia yleen­säkään ajatel­la eri­ty­istapauk­se­na, jol­loin sen osalta hel­posti muo­dos­tuu omat, eril­liset normis­ton­sa, vai pitäisikö sitä pyrk­iä kat­so­maan luon­te­vana osana yhteiskun­taa, jol­loin ryh­mä­paine jne. toimi­si­vat toisin päin?

    teekkari: Itse suo­sisin kom­pro­mis­sir­atkaisua: keski­o­lut pois ruokakaupoista, mut­ta samal­la alkon monop­o­lin voisi purkaa. Alko­ho­lia ja tupakkaa saisi myy­dä vain myymälöis­sä, jois­sa olisi jo ovel­la K‑18 kilpi. 

    Pois­tu­isiko olu­en kulu­tus vai siir­ty­isikö se ensin kannabik­seen ja sit­ten osak­si muiden huumei­den käyt­töön? Vai olisiko tuos­sa ehdo­tuk­ses­sa sama poten­ti­aa­li­nen ongel­ma kuin Alkoonkin siirtämisen kanssa eli vahvo­jen kulu­tus kasvaisi?
    En muuten ajat­tele port­ti­teo­ri­aa huumei­den vaan diile­rien kaut­ta — varsinkin lait­tomien ainei­den osalta.

    1. Nämä tutkimuk­set täys­rait­tiu­den haitoista ovat, tai ainakin osa niistä on, virheel­lisiä, kos­ka väestö­ta­sol­la tämän tulok­sen saa pelkästään sil­lä, että joil­lakin ihmisil­lä on syn­nyn­näi­nen sairaus joka tuot­taa aikaisen kuole­man ja estää alko­holin käytön.

  57. Paradok­saal­ista on se että nuori näkee kohtuukäytön mallin vain niis­sä hir­mui­sis­sa mieliku­va­main­ok­sis­sa, kadul­la saa kon­ta­ta men­emään perseet olal­la ja melkein jokaiseen juh­laan kuu­luu alko­holi. Mitä jos järjestys­lais­sa kiel­let­täisi­in alko­holin käyt­tö julk­isil­la paikoil­la muil­la kuin niille tarkoite­tu­il­la alueil­la? Täl­lainen kiel­to tun­tu­isi ole­van helpom­min markki­noitavis­sa kuin koko kansaa koske­va pyhä kokon­aisku­lu­tus­man­tra jon­ka loogise­na lop­putule­m­ana on vain se täyskiel­to. Poli­i­seille valvon­ta teet­tää töitä mut­ta kän­niläis­ten kuskaamiseen se aika tun­tuu menevän nytkin.

  58. Markku af Heurlin: Laskinko­han oikein? Kak­si lasia viiniä päivit­täin tekee puh­das­ta alko­ho­lia siinä 11,5 litraa vuodessa. Sis enem­män kuin keskimääräi­nen kulu­tus ja huolestut­taval­la rajalla.

    2 lasia * 16 cl * 14% = 4,5 cl alko­ho­lia / vrk.
    4.5 * 365 = 1,6 litraa vuodessa.

    1. antti. 365 * 45 ml = 16 litraa Viral­lis­sa viini­la­sis­sa (annos) on 12 cl, joten niitä lipit­tämäl­lä pääsee noin 11 litraan. 14 % on aika vah­vasti jakau­man ylärajoilla.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä tutkimuk­set täys­rait­tiu­den haitoista ovat, tai ainakin osa niistä on, virheel­lisiä, kos­ka väestö­ta­sol­la tämän tulok­sen saa pelkästään sil­lä, että joil­lakin ihmisil­lä on syn­nyn­näi­nen sairaus joka tuot­taa aikaisen kuole­man ja estää alko­holin käytön.

    Pikkaisen van­ha koos­ta, mut­ta ainakin Kari Poiko­laisen mukaan use­at tutkimuk­set ker­too olen­nais­es­ti samaa: Ter­veyshait­takäyrä on J:n muo­toinen. Ja tässä puhutaan isoista ter­veysvaiku­tuk­sista. Se mitä datas­ta jää käteen on että opti­maa­li­nen taso lie­nee yhdestä kolmeen annos­ta aikuiselle miehelle päivässä, ja naisille yhdestä kah­teen. Mut­ta sit­ten taas toisaal­ta kän­näämi­nen, aamu­juomi­nen ja sen sel­l­ainen on haitallista. Ja tietenkin riip­puu henkilöko­htais­es­ti riskeistä, sukuhis­to­ri­as­ta, jne.

    Nykyään kun dataa on, niin voisi olla hyvä palvelu sel­l­ainen alko­holi­in ja mik­sei muuhunkin henkilöko­htainen hyö­ty/hait­ta-arvio tutkimustiedon valossa.

  60. Puffet­ti: Tukhol­mas­sa nuoret eivät tosi­aan juoneet sitä olut­ta 70–80luvulla kun se oli surkea­ta ja kallista, sen sijaan pil­ven polt­to oli nor­maalia. Oi aiko­ja oi tapo­ja kun ver­tausko­hdak­si ote­taan vain yksi asia niin kuten matem­ati­ikas­sa yleen­säkin lop­putu­los muut­tuu kun yhtä tek­i­jää muutetaan. 

    Stokik­ses­sa var­maan poltet­ti­in joisakin alakult­tuureis­sa pil­veä mut­ta pienem­mil­lä paikkakun­nil­la se brenkku ja kal­ja on ollut yleisin pähde nuorillakin. 

    Ruot­salaiset ovat aina oleet ahk­e­ria hake­maan brenkkua ulko­mail­ta: Tukhol­mas­ta hal­vat ris­teilyt Ahve­nan­maalle ja etelä-Ruot­sista Tan­skaan, Sak­saan ja Puolaan.

  61. Suurin osa tämän pal­stan kir­joit­ta­jista on näem­mä niitä leg­en­daarisia kohtuukäyt­täjä. Nyt jos koskaan Suo­mi, kansakun­ta, tarvit­see uhrim­ieltä. Onko Alkoon liian pitkä mat­ka? Hait­taa­vatko olu­en myyn­ti­a­jat arjen suo­ri­u­tu­mista? Mais­tuuko kansanolut liian vetiseltä? Mikä taakan sinä olisit valmis kan­ta­maan? Voi maa parka.

  62. Lan­de­paukku:
    Mitä jos järjestys­lais­sa kiel­let­täisi­in alko­holin käyt­tö julk­isil­la paikoil­la muil­la kuin niille tarkoite­tu­il­la alueil­la? Täl­lainen kiel­to tun­tu­isi ole­van helpom­min markki­noitavis­sa kuin koko kansaa koske­va pyhä kokon­aisku­lu­tus­man­tra jon­ka loogise­na lop­putule­m­ana on vain se täyskiel­to. Poli­i­seille valvon­ta teet­tää töitä mut­ta kän­niläis­ten kuskaamiseen se aika tun­tuu menevän nytkin. 

    Näin on.

    Juomisen sal­lim­i­nen ulk­isil­la paikoil­la v:sta 1995 asti on ollut epäon­nis­tunut kokeilu, moni alko­holipoli­ti­ikaltaan lib­er­aalimpi maa on kieltänyt sen sit­tem­min, mm Viro.

  63. Alkon monop­o­lin suurin yhteiskun­nalli­nen kus­tan­nus on se, miten se pönkit­tää päivit­täis­tavarakau­pan suuryk­siköi­den ennestään haitallisen suur­ta markkinaosuutta.

    Jotenkin näitä saatavu­us­ra­joituk­sia tun­nu­taan perustelta­van sel­l­aisil­la argu­menteil­la, jot­ka ovat enem­mänkin argu­ment­te­ja kiel­to­lain puoles­ta. Itsekin käyn valitet­ta­van usein isois­sa mar­keteis­sa, ja eri­tyis­es­ti sil­loin kun on asi­aa Alkoon. Jos vähit­täis­myyn­nistä tulisi luvan­varaista, voisi olla pieniä laadukkai­ta ruokakaup­po­ja, jois­sa olisi myös jonkin­lainen valikoima alko­holi­juo­mia. En tiedä. Alko on sinän­sä muka­va kaup­pa viinien suh­teen, kos­ka Alkol­la on isona osta­jana varaa pitää laadukkaidenkin viinien myyn­ti­hin­nat kohtu­ullisi­na (ja Alko ei tee viineil­lä bisnestä ehkä halpo­ja bulkki­laatikkovi­ine­jä luku­un otta­mat­ta). Oluitakin on pikku hil­jaa tul­lut valikoimi­in paremmin.

    Mut­ta en kyl­lä ihan suo­raan san­ot­tuna näe, mik­sei tiukkaan sään­nel­ty vähit­täis­myyn­tilu­pa­jär­jestelmä (vas­taa­vat, ja mah­dol­lis­es­ti osit­tain tiukem­matkin sään­nöt kuin anniskelus­sa) voisi olla aivan yhtä hyvä jär­jestelmä alko­holi­hait­to­jen tor­jun­nan kannal­ta kuin monop­o­li. Se siinä kyl­lä on, että Alkon myymäläverkos­ton kaut­ta saa laadukkai­ta juo­mia myös syr­jäseudul­la, ja monop­o­lin purkami­nen toki var­maan tuot­taisi alueel­lista eri­ar­voisu­ut­ta tässä asi­as­sa. Mut­ta ei mun havain­to­jen mukaan tätä kukaan monop­o­lin puo­lus­ta­ja käytä argu­ment­ti­na, vaik­ka ehkä pitäisi.

  64. Tarve riipaista kän­nit ei pois­tu mihinkään vaik­ka olut kiel­let­täisi­in kokon­aan. Olet­teko koskaan miet­ti­neet _miksi_ suo­ma­laiset halu­a­vat juo­da niin paljon? Oikea vas­taus ei toden­näköis­es­ti ole “kos­ka suo­ma­laiset halu­a­vat lisää hol­hous­ta ja kuria”.

  65. Eero Kär­ki:
    Suurin osa tämän pal­stan kir­joit­ta­jista on näem­mä niitä leg­en­daarisia kohtuukäyt­täjä. Nyt jos koskaan Suo­mi, kansakun­ta, tarvit­see uhrim­ieltä. Onko Alkoon liian pitkä mat­ka? Hait­taa­vatko olu­en myyn­ti­a­jat arjen suo­ri­u­tu­mista? Mais­tuuko kansanolut liian vetiseltä? Mikä taakan sinä olisit valmis kan­ta­maan? Voi maa parka.

    Ja abso­lutis­te­ja. Ja todel­lakin hait­taa, meiltä häipyy ne kyläkau­pat sen keskarin mukana ja sit­ten kitkute­taan 50 kil­saa sinne Keskus­tan kamp­pan­jat mak­sa­neeseen hyper­mar­ket­ti­in ja oste­taan ne puhk­itue­tut maitop­urk­it sieltä. Mielestäni jär­jetön­tä jos uud­is­tuk­sen vaiku­tus on vaivaset 6–12% kokon­aisku­lu­tuk­seen. Ja nuokin varsin opti­mistisia lukuja.

  66. Heik­ki Kor­pela:
    tpyy­lu­o­ma on ilmeisen oike­as­sa siinä, että sään­te­lyn kus­tan­nuk­sia arvioidaan Suomes­sa vain vail­li­nais­es­ti. Välit­tömät vaiku­tuk­set elinkei­noelämään ja vira­nomais­ten työvoiman tarpeeseen yleen­sä kyl­lä las­ke­taan, mut­ta sitä, minkä ver­ran ihmisiltä ja yri­tyk­siltä esimerkik­si menee aikaa, ei oikein viit­sitä arvioi­da ja arvot­taa – saati menetet­tyjä hyö­tyjä, kuten vaikka­pa päi­htei­den tapauk­ses­sa sitä, mikä hyö­ty tai ilo alko­holista tai tupakas­ta ehkä jää rajoi­tusten takia saamatta. 

    Ihmiset kuitenkin ihan omil­la euroil­laan markki­noil­la arvioi­vat alko­holin rajahyödyik­si itselleen viitisen mil­jar­dia euroa vuosit­tain, kos­ka sen ver­ran he sitä osta­vat. Tämä siis sen jäl­keen, kun he ovat *jo vähen­täneet* hyöt­yarviostaan omat odote­tut alko­holi­hait­tansa, jot­ka lienevät kohtu­ullisen hyvin kaikkien tiedos­sa. Vaik­ka elämä ei nyt tietysti oikeasti ihan näin yksinker­taista ole eivätkä ihmiset näin ratio­naal­isia, niin on aika jär­jetön­tä olet­taa, että rajahyö­ty on nol­la euroa.

    Jep jep. Sama jut­tu kodei­inin, fen­tanyylin, sub­u­tex­in, pirin ym. kanssa. Hyö­tyä on pakko olla, eiväthän ihmiset ainei­ta käytä elleivät ne toi­mi. Ja tietenkin jen­gi osaa arvioi­da haitat!

    Ihmis­ten kiusaami­nen näit­ten ainei­den pant­taamisel­la ja kyt­täämisel­lä aiheut­taa sekin val­tavia tilas­toimat­to­mia tap­pi­oi­ta. Eivätkö poli­itikot tiedä, miten kelju olo siitäkin tulee kun pitää uhkail­la lääkäre­itä ja tuh­la­ta sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den aikaa? Miten vas­tu­ut­toma­l­ta tun­tuu lähteä päi­htyneenä rat­ti­in, kun juo­mat on taas lop­pu, vain sik­si että ei saanut sil­loin ker­ral­la ostaa kunnolla?

    Ihme nipot­tamista. Halu­a­vat vaan tehdä itses­tään tärkeitä, nämä kukkahatut.

  67. Suomes­sa on nyt yritet­ty 1930 luvul­ta läh­tien kiel­topoli­ti­ikkaa, eikä se tuo­ta tulosta:

    Ain­oa tulos on saatu alko­holin vähit­täis­myyn­tiä vapaut­ta­mal­la: Kyse­ly­tutkimusten mukaan nuoret (jot­ka ovat kas­va­neet vapaam­man saatavu­u­den aikaan), juo­vat vähem­män ja eri­tyis­es­ti vähem­män humala­hakuisem­min kuin van­hem­mat. Myös humalas­sa olemista ei nähdä samal­la taval­la ‘cooli­na’ jut­tuna kuin min­un nuoruudessani.

  68. Olu­en ystävä:
    Mitä jos läh­estyt­täisi­in asi­aa vähän tois­es­ta kul­mas­ta: laa­jen­net­taisi­in verolu­okkaa I hie­man ylöspäin, esim 3,5 pros­ent­ti­in asti ja ken­ties vielä alen­net­taisi­in tämän alim­man verolu­okan vero­tus­ta jot­ta se tulisi hinnal­taan selvästi edullisim­mak­si vaihtoehdoksi. 

    Samal­la voitaisi­in sal­lia myös nor­maali­vahvuisen olu­en (eli sen mitä Suomes­sa kut­su­taan IV luokan oluek­si) myyn­ti ruokakaupois­sa mut­ta pidet­täisi­in III ja IV luokan vero­tus entisel­lään tai jopa kevyesti kiristettäisiin. 

    Käytän­nössä kyseessä olisi “posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio” Ruot­salais­ten lät­töl (II luok­ka) tyyp­piselle kevy­toluelle joka itse asi­as­sa on varsin mainio tuote. 

    Täs­mälleen samaa mieltä. Ruot­sis­sa käy­dessäni (olen asunut Tukhol­mas­sa pari­in otteeseen joitakin viikko­ja) olen ostanut folköliä, kos­ka se on melko edullista, n. 1.5€/litra.

    Säätäkää sel­l­aiset verot, että kaup­poi­hin ilmestyy 3.5% olut­ta tuo­hon 1.5€ litrahin­taan ja sitä vahvem­mille maitokaup­pa oluille lak­isääteinen tuplahin­ta. Toimisi minus­ta parem­min kuin pakko ja kiel­lot. Ja ehkäi­sisi Viron tuontiakin.

  69. Pekka Pes­si: THL:n tutk­i­joil­la ei valitet­tavasti ole hirveästi uskot­tavu­ut­ta näis­sä asioissa.

    Aivan. Täys­rait­tius on vaar­al­lisem­paa kuin suurku­lu­tus, mut­ta sitä ei saa sanoa. 

    2013 alko­holi­sairauk­si­in ja alko­holimyrky­tyk­seen kuoli 1926 ihmistä, tap­atur­mi­in alko­holin vaiku­tuk­sen alaisi­na 355. Mis­tä nämä lop­ut ihmiset tulevat?

    Tilas­toin­ti­ta­vatkin ovat vähän ongel­mallisia: Suomes­sa käytän­nössä kaik­ki mak­sakir­roosi­ta­pauk­set las­ke­taan alko­holi­hait­tati­las­tois­sa alko­holin aiheut­tamik­si, vaik­ka ras­va­mak­san taustal­la on muitakin syitä, kuten dia­betes, yli­paino ja ras­vainen ruokavalio jne.

    Sit­ten itse asiaan.

    Jos ‘folkölin’ halu­taan syr­jäyt­tävän kep­panaa kulu­tuk­ses­sa niin yksinker­tais­in­ta on nos­taa I‑veroluokan ylära­ja 3,5 pros­ent­ti­in. Se on EU-oikeudel­lis­es­ti täysin mahdollista.

    Veroil­la ohjaamisen myötä kaik­ki voit­taisi­vat: hal­paa olut­ta kansalle, 3‑oluen menek­ki vähenisi ja kokon­aisku­lu­tus voisi laskea jos tutkimus­laitok­set ovat oike­as­sa. Vähen­täisi luul­tavim­min kansalais­ten olu­tral­lia Virostakin.

  70. Olli Pot­to­nen: Olete­taan het­kek­si, että voi. Mitä veikkaat­te, viit­sivätkö vaikka­pa sak­salaiset pan­i­mot alen­taa tuot­tei­den­sa enim­mäispi­toisu­u­den suo­ma­lais­ten rajo­jen mukaiseksi?

    Kan­nat­taa kysyä sak­slais­pan­i­mol­ta suo­raan. En minä osaa ede sanoa, mil­laisia pitoisuuk­sia niiden juomis­sa on Saksassa.

    Vähensin omaa olu­en­jout­ni­ani tehtyäni perus­teel­lisen olutretken Tshek­in­maa­han. Paino lisään­tyi liikaa.

  71. Kyl­lähän kaupois­sa on myös 3,5% olui­ta. Niitä ei vain kukaan osta, eivät yksinker­tais­es­ti mais­tu hyvältä. Jos niitä ostet­taisi­in niin kyl­lä niitä myytäisiin.

    Ostaisin kyl­lä itsekin II-olut­ta, jos se olisi hyvää.

  72. Olu­en ystävä: Mitä jos läh­estyt­täisi­in asi­aa vähän tois­es­ta kul­mas­ta: laa­jen­net­taisi­in verolu­okkaa I hie­man ylöspäin, esim 3,5 pros­ent­ti­in asti

    Olu­en verolu­okat on kumot­tu jo yli 20 vuot­ta sit­ten. Nykyään vero määräy­tyy taulukol­la lais­sa 1994/1471.

    Siir­ryt­täessä tuoteryh­mästä 11 tuoteryh­mään 12 eli 2,7 pros­entin vahvuis­es­ta olues­ta 2,8 pros­ent­ti­in olutvero pul­lol­liselta hyp­pää 7 sen­tistä 30 sent­ti­in, mut­ta muu­toin vero määräy­tyy lin­eaaris­es­ti alko­holipros­entin mukaan. Jos olues­sa on vähem­män alko­ho­lia, se on halvempaa.

    Kevy­toluet eivät useim­mille kovin hyvin mais­tu. Mut­ta kieltämät­tä tuon 2.8 pros­entin rajan nos­t­a­mi­nen paran­taisi keveämpi­en olu­iden kilpailukykyä.

  73. Olli Pot­to­nen: Olete­taan het­kek­si, että voi. Mitä veikkaat­te, viit­sivätkö vaikka­pa sak­salaiset pan­i­mot alen­taa tuot­tei­den­sa enim­mäispi­toisu­u­den suo­ma­lais­ten rajo­jen mukaiseksi?

    Oletko ihan var­ma, että keskieu­roop­palaiset taval­liset oluet kuu­lu­vat alko­holip­i­toisu­udeltaan suo­ma­laiseen III-luokkaan? Omien havain­to­jeni mukaan ne ovat pikem­minkin II-luokan olui­ta. Maus­sa ei kuitenkaan ole ollut mitään vikaa.

    Väkevät oluet ovat sit­ten eri jut­tu. Nehän kil­pail­e­vat pros­en­teil­laan pohjois­t­en viinien kanssa.

  74. Tuo­ta 3,5% olut­ta (esim. Lah­den sini­nen) saa ruokakaupoista jo nyt. Yhdel­lä kaver­il­la oli teo­ria että voi juo­da koko viikon­lop­un put­keen mel­lanöliä eikä silti tule kovinkaan humalaan vaan vain Ruot­salaishenkiseen mukavaan hiprakkaan.. noh, ei toimin­ut käytän­nössä kau­nis teo­ria, vaan mel­lik­sen juo­ja oli selvästi päi­htyneem­pi kuin nor­maalin kol­mosen juojat.

  75. Anomuu­mi: Jep jep. Sama jut­tu kodei­inin, fen­tanyylin, sub­u­tex­in, pirin ym. kanssa. Hyö­tyä on pakko olla, eiväthän ihmiset ainei­ta käytä elleivät ne toi­mi. Ja tietenkin jen­gi osaa arvioi­da haitat!

    Ihmis­ten kiusaami­nen näit­ten ainei­den pant­taamisel­la ja kyt­täämisel­lä aiheut­taa sekin val­tavia tilas­toimat­to­mia tappioita.

    Ja näi­den sään­te­ly se vas­ta onkin toimin­ut hienosti!

    Toi Kor­pisen point­ti mitä minäkin hain, ja jota en näh­nyt tarpeel­lisek­si tois­taa kos­ka se oli niin selkeästi ja hyvin esitet­ty, vaati­nee kuitenkin näköjään rauta­lankaa: Voidaan olla eri mieltä siitä mitä ne käyt­täjän koke­mat hyödyt ovat. Siitä että niitä on ei seu­raa että ne hyödyt ovat suurem­pia kuin hai­dat, vaan että ne tulee jotenkin ottaa huomioon.

  76. Markku af Heurlin:
    Mietin hie­man, voisiko olu­en maulle (oleellista)haittaa aiheut­ta­mat­ta alen­ta enim­mäispi­toisu­u­den 4,2 prosenttiin?

    Olut­seu­ran viisaat vastatkoot.

    Tuo riip­puu olues­ta. Täyteläisen makuiset oluet ovat vahvo­ja, kos­ka alko­holi liuot­taa vier­teestä aromeja.

    Oma suosikki­ni on India Pale Ale, joka syn­tyi Briteis­sä Int­ian pur­je­laivali­iken­net­tä varten. Laivoil­la päälystölle tar­jot­ti­in tuo­ta jo tuo­hon aikaan hyvin arvostet­tua olut­ta sel­l­aise­naan, miehistö sai tyy­tyä vedel­lä jatket­tuun versioon.

    Jos nykyään halu­aa naut­tia maukkaas­ta IPA-olues­ta, pitää men­nä Alkoon. Ruokakaupoista saa vain vesitet­tyä miehistöversiota.

  77. Poli­it­tis­es­ti tiuk­ka sään­te­ly ei ole mah­dol­lista. Pienikin säätö voisi auttaa.

    Kohtuukäyt­täjät ovat ne joiden jouskos­ta tulee ongel­makäyt­täjiä. Yllät­täen tutk­i­tusti ongel­makäyt­töä vähen­tää eniten se, että kohtuukäyt­tö pide­tään kohtuullisena.

    Val­i­tus ja neu­von­ta on aika teho­ton­ta puuhaa kului­hin näh­den. Se vaikut­taa nuori­in, onneksi.

    Varhainen puut­tumi­nen toimii, työter­vey­den tarkas­tukissa ja vas­taavis­sa on onnis­tu­misen mahdollisuuksia.

    Kohtuukäytön riskit ovat juuri lisään­tyneis­sä syövis­sä ja eri­tyis­es­ti kaa­tu­mi­sisa ja muis­sa onnet­to­muuk­sis­sa ja sat­u­nanisen kän­nin tap­peluis­sa, örveltämisessä ja kolareissa.

    Anniskelu­paikois­sa nyky­isin on kovin vähän valvon­taa, kaup­pa on tässä ryhdis­täy­tynyt onnek­si. Suuren riskin myyn­tipaikko­jen auki­olon nip­istämi­nen aut­taisi ja valvon­nan ja samal­la luvan menet­tämisen riskin kasvattaminen.

    Hyvä idea oli vaa­tia enem­män koulu­tus­ta vas­taaval­ta myyjältä.

    Urheilun yhtey­dessä main­os­t­a­mi­nen ja esto­ton myymi­nen ovat kummallisuus.

    Olut­te­ol­lisu­u­den ja Kokoomuk­sen lin­ja “viina vapaak­si ja kansa kän­ni­in” on ihan yhtä mata­laot­s­a­sita touhua kuin Keskus­tan ehdotus.

  78. Ruot­ta­lainen sys­tee­mi on ainakin tääl­lä meil­lä päin johtanut siihen, että mar­ketista saa aika pien­tä olut valikoimaa. Suomen mar­ketis­sa on huo­mat­tavasti parem­pi valikoima esim. tuon­ti­olui­ta kuin Ruotsissa.

    Ruot­sis­sa suurin osa olut­va­likoimas­ta ja varsinkin tuon­ti­oluet ovat saatavis­sa ain­oas­taan sys­tem bolagetin hyl­ly­istä. Sinne ruot­salaiset suun­taavak­tin yht­enä miehenä joka per­jan­tai. Oluet oste­taan tääl­lä sys­tem bolagetista. Ne eivät ole mar­ket­tien sisäänheittotuotteita.

  79. ter­ve, Taal­la Brasil­ias­sa asu­vana on aina hauskaa seu­ra­ta noi­ta keskutelui­ta, joi­ta siel­la ns. koti-Suomes­sa aika ajoin puhkeaa.

    Vai etta olu­en juon­ti liit­tyy Alko­jen maaraan tai siihen, etta saako sita Mercadosta?

    Mita­pa muuta,

    t. Mikko

  80. hei Uusi kas­vo (ensim­mainen kirjoitus),

    luin vas­ta nyt mita kirjoitit.

    Juuri noin se menee.

    t. Mikko

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Nämä tutkimuk­set täys­rait­tiu­den haitoista ovat, tai ainakin osa niistä on, virheel­lisiä, kos­ka väestö­ta­sol­la tämän tulok­sen saa pelkästään sil­lä, että joil­lakin ihmisil­lä on syn­nyn­näi­nen sairaus joka tuot­taa aikaisen kuole­man ja estää alko­holin käytön. 

    Täys­rait­tiu­den lisäk­si myös kevyt juomi­nen on vaar­al­lisem­paa kuin kohtuukäyt­tö. Sitä on aika han­kala kui­tata tuol­laisel­la ad hoc selittelyllä.

    Tämä on monel­la tapaa tietysti vaikea tilanne. Kuolleisu­u­den min­i­moimisek­si pitäisi ihmiset saa­da kisko­maan viinaa jos­sain suurku­lu­tuk­sen raja­mail­la ja samaan aikaan estää käytön valah­t­a­mi­nen riip­pu­vu­u­den ja alko­holis­min puolelle.

  82. S‑W: Ain­oa tulos on saatu alko­holin vähit­täis­myyn­tiä vapauttamalla:

    Mis­tähän esson­baari-par­la­men­tis­sa tuokin on tulos on reväisty ?

    Tar­jon­nan laa­jen­t­a­mi­nen vähen­tää päi­htei­den käyt­töä on mysti­nen väit­tämä , jota vil­jel­lään mukatutkimustietona.

    Keski­o­lut vapau­tui kaup­poi­hin 1995, jon­ka jäl­keen alko­holin kulu­tus kasvoi edelleen. Käyt­tö­tot­tumuk­set alkoi­vat suosia yhä enem­män oluita.

    Se on tot­ta, että nuorten juomises­sa on täl­lä het­kel­lä laske­va tren­di, jota voitaisi­in vahvis­taa edelleen rajoit­ta­mal­la olu­iden myyntiä. 

    Laske­va suun­taus ei johdu vapaas­ta saatavu­ud­es­ta vaan päi­hde­poli­it­tisen keino­va­likoiman moni­alais­es­ta vaikuttavuudesta.

    Aikuis­ten pitäisi ymmärtää suo­jel­la nuo­ria eikä sen oman mukavu­u­den tulisi olla ykkös­si­jal­la. Mis­tä ne eläkkei­den mak­sa­jat tule­vat nykyaikuisille, jos päi­hde­sairauk­sia ei saa­da vähen­tymään muiden kansan­sai­sairauk­sien ohella ?

  83. eemil:

    Keski­o­lut vapau­tui kaup­poi­hin 1995, jon­ka jäl­keen alko­holin kulu­tus kasvoi edelleen. Käyt­tö­tot­tumuk­set alkoi­vat suosia yhä enem­män oluita.

    Se on tot­ta, että nuorten juomises­sa on täl­lä het­kel­lä laske­va tren­di, jota voitaisi­in vahvis­taa edelleen rajoit­ta­mal­la olu­iden myyntiä. 

    Laske­va suun­taus ei johdu vapaas­ta saatavu­ud­es­ta vaan päi­hde­poli­it­tisen keino­va­likoiman moni­alais­es­ta vaikuttavuudesta.

    Aikuis­ten pitäisi ymmärtää suo­jel­la nuo­ria eikä sen oman mukavu­u­den tulisi olla ykkös­si­jal­la. Mis­tä ne eläkkei­den mak­sa­jat tule­vat nykyaikuisille, jos päi­hde­sairauk­sia ei saa­da vähen­tymään muiden kansan­sai­sairauk­sien ohella ?

    Kaup­poi­hin se vapau­tui jo 1969. Tarkoititko kioskei­hin ja huolta­moi­hin? Niis­sä sal­li­ti­in myy­dä 1995. Samoin tuon­ti Viros­ta käytän­nössä vapau­tui tuolloin. 

    On turha ruve­ta haikaile­maan aiko­ja 46 vuo­den taakse, joten kal­jat pysykööt kaupoissa. 

    Viroa emme saa liitet­tyä takaisin Neu­vos­toli­it­toon. Ain­oa keino on siis kieltää myyn­ti kioskeis­sa ja huoltamoissa. 

    Kaupois­sa on alet­tu valvoa ikära­jo­ja tarkem­min ja sik­si nuoret juo­vat vähem­män, ja sekin on ihan hyvä asia. Tosin nykyään ei saa kau­pas­ta ostaa tuli­tikku­jakaan jos on alle 18.

  84. Sylt­ty:
    Kyl­lähän kaupois­sa on myös 3,5% olui­ta. Niitä ei vain kukaan osta, eivät yksinker­tais­es­ti mais­tu hyvältä. Jos niitä ostet­taisi­in niin kyl­lä niitä myytäisiin.

    Ostaisin kyl­lä itsekin II-olut­ta, jos se olisi hyvää.

    3,5% olui­ta on erit­täin vähän kau­pan hyl­lyl­lä ja lisäk­si niitä verote­taan keski­olu­e­na joten mik­si ihmeessä kukaan niitä ostaisi kun samaan hin­taan saa parempaakin?

    Tilanne olisi aivan eri mikäli 3,5% olut kuu­luisi I verolu­okkaan ja olisi selvästi kep­panaa halvem­paa. Sil­loin myös pan­i­moi­ta voisi alkaa kiin­nos­taa miedom­pi­en olu­iden tuoteke­hi­tys mis­tä seu­raisi enem­män ja parem­pia tuot­tei­ta tähän kat­e­go­ri­aan ja sitä kaut­ta myyn­nin kasvu. 

    Selvyy­den­vuok­si san­ot­takoon, että alko­holi vaikut­taa oleel­lis­es­ti olu­en maus­sa ja tot­takai miedom­pi olut mais­tuu laimeammalta.

    1. Ei ole enää mitään olen verolu­okkia, vaan olut­ta verote­taan suo­raan alko­holip­i­toisu­u­den mukaan. Niin­pä alko­ho­liv­eroa on 3,5 pros­entin olues­sa 7/9 siitä veromäärästä, joka on 4,5 %:n oluessa.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole enää mitään olen verolu­okkia, vaan olut­ta verote­taan suo­raan alko­holip­i­toisu­u­den mukaan. Niin­pä alko­ho­liv­eroa on 3,5 pros­entin olues­sa 7/9 siitä veromäärästä, joka on 4,5 %:n oluessa.

    Mik­si yleen­säkään olut­ta ja viiniä verote­taaan pis­teverol­la? Se on yhtä perustel­tua, kuin perunoiden, tomaatin tai kau­rahi­u­talei­den verot­ta­mi­nen. Maat­alous­tuote kuin maataloustuote.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole enää mitään olen verolu­okkia, vaan olut­ta verote­taan suo­raan alko­holip­i­toisu­u­den mukaan. 

    I‑veroluokka on edelleen ole­mas­sa, alle 2,8 t-% olui­ta verote­taan noin neljän­nek­sen siitä mitä vahvem­pia. Nyt puolen litran 3,5 % olut­ta verote­taan 70 sen­til­lä (alko­ho­liv­ero + ALV alko­ho­liv­eros­ta). Jos vero perit­täisi­in samal­la perus­teel­la kuin I‑oluesta, veroa menisi 17 senttiä.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole enää mitään olen verolu­okkia, vaan olut­ta verote­taan suo­raan alko­holip­i­toisu­u­den mukaan. Niin­pä alko­ho­liv­eroa on 3,5 pros­entin olues­sa 7/9 siitä veromäärästä, joka on 4,5 %:n oluessa.

    Osmo, valmis­tevero (excise duty), joka siis kan­netaan niin koti­mais­es­ti pan­nus­ta kuin tuo­dus­takin olues­ta kan­netaan eri verolu­okan mukaises­ti alle 2,8% oluista. Tähän viitataan tuos­sa ajatuk­ses­sa, että asian voisi ratkaista hinnalla.

    Viit­taan uudelleen tuo­hon aiem­min linkkaa­maani EU-valmis­tevero­taulukkoon, joka löytyy:

    http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/excise_duties/alcoholic_beverages/rates/excise_duties-part_i_alcohol_en.pdf

    Kan­nat­taa muuten huo­ma­ta, että olut­ta sinän­sä ei käytän­nössä tarvitse valmis­teverot­taa juurikaan. Se min­imikan­ta on 1,87 euroa per tilavu­us­pros­ent­ti per hehtoli­traa (100 litraa).

  88. R.Silfverberg: Kaup­poi­hin se vapau­tui jo 1969. Tarkoititko kioskei­hin ja huolta­moi­hin? Niis­sä sal­li­ti­in myy­dä 1995. Samoin tuon­ti Viros­ta käytän­nössä vapau­tui tuolloin. 

    Aivan oikein olin huoli­ma­ton ja samal­la väärässä. Seu­raavas­sa linkissä on EHYT ry:n hyvää pohd­in­taa eri vaihtoehdoista.
    http://www.ehyt.fi/easydata/customers/ehyt/files/julkaisut/ehyt_teema_alkoholilaki.pdf

    On se kum­ma , kun meil­lä ei saisi sään­nel­lä mil­lään taval­la päi­hteitä, kän­ni kuu­luu muka ihmisoikeuk­si­in. Sit­ten vaan yhteiskun­nan pitäisi kus­tan­taa kaik­ki hai­tat mukisematta.

    Ruot­sis­sa ja jopa Yhdys­val­lois­sakin on tiukem­pi päi­hde­la­ki kuin Suomes­sa. USA:ssa ilmeis­es­ti osaval­tioiden kesken on suuria eroja.

  89. Olen näh­nyt alko­ho­lion­gel­mas­ta lähin­nä seu­raa­muk­sia ja use­am­mas­sa maassakin.

    Ongel­man suh­teen min­ul­la ei ole tarpeek­si tietoa todel­liseen pohd­in­taan ja sitä kaut­ta en ota kan­taa itse asi­aan. Kir­joi­tan vain ongel­mas­ta siten, mil­laise­na sen itse näen. 

    Täl­lä het­kel­lä merkit­tävim­mät jakelukana­vat alko­holin suurku­lut­ta­jan näkökulmasta:

    1. Ammat­ti­mainen trokaus.
    2. Alko­holin oma­toimi­nen tuon­ti yksin tai yhteistyössä kaverei­den / puo­liammat­ti­lais­ten kanssa.
    3. Pris­ma ym. ruokakaup­po­jen III- olut tarjoukset.
    4. Alko
    5. Anniskelupaikat

    Erit­täin suurelle osalle juopoista alko­holi toimite­taan suo­raan koti­in. Se on sitä asiakaspalvelua.

    Ker­ran olin asukasy­hdis­tyk­sen kok­ouk­ses­sa, jos­sa pohdit­ti­in mitä alueelle halut­taisi­in. Yleisöstä yksi eläkeläis­rou­va tote­si, että hän toivoisi kaupungi­nosaan alkoa. Välit­tön vas­taus yleisöstä oli, että tääl­lä on jo kolme ja ne on auki 24 tun­tia vuorokaudessa. Keskusteli­jat nau­rah­ti­vat ja siir­tyivät asial­istal­la eteen­päin. En tiedä, mon­tako alkoa alueel­la on tänä päivänä, mut­ta kil­pailu on kovaa.

    Eli omaan silmääni alko­holipoli­ti­ikas­ta puhumi­nen kuu­lostaa useim­miten siltä, että ongel­malle ei halu­ta tehdä yhtään mitään. Ei edes yritetä. Näper­rel­lään täl­läis­ten asioiden paris­sa, jot­ka ovat merk­i­tyk­set­tömiä ongel­man edessä ja ain­oas­taan han­kaloit­ta­vat niiden ihmis­ten elämää joil­la on nor­maali suh­tau­tu­mi­nen alko­holi­in. (mitä ikinä se tarkoittaakin)

    - Käytän­nössä vapaut­taisin alko­ho­likau­pan. Alko­ho­lia saa myy­dä, ellei sitä erik­seen kiel­letä. Kiel­to toki tulee, jos on ongelmia. Eli ei erik­seen käsitel­lä jokaista anniskelu / myyn­tilu­paa, vaan myy­dä saa kun täyt­tää kri­teer­it. Jos rikkoo, niin lupa menetetään ja uusi pitää hakea.

    - Aikara­jat pois kokonaan.

    - Alko­holin vero­tuk­sen lähtöko­hdak­si vero­tu­lo­jen mak­si­moin­ti. Se on todel­li­nen mit­tari, jon­ka käyt­tä­tymistä voidaan arvioi­da. Jokainen suun­nilleen tietää, miten vero vaikut­taa ostoskäyt­täy­tymiseen. Veikkaan, että itse ongel­maan hin­nal­la on huono vaikuttaa.

    - Vero snt/ alko­holigram­ma riip­pumat­ta siitä, mis­sä muo­dos­sa alko­holi on. Toki matal­im­mat kan­nat­taa raja­ta pois eli oliko se 2,8 %, mikä aikoinaan oli 1 olut­ta ja yli 60% mikä oli kiel­let­tyä kokonaan.

    - Yksi­tyisen alko­ho­likau­pan kieltämi­nen eli ensim­mäisenä tun­net­tu­jen, lait­tomien viinakaup­po­jen sulkeminen.

  90. Anomuu­mi: Mil­loinka­han Venäjäl­lä alkaa “kiel­letyn hedelmän” lumo hai­h­tua? Siel­lä on jo ainakin tuo 20 vuot­ta har­rastet­tu hal­paa viinaa.

    http://en.iranwire.com/features/5944/

    36 vuot­ta kiel­to­lakia ja vuosi­tuhat islamia ei ole raitis­tanut Ira­nia, ainakaan tuon artikke­lin mukaan. Olisiko riit­tävä lailli­nen alko­holin saatavu­us ja järkevä sään­te­ly ja vero­tus se pien­im­män riesan tie.Eli keskiket­terää saisi edelleen joka päivä mar­ketista ja tiukan viinan hin­ta on sel­l­ainen, että useim­mat eivät viit­si sekaan­tua viro­laiseen viinaan.

  91. ft maail­mal­ta:
    1. Ammat­ti­mainen trokaus.
    2. Alko­holin oma­toimi­nen tuon­ti yksin tai yhteistyössä kaverei­den / puo­liammat­ti­lais­ten kanssa.
    3. Pris­ma ym. ruokakaup­po­jen III- olut tarjoukset.
    4. Alko
    5. Anniskelupaikat

    Erit­täin suurelle osalle juopoista alko­holi toimite­taan suo­raan koti­in. Se on sitä asiakaspalvelua.

    Ainakin min­un tun­te­mani juopot joi­vat pääasi­as­sa ensin Pris­man kal­jaa ja sit­ten myöhem­min Alkos­ta ostet­tua viinaa.

    Mut­ta tässä keskustelus­sa pitää erot­taa ainakin kolme eri ryh­mää, joista puhutaan sekaisin:
    1. Alko­holin suurku­lut­ta­jat, jot­ka eivät ole alko­holis­te­ja. Tästä suures­ta mas­sas­ta tule­vat alko­holis­tit. Ovat taval­lisia ihmisiä, alko­holisoitu­vat juo­ma­l­la “saunakal­jaa”. THL pyrkii tähtäämään pääasi­as­sa tähän ryh­mään, kos­ka kal­jan vähen­tämi­nen vaikut­taa suo­raan seu­raavalle tasolle siirtymiseen.

    2. Työssäkäyvät alko­holis­tit eli ns. taval­liset ihmiset, joiden juomi­nen ei ole hansakssa. Näitä on suurin osa alko­holis­teista. Juo­vat kal­jaa ja jos alko­holis­mi jo pitkäl­lä, viinaa. Saatavu­u­den rajoit­ta­mi­nen ei enää vaiku­ta juomisen määri­in kuin siltä osin, että vapaapäivänä kän­niä ei voi jatkaa jos kau­pat ovat kiin­ni tai humalan takia kieltäy­dytään myymästä. Viinat haetaan vaik­ka 100km päästä.

    3. Syr­jäy­tyneet rapa­juopot. Ei mitään holttia.

    Ryh­mät 1 ja 2 juo­vat yleen­sä oma­l­la rahal­la han­kit­tu­ja lähikaupoista ja Alkoista ostet­tua kal­jaa tai viinaa sekä Viron tuli­aisia. Ryh­män 3 juopoil­la ei ole enää tarpeek­si rahaa har­ras­tuk­seen­sa-> ostok­sis­sa ratkaisee vain alko­holi/hin­ta-suhde. Trokari­palvelu­iden käyt­tö kuu­luu asiaan.

    THL puhuu yleen­sä ryh­män 1 alko­holimäärän vähen­tämis­es­tä, suuri yleisä taas mieltää että sään­nöt ovat lähin­nä ryh­män kolme takia.

  92. Kun tässä ketjus­sa on puhut­tu rait­tiud­es­ta, kohtuukäytöstä ja ter­vey­destä, niin mainit­takoon, että British Med­ical Jour­nal otti vastikään voimakkaasti kan­taa alko­holin väitet­ty­jen ter­veyshyö­ty­jen puffaamista vas­taan. BMJ:n kan­ta on, että lasilli­nen päivässä on täysin yli­main­os­tet­tu jut­tu ja ter­veysväit­tei­den tutkimuk­selli­nen poh­ja hai­h­tuu hyvää vauh­tia, vaik­ka teol­lisu­us vim­ma­tusti rahoit­taa tutkimuk­sia kohtuukäyt­täjien ter­vey­destä (tai ehkäpä juuri sik­si, kun tutkimus­ta tehdään niin paljon).

    Samas­sa numerossa julka­isti­in brit­tiläi­nen tutkimus, jos­sa alko­holin käytön (kon­tra rait­tius) myön­teinen vaiku­tus kuolleisu­u­teen rajau­tui lähin­nä yli 65-vuo­ti­aisi­in naisi­in ja sekin san­gen vähäi­nen vaiku­tus oli tutk­i­joiden arvion mukaan hyvin mah­dol­lis­es­ti harhaa.

  93. Mikä ihme tekee meistä suo­ma­lai­sista niin eri­laisia kuin muista kanssaeu­roop­palai­sista ystävistämme? Olem­meko me jotenkin eri rotua, joka ei osaa samal­la taval­la elää tätä elämää kaikkine houku­tuksi­neen, hyvei­neen ja paheineen?

    Tohdin väit­tää, että osaamme elää myös alko­holin kanssa ihan yhtä hyvin kuin vaikka­pa sak­salaiset tover­imme. Emme me mitään eri­ty­is­ra­joituk­sia tarvitse. 

    Näen että elämme vielä samaa jatku­moa joka on jatkunut sit­ten kiel­to­lain, ja juuri näil­lä kiel­to­lain aikaisil­la veruk­keel­la mei­dät suo­ma­laiset on manip­u­loitu ajatuk­seen, että emme pysty elämään nor­maalia elämää ilman rajoituk­sia alko­holin myyn­ti­in ja saatavu­u­teen liit­tyen. Tämä tie on nähty, näin hyvin se on tomin­ut. Nyt on aika nor­mal­isoi­da tilanne ja siir­tyä poli­it­tises­sa keskustelus­sa tärkeämpi­in aiheisi­in. Eli kumo­taan lop­utkin tästä kiel­to­lain jälkeis­es­tä eri­tyis­sään­telystä, palataan nor­maali­in päiväjärjestyk­seen ja opetel­laan elämään kuten muutkin eurooppalaiset. 

    Suo­mi on osa Eurooppaa.

  94. Hul­lu­ut­ta! Alko­ho­likeskustelu on paa­lutet­tu pohti­maan sitä, pitääkö olut lai­men­taa, ettei vaan päästäisi keskustele­maan itse asi­as­ta eli viinien tulosta ruokakaup­paan ja Alkon monop­o­lin lakkauttamisesta.

    Olu­en lai­men­tamis­es­ta: se on jo tehty. 4,7% raja ei perus­tu mihinkään, vaan se on keinotekoinen raja. Se tarkoit­taa sitä että sitä vahvem­mat oluet on tääl­lä val­tion lyp­sävän lehmän eli kaksi­nais­moral­is­tisen Alkon tiskin takana. 

    Tilas­toti­eteessä: Laskepas Osmo paljon Euroopan Unionis­sa on asukkai­ta ja laske sit­ten niiden val­tioiden väkimäärä, joil­la on val­ti­ol­la alko­holin vähit­täis­myyn­ti­mo­nop­o­li. Niin, alle 3 pros­entin jää, Euroopan Unionis­sa on Alkon kaltainen monop­o­li vain Suomes­sa ja Ruot­sis­sa. Se on val­ta­va epä­tasa-arvo suh­teessa mui­hin Union­in maihin. 

    Vero­tuk­ses­ta. Suomes­sa on Union­in korkein alko­ho­liv­ero­tus. Vain Ruot­sil­la taitaa olla korkeampi väkevil­lä. Väkevil­lä? Suo­ma­lainen lyp­sylehmää täy­tyy teko­hen­gi­tyk­sel­lä paran­taa, joten tääl­lä las­ket­ti­in eri toten väke­vien vero­tus­ta 10 vuot­ta sitten. 

    Kulu­tuk­sen siir­tymis­es­tä Alkoon: tilas­toimat­ton­abn kulu­tuk­sen isu­us, joka sisältää mm. Viron tuli­aiset on about 22 pros­ent­tia. Suomes­sa on noin 354 Alkoa. 200 Alkon ver­ran tuo­daan alko­ho­lia jo muualta. 

    Ja eräälle nim­imerkille tiedok­si että Alko­holi ei ole työikäis­ten yleisen kuolin­syy. Viit­taus samaan lehteen mihin itsekin viittasit:
    http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=95EC22FC8A8D8360F4177BB0416384FD?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo98174

  95. Pari näkökul­maa lyhyesti:
    — Tutkimusti­eto ja van­hat viisaudet perus­tu­vat men­neeseen maail­maan. 70-luvun Ruot­si, tai vaik­ka 90-luvun Suo­mi ovat aivan eri paikko­ja kuin se maail­ma johon olemme menos­sa ja jos­sa jo olemme. Ear­ly adopters tilaa­vat juo­mansa jo netin kaut­ta lail­lis­es­ti kotiovelle, suuri mas­sa seu­raa perässä seu­raa­van 10-vuo­den aikana. Alkon monop­o­li mur­tuu (tai käy tarpeet­tomak­si). Saatavu­u­den hallinta ei ole enää mah­dol­lista, kuin ei myöskään hin­nan. Mitä jää jäl­jelle? Kulttuuri.
    — Alko­ho­likult­tuuripoli­ti­ikan kaiken päätök­sen­teon johtotäht­enä tulisikin olla varmis­taa ter­ve ja laatuori­en­toitunut suh­tau­tu­mi­nen eri juomi­in. Tähän voi vaikut­taa vero­tuk­sel­la lokaal­isti, mut­ta myös muil­la toimen­piteil­lä. Kaiken fokuk­sen tulisi kohdis­tua tähän.

    Voit aloit­taa jo nyt. Sen sijaan, että vaa­dit val­ti­ol­ta kiel­to­ja ja rajoituk­sia, lai­ta itsesi peli­in. Älä hyväksy ja nau­reskele överikän­neille, pahek­su liikakäyt­töä. Kra­pu­lan ei tulisi olla has­su jut­tu. Nau­ti itse kohtu­udel­la ja ennenkaikkea nau­ti eri juomien hyvästä maus­ta ja pikku hiprakan aiheut­ta­mas­ta hyvästä tunteesta.

  96. Petri:
    Pari näkökul­maa lyhyesti:
    – Tutkimusti­eto ja van­hat viisaudet perus­tu­vat men­neeseen maail­maan. 70-luvun Ruot­si, tai vaik­ka 90-luvun Suo­mi ovat aivan eri paikko­ja kuin se maail­ma johon olemme menos­sa ja jos­sa jo olemme. Ear­ly adopters tilaa­vat juo­mansa jo netin kaut­ta lail­lis­es­ti kotiovelle, suuri mas­sa seu­raa perässä seu­raa­van 10-vuo­den aikana. Alkon monop­o­li mur­tuu (tai käy tarpeet­tomak­si). Saatavu­u­den hallinta ei ole enää mah­dol­lista, kuin ei myöskään hin­nan. Mitä jää jäl­jelle? Kulttuuri. 

    Ongelma­han onkin siinä, että poli­itikot kyl­lä ymmärtävät ettei enää eletä 70-luvun ruot­sis­sa tai edes 90-luvun suomes­sa. Ja kos­ka he ymmärtävät tämän niin kyse on enem­män siitä, että Suo­mi yritetään venksla­ta takaisin 70-luvulle. 

    Kyseessähän on oikeasti enem­mänkin uudelleen­herän­neestä rait­tius­li­ik­keestä kuin mis­tään muus­ta. Jäl­jet sylt­tyte­htaalle ovat toki seka­vat, mut­ta sanois­in että isom­pia pelure­i­ta asi­as­sa ovat olleet SDP, EHYT ry ja THL (KD nyt tietenkin, mut­ta ser­ti­fioidut hih­hulit jätet­täköön laskuista) johon tämä uuden vuosi­tuhan­nen rait­tius­li­ike on selvästikin pesiy­tynyt tai toden­näköisem­min se on siel­lä uin­unut jo vuosikym­meniä ja herän­nyt nyt laman kautta.

    Ja yleisem­mäl­lä tasol­la taustapiru on — ihan nyt sovin­is­tik­si leimau­tu­misen uhal­la — suomen pakkomielle “tasa-arvoon” (globaal­isti ajatellen käytän­nössä jo mel­keen äärifem­i­nis­mi), joka käytän­nössä tarkoit­taa että tätä koko maa­ta hoide­taan välil­lä hys­teeris­ten kes­ki-ikäis­ten nais­ten päähän­pis­to­jen ehdoilla. 

    Tämän vuok­si olut — joka on selkeästi miesten juo­ma — on jatku­vasti tähtäimessä eikä näis­sä keskusteluis­sa kukaan ole esimerkik­si kieltämässä tai sor­si­mas­sa 3 litran viini­tonkkia. Tämän vuok­si tui­jote­taan jatku­vasti ruot­sista mallia. Tämän vuok­si alko­holipoli­iti­ik­ka ei ole täyspäistä vaan jotenkin per­verssil­lä taval­la äidil­listä. Tämän vuok­si koko ajan alko­holipoli­ti­ikkaa ja läh­es kaikkea muu­takin tehdään “lap­sien suojelemiseksi”. 

    Ja tämän vuok­si THL tohtoroi tilas­to­jaan tuke­maan mah­dol­lisim­man vah­vasti myyt­tiä kar­jala-lip­pistä pitävästä suomi­jun­tista joka juo ensin itsen­sä kortis­toon ja sit­ten hau­taan. Toki myös ylem­pään keskilu­okkaan kuu­lu­va töis­säkäyvä on poten­ti­aalis­es­ti täysin sama junt­ti. Käytän­nössä kaik­ki miehet pait­si ehkä iro­nis­es­ti humala­hakuis­es­ti juo­vat yliopisto-opiskelijat. 

    ja ehdot­tomasti suurin syy keskiku­lu­tuk­sen nousu­un tuol­ta 60-luvul­ta vai­etaan jär­jestelmäl­lis­es­ti. Suurin keskiku­lu­tuk­sen nousun syy­hän on, että nais­ten alko­holinkäyt­tö on lisään­tynyt räjähdys­mäis­es­ti ihan samaa tah­tia kuin “tasa-arvo”.

    Meil­lä on tääl­lä mon­es­sakin merk­i­tyk­sessä täysin muna­ton­ta sakkia päät­tävässä ase­mas­sa, joten alko­holipoli­ti­ik­ka tulee ole­maan hölmöä edestakaisin suo­tamista ja huopaamista ainakin seu­raa­vat 20 vuotta.

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.