Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?

On aika ilmeistä, että ehdo­tus metropoli­hallinnok­si kaatuu, kos­ka aika lop­puu kesken. Sen säätämisek­si eduskun­nan pitäisi piden­tää istun­tokaut­ta nyt sovi­tus­ta 13.3. ‑takara­jas­ta, eikä käytet­tävis­sä ole remon­tin takia edes istuntosalia.

Itse sisäl­löstä. Olen kan­nat­tanut vah­vasti vah­vaa metropoli­hallintoa, jon­ka olen­naise­na osana on, että kun­nal­lisvero­jen keräämi­nen annet­taisi­in sille. Vas­ta kun rahat ovat yhteiset, syn­tyy yhteistä taho­ta ja osaop­ti­moin­ti lop­puu. Olen myös kan­nat­tanut, että maankäytöstä päät­tämi­nen ja joukkoli­ikenne annet­taisi­in metropoli­hallinnolle kokonaisuudessaan.

Nykyisessä ehdo­tuk­ses­sa joukkoli­iken­teen har­joit­ta­mi­nen (HSL) liitet­täisi­in metropoli­hallintoon, mut­ta kun­tien osal­lis­tu­mi­nen tähän olisi vapae­htoista kymme­nen kun­nan osalta eli se sitoisi vain pääkaupunkiseudun kun­tia. Suun­nit­tele siinä sit­ten vaik­ka junaliikennettä.

Mut­ta maankäyt­tö. Antti Lindt­man sanoi äsken radios­sa, että metropo­likaa­va toisi lisää asun­to­ja pääkaupunkiseudulle. Vaik­ka se olisi maakun­takaavaa tarkem­pi – Espoo halu­aa sen ole­van maakun­takaavaa väl­jem­pi – se ei voisi mitenkään pakot­taa kun­tia kaavoit­ta­maan mitään. Ylem­pi kaa­va voi vain kieltää kaavoit­tamista. Asun­torak­en­tamisen osalta se voi vain sanoa, mihin asun­to­ja ei saa kaavoit­taa, mut­ta se ei voi käskeä kaavoit­ta­maan niitä mihinkään. Maakun­takaa­van tekem­i­nenkin on oikeas­t­aan pelkkää viher­aluei­den suun­nit­telua, kos­ka olen­nainen tieto maakun­takaavas­ta on se, mihin ei saa rak­en­taa. Pelkän metropo­likaa­van perus­teel­la ei raken­nuslu­paa voi hakea. Loogis­es­ti ottaen metropo­likaa­va siis estää, ei edis­tä asun­to­jen kaavoitus­ta. Jos ohjaavaa vaiku­tus­ta on, se voi perus­tua vain moraaliseen velvoittavuuteen.

Kun­tien yleiskaa­vat ohjaa­vat kaavoitus­ta, kos­ka ne on tehnyt sama taho, mut­ta jos helsinkiläis­ten äänin päätet­täisi­in, että Espoos­sa on kaavoitet­ta­va jotain, jota espoolaiset vas­tus­ta­vat, ei Espool­la olisi mitään velvol­lisu­ut­ta pan­na sitä toimeen. Tämän var­maankin espoolaiset ymmärtävät hyvin, mut­ta sama koskisi myös Helsinkiä: Ei Helsinginkään olisi velvol­lisu­ut­ta kaavoit­taa vaik­ka Kivi­nokkaa, vaik­ka muu metropoli niin päät­täisi. Metropo­likaaval­la olisi olta­va rajoit­tamisen lisäk­si jokin käskevä vaiku­tus, mut­ta se onkin sit­ten aivan eri asia, jota ei nyt esitetä.

 

25 vastausta artikkeliin “Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?”

  1. Laa­ja metropoliehdo­tus lait­taa uuden ja heikon hallinto­ta­son ihan väärään väli­in ja uno­htaa lähidemokratian.

    Espoon, Van­taan ja Helsin­gin rajat ovat epä­tarkoituk­sen­mukaisia muinaisjäänteitä.

    Espoolainen tai van­taalainen iden­ti­teet­ti on lyhyt ja ohut, se sijait­see lähin­nä kaupung­in­jo­hta­jien ja kun­tapoli­itikko­jen korvien välis­sä. Tavalli­nen asukas mieltää ole­vansa kotoisin Tapi­o­las­ta tai Tikkuri­las­ta, Helsingis­sä Kallion asukas­ta ei voisi vähempää kiin­nos­taa Kon­tu­lan paikalliset asiat.

    Jo nykyi­nen Helsin­ki on liian suuri yhden keskuskomitean hallittavaksi.

    Yhdis­tet­ty pääkaupunkiseu­tu tulisi jakaa muu­ta­man kymme­nen tuhan­nen asukkaan autonomisi­in osakaupunkei­hin kuten on menetel­ty mm. Suur-Tukhol­mas­sa, Oslos­sa ja Kööpen­ham­i­nas­sa. Kun­tavaalien yhtey­dessä metropo­li­val­tu­us­ton lisäk­si kaupungi­nosille valit­taisi­in lau­takun­tata­soinen neu­vos­to, joil­la olisi itsenäistä päätösvaltaa.

    Pelk­istäen ilmais­tu­na metropo­li­val­tu­us­to päät­täisi yleiskaa­vata­son maankäytöstä ja liiken­n­ev­erkos­ta – siis ”ulkopoli­ti­ikas­ta” — , kaupungi­nosa­neu­vos­to paikalli­sista ase­makaavoista ja puis­ton­penkeistä. Metropoli keräisi verot ja hoitaisi kalli­in sosi­aali – ja ter­veystoimen, paikallis­neu­vos­to päät­täisi päivit­täi­sistä lähipalveluista, perusk­ouluista, päiväkodeista ja koira­puis­toista. Niil­lä tulisi olla myös bud­jet­ti­val­taa, muuten toim­inta jäisi nyky­is­ten asukasy­hdis­tys­ten tapaisek­si puuhasteluksi

    Kaupungi­nosien yhden­ver­taisu­us voidaan tur­va­ta metropo­li­val­tu­us­ton kiin­tiöil­lä, bud­jet­tiresurssit jaet­taisi­in asukasluku­jen suhteessa.

    Miten kaupungi­nosat sit­ten jaettaisiin? 

    Vuosaari, Laut­tasaari ja Kau­ni­ainen ovat itses­tään­selvyyk­siä. Esimerkkiä kan­nat­taa ottaa kirkos­ta. Seu­rakun­tien rajat nou­dat­tel­e­vat häm­mästyt­tävän hyvin nyky­isiä orgaanisia kaupungi­nosia. Kirkko­raken­nuk­setkin on osat­tu yleen­sä sijoit­taa keskel­lä ”kylää”.

    Seudulliset viher­alueet, saaris­to, sata­mat, lento­ken­tät ja muu laa­jem­pi infra rajat­taisi­in kaupungi­nosien ulkop­uolelle. Myös Helsin­gin City jäisi metropo­li­val­tu­us­ton suo­raan päätös­val­taan. Joukko-opin ter­mein ilmais­tu­na kaupungi­nosat muo­dostaisi­vat osajoukko­ja, jot­ka eivät täysin kata koko seudun pin­ta-alaa. Kaupungi­nosien rajo­jen tulisi myös olla jous­tavasti muutet­tavis­sa yleiskaa­van tarpei­den mukaan.

    Täl­laises­sa, sub­sidiari­teet­ti­in perus­tu­vas­sa hallintoma­llis­sa nyky­isil­lä kun­tapäät­täjil­lä ei pitäisi olla mitään perustet­ta vas­tus­taa pääkaupunkiseudun yhdis­tämistä, syn­ty­isi­hän kaupungi­nosa­neu­vos­toi­hin lisää luot­ta­mus­mie­s­paikko­ja. Sen sijaan moni korkea virkamies ”pää­sisi” eläk­keelle. Neljän kun­nan toimi­alio­ja yhdis­tämäl­lä saataisi­in aikaan mit­tavia säästöjä, se kai lie­nee kuntare­formin tarkoituskin.

  2. Maakun­takaa­van olen­naisin tehtävä ja ohjausko­hde pitäisi olla alueen liiken­nejär­jestelmä. Sama tehtävä tulisi olla metropoli­hallinnol­lakin, jos sel­l­aiseen edetään.

    Maakun­takaavoituk­ses­sa käytetään liikaa resurssia asumisen ohjauk­sen pohtimiseen (jota ei siis voi­da ylhäältäpäin ohja­ta kuitenkaan) ja aivan liian vähän osaamista ja resurssia käytetään liiken­nejär­jestelmän suun­nit­telu­un. Käytän­nössä UL:ssa siitä vas­tan­nee 1 insinööri ja muu jää kon­sult­ti­selvi­tys­ten varaan. — Se on se ongel­ma näin tärkeässä asiassa.

    Nyky­istä maakun­takaavaa väl­jem­pi kaa­va ei kyl­lä enää ohjaisi yhtään mitään. Jos Suomes­sa on eri tason kaavo­ja, niil­lä täy­tyy olla myös mielekäs ohjaus­rooli, muuten niiden tek­miseen osal­lis­tu­mi­nen ei enää ole mielekästä, vaik­ka selvi­tyk­set oli­si­vatkin tarpeellisia.

  3. Eikö voitaisi jo puhua asioista oikeil­la nimillä?

    Tääl­lä Espoos­sa ei luote­ta pätkääkään Helsinkiläiseen poli­it­tiseen kult­tuuri­in. Ja tässä kohtaa voidaan sanoa se että Espoos­sakin on ihan omat ongel­mansa kuten kaik­ki sata­ma-jupakat osoit­ta­vat mut­ta ne ovat eri tason ongelmia.

    Jos val­ta annetaan met­ro­pol­i­ta­solle kaavoituk­ses­sa, Helsin­ki ja Van­taa yrit­tävät kaikin mah­dol­lisin keinoin siirtää “sosi­aal­ista painet­ta” Espooseen jos­sa menee suh­teel­lisen hyvin sosioekonomis­es­ti. Eli käytän­nössä lisää sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ja halvem­paa ker­rostaloa­sum­ista Espooseen, löy­hän kaupunki­rak­en­teen tiivistämistä jne.

    Ja tämä olisi ensi­askel. Metropoli­hallinnon seu­raa­va askel kaavoituk­sen jäl­keen olisi rahoituk­sen tasaami­nen jot­ta voidaan rahoit­taa Helsin­gin byrokra­t­ian mus­ta-aukko joka imee kaik­ki rahat ja tuot­tavu­u­den. Espoo käyt­tänyt paljon enem­män yksi­ty­istä palvelun­tuotan­toa (=ulkois­tus­ta) jota poli­it­ti­sista syistä Helsingis­sä ei pystytä tekemään. Espoo on paljon kevyem­pi ja ket­terämpi hallinnoltaan ja se ei sovi kaikille.

    Metropoli­hallinto on puh­das hallinto­him­meli joka tuo taas yhden byrokra­ti­ak­er­roksen lisää ja joka takaa poli­itikoille ja poli­it­tisille virkamiehille taas lisää suojatyöpaikkoja.

    Ei mitään järkeä. 

    En yleen­sä tajua tätä kaavoitu­songel­maa ja miten metropoli­hallinto sen muka ratkai­sisi. Jokaises­sa kaupungis­sa on isot määrät vapaa­ta maa­ta joka voidaan kaavoit­taa mut­ta näin ei ole tehty. Eikö olisi nyt vain helpom­paa jos hal­li­tus lait­taisi val­tiono­suuk­sien ehdok­si tietyt kaavoitus­määrät ja antaa kaupunkien sit­ten itse tehdä parhaak­si näkemän­sä ratkaisut.

  4. “Sen säätämisek­si eduskun­nan pitäisi piden­tää istun­tokaut­ta nyt sovi­tus­ta 13.3. ‑takara­jas­ta, eikä käytet­tävis­sä ole remon­tin takia edes istun­tos­alia.” Ei nau­ra­ta. Joskus tuol­lainen ihan pistää vihaksi.

  5. Real­isti: En yleen­sä tajua tätä kaavoitu­songel­maa ja miten metropoli­hallinto sen muka ratkai­sisi. Jokaises­sa kaupungis­sa on isot määrät vapaa­ta maa­ta joka voidaan kaavoit­taa mut­ta näin ei ole tehty. Eikö olisi nyt vain helpom­paa jos hal­li­tus lait­taisi val­tiono­suuk­sien ehdok­si tietyt kaavoitus­määrät ja antaa kaupunkien sit­ten itse tehdä parhaak­si näkemän­sä ratkaisut.

    Esimerkke­jä kaavoitussekoilus­ta, joil­ta nyky­istä korkeam­man tason päätök­sen­te­ol­la oltaisi­in vältytty:

    - Län­simetron viivästymi­nen vuosikau­sia. Metropoli­hallinto olisi nui­jin­ut Län­simetron kasaan heti Helsin­gin metron valmis­tu­misen jäl­keen, ilman vuosikym­menten jahkailua. Tulok­se­na huo­mat­tavasti eheämpi kaupunki­rakenne Etelä-Espoos­sa. Myöskään type­r­iä lyhy­itä asemia ei metropolimetroon oltaisi tehty.

    - Län­simetron jatke. Espoo har­rasti härskisti sil­tarumpupoli­ti­ikkaa, jol­laiseen ei olisi ollut metrop­o­lis­sa tarvetta.

    - Sipoon ryöstö. Helsin­ki tarvit­si nur­mi­järveistymisen vastapain­ok­si lisää pien­taloaluet­ta, ja han­k­ki sel­l­aista tyh­mästä paikas­ta kaukaa kaupungista. Metrop­o­lis­sa saman­laiselle osaop­ti­moin­nille ei olisi ollut tarvet­ta, ja pien­taloalue oltaisi­in voitu tehdä fik­sum­malle paikalle, vaik­ka Van­taalle tai Espooseen.

    - Raide­jok­eri. Metropoli­hallinto olisi nui­jin­ut tämän tarpeel­lisen poikit­taisy­htey­den kasaan het­kessä. Jälleen ker­ran kaupunki­rakenne olisi ehey­tynyt. Nyt Espoo haraa vastaan.

    Noin kaikenkaikki­aan pääkaupunkiseudun nykyiset kun­nat ovat aivan väärän kokoisia yhtään mihinkään tarkoituk­seen. Mitä nopeam­min nyky­i­sistä kun­nista päästään eroon, sitä parempi.

  6. Real­isti: Jos val­ta annetaan met­ro­pol­i­ta­solle kaavoituk­ses­sa, Helsin­ki ja Van­taa yrit­tävät kaikin mah­dol­lisin keinoin siirtää “sosi­aal­ista painet­ta” Espooseen jos­sa menee suh­teel­lisen hyvin sosioekonomis­es­ti. Eli käytän­nössä lisää sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ja halvem­paa ker­rostaloa­sum­ista Espooseen, löy­hän kaupunki­rak­en­teen tiivistämistä jne.

    Mik­seivät Helsin­ki ja Espoo liit­tou­tu­isi ja työn­täisi kaikkea Van­taalle ja Kauniaisiin?

    Point­ti alueel­lises­sa päätök­sen­teossa on nimeno­maan se, että resursse­ja tasa­taan. Saatavil­la on niin syn­er­giae­tu­ja kuin ikävienkin asioiden tasaamista. Jos asi­at voisi tehdä puh­taasti markki­nae­htois­es­ti, ei tarvit­taisi mitään ylem­män tason elim­iä. Kos­ka nyt kaik­ki tietenkin kan­ta­vat vas­tu­un­sa tasavah­vasti, niin ei kai siinä sit­ten kenel­läkään mitään pelkoa pitäisi olla.

    Ja jos tähän tulee taas vas­tauk­sek­si se, että kun­nil­la menee juuri niin hyvin kuin ne asi­at nyt hoita­vat, niin halu­an tietää, miten Jakomäestä tehdään Kauniainen.

    En ole mitenkään eri­tyisen innos­tunut nykyiset kun­nat säi­lyt­tävästä metropoli­mallista, mut­ta kyl­lä pääkaupunkiseudulle tarvi­taan ylem­pää päätök­sen­tekoa ja yhteistä vero­tus­ta nimeno­maan sen takia, että muuten kun­nat vetävät koti­in­päin minkä ehtivät. 

    Toden­näköis­es­ti parem­pi malli olisi pilkkoa nykyiset kun­nat muu­ta­maan kymme­neen yksikköön ja sen jäl­keen tehdä kokon­aan uusi niiden päälle. Muuten ylem­män tason demokra­tia menee alueel­lis­es­ti huonos­ti edustetuksi.

  7. Muual­la heikko metropoli­hallinto tun­tuu toimi­van parem­min. Metropoli­hallinto, jol­la on raideli­ikenne ja joitakin mui­ta esim. liiken­nesu­un­nit­telu­un liit­tyviä tehtäivä kuten moot­tori­tiev­erkon kaavoit­tamis­es­ta huole­htimi­nen, on toimivampi.

    PKS:n nyky­istä kun­taraken­net­ta pienem­mät kun­nat kil­pail­e­vat yleen­sä metropo­lialueil­la ja tuo­vat tehokku­ut­ta. Ver­taa vaik­ka Lon­too, Pari­isi tai LA. Lon­toos­sa­han kokeilti­in aikoinaan suur­takin kun­taa ja se oli täy­delli­nen, kankea ja kallis epäon­nis­tu­mi­nen. Sen jäl­keen Suur-Lon­too oli pitkään kokon­aan ilman metropoli­hallintoa ja nyt heil­lä on aikaisem­paa heikom­pi metropolihallinto.

  8. Viherinssi:
    Point­ti alueel­lises­sa päätök­sen­teossa on nimeno­maan se, että resursse­ja tasataan… 

    Eli jos hoi­dat asi­asi huonos­ti, niin joku muu mak­saa sös­simis­esi! 🙁 Minus­ta tuo on edesvas­tu­u­ton­ta ja täysin tuomit­tavaa politiikkaa.

    teekkari: Län­simetron viivästymi­nen vuosikau­sia. Metropoli­hallinto olisi nui­jin­ut Län­simetron kasaan heti Helsin­gin metron valmis­tu­misen jäl­keen, ilman vuosikym­menten jahkailua. 

    Eli tehdään kalli­ita virhein­vestoin­te­ja aikailemat­ta. Metro on kaupunki­maisen yhdyskun­tarak­en­teen liiken­nemuo­to. PKS:lta vai puut­tuu se kaupun­ki, kos­ka kaavoitus karkasi käsistä 40-luvun lop­ul­la. Län­simetroa ei saa­da koskaan kan­nat­ta­maan, sen sijaan joku kevy­traide­vai­h­toe­hto olisi täy­den­nys­rak­en­tamisel­la ollut saatavis­sa kan­nat­tavak­si jopa har­vaan asu­tus­sa Espoossa.

    Nyt kun ase­mat tyrit­ti­in, jodu­taan metro kaiken lisäk­si louhi­maan kah­teen ker­taan. Veron­mak­sa­jat mak­sa­vat, kos­ka julkisel­la liiken­teel­lä ei Suomes­sa ole ollut minkään­laista kan­nat­tavu­us­vaa­timus­ta. Mie­lenki­in­toista nähdä, mitä tapah­tuu, kun metronkin aikanaan vaa­di­taan jonkin­laista kan­nat­tavu­ut­ta. Toim­inta lop­punee kuin seinään?

    Kun­taraken­neu­ud­is­tus on tärkeä! Helsin­ki pitää pilkkoa pienem­mik­si ja tehokkaam­mik­si yksiköik­si. Metropoli hoitakoot alueel­lisia liiken­nevir­to­ja osana val­tion alue­hallintoa, ihan niinkuin se on ase­moitu muuallakin.

  9. Ter­ve­hdys Ode,

    Olen oppin­ut Sin­ut tun­temaan ja arvosta­maan asioi­hin pere­htyvänä kol­le­gana. Nyt kuitenkin herää kysymys, oletko lukenut lakiluonnosta?

    Metropo­likaa­va sisältää suun­nitel­ma- ja toimeen­pano-osan. Näistä toimeen­pano-osa on keskeinen ase­makaavoituk­sen osalta. Siinä voidaan määräyk­siä ja velvot­tei­ta koskien ase­makaavoitus­ta aikatauluineen ja toteuttamisjärjestyksineen.

    Eli,
    miten metropo­likaa­va edis­täisi asuntotuotantoa?

    Kat­so­taan lakialuonnosta.

    Tässä ote MRL:stä (siis luonnoksesta):

    177 § 1mom
    Määräys suun­nit­telu­velvoit­teen toteut­ta­mi- seksi
    Jollei kun­ta huole­h­di raken­nusjärjestyk­sen, tarpeel­lis­ten yleiskaavo­jen tai ase­makaavo­jen laa­timis­es­ta taik­ka pitämis­es­tä ajan tasal­la ja on ilmeistä, että se vaikeut­taa lais­sa aluei­den käytön suun­nit­telulle tai rak­en­tamisen ohja- ukselle asetet­tu­jen tavoit­tei­den toteut­tamista, ympäristömin­is­ter­iö voi aset­taa määräa­jan, jon­ka kulues­sa sitä koske­va päätös on tehtä- vä.

    5mom
    Mitä edel­lä 1 momen­tis­sa sääde­tään, sov­el- letaan vas­taavasti, jollei kun­ta tai muu viran- omainen huole­h­di metropo­likaavas­sa kaa­van toteut­tamisek­si annet­tu­jen määräys­ten tai muiden velvoit­tei­den noudattamisesta.

    Yksi­tyisko­htaiset perustelut

    “Pykälään ehdote­taan lisät­täväk­si uusi 5 moment­ti, jos­sa kun­nan 1 momen­tis­sa sää- det­ty suun­nit­telu-velvoite laa­jen­net­taisi­in koske­maan myös metropo­likaavas­sa metro- polikaa­van toteut­tamisek­si annet­tavia määräyk­siä ja mui­ta ohjeita. 

    Metropo­likaavas­sa voitaisi­in tarvit­taes­sa antaa ver­rat­tain yksi- tyisko­htaisi­akin maankäyt­töä koske­via mää- räyk­siä ja ohjei­ta. Kaa­van toteu­tu­misen kan- nal­ta olisi keskeistä, että täl­lais­ten määräys- ten ja ohjei­den toteut­tamisek­si on laimin- lyön­ti­ta­pauk­sis­sa mah­dol­lista aset­taa määrä- aika, ja että määräys­tä on mah­dol­lista tarvit- taes­sa tehostaa uhkasakolla”

    Näin siis lukee lakiluonnoksessa.

    Eli metropo­likaa­van toimeen­pano-osan suun­nit­telu­velvoite on toteutet­tet­ta­va, muuten YM voi puut­tua asiaan.

    Näin ollen, mitä tulee kysymyk­seen, onko esitetyl­lä metropoli­hallinnol­la vaiku­tus­ta asun­topoli­ti­ikkaan, vas­taus on mielestäni selvä: KYLLÄ ON.

    Ja jol­let min­ua usko, usko edes Vihrei­den puolue­hal­li­tus­ta, joka lausun­nos­saan toteaa:

    “Maankäytön suun­nit­telun ongel­mat on ehdo­tuk­ses­sa ratkaistu hyvin: metropo­likaa­va ja sen toimeen­pano-osa sekä metrop­o­lisopimus mah­dol­lis­ta­vat yhdyskun­tarak­en­teen merkit­tävän tiivistymisen lähivu­osikym­meninä. Yhdyskun­tarak­en­teen kehit­tymi­nen olisi toimi­val­taisen metropo­li­val­tu­us­ton käsis­sä, jol­loin kaavoitus­ta ja rak­en­tamista voitaisi­in ohja­ta koordi­noidusti. Tämä mah­dol­lis­taisi myös nyky­istä suurem­man ja tas­a­puolisem­man kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen tuotan­non, jota kaut­ta voidaan vaikut­taa seg­re­gaa­tion ehkäisemiseen”

    Rak­en­tavin terveisin,
    Antti

  10. Viherinssi: Mik­seivät Helsin­ki ja Espoo liit­tou­tu­isi ja työn­täisi kaikkea Van­taalle ja Kauniaisiin? 

    Arvatenkin siitä syys­tä, että ne “seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä” muut­tanevat Helsin­ki-Tallinna- kak­soiskaupun­gin eteläiseen osan suun­nalle, minkä muu­tok­sen tule­va mer­itun­neli mah­dol­lis­taa (ks. HS/12.2.2015, s. A19). Huris­tel­e­vat sieltä sit­ten aikanaan aamuisin töi­hin tänne parhaim­mil­laan nopeudel­la 250 km/h, joten sukke­lasti Helsinki­in ehtivät, samoin töit­ten jäl­keen koteihinsa. 

    Mikä paras­ta, helsinkiläis­ten arvosta­mat lähilu­on­toalueet ja avarat maise­masek­torit voidaan lop­ul­takin jät­tää rauhaan!

    Tuo­ta mer­itun­nelia odotel­lessa voinee Osmokin rauhas­sa tutus­tua (muiden liikaa tiivistämistä hala­javien ohel­la) esimerkik­si Dr. Morteza Azgarzade­h’in julka­isui­hin viime vuosil­ta, joi­ta oli mm. Land­scape and Urban Plan­ning ‑lehdessä v. 2012 ja v. 2014, aiheenaan raken­netun ympäristön ahdis­tavu­us. (Jälkim­mäisessä artikke­lis­sa oli muis­taak­seni avain­sanoina: “Oppres­sive­ness, Spa­cious­ness, Built envi­ron­ment, Sky, Build­ings, Trees”)

  11. teekkari: Esimerkke­jä kaavoitussekoilus­ta, joil­ta nyky­istä korkeam­man tason päätök­sen­te­ol­la oltaisi­in vältytty:

    Kaavoitussekoilut ovat var­masti omat lukun­sa, mut­ta ei ne rahoi­tu­songelmia ratkaise. Esim Van­taa taisi mak­saa lento­kent­täradan kokon­aan itse että helsinkiläiset pää­sisi junal­la lento­ken­tälle? Ja nyt Van­taa on kovasti ihmeis­sään että hei­dän pitäisi Pis­araradas­ta jotain mak­saa että Van­taal­ta pää­sisi mukavam­min Helsin­gin suun­nal­la töis­sä käymään? Ts vaik­ka mil­lainen kaa­va pis­araradas­ta tai jok­erispo­ras­ta ties mis­sä tehdään (tiedä vaik­ka nois­takin olisi jo kaa­vat tehty) niin ei siitä ole apua kun ale­taan kina­ta että mitä mikäkin kaupun­ki täl­lä ker­taa maksaa.

    1. Lentyokent­täradas­ta val­tio taisi mak­saa osa ja lisäk­si kaikkiH­SL-kun­nat pää­sevät mak­samaan sitä infrako­r­vauk­sen kaut­ta käytön suhteessa.

  12. “aiheenaan raken­netun ympäristön ahdistavuus.” 

    Hyvä koment­ti kokon­aisu­udessaan. Mut­ta puhut nyt ikävä kyl­lä puuko­rville, kos­ka kohdeyleisö on (läh­es) täysin väärä. 

    Tämän pal­stan keskiver­to­tal­li­aista kun ei näet ahdista edes yli­ah­das ja ‑urbaani hapan­si­lakka­purk­ki kos­ka ikää on about kolmeky­bää, fil­lari on fix­ie (tai muuten eko­muodikas, kuten muutkin kaksi­nais­moral­is­tiset elin­ta­vat) ja par­ta kuin Bin Lade­nil­la. Mut­ta toisaal­ta ihmekös tuo kun kuitenkin puhutaan porukas­ta, joka ei ole ymmärtänyt edes sitä, että pyöräi­ly jalka­käytävil­lä on kiel­let­ty :0

    Ikuisia lapsinero­ja?

  13. antti:Ts vaik­ka mil­lainen kaa­va pis­araradas­ta tai jok­erispo­ras­ta ties mis­sä tehdään (tiedä vaik­ka nois­takin olisi jo kaa­vat tehty) niin ei siitä ole apua kun ale­taan kina­ta että mitä mikäkin kaupun­ki täl­lä ker­taa maksaa.

    Toimi­van Metropoli­hallinnon point­ti­na tietenkin olisi se, että ei olisi mitään kaupunke­ja kinaa­mas­sa mak­su­o­suuk­sista. Olisi vain yksi kaupun­ki (=metropoli), ja alem­mal­la tasol­la voidaan sit­ten ihme­tel­lä kuin­ka paljon paukku­ja pis­tetään kort­telin leikkipuis­ton lauan­tailet­tutar­joilun pyörit­tämiseen, ja halu­taanko alueelle raken­net­tavaan uud­is­raken­nuk­seen punati­ili­nen vai rap­at­tu julkisivu.

    Toki nyt pöy­däl­lä ole­va esi­tys ihan ihan umpi­pas­ka ja ham­paa­ton, mut­ta se ei poista mihinkään sitä tosi­asi­aa, että pääka­punkiseudun nyky­i­sistä kolmes­ta suures­ta kun­nas­ta pitää päästä eroon. Niistä ei oikeasti nyky­muo­toisi­na ole kenellekään mitään muu­ta kuin haittaa.

  14. Mau­r­izio:
    Tämän pal­stan keskiver­to­tal­li­aista kun ei näet ahdista edes yli­ah­das ja ‑urbaani hapan­si­lakka­purk­ki kos­ka ikää on about kolmeky­bää, fil­lari on fix­ie (tai muuten eko­muodikas, kuten muutkin kaksi­nais­moral­is­tiset elin­ta­vat) ja par­ta kuin Bin Ladenilla.

    Mil­lä perus­teel­la nuo mainit­se­masi seikat liit­tyvät siihen, että viihtyykö ihmi­nen urbaanis­sa ympäristössä, jos­sa on paljon palvelui­ta käve­lyetäisyy­dessä kodista, vai sub­ur­baanis­sa ympäristössä, jos­sa siitä “läheltä” löy­tyy tyyp­il­lis­es­ti pusikko, parkkipaik­ka tai S‑Marketin takapiha?

    Vai aiheutuuko aviop­uolisos­ta ja lap­sista niin kova stres­si, ettei enää kestä kaupun­gin elämää?

  15. Antti Lindt­man oli kom­menteis­saan oike­as­sa. En ollut lukenut viimeis­in­tä veri­sio­ta metropo­lilaista. Kaavoitus olisi ohjan­nut, jos metropo­li­val­tu­us­to olisi niin päät­tänyt. Uuden­maan­li­iton hal­li­tus päät­ti, että maakun­takaaval­la ei ohja­ta mitään, jot­ta kun­tien vapaut­ta ei kahlit­taisi. Silti olen sitä mieltä, että hom­ma pelit­täisi vas­ta, kun kun­nal­lisverot siir­rtet­täisi­in metropoli­hallinnon kerät­täväk­si. Ihmette­len, että tätä vas­tuste­taan nimeno­maan Van­taal­la ja että juuri demar­it vastustavat.

  16. Näk­isin, että nykyiset kun­nat ovat liian suuria ja liian pieniä. Ne on liian suuria, kun puhutaan paikalli­sista asioista. Tämä riite­ly kuvas­taa jo selvästi se, että kun­nat ovat tältä osin liian pieniä. Rakenne ei vain toi­mi. Miten Helsin­ki sanelisi jotain, jos “Helsinkiä” ei enää olisi eikä Espoo­ta? Olisi vain yksi kaupun­ki, ja sen kymmenet paikalliset alueet. Miten kukaan voisi “sanel­la” ehto­ja, kun kun­tata­so on yksi kaupun­ki ja sen alueet eli Hert­tonie­mi ja Tapi­o­la oli­si­vat paikallisia aluei­ta ja “välik­er­ros” olisi pois…

  17. Janne Pel­to­la: Mil­lä perus­teel­la nuo mainit­se­masi seikat liit­tyvät siihen, että viihtyykö ihmi­nen urbaanis­sa ympäristössä, jos­sa on paljon palvelui­ta käve­lyetäisyy­dessä kodista, vai sub­ur­baanis­sa ympäristössä, jos­sa siitä “läheltä” löy­tyy tyyp­il­lis­es­ti pusikko, parkkipaik­ka tai S‑Marketin takapiha?

    Vai aiheutuuko aviop­uolisos­ta ja lap­sista niin kova stres­si, ettei enää kestä kaupun­gin elämää? 

    M. Asgarzadeh et al (ks. Land­scape and Urban Plan­ning 107 (2012) pp. 1–11) ilmaisi asian mielestäni varsin selkeästi:
    “… streetscapes with high-rise build­ings cause neg­a­tive psy­cho­log­i­cal pres­sure on res­i­dents.” ja “More­over, oppres­sive­ness has a neg­a­tive impact on the qual­i­ty of the urban envi­ron­ment and in turn is a bar­ri­er to achiev­ing pleas­ant urban forms.” Tai­datkos sen parem­min tuon sanoa!

    Toiv­ot­tavasti sekä kaavoit­ta­jat että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan ja kaupung­in­val­tu­us­ton jäsenet ymmärtäi­sivät asian jatkos­sa parem­min, jot­ta eivät aiheut­taisi Helsin­gin asukkaille tarpee­ton­ta stres­siä, jota jo jotkin luon­nok­set ja suun­nitel­mat ovat ehti­neet liiak­si tuot­taa. Kaupunki­lais­ten pahoin­voin­ti mil­lään alueel­la ei saisi olla kenenkään tavoite Helsingis­sä. Vai ovatko “tiivistäjät” asi­as­ta ehkä eri mieltä?

  18. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: M. Asgarzadeh et al (ks. Land­scape and Urban Plan­ning 107 (2012) pp. 1–11) ilmaisi asian mielestäni varsin selkeästi:“… streetscapes with high-rise build­ings cause neg­a­tive psy­cho­log­i­cal pres­sure on residents.”ja “More­over, oppres­sive­ness has a neg­a­tive impact on the qual­i­ty of the urban envi­ron­ment and in turn is a bar­ri­er to achiev­ing pleas­ant urban forms.”Taidatkos sen parem­min tuon sanoa!

    Toiv­ot­tavasti sekä kaavoit­ta­jat että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan ja kaupung­in­val­tu­us­ton jäsenet ymmärtäi­sivät asian jatkos­sa parem­min, jot­ta eivät aiheut­taisi Helsin­gin asukkaille tarpee­ton­ta stres­siä, jota jo jotkin luon­nok­set ja suun­nitel­mat ovat ehti­neet liiak­si tuot­taa. Kaupunki­lais­ten pahoin­voin­ti mil­lään alueel­la ei saisi olla kenenkään tavoite Helsingis­sä. Vai ovatko “tiivistäjät” asi­as­ta ehkä eri mieltä? 

    En muuten yhtään ihmettele, mik­si Helsin­ki on ollut Japanista saa­pu­vien tur­istien suo­sios­sa. Hehän saat­ta­vat tul­la tänne nimeno­maan lieven­tääk­seen tuo­ta koti­maansa tiheästi asutet­tu­jen alueit­ten liian tiivi­in raken­nuskan­nan aikaansaa­maa stres­siä. Heil­lä on ed. kir­joituk­ses­sa mainit­se­mani viit­teen mukaan asialle jopa oma japaninkieli­nen ter­min­sä, “appakukan”.

    Onko niin, että tiivistäjät halu­a­vat sekä lisätä Helsin­gin asukkaiden stres­siä, että vähen­tää myös kaupunkimme nykyisen viehä­tysvoiman tuot­ta­maa tur­is­min vir­taa, ja sen myötä tur­is­min tuot­tamia tuloja?

  19. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: En muuten yhtään ihmettele, mik­si Helsin­ki on ollut Japanista saa­pu­vien tur­istien suo­sios­sa. Hehän saat­ta­vat tul­la tänne nimeno­maan lieven­tääk­seen tuo­ta koti­maansa tiheästi asutet­tu­jen alueit­ten liian tiivi­in raken­nuskan­nan aikaansaa­maa stres­siä. Heil­lä on ed. kir­joituk­ses­sa mainit­se­mani viit­teen mukaan asialle jopa oma japaninkieli­nen ter­min­sä, “appakukan”.

    Onko niin, että tiivistäjät halu­a­vat sekä lisätä Helsin­gin asukkaiden stres­siä, että vähen­tää myös kaupunkimme nykyisen viehä­tysvoiman tuot­ta­maa tur­is­min vir­taa, ja sen myötä tur­is­min tuot­tamia tuloja?

    Lähiöis­säkö ne japani­lais­tur­is­tit pör­räävät? Tietääk­seni suosi­tu­impia kohtei­ta ovat Temp­peli­aukion kirkko ja Senaat­in­torin ympäristö, jot­ka ovat Helsin­gin tiivein­tä kaupunkia. Juuri sel­l­aista kaupunkia useim­mat “tiivistäjät” ymmärtääk­seni halu­a­vat lisää. Sinä sössötät ikään kuin olisi kyse jostain Hong Kongi­in ja Tokioon ver­tau­tu­vas­ta pil­ven­pi­irtäjärak­en­tamis­es­ta, jolle ei tai­da löy­tyä kovin laa­jaa kan­na­tus­ta “tiivistäjienkään” joukosta.

    Onko sit­ten niin, että stres­si vähe­nee ja kaupun­gin viehä­tysvoima kas­vaa, jos esim. pure­taan kan­takaupun­ki ja raken­netaan tilalle jonkun Kon­tu­lan tai muun väljän lähiön kopio. Ha-ha.

  20. “Juuri sel­l­aista kaupunkia useim­mat “tiivistäjät” ymmärtääk­seni halu­a­vat lisää.” 

    Ver­taa­pa suur­in­pi­irtein kaikkea mod­er­nia arkkite­htu­uria 1900-luvun alun vas­taavaan. Ja kat­so! Ei tul­lut paskas­ta kon­ve­htia, vaik­ka mil­laiseen paperi­in käärittiin.

  21. “viihtyykö ihmi­nen urbaanis­sa ympäristössä…”
    “vai sub­ur­baanis­sa ympäristössä…” 

    En tiedä. Joko kysy­it ihmiseltä itseltään?

  22. Mau­r­izio:
    “viihtyykö ihmi­nen urbaanis­sa ympäristössä…”
    “vai sub­ur­baanis­sa ympäristössä…” 

    En tiedä. Joko kysy­it ihmiseltä itseltään?

    Itse asun mieluiten kaupungis­sa kuin lähiössä. Oma lukun­sa ovat suo­ma­laiset lähiöt, jois­sa on kyet­ty lois­tavasti yhdis­tämään kaupun­ki- ja maaseu­tu­a­sumisen huonot puo­let. Ymmär­rän myös ihmisiä, jot­ka asu­vat maalla.

    Nor­maali kaupun­ki koos­t­uu kuu­teen ker­rokseen tiivi­isti raken­netus­ta keskus­tas­ta ja sitä ympäröivästä parik­er­roksis­es­ta alueesta. Molem­mis­sa on sekaisin sekä toim­i­tilo­ja että asumista.

    Keskus­tan ulkop­uolel­la ole­va mata­lampi osa tulee kaavoit­taa niin, että se pystytään jous­tavasti tiivistämään kan­takaupungik­si. Helsin­ki kipuilee nyt sotien­jälkeistä huonoa kaavoitus­ta. Her­ra Jean­neret-Gris’n aiheut­ta­ma vahinko on melkoinen.

    Län­si-euroop­palaisit­tain kaavoitet­tu­ja ja raken­net­tu­ja lähiöitäkään tääl­lä ei ole kuin Grani. Siel­läkin on ker­rostalo­ja, joi­ta muual­la raken­netaan vain maa­han­muut­ta­jaslum­meik­si. Nor­maal­isti lähiö raken­netaan rauta­tien var­teen, sen molem­min puolin. Kun­nan palve­lut sijoite­taan lähelle ase­maa. Ajakaa­pa junal­la Helsingistä Kar­jaalle. Suomes­sa seisakkei­den ympäristöt ovat joko joutomaa­ta tai korkein­taan paikoitusalueina.

    Munkkivuoren ja Mel­lunkylän kaltaiset ongel­mat ovat todel­li­nen haaste tulev­ina vuosikym­meninä. Munkkivuoret pitää tiivistää kan­takaupungik­si ja mel­lunkylät purkaa pien­taloa­sumisen tieltä. Kun kan­takaupun­ki laa­je­nee, mel­lunkylään ei riitä enää asukkai­ta. Kukaan ei halua olla neukkukuu­tios­sa keskel­lä ei mitään.

  23. Mau­r­izio:
    “Juuri sel­l­aista kaupunkia useim­mat “tiivistäjät” ymmärtääk­seni halu­a­vat lisää.” 

    Ver­taa­pa suur­in­pi­irtein kaikkea mod­er­nia arkkite­htu­uria 1900-luvun alun vas­taavaan. Ja kat­so! Ei tul­lut paskas­ta kon­ve­htia, vaik­ka mil­laiseen paperi­in käärittiin.

    Nii‑i, mut­ta eipä tuo mikään luon­non­la­ki ole. 2000-luvul­lakin on mah­dol­lista tehdä tyy­likkäitä tönöjä. Ja vaik­ka hom­man nimi olisi, että kaiken nykyään raken­net­ta­van on olta­va rumaa, niin eipä siinä väljyyskään mitään aut­taisi. Kon­tu­lat sun muut eivät ole sen parem­pia kuin mer­i­haat ja itä-pasilat.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.