Keskustan “hallitusohjelma” (4/5) Biotalous ja kestävä kehitys

Suo­mi bio­talouden, kier­to­talouden ja kestävän kehi­tyk­sen edelläkävijäksi

(Jotenkin pitäisi saa­da muut maat hidas­ta­maan, että pää­sisi niiden edelle)

Hiiletön Helsin­ki 2025 –han­ke käyntiin

Olen vähän esteelli­nen kom­men­toimaan tätä asi­aa, mut­ta mik­si vain Helsin­ki? Mik­sei hiiletön Espoo, Turku, Naan­tali, Pori tai vaik­ka For­tum? Helsin­ki saa nyt kovin ris­tiri­itaista palautet­ta, kun toisaal­ta vaa­di­taan pysymään pois­sa puumarkki­noil­ta, jot­tei­vat sel­l­ute­htaat vaaran­nu ja puun ener­gian­polton tuki muute­taan sel­l­aisek­si, että se sovel­tuu vain pienimit­takaavaiseen polt­toon. Kun kyse on hal­li­tu­so­hjel­mas­ta, on kai siis tarkoi­tus, että hal­li­tus jotenkin vaikut­taisi Helsin­gin ener­gia­ratkaisui­hin. Mitähän keino­ja on tarkoi­tus käyttää? 

Olisi hyvin toiv­ot­tavaa että hiilid­iok­sidi­vero­ja nos­tet­taisi­in tai EU ajaisi poli­ti­ikkaa, jol­la päästöoikeuk­sien hin­nat nousi­vat jollekin järkevälle tasolle (>30 €/tn), niin täl­laisia päätök­siä alka­isi syn­tyä markki­ae­htois­es­ti. On myös han­kalaa tehdä puo­len­toista mil­jardin investoin­tia, kun val­tio muut­taa tukipoli­ti­ikkaansa ker­ran vuodessa.

Uusi­u­tu­va ener­gia val­tavir­rak­si – toteutetaan Keskus­tan energialinjaukset.

Tätä olisi helpom­pi kom­men­toi­da, jos ker­rot­taisi­in, mitä nois­sa lin­jauk­sis­sa san­o­taan. Yleen­sä niiden kär­ki on ollut met­sän­myyn­ti­t­u­lois­sa eikä ilmastossa.

Met­sästä on mon­ek­si – monipuolis­te­taan ja lisätään puun teol­lista käyt­töä 10 miljoon­al­la kuu­tiometril­lä vuodessa huole­hdi­taan tiestöstä ja logis­ti­ikas­ta myös puuhuol­lon turvaamiseksi.

Onko puolue aikeis­sa vauhdit­taa myös tar­jon­taa esimerkik­si met­sien pin­ta-alavero­tuk­sel­la vai tähdätäänkö tässä vain kan­to­hin­to­jen nostoon?

Kestävää kehi­tys­tä Kiinaan ja Inti­aan – kier­to­talouden ja siihen nivoutu­van puh­taan teknolo­gian kau­pal­lis­tamis- ja vien­ninedis­tämis­hanke. Kohteena eri­tyis­es­ti Kiina, Intia, Indone­sia ja muut Aasian kas­va­vat taloudet 

Kiinan kau­pan osalta pitäisi Finnver­an olla aulis kan­ta­maan maariskiä. Olen BMH:n hal­li­tuk­ses­sa mure­hti­mas­sa näistäkin asioista.

Koti­maista ruoan­tuotan­toa ja elin­tarvike­vi­en­tiä edis­tämäl­lä oikaistaan ruoan kaup­pataset­ta miljardilla

Keinot?

109 vastausta artikkeliin “Keskustan “hallitusohjelma” (4/5) Biotalous ja kestävä kehitys”

  1. “Onko puolue aikeis­sa vauhdit­taa myös tar­jon­taa esimerkik­si met­sien pin­ta-alavero­tuk­sel­la vai tähdätäänkö tässä vain kan­to­hin­to­jen nostoon?”

    Eduskun­nan val­tio­varain­valiokun­ta kuuli syksyl­lä talousasiantun­ti­joiden näke­myk­siä Suomen taloud­es­ta. ETLA:n asiantun­ti­jan esi­in­tyessä joku sanoi, että met­sän vero­tus pitää muut­taa pin­ta-alan mukaisek­si. Siihen ETLA:n mies sanoi, että ei mis­sään nimessä, kun hän itsekin omis­taa met­sää. Eli täl­laista kansan­taloustiedet­tä, jota oman edun valvon­taa näkee joka asiassa.

  2. Kepun näke­mys uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta ja bio­taloud­es­ta on tietysti turve­tuotan­non moninker­tais­t­a­mi­nen. Ja kiitos vihrei­den, turpeen “vero­tus” lähtikin taas val­umaan kohti nollaa.

  3. Oliko­han ylen ykkösaa­mus­sa tms. kun Keskus­tan Sip­ilä esit­ti puolueen­sa mis­sion Suomen saat­tamisek­si kun­toon. siis velan­oton suhteen. 

    Kaik­ki perus­tuu 2%:n kasvuvauhtiin/ vuosi.
    Olisi toimit­ta­ja voin­ut edes hiukan kysyä ja kyseenalais­taa, että mitäs sit­ten jos/ kun talous ei kas­vakaan tai jopa päinvastoin.

    Täm­möistä mieliku­va poli­ti­ikkaa har­joit­ta­vat kaik­ki puolueet ennen vaaleja.
    Mis­sä on Leif Salmenin tai Pekka Oksalan tapaiset toimit­ta­jat, jot­ka hiukan peräänku­u­lut­ta­vat kulut­ta­ja­suo­jan perään näis­sä haastatteluissa.

    Ja kansa (me) uskoo.

  4. O.S: “Yleen­sä niiden kär­ki on ollut met­sän­myyn­ti­t­u­lois­sa eikä ilmastossa.”

    Niin­hän sen pitääkin olla, ei met­sän­o­mis­ta­jien tule olla ilmas­ton­muu­tok­sen estämisen mak­sajia. Vihrei­den ympäristö­teot eivä kan­na juuri sen vuok­si, että ne eivät ole taloudel­lis­es­ti kestäviä.
    Esim. ylim­i­toitet­tu vaa­timus met­sien suo­jelus­ta ja ikimet­sistä on vahin­golli­nen taloudelle ja lopuk­si vielä ilmas­tolle. Lahoa­va met­sä vapaut­taa hiiltä sen­si­jaan , että sitoisi sitä kiivaasti kas­va­van talous­met­sän lailla.

    O.S:“Onko puolue aikeis­sa vauhdit­taa myös tar­jon­taa esimerkik­si met­sien pin­ta-alavero­tuk­sel­la vai tähdätäänkö tässä vain kan­to­hin­to­jen nostoon?”

    O.S. heku­moi verop­uolue demarien lail­la met­sien kiin­teistöverot­tamis­es­ta . Tämä olisi hei­dän oppi­en mukainen keino saa­da puu liik­keelle. Met­sän­o­mis­ta­jan olisi pakko myy­dä, että saisi verot maksuun.

    Esitän uuden, mullis­ta­van keinon, jota saa laina­ta ilman roy­al­te­ja. Mak­se­taan puus­ta parem­paa hin­taa. Puu­ta osta­vat kartel­liy­htiöt ovat panos­ta­neet hin­to­jen kohdal­la kuitenkin enem­män omi­in voit­toi­hin ja hallintoneu­vos­ton palkkoihin. 

    Nyt sit­ten poli­itikko­ja huude­taan apu­un, kun puus­ta pitäisikin mak­saa asialli­nen hin­ta, jot­ta puu liikkuisi.

    Olisiko sel­l­ainen reilun kau­pan peri­aate mah­dol­lista Suomessakin ?

    O.S:“Kiinan kau­pan osalta pitäisi Finnver­an olla aulis kan­ta­maan maariskiä. Olen BMH:n hal­li­tuk­ses­sa mure­hti­mas­sa näistäkin asioista.”

    Tuot­ta­jille ei saisi mak­saa riit­tävästi puus­ta, mut­ta Finnver­an pitäisi tukea yri­tyk­sen voiton mak­si­moin­tia vientikaupassa?

    Tosin olen O.S:n kanssa asi­as­ta samaa mieltä, mut­ta tuot­ta­jien tulisi saa­da reilun kau­pan hin­ta puusta,puolustan riistettyjä.

    Eikö olisikin aika heit­tää poli­it­tiset ide­olo­giat sivu­un Suomen men­estyk­sen vuoksi ?

  5. Hiiletön­tä (tai ainakin vähähi­ilistä) ener­giaa voitaisi­in tuot­taa mm. ihmisvoimal­la. Taan­noin Olk­ilu­o­dos­sa käy­dessäni sain tilaisu­u­den tuot­taa sähköä kun­topy­örän tapaisel­la lait­teel­la, johon oli kytket­ty neljä sähköä käyt­tävää vekot­in­ta. Näistä kolme sain polke­mal­la toim­i­maan samanaikaises­ti. Ehkä joku parem­pikun­toinen olisi saanut neljännenkin.

    Helsin­gin kokoises­sa taa­ja­mas­sa voisi­vat jouti­laat innos­tuneet tuot­taa kun­toil­lessaan osan ener­gias­ta täl­lä tavoin. Mik­sei muuallakin.

  6. Kepun kestävä kehi­tys ja bio­taloute­na myy­ty on tietysti täyt­tä tuhoamista, mut­ta niin se on muil­lakin. Olisi haus­ka nähdä vihreiltä edes joku oppo­si­tio, siis edes yksi ehdokas, tälle clean­tech/bio­talous-kasvupoli­ti­ikalle. Siis sel­l­ainen, joka suo­jelisi luon­toa eikä tuhoisi vihreästi. Aika kaukana on puheet niistä vähim­mistä roin­ista ja enem­mistä ajoista, kun kat­se­lee tätä markki­nav­ihrei­den menoa. Kasvua kasvun perään, jot­ta olisi varaa uuteen roinaan sopisi ehkä parem­min sloganiksi. 

    Mitä Helsinki­in tulee, niin kepu jak­saa vit­tuil­la noista hiilika­soista, mut­ta ovat sit­ten itse äänestäneet niiden käytön aina vain halvem­mak­si. Mik­si tätäkään ris­tiri­itaa, tai parem­minkin kuset­tamista, ei kukaan nos­ta esi­in ja syötä kepulle hiilen­pala ker­ral­laan? Se kai olisi sitä poli­ti­ikkaa, että yri­tys­ten osta­ma poli­it­ti­nen eli­it­ti jou­tu­isi edes vähän pelkäämään? Vai­h­toe­hdot hiilelle ei ole sen parem­pia, mut­ta mik­si antaa kepun kuset­taa ihmisiä?

    Ihan mie­lenki­in­toista olisi kuul­la miten kak­si jät­tisel­lute­hdas­ta tuot­ta­maan raa­ka-ainet­ta turhille pakkauk­sille, ja puun polt­ta­mi­nen läm­mök­si ylisu­uri­in asun­toi­hin ja sähköik­si turhille sähkövehkeille on kestävää kehi­tys­tä, ja miten noiden päästöt eivät ole sit­ten sitä samaa hiilid­iok­sidia jota on jo nyt liikaa ilmake­hässä, ja miten kaiken tuon jät­tämä jäl­ki met­sis­sä olisi muka ekol­o­gista? Yhtä hauskaa olisi kuul­la miten ydin­voima pelas­taa ilmas­ton, kun sil­lä kas­vate­taan muu­ta tuotan­toa joka tuot­taa päästöjä yhä vain lisää?

    Olisi rehellisem­pää myön­tää, että talouden ja väestön kas­vat­ta­mi­nen ei ole kestävää, ja alkaa tehdä poli­ti­ik­ka tuos­sa raamissa.

  7. “On myös han­kalaa tehdä puo­len­toista mil­jardin investoin­tia, kun val­tio muut­taa tukipoli­ti­ikkaansa ker­ran vuodessa.”

    Tähän havain­toon on help­po yhtyä. Maakun­nis­sa on kyr­si­in­tyneitä yrit­täjiä, jot­ka ostet­tuaan itselleen työ­paikan miljoo­nan euron kalus­tol­la, huo­maa­vat yri­tyk­sen ansain­ta­mallin kuolleen val­tion seu­raa­van bioen­er­giapäätök­sen mukana.

  8. Niin Keskus­ta kuin Soin­in­vaara vaikenevat Helsin­gin kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolel­la sijait­sev­as­ta, mut­ta HEn osaomis­ta­mas­ta jätteenpolttolaitoksesta.

    Molem­pi­en, Keskus­ta ja Soin­in­vaara, mielestä “väärin sam­mutet­tu” ratkaisu ener­gian tuot­tamiseen ja jätehuoltoon?

    Oma asi­akkuuteni Helsin­ki Ener­gian sähkönos­ta­jana päät­tyi siihen kun HE tote­si, ettei jätesähkö sovi fir­man pirtaan.

    1. Mis­sähän Helen omis­taa jät­teen­polt­to­laitok­sen? Kaupung­in­hal­lk­i­tus kiel­si jostain syytä Heleniä tekemästä tar­joista jätevoimalas­ta. En ymmär­rä mik­si. Luon­tevin ratkaisu olisi ollut kaa­sut­taa jäte ja lait­taa se kylkikaasarin kaut­ta hiilivoimalaan ja kor­va­ta näin jät­teen­poltol­la suo­raan kivi­hi­iltä. Mut­ta päätret­ti­in tehdä erilli­nen jät­teen­polt­to­laitos Vantaalle.

  9. eemil:
    O.S: “Yleen­sä niiden kär­ki on ollut met­sän­myyn­ti­t­u­lois­sa eikä ilmastossa.”

    Niin­hän sen pitääkin olla, ei met­sän­o­mis­ta­jien tule olla ilmas­ton­muu­tok­sen estämisen mak­sajia. Vihrei­den ympäristö­teot eivä kan­na juuri sen vuok­si, että ne eivät ole taloudel­lis­es­ti kestäviä.
    Esim. ylim­i­toitet­tu vaa­timus met­sien suo­jelus­ta ja ikimet­sistä on vahin­golli­nen taloudelle ja lopuk­si vielä ilmas­tolle. Lahoa­va met­sä vapaut­taa hiiltä sen­si­jaan , että sitoisi sitä kiivaasti kas­va­van talous­met­sän lailla.

    O.S:”Onko puolue aikeis­sa vauhdit­taa myös tar­jon­taa esimerkik­si met­sien pin­ta-alavero­tuk­sel­la vai tähdätäänkö tässä vain kan­to­hin­to­jen nostoon?”

    O.S. heku­moi verop­uolue demarien lail­la met­sien kiin­teistöverot­tamis­es­ta . Tämä olisi hei­dän oppi­en mukainen keino saa­da puu liik­keelle. Met­sän­o­mis­ta­jan olisi pakko myy­dä, että saisi verot maksuun.

    Esitän uuden, mullis­ta­van keinon, jota saa laina­ta ilman roy­al­te­ja. Mak­se­taan puus­ta parem­paa hin­taa. Puu­ta osta­vat kartel­liy­htiöt ovat panos­ta­neet hin­to­jen kohdal­la kuitenkin enem­män omi­in voit­toi­hin ja hallintoneu­vos­ton palkkoihin. 

    Nyt sit­ten poli­itikko­ja huude­taan apu­un, kun puus­ta pitäisikin mak­saa asialli­nen hin­ta, jot­ta puu liikkuisi.

    Olisiko sel­l­ainen reilun kau­pan peri­aate mah­dol­lista Suomessakin ?

    O.S:”Kiinan kau­pan osalta pitäisi Finnver­an olla aulis kan­ta­maan maariskiä. Olen BMH:n hal­li­tuk­ses­sa mure­hti­mas­sa näistäkin asioista.”

    Tuot­ta­jille ei saisi mak­saa riit­tävästi puus­ta, mut­ta Finnver­an pitäisi tukea yri­tyk­sen voiton mak­si­moin­tia vientikaupassa?

    Tosin olen O.S:n kanssa asi­as­ta samaa mieltä, mut­ta tuot­ta­jien tulisi saa­da reilun kau­pan hin­ta puusta,puolustan riistettyjä.

    Eikö olisikin aika heit­tää poli­it­tiset ide­olo­giat sivu­un Suomen men­estyk­sen vuoksi ?

    Eivät ne puu- ja pape­ri­alan fir­mat huvikseen Suomen paperi­te­ol­lisu­ut­ta alas aja, vaan se tehdään ihan hyvästä syys­tä. Kus­tan­nus­ta­so raa­ka-aineelle, työvoimalle, logis­ti­ikalle ja about kaikelle muullekin on Suomes­sa liian korkea ja kan­nat­tavu­us on muual­la parem­pi. Raa­ka-aineen hin­to­jen nos­to var­maan aut­taa kan­nat­tavu­u­teen ja palaut­taa tehtaat Suomeen, vai voisiko olla, että kan­to­hin­to­jen nos­to ajaa ne osta­jat entistä nopeam­min pois maasta?

  10. mietiske­li­jä: Hiiletön­tä (tai ainakin vähähi­ilistä) ener­giaa voitaisi­in tuot­taa mm. ihmisvoimalla.

    Ihmi­nen tuot­taa kohtu­ulevos­sa noin 100 W läm­pöte­hoa. Mekaanista tehoa ei keskimääräisenä vuorokautise­na ener­giana saa kuin kym­meniä wat­ti­tun­te­ja. Ahk­eras­ta tyyp­istä voisi siis saa­da 10 kWh/vuosi sähköä.

    Tämä kuitenkin lisää tyypin ener­gianku­lu­tus­ta ainakin nelink­er­taisel­la määräl­lä. Ja kun tuo ruokakaan ei ihan hiili­va­paa­ta ole, ei kan­na­ta. Ei siinä kyl­lä ihan tun­tipalkoillekaan pääsisi…

    1. Tämä kuitenkin lisää tyypin ener­gianku­lu­tus­ta ainakin nelink­er­taisel­la määräl­lä. Ja kun tuo ruokakaan ei ihan hiili­va­paa­ta ole, ei kan­na­ta. Ei siinä kyl­lä ihan tun­tipalkoillekaan pääsisi…

      Kor­jaan, kos­ka olet yleen­sä aina oike­as­sa. Kyl­lä se ihmisen syömä ener­gia muut­tuu jok­seenkin kokon­aan läm­mök­si tai mekaanisek­si ener­giak­si. Mekaanisen osalta tuo hyö­ty­suhde 25 % lie­nee kohdallaan.

  11. eemil: Mak­se­taan puus­ta parem­paa hin­taa. Puu­ta osta­vat kartel­liy­htiöt ovat panos­ta­neet hin­to­jen kohdal­la kuitenkin enem­män omi­in voit­toi­hin ja hallintoneu­vos­ton palkkoihin.

    Nyt sit­ten poli­itikko­ja huude­taan apu­un, kun puus­ta pitäisikin mak­saa asialli­nen hin­ta, jot­ta puu liikkuisi.

    Mie­lenki­in­toista kuitenkin on se, että met­säsi­joit­ta­mi­nen on saanut paljon lisää pain­oar­voa viime vuosi­na. Hmmm?

  12. On oikeas­t­aan käsit­tämätön­tä ajatel­la kepun kan­na­tus­luku­ja, kun ottaa huomioon sen mielip­i­teet alue­poli­ti­ikas­sa koskien koulu­tus­ta, yliopis­to­ja ja asevelvol­lisu­ut­ta. Kepun alue­poli­ti­ik­ka on todel­la kallista, mut­ta sen kar­simises­sa olisi toisaal­ta saatavis­sa hel­posti rak­en­teel­lisia muu­tok­sia ja säästöjä.

  13. Var­maan min­ul­la muisti pet­tää, mut­ta kuvit­telin ainakin olleen sel­l­aisen ajan, jol­loin vihrei­den mielestä vero­tuk­sen tehtävänä ei kuu­lunut olla mak­si­moi­da hakkui­ta suo­ma­lai­sis­sa metsissä?

    1. Ris­to,
      Kun kom­men­toin kepun tek­ste­jä ja kysyn, m,itä ne tarkjoit­ta­vat, en esit­tele omia ajatuk­siani enkä varsinkaan vihrei­den ohjelmaa.

  14. Evert the NeveR­est: Eli täl­laista kansan­taloustiedet­tä, jota oman edun valvon­taa näkee joka asiassa.

    Oliko ETLA:n asiantun­ti­ja demari? Suomen met­sistä n. 50 pros­ent­tia on yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa, joista 30 pros­ent­tia on palka­nsaa­jia. Palka­nsaa­jat taasen ovat hyvä­tu­loisia ver­rat­tuna maanvil­jeli­jämet­sän­o­mis­ta­ji­in, joten puu­ta ei tarvitse myydä.

    Maa­jus­sit ovat joutuneet myymään met­sää voidak­seen investoi­da maat­alouden konei­hin, raken­nuk­si­in ja lait­teisi­in. Nyt kun maat­alous on yhä enem­män siir­tynyt suuri­in yksikköi­hin ja tomi­maan kovien busi­ness-strate­gioiden mukaises­ti met­siä ei enää ole /voi käyt­tää investointipankkina.

    Tätäkö vihreät , hal­li­tus ja kulut­ta­jat halu­a­vat? Onko ruo­ka muka hal­ven­tunut vuosien saatossa ? Vai ovatko S ja K lihot­ta­neet voittokassojaan ?

    Met­sä toimii Suomen hiilin­ielu­na vaik­ka asian miten­päin lask­isi ja väären­täisi poli­it­tiseen tarkoituk­sen­mukaisu­u­teen. Pitääkö tämäkin lyp­sylehmä verot­taa kuoliaaksi ?

  15. Uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta puhut­taes­sa on hyvä aina maini­ta, mis­tä tarkem­min on kyse. Jos kyse on bio­mas­san poltos­ta, se ei ole päästötön­tä ja on lisäk­si haitallista luon­non monimuotoisuudelle.

    Aiheesta oli tänään Eero Yrjö-Koskisen mielipi­dekir­joi­tus Hesarissa: 

    http://www.hs.fi/paivanlehti/09022015/mielipide/Biomassa+ei+v%C3%A4hent%C3%A4isi+energiantuotannon+p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4/a1423365635521

  16. eemil: Oliko ETLA:n asiantun­ti­ja demari? Suomen met­sistä n. 50 pros­ent­tia on yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa, joista 30 pros­ent­tia on palka­nsaa­jia. Palka­nsaa­jat taasen ovat hyvä­tu­loisia ver­rat­tuna maanvil­jeli­jämet­sän­o­mis­ta­ji­in, joten puu­ta ei tarvitse myydä.

    Eikä kan­na­ta.

    Suomen ongel­ma on siinä, että met­sien omis­tus on hajau­tunut liian laa­jalle. Pieniä plänt­te­jä siel­lä tääl­lä omis­ta­vat yksi­ty­ishenkilöt sekä kuolin­pesät. Siinä ei ole mitään järkeä, mut­ta tun­nesyyt estävät real­isoimas­ta omaisuutta.

    Maanvil­jeli­jöil­lä on tyyp­il­lis­es­ti suurem­pia tilo­ja, joi­ta he myös sekä osaa­vat, että pystyvät hoita­maan itse. Jos minäkin saisin puhut­tua kuolin­pesän muut osakkaat suos­tu­maan pesän met­sien real­isoin­ti­in, niin se tek­isi muu­ta­man ton­nin pomp­su per nok­ka. Ei tuol­l­la ihan hirveästi ole taloudel­lista merk­i­tys­tä, kos­ka se met­sä on olljut kas­va­mas­sa 80-luvul­ta saak­ka! Koko tilan arvo oli muis­taak­seni 30 000 euroa, osakkai­ta kym­menkun­ta. Ei siitä mon­taa satas­ta per vuosi tule.

  17. Sepi: Raa­ka-aineen hin­to­jen nos­to var­maan aut­taa kan­nat­tavu­u­teen ja palaut­taa tehtaat Suomeen, vai voisiko olla, että kan­to­hin­to­jen nos­to ajaa ne osta­jat entistä nopeam­min pois maasta?

    Raa­ka-ainekus­tan­nus on pieni tek­i­jä lop­putuot­teessa. Palkat ja sivukus­tan­nuk­set ovat merkit­tävin kus­tan­nuk­sia alen­ta­va osa.

    Viher­pi­ipertäjien tulisi nyt viimeinkin ymmärtää se, että met­sien verot­ta­mi­nen , suo­jelun, valvon­nan ja byrokra­t­ian lisäämi­nen heiken­tävät suo­ma­laisen puun kilpailukykyä.

    Viherinssi: Mie­lenki­in­toista kuitenkin on se, että met­säsi­joit­ta­mi­nen on saanut paljon lisää pain­oar­voa viime vuosi­na. Hmmm?

    Sijoit­ta­jata­ho ei elä siitä yksi­ty­is­met­sän­o­mis­ta­jan 10 hehtaarin met­sä­palas­ta vaan sijoit­taa tuhan­si­in hehtaarei­hin ylimääräistä rahaansa. Kan­nat­tavu­ut­ta ei voi ver­tail­la kos­ka mit­takaa­va, raha ja ansain­ta­malli ovat eri skaalassa.

  18. eemil:
    ‘snip’
    Maa­jus­sit ovat joutuneet myymään met­sää voidak­seen investoi­da maat­alouden konei­hin, raken­nuk­si­in ja lait­teisi­in. Nyt kun maat­alous on yhä enem­män siir­tynyt suuri­in yksikköi­hin ja tomi­maan kovien busi­ness-strate­gioiden mukaises­ti met­siä ei enää ole /voi käyt­tää investointipankkina.
    ‘snip’

    Tämä on uutta!
    Siis uudet suuret investoin­nit met­sä­te­ol­lisu­u­teen val­u­vat hukkaan, kun ‘met­siä ei enää ole’.
    Ja jostakin syys­tä vielä ole­mas­sa ole­vaakaan met­sä­var­al­lisu­ut­ta ei ole lupa (?) real­isoi­da muiden investoin­tien rahoiu­tuk­sek­si. Mikähän senkin kieltää?

  19. Sepi: Eivät ne puu- ja pape­ri­alan fir­mat huvikseen Suomen paperi­te­ol­lisu­ut­ta alas aja, vaan se tehdään ihan hyvästä syys­tä. Kus­tan­nus­ta­so raa­ka-aineelle, työvoimalle, logis­ti­ikalle ja about kaikelle muullekin on Suomes­sa liian korkea ja kan­nat­tavu­us on muual­la parem­pi. Raa­ka-aineen hin­to­jen nos­to var­maan aut­taa kan­nat­tavu­u­teen ja palaut­taa tehtaat Suomeen, vai voisiko olla, että kan­to­hin­to­jen nos­to ajaa ne osta­jat entistä nopeam­min pois maasta? 

    Siis nämä suuret investoin­nit Suomen met­sä­te­ol­lisu­u­teenko aja­vat ne (mitkä?) pois maasta?
    Ja ‘hyvästä syys­tä’, kun juuri Suomes­sa ei kan­na­ta mitään tehdä — pait­si laivo­ja ja auto­ja ja har­ras­taa metsäteollisuutta?

    1. Sel­l­un osaltas suo­ma­lainen kuitu kil­pailee ulko­maisen kuidun kanssa ja jos suo­ma­lainen kuik­tu on kalli­im­paa, sel­l­ua tehdään tietysti muualla.
      Minä en kan­na­ta met­sä­maan kiin­teistöveroa, mut­ta on aivan selvä, ettei ilman jonkin­laista met­sän­myyn­tipakkoa puun käyt­tö voi lisään­tyä, kos­ka met­sän­o­mis­tus on niin hajal­laan ja suurel­la osal­la omis­ta­jista halu tai kyky myy­dä met­sää on vähäi­nen. Han­k­in­taku­lut nou­se­vat suurik­si, jos jokaises­ta hehtaarista pitää erik­seen men­nä neu­vot­tele­maan omis­ta­jan kanssa hoivakotiin.

  20. Jätesähköl­lä valai­se­va:
    Niin Keskus­ta kuin Soin­in­vaara vaikenevat Helsin­gin kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolel­la sijait­sev­as­ta, mut­ta HEn osaomis­ta­mas­ta jätteenpolttolaitoksesta.

    Molem­pi­en, Keskus­ta ja Soin­in­vaara, mielestä “väärin sam­mutet­tu” ratkaisu ener­gian tuot­tamiseen ja jätehuoltoon?

    Oma asi­akkuuteni Helsin­ki Ener­gian sähkönos­ta­jana päät­tyi siihen kun HE tote­si, ettei jätesähkö sovi fir­man pirtaan.

    Mitä ihmettä sä höpötät? Van­taan Ener­gian voit­ti kil­pailun jätevoimalan rak­en­tamista, muis­taak­seni HELENkin osal­lis­tui. Helen omis­taa puo­let Van­taan ener­gias­ta. Jätevoimala tuot­taa etupäässä läm­pöä, jonkin ver­ran sähköäkin, sitä riit­tää melkein Van­taan tarpeisi­in. Asial­lis­es­ti ottaen juuri kukaan ei ylipään­sä vas­tus­tanut kyseistä voimalaa, aikoinaan vas­tustet­ti­in kun polt­totekni­ik­ka ja savukaa­su­jen puhdis­tus oli huonom­mal­la tolalla.

    1. Helen ei osal­lis­tunut kil­pailu­un, kos­ka kaupung­in­hal­li­tus kiel­si. Helen Oy ei myöskään omista Van­taan ener­giaa. Helsin­gin kaupun­ki kyl­lä omis­taa. Minä vas­tustin aikanaan tätä jät­teen­polt­to­laitos­ta. En sik­si, että vas­tus­tan jät­teen polt­toa, vaan sik­si, että vas­tus­tan jät­teen polt­toa van­hanaikaises­ti ja huonos­ti. Tästä päätök­ses­tä sisu­un­tuneena menin BMH:n hal­li­tuk­seen. BMH valmis­taa jät­teestä parem­paa polt­toainet­ta, jos­ta saadaan ener­gia tal­teen parem­min ja sitä ennen lajitel­laan pois sel­l­aiset osat, joi­ta ei pidä polt­taa. Tai siis ei valmista, vaan tekee lait­teista valmistamiseen.

  21. Han­na-Leena Yli­nen: se ei ole päästötön­tä ja on lisäk­si haitallista luon­non monimuotoisuudelle.

    Aiheesta oli tänään Eero Yrjö-Koskisen mielipi­dekir­joi­tus Hesarissa: 

    Todel­lakin , mielipi­dekir­joi­tus ja sen arvo sik­si tuleekin jät­tää. Taas jälleen ker­ran tarkoi­tushakuinen laskelma:

    Ku­ten Hel­sin­gin Ener­gian teet­tä­mäs­tä yva-sel­vi­­tyk­s­es­tä käy il­mi, kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen ko­ko­nais­pääs­töt kas­va­vat mi­tä enem­män bio­mas­saa käy­te­tään suh­tees­sa ki­vi­hii­leen. Myös kul­je­tuk­sis­ta ai­heu­tu­vat hii­li­di­ok­si­di­pääs­töt ovat suu­rem­mat bio­mas­sal­la kuin kivihiilellä.

    Miten saat Venäjäl­lä ja Puo­las­sa louhi­tun kivi­hi­ilen kul­je­tus­päästöt pienem­mäk­si kuin Suo­ma­laisen bioen­er­gian vas­taa­van ? Koskisen mukaan meil­lä ei ole aikaa odot­taa puun uusi­u­tu­van 100 vuodessa hiilineu­traa­lik­si, mut­ta kivi­hi­ilen uusi­u­tu­mista voimme odot­taa tsiljoona vuotta ?

    Kivi­hi­ilen ympäristö­vaiku­tuk­set ovat paljon laa­jem­mat kuin pelkät kul­je­tuskus­tan­nuk­set. On myös huomioita­va sel­l­ainen, että puun hiilen­si­d­on­ta alkaa välit­tömästi ensim­mäis­es­tä vuodes­ta hakku­un jäl­keen uus­in­tamisen ansios­ta. Lisäk­si poltet­ta­va puu hakataan pääsään­töis­es­ti met­sää har­ven­ta­mal­la, jol­loin jäl­jelle jäävän puus­ton hiilen­si­d­on­ta kiihtyy kasvu­ti­lan suuren­tu­misen seu­rauk­se­na. (valo ja ravinteet)

    1. Ilmas­ton kannal­ta asian tekee mon­imutkaisem­mak­si se, että Helen kuu­luu päästökau­pan piiri­in. Kun Helen ei tuprut­tele ilmake­hään hiilid­iok­sidia, päästöoikeudet siir­tyvät jon­nekin muualle ja peri­aat­teessa päästöt pysyvät ennal­laan. Tai eivät ihan. Se hak­keen kul­je­tus on päästökaup­pasek­torin ulkop­uolel­la ja siinä menee löpöä paljon. Menee enem­män kuin laivakul­je­tuk­sis­sa vaik­ka Puo­las­ta Helsinki­in, kos­ka lai­va ja kos­ka se hake on niin kevyt­tä, että yhteen kuor­maan sitä menee aika vähän. Haket­ta ei pitäisi kul­jet­taa toiv­ot­toman pitk­iä määriä.
      Tosin on myös mah­dol­lista, että Helsin­ki alkaa polt­taa kanadalaista tuho­lais­ten tuhoa­maa puu­ta, jota saa suun­nilleen ilmaiseksi.

  22. “Tosin on myös mah­dol­lista, että Helsin­ki alkaa polt­taa kanadalais­tra tuho­laisen tuhoa­maa puu­ta, jota saa suun­nilleen ilmaiseksi.”

    Maa­hamme tule­va puu­ma­te­ri­aali on tark­istet­ta­va mäntyan­keroisen ja muiden tuho­lais­la­jien vuok­si. Kuor­malavoista ja muista pakkaus­ma­te­ri­aaleista niitä on löytynyt.

    En edel­lenkään ymmär­rä mik­si radan var­res­sa ole­va sata­makaupun­ki olet­taa poltet­ta­van bio­mas­san tule­van kumipyörillä.

  23. eemil: Raa­ka-ainekus­tan­nus on pieni tek­i­jä lop­putuot­teessa. Palkat ja sivukus­tan­nuk­set ovat merkit­tävin kus­tan­nuk­sia alen­ta­va osa.
    ‘snip’

    Met­sä­te­ol­lisu­udessa palkko­jen osu­us kus­tan­nuk­sista on luokkaa 1–2 pros­ent­tia. Vai että oikein ‘merkit­tävin’?

  24. ” huole­hdi­taan tiestöstä ja logis­ti­ikas­ta myös puuhuol­lon turvaamiseksi.”

    Tämä oli hauskin koh­ta, ilmeis­es­ti Pis­aran sijaan raken­netaan mil­jardil­la met­säau­toteitä pitkin poikin maakuntia.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­un osaltas suo­ma­lainen kuitu kil­pailee ulko­maisen kuidun kanssa ja jos suo­ma­lainen kuik­tu on kalli­im­paa, sel­l­ua tehdään tietysti muualla. 

    Muuten OS on vankku­ma­ton markki­namekanis­min kan­nat­ta­ja, mut­ta juuri tässä tapauk­ses­sa hän uskoo, että vah­vasti keskit­tynyt (ja kartel­lista kiin­ni jäänyt) met­sä­te­ol­lisu­us joutuu mak­samaan yli­hin­taa vaik­ka vastapuolel­la on hajanainen joukko metsänmyyjiä.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Han­k­in­taku­lut nou­se­vat suurik­si, jos jokaises­ta hehtaarista pitää erik­seen men­nä neu­vot­tele­maan omis­ta­jan kanssa hoivakotiin. 

    Tältä kannal­ta oli sääli, että met­sän­hoitoy­hdis­tyk­set van­has­sa muo­dos­sa lakkautet­ti­in. Ne saat­toi­vat käy­däkin hoivakodis­sa neu­vot­tele­mas­sa puun myynnistä.

  26. eemil: Raa­ka-ainekus­tan­nus on pieni tek­i­jä lop­putuot­teessa. Palkat ja sivukus­tan­nuk­set ovat merkit­tävin kus­tan­nuk­sia alen­ta­va osa.

    No sel­l­u­mi­esten mukaa työvoimakus­tan­nuk­sil­la ei ole merk­i­tys­tä, ener­gia- ja raa­ka-ainekus­tan­nuk­sil­la on. 

    Epäilen­pä, että myös sähkön­myyjien mielestä ener­giakus­tan­nuk­set ovat sivu­osas­sa, kos­ka raa­ka-aineisi­in ja työvoimaan uppoaa niin paljon rahaa.

  27. Nykyaikainen met­sä­talous tuot­taa muuten juuri lähin­nä risu­ja poltet­tavak­si. Puun käyt­tö raken­nusten ja kalus­tei­den raa­ka-aineena suo­sisi sitä, että puiden annet­taisi­in kas­vaa hitaam­min, tiheäm­mässä ja vanhemmiksi.

    Muinoin pidet­ti­in män­nyn sopi­vana kaa­toikänä 200–250 vuotta.

  28. Osmo Soin­in­vaara: En sik­si, että vas­tus­tan jät­teen polt­toa vaan sik­si, että vas­tus­tan jät­teen polt­toa van­hanaikaises­ti ja huonosti.

    Jos oikein muis­tan, aikoinaan päätök­sen­teon poh­jak­si esitet­ty ari­napolton hyö­ty­suhde jät­teelle oli samaa suu­ru­us­lu­okkaa maakaa­sun kanssa, eli vas­tus­t­a­mi­nen olisi ollutkin epä­tarkoituk­sen­mukaista jos luku­ja uskoo.

    Nyt alka­isi olla aika tark­istaa miten luvut ovat toteu­tuneet, ihan jo julkisen han­k­in­tapros­essin ja päätök­sen­teko­pros­essin uskot­tavu­u­den vuoksi.

    1. Ei nyt kyl­lä ollut. Laitok­ses­sa polte­taan myös maakaa­sua. Jos maakaa­sun osu­us vähen­netään sekä sähköstä että läm­möstä käyt­täen hyvää maakaa­su­voimalaa, päästään hyö­ty­suh­teelle jät­teelle ja se on kyl­lä paljon huonompi.

  29. eemil: Sijoit­ta­jata­ho ei elä siitä yksi­ty­is­met­sän­o­mis­ta­jan 10 hehtaarin met­sä­palas­ta vaan sijoit­taa tuhan­si­in hehtaarei­hin ylimääräistä rahaansa. Kan­nat­tavu­ut­ta ei voi ver­tail­la kos­ka mit­takaa­va, raha ja ansain­ta­malli ovat eri skaalassa.

    Eli siis lop­ul­ta ongel­ma ei ole se, että puun hin­ta olisi liian alhainen, vaan se, että pirstaloitunut met­sän­o­mis­tus ei ole tehokas­ta. Pitäisikö pirstaloitunut­ta ja epäam­mat­ti­maista omis­tus­ta kannustaa?

  30. Osmo Soin­in­vaara: Jos maakaa­sun osu­us vähen­netään sekä sähköstä että läm­möstä käyt­täen hyvää maakaa­su­voimalaa, päästään hyö­ty­suh­teelle jät­teelle ja se on kyl­lä paljon huonompi.

    Mitä sit­ten ovat/olivat ne luvut joi­ta on päätök­sen perusteluis­sa käytetty?

    Joskus olen itse kaivanut jostain seuraavaa:

    Van­taan Ener­gian mukaan laitos käyt­tää (vuosi­ta­sol­la) 930GWh (320000 tn) jätet­tä, 650 GWh maakaa­sua ja tuot­taa 620 GWh sähköä, 870 GWh lämpöä.

    Samas­ta määrästä maakaa­sua Helen tuot­taisi jotain 49% (?) eli 318 GWh sähköä. Jot­ta SRF-voimala olisi tässä kohtaa kil­pailukykyi­nen, pitäisi 320000 ton­nista (teo­ri­as­sa 930 GWh) saa­da irti yli 300 GWh sähköä eli koti­talousjät­teestä yli 30% (sähkön­tuotan­non) hyötysuhde ? 

    Mitä olen ymmärtänyt väärin?

  31. Raimo K: Ja jostakin syys­tä vielä ole­mas­sa ole­vaakaan met­sä­var­al­lisu­ut­ta ei ole lupa (?) real­isoi­da muiden investoin­tien rahoiu­tuk­sek­si. Mikähän senkin kieltää?

    Talouden real­is­mi kieltää. Maanvil­je­lyn pitäisi kan­nat­ta niin, että sen avul­la pysty­isi investoimaan tuotan­toon. Kun­pa viher­pi­ipertäjät tajuaisi­vat tämän: mitä enem­män met­sien omis­tamista sosial­isoidaan, sitä enem­män ympäristö kär­sii ja kasvi­huoneilmiö kiihtyy.

    Osmo Soin­in­vaara: Menee enem­män kuin laivakul­je­tuk­sis­sa vaik­ka Puo­las­ta Helsinkiin, 

    O.S. uno­htaa tarkoituk­sel­la hiilikaivosten louhin­nan vaiku­tuk­set ympäristöön sekä kul­je­tuk­set sata­maan. Eivätkä ne hiilikai­vok­set Venäjäl­läkään liene aivan Itämeren satama-alueella.

    Jos Suomen rautatiekul­je­tuk­sia ei olisi ajet­tu alas, niin hake kulk­isi raiteil­la kumipyöriä halvem­mal­la. Laivakul­je­tusten halpu­us johtuu myös osit­tain hal­vas­ta meri­dieselin vero­tuk­ses­ta. En tosin tunne sen suu­ru­ut­ta, mut­ta veikkaan sen ole­van hävyt­tömän pieni.

    Osmo Soin­in­vaara: Helsin­ki alkaa polt­taa kanadalais­tra tuho­laisen tuhoa­maa puu­ta, jota saa suun­nilleen ilmaiseksi.

    Se olisikin hyvä keino nykyisen puun tuon­nin rin­nalle, saataisi­in vielä tuho­lainen Suomen met­si­in. Hukkakau­ran tapaan esimerkkinä viljapuolelta.

    Osmo Soin­in­vaara: ettei ilman jonkin­laista metsänmyyntipakkoa

    Ei tarvi­ta mitään pakkoa, hin­ta kohdalle , niin puu läh­tee. Ottakaa kil­pailukyky väli­por­taan kat­teista ja palkoista sekä met­sän omis­ta­jan kus­tan­nuk­sista (kus­tan­nuk­set pois) , puun hin­ta on niihin ver­rat­tuna pieni erä.

    1. En puo­lus­ta hiiltä, kos­ka siitä on päästävä eroon, mut­ta väärä argu­ment­ti on kuitenkin väärä, vaik­ka se ajaisi oikeaa asi­aa. Väite, että saman ener­giamäärän kul­jet­ta­mi­nen kai­vok­ses­ta Helsin­gin sata­maan veisi logis­ti­ikas­sa enem­män polttoaine4tta kuin haal­im­i­nen pien­inä vir­toina hakku­utähteistä on yksinker­tais­es­ti väärä. Kivi­hi­ilessä on kuu­tio­ta kohden paljon enem­män ener­giaa kuin hak­keessa ja kun lähtöpiste on kiin­teä eikä hajal­laan pien­inä pis­teinä ympäri maa­ta, hiilen logis­ti­ik­ka on paljon helpompaa.

  32. Osmo Soin­in­vaara: Kor­jaan, kos­ka olet yleen­sä aina oike­as­sa. Kyl­lä se ihmisen syömä ener­gia muut­tuu jok­seenkin kokon­aan läm­mök­si tai mekaanisek­si ener­giak­si. Mekaanisen osalta tuo hyö­ty­suhde 25 % lie­nee kohdallaan. 

    Ensin­näkin kiitos luot­ta­muk­ses­ta. Toisek­seen kiitos siitä huomios­ta, että kir­joit­ta­mani tek­stin voi tulki­ta väärin. Yritetään­pä uudelleen vähän use­am­man sanan kera. Toiv­ot­tavasti nyt tek­sti on ymmärrettävämpi.

    Ihmisen syömän ravin­non ener­gia­sisältö on alun­perin määritel­ty ravin­non polt­toar­von kaut­ta (kalorimetril­la mitat­tu hapet­tumises­sa vapau­tu­va läm­pö). Käytän­nössä mei­dän suolis­tomme on sen ver­ran huono, että emme kuitenkaan pysty käyt­tämään kuitu­jen ener­giaa hyödyk­si, joten oikea tapa on ottaa muun kuin kui­tu­sisäl­lön energia.

    Tästä jäl­jelle­jäävästä ihmi­nen käyt­tää hyväk­seen noin 90–98 % yksilöstä ja olo­suhteista riip­puen. Lop­pu menee ulostei­den mukana.

    Ener­giaa käytetään mon­en­laiseen, esimerkik­si aiv­ot vievät suu­ru­us­lu­okkaa parikym­men­tä pros­ent­tia (joskin se ilmeis­es­ti riip­puu ajat­telun määrästäkin jonkin ver­ran). Lop­putu­lok­se­na kuitenkin on joko ras­vaku­dos­ta, kasvua (kasvuikäisil­lä) tai mekaanista työtä.

    Ras­vaku­dok­ses­sa on sel­l­ainen mie­lenki­in­toinen piirre, että ravin­non ras­va­hapot muut­tuvat elim­istössä trigl­y­serideik­si erit­täin korkeal­la hyö­ty­suh­teel­la (n. 98 %), joten jos ylimääräistä sapuskaa tulee otet­tua 1 MJ:n edestä, saman ver­ran on varas­toituneena ras­vaku­dok­seen myöhempää käyt­töä varten. (Jos hiil­i­hy­draat­te­ja muun­netaan ras­va­hapoik­si, hyö­ty­suhde on vain 75 %, mut­ta tämä reit­ti on muutenkin huo­mat­tavasti vähämerkityksisempi.)

    Ener­gian muun­nos fyy­sisek­si työk­si lihak­sis­sa on hyö­ty­suh­teeltaan parhaim­mil­laan noin 20–25 %. Ehkä vähän häm­mästyt­tävää on se, että suurin huk­ka on kon­ver­sios­sa ruuan ener­gias­ta ATP:ksi (hyö­ty­suhde noin 40 %), kon­ver­sio kemi­al­lis­es­ta ener­gias­ta mekaanisek­si ener­giak­si on hyvä. Hyö­ty­suhde riip­puu liik­keestä (esimerkik­si liikenopeud­es­ta) ja kuormituksesta.

    Käytän­nössä ihmis­es­tä saa tehon parhait­en irti polkupyöräl­lä. Tavalli­nen kohtuukun­toinen ei-pyöräi­lyn­har­ras­ta­ja pystynee samaan noin 100 W:n mekaanisen keskiar­vote­hon tun­nin suorituk­ses­sa, mut­ta se käy jo kun­toilus­ta. Jos tätä har­ras­taa suosi­tusten mukaisen 150 min/viikko, viikos­sa sähköä syn­tyy 250 Wh eli noin 40 Wh/päivä.

    Toki hyväkun­toinen voi pidem­mäl­lä ajankäytöl­lä saa­da paljon enem­mänkin. Suu­ru­us­lu­ok­ka 500 Wh/päivä joka päivä on hyväkun­toiselle ja tot­tuneelle ihan real­isti­nen, jos suorituk­sen tekee riit­tävän mata­lal­la inten­si­teetil­lä (esimerkik­si 8 tun­tia päivässä). Yksit­täisenä päivänähän kovan tason maantiepyöräil­i­jä pistää pari kilowattituntiakin.

    Sum­ma sum­marum on kuitenkin se, että näin a) saadaan vähän sähköä ja b) se saadaan huonol­la hyö­ty­suh­teel­la. Jos vain ener­gian kaut­ta kat­so­taan, ei kan­na­ta tehdä sähköä kau­ra­pu­urosta ihmisen avul­la, vaan kan­nat­taa polt­taa se kau­ra voimalassa.

  33. eemil: Laivakul­je­tusten halpu­us johtuu myös osit­tain hal­vas­ta meri­dieselin vero­tuk­ses­ta. En tosin tunne sen suu­ru­ut­ta, mut­ta veikkaan sen ole­van hävyt­tömän pieni.

    Ero tulee myös aidosti ener­gianku­lu­tuk­ses­ta. Täysi rek­ka kulut­taa noin 13 l / t / 1000 km, dieselju­na 9 l / t / 1000 km ja iso bulkki­rahti­lai­va noin 4 l / t / 1000 km, kun polt­toaineena on diesel tai vas­taa­va. (Numerot Lipas­to-tietokan­nas­ta.) Val­tamer­i­lai­vat vievät selvästi vähem­män, jos hiili tulee kaukaa.

    Lisäeroa tulee polt­toaineista. Laitok­selle tul­lessaan hak­keen läm­pöar­vo on reilu kol­mannes kivi­hi­ilen läm­pöar­vos­ta (ton­neina las­ket­tuna, kuu­tioina las­ket­tuna ero on suurem­pi). Laitoste­knolo­gias­ta riip­puen kuiv­aamisel­la saadaan haket­ta huo­mat­tavasti parem­mak­si, mut­ta se jää silti kauas kivihiilestä.

    Rahal­lis­es­ti eri rahti­tavois­sa tulee ero­ja myös esimerkik­si työvoimaku­luista. Isos­sa rahti­laivas­sa ei ole kovin mon­ta ihmistä töis­sä, rek­ka-autoon tarvi­taan aina yksi per 40 t.

    Hak­keen päästö­taseeseen liit­tyy toki koko joukko eri­laisia kysymyk­siä, joiden vas­tauk­sia tun­netaan huonos­ti. Joka tapauk­ses­sa hake on luon­teeltaan sel­l­ainen polt­toaine, joka kan­nat­taa polt­taa mah­dol­lisim­man lähel­lä syn­ty­paikkaansa, siis lähim­mässä paikas­sa, jos­sa läm­mölle on riit­tävä kysyntä.

    En minäkään sitä hyväl­lä kat­so, että Helsingis­sä polte­taan kivi­hi­iltä. Jos asi­aa tarkastel­laan koko maan tasol­la, Helsin­ki on maanti­eteel­lis­es­ti suo­tu­isa kivi­hi­ilen polt­tamiseen ja huono hak­keen polt­tamiseen, ts. edes ympäristöl­lis­es­ti Helsingis­sä ei kan­na­ta siir­tyä isos­sa mitas­sa bio­mas­soi­hin ennen kuin merkit­tävä osa met­säisem­mästä maas­ta on siirtynyt.

  34. Ei met­sää kan­na­ta useinkaan kas­vat­taa yli 100 vuo­ti­aak­si ainakaan Etelä-Suomes­sa. Puiden kasvu hidas­tuu, kun ne ikään­tyvät, jol­loin myös hiilen sidon­ta vähe­nee. Tulee tuuli‑, tau­ti- ja tuho­lais­tuho­ja, joiden joh­dos­ta puu­ta mätänee met­sään vapaut­taen hiiltä ilmakehään.

    Nyt suo­ma­laiset sel­l­ute­hdashankkeet ovat saa­neet vauh­tia siitä, että Etelä-Amerikas­sa ja muual­lakin maan­omis­ta­jat ovat nos­ta­neet plan­taasi­maan hin­taan, jol­loin sikäläis­ten tehdas­in­vestoin­tien kan­nat­tavu­us on heiken­tynyt. Samaan aikaan pakkauskar­ton­gin kysyn­tä kas­vaa, vaik­ka paperin kysyn­tä laskee.

    Oleel­lista olisi saa­da tukkipu­ut liik­keelle eli 80–120 vuo­ti­aiden talous­met­sien puut sahoille ja lisäk­si nuorem­pia met­siä har­ven­nuk­seen. Puuk­er­rostalo­ja vaan lisää Helsinki­in. Mallia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaikka­pa Puk­in­mäestä. Sivu­tuot­teina tulee sit­ten sel­lu- ja ener­gia­pu­u­ta. Tukeista se raha tulee metsänomistajille.

    Met­sän pin­ta-alavero olisi hyvä kiihoke myyn­ti­in, jos veron voisi myöhem­min vähen­tää myyn­tivoiton vero­tuk­ses­sa. Täl­löin veror­a­situs ei vält­tämät­tä kasvaisi.

    Keskus­ta ei ole uskaltanut lait­taa pin­ta-alavero­tus­ta vaalio­hjel­maansa. Mut­ta kyl­lä puolueen täy­tyy ymmärtää, ettei sen tavoit­teet toteudu ellei jotain muu­tok­sia tehdä. Vai ymmärtääkö siel­lä kukaan näitä asioita? 

    Keskus­tan bio­talout­ta ja ener­giaa käsit­televät lin­jauk­set ovat yllät­tävät surkei­ta. Ei ole vaivaudut­tu selvit­tämään tosi­a­sioi­ta esimerkik­si puun kasvu- ja käyt­tömääristä, hin­noista taik­ka tuon­tipu­un osuuksista. 

    Ilmeis­es­ti keskus­tan tavoit­teena on vain liehitel­lä äänestäjiä ja MTK:ta. On pelät­tävis­sä, että kun vaal­i­hurmios­sa karaoke­laulu­jen innoit­ta­mana (Suo­mi nousu­un!) tarpeek­si jauha­vat puoli­to­tuuk­si­aan, alka­vat itsekin uskoa niihin.

  35. eemil: Talouden real­is­mi kieltää. Maanvil­je­lyn pitäisi kan­nat­ta niin, että sen avul­la pysty­isi investoimaan tuotan­toon. Kun­pa viher­pi­ipertäjät tajuaisi­vat tämän: mitä enem­män met­sien omis­tamista sosial­isoidaan, sitä enem­män ympäristö kär­sii ja kasvi­huoneilmiö kiihtyy.
    ‘snip’

    On toki sinän­sä kan­natet­ta­va aja­tus, että maat­alous toimisi ilman (val­tavia) tuki­aisia, mut­ta suo­ma­lainen maati­la on kyl­lä moni­alayri­tys, jon­ka tulop­uoli on aina perus­tunut osaltaan met­sään. Muual­la asia ei ole näin, mut­ta olisi outoa, jos tilanne Suomes­sa muuttuisi.

    Sosial­is­mi taas tarkoit­taa tuotan­tovä­linei­den yhteiskun­nal­lista omis­tamista ja tek­stisi on nykyaikana ensim­mäi­nen ker­ta kun siitä puhutaan Suomen met­sien yhteydessä.
    Olet var­maan ere­htynyt maasta?

  36. Viherinssi: Pitäisikö pirstaloitunut­ta ja epäam­mat­ti­maista omis­tus­ta kannustaa?

    Hal­li­tus kan­nus­taa juuri tähän. Per­in­töverot ja sis­aro­suuk­sien ost­a­mi­nen ovat niin hin­tavia, että suuria tilo­ja ja met­säomis­tuk­sia ei ole varaa han­kkia. Nytkin pyritään rankaisu­veroil­la siihen, että puut pitää myy­dä alihintaan. 

    Tämä verovaa­timus on kateuspo­h­jainen jos mikä, taloudel­lista perustelua met­sien kiin­teistöverolle ei löydy.

  37. Osmo Soin­in­vaara: Väite, että saman ener­giamäärän kul­jet­ta­mi­nen kai­vok­ses­ta Helsin­gin sata­maan veisi logis­ti­ikas­sa enem­män polttoaine4tta kuin haal­im­i­nen pien­inä vir­toina hakku­utähteistä on yksinker­tais­es­ti väärä.

    O.S. poli­itikkoket­tuna kiin­nit­tää huomion pelkästään tähän yksi­tyisko­htaan , mikä on osin tot­takin. Mut­ta laivauskus­tan­nuk­set ja päästöt ovat vain pieni osa kivi­hi­ilen louhin­nan elinkaaripäästöistä. Seu­raa­va FinnWatchin link­ki tuo esille ver­i­hi­ilikäsit­teen ja moit­tii suo­ma­laisia tuon­ti- ja käyt­täjä­ta­ho­ja vas­tu­ullisu­u­den puutteesta.

    http://www.finnwatch.org/images/pdf/kivihiilta_idasta_ja_etelasta.pdf

    Pro­fes­sori Jouko Laasase­na­ho kir­joit­taa tämän päivän MT:n viera­syliössä, että mikäli puun polt­toa lisät­täisi­in 10 miljoon­aa kuu­tio­ta, niin kansan­talouteen tule­va lisä­panos olisi vuodessa 800 miljoon­aa euroa. Tämän lisäk­si vielä huo­mat­ta­vat kerrannaisvaikutukset.

    Jutus­sa on paljon muu­takin uut­ta, jon­ka avul­la blo­gin luk­i­jat voisi­vat saat­taa tieton­sa nykypäivään. Kan­nat­taa myös tutus­tua Laasase­na­hon tutkimusjulkaisuihin.

    1. Eemil. Kor­jasin jos­sain viestis­sä olleen väärän väit­teen, että hiilen logis­ti­ikkaku­lut oli­si­vat suurem­mat kuin hak­keen. Eikö väärää väitet­tä saa korjata?

  38. Raimo K: Met­sä­te­ol­lisu­udessa palkko­jen osu­us kus­tan­nuk­sista on luokkaa 1–2 pros­ent­tia. Vai että oikein ‘merkit­tävin’?

    Mik­si sit­ten tuotan­to siir­retään hal­patyö­mai­hin, kan­to­hin­natko määräävin tekijä.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­sähän Helen omis­taa jät­teen­polt­to­laitok­sen? Kaupung­in­hal­lk­i­tus kiel­si jostain syytä Heleniä tekemästä tar­joista jätevoimalas­ta. En ymmär­rä mik­si. Luon­tevin ratkaisu olisi ollut kaa­sut­taa jäte ja lait­taa se kylkikaasarin kaut­ta hiilivoimalaan ja kor­va­ta näin jät­teen­poltol­la suo­raan kivi­hi­iltä. Mut­ta päätret­ti­in tehdä erilli­nen jät­teen­polt­to­laitos Vantaalle. 

    Kir­joitin hie­man epä­tarkasti. Helsin­ki Ener­gia ei omista suo­raan jätevoimalaa, mut­ta Helenin omis­ta­va Helsin­gin kaupun­ki omis­taa jätevoimalas­ta 40%.

    http://www.vantaanenergia.fi/fi/TietoaKonsernista/tietoakonsernista/Sivut/Historia.aspx
    “1998 Helsin­gin kaupun­ki ostaa 40 % Van­taan Ener­gia Oy:n osakekannasta.

    Eli Helsin­gin kaupun­gin Jing ja Jang energiatuottajat 😉

    Ja tuo jät­teen kaa­su­tus hiilen sekaan olisi ollut järkiratkaisu

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    En puo­lus­ta hiiltä, kos­ka siitä on päästävä eroon, mut­ta väärä argu­ment­ti on kuitenkin väärä, vaik­ka se ajaisi oikeaa asiaa.Väite, että saman ener­giamäärän kul­jet­ta­mi­nen kai­vok­ses­ta Helsin­gin sata­maan veisi logis­ti­ikas­sa enem­män polttoaine4tta kuin haal­im­i­nen pien­inä vir­toina hakku­utähteistä on yksinker­tais­es­ti väärä. Kivi­hi­ilessä on kuu­tio­ta kohden paljon enem­män ener­giaa kuin hak­keessa ja kun lähtöpiste on kiin­teä eikä hajal­laan pien­inä pis­teinä ympäri maa­ta, hiilen logis­ti­ik­ka on paljon helpompaa.

    Hiili tulee kuitenkin Helsinki­in pääosin Venäjältä Uralin takaa. Metaa­nipäästöt ovat merkit­tävät kaivet­taes­sa, siitä nämä metaaniräjähdyk­set jot­ka sur­maa­vat 2000–5000 henkeä vuodessa maail­mas­sa. Hiilen CO2-päästöi­hin pitää laskea mukaan myös kaivu, las­tauk­set, kul­je­tuk­set junal­la ja laival­la jne. Tämä nos­taa päästöjä karkeasti 20–25% (amerikkalaisen tutkimuk­sen mukaan). Toki näitä lisäpäästöjä tulee myös puupolt­toaineista ja sen logis­ti­ikas­ta. Puuen­er­gia tulee kuitenkin osin kerät­tyä muun met­sän­hakku­un yhtey­dessä (tuk­ki ja kuitupu­un hakkuun). 

    Metaani on kuitenkin hyvin tärkeä, kos­ka sen GWH vaiku­tus on noin 60-ker­tainen hiilid­iok­sidi­in ver­rat­tuna 20 vuo­den aikajänteellä.

    For­tum on mielestäni hoi­tanut asiansa parem­min kuin Helen . Sen tuot­ta­mas­ta ener­gias­ta on 90% CO2-vapaa­ta Pohjo­is­mais­sa, kun taas Hele­nil­lä pääpolt­toaineet ovat fos­si­iliset maakaa­su ja erit­täin hal­pa kivihiili.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Juuri se kan­to­hin­ta. Euka­lyp­tus on halpaa.

    Havusel­lu on huo­mat­tavasti kalli­im­paa nyky­isin kuin euka­lyp­tusel­lu. Kan­to­hin­ta ei kuitenkaan liene ongel­ma suo­ma­lais­ten tehtaiden kan­nat­tavu­ud­es­ta päätellen. Kaik­ki ne tuot­ta­vat reilua voit­toa. Olen­naista on, että kuitupuu kor­jataan itse asi­as­sa pääosin (tukin) sivu­tuot­teena. Tämä tekee siitä halpaa.

    Kum­masti se havusel­lun keit­to tun­tuu Suomes­sa kuitenkin kan­nat­ta­van kun tänne uusia sel­l­ute­htai­ta suun­nitel­laan Met­sä Groupin, UPM:n ja ulko­maisen pääo­man toimes­ta (Smurfit/Kuopio).

    Sel­l­un keitossa yhdis­tyy hyvin sel­l­un, ener­gian (mustal­ipeän polt­to) ja eräi­den kemikaalien tuotan­to (mm. mäntyöljy).

  42. eemil: Mik­si sit­ten tuotan­to siir­retään hal­patyö­mai­hin, kan­to­hin­natko määräävin tekijä. 

    Var­maankin. Ja mil­jardilu­okan investoin­nit Suomeen ker­to­vat tuotan­non siirtämis­es­tä halpamaihin?

  43. Coun­try­boy: For­tum on mielestäni hoi­tanut asiansa parem­min kuin Helen . Sen tuot­ta­mas­ta ener­gias­ta on 90% CO2-vapaa­ta Pohjo­is­mais­sa, kun taas Hele­nil­lä pääpolt­toaineet ovat fos­si­iliset maakaa­su ja erit­täin hal­pa kivihiili.

    Vesivoimaa ei saa laskea mukaan, jos halu­taan ver­tail­la ener­giantuot­ta­jien mah­dol­lisuuk­sia uusi­u­tu­vien käyt­töön. Tämä sik­si, että se on hyvin voimakkaasti rajalli­nen luon­non­va­ra, ts. uusia vesivoimaloi­ta ei juurikaan pystytä rakentamaan.

    Ydin­voimankin kohdal­la tilanne on vähän siinä ja siinä, kos­ka ala on erit­täin voimakkaasti reg­u­loitu. Ainakaan van­haa ydin­voimaa ei tähän ver­tailu­un voi ottaa mukaan, kos­ka sitä on saanut tehdä kus­tan­nuk­sil­taan aivan toisel­la tasol­la kuin nyky­istä. Uuden ydin­voiman voi ottaa mukaan, jos olete­taan, että kaik­ki halukkaat ja kyvykkäät saa­vat ydinvoimaluvan.

    Joten jos saisi tuon ver­tailun näin tehtynä, niin taitaisi näyt­tää vähän erilaiselta.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Eemil. Kor­jasin jos­sain viestis­sä olleen väärän väit­teen, että hiilen logis­ti­ikkaku­lut oli­si­vat suurem­mat kuin hak­keen. Eikö väärää väitet­tä saa korjata?

    En mitenkään ko. asi­aa kieltänyt, kokon­aisu­u­den tahalli­nen sivu­ut­ta­mi­nen ras­saa. Aikaisem­pi yksinker­tais­tet­tu hin­taver­tailu euka­lyp­tuk­sen ja männyn/kuusen on myös vain pieni osa kokon­aisu­ud­es­ta. Sto­ra Enso sai jälleen ker­ran negati­ivista julk­isu­ut­ta ja kurssialen­nus­ta kun tuli esille uusi tapaus yhtiön lap­si­työvoiman käytöstä.

    Suo­ma­lais­ten on mielestäsi kil­pail­ta­va täl­laista vas­taan alen­ta­mal­la tuot­ta­jien osu­ut­ta. Puhutaan tuotan­non eet­tisyy­destä ja ekol­o­gis­es­ta kestävyy­destä, mut­ta vain sovel­tuvin osin.

  45. Halu­aisin Osmon analysoivan Keskus­tan tur­val­lisu­us­poli­it­tista lin­jaa, jon­ka pitää jatkaa samal­la taval­la kuin viimeiset 20 vuot­ta. Mikään ei siis ole muuttunut.

    “I believe the Rus­sians are mobi­liz­ing right now for a war that they think is going to hap­pen in five or six years —not that they’re going to start a war in five or six years, but I think they are antic­i­pat­ing that things are going to hap­pen, and that they will be in a war of some sort, of some scale, with some­body with­in the next five or six years.

    Lt. Gen. Fred­er­ick “Ben” Hodges, com­man­der of U.S. Army Europe.

    http://tinyurl.com/lc2dx9t

  46. The Ulkopoli­tist Nato-optiosta.

    http://ulkopolitist.fi/2015/02/05/voihan-optio/

    Halu­aisin Osmo enem­män ulkopoli­it­tista keskustelua tähän blogi­in. Nähdäk­seni seu­raaval­la vaa­likaudel­la nimeno­maan ulkopoli­ti­ikkaan liit­tyy ne kaikkein merkit­tävim­mät kysymyk­set. Kysym­mys on itsenäisyy­destämme, miten se tul­laan säi­lyt­tämään tässä uudessa kylmässä sodassa? 

    Vaik­ka kuka tahansa mitä väit­täisi, niin YYA-Suo­mi ei ollut aidosti itsenäi­nen eikä YYA-aika ollut mitään men­estyk­sen aikaa. Mädän­näisyys lev­isi koko poli­it­tiseen jär­jestelmäämme ja sys­tee­mi kor­rup­toi­tui läpiko­toisin. Kesksu­talle ja vasem­mis­tolle kor­rup­toitunut jär­jestelmä kävi val­lan main­iosti, kos­ka kor­rup­tio sul­ki kokoomuk­sen pitkäk­si aikaa hal­li­tus­vas­tu­us­ta. Ulkopoli­it­tisen itsenäisyyt­tä naker­ta­mal­la ne pystyivät saavut­ta­maan sel­l­aisia voit­to­ja sisäpoli­ti­ikas­sa, joi­ta nor­maaleis­sa demokraat­ti­sis­sa olois­sa ne eivät olisi koskaan saavut­ta­neet. Val­ta turmelee ja keskus­tas­sa sekä vasem­mis­tossa on osa­puo­lia, jot­ka muis­tel­e­vat edelleenkin näitä NL:n avit­ta­man hege­mon­ian aiko­ja kaiheudella.

    Sama voi olla koh­ta taas edessä.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Eemil. Kor­jasin jos­sain viestis­sä olleen väärän väit­teen, että hiilen logis­ti­ikkaku­lut oli­si­vat suurem­mat kuin hak­keen. Eikö väärää väitet­tä saa korjata?

    Tuo väi­tee täy­tyy Osmo perustel­la. Hiilikai­vok­sista (avolouhos) joudu­taan aina pois­ta­maan ensin pin­ta­maat ja kallio, tai sit­ten louhi­maan tun­nelei­ta. Jo tuo maan ja kiv­en käsit­te­ly lisää logis­ti­ik­ka kus­tan­nuk­sia hurjasti. 

    Hiili kuskataan syvältä jopa kym­me­nien neliök­ilo­me­trien louhos­alueelta dump­pereil­la kilo­me­trien mat­ka ylös puhdis­tet­tavak­si, joka sekin tehdään raskain dieselkonein pyöritet­tävil­lä laiteistoilla. 

    Joten ole hyvä ja perustele miten tuo logis­ti­ikkaketjun alkupää yhdis­tet­tynä kul­je­tuk­si­in sata­maan ja edelleen voimaan on halvem­pi kuin vas­taa­van ener­giamäärän puun kuljetus.

  48. Coun­try­boy: Kum­masti se havusel­lun keit­to tun­tuu Suomes­sa kuitenkin kan­nat­ta­van kun tänne uusia sel­l­ute­htai­ta suun­nitel­laan Met­sä Groupin, UPM:n ja ulko­maisen pääo­man toimes­ta (Smurfit/Kuopio).

    Sel­l­un keitossa yhdis­tyy hyvin sel­l­un, ener­gian (mustal­ipeän polt­to) ja eräi­den kemikaalien tuotan­to (mm. mäntyöljy).

    Raimo K: Var­maankin. Ja mil­jardilu­okan investoin­nit Suomeen ker­to­vat tuotan­non siirtämis­es­tä halpamaihin?

    Kom­sii kom­saa, viher­pi­ipertäjät ja met­sä­te­ol­lisu­us väit­tävät, että kan­to­hin­nat ovat Suomes­sa liian korkeat, ja kuitenkin tehtai­ta peruste­taan nyt kotimaahan.

    Ovatko kan­to­hin­nat siis liian korkei­ta, mik­si puu ei liiku ? Eivätkö nämä kaik­ki tun­nus­merk­it viit­taa siihen, että kan­to­hin­nat ovat Suomes­sa liian matalia? (teol­lisu­u­den kan­til­ta riit­tävän matalia)

    Raimo K: On toki sinän­sä kan­natet­ta­va aja­tus, että maat­alous toimisi ilman (val­tavia) tuki­aisia, mut­ta suo­ma­lainen maati­la on kyl­lä moni­alayri­tys, jon­ka tulop­uoli on aina perus­tunut osaltaan met­sään. Muual­la asia ei ole näin, mut­ta olisi outoa, jos tilanne Suomes­sa muuttuisi.

    Sosial­is­mi taas tarkoit­taa tuotan­tovä­linei­den yhteiskun­nal­lista omis­tamista ja tek­stisi on nykyaikana ensim­mäi­nen ker­ta kun siitä puhutaan Suomen met­sien yhteydessä.
    Olet var­maan ere­htynyt maasta?

    En ole , Kiinas­sakaan ei met­si­in kohdis­te­ta näin moninker­taista vero­tus­ta, ympäristösääte­lyä ja valvontaa.

    Raimo K:n mielestä ruo­ka pitäisi tuot­taa met­sän­myyn­nin avul­la. Eikö kulut­ta­jalle mikään riitä, val­tion ja EU:n tuetkin ovat vielä hal­vent­mas­sa kulut­ta­jan ruokako­rin hin­taa. Pitäisikö tuot­ta­jan lait­taa jokaisen kulut­ta­jan ruokako­ri­in vielä muu­ta­ma sat­u­rainen riihikuiv­aa kau­pan­tek­i­jäistä. (verot mak­set­tuna, tietty)

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Enem­män suo­ma­laiset met­säy­htiöt ovat kyl­lä onvestoi­neet Lati­nalaiseen Amerikkaan kuin Suomeen.

    Pitkäkui­tu­inen havusel­lu ja lyhytkui­tu­inen euca­lyp­tus­sel­lu (ja koivu-) on eri tuot­tei­ta eri käyttötarkoitukseen.

    Enem­pi kan­nat­taa huolestua troop­pis­ten mänty­la­ji­plan­taasien alan kasvattamisesta.

  50. eemil:
    ‘snip’
    Raimo K:n mielestä ruo­ka pitäisi tuot­taa met­sän­myyn­nin avul­la. Eikö kulut­ta­jalle mikään riitä, val­tion ja EU:n tuetkin ovat vielä hal­vent­mas­sa kulut­ta­jan ruokako­rin hin­taa. Pitäisikö tuot­ta­jan lait­taa jokaisen kulut­ta­jan ruokako­ri­in vielä muu­ta­ma sat­u­rainen riihikuiv­aa kau­pan­tek­i­jäistä. (verot mak­set­tuna, tietty) 

    Mitäpä jos et panisi suuhu­ni sel­l­aisia sano­ja, joi­ta en ole käyttänyt?

    Maat­alous on markki­na­t­aloudessa yri­tys­toim­intaa ja se pitäisi rahoit­taa toimin­nan tulok­sel­la. Investoin­nit yri­tys voi rahoit­taa tuot­tam­a­ton­ta omaisu­ut­ta myymäl­lä — ja puun myyn­nis­sä on se hyvä puoli, että se kas­vaa ja voidaan myy­dä use­aan kertaan.

    Tuki­ais­ten alen­tavaa vaiku­tus­ta ruoan hin­taan on Suomes­sa vaikea nähdä: EU-tues­ta ja kansal­lis­es­ta tues­ta huoli­mat­ta ruo­ka on meil­lä kalleinta.

    (ja Kiinan esit­tämi­nen posi­ti­ivise­na esimerkkinä ympäristösään­te­lyn vähäisyy­destä ker­too esit­täjästä aika paljon)

  51. Viherinssi: Vesivoimaa ei saa laskea mukaan, jos halu­taan ver­tail­la ener­giantuot­ta­jien mah­dol­lisuuk­sia uusi­u­tu­vien käyt­töön. Tämä sik­si, että se on hyvin voimakkaasti rajalli­nen luon­non­va­ra, ts. uusia vesivoimaloi­ta ei juurikaan pystytä rakentamaan.

    Ydin­voimankin kohdal­la tilanne on vähän siinä ja siinä, kos­ka ala on erit­täin voimakkaasti reg­u­loitu. Ainakaan van­haa ydin­voimaa ei tähän ver­tailu­un voi ottaa mukaan, kos­ka sitä on saanut tehdä kus­tan­nuk­sil­taan aivan toisel­la tasol­la kuin nyky­istä. Uuden ydin­voiman voi ottaa mukaan, jos olete­taan, että kaik­ki halukkaat ja kyvykkäät saa­vat ydinvoimaluvan.

    Joten jos saisi tuon ver­tailun näin tehtynä, niin taitaisi näyt­tää vähän erilaiselta.

    For­tum on kyl­lä investoin­ut Ruotsissa/Tukholmassa mm. jäte-CHP ja bio-CHP laitok­si­in. Samoin Espoos­sa on suun­nit­teil­la suuren mit­takaa­van maaläm­pöä hyö­dyn­tävän laitok­sen. Samoin halukku­ut­ta heil­lä näyt­tää ole­van myös ydin-CHP-lsaitok­seen Lovi­isan reak­torin kor­vaamises­sa. Mut­ta ei tai­da löy­tyä halukku­ut­ta Helsingis­sä hyö­dyn­tää sen jätelämpöä.

  52. Kul­je­tuskus­tan­nuk­sista näyt­tää blo­gis­til­la ja vähän muil­lakin ole­van se käsi­tys, että hiilikai­vok­set ovat satamien lähel­lä. Eivät yleen­sä koskaan ole. Venäjän pääasial­liset hiil­i­tuotan­toalueet ovat ainakin 1000 (Vorkuta)-2000 (Kemerovo)km Pietarin sata­mas­ta. Samoin Puolan hiilikai­vok­set ovat Etelä-Puo­las­sa. Jos koete­taan edel­lä esitet­ty­jen kul­je­tuskus­tan­nusten perus­teel­la ver­tail­la eri muo­to­ja, voidaan tul­la seu­raavi­in tuloksiin.

    1000 km merikul­je­tus­ta vas­taa 325 km rekkakul­je­tus­ta, ener­giati­hey­del­lä kor­jat­tuna 130 km

    1000 km junakul­je­tus­ta vas­taa 475 km rekkakul­je­tus­ta, ener­giati­hey­del­lä kor­jat­tuna 195 km

  53. Sylt­ty: Kesksu­talle ja vasem­mis­tolle kor­rup­toitunut jär­jestelmä kävi val­lan main­iosti, kos­ka kor­rup­tio sul­ki kokoomuk­sen pitkäk­si aikaa hallitusvastuusta. 

    Kävivät ne kokoomus­laisetkin kovin mielel­lään Tehtaankadulla.

  54. Raimo K: Maat­alous on markki­na­t­aloudessa yri­tys­toim­intaa ja se pitäisi rahoit­taa toimin­nan tuloksella.

    Mut­ta kun se ei voi toimia markki­noiden ehdoil­la . Kulut­ta­ja ei ole valmis mak­samaan sent­tiäkään enem­pää ekol­o­gis­es­ti tuote­tus­ta ruuas­ta. Alku­tuot­tei­den hin­ta määräy­tyy sul­je­tun markki­nan ( Suo­mi) ehdoil­la. Ympäristösään­te­ly pitää kus­tan­nuk­set korkeal­la ja tulot alhaalla.

    Halu­atko todel­lakin markki­napo­h­jaiseen vil­je­lyyn: geen­i­ma­nip­u­loin­ti, laiton siir­to­laistyövoima, eet­tis­es­ti kestämätön eläin­jalostus ( Bel­gian Blue), rajoit­tam­a­ton lan­noi­tus, rajoit­tam­a­ton eläin­ti­heys, kasvin­suo­jelu­ainei­den vapaa käyt­tö jne. ovat vain pieni kat­saus tehotuotannosta.

    Raimo K: EU-tues­ta ja kansal­lis­es­ta tues­ta huoli­mat­ta ruo­ka on meil­lä kalleinta.

    Ja mikähän on syynä, tuottajahinnatko ?

    Raimo K: ja Kiinan esit­tämi­nen posi­ti­ivise­na esimerkkinä ympäristösään­te­lyn vähäisyy­destä ker­too esit­täjästä aika paljon)

    Esimerkki­ni ei ihan­noi vaan tah­too ker­toa, että suo­ma­lainen met­säpoli­ti­ik­ka on men­nyt sosial­isoin­nis­sa vielä Kiinaakin pidem­mälle. Mei­dän jär­jestelmässämme tuot­ta­ja mak­saa tuotan­tovä­li­neet itse ja val­tio ja met­säy­htiöt otta­vat läh­es kaiken tuo­ton. Kiinas­sa val­tio sen­tään kus­tan­taa tuotantovälineet.

    Vain hiukan kar­rikoitu­na, mut­ta ei paljon.

    1. Halu­atko todel­lakin markki­napo­h­jaiseen vil­je­lyyn: geen­i­ma­nip­u­loin­ti, laiton siir­to­laistyövoima, eet­tis­es­ti kestämätön eläin­jalostus ( Bel­gian Blue), rajoit­tam­a­ton lan­noi­tus, rajoit­tam­a­ton eläin­ti­heys, kasvin­suo­jelu­ainei­den vapaa käyt­tö jne. ovat vain pieni kat­saus tehotuotannosta.

      Kum­malli­nen käsi­tys markki­noista. Ovatko tasku­varkaude­tkin markki­nae­htoista toimintaa?

  55. Ener­giat­aloud­es­ta: ymmär­rän peruste­lut sille, että hiili on huono, ja ymmär­rän niin ikään ongel­mat laa­jamit­taises­sa puun ener­giakäytössä. Uuden vesivoiman suurem­pi rak­en­t­a­mi­nen on myös mah­do­ton­ta, eikä jät­teen­polt­tokaan liene kovin pitkälle kan­ta­va ratkaisu. Tuulen kanssa ei käsit­tääk­seni myöskään pär­jätä perusvoimana, eikä aurinkokaan ainakaan vielä tarpeek­si hyvin sähkök­si muu­tu. Iso venäläi­nen ydin­voimala on tässä maail­man­ti­lanteessa kuitenkin se kaikkein oudoin vir­i­tys, mut­ta omaan viher­pi­ipertäjän päähäni ei mah­du, mikä SMR-ydin­reak­tor­ei­hin poh­jau­tu­vas­sa ener­gia­ratkais­us­sa olisi suurem­min vikana. 

    En ole ener­gia-asioiden asiantun­ti­ja, joten arvoisat parem­min asioista per­il­lä oli­jat — valaiskaa min­ua! Poli­it­ti­nen “real­is­mi” sik­seen, tehdään aja­tusleik­ki että elämme maail­mas­sa jos­sa käytetään ratio­naal­ista päätöksentekoa.

  56. Raimo K:lla näkyy ole­van vähän jos­sakin muus­sa ajas­sa ole­via käsityksiä.
    Ensin­näkin met­säl­lä ei ole enää nykyään mitään merk­i­tys­tä investoivil­la tiloil­la, ne on jo syö­ty ajat sit­ten. Eikä heil­lä edes sitä met­sää enää kovin paljoa olekaan, yksi­ty­is­met­sät omis­ta­vat pääosin aivan muut väestöryhmät.
    Ruuan hin­ta on kyl­lä euromääräis­es­ti melko kallista, mut­ta se olisi paljon halvem­paa, jos alvit oli­si­vat samal­la tasol­la. Ruuan suh­teelli­nen hin­ta on kuitenkin paljon halvem­paa kuin vaikka­pa Virossa, jos ver­taa sitä niihin palkkoi­hin, joil­la se pitää maksaa.
    Suomes­sa on Euroopan halvim­mat tuot­ta­jahin­nat maitoa luku­unot­ta­mat­ta. Näistä sit­ten saadaan kulut­ta­jille se kallein ruokakori.

  57. Tim­oT:
    Raimo K:lla näkyy ole­van vähän jos­sakin muus­sa ajas­sa ole­via käsityksiä.
    Ensin­näkin met­säl­lä ei ole enää nykyään mitään merk­i­tys­tä investoivil­la tiloil­la, ne on jo syö­ty ajat sit­ten. Eikä heil­lä edes sitä met­sää enää kovin paljoa olekaan, yksi­ty­is­met­sät omis­ta­vat pääosin aivan muut väestöryhmät.
    ‘snip’

    Saat­taapi olla… mut­ta nim­im. eemil se esit­ti, että met­siä ei saa käyt­tää investoin­tien rahoituk­seen — eli siis met­siä olisi käytettävissä.

  58. eemil:
    Kom­sii kom­saa, viher­pi­ipertäjät ja met­sä­te­ol­lisu­us väit­tävät, että kan­to­hin­nat ovat Suomes­sa liian korkeat, ja kuitenkin tehtai­ta peruste­taan nyt kotimaahan.
    ‘snip’

    No, juuri tänään radios­sa Green­pea­cen edus­ta­ja (eikä sen enem­pää viher­pi­ipertäjä voine olla) esit­ti käsi­tyk­siään met­säa­sioista eikä sanonut kan­to­hin­noista yhtään sanaa — enkä ole vihrei­den ennenkään niistä mitään sanoneen.

  59. Selek­ti­ivi­nen sen­su­uri (vrt Sylt­ty) näyt­ti iske­neen kun iro­nisoin Iltapäiväle­htiä ja vihrei­den venäjäpeloit­telua ydin­voiman yhtey­dessä. Ei tun­nu hait­taa­van vaik­ka läh­es kaik­ki Hgin voimalaitosten polt­toaineet tule­vat Venäjältä. Vihreille näyt­tävät kel­paa­van kaik­ki mah­dol­liset syyt ydin­voiman vas­tus­tamiseen. Jopa uraanin lop­pumisel­la peloitelti­in joskus, vaik­ka se on hyvin yleinen alkuaine maankuoressa.

  60. Pro­fes­sori Jouko Laasase­na­ho kir­joit­taa tämän päivän MT:n viera­syliössä, että mikäli puun polt­toa lisät­täisi­in 10 miljoon­aa kuu­tio­ta, niin kansan­talouteen tule­va lisä­panos olisi vuodessa 800 miljoon­aa euroa. Tämän lisäk­si vielä huo­mat­ta­vat kerrannaisvaikutukset. 

    Tämä kuu­lostaa vähän saman­su­un­taiselta argumentilta:

    Suomes­sa pide­tään hiekoitet­tuna n. 20,000km autoteitä. Hiekoituk­seen käytetään konei­ta. Suu­ru­us­lu­ok­ka-arviona, mikäli sama työ tehtäisi­in ämpäril­lä ja kauhal­la, kansan­talouteen tule­va lisä­panos olisi vuodessa 1000 miljoon­aa euroa puhu­mat­takaan ker­ran­nais­vaiku­tuk­sista. Työ­paikko­ja syn­ty­isi tuhan­sia. Lusikkaa käyt­tämäl­lä voidaan päästä vielä parem­pi­in lukemiin.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Kum­malli­nen käsi­tys markki­noista. Ovatko tasku­varkaude­tkin markki­nae­htoista toimintaa?

    Halvim­mat lail­liset tuotan­tokus­tan­nuk­sethan ne määräävät tar­jon­nan kaikil­la tuot­teil­la. Sil­loin eivät muut tuotan­to­ta­vat pysy hengis­sä, jos kulut­ta­jat eivät ole valmi­ita mak­samaan siitä lisähintaa.

  62. eemil: Mut­ta kun se ei voi toimia markki­noiden ehdoil­la . Kulut­ta­ja ei ole valmis mak­samaan sent­tiäkään enem­pää ekol­o­gis­es­ti tuote­tus­ta ruuas­ta. Alku­tuot­tei­den hin­ta määräy­tyy sul­je­tun markki­nan ( Suo­mi) ehdoil­la. Ympäristösään­te­ly pitää kus­tan­nuk­set korkeal­la ja tulot alhaalla.

    Halu­atko todel­lakin markki­napo­h­jaiseen vil­je­lyyn: geen­i­ma­nip­u­loin­ti, laiton siir­to­laistyövoima, eet­tis­es­ti kestämätön eläin­jalostus (Bel­gian Blue), rajoit­tam­a­ton lan­noi­tus, rajoit­tam­a­ton eläin­ti­heys, kasvin­suo­jelu­ainei­den vapaa käyt­tö jne. ovat vain pieni kat­saus tehotuotannosta.
    ‘snip’

    Melko omi­tu­inen käsi­tys markki­na­t­aloud­es­ta, jos­sa me kuitenkin elämme.
    Ja samal­la vaa­di­taan rajoi­tusten pois­tamista ja vapaa­ta hin­nan­muo­dos­tus­ta met­sä­talouteen vaik­ka ei vapaus muuhun maat­alouteen kel­paakaan — ja Kiina nähdään vapau­den malli­maana (kuka­han ne met­sät sosial­is­mis­sa omistaa?).

  63. Keskus­tan ener­giapoli­ti­ikan ide­ol­o­gise­na lähtöko­htana on saa­da kan­to­hin­nat nousu­un. Mut­ta puolue ei osaa tai ei halua hah­mot­taa, miten markki­nat toimivat.

    Kun esimerkik­si ener­gia­pu­un käyt­töä lisätään, joudu­taan hyö­dyn­tämään yhä kalli­impia kohtei­ta. Tämä johtaa ener­gia­pu­un kan­to­hin­to­jen nousu­un. Siihen asti keskus­ta pääsee. 

    Mut­ta keskus­ta ei ota huomioon ener­gia­pu­un kan­to­hin­to­jen nousun seu­rauk­sia. Puun ja puupo­h­jais­ten jalostei­den tuon­ti lisään­tyy. Biopolt­toainei­den jalostus­laitosten investoin­nit menevät ulkomaille.

    Lop­putu­los on, että keskus­tan ener­giapoli­it­ti­sis­sa tavoit­teis­sa ei ole real­is­mia. Mut­ta asi­aan pere­htymät­tömille tavoit­teet näyt­tävät hyviltä.

  64. Osmo Soin­in­vaara: Kum­malli­nen käsi­tys markki­noista. Ovatko tasku­varkaude­tkin markki­nae­htoista toimintaa?

    Var­maan hyvä kysymys, mut­ta en kyl­lä oikein ymmär­rä, saisiko toisen vihjeen?

    Itse tarkoi­tan markki­nae­htoisel­la maanvil­je­lyl­lä sel­l­aista, jos­sa hal­vat hin­nat ovat ain­oa määräävä tek­i­jä. Ja maat­aloudessa tuotan­tokus­tan­nusten laskem­i­nen merk­it­see esimerkkinä kuvaami­ani toimintamalleja.

    Markki­nal­ib­er­al­is­tit luule­vat , että kil­pailu las­kee tuot­teen /palvelun hin­to­ja ja samal­la paran­taa laatua. 

    Elin­tarvikkei­den tuot­ta­mi­nen vaatii vah­van lain­o­h­jauk­sen, niin valitet­tavaa kuin se byrokra­t­ian vuok­si onkin. Pitäisi vaan hah­mot­taa, että se nos­taa ruuan tuotantokustannuksia. 

    Tästä tulisi kulut­ta­jan olla valmis myös mak­samaan. Ei näitä kus­tan­nuk­sia saa sälyt­tää tuot­ta­jien niskaan, kuten nyt on asian tila.

    1. eemi­ul. Sotket keskenään kil­pailun jha sään­tö­jen rikkomisen. Sik­si kysyin, kuu­luuko myös varas­t­a­mi­nen sin­un käsi­tyk­seesi markkinataloudesta.

  65. Euka­lyp­tuk­ses­ta ja ja havupuista sel­l­un raaka-aineina:

    Euka­lyp­tuk­ses­ta keit­e­tys­tä sel­l­us­ta (tai koivus­ta, haavas­ta, muista lehtipuista) saadaan paperi läpinäkymät­tömäk­si ja tasaisek­si. Euka­lyp­tus on tässä parasta.

    Havupuista keit­e­tys­tä sel­l­us­ta saadaan luju­ut­ta paperi­in. Parhai­ta ovat Amerikan län­sir­an­nikon havupu­ut. Suo­ma­laisetkin ovat ok, eivät mis­sään nimessä huonoimpia, mut­ta Am. län­sir­an­nikon sel­l­ua tarvi­taan vähem­män. Suurem­pi havusel­lun määrä heiken­tää läpinäkymät­tömyyt­tä ja tasaisuutta. 

    Eli sel­l­uis­sa euka­lyp­tus ei kil­paile män­nyn ja kuusen kanssa. Euka­lyp­tus kil­pailee koivun, haa­van ja muiden lehtipuiden kanssa. Män­nyt, kuuset, pih­dat, hem­lok­it ja muut havupu­ut kil­pail­e­vat keskenään.

    Kaik­ki Etelä-Amerikan kuitupu­u­tuotan­to ei tosin ole euka­lyp­tus­ta vaan myös män­tyjä kas­vate­taan (Esim. Chi­lessä mon­tereyn­män­tyä, Pinus radi­a­ta, joka on suun­nilleen yhtä hyvää kuin suo­ma­lainen kuusi)

  66. eemil:Itse tarkoi­tan markki­nae­htoisel­la maanvil­je­lyl­lä sel­l­aista, jos­sa hal­vat hin­nat ovat ain­oa määräävä tekijä.

    On kyl­lä aika outoa, että mei­dän talousjär­jestelmämme perusasi­at ovat näin pahasti hukassa.

    Markki­nae­htoinen = hom­ma toimii liike­taloudel­lisil­la perusteil­la, ei tuki­ais­ten tms. varassa.

    Ja maat­aloudessa tuotan­tokus­tan­nusten laskem­i­nen merk­it­see esimerkkinä kuvaami­ani toimintamalleja.

    No höpö höpö sen­tään. Viimeisen sadan vuo­den aikan maat­aloudessa ollaan las­ket­tu tuotan­tokus­tan­nuk­sia mm. siir­tymäl­lä lapi­oista trak­tor­ei­hin, käsipelistä lyp­sykoneisi­in ja siitä sit­ten lypsyrobotteihin.

    Markki­nal­ib­er­al­is­tit luule­vat , että kil­pailu las­kee tuot­teen /palvelun hin­to­ja ja samal­la paran­taa laatua. 

    Tämä on kyl­lä täysin käsit­tämätön katsantokanta.

    Itse tilasin juuri uuden net­tiy­htey­den toimistollemme. 

    Tar­jous 1. 550 e/kk. Tässä vai­heessa hin­ta oli niin suo­lainen että pyysin pari uut­ta tarjousta.
    Tar­jous 2. 400 e /kk
    Tar­jous 3, toimit­ta­ja oli valmis vetämään oman yhtey­den toimis­tolle, jol­loin päästäisi­in yhtey­den omis­ta­jan monop­o­li­hin­noit­telus­ta, hin­ta 350 e/kk.

    Hin­ta siis las­ki ensim­mäis­es­tä tar­jouk­ses­ta 40% ja raken­nuk­seen saati­in uusi yhteys, mikä tarkoit­taa että jatkos­sa tässä kohteessa oper­aat­tor­ei­den välille syn­tyy oikeati kilpailua.

    Ja sinä väität että kil­pailu ei lakse hintoja?

    niin valitet­tavaa kuin se byrokra­t­ian vuok­si onkin. 

    Ymmärtääk­seni eniten byrokra­ti­aa aiheut­ta­vat erinäköiset veron­mak­sajien taskuista vir­taa­vat tuet.

    Ei se ole mikään ihme etteoi tässä maas­sa saa­da aikaisek­si mitään järke­viä talous­päätök­siä, jos kil­pailu = suuri saatana ja markki­nat tarkoit­taa sitä, että saa varastaa.

  67. Osmo Soin­in­vaara: Sotket keskenään kil­pailun jha sään­tö­jen rikkomisen. Sik­si kysyin, kuu­luuko myös varas­t­a­mi­nen sin­un käsi­tyk­seesi markkinataloudesta.

    Ei tietenkään, mut­ta maat­aloudessa liinat on vedet­ty niin kireälle, että hin­tak­il­pailu voi tapah­tua enää lake­ja rikko­ma­l­la. Maatilo­jen met­sät alka­vat olla hakatut ja jaet­tu sis­arusten kesken niin, että investoin­ti­ra­haa ei enää löy­dy sieltä.

    Varas­tamis­es­ta puheen ollen EU:ssa on tiet­tyjä kult­tuure­ja, jos­sa jär­jestelmän hui­jaami­nen on pikem­minkin ansio kuin hävet­tävä käyttäytymismalli.

    Sylt­ty: Itse tilasin juuri uuden net­tiy­htey­den toimistollemme

    Puhun maat­aloud­es­ta, joten anna esimerkke­jä siitä.

    Sylt­ty: No höpö höpö sen­tään. Viimeisen sadan vuo­den aikan maat­aloudessa ollaan las­ket­tu tuotan­tokus­tan­nuk­sia mm. siir­tymäl­lä lapi­oista trak­tor­ei­hin, käsipelistä lyp­sykoneisi­in ja siitä sit­ten lypsyrobotteihin.

    Tuo on men­nyt­tä his­to­ri­aa, esit­tele miten nyt saadaan kus­tan­nuk­sia alen­net­tua. Tilakoko tietenkin, mikä on Suomes­sakin kas­vanut. Onko kuitenkaan järkevää men­nä agribusi­ness­malli­in Suomes­sa ? Ei ruuan hin­ta halpene sil­läkään mallil­la oleel­lis­es­ti. Alus­sa näin saat­taa käy­dä, mut­ta kun kil­pail­i­jat on tapet­tu markki­noil­ta niin hin­ta nousee.

    Miten mak­saisit miljoon­ain­vestoin­nit navet­taan kun maito­tuot­tei­den hin­ta las­kee ja Venäjä­pakot­teet pure­vat maatalouteen?

    Sylt­ty: Ymmärtääk­seni eniten byrokra­ti­aa aiheut­ta­vat erinäköiset veron­mak­sajien taskuista vir­taa­vat tuet.

    Yksikään maa­jus­si ei näitä tukia halua, halu­amme rahan myymistämme tuot­teista ja ympäristö­palveluista, joi­ta teemme veronmaksajille.

  68. tpyy­lu­o­ma: Asial­lis­es­ti ottaen juuri kukaan ei ylipään­sä vas­tus­tanut kyseistä voimalaa, aikoinaan vas­tustet­ti­in kun polt­totekni­ik­ka ja savukaa­su­jen puhdis­tus oli huonom­mal­la tolalla.

    Oman muis­tiku­van mukaan sil­loin kun jät­teen­polt­to­laitos­ta ajet­ti­in vuosikau­sia Ämmäs­suolle läjit­tämisen vai­h­toe­hdok­si, vihrei­den sitkeän jät­teen­polton vas­tus­tuk­sen takana oli aja­tus, että polt­ta­mi­nen tekee jät­teen hävit­tämis­es­tä liian help­poa, jol­loin moti­vaa­tio kier­rä­tyk­selle ja jät­teen vähi­ten­tämiselle heikkenee.

    Nyt meil­lä on voimala tuon vas­tus­tuk­sen vuok­si ehkä 10 vuot­ta myöhässä sekä saman ver­ran korkeampi jäte­vuori Ämmäs­suol­la ja kor­vaavaa fos­si­ilista hiil­ta poltet­tuna ja taivaalle ikuis­es­ti hiilid­iok­sid­i­na vapautettuna.

    Savukaa­su­jen puhdis­tus ei tuona aikana mitenkään oleel­lis­es­ti ole muut­tunut. Jos päästöistä ollaan huolis­saan, tehokkain­ta olisi ensin hoitaa hiilivoimalat kun­toon (ja vielä paljon paljon sitä ennen auto­jen aiheut­ta­mat päästöt). Sak­sa on jät­teen­polton pio­neere­ja Euroopas­sa ja siel­lä on kyl­lä ollut jo pitkään alan osaamista ja koke­mus­ta tar­jol­la. Ja silti tästä vihrei­den har­ras­ta­mas­ta “neli­raa­ja­jar­ru­tuk­ses­ta” huoli­mat­ta Van­taal­la ei valit­tu kaa­su­tus­ta toisin kuin samaan aikaan esimerkik­si Lahdessa, vaik­ka mon­et pitävät sitä suo­raa ari­napolt­toa parem­pana ratkaisuna.

  69. eemil:
    ‘snip’
    Elin­tarvikkei­den tuot­ta­mi­nen vaatii vah­van lain­o­h­jauk­sen, niin valitet­tavaa kuin se byrokra­t­ian vuok­si onkin. Pitäisi vaan hah­mot­taa, että se nos­taa ruuan tuotantokustannuksia.
    ‘snip’

    Näinkö on Kiinassa?

  70. eemil:
    ‘snip’
    Yksikään maa­jus­si ei näitä tukia halua, halu­amme rahan myymistämme tuot­teista ja ympäristö­palveluista, joi­ta teemme veronmaksajille. 

    Odotan mie­lenki­in­nol­la MTK:n aloitet­ta tukien poistamissta.

    Tosin esim. Itämerelle tehdy­istä ympäristö­palveluista rahali­ikenne suun­tau­tu­isi kyl­lä muualle kuin mitä arv. nim­imerk­ki olettaa.

  71. Koti-isä: Oman muis­tiku­van mukaan sil­loin kun jät­teen­polt­to­laitos­ta ajet­ti­in vuosikau­sia Ämmäs­suolle läjit­tämisen vai­h­toe­hdok­si, vihrei­den sitkeän jät­teen­polton vas­tus­tuk­sen takana oli aja­tus, että polt­ta­mi­nen tekee jät­teen hävit­tämis­es­tä liian help­poa, jol­loin moti­vaa­tio kier­rä­tyk­selle ja jät­teen vähi­ten­tämiselle heikkenee.

    Ei, kyl­lä vihrei­den viral­lise­na ajatuk­se­na oli että kaa­su­tus ja rin­nakkaispolt­to ovat hyviä, mas­s­apolt­to huono.

    Edelleenkään en ymmär­rä sil­loista argumenttia

    Vihreät vas­tus­ta­vat seka­jät­teen mas­s­apolt­toa, kos­ka se tekee kan­nat­ta­mat­tomak­si jät­tei­den vähen­tämisen ja kier­rä­tyk­sen sekä jät­teisi­in sisäl­tyvän mater­ian hyödyntämisen. 

    kos­ka “kan­nat­ta­mat­to­muus” on vain seu­raus­ta mallista jol­la jät­teen­polton kus­tan­nuk­set hyvitetään jät­teen­polt­to-oper­aat­to­rille. Aivan yhtä hyvin olisi han­k­in­ta­sopimuk­seen voin­ut olla sisään­raken­net­tuna kan­nustin joka ohjaa rak­en­ta­maan kier­rä­tys­lin­jas­to­ja mas­s­apolt­to­laitok­sen eteen, täl­lä ei ole val­i­tun tekni­ikan kanssa mitään tekemistä.

    Toisek­seen, Van­taan ener­gian mas­s­apoltolle esit­tämät luvut (siis jos pitävät paikkansa) eivät puol­la REF-jakeen erot­telua rin­nakkaispolt­toon kos­ka (myös sähkön­tuotan­non) hyö­ty­suhde on jo valmi­ik­si niin hyvä.

    Kier­rä­tys­tä kan­nat­taisi yleen­säkin poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa uudelleenarvioi­da ympäristön kokon­aiskuor­mi­tuk­sen kannal­ta eikä itseis­ar­vona ide­olo­giapo­h­jal­ta niin että asian X korkeaa kier­rä­tysastet­ta pide­tään automaat­tis­es­ti suureena joka tulee maksimoida.

    1. Kyl­lä meil­lä on tilanne, jos­sa mas­s­apolt­to on kier­rä­tyk­sen esteenä. Jät­teen­polt­to­laitoik­sen on täy­del­lis­es­ti ylim­i­toitet­tu ja kun­nat ovta sitoutuneet toimit­ta­maan luvatun määrän jät­teitä laitok­seen. Jos jätet­tä ei tule, se on kor­vat­ta­va. Täl­laises­sa tilanteessa on huonoa men­nä puhu­maan sen puoles­ta, että poim­i­taan siitä jäteestä pois kier­rätet­täviä jakeita.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä meil­lä on tilanne, jos­sa mas­s­apolt­to on kier­rä­tyk­sen esteenä. Jät­teen­polt­to­laitoik­sen on täy­del­lis­es­ti ylim­i­toitet­tu ja kun­nat ovta sitoutuneet toimit­ta­maan luvatun määrän jät­teitä laitok­seen. Jos jätet­tä ei tule, se on kor­vat­ta­va. Täl­laises­sa tilanteessa on huonoa men­nä puhu­maan sen puoles­ta, että poim­i­taan siitä jäteestä pois kier­rätet­täviä jakeita.

        Nyt, viisi vuot­ta myöhem­min, tuo­ta “täy­del­lisen ylim­i­toitet­tua” jät­teen­polt­to­laitos­ta laa­jen­netaan entis­es­tään, ja “Helen kor­vaa läm­mön ostol­la pääasi­as­sa kivi­hi­il­i­tuotan­toa, ja näin Helenin päästöt vähenevät noin 60 000 ton­nia vuodessa.”

        Niin ne fak­tat muut­tuvat. Vai olisiko niin että jälleen ker­ran tarvi­taan vähän aikaa jot­ta (vihreät) ide­ol­o­gis-poli­it­tiset into­hi­mot hai­h­tu­vat ja voidaan pala­ta ratio­naaliseen päätöksentekoon?

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    eemi­ul. Sotket keskenään kil­pailun jha sään­tö­jen rikkomisen. Sik­si kysyin, kuu­luuko myös varas­t­a­mi­nen sin­un käsi­tyk­seesi markkinataloudesta.

    Nuo Eemelin mainit­se­mat tavat tuot­taa elin­tarvikkei­ta ovat aivan lail­lisia jois­sakin mais­sa, eivät kaik­ki toki Euroopan sisäl­lä. Sos päädytään täy­teen vapaakaup­paan, ne on tehtävä sal­li­tuk­si Euroopas­sakin, muuten Euroopan maat­alous näivet­tyy. En usko, että esim. USA EU:n takia muut­taa omia sääntöjään.

  73. Sen minäkin halu­aisin nähdä kun MTK ilmoit­taa, että ain­oas­taan Suomes­sa mak­set­ta­vat suo­raan suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien pus­sista tule­vat tuet voidaan lakkauttaa!

  74. Raimo K: Odotan mie­lenki­in­nol­la MTK:n aloitet­ta tukien poistamissta.

    Tuskin menisi läpi EU:ssa, kos­ka tukien pois­to pitäisi tapah­tua läpi unionin.

    Raimo K: Tosin esim. Itämerelle tehdy­istä ympäristö­palveluista rahali­ikenne suun­tau­tu­isi kyl­lä muualle kuin mitä arv. nim­imerk­ki olettaa.

    Tuskin­pa vaan, kulut­ta­jien ruuan kas­vat­ta­mi­nen on aiheut­tanut Itämeren rehevöi­tymisen. Jos ruuas­ta olisi mak­set­tu vil­jeli­jöille oikea kor­vaus, niin vedet olisi Suomen osalta voitu suo­jel­la. Venäjä, Viro, Puo­la Tan­s­ka , Ruot­si ym. maat olisi pitänyt saa­da mukaan samaan ohjelmaan. 

    Eilisessä Tule­vaisu­u­den ruokaketju-tilaisu­udessa Six­ten Kork­man esit­ti uut­ta fos­forin ja typen hait­taveroa ja rav­in­tei­den päästökaup­paa. Mak­saji­na oli­si­vat kaik­ki, jot­ka syövät ruokaa. Virk­istävä poikkeus val­tavir­ras­sa, ruuan syömi­nen onkin se , mikä tuot­taa rav­in­tei­ta vesi­in. Tähän asti sitä ovat tehneet ain­oas­taan maanviljelijät.

    Prof. Lin­na­nen ker­toi, että heikoin lenk­ki on yhdyskun­tien jätevesien käsittely.Fosforista hyö­dyn­netään alle 50 % ja type­stä vain 10 %.

    Typen puhdis­tuste­ho on sitä luokkaa, että 100 WC-pön­tön tyh­jen­nyk­ses­tä n. 30 menee puhdis­ta­mat­tomana Itämereen. Vas­taavasti fos­forin puhdis­tuste­hos­sa n. 15 pön­töl­listä menee mereen puhdistamattomana.

    1. eemil,
      En tiedä, miten on muual­la, mut­ta meil­lä Viikin puhdis­ta­mo puhdis­taa jätevesistä fos­forin yli 95-pros­ent­tis­es­ta ja typen yli 90-prosenttisesti.

  75. Osmo Soin­in­vaara: Jät­teen­polt­to­laitoik­sen on täy­del­lis­es­ti ylim­i­toitet­tu ja kun­nat ovta sitoutuneet toimit­ta­maan luvatun määrän jät­teitä laitok­seen. Jos jätet­tä ei tule, se on korvattava. 

    Tämä on puh­taasti sopimustekni­nen asia eli kun­nat ovat ihan itse laati­neet itselleen huonon sopimuk­sen kun eivät ole viitsi­neet miet­tiä jotain ele­gantim­paa kannustinratkaisua.

    Ylim­i­toit­tamisen luulisi ole­van hyvä asia. Sehän tarkoit­taa että REF-jätet­tä voidaan kesäisin varas­toi­da ja käyt­tää talvel­la kun kaukoläm­mölle on parem­mat markkinat.

  76. eemil: Tuskin menisi läpi EU:ssa, kos­ka tukien pois­to pitäisi tapah­tua läpi unionin. 

    Tarkoi­tatko että vain Suomes­sa mak­set­tavia ja vain suo­ma­lais­ten rahoit­tamia tukia pitäisi vähen­tää myös muual­la unionis­sa? Mitenkä tämä onnis­tu­isi edes teoriassa? 

    Suomi­han tukee erit­täin run­saskä­tis­es­ti omia maanviljelijöitään.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    eemil,
    En tiedä, miten on muual­la, mut­ta meil­lä Viikin puhdis­ta­mo puhdis­taa jätevesistä fos­forin yli 95-pros­ent­tis­es­ta ja typen yli 90-prosenttisesti.

    Ovathan nuo hieno­ja tavoitear­vo­ja, ja miljoon­ain­vestoin­tien tulok­sia. Totu­us on kuitenkin läpi maan ja Uuden­maan aivan jotakin muuta.Nykyinen kokon­ais­ti­lanne on toden­näköis­es­ti se, minkä prof. Lin­nainen kuvasi.

    Seu­raavas­sa linkissä on kuvaus H:gin jätevesien puhdis­tuk­sen historiasta. 

    http://www.hel.fi/hel2/ymk/uimarantahistoria/julkaisu_0307net.pdf

    Tätä ei pahem­min julk­isu­udessa ole tuo­tu esille. Vesien tila on vuo­sisa­taisen kehi­tyk­sen tulosta, johon vaikut­taa koko yhteiskun­nan toim­inta. Tässä yhtey­dessä maat­alouden esit­tämi­nen ain­oana syn­tipukki­na on his­to­ri­alli­nen vääryys.

    Sil­lä on vaiku­tuk­sen­sa luon­no­varat­alouden negati­iviseen imag­o­na nykypäivänäkin. Kuten olemme tässäkin ketjus­sa saa­neet havaita.

    Mut­ta aiheen käsit­te­ly rön­sy­ilee alku­peräis­es­tä turhan kauas, joten riit­tänee täl­lä saralla.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    eemil,
    En tiedä, miten on muual­la, mut­ta meil­lä Viikin puhdis­ta­mo puhdis­taa jätevesistä fos­forin yli 95-pros­ent­tis­es­ta ja typen yli 90-prosenttisesti.

    Tuo ei ole vuo­tu­inen keskiar­vo, vaan nimel­liska­p­a­siteet­ti. Lisäk­si on ohi­juok­su­tuk­sia vuosit­tain niin, että fos­fo­ria saadaan todel­lisu­udessa alle 90%

    Ole tarkkana, jaat liian usein Helsin­gin ympäristökuor­mas­ta liian ruusu­ista kuvaa. Miksi?

  79. eemil:Tuskin­pa vaan, kulut­ta­jien ruuan kas­vat­ta­mi­nen on aiheut­tanut Itämeren rehevöitymisen.

    Ei kulut­ta­ja tarvitse juuri Itämer­ta rehevöit­tävää ruokaa. 

    Kulut­ta­jia pitäisi siis kan­nus­taa osta­maan sel­l­aista ruokaa, jota ei ole kas­vatet­tu Itämeren val­uma-alueel­la…? Mik­si ihmeessä Suomes­sa toim­i­taan tässä(kin) asi­as­sa täysin nurinkuris­es­ti, eli mak­se­taan EU:n avokätisimpiä tukiaisia?

    Tämä on nurinkurista. Nimeno­maan maanvil­jeli­jät ovat sitä mieltä, että Suomes­sa tarvi­taan laa­jaa ruoan­tuotan­toa. Sit­ten kun se tuki­aisil­la jär­jestetään pilaa­maan Itämeri ja Saaris­tomeri, vika onkin mys­tis­es­ti kuluttajan. 

    Kun kat­so­taan kulut­ta­jan val­in­to­ja, niin se ostaa kyl­lä ihan mielel­lään sak­salais­takin sapuskaa, kun­han hin­ta ja laatu ovat kohdallaan.

  80. eemil: Tuskin menisi läpi EU:ssa, kos­ka tukien pois­to pitäisi tapah­tua läpi unionin.
    ‘snip’

    Eipä olisi EU:lla vas­taansan­omista siihen, jos Suo­mi ei ottaisi vas­taan maataloustukea.
    Ja tietysti voidaan aloit­taa kansal­li­sista tuista.

  81. eemil:
    ‘snip’
    Tuskin­pa vaan, kulut­ta­jien ruuan kas­vat­ta­mi­nen on aiheut­tanut Itämeren rehevöi­tymisen. Jos ruuas­ta olisi mak­set­tu vil­jeli­jöille oikea kor­vaus, niin vedet olisi Suomen osalta voitu suo­jel­la. Venäjä, Viro, Puo­la Tan­s­ka , Ruot­si ym. maat olisi pitänyt saa­da mukaan samaan ohjelmaan.
    ‘snip’

    Kyl­lä ne Suomen lan­noit­teet val­u­vat Suomen saaris­toon, turha muista maista jeesustella.

    Vil­jeli­jöille ei tietenkään mak­se­ta mitään kor­vaus­ta, ei oikeaa eikä väärää, maat­alous­tuot­teista mak­se­taan hin­taa, joka tietenkin on markki­noil­la aina oikea (ja sään­te­lyähän eemil vastustaa).
    Sen lisäk­si tuot­ta­jat saa­vat sosi­aal­i­tukea, joka lie­nee noin 40% tuloista — ja sen nim­im. eemil halu­aa pois. Sopii minulle.

  82. Sylt­ty: mak­se­taan EU:n avokätisimpiä tukiaisia?

    Saiskos vähän dataa urbaani­le­gen­dan taustaksi ?

    Sylt­ty: vika onkin mys­tis­es­ti kuluttajan. 

    Niin, ruoka­han tulee kau­pan hyl­lyltä. Eikö ruuan syön­nin tuotan­toketjun vai­heet mil­lään avaudu ? Onko vika asenteessa ? 

    Ruuan tuot­ta­ja ostaa pel­lon, siemenet, apu­lan­nan, koneet ja infran vil­je­lyyn, sadon käsit­te­lyyn, siir­toon jne. Val­tio /EU sanelee lakipe­rus­taisen ja taloudel­lisen toimintaympäristön.

    Teol­lisu­us, kaup­pa ja neu­von­ta -, ohjaus- ja valvontaby­rokra­tia otta­vat alku­tuot­teesta oman siivunsa. 

    Kulut­ta­jan tehtävänä olisi ain­oas­taan tehdä koko ketju huomioon ottaen vas­tu­ullisia val­in­to­ja. Joten onko halvin hin­ta ain­oa ostopäätök­sen valintakriteeri?

  83. eemil: Saiskos vähän dataa urbaani­le­gen­dan taustaksi ?

    Mitäpä jos vaik­ka *itse* ottaisit asioista selvää? Kovasti argu­men­toit ilman että tiedät mitä san­ot? Lue vaik­ka wikipedi­as­ta, jos et muu­ta keksi.

    Eikö ruuan syön­nin tuotan­toketjun vai­heet mil­lään avaudu ? Onko vika asenteessa ? 

    Sinähän se tässä olet höpöjä puhunut, sin­un­han se Niin että miten ihmeessä se voi olla kulut­ta­jan vika, jos kulut­ta­jil­ta kupataan rahat ja annetaan tuot­ta­jille, jot­ka eivät ikiku­u­napäivänä muuten kykenisi tuo­ta­maan yhtään mitään? 

    Minus­ta on täysin ilmi­selvää, että kulut­ta­ja ei ole keksinyt tätä tuk­i­härdel­liä. Johan sen näkee siitäkin että tukia kan­nat­ta­vat aivan eri­tyis­es­ti maaseu­tu­un tukeu­tu­vat puolueet, eivät kaupunki­laiset. Maaseudul­lako Suomen elin­tarvikkeista suurin osa kulutetaan??

    Ruuan tuot­ta­ja ostaa pel­lon, siemenet, apu­lan­nan, koneet ja infran vil­je­lyyn, sadon käsit­te­lyyn, siir­toon jne. Val­tio /EU sanelee lakipe­rus­taisen ja taloudel­lisen toimintaympäristön.

    Ja tuot­ta­ja on pystynyt käsit­telemään tätä koneis­toa siten, että saa mil­jar­di­en tuet. 

    Ei ainakaan min­un oma­l­la toimi­alal­la jae­ta Suomes­sa vuosit­tain parin mil­jardin tukipot­tia ja siihen päälle helpote­ta koko toimi­alaa merkit­täväl­lä alv-alen­nuk­sel­la! Kyl­lähän min­ullekin moinen “kulut­ta­jan tukem­i­nen” pas­saisi, siis se että veron­mak­sajien taskuista otet­taisi­in val­ta­vat määrät rahaa ja annet­taisi­in se meille tuot­ta­jille ja tämän päälle vielä jaet­taisi­in lop­puasi­akkaillekin tun­tu­via vero­helpo­tuk­sia. Kyl­lä var­masti lähtisi ainakin koti­mainen kysyn­tä melkoiseen nousuun…

    Kulut­ta­jan tehtävänä olisi ain­oas­taan tehdä koko ketju huomioon ottaen vas­tu­ullisia val­in­to­ja. Joten onko halvin hin­ta ain­oa ostopäätök­sen valintakriteeri?

    Eikö vas­tu­ulli­nen val­in­ta olisi Suomes­sa sel­l­ainen tuote, joka ei var­masti kuor­mi­ta ainakaan mei­dän omaa Saaris­tomer­tamme? Se tarkoit­taa, että oste­taan saksalaista.

    Varo mität toiv­ot, saatat saa­da sen!

  84. Sylt­ty: Eikö vas­tu­ulli­nen val­in­ta olisi Suomes­sa sel­l­ainen tuote, joka ei var­masti kuor­mi­ta ainakaan mei­dän omaa Saaris­tomer­tamme? Se tarkoit­taa, että oste­taan saksalaista.

    En kyl­lä löytänyt Syl­tyn muillekaan väit­teille juuri yksiselit­teistä tukea.
    Itämeren suurin kuor­mit­ta­ja on Puo­la. sak­sakin kuor­mit­taa Itämer­ta melkoisesti.

  85. Sylt­ty: Mitäpä jos vaik­ka *itse* ottaisit asioista selvää? Kovasti argu­men­toit ilman että tiedät mitä san­ot? Lue vaik­ka wikipedi­as­ta, jos et muu­ta keksi.

    Wikipedia on vain koul­u­lais­ten esseekir­joi­tusten lähde. Seu­raavas­sa on vähän EU:n maat­alous­poli­ti­ikan perusteista. Osin jo van­hen­tunut­ta tietoa, mut­ta perus­pe­ri­aate on edelleen voimassa:

    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys.html

    Sylt­ty: jot­ka eivät ikiku­u­napäivänä muuten kykenisi tuo­ta­maan yhtään mitään? 

    Tuo on kyl­lä paha her­jaus aivan kuin demarien ja SAK:n pimeim­miltä vuosil­ta ole­va kau­natakau­ma. Joten alankin tässä epäil­lä trol­laus­ta ja päätän raport­ti­ni täältä tähän.

  86. “Joten onko halvin hin­ta ain­oa ostopäätök­sen valintakriteeri?” 

    Ei, mut­ta tärkeä kuitenkin. No tietenkin voi leikkiä vaik­ka kuin­ka vas­tu­ullista jos pap­pa beta­lar, mut­ta kun pääsään­töis­es­ti me per­saukiset aikuiset kuitenkin mak­samme sen ruokamme IHAN ITSE. 

    PS. Jos halu­an ostaa kallista, ostan mieluiten Stokkan herkus­ta ver­rat­tuna ‘vas­tu­ulliseen’ luo­mu- tai muuhun hömppäpurppaan.

  87. Coun­try­boy: En kyl­lä löytänyt Syl­tyn muillekaan väit­teille juuri yksiselit­teistä tukea.
    Itämeren suurin kuor­mit­ta­ja on Puo­la. sak­sakin kuor­mit­taa Itämer­ta melkoisesti.

    Sanoin kyl­lä että Saaristomern

    Sieltä Itämeren vas­takkaiselta ran­nikol­ta ei var­masti kovinkaan paljoa rav­in­tei­ta Saaris­tomereen valu. Jos siis jokat­a­pauk­ses­sa rehevöitetään Itämer­ta, niin mielestäni mei­dän suo­ma­lais­ten kan­nat­taa aloit­taa Sak­san rannikosta.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    eemil,
    En tiedä, miten on muual­la, mut­ta meil­lä Viikin puhdis­ta­mo puhdis­taa jätevesistä fos­forin yli 95-pros­ent­tis­es­ta ja typen yli 90-prosenttisesti.

    Luu­len­pa Lin­na­nen tarkot­tine heikol­la hyö­dyn­tämisel­lä sitä, että jätevesipuhdis­ta­moiden rav­in­teet eivät palaudu takaisin kier­toon ruoan tuotan­toon. Fos­forista puhdis­te­taan yli 95 %, mut­ta suurin osa tästä menee viher­rak­en­tamiseen (jos­sa pär­jät­täisi­in paljon pienem­mil­lä lan­noitemääril­lä) ja tieluiski­in, jois­sa fos­fori hil­jalleen muut­tuu liukoiseen muo­toon ja val­uu edeleen kohti itämertä. Typ­pi taas hai­h­dute­taan taiva­halle, jos­ta aiheutuu laskeu­maa suurem­malle pinta-alalle.
    Eli kun san­o­taan, että puhdis­te­taan yli 95 %, annetaan ehkä vähän liian ruusuinen kuva asiasta.

    Onkin suuri haaste saa­da yhteiskun­ta­jäteliet­tei­den rav­in­teet takaisin ruoan­tuotan­toon. Hait­tana esim. palon­estoaineet yms…

  89. eemil: Wikipedia on vain koul­u­lais­ten esseekir­joi­tusten lähde. Seu­raavas­sa on vähän EU:nmaatalouspolitiikan perusteista. Osin jo van­hen­tunut­ta tietoa, mut­ta perus­pe­ri­aate on edelleen voimassa:

    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys.html
    ‘snip’

    Hupaisaa, että ei maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iökään pro­pa­gan­datek­stis­sään esitä yhtään ain­oaa lukua (siis numeroa) perustel­lessaan omaa tarpeellisuuttaan.

    No, suo­rat tuet EU:n ja Suomen veron­mak­sajil­ta maanvil­je­lylle ovat noin 2 mil­jar­dia euroa, toisek­si eniten EU:ssa brut­tokansan­tuot­teeseen suhteutettuna.

  90. Raimo K: Hupaisaa, että ei maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iökään pro­pa­gan­datek­stis­sään esitä yhtään ain­oaa lukua (siis numeroa) perustel­lessaan omaa tarpeellisuuttaan.

    No, suo­rat tuet EU:n ja Suomen veron­mak­sajil­ta maanvil­je­lylle ovat noin 2 mil­jar­dia euroa, toisek­si eniten EU:ssa brut­tokansan­tuot­teeseen suhteutettuna.

    Jos­ta tulee veroina takaisin kuitenkin jonk­in­moinen läjä takaisin Suomen val­tion taskuun.

    Jos maat­alous lop­puu, katoaa tuo EU:n tuki, net­tomak­su­o­su­us kas­vaa, saadaan kasa työt­tömiä jot­ka ei osaa muu­ta kuin vil­jel­lä jotain perunaa ja kaup­patase vinoutuu kun kaik­ki elin­tarvikkeet tuo­daan jostain elbooniasta..

    Vähän sama kuin ton byrokra­t­ian kar­simisen kanssa (kuten vaik­ka tuo mainit­se­masi mmm), jos julk­ispuolelta potk­i­taan pihalle saadaan kortis­toon väkeä joka ei osaa tehdä mitään hyödyllistä.

  91. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kalastajajarjesto-kollaja-soppa-sapettaa-yli-puoluerajojen/UjH36wjA

    Toivon kyl­lä koko sydämestäni, että Keskus­ta tulee järki­in­sä Kol­la­jan ja koskien­suo­jelu­lain kysymyk­sessä. Kol­la­jaa ei pidä rak­en­taa, vaan kos­ket entisöidä ja vael­luskalakan­nat palaut­taa jokiin.

    Koskien­suo­jelu­la­ki on suo­ma­laisen koskilu­on­non viimeinen oljenkorsi.

    En tiedä onko tuo pain­ovirhe, mut­ta Kaup­pale­hden artikke­lis­sä maini­taan myös Timo Soinin allekir­joit­ta­neen SVK:n vetoomuk­sen. Jos näin on, niin hatun­nos­to hänelle.

    Kemi­jo­ki oli Euroopan mah­tavin lohi­jo­ki. Lohi esi­in­tyy alueen vaakunois­sa, joka ker­too miten merkit­tävä rooli lohel­la on ollut.

    Lohikan­to­jen elvyt­tämi­nen elvyt­tää pait­si ran­nikkoseu­tu­jen kalas­ta­jien elinkeinon, mut­ta myöskin joki­var­sien elämän.

    Toivoisin, että edes yhdessä asi­as­sa puolueet voisi­vat ker­rankin olla samaa mieltä. Vesivoima kuu­luu men­neisyy­teen, eikä sitä pidä rak­en­taa lisää, vaan asteit­tain kor­va­ta nykyi­nen vesivoima vas­taaval­la säätövoimalla.

    ***

    Tul­van­suo­jelua varten voidaan rak­en­taa eri­laisia kosteikko­ja ja entisöidä ojitet­tu­ja soi­ta tul­va-altaik­si. Tätähän tutk­i­taan mm. Pohjanmaalla. 

    Rovaniemen tul­van­suo­jelua varten kan­nat­taisi selvi­tyt­tää eteläisen ohi­tusuo­man raken­nut­ta­mi­nen, jol­la tul­vavesiä voitaisi­in juok­sut­taa Kemi­joes­ta Rovaniemen ohi eteläpuolitse. Maas­tokart­taa tutki­mal­la ilme­nee, ettei tämä vai­h­toe­hto ainakaan maas­ton­muodon puoles­ta ole mah­do­ton ratkaisu.

    ***

    Mielum­min kosteikoil­ta sor­sapais­te­ja ja hieno­ja lin­tuku­via, koskil­ta lohi­fileetä pan­nulle ja elämyk­siä kosken­laskun muodossa.

    Nur­mi­jo­ki on vielä vapaa, Haa­pakos­ki, Päs­märi, Nur­mikos­ki, Koivukos­ki, Lep­pikos­ki, Mäkärä, Saarikos­ki, Ait­tokos­ki ja Koirakos­ki odot­ta­vat Syvärin taime­nen paluuta.

    Esteenä ovat Savon Voiman tip­pavoimalat ja säätö­padot. Vain ~25 MW:n täh­den Syvärin taime­nen elinkier­to Nur­mi­joes­sa, Kil­tuas­sa ja Laaka­järvessä katkaistiin.

    Joo ja oma lehmä on tässä asi­as­sa vakaasti ojas­sa. Ensi kesänä tulee kahdeskymme­nesku­udes vuosi täy­teen Nur­mi­joel­la. Siel­lä on tul­lut koh­dat­tua luke­mat­to­mia kalamiehiä, mut­ta myöskin elukoi­ta kuten ahmo­ja, karhu, susia, ilvek­siä, minkke­jä, saukko­ja, majavia, jäniksiä, hirviä, kalasääk­siä, haukko­ja, maakot­ka ja niin edelleen. Siel­lä sitä oppi kalas­ta­maan, teuras­ta­maan kalat, liikku­maan luon­nos­sa ja kun­nioit­ta­maan luon­toa. Joskus sitä miet­ti, että jos oman lapsenkin siel­lä vielä opet­taisi samoille tavoille.

    En tiedä mitään niin rauhoit­tavaa paikkaa nukkua, kuin kesäyönä kosken töyrääl­lä. Varsinkin Nur­mikoskel­la, Nur­mi­joel­la. Met­sän vei tor­na­tor(?), mut­ta töyräs ja kos­ki ovat vielä paikoil­laan. Met­sä onnek­si kas­vaa vielä takaisin.

    Lisäk­si toisen eri­ty­is­main­in­nan saa Liek­san­jo­ki, joka las­kee Pieliseen. Äärim­mäisen uhanalainen järvilo­hi ei pääse kutemaan Liek­san­joen mah­tavi­in koski­in Kemi­jo­ki Oy:n kah­den tip­pavoimalan vuok­si, jot­ka sijait­se­vat Pankakoskessa ja Liek­sankoskessa. Näi­den yhteen­las­ket­tu teho niin ikään ~25 MW:n luokkaa.

    Pielisen järvilo­hen ja järvi­taime­nen kutu­alueet pitää palaut­taa Lieksanjokeen.

    Ruu­naan kos­ket sijait­se­vat Liek­san­joel­la, joka onkin var­masti tut­tu paik­ka mon­elle kalamiehelle. Alue on tut­tu var­masti mon­elle metsästäjällekin.

    Vapaana vir­taa­vat joet työl­listävät taa­tusti enem­m­män, kuin kahli­tut joet automa­ti­soi­tu­ine vesivoimaloineen.

    Eikä sitä vesivoimaa ilmastopäästöil­läkään voi puo­lus­tel­la, Intia ehdot­ti juuri kaksinker­tais­ta­vansa kivi­hi­ilen tuotan­non. Siihen ver­rat­tuna suo­ma­lais­ten päästöt häviävät kuin pieru Saharaan.

Vastaa käyttäjälle napander Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.