Keskustan “hallitusohjelma” (3/5) Hallinto

Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi

Taas mal­li­maa! Tar­koi­te­taan­ko täl­lä, että Suo­men käy­tän­nöis­tä ote­taan oppia vai että niis­tä ote­taan opiksi?

Lupa­käy­tän­tö­jä hel­po­te­taan ja nor­me­ja pure­taan (eri­tyi­ses­ti yrit­tä­jyy­den ja inves­toin­tien lupa­by­ro­kra­tia, kol­mas sek­to­ri, maa­ta­lous, asu­mi­nen ja maankäyttö)

Nor­mien pur­ka­mi­nen ylei­sel­lä tasol­la oikein hyvä tavoi­te, mut­ta sit­ten tule­vat vas­taan yksi­tyis­koh­dat. Jokai­sel­la nor­mil­la on aina­kin jos­kus ollut jokin perus­te. Lupa­by­ro­kra­ti­aa kan­nat­taa yksin­ker­tais­taa niin, että viran­omai­sil­ta hae­taan hank­kee­seen yksi lupa ja viran­omais­toi­min­ta orga­ni­soi­daan niin, että eri näkö­koh­dat pun­ni­taan siel­lä viran­omais­pääs­sä, eikä niin, ettei ter­veel­li­syy­des­tä ja tur­val­li­suu­des­ta tar­vit­se enää välit­tää.  Asu­mi­sen ja maan­käy­tön nor­mit? Tar­koi­te­taan­ko täl­lä väes­tön­suo­jia ja auto­paik­ko­ja tai ken­ties esteet­tö­myyt­tä? Toi­vot­ta­vas­ti ei energiamääräyksiä.

Jos sil­lä tar­koi­te­taan raja­ton­ta haja­ra­ken­nusoi­keut­ta, pitäi­si sää­tää laki, ettei­vät taa­ja­mien asuk­kaat jou­du tämän mak­su­mie­hek­si, vaan haja-asu­jat mak­sa­vat aiheu­tu­vat kulut itse. Ei voi olla niin, että minul­la on oikeus raken­taa pysy­vä asun­to­ni ulko­luo­dol­le ja kun­nan on jär­jes­tet­tä­vä kou­lu­kul­je­tuk­set heli­kop­te­ril­la, tuo­ta­va säh­kö ja vie­mä­ri ja van­huu­den päi­vi­nä­ni kol­me koti­käyn­tiä päivässä.

Yksi vaih­toeh­to on, että pysy­vän asun­non saa raken­taa sin­ne­kin, mis­sä se on nyt kiel­let­tyä, mut­ta nämä oli­si­vat kesä­mö­kin ase­mas­sa niin, ettei sin­ne voi vaa­tia kou­lu­kul­je­tuk­sia eikä myös­kään van­hus­pal­ve­lu­ja, vie­mä­rei­tä tai vesijohtoja.

Tie­to­suo­ja­käy­tän­tö muu­te­taan – kan­sa­lai­sen pal­ve­luik­ku­na käyttöön.

Kryp­ti­ses­ti sanot­tu. Toi­vot­ta­vas­ti täs­sä on sisäl­lä aja­tus tie­to­suo­ja­tal­kois­ta. Meil­lä on lain­sää­dän­nös­sä eri­lai­sia tie­to­suo­ja­mää­räyk­siä yli vii­si­sa­taa ja ne on kaik­ki kir­joi­tet­tu var­muu­den vuok­si vähän eri taval­la. Tämä on kes­kei­nen syy sii­hen, ettei mikään tie­to­jär­jes­tel­mä tule kos­kaan toi­mi­maan. Jos tie­to­suo­ja­mää­räyk­set oli­si­vat yleis­lais­sa, jär­jes­tel­män suun­nit­te­li­ja voi­si joten­kin pysyä niis­tä ajan tasalla.

Yksi vaih­toeh­to voi­si olla, että meil­lä oli­si kah­den­lai­sia tie­to­suo­ja­lain­sää­dän­tö­jä, tiuk­ka ja nor­maa­li, ja hen­ki­lö itse saa päät­tää. Joka valit­see nor­maa­lin, saa toi­mi­vat pal­ve­lut ja joka valit­see tiu­kan, saa sel­lai­set pal­ve­lut, jot­ka tiuk­ka jär­jes­tel­mä tekee mah­dol­li­sek­si. Yksi­tyi­nen sek­to­ri­han toi­mii näin. Sivus­to kysyy, saa­ko ohjel­ma käyt­tää esi­mer­kik­si paik­ka­tie­to­ja­si ja jos et sitä sal­li, ei se myös­kään toimi.

Kokei­le­va Suo­mi –toi­min­ta­ta­vak­si, sää­de­tään kokeilulaki

Haus­kaa, että joku jak­saa vie­lä yrit­tää. Yhteis­kun­nal­li­set kokei­lut on Suo­mes­sa estet­ty sil­lä, että kan­sa­lai­sia ei saa aset­taa kes­ke­nään eri ase­maan. Onnek­si juris­tit eivät ole tutus­tu­neet lää­ke­tie­teel­li­siin kokei­siin. Nehän perus­tu­vat aina sii­hen, että on koe­ryh­mä ja ver­tai­lu­ryh­mä, jot­ka saa­vat eri lää­ket­tä tai mah­dol­li­ses­ti pelk­kää plaseboa.

Hyvin kan­na­tet­ta­va tavoite.

Ter­vey­den­huol­lon tie­to­jär­jes­tel­mät: yksi yhteen­so­pi­va sote-pal­ve­lu­väy­lä ote­taan käyt­töön vii­meis­tään vuon­na 2019

Aloi­te­taan­ko ajan­las­ku ken­ties uudes­taan Juha Sipi­län ykkös­hal­li­tuk­sen perus­ta­mi­ses­ta? Sil­loin tuo ajan­koh­ta tun­tuu realistiselta. 🙂

Jul­ki­sen sek­to­rin joh­ta­mis­jär­jes­tel­mä uudis­te­taan alkaen Val­tio­neu­vos­ton työs­ken­te­lys­tä sekä minis­te­rei­den ja avus­ta­jien mää­rän vähen­tä­mi­ses­tä. Val­tion tilin­pi­to­käy­tän­tö muutetaan.

Var­maan­kin val­tio­neu­vos­to toi­mi­si parem­min, jos minis­te­rei­tä oli­si vain 12, mut­ta miten Sipi­lä saa Juhan­ta­lon, Van­ha­sen ja Väy­ry­sen tyy­ty­väi­sek­si ja nais­kiin­tiön täy­teen? Avus­ta­jien mää­rää voi­si vähen­tää ja val­tio­sih­tee­ri­jär­jes­tel­män ken­ties lak­kaut­taa, mut­ta edes­sä on han­ka­la yhtä­lö. EU:n minis­te­ri­neu­vos­tol­la on yhtä mon­ta kokous­ta sii­tä riip­pu­mat­ta, mon­ta­ko minis­te­riä Suo­men hal­li­tuk­ses­sa on. Nyt val­tio­sih­tee­rit ovat voi­neet sijais­taa minis­te­rei­tä. Miten Suo­men asiat hoi­de­taan, jos minis­te­rit ovat yhtä mit­taan Brys­se­lis­sä istu­mas­sa luu­rit korvilla?

Val­tion tilin­pi­to­jär­jes­tel­mä pitäi­si todel­la uudis­taa niin, että oli­si erik­seen tase ja erik­seen tulot ja menot, eikä omai­suu­den myyn­tiä käsi­tel­täi­si tulo­na. Sil­loin ehkä Juha Sipi­lä huo­mai­si, ettei hänen kas­vu­ra­has­to­aan kan­na­ta­kaan rahoit­taa myy­mäl­lä tuot­ta­vaa omai­suut­ta vaan lai­nal­la, jos­ta Suo­mi on vii­mek­si mak­sa­nut nega­tii­vis­ta kor­koa (-0,17%).

26 vastausta artikkeliin “Keskustan “hallitusohjelma” (3/5) Hallinto”

  1. Vaik­ka lie­nee peri­aat­tees­sa sama, että myy­kö omai­suu­den ja ottaa sen vuo­sien tuo­ton ker­ral­la vai yhden vuo­den tuo­ton vuo­sit­tain, toki nyt korot puol­ta­vat vel­kaa, niin ei kyl­lä kau­heas­ti huvi­ta tämä val­tio­so­sia­lis­mi, jos­sa hyvää myy­dään pois ja sit­ten oste­taan Tal­vi­vaa­raa ja mak­se­taan esi­mer­kik­si Yaral­le kal­lis infra niin, että kehi­tys­maat­kin nau­ra­vat Suo­mel­le. Mitä lupiin tulee, niin Yaral­ta­kaan ei tul­la nyky­lain puit­teis­sa vaa­ti­maan mitään sel­lais­ta, että Tal­vi­vaa­ra ei tois­tui­si. Sit­ten näi­tä­kin ehto­ja halu­taan höl­len­tää, vaik­ka jo nyt ote­taan sato­ja mil­joo­nia vel­kaa vain pitääk­seen Tal­vi­vaa­raa elos­sa, joka sit­ten menee eurol­la eteen­päin ilman että osta­ja jou­tuu otta­maan vas­tuu­ta jo tapah­tu­neis­ta tuhoista. 

    Pal­jon parem­pi, että polii­ti­kot eivät saa mil­jar­di­pot­tia myyn­neis­tä, jot­ka sit­ten has­sa­taan näin. Vitut­taa vähem­män, jos veron­mak­sa­jil­le jää edes jotain tuot­ta­vaa, var­sin­kin jos saa koro­ton­ta tai jat­kos­sa­kin mata­la­kor­kois­ta velkaa. 

    Has­sua sinän­sä, että Nor­ja opet­taa kehi­tys­mail­le miten teh­dä tuot­ta­via sopi­muk­sia ulko­mais­ten kans­sa, eikä antaa kaik­kea vain pois, mut­ta meil­lä sit­ten polii­ti­kot jär­jes­tään anta­vat rik­kau­det pois. Mihin tar­vi­taan maan­puo­lus­tus­ta, kun jo rau­han aika­na tääl­tä saa kaik­ki rik­kau­det ilmaiseksi?

  2. Haus­kaa, että joku jak­saa vie­lä yrit­tää. Yhteis­kun­nal­li­set kokei­lut on Suo­mes­sa estet­ty sil­lä, että kan­sa­lai­sia ei saa aset­taa kes­ke­nään eri asemaan.”

    No tämä­pä oli muka­va uuti­nen nill­le, jot­ka ovat har­mi­tel­leet sitä, mik­si naa­pu­ri­kun­nas­sa on mata­lam­pi vero­pro­sent­ti ja parem­mat palvelut.

    Voi­si­ko tämän­kin asian rat­kais­ta demo­kra­tian avul­la? Jos vaik­ka ihmi­siä ei saa aset­taa eri ase­maan, he voi­vat kui­ten­kin äänes­tä­mäl­lä päät­tää halua­vat­ko ottaa jon­kun käy­tän­nön käyt­töön vai eivät. Sii­hen­hän noi­den kun­tien eri­suu­rui­set vero­pro­sen­tit, pal­ve­lut etc. perus­tu­vat — pai­kal­lis­hal­lin­toon. Eli: jos jotain asi­aa halu­taan kokeil­la, pai­kal­li­ses­ti voi­daan äänes­tää tämän kokei­lun käyttöönotosta.

    Tai: vaih­toeh­toi­ses­ti demo­kraat­ti­ses­ti vali­tut kun­nan edus­ta­jat voi­vat teh­dä tämän pää­tök­sen. Demo­kra­tias­sa­han on kyse lakien sää­tä­mi­ses­tä eikä sii­tä että pom­pi­taan laki­mies­ten aivoi­tus­ten mukaan — sen pitäi­si men­nä täy­sin päin vas­toin — laki ja oikeus val­voo demo­kra­tian toteu­tu­mis­ta, eikä toisinpäin.

    Hei­lut­taa­ko täs­sä nyt hän­tä koiraa?

  3. Ehkä kes­kus­tan mie­les­tä ympä­ris­tö­lu­pia voi­tai­siin jois­sa­kin eri­kois­ta­pauk­sis­sa myön­tää run­saas­ti työ­paik­ko­ja tuo­vil­le yri­tyk­sil­le, vaik­ka tiu­kil­la lupaeh­doil­la ei 100 pro­sent­ti­sel­la var­muu­del­la voi­tai­si­kaan tur­va­ta vii­ta­sam­ma­kon ja lii­to-ora­van leväh­dys­paik­ko­jen säilymistä.

  4. Onko Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä haja-asu­tus tosi­aan noin suu­ri ongel­ma? Eikö suu­rem­pi ongel­ma ole kun­tien kaa­voit­ta­mat yksi­tyi­sau­toi­luun perus­tu­vat pel­loil­le raken­ta­mat taa­ja­mat? Kyl­lä maa­seu­dul­lek­kin täy­tyy ehdot­to­mas­ti saa­da raken­taa. Ehkä ei täy­sin vapaa­ta raken­nusoi­keut­ta mihin vain, mut­ta jos haluam­me, että maa­seu­tua kehi­te­tään on raken­ta­mi­nen sal­lit­ta­va. Moni yri­tys­toi­min­ta sopii vil­je­lyn lisäk­si haja-asu­tusa­lu­eel­le. Eikä kovin moni jak­sa sitä kivaa lähi­tuo­tet­tua luo­mu­ruo­kaa tuot­taa, jos kaik­ki kehit­tä­mi­nen naa­pu­rus­tos­ta kielletään.

    1. Yri­tin arva­ta mitä kes­kus­ta tuol­la tar­koit­taa. Minul­la ei ole pääl­lim­mäi­se­nä ongel­ma­na se, miten kes­kus­ta­lai­set kun­nat aja­vat itsen­sä perikatoon.

  5. Vesi­joh­to­jen osal­ta tilan­ne on kyl­lä usein niin, että asuk­kaat eivat nii­tä halua, vaan kun­ta pakot­taa asuk­kaat liit­ty­mään vesio­suus­kun­tiin. Kus­tan­nuk­set jää­vät kun­nil­le hyvin pie­nik­si. Parem­pi vaih­toeh­to oli­si edel­lyt­tää jär­ke­vä kiin­teis­tö­koh­tai­nen vesi­huol­to (esin. kui­va­käy­mä­lä) haja-asutusalueella.
    Ja mis­sä minee hyväk­syt­tä­vyy­den raja kuka mak­saa kenen­kä­kin pal­ve­lui­ta? Alkaa kulos­ta­maan aika oikeistolaiselta…

  6. vih­reät ovat aat­teel­li­sel­la yksi­to­ti­suu­del­laan aja­neet itsen­sä oppo­si­tioon pit­käk­si aikaa. Pitäi­si vali­ta puheen­joh­ta­jak­si joku ava­ra­kat­sei­sem­pi, ei nyt vaan tule ketään mieleen!

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra tekee hyviä kriit­ti­siä huo­mioi­ta, jot­ka anta­vat mah­dol­li­suu­den mie­len­kiin­toi­seen jat­ko­kes­kus­te­luun. Sel­lai­sia­kin kom­ment­te­ja on tul­lut, mut­ta sit­ten on myös näitä:

    mai­ju:
    vih­reät ovat aat­teel­li­sel­la yksi­to­ti­suu­del­laan aja­neet itsen­sä oppo­si­tioon pit­käk­si aikaa. Pitäi­si vali­ta puheen­joh­ta­jak­si joku ava­ra­kat­sei­sem­pi, ei nyt vaan tule ketään mieleen!

    Mai­ju ei vai­vau­du kes­kus­te­le­maan, ei perus­te­le­maan, vaan tyy­tyy yksioi­koi­seen poliit­ti­seen sät­ti­mi­seen. Mik­si ihmees­sä? Mitä hän sil­lä kuvit­te­lee saavuttavansa?

  8. Mik­si haja-asu­tusa­lu­eel­la asu­mi­nen näh­dään niin kovin mus­ta­val­koi­se­na asia­na. Jat­kos­sa­kin on var­mas­ti maa­seu­dul­la mie­lum­min asu­via ihmi­siä, kun osa taas halu­aa asua kau­pun­gis­sa. Sen sijaan, että väi­tel­lään asu­mis­muo­to­jen parem­muu­des­ta, tuli­si kes­kit­tyä molem­pien asui­nym­pä­ris­tö­jen kes­tä­vään kehit­tä­mi­seen. Maa­seu­tua tar­vi­taan jat­kos­sa­kin ain­kain ruo­an tuot­ta­mi­seen. Pitäi­si­kin poh­tia tapo­ja miten maa­seu­tua­su­mi­nen voi­daan jär­jes­tää mah­dol­li­sim­man kes­tä­väs­ti ja kehit­tää kau­pun­gin ja maa­seu­dun välis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Soi­nin­vaa­ran tokai­sut tyy­liin, että maaa­seu­dul­la saa asua kun­han mak­saa kai­ken itse (ja vie­lä verot kau­pun­kiin) ei vie asi­aa yhtään eteen­päin vaan luo pel­käs­tään tar­pee­ton­ta kau­pun­gin ja maa­seu­dun vas­taik­kai­na­set­te­lua. Tois­ta ääri­pää­tä edus­taa­kin sit­ten kepu.

  9. Tuo lää­ke­tie­de­ver­taus ei ihan suo­raan toi­mi perus­tu­lain yhden­ver­tai­suus­vaa­ti­muk­sen ja sosi­aa­li­tur­va­ko­kei­lu­jen osal­ta kuten esi­tät. Lää­ke­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta­kin nimit­täin sään­nel­lään. Tut­ki­mus­lu­van edel­ly­tyk­se­nä on se, että koe­hen­ki­löi­den ter­vey­del­li­nen etu ase­te­taan aina tie­teen ja yhteis­kun­nan etu­jen edel­le. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että ver­tail­ta­vien hoi­to­jen voi­daan olet­taa ole­van yhtä tehok­kai­ta. Jos meil­lä on perus­tel­tu epäi­lys sii­tä, että toi­nen hoi­dos­ta on tehok­kaam­pi, tut­ki­mus­lu­paa ei saa huo­nom­man hoi­don anta­mi­seen osal­le tut­kit­ta­vis­ta. Sosi­aa­li­tur­vas­ta me voi­daan pää­tel­lä, että jos yhdel­le mak­se­taan enem­män vero­ra­haa toi­sel­le samas­sa tilan­tees­sa ole­val­le, enem­män saa­van hyvin­voin­ti tulee ole­maan kor­keam­pi kuin vähem­män saa­van. Täl­löin tut­ki­musint­res­si menee toi­sen hen­ki­lön hyvin­voin­nin edelle.

  10. OS: Ter­vey­den­huol­lon tie­to­jär­jes­tel­mät: yksi yhteen­so­pi­va sote-pal­ve­lu­väy­lä ote­taan käyt­töön vii­meis­tään vuon­na 2019
    Aloi­te­taan­ko ajan­las­ku ken­ties uudes­taan Juha Sipi­län ykkös­hal­li­tuk­sen perus­ta­mi­ses­ta? Sil­loin tuo ajan­koh­ta tun­tuu realistiselta. 🙂 

    Jep. Ei tai­da olla kenel­lä­kään ohjel­man kir­joit­ta­jal­la har­main­ta­kaan aavis­tus­ta sii­tä, min­kä koko­luo­kan savo­tas­ta on kyse.

    Oli­sin jo iloi­ses­ti yllät­ty­nyt, jos savot­ta oli­si kar­toi­tet­tu, ja jos asioi­den taklaa­mi­seen oli­si suun­ni­tel­ma vuon­na 2019. Imple­men­toin­tiin menee hyvin pit­kä aika.

    Kukaan ei ole teh­nyt tuol­lais­ta jär­jes­tel­mää mis­sään maa­il­mas­sa sii­nä laa­juu­des­sa. Niis­tä ei ole koke­muk­sia, eikä edes nii­den taus­tal­le tar­vit­ta­via raken­tei­ta tun­ne­ta kovin hyvin. Tämä ei ole mikään tri­vi­aa­li SQL-kyse­ly sin­ne, https-API tuon­ne ‑har­joi­tus. Ongel­mat liit­ty­vät sen tie­don luonteeseen.

    Pel­käs­tään lää­ke­tie­teel­li­nen tie­to on osit­tain aika kimu­rant­tia. Sosi­aa­li­puo­len datan lisää­mi­nen sii­hen ei var­mas­ti tee elä­mäs­tä hel­pom­paa. Ongel­mia riit­tää myös yksi­lön tie­to­tur­van kohdalla.

    On aika help­poa sanoa, että “teh­dään­pä yhte­näi­nen tie­to­jär­jes­tel­mä, kos­ka nykyi­set eivät jut­te­le kes­ke­nään”. Mikään ei kui­ten­kaan takaa, että tuo yhte­näi­nen tie­to­jär­jes­tel­mä on oikeas­ti kus­tan­nus­te­hok­kain tapa saa­da halu­tut edut

  11. Vol­mert­ti: Onko Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä haja-asu­tus tosi­aan noin suu­ri ongelma? 

    Täs­sä blo­gis­sa käy­tiin pari viik­koa taka­pe­rin kes­kus­te­lua esi­mer­kik­si Hai­luo­don kus­tan­nuk­sis­ta. Haja-asu­tus voi monis­sa tilan­teis­sa olla kal­lis­ta, ja mak­sa­jal­la pitää olla mah­dol­li­suus vält­tää pahim­mat ongelmat.

  12. Vihe­rins­si: Täs­sä blo­gis­sa käy­tiin pari viik­koa taka­pe­rin kes­kus­te­lua esi­mer­kik­si Hai­luo­don kus­tan­nuk­sis­ta. Haja-asu­tus voi monis­sa tilan­teis­sa olla kal­lis­ta, ja mak­sa­jal­la pitää olla mah­dol­li­suus vält­tää pahim­mat ongelmat. 

    Niin­pä. Kyl­lä se aika kal­liik­si tulee, kun haja-asu­tusa­luei­den lap­set lai­te­taan kun­nan piik­kiin aamul­la tak­sil­la kou­luun ja illal­la takai­sin. Vuo­des­sa on 190 kou­lu­päi­vää, joten mat­ko­ja tulee yhteen­sä 380 kpl. 

    Jos kou­lu­mat­kaa oli­si vaik­ka­pa 15 km, niin sitä kyy­tiä ei sitä var­mas­ti alta kym­pin saa. Täl­löin 3800e pelk­kiin kou­lu­kyy­tei­hin. Jos mat­ka mak­saa­kin 20e, niin sii­hen uppo­aa jo mel­kein kah­dek­san tuhat­ta euroa, pelk­kiin mat­kus­ta­mi­seen! Iha­nan kal­lis­ta! LVM:n kyse­lyn mukaan joil­la­kin alueil­la km-hin­ta koul­kyy­dil­le on jo kor­keam­pi kuin taval­li­sel­le tak­si­mat­kal­le, eli mini­mi­hin­ta tak­si­mat­kal­le täl­lä het­kel­lä on 1,55 e/km.

    Kou­lu­kul­je­tuk­sen kus­tan­nus 2013 kes­ki­mää­rin 1920 e/kulj. oppilas.

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2751813/koulukyyti-maksoi-keskimaarin-yli‑1%E2%80%89200-euroa

    http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opetus/perusopetus/koulukuljetus/Documents/Koulukuljetusten%20tila%20kunnissa.pdf

  13. Vihe­rins­si: Täs­sä blo­gis­sa käy­tiin pari viik­koa taka­pe­rin kes­kus­te­lua esi­mer­kik­si Hai­luo­don kus­tan­nuk­sis­ta. Haja-asu­tus voi monis­sa tilan­teis­sa olla kal­lis­ta, ja mak­sa­jal­la pitää olla mah­dol­li­suus vält­tää pahim­mat ongelmat.

    En epäi­le, ettei­kö osa haja-asu­tusa­lu­eel­le raken­ta­mi­ses­ta oli­si hai­tal­lis­ta eri näkö­kul­mis­ta. Mut­ta toi­saal­ta huo­no kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­kin (ja taa­ja­mien raken­ta­mi­nen) on aiheut­ta­nut sosi­aa­li­sia ongel­mia puhu­mat­ta­kaan ympä­ris­tön tur­me­le­mi­ses­ta. Täl­lä perus­teel­la ei kui­ten­kaan olla kiel­tä­mäs­sä kaik­kea kaupunkisuunnittelua.
    Haluan vain sanoa, että nyt ollaan demo­ni­soi­mas­sa koko­naan haja-asu­tusa­lu­eel­le raken­ta­mis­ta ja ehdot­ta­mas­sa sitä teh­tä­väk­si ilman oikeut­ta pal­ve­lui­hin. Esi­mer­kik­si Uudel­la­maal­la on aluei­ta, jois­sa maa­seu­dun kehit­tä­mi­nen on teh­ty hyvin vai­keak­si, kos­ka kaa­voit­ta­ja näkee vain uhkia. Toi­saal­ta aluei­ta pide­tään reser­vi­nä yksi­tyi­sau­toi­luun perus­tu­vien taa­ja­mien raken­ta­mi­sel­le. Täl­löin vai­ku­tuk­set ovat var­mas­ti suu­rem­mat kuin muu­ta­man yksit­täi­sen haja­ra­ken­ta­jan tapauksessa.

    1. Tämä ehdo­tus kos­ki siis nii­tä aluei­ta, joi­hin ei nyt saa raken­taa pysy­vää asu­tus­ta lain­kaan ja kesä­mök­ke­jä, jois­ta ei saa samas­ta syys­tä teh­dä tal­via­sut­ta­via. Jos tämä sal­li­taan ehdol­la, ettei vaa­di sin­ne pal­ve­lu­ja, on se nyky­ti­laan näh­den libe­raa­lim­pi rat­kai­su, vai olen­ko ymmär­tä­nyt jotain väärin?

  14. Asu­mi­sen ja maan­käy­tön nor­mit? Tar­koi­te­taan­ko täl­lä väes­tön­suo­jia ja auto­paik­ko­ja tai ken­ties esteet­tö­myyt­tä? Toi­vot­ta­vas­ti ei energiamääräyksiä.

    Onhan täs­sä nyt huu­mo­ria? Ihan var­muu­dek­si, ei kai vain se ener­gia­to­dis­tus­mie­li­puo­li­suus ole kir­joit­ta­jan mie­les­tä nor­mi paikallaan?

  15. Vihe­rins­si: Kukaan ei ole teh­nyt tuol­lais­ta jär­jes­tel­mää mis­sään maa­il­mas­sa sii­nä laa­juu­des­sa. Niis­tä ei ole koke­muk­sia, eikä edes nii­den taus­tal­le tar­vit­ta­via raken­tei­ta tun­ne­ta kovin hyvin.

    Eivät nämä jär­jes­tel­mät oikeas­ti ole niin vai­kei­ta suun­ni­tel­la ja toteut­taa. Kan­nat­taa huo­mioi­da että ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tel­miä on maa­il­ma täyn­nä, ja Suo­mes­sa­kin toi­min­ta (myös sosi­aa­li­puo­len) pyö­rii koko ajan ole­mas­sao­le­vil­la ohjel­mis­toil­la jot­ka joku on suun­ni­tel­lut ja toteut­ta­nut sii­hen aikaan kun tie­to­jär­jes­tel­mä­pro­jek­tit oli­vat vain pro­jek­te­ja ja aja­tus nii­den nos­ta­mi­ses­ta vaa­lioh­jel­maan oli­si ollut vain huo­no vitsi.

    Jos ole­tusar­vo­na on että jär­jes­tel­mä on ääret­tö­män moni­mut­kai­nen, sii­tä suun­ni­tel­laan sel­lai­nen. Tämä on hal­lin­to­läh­töis­ten tie­to­jär­jes­tel­mä­pro­jek­tien omi­nai­suus, jota tapaa sekä jul­ki­sel­la puo­lel­la että suu­rem­man­puo­lei­sis­sa yrityksissä.

  16. Kou­luai­ka­na olin kesä­töis­sä pk ‑fir­mas­sa, joka oli hank­ki­mas­sa uut­ta tie­to­jär­jes­tel­mää. Neu­vot­te­lu muis­tut­ti tele­vi­sios­ta tut­tua kaup­pa­rat­su- elä­ke­läi­nen ‑pölyi­mu­ri­kaup­paa ja muis­te­len tapaus­ta vie­lä­kin kiusaantuneena.
    Kun ongel­ma on mate­ma­ti­soi­ta­vis­sa, niin sii­tä voi­daan kir­joit­taa ohjel­ma. Täs­sä mie­les­sä Sote ‑tie­to­ko­neoh­jel­man kir­joit­ta­mi­nen ei ole vai­ke­aa. Ongel­ma on mukaan tup­pau­tu­vis­sa teki­jöis­sä, jot­ka aja­vat, tie­ten­kin, omaa etu­aan. Vas­taa­vas­ti on vai­kea kuvi­tel­la kau­pal­lis­ta toi­mi­jaa, joka luo­vut­tai­si läh­de­koo­din täy­det käyttöoikeudet.
    Vali­tet­ta­vas­ti on tul­lut ilmi, että val­tio (minis­te­riöt) vetäy­ty­vät avoin raja­pin­ta ‑ajat­te­lun taak­se (nämä ns. pal­ve­lu­väy­lät), joka ei rat­kai­se mitään, vaan siir­tää ongel­man (työn) toi­seen paik­kaan. Täs­sä mie­les­sä kes­kus­tan ”sote ‑pal­ve­lu­väy­lä” ei ole rat­kai­su mihinkään.
    Kan­sal­li­sis­sa hank­keis­sa ohjel­man läh­de­koo­di pitää omis­taa. Luu­li­si myös Euroo­pas­ta löy­ty­vän mai­ta, joi­ta kiin­nos­tai­si avoi­meen läh­de­koo­diin perus­tu­va sote ‑ohjel­mis­to.
    Eli muu­ta­ma orga­ni­saat­to­ri, yli­opis­tot ja kor­kea­kou­lut koo­daa­maan, EU ‑rahal­la euroop­pa­lais­ta yhteistyötä.
    PS. Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö lait­taa yli sata mil­joo­naa euroa pal­ve­luark­ki­teh­tuu­ri­hank­kee­seen (pal­ve­lu­väy­lä). Jot­kut pitä­vät han­ket­ta ”ont­to­na kuo­re­na”, jep, jep.

  17. hup­sis:Onhan täs­sä nyt huu­mo­ria? Ihan var­muu­dek­si, ei kai vain se ener­gia­to­dis­tus­mie­li­puo­li­suus ole kir­joit­ta­jan mie­les­tä nor­mi paikallaan? 

    Suku­lai­se­ni myi pari­ta­lon­sa ja jou­tui hank­ki­maan todistuksen. 

    Mie­tit­tiin kah­teen mie­heen, että kos­ka todis­tus on raken­nus­koh­tai­nen, niin mitä­hän ihmet­tä se osta­ja teki­kään sil­lä kah­den eri­ko­koi­sen asun­non kes­kiar­vol­la, var­sin­kin kun toi­ses­sa oli ilma­läm­pö­pump­pu ja toi­ses­sa ei?

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä ehdo­tus kos­ki siis nii­tä aluei­ta, joi­hin ei nyt saa raken­taa pysy­vää asu­tus­ta lain­kaan ja kesä­mök­ke­jä, jois­ta ei saa samas­ta syys­tä teh­dä tal­via­sut­ta­via. Jos tämä sal­li­taan ehdol­la, ettei vaa­di sin­ne pal­ve­lu­ja, on se nyky­ti­laan näh­den libe­raa­lim­pi rat­kai­su, vai olen­ko ymmär­tä­nyt jotain väärin?

    Tois­tan jos­kus aiem­min ker­to­ma­ni muut­to­tap­pio­kun­nan kun­na­nin­si­nöö­rin pai­na­jai­su­nen: Hän näki tois­tu­vas­ti unta, että syr­jäi­sel­le kyl­mäl­le tilal­le — siis aikoi­naan asuin­käyt­töön raken­ne­tul­le tilal­le — muut­taa monilapsiperhe.

    Aina­kin hänel­le huo­li oli todellinen.

  19. ter­vey­den­huol­lon tie­to­jär­jes­tel­mien suu­rin ongel­ma on, että eri tahot eivät vain suos­tu yli­pää­tään kes­kus­te­le­maan mis­tään keskenään. 

    SOTE-uudis­tuk­ses­sa tulos oli yhden sai­raan­hoi­to­pii­rin lak­kaut­ta­mi­nen ja HUS-aleen laa­jen­ta­mi­nen Lah­teen. Se ei yhteis­työ­tä tai­ka­sau­val­la paran­na tai lisää. Sik­si tie­to­jär­jes­tel­mien osal­ta täs­sä ei tul­la pää­see­mään yhtään mihin­kään. Vähäi­nen­kin kulu­ku­ri kat­soi sote-alueil­ta, joten onnea mat­kaan ohjelmistokauppiaat.

  20. Vol­mert­ti:
    Mik­si haja-asu­tusa­lu­eel­la asu­mi­nen näh­dään niin kovin mus­ta­val­koi­se­na asia­na. Jat­kos­sa­kin on var­mas­ti maa­seu­dul­la mie­lum­min asu­via ihmi­siä, kun osa taas halu­aa asua kau­pun­gis­sa. Sen sijaan, että väi­tel­lään asu­mis­muo­to­jen parem­muu­des­ta, tuli­si kes­kit­tyä molem­pien asui­nym­pä­ris­tö­jen kes­tä­vään kehittämiseenkepu.

    Niin, siis itse asui­sin mie­lel­lä­ni hal­val­la isos­sa talos­sa jos­sain maa­seu­dul­la, mut­ta kos­ka tar­vit­sen pal­ve­lut lähel­le­ni, niin olen valin­nut asuin­pai­kak­se­ni kau­pun­gin. Jokai­sel­le sal­lit­ta­koon tämä valin­ta. Vää­rin on kui­ten­kin se, että minut pie­nes­sä kopis­sa asu­van kau­pun­ki­lai­sen edel­ly­te­tään kus­tan­ta­van isos­sa talos­sa maal­la asu­vien pal­ve­lut. Jokai­nen mak­sa­koon tar­vit­se­man­sa. Ei maal­la asu­mi­nen ole mikään perusoikeus.

  21. Kim: Vää­rin on kui­ten­kin se, että minut pie­nes­sä kopis­sa asu­van kau­pun­ki­lai­sen edel­ly­te­tään kus­tan­ta­van isos­sa talos­sa maal­la asu­vien pal­ve­lut. Jokai­nen mak­sa­koon tar­vit­se­man­sa. Ei maal­la asu­mi­nen ole mikään perusoikeus.

    Mah­ta­vaa, että aina­kin vie­lä tois­tai­sek­si eläm­me yhteis­kun­nas­sa, jos­sa muil­lek­kin kuin hyvin toi­meen­tu­le­vil­la on tar­jol­la palveluita…

  22. Vihe­rins­si: Tämä ei ole mikään tri­vi­aa­li SQL-kyse­ly sin­ne, https-API tuon­ne ‑har­joi­tus. Ongel­mat liit­ty­vät sen tie­don luonteeseen.

    Niin, muis­te­len että jos­kus 10 ‑vuot­ta sit­ten olin kuun­te­le­mas­sa kuin­ka asiat muut­tu­vat ja käyt­töön tulee väy­lä, joka rat­kai­see kaik­ki ongelmat.

    Mei­dän tilan­teem­me­han on vähän saman­lai­nen kuin Ame­ri­kan pank­ki­jär­jes­tel­mä, jos­sa aiko­jen saa­tos­sa on eri osa­val­tioi­hin perus­tet­tu lukui­sia eri­lai­sia pank­ke­ja, joil­la on kai­kil­la omat tie­to­jär­jes­tel­män­sä. Tili­siir­to pan­kis­ta toi­seen on todel­la han­ka­laa teh­dä, mut­ta ihmi­set eivät koe tätä ongel­ma­na, kos­ka tietoturva.

    Viros­sa taas pääs­tiin aloit­ta­maan nol­las­ta, perus­teil­taan väy­lä ei ole kovin haas­ta­va mut­ta kus­tan­nuk­set tule­vat sit­ten jäl­ki­ju­nas­sa sin­ne­kin, kun tulee yhä uusia jär­jes­tel­miä, jot­ka pitää integroi­da ole­mas­sao­le­vaan ja ken­ties jo vähän van­he­ne­vaan väy­lään. Sii­tä on ollut jo puhet­ta, että Viron­kin väy­läs­sä on jotain tek­ni­siä rat­kai­sui­ta, jot­ka eivät ole ihan kaik­kien uudem­pien tren­dien mukaisia.

    Jos haluam­ma yhtä­ai­kaa, edul­lis­ta, täy­del­lis­tä tie­to­tur­vaa sisäl­tä­vän, kaik­kien eri jär­jes­tel­mien kans­sa jut­te­le­van, nopeas­ti toi­mi­van ja käyt­tä­jäys­tä­väl­li­sen jär­jes­tel­män niin mitään ei var­mas­ti kos­kaan saa­da val­miik­si, kos­ka tuo on mah­do­ton yhtä­lö — aina­kin niin kau­an kun­nes eri ohjel­mis­to­val­mis­ta­jat saa­vat sovit­tua yhtei­set “kis­kot” joil­la tie­toa siir­re­tään — toi­sin sanoen vähin­tään­kin tie­dos­to­for­maat­ti, joka on mää­ri­tel­ty tar­vi­taan. Sitä ennen, jokai­sel­la uudel­la lait­teel­la on oma raja­pin­tan­sa, jon­ka kaut­ta uuden­lais­ta dataa tulee.

    Ja siis täm­möi­nen muu­tos ei tule tapah­tu­maan sik­si että joku halu­aa niin tapah­tu­van, vaan sen men­tä­vä yhdes­sä eri taho­jen kau­pal­lis­ten int­res­sien kans­sa. Vas­ta sit­ten kun ole­mas­sa jokin glo­baa­li kau­pal­li­nen int­res­si saa­da jär­jes­tel­mät jut­te­le­maan kes­ke­nään, isot ja pie­net toi­mit­ta­jat otta­vat inter­graa­tion johon­kin väy­lään riit­tä­vän tosis­saan. Tämä muu­tos voi kes­tää vuo­si­kym­me­niä. Nyt ollaan sii­nä pis­tees­sä, että meil­lä on muu­ta­ma käyt­tö­jär­jes­tel­mä ja mah­dol­li­suus teh­dä koo­dia joka toi­mii useis­sa jär­jes­tel­mis­sä, mut­ta että pääs­täi­siin raja­pin­to­jen tasol­le, sii­hen voi men­nä vie­lä het­ki. Pelk­kä tek­niik­ka ei siis rii­tä, vaan tar­vi­taan myös se kau­pal­li­nen moti­vaa­tio. Vähän samaan tapaan kuin vaik­ka­pa eri tie­to­ko­ne tai kame­ra­val­mis­ta­jil­la on int­res­se­jä käyt­tää samaa USB, muisti‑, valo­ku­va jne. for­maat­tia. Se tulee kyl­lä toden­nä­köi­ses­ti tapah­tu­maan ajan kanssa.

    Viros­sa oltiin täs­sä mie­les­tä­ni visio­nää­ri­siä ja näh­tiin kehi­tys ja mah­dol­li­suus — voi­sim­me kehit­tää tän­ne ter­vey­den­huol­lon “iTu­ne­sin” tai “App Sto­ren” jos tääl­lä oli­si jen­gil­lä visio­ta ja roh­keut­ta läh­teä aja­maan sitä. Se vaa­ti­si kui­ten­kin ennen­kaik­kea jon­kun hyvän joh­ta­jan, joka osai­si ajaa täm­möi­siä hank­kei­ta usei­den eri toi­mi­joi­den kans­sa. Jon­kun johon kaik­ki toi­mi­jat luot­ta­vat. Sem­mois­ta ei vält­tä­mät­tä ole olemassa.

    Pal­jon tär­keäm­pää siis nyt täs­sä vai­hees­sa oli­si pyr­kiä sii­hen, että eri jär­jes­tel­mis­tä ja nii­den tie­to­si­säl­löis­tä saa­tai­siin doku­men­taa­tio sekä koneel­li­nen raja­pin­ta ulos — edes jol­lain tavalla.

  23. Tapio: Tois­tan jos­kus aiem­min ker­to­ma­ni muut­to­tap­pio­kun­nan kun­na­nin­si­nöö­rin pai­na­jai­su­nen: Hän näki tois­tu­vas­ti unta, että syr­jäi­sel­le kyl­mäl­le tilal­le – siis aikoi­naan asuin­käyt­töön raken­ne­tul­le tilal­le – muut­taa monilapsiperhe.

    Aina­kin hänel­le huo­li oli todellinen. 

    Eipä täl­lai­nen asia todel­lis­ta kun­na­nin­si­nöö­riä het­kau­ta mitenkään.

  24. Hesa­ris­sa jut­tua nois­ta los­seis­ta ja lautoista:

    Val­tio kul­jet­taa auto­ja tiet­tö­miin saa­riin – yhtey­sa­lus­lii­ken­ne sei­laa ilmai­sek­si tyhjillään”

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1423982785270

    Iha­nan kal­lis­ta asumista!

Vastaa käyttäjälle Tero Tolonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.