Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Katajanokan pysäköin­tilu­o­la

Pöy­dältä.

Halu­aisin palaut­taa tämän sen selvit­tämisek­si, mitä toimia pysäköin­nin osalta luolan valmis­tut­tua tehdään maan pääl­lä. Jos yksin saisin päät­tää, tek­isin Luot­sikadus­ta pihakadun ainakin sen lop­pupäästä, mut­ta kun en saa, niin vähän lievem­pänä vai­h­toe­htona voisi olla asukaspysäköin­tipaikko­jen vähen­tämi­nen liikkeitä palvel­e­van lyhy­taikaisen pysäköin­nin hyväk­si. Siis muu­ta­ma ruu­tu, jois­sa asukaspysäköin­ti­tun­nus ei olisi voimas­sa, jol­loin niitä voisi käyt­tää lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in tai kuor­man purkamiseen ja las­taamiseen. Täl­laista esitetään myöhem­min täl­lä listal­la City­l­o­gis­ti­ikan toimen­pideo­hjel­mas­sa. Edelleen talvikuukausik­si voisi siir­tyä vuoropy­säköin­ti­in tai ainakin määrätä jokaiselle kadun­pätkälle yksi siivous­päivä Tukhol­man tapaan, kos­ka lumi­työt ovat nyt aika han­kalia. Teknis­es­ti täl­laisen esi­tyk­sen ei kai tarvitse olla palau­tus, kos­ka nämä toimet eivät vaa­di ase­makaa­van muut­tamista, pait­si ehkä se pihakatu.

Myl­ly­matkantien 6:n kaava

Pöy­dältä

En tiedä, mik­si Rauta­va pyysi tämän pöy­dälle. Olen valmis hyväksymään tämän, mut­ta jos Rauta­va ehdot­taa korkeam­paa tehokku­ut­ta, tuskin panen vas­taan. Mut­ta tässäkin on tehokku­u­den esteenä pysäköinti.

Ulvi­lantie 10:n täy­den­nyskaa­va Munkkivuoressa

Taloy­htiö halu­aa ton­tilleen toisen talon (putkire­mont­ti tulos­sa) Pyysi viisik­er­roksista, saa nelik­er­roksisen. Tont­tite­hokku­us nousee 0,54:stä 0,84:ään. Eikö sitä taloa nyt voisi tehdä viisik­er­roksise­na niin kuin on se toinenkin talo ton­til­la. Olen kovin halu­ton kaavoit­ta­maan talo­ja viher­alueille täl­lais­ten syi­den takia.

City­l­o­gis­ti­ikan toimenpideohjelma

Nopeal­la läpivilkuilul­la ei haavi­in jäänyt oikein mitään. Löytääkö joku muu tästä huomionar­voista. Täy­tynee kuul­la esit­te­ly. Esi­tyk­seni näistä pysähtymis­ru­uduista Kata­janokalle poimin kuitenkin tästä ohjelmasta.

Lau­un­tolu­on­nos Öster­sun­domin maakuntakaavasta

Tätä ei voi lait­taa pöydälle. (!)

Lausun­nos­sa moiti­taan liian tiukko­ja rajo­ja ja toiv­otaan yleispi­irteisem­pää. Jokin ongel­ma tietysti syn­tyy siitä, jos maakun­takaa­va on yksi­tyisko­htaisem­pi kuin yleiskaava.

Yleiskaavas­sa on enem­män työ­paikkarak­en­tamista. Lausun­nos­sa vas­tuste­taan tämän rak­en­tamisen sit­o­mista raidey­htey­teen. Han­kala jut­tu, kos­ka Espoos­sa His­tan osalta täl­lainen vaa­timus on. Koko Öster­sun­domin rak­en­t­a­mi­nen käy kyseenalaisek­si, jos raidey­hteyt­tä ei tulekaan. Tuon työ­paik­ka-alueen rak­en­t­a­mi­nen kai sido­taan metropäätök­seen, jol­loin rak­en­tamisen voi aloit­taa ennen metron tuloa, kun­han metroon tai muuhun raidey­htey­teen on sitouduttu.

Maakun­takaavas­sa on laitet­tu ekologi­nen käytävä Por­voon­väylän suun­tais­es­ti Öster­sun­domin kar­tanon ja Majvikin väliselle ranta-alueelle. Yleiskaavas­sa on vain vih­ery­hteys. Yhteisessä yleiskaavas­sa on run­saasti rak­en­tamista, Sakar­in­mäen ja Majvikin metroasemien ympäristöt on osoitet­tu tiivi­in rak­en­tamisen alueik­si. Yleiskaavas­sa on merelli­nen virk­istys­re­it­ti, mut­ta ei lajien siir­tymisen mah­dol­lis­tavaa ekol­o­gista käytävää.

Granön saari Sipoos­sa on merkit­ty maakun­nal­lis­es­ti merkit­täväk­si kult­tuuriym­päristök­si. Lausun­non mukaan tätä pitäisi lieven­tää niin, että saares­ta voisi kehit­tää monipuolisen virkistys‑, matkailu- ja vapaa-ajan alueen.

Lop­ullisen lausun­non antaa kaupunginhallitus.

Lausun­to ulko­valais­tuk­sen tarveselvityksestä

Lausun­to on myön­teinen. Katu­valais­tus on siir­tynyt Helsin­gin ener­gial­ta raken­nusvi­ras­tolle, joten yksi kok­ki sopas­sa vähem­män. Valais­tus on aivan olen­nainen osa kaupunkiku­vaa. Led-lam­put tekevät siitä paljon halvem­paa ja parempaa.

Oikaisu­vaa­timus poikkeamis­lu­van hylkäämisestä

Virastopääl­likkö on hylän­nyt toim­i­ti­lan muut­tamisen asun­nok­si Iso-Roobertinkadul­la pihasi­ivessä perustellen sitä pienyri­tys­ten toim­i­ti­latarpeel­la. Tämä on aika peri­aat­teelli­nen kysymys, kos­ka tarvet­ta on myös asun­noille ja alun perin pihasi­ivessä on ollut asuntoja.

Lausun­not meluvalleista 

Melu­val­li Por­voon väyläl­lä Jakomäen kohdal­la han­kaloit­taa baanaverkon tekemistä, mut­ta kan­nate­taan silti. Melu­val­li Kehä I:llä Sepän­mäen kohdal­la on ongelmaton.

27 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2015”

  1. Ulvi­lantien taloy­htiöstä; ovatko­han tehneet mitään arvio­ta uuden talon vaiku­tuk­ses­ta ole­mas­sa ole­vien osakkei­den arvoon? Meil­lä Munkkivuores­sa lähel­lä tuo­ta vas­taa­va han­ke meni nurin (jo hal­li­tuk­ses­sa), kos­ka lop­putu­los olisi voin­ut olla jopa negati­ivi­nen nyky­isille osakkaille. Viihty­isä ja paljon käytet­ty piha olisi menetet­ty, kau­nis näkymä pihalle tärvään­tynyt — jokaises­ta asunnosta.

  2. Seu­ran­nut Soiniv­naaran ehdo­tuk­sia lume­nau­rauk­ses­ta. Kuin­ka mon­ta ker­ta olet keskustel­lut kahvikupin ääressä asi­as­ta lume­nau­raa­jan tai kauhakuor­ma­jaan kul­jet­ta­jan kanssa? Mten hän näkee ongelman?

  3. PErt­tu Ehn: Ulvi­lantien taloy­htiöstä; ovatko­han tehneet mitään arvio­ta uuden talon vaiku­tuk­ses­ta ole­mas­sa ole­vien osakkei­den arvoon?

    Kar­tan perus­teel­la on kyl­lä aika win-win ‑suun­nitel­ma. Sitä en vaan ymmär­rä että ton­tin val­oisa eteläpuoli tuh­lataan pihan sijaan parkkipaikoille vaik­ka uusi raken­nus mah­dol­lis­taisi koko yhtiön pysäköin­nin siirtämisen uuden talon kel­lari­in. Talon eteläpuoli muut­tuu jatkos­sa var­masti entistä viihty­isäm­mäk­si (hil­jaisem­mak­si) kun aikanaan Turun­väylä bule­vardis­oidaan ja ajonopeuk­sia lasketaan.

    Viisi ker­rosta olisi hyvin perustel­tu, ei hait­taisi tuos­sa kohtaa ketään.

  4. Kata­janokan pysäköin­tipaikoista olen samaa mieltä. Lyhy­taikaisia pitää saa­da taval­la tai toisel­la lisää, muuten fir­moil­la ei ole asi­akkai­ta. Omil­la kul­mil­la pysäköin­tipaikkaa etsiessä aina har­mit­ta­vat nuo puolen kort­telin asi­akaspysäköin­tipaikat, mut­ta illal­la rav­in­to­las­sa käy­dessä muis­taa, ettei kort­telin sushi-rav­in­to­laakaan olisi ilman niitä.

    Ulvi­lantien suh­teen olen eri mieltä. Aluet­ta ei saa täy­den­nys­rak­en­taa nykyisel­lä kaaval­la. Siitä tulee vain entistä suurem­pi sotku. Alueelle pitää saa­da kaupunki­mainen kaa­va, jota lähde­tään vähitellen toteuttamaan.

    Öster­sun­domin rak­en­tamises­sa ei ole vähääkään järkeä, kos­ka alueelle ei ole yhteyk­siä. Omakoti­rak­en­t­a­mi­nen on ihan ok, mut­ta raskas raide tuonne ei koskaan tule ole­maan kan­nat­ta­va. Jos itäpuolelle halu­taan rak­en­taa, tulee se tehdä Hyvinkää — Por­voo radan var­teen. Sinne saat­taa kan­nat­taa kaavoit­taa muu­ta­ma uusi kaupun­ki ( = uusi kunta).

    1. Kalle. Ole6tko koskaan ajatel­lut, että olet vä’hem­mistössä’. Kuinka­han suuri osa kan­takaupun­gin suishi­rav­in­toloiden asi­akkaista tulee autol­la ja pysäköi oven eteen? Pros­ent­ti vai alle prosentti?

  5. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to:
    Nykyisen asuin­raken­nuk­sen pihas­sa ei ole autopaikko­ja, mut­ta kaava­muu­tok­sen mukaisen raken­nus­lu­van yhtey­dessä edel­lytetään, että niitä raken­netaan kaavamääräys­ten mukainen määrä eli kuusi uut­ta paikkaa. [..] Raken­nuk­sen ker­rosluku on pudotet­tu viidestä neljään [..] raken­nu­soikeu­den vähen­nys johtaa myös autopaikko­jen vähen­e­miseen ja piha-alueen vehrey­den lisääntymiseen. 

    Taloy­htiö halu­aisi täy­den­nys­rak­en­taa. Kaupun­ki aset­taa täy­den­nys­rak­en­tamisen ehdok­si sen, että vehreää pihaa muute­taan parkkipaikak­si. Jot­ta uusia asun­to­ja saa rak­en­taa, myös lohkaista­van ton­tin piha tulee vara­ta lähin­nä pysäköin­tiä varten. 

    Tässä vai­heessa huolestu­taan vehrey­destä. Voisiko pysäköin­ti­vaa­timuk­sista jous­taa? No ei tietenkään, vaan jot­ta pysäköin­tipaikan reunalle saadaan nur­mikaistale, pitää asun­to­ja rak­en­taa vähem­män, kos­ka muuten pihalle pitäisi pysäköinti­normien tyy­dyt­tämisek­si rak­en­taa vielä jokunen pysäköintipaikka.

    Samal­la kun kan­takaupungis­sa halu­taan päästä eroon sisäpi­ho­jen pysäköin­tipaikoista, tääl­lä pakote­taan van­hatkin talot muut­ta­maan vehreät pihansa parkkipaikoiksi!

    Asukaspysäköin­ti­tun­nusjär­jestelmä on laa­jen­e­mas­sa Munkkivuoreen 2017 (voi kun tulisi jo 2016). Kun tämä talo on valmis, ei pysäköin­nin mak­sut­to­muud­es­ta johtu­va ajoit­tainen tukkoisu­us enää liene Munkkivuores­sa nykyisen­lainen ongelma.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Taloy­htiö halu­aa ton­tilleen toisen talon (putkire­mont­ti tulos­sa) Pyysi viisik­er­roksista, saa nelikerroksisen. 

    Toisel­la puolen kat­ua on seit­senker­roksisia taloja..

    Näitä ker­roksia vähen­netään melko sään­nöl­lis­es­ti läh­es jokaises­sa täy­den­nys­rak­en­tamistapauk­ses­sa. Onko tässä mitään tolkkua? Kun talo ja hissi kuitenkin raken­netaan, ei yhdestä lisäk­er­rokses­ta ole kuin hyö­tyä. Lisää asun­to­ja hyväl­lä paikalla, parem­mat edel­ly­tyk­set lähipalveluille ja joukkoli­iken­teelle, lisää tulo­ja nyky­isille asukkaille putkire­mont­tia varten ja töitä rakentajille. 

    Asukkaiden aloit­teesta lähtevä täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen on kaupun­gin kannal­ta mitä iloisin asia. Sitä pitäisi tukea eikä han­kaloit­taa ker­rosmääriä pudot­ta­mal­la ja piho­jen pilaamista edellyttämällä.

    Yksit­täistapauk­se­na tämä ei toki ole suuri, mut­ta kun sama kaa­va tois­tuu kaikkial­la, on vaiku­tus merkit­tävä, myös asukkaiden intoon lähteä ylipäätään suun­nit­tele­maan täydennysrakentamista.

    Mielestäni tämä olisi syytä palaut­taa valmis­telu­un evästyk­sel­lä asukkaiden pyytämät 5 ker­rosta ja jous­toa pysäköintinormiin/pihojen tärvelyyn.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Ole6tko koskaan ajatel­lut, että olet vä’hemmistössä’. Kuinka­han suuri osa kan­takaupun­gin suishi­rav­in­toloide­nasi­akkaista tulee autol­la ja pysäköi oven eteen? Pros­ent­ti vai alle prosentti? 

    Niemen kär­jessä tilanne voisi ehkä olla ehkä toinen, mut­ta todel­lisu­udessa myös sinne iso osa rav­in­tolavieraista tulee autol­la. Käypä joskus fil­lar­il­la Mut­terikioskil­la tai Mat­to­lai­turil­la lenkin päät­teek­si kahvil­la. (Mut­terikioskil­la oli muuten oikea kahvikone ja Mat­to­lai­turil­la kapse­likone viime kesänä!) Ran­nan paikat ovat koko ajan täyn­nä ja enem­mänkin ihmisiä tulisi, jos paikko­ja olisi.

    Helsin­ki ei toi­mi samal­la taval­la kuin suuret kaupun­git, kos­ka se ei ole suuri kaupun­ki. Kaupun­gin kehi­tys lop­pui sodan jäl­keen ja raken­net­ti­in juuri Haa­gan, Munkkivuoren ja Hert­toniemen tapaisia lähiöitä. Niiden tehokkus ei riitä toimi­vaan julkiseen liiken­teeseen, eikä siten asi­akkai­ta tule tarpeek­si pelkästään julkisilla.

  7. Onko ns. remont­ti-Reiskan (fir­mal­la) mah­dol­lista hankkia/saada jakeluli­iken­teen pysäköintitunnus? 

    Remon­tin tekoon meno ei tai­da olla ihan jakeluli­iken­net­tä, mut­ta onko se sit­ten huoltoli­iken­net­tä? Työ­mai­ta lie­nee heil­lä ympäri kaupunkia.

  8. Sakke:
    Onko ns. remont­ti-Reiskan (fir­mal­la) mah­dol­lista hankkia/saada jakeluli­iken­teen pysäköintitunnus? 

    Remon­tin tekoon meno ei tai­da olla ihan jakeluli­iken­net­tä, mut­ta onko se sit­ten huoltoli­iken­net­tä? Työ­mai­ta lie­nee heil­lä ympäri kaupunkia.

    Jakeluli­iken­teen pysäköin­ti­tun­nuk­sen tarkem­pi suun­nit­telu tapah­tuu vas­ta myöhem­min. Perus­pe­ri­aat­teena on, että se on tarkoitet­tu pysähtymiseen jakelun- ja purun ajak­si, ei siis pysäköin­ti­in, vaik­ka pysäköin­ti olisi huoltoa varten. 

    Tun­nus myön­netään kuukausittain/vuosittain ammat­ti­maiselle jakelu- ja keräi­lyli­iken­teelle, mut­ta myös päivälu­pa myön­netään myös muille, esim. muut­toa varten. Näin ollen huoltoli­iken­teen on myös mah­dol­lista saa­da tun­nus purku- ja lastaustoiminnalle.

    Tun­nus mah­dol­lis­taa pysähtymisen merk­i­ty­ille paikoille.

  9. spot­tu:

    Viisi ker­rosta olisi hyvin perustel­tu, ei hait­taisi tuos­sa kohtaa ketään.

    Juurikin näin.

    Min­un mielestäni taloy­htiöille pitäisi antaa vapaam­mat kädet suun­nitel­la omaa ympäristöään. Nehän sen parhait­en tun­te­vat. Lisärak­en­tamisel­la rahoite­taan iso­ja remont­te­ja, ja ympäristöön­sä sovitet­tu lisä- ja täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen elävöit­tää kaupunkia, luo kysyn­tää palveluille ja paran­taa taloy­htiöi­den rahoitusvalmiutta. 

    Jos putkire­mont­ti mak­saa tääl­lä 1000 eur/m2, niin ole­tusar­vona ei voi olla, että pakote­taan lainaa­maan kaik­ki rahat. Pitää voi­da hyö­dyn­tää käyt­tämätön­tä poten­ti­aalia ja saa­da tehokkaampia kaavo­ja siinä samalla.

    Tuo katu­ta­so­jen liiketilo­jen muu­toskiel­to toimii niinikään vain erit­täin rajat­ul­la alueel­la kantakaupungissa. 

    Toden­näköis­es­ti Iso Roobertinkadun cases­sakin nuo pihan puolen tilat ovat asun­toina parempia.
    Ja toiv­ot­tavasti taloy­htiöi­den käsiä ei sido­ta liiak­si tuol­la katu­ta­son tilo­jen muu­toskiel­lol­la muis­sa kaupungi­nosis­sa käve­lykeskus­tan ulkopuolella.

  10. Myl­ly­puro ja Ulvi­lantie, ihan var­maan söpöjä han­kkei­ta, mut­ta yksi syy lisää huu­tonau­raa kun vaa­di­taan että …sijaan pitäisi täy­den­nys­rak­en­taa. No kun ei raken­neta, par­il­la has­sul­la talol­la ole mitään merk­i­tys­tä asun­to­tuotan­to­tarpei­den kannalta.

    Kat­soo nyt vaik­ka tuo­ta havain­neku­vaa Myl­ly­purosta. Tont­tite­hokku­us nousee peräti yhteen, joka on metroase­man vier­essä edelleen huono vit­si. Vuorovaiku­tus­ra­portista voi taas lukea raikkai­ta kan­nan­ot­to­ja siitä kuin­ka nuokin vähäiset ihmis­määrät pilaa­vat onnelisen Myl­ly­puron mallikaupungi­nosan, kuin­ka parkkipaikko­ja on liian vähän jo nyt ja uudet parkkipaikat tuhoa­vat pihat, sekä ylipään­sä siitä kuin­ka Myl­ly­puron tulee olla juuri saman­lainen kuin aina ennenkin, mut­ta parempi.

    Munkkivuores­sa taas, niin no onhan siinä <a href=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2015/Ksv_2015-02–10_Kslk_3_El/81966F1F-0680–42FF-9096–12EF11BBA839/Liite.pdf toinen talo, jol­loin tont­tite­ho nousee peräti 0,8. On sanomat­takin selvää että “raken­nuk­sen ker­rosmäärä (4) ja raken­nusko­rkeus uhkaa­vat alueen
    kult­tuuri­his­to­ri­al­lisia, raken­nus­taiteel­lisia ja maise­makult­tuurisia arvo­ja”
    ja niin edelleen.

  11. > Melu­val­li Por­voon väyläl­lä Jakomäen kohdal­la han­kaloit­taa baanaverkon tekemistä, mut­ta kan­nate­taan silti. 

    Helsin­gin Polkupyöräil­i­jöi­den puheen­jo­hta­jana en pidä tätä toim­intat­a­paa hyvänä. Meil­lä on nyt hyväksyt­ty baanaverkko, jota pitää nou­dat­taa. Jos on aivan vält­tämätön­tä rak­en­taa melu­valle­ja baanaverkon päälle, niin pitäisi jo päätöstä ehdot­taes­sa sanoa, mihin baana siir­tyy ja pyytää siihen mm. pyöräli­jöiltä kom­men­tit. Ei moot­tori­tienkään päälle raken­neta pyöräti­etä noin vain ilmoitusmenettelyllä.

    Noin muu­toin jos minä olisin päät­tämässä, niin minä lask­isin kyseis­es­tä kohdas­ta nopeusra­joituk­sen 100km/h => 80km/h, minkä jäl­keen tutk­isin, josko melu­val­li on yhä tarpeen. 100km/h ‑rajoi­tus voisi ihan hyvin alkaa vas­taa Helsin­gin ja Van­taan rajal­ta noin 200metriä Jakomäestä itään. Voisi säästy pari miljoona rahaakin.

  12. Eikö Kata­janokan pysäköin­tilu­olan sisää­na­jo­rampin paikkaa voisi vielä harki­ta, että ton­tin mah­dolli­nen rak­en­t­a­mi­nen tule­vaisu­udessa olisi järkeväm­min mahdollista.
    Onko tarkoi­tus jät­tää kylmäase­ma paikalle edelleen?

  13. OS: Valais­tus on aivan olen­nainen osa kaupunkiku­vaa. Led-lam­put tekevät siitä paljon halvem­paa ja parempaa.

    Tekni­nen kom­ment­ti: LED-teknolo­gia ei sinän­sä tee valais­tuk­ses­ta yhtään parem­paa, vaik­ka se mah­dol­lis­taakin mon­ta asiaa.

    Omien havain­to­jeni mukaan Helsingis­sä käytet­tävis­sä LED-valaisimis­sa on merkit­täviä optisia tai silmän fys­i­olo­giaan liit­tyviä ongelmia.

    Ensim­mäi­nen on se, että usein käyte­tyis­sä valais­in­tyypeis­sä yksit­täiset LED­it näkyvät sivusu­un­nas­sa suh­teel­lisen laa­jalle sek­to­rille, eikä niiden edessä ole dif­fu­u­so­ria. Kos­ka liki pis­temäisen val­oläh­teen lumi­nanssi (tiet­tyyn suun­taan lähtevän val­on määrä val­oläh­teen pin­ta-alayk­sikköä kohden) on erit­täin korkea, pienikin vilka­isu siihen suun­taan saa aikaan han­kalaa häikäistymistä.

    Toinen ongel­ma liit­tyy valit­tuun väriläm­pöti­laan. Korkean väriläm­pöti­lan sin­ertävät LED­it ovat kyl­lä halpo­ja ja näyt­tävän värisiä, mut­ta ihmisen näkemisen kannal­ta etenkin hämärässä ne ovat huono­ja. Ihmi­nen ei sil­lä sinisel­lä tee muutenkaan oikein mitään, ja hämärässä olisi huo­mat­tavasti miel­lyt­täväm­pää kat­sel­la keltaisem­paa sävyä.

    Kol­mas ongel­ma saat­taa liit­tyä edel­lä­mainit­tui­hin, mut­ta min­un silmääni mon­et LED-val­ot ovat liian kirkkai­ta, jol­loin valais­tu­jen ja ei-valais­tu­jen aluei­den kon­trasti jää kovin suurek­si. Tämä olisi kyl­lä help­po hoitaa him­men­tämäl­lä, ja siinä olisi vielä saatavil­la vähän rahal­lisia etu­jakin. Esimerkik­si puo­let pienem­pi valais­tusvoimakku­us ei vielä ihan mah­dot­toman paljon vaiku­ta näkemiseen. (Sitä en osaa sanoa, ovatko Helsingis­sä käyte­tyt uudet LED-valaisimet himmennettäviä.)

    Nämä ovat sikäli sääli, että ulko­valais­tuk­ses­sa LEDeil­lä voisi tehdä erit­täin hyvää valais­tus­ta. Nyt tun­tuu siltä, että luk­simit­tari on tyy­tyväisem­pi kuin ihmiset.

  14. Ehkä Ulvi­lantien olisi kan­nat­tanut anoa seit­semää ker­rosta, niin oli­si­vat saa­neet viisi. Vähän virkamiesviekkaut­ta peliin.

    Minus­ta voisitte nyt lau­takun­nas­sa muut­taa tuo­ta niin, että se viides ker­ros sal­li­taan. Ei sen toteut­tamiselle ole tuos­sa paikas­sa mitään esteitä. Ei var­jo­ja, ei todel­lisia parkkipaikkaon­gelmia, ei näkemänesto­ja, ei mitään.

  15. Viherinssi: min­un silmääni mon­et LED-val­ot ovat liian kirkkai­ta, jol­loin valais­tu­jen ja ei-valais­tu­jen aluei­den kon­trasti jää kovin suureksi. 

    En tiedä käyte­tys­tä tekni­ikas­ta, mut­ta eniten omi­in silmi­in sat­tuvat ne tei­den var­sil­la ole­vat itse­valai­se­vat main­os­taulut. Ne kiin­nit­tävät huomion pois liiken­teestä ja pahim­mil­laan pakot­ta­vat siristämään silmiä. 

    Olen pitkään häm­mästel­lyt miten sel­l­aiset sal­li­taan, vaik­ka suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa har­mit­tomampiakin asioi­ta tun­nu­taan kon­trol­loita­van hengiltä.

  16. Betoni­por­sas: En tiedä käyte­tys­tä tekni­ikas­ta, mut­ta eniten omi­in silmi­in sat­tuvat ne tei­den var­sil­la ole­vat itse­valai­se­vat main­os­taulut. Ne kiin­nit­tävät huomion pois liiken­teestä ja pahim­mil­laan pakot­ta­vat siristämään silmiä. 

    Nykyiset kirkkaat ajo­val­ot alka­vat olla jo häikäi­sy­lu­okkaa ainakin jalankulkijoille.

  17. > Melu­val­li Por­voon väyläl­lä Jakomäen kohdal­la han­kaloit­taa baanaverkon tekemistä, mut­ta kan­nate­taan silti. 

    Aika välin­pitämätön kom­ment­ti kun ver­taa, miten keskus­takir­jas­ton suun­nitel­mas­sa ote­taan edelleen huomioon mon­een ker­taan hylä­tyn keskus­tatun­nelin varaus, minkä takia raken­nuk­sen hin­ta nousee miljoonilla.

    Tyyli­in polkupyöräil­i­jät jouta­vat mutkitel­la, mut­ta auto­jen optiot tun­nelei­hin täy­tyy säi­lyt­tää ikuisesti.

  18. Ulvi­lantie ja Myl­ly­puro ovat paraaties­imerkke­jä siitä, että kaavoitus, ts. rak­en­tamisen sääte­ly, on enem­män vahin­gok­si kaupungille kuin hyödyksi. 

    Tämä ihan kaikel­la kun­nioituk­sel­la hyvää tarkoit­tavia päät­täjiä kohtaan. Mon­esti on niin, että kun on jos­sain asi­as­sa ns. sisäl­lä, ei ymmär­rä sen nau­ret­tavu­ut­ta ulospäin. Voin hyvin kuvitel­la, että asiano­saiset virkamiehet pitävät työtään tärkeänä kaupunkiku­van kannal­ta ja poli­itikot luule­vat luot­ta­mus­toimel­laan samat­en ole­van yleistä merk­i­tyk­sel­lisyyt­tä. Tosi­asi­as­sa he vain tuh­laa­vat muiden aikaa ja rahaa vaatimuksillaan.

    Suo­mi on sääte­ly-yhteiskun­ta. Kouluis­sa ei ilmeis­es­ti lue­ta sitä kir­jal­lisu­ut­ta, jos­sa sääte­ly tode­taan tiek­si tehot­to­muu­teen. Pitäisi.

  19. “kuin­ka nuokin vähäiset ihmis­määrät pilaa­vat onnelisen Myl­ly­puron mallikaupunginosan” 

    Eräs kri­ti­soi­jista taisi olla paikalli­nen taloy­htiö, joka siis edus­taa osakkaitaan / käyt­tää osakkait­ten­sa val­taa. Vas­tus­ti­vat tiivistämis­rak­en­tamista varsin hyvin argu­mentein, joka ker­tonee siitä, että paikallisi­na tietävät / tun­te­vat asuinympäristön­sä parem­min kuin joku kaltais­esi betonivihreä.

  20. Viherinssi:
    Toinen ongel­ma liit­tyy valit­tuun väriläm­pöti­laan. Korkean väriläm­pöti­lan sin­ertävät LED­it ovat kyl­lä halpo­ja ja näyt­tävän värisiä, mut­ta ihmisen näkemisen kannal­ta etenkin hämärässä ne ovat huono­ja. Ihmi­nen ei sil­lä sinisel­lä tee muutenkaan oikein mitään, ja hämärässä olisi huo­mat­tavasti miel­lyt­täväm­pää kat­sel­la keltaisem­paa sävyä.

    Siniset sävyt on myös ihmiselle epäter­veel­lis­in­tä val­osaastet­ta; häir­it­see unta eniten jne.

  21. Koti-isä: Aika välin­pitämätön kom­ment­ti kun ver­taa, miten keskus­takir­jas­ton suun­nitel­mas­sa ote­taan edelleen huomioon mon­een ker­taan hylä­tyn keskus­tatun­nelin varaus, minkä takia raken­nuk­sen hin­ta nousee miljoonilla.

    Tyyli­in polkupyöräil­i­jät jouta­vat mutkitel­la, mut­ta auto­jen optiot tun­nelei­hin täy­tyy säi­lyt­tää ikuisesti. 

    Eikö tun­neli autoille ole kaikkein paras melueste?

  22. Betoni­por­sas: En tiedä käyte­tys­tä tekni­ikas­ta, mut­ta eniten omi­in silmi­in sat­tuvat ne tei­den var­sil­la ole­vat itse­valai­se­vat main­os­taulut. Ne kiin­nit­tävät huomion pois liiken­teestä ja pahim­mil­laan pakot­ta­vat siristämään silmiä. 

    Olen pitkään häm­mästel­lyt miten sel­l­aiset sal­li­taan, vaik­ka suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa har­mit­tomampiakin asioi­ta tun­nu­taan kon­trol­loita­van hengiltä.

    Samaa olen ihme­tel­lyt, vaik­ka eipä siinä oikeasti ole mitään ihmeteltävää.

    Asi­a­han on men­nyt niin, että erit­täin kirkkaat LED-teknolo­gial­la tehdyt suuret liikku­van kuvan näytöt ovat aivan viime aikoina tulleet sen hin­taisik­si, että ne kiin­nos­ta­vat main­os­ta­jia. Ja kos­ka main­os­ta­jaa kiin­nos­taa huomioar­vo, näyt­töjä polte­taan niin kirkkaal­la kuin ne kestävät.

    Säätelijä taas on antanut tauluille lupia samal­la taval­la kuin aikaisem­mille main­ok­sille tajua­mat­ta teknolo­gian kehi­tys­tä. Asi­aan on nyt kyl­lä jo jonkin ver­ran ainakin Helsingis­sä herät­ty, mut­ta ei sille kai mitään ole saatu tehdyksi.

    Jo ihan liiken­netur­val­lisu­u­den vuok­si main­os­taulu­jen lumi­nanssi ei saisi ylit­tää tiet­tyä yleiseen valais­tuk­seen suh­teessa ole­vaa arvoa. Tek­nol­o­gis­es­ti tämä on hel­posti tehtävis­sä ja tauluis­sa toden­näköis­es­ti jo ole­mas­saol­e­va omi­naisu­us. Enää ei tarvi­ta kuin vihainen reg­u­laat­tori hoita­maan hom­ma kuntoon.

    (Jos olisin dik­taat­tori, liikku­vaa kuvaa ei saisi lait­taa tiel­läli­ikku­jien nor­maali­in näkökent­tään ilman erit­täin painavia perustei­ta. Ihmisen silmän toim­intaan on hyvin syvälle koo­dat­tu se, että huomio pitää kiin­nit­tää liikku­vaan kohteeseen. Jos autoil­i­ja tui­jot­taa vais­tom­ais­es­ti taulua, eikä sen vuok­si näe huonos­ti näkyvää jalankulk­i­jaa, tulos voi olla aika traaginen.)

  23. Ulla Tapa­ni­nen: Jakeluli­iken­teen pysäköin­ti­tun­nuk­sen tarkem­pi suun­nit­telu tapah­tuu vas­ta myöhem­min. Perus­pe­ri­aat­teena on, että se on tarkoitet­tu pysähtymiseen jakelun- ja purun ajak­si, ei siis pysäköin­ti­in, vaik­ka pysäköin­ti olisi huoltoa varten. 

    Tun­nus myön­netään kuukausittain/vuosittain ammat­ti­maiselle jakelu- ja keräi­lyli­iken­teelle, mut­ta myös päivälu­pa myön­netään myös muille, esim. muut­toa varten. Näin ollen huoltoli­iken­teen on myös mah­dol­lista saa­da tun­nus purku- ja lastaustoiminnalle.

    Tun­nus mah­dol­lis­taa pysähtymisen merk­i­ty­ille paikoille. 

    Pienen tai isonkin remont­ti­fir­man pysäköin­ti­tarpeit­ten voisi kuvitel­la ole­van osin samat, mut­ta (HUOM!) osin myös val­lan eri­laisi­et kuin jakeluliikenteellä.

    1.Remontin kesto voinee vai­hdel­la parista tun­nista mon­een päivään tai viikkoon, väli­in voi mah­tua vai­htel­e­van pitu­isia tauko­ja, kun esim. tasoite tai maali kuiv­uu. Remon­tin perus­teel­lisu­us ja laa­ju­uskin vaikut­tanevat sen kestoon. Joskus työtä tehdään vain esim. aamupäivä, toisi­naan voi päivä venyä jopa iltaan. Jos remont­ti kestää kak­si viikkoa, pitääkö reiskan hakea lupa erik­seen joka ikisek­si päiväksi?

    2. Välil­lä pitänee hakea ainek­sia, puut­tuvia tarvikkei­ta, tai täy­den­tää työkalu-/konevaras­toa, ellei kaik­ki ole työ­maal­la. Isoim­mat liik­keet ja varas­tot voivat olla matkan päässä, samoin ajal­lis­es­ti lomit­tain tai rin­nakkain menevä työ­maa. Har­va remont­timies taitaa asun­non par­ketit ja pitkät lis­tat, tai ves­san­py­tyt kan­taa ruuhk­abus­sis­sa tai ‑raitio­vaunus­sa kainalossaan. 

    Tässä on kyse kaupunki­a­sun­non remon­tin­tek­i­jän työ­maal­o­gis­ti­ikas­ta. Jot­ta se sujuisi juo­hev­asti, voisi ehkä olla hyvä, jos remont­tireiskallakin olisi oman­laisen­sa, sopi­vat oikeudet anta­va, todel­liset tarpeet huomioi­va pysäköin­ti­tun­nus. Onko sel­l­aista kehitetty?

    Järkevää lie­nee se että remont­tireiskan käyt­tää aikansa pääosin remon­tin tekoon, ei niinkään hänen tarpeisi­in­sa sopivien pysäköin­tipaikko­jen etsimiseen. Yksi vai­h­toe­hto voisi tietenkin olla, että viimek­si­mainit­tu­ja paikko­ja olisi riit­tävästi Reiskankin tarpeisiin.

  24. Miten siinä Kata­janokalle aio­tus­sa maanalaises­sa pysäköin­tilu­o­las­sa oikein kävi? Edes ase­makaa­va-asi­akas­palvelu ei osan­nut tulki­ta päätöstiedotet­ta nr 3 — saiko YIT:n han­ke vihreää val­oa vai ei?

  25. Ulla Tapa­ni­nen:
    Tun­nus myön­netään kuukausittain/vuosittain ammat­ti­maiselle jakelu- ja keräi­lyli­iken­teelle, mut­ta myös päivälu­pa myön­netään myös muille, esim. muut­toa varten. Näin ollen huoltoli­iken­teen on myös mah­dol­lista saa­da tun­nus purku- ja lastaustoiminnalle. 

    Myön­netäänkö näitä myös piz­za­läheteille? Taan­noin suu­tu­in eräälle kuskille joka ajoi vauhdikkaasti pitkin kevyen­li­iken­teen­väylää. Vas­tasi että hänel­lä on sel­l­aiset luvat joil­la saa ajaa mihin vaan. On älytön­tä että ihmis­ten tur­val­lisu­us uhrataan joidenkin pizzanhimolle.

Vastaa käyttäjälle Ulla Tapaninen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.