Keskustan “hallitusohjelma” (2/5) Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi

26 vastausta artikkeliin “Keskustan “hallitusohjelma” (2/5) Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi”

1. Eikös Viron vero­ma­lli toi­mi EUn poikkeuslu­val­la? Miten aiko­vat saa­da luvat Suomelle kun ei jäsenyyt­tä haet­taes­sa ilmoitettu?

   Vastaa

2. Kaik­ki alle 55-vuo­ti­aat eivät toki ole luke­neet pakko­ruot­sia. Käsit­tääk­seni vuon­na 1962 syn­tyneet ovat ensim­mäi­nen ikälu­ok­ka, jos­ta kaik­ki oppivelvol­lisu­u­den lop­pu­un suorit­ta­neet sai­vat perusk­oulun päästö­todis­tuk­sen. Mut­ta luulen, etteivät vuon­na ‑62 syn­tyneet kansalaisk­oulun kas­vatit ehti­neet lukea pakko­ruot­sia päivääkään.

   Vastaa

3. Pieni huomio: mihin ne hal­li­tuk­sen itselleen yliopis­toil­ta siirtämät starte­giset tutkimus­ra­hat oikein aio­taan käyttää?

   TKI (tuoteke­hi­tys ja inno­vaa­tio) toim­intaan kan­nus­ta­va tuoteke­hi­tysvähen­nys lopetet­ti­in kahdessa vuodessa. Kan­nat­taa muuten kat­soa mon­tako tuoteke­htys­tä tekevää yri­tys­tä Virossa on — ei ole mon­taa, alle sata on opti­misti­nen arvio. Viron vero­ma­llil­la ja TKI-panok­sil­la ei ole yhtään mitään tekemistä keskenään. Voisi vaik­ka puhua yri­tysvero­tuk­sen siirtämistä osin­gon­jakoon ja pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­seen eikä vale­hdel­la TKI:stä.

   Koulu­tusvi­en­ti ei oikein ole onnis­tunut, mikähän siinä sit­ten muut­tuisi. Jos vaik­ka huolit­taisi­in tänne opiske­li­joi­ta edes ilmaisek­si, mak­sa­vat kun suun­taa­vat sit­ten jon­nekin muual­la jo nyt opintoihin.

   Ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa tavite lie­nee, että koulu­tuk­sen jäl­keen jotain osa­taan ja koulutet­tu kel­paa ammat­ti­in­sa — ja pystyy aikanaan jatka­maan halutessan?

   Etä- ja net­tiope­tus on jo käytössä. Mitähän sil­lä kokeilul­la yritetään saa­da selville, kun kaik­ki jo tiede­tään? Jos opete­taan venäjää oppii ven­jää eikä ruot­sia, onko siinä jotain kokeiltavaa? 

   Jos yliopis­tossa ei tarvitse vaan saa suorit­taa virkamies­ruotsin — mihin sitä sit­ten tarvi­taankaan muuten kuin sim­putuk­se­na — tilanne purkau­tuu alem­mak­si. Kun­han jopeteteaan otain kieltä, jon­ka opet­ta­jia on kun­nas­sa ole­mas­sa. Idea­han ei ole vähen­tää kieltenopetusta. 

   Kovasti kokeil­laan, mikä onkin ihan hyvä idea. Kansalais­ten tas­a­puo­li­nen kohtelu, kun­nalli­nen itsemääräämi­nen ja rahoi­tus ja ennen muu­ta mitä han­ker­a­hoi­tusen jäl­keen jääkin sit­ten ikäviksi yksityskohdiksi.

   Yliopis­to­lain piti antaa lisää itse­hallintoa ja mah­dol­lisuuk­sia itse ohja­ta toim­intaa. No, huuhaa — OKM mikro­jo­htaa entistä tiivi­im­min normeil­laan. Tämä kuu­lostaa samal­ta mikro­jo­htamiselta kuin ennenkin perusopetuksessa.

   Vastaa

4. Mobi­ilit oppimisym­päristöt voivat tarkoit­taa mitä tahansa, mut­ta olisi hyvä, jos koh­ta jokaisel­la oppi­laal­la ole­via äly­puhe­lim­ia ja tablet­te­ja opit­taisi­in käyt­tämään hyödyllisesti. 

   Jo ala-asteikäiset what­sap­paa­vat ja tubet­ta­vat suju­vasti. Jois­sain kouluis­sa ark­isia kän­nyköitä ja tablet­te­ja käytetään opetuk­ses­sa, jois­sain taas ei ollenkaan. Tämä tun­tuu riip­pu­van täysin opettajasta. 

   Henkilöko­htais­es­ti olen sitä mieltä että koulus­sa tulisi keskit­tyä perusasioi­hin ja sosi­aaliseen kanssakäymiseen.

   Olen jonkin ver­ran tekemi­sis­sä ope­tusasioiden ja ‑henkilöi­den kanssa. Ja näi­den 50+ vuo­ti­aiden ope­tusalan päät­täjien ymmär­rys “mobi­ilista oppimisym­päristöistä” on hyvin heikol­la tasol­la. Mut­ta nuo ovat nyt niitä muotiter­me­jä pelil­listämisen ohel­la. puhutaaj ja hypetetään, mut­ta konkre­tia ja ymmär­rys ovat yleen­sä jos­sain muualla.

   Jonkin ohjel­moin­tikie­len perustei­den opet­telu olisi myös hyvä, jot­ta ymmärtäisi, miten tietokone toimii ja osaisi käyt­tää vaik­ka exceliä järkevästi olemat­ta sidot­tu sen valmi­isi­in komentoihin.

   Opet­telin itse ohjel­moimaan yli 20 vuot­ta sit­ten. Työk­seni olen ohjel­moin­ut kym­me­nil­lä kielil­lä ja opet­tanut mon­ta vuot­ta ohjel­moin­tia yliopis­tossa. En oikeas­t­aan ymmär­rä mik­si ohjel­moin­tia yritetään opet­taa jo ala-asteel­la. Ennem­min pitäisi opet­taa loogista jär­jestelmäl­listä ajat­telua yleis­es­ti enem­män luon­non­tiedet­tä ja tekniikkaa.

   Peli­no­mainen oppimi­nen. Se voi olla kym­meniä ker­to­ja tehokkaam­paa, mut­ta ei sovel­lu tietenkään kaik­keen opiskelu­un. Kielet ja matik­ka nyt esimerkiksi.

   Kielet ja matem­ati­ik­ka ovat eri­no­maisia aihei­ta oppia pelien kaut­ta. Oleel­lisin asia pelil­listämisessä on tehdä asi­as­ta hauskaa kohderyh­mälle. Eksak­tei­hin aiheisi­in pelien sovit­ta­mi­nen on helpointa.

   Perusk­oulu­ja tulisi kyl­lä muoka­ta enem­män tekemisen suuntaan.

   Vastaa

5. Keskus­tan jaka­mat­toman voiton varausjär­jestelmä saat­taa olla kopi­oitu idea Suomen Yrit­täjien tavoiteo­hjel­mas­ta. Ajatuk­se­na on varausten avul­la myöhen­tää jaka­mat­tomien voit­to­jen vero­tus­ta. Yrit­täjien tavoiteo­hjel­mas­sa maini­taan, että vas­taa­va varausjär­jestelmä olisi voimas­sa Ruotsissa.

   Eli jos ei jaa kaikkea voit­toa ulos yri­tyk­ses­tä, jaka­mat­toman voiton voisi jak­sot­taa verotet­tavak­si mah­dol­lis­es­ti viiden seu­raa­van vuo­den aikana. Jos esimerkik­si kol­men vuo­den kulut­tua tulee yri­tyk­selle tap­pi­o­ta, niin yri­tyk­sel­lä olisi enem­män varo­ja tap­pi­oiden kuit­taamiseen. Tap­pi­ot voisi vähen­tää vero­tuk­ses­sa aiem­min tehdy­istä voitoista heti eikä tarvit­sisi odot­taa tule­vien vuosien voittoja.

   Jär­jestelmä epäilemät­tä lisäisi yri­tys­ten riskin­si­etokykyä ja innokku­ut­ta tehdä investoin­te­ja uuteen liike­toim­intaan. Val­tion saami­in vero­tu­loi­hin tulisi viivästys, joka aiheut­taisi ehkä joidenkin sato­jen miljoonien euro­jen ker­talu­on­teisen rahoitustarpeen.

   Vastaa

6. Helsingistä pääsee Junal­la Pietari­in nopeasti

   Sehän on nopeeta.

   Tosin samas­sa ajas­sa, taino lyhyem­mässä ajas­sa, pääsee lentämäl­lä vaikka­pa pari­isi­in. Tai lon­tooseen. Tai roomaan. 

   Tai jos venäjästä tykkää, mosko­vaan. Ja siinä mis­sä juna vie yhteen suun­taan, mosko­vas­ta ehtisi, jos lentoaikaa kat­soo, sinne ja takaisin samas­sa ajassa.

   Vastaa

   1. Ei kyl­lä pääse. Jos mat­ka Lon­tooseen kestää noin seit­semän tun­tia siitä, kun lähdet Helsingisn keskus­tas­ta ja olet Lon­toon keskus­tas­sa. Lentomatkaan kulu­vas­ta ajas­ta alle puo­let kuluu ilmassa.

      Vastaa

7. TL: Jo ala-asteikäiset what­sap­paa­vat ja tubet­ta­vat sujuvasti. 

   Lait­tei­den käyt­tö ja niiden varsi­nainen ymmärtämi­nen ovat kuitenkin kak­si eri asi­aa. Nos­tan kyl­lä hat­tua sos­su­me­di­an (ja muiden) alus­to­jen käytet­tävyys­su­un­nit­telijoille, kun osaa­vat tehdä palveluis­taan nykyään niin vir­tavi­ivaisia, mut­ta käyt­tökyn­nyk­sen madaltues­sa on myös hävin­nyt niiden opet­tavaisu­us. Toisin kuin vielä 15 vuot­ta sit­ten, enää ei tarvitse esimerkik­si tietää mikä on “palvelin” voidak­seen julka­ista jotain inter­netis­sä, eikä sivu­tuot­teena syn­ny ymmär­rystä tietoverkko­jen toimin­nas­ta yleensä.

   Hyvin yleinen usko­mus, jon­ka mukaan “nuoret” osaa­vat jo sik­si kos­ka ovat nuo­ria, on valitet­tavasti myrkkyä:

   http://www.hs.fi/kotimaa/a1414376273241

   http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=33685847

   Olen jonkin ver­ran tekemi­sis­sä ope­tusasioiden ja ‑henkilöi­den kanssa. Ja näi­den 50+ vuo­ti­aiden ope­tusalan päät­täjien ymmär­rys “mobi­ilista oppimisym­päristöistä” on hyvin heikol­la tasol­la. Mut­ta nuo ovat nyt niitä muotiter­me­jä pelil­listämisen ohel­la. puhutaaj ja hypetetään, mut­ta konkre­tia ja ymmär­rys ovat yleen­sä jos­sain muualla. 

   Vaikutel­mani on, että moni van­hempi ihmi­nen nolostelee omia puut­teel­lisia taito­jaan eikä sik­si uskalla sanoa poikkipuolista sanaa mitä tulee näi­hin ope­tus­tren­dei­hin. Puut­teel­lisen ymmär­ryk­sen ja alem­muu­den­tun­non takia hyväksytään mikä tahansa mitä sukkela kon­sult­ti myy.

   Olen aika läheltä näh­nyt yhden sel­l­aisen koulun, jos­sa jaet­ti­in tabletit kaikille oppi­laille. Nykyaikaises­ta ratkais­us­ta olti­in näkyvästi ylpeitä. Oppi­laat hyö­dyn­sivät lait­tei­ta useil­la tun­neil­la sit­ten ängri pöördsin, face­bookin ja ylilau­dan selailun muo­dos­sa. “Itsenäi­nen tiedonhaku” tarkoit­ti Wikipedi­an avaamista.

   Kan­natan ilman muu­ta tietotekni­ikan opetuk­sen lisäämistä, mut­ta sen tulee olla tavoit­teel­lista, tutkit­tua ja tes­tat­tua. Sohi­mal­la tehdään pelkkää vahinkoa. Keskus­tan “mobi­ilit oppimisym­päristöt” eivät tosi­aan tarkoi­ta vielä yhtään mitään, Osmon kom­ment­tien mukaisia suun­tavi­ivo­ja (yht­enä osana) kannattaisin.

   Vastaa

8. TEhdään kokeilu: 50 % int­ti­in meni­jöistä vapaute­taan ja kat­so­taan, mitä vaiku­tuk­sia intin käymät­tömille tulee. Syr­jäy­tymist, sosi­aal­is­ten taito­je heikken­e­mistä, yhteisäl­lisyy­den tun­teen vähen­e­mistä, tulota­son tip­pumista jne. kuten meille armei­jan käyn­tiä aina perustellaan.

   Vastaa

9. Mitä opetuk­sen tek­nol­o­gis­tamiseen tulee, on se alue jos­ta poli­itikko­jen pitäisi pysyä täysin pois­sa ja vapaut­taa pelikent­tä oppimisen ja opet­tamisen ammat­ti­laisille. Keinona esimerkik­si rahan kaat­a­mi­nen yliopis­ton kaut­ta ilman mutu-tun­tu­mal­ta asetet­tu­ja reunae­hto­ja ja tavoitteita.

   Mikael M.: Kan­natan ilman muu­ta tietotekni­ikan opetuk­sen lisäämistä, mut­ta sen tulee olla tavoit­teel­lista, tutkit­tua ja tes­tat­tua. Sohi­mal­la tehdään pelkkää vahinkoa.

   Väit­täisin kyl­lä että val­taosa IT-ammat­ti­lai­sista on alun­perin päässyt sisään asioi­hin nimeno­maan sohi­mal­la. Eri­laiset vapaa­muo­toiset ker­hot ovat sohimiseen eri­no­mainen väline, ja vahinkoa on vaikea aiheut­taa. Sys­tem­ati­ikkaa ehtii sit­ten opiskel­la myöhem­min, sil­lä on turha teinin päätä vaivata.

   Vastaa

10. “Kan­nuste­taan yri­tyk­siä TKI-investoin­tei­hin mm. otta­mal­la käyt­töön Viron vero­ma­llin sijas­ta Keskus­tan sovel­lus jaka­mat­toman voiton varausjärjestelmästä”

    Osmo liiak­si sivu­ut­ti aiheen. Kuitenkin, jos Suo­mi aio­taan nos­taa lamas­ta, ovat investoin­nit avainase­mas­sa ja jopa ain­oa keino. Sik­si ko. vaalio­hjel­man koh­ta olisi tärkeä täsmentää.

    Työn tuot­tavu­u­den parani pitkään tasais­es­ti vuo­teen 2008 asti, mut­ta sit­ten parane­m­i­nen päät­tyi ja työn tuot­tavu­us on nyt jopa alem­mal­la tasol­la kuin 2008 alus­sa (mm. Hesarin kaavaku­va 9.1.15). Sehän tarkoit­taa, että työn­tek­i­jää kohden ei enää valmis­tu aikaisem­paa enem­män tuotet­ta, mikä olisi talouskasvun edel­ly­tys. Työn tuot­tavu­us voi paran­tua vain otta­mal­la työ­paikoil­la käyt­töön uut­ta aikaisem­paa tehokkaam­paa, siis uusia inno­vaa­tioi­ta. Rahaa­han on, mut­ta miten se saadaan tuot­ta­maan tuotan­nol­lisia investoin­te­ja. Nyt yri­tys­ten, niil­lä joil­la raa­haa on, raha val­uu muualle! Yri­tysveron alen­nus ei tehon­nut, pitääkö käyt­tää mielu­um­min piiskaa?

    Kun etsin netistä, mitä TKI-investoin­nit tarkoit­ta­vat, vas­taan tuli teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den vaalio­hjel­ma. Tietysti siinä, kos­ka on vaalio­hjel­ma, on epämääräiseti ker­rot­tu ummet ja lam­met, mut­ta on siel­lä myös suo­raa puhet­ta ongelmiemme ytimeen: “Suure­na huole­nai­heena ovat yri­tys­ten investoin­nit, jot­ka esim.teknologia teol­lisu­udessa ovat nykyisel­lään 2 mil­jar­dia euroa alem­mal­la tasol­la kuin 2008. Yri­tyk­sil­lä ja omis­ta­jil­la ei ole todel­lista vero­tuk­sel­lista kan­nustin­ta sijoit­taa Suomeen.”

    Vastaa

11. Tässä Keskustal­la taas kum­mit­telee venäjä ain­oana vai­h­toe­htona ruot­sille, eikä sitä tohdi­ta edes avoimesti maini­ta pakko­ruotsin vai­h­toe­hdok­si. Onpa arka aihe.

    Pakkovenäjähän ei ole koskaan ollut suomenkielis­ten tai uus­suo­ma­lais­ten tavoite. Pakkovenäjän nos­ti ruotsin vai­h­toe­hdok­si Pro­fes­sori Meinan­der 2009 ja Vihrei­den Hei­di Hau­ta­la tuki sitä. Ehdo­tuk­sen mukaan lukios­sa voisi olla vai­h­toe­htoina pakolli­nen ruot­si tai pakolli­nen venäjä. Jokainen val­it­sisi jom­man kum­man, mut­ta valit­tu kieli pitäisi myös kir­joit­taa yliop­pi­laskokeis­sa. Hau­ta­lan mielestä täl­lainen jär­jeste­ly vahvis­taisi sekä ruotsin että venäjän kie­len ase­maa. Hän myös huo­maut­ti, että ruotsin kir­joit­ta­mi­nen on nykyään vapaae­htoista, mikä on heiken­tänyt kie­len ase­maa entis­es­tään. Todel­lisu­udessa hal­li­tus poisti ruotsin pakkol­lisen yo-kokeen osana kokon­aisu­ud­is­tus­ta, jot­ta opiskelu­a­jat oli­si­vat lyhen­tyneet, reput vähen­tyneet, matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lisille opin­noille tul­lut lisää tilaa kir­joituk­si­in ja ammatil­lista väylää myöten kir­joituk­si­in tule­vien mah­dol­lisu­udet paran­tuneet. Luki­o­laiset sekä val­taosa lukioiden rehtor­eista kan­nat­ti tätä.

    Pakkovenäjä on siis luo­tu aikanaan nimeno­maan vahvis­ta­maan ruotsin ase­maa sekä toteu­tu­mat­tomana uhkana että vähem­män houkut­tel­e­vana vai­h­toe­htona ja keinona nos­taa ruot­si taas pakol­lisek­si mah­dol­lisim­man mon­en yo-kirjoituksissa. 

    Tietysti olisi hyvä jos edes joku voisi vai­h­taa pakko­ruotsin­sa muuhun — mut­ta nyt on laa­jem­man remon­tin aika. Nyt soisi mah­dol­lisim­man mon­en poli­itikon avoimesti liput­ta­van vapaan kieli­v­alin­nan puoles­ta. Sel­l­ainen on muis­sakin mais­sa. Mei­dän pakko­ruot­simme kaltaista kaikille pakol­lista pien­tä vähem­mistökieltä perusk­oulus­ta yliopis­toon ei ole mis­sään muual­la maailmassa.

    Vastaa

12. spot­tu:
    Väit­täisin kyl­lä että val­taosa IT-ammat­ti­lai­sista on alun­perin päässyt sisään asioi­hin nimeno­maan sohi­mal­la. Eri­laiset vapaa­muo­toiset ker­hot ovat sohimiseener­i­no­mainen väline, ja vahinkoa on vaikea aiheut­taa. Sys­tem­ati­ikkaa ehtii sit­ten opiskel­la myöhem­min, sil­lä on turha teinin päätä vaivata. 

    Tarkoitin siis kom­men­til­lani sitä, että teineille on turha antaa oppitun­nin ajak­si käteen lait­tei­ta, joiden pääasialli­nen tarkoi­tus on tosi­asi­as­sa huomion kiin­nit­tämi­nen pois opetuk­ses­ta. Toisin sanoen siis ope­tusti­lan­net­ta ei tule suun­nitel­la pelkästään sohi­mal­la ja toivo­ma­l­la parasta.

    Muuten olet huomios­sasi toki aivan oike­as­sa. Kokeil­e­va oppimi­nen on help­poa niille, jot­ka ovat aiheesta kiin­nos­tuneet. Tekni­ikkapelkoiset sen sijaan tarvin­nevat struk­tur­oidumpaa opetusta.

    Vastaa

13. Mikael M.:Toisin kuin vielä 15 vuot­ta sit­ten, enää ei tarvitse esimerkik­si tietää mikä on “palvelin” voidak­seen julka­ista jotain inter­netis­sä, eikä sivu­tuot­teena syn­ny ymmär­rystä tietoverkko­jen toimin­nas­ta yleensä.

    15 vuot­ta sit­ten inter­net ei ollut vielä main­streamia. Tein koti­sivu­ja net­ti­in jo vuon­na 1995. Tuol­loin opetet­ti­in jo ohjel­moin­tia koulus­sa, aineen nimi oli ATK. Vuon­na 2000 kun kir­joitin, että enem­mistö ihmi­sistä tulee lähivosi­na osal­lis­tu­maan akti­ivis­es­ti “vir­tu­aal­i­mail­moi­hin” ja ole­maan läs­nä inter­netis­sä. Ja että poli­isinkin tulisi seu­ra­ta mitä netis­sä tapah­tuu, min­ua lähin­nä pilkattiin.

    Hyvin yleinen usko­mus, jon­ka mukaan “nuoret” osaa­vat jo sik­si kos­ka ovat nuo­ria, on valitet­tavasti myrkkyä:

    Osal­lis­tu­in aikoinaan datatähti-kil­pailu­un ja pär­jäsin hyvin. Ohjel­moin yläaste-sar­jas­sa pas­calil­la, lukiosar­jas­sa ANSI C:llä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Datat%C3%A4hti

    Ei ole näköjään ollut perusk­oulusar­jas­sa osal­lis­tu­jia enää vuosi­in. Kaikesta hypetyk­ses­tä huoli­mat­ta, nykypäivän nuorten ohjel­moin­ti­taidot (=moti­vaa­tio oppia) ovat heikko­ja. Eräs olen­nainen tek­i­jä on minus­ta lukem­i­nen, tai sen puute. Peleistä, videoista ja viih­teestä on nykypäivänä niin suuri tul­va, etteivät nuoret enää jak­sa lukea. Kuitenkin juuri lukem­i­nen kehit­tää sitä tek­stin ymmärtämistä ja mieliku­vi­tus­ta, jota myös ohjel­moin­nis­sa tarvitaan. 

    Vaikutel­mani on, että moni van­hempi ihmi­nen nolostelee omia puut­teel­lisia taito­jaan eikä sik­si uskalla sanoa poikkipuolista sanaa mitä tulee näi­hin ope­tus­tren­dei­hin. Puut­teel­lisen ymmär­ryk­sen ja alem­muu­den­tun­non takia hyväksytään mikä tahansa mitä sukkela kon­sult­ti myy.

    Olen IT-kon­sult­ti, mut­ta en mikään sukkela myyjä. Koke­mus­ta on kuitenkin mon­en­lai­sista yri­tyk­sistä, ja tun­tuu että viime vuosien talouskurimuk­ses­sa moni 50+ johto­henkilö on ollut hie­man eksyk­sis­sä että mitä pitäisi tehdä. Eri­tyis­es­ti suuris­sa van­hois­sa organ­isaa­tiois­sa van­hempi johto eristäy­tyy ase­mansa taakse, eivät kuun­tele (usein pätevämpiä) alaisi­aan, kos­ka eivät halua pal­jas­taa tietämät­tömyyt­tään ja osaa­mat­to­muut­taan asioista. 

    Sama pätee koulu­tu­sor­gan­isaa­tioi­hin. Kaiken­lai­sista uusista kotko­tuk­sista hypetetään ja lennel­lään ympäri sem­i­naare­ja ja mes­su­ja visioimas­sa, kun halu­taan olla tärkeitä ja edis­tyk­sel­lisiä, mut­ta ne aidosti tärkeät perusasi­at jätetään hel­posti retu­perälle. Kun pelätään niitä nuorem­pia ja pätevämpiä, ja tilataan mielu­um­min sukke­lil­ta kon­sul­teil­ta näke­myk­siä tuke­maan omaa ase­maa ja omaa agendaa. 

    Kan­natan ilman muu­ta tietotekni­ikan opetuk­sen lisäämistä, mut­ta sen tulee olla tavoit­teel­lista, tutkit­tua ja tes­tat­tua. Sohi­mal­la tehdään pelkkää vahinkoa. 

    Juuri noin. Kaiken­laiset hypetyk­set pitäisi täl­laises­sa tilanteessa uno­htaa. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen tulisi nyt keskit­tyä aivan perusasioi­hin, pois­taa kaik­ki turhat rön­syt ja saa­da pelkästään ne perusasi­at luistamaan.

    Vastaa

14. Jouko Ollila:
    Kaik­ki alle 55-vuo­ti­aat eivät toki ole luke­neet pakko­ruot­sia. Käsit­tääk­seni vuon­na 1962 syn­tyneet ovat ensim­mäi­nen ikälu­ok­ka, jos­ta kaik­ki oppivelvol­lisu­u­den lop­pu­un suorit­ta­neet sai­vat perusk­oulun päästö­todis­tuk­sen. Mut­ta luulen, etteivät vuon­na ‑62 syn­tyneet kansalaisk­oulun kas­vatit ehti­neet lukea pakko­ruot­sia päivääkään.

    Perusk­oulu alkoi pohjois­es­ta etelään metodil­la levit­täy­tyä koko maa­han. Tek­stis­sä san­ot­ti­in “kaik­ki alle 55-vuo­ti­aat Oul­u­laiset”. Tuo pitänee paikkaansa Oulus­sa, muu­ta­maa etelästä tul­lut­ta siir­to­laista lukuunottamatta.

    Minäkin ‑62 syn­tyneenä Turku­laise­na ehdin pakko­ruotsin ihanuuk­si­in pere­htyä kun kes­ki-koulu yht’äkkiä muut­tui peruskouluksi.

    Vastaa

15. JTS: TKI (tuoteke­hi­tys ja inno­vaa­tio) toim­intaan kan­nus­ta­va tuoteke­hi­tysvähen­nys lopetet­ti­in kahdessa vuodessa. 

    Ja hyvä, että lopetettiin.

    Tuol­lainen vähen­nys on tuhoon tuomit­tu nykyisessä verkos­toituneessa toim­intatavas­sa. Palvelu voi olla osta­jalle tuoteke­hi­tys­tä, myyjälle nor­maalia toim­intaa. Kuka saa tehdä vähen­nyk­sen, kun verkos­sa on iso määrä toim­i­joi­ta? Muutenkin tuol­laises­sa vähen­nyk­sessä on miljoona rajanvetoa.

    Sen lisäk­si vähen­nyk­sel­lä on sel­l­ainen erit­täin huono piirre, että se ei auta star­tup­pe­ja tai kasvuyri­tyk­siä, kos­ka ne eivät vältäämät­tä tee voit­toa. Eipä ole mitään verotet­tavaa, joten eipä voi vähentääkään.

    Vai­h­toe­htona olisi suo­ra pros­en­tu­aa­li­nen TKI-tuki yri­tyk­sille, mut­ta aika has­sul­ta sekin kuu­lostaa. Jos tuoteke­hi­tys­tä halu­taan tukea, sit­ten kat­so­taan, mitä Tekes tekee, mil­lä rahal­la ja mil­lä periaatteilla.

    Noin ylipäätään TKI-investoin­te­ja tehdään, jos ne kat­so­taan järkeväk­si. 90-luvun laman aikaan aika moni fir­ma panos­ti vah­vasti tuoteke­hi­tyk­seen ollak­seen iskus­sa nousukaudel­la. Strate­gia toi­mi. Nyt taas meil­lä istu­taan poterois­sa ja väl­tetään investoin­te­ja, kun ei niistä kuitenkaan tule mitään. (Voi kyl­lä tietysti pitää paikkansakin, mut­ta se ei maalaa oikein kivaa tule­vaisu­ut­ta meille.)

    Vastaa

16. OS: Jonkin ohjel­moin­tikie­len perustei­den opet­telu olisi myös hyvä, jot­ta ymmärtäisi, miten tietokone toimii ja osaisi käyt­tää vaik­ka exceliä järkevästi olemat­ta sidot­tu sen valmi­isi­in komentoihin.

    Ihailen opti­mis­mi­asi… Jos yliop­pi­laat nyt ensin osaisi­vat käyt­tää tavanomaisia työkalu­o­hjelmia perus­toimin­noill­taan oikein, niin siitäkin olisi iloa. Olen yliopis­tom­aail­mas­sa ja toisaal­ta yri­tys­maail­man nuorten työn­tek­i­jöi­den kanssa joutunut huo­maa­maan, että jopa tek­stinkäsit­te­ly­ohjelmien tai esi­tyso­hjelmien perus­teet ovat hukassa. 

    Näp­pitun­tu­mani mukaan tilanne on huonom­pi kuin joitakin vuosia takaperin, ts. mobi­il­i­maail­ma luo paljon hyö­tykäyt­tömah­dol­lisuuk­sia, joi­ta har­va käyt­tää. Osaamis­pu­ut­teet ovat valitet­tavasti sel­l­ai­sis­sa asiois­sa, joista olisi hyvin mon­elle iloa elämässä.

    Vika ei tietenkään ole nuoris­sa itsessään, mut­ta näitä osin koulumaail­mas­sa ei ihan suju. Ja sit­ten kuitenkin vään­netään sähköisiä yliop­pi­laskir­joituk­sia, joista tulee grande katas­trof. (Matikan ylp­pärit tietokoneel­la? Huh. Toki essei­den kir­joit­ta­mi­nen on tietokoneel­la fik­sua, mut­ta mikään graafisem­pi on yleen­sä huimasti nopeam­paa käsin.)

    Tämä on sel­l­ainen aihe, jos­sa ide­al­is­tis­ten kokeilu­iden ja käytän­nön min­imi­vaa­timusten väli­nen ero on kovin leveä.

    Vastaa

17. “Oppisopimus koulu­tus­sopimuk­sek­si. Tätä me esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­sa Lisää mata­la­palkkatyötä. Kun se ei olisi työ­suhde, siinä ei olisi työ­suh­teen etu­ja ja palk­ka esimerkik­si voisi olla pienem­pi. Joku ei pidä, mut­ta kuin­ka korkeaa palkkaa ammat­tik­ouluis­sa maksetaan? ”

    Hupi­jut­tu­ja, nykyään amik­sen ope­tu­so­hjel­maan kuu­luu 6–18 kk har­joit­telua yri­tyk­sis­sä ja tuol­ta ajal­ta ei mak­se­ta palkkaa vaan har­joit­teli­ja saa oppi­laitok­selta 9 euron kulukorvauksen

    Eli amis­lainen har­joit­teli­ja on käytän­nössä ilmainen työ­nan­ta­jalle eikä työ­suhdet­ta ole .

    Osmo ehdot­taa käytän­töä, joka on jo olemassa

    Oppisopimus­lainen on taas jo koke­neem­pi henkilö, joka kyke­nee tekemään työtä tuot­tavasti ja on oikein, että siitä saa palkkaa.

    Sak­sas­sakin oppisopimus­lainen on pal­ka­lli­nen työn­tek­i­jä ja las­ke­taan mukaan työl­lisyysas­teeseen. Mut­ta sil­loin on osat­ta­va jo jotakin.Jos ei osaa alkeitakaan niin Sak­sas­sakin on enisn istut­ta­va vuosi koulun penkil­lä ja jos ei sit­tenkään kel­paa niin jatket­ta­va amis lop­pu­un kouluopetuksena

    Vastaa

    1. Oppisopimusk­oulu­tuk­seenote­taan ihmisiä suo­raan peruskoulusta.

       Vastaa

18. Amis­lasen eikä mon­en muunkaan alan pakol­lisi­ta har­joit­teluista ei mak­se­ta palkkaa eikä työ­suhdet­ta ole.

    Näitä har­joit­telijoi­ta on jo liki 300000 vuodessa

    Vastaa

19. jok­eri:
    TEhdään kokeilu: 50 % int­ti­in meni­jöistä vapaute­taan ja kat­so­taan, mitä vaiku­tuk­sia intin käymät­tömille tulee. Syr­jäy­tymist, sosi­aal­is­ten taito­je heikken­e­mistä, yhteisäl­lisyy­den tun­teen vähen­e­mistä, tulota­son tip­pumista jne. kuten meille armei­jan käyn­tiä aina perustellaan. 

    Vaiku­tuk­set saat­taisi­vat ulot­tua mui­hinkin, ja koko maa­han, mut­ta eikö niitä (joitakin vaiku­tuk­sia) nähty jo mm. 1809–1917? Nim­imerkin “jok­eri” ehdot­ta­ma kokeilu olisi luul­lak­seni, ainakin tähän maail­manaikaan huonos­ti sopi­va, väärän­lainen viesti.

    Vastaa

20. jok­eri:
    TEhdään kokeilu: 50 % int­ti­in meni­jöistä vapaute­taan ja katsot

    Kokeilu? Koko asevelvol­lisu­usjär­jestelmään on raken­net­tu tuol­lainen “kokeilu” sisään. 50% kansalai­sista kun vapau­tuu plveluk­ses­ta välit­tömästi pelkästään sukupuolen­sa takia. Kyl­lä siinä pitäisi olla ihan tarpeek­si dataa kun­non tutkimuk­sia varten.

    Vastaa

21. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Oppisopimus­lainen on taas jo koke­neem­pi henkilö, joka kyke­nee tekemään työtä tuot­tavasti ja on oikein, että siitä saa palkkaa.

    Sak­sas­sakin oppisopimus­lainen on pal­ka­lli­nen työn­tek­i­jä ja las­ke­taan mukaan työl­lisyysas­teeseen. Mut­ta sil­loin on osat­ta­va jo jotakin.Jos ei osaa alkeitakaan niin Sak­sas­sakin on enisn istut­ta­va vuosi koulun penkil­lä ja jos ei sit­tenkään kel­paa niin jatket­ta­va amis lop­pu­un kouluopetuksena 

    Oppisopimus­lainen ei — tietenkään — ole mikään ‘kokenut henkilö’, vaan oppi­las ja oppisopimusk­oulu­tuk­seen sisäl­tyy Suomes­sa aina teo­reet­ti­nen koulu­tus ao. oppi­laitok­ses­sa, jon­ka kir­joil­la oppi­las on.

    Vastaa

22. Oppisopimus­laisia on mon­en­laisia, mut­ta suurin osa on jo työelämässä toiminei­ta ei heil­lä on jo käytän­nön työkoke­mus­ta usei­ta vuosia, mut­ta puut­tuu muodolli­nen tutk­in­to tai halu­taan korot­taa pätevyyttä

    Kyl­lä keskimäärin 40-kymp­piset oppisopimus­laiset ovat jo aikuisia ?

    “Voiko aikuinen opiskel­la oppisopimuksella?

    Pääsään­töis­es­ti oppisopimu­sopiske­li­jat ovat aikuisia. Opiske­li­joiden kes­ki-ikä on yli 40 vuotta.”

    Oppisopimuk­sen käyt­töä rajoitaakin juuri se, että henkilö ei osaa mitään ja täl­lainen on myös suuri työturvallisuusriski

    Sama kos­kee Sak­saakin, jon­ka mallia on ylis­tet­ty. Jos ei osaa mitään niin joutuu vuodek­si koulun­penkille ja har­joit­tele­maan työtä oppi­laitok­ses­sa, enne kuin pääsee oppisopimuk­selle ja sil­loinkin teo­ria jatkuu 1–2 päivää viikossa

    “Voiko nyky­istä henkilökun­taa koulut­taa oppisopimuksella?

    Kyl­lä, työ­suh­teessa ole­vien oppisopimusk­oulu­tus on itse asi­as­sa yleisem­pää kuin rekry­toi­va koulutus.

    Voiko työ­nan­ta­ja itse koulut­tau­tua oppisopimuksella?

    Kyl­lä voi. Johtamis- ja esimiesk­oulu­tuk­set ovat suosittuja.”

    http://www.opso.fi/fi/start/OPISKELIJALLE1/Usein-kysyttya/

    Vastaa

23. Pietilä Mat­ti: Perusk­oulu alkoi pohjois­es­ta etelään metodil­la levit­täy­tyä koko maa­han. Tek­stis­sä san­ot­ti­in “kaik­ki alle 55-vuo­ti­aat Oul­u­laiset”. Tuo pitänee paikkaansa Oulus­sa, muu­ta­maa etelästä tul­lut­ta siir­to­laista lukuunottamatta.

    Minäkin ‑62 syn­tyneenä Turku­laise­na ehdin pakko­ruotsin ihanuuk­si­in pere­htyä kun kes­ki-koulu yht’äkkiä muut­tui peruskouluksi.

    Ruot­si kuu­lui kes­ki-koulun ope­tu­so­hjel­maan, mut­ta ei kansalaiskoulun.

    Vastaa

24. Ammat­tik­oulu­tuk­seen liit­tyy vielä näyt­tö­tutk­in­toon perus­tu­va opiskelu.Kyseessä on räätälöi­ty opiskelu, jos­sa opin­to-ohjel­ma on laa­dit­tu yksilöl­lis­es­ti ja osaami­nen selvitetään näyttökokeilla

    Koulun penkil­lä ei siis tarvitse istua, jos on han­kkin­ut osaamisen muil­la keinoilla

    “Näyt­tö­tutkin­not

    Näyt­tö­tutk­in­to on eri­tyis­es­ti aikuisille suun­nitel­tu jous­ta­va tutkin­non suorit­tamistapa, jos­sa peri­aat­teena on asi­akaslähtöisyys. Näyt­tö­tutkin­nois­sa ammat­ti­taito osoite­taan työelämässä riip­pumat­ta siitä, onko osaami­nen ker­tynyt työkoke­muk­sen, opin­to­jen tai muun toimin­nan kaut­ta. Kaik­ki ammatil­liset perus­tutkin­not, ammat­ti­tutkin­not ja erikoisam­mat­ti­tutkin­not voidaan suorit­taa näyttötutkintona.

    Näyt­tö­tutk­in­to suorite­taan osoit­ta­mal­la tutkin­non perusteis­sa edel­lytet­ty ammat­ti­taito ensisi­jais­es­ti aidois­sa työelämän tuotan­to- ja palve­lu­ti­lanteis­sa. Näyt­tö­tutkin­non suorit­ta­ja osal­lis­tuu usein valmis­tavaan koulu­tuk­seen, jon­ka avul­la han­ki­taan tarvit­tavaa ammat­ti­taitoa. Henkilö, jol­la on jo riit­tävä ammat­ti­taito voi suorit­taa näyt­tö­tutkin­non tai sen osan osal­lis­tu­mat­ta koulutukseen.”

    Vastaa