Mihin SOK tähtää?

Kun uutiset ker­toi­vat SOK:n aloit­ta­mas­ta hin­ta­so­das­ta, poikani sanoi, että ulko­mail­la tätä kut­sut­taisi­in markkinataloudeksi.

Mihin SOK tähtää näyt­täväl­lä oper­aa­ti­ol­laan? Min­ul­la ei ole asi­as­ta  aav­is­tus­takaan, mikä tekee speku­loin­nista taval­lis­takin antoisampaa.

Yksi mah­dolli­nen vas­taus on näyt­tävyy­teen. Siinä ainakin on onnis­tut­tu. Yksit­täis­ten hyödykkei­den hin­nanalen­nuk­set ovat olleet suuria, mikä palvelee juuri näyt­tävyyt­tä. Joku var­maankin joskus las­kee, paljonko Pris­moissa myytävät tuot­teet ovat hal­ven­tuneet keskimäärin. Parin pros­entin alen­nus kaikki­in hin­toi­hin ei olisi näyt­tänyt miltään. 

Nai­ivi, mut­ta ei täysin mah­do­ton aja­tus voisi olla, että SOK on yllät­täen huo­man­nut ole­vansa asi­akkaiden­sa omis­ta­ma, eikä omia omis­ta­jia kan­na­ta riistää. Asi­akkaiden kannal­ta on järkevää lopet­taa rahan haaskaami­nen ylim­i­toitet­tui­hin investoin­tei­hin ja antaa hyö­ty asi­akkaille halvemp­ina hintoina.

Entä Lidl? Se on vielä pieni, mut­ta kas­vaa nopeasti. Lei­jo­nan pen­tu kan­nat­taa tal­tut­taa, ennen kuin se kas­vaa isok­si. Tämä oper­aa­tio ei kyl­lä olisi kovin onnis­tunut, kos­ka ei pitäisi olla vaikea arva­ta, että ”hin­ta­so­ta” panee sotakir­jeen­vai­h­ta­jat ver­taa­maan hin­to­ja, jol­loin vain koros­tuu, että Lidl on yhä halvin – ja pystyy vas­taa­maan hinnanalennuksiin.

Alueel­lisen sol­i­daarisu­u­den lopet­ta­mi­nen. Lidlin on voin­ut vaikut­taa myös mutkan kaut­ta. Yht­enä seli­tyk­senä elin­tarvikkei­den korkeaan hin­taan kaupois­sa on ollut maan har­va asu­tus, mikä nos­taa kau­pan kus­tan­nuk­sia. Se ei kuitenkaan selitä, mik­si hin­nat ovat kalli­ita Helsingis­säkin. Tämän selit­tää ehkä se, että pyritään samoi­hin hin­toi­hin koko maas­sa, jol­loin suurten kaupunkien kau­pat ris­tisub­ven­toi­vat haja-asu­tusaluei­den kaup­po­ja. Kun Lidl sijoit­tuu vain edullisi­in paikkoi­hin, se tekee ris­tisub­ven­tion mah­dot­tomak­si samaan tapaan kuin Onnibus haas­taa VR:n yli­hin­noit­telun suosi­tu­il­la reit­eil­lä. Alen­nus kos­ki vain Prismoja.

Alen­nus kohdis­tui Pris­moi­hin, kos­ka hyper­mar­ketit kil­pail­e­vat oikeasti keskenään? Lähikaup­pa on lähialueel­laan yleen­sä suo­ja­tum­mas­sa ase­mas­sa, kos­ka lähel­lä ei useinkaan ole toista lähikauppaa.

SOK:n ajatuk­se­na voi tuskin olla lop­ullisen kuoliniskun anta­mi­nen Keskolle, kos­ka ei tarvitse olla selvänäk­i­jä ymmärtääk­seen, että monop­o­lia vas­taan yhteiskun­ta ryhtyy toimi­in. Onko tähtäi­menä erikoiskaup­pa: ruuan avul­la houkutel­laan asi­akkai­ta lähikaupoista hyper­mar­ket­tei­hin, jol­loin kaup­pareis­sul­la tart­tuu mukaan myös erikoiskau­pan tuotteita.

Yksi seu­raus tästä kuitenkin on: hyper­mar­ket­tien ruo­ka muut­tuu entistä halvem­mak­si kivi­jalka­kaup­poi­hin ver­rat­tuna. City-mar­keteis­sa suun­nitel­laan var­maankin jo vas­taus­ta. Hyper­mar­ketit kuitenkin tarvit­se­vat lähikaup­po­ja tai ainakin elin­tarvikekioske­ja, kos­ka aina voi vähin­tään maito lop­pua. Lähikaup­pa voi todel­la huonos­ti, jos siitä tulee pelkkä täy­den­nysos­tosten tekopaik­ka. Kan­nat­tavu­us ei riitä, ellei nos­ta hin­to­ja, mut­ta sil­loin pakot­taa viimeisetkin uskol­liset asi­akkaat viikon­lop­pu­os­tok­sille hypermarkettiin.

Lähikau­pan kan­nat­taa ottaa käyt­töön kaup­pako­htaiset asi­akasko­r­tit ja antaa merkit­tävä alen­nus ostok­sista siltä osin kuin ne ylit­tävät jonkin rajan, vaik­ka sata euroa kuus­sa. Täl­löin täy­den­nysos­tok­sista kate on korkea, mut­ta silti kan­nat­taa ostaa viikon­lop­pu­os­tok­setkin lähikaupasta.

67 vastausta artikkeliin “Mihin SOK tähtää?”

  1. Tänään oli Hesaris­sa osu­va kir­joi­tus siitä että S‑ryhmä ei ajat­tele kestävää kehi­tys­tä, hin­tak­il­pailu kos­kee vain pris­mo­ja jot­ka useim­mil­la paikkakun­nil­la sijait­se­vat niin että niihin pääsee vain autol­la. Se jos mikään on syr­jivää. Nähtävästi HOK-elan­to halu­aa lpo­et­taa Alepat ja S‑Marketit kil­paile­mas­ta pris­mo­jen­sa kanssa.

  2. Kaup­paan tarkoitet­tu­ja tilo­ja alkaa olla liikaa. Miten ylimäärä kiin­teistöjä hyö­dyn­netään? Muu­tos menee mihin? Kuka ohjaa ja antaa kan­nat­ta­vat suun­nitel­mat muu­tok­sen läpivientiin?

  3. Hauskin­ta tässä on se, että kaupunkiym­päristössä Lidl on vahvoil­la ja kil­pailee akti­ivis­es­ti noiden Ale­poiden ja K‑marketien kanssa. Jät­tääkö SOK kaupun­git nyt suo­si­ol­la ulko­maiselle kilpailijalle?

  4. SOKOS osasi julk­istaa alen­nuk­sen­sa lois­tavasti. Vaik­ka alen­nuk­set koske­vat vain pien­tä osaa valikoimas­ta. Tosin maid­on roima alen­nus helpot­taa moni­lap­sisen per­heen taloutta.

    Kun salireisuni matkan var­rel­la on kaik­ki kolme kaup­paryh­mää, teen ver­tailu­ja säännöllisesti.

    City­mar­keteis­sa on joitakin hyviä tar­jouk­sia, mut­ta leipo­mo­tuot­teet yms ovat mui­ta kalli­impia. Sokok­sen hin­nanalen­nuk­set iskevät ehkä eniten Lidlin vastaaviin.

    Toden­näköis­es­ti Siwat ovat pahim­mas­sa raos­sa kun ovat jo tappiollisa.

    Aika erikoista, että pelätään hin­tak­il­pailua ja alen­nuk­sia. Hyvä kun halpe­nee muukin kuin wc-paperi. Toiv­ot­tavasti saadaan jatkoa.

  5. S on viime vuosi­na piilot­tanut voit­to­jaan investoimal­la paljon Venäjälle. Nyt, kun sinne ei voi investoi­da, rahaa uhkaa jäädä kas­saan aivan liikaa. Jos S vain istu­isi rahasäkin pääl­lä, niin julk­isu­udessa alet­taisi­in muis­tutel­la, että S on asi­akkaiden­sa omis­ta­ma. Parem­pi siis reagoi­da tilanteeseen hin­to­ja alen­ta­mal­la. Samal­la tehdään kil­pail­i­joille elämä vaikeammaksi.

  6. Aivan loogisia toimia SOK:lta. Syyt lähtevät Lidlistä ja markki­noiden heikos­ta kasvusta.

    SOK on tehnyt suuria investoin­te­ja isoi­hin Pris­moi­hin ja nyt suun­nitelmi­in kuu­luu investoin­tien voimakas hidastaminen. 

    Jot­ta jo tehdyt investoin­nit tuot­taisi­vat, SOK ei saa menet­tää kovin paljon markkinaosuuttaan. 

    Isoi­hin Pri­moi­hin kan­nat­taa vetää asi­akkai­ta ruual­la. Sit­ten asi­akkaat osta­vat muitakin tavaroi­ta vähän niinkuin pikkurihka­maa Ikeas­t­akin. Muiden tavaroiden hin­nat saat­ta­vat nous­ta, jol­loin kan­nat­tavu­us ei vält­tämät­tä paljon heikkene.

    Kil­pail­i­jal­la Lidl on pienem­mät myymälät ja pienem­mät valikoimat. Kesko tulee seu­raa­maan SOK:n pri­mas­trate­giaa city­mar­ket­tien­sa kanssa, mut­ta saat­taa ase­moitua vähän hienom­pi­en ruok­ien myyjäksi.

  7. Ostoskär­ryn kanssa Pris­mas­sa 25 vuot­ta pyörineenä:
    — hin­to­ja nos­tet­ti­in viime vuosi­na aika hur­jaa tah­tia monis­sa tuot­teis­sa. Ensin nos­te­taan paljon ja sit­ten las­ke­taan vähän.
    — kan­nat­tavu­us ruokakau­pas­sa nousi korkeak­si, liian korkeak­si asi­akkaiden­sa omis­ta­malle toimin­nalle. Lidlin ja Keskon takana ovat ahneet omis­ta­jat, joille mikään ei riitä.
    — kil­pail­i­joi­ta on kuritet­ta­va ja kil­pailu pitää omankin toimin­nan vetreänä
    — investoin­ti­tahti hiipuu, kas­savir­taa syn­tyy asi­akkaille “palautet­tavak­si”
    — Pris­moissa on tilaa kas­vavalle asiakasvolyymille
    — tavaran­toimit­ta­jat tin­kivät hin­nois­taan elin­tarvike­vi­en­nin pysähdyt­tyä Venäjälle
    — öljyn hin­nan laskun pitääkin näkyä esim. ruoan hinnassa
    — hin­to­jen laskem­i­nen on paras markki­noin­tikeino huomion herättämisessä
    — henkilöstöku­lu­ja on leikat­tu porukkaa vähen­tämäl­lä. Jäl­jelle jäänei­den selkä­nahkaa venytetään.
    -
    Vaik­ka hin­to­ja vähän las­ke­taankin, niin ruo­ka on Suomes­sa sikakallista. Siitä kiitos kuu­luu vero­tuk­selle ja val­tion lop­ut­toma­lle rahan tarpeelle “hyvin“vointivaltiomme ylläpitämiseksi.

  8. Mukavaa, että edes joku huo­maa markki­na­t­alouden toimin­nan. Ja sen, että sitä esi­in­tyy vain ulkomailla. 😊

    Mikäli kaupun­gin päät­täjät halu­aisi­vat oikeasti tehdä hyvää kaupunki­lais­ten hyväk­si, niin jo kaavas­sa pakotet­taisi­in S- ja K- ketju­ja pysymään pois­sa uusista isoista kaupungi­nosista niin kauan kuin Lidl tai joku muu “vil­li” on avan­nut oman kau­pan. Näin kil­pailu saataisi­in hyödyt­tämään asukkaita.

    Uskallan väit­tää että jäävit S‑ryhmän edus­ta­jat Helsin­gin päätök­sen­teossa pitävät huol­ta, että Jätkäsaa­reen tai Kalasa­ta­maan Lidliä ei tule. Ikinä. Muis­telkaa mitä Maunulas­sa tapahtui.

  9. Markki­na­t­alous toimii niinkuin pitää, ja kil­pailua vih­doinkin saadaan. Mitä tekee suo­ma­lainen? Alkaa voiv­otel­la ja kauhis­tel­la, jopa moralisoida.

  10. Enem­män mie­lenki­in­toa herät­tää Verkkokauppa.com tulo las­ten­ruokakaup­paan. Voidaan olet­taa, että verkkokaup­pa löytää lisää tuot­tei­ta, joil­la kaup­pa kannattaa.
    Vuokraisi­vatko taloy­htiöt liiketilo­jaan halvem­mal­la yksi­ty­isille ruokakaup­pi­aille saadak­seen ”yksilöl­listä” palvelua? Lähikaup­pa selviää liit­tou­tu­mal­la tuot­ta­jien kanssa ja etsimäl­lä ”hyvät” tuot­teet. Esimerk­it­si H.A. pas­takastik­ere­sep­ti tyh­jen­si hyl­lyt Mut­ti ‑tomaat­timurskas­ta. Itse ihmette­len mikä takia ne muut kak­sikym­men­tä eri­laista pakkaus­ta on kaup­paan han­kit­tu? Sama pätee oli­iviöljyn osalta jne. Tule­vaisu­udessa meitä lähel­lä on joko kios­ki maid­on ja makkaran hakua varten tai oikea kil­pailukykyi­nen herkkukauppa.

  11. Sep­po S: OK on tehnyt suuria investoin­te­ja isoi­hin Pris­moi­hin ja nyt suun­nitelmi­in kuu­luu investoin­tien voimakas hidastaminen.

    Jot­ta jo tehdyt investoin­nit tuot­taisi­vat, SOK ei saa menet­tää kovin paljon markkinaosuuttaan.

    Isoi­hin Pri­moi­hin kan­nat­taa vetää asi­akkai­ta ruual­la. Sit­ten asi­akkaat osta­vat muitakin tavaroi­ta vähän niinkuin pikkurihka­maa Ikeas­t­akin. Muiden tavaroiden hin­nat saat­ta­vat nous­ta, jol­loin kan­nat­tavu­us ei vält­tämät­tä paljon heikkene.

    Mon­et noista uusista Pris­moista ovat epämiel­lyt­tävän suuria. Pelkkien ruokaos­tosten tekem­i­nen vaatii aivan liikaa jalkatyötä. Olen itse käytän­nössä lopet­tanut käyn­nit Limin­gan­tullin uudessa Prismassa.

    Niis­sä ei ole toteutet­tu amerikkalais­ten “moolien” hyväk­si havait­tua ideaaa, että kau­pat ovat sinän­sä kohtuukokoisia ja sopi­vasti erikois­tunei­ta, mut­ta niitä on saman katon alla lukuisia. Sisäänkäyn­te­jä on usei­ta, joten sinä voit vain pistäy­tyä ostoksilla.

    Tämän lisäk­si “mooleis­sa” on oheis­palvelu­ja, kahviloi­ta, rav­in­toloi­ta, eloku­vateat­tere­i­ta jne. niin run­saasti, että kaup­pakeskuk­seen voi men­nä viihtymään, jos ei viikon­lopuk­si muu­ta kek­sitä. Suomes­sa kai Idea­park­it ovat lähin­nä tätä ajatusta.

    Saat­taa olla, että S on havain­nut jät­ti-pris­mo­jen kon­septin epäonnistuneeksi.

    Kol­mas kysymys sit­ten on, mikä on S‑ryhmän Venäjän val­loituk­sen ja osu­us­toim­intali­ik­keen asi­aka­somis­ta­jien suhde. Voivatko myös naa­puri­maan ihmiset liit­tyä asiakasomistajiksi?

  12. Heh. Aivan var­masti 3 halv­in­ta elin­tarvikeketjua ovat jaka­neet markki­nat keskenään. Siis L, S- ja C- ketjut. Kar­valakkivä­ki käy L:ssä jos liike on lähel­lä mut­ta muu­toin S:ssä. C:ssä kayvät ne jot­ka autoil­laan karaut­ta­vat eri­tyisel­lä liiken­neva­lo-ohjel­mal­la val­tavaylältä suo­raan mar­ketin lämpimään parkkikellariin.

    Har­mit­taa vaan vähä­varaista, kun täy­tyy polvis­tua ja suuren­nus­lasil­la kat­soa hav­impi­en tuot­tei­den kilo­hin­to­ja liki lat­tian­ra­jas­sa olevil­ta hyllyiltä.

  13. Tosi­por­vari ei hin­nos­ta vali­ta, sil­lä hin­ta tuo sta­tus­ta ruokaan. Vain köy­hä ostaa muual­ta kuin Stock­an herkkukaupasta.

  14. Kyl­lähän uuti­nen ajatuk­sia ja kysymyk­siä herät­tää. Ensin­näkin sen, että jos tähän on varaa niin mik­sei SOK tehnyt sitä aikaisem­min? Mihin ne rahat ennen ovat menneet?

    Onko niin, että investoin­tien sijaan varakas kaup­paketju käyt­tää nyt yli­jäämään­sä hin­tak­il­pailu­un? Ja onko se kansan­taloudel­lis­es­ti parem­pi vai­h­toe­hto? Ei kai hin­nanalen­nuk­sia sen­tään revitä työn­tek­i­jöi­den tai tuot­ta­jien selkänahasta?

    Vai onko kyseessä bluffi — näyt­tää isol­ta, mut­ta ei sitä tarkem­min tutkit­taes­sa olekaan?

    Näin kulut­ta­jana täy­tyy kuitenkin tode­ta, että hin­tata­so on vain yksi niistä perusteista, joil­la oman kaup­pani val­it­sen. Mui­ta ovat ainakin sijain­ti, palvelu, laatu ja valikoiman monipuolisuus.

  15. Vesa: Lidlin ja Keskon takana ovat ahneet omis­ta­jat, joille mikään ei riitä.

    Niin ahneet ovat myös S takana, kun tul­laan kehä kol­mosen ulkop­uolelle huo­maa että mis­sä toimie­limi­in s taus­ta­joukot vaikuttaa. 

    Tääl­lä K yrit­ti saa­da paikan läh­es keskus­tas­ta rautatiease­man vier­estä 10 v sit­ten, mut­ta lupaa ei tul­lut. L ei saanut kaup­paa lähelle, eli sekin syr­jässä ja kumpaankin on men­tävä autol­la (julk­isil­la ei pääse kuin L). Samalle ton­tille minne K yrit­ti saa­da kaup­paansa raken­net­ti­in 5 v sit­ten S:n super­mar­ket­ti… ja niin lin­ja-auto ase­ma siir­ret­tin siihen viereen.

  16. Pekka Pietilä: … Kuka ohjaa ja antaa kan­nat­ta­vat suun­nitel­mat muu­tok­sen läpivientiin? 

    Tuo­ta san­o­taan makki­na­t­aloudek­si. Jos Suomen huonekaluli­ik­keet oli­si­vat päästäneet IKEA:n tänne aikoinaan, niistä olisi aika mon­ta enem­män hengis­sä tänään. 😉 Suun­nitel­mat­aloudel­la ei todis­te­tusti ole tule­vaisu­ut­ta. Suomek­si: muu­tos­ta ei kan­na­ta edes yrit­tää suun­nitel­la tai ohja­ta. Se ei onnisu.

  17. Toivon, että pian on mah­dol­lista tila­ta kuiv­a­muo­nan ja muut perus­tavarat koti­in kan­net­tuna. Puhe­limeen sovel­lus jol­la voi pitää omaa viikko-ostoslis­taa päivitet­tynä. Itse kävisin tor­eil­la ja kaup­pa­halleis­sa osta­mas­sa lihaa, kalaa, vihan­nek­sia ja hedelmiä, kos­ka se on hauskaa ja samal­la voi varmis­taa laadun.

  18. Erikoisen asi­as­ta tekee lähin­nä se, että kau­pan reagoin­ti kil­pailu­un, minkä pitäisi olla arkipäiväistä, saa näin laa­jan huomion. Meil­lä ei olla totut­tu siihen, että ruokakau­pas­sa toimit­taisi­in markki­na­t­alouden pelisään­tö­jen mukaan. Voisiko kuvitel­la, että vaikka­pa Sak­sas­sa val­ta­me­dia kir­joit­taisi kissankokoisin otsikon kuin­ka ‘kaup­pias alen­si juustopaketin hintaa’?

    Epäilemät­tä S‑ryhmä onnis­tui myös viestin­nässään erinomaisesti.

  19. Asial­lista pohdiskelua, mut­ta vähän häir­it­si taas vakiopo­hdiskelu maaseudun kan­nat­ta­mat­to­muud­es­ta pitkien etäisyyk­sien vuok­si ja Helsin­gin suures­ta kan­nat­tavu­ud­es­ta ja muun maan palvelu­iden mahdollistamisesta.

    Lidl on tunkeu­tunut markki­noille näyt­tävästi ja tehokkaasti lyhyessä ajas­sa. Jos kat­somme sen liikkei­den sijain­tia, minus­ta näyt­tää, että sen kaup­po­jen sijoit­telus­sa on pain­otet­tu eniten pienistä vähän isom­pia kun­tia. Kajaanista etelään toisek­si pien­im­män kokolu­okan kun­nat näyt­tävät ole­van jo hyvin katet­tuina. Pien­im­mis­sä kun­nis­sa Lidle­jä ei näytä juuri ole­van. Suuris­sa niitä näyt­täisi ole­van vähem­män kuin niiden asukas­määrän perus­teel­la voisi arvata.

    Ehkä ne voitot (Lidlin tähtäimessä olevas­sa tavis­ten asi­akaskun­nas­sa) tehdään juuri tuol­la keskikokois­t­en / pienehkö­jen kun­tien tasol­la. Tuskin Lidl liikkeitään sinne kansalaisvelvol­lisu­ud­estakaan sijoit­taa. Ehkä jakelu­au­to­jen suurten kaupunkien ytim­iä pidem­mät ajo­matkat ovat pienem­pi ongel­ma kuin kaupunkien muut suurem­mat kulut (tont­ti, palkat, ruuhkat yms.). Toiv­ot­tavasti Lidl saa toimivia liike­paikko­ja suuris­sa kaupungeis­sakin, eivätkä sen ongel­mat niis­sä liity kor­rup­tioon / toimivien liiketilo­jen saamisen estämiseen.

  20. Aja­tusleikkinä voi miet­tiä että mitäköhän ruo­ka mak­saisi jos Lidl ei olisi tul­lut kiusaa­maan S- ja K‑ketjuja?

    Isot ketjut ovat yrit­täneet kampit­taa Lidliä lähin­nä kaavoitus­poli­ti­ikalla, pääsään­töis­es­ti Lidlit sijait­se­vat keskus­to­jen ulkop­uolel­la mut­ta hin­tata­son ero on ollut niin iso että se ei ole riittänyt.

  21. Eero Kär­ki:

    Vuokraisi­vatko taloy­htiöt liiketilo­jaan halvem­mal­la yksi­ty­isille ruokakaup­pi­aille saadak­seen ”yksilöl­listä” palvelua? 

    Asun­to-osakey­htiöi­den kivi­jalan liiketi­lat eivät ole “taloy­htiön” eli yleen­sä asun­to-osakey­htiön hallinnas­sa tai vuokrat­tavis­sa sen enem­pää kuin asun­notkaan. Ne ovat tilo­jen hallintaan oikeut­tavien osakkei­den omis­ta­jien hallinnas­sa. Yleen­sä on niin, että kivi­jalka­an aikoinaan raken­net­tui­hin liiketiloil­la ei ole juuri tarvet­ta elinkeino­toim­intaan ja niiden käyt­tö­tarkoi­tus olisi järkev­in­tä muut­taa asuinkäyttöön.

  22. Luu­len­pa että kyse ei ole mis­tään kovin ihmeel­lis­es­tä, per­in­teinen lehti­main­on­ta vaan on kallista ja teho­ton­ta, kun luo­daan täm­möi­nen “hin­tahype” joka saadaan läpi val­takun­nan uutisi­in, saadaan ihmiset jopa het­kek­si kiin­nos­tu­maan Prismoista.

    En usko että ruoan hal­pa hin­ta on sinän­sä mitään muu­ta kuin sisään­heit­to­tuote, jol­la sit­ten myy­dään sitä kalli­impikat­teista tavaraa jota mukaan tart­tuu kun ihmiset kulke­vat ympäri kaup­paa etsien niitä tarjouksia.

    Jos on ole­mas­sa jotain “hin­ta­so­taa”, niin se on mielestäni kovem­pi eri tuot­tei­den kuin kaup­po­jen välillä.

  23. Ihmette­len suuresti, että mik­si ruokakaup­pa herät­tää Suomes­sa täl­laisia intohimoja.

    Vaikka­pa elek­tron­i­ikas­sa hin­ta­so­ta on ollut armo­ton­ta vuosikau­sia ja se on todel­la paha suo­ma­laisille kaupoille sitäkin kaut­ta, että val­is­tuneet kulut­ta­jat tekevät hin­taver­tailu­ja ulko­mai­ta myöden.

    Ilmeis­es­ti Lidl on vih­doinkin saanut sen ver­ran jalan­si­jaa Suomes­sa, että noiden koti­mais­ten toim­i­joiden on reagoita­va. Aika moi­sel­la viiveel­lä se EU:hun liit­tymisen aikana luvat­tu halvem­pi ruo­ka vih­doinkin tulee Suomeen.

  24. Eero Kär­ki: Esimerk­it­si H.A. pas­takastik­ere­sep­ti tyh­jen­si hyl­lyt Mut­ti ‑tomaat­timurskas­ta. Itse ihmette­len mikä takia ne muut kak­sikym­men­tä eri­laista pakkaus­ta on kaup­paan hankittu? 

    Jos on makueroa, ymmär­rän hyvin, mik­si on vai­h­toe­hto­ja. Ihme­tyt­tää vain ne “vai­h­toe­hdot”, jos­sa tar­jo­taan eri tuot­ta­jil­ta täysin samaa, kun saman hyl­lyti­lan voisi käyt­tää oikeasti eri­laisi­in tuotteisiin.

  25. täh­häh: Niin ahneet ovat myös S takana, kun tul­laan kehä kol­mosen ulkop­uolelle huo­maa että mis­sä toimie­limi­in s taus­ta­joukot vaikuttaa. 

    Tääl­lä K yrit­ti saa­da paikan läh­es keskus­tas­ta rautatiease­man vier­estä 10 v sit­ten, mut­ta lupaa ei tul­lut. L ei saanut kaup­paa lähelle, eli sekin syr­jässä ja kumpaankin on men­tävä autol­la (julk­isil­la ei pääse kuin L). Samalle ton­tille minne K yrit­ti saa­da kaup­paansa raken­net­ti­in 5 v sit­ten S:n super­mar­ket­ti… ja niin lin­ja-auto ase­ma siir­ret­tin siihen viereen.

    Tot­takai S‑ryhmä halu­aa parhaille liike­paikoille. Eihän ne tyh­miä ole. Paikko­jen saamises­sa käytetään kaikkia paikallispoli­tikoin­nista tut­tu­ja keino­ja kuten hyväveli-verkos­to­ja, lehmänkaup­po­ja ja niihin liit­tyviä toiv­ot­tavasti lail­lisu­u­den puit­teis­sa tapah­tu­via voitelun keinoja. 

    Se ero K‑ryhmään ja Lidli­in tulee siinä, että osu­us­toimin­nal­lise­na voit­to­ja ei jae­ta kaup­pi­aiden miljoonat­u­loina tai osinkoina/osakkeiden arvon­nousuna omis­ta­jille. Osu­uskun­nan jäsenet eli me asi­akkaat saamme voiton­jaon vaa­ti­mat­tona osu­us­pääo­man korkona ja sit­ten enem­män asi­akase­tu­ina (bonuk­set, alennukset…).

    Markki­nao­su­uske­hi­tyk­seen liit­tyen kil­pailu­vi­ra­nomais­ten on kyl­lä syytä olla hereil­lä ja estää liian suuren vaiku­tus­val­lan syntyminen.

  26. Voi voi kun on väärin alen­net­tu hin­to­ja, on se surkeaa nyt Suomes­sa. Lukekaa­pa vaik­ka Jari Korkin blo­gi “Väärin halpu­utet­tu” asiasta.

    Kaup­pali­ikkei­den sijoit­telus­ta toteaisin, että kyl­lä jokainen maaseu­tukun­ta ottaisi mieli­hyvin vas­taan vaik­ka Stock­man­nin, mut­ta kun ei ole juuri mui­ta tuli­joi­ta kuin S‑Market.

  27. Minä veikkaan syyn olleen tuo erikoiskau­pan nos­t­a­mi­nen. Sik­si vain Pris­mo­jen hin­to­ja alen­net­ti­in. Occamin par­taveistä käyt­täen tämä on paras selitys.

  28. Mihinköhän vihreät sit­ten pyrkivät. Vara­puheen­jo­hta­ja Anne Bland valit­taa hin­to­jen laskua ja ehdot­taa min­im­i­hin­to­ja, jot­ka kau­pan tulisi mak­saa. Tämä tietenkin merk­it­sisi myös myyn­ti­hin­nan minimiä.
    Ehkä joku voisi ker­toa myös Bland­ille, mitä se markki­na­t­alous tarkoit­taa. Ja mil­laisia ovat elin­tarvikekau­pat suunnitelmataloudessa.

  29. Vesa:
    Se ero K‑ryhmään ja Lidli­in tulee siinä, että osu­us­toimin­nal­lise­na voit­to­ja ei jae­ta kaup­pi­aiden miljoonat­u­loina tai osinkoina/osakkeiden arvon­nousuna omis­ta­jille. Osu­uskun­nan jäsenet eli me asi­akkaat saamme voiton­jaon vaa­ti­mat­tona osu­us­pääo­man korkona ja sit­ten enem­män asi­akase­tu­ina (bonuk­set, alennukset…).

    Osu­us­pääo­man korko­han on monis­sa osu­uskaupois­sa kaukana vaa­ti­mat­tomas­ta: sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle saa jopa 10–20 pros­entin vuosit­taisen tuoton. 😉

    Tästä huoli­mat­ta (tai juuri sik­si?) väit­täisin, että asi­aka­somis­ta­ja ei saa läh­eskään niin paljoa etu­ja kuin tälle kuu­luisi. Kun omis­tus­po­h­ja on niin suun­nat­toman hajaan­tunut, ei taval­lisen asi­aka­somis­ta­jan etua val­vo oikeas­t­aan kukaan.

    Osu­uskaup­po­jen val­tu­us­tois­sa istuu lähin­nä näitä kuu­luisia Hyviä Veljiä, joiden intress­inä on lähin­nä ajaa omia/kavereiden/jonkin aat­teen etu­ja. Väit­täisin täl­löin myös johdon intressien ole­van jos­sakin muual­la kuin (asiakas)omistajiensa hyö­dyn mak­si­moin­nis­sa. Itsekin S‑ryhmässä työsken­nelleenä nos­taisin esi­in vielä varsin huo­mat­ta­vat henkilökun­ta-alen­nuk­set, joiden kus­tan­ta­miseen jokainen asi­aka­somis­ta­ja osallistuu.

    Mielestäni rehelli­nen ratkaisu S‑ryhmälle olisi luop­ua osu­uskun­ta­muo­dos­ta ja lis­tau­tua pörssi­in. Tulisi sit­ten toim­intaan vähän enem­män läpinäkyvyyttäkin.

  30. Itseasi­as­sa ruo­ka on ollut aina merkit­tävästi halvem­paa pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la, jopa saman ketjun (esim. S‑market) sisällä.

  31. Liiketi­lat asun­to-osakey­htiössä: Asun­to-osakey­htiöi­den kivi­jalan liiketi­lat eivät ole “taloy­htiön” eli yleen­sä asun­to-osakey­htiön hallinnas­sa tai vuokrat­tavis­sa sen enem­pää kuin asun­notkaan. Ne ovat tilo­jen hallintaan oikeut­tavien osakkei­den omis­ta­jien hallinnas­sa. Yleen­sä on niin, että kivi­jalka­an aikoinaan raken­net­tui­hin liiketiloil­la ei ole juuri tarvet­ta elinkeino­toim­intaan ja niiden käyt­tö­tarkoi­tus olisi järkev­in­tä muut­taa asuinkäyttöön.

    Ainakin Helsin­gin keskus­tas­sa kivi­jalka­myymälöi­den liiketi­lat ovat useim­miten nimeno­maan taloy­htiöi­den omis­tuk­ses­sa, pait­si jos ne on erik­seen myy­ty pois esim. putkire­mon­tin rahoit­tamisek­si, ja taloy­htiö (eli käytän­nössä isän­nöit­si­jä) vuokraa niitä eteen­päin. Taloy­htiön hallinnas­sa ole­vista tiloista ei ole edes ole­mas­sa osakekir­jo­ja, ennen kuin taloy­htiö myyn­tiä varten tuot­taa ne erikseen.

    Katu­ta­son liiketi­lan muut­ta­mi­nen asun­nok­si aiheut­taa yleen­sä merkit­täviä teknisiä rajoit­tei­ta mm. ikkunoiden vuok­si ja vaatii aina raken­nus­lu­van käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sen vuok­si. Ja täl­lais­ten asun­to­jen edelleen myymi­nen on osoit­tau­tunut käytän­nössä todel­la vaikeak­si, kas poruk­ka kun ei useinkaan halua asua näyteikku­nas­sa eikä maan tasal­la (tai sen alapuolella).

  32. Liiketi­lat asun­to-osakey­htiössä: … kivi­jalka­an aikoinaan raken­net­tui­hin liiketiloil­la ei ole juuri tarvet­ta elinkeino­toim­intaan ja niiden käyt­tö­tarkoi­tus olisi järkev­in­tä muut­taa asuinkäyttöön. 

    Näin on, jos alueen kohtu­uhin­taiset lyhy­taikaisen paikoituk­sen paikat on hävitet­ty, eivätkä asi­akkaat pääse autol­la lähelle. Kehi­tys on huolestut­tavaa asukkaiden kannal­ta, kos­ka mon­et palve­lut vaa­ti­vat selviy­tyäk­seen asi­akkai­ta sekä päivä- että ilta-aikaan. Eli ter­ve kaupunkiym­päristö sisältää sekä asun­to­ja, palvelui­ta että muu­ta toimitilaa.

  33. Tero: Uskallan väit­tää että jäävit S‑ryhmän edus­ta­jat Helsin­gin päätök­sen­teossa pitävät huol­ta, että Jätkäsaa­reen tai Kalasa­ta­maan Lidliä ei tule. Ikinä. Muis­telkaa mitä Maunulas­sa tapahtui.

    Maunulas­sa taitaa olla tuliterä S‑marketti, mut­ta eikös siinä saman kadun (Pak­i­lantie) var­res­sa ole muu­ta­man sata metriä pohjoisem­pana Lidl?

    Jos en ihan väärin muista, tuol­la käyti­in enem­män tap­pelua siitä, tuleeko Alko Lidli­in — suurin vas­tus­ta­jakun­ta taisi olla paikalli­sista asukkaista.

  34. Matti‑K: Aika erikoista, että pelätään hin­tak­il­pailua ja alen­nuk­sia. Hyvä kun halpe­nee muukin kuin wc-paperi. Toiv­ot­tavasti saadaan jatkoa.

    Toisaal­ta olisi kiva, jos myös laadul­la kil­pail­taisi­in. Has­suna esimerkkinä juurikin tuo WC-paperi, jon­ka osalta suo­ma­laiset valikoimat ovat aika kapei­ta ver­rat­tuna keskieurooppalaisiin.

    Meil­lä on aika eriy­tymät­tömiä päivit­täis­tavarakaup­po­ja. Lidl on ehkä aav­is­tuk­sen laatikkomyymälämpi, Stock­mann yrit­tää olla vähän parem­pi, K ja S roikku­vat siinä välis­sä. Tuote­va­likoimis­sa ja hin­nois­sa ero on kuitenkin vähäinen.

  35. elias pouta­nen:
    Toivon, että pian on mah­dol­lista tila­ta kuiv­a­muo­nan ja muut perus­tavarat koti­in kan­net­tuna. Puhe­limeen sovel­lus jol­la voi pitää omaa viikko-ostoslis­taa päivitet­tynä. Itse kävisin tor­eil­la ja kaup­pa­halleis­sa osta­mas­sa lihaa, kalaa, vihan­nek­sia ja hedelmiä, kos­ka se on hauskaa ja samal­la voi varmis­taa laadun. 

    Tuo ei ole vielä mah­dol­lista, kos­ka se ei ole iso­ja kiin­nos­tanut. Nythän eri­laiset ruokakas­si­palve­lut tehdään niin tehot­tomasti kuin mah­dol­lista; joku marssii täyt­tämässä kasse­ja kaupassa.

    Jos joku iso toim­i­ja tek­isi hom­man riit­täväl­lä volyymil­la mod­er­nia logis­ti­ikkaa hyväk­sikäyt­täen, sen saisi kuluil­taan niin järkeväk­si ja toiminnal­taan nopeak­si, että se voisi olla hyvinkin kan­nat­tavaa. Tuore­tuot­teet ovat osin haas­tavia laatu­vaa­timusten vuok­si, mut­ta iso osa painav­ista ostok­sista tulisi koti­in näppärästi.

    Tässä on kuitenkin se ansa, että se olisi uudelle toim­i­jalle kan­nat­tavaa, kos­ka laskuista jäi­sivät kalli­it liiketi­lat. Ole­mas­saoleville toim­i­joille se ei ole kan­nat­tavaa, kos­ka ne liiketi­lat on jo han­kit­tu. Uudet investoin­nit vain söi­sivät van­ho­jen tuottoja.

    Suomes­ta ei vält­tämät­tä niin isoa toim­i­jaa kau­pan ulkop­uolelta löy­dy, joka tuo­hon lähtisi. Maail­mal­ta voi löy­tyä, eikä eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseu­tu ole mikään huono paik­ka väen­ti­heyten­sä ja ostovoimansa kannal­ta kan­sain­välisessäkään vertailussa.

    (Tästä oli varsin mie­lenki­in­toinen Mika Pantzarin haas­tat­telu tänään radios­sa. Hän vähän uumoili esimerkik­si Ama­zonin tulemista tällaiseen.)

  36. Oikeis­tode­mari:
    Tosi­por­vari ei hin­nos­ta vali­ta, sil­lä hin­ta tuo sta­tus­ta ruokaan. Vain köy­hä ostaa muual­ta kuin Stock­an herkkukaupasta. 

    Stock­man­nin herkkukaup­pa on mm. Helsin­gin maalaiskun­nan kirkonkylän vier­essä olevas­sa Van­taan­port­ti-nimisessä ei-kaupungi­nosas­sa sijait­sevas­sa Jum­bona tun­netus­sa betonikolossissa. 

    Elit­ismiä? Kyl­lä on eli­it­ti alas vajonnut.

  37. R.Silfverberg:
    Tänään oli Hesaris­sa osu­va kir­joi­tus siitä että S‑ryhmä ei ajat­tele kestävää kehi­tys­tä, hin­tak­il­pailu kos­kee vain pris­mo­ja jot­ka useim­mil­la paikkakun­nil­la sijait­se­vat niin että niihin pääsee vain autol­la. Se jos mikään on syr­jivää. Nähtävästi HOK-elan­to halu­aa lpo­et­taa Alepat ja S‑Marketit kil­paile­mas­ta pris­mo­jen­sa kanssa. 

    Tässä saat­taa olla vähän eri jako kaupungeissa:

    - Alepa: nurkkakaup­pa, joka on usein auki, mut­ta jos­sa on sup­pea valikoima; elää mum­moil­la ja yökyöpeleillä

    - S‑Market: kohtuukokoinen kaupungi­nosakaup­pa, jos­sa käy­dään myös työ­matkalla ja ilman autoa

    - Pris­ma: automar­ket­ti, jos­ta haetaan kär­rylli­nen ruokaa ja samal­la vaat­teet perheelle

    Näi­den välil­lä ei ainakaan nyt ole juuri kil­pailua. Jos S‑Market saisi olla auki samat ajat kuin Alepa, osa Ale­poista katoaisi kartalta.

    S‑Marketien ja Ale­po­jen kohdal­la sijain­nil­la on iso merk­i­tys, kos­ka sinne ei var­tavas­ten lähde­tä. Sil­loin hin­tak­il­pailu ei ole ihan niin kovaa.

    Pris­mat ovat sikäli tiukim­mil­la, että jos joku ajaa 15 km kaup­paan, hän voi ihan yhtä hyivn ajaa 15 km toiseen kaup­paan, ts. maanti­eteelli­nen kil­pailu­alue on suuri.

  38. anonyy­mi: Jos on makueroa, ymmär­rän hyvin, mik­si on vai­h­toe­hto­ja. Ihme­tyt­tää vain ne “vai­h­toe­hdot”, jos­sa tar­jo­taan eri tuot­ta­jil­ta täysin samaa, kun saman hyl­lyti­lan voisi käyt­tää oikeasti eri­laisi­in tuotteisiin. 

    Ne eri­laiset ei käy kau­pak­si niin hyvin kuin eri valmis­ta­jien samat tuot­teet, mas­sat ostaa yhä “reis­sum­i­estä ja nötköt­tiä”. Jos tuot­teet on liian kauan hyllyssä, tila ei ole niin tehokkaas­sa käytössä kuin sitä täysin samaa myymällä.

  39. elias pouta­nen:
    Toivon, että pian on mah­dol­lista tila­ta kuiv­a­muo­nan ja muut perus­tavarat koti­in kan­net­tuna. Puhe­limeen sovel­lus jol­la voi pitää omaa viikko-ostoslis­taa päivitet­tynä. Itse kävisin tor­eil­la ja kaup­pa­halleis­sa osta­mas­sa lihaa, kalaa, vihan­nek­sia ja hedelmiä, kos­ka se on hauskaa ja samal­la voi varmis­taa laadun.

    On ollut mah­dol­lista jo 50 vuotta.

  40. Vesa: Osu­uskun­nan jäsenet eli me asi­akkaat saamme voiton­jaon vaa­ti­mat­tona osu­us­pääo­man korkona ja sit­ten enem­män asi­akase­tu­ina (bonuk­set, alennukset…).
    Markki­nao­su­uske­hi­tyk­seen liit­tyen kil­pailu­vi­ra­nomais­ten on kyl­lä syytä olla hereil­lä ja estää liian suuren vaiku­tus­val­lan syntyminen.

    Niin­pä. Bonuk­set pitää kat­soa peit­el­lyk­si osin­gon­jaok­si ja pääo­mat­u­loik­si ja verot­taa vastaavasti.

  41. Äkkiluke­mal­ta en havain­nut yhtään kom­ment­tia tuot­ta­jien ase­mas­ta. Suo­ma­laiselle maa­jus­sille mak­se­taan ainakin vil­japuolel­la matal­in­ta hin­taa euroopas­sa. Vil­jan rehu­jo­hdan­naisil­la ruok­i­taan liha‑,lypsykarjat, broi­ler­it, kalkku­nat jne. Eikös ruokakin pitäisi olla Eurooopan halvinta ?

    Tämän vuo­den vil­jahin­nat ovat vain var­jo kah­den vuo­den takai­sista, vil­je­lyko­r­vauk­set (tuki) ovat pienen­tyneet ja vil­je­lye­hdot kiristyneet. Nor­jalais­ten myymä apu­lan­ta on taasen kallis­tunut entis­es­tään, jopa saatavu­udessakin on häikkää.

    Maid­on hin­taa ei voi ver­ra­ta EU-tasoon, kos­ka kyse on aivan eri laat­u­lu­okan elin­tarvikkeesta ja eri­lais­es­ta yri­tyk­sen omis­tus­po­h­jas­ta (osu­uskun­ta).

    Maa­jus­siko on taas mak­sanut hinnanalaennukset?

  42. antti: Niin­pä. Bonuk­set pitää kat­soa peit­el­lyk­si osin­gon­jaok­si ja pääo­mat­u­loik­si ja verot­taa vastaavasti.

    Höh. Osu­us­pääo­man korothan ovat jo ennestään verotet­tavaa pääomatuloa.

  43. elias pouta­nen:
    Toivon, että pian on mah­dol­lista tila­ta kuiv­a­muo­nan ja muut perus­tavarat koti­in kan­net­tuna. Puhe­limeen sovel­lus jol­la voi pitää omaa viikko-ostoslis­taa päivitet­tynä. Itse kävisin tor­eil­la ja kaup­pa­halleis­sa osta­mas­sa lihaa, kalaa, vihan­nek­sia ja hedelmiä, kos­ka se on hauskaa ja samal­la voi varmis­taa laadun.

    S‑ryhmällä on tämän kaltainen Kaup­pakas­si-palvelu muu­tamis­sa kaupungeis­sa, mm. Oulus­sa. Tieto­ja löy­tyy mm. foodie.fi-sivulta.

    K‑ryhmä näyt­tää ole­van kaikessa jäljessä.

  44. Viherinssi:

    – S‑Market: kohtuukokoinen kaupungi­nosakaup­pa, jos­sa käy­dään myös työ­matkalla ja ilman autoa

    – Pris­ma: automar­ket­ti, jos­ta haetaan kär­rylli­nen ruokaa ja samal­la vaat­teet perheelle

    Näi­den välil­lä ei ainakaan nyt ole juuri kil­pailua. Jos S‑Market saisi olla auki samat ajat kuin Alepa, osa Ale­poista katoaisi kartalta.

    S‑Marketien ja Ale­po­jen kohdal­la sijain­nil­la on iso merk­i­tys, kos­ka sinne ei var­tavas­ten lähde­tä. Sil­loin hin­tak­il­pailu ei ole ihan niin kovaa. 

    Tähän asti oikein.

    Viherinssi:

    Pris­mat ovat sikäli tiukim­mil­la, että jos joku ajaa 15 km kaup­paan, hän voi ihan yhtä hyivn ajaa 15 km toiseen kaup­paan, ts. maanti­eteelli­nen kil­pailu­alue on suuri.

    PK-seudul­la on niin paljon Pris­mo­ja että ne syö asi­akkai­ta S‑marketeilta, juuri halvem­man hin­tata­son­sa takia. Pihi kulut­ta­ja ostaa ruokansa Pris­mas­ta vaik­ka se tietää pidem­piä matko­ja ja auton käyt­töä, eikä läh­eskään aina oste­ta vaat­tei­ta tai muu­ta samaan aikaan. S‑markettien ja muiden keskikokois­t­en kaup­po­jen tilan­net­ta ei myöskään helpota se, että siel­lä mis­sä on Pris­ma, on myös K‑Citymarket joka ole­mas­saolol­laan kil­pailee Pris­mat vielä halvem­mik­si. Helsin­gin seudul­la lähempänä kuin 5 km pässä Pris­moista ei ole S‑marketteja, jos on joskus ollut, ne on joko lopetet­tu tai muutet­tu Alepoiksi. 

    Jos esim HOK-Elan­to saa tah­ton­sa läpi ja rak­en­taa Espoon Lom­mi­laan moot­toritei­den liit­tymän Pris­man ja sen ympärille Jum­bon kokoinen kaup­pakeskus, niin nykyi­nen Espoon keskuk­sen S‑market ja pienehkö kaup­pakeskus Entresse kuolee pois. Ja Lom­mi­lan suun­nitel­tu keskus on vain autoileville tarkoitet­tu, nykyiseen keskuk­seen pääsee junal­la, bus­sil­la ja on keskel­lä asu­tus­ta muutenkin.

    Mitä HOK-Elan­non kan­nat­taisi tehdä on vähen­tää Pris­mo­ja ja tehdä S‑Marketeista edullisem­pi brän­di joka kuitenkin kil­pailee Lidlin kanssa parem­mal­la laadulla.

  45. eemil:

    Maid­on hin­taa ei voi ver­ra­ta EU-tasoon, kos­ka kyse on aivan eri laat­u­lu­okan elin­tarvikkeesta ja eri­lais­es­ta yri­tyk­sen omis­tus­po­h­jas­ta (osu­uskun­ta).

    Ei voi ei, kos­ka Skan­di­na­vian niemi­maan eteläpuolel­la maitoa juo­daan asukas­ta kohden todel­la paljon vähem­män kuin tääl­lä, siel­lä aikuiset ihmiset juo­vat olut­ta ja viiniä maitona.

  46. eemil:
    Äkkiluke­mal­ta en havain­nut yhtään kom­ment­tia tuot­ta­jien ase­mas­ta. Suo­ma­laiselle maa­jus­sille mak­se­taan ainakin vil­japuolel­la matal­in­ta hin­taa euroopassa.
    Maa­jus­siko on taas mak­sanut hinnanalaennukset?

    Minä ihmette­len, että mik­si maa­jus­si on niin heikoil­la etu­jen­sa puo­lus­tamises­sa. Niil­lähän pitäisi olla todel­la vah­va etu­jen­sa valvo­ja eli MTK ja tuo suosi suo­ma­laista slo­gan on edelleen kaikkein tehokkain maat­alous­tuot­teis­sa. Kun melkein keneltä tahansa kadul­la kysyy, niin kyl­lä suo­ma­laisen elin­tarvikkeen laatu ulko­maisen voit­taa aina. Tuo vas­taus tulee ihan selkäy­timestä eikä sitä pahem­min edes kyseenalaisteta.
    Mik­si sit­ten maanvil­jeli­jät eivät hyö­dyn­nä hyvää mainet­taan, lakkoile tai tee jotain muu­ta vauhdit­taak­sen neu­vot­telu­ja hinnoista?

  47. Viherinssi: Stock­man­nin herkkukaup­pa on mm. Helsin­gin maalaiskun­nan kirkonkylän vier­essä olevas­sa Van­taan­port­ti-nimisessä ei-kaupungi­nosas­sa sijait­sevas­sa Jum­bona tun­netus­sa betonikolossissa. 

    Elit­ismiä? Kyl­lä on eli­it­ti alas vajonnut.

    Näin se sosial­isti­nen hyv­in­voin­ti­val­tio tuhoaa her­ro­jen ain­oat etuoikeudet.

    Pitää ehdot­tomasti muut­taa sys­teemiä: lyhen­tää ansiosi­don­naisen kestoa ja pois­taa kytky ay-liik­keeseen, kuten ääri­oikeis­to­lainen nuorisoeli­it­ti ja sen puudelit ovat esit­täneet. Sil­loin ei rah­vas liity enää ammat­tiosas­toi­hin ja saamme aikaan lop­ullisen tavoit­teemme: tulo­erot alka­vat kas­vaa ja köy­hien etuuk­sia pienen­netään. Niin tyh­je­nee Stock­man­nikin rah­vaas­ta ja maas­sa on jälleen Jumalan suo­ma luokka­jako, hyvä tah­to ja rauha.

  48. Määkin pyöräilen: Minä ihmette­len, että mik­si maa­jus­si on niin heikoil­la etu­jen­sa puo­lus­tamises­sa. Niil­lähän pitäisi olla todel­la vah­va etu­jen­sa valvo­ja eli MTK ja tuo suosi suo­ma­laista slo­gan on edelleen kaikkein tehokkain maat­alous­tuot­teis­sa. Kun melkein keneltä tahansa kadul­la kysyy, niin kyl­lä suo­ma­laisen elin­tarvikkeen laatu ulko­maisen voit­taa aina. Tuo vas­taus tulee ihan selkäy­timestä eikä sitä pahem­min edes kyseenalaisteta.
    Mik­si sit­ten maanvil­jeli­jät eivät hyö­dyn­nä hyvää mainet­taan, lakkoile tai tee jotain muu­ta vauhdit­taak­sen neu­vot­telu­ja hinnoista?

    Maanvil­jeli­jän neu­vot­telu­ase­ma ei ole nykyään vah­va. Hin­nat määräy­tyvät vapaasti markki­noil­la, eivätkä työ­markki­na­neu­vot­teluis­sa niin kuin joskus. MTK:n vahvu­us on nykyään vain myyt­ti. Kulut­ta­jat ehkä suo­si­vat edelleen jonkin ver­ran suo­ma­laista, mut­ta voitot siitä taita­vat jäädä väliportaille.

    Vil­jeli­jät voisi­vat tosi­aan tehdä enem­mänkin. Lakkoilu ei oikein auta vapail­la markki­noil­la, sil­lä useimpia tuot­tei­ta voi tuo­da hel­posti ulko­mail­takin (jopa maitoa naa­puri­maista). Vil­jeli­jät ovat myös varsin maltil­lista työn­tekoon keskit­tyvää väkeä, jolle lakot ja mie­lenosoituk­set ovat aika vieras toim­intat­a­pa. Ehkä jokin pieni sym­bo­l­i­nen mie­le­nil­maus tai lakko voisi tuo­da sympatioita.

    Siinä mielessä vil­jeli­jät ovat nykyään saa­mat­tomampia kuin aiem­mat sukupol­vet, että osu­us­toimin­nal­lisia yri­tyk­siä (jois­sa osa jalostuk­sen voitoista pyrit­täisi­in jät­tämään itselle) ei enää syn­ny van­haan tapaan. Vil­jeli­jät tyy­tyvät turhan hel­posti pitki­in tur­val­lisi­in sopimuk­si­in muu­ta­man suuren vakio-osta­jan kanssa. Tietenkin pienen ase­ma näis­sä suhteis­sa on huonom­pi kuin suuren neuvotteluosapuolen.

  49. “Tämän selit­tää ehkä se, että pyritään samoi­hin hin­toi­hin koko maas­sa, jol­loin suurten kaupunkien kau­pat ris­tisub­ven­toi­vat haja-asu­tusaluei­den kauppoja.”

    No ei pyritä. Esimerkik­si osu­uskaup­pa Ari­na tai osu­uskaup­pa PeeÄssä toimi­vat omil­la alueil­laan ja tekevät tulok­sen­sa ja investointin­sa omil­la alueil­laan. Yhtää euroa ei tarvitse HOK-Elan­to­lais­ten siitä maksaa. 

    Haja-asu­tusaluieden S‑Marketeissa ja SALEis­sa on aina ollut isom­mat hin­nat (ja kat­teet) kuin kesku­s­paikko­jen Pris­moissa. Tämä ale vain lisää eroa.

    1. s‑marketin asi­akas,
      Mitenkäs tukkuhin­nat, jot­ka ymmärtääk­seni sisältävät tavarn kul­jet­tamisen kaup­paan? Jos tasaus­ta tapah­tuu, se tapah­tuu tässä. Lidl voi täl­löin vetää välistä asu­tuskeskuk­sis­sa ja keskit­tyä vain niihin.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Lidl voi täl­löin vetää välistä asu­tuskeskuk­sis­sa ja keskit­tyä vain niihin.

    Tarken­na nyt vähän. Mik­si Lidl näyt­tää kuitenkin keskit­tyvän Suomes­sa enem­män pikkukaupunkei­hin ja vähem­män suurkaupunkei­hin? Kai se ole­tusar­vois­es­ti on kiin­nos­tunut niistä kohteis­sa, jois­sa voit­toa syntyy.

    Miten nuo tukkuhin­nat muut­ta­vat yhtälöä? Eikö tuo liikkeit­ten sijoit­telu jo ker­ro, mis­sä kan­nat­taa olla. On kai saman­teevää, mihin lasku­un kul­je­tuskus­tan­nuk­set on liitetty.

    Entä miten perustelet ole­tus­ta, että kul­je­tuskus­tan­nuk­set ovat suuris­sa kaupungeis­sa merkit­tävästi alhaisem­mat? Mon­et tuot­teet tule­vat maal­ta, ja kiertävät jonkun jos­sain päin Suomea sijait­se­van jalostus­laitok­sen kaut­ta kau­pan hyl­lylle. Tuo liike ei ole kovin kaupunkikeskeistä. Sata­mat joista ulko­maan­tuot­teet tule­vat, voivat tosin usein olla lähel­lä jotain suur­ta kaupunkia, mut­ta tuskin tuo hirveästi kul­je­tuskus­tan­nuk­si­in vaikut­taa. Autot kiertävät joka tapauk­ses­sa jokaisen kau­pan joka päivä, ja siirtävät tuot­tei­ta maal­ta kaupunki­in ja kaupungista maalle. Aika tasan menee. Ei maitoa ja lihaa Stock­man­nin herkus­ta maakun­ti­in kul­jete­ta, vaik­ka kaik­ki hyvä pääsään­töis­es­ti tuleekin Helsingistä 😉 .

    P.S. Lidl var­maankin tekee mah­dol­liset voit­ton­sa “asu­tuskeskuk­sis­sa”, sil­lä Suomen kaupoista 99% sijait­see jonkin kokoises­sa sel­l­aises­sa. Ehkä kyse on jostain Ori­mat­ti­lan keskus­tan kokoi­sista asu­tuskeskuk­sista, ja Lidlin keskit­tymis­es­tä niihin.

    1. Ori­mat­ti­las­sa ei samal­la ketjul­la oli kovin mon­ta kaup­paa. Kul­je­tuskus­tan­nuk­set eivät riipu siitä, kuin­ka mon­ta asukas­ta kau­pan ympäril­lä on vaan kuin­ka lähel­lä toisi­aan saman ketjun kau­pat ovat. Ainakin kaup­pa-ala selit­tää Suomen korkei­ta hin­to­ja har­val­la asutuksella.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Ori­mat­ti­las­sa ei samal­la ketjul­la oli kovin mon­ta kaup­paa. Kul­je­tuskus­tan­nuk­set eivät riipu siitä, kuin­ka mon­ta asukas­ta kau­pan ympäril­lä on vaan kuin­ka lähel­lä toisi­aan saman ketjun kau­pat ovat. Ainakin kaup­pa-ala selit­tää Suomen korkei­ta hin­to­ja har­val­la asutuksella.

    Ok, tuos­sa tuli toinen mah­dolli­nen kaupun­gin etu, usea toisi­aan lähel­lä ole­va kaup­pa. Se pitää kuitenkin muis­taa, että liiken­neval­ois­sa odot­telu mak­saa jok­seenkin saman ver­ran kuin moot­tor­tiel­lä ajam­nen, eli ajoai­ka on ehkä tärkämpi kri­teeri kuin maanti­eteelli­nen etäisyys.

    Etäisyy­det voivat olla yksi pätevä syy Suomen mui­ta mai­ta korkeampi­in hin­toi­hin. Mut­ta epäilen että kul­je­tusten osu­us ei ole kovin suuri (eikä Kes­ki-Euroopas­sakaan maitoa naa­purikadul­ta tuo­da). Pitkät etäisyy­det koske­vat muuten myös kaupunke­ja, joi­hin maito tuo­daan jostain Kiu­ruvedeltä. Maid­on jakelu val­ta­tien var­ren kaup­poi­hin hoituu halvem­mal­la kuin jakelu päätepis­teessä Helsinki­in, muu­ta­maan lähel­lä toisi­aan ole­vaan kauppaan.

    Maal­la voidaan pitää etu­na myös sitä, että kau­pat voidaan rak­en­taa harvem­paan (20 km päähän asi­akkaista), kos­ka asi­akkaat ovat liikku­vampia. Helpom­pi näin, kuin jakelu kivikaupungeis­sa muu­ta­maan lähel­lä toisi­aan ole­vaan liikkeeseen.

    Edelleen tämä Lidlin kuvio näyt­tää siltä, että Lidl keskit­tyy aika paljon noi­hin pienem­män puoleisi­in taa­jami­in, ja kai tekee siis voit­ton­sakin siel­lä, kukaties jopa Helsin­gin hyvän näkyvyy­den tuovia, mut­ta kan­nat­ta­mat­to­mia kaup­pa­paikko­ja tukeak­seen. Eikö tämä ole ainakin yhtä mah­dol­lista kuin se, että Helsin­gin tuo­toil­la tuet­taisi­in tuo­ta Lidlin hark­i­tusti virit­tämää laa­jaa kaup­po­jen verkos­toa maakunnissa?

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Ori­mat­ti­las­sa ei samal­la ketjul­la oli kovin mon­ta kaup­paa. Kul­je­tuskus­tan­nuk­set eivät riipu siitä, kuin­ka mon­ta asukas­ta kau­pan ympäril­lä on vaan kuin­ka lähel­lä toisi­aan saman ketjun kau­pat ovat. Ainakin kaup­pa-ala selit­tää Suomen korkei­ta hin­to­ja har­val­la asutuksella. 

    “Selit­tää” on oikea termi!
    Ja hin­nat ovat samat niin tiheään kuin har­vaankin asu­tul­la alueel­la — eikä todel­la har­vaan asu­tul­la alueel­la edes ole kauppoja.
    Ja tutkimusten mukaan alueil­ta häviävät kau­pat ennen kuin ostovoima.

  53. Eilisessä a‑studiossa kau­pan ihmiset tote­si­vat, että suurin ero Kes­ki-Euroop­paan on verot. Ruuan hin­nas­sa on koko ketju huomioiden 40% vero­ja, kun se Kes­ki-Euroopas­sa on noin 20%. Tietysti kul­je­tuk­set, joista jakelu on yksi osa, aiheut­taa osaltaan tätä veroeroakin.

    En tiedä Inex­in hin­noit­telus­ta, mut­ta käsit­tääk­seni osu­uskau­pat tekevät omat sopimuk­sen­sa esim. maito‑, liha-alan yri­tys­ten ja juo­ma­te­ol­lisu­u­den kanssa. Eli kaik­ki tukkuhin­nat eivät ole samo­ja kaikil­la osuuskaupoilla.

  54. S‑ryhmälle oleel­lis­in­ta on, että tukku tekee tulosta ja tavara vir­taa. Ja kaikkien vihreän bonusko­rtin toimip­is­tei­den on käytet­tävä ryh­män omaa tukkua, joitakin har­vo­ja poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta (esim. osa rav­in­toloista saat­taa tila­ta pienen osan tuot­teis­taan muual­ta kuin keskusliikkeeltä).

    Että tavar­avir­taa­han tuos­sa haetaan ja kat­teis­sa on riit­tävästi ilmaa toteut­taa leikkauk­sia. Ilmeisesti.

    Ymmärtääk­seni, kun puhutaan keskus­li­ikkeistä, on hedelmätön­tä puhua toimip­is­teistä, kun tukku ja tukun tarpeet ovat määrääviä. Etenkin sel­l­aisel­la ketjul­la, jos­sa kaup­pi­aat eivät varsi­nais­es­ti päätä mitä tilaa­vat tukus­ta, kun­han tekevät tiet­tyjä pain­o­tuk­sia volyymin suh­teen. On nimit­täin turha kuvitel­la että tukus­ta voi tila­ta mitä hyvän­sä, tai että toim­i­tuk­sen ehdot oli­si­vat mitenkään suun­nitel­tu tilaa­jalähtöis­es­ti — jos asi­akkaal­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta vali­ta onko asi­akas vai, asi­akas ei ole asi­akas vaan osa jakelukanavaa.

  55. ter­ve,

    Taal­la sys­tee­mi toimii niin, etta soi­tan lahikaup­paan aamul­la, annan lis­tan tavaroista joi­ta halu­an (voin kat­soa hin­nat netista). Auto tuo tavarat koti­in, ne kan­netaan keit­tioon, ja mak­san hin­nan joko kateisel­la tai kortilla.

    Lahikaup­po­ja on lasku­tavas­ta riip­puen 4–5. Laatu on hyva, kos­ka jos jokin kaup­pa pet­taa, tilaan seu­raavak­si muual­ta. Nain se toimii, jos palvelu pelaa.

    Ajakaa te prismoihinne.

    t. Mikko

  56. Kaavoit­ta­ja ratkaisee kaup­pa­paikan, joka on tärkein tekijä.
    S- ja K ovat lähin­nä kiin­teistöyri­tyk­sen oloisia firmoja. 

    Lidl pidet­ti­in pois kaupungeista ja parhaat kaup­pa­paikat ovat jo täyn­nä. Ikea oli vuosikym­meniä kaavoit­ta­jan boikotissa. 

    S- ja K‑ryhmät ovat myös osa rak­en­teel­lista kor­rup­tio­ta, kos­ka kun­nan kaavoitus­mo­nop­o­lia pystyy käyt­tämään väärin muu­ta­mankin poli­itikon myötävaikutuksella.

  57. Main­oSkam­pan­jaS­ta­han on kyse. Ker­too aika paljon suo­ma­laisen medi­an “tasos­ta” että kaup­paketjun kam­pan­ja muut­tuu tv-uutisek­si ilman minkään­laista ana­lyyt­tista pureskelua.

    Ajatuk­se­na var­maan on iskostaa suo­ma­laisi­in mieli­in kuva Pris­moista halvimp­ina ruokakaup­poina laske­mal­la muu­tamien sisäänos­to­tuot­tei­den hin­to­ja näyt­tävästi. Jot­ta nuo suo­ma­laiset sit­ten autoil­i­si­vat osta­maan ruokansa ja käyt­tö­tavaransa tietys­tä paikas­ta enenevässä määrin.

    Kiin­nos­tavaa olisi tietää miten muiden kuin kam­pan­jal­istal­la ole­vien tuot­tei­den hin­ta muut­tuu? Jostain­han ne kom­pen­soi­vat kat­teet revitään tässäkin tapauksessa…

  58. Jalankulk­i­ja: Höh. Osu­us­pääo­man korothan ovat jo ennestään verotet­tavaa pääomatuloa.

    Ostoshyvi­tyk­set on eri asia. Jos ostan satasel­la kuus­sa, saan pros­entin hyvi­tyk­sen. Jos ostan ton­nil­la kuus­sa, saan viisi pros­ent­tia hyvi­tys­tä. Yritä tässä sit­ten selit­tää että pien­i­t­u­loiset rahoit­ta­vat suu­rit­u­lois­t­en osu­uskaup­paos­tok­set. Mut­ta ei, juoskaa pää kol­man­te­na jalka­na niit­ten euron bonustenne perässä.

  59. Maid­on D‑ja B‑vitamiinilisä on vält­tämätön Suomes­sa vähäisen auringonva­l­on vuok­si. Etelä-Euroopas­sa lisäyk­selle ei ole tarvet­ta. Alla ole­van linkin tohtii ava­ta, se on virus­va­paa, ei sal­mo­nel­laa, ei solu- eikä antibioottijäämiä 🙂

    http://www.tohtori.fi/?page=6257462&id=3898555

    1. eemil
      Miten maid­on vita­mi­inil­isä voi olla vält­tämätön, tai edes merkit­tävä vita­mi­inin lähde, kun taval­liset ihmiset eiovät käytä maitoa juo­mana? Lusikalli­nen maitoa kahvi­in tuskin riit­tää kenenkään vita­mi­inin saamiseen.

  60. D‑vitamiini suo­jaa mm. korkeal­ta veren­paineelta, dia­betek­selta, MS-taudil­ta (raskausa­jan rav­in­to), osteo­poroosil­ta. Em. ovat kansan­sairauk­sia, jot­ka yleistyvät koko ajan elin­tapo­jen muu­tosten seurauksena.

    Tilas­to­m­atemaatikkona voinet hel­posti toden­taa paljonko ter­vey­den­hoitosek­tori säästäisi kansan­sairauk­sien ennal­taehkäi­syl­lä. Kyynikkona voinet tietenkin hel­posti toden­taa paljonko ter­vey­den­hoit­o­menot kas­va­vat ihmis­ten elin­iän piden­tyessä. Ennenaikainen sydän­tau­tikuolleisu­us on var­maankin lah­ja valtiolle.

    Suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä on maail­man huip­pua. Sen osi­na ole­vat yksit­täis­ten rav­in­toainei­den tutkimusten perus­teel­la tehdyt täs­mäyk­set ovat tärkeä lenk­ki. Niitä ei kan­na­ta kyseenalais­taa poli­it­tis­ten tarkoi­tus­pe­rien vuoksi.

    Vois­in­pa ennus­taa O:n luus­ton tihey­den ole­van keskiver­toa heikom­man sil­lä perus­teel­la, että liikun­ta­muodoista puut­tunee isku­tuk­sia aiheut­ta­va osa. Pyöräi­ly on kyl­lä hyvä aer­obi­nen, sydän­ter­veyt­tä edis­tävä liikun­ta­muo­to. Riskiä lisää istu­matyö ja maid­on puut­tumi­nen ruokavalios­ta. Toisaal­ta muitakin maito­tuot­tei­ta on ja toiv­ot­tavasti O. kor­vaa niil­lä kalsiumvajeen. 

    näin , ystäväl­lis­es­ti ylläol­e­va nimim.

  61. SOK:n osalta tässä on kyse pelkästään medi­a­pelistä. Sen ei tarvitse edes tin­kiä kat­teis­taan, sil­lä tehdashin­nat laske­vat vielä enem­män. Tuot­ta­jahin­noista puhu­mat­takaan. Nyt saate­taan tul­la ensi ker­taa tilanteeseen, jos­sa maat­alous­tu­lo las­kee miinuk­selle. Eli maanvil­jeli­jät joutu­vat han­kki­maan muual­ta pait­si elan­toon­sa tarvit­ta­vat rahat, myös pistämään tätä muual­ta han­kit­tua rahaa markki­natu­keen kuluttajille.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    eemil
    Miten maid­on vita­mi­inil­isä voi olla vält­tämätön, tai edes merkit­tävä vita­mi­inin lähde, kun taval­liset ihmiset eiovät käytä maitoa juo­mana? Lusikalli­nen maitoa kahvi­in tuskin riit­tää kenenkään vita­mi­inin saamiseen.

    Onnek­si olkkoon. Olet tör­män­nyt ns. viral­liseen totu­u­teen. Viral­liseen ruoka­su­osi­tuk­seen eli ruokaympyrään kuu­luu maito jos­sain muo­dos­sa. On aika koomista, että itse vetoat jos jonkin­laiseen viral­liseen tietoon tai laskel­maan, mut­ta vain sil­loin, kun se sopii omaan maailmankäsitykseesi.

  63. eemil: Ennenaikainen sydän­tau­tikuolleisu­us on var­maankin lah­ja valtiolle.

    Aika mon­es­sa kansan­taud­is­sa on sel­l­ainen ikävyys, että elämä lyhe­nee pikem­min keskeltä kuin lopus­ta. Se on ongel­mallista kansantaloudellekin.

  64. eemil:
    D‑vitamiini suo­jaa mm. korkeal­ta veren­paineelta, dia­betek­selta, MS-taudil­ta (raskausa­jan rav­in­to), osteo­poroosil­ta. Em. ovat kansan­sairauk­sia, jot­ka yleistyvät koko ajan elin­tapo­jen muu­tosten seurauksena.
    ‘snip’

    Ja vain SOK:ko on mei­dän suuri hyvän­tek­i­jämme tässä asi­as­sa ja koko hin­nanalen­nus­pro­jek­ti tähtääkin vain näi­den kansan­sairauk­sien ehkäisyyn?
    Jos näin hieno tavoite on, mik­si SOK ei sitä ole kertonut?

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.