Led-kumous tulee nyt

Ostin taval­lisen hehku­lam­pun näköisen led-lam­pun, 10 W, kuudel­la eurol­la. Aiem­pi­in led-kokeilui­hin ver­rat­tuna tämä oli aivan toista luokkaa. Val­oa tuli riit­tävästi — vas­taa noin 60 watin  lamp­pua — valo oli miel­lyt­tävän väristä (2800 K) ja lamp­pu menee sel­l­aisi­naan kaikki­in van­hoi­hin valaisimi­in. Hehku­lamp­pu­un ver­rat­tuna säästöä tulee siis 50 W. Jos lamp­pua käytetään 1000 tun­tia vuodessa, säästö on 50 kWh, mikä on rahak­si muutet­tuna kuusi euroa. Lamp­pu mak­saa siis itsen­sä vuodessa takaisin. Valmis­ta­ja lupaa (ennus­taa) lam­pulle käyt­töikää 25 vuot­ta. Jos tuo pätee, seu­raa­van lam­pun joudun siis osta­maan noin vuon­na 2040.

Olen ajatel­lut kor­va­ta hehku­lam­put led-lam­puil­la sitä mukaa kun ne palavat, mut­ta oikeas­t­aan­han min­un kan­nat­taisi kor­va­ta ne heti ja heit­tää hehku­lam­put toimiv­ina roskik­seen, kos­ka investoin­nin sisäi­nen korkokan­ta on noin 100%. Van­hat ener­gian­säästölam­putkin kan­nat­taisi heit­tää ongel­ma­jät­tei­den joukkoon, vaik­ka sisäi­nen korko tässä investoin­nis­sa onkin vain jotain 10 %:n luokkaa. Lamp­puna tämä on pienois­lois­teputkia parem­pi. Voidaan kysyä, oliko tämä lyhyt pienois­lois­teputkien kausi turha sivuaskel vai vält­tämätön markki­noiden luomisek­si led-lampuille.

Koton­amme on paljon halo­gee­nil­amp­pu­ja. Nekin voi nyt vai­h­taa sel­l­aise­naan led-valaisimi­in, joskaan kovin kirkas­ta val­oa ei sil­lä taval­la saa. Toiv­ot­tavasti tar­jon­ta tästä vähän para­nee vaik­ka koon kustannuksella.

On aivan ilmeistä, että jok­seenkin koko valais­tus siir­tyy kodeis­sa, työ­paikoil­la ja kaduil­la nopeasti led-lamp­pui­hin. Sähkön kulu­tuk­ses­ta menee noin 19% valais­tuk­seen. Tämä osu­us sähkön kulu­tuk­ses­ta tulee nopeasti pienen­emään. Pieni osa säästöstä kor­vau­tuu läm­mi­tyssähkön lisään­tymisenä, mut­ta sähköläm­mi­tyk­sen osu­us kiin­teistö­jen läm­mi­tyk­ses­tä on onnek­si pieni.

Valais­tuk­seen käyte­tyn sähkön määrä on jo nyt pienen­tynyt merkit­tävästi. Ver­rat­tuna muinaiseen hehku­lamp­pukau­teen valais­tuk­ses­sa tulee kaiken kaikki­aan säästymään suuren ydin­voimalan ver­ran sähköä.

 

 

166 vastausta artikkeliin “Led-kumous tulee nyt”

  1. Valitet­tavasti kylpy­huoneis­sa ym. yleiset lois­teputket ovat kan­noil­la (esim. G23), joi­hin ei lede­jä ole vielä nor­maaleista kaupoista saatavil­la (Pris­ma, IKEA). Juuri kylpy­huoneval­ona lois­teput­ki on ollut todel­la type­rä: käyn­nistyy hitaasti eikä kestä edestakaisin sytyttelyä.

    Meil­lä on lois­teputki­in jo siir­ryt­ty vuosia sit­ten. Ledei­hin siir­ry­tään sitä mukaa kun lois­teputket hajoa­vat — pait­si nuo han­kalat kannat.

    1. Clas Olsonil­la oli lede­jä aika moen­l­la eri­laisel­la kan­nal­la, tuos­ta G23 en silti uskalla sanoa mitään var­maa, mut­ta markki­na­t­alous hoitaa täl­laiset asi­at varmuudella.

  2. Suu­ru­us­lu­okat eivät ole tek­stis­sä kun­nos­sa. Moti­van mukaan koti­talouk­sis­sa 2011 kului sähköä 20TWh (noin neljännes koko sähkönku­lu­tuk­ses­ta. Tästä valais­tus vei 8% eli 1,6TWh. Olk­ilu­odon ykkös­reak­torin vuosi­tuotan­to on 7TWh. Teol­lisu­u­den ja kau­pan valais­tus on jo toteutet­tu kohtu­ullisen tehokkaal­la lois­teputkitekni­ikalla, joten niiden säästöpo­ten­ti­aali ei ole järin suuri.

    1. Vuon­na 2011 valais­tuk­sen sähkönku­lu­tus oli jo pudon­nut. Led on selvästi lois­teputkia ener­giate­hokkaampi, joten säästöä tulee myös teol­lisu­ud­es­ta ja kaupasta.

  3. Ostokuit­ti kan­nat­taa säi­lyt­tää. Min­ul­la on parin LED-lam­pun elinikä jäänyt kolmeen kuukauteen.

  4. Tuo­han kuu­lostaa hyvältä, sekä mei­dän kansalais­ten että yhteiskun­nan kannalta.

    Kuin­ka nopeasti val­ote­ho on mak­simis­saan? Mil­lä tuoten­imik­keel­lä ja mis­tä tuol­laisen ihmeen voi ostaa?

  5. Vähän on löysää päät­te­lyä tuo takaisin­mak­suai­ka, mut­ta ei jak­sa alkaa vään­tää. Kun vihreä ei halua ymmärtää, niin vihreä ei ymmärrä. 

    Sinän­sä tot­ta, että led-kumous on tul­lut. Itsekin vai­h­dan hehkut ledei­hin sitä mukaa kun hehkut kärähtää.

  6. OS: “Koton­amme on paljon halo­gee­nil­amp­pu­ja. Nekin voi nyt vai­h­taa sel­l­aise­naan led-valaisimi­in, joskaan kovin kirkas­ta val­oa ei sil­lä taval­la saa. Toiv­ot­tavasti tar­jon­ta tästä vähän para­nee vaik­ka koon kustannuksella.”

    Hold your hors­es! Vai­h­to onnis­tuu vai­vat­ta 230 V:n lam­puille, mut­ta suuri osa halo­val­oista on 12 V:n lamp­pu­ja, joi­ta yleen­sä syötetään hakkurivir­taläh­teestä. Jos tuol­laisen vir­taläh­teen kuor­ma putoaa liiak­si tulee ongelmia. Eli varovaisu­ut­ta vaihdoissa.

    Itse asi­as­ta olen samaa mieltä, kuitenkin sil­lä varauk­sel­la, että suurin hyö­ty saadaan +/- 55-lev­eyspi­irien välil­lä, jos­sa on pimeäl­läkin läm­mintä. Jos meil­lä on pimeää, on myös taa­tusti kylmää. Jostain se läm­pö on sit­ten tääl­läkin tuotettava.

  7. Talos­sani on ain­oas­taan led val­o­ja, tai ain­oa poikkeus taitaa olla saunan kuitu­val­o­jen halo­geeni lamppu.

    Olen tilan­nut eri­laisia led val­o­ja ebay.co.uk kaut­ta mur­to-osil­la Suomen kaup­po­jen hin­noista. Myös G23 kan­nal­la löytyy.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Claes Olssonil­la oli lede­jä aika moen­l­la eri­laisel­la kan­nal­la, tuos­ta G23 en silti uskalla sanoa mitään vgar­maa, mut­ta markki­na­t­alous hoitaa täl­laiset asi­at varmuudella.

    Tot­ta, mut­ta jos kodis­sa sat­tuu ole­maan 12 V:n hakkuri­jär­jestelmiä, markki­na­t­alous tuo asen­ta­jan kotiin.

    Nyrkkisään­tönä sanois­in, että jos nyky­i­sis­sä kodin halo­lam­pus­sa on suo­rat tas­apak­sut piik­it, ongelmia saat­taa esi­in­tyä. GU10:n kanssa niitä tuskin on.

  9. Ylipäätään keskustelu ener­gia asiois­sa pitäisi kään­tää ener­gian säästöön, mis­sä on val­ta­va poten­ti­aali. Nyt jauhetaan ydin­voima tuulivoima juu­pas eipäs keskustelua ja uno­hde­taan läh­es täysin säästöpuoli. Säästet­tyä ener­giaa ei tarvi tuot­taa mil­lään tuotantomuodolla..Energian säästö tuet mak­saisi­vat itsen­sä takaisin tehokkaam­min kuin tuotan­non tuet.

  10. Ostan itsekin nykyään lede­jä jopa kas­vi­valaisimik­si (paneel­it).

    Kuitenkin pitää muis­taa että T5-lois­teputken tehokku­us on luokkaa 100lm/W, korkea­paine-natri­um­lam­pun vähän parem­pi, ja mata­la­paine-natri­un­lam­pun melkein 200lm/W. Natri­un­lam­put eivät toki ole valkoisia val­on­lähteitä, MPN-lamp­pu on melkein monokromaattinen.

    Lab­o­ra­to­rios­sa parhaiden valkois­t­en ledi­en val­ote­hokku­us on luokkaa 200–300 lm/W, ja mata­lal­la vir­ral­la ajet­tuna esim. Creen XP‑E saavut­taa selkeästi yli 100lm/W.

    Kau­pas­ta juuri nyt saatavien hehku­lam­pun korvikkei­den tehokku­us on yleen­sä 60–90lm/W. Näis­sä ei siis ole aivan parhaimpia lede­jä, ajovir­ta on hup­pute­hokku­ut­ta ajatellen liian iso, tai hehku­lamp­pumuo­to syö val­oa. Myös mata­la väriläm­pöti­la, ts. keltaisu­us, heiken­tää tehokkuutta.

    Itse asi­as­sa suurin osa val­osta hukkuu kotikäytössä valaisimiin.

    Kos­ka yleis­es­ti toimis­tokäytössä ole­vien T5-lois­teputkien tehokku­us on noin hyvä, voi men­nä vielä muu­ta­ma vuosi ennen kuin led­it alka­vat siel­lä yleistyä. Kadul­la MPN on kova kilpailija.

    Kotona taas on oletet­tavaa että valais­in­ten muo­to muut­tuu ledeille parem­min sopi­vak­si. Myöskin meille luul­tavasti yritetään myy­dä lähivu­osi­na muu­ta­ma led-lamp­pusukupolvi edel­lisiä tehokkaamp­ina, him­men­net­täv­inä, halo­geenin him­men­net­tävyyt­tä matki­vana (muut­tu­va väriläm­pöti­la), tai värisävy­iltään muuten säädet­täv­inä. Myös lan­ga­ton­ta kaukosäätöä (IoT jne.) var­masti inte­groidaan lamppuihin.

  11. Wikipedi­an http://en.m.wikipedia.org/wiki/Luminous_efficacy mukaan ideaal­ispek­tril­lä 300lm/W on näköjään teo­reet­ti­nen ylära­ja. Tästä ohi päästään aina ~500–600lm/W asti val­on laat­ua heiken­tämäl­lä ja muut­ta­mal­la ae lopuk­si monokro­maat­tisek­si vihreäksi.

  12. ‘Valmis­ta­ja lupaa (ennus­taa) lam­pulle käyt­töikää 25 vuotta.’
    Säästölam­puis­sa on juuri tämä ärsyt­tävä puoli: ne kestävät niin kauan, että uusi­in, parem­pi­in kan­nat­taa usein siir­tyä huo­mat­tavasti ennen kuin van­hat palavat loppuun.
    Viimek­si lamp­pua Bauhau­sista hakies­sani näin jotain led-lois­teputki­akin, mut­ta en muista mil­laisil­la kannoilla.

  13. Janne: Uusien tutkimusten mukan altistu­mi­nen led-val­oille voi aiheut­taa pitkäl­lä aikavälil­lä silmän­po­h­jan ikärappeu­maa ja uniongelmia. 

    Tuo johtuu val­on spek­tristä, valkoisel­la val­ol­la on oma vaiku­tuk­sen­sa. Val­ol­la jos­sa on vähem­män sin­istä (esim. tuo Osmon mainit­se­ma kusenkeltainen 2800K) ei pitäisi olla tuol­laisia vaiku­tuk­sia. Näytön värisävyä taas voi säätää esim. f.lux-tyyppisellä ohjelmalla.

  14. Ode:

    Van­hat ener­gian­säästölam­putkin kan­nat­taisi heit­tää ongel­ma­jät­tei­den joukkoon, vaik­ka sisäi­nen korko tässä investoin­nis­sa onkin vain jotain 10 %:n luokkaa.

    Edis­onkan­taisia pienois­lois­te­lamp­pu­ja (n.s. ener­gian­säästölam­put) ei olisi koskaan pitänyt ottaa käyt­töön mut­ta kun kun EU:lla taas oli niin mah­do­ton kus­tan­nuk­sista välit­tämätön kiire niin tehti­in virheitä.

    Oikeit­ten lois­putki­valais­in­ten vai­h­to LED:eiksi on paljon mutkikkaampi kysymys. Lois­teput­ki ja valaisin ovat yhdis­telmä (alka­en niin yksinker­tais­es­ta asias, kuin lam­pun kiin­ni­tys, eri­laisia kan­to­ja on kymmeniä).

    Ainakin sel­l­aises­sa tilanteessa, että koko toimi­va valaisin joudu­taan heit­tämään roski­in, vai­h­to on hyvin kysenalainen.

    Mut­ta sitähän Suomes­sakin on isos­sa mitas­sa tehty EU:n valaisinkiel­todi­rek­ti­ivin imple­men­taa­tios­sa esimerkik­si katu­valais­tuk­ses­sa (toimi­vat van­hat valaisimet kaatopaikoille).

  15. led-lamp­pu E27 2,49/kpl. Val­ovir­ta: 400 luumen, Teho: 6.3 W 

    Luk­i­ja var­maan arvaa, mis­tä noi­ta testeis­sä hyvin pär­jän­neitä lamp­pu­ja saa. 400 lume­nia ei kyl­lä vas­taa kuin noin 30 watin lamp­pua (toi ver­tailuhan ei ole eksak­tia mut­ta blo­gistin mainit­se­ma 10 watin led vas­taa käsit­tääk­seni noin 50 watin hehku­lamp­pua). Hin­ta on sen ver­ran hal­pa, että ei kan­na­ta tila­ta Kiinasta.

    Mut­ta kan­nat­taa muis­taa, että sähköläm­mit­tei­sis­sä suo­ma­lai­sis­sa talois­sa, kan­nat­taa poltel­la per­in­teisiä hehku­lamp­pu­ja ainakin niin kauan, että poksahtavat. 

    Kos­ka en tiedä yleis­pätevää ohjet­ta siitä, kan­nat­taako per­in­teisiä ostaa vielä senkin jäl­keen, olen ostel­lut fiilik­sen poh­jal­ta. Muut­tu­jia on paljon, mut­ta jos lam­pun tarvit­see paikkaa, jos­sa se palaa har­vak­seltaan ja sen sat­tuu saa­maan hal­val­la, ostan per­in­teisen vielä var­maan muu­ta­man vuoden.

    Jostain Ali Babas­ta saa tosin per­in­teisiä lamp­pu­ja muu­ta­mal­la sen­til­lä kipale. Se on hin­ta jon­ka kanssa on vaikea kil­pail­la. Tosin pitää sit­ten ostaa joitain tuhan­sia ker­ral­la, jos edes riittää.

    Him­men­net­tävät led-val­ot ovat myös kalli­ita — jos ei osta netistä, jos­sa hin­ta on noin neljän­nek­sen. Päälle tulee vielä postiku­lut, kos­ka ilman postiku­lu­ja lähet­tävät eivät äkkiseltään näytä niitä myyvän kuin melkein yhtä kalli­il­la kuin suo­ma­lai­sis­sa kaupois­sa. Tai, no, onhan viitisen euroakin kova hin­ta muu­ta­man kymme­nen sentin hehku­lamp­pu­un verrattuna.

  16. “Pieni osa säästöstä kor­vau­tuu lämmityssähkönä.”

    Miten niin vain sähkönä? Kor­vau­tu­uhan se tietysti myös kaukoläm­mön, öljyn ja kaiken muun ener­gian lisäku­lu­tuk­se­na miten asun­to­ja nyt läm­mitetäänkin. Suomes­sa asun­to­ja nääs läm­mitetään 9–11 kk vuodessa. Sinä aikana kaik­ki sisä­valais­tuk­ses­sa ledeil­lä ja muil­la säästölam­puil­la säästet­ty sähköen­er­gia joudu­taan kor­vaa­maan muu­ta läm­mi­tys­tä lisäämäl­lä, jos enti­nen huoneläm­pöti­la säilytetään.

    Pienois­lois­teputkien elinikä on ollut suuri pet­tymys, lam­put ei kestä lähellekään usein luvat­tua 10 vuot­ta. Kun lisäk­si ote­taan huomioon em. lisään­tynyt muu läm­mi­tys­tarve, niin koko lois­teputkikausi on taloudel­lis­es­ti ollut suuri type­r­yys ainakin Suomen ilmas­tossa. Lamp­pute­htail­i­jan unel­ma ja märkä uni.

    Ledi­en osalta jury is still out there. Pelkään suuren, jo yli satavuo­ti­aan hehku­lamp­puhui­jauk­sen jatku­van ja ledi­en kestoiän osoit­tau­tu­van myös suurek­si pettymykseksi.

    Osmon laskel­mat yhden ydin­voimalan tuotan­non säästöstä eivät Suomes­sa pidä paikkaansa.

  17. Voidaan kysyä, oliko tämä lyhyt pienois­lois­teputkien kausi turha sivuaskel vai vält­tämätön markki­noiden luomisek­si led-lampuille.

    Koko hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivi on siinä mielessä turha väli­vai­he, että sil­lä pyritään sähkön säästämiseen, ja sitä kaut­ta fos­si­ilis­ten polton vähen­tämiseen. Kyseessä on siis pis­temäi­nen rajoi­tus, joi­ta olisi lain­säätäjille tar­joil­la tuhan­sia, jos aio­taan ratkaista koko iso ongel­ma pieniä pis­temäisiä pikkusäädök­siä rak­en­tele­mal­la. Oikea tapa olisi tietenkin aset­taa fos­si­iliv­ero tai toimi­va päästökaup­pa niin, että ihmiset han­kki­si­vat ledil­amp­pu­ja sähkön nou­se­van hin­nan vuoksi.

    Pitää siis luot­taa siihen, että tiede, teol­lisu­us ja markki­nat löytävät toimivim­mat val­on­tuotan­toratkaisut, kun­han vain perusasi­at, eli saas­tut­tamisen jar­rut­ta­mi­nen laite­taan kun­toon. Ja tuo asia hoituu järke­vim­min itse saas­tut­tavia tuot­tei­ta (fos­si­ilei­ta) verottamalla/sääntelemällä. Lam­puista ei kan­na­ta säätää erik­seen lake­ja, kos­ka niil­lä ei liene mitään eri­tyis­es­ti lamp­pui­hin kohdis­tu­via ongelmi­akaan (ehkä jotkut elo­ho­peapäästöt ensim­mäisenä). Kyse on vain yhdestä sähkönkulutustavasta.

  18. Tuli vielä mieleen, että enhän minä tiedä, kan­nat­taako per­in­teisiä lamp­pu­ja poltel­la muis­sakin kuin sähköläm­mite­tyis­sä talois­sa. Itse kun oste­len osin sähköläm­mitet­tyyn, olen miet­tinyt asi­aa siltä kan­ti­la, että sähkö läm­mit­tää joko pat­tereis­sa tai lam­puis­sa, joten asial­la ei voi olla suur­ta väliä. 

    Tääl­lä kaupungis­sa taas hehku­lamp­pu­jen polt­telus­ta ei saa kor­vaus­ta alen­netun läm­mi­tys­laskun muo­dos­sa, joten kan­nat­taa (luul­tavasti) vai­h­taa ledei­hin. Tosin vuokranan­ta­ja kyl­lä var­maan kat­soo, että ledi­en aiheut­ta­ma läm­mi­tyskus­tan­nusten nousu näkyy vuokrassa.

    Joten, öh … kyl­lä kai niihin led-lamp­pui­hin kan­nat­taa vai­h­taa vaik­ka siitä ei kokon­aistaloudel­lista hyö­tyä olisikaan. Jos kaik­ki muut nimit­täin vai­h­ta­vat, vuokra tms. nousee kummiskin. 

    Niin tai näin, ei led-lamp­pu­jen voit­tokulku vielä näil­lä hin­noil­la ole vält­tämät­tä kulut­ta­jan kannal­ta hyvä asia.

  19. Olen kyl­lä muis­takin kaupoista, kuten Clas Ohlsonil­ta, etsinyt. Ei ole vielä markki­noil­la. Myyjät sanovat, että tässä vai­heessa ledi­val­oik­si on tar­jol­la vas­ta hehku­lamp­pu- ja halo­gee­nil­amp­pukan­taisia. Lois­teputkien vai­h­toai­ka ei hei­dän mukaansa vielä ole. Näin siis muu­ta­ma myyjä sanonut.

  20. Kaukoläm­pövoimalan (yhd. sähkö+lämpö)hyötysuhde on parem­pi kuin lauhdevoiman(sähkö)eli ympäristösy­istä led­it kan­nat­taa myös kaukoläm­pö talois­sa. Sähköläm­mit­tei­sis­sä on sit­ten kah­ta koulukun­taa hehku­lamp­pu ‘läm­mi­tyk­sen’ puoles­ta ja vastaan.

  21. Ledi­en pahin ongel­ma on niiden elin­iän läm­pöti­lari­ip­pu­vu­us. Mon­et LED-ratkaisut kestävät käytän­nössä ikuis­es­ti jos niiden läm­pöti­la pysyy alle 40 asteen, mut­ta heti kun men­nään tuos­ta yli, elinikä lyhe­nee merkit­tävästi. Kyse ei yleen­sä ole itse puoli­jo­hteen hajoamis­es­ta vaan ympäröivien kom­po­nent­tien. Pienikokoinen tehoelek­tron­i­ik­ka on kehit­tynyt val­tavasti viimeisen parin-kol­menkymme­nen vuo­den aikana, mut­ta silti, jos yksikköhin­ta saa olla vain joitain euro­ja, ei vält­tämät­tä päästä vielä ratkaisui­hin, jot­ka kestäi­sivät kym­meniä vuosia.

  22. Kan­nat­taisi harki­ta tasavir­taverkon rak­en­tamista vai­h­tovir­taverkon rin­nalle, kun yhä suurem­pi osa sähkönku­lu­tuk­ses­ta on tosi­asi­as­sa tasavir­taista. LED-lam­puis­takin tulisi yksinker­taisem­pia ja tur­val­lisem­pia, kun ei tarvit­taisi hakku­rite­holähteitä, jot­ka muut­ta­vat 230 V vai­h­tovir­ran muu­ta­man voltin tasavir­rak­si ja samal­la hukkaa­vat ener­giaa läm­mök­si; päästäisi­in myös näi­den aiheut­tamista radio- ja sähköverkon häir­iöistä. Suo­mi voisi olla tässä mal­li­na muulle maail­malle; täältä löy­tyy jo valmi­ik­si tasavir­ta-sähkön­si­ir­ron osaamista, jota käytetään mm. merikaapeleis­sa. Monis­sa raken­nuk­sis­sa on jo valmi­ik­si vedet­ty eril­liset johdot ATK-sähköä varten; näitä voitaisi­in hyö­dyn­tää tasavir­taverkon käytöönotossa.

  23. pekka:

    Edis­onkan­taisia pienois­lois­te­lamp­pu­ja (n.s. ener­gian­säästölam­put) ei olisi koskaan pitänyt ottaa käyt­töön mut­ta kun kun EU:lla taas oli niin mah­do­ton kus­tan­nuk­sista välit­tämätön kiire niin tehti­in virheitä. 

    Mitä kiiret­tä tarkoi­tat? Ns hehku­lamp­pukiel­los­sa siir­tymäai­ka on menos­sa, kaupoista saa edelleen ostaa halo­gee­nil­amp­pu­ja, jot­ka ovat toimi­vat hehku­lam­pun peri­aat­teel­la. Ensim­mäistäkään ener­gian­säästö- tai LED-lamp­pua ei ole tarvin­nut ostaa, jos halu­aa vielä odot­taa tekni­ikan kypsymistä.

  24. Vesa:
    “Pieni osa säästöstä kor­vau­tuu lämmityssähkönä.”

    Miten niin vain sähkönä? Kor­vau­tu­uhan se tietysti myös kaukoläm­mön, öljyn ja kaiken muun ener­gian lisäku­lu­tuk­se­na­miten asun­to­ja nyt läm­mitetäänkin. Suomes­sa asun­to­ja nääs läm­mitetään 9–11 kk vuodessa. Sinä aikana kaik­ki sisä­valais­tuk­ses­sa ledeil­lä ja muil­la säästölam­puil­la säästet­ty sähköen­er­gia joudu­taan kor­vaa­maan muu­ta läm­mi­tys­tä lisäämäl­lä, jos enti­nen huoneläm­pöti­la säilytetään. 

    Ei voi­da yleistää, että lam­pun läm­pö aina vähen­täisi läm­mi­ty­sen­er­gian kulu­tus­ta. Asun­tokan­nas­tamme on merkit­tävä osa sel­l­aista, jois­sa läm­mön­säätöjär­jestelmä ei huomioi sisätilo­jen läm­pöti­laa. Kun huoneter­mostaatit puut­tuvat tai ne ovat vial­liset, sisäläm­pöä sääde­tään pelkän ulkoläm­pöti­lan mukaan, ja täl­löin lamp­pu­jen läm­pöhäviö ei vaiku­ta läm­pöen­er­gian kulu­tuk­seen yhtään mitään. 

    Lisäk­si valaisi­men läm­pö ker­rostuu hel­posti kat­toon, läm­mit­timet sijoite­taan ikku­nan alle ihan syystä.

  25. Minä vai­h­doin sekä kylp­pärin että keit­tiön van­ho­jen valaisimien lois­teputket led-putkisksi jo vuosia sit­ten. Ei mitään ongel­maa val­on määrässä tai väris­sä. Ain­oa lisä­vai­va oli kiin­nit­tää valais­meen tar­ra, joka huo­maut­taa että sytytin on vai­hdet­tu ledille sopivaksi.
    No, sil­loin aikoinaan ne kyl­lä mak­soi­vat lois­teputki­in ver­rat­tuna moninker­tais­es­ti… Nyky­hin­noista en tiedä, kun ei ole enää ollut lamp­pukaup­paan asiaa.

  26. Hyviä LEDe­jä onkin jo vuosia odotel­tu. Yksi kuitenkin niistä vielä tup­paa puut­tumaan: Säädylli­nen värin­tois­to. Useim­mis­sa rautakau­pan LED-lam­puis­sa värin­tois­toin­dek­si jää jon­nekin 70 tien­oville (100 = täy­delli­nen). Värit vääristyvät ja silmät ärsyyn­tyvät. 90 huit­teil­la elo ja olo on jo paljon miellyttävämpää. 

    Kehi­tys­tä var­masti tapah­tuu, mut­ta kovin hitaasti. Kulut­ta­jat eivät värin­tois­toa osaa vaa­tia, useim­mat tuskin ovat koko ter­mistä koskaan kuulleetkaan, vaik­ka sil­lä on selvä vaiku­tus hyv­in­voin­ti­in. Odellekin suosit­te­len varovaista aloi­tus­ta niiden ledipolt­ti­moiden kanssa. Kan­nat­taa kokeil­la ajan kanssa onko se valo oikeasti niin miel­lyt­tävää miltä aluk­si tuntuu.

    Per­in­teiset hehku- ja halo­gee­nil­am­put tuot­ta­vat jatku­vaspek­tristä val­oa (värin­tois­toin­dek­si läh­es 100). Tavanomaiset lois­te­lam­put ovat tyyp­il­lis­es­ti 80 — 90 ja hyvät (kalli­im­mat erikois­sel­laiset) yli 90. Tai jotakin sinne päin, arvot ovat muistinvaraisia.

    Erikoiskaupoista saa jo onnek­si myös hyvälaa­tu­ista LED-val­oa — jos siis sel­l­aista osaa vaa­tia. Suomes­ta tiedän ain­oas­taan Turku­laisen Ad-Lux:in, kil­pail­i­ja valotorni.fi ei näytä vielä laa­jen­ta­neen LED-puolelle. Ulko­maiset verkkokau­pat kan­nat­taa ilman muu­ta kat­soa myös. Markki­noin­titer­me­jä ovat mm. täsysspek­tril­amp­pu ja päivänvalolamppu.

    Jotkin valmis­ta­jat piilot­ta­vat värin­tois­toin­deksin kood­inu­meroi­hin­sa. Esim Osramil­la (ainakin lois­te­lam­puis­sa) luku 840 tarkoit­ta 80+ värin­tois­toin­dek­siä ja 4000 Kelvinin väriläm­pöti­laa. Täysspek­triä ei vält­tämät­tä mitenkään erik­seen main­os­te­ta, pitää vaan osa­ta etsiä 9XX ‑kood­e­ja. Näitä ei tietenkään Suomeen tuo­da, mut­ta ulko­mail­ta niitä saa kyl­lä tilat­tua. Led-tilan­net­ta en tosin ole vielä tarkistanut.

  27. “Val­oa tuli riit­tävästi – vas­taa noin 60 Watin lamp­pua – valo oli miel­lyt­tävän väristä (2800 K) ja lamp­pu menee sel­l­aisi­naan kaikki­in van­hoi­hin valaisimiin. ”

    Koet­tuun val­on miel­lyt­tävyy­teen vaikut­taa val­on väriä enem­män sen väri­en­tois­tokyky. Lamp­pu jos­sa on alhainen väri­en­tois­tokyky antaa “ankean” val­on väristä riippumatta.

    Hehku­lam­pun ja auringonva­l­on väri­en­tois­tokyky on 100, lois­teputkil­la ja ledeil­lä tyyp­ilis­es­ti 70–95. Ero 70 ja 95 välil­lä on suuri, kan­nat­taa testata.

    Pakkauk­sis­sa väri­en­tois­toin­dek­si on merkit­ty yksiköl­lä CRI tai Ra. Ledeis­sä se on ollut parane­maan päin, jopa Ikean jos­sain ledis­sä oli CRI > 85.

  28. Kyl­lä noi­ta LED-lamp­pu­ja löy­tyy joka kan­taan , alla olev­as­ta linkistä löy­tyy niin PL23 kuin putki­valaisimi­in sopivia LED-ratkaisuja.Ja noi­ta toimit­ta­jia on paljon.Suomalaiset tavarat­alot ja muut kau­pat ovat tipah­ta­neet kehi­tyk­ses­tä ja mod­erne­ja ratkaisu­ja on haet­ta­va netistä.

    LED ongel­ma on val­ta­vat laat­uerot nuo 25 vuo­den lupauk­set ovat lähin­nä huvit­tavia, tuskin­pa kukaan tulee lam­pun kanssa kaup­paan muu­ta­man vuo­den kulut­tua ostopäivästä.

    Nykyään elek­tron­i­ik­ka raken­netaan tahal­laan lyhytikäisek­si esim tal­len­ta­va digi­bok­si lauke­si viiden vuo­den käytön jäl­keen ja keskustelu­pal­stal­la löy­tyi paljon ohtalotaovere­i­ta ja joku, joka oli tutk­in­utkin ongelmaa.Se olikin aika yksinkertainen.Koneen vir­taläht­teen konkat oli­vat nin huono­ja, että ne kestivät vain n 5–7 vuot­ta ja sen jäl­keen aiheut­ti­vat vau­ri­oi­ta niin, että konet­ta ei kan­nat­tanut korjata.

    Vai­h­doin toiseen , uudem­paan konkat , parem­pi­laa­tuiset mak­soi­vat peräti pari euroa , siis yhteensä !!!!

    Nyt paukahti induk­ti­oliesi 7 vuo­den palvelun jäl­keen ja pieni tutkimus elek­tron­i­ikkaan pal­jasti saman eli kone on kasat­tu niin huonoista kom­po­nen­teista, että se laukeaa muu­ta­man vuo­den käytön jälkeen.

    Tuo itse­tuho on suun­nitel­tua, jo taval­lisel­la har­ras­ta­jaelek­tron­i­ikalla saa kasat­tua laadukkaam­man laitteen.

    Sama kos­kee LED valais­tus­takin, laatu vai­htelee ja useim­mat valmis­ta­jat huole­hti­vat että käyt­töikä jää lyhyeksi.Tuo 25 vuo­den lupaus on pelkkää huijausta
    Kau­pan on help­po vas­ta­ta, että kyseessä on hajon­tailmiöstä eli mukana on myös heikko­ja ja vaatii asi­akas­ta tuo­maan todis­teet yleis­es­tä heikkolaatuisuudesta

    Tämä on glob­al­isaa­tion yksi huono puoli, maail­mas­sa voidaan vapaasti myy­dä sut­ta ja sekundaa.Kuluttajansuoja on todel­la heikko ja heiken­tyy edelleen

    http://www.reichelt.com/Socket-R7s-T5/LL-PLS0411C/3//index.html?ACTION=3&GROUPID=5168&ARTICLE=127377&SHOW=1&OFFSET=16&

  29. Tasavir­taverkko on mie­lenki­in­toinen idea, mut­ta siir­tymi­nen esimerkik­si 5 tai 12 voltin DC-verkkoon ei ratkai­sisi ledi­en syöt­töon­gel­maa täysin.

    Jokainen ledil­amp­pu vaatii käytän­nössä oman virransäätimensä/rajoittimensa, muuten se joko ei valaise (jos jän­nite ei ole riit­tävän suuri, noin 2 — 4 V ledin yli, ledin väristä riip­puen) tai päästää savut ulos. Ain­oa ener­giate­hokas tapa käytet­täessä lede­jä vähänkin pidem­piaikaiseen valais­tuk­seen on hakkurireg­u­laat­tori, joka säätää vir­ran sopi­valle tasolle. Yksi reg­u­laat­tori voi syöt­tää use­am­paa lediä vain jos ne ovat sar­jas­sa kuin jouluku­usen sähkökynttilät.

    Toki mata­lampi hakkurin syöt­töjän­nite saat­taisi olla hyväk­si lait­teen hyö­ty­suh­teelle, mut­ta mikä olisi tulos kokon­aishäviöi­den suh­teen? Tehon siirtämi­nen mata­lal­la jän­nit­teel­lä aiheut­taa enem­män häviöitä. Toisaal­ta suurem­mat muun­ta­jat ovat yleen­sä parem­pia hyö­ty­suh­teeltaan kuin pienet, joten jän­nit­teenalen­nuk­sen keskit­tämi­nen voisi pienen­tää siltä osin häviöitä.

  30. Kale­vi: Ei voi­da yleistää, että lam­pun läm­pö aina vähen­täisi läm­mi­ty­sen­er­gian kulu­tus­ta. (…snip…)

    Lisäk­si valaisi­men läm­pö ker­rostuu hel­posti kat­toon, läm­mit­timet sijoite­taan ikku­nan alle ihan syystä.

    Läm­pö siir­tyy muutenkin kuin kulkeu­tu­mal­la huoneil­man mukana. Muis­te­len luke­neeni tutkimuk­ses­ta, jos­sa todet­ti­in, että hehku­lamp­pu­jen IR-säteilyl­lä oli merkit­tävä vaiku­tus ihmis­ten koke­maan huoneläm­pöti­lan miel­lyt­tävyy­teen. Käytän­nössä hehku­lamp­pu­jen käyt­tö sai viileäm­män sisäil­man tun­tu­maan riit­tävän mukaval­ta ja koe­henkilöt pitivät sen vuok­si läm­mi­tys­tä säädet­tynä pienem­mälle. Vaiku­tus­ta tehosti vielä se, että valais­tus on yleen­sä pääl­lä siel­lä mis­sä ihmiset oleskel­e­vat ja val­a­situk­sen toimivu­u­den vuok­si lamp­pu­jen sijoit­telu on myös säteilyläm­mi­tys­vaiku­tuk­sen vuok­si ideaalinen.

    No, ide­ol­o­gis­es­ti­han täl­lainen tutkimus­tu­los on täysin väärä, joten ei ihme, ettei tästä(kään) sen enem­pää ole kuulunut…

  31. Kale­vi: Ei voi­da yleistää, että lam­pun läm­pö aina vähen­täisi läm­mi­ty­sen­er­gian kulu­tus­ta. Asun­tokan­nas­tamme on merkit­tävä osa sel­l­aista, jois­sa läm­mön­säätöjär­jestelmä ei huomioi sisätilo­jen läm­pöti­laa. Kun huoneter­mostaatit puut­tuvat tai ne ovat vial­liset, sisäläm­pöä sääde­tään pelkän ulkoläm­pöti­lan mukaan, ja täl­löin lamp­pu­jen läm­pöhäviö ei vaiku­ta läm­pöen­er­gian kulu­tuk­seen yhtään mitään. 

    Ensin­näkin suurim­mas­sa osas­sa asun­to­ja on jo ter­mostaatit ja niitä käytän­nössä asen­netaan aina esim. putkire­mon­tin yhtey­dessä jos ne vaikka­pa vesikier­toi­sista pat­tereista puuttuvat.

    Toisek­si vaik­ka ter­mostaatit puut­tuisi­vat, niin sil­loinkin sisäil­man läm­pöti­la huomioidaan. Eli kun lamp­pu­jen läm­mi­tys­vaiku­tus piene­nee, niin asukkaat valit­ta­vat että sisäl­lä on liian viileää. Eli asukkaat toimi­vat ter­mostaat­teina ja huoltomies käy vään­tämässä läm­mi­tys­tä läm­pökeskuk­ses­ta suurem­malle. Näin tapah­tuu käytännössä.

    Suuri yli satavuoti­nen lamp­puhui­jaus jatkuu hyväuskois­t­en tukemana.

  32. Ener­gian­säästö ja led-lamp­pui­hin liit­tyy myös lois­te­hon ongelma.

    Hehku­lam­pun cos phi on 1, mut­ta ledeis­sä ja ener­gian­säästölam­puis­sa pyöritään 0,5 arvoissa.Tämä luo lois­te­hoa eli voimalaitoste­hoa tarvi­taan paljon enem­män kuin lamp­pu­jen nimelli­nen teho­vaade on.

    Jän­nit­ten ja vir­ran vai­he-ero tekee sen, että talous lainaa sähköä verkos­ta, mut­ta palaut­taa sen Mut­ta tuo lois­te­ho kuor­mit­taa sähköverkkoa ja voimalaitoksia.

    Niin­pä asun­toi­hin pitäisi asen­taa lois­te­hon kompensointi 

    Ja led-lamp­pu mitoite­taan usein hehku­lamp­pua pienem­mäk­si myös val­ote­holtaan esim 60 W hehku­lampp­pu tuot­taa val­oa 800 lumenin luokkaa, täl­laiseen val­ovir­taan tarvi­taan 10–15 W led-lamppu.

  33. On hyvä ehdot­taa tasavir­taverkkoa tai ledeille opti­moitu­ja valaisimia, mut­ta aika kauan kestää, jos odote­taan talo­jen LVIS-remont­te­ja ennen siir­tymistä ledei­hin. En ihan vähäl­lä ainakaan itse ryhdy tilaa­maan tasavir­taverkkoa asun­tooni kat­topa­neel­ien alle — mikä mah­taisi olla sen takaisin­mak­suai­ka sähkön­säästöl­lä lois­teputket -> ledi?

    Sama pätee kylpy­huoneval­oi­hin: edes 10 vuot­ta van­haa pei­likaap­pia en ryhdy ihan helpol­la vai­h­ta­maan pelkästään saadak­seni ledeille opti­moidun valaisimen.

  34. Ville:
    Kan­nat­taisi harki­ta tasavir­taverkon rak­en­tamista vai­h­tovir­taverkon rin­nalle, kun yhä suurem­pi osa sähkönku­lu­tuk­ses­ta on tosi­asi­as­sa tasavirtaista. 

    Rin­nakkaisen tasavir­taverkon rak­en­t­a­mi­nen asun­toi­hin olisi taloudel­lis­es­ti älytön­tä. Itse verkon rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi tuhan­sia euro­ja asun­toa kohden, ja sähkön kulu­tuk­sen säästönä mak­saisi itsen­sä takaisin ehkä sadas­sa vuodessa. Siis lisäisi taas yht­enä äly­va­paana muu­tok­se­na asumiskus­tan­nuk­sia. Lisäk­si sit­ten valaisimetkin pitäisi kaiketi uusia.

    Asumiskus­tan­nuk­sia tulee saa­da alas, mut­ta asun­to­jen valais­tussähkön säästöl­lä on mitätön merk­i­tys ja lamp­pu­jen vai­h­to on lamp­pute­htaiden lob­baa­ma suuri puhal­lus. Ulkona lamp­pu­jen polt­ta­mi­nen sen sijaan on suo­raa ener­gian tuhlausta.

  35. Valmis­ta­ja lupaa (ennus­taa) lam­pulle käyt­töikää 25 vuot­ta. Jos tuo pätee […] 

    Suht suurel­la var­muudel­la ei päde hal­valle per­in­teisen hehku­lam­pun muo­toon pakat­ulle ledille.

    Esite­tyt käyt­töiät ilmeis­es­ti pätevät parem­min alus­ta asti lede­jä varten suun­nitel­luille valaisimille, jois­sa ledi­en ja elek­tron­i­ikan jäähdy­tys sun muu on voitu jär­jestää. Se nimeltä­mainit­se­ma­ton ylikansalli­nen kodin­sis­us­tus­ketju muiden muas­sa myy ledi­valaisimia, joi­hin ei voi vai­h­taa lede­jä, mut­ta joiden luvataan kestävän tuon parikym­men­tä vuotta.

  36. Led lam­put ovat vain yksi puoli ener­gian säästämisessä. Tule­vaisu­udessa siir­ry­tään enem­mässä määrin automaat­tiseen val­ono­h­jauk­seen. Antur­oin­nil­la saadaan aikaan, että valais­tus­ta ohjataan automaat­tis­es­ti ulko­val­on mukaan. Ledeistä löy­tyy him­men­net­täviä malle­ja, jol­loin niitä ei tarvitse paah­taa täysil­lä, vaan automaat­tiset himmentimet/verhot hoita­vat valais­tuk­sen tilanteeseen sopi­vak­si. Suomes­sa täl­laista tekni­ikkaa tar­joaa esim. houm.io ja Cozify.

  37. Säädyl­lisen värin­tois­ton lisäk­si toinen vielä puut­tu­va omi­naisu­us on him­men­net­tävyys. Ja varsinkin näi­den kah­den yhdistelmä. 

    Olen löytänyt mielestäni melko säädyl­lisen värisiä ledil­amp­pu­ja, ja olen löytänyt lamp­pu­ja, jot­ka toimi­vat him­men­timessä, mut­ta samaan lamp­pu­un näitä omi­naisuuk­sia ei vielä ole saatu.

    Olen löytänyt säädyl­lisen värisen lam­pun, jos­sa luki että se on him­men­net­tävä, mut­ta se ei kuitenkaan toimin­ut taval­lisen him­men­ti­men perässä (jon­ka perässä taas säädyt­tömän väri­nen ledil­amp­pu kyl­lä toimii).

    Onnek­si tuli ham­strat­tua jok­sikin aikaa riit­tävä määrä hehkulamppukynttilöitä.

  38. Nyt täy­tyy tode­ta, että Osmo otti hyvin mie­lenki­in­toisen aiheen esille. Tämä on eri­tyis­es­ti tek­nol­o­gis­es­ti paljon monipolvisem­pi jut­tu kuin mitä päälle näyt­tää. Led­it ovat valais­tuk­sen tule­vaisu­us, mut­ta matkalla on mon­ta mie­lenki­in­toista mutkaa.

    Hehku­lam­pun kor­vaami­nen ledeil­lä ei ole ihan läpi­hu­u­to­jut­tu. Nykyään korvikkei­ta löy­tyy varsin hel­posti mon­een sovel­luk­seen, mut­ta ne eivät ole 1:1 korvikkei­ta. Puoli­jo­hde­val­on­lähde ja hehku­lamp­pu ovat melkein kaikissa omi­naisuuk­sis­saan hyvin kaukana toisistaan.

    Optis­es­ti ledis­sä valo tulee suh­teel­lisen pieneltä ja erit­täin terävästi määritel­lyltä pinnal­ta, joka säteilee puo­li­avaru­u­teen. Pin­nan kokoa voi jonkin ver­ran muut­taa, mut­ta ledin vahvu­us on se, että on mah­dol­lista tehdä myös aivan pieniä val­olähteitä. Val­okeila on myös hel­posti muotoiltavissa.

    Led toimii huoneen­läm­pöti­las­sa ja sitä viileäm­mässä. Kuumas­sa sen elinikä lyhe­nee Arrhe­niuk­sen lain mukaan nopeasti (nyrkkisään­tönä puolit­tuu 8 °C:ssa, mut­ta eivät nuo kom­po­nen­tit ole niin tarkasti fysi­ikankir­jaa luke­neet). Toisaal­ta ledin elinikä on vähän mysti­nen jut­tu, kos­ka virheetön ledi ei ikään­ny lainkaan. Lisäk­si sen val­ote­ho samal­la vir­ral­la muut­tuu voimakkaasti läm­pöti­lan funk­tiona (piene­nee), ts. kuumas­sa sekä tur­valli­nen käyt­töalue kape­nee että val­ote­ho putoaa vielä sitäkin nopeam­min. Näin ollen ledeis­sä jäähdy­tysjär­jeste­ly­il­lä on paljon vaatimuksia.

    Led­it ovat kvasi­monokro­maat­tisia, ne tuot­ta­vat olen­nais­es­ti yhtä aal­lon­pitu­ut­ta. Tämä on aivan lois­tavaa niis­sä sovel­luk­sis­sa, jois­sa aiem­min on laitet­tu hehku­lamp­pu ja suo­datin (vaikka­pa jouluku­usi tai liiken­neval­ot), mut­ta värin­tois­to on huo­mat­tavasti heikom­pi kuin aidol­la valkoisel­la val­ol­la, jos­sa on kaikkia näkyvän val­on aal­lon­pituuk­sia. (Tästä enem­män erikseen.)

    Led­it ovat sähköis­es­ti kohtu­ullisen herkkiä. Ne halu­a­vat tul­la aje­tuik­si vakiovir­ral­la, ne eivät pidä vakio­jän­nit­teestä. Lisäk­si niiden jän­nite on muu­tamia volt­te­ja, kun taas hehku­lamp­pu kestää hyvin mon­en­laista pahoin­pite­lyä itsesää­tyvyyten­sä ansios­ta. Toisaal­ta ledi­en inten­si­teet­ti on vir­ral­la säädeltävis­sä hyö­ty­suh­teen kovin paljon kär­simät­tä, kun taas hehku­lam­pun hyö­ty­suhde putoaa rajusti himmennettäessä.

    Led­it ovat myös erit­täin nopei­ta, ne syt­tyvät ja sam­mu­vat mikrosekun­neis­sa, kos­ka ne eivät tarvitse minkään­laista läm­pen­e­mistä. Kyse on vain siitä, kuin­ka paljon vir­taa saa kulke­maan liitok­sen läpi. Tämä mah­dol­lis­taa niiden tarkan him­men­tämisen myös pulssisuhde­mod­u­laa­ti­ol­la (pätkimäl­lä sähköä nopeasti). Mii­nus­puolel­la on se, että jos lede­jä ajaa verkko­taa­juisel­la vai­h­tovir­ral­la, ne ehtivät sam­mua sata ker­taa sekunnissa.

    Tuos­sa ehkä tärkeim­mät. Näistä yhteen­lask­ien olen­nainen point­ti on se, että hehku­lam­pun tavoin käyt­täy­tyvä ledi­val­on­lähde on aika työläs tehdä. Eniten haastei­ta tulee siitä, jos valaisin pitää saa­da tois­ta­maan väre­jä hyvin, ja jos sen pitää reagoi­da him­men­tämiseen samal­la taval­la kuin hehku­lam­pun. Keksin kyl­lä tapo­ja saa­da tämä aikaan, mut­ta niil­lä tavoil­la ja nyky­isil­lä kau­pas­ta saatavil­la lam­puil­la ei ole juuri yhtymäkohtia.

    Halpis­lam­puis­sa on tehty mon­en­laisia oikoteitä. Jouluku­usi­in laitet­tavis­sa ledirimp­su­is­sa on aivan kam­mot­tavia vir­i­tyk­siä, mut­ta eipä niis­sä elin­iäl­lä tai välkkymisel­lä ole paljon väliä. Him­men­net­täviä lede­jä on, mut­ta niis­sä on tyyp­il­lis­es­ti käytet­ty aivan liian mata­laa pulssisuhde­taa­ju­ut­ta, jol­loin ne valitet­tavasti välkkyvät. Tämän lisäk­si mon­et kiinalam­put valitet­tavasti ovat erit­täin paho­ja radiohäiriköitä.

    Hyvässä hehku­lam­punko­rvikkeessa olisi asialli­nen hakkuri, joka tekee verkko­jän­nit­teestä tasavir­taa . Valitet­tavasti täl­laisen tekem­i­nen mak­saa sen ver­ran paljon, että sitä on turha siitä 2,90 € ‑lam­pus­ta etsiskellä.

    En halua täl­lä sitä väit­tää, etteikö hehku­lamp­pu­ja kan­nat­taisi vai­h­taa ledil­amp­pui­hin monis­sa paikois­sa. Ledil­am­put eivät kuitenkaan vielä ole lähellekään valmi­ita. Led­it tule­vat muut­ta­maan mei­dän ajatuk­semme val­osta muutenkin, kos­ka niil­lä saa aikaan paljon sel­l­aista, mikä ei ole hehku­lam­puil­la mahdollista.

  39. Led­it, värit ja silmän­po­h­jan rappeuma…

    Tämäkin on aika monipolvi­nen tari­na, joka liit­tyy olen­naisel­la taval­la siihen, mitä väri on. Väri ei ole fysikaa­li­nen suure, vaan väri on puh­taasti ihmisen ais­ti­jär­jestelmään liit­tyvä omi­naisu­us. Ihmisen silmässä on kol­men­laisia väriä ais­tivia solu­ja, joi­ta voisi kut­sua vaik­ka sin­isik­si, vihreik­si ja punaisik­si. (Sivuhuomio: vihreät ja punaiset ovat melkein saman­laisia, ne ovat syn­tyneet pienel­lä mutaa­ti­ol­la X‑kromosomiin joskus ammoin. Yleen­sä nisäkkäil­lä ei ole kuin sin­isiä ja keltaisia.)

    Valkoinen val­oais­timus on aikaansaatavis­sa hyvin monel­la taval­la, kos­ka vaa­timuk­se­na on vain se, että eri aistin­so­lut saa­vat ärsyket­tä oike­as­sa suh­teessa. Esimerkik­si sin­istä ja keltaista val­oa sekoit­ta­mal­la saadaan puh­das­ta valkoista. Keltainen antaa tasais­es­ti ärsyket­tä punaisille ja vihreille tap­pisoluille, sini­nen sin­isille. Toinen ääripää on hyvin tasainen spek­tri, jos­sa on kaikkia aal­lon­pituuk­sia, jol­loin silmän havait­semä arsyke on sama.

    Näil­lä kahdel­la valkoisel­la val­ol­la on aivan eri­lainen käyt­täy­tymi­nen sen jäl­keen, kun ne hei­jas­tu­vat jostain pin­nas­ta. Tasaisen spek­trin tapauk­ses­sa värit erot­tuvat “luon­nol­lis­es­ti”, kah­den aal­lon­pitu­u­den tapauk­ses­sa esimerkik­si punainen ja vihreä muut­tuvat saman­värisek­si. Valo voi siis näyt­tää valkoiselta, mut­ta se ei vält­tämät­tä toista väre­jä kuin hyvin rajallisesti.

    Hehku­lamp­pu on hyvä esimerk­ki tasaisen spek­trin val­oläh­teestä. Ledil­am­put taas ovat hyvin toisen­laisia. Ledil­am­puis­sa on kak­si yleis­es­ti käytössä ole­vaa tapaa tuot­taa valkoista val­oa. Yleisin tapa on se, että poh­jal­la on sini­nen ledi, jon­ka päälle on laitet­tu suh­teel­lisen lev­eäkaistais­es­ti fos­foroivaa lois­teainet­ta (joka siis muut­taa osan sin­i­sistä fotoneista pitkäaal­toisem­mak­si säteilyk­si). Täl­löin spek­tris­sä on yksi terävä sini­nen piik­ki ja lev­eä keltainen piikki.

    Täl­laisen ledin val­os­sa värit tois­tu­vat kohtu­ullis­es­ti. Valo on yleen­sä aika kylmäsävy­istä (siis väriläm­pöti­lal­taan korkeaa, sin­istä) hyö­ty­suhdesy­istä. Jos mure­hdi­taan sitä silmän­po­h­jan rappeu­maa, valo on han­kalaa lyhy­taal­toisen sinisen piikin vuok­si — huo­mat­tavasti han­kalam­paa kuin hehku­lam­pun valo, jos­sa ei juuri sin­istä ole.

    Toinen tapa tehdä valkoista val­oa ledeil­lä on lait­taa samaan paket­ti­in punainen, sini­nen ja vihreä ledi. Tämä yhdis­telmä antaa bonuk­se­na vapaasti säädet­tävän värisävyn val­olle. Sävyn­tois­toltaan yhdis­telmä ei ole sen parem­pi kuin yleisem­pikään tapa, mut­ta hyö­ty­suhde pysyy lämpimis­sä sävyis­sä (punaisem­pia, mata­lampi väriläm­pöti­la) parem­pana. Silmän­po­h­jan kannal­ta menetelmä on oletet­tavasti yhtä huono kuin lois­teaineelli­nen ledi, kos­ka sin­istä tuote­taan suh­teel­lisen lyhyel­lä aal­lon­pitu­udel­la. Tämä tapa saat­taa yleistyä, jos hyvän hyö­ty­suh­teen vihreän etsin­tä tuot­taa tulok­sia. (Punainen ja sini­nen osa­taan jo tehdä erit­täin hyväl­lä hyötysuhteella.)

    Näi­den kah­den käytössä ole­van tavan lisäk­si on kak­si muu­ta mah­dol­lista tapaa tuot­taa valkoista val­oa ledeil­lä. Jo nyt mah­dolli­nen on lait­taa usei­ta eri aal­lon­pituuk­sia (suu­ru­us­lu­okkaa 10) ole­via lede­jä samaan paket­ti­in. Tulok­se­na on varsin tasaspek­tri­nen val­olähde, jon­ka värisävyä voidaan säätää hyvinkin vapaasti, ja jos­sa ei haitallista sin­istä ole sen enem­pää kuin hehku­lam­pus­sakaan (väriläm­pöti­las­ta riip­puen). Käytän­nön ongel­mana on kus­tan­nusten lisäk­si se, että lede­jä ei ole hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la saatavil­la kuin muu­ta­mal­la aallonpituudella.

    Erit­täin lupaa­va uusi tapa tehdä valkoisia lede­jä on lois­teaineen käyt­tämi­nen ultra­vi­o­let­tia säteilevän ledin kanssa. Täl­löin voidaan käyt­tää parem­pia lois­teainei­ta, ja alku­peräi­nen säteily­taa­ju­us voidaan suo­dat­taa pois. Hyö­ty­suh­teen pitäisi olla varsin hyvä (vaik­ka lois­teaine väistämät­tä hukkaa ener­giaa), ja kehi­tys näyt­täisi mah­dol­lis­es­ti menevän tähän suun­taan. Mii­nus­puole­na on val­olähde, jon­ka väriläm­pöti­la ei ole säädet­tävis­sä, mut­ta tämä ei yleen­sä ole iso ongelma.

    Min­ul­la ei ole sen parem­paa sisäpi­ir­i­ti­etoa silmän­po­h­jan rappeu­man (toden­näköis­es­ti lähin­nä AMD) ja ledi­en välis­es­tä suh­teesta. Link­ki ledi­en voimakkaan sinisen ja rappeu­man välil­lä on sen ver­ran mah­dolli­nen, ettei sitä kan­na­ta ihan suo­raan hylätä.

    Sini­nen on siitä has­su väri, että me emme tarvitse sitä näkemiseen sinän­sä. Sin­isiä aistin­solu­ja on vain muu­ta­ma pros­ent­ti kaik­ista, joten sini­nen kuva on aina epäterävä, ja silmän opti­ikankin aber­raa­tiot ovat erit­täin suuria sinisel­lä väril­lä. Sini­nen kuitenkin tekee tun­teen kirkkaas­ta val­osta, kos­ka luon­nos­sa sin­istä on lähin­nä auringonva­l­os­sa, ja sitä varten se toimii myös psykol­o­gise­na hui­jauk­se­na. Pieni määrä sin­istä on tarpeen myös värinäön kannalta.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä lamp­pu ilmoit­ti pakkauk­ses­saan Ra=97 eli väri­en­tois­tonkin ainakin väitetään ole­van hyvä.

    Värin­tois­toa tai valaisi­men väriä ei voi määritel­lä yhdel­lä numerol­la (val­on värin voi määritel­lä kahdel­la). Lisäk­si kiinalais­ten speksit ovat luotet­tavu­udeltaan vähän mitä sattuu.

    Värin­tois­ton puut­teet ovat aika henkilöko­htainen asia. Toisia häir­it­sevät suh­teel­lisen pienetkin virheet, toisille asial­la ei ole väliä. Pelkkään Ra-luke­maan tui­jot­ta­mi­nen on kuitenkin sikäli harhaan­jo­htavaa, että aika har­va a) ymmärtää luke­man perustei­ta ja b) ymmärtää sen merk­i­tys­tä itselleen.

    Tosin yleen­sä hehku­lam­pun ledei­hin vai­h­tavil­la suurem­pi ongel­ma tulee val­on muo­dos­ta (säteilyn suun­ta­jakau­mas­ta), kos­ka hehku­lam­puille suun­nitel­lut valaisimet eivät enää toi­mi suun­nitel­lul­la taval­la. Tämä liit­tyy osin siihenkin, että ledil­am­puista yleen­sä läh­tee usein speksienkin mukaan vähem­män val­oa (lumeneis­sa mitat­tuna) kuin hehku­lam­puis­sa, joi­ta niil­lä korvataan.

  41. Kale­vi: Ei voi­da yleistää, että lam­pun läm­pö aina vähen­täisi läm­mi­ty­sen­er­gian kulu­tus­ta. Asun­tokan­nas­tamme on merkit­tävä osa sel­l­aista, jois­sa läm­mön­säätöjär­jestelmä ei huomioi sisätilo­jen lämpötilaa.

    Ker­rostalokan­nas­ta läh­es 100 %. Markki­noil­la on tiet­tävästi vain yksi jär­jestelmä, joka säätää keskus­läm­mi­tys­talon läm­mi­tys­tä sisäläm­pöti­lan perusteella. 

    Ja sil­loinkin keskus­läm­mi­tys­talois­sa on vain yksi läm­pöti­la (kier­tovesi), jota voidaan säätää, jol­loin yksit­täisen huoneis­ton läm­pöti­laan vaikut­taa siinä huoneis­tossa tuote­tun läm­mön (sähkönku­lu­tus, ihmiset) määrä.

  42. Liian van­ha: Tuo itse­tuho on suun­nitel­tua, jo taval­lisel­la har­ras­ta­jaelek­tron­i­ikalla saa kasat­tua laadukkaam­man laitteen.

    Tämä on kyl­lä yleen­sä enem­män huhua kuin tot­ta. Itse­tuhoa ei ole suun­nitel­tu, mut­ta valmis­ta­jat käyt­tävät niin halpo­ja ratkaisu­ja kuin mah­dol­lista. Ledil­am­put ovat hyvä esimerk­ki tästä; hal­val­la saa huonon, hyvää ei saa tehtyä hal­val­la. Ei tarvitse suun­nitel­la itsetuhoa.

  43. Suurin säästö tulee piden­tyneen vai­h­tovälin ansiosta.
    Huoltofir­malle lam­pun vai­h­to mak­saa n 50 euroa + lamppu. 

    Taval­lisil­la ihmisil­lä taas tulee lap­pu­ja vai­hdet­taes­sa kiipeilyä ja kaaduttua. 

    Samal­la lamp­pu­jen myyn­timäärä putoaa ja arvoketju muut­tuu. Sik­si per­in­teinen lamp­pute­ol­lidu­us olisi halun­nut jatkaa kuten ennenkin lyhytikäisil­lä lampuilla. 

    Normeil­la on merk­i­tys­tä teol­lisu­udelle ja se sen uudistumiselle. 

    (Aja­tus hehku­lam­puista läm­mit­tim­inä on type­rä. Kos­ka val­oa tarvi­taan vain osan aikaa, muu läm­mi­tys­in­fra on joka tapauk­ses­sa ostet­ta­va ja asen­net­ta­va. Ei lamp­pu­ja sytytetä läm­pöti­lao­h­jauk­sel­la. Sik­si se ja sama mis­sä sähkö tarpeen mukaan muut­tuu läm­mök­si, infra on se mikä maksaa.)

  44. “Olen ajatel­lut kor­va­ta hehku­lam­put led-lam­puil­la sitä mukaa kun ne palavat, mut­ta oikeas­t­aan­han min­un kan­nat­taisi kor­va­ta ne heti ja heit­tää hehku­lam­put toimiv­ina roskik­seen, kos­ka investoin­nin sisäi­nen korkokan­ta on noin 100%.”

    Mil­lon Vihreät alka­vat käyt­tää samaa logi­ikkaa myös autoihin?

    En ole näh­nyt Vihrei­den vaa­ti­van val­oista luop­umista urbaanil­la alueel­la ja jaka­maan yhteistä valais­tua tilaa jonkun näkemiseen.

    Hait­to­ja verote­taan. Auto on siis vain haitta.

    Tähän linkki­in kun vai­h­taa auton tai vas­taa­van sanan kohdalle valais­tuk­sen, niin se kuu­lostaa jo hie­man fanaattiselta.

    http://www.vihreat.fi/node/659

  45. Ympäristön kannal­ta kan­nat­taisi vai­h­taa kanssa heti, kos­ka 5% raa­ka-aineet, valmis­tus ja hävit­tämi­nen kokon­aisen­er­gias­ta ja mate­ri­as­ta. 95% ener­giantuotan­non ener­gia ja mate­ria. Ympäristön kannal­ta säästö tulee siis heti.

    Kalli­im­meis­sa LED-lam­puis­sa lam­pun kan­nas­sa on yleen­sä alu­mi­inia joka jäähdyt­tää LED-chipin läm­pöti­lan tarpeek­si alas ja se lisää käyttöikää!

  46. Pienois­lois­te­lamp­pu­ja on ollut markki­noil­la ainakin 80-luvul­ta läh­tien, joten ei se niiden kausi niin kovin lyhyek­si jäänyt.

    Led lam­puis­sa on usein ongelmi­na niiden ikävä val­on­sävy ja voimakkaat radio­häir­iöt, jot­ka voivat aiheut­taa hyvinkin yllät­täviä ongelmia eri­laisille laitteille.

    Pienois­lois­te­lamp­pu­jen laatu on selvästi rom­ah­tanut, sil­lä har­vat niistä enää kestävät edes vuot­ta. Olo­huoneeni kat­to­lam­pus­sa olev­as­ta 3:sta lam­pus­ta yksi on vuon­na 1994 han­kit­tu, kolmes­ta ensim­mäi­nen pimeni n. 10 vuot­ta sit­ten, toinen pari vuot­ta sit­ten ja viimeinen on edelleenkin hengis­sä, lam­put ovat tyyp­piä philips SL 18 ja kooltaan kal­japul­lon luokkaa.

  47. Moi!

    On led­it ihan käsikäytössäkin hyviä.
    Paris­to­ja säästyy ja val­ote­hot on hyvät.

    Meil­lä meni ennen polkupyörien val­ois­sa ja mökil­lä tasku­lam­puis­sa paris­to­ja kas­apäin vuodessa.

    Olisko­han ledi aivan parhaim­mil­laan ulko­valaisi­me­na pihoil­la ja katuvalaisimina.

  48. Hyvä main­os, Osmo. Ostan jatkos­sa vain led-valaisimia. Saatko provikkaa? 🙂

  49. Viherinssi: Tämä on kyl­lä yleen­sä enem­män huhua kuin tot­ta. Itse­tuhoa ei ole suun­nitel­tu, mut­ta valmis­ta­jat käyt­tävät niin halpo­ja ratkaisu­ja kuin mah­dol­lista. Ledil­am­put ovat hyvä esimerk­ki tästä; hal­val­la saa huonon, hyvää ei saa tehtyä hal­val­la. Ei tarvitse suun­nitel­la itsetuhoa.

    Jos parin ton­nin liesikin on suun­nitel­tu kaikkien halvimpi­en kom­po­nent­tien varaan niin kyl­lä se on tarkoituksellista.Jokainen elek­tron­i­ikka­su­un­nit­teli­ja tietää, mil­laisil­la kom­po­nen­teil­la saa aikaan luotet­ta­van laitteen.

    Kom­po­nen­teis­sa on varsin suuret laat­uerot mut­ta hin­taero huonon ja keskimääräisen välil­lä on pieni esim tuo­hon tal­len­tavaan digi­bok­si­in kom­po­nen­tit vähit­täiskau­pas­sa mak­soi­vat pari euroa , ei 700 euron laite alle euron kus­tan­nus­lisästä tap­pi­ol­lisek­si muutu

  50. ter­ve,

    Ostin tanne Brasil­i­aan n. 20 led-val­oa ( niita mita myy­daan hal­val­la Tar­joustalos­sa ja Loy­toli­i­teris­sa ym.) Kyl­la ne toimi­vat keski­maarin n. 20 % ajas­ta. Sit­ten ne sam­mu­vat eika niita voi kor­ja­ta. Luulisin niin etta jo parin vuo­den paaas­ta asia on kor­jat­tu ja siina vai­heessa niil­la on jo parem­pia lamp­pu­ja. Mut­ta ala osta niita viela lainkaan Suomeen (ete­lam­mak­si kyllakin).

    t. Mikko

    Brasil­ias­sa­han ne toimi­vat juuri sik­si etta aurinkoa riit­taa. 10 min. ennen auringon laskua ja sit­ten val­oa 6–8 tuntia.

    t. Mikko

  51. Ei tule viela. Noin 10 v. kulues­sa tulee.

    t. Mikko

  52. Mina viela korostan. Led-val­lanku­mous tulee, mut­ta ei tule nyt (vahan myohem­min). t. Mikko

  53. Poth1ue1: Läm­pö siir­tyy muutenkin kuin kulkeu­tu­mal­la huoneil­man mukana. Muis­te­len luke­neeni tutkimuk­ses­ta, jos­sa todet­ti­in, että hehku­lamp­pu­jen IR-säteilyl­lä oli merkit­tävä vaiku­tus ihmis­ten koke­maan huoneläm­pöti­lan miel­lyt­tävyy­teen. Käytän­nössä hehku­lamp­pu­jen käyt­tö sai viileäm­män sisäil­man tun­tu­maan riit­tävän mukaval­ta ja koe­henkilöt pitivät sen vuok­si läm­mi­tys­tä säädet­tynä pienemmälle. 

    Lab­o­ra­to­rio-olo­suhteis­sa kyl­lä, mut­ta nor­maaleis­sa asun­nois­sa hehku­lamp­pu­jen IR-säteily absorpoituu valaisi­men kupu­un tai varjostimeen.

  54. Vesa: Ensin­näkin suurim­mas­sa osas­sa asun­to­ja on jo ter­mostaatit ja niitä käytän­nössä asen­netaan aina esim. putkire­mon­tin yhtey­dessä jos ne vaikka­pa vesikier­toi­sista pat­tereista puuttuvat.

    Toisek­si vaik­ka ter­mostaatit puut­tuisi­vat, niin sil­loinkin sisäil­man läm­pöti­la huomioidaan. Eli kun lamp­pu­jen läm­mi­tys­vaiku­tus piene­nee, niin asukkaat valit­ta­vat että sisäl­lä on liian viileää. Eli asukkaat toimi­vat ter­mostaat­teina ja huoltomies käy vään­tämässä läm­mi­tys­tä läm­pökeskuk­ses­ta suurem­malle. Näin tapah­tuu käytännössä.

    Suuri yli satavuoti­nen lamp­puhui­jaus jatkuu hyväuskois­t­en tukemana.

    Meil­lä on suurel­la vaival­la raken­net­tu taloi­himme läm­mi­tysjär­jestelmät, joiden tehtävä on tuot­taa läm­pöä sil­loin kun läm­pöä tarvi­taan. Ei tuo­ta edullista läm­pöä kan­na­ta kor­va­ta sähköl­lä, jon­ka on kallein energiamuoto.

  55. Ledeille suun­nitel­luis­sa valaisimis­sa on yksi ongel­ma: polt­ti­mon kan­to­jen stan­dar­d­oin­ti. Voi aika hyvin luot­taa, että esim. E27 lam­punkan­taan saa polt­ti­mo­ja vielä kym­meniä vuosia, mut­ta joku uusi kan­ta uudessa kalli­is­sa design-valaisimes­sa: saako siihen polt­ti­mon 15 vuo­den kuluttua?

  56. Liian van­ha: Jokainen elek­tron­i­ikka­su­un­nit­teli­ja tietää, mil­laisil­la kom­po­nen­teil­la saa aikaan luotet­ta­van laitteen. 

    *köh*Top­field­in vir­talähde*köh*

  57. Kale­vi: Lab­o­ra­to­rio-olo­suhteis­sa kyl­lä, mut­ta nor­maaleis­sa asun­nois­sa hehku­lamp­pu­jen IR-säteily absorpoituu valaisi­men kupu­un tai varjostimeen.

    Ilmeis­es­ti kat­toläm­mi­tys toimii sit­ten vieläkin huonom­min, kos­ka läm­mi­ty­se­le­men­tit ovat yleen­sä kat­topan­elon­nin takana piilos­sa. Kyl­läpä tässäkin on taas monia kodi­n­o­mis­ta­jia hui­jat­tu oikein kunnolla!

  58. Kale­vi: Meil­lä on suurel­la vaival­la raken­net­tu taloi­himme läm­mi­tysjär­jestelmät, joiden tehtävä on tuot­taa läm­pöä sil­loin kun läm­pöä tarvi­taan. Ei tuo­ta edullista läm­pöä kan­na­ta kor­va­ta sähköl­lä, jon­ka on kallein energiamuoto.

    Kyl­lä kai vesivoimal­la tuotet­tu sähkö on kaikkein edullis­in­ta ja ympäristöys­täväl­lis­in­tä ener­giaa? Helsin­ki tekee hiilestä kaukoläm­pöä, onko siinä järkeä? 

    En tietenkään suosit­tele asun­to­jen läm­mi­tys­tä hehku­lam­puil­la, mut­ta tosi­a­sia on se, että hehku­lamp­pu­jen tuot­ta­ma läm­pö pienen­tää muu­ta läm­mi­tys­tarvet­ta. Ja siten hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivin järkevyys ei perus­tu kaikkien fak­to­jen huomioimiseen.

    Eräässä suo­ma­laises­sa tutkimuk­ses­sa hehku­lamp­pu­jen käyt­tämästä ener­gias­ta 76 %:n osu­us pienen­si läm­mi­ty­sen­er­gian kulu­tus­ta, kun asun­non pat­tereis­sa oli ter­mostaatit. Eli todel­lisu­udessa siis ener­gian­säästölamp­pui­hin vai­h­ta­mal­la ei saatu mitään säästöä, ain­oas­taan kus­tan­nuk­sia uusien lamp­pu­jen hankinnasta.

    Asuin­raken­nusten valais­tuk­sen osu­us kaikesta Suomen ener­gianku­lu­tuk­ses­ta on noin 0,5–0,6 %.

    Raken­nusten läm­mi­tyk­sen osu­us kaikesta Suomen ener­giaku­lu­tuk­ses­ta on 25 % Moti­van mukaan.

    Nyrkkisään­tö on, että kun pudo­tamme yhden (1) asteen sisäläm­pöti­laa, niin ener­gian kulu­tus piene­nee 5 %. Eli jos pudo­tamme tuon 1 asteen, niin täl­löin ener­giaa säästyy suun­nilleen kaksinker­tais­es­ti ver­rat­tuna siihen, mitä käytämme kaikkien asuin­raken­nusten valaistukseen. 

    Hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivin yhtey­dessä arvioiti­in, että parhaim­mil­laan se puolit­taisi valais­tusähkön kulu­tuk­sen. Asian merk­i­tyk­sen suu­ru­us­lu­ok­ka selviää, kun tajuaa että yhden asteen läm­pöti­lan pudo­tus säästäisi viisik­er­tais­es­ti ener­giaa kuin mitä hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivi parhaimmillaankin.

    Eli hehku­lamp­pu­jen vai­h­tamisen sijaan olisi viisinker­tais­es­ti kan­nat­tavam­paa han­kkia jokaiseen koti­in vil­la­sukkia ja muut­taa pukeutumistottumuksia. 

    Joku asi­aan pere­htynyt voisi tark­istaa suu­ru­us­lu­okat laskel­mas­tani, kiitos. Jos fak­tat pitävät paikkansa, niin koko hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivi on (tarkoituk­sel­la?) johtanut harhaan ihmis­ten ener­gianku­lu­tus­ta ja ympäristöa­jat­telua. Väitän edelleen, että lamp­pute­htail­i­jat lob­ba­si­vat EU:n par­la­mentin sopivil­la voiteil­la asian taakse. Rahaa on liikkunut, tai sit­ten päät­täjät ovat vaan olleet hölmöjä.

  59. LTO nap­paa puo­let läm­möstä tal­teen vaik­ka se hehku­lamp­pu olisi ruu­vat­tu suo­raan ilmastointikanavaan.

    Kum­minkin ker­ran laskeske­lin hehku­lam­pun ja ener­gian­säästölam­pun ero­ja. Hie­man yllät­täen laadukas, eli Ikean roskalamp­pu­ja hin­nakkaampi, ener­gian­säästölamp­pu on kan­nat­ta­va investoin­ti myös sil­loin, kun sil­lä kor­vataan sähköläm­mit­teisen talon hehku­lamp­pu­ja. Näin siis kun läm­mi­tyskausi ja lam­pun epäedulli­nen ase­ma katossa ote­taan huomioon.

  60. Tuos­sa aiem­min joku kir­joit­ti, että lois­teputkikan­taan sopivia lede­jä ei myytäisi vielä missään.
    Loimaalainen LedLin­ja Oy myy juurikin lois­teputkien tilalle sopivia ledputkia.

  61. Poth1ue1: Ilmeis­es­ti kat­toläm­mi­tys toimii sit­ten vieläkin huonom­min, kos­ka läm­mi­ty­se­le­men­tit ovat yleen­sä kat­topan­elon­nin takana piilos­sa. Kyl­läpä tässäkin on taas monia kodi­n­o­mis­ta­jia hui­jat­tu oikein kunnolla!

    Kat­toläm­mi­tyk­sessä kat­topan­eloin­ti absorpoi läm­mi­ty­se­le­ment­tien läm­mön, ja läm­min pan­eli tuot­taa huoneeseen IR-läm­pösäteilyä Planckin lain mukaan. Aivan vas­taaval­la taval­la kuten hehku­lamp­pu läm­mit­tää valaisi­men rak­en­tei­ta. Nyt jos 20 m² kat­toläm­mi­tyshuoneessa läm­mit­tävän katon pin­ta-ala on se 20 m² ja valaisi­men pin­ta-ala esim 0,2 m², voidaan päätel­lä, kum­man merk­i­tys on suurempi.

  62. Vesa
    Eräässä suo­ma­laises­sa tutkimuk­ses­sa hehku­lamp­pu­jen käyt­tämästä ener­gias­ta 76 %:n osu­us pienen­si läm­mi­ty­sen­er­gian kulu­tus­ta, kun asun­non pat­tereis­sa oli termostaatit.

    Lai­tatko linkin niin kat­so­taan mis­tä on kysymys.

  63. Vesa: Tiivis­tet­ty link­ki pdf:ään tässä. Näyt­täisi ole­van lampputieto.fi julkaisuja: 

    http://bit.ly/1xFKJF1

    Ok, kiitos. Siel­lä oli kovin pieni otan­ta ja mit­tauk­set tehty kovimpi­en pakkas­ten aikaan, jol­loin läm­pökuormista saata­va hyö­ty onkin suurim­mil­laan. Kevääl­lä ja syksyl­lä val­lit­see usein tilanne, jos­sa läm­pökuor­mat ylit­tävät koko läm­mi­tys­tarpeen, ja seu­rauk­se­na on yliläm­mi­tys ja siitä aiheutu­va energianhukka.

    Simu­loin­nis­sa sit­ten oli oletet­tu kesäkuukausillekin reipas­ta läm­mi­tyen­er­gian tarvet­ta, mikä oli omi­tu­ista. Etelä-Suomes­sa läm­mi­tyskausi on n 8 kk:n mit­tainen. Läm­mi­tyskausi tästä edelleen lyhe­nee sitä mukaa kuin uusien normien mukaan raken­net­tu raken­nuskan­ta yleistyy.

    Epäilemät­tä voidaan osoit­taa jos­sain Pohjoisi-Suomes­sa sysimet­sään pohjois­rin­teeseen raken­net­tu huonos­ti eris­tet­ty talo, jos­sa on hyvä läm­mön­säätöjär­jestelmä, ja saadaan hyö­dyn­tämisas­teek­si vaikka­pa tuo 75. Mut­ta koko asun­tokan­taan tuo­ta tulosta ei voi yleistää. Valaisin muut­taa hehku­lam­pun läm­mön kon­vek­tiok­si joka nousee huoneen yläosaan, läm­mön jakau­ma huoneessa muut­tuu eikä ikku­nan alla ole­va ter­mostaat­ti ‘näe’ tuo­ta lisäläm­pöä. Asun­toi­hin saa jär­jestet­tyä tasaisen läm­mön ilman ter­mostaat­te­jakin ja näin yleis­es­ti tehdään (myös uusis­sa pien­talois­sa, maaläm­pöpump­pukaup­pi­aat voivat ker­toa lisää), ain­oa mitä sil­loin menetetään, on tuo läm­pökuormien hyödyk­si saaminen.

    Niiltäkin osin, kun läm­pökuor­mat pystyvät vähen­tämään läm­mi­tys­tarvet­ta, on seu­raus, että käytetään arvokas­ta sähköä kor­vaa­maan edullisem­pia läm­mi­tys­muo­to­ja. Lam­pun tehtävä on tuot­taa val­oa ja mitä pienem­mäl­lä ener­gial­la se sen tekee, sen parem­pi: itses­tään­selvyys, joka hel­posti tup­paa unohtumaan.

  64. Kale­vi: Mitä kiiret­tä tarkoi­tat? Ns hehku­lamp­pukiel­los­sa siir­tymäai­ka on menos­sa, kaupoista saa edelleen ostaa halo­gee­nil­amp­pu­ja, jot­ka ovat toimi­vat hehku­lam­pun peri­aat­teel­la. Ensim­mäistäkään ener­gian­säästö- tai LED-lamp­pua ei ole tarvin­nut ostaa, jos halu­aa vielä odot­taa tekni­ikan kypsymistä.

    Ja B‑energialuokan halo­geene­ja saa myy­dä myös v 2016 jäl­keen. Ainakin yksi näyt­tää ole­van jo markkinoillakin:
    http://www.philips.fi/c‑p/872790025023710/ecoclassic50-halogeenilamppu

    Jos joku halu­aa taloaan lam­puil­la läm­mit­tää, niin kyl­lähän se noil­lakin onnis­tuu. Hehku­lamp­pukiel­losta tai kiireestä puhumi­nen tosi­aan on vähän outoa kun kaupois­sa on hyl­lyt täyn­nä halo­geene­ja, joi­ta saa parhaim­mil­laan eurol­la kappale.

  65. Kale­vi:
    Epäilemät­tä voidaan osoit­taa jos­sain Pohjoisi-Suomes­sa sysimet­sään pohjois­rin­teeseen raken­net­tu huonos­ti eris­tet­ty talo, jos­sa on hyvä läm­mön­säätöjär­jestelmä, ja saadaan hyö­dyn­tämisas­teek­si vaikka­pa tuo 75. Mut­ta koko asun­tokan­taan tuo­ta tulosta ei voi yleistää. 

    Kiitos Kale­vi, tutkimus ei todel­lakaan ole laa­ja ja omat puut­teen­sä siitä var­maan löy­tyy. Tutkimuk­sen kohdea­sun­not kyl­lä sijait­se­vat Helsingis­sä, ei Pohjois-Suomes­sa. Tutkimuk­sen rahoit­ta­ji­na oli­vat mm. Sitra ja Helsin­gin Energia.

    Tutkimus­tu­lok­set oli­si­vat var­masti olleet toisen­laiset jos rahoit­ta­ji­na olisi ollut sak­salai­somis­teinen lampputeollisuus 😉

    Moti­va Oy:n eli val­tion rahoit­ta­mal­ta Lampputieto.fi sivus­tol­ta suo­ra lainaus: 

    “Vuosi­ta­sol­la hehku­lamp­pu­jen ja muiden sähkölait­tei­den läm­pökuor­mas­ta saadaan hyö­dyn­net­tyä asun­non läm­mi­tyk­sessä noin 70 %”

    On var­masti tot­ta, että “hyö­ty­suhde” vai­htelee asun­noit­tain ja myös asukkaiden lämmitys/tuuletustottumusten mukaan paljon. 

    Mielestäni on joka tapauk­ses­sa selvää, että ainakin lois­teputk­il­am­put eli ener­gian­säästölam­put ovat olleet ener­gian­säästön ja vaikka­pa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­takamp­pailus­sa yli­hy­petet­ty ja viher­pesty väli­vai­he. Ottaen vielä huomioon ener­gian­säästölamp­pu­jen elo­ho­peaon­gel­ma ja lamp­pu­jen todel­lisu­udessa surkea kestoikä luvat­tuun ver­rat­tuna, niin tämä kokeilu on ollut turha. 

    Haitalli­nen tästä kokeilus­ta tulee ennen kaikkea sik­si, että se on saanut kansalaiset usko­maan, että lamp­pu­jen vai­h­dol­la he ovat tehneet merkit­tävän teon ilmas­ton­muu­tok­sen estämisek­si. Todel­lisu­udessa muil­la yksit­täisen kansalaisen pie­nil­lä toimil­la olisi paljon suurem­pi vaiku­tus ja hehku­lamp­pu­jen met­sästys on ollut pois muiden toimien tekemisestä.

    Mik­si EU-par­la­ment­ti ei ole tehnyt direk­ti­iviä sisäläm­pötiloista, kun vain yhden asteen pudo­tuk­sel­la saataisi­in ainakin viisinker­tainen vaiku­tus ener­gianku­lu­tuk­seen? Eikö kukaan ole loban­nut ja mak­sanut tämän asian puolesta?

    Mik­si touhutaan pas­si­ivi- ja nol­laen­er­giat­alo­jen kanssa, kun monikym­menker­taiset vaiku­tuk­set olisi saatavis­sa nykyisen asun­tokan­nan teknisel­lä päivit­tämisel­lä (ter­mostaatit + verkos­ton säädöt) ja sisäläm­pöti­lan pudottamisella?

    Onko syy siinä, että kukaan ei lob­baa ja mak­sa päät­täjille näi­den asioiden puolesta?

    Toivoisin, että keskustelua käytäisi­in enem­män tärkeistä asioista ja myös siitä miten ihmeessä näitä päätök­siä syn­tyy ja jää syn­tymät­tä. Ja joku voisi oikeasti rehellis­es­ti tutkia minkälainen rooli lamp­pute­ol­lisu­udel­la on ollut hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivin synnyssä…

  66. Joku päivit­telee ener­gialamp­pudi­rek­ti­ivin jär­jet­tömyyt­tä ja te tar­joat­te ratkaisuk­si taloudel­listi *kaikkein* jär­jet­tömintä vai­h­toe­htoa, halogeenilamppua? 

    Sii­inähän yhdis­tyvät ener­gian­säästölamp­pu­jen ja hehku­lamp­pu­jen huonot puo­let: kallis hin­ta, hin­taan näh­den lyhyehkö käyt­töikä ja eipä paljoa normi­hehkua alem­pi sähkönkulutus!

    Kas kum­m­maa kun ei ehdote­ta ener­gian­säästölam­pu­jen sijaan pärei­den käyttöä!

    PS käytän itse halo­gee­nil­amp­pu­ja tietyis­sä eri­tyisko­hteis­sa, sel­l­ai­sis­sa jois­sa pitää saa­da heti val­oa eikä lamp­pua pide­tä kum­minkaan kauaa pääl­lä, esimerkik­si vaatekomerossa..

  67. Osmo Soin­in­vaara tart­tuu tärkeään asi­aan, joskin led-val­oista on keskustelu käynyt vilkkaana jo pitkään. Tässä se voi jatkua ja herät­tää hyvin huomio­ta. On tärkeää, että kulut­ta­jakun­ta saa oikea­ta tietoa tästäkin asi­as­ta. Pien­lois­te­lamp­pu­jen osalta infor­maa­tio jäi koko niiden lev­iämi­saikana varsin haparoivak­si. Osit­tain sik­si, ettei inter­net ollut kehit­tynyt tarpeek­si. Nyt on toisin, ja jokaisen on syytä pere­htyä ledi­en nopeaan kehi­tyk­seen mah­dol­lisim­man hyvin. Yksi hyvä tiedonlähde on Suomen val­oteknil­lisen yhdis­tyk­sen Valo-lehti, jon­ka kaik­ki numerot ovat luet­tavis­sa osoit­teessa http://www.valosto.com/valolehti

  68. Osa lam­puista on yhä kuraa, joskus suun­nit­telul­taan tai joku valmistus/maahantuontierä laatupoikkea­ma. Han­k­in­tahin­takaan ei takaa hyvää. Niitä on tutkit­tu Aal­los­sakin, ja “hyväksytyl­lä” menetelmäl­lä ennuste­tut elin­iät vai­hteli 5800 tun­nin ja 124 000 tun­nin välil­lä (kun kaik­ista heikoin “kiinatuote” jätetään pois). Ennus­teet pitäisi kai raja­ta 33000 tun­ti­in rajal­lisen tes­ti­a­jan takia, mut­ta ainakin se useimpi­en pitäisi kestää. Ennusteis­sa ei vis­si­in kuitenkaan huomioitu elek­tron­i­ikan hajoamisia, joi­hin kuoli usei­ta lamp­pu­ja, useim­mat ennen 5000 tun­nin polt­toikää. Kts. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/13564

    Led-lam­put himmenevät käytössä hitaasti, ja jotkut nopeam­min. Aiem­mis­sa kom­menteis­sa selite­ty­istä tekni­sistä eroista johtuen himmen­e­m­i­nen voi viedä val­on väri­om­i­naisu­udet ihan hul­lu­un suun­taan, kun eri spek­tripi­ik­it muut­tuvat eri tahdeis­sa. Vaik­ka uute­na saisi enem­män lumenei­ta kuin ver­tailuhehku­lam­pus­ta, riit­tävästi van­hen­nut­tuaan val­on­tuot­to las­kee merkit­tävästi. Val­on jakau­tu­mi­nen poikkeaa yleen­sä hehku­lam­pus­ta paljonkin spot­ti­maisem­mak­si, mut­ta näistä on har­voin merk­in­töjä pakkauksessa.

    Ra-luku, vaik­ka poh­jau­tuu tieteeseen, on lamp­pu­valmis­ta­jien sopi­ma mit­taustapa jos­sa ver­rataan oliko-se-nyt 40:tä vakiovärip­in­taa, (tai vähempää määrää). On jo tiedos­sa, että kapeapi­ikkisil­lä ledeil­lä luku voi olla hyvä, mut­ta käytän­nössä vain nuo testip­in­nat tois­tu­vat “oikein” ja koet­tu värin­tois­to on vas­taa­van Ra-luvun “per­in­teisem­pää” valais­in­ta heikom­pi — tai tois­in­päin. Parem­paa mit­taria ei ole vielä pystyt­ty sopi­maan, kos­ka ehdote­tu­il­la malleil­la mitat­tuna van­hempi­en tekni­ikoiden värin­tois­toin­dek­sit oli­si­vat nyky­istä heikompia.

    Ainakaan ei kan­na­ta ostaa uusia LEDe­jä kaikki­in asun­non valaisimi­in samal­la ker­ral­la, ja kuukau­den päästä naa­purikau­pas­sakin voi olla yhä samaa erää.

  69. Tois­taisek­si led-val­o­jen suuri heikkous on niiden käyt­töikä. Led-valo sisältää vähin­tään sata elek­tro­n­ista vir­tapi­ir­iä siinä kun tavalli­nen hehku­lamp­pu sisältää tasan yhden.

  70. Sylt­ty:
    Joku päivit­telee ener­gialamp­pudi­rek­ti­ivin jär­jet­tömyyt­tä ja te tar­joat­te ratkaisuk­si taloudel­listi *kaikkein* jär­jet­tömintä vai­h­toe­htoa, halogeenilamppua? 

    Sii­inähän yhdis­tyvät ener­gian­säästölamp­pu­jen ja hehku­lamp­pu­jen huonot puo­let: kallis hin­ta, hin­taan näh­den lyhyehkö käyt­töikä ja eipä paljoa normi­hehkua alem­pi sähkönkulutus!

    Kas kum­m­maa kun ei ehdote­ta ener­gian­säästölam­pu­jen sijaan pärei­den käyttöä!

    PS käytän itse halo­gee­nil­amp­pu­ja tietyis­sä eri­tyisko­hteis­sa, sel­l­ai­sis­sa jois­sa pitää saa­da heti val­oa eikä lamp­pua pide­tä kum­minkaan kauaa pääl­lä, esimerkik­si vaatekomerossa..

    Otin halo­geen­it esi­in sik­si kun monil­la net­tikeskustelijoil­la ja jopa toimit­ta­jil­la on joku pakkomielle näistä “ener­gian­säästö” siis CFL-lam­puista, vaik­ka kenenkään ei niitä ole pakko ostaa. Pari viikkoa sit­ten Hesaris­sa oli täysin hölmö jut­tu jostain “vasar­alam­puista”. Halo­geen­it näyt­tivät ole­van toimit­ta­jalle ihan tuntemattomia.

    Halo­gee­nien hin­ta vai­htelee, lähikau­pas­ta tuskin kan­nat­taa ostaa, käyt­töiän pitäisi olla kaksinker­tainen hehku­lamp­pu­un näh­den ja sähköä kuluu 30% vähem­män. Kyl­lä tuos­ta voi laskea että kaikkein jär­jet­tömin vai­h­toe­hto on hehku­lamp­pu­jen ham­straami­nen, mitä ilmeis­es­ti net­timeuhkaa­jat sankoin joukoin tekevät 🙂

    Var­maankin ledi alkaa ole­maan paras vai­h­toe­hto, mut­ta halo­geeni on tasalaa­tu­inen lamp­pu ihmisille jot­ka eivät halua lamp­pua­sioil­la liikaa päätään vaivata.

    Halo­geenin sinäkin sinne komeroon laitoit etkä pärettä 🙂

    Tuos­sa on pätevää ver­tailua aiheesta, vaik­ka van­ha kir­joi­tus onkin:
    http://planeetta.wordpress.com/2009/10/27/hehkulampun-vaihtoehdot-ja-niiden-kustannukset/

  71. Vesa
    Moti­va Oy:n eli val­tion rahoit­ta­mal­ta Lampputieto.fi sivus­tol­ta suo­ra lainaus: 

    “Vuosi­ta­sol­la hehku­lamp­pu­jen ja muiden sähkölait­tei­den läm­pökuor­mas­ta saadaan hyö­dyn­net­tyä asun­non läm­mi­tyk­sessä noin 70 %”

    Jos ajatel­laan koko raken­nuskan­tamme keskiar­voa, lie­nee totu­us noin puo­let tuos­ta. Mut­ta usko­taan nyt sit­ten 70%:iin kun se Moti­vankin sivul­ta löy­tyy. Onhan jo sekin erit­täin merkit­tävä säästö: 30% suo­raa säästöä ja 70% siir­tyy sähköen­er­gias­ta läm­mi­ty­sen­er­giaan. Voidaan suh­teut­taa, mis­tä muual­ta saadaan yhtä hel­posti noin suuri säästö aikaisek­si. Jos uuden Mer­sun moot­tori vie 5% vähem­män polt­toainet­ta, kir­joite­taan siitä kissankokoisin kirjaimin.

    Säästämi­nen juuri on tätä: kokon­aisu­us koos­t­uu pienistä puroista.

    Mielestäni on joka tapauk­ses­sa selvää, että ainakin lois­teputk­il­am­put eli ener­gian­säästölam­put ovat olleeten­er­gian­säästön ja vaikka­pa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­takamp­pailus­sa yli­hy­petet­ty ja viher­pesty väli­vai­he. Ottaen vielä huomioon ener­gian­säästölamp­pu­jen elo­ho­peaon­gel­ma ja lamp­pu­jen todel­lisu­udessa surkea kestoikä luvat­tuun ver­rat­tuna, niin tämäkokeilu on ollut turha.

    Tuo elo­ho­pea’on­gel­ma’ on tietyis­sä piireis­sä nos­tet­tu aivan suh­teet­toman suurek­si asi­ak­si. Voidaan nimit­täin osoit­taa, että hehku­lamp­pu aiheut­taa kulut­ta­mansa sähkön­tuotan­non kaut­ta suurem­mat elo­ho­peapäästöt. Säästölam­pus­sa elo­ho­peaa on hyvin vähän, vähem­män kuin vaikka­pa mer­i­haues­sa keskimäärin, ja sekin saadaan kerät­tyä tal­teen jos lam­put kier­rätetään asianmukaisesti.

    Säästölamp­pu­jen yleinen laatu kyl­lä heikkeni samal­la kun kysyn­tä kasvoi, tässä lamp­pute­ol­lisu­us teki kollek­ti­ivisen mokan. Väit­tävät, että virheestä on otet­tu opik­si. Aika näyttää.

    Haitalli­nen tästä kokeilus­ta tulee ennen kaikkea sik­si, että se on saanut kansalaiset usko­maan, että lamp­pu­jen vai­h­dol­la he ovat tehneet merkit­tävän teon ilmas­ton­muu­tok­sen estämisek­si. Todel­lisu­udessa muil­la yksit­täisen kansalaisen pie­nil­lä toimil­la olisi paljon suurem­pi vaiku­tus ja hehku­lamp­pu­jen met­sästys on ollut pois muiden toimien tekemisestä.

    Eri mieltä sikäli, että lam­pun vai­h­to on help­po ja yksinker­tainen toimen­pide, ja valais­tus kokon­aisu­udessaan on merkit­tävä ener­gian käyt­täjä. Muut mainit­se­masi toimen­piteet kan­nat­taa tehdä toki myös. Kts esim. ‘Kioto pyramidi’.

    Hehku­lamp­pu on iki­van­ha keksin­tö, sen aikalaisia ovat mm. höyrykoneet ja lennät­timet, jot­ka ovat kauan sit­ten kor­vau­tuneet kehit­tyneim­mil­lä ratkaisuil­la. Kun mitään t&k‑kulkuja ei ole ollut 50 vuo­teen, on lamp­pu­jen tuotan­toku­lut saatu alas, ja tämä erit­täin hal­pa kulut­ta­jahin­ta on toimin­ut blokki­na parem­pi­en ratkaisu­jen yleistymiselle. Hehku­lamp­pu on hal­pa ostaa mut­ta kallis käyt­tää. Kiin­teistöpuolel­la, mis­sä ost­a­mi­nen on ammat­ti­maista ja osa­taan laskea elinkaarikus­tan­nuk­sia, hehku­lam­puista on luovut­tu vapaae­htois­es­ti jo kauan sitten.

  72. ij:
    Olen kyl­lä muis­takin kaupoista, kuten Clas Ohlsonil­ta, etsinyt. Ei ole vielä markki­noil­la. Myyjät sanovat, että tässä vai­heessa ledi­val­oik­si on tar­jol­la vas­ta hehku­lamp­pu- ja halo­gee­nil­amp­pukan­taisia. Lois­teputkien vai­h­toai­ka ei hei­dän mukaansa vielä ole. Näin siis muu­ta­ma myyjä sanonut.

    Aliex­pres­sista löy­tyy vaik­ka kuin­ka paljon. Itse olen vai­h­tanut jo moisiin.

  73. Sato­ja vieste­jä mut­ta ei vielä sanaakaan rebound-ilmiöstä. Kor­jataan asia.

    Näi­hin toiveisi­in sähkönku­lu­tuk­sen oleel­lis­es­ta vähen­tämis­es­tä kiitos ener­giate­hokkaampi­en lait­tei­den kan­nat­taisi suh­tau­tua nyky­istä suurem­mal­la varauk­sel­la. On tun­net­tua, että vähin­tään osa saavute­tus­ta säästöstä valah­taa siihen, että tehokkaampia lait­tei­ta asen­netaan ja käytetään enemmän.

    Voi olla, että sat­u­raa­tio valais­tuk­sen suh­teen on saavutet­tu, mut­ta kun on kolmisen vuosikym­men­tä kuun­nel­lut ihmis­ten val­i­tuk­sia siitä, miten pimeää Suomes­sa talvisin on, en olisi siitä ihan 100% var­ma. Melko luul­tavaa nähdäk­seni on, että led-val­o­jen yleistyminen

    1) lisää valaisimien kokon­ais­määrää, ja
    2) lisää niiden käyt­töaikaa, kun käyt­tämi­nen koetaan hal­vak­si tai ympäristöystävälliseksi.

    Tämä ei mitenkään tarkoi­ta, ettäkö LEDe­jä ym. tehokku­us­paran­nuk­sia olisi syytä vas­tus­taa — mut­ta haaveet ympäristöon­gelmien ratkaisemis­es­ta ener­giaa säästämäl­lä kan­nat­taisi varus­taa melko suuril­la varauksilla.

    Juuri viime vuo­den lop­ul­la esimerkik­si IEA päivit­ti arvio­taan rebound­in (olisiko se suomek­si vaik­ka kimmah­dus?) suu­ru­ud­es­ta aiem­mas­ta 9 pros­en­tista jopa niinkin suurek­si kuin 60 pros­ent­tia — keskimäärin. Täl­lä on aikamoinen vaiku­tus ener­gian kulutusennusteisiin.

  74. Vesa: Jos fak­tat pitävät paikkansa, niin koko hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivi on (tarkoituk­sel­la?) johtanut harhaan ihmis­ten ener­gianku­lu­tus­ta ja ympäristöa­jat­telua. Väitän edelleen, että lamp­pute­htail­i­jat lob­ba­si­vat EU:n par­la­mentin sopivil­la voiteil­la asian taakse. Rahaa on liikkunut, tai sit­ten päät­täjät ovat vaan olleet hölmöjä.

    Osaa­mat­ta tässä ottaa kan­taa direk­ti­ivin hölmöy­teen tai viisauteen tekniseltä kannal­ta, muis­tu­tan että myös Aus­tralia päät­ti riip­pumat­tomasti luop­ua hehku­lam­puista, samas­sa aikataulus­sa kuin EU. Venäjät, USA:t sun muut ovat tulos­sa perästä, ja Kiina liit­tyy joukkoon 2016, ks. Wikipedia: Phase-out­_of_in­can­des­cen­t_­light_bulbs.

    Laa­jal­la­pa rin­ta­mal­la ovat lob­bar­it olleet poli­itikko­ja höynät­tämässä. Tai sit­ten asi­as­sa on oikeasti järkeä. Enää ei onnek­si juuri ole liik­keel­lä huhua että koko EU-direk­ti­ivi oli Satu Has­sin yksi­tyis­es­ti alullepane­ma salajuoni.

  75. Åbo­rig­i­naali:Halo­geenin sinäkin sinne komeroon laitoit etkä pärettä 

    Olisin mielum­min lait­tanut ihan taval­lisen hehku­lam­pun, se olisi ollut kaikkein kustannustehokkainta.

    Itse olen alka­nut siir­tymään ener­gian­säästölamp­pui­hin jo aikapäiviä sit­ten, paljon ennen kun tuli tämä lamp­puhul­lu­tus. Alun­perin aloin han­kki­maan ener­gian­säästölamp­pu­ja sijoitet­taviksi han­kali­in paikkoi­hin niiden pitkän käyt­töiän takia. 

    Lisäk­si osaan laskea ja olisin kor­van­nut suurim­man osan lam­puista ener­gian­säästölam­puil­la, kos­ka se on kan­nat­ta­va investoin­ti vaik­ka läm­mi­tys­tarpeen vähen­e­m­i­nen huomioitaisi­inkin. Lisäk­si kesäl­lä on mukavaa kun jo muutenkin läm­mintä taloa ei läm­mitetä ekstra lämpökuormalla.

    Tämä hehku­lamp­pu­jen kiel­to oli yksinker­tais­es­ti täysin turhaa poli­ti­ikkaa. Aivan min­imis­sään ainakin siir­tymäa­jan olisi pitänyt olla pidempi.

  76. Sylt­ty: Tämä hehku­lamp­pu­jen kiel­to oli yksinker­tais­es­ti täysin turhaa politiikkaa. 

    En ymmär­rä mik­si asi­aa ei hoidet­tu hehkulamppuverolla.

  77. Kale­vi: Jos ajatel­laan koko raken­nuskan­tamme keskiar­voa, lie­nee totu­us noin puo­let tuos­ta. Mut­ta usko­taan nyt sit­ten 70%:iin kun se Moti­vankin sivul­ta löy­tyy. Onhan jo sekin erit­täin merkit­tävä säästö: 30% suo­raa säästöä ja 70% siir­tyy sähköen­er­gias­ta läm­mi­ty­sen­er­giaan. Voidaan suh­teut­taa, mis­tä muual­ta… (*snip*)

    Anteek­si nyt Kale­vi — ei ole mitenkään tarkoi­tus louka­ta — mut­ta olisi ihan muka­va, jos sinäkin viit­sisit välil­lä lait­taa peli­in muu­ta­man viit­teen tai linkin sano­je­si tuek­si. Muuten­han tässä voi joku erhetyä luule­maan, että sinäkin vain mutuilisit.

    No, on toki mah­dol­lista, että mei­dän Kale­vi on valais­tuteko­fysi­ikan riemu­to­htori ja suurvisi­iri, mut­ta täl­löin omaan auk­tori­teet­ti­in tukeutues­sa olisi tietysti jok­seenkin paikallaan esi­in­tyä rohkeasti ihan koko nimellään.

  78. Led­it eivät tule ihan kumouk­se­na mut­ta kyl­lä ne tule­vat. On asia eriskeen, että ihan tekni­sista syistä suurten kaup­pakeskusten, teol­lisu­usal­i­tosten ja varas­to­jen val­a­situs perus­tuu pitkään lois­te­lamp­pui­hin. Niisäh’än on lois­te­hon kom­pen­soimisek­si isot kon­den­saat­torit / kelat

  79. Poth1ue1: Anteek­si nyt Kale­vi – ei ole mitenkään tarkoi­tus louka­ta – mut­ta olisi ihan muka­va, jos sinäkin viit­sisit välil­lä lait­taa peli­in muu­ta­man viit­teen tai linkin sano­je­si tuek­si. Muuten­han tässä voi joku erhetyä luule­maan, että sinäkin vain mutuilisit.

    (?) Siis kaik­ki tieto­han on hel­posti saata­vana. Ilmeis­es­ti sit­ten kir­joitin epäselvästi.

    Tuo Moti­van 70% löy­tyy googlaamalla:
    “Ener­gian­säästölam­puil­la syn­tyy säästöä, vaik­ka raken­nuk­sen läm­mi­tystapana on hyvin säädet­ty ja suun­nitel­tu suo­rasähköläm­mi­tys. Täl­löin hehku­lamp­pu­jen hukkaläm­möstä voidaan hyö­dyn­tää noin 70%.”

    Mitä yritin sanoa on, että koko raken­nuskan­tamme ei suinkaan ole ‘hyvin säädet­ty’ eikä ‘suo­ra sähköläm­mi­tys’. Tämä lie­nee selviö. Tilas­to­ja eri läm­mi­tys­muodoista toki löy­tyy, joskaan ne tuskin ovat relevantteja.

    Sanoin myös, että vaik­ka silti pitäisimme tuo­ta 70% yleis­pätevänä fak­tana, lam­pun­vai­h­to­rum­ba kan­nat­taisi tehdä. Vai onko sin­ul­la joku peruste olla eri mieltä?

    Mikäli raken­nusten ener­giante­hokku­u­den peri­aat­teisi­in on kiin­nos­tus­ta tutus­tua syväl­lisem­min, voi aloit­taa googlaa­mal­la Kioto Pyra­midin. Senkin olen jo sanonut. Keino­va­likoiman kakkosta­sol­ta löy­tyy sähkönkäytön tehost­a­mi­nen, mikä tarkoit­taa mm. ener­giate­hokkai­ta valonlähteitä.

    olisi tietysti jok­seenkin paikallaan esi­in­tyä rohkeasti ihan koko nimellään.

    …kir­joit­ti nim­imerk­ki Poth1ue1

    1. Hyvin säädet­ty suo­ra sähköläm­mi­tys lie­nee jakau­ma ääripää ja sitäkin se on vain läm­mi­tyskau­den aikana. Hyvin säädet­ty tarkoit­taa, että että jär­jestelmä käyt­tää mak­si­maalis­es­ti hyväk­seen lamp­pu­jen hukkaläm­mön ja suo­ra sähkölämmit5ys tarkoit­taa ajateltavis­sa ole­vista läm­mi­tys­muopdfoista haaskaav­in­ta, jol­loin siinä syn­tyvät säästöt ovat tietysti mak­si­maal­isia. Jos se eähkö käytet­täisi­in edes läm­pöpump­pu­jen avul­la vähän järkeväm­min, tuo 70 % olisikin vain 25 %, kos­ka hyö­ty­suhde, vaik­ka pysy­isimme edelleen siinä hyvin sääde­tyssä. Jos kyse olisi jäteläm­mön hyväk­sikäytöstä eli kaukoläm­möstä, tuo 70 % putoaisi lähelle 10 prosenttia.

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    …suo­ra sähkölämmit5ys tarkoit­taa ajateltavis­sa ole­vista läm­mi­tys­muopdfoista haaskaavinta… 

    Voisitko vähän ava­ta, mihin tämä näke­mys perustuu?

    1. Vesa,
      Sähköläm­mi­tyk­ses­sa olen­naista on sähkönku­lu­tus läm­mi­tyskau­den aikana, suomek­si talvel­la. Jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää aina hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta. Tästä pitää toki ottaa pois lyhy­taikainen sätövoima, jot atarvi­taan aina ewsi­in­tyvät var­i­anssin tal­tut­tam­sieen. Jos­sakin päin samaa hin­ta-aluet­ta (pohjo­is­maat, ajoit­tain koko Euroop­pa) on jok­seenkin aina viimeisenä voimalaitok­se­na kivi­hi­ililauhde. Yksi kilo­wat­tin­tun­ti sähköä käyt­tää noin 2,4 kilo­wat­ti­tun­tia kivi­hi­iltä. Tätä huonom­paa läm­mi­tys­muo­toa on viakea kehittää.

  81. Osmo Soin­in­vaara: Jos se eähkö käytet­täisi­in edes läm­pöpump­pu­jen avul­la vähän järkeväm­min, tuo 70 % olisikin vain 25 %, kos­ka hyö­ty­suhde, vaik­ka pysy­isimme edelleen siinä hyvin sääde­tyssä. Jos kyse olisi jäteläm­mön hyväk­sikäytöstä eli kaukoläm­möstä, tuo 70 % putoaisi lähelle 10 prosenttia.

    Var­maankin myös pois­toil­maläm­pöpump­pu käy jäteläm­pöä hyö­dyn­täväk­si lämmitysmuodoksi.

    1. Läm­pöpump­pu on hyvfä par­tan­nus, jos kaukoläm­pöä ei ole käytet­tävis­sä, mut­ta kaukoläm­pö hakkaa läm­pöpumpun noin 2:1

  82. Kaukoläm­pö on kyl­lä ensisi­jais­es­ti läm­pöä ja sivu­tuot­teena sähköä. Sähköhän voidaan ostaa Helsinki­in vaik­ka mis­tä, mut­ta kaukoläm­pöä ei kan­na­ta kovin kaukaa tuoda.

    OS liioit­telee yleen­sä (hiili)lauhdesähkön osu­ut­ta ja merk­i­tys­tä. Kat­soin juuri Fin­gridin sivuil­ta ja se oli nyt koval­la pakkasel­la (yleis­es­ti 20–25 C) vain 1,1% ! Viime viikol­la se oli noin 0,5% kulute­tun sähkön määrästä. Toki maa­hamme tuo­daan nyt paljon sähköä (nyt noin 25%), mut­ta se on käsit­tääk­seni pääosin vesi- ja ydin­voimaa (suurin osa tulee Ruotsista).

    For­tum on tehnyt hyviä kaup­po­ja osta­mal­la paljon vesivoimaa Ruot­sista ja nyt myös Venäjältä. Se on CO2-vapaana arvos­saan tulevaisuudessa.

    1. Jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää viimeistä käytössä olew­vaa voik­malaa SAMALLA HINTA-ALUEELLA, ei vält­tämät­tä Suomes­sa. Se voi olla myös Tan­skas­sa tai Puo­las­sa. Kovil­la pakkasil­la se on melkein aina hiililaudet­ta. Kes­däl­lä ja öisin tilanne voi olla toinen.

  83. tcrown: En ymmär­rä mik­si asi­aa ei hoidet­tu hehkulamppuverolla. 

    Asian olisi voin­ut hoitaa yksinker­tais­es­ti siten kuin esimerkik­si Kiina, joka liit­tyy vas­ta 2016. 

    Tai sit­ten vaik­ka jät­tää kokon­aan hoita­mat­ta, kos­ka eril­lis­ten sään­tö­jen tekem­i­nen on aina raskasta. 

    En minä vaan ymmär­rä mik­si suuret mas­sat käyt­täi­sivät edelleen heku­lamp­pu­ja, vaik­ka niitä olisi vielä yllin kyllin saata­vana. Ainakaan kukaan jol­la on paljon lamp­pu­ja, ei käyt­täisi niitä kos­ka talos­sa jos­sa on vaikka­pa 20 hehku­lamp­pua, pitää vai­h­taa yksi lamp­pu parin viikon välein. 

    Esimerkik­si Kanadas­sa hehku­lam­put kiel­let­ti­in vas­ta viime vuon­na eli 2014. Siitä huoli­mat­ta jo 2013, kun sai ostaa mitä vain, ener­gian­säästölamp­pu­jen osu­us lamp­pumyyn­nin rahal­lis­es­ta kokon­ais­määrästä oli enää 30%. Okei, kos­ka lamp­pu­jen yksikköhin­ta on paljon alhaisem­pi, niin kap­paleis­sa niitä var­maankin myyti­in siel­lä edelleen enem­män kuin mui­ta yhteen­sä, mut­ta ottaen huomioon ener­gian­säästölamp­pu­jen paljon pidem­pi käyt­töikä, tästä huoli­mat­ta e‑säästölamppujen määrä kokon­aisu­ud­es­ta oli var­masti edelleenkin nousus­sa. Kanadalais­ten tilas­to­jen mukaan 2011 jo yli 90% koti­talouk­sista oli han­kkin­ut ainakin jonkun ener­gian­säästölam­pun. Jo vuon­na ***2007*** ener­gian­säästölamp­pu­jen osu­us kanadalais­ten koti­talouk­sien valais­tuk­ses­ta oli jo 52%, ilman siis minkään­laisia kiel­to­ja! Kaiken jär­jen mukaan lam­put myös sijoti­etaan siten, että koko ajan pääl­lä ole­vat ovat ener­gian­säästölamp­pu­ja ja hehku­lam­put sijoite­taan vaatekaappei­hin yms., joten osu­us käyt­tö­tun­neista on aivan var­masti tuo­takin suurempi.

    http://oee.nrcan.gc.ca/publications/statistics/sheu-summary07/lighting.cfm?attr=0

    PS toivoisin että ulko­valais­tuk­seni toimisi halo­gee­nil­amp­pu­jen sijas­ta ledeil­lä. Sil­loin pitäisin pihaval­o­ja paljon enem­män pääl­lä ihan vain sik­si, että se mak­saisi vähemmän

    Mikko Kivi­ran­ta:Laa­jal­la­pa rin­ta­mal­la ovat lob­bar­it olleet poli­itikko­ja höynät­tämässä. Tai sit­ten asi­as­sa on oikeasti järkeä. 

    Maat­alous­tukia löy­tyy käytän­nössä kaikkial­ta maail­mas­ta, joten ne ovat erit­täin hyödyl­lisiä. Mei­dän tulisikin ola maat­alous­tukir­in­ta­man etulin­jas­sa ja lisätä niitä entis­es­tään! Aini­in, mehän olem­mekin! No ei se mitään, aina sinne voi heit­tää mil­jardin taik­ka pari, kos­ka se on noin kan­nat­tavaa toim­intaa kos­ka muutkin sitä harrastaa.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Läm­pöpump­pu on hyvfä par­tan­nus, jos kaukoläm­pöä ei ole käytet­tävis­sä, mut­ta kaukoläm­pö hakkaa läm­pöpumpun noin 2:1

    Pois­toil­maläm­pöpump­pu lie­nee vähän taval­lista ilmaläm­pöpump­pua tehokkaampi (kos­ka hyö­dyn­tää jätelämpöä).

    Tuos­sa ter­mis­sä kaukoläm­pö on var­maankin jokin tekni­ikkao­le­tus takana (ei vain sitä ole­tus­ta, että läm­pö tulee jostain kaukaa (jäähtyneem­pänä)).

    1. Kaukoläm­möst­tä on ajatuk­ser­na, että se tehdään sähkön­tuotan­non yhtey­dessä. Vähän se jäähtyy, mut­ta ei paljon. Sovel­tuu tietysti vain tiheästi asut­tui­hin kaupöunkei­hin, kos­ka muuten siir­toetäisyy­det kas­va­vat aivan liian suuriksi.

  85. Sähköläm­mi­tyk­sen puoles­ta kyl­lä myös lobataan. Sil­loin argu­ment­ti­na on, että pas­si­iv­i­talos­sa läm­mi­tyskausi typ­istyy muu­ta­man viikon mit­taisek­si, jol­loin tuo vuosi­ta­sol­la tarvit­ta­va pieni kokon­aisen­er­giamäärä voidaan tuot­taa sähköl­lä, joka on investoin­tikus­tan­nuk­sil­taan edullisin, eikä kalli­ita vesikier­toisia jär­jestelmiä tarvita.

    Tämän sit­ten mon­et tulk­it­se­vat niin, että yhtä hyvin voisi käyt­tää hehku­lamp­pu­ja, mut­ta asia on juuri päin­vas­toin. Pas­si­iv­i­talos­sa läm­pökuor­mak­si useim­miten riit­tää ihmi­nen, hehku­lamp­pu­valais­tus tuot­taisi läh­es ympäri vuo­den yliläm­pöä, joka pitäisi saa­da tuuletet­tua ulos.

  86. En kyl­lä ihan vieläkään ymmär­rä logi­ikkaa mod­ernin sähköläm­mi­tyk­sen par­jaamisen osalta. Tekni­nen kehi­tys on näiltä väit­teiltä murentanut poh­jan. Uusien pien­talo­jen ener­gianku­lu­tus on pudon­nut mur­to-osaan 10 vuodessa, jopa niin että sähköläm­mite­tyssä talos­sa varaaval­la takalla täy­den­net­tynä sähkön kulu­tushuip­pu onkin kesäl­lä jäähdy­tys­tarpeen joh­dos­ta. Ja varaa­vana tehtynä (vaik­ka lat­tialaat­taan varaa­vana) sähköläm­mi­tys ei syn­nytä kulu­tushuip­pua nääs kun läm­mi­tys hoituu yösähköl­lä. Kulu­tushuiput ovat aina päiväaikaan.

    Eli näistä kulu­tushuipuista ja lauhde­voimaloiden tarpeesta voidaan syyt­tää vaik­ka tietokoneil­laan päivisin istu­via kansanedustajia:)

    Sähköläm­mi­tyk­sen rak­en­t­a­mi­nen on tun­netusti paljon vaikka­pa vesikier­toisia jär­jestelmiä edullisem­paa. Lisäk­si hoito- ja huoltokus­tan­nuk­set ovat mität­tömät ver­rat­tuna useimpi­in mui­hin tekni­ikoi­hin. Edulli­nen rak­en­t­a­mi­nen ja huolt­a­mi­nen tarkoit­taa edullisem­paa asumista.

    Aja­tus siis siitä, että se on juuri asun­to­jen sähköläm­mi­tys joka syn­nyt­tää talvikau­den kulu­tus­pi­ikin ja siten epäedullis­ten sähkön­tuotan­to­muo­to­jen käytön on ontu­va. Kovin vihreässä Helsingis­säkin tarvi­taan eri­tyis­es­ti pakkasil­la kaukoläm­pöä ja hir­muisil­la hiilid­iok­sidipäästöil­lä se tehdään. 96 % Helsin­gin kaukoläm­möstä v. 2013 tehti­in kivi­hi­iltä, maaakaa­sua tai öljyä polttamalla!!!

    Vihrei­den kovasti suosi­ma tuulivoima on aivan toiv­o­ton tässä pakkaskausien tarkastelus­sa. Kovil­la pakkasil­la ei tuuli­tur­bi­init pyöri ja tarvi­taan kaa­su- tai kivi­ihi­ilivoimaloi­ta säätövoimak­si. Tämä eri­tyis­es­ti siitä syys­tä, että kaikkein puh­tain­ta sähkön­tuotan­toa eli vesivoimaa ei sit­ten mil­lään saa­da Suomes­sa lisät­tyä. Ja tuuliener­gian hin­ta Suomen olois­sa on joka tapauk­ses­sa aivan kauhis­tut­ta­va monine muine haittoineen.

    Pääkaupunkiseudun fik­suin ener­giain­vestoin­ti vuosikym­meni­in on Van­taan jät­teen­polt­to­laitos, jota sitäkin Vihreät taisi­vat vas­tus­taa. Eikö niitä lisää rak­en­ta­mal­la itse asi­as­sa saataisi tarvit­ta­va läm­pö- ja sähkövoimatuotan­to talvikau­den kulu­tus­pi­ikeille koko maa­han ainakin asun­to­jen ener­giatarpeisi­in? Jät­tei­den varas­toin­ti läm­mi­tyskaudel­la poltet­tavak­si ei voi olla kovin kallista tai teknis­es­ti haastavaa.

    1. Vesa,
      Oli puhe suo­ras­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä ja nyt puhutkin varaavas­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä, joka toimii säätelijäm­nä, kun pääläm­mön­lähde on varaa­va takka.

  87. Kale­vi:
    Pas­si­iv­i­talos­sa läm­pökuor­mak­si useim­miten riit­tää ihminen 

    No ei var­masti riitä. Jos riit­täisi, pas­si­iv­i­taloon tuke­h­tu­isi kun lait­taa päälle tele­vi­sion, val­ot ja tietokoneet sekä valmis­taa uunis­sa karjalanpaistia.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Vesa,
    Oli puhe suo­ras­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä ja nyt puhutkin varaavas­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä, joka toimii säätelijäm­nä, kun pääläm­mön­lähde on varaa­va takka.

    Puh­taasti suo­ra sähköläm­mi­tys on aika harv­inainen eri päivä- ja yömak­su­tar­iffien vuok­si. Kun itse asuin vielä omakoti­talos­sa, jon­ka läm­mi­tys­muo­to oli ”suo­ra sähköläm­mi­tys”, vesi läm­mitet­ti­in yöaikana, lat­tioi­ta läm­mitin pääosin öisin, asti­at ja pyyk­it pesti­in öisin. Jopa sähkök­i­uas toi­mi yösähköl­lä. Kun olimme pois­sa kotoa muu­ta­man päivän tai kauem­min, kaik­ki läm­mi­tys tapah­tui yöaikaan. Parhaimp­ina vuosi­na sähkönku­lu­tuk­ses­ta läh­es ¾ tapah­tui yöaikaan.

    Onko näis­sä laskelmis­sa, minkä mukaan sähköläm­mi­tys on niin tuomit­tavaa, otet­tu huomioon sähköläm­mit­täjän käyt­tämän sähkön sivu­tuot­teena aiheut­ta­ma kaukolämpö?

    1. Olkoon suo­ra sähköläm­mi­tys yleinen tai harv­inainen, laskel­ma lamp­pu­jen tuot­ta­man hukkaläm­mön vaiku­tuk­sista oli tehty suo­rasn sähköläm­mi­tyk­sen mukaan ja siitä tässä keskusteltiin.

      Sähköläm­mi­tys ei tuo­ta sivu­tuot­taeena kaukoläm­pöä, kos­ka vastapainevoimalat eivät ole talvisin mar­gin­aalis­sa vaan lauhde­voimalat. Vaik­ka sähköläm­mi­tys­tä ei olisi, vastapainevoimaloi­ta ei suljettaisi.

  89. Sylt­ty: No ei var­masti riitä. Jos riit­täisi, pas­si­iv­i­taloon tuke­h­tu­isi kun lait­taa päälle tele­vi­sion, val­ot ja tietokoneet sekä valmis­taa uunis­sa karjalanpaistia.

    Paino sanal­la useimmiten.

    Pas­si­iv­i­talol­la on mon­ta määritelmää, yksi on läm­mi­ty­sen­er­gian tarve 20kWH/m2 vuodessa. Eli 150 m² talo tarvit­see 3000 kWh/a.

    Yksi ihmi­nen tuot­taa läm­pöä noin 800 kWh/a.

    Mut­ta oikea huomio sinän­sä: olisi pitänyt kir­joit­taa ihmiset ja muut läm­pökuor­mat. Te olette vis­si­in kaik­ki juris­te­ja kun mikään epä­tark­ka ilmaisu ei mene läpi 🙂

  90. Osmo Soin­in­vaara:

    Sähköläm­mi­tyk­ses­sa olen­naista on sähkönku­lu­tus läm­mi­tyskau­den aikana, suomek­si talvella. 

    Taitaa talvi aiheut­taa ener­gianku­lu­tus­ta myös vaikka­pa kaukoläm­mite­tyis­sä asunnoissa.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Oli puhe suo­ras­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä ja nyt puhutkin varaavas­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä, joka toimii säätelijäm­nä, kun pääläm­mön­lähde on varaa­va takka. 

    Kyl­lä, laa­jensin keskustelua myös varaavaan sähköläm­mi­tyk­seen. Aika mon­en­laisia vir­i­tyk­siä näistä on. Har­val­la tak­ka on kuitenkaan pääläm­mön­lähde ainakaan Helsin­gin sähköläm­mite­tyis­sä talois­sa. Varaa­va tak­ka usein enem­mänkin täy­den­tää kovil­la pakkasil­la ja sen lisäk­si sit­ten on suo­ra, varaa­va tai osit­tain varaa­va sähkölämmitys.

    Suo­ra sähköläm­mi­tys on mon­en rak­en­ta­jan mielestä paras nyky­isi­in pas­si­iv­i­taloi­hin. Läm­mi­ty­sen­er­giaa kuluu niin vähän, että kalli­in vesikier­toisen jär­jestelmän rak­en­t­a­mi­nen ei kannata.

    Lain­aus Vihreästä ilmastoreformista:
    • pien­taloa­sukkai­ta on ohjat­ta­va vai­h­ta­maan öljy- ja sähköläm­mi­tys uusiutuviin

    Lain­aus Vihreän kasvun mallista:
    “Läm­mi­tyssähkön kulu­tus­ta voidaan kan­nus­taa vähen­tämään mm. kohden­ta­mal­la koti­talousvähen­nyk­siä läm­mi­tystapa­muu­tok­si­in, lisäämäl­lä investoin­ti­tukia, tark­ista­mal­la rak­en­tamis­määräyk­siä sekä korot­ta­mal­la sähköläm­mi­tyk­sen veroa.”

    En kyl­lä saa ihan yksiselit­teistä käsi­tys­tä Vihrei­den suh­tau­tu­mis­es­ta sähköläm­mi­tyk­seen. Pahoit­te­len jos olen ymmärtänyt väärin, että Vihreät vas­tus­ta­vat kaikkea sähkölämmitystä.

    Vihreät näyt­tävät kan­nat­ta­van puun­polton lisäämistä läm­mi­tyk­sessä. Taa­jamien takkoi­hin ja puusaunoi­hin liit­tyy yksi paha ongel­ma, puun­polton pien­hiukkaset. Ongel­ma on ver­rat­tavis­sa ainakin pas­si­ivisen tupakoin­nin haittoihin.

    Vihreän kasvun mallis­sa puhutaan koti­talouk­sien ener­gian säästöstä, sähköläm­mi­tyk­sen vero­tuk­sen kiristämis­es­tä, läm­mi­tystapa­muu­tosten tukemis­es­ta läm­mi­tyssähkön kulu­tuk­sen leikkaamisek­si ym. ja Helsin­gin Vihrei­den kun­nal­lis­vaalio­hjel­mas­sa ener­gian säästöstä. Mik­si Vihreät eivät selkeästi tuo esi­in kaikkein nopein­ta, ilmaista ja tehokkain­ta ener­gian säästökon­s­tia, eli sisäläm­pöti­lan pudot­tamista edes 1–2 asteel­la? Täl­lä kon­stil­la saataisi­in paljon suurem­mat kulu­tus- ja päästösäästöt kuin hehku­lamp­pu­jen tai sähköläm­mit­täjien jah­taamisel­la. Onko asia liian kuuma peruna vaikka­pa vaaliohjelmaan?

  91. Sama hin­ta-alue on nyt tois­taisek­si Pohjo­is­maat, onnek­si ei vielä tarvitse tur­vau­tua Sak­san hiilivoimaloi­hin. Ruot­sista tulee lähin­nä vesi- ja ydin­voimaa, kuten myös Venäjältä. Myös Nor­jan vesisähköä (100 % Nor­jan sähköstä) on myös saatavis­sa nyt Suomessa.

    Jos hiililauhdet­ta käytetään Suomes­sa nytkin vain 1 %, ei kaik­ki sähköläm­mi­tys ole lauhdet­ta. Var­masti sähköläm­mi­tyk­seen menee enem­män kuin tuo 1%, muis­taak­seni alle 10%. Liioit­telet edelleen lauh­teen merkitystä.

    Fos­si­il­isil­lä polt­toaineil­la tuotet­tu kaukoläm­pö ei muuten hakkaa maaläm­pöä hiilid­iok­sidipäästö­jen suh­teen. Kat­so nyt vaik­ka Moti­van sivuil­ta jos et muuten usko. Eri asia sit­ten jos läm­pöä ja sähköä tuote­taan uusi­u­tuvil­la polt­toaineil­la. Ei kaikkea voi perustel­la sil­lä, että kaukoläm­mön sähkö kor­vaa lauhdesähköä.

    Muuten sähköläm­mi­tyk­selle las­ket­tu ker­roin 1,7 on primääriener­giak­er­roin, joka kuvaa enem­mänkin ener­gian jalostusastet­ta kuin CO2-päästö. Mik­sikö ? Sik­si, että sen laskemises­sa on CO2-vapaalle ydin­voimalle käytet­ty ker­roin­ta 3 ja esim.kivihiilelle ja öljylle ker­roin­ta 1.

    1. Aika-ajoin Pohjo­is­maat ja osa Kes­ki-Euroop­paa on samaa hin­ta-aluet­ta, mut­ta usein siir­toverkon rajal­lisu­us erot­taa ne eri alueik­si. Sil­lä, mitä sähköä Suomeen oste­taan ei ole merk­i­tys­tä vaan sil­lä, mikä on se viimeinen voimala, jota se pitää käyn­nis­sä. Tan­skas­sa on paljon kivi­hi­ililauhdet­ta, jok­ja toimii käytän­nössä pohjo­is­mais­ten markki­noiden vai­htelu­jen tasaajana. 

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaukoläm­möst­tä on ajatuk­ser­na, että se tehdään sähkön­tuotan­non yhtey­dessä. Vähän se jäähtyy, mut­ta ei paljon. Sovel­tuu tietysti vain tiheästi asut­tui­hin kaupöunkei­hin, kos­ka muuten siir­toetäisyy­det kas­va­vat aivan liian suuriksi.

    Tämän perustel­la pitää tietenkin kysyä myös, kan­nat­taisiko jonkun yksit­täistalon tuot­taa osa lämmöstään/sähköstään koneel­la, joka tuot­taa samal­la myös osan sähköstä/lämmöstä. Säästy­isi kaukoläm­mön ja sähkön siir­rossa. Pienyk­sikössä sähkön tuotan­non osu­us voisi olla suh­teessä vähän pienem­pi (?), mut­ta kai läm­pö / koko ener­gia saadaan vähi­in päi­hin talteen.

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää viimeistä käytössä olew­vaa voik­malaa SAMALLA HINTA-ALUEELLA, ei vält­tämät­tä Suomes­sa. Se voi olla myös Tan­skas­sa tai Puo­las­sa. Kovil­la pakkasil­la se on melkein aina hiililaudet­ta. Kes­däl­lä ja öisin tilanne voi olla toinen.

    Saadaanko tuol­la kaaval­la sähkönkäyt­täjien kokon­ais­päästöt suurem­mik­si kuin ne todel­lisu­udss­sa ovat?

    (Mis­sä kohdas­sa päästöt kor­jataan keskioäästöik­si? Mis­sä kohdas­sa erotel­laan vesisähköä osta­neet muista? (esm. HSL, joka main­os­taa ratikoiden ole­van päästöttömiä))

  94. Rebound-ilmiöstä vielä, kuin minä han­kin ilmaläm­pöpumpun sähkö+takka-kombon vierelle, niin nos­tin myös sisäläm­pöti­laa sem­moi­set 3–4 astetta.

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika-ajoin Pohjo­is­maat ja osa Kes­ki-Euroop­paa on samaa hin­ta-aluet­ta, mut­ta usein siir­toverkon rajal­lisu­us erot­taa ne eri alueik­si. Sil­lä, mitä sähköä Suomeen oste­taan ei ole merk­i­tys­tä vaan sil­lä, mikä on se viimeinen voimala, jota se pitää käyn­nis­sä. Tan­skas­sa on paljon kivi­hi­ililauhdet­ta, jok­ja toimii käytän­nössä pohjo­is­mais­ten markki­noiden vai­htelu­jen tasaajana. 

    Sähkön hin­ta määräy­tyy tietääk­seni pääosin Pohjo­is­maisen Nord Poolin mukaan . Pohjo­las­sa on paljon CO2-vapaa­ta ener­giaa (vesivoima, ydin­voima). Pikem­minkin asia on tois­in­päin, että Nor­ja ja Ruot­si toimi­vat Tan­skan tasaa­jana. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on paljon vesi- ja ydin­voimaa (Ruot­si). For­tum omis­taa paljon vesivoimaa Ruot­sis­sa ja myös ydin­voimaa enem­män kuin Suomessa.

    Kun CHP-laitok­sia tarkastellaan,
    on syytä muis­taa, että mon­et yhteis­tuotan­to­laitok­set (läm­pö, sähkö) toimi­vat lauhde­laitoksi­na sil­loin kun läm­mön tarve on pieni.

    Moti­van mukaan kaukoläm­mön CO2-päästöt ovat noin 220 kg/MWh (Heljo & Laine 2005). Viimeisen kol­men vuo­den aikana ne oli­vat 209 kg CO2/MWh. Itse asi­as­sa joil­lakin kaukoläm­mön eril­lis­tuotan­toalueil­la ne voivat olla pienem­piä, jos polt­toaine on uusi­u­tu­va, esim. puun kuori tms.

    Läm­pöpumpuille ko tutkimus antaa seu­raa­vat CO2-päästöt:

    Maaläm­pö 60–70 kg CO2/MWh
    Pois­toil­maläm­pöpump­pu 120
    Ilma-vesiläm­pöpump­pu 80–120

  96. Juho Laatu: Saadaanko tuol­la kaaval­la sähkönkäyt­täjien kokon­ais­päästöt suurem­mik­si kuin ne todel­lisu­udss­sa ovat?

    (Mis­sä kohdas­sa päästöt kor­jataan keskioäästöik­si? Mis­sä kohdas­sa erotel­laan vesisähköä osta­neet muista? (esm. HSL, joka main­os­taa ratikoiden ole­van päästöttömiä))

    Kyl­lä saadaan suurem­mik­si, eli lauhdesähkön päästöik­si 700 kg/MWh. Todel­lisu­udessa suo­ran sähköläm­mön CO2-päästöt ovat vuosikeskiar­vona tasoa 300–400 kg CO2/ MWh. 

    Hesin­gin ratikat eivät ole päästöt­tömiä, vaan kulke­vat sähköl­lä jon­ka keskimääräiset CO2-päästöt ovat 220 kg CO2/MWh (Suomen keskiar­vo). Todel­lisu­udessa kulke­vat usein kivihiilisähköllä.

  97. Kale­vi: Paino sanal­la useimmiten.

    Pas­si­iv­i­talol­la on mon­ta määritelmää, yksi on läm­mi­ty­sen­er­gian tarve 20kWH/m2 vuodessa. Eli 150 m² talo tarvit­see 3000 kWh/a.

    Eli jos koko läm­mi­tys­tarpeen kat­taisi sähköl­lä, se tekee 300 e /vuodessa. Ei tuos­sa ole enää mitään mis­tä säästää, ts. mikään muu läm­mi­tys­muo­to kuin suo­ra sähkö kovimpia pakka­sia varten ei ole peusteltavis­sa ainakaan taloudel­lisu­udel­la. Tak­ka se nyt olla pitää huolto­var­muussy­istä, mut­ta takan han­kkimi­nen tekee minkä tahansa muun kuin sähköläm­mi­tyk­sen han­k­in­nas­ta vieläkin järjettömämpää.

    Ilmaläm­pöpumpun tarvii sit­ten asum­is­mukavu­u­den ja jäähdy­tyk­sen takia, mitään säästöä sil­lä ei saa.

  98. Coun­try­boy:
    Hesin­gin ratikat eivät ole päästöt­tömiä, vaan kulke­vat sähköl­lä jon­ka keskimääräiset CO2-päästöt ovat 220 kg CO2/MWh (Suomen keskiar­vo). Todel­lisu­udessa kulke­vat usein kivihiilisähköllä.

    Kovin mon­et luulevat/ajattelevat, että esim. ratikat tosi­aan kulke­vat tai kän­nykät ladataan vesivoimal­la tai tuulisähköl­lä. Sähkö asun­to­jen läm­mi­tyk­seen taas hei­dän mukaansa tehdään kivi­hi­ilel­lä tai ydin­voimal­la. Harhaan­jo­htavaa markki­noin­tia on liikkeellä.

    Kaik­ki sähkö kuitenkin Suomes­sa kul­kee yhdessä ja samas­sa verkos­sa ja sen kulu­tus on siten päästöiltään saman arvoista.

    Ja pakkaspäivien päiväl­lä syn­tyvään kulu­tushuip­pu­un (lauhde­voiman käyt­töön) ovat kaik­ki sähköä tuol­loin käyt­tävät ihan yhtä syyl­lisiä eli myös tietokoneitaan tuol­loin käyt­tävät, perunoitaan keit­tävät, kän­nyköitään lataa­vat ja vaikka­pa hissiä käyt­tävät henkilöt kuin lokasankon niskaansa saa­neet sähkölämmittäjät.

  99. Vihreän kasvun mallis­sa puhutaan koti­talouk­sien ener­gian säästöstä, sähköläm­mi­tyk­sen vero­tuk­sen kiristämis­es­tä, läm­mi­tystapa­muu­tosten tukemis­es­ta läm­mi­tyssähkön kulu­tuk­sen leikkaamisek­si ym. ja Helsin­gin Vihrei­den kun­nal­lis­vaalio­hjel­mas­sa ener­gian säästöstä. Mik­si Vihreät eivät selkeästi tuo esi­in kaikkein nopein­ta, ilmaista ja tehokkain­ta ener­gian säästökon­s­tia, eli sisäläm­pöti­lan pudot­tamista edes 1–2 asteel­la? Täl­lä kon­stil­la saataisi­in paljon suurem­mat kulu­tus- ja päästösäästöt kuin hehku­lamp­pu­jen tai sähköläm­mit­täjien jah­taamisel­la. Onko asia liian kuuma peruna vaikka­pa vaaliohjelmaan? 

    Läm­pö­pat­terin vent­ti­ilin asen­non tai muun huoneen­läm­mön ase­tusar­von muut­ta­mi­nen ei tapah­du asuin­talois­sa kaupung­in­val­tu­us­ton tai eduskun­nan päätök­sel­lä. Läm­mi­tys- ja valais­tus­ratkaisu­jen saatavu­u­den ja hin­nan sään­te­ly taas on laeil­la ja ase­tuk­sil­la toteutettavissa.

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Vesa,
    Sähköläm­mi­tyk­ses­sa olen­naista on sähkönku­lu­tus läm­mi­tyskau­den aikana, suomek­si talvel­la. Jokainen sähkönkäyt­täjä käyt­tää aina hin­ta-alueen viimeistä voimalaitos­ta. Tästä pitää toki ottaa pois lyhy­taikainen sätövoima, jot atarvi­taan aina ewsi­in­tyvät var­i­anssin tal­tut­tam­sieen. Jos­sakin päin samaa hin­ta-aluet­ta (pohjo­is­maat, ajoit­tain koko Euroop­pa) on jok­seenkin aina viimeisenä voimalaitok­se­na kivi­hi­ililauhde. Yksi kilo­wat­tin­tun­ti sähköä käyt­tää noin 2,4 kilo­wat­ti­tun­tia kivi­hi­iltä. Tätä huonom­paa läm­mi­tys­muo­toa on viakea kehittää.

    Helsinki­hän läm­mit­tää kovil­la pakkasil­la kaukoläm­pöverkkoa läm­pökeskuk­sis­saan (taitaa olla 7 kpl käytössä) öljyl­lä. Kaukoläm­mön todel­liset päästöt ovat sil­loin aika huikeat. Helsin­ki on siis löytänyt tuo­ta mainit­se­maasi huonom­man läm­mi­tys­muodon — nimeno­maan koville pakkaskeleille

  101. Coun­try­boy: Kyl­lä saadaan suurem­mik­si, eli lauhdesähkön päästöik­si 700 kg/MWh. Todel­lisu­udessa suo­ran sähköläm­mön CO2-päästöt ovat vuosikeskiar­vona tasoa 300–400 kg CO2/ MWh. 

    Hesin­gin ratikat eivät ole päästöt­tömiä, vaan kulke­vat sähköl­lä jon­ka keskimääräiset CO2-päästöt ovat 220 kg CO2/MWh (Suomen keskiar­vo). Todel­lisu­udessa kulke­vat usein kivihiilisähköllä.

    Kuvit­telin että Helsin­ki ostaisi jotain vesisähköä ratikoiden­sa ja metron tarvit­se­man määrän. Ehkä sisäiseen sähkönku­lu­tuk­seen ostetaan/tuotetaan sähköä fos­si­ileil­la. Näin markki­noin­tivi­esti pysyy puh­taana. No, ehkä tuo liiken­ney­htiö on sen­tään erilli­nen yhtiö, joka tekee eril­lisiä päätök­siä (ehkä myös sen toimis­tot valais­taan hiilet­tömäl­lä sähköllä).

    Sekin kävi mielessä, että jos Helsin­ki spon­soroi julk­ista liiken­net­tään, niin tuo spon­soroin­ti­ra­ha ei ehkä ole yhtä hiili­va­paa­ta kuin ratikoille ostet­tu sähkö.

    1. Sil­lä, että HKL ja VR osta­vat puh­das­ta vesisähköä, ei ole mitään merk­i­tys­tä niiden ekol­o­giselle jalan­jäl­jelle. Van­haa vesivoimaa on maas­sa niin paljon kuin sitä on. Jos joku ostaa sitä itselleen, sitä jää vähem­män muille ja nuo muut joutu­vat käyt­tämään muun­laista sähköä. Kokon­ais­päästöi­hin täl­laisel­la viher­pe­sul­la ei ole vaiku­tus­ta. Olen kir­joittyanut tästä mm. vuon­na 2012 otsikol­la ekolan­di­an sähköntuotanto
      Vähän toinen asia on, jos ostaa vaikka­pa tuulisähköä ja mak­saa siitä sen ver­ran yli­hin­taa, että näin syn­tyväl­lä rahal­la void­faan tuot­taa lisää tuulisähköä. Ei sitä tuulisähköäkään pidä haaska­ta, kos­ka ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä se haaskaus vain lisää muu­ta sähkön käyttöä.
      Sähköläm­mi­tyk­sen puo­lus­tamisek­si on san­ot­ta­va, että sen muo­dosta­ma kysyn­tä voi pitk­iäl­lä aikavälil­lä olla sysäyk­senä rak­en­taa uut­taa päästötön­tä kap­a­siteet­tia. Kun merkit­tävästi on laa­jen­tunut vain ydin­voima, on san­ot­ta­va, että tuo aikaväli on hyvin pitkä, ainakin 20 vuotta.

  102. Itsekin olen ihme­tel­lyt tätä toisi­naan hive­nen turhan kat­e­goriselta vaikut­tavaa sähköläm­mi­tys­vas­taisu­ut­ta. Suo­ra sähköläm­mi­tys on usein ongel­malli­nen tuon huip­puku­lu­tu­songel­man vuok­si, mut­ta varaa­van sähköläm­mi­tyk­sen yleistymistä kan­nat­taisi sopi­val­la poli­ti­ikalla kan­nus­taa. Nyt pitäisi olla tiedos­sa, että ainakin sähkön tuotan­to pitäisi jo kohtu­ullisen nopeal­la aikavälil­lä saa­da käytän­nössä päästöt­tömäk­si, ja val­i­tu­ista teknolo­gioista riip­pumat­ta tämä tulee 100% var­masti lisäämään tarvet­ta kulu­tusjous­toi­hin. Varaa­van sähköläm­mi­tyk­sen yleistymi­nen olisi aivan eri­no­mainen osaratkaisu tähän ongelmaan.

  103. TTK: Läm­pö­pat­terin vent­ti­ilin asen­non tai muun huoneen­läm­mön ase­tusar­von muut­ta­mi­nen ei tapah­du asuin­talois­sa kaupung­in­val­tu­us­ton tai eduskun­nan päätök­sel­lä. Läm­mi­tys- ja valais­tus­ratkaisu­jen saatavu­u­den ja hin­nan sään­te­ly taas on laeil­la ja ase­tuk­sil­la toteutettavissa.

    Tänään vihreä Pekka Sauri sanoi aamu-tv:ssä, että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta perus­tuu lakei­hin, ase­tuk­si­in ja säädök­si­in. Hehheh.

    Mitä Suomes­sa mm. säädel­lään kun­nioitet­ta­van eduskun­nan tai muun tahon päätöksillä:
    — kaup­po­jen myymäläkokoa ja aukioloaikoja
    — alko­holin ja tupakan myyntiä
    — rav­in­toloiden auki­oloaiko­ja ja tarjoilualueita
    — pakasteal­taiden ja kylmiöi­den lämpötiloja
    — apteekkitoimintaa
    — taksitoimintaa
    — tähti­sade­tikku­jen myyntiä
    — rantasaunan etäisyyt­tä rannasta
    — ainakin Helsingis­sä uusien asun­to­jen kokojakaumaa
    — kylpy­huoneen kyn­nyk­sen korkeutta
    — autopaikko­jen määrää uusis­sa taloissa
    — kaikkea rak­en­tamista kaikkialla
    — hehku­lamp­pu­jen myyntiä
    — luis­telu­radan jäädyttämistä

    Jos nämä asi­at ovat olleet vaikka­pa eduskun­nan päätök­sel­lä toteutet­tavis­sa, niin var­masti myös sisäläm­pöti­lalle on määrät­tävis­sä mak­simi­ar­vot. Täl­lä asial­la olisi oikeasti merk­i­tys­tä ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnassa.

    Sään­te­lyä sinäl­lään pitää purkaa, ja min­un puolestani kaik­ki em. lis­tan rajoit­teet voidaan poistaa.

    Kovasti sähkön ja muun ener­gian kulu­tus­ta yritetään veronko­ro­tuk­sil­la leika­ta. Samal­la kuitenkin tuhoamme taloudel­lisen toimeli­aisu­utemme. Tämä olisi hyvä sisäistää.

  104. Juho Laatu: Tämän perustel­la pitää tietenkin kysyä myös, kan­nat­taisiko jonkun yksit­täistalon tuot­taa osa lämmöstään/sähköstään koneel­la, joka tuot­taa samal­la myös osan sähköstä/lämmöstä. Säästy­isi kaukoläm­mön ja sähkön siirrossa. 

    Hyvä huomio, ja kyl­lähän tuo­ta tehdään siel­lä mis­sä se kan­nat­taa. Esimerkkinä tutkimusase­mat Etelä­na­pa­man­tereel­la. Hyvä kysymys on mis­sä kohtaa tapah­tuu break-even löpön roudaamisen tap­piok­si, kun sähkölin­jan vetämisen kus­tan­nus halpe­nee ylläku­va­tus­ta ääri­ta­pauk­ses­ta. Toki on opti­moin­nis­sa muis­tet­ta­va että löpön­roudauk­sen kus­tan­nuk­sen voi jakaa muun asioin­nin kanssa, jos ‘kylille’ on sään­nöl­listä käyntiä.

    Muis­te­len että jo Keb­nekaise Fjäll­sta­tion­ille (15 km lähim­mästä tiestä) meni sähkölinja.

  105. Niin VR ja HKL:hän vähen­tävät todel­la muiden mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää vesisähköä. Lisäk­si niis­sä talvel­la sähkön­tarve lisään­tyy jonkin ver­ran, jol­loin se ote­taan blo­gistin logi­ikan mukaan hiililauhteesta.

    Samo­ja kri­teere­jä pitäisi soveltaa sekä liiken­teeseen (ratikat, sähköau­tot) kuin sähköläm­mi­tyk­seenkin. Varsinkin sähköau­tois­sa ener­gian tarve kas­vaa talvipakkasil­la hel­posti kaksinkertaiseksi.

    Vesisähköä saa kyl­lä run­saasti For­tu­mil­ta, kun se on ostanut suuren Ruotsin vesivoimas­ta ja nyt ilmeis­es­ti myös suurim­man osan Venäjän Kar­jalan vesivoimas­ta. For­tu­min sähköstä on 90% CO2-päästötön­tä Pohjo­is­mais­sa (ps. En ole For­tu­min palveluksessa).

    1. Tämä teo­reti­soin­ti, mitä kukakin sähkössä käyt­tää, on aika mon­imutkaista eikä sitä voi taval­liselta kulut­ta­jal­ta vaa­tia. Sik­si paras tapa on käyt­tää hin­tamekanis­mia ja uno­htaa moral­isoin­ti. Kun­non hin­ta päästöoikeuk­sille, niin sähkön kulut­ta­jahin­ta vas­taa joka tun­ti sen tuot­tamia kus­tan­nuk­sia hiilid­iok­sidipäästöt mukaan luet­tuna (sil­lä päästöoikeu­den hin­nal­la). Olisi tietysti hyvä siir­tyä tun­tiko­htaiseen hin­not­telu­un, mihin mit­tar­it pikkuhil­jaa anta­vat mahdollisuuksia.

  106. YM:ssä on tiet­tävästi muu­ta­ma vuosi sit­ten selvitet­ty (ja suun­nitel­tu ?) eril­listä sähköläm­mi­tysveroa. Selvi­tys löy­tyy netistä. Onnek­si lakia ei nyt aivan viime aikoina ole esitetty. 

    Se olisi mielestäni kohtu­u­ton, koska:

    1) Omako­ti­a­su­jia on pitkään 1970-luvul­ta pyrit­ty ohjaa­maan pois öljyläm­mi­tyk­ses­tä mm. raken­nussäädösten kaut­ta. Nyt siitä asetet­taisi­in sit­ten per­imään hait­taveroa jälkikäteen.

    2)Sähkön vero­tus­ta on muutenkin nos­tet­tu viime vuosi­na paljon

    Sen sijaan uusien asun­to­jen kohdal­la voidaan ihmisiä ohja­ta pois sähköläm­mi­tyk­ses­tä esim raken­nuslupi­en kaut­ta. Esimerkik­si maalämpöpumppuihin.

    Jos sähköläm­mi­tysvero tulisi siitä muo­dos­tu­isi helpol­la uusi “paskala­ki”, jota laa­jalti vastustettaisiin.

    1. Olisi kuitenkin hyvä ker­toa sähköläm­mi­tyk­sen valin­neille, että jos jos­sain vai­heessa päästöoikeuk­sien hin­ta nousee, se nos­taa ainakin talvi­saikaan myös sähkön hin­taa ja paljon, kos­ka hin­ta määräy­tyy sen hin­ta-alueen viimeisen voimalan mukaan ja se siis ainakin hin­to­jen kannal­ta näyt­tää aika usein ole­van kivi­hi­ililauhde. Kymp­pi lisää päästöoikeuk­sien hin­taan tuo kahdek­san euroa megawat­ti­tun­ti­in sähköä.

  107. KariS: Helsinki­hän läm­mit­tää kovil­la pakkasil­la kaukoläm­pöverkkoa läm­pökeskuk­sis­saan (taitaa olla 7 kpl käytössä) öljyl­lä. Kaukoläm­mön todel­liset päästöt ovat sil­loin aika huikeat. Helsin­ki on siis löytänyt tuo­ta mainit­se­maasi huonom­man läm­mi­tys­muodon – nimeno­maan koville pakkaskeleille 

    Ei tuo koske Helsinkiä, vaan kaikkia suo­ma­laisia kaupunke­ja ja merkit­tävää osaa maalaiskun­nistakin. Peruskuor­ma tehdään sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­tona, mut­ta kovim­mat pakkaset tarvit­se­vat lisäläm­pöä, joka tulee öljyl­lä toimivista läm­pökeskuk­sista. Esimerkik­si Kuo­pios­sa noi­ta on muis­taak­seni vajaa kymme­nen kap­palet­ta kaupunkialueel­la. Myös pie­nil­lä paikkakun­nil­la on öljyvoimaloi­ta hoita­mas­sa keskus­taa­ja­man lämmityksen.

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    Sil­lä, että HKL ja VR osta­vat puh­das­ta vesisähköä, ei ole mitään merk­i­tys­tä niiden ekol­o­giselle jalan­jäl­jelle. Van­haa vesivoimaa on maas­sa niin paljon kuin sitä on. Jos joku ostaa sitä itselleen, sitä jää vähem­män muille ja nuo muut joutu­vat käyt­tämään muun­laista sähköä. Kokon­ais­päästöi­hin täl­laisel­la viher­pe­sul­la ei ole vaiku­tus­ta. Olen kir­joittyanut tästä mm. vuon­na 2012 otsikol­la ekolan­di­an sähköntuotanto
    Vähän toinen asia on, jos ostaa vaikka­pa tuulisähköä ja mak­saa siitä sen ver­ran yli­hin­taa, että näin syn­tyväl­lä rahal­la void­faan tuot­taa lisää tuulisähköä. Ei sitä tuulisähköäkään pidä haaska­ta, kos­ka ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä se haaskaus vain lisää muu­ta sähkön käyttöä.
    Sähköläm­mi­tyk­sen puo­lus­tamisek­si on san­ot­ta­va, että sen muo­dosta­ma kysyn­tä voi pitk­iäl­lä aikavälil­lä olla sysäyk­senä rak­en­taa uut­taa päästötön­tä kap­a­siteet­tia. Kun merkit­tävästi on laa­jen­tunut vain ydin­voima, on san­ot­ta­va, että tuo aikaväli on hyvin pitkä, ainakin 20 vuotta.

    Tämän ja vuo­den 2012 artikke­lin poh­jal­ta totean, että suurin osa tästä ener­gia­muo­to- ja kulu­tustapakikkailus­ta on turhaa, eikä kohdis­tu itse pääon­gel­maan. Hehku­lamp­pukiel­to, uima-altaiden läm­mi­tyskiel­to, tuulivoimatuki­aiset jne. ohjaa­vat euro­ja yhdestä kohteesta toiseen, mut­ta eivät siis kohdis­tu itse pääon­gel­maan, jok­si tässä kai kat­so­taan fos­si­ilisen hiilen polt­ta­mi­nen ilmaan.

    Uudet tuulivoimalatkaan eivät ole ratkaisu, sil­lä niiden rak­en­t­a­mi­nen pudot­taa hie­man sähkön hin­taa, ja näin myös fos­si­iliset halpenevat markki­noil­la. Lyhyel­lä tähtäimel­lä fos­si­ilis­ten polton lisäys ei useim­miten ole yhtä suur­ta kuin tuuliener­gian käytön lisäys. Mut­ta toisaal­ta fos­si­ilisen ener­gian het­kel­lisessä kul­tuk­sen laskus­sa kyse on vain polton siirtämis­es­tä vuodel­la eteen­päin. Ja vahinko on yhtä suuri, mut­ta vuo­den kauem­pana. Ja jos hiilen käyt­tö on ollut kan­nat­tavaa, se on vielä hie­man kan­nat­tavam­paa muun ener­giatuotan­non kas­vaes­sa. Ener­gian kulu­tus ei ole vakio, vaan mukau­tuu myös ener­gian tar­jon­taan. Kan­to­jen polt­ta­mi­nen voi jopa lisätä lyhyen tähtäi­men hiili­doik­sidipäästöjä, sil­lä siinä aikaiste­taan kan­to­jen hiilen pääsyä ilmaan kym­menä vuosia.

    Pidän kaikkia noi­ta nip­pelisään­nök­siä vain sijais­toim­intana, jota har­rastel­laan itsen ja tois­t­en hämäämis­mielessä (tai silka­s­ta lyhyt­näköisyy­destä), kun itse kohteeseen, eli fos­si­ilis­ten polt­toon ei kyetä tai halu­ta puut­tua. Oikea ratkaisu olisi siis vih­doin vähen­tää fos­si­ilis­ten polt­toa aset­ta­mal­la niille rajoituk­sia taval­la tai toisel­la. Ei siis todel­lakaan lisäämäl­lä muidenkin ener­gia­muo­to­jen käyt­töä, pois­ta­mal­la yksit­täisiä “pahik­sia” kuten hehku­lamp­pu­ja tms.

    Noiden muiden asio­den pyörit­tämi­nen ostaa vain lisäaikaa ilmas­ton tuo­hoamiselle, kun vihertävästi ajat­tel­e­vat kansalaiset “ostel­e­vat oma­l­letun­nolleen pehmikkeitä” eri­lais­ten vihreältä näyt­tävien kikko­jen muo­dos­sa (voi olla vesisähköä, uut­ta tuulivoimaa, ener­gian­säästölamp­pu­ja, risupaketteja).

    Poli­itikoil­ta kaipaisin vas­taus­ta kysymyk­seen, miten fos­si­ilis­ten käyt­tö lopete­taan maa­pal­lon tasol­la, niitä tuot­tavis­sa mais­sa, niitä kulut­tavis­sa mais­sa kuten Suomes­sa, ja niiden kulut­tamiseen mukaan pääsemistä odot­tele­vis­sa kehi­tys­mais­sa jo ennen fos­si­ilis­ten lähtei­den ehtymistä, tilanteessa jos­sa ne kuitenkin ovat koko ajan varsin hal­pa ja kätevä tapa tuot­taa ener­giaa? Oikea vas­taus ei ole tuulivoiman ja biovoiman tuotan­non ja käytön lisääminen.

  109. Mikko Kivi­ran­ta: Hyvä kysymys on mis­sä kohtaa tapah­tuu break-even löpön roudaamisen tap­piok­si, kun sähkölin­jan vetämisen kus­tan­nus halpe­nee ylläku­va­tus­ta ääritapauksesta.

    Yksi merkit­tävä lanko­ja tai putkea pitkin tule­van ener­gian suo­sion syy on käytön help­pous. Omista kon­steista on tästä syys­tä paljolti his­to­ri­an saatossa luovuttu.

    Voi olet­taa, että tule­vaisu­udessa myös paikallis­ten lait­tei­den käyt­tö helpot­tuu niiden automa­ti­soin­nin myötä. Jo nyt lämpimän veden voi läm­mit­tää osin aurinkopan­eleil­la. Ehkä jatkos­sa sähköä ja läm­pöä ote­taan monin paikoin verkoista vain se määrä, joka tarvi­taan oman tuotan­non lisäk­si ja tuotan­to­häir­iöi­den ajaksi.

    Jos tekni­ik­ka antaa myöten tule­vaisu­udessa, kai esimerkik­si bio­jätekaa­sut kan­nat­taa muun­taa paikallis­es­ti sähkök­si ja läm­mök­si, ilmaan päästämisen sijaan.

  110. Osmo Soin­in­vaara: Kun­non hin­ta päästöoikeuk­sille, niin sähkön kulut­ta­jahin­ta vas­taa joka tun­ti sen tuot­tamia kus­tan­nuk­sia hiilid­iok­sidipäästöt mukaan luet­tuna (sil­lä päästöoikeu­den hinnalla).

    Tuo on hyvä lin­jaus. Tähän kaipaisin vielä lisäk­si käytän­nön toim­intao­hjet­ta. Kos­ka päästöoikeuskaup­pa on täl­lä het­kel­lä EU:n käsis­sä, ole­tan että haet käytän­nön ratkaisua EU:sta. Mil­laisia askelei­ta EU:ssa pitää ottaa? Hoide­taanko hiilivuo­to-ongel­ma hiil­i­t­ulleil­la vai miten? Tuo hiilivuo­to-ongel­ma EU:n pitää kai myös ratkaista, sil­lä ole­tan tässä, että että heitit pal­lon EU:lle, etkä siis aio jät­täy­tyä odot­tele­maan yhteistä päästöoikeusratkaisua globaaleista neu­vot­teluista. Onko tavoit­teenasi koko fos­si­ilien polton alasajo (-95% riit­tävien päästöoikeusksien hin­nan avul­la)? Tuleeko hiilivoimaan nojaa­va Sak­sa mukaan, vai lykätäänkö päätök­siä hamaan tule­vaisu­u­teen, jos Sak­sa ei innos­tu polt­toa oikeasti rajoit­tavista päästöoikeuk­sien hin­noista? Entä toimi­iko Suo­mi yksin tai yhdessä muiden vas­tu­ullis­ten maid­en kanssa (plan B), jos EU ei halua asi­as­sa ede­tä? Kysyn näitä kysymyk­siä sik­si, että asia ete­nee vain, jos meil­lä on konkreet­ti­nen suun­nitel­ma sille, miten edetään.

  111. ij: Ei tuo koske Helsinkiä, vaan kaikkia suo­ma­laisia kaupunke­ja ja merkit­tävää osaa maalaiskun­nistakin. Peruskuor­ma tehdään sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­tona, mut­ta kovim­mat pakkaset tarvit­se­vat lisäläm­pöä, joka tulee öljyl­lä toimivista läm­pökeskuk­sista. Esimerkik­si Kuo­pios­sa noi­ta on muis­taak­seni vajaa kymme­nen kap­palet­ta kaupunkialueel­la. Myös pie­nil­lä paikkakun­nil­la on öljyvoimaloi­ta hoita­mas­sa keskus­taa­ja­man lämmityksen.

    Hyvä huomio. Sitäkin suurem­mal­la syyl­lä kaukoläm­mössäkin on käytet­tävä tuo­ta Osmon vaa­ti­maa ” viimeisen voimalan mukaan” määritet­tävää päästök­er­roin­ta. Kaukoläm­mössähän tuo viimeinen voimala on siis öljyä polt­ta­va lämpökeskus.

    1. Kyl­lä, niinä muu­ta­mana tunti­na vuodessa, kun huip­puläm­pökeskuk­set ovat käytössä, pitää laskea niiden omi­nais­päästö­jen mukaan. Vuodessa on 8760 tuntia.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Olisi tietysti hyvä siir­tyä tun­tiko­htaiseen hin­not­telu­un, mihin mit­tar­it pikkuhil­jaa anta­vat mahdollisuuksia.

    Näk­isitkö tun­tiko­htaisen hin­noit­telun sopi­van myös kaukoläm­pöön? Kyl­lä kai sil­läkin puolel­la on tarvet­ta kulu­tuk­sen leikkaamiseen pakkasil­la. Senkin mit­tar­it taita­vat ainakin Helsingis­sä jo olla etäluettavia.

    Tun­tiko­htaises­sa mit­tauk­ses­sa korkean hin­nan aikaan taloy­htiöt voi sit­ten alen­taa huoneläm­pöjä ja käyt­töve­den lämpötilaa.

  113. KariS: Hyvä huomio. Sitäkin suurem­mal­la syyl­lä kaukoläm­mössäkin on käytet­tävä tuo­ta Osmon vaa­ti­maa ” viimeisen voimalan mukaan” määritet­tävää päästök­er­roin­ta. Kaukoläm­mössähän tuo viimeinen voimala on siis öljyä polt­ta­va lämpökeskus.

    Tässä on pari virhet­tä: ensik­sikin kaukoläm­mössä (toisin kuin sähkössä) nuo läm­pökeskuk­set ovat käytössä vain kylmimp­inä päiv­inä, tarpeen mukaan. Suurim­man osan vuot­ta ne ovat var­avoimaloi­ta häir­iöi­den var­al­ta. Eli esimerkik­si syyskuise­na viileänä päivänä tulee viimeinenkin lämpimän veden pis­ara paikkakun­nan perusvoimaloista, jot­ka yleen­sä sähkön ja läm­mön yhteistuotantoa.

    Toisek­seen, ei sen perusvoimalan päästöt ole vält­tämät­tä merkit­tävästi alem­pia kuin öljyl­lä toimi­van läm­pökeskuk­sen, joskus jopa kovem­mat. Öljy on kallis polt­toaine, mut­ta palaa hiiltä tai turvet­ta puhtaammin.

  114. Vesa: Näk­isitkö tun­tiko­htaisen hin­noit­telun sopi­van myös kaukoläm­pöön? Kyl­lä kai sil­läkin puolel­la on tarvet­ta kulu­tuk­sen leikkaamiseen pakkasil­la. Senkin mit­tar­it taita­vat ainakin Helsingis­sä jo olla etäluettavia.

    Tun­tiko­htainen hin­noit­telu sopii hyvin kaukoläm­pöön, ja se on toden­näköis­es­ti tulos­sa kaukoläm­pöön. For­tum on sitä Tukhol­mas­sa pilo­toin­ut, eikä nyt ihan ihmeel­listä ennus­ta­jan­lah­jaa vaa­di väit­tää, että se voisi Suomeenkin tulla.

    Peruste on hyvin yksinker­tainen. Kaukoläm­pöä joko on riit­tävästi, tai sit­ten sitä pitää tehdä hyvin kalli­il­la. Kaukoläm­mön tekem­i­nen sähkön­tuotan­non sivu­tuot­teena mak­saa suu­ru­us­lu­okas­sa 10 €/MWh. Kaukoläm­mön tekem­i­nen öljys­tä läm­pövoimalas­sa mak­saa suu­ru­us­lu­okas­sa 100 €/MWh.

    Kaukoläm­pöä pitää tehdä öljyl­lä kahdessa tilanteessa: joko yhteiskäyt­tövoimalas­ta lop­puu läm­mön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti tai sit­ten siir­toverkos­tos­ta lop­puu kap­a­siteet­ti. Kumpikin on mah­dolli­nen tilanne.

    Huip­puku­lu­tuk­sen pro­to­tyyp­pi­ti­lanne on talvi­nen maanan­ta­iaa­mu. Toimis­toti­lat ovat olleet viikon­lop­un viileämp­inä, joten niitä läm­mitetään ahk­erasti. Sen lisäk­si ihmiset käyvät maanan­ta­iaa­mu­na aamusuihkus­sa, ja talois­sa tarvi­taan paljon läm­pöä pakkasen vuoksi.

    Tun­tiko­htaises­sa mit­tauk­ses­sa korkean hin­nan aikaan taloy­htiöt voi sit­ten alen­taa huoneläm­pöjä ja käyt­töve­den lämpötilaa.

    Talon läm­pöti­lan alen­t­a­mi­nen on hyvä kon­sti, kos­ka lop­ul­ta pat­teriverkos­toon menevän ener­gian alen­t­a­mi­nen näkyy talon läm­pöti­las­sa vas­ta viiveel­lä. Eri talo­tyyp­pi­en aikavakio on eri­lainen, joten ihan sokeasti tuo­ta ei voi tehdä, mut­ta iso ker­rosta­lo jäähtyy pikem­min vuorokau­sis­sa kuin tun­neis­sa, joten muu­ta­man tun­nin läm­mit­tämät­tömyys ei paljon näy.

    Sen sijaan käyt­töve­den läm­pöti­lan alen­t­a­mi­nen on kahdes­ta syys­tä toim­i­ma­ton kon­sti. Lain­säädän­nölli­nen syy liit­tyy siihen, että käyt­töve­den pitää hygien­i­asy­istä olla tietyn läm­pöistä. Todel­li­nen syy liit­tyy siihen, että läm­min käyt­tövesi juok­sute­taan termostaattihanoista.

    Ter­mostaat­ti­hana­han huole­htii siitä, että vaik­ka käyt­tövesi olisikin 40 °C sen taval­lisen 60 °C:n sijas­ta, suihkus­ta tulee mukavaa 38 °C ‑vet­tä, ts. ter­mostaat­ti ottaa melkein kaiken suihkuve­den lämpimästä käyt­tövedestä. Näin ollen ener­giaa menee ihan yhtä paljon kuin kuumem­man veden kanssa. (Pieni säästö­vaiku­tus tulee läm­min­vesiputk­isto­jen läm­pöhäviöistä, mut­ta vaiku­tus on aamusuihkuaikaan marginaalinen.)

    Tuo­ta kaut­ta saa säästöjä vain alen­ta­mal­la käyt­töve­den läm­pöti­lan niin alas, että se todel­la alen­taa suihkus­saoli­joiden veden läm­pöti­laa. Tästä voi kuitenkin tul­la vähän rekla­maa­tio­ta taloyhtiölle…

    = = =

    Ilmeis­es­ti käytän­nössä dynaamiseen hin­noit­telu­un sisäl­tyy aja­tus siitä, että hin­taen­nus­teet ovat saatavil­la esimerkik­si puolelle vuorokaudelle tai vuorokaudelle etukä­teen. Täl­löin fik­su säätöjär­jestelmä pystyy säätämään talon läm­pöti­laa ennakoivasti hin­tatiedon mukaan.

    Jär­jeste­ly on siinä suh­teessa hyvä, että siinä säästyy rahaa sekä tuot­ta­jal­ta että kulut­ta­jal­ta, öljyä ja ympäristöä. Hyvä esimerk­ki ener­giate­hokku­u­den aidos­ta parantamisesta.

    Samaan muuten liit­tyy se, että kaukoläm­pöverkos­toon voisi sit­ten samal­la vaival­la myös myy­dä läm­pöä. Sitä ei taval­li­sis­sa asuinki­in­teistöis­sä vält­tämät­tä hur­jasti syn­ny, mut­ta liikeki­in­teistöis­sä voi syn­tyä. Kun vielä kadun alla saat­taa men­nä kolme putkea (kauko­jäähdy­tys), ter­mo­dy­naamisia vai­h­toe­hto­ja on paljon. (Ymmärtääk­seni tuos­sa Stokik­sen tapauk­ses­sa kaukoläm­pöy­htiö myös ostaa lämpöä.)

  115. Osmo Soin­in­vaara: Olisi tietysti hyvä siir­tyä tun­tiko­htaiseen hin­not­telu­un, mihin mit­tar­it pikkuhil­jaa anta­vat mahdollisuuksia.

    Tähän muuten sit­ten liit­tyy kak­si asi­aa, johon lain­säätäjän pitäisi puuttua:

    1. Etäluet­tavien ener­gianku­lu­tus­mit­tarien tieto­jen pitäisi olla kulut­ta­jan saatavis­sa teknis­es­ti help­pokäyt­töisessä ja yht­enäisessä muo­dos­sa. Nyt osa ener­gialaitok­sista var­jelee noi­ta tieto­ja kuin impi ain­ut­taan, ja useim­mat muut anta­vat sen täysin käyt­tökelvot­tomas­sa muo­dos­sa koneluettavaksi.

    2. Ener­gian hin­nan tulee olla samoin kulut­ta­jan saatavis­sa teknis­es­ti help­pokäyt­töisessä ja yht­enäisessä muodossa.

    Alan toim­i­joil­la menee nyt kohtu­ut­tomasti aikaa kohdan 1 kanssa tais­telemiseen (neu­vot­te­lut, sopimuk­set ja rajap­in­nat täy­tyy tehdä jokaisen ener­gialaitok­sen kanssa erik­seen, eikä onnis­tu aina sil­läkään). Koh­ta 2 mah­dol­lis­taisi oikeasti tun­ti­hin­noit­telun hyö­dyn­tämisen kulut­ta­jan laitteistoissa.

    (Kohdan 2 ympäri pääsee käyt­tämäl­lä Nord­poolin dataa, mut­ta siinäkin on aina ris­ki rajap­in­to­jen muuttumisesta.)

  116. Coun­try­boy: Jos sähköläm­mi­tysvero tulisi siitä muo­dos­tu­isi helpol­la uusi “paskala­ki”, jota laa­jalti vastustettaisiin.

    Sähköläm­mi­tysvero olisi täysin idioot­ti­mainen van­hoi­hin raken­nuk­si­in. Sama se on, käytetäänkö sähkö jonkun LED-lam­pus­sa vai jonkun toisen läpipuhal­ta­van talon läm­mit­tämiseen. Ei se voimalas­sa eri­laiselta näytä. Hin­ta ohjatkoon.

  117. J. M. Korho­nen: Itsekin olen ihme­tel­lyt tätä toisi­naan hive­nen turhan kat­e­goriselta vaikut­tavaa sähköläm­mi­tys­vas­taisu­ut­ta. Suo­ra sähköläm­mi­tys on usein ongel­malli­nen tuon huip­puku­lu­tu­songel­man vuok­si, mut­ta varaa­van sähköläm­mi­tyk­sen yleistymistä kan­nat­taisi sopi­val­la poli­ti­ikalla kannustaa.

    Suo­raa sähköläm­mi­tys­tä ei ter­mo­dy­naami­sista syistä pitäisi tehdä uud­isko­hteisi­in kuin perustel­luis­sa poikkeustapauksissa. 

    Jos talos­sa on mata­laläm­pöi­nen vesikier­toinen läm­mi­tys sekä keskitet­ty tulo- ja pois­toil­ma, sille voi sit­ten tarvit­taes­sa tehdä mon­en­laista tehos­tus­toimea helpohkosti.

    Toisaal­ta van­hois­sa kohteis­sa suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen eri­tyi­nen vain­oami­nen on sikäli kohtu­u­ton­ta, että niistä taloista yleen­sä puut­tuvat fik­sumpi­en ratkaisu­jen vaa­ti­mat rak­en­teet. Jos kohteena on hajaute­tul­la tuloil­mal­la ole­va sähkö­pat­tereil­la läm­mitet­ty talo, sille on vaikea tehdä kohtuukus­tan­nuk­sil­la mitään muu­ta kuin lait­taa ℗ILP.

    Kun samoissa talois­sa on usein huono eristys ynnä muu­ta pul­maa, niiden ehkä kan­nat­taa vain antaa laho­ta rauhas­sa ja rak­en­taa sit­ten uut­ta tilalle.

  118. Sylt­ty: Eli jos koko läm­mi­tys­tarpeen kat­taisi sähköl­lä, se tekee 300 e /vuodessa. Ei tuos­sa ole enää mitään mis­tä säästää, ts. mikään muu läm­mi­tys­muo­to kuin suo­ra sähkö kovimpia pakka­sia varten ei ole peusteltavis­sa ainakaan taloudellisuudella.

    Mie­lenki­in­tois­es­ti kuitenkin jäähdy­tys­tarve saat­taa olla merkit­tävä, ja sen kaut­ta voivat muut ratkaisut tul­la järke­viksi. Pas­si­iv­i­talos­sa saat­taa jäähdy­tys­tarve alkaa esimerkik­si siinä vai­heessa, kun ulkoläm­pöti­lan vuorokausikeskiar­vo nousee toiselle kymmenelle.

  119. Markku af Heurlin:
    Led­it eivät tule ihan kumouk­se­na mut­ta kyl­lä ne tule­vat. On asia eriskeen, että ihan tekni­sista syistä suurten kaup­pakeskusten, teol­lisu­usal­i­tosten ja varas­to­jen val­a­situs perus­tuu pitkään lois­te­lamp­pui­hin. Niisäh’än onlois­te­hon kom­pen­soimisek­si isot kon­den­saat­torit / kelat 

    Palataan vähän tähän lois­te­hoasi­aan, kun se tuli aiem­minkin esille.

    Van­ha aja­tus lois­te­hos­ta oli se, että jos kuor­mana on kapasitiivist/induktiivista reak­tanssia, verkkoon syn­tyy tai sieltä ote­taan lois­te­hoa. (Tästä tuo van­ha “kosi­ni fii”.) Nykyi­nen näke­mys lois­te­hos­ta on epä­lin­eaaris­ten kulu­tus­lähtei­den vuok­si enem­män tehok­er­toimen suun­taan, jol­loin ver­rataan tehon ja vir­ran tehol­lis­ar­vo­jen tuloa todel­liseen tehoon.

    Vähän käytän­nön­läheisem­min san­ot­tuna ongel­ma on se, että moni mod­erni kuor­ma ottaa verkos­ta tehoa vain esimerkik­si jän­nit­teen huipuis­sa. Tähän ei tarvi­ta ihmeel­listä elek­tron­i­ikkaa, van­ha kun­non muun­ta­ja, tasasu­un­taus­sil­ta ja kon­den­saat­tori riit­tävät. Täl­lais­es­ta epä­lin­eaaris­es­ta käytök­ses­tä seu­raa verkon kannal­ta ehkä enem­män ongelmia har­monis­ten taa­juuk­sien kuin tehok­er­toimen tuomien häviöi­den kautta.

    LED-lam­put ovat tässä kuitenkin vah­vasti sivus­sa siinä mielessä, että niiden kulu­tus ei ole kovin suur­ta. Lisäk­si LED-lamp­pu tai mikä hyvän­sä hakkurivir­taläh­teelli­nen vehje osa­taan tehdä tehok­er­toimeltaan hyväk­si (> .95), jos jotaku­ta sat­tuu huvit­ta­maan uhra­ta muu­ta­ma euro tehok­er­toimen kor­jaamiseen. (Ts. jos se on ongel­ma, ener­gialaitos vas­sokuu laskut­taa siitä myös pienasiakkailta.)

    Hehku­lam­pul­la on kyl­lä hyvä tehok­er­roin, käytän­nössä läh­es 1. Sen sijaan niin per­in­teisil­lä (reak­ti­ivi­nen kuor­ma) lois­teputkil­la kuin sähköisel­lä liitän­tälait­teel­la varuste­tu­il­lakin (ener­gian­säästölam­put) on yleen­sä surkean pieni tehokerron.

    Lois­te­lamp­pu on val­ote­holtaan hyvä keksin­tö, pitkä put­ki kil­pailee oikein hyvin ledi­en kanssa. Elo­ho­peakaan ei ole kovin kum­moinen ongel­ma oikeasti. Sen sijaan hidas syt­tymi­nen, rajalli­nen elinikä ja rajalli­nen määrä syty­tyssyk­le­jä ovat isom­pia haastei­ta. Jos valaisimet sijait­se­vat teol­lisu­ushallin katossa, sinne tuskin enää lois­teputkia laite­taan, kos­ka vai­h­t­a­mi­nen on kallista ja han­kalaa. Lisäk­si isos­sa hal­lis­sa ledeil­lä voidaan tehdä tilanteen mukaan him­meäm­pää ja kirkkaam­paa hyvinkin helposti.

  120. Viherinssi: Mie­lenki­in­tois­es­ti kuitenkin jäähdy­tys­tarve saat­taa olla merkit­tävä, ja sen kaut­ta voivat muut ratkaisut tul­la järke­viksi. Pas­si­iv­i­talos­sa saat­taa jäähdy­tys­tarve alkaa esimerkik­si siinä vai­heessa, kun ulkoläm­pöti­lan vuorokausikeskiar­vo nousee toiselle kymmenelle.

    Pas­si­iv­i­talos­sakin lie­nee avat­tavia ikkunoi­ta ja ovia. Jäähdy­tys­tarve tullee vas­ta sit­ten, kun ulkoläm­pöti­la on korkeampi kuin tavoitel­tu sisälämpötila.

  121. Vesa:

    Mitä Suomes­sa mm. säädel­lään kun­nioitet­ta­van eduskun­nan tai muun tahon päätöksillä:
    – kaup­po­jen myymäläkokoa ja aukioloaikoja
    – alko­holin ja tupakan myyntiä
    – rav­in­toloiden auki­oloaiko­ja ja tarjoilualueita
    – pakasteal­taiden ja kylmiöi­den lämpötiloja
    – apteekkitoimintaa
    – taksitoimintaa
    – tähti­sade­tikku­jen myyntiä
    – rantasaunan etäisyyt­tä rannasta
    – ainakin Helsingis­sä uusien asuntojenkokojakaumaa
    – kylpy­huoneen kyn­nyk­sen korkeutta
    – autopaikko­jen määrää uusis­sa taloissa
    – kaikkea rak­en­tamista kaikkialla
    – hehku­lamp­pu­jen myyntiä
    – luis­telu­radan jäädyttämistä 

    Suomes­sa sään­nel­lään siis suh­teel­lisen hel­posti valvot­tavia asioi­ta kuten tavaroiden ja palvelu­jen myyn­tiä yleisölle (jol­loin toimin­nan näkee aika mon­ta silmä­paria) ja rak­en­tamista (tarkas­ta­jat käyvät ker­ran-pari). Osa sään­telystä on järkevää, osa ei ja osa siltä väliltä. 

    En vas­tus­ta huoneen­läm­pö­jen alen­tamista, mut­ta en usko, että laki mak­sim­i­huoneen­läm­möstä olisi toimi­va ja järkevä. Vaikea valvot­ta­va, valvon­ta vaatii koti­rauhan heiken­tämistä. Itse nou­dat­taisin kyl­lä lakia, kos­ka en pidä nukku­mis­es­ta liian kuumas­sa, moni vilukissa taas ei.

    Sään­töjä rikkoo yksi jos toinenkin, jos ei jää kiin­ni, mut­ta oma raha on vah­va ohjaaja.

  122. Viherinssi:
    Jos valaisimet sijait­se­vat teol­lisu­ushallin katossa, sinne tuskin enää lois­teputkia laite­taan, kos­ka vai­h­t­a­mi­nen on kallista ja han­kalaa. Lisäk­si isos­sa hal­lis­sa ledeil­lä voidaan tehdä tilanteen mukaan him­meäm­pää ja kirkkaam­paa hyvinkin helposti. 

    Ei ehkä lois­teputkia, mut­ta kait kaa­supurkaus­lam­put (met­al­li­ha­li­di, suur­paine­na­tri­um) vielä paikkaansa puo­lus­ta­vat tuol­lai­sis­sa käyt­tö­tarkoituk­sis­sa. Val­ote­hoon näh­den taita­vat olla kokon­aisuute­na halvem­pia kuin led­it, hyö­ty­suhde lie­nee vähin­tään samaa luokkaa. Ovat toki kuor­mana läh­es yhtä han­kalia kuin loisteputket.

  123. Viherinssi: 1. Etäluet­tavien ener­gianku­lu­tus­mit­tarien tieto­jen pitäisi olla kulut­ta­jan saatavis­sa teknis­es­ti help­pokäyt­töisessä ja yht­enäisessä muo­dos­sa. Nyt osa ener­gialaitok­sista var­jelee noi­ta tieto­ja kuin impi ain­ut­taan, ja useim­mat muut anta­vat sen täysin käyt­tökelvot­tomas­sa muo­dos­sa koneluettavaksi.

    Kun sähköy­htiöl­lä on tietokan­nas­sa tiet­tyä asi­akas­ta koske­via tieto­ja, esim. sähkönku­lu­tushis­to­ria, taitaa asi­akaal­la olla henkilöti­eto­lain nojal­la oikeus saa­da nämä kaik­ki tiedot nähtävilleen (ns. rek­isteröi­dyn tarkas­tu­soikeus, henkilöti­eto­la­ki 26.) Kun­han EU:ssa valmis­teil­la ole­va tieto­suo­jau­ud­is­tus saadaan valmi­ik­si, pitää tiedot luul­tavasti antaa stan­dard­is­sa koneluet­tavas­sa muodossa.

    Millekään sähkö­markki­noiden eri­tyis­säädök­sille ei liene tarvetta.

  124. Tapio Pel­to­nen: Ei ehkä lois­teputkia, mut­ta kait kaa­supurkaus­lam­put (met­al­li­ha­li­di, suur­paine­na­tri­um) vielä paikkaansa puo­lus­ta­vat tuol­lai­sis­sa käyt­tö­tarkoituk­sis­sa. Val­ote­hoon näh­den taita­vat olla kokon­aisuute­na halvem­pia kuin led­it, hyö­ty­suhde lie­nee vähin­tään samaa luokkaa. Ovat toki kuor­mana läh­es yhtä han­kalia kuin loisteputket.

    Mainit­semiesi lamp­putyyp­pi­en hyö­ty­suhde on kyl­lä hyvä mut­ta ongel­ma on, että niitä ei voi ohja­ta. Monimet­allil­amp­pu esim tuot­taa val­oa vas­ta pitkän läm­pen­e­mis­jak­son kulut­tua, ja sam­mut­tamisen jäl­keen sen pitää antaa jäähtyä ennenkuin se voidaan sytyt­tää uudelleen. Lamp­pu­jen pitää siis antaa olla pääl­lä koko ajan.

    Ledin etu on hyvä ohjat­tavu­us (raken­nusautomaa­ti­ol­la). Lediä voi myös him­men­tää, sen hyö­ty­suhde säi­lyy hyvänä him­men­net­tynäkin, ja tätä omi­naisu­ut­ta voidaan hyö­dyn­tää ener­gian­säästössä myös.

    Kokon­aisu­us huomioiden on led useim­miten elinkaarikus­tan­nuk­sil­taan edullisin valonlähde.

  125. Joel Jalka­nen: Kui ei? Kysyn siis ihan kiinnostuneena.

    Suomen elo­ho­peapäästöt onat luokkaa 400 kg/a. Yhdessä säästölam­pus­sa on elo­ho­peaa noin 2 mg. Jos jokainen koti­talous heit­täisi yhden lam­pun vuodessa luon­toon, kas­vaisi­vat elo­ho­peapäästät 2 kg eli 0,5 %.

    Toisaal­ta säästölamp­pu­jen voidaan osoit­taa pienen­tävän elohopeapäästöjä.

    http://lightinglab.fi/ekovalo/News/elohopeapaastot.pdf

    Eroa on siinäkin, että ener­giantuotan­non elo­ho­pea lev­iää ympäristöön, lam­puis­sa se on huonos­ti liukenevas­sa muodossa.

  126. TTK:

    En vas­tus­ta huoneen­läm­pö­jen alen­tamista, mut­ta en usko, että laki mak­sim­i­huoneen­läm­möstä olisi toimi­va ja järkevä. Vaikea valvot­ta­va, valvon­ta vaatii koti­rauhan heiken­tämistä. Itse nou­dat­taisin kyl­lä lakia, kos­ka en pidä nukku­mis­es­ta liian kuumas­sa, moni vilukissa taas ei.

    Toki valvon­ta olisi haas­teel­lista. Yht­enä vai­h­toe­htona voisi ehkä etäluet­tavi­in sähkömittarei­hin liit­tää läm­pöti­la-antu­rit ja automa­ti­soi­da läm­pötilo­jen keruu. Vähän Orwelli­maiselta kyl­lä tun­tuu. Asia on kuitenkin tärkeä ja merkityksellinen.

    1. Aika pian alet­taisi­in myy­dä jäähdyt­tim­iä, jot­ka säätävät tuon etäluet­ta­van miut­tarin arvon vaa­dit­tavaan niin että asun­nos­sa saa pitää mil­laista läm­pöti­laa hyvän­sä. Osat­ti­in­han intis­säkin läm­mit­tää kuumemit­taria niin, että saati­in saikkua.

  127. Olli Pot­to­nen: Kun­han EU:ssa valmis­teil­la ole­va tieto­suo­jau­ud­is­tus saadaan valmi­ik­si, pitää tiedot luul­tavasti antaa stan­dard­is­sa koneluet­tavas­sa muodossa.

    Luul­tavasti? Mil­loin veikkaat, että tämä on pää­tynyt tosielämään asti? 

    Ongel­ma on ole­mas­sa tänään, tässä ja nyt. Alan ohjelmis­to­ja ja jär­jestelmiä tekevät fir­mat kamp­pail­e­vat sekä näi­den teknis­ten para­me­trien että lasku­tusti­eto­jen viidakos­sa hyvinkin paljon, ja asioiden selvit­tämiseen menee hyvin paljon kallista aikaa. Suomes­sa on hyvinkin mon­ta sähkö- ja kaukolämpötoimittajaa.

    Nykyi­nen lain­säädän­tö voi edel­lyt­tää, että tiedot ovat jotenkin saatavis­sa. “Jotenkin” voi tarkoit­taa sitä, että niitä voi käy­dä kyse­lemässä fir­man kont­torista kel­lo 11.15–11.23 parit­tomien kuukausien par­il­lisille päiville osuvina per­jan­taina, ja vas­tauk­set saa käsinkir­joitet­tuna paperille.

    Tai sit­ten se voi tarkoit­taa Helenin SävelPlus-tyyp­pistä palvelua, jon­ka käyt­töli­it­tymän käyt­tämi­nen koneel­lis­es­ti on hyvin han­kalaa, virhealtista ja kaatuu siihen, että oper­aat­tori tekee yksipuolis­es­ti yhdenkin pienen muu­tok­sen johonkin. Lisäk­si palvelus­sa ei ole kaikkea mitat­tua dataa saatavilla.

    Minus­ta on ihan sama, onko kyse laista, ase­tuk­ses­ta vai muus­ta säädök­ses­tä, mut­ta sel­l­ainen pitäisi saa­da aikaan ihan heti. Ener­gian­säästöä on han­kala tehdä, jos siitä säästöstä ei löy­dy mitat­tu­ja numeroita.

    Jos nuo kulu­tus­luke­mat löy­tyvät edes kansal­lis­es­ti yht­enäis­es­ti, sen päälle voi kohtu­ullisil­la investoin­nel­la rak­en­taa mon­en­laista kivaa ja viisas­ta. Suomes­sa on jo nyt alan yri­tyk­siä, eikä meille tek­isi pahaa kan­sain­välisil­lä markki­noil­la se, jos voisimme tässä olla edelläkävijä.

  128. Tapio Pel­to­nen: Ei ehkä lois­teputkia, mut­ta kait kaa­supurkaus­lam­put (met­al­li­ha­li­di, suur­paine­na­tri­um) vielä paikkaansa puo­lus­ta­vat tuol­lai­sis­sa käyt­tö­tarkoituk­sis­sa. Val­ote­hoon näh­den taita­vat olla kokon­aisuute­na halvem­pia kuin led­it, hyö­ty­suhde lie­nee vähin­tään samaa luokkaa. Ovat toki kuor­mana läh­es yhtä han­kalia kuin loisteputket.

    Han­kalia kuormia ei olekaan, on vain huono­ja liitän­tälait­tei­ta… Hienom­mat kaa­supurkausvehkeet ovat aika kinkkisiä ohjat­tavia nekin, mut­ta kyl­lä niille vielä pitkään on käyt­tö siel­lä, mis­sä tarvi­taan hyvin paljon val­oa yhdestä pis­teestä, eikä lamp­pua tarvitse räp­sytel­lä päälle ja pois tai himmennellä.

    Hyö­ty­suh­teeltaan ja värin­tois­toltaan led­it ja met­al­li­ha­lid­it ovat aika samal­la viival­la, mut­ta hinnal­taan met­al­li­ha­lid­it ovat tois­taisek­si paljon halvem­pia. Lisäk­si met­al­li­ha­lidista saa enem­män val­oa pienem­mältä alueelta, jos tarvi­taan paljon valoa.

  129. Vesa: Pas­si­iv­i­talos­sakin lie­nee avat­tavia ikkunoi­ta ja ovia. Jäähdy­tys­tarve tullee vas­ta sit­ten, kun ulkoläm­pöti­la on korkeampi kuin tavoitel­tu sisälämpötila. 

    Tuulet­ta­mi­nen on yllät­tävän epäte­hokas tapa jäähdyt­tää nykyaikaista taloa. Jos viileyt­tä yrit­tää tehdä ilma­jäähdy­tyk­sel­lä lop­putu­los on yleen­sä meluisa ja vetoinen. (Ei tosin olisi pakko, mut­ta sit­ten pitäisi vara­ta iso tila ilman­vai­h­tokanav­ille, ja huonekalu­jen sijoituk­selle voisi tul­la rajoitteita.)

    Talon läm­pöka­p­a­siteet­ti on käytän­nössä kokon­aan sen rak­en­teis­sa. Ilman läm­pöka­p­a­siteet­ti on pros­entin osia kokon­aisu­u­den läm­pöka­p­a­siteetista. Tämän vuok­si pelkkä ilman vai­h­t­a­mi­nen viileään ei auta kovin paljon, kos­ka sil­lä ei vielä saa rak­en­tei­ta jäähtymään. Jos rak­en­teet halu­taan pitää viileänä tarvi­taan jatku­va ja suuri ilmavirtaus.

    Tietysti 24/7 ris­tive­to saa paikat viileik­si, jos ulkona on selvästi viileäm­pää kuin sisäl­lä. Luon­non aiheut­ta­ma ris­tive­to vaatii kuitenkin otol­liset olo­suh­teet. jäähdy­tys­ti­lanteessa talon korkeus ja hormiefek­ti (“pain­ovoimainen ilman­vai­h­to”) ei ihmeesti auta, kos­ka läm­pöti­laerot ovat pieniä, joten tarvi­taan tuulta.

    Paine-eron aikaansaamisek­si pitää tuul­la riit­tävästi, mut­ta ei saa sataa. Isot avoimet räp­pänät eivät saisi kut­sua oravia tai mur­tomiehiä sisään. Lisäk­si pölyä tulee etenkin kevääl­lä taku­u­var­masti erit­täin paljon sisään, paikas­ta riip­puen melu­akin. Tehokas ris­tive­to siitä myös vähän han­kala, että se jäähdyt­tää epä­ta­sais­es­ti, joskin rak­en­tei­den läm­pöti­laerot tasaan­tu­vat suh­teel­lisen nopeasti.

    Joten jos tarkoi­tus on asua mukavasti ja yleen­sä miel­lyt­täväk­si koe­tuis­sa olois­sa, ikku­naa avaa­mal­la saata­va jäähdy­tys on hyvin rajal­lista. Toki siis kaik­ki riip­puu siitä, mitä halu­aa ja mitä sietää. Usein kuitenkin uusien talo­jen rak­en­ta­jat halu­a­vat mukavaa. Maanti­eteel­läkin on vaiku­tus­ta, jäähdys­tarve on huo­mat­tavasti lyhy­taikaisem­pi puiden var­jos­sa Lapis­sa kuin aurinkoisel­la paikalla Etelä-Suomessa.

    Jos olisin itse rak­en­ta­mas­sa uut­ta taloa, lait­taisin sinne joko vesikier­toisen lat­tialäm­mi­tyk­sen, kat­tora­di­aat­torit tai kum­mankin. Jäähdy­tyk­seen kat­tora­di­aat­torit ovat lat­tialäm­mi­tys­tä parem­pia, läm­mi­tyk­seen taas lat­tialäm­mi­tys. Riit­tävän isoil­la radi­aat­tor­eil­la viileää saa maaperän viiley­destä pelkäl­lä pump­paamisel­la, ja kesäl­lä sinne tal­len­net­tu läm­pö on talvel­la käytet­tävis­sä lämmitykseen.

  130. Lois­teputkissa on paljon enem­män elo­ho­peaa. Muis­taak­seni 50 mg/putki, samoin jonkin ver­ran läp­pärien taus­taval­ois­sa. Putket rikkoutu­vat hel­posti. Nämä elo­ho­pea­jät­teet ovat aiheut­ta­neet jäte­huol­lon työn­tek­i­jöille ongelmia ainakin Ruotsissa.

  131. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika pian alet­taisi­in myy­dä jäähdyt­tim­iä, jot­ka säätävät tuon etäluet­ta­van miut­tarin arvon vaa­dit­tavaan niin että asun­nos­sa saa pitää mil­laista läm­pöti­laa hyvän­sä. Osat­ti­in­han intis­säkin läm­mit­tää kuumemit­taria niin, että saati­in saikkua.

    Heh, näin var­maan kävisi. Tietysti entis­ten tv-lupatarkas­ta­jien uudek­si toimenku­vak­si voisi tul­la läm­pöan­turien tarkastaminen.

  132. Viherinssi: Nykyi­nen lain­säädän­tö voi edel­lyt­tää, että tiedot ovat jotenkin saatavis­sa. “Jotenkin” voi tarkoit­taa sitä, että niitä voi käy­dä kyse­lemässä fir­man kont­torista kel­lo 11.15–11.23 parit­tomien kuukausien par­il­lisille päiville osuvina per­jan­taina, ja vas­tauk­set saa käsinkir­joitet­tuna paperille.

    Niin, tämä on toki nykyisessä sään­telyssä ongel­ma. Kyse ei kuitenkaan ole mis­tään sähkö­markki­noiden eri­ty­ispi­ir­teestä; ei sähkönku­lu­tus ole ain­oa data mitä tarvi­taan hel­posti, ajan­ta­saise­na, stan­dard­is­sa koneluet­tavas­sa muo­dos­sa. Sik­si olen yhä sitä mieltä ettei sähkö­markki­noiden eri­tyis­sään­nöille ole tarvetta.

    Jos ja kun EU on liian hidas, voidaan odotel­lessa asia ratkaista omaa henkilöti­eto­laki­amme päivittämällä.

  133. Mikko Kivi­ran­ta: Osaa­mat­ta tässä ottaa kan­taa direk­ti­ivin hölmöy­teen tai viisauteen tekniseltä kannal­ta, muis­tu­tan että myös Aus­tralia päät­ti riip­pumat­tomasti luop­ua hehku­lam­puista, samas­sa aikataulus­sa kuin EU. Venäjät, USA:t sun muut ovat tulos­sa perästä, ja Kiina liit­tyy joukkoon 2016, ks. Wikipedia: Phase-out­_of_in­can­des­cen­t_­light_bulbs.

    Laa­jal­la­pa rin­ta­mal­la ovat lob­bar­it olleet poli­itikko­ja höynät­tämässä. Tai sit­ten asi­as­sa on oikeasti järkeä. Enää ei onnek­si juuri ole liik­keel­lä huhua että koko EU-direk­ti­ivi oli Satu Has­sin yksi­tyis­es­ti alullepane­ma salajuoni. 

    Aus­tralias­sa ei asun­noille ole läm­mi­tys­tarvet­ta, jäähdy­tyk­selle kyl­lä. Kaik­ki kodinkoneit­ten ja lamp­pu­jen tuot­ta­ma ener­gia aiheut­taa jäähdy­tys­tarvet­ta. Siel­lä jos mis­sä hehku­lamp­pudi­rek­ti­iville on tarvet­ta, Suomes­sa tilanne on jok­seenkin päin­vas­tainen. Venäjä, no enpä sano mitään.

    Philips ja Siemens (Osram) ovat kaiketi maail­man suurim­mat lamp­pu­valmis­ta­jat. Siemens on kärähtänyt lahjuk­sista lukuisia ker­to­ja ja liikkuneet sum­mat ovat yhteen­sä mil­jarde­ja. Lahjon­ta on ollut keskeinen keino liike­toimin­nan edis­tämisessä. Kokeilka­a­pa syöt­tämäl­lä Kuukke­li­in “Siemens cor­rup­tion”. Molem­mat ovat julkises­ti (ja lisäk­si ehkä myös piilos­sa) rahoit­ta­neet myös ympäristöjär­jestöjä oman (lamppu)bisneksensä edis­tämisek­si. Katso:

    http://www.nytimes.com/2011/06/05/magazine/bulb-in-bulb-out.html

    Yksi esimerk­ki, jos­sa USA:n oikeusmin­is­ter­iö lätkäisi USD 500 miljoo­nan sakot. Pimeitä lahjuk­sia ja muu­ta oli mak­set­tu USD 1,36 mil­jardin ver­ran, Osram mukana:

    http://www.justice.gov/archive/opa/pr/2008/December/08-crm-1105.html

    Siemens on yksi suurim­mista lob­baa­jista Euroopas­sa ja maail­mas­sa. Viral­lis­es­ti tilas­toidut rahamäärät ovat vain jäävuoren huip­pu. Lainaus: 

    Nat­acha Cin­got­ti of Friends of the Earth Europe said: “What we see is just the tip of the ice­berg. Giv­en the lack of a manda­to­ry reg­is­ter, too much of the lob­by­ing direct­ed at EU insti­tu­tions is shroud­ed in secre­cy, with numer­ous lob­by groups and law firms shun­ning dis­clo­sure or under-report­ing their lob­by budgets.”

    Ener­gian­säästölamp­puhui­jauk­ses­ta löy­tyy tietysti netistä lop­ut­tomasti tietoa. Tässä muu­ta­ma linkki:

    http://www.richsoil.com/CFL-fluorescent-light-bulbs.jsp

    http://freedomlightbulb.blogspot.fi/

    Ja jos EU:n kor­rup­tio kiin­nos­taa, niin vaik­ka tästä saa pintaraapaisun:

    http://www.bbc.com/news/world-europe-26014387

  134. Vesa: Aus­tralias­sa ei asun­noille ole läm­mi­tys­tarvet­ta, jäähdy­tyk­selle kyl­lä. Kaik­ki kodinkoneit­ten ja lamp­pu­jen tuot­ta­ma ener­gia aiheut­taa jäähdy­tys­tarvet­ta. Siel­lä jos mis­sä hehku­lamp­pudi­rek­ti­iville on tarvet­ta, Suomes­sa tilanne on jok­seenkin päinvastainen…

    Lahjon­ta on ollut keskeinen keino liike­toimin­nan edistämisessä.… 

    Ja jos EU:n kor­rup­tio kiinnostaa…

    Se, että jos­sain hehku­lamp­pu­jen läm­pökuor­ma las­ke­taan kaksinker­taise­na viilen­nys­tarpeen takia, ei tarkoi­ta sitä, että meil­lä kan­nat­taisi hyö­ty­suh­teeltaan huono­ja lamp­pu­ja käyt­tää. Suomes­sa ener­gian kulu­tus per capi­ta muutenkin on ver­rat­tain suuri, joten ener­giate­hokku­udessa mei­dän kan­nat­taisi olla mielum­min edel­läkävi­jöitä kun jarrumiehiä.

    Linkit­tämässäsi uutises­sa oli yksi haus­ka heitto:
    “Edi­son didn’t wor­ry about how many watts they con­sumed; after all, he also owned an elec­tric company”
    Niinpä.

    Artikke­li muuten on vuodelta 2011. Sil­loin korkealaa­tu­inen LED-lamp­pu mak­soi 50–100 e. Nyt hin­tata­so on 10–20 e, halvem­piakin saa.

    Kor­rup­tioväit­teil­lä voi speku­loi­da, mut­ta totu­us lie­nee arkisem­pi. ‘Lamp­pukiel­to’ on osa ecode­sign-säädöskokoel­maa, jol­la EU aset­taa rajo­ja eri sähkölait­tei­den ener­giankäytölle. Vaikka­pa tele­vi­siot, pesukoneet ja sähkö­moot­torit ovat nekin saa­neet jo osansa. Peri­aat­teessa jokaisen lait­teen kohdal­la voisi esit­tää saman argu­mentin, säästö ei hyödytä kos­ka läm­pö. Mut­ta ener­giate­hokkaaseen asumiseen kuu­luu mah­dol­lisim­man ener­giate­hokkaiden sähkölait­tei­den käyt­tö ja sit­ten kun läm­mi­tys­tarvet­ta ilme­nee, tuote­taan tarvit­ta­va läm­pö läm­mit­timil­lä. Lain­säätäjämme sen­tään tämän ver­ran ymmärtävät ilman lobbaustakin.

    https://www.tem.fi/energia/energiatehokkuus/tuotteiden_energiatehokkuus/tuotteiden_ekologinen_suunnittelu

  135. Kale­vi: Suomes­sa ener­gian kulu­tus per capi­ta muutenkin on ver­rat­tain suuri, joten ener­giate­hokku­udessa mei­dän kan­nat­taisi olla mielum­min edel­läkävi­jöitä kun jarrumiehiä.

    Kale­vi,
    tästä emme voisi olla erim­ieltä. Juuri sik­si nos­tin esi­in sen, mik­si Suomes­sa ja EU:ssa oper­oidaan lil­lukan­var­sien kanssa (asun­to­jen valais­tus). Siis kun valais­tuk­sen osu­us ener­gian kulu­tuk­ses­ta on alle pros­ent­ti. Mik­si koval­la lik­sal­la EU:ssa asioi­ta valmis­tel­e­vat ja päät­tävät fik­sut ihmiset eivät tar­tu asioi­hin joil­la on oikeasti merk­i­tys­tä? Kuten esimerkik­si raken­nusten läm­mit­tämiseen kun siihen Suomes­sa käytetään 25 % ener­gian kulu­tuk­ses­ta? TAi turhan liiken­teen val­taisa ener­gianku­lu­tus. Miksi?

    Itseäni tois­taen hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivi on haitalli­nen, kos­ka se on johtanut ener­gian­säästömme harhateille pois olen­nai­sista asioista.

  136. Vesa: Kale­vi,
    tästä emme voisi olla erim­ieltä. Juuri sik­si nos­tin esi­in sen, mik­si Suomes­sa ja EU:ssa oper­oidaan lil­lukan­var­sien kanssa (asun­to­jen valais­tus). Siis kun valais­tuk­sen osu­us ener­gian kulu­tuk­ses­ta on alle pros­ent­ti. Mik­si koval­la lik­sal­la EU:ssa asioi­ta valmis­tel­e­vat ja päät­tävät fik­sut ihmiset eivät tar­tu asioi­hin joil­la on oikeasti merk­i­tys­tä? Kuten esimerkik­si raken­nusten läm­mit­tämiseen kun siihen Suomes­sa käytetään 25 % ener­gian kulu­tuk­ses­ta? TAi turhan liiken­teen val­taisa ener­gianku­lu­tus. Miksi?

    Itseäni tois­taen hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivi on haitalli­nen, kos­ka se on johtanut ener­gian­säästömme harhateille pois olen­nai­sista asioista.

    Ver­taus kokon­aisen­er­giaan on sikäli epärel­e­vant­ti, että siinä on mukana teol­lisu­us, liikenne ym. ener­gian kulut­ta­jat joil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä valais­tuk­sen kanssa.

    Tilas­to­ja voi kat­soa myös toisin päin. ‘Hehku­lamp­pukiel­to’ kos­kee lähin­nä koti­talouk­sia, ja niiden sähkönkäytöstä valais­tus on haukan­nut neljän­nek­sen. Joten näin päin ajatellen näpertelystä ei ole kysymys.

    En ymmär­rä väitet­täsi, että tämä olisi vienyt huomion pois muil­ta säästö­toimen­piteiltä. Onhan tiedos­sa esim. läm­mi­tyk­sen osalta raken­nus­normien kiristymi­nen kohti nol­laen­er­giat­alo­ja ja liiken­teen osalta päästöpo­h­jainen autoverotus.

  137. Kale­vi:
    En ymmär­rä väitet­täsi, että tämä olisi vienyt huomion pois muil­ta säästö­toimen­piteiltä. Onhan tiedos­sa esim. läm­mi­tyk­sen osalta raken­nus­normien kiristymi­nen kohti nol­laen­er­giat­alo­ja ja liiken­teen osalta päästöpo­h­jainen autoverotus.

    Kale­vi, tark­ista tilas­tosi. Moti­van mukaan valais­tuk­sen osu­us asun­to­jen sähkön kulu­tuk­ses­ta on 8 %. Se on ollut yli 10 % aiem­min. Tietokonei­den, pädi­en ja älykän­nyköi­den kulu­tuk­sen raju kasvu taitaa syödä valais­tuk­sen säästöt.

    Uusil­la raken­nus­normeil­la ei vaikute­ta ole­mas­sa ole­vi­in raken­nuk­si­in. Uusia asun­to­ja raken­netaan Suomes­sa noin 1 % jo ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen määrästä. Eli uusien asun­to­jen kiristyneil­lä eristys- ym. määräyk­sil­lä on käytän­nössä hyvin pieni merk­i­tys asun­to­jen läm­mi­ty­sen­er­gian kokon­aisku­lu­tuk­sen kannal­ta. Vaiku­tuk­set näkyvät vas­ta kym­me­nien, ellei sadan vuo­den päästä. 

    Jos ja kun ilmas­ton­muu­tos ihmisenkin vaiku­tuk­ses­ta on tot­ta, niin me tarvit­semme toimia jot­ka vaikut­ta­vat nyt ja lähi­t­ule­vaisu­udessa. Suuri yleisö ei todel­lakaan saa tuu­dit­tau­tua siihen, että hehku­lam­puista luop­umi­nen ratkaisee jotakin.

    Auto­jen alenevat päästöt ovat ok, mut­ta autokan­nan uusi­u­tu­mi­nen eri­tyis­es­ti Suomes­sa on hidas­ta ja mak­saa erit­täin paljon + auton han­k­in­tara­hat val­u­vat ulko­maille. Tärkeäm­pää olisi rajoit­taa turhaa autoilua ja tähän päästöpo­h­jainen autovero­tus ei vaiku­ta. Itse asi­as­sa kun useim­mat uudet autot kulut­ta­vat vähem­män, niin niil­lä hel­posti aje­taan enemmän!

    Osmon aiem­min esit­tämäl­lä polt­toain­evero­jen jopa reip­paal­la koro­tuk­sel­la (kom­pen­soita­va vaik­ka työn vero­tuk­ses­sa) ehkä saataisi­in parem­pia tulok­sia. Lisäk­si jalka­u­tu­misel­la, pyöräi­lyl­lä saavutet­taisi­in merkit­täviä kansan­ter­vey­del­lisiä vaiku­tuk­sia. Tässä vihreil­lä on ollut hyviä ideoita mm. kaupunkien rak­en­teen, pyörätei­den ja julkisen liikku­misen osalta.

    Vielä, asun­to­jen ja liiken­teen ener­gianku­lu­tuk­sen alen­tamisek­si jo tehdyt toimet ovat aivan riit­tämät­tömiä. Poli­itikoil­ta puut­tuu palle­ja koskea äänestäjien joka päiväiseen elämään, valitettavasti.

  138. Vesa: Kale­vi, tark­ista tilas­tosi. Moti­van mukaan valais­tuk­sen osu­us asun­to­jen sähkön kulu­tuk­ses­ta on 8 %. Se on ollut yli 10 % aiem­min. Tietokonei­den, pädi­en ja älykän­nyköi­den kulu­tuk­sen raju kasvu taitaa syödä valais­tuk­sen säästöt.

    Kyl­lä koti­talous­valais­tuk­sen suu­ru­us­lu­ok­ka ennen direk­ti­ivin voimaan­tu­loa on ollut neljä­sosa, läh­teenä sama Moti­va. Tuo 8–10% ken­ties tarkoit­ta­nee sähköläm­mit­teistä taloa?

    http://motiva.fi/files/1353/Kotitalouksien_sahkonkaytto_2006_-raportti.pdf

  139. Kale­vi: Kyl­lä koti­talous­valais­tuk­sen suu­ru­us­lu­ok­ka ennen direk­ti­ivin voimaan­tu­loa on ollut neljä­sosa, läh­teenä sama Moti­va. Tuo 8–10% ken­ties tarkoit­ta­nee sähköläm­mit­teistä taloa? 

    Vähän tuoreem­mas­ta tutkimuk­ses­ta v. 2011: “Asun­to­jen sähkönkäytöstä valais­tuk­seen kuluu enää 8 pros­ent­tia, kun valais­tuk­sen osu­us vuon­na 2006 oli vielä 14 prosenttia.” 

    Lähde: http://motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/sahkonkulutus

    Hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivin yhtey­dessä arvioiti­in, että parhaim­mil­laan se puolit­taisi valais­tusähkön kulu­tuk­sen. Saat­taa olla, että Suomes­sa tähän päästy ja hyvä niin. Tosin Suomen ener­gianku­lu­tuk­ses­ta tämän säästön osu­us on vain noin 0,3 %. Eli suureen riemuun ei ole aihet­ta, jos ilmas­ton­muu­tos halu­taan tor­jua. Saman­su­u­ru­inen vaiku­tus syn­ty­isi jos raken­nusten läm­mi­tyk­seen käyte­tys­tä ener­gias­ta leikat­taisi­in yksi sada­sosa, tai liiken­teeseen käyte­tys­tä kak­si sadasosaa.

    Keskustelua olen­naisem­mista inhimil­lisen toimin­nan muu­tok­sista ener­gian tuh­laamisen osalta ei näytä täl­lä pal­stal­la nyt syn­tyvän. Ehkä Osmo ehtisi joskus alustamaan…

  140. “Poli­itikoil­ta puut­tuu palle­ja koskea äänestäjien joka päiväiseen elämään, valitettavasti.” 

    No itse sanois­in, että onnek­si puut­tuu. Ja suurin osa poli­itikois­takin tämän tietenkin tietää; menee nimit­täin se luot­ta­muste­htävä seu­raavas­sa äänestys­ti­laisu­udessa, jos kovin kovasti vaa­likar­jan kin­tu­ille pis­simään rupeaa. 

    Mut­ta yksi toimi­va ratkaisuhan olisi tiet­ty demokra­t­ian romut­ta­mi­nen. Kan­nat­taisitko itse tätä?

  141. LED lam­puis­sakin kan­nat­taa suo­si­ol­la jät­tää osta­mat­ta ne kaikkein edullisim­mat hin­ta alka­en mallit. Hal­pa han­kit­taes­sa, mut­ta kun niitä täy­tyy ostaa muu­ta­ma samas­sa ajas­sa minkä yksi kun­nolli­nen kestää. 

    E39&e61:
    Ostokuit­ti kan­nat­taa säi­lyt­tää. Min­ul­la on parin­LED-lam­punelinikä jäänyt kolmeen kuukauteen.

  142. Hyvinkin näin. Saman olen huo­man­nut auton polt­toaineen kulu­tuk­sen kanssa. Mikäli auto ei kulu­ta enää 10 litraa satalsel­la, vaan vajaat 5. Tulee huo­let­tomam­min ajel­tua turhi­akin reis­su­ja. Lop­pu­jen lopuk­si säästö sekä ympäristön kannal­ta huo­mat­ta­va muu­tos jää minimaaliseksi.

    J. M. Korho­nen:
    Sato­ja vieste­jä mut­ta ei vielä sanaakaan rebound-ilmiöstä. Kor­jataan asia.

    Näi­hin toiveisi­in sähkönku­lu­tuk­sen oleel­lis­es­ta vähen­tämis­es­tä kiitos ener­giate­hokkaampi­en lait­tei­den kan­nat­taisi suh­tau­tua nyky­istä suurem­mal­la varauk­sel­la. On tun­net­tua, että vähin­tään osa saavute­tus­ta säästöstä valah­taa siihen, että tehokkaampia lait­tei­ta asen­netaan ja käytetään enemmän.

    Voi olla, että sat­u­raa­tio valais­tuk­sen suh­teen on saavutet­tu, mut­ta kun on kolmisen vuosikym­men­tä kuun­nel­lut ihmis­ten val­i­tuk­sia siitä, miten pimeää Suomes­sa talvisin on, en olisi siitä ihan 100% var­ma. Melko luul­tavaa nähdäk­seni on, että led-val­o­jen yleistyminen

    1) lisää valaisimien kokon­ais­määrää, ja
    2) lisää niiden käyt­töaikaa, kun käyt­tämi­nen koetaan hal­vak­si tai ympäristöystävälliseksi.

    Tämä ei mitenkään tarkoi­ta, ettäkö LEDe­jä ym. tehokku­us­paran­nuk­sia olisi syytä vas­tus­taa – mut­ta haaveet ympäristöon­gelmien ratkaisemis­es­ta ener­giaa säästämäl­lä kan­nat­taisi varus­taa melko suuril­la varauksilla.

    Juuri viime vuo­den lop­ul­la esimerkik­si IEA päivit­ti arvio­taan rebound­in (olisiko se suomek­si vaik­ka kimmah­dus?) suu­ru­ud­es­ta aiem­mas­ta 9 pros­en­tista jopa niinkin suurek­si kuin 60 pros­ent­tia – keskimäärin. Täl­lä on aikamoinen vaiku­tus ener­gian kulutusennusteisiin.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.