Led-kumous tulee nyt

Ostin taval­li­sen heh­ku­lam­pun näköi­sen led-lam­pun, 10 W, kuu­del­la eurol­la. Aiem­piin led-kokei­lui­hin ver­rat­tu­na tämä oli aivan tois­ta luok­kaa. Valoa tuli riit­tä­väs­ti — vas­taa noin 60 watin  lamp­pua — valo oli miel­lyt­tä­vän väris­tä (2800 K) ja lamp­pu menee sel­lai­si­naan kaik­kiin van­hoi­hin valai­si­miin. Heh­ku­lamp­puun ver­rat­tu­na sääs­töä tulee siis 50 W. Jos lamp­pua käy­te­tään 1000 tun­tia vuo­des­sa, sääs­tö on 50 kWh, mikä on rahak­si muu­tet­tu­na kuusi euroa. Lamp­pu mak­saa siis itsen­sä vuo­des­sa takai­sin. Val­mis­ta­ja lupaa (ennus­taa) lam­pul­le käyt­töi­kää 25 vuot­ta. Jos tuo pätee, seu­raa­van lam­pun jou­dun siis osta­maan noin vuon­na 2040.

Olen aja­tel­lut kor­va­ta heh­ku­lam­put led-lam­puil­la sitä mukaa kun ne pala­vat, mut­ta oikeas­taan­han minun kan­nat­tai­si kor­va­ta ne heti ja heit­tää heh­ku­lam­put toi­mi­vi­na ros­kik­seen, kos­ka inves­toin­nin sisäi­nen kor­ko­kan­ta on noin 100%. Van­hat ener­gian­sääs­tö­lam­put­kin kan­nat­tai­si heit­tää ongel­ma­jät­tei­den jouk­koon, vaik­ka sisäi­nen kor­ko täs­sä inves­toin­nis­sa onkin vain jotain 10 %:n luok­kaa. Lamp­pu­na tämä on pie­nois­lois­te­put­kia parem­pi. Voi­daan kysyä, oli­ko tämä lyhyt pie­nois­lois­te­put­kien kausi tur­ha sivuas­kel vai vält­tä­mä­tön mark­ki­noi­den luo­mi­sek­si led-lampuille.

Koto­nam­me on pal­jon halo­gee­ni­lamp­pu­ja. Nekin voi nyt vaih­taa sel­lai­se­naan led-valai­si­miin, jos­kaan kovin kir­kas­ta valoa ei sil­lä taval­la saa. Toi­vot­ta­vas­ti tar­jon­ta täs­tä vähän para­nee vaik­ka koon kustannuksella.

On aivan ilmeis­tä, että jok­seen­kin koko valais­tus siir­tyy kodeis­sa, työ­pai­koil­la ja kaduil­la nopeas­ti led-lamp­pui­hin. Säh­kön kulu­tuk­ses­ta menee noin 19% valais­tuk­seen. Tämä osuus säh­kön kulu­tuk­ses­ta tulee nopeas­ti pie­ne­ne­mään. Pie­ni osa sääs­tös­tä kor­vau­tuu läm­mi­tys­säh­kön lisään­ty­mi­se­nä, mut­ta säh­kö­läm­mi­tyk­sen osuus kiin­teis­tö­jen läm­mi­tyk­ses­tä on onnek­si pieni.

Valais­tuk­seen käy­te­tyn säh­kön mää­rä on jo nyt pie­nen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti. Ver­rat­tu­na mui­nai­seen heh­ku­lamp­pu­kau­teen valais­tuk­ses­sa tulee kai­ken kaik­ki­aan sääs­ty­mään suu­ren ydin­voi­ma­lan ver­ran sähköä.

 

 

166 vastausta artikkeliin “Led-kumous tulee nyt”

  1. Vali­tet­ta­vas­ti kyl­py­huo­neis­sa ym. ylei­set lois­te­put­ket ovat kan­noil­la (esim. G23), joi­hin ei lede­jä ole vie­lä nor­maa­leis­ta kau­pois­ta saa­ta­vil­la (Pris­ma, IKEA). Juu­ri kyl­py­huo­ne­va­lo­na lois­te­put­ki on ollut todel­la type­rä: käyn­nis­tyy hitaas­ti eikä kes­tä edes­ta­kai­sin sytyttelyä.

    Meil­lä on lois­te­put­kiin jo siir­ryt­ty vuo­sia sit­ten. Ledei­hin siir­ry­tään sitä mukaa kun lois­te­put­ket hajoa­vat — pait­si nuo han­ka­lat kannat.

    1. Clas Olso­nil­la oli lede­jä aika moenl­la eri­lai­sel­la kan­nal­la, tuos­ta G23 en sil­ti uskal­la sanoa mitään var­maa, mut­ta mark­ki­na­ta­lous hoi­taa täl­lai­set asiat varmuudella.

  2. Suu­ruus­luo­kat eivät ole teks­tis­sä kun­nos­sa. Moti­van mukaan koti­ta­louk­sis­sa 2011 kului säh­köä 20TWh (noin nel­jän­nes koko säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta. Täs­tä valais­tus vei 8% eli 1,6TWh. Olki­luo­don ykkös­reak­to­rin vuo­si­tuo­tan­to on 7TWh. Teol­li­suu­den ja kau­pan valais­tus on jo toteu­tet­tu koh­tuul­li­sen tehok­kaal­la lois­te­put­ki­tek­nii­kal­la, joten nii­den sääs­tö­po­ten­ti­aa­li ei ole järin suuri.

    1. Vuon­na 2011 valais­tuk­sen säh­kön­ku­lu­tus oli jo pudon­nut. Led on sel­väs­ti lois­te­put­kia ener­gia­te­hok­kaam­pi, joten sääs­töä tulee myös teol­li­suu­des­ta ja kaupasta.

  3. Osto­kuit­ti kan­nat­taa säi­lyt­tää. Minul­la on parin LED-lam­pun eli­ni­kä jää­nyt kol­meen kuukauteen.

  4. Tuo­han kuu­los­taa hyväl­tä, sekä mei­dän kan­sa­lais­ten että yhteis­kun­nan kannalta.

    Kuin­ka nopeas­ti valo­te­ho on mak­si­mis­saan? Mil­lä tuo­te­ni­mik­keel­lä ja mis­tä tuol­lai­sen ihmeen voi ostaa?

  5. Vähän on löy­sää päät­te­lyä tuo takai­sin­mak­suai­ka, mut­ta ei jak­sa alkaa vään­tää. Kun vih­reä ei halua ymmär­tää, niin vih­reä ei ymmärrä. 

    Sinän­sä tot­ta, että led-kumous on tul­lut. Itse­kin vaih­dan heh­kut ledei­hin sitä mukaa kun heh­kut kärähtää.

    1. Tuo tulos ei ymmär­tääk­se­ni kos­ke led­va­lai­strus­ta vaan led-näyt­tö­jä. Mut­ta kuu­lem­me var­maan lisää myöhemmin.

  6. OS: “Koto­nam­me on pal­jon halo­gee­ni­lamp­pu­ja. Nekin voi nyt vaih­taa sel­lai­se­naan led-valai­si­miin, jos­kaan kovin kir­kas­ta valoa ei sil­lä taval­la saa. Toi­vot­ta­vas­ti tar­jon­ta täs­tä vähän para­nee vaik­ka koon kustannuksella.”

    Hold your hor­ses! Vaih­to onnis­tuu vai­vat­ta 230 V:n lam­puil­le, mut­ta suu­ri osa halo­va­lois­ta on 12 V:n lamp­pu­ja, joi­ta yleen­sä syö­te­tään hak­ku­ri­vir­ta­läh­tees­tä. Jos tuol­lai­sen vir­ta­läh­teen kuor­ma puto­aa lii­ak­si tulee ongel­mia. Eli varo­vai­suut­ta vaihdoissa.

    Itse asias­ta olen samaa miel­tä, kui­ten­kin sil­lä varauk­sel­la, että suu­rin hyö­ty saa­daan +/- 55-leveys­pii­rien välil­lä, jos­sa on pimeäl­lä­kin läm­min­tä. Jos meil­lä on pime­ää, on myös taa­tus­ti kyl­mää. Jos­tain se läm­pö on sit­ten tääl­lä­kin tuotettava.

  7. Talos­sa­ni on ainoas­taan led valo­ja, tai ainoa poik­keus tai­taa olla sau­nan kui­tu­va­lo­jen halo­gee­ni lamppu.

    Olen tilan­nut eri­lai­sia led valo­ja ebay.co.uk kaut­ta mur­to-osil­la Suo­men kaup­po­jen hin­nois­ta. Myös G23 kan­nal­la löytyy.

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Claes Ols­so­nil­la oli lede­jä aika moenl­la eri­lai­sel­la kan­nal­la, tuos­ta G23 en sil­ti uskal­la sanoa mitään vgar­maa, mut­ta mark­ki­na­ta­lous hoi­taa täl­lai­set asiat varmuudella.

    Tot­ta, mut­ta jos kodis­sa sat­tuu ole­maan 12 V:n hak­ku­ri­jär­jes­tel­miä, mark­ki­na­ta­lous tuo asen­ta­jan kotiin.

    Nyrk­ki­sään­tö­nä sanoi­sin, että jos nykyi­sis­sä kodin halo­lam­pus­sa on suo­rat tasa­pak­sut pii­kit, ongel­mia saat­taa esiin­tyä. GU10:n kans­sa nii­tä tus­kin on.

  9. Yli­pää­tään kes­kus­te­lu ener­gia asiois­sa pitäi­si kään­tää ener­gian sääs­töön, mis­sä on val­ta­va poten­ti­aa­li. Nyt jau­he­taan ydin­voi­ma tuu­li­voi­ma juu­pas eipäs kes­kus­te­lua ja unoh­de­taan lähes täy­sin sääs­tö­puo­li. Sääs­tet­tyä ener­gi­aa ei tar­vi tuot­taa mil­lään tuotantomuodolla..Energian sääs­tö tuet mak­sai­si­vat itsen­sä takai­sin tehok­kaam­min kuin tuo­tan­non tuet.

  10. Ostan itse­kin nyky­ään lede­jä jopa kas­vi­va­lai­si­mik­si (panee­lit).

    Kui­ten­kin pitää muis­taa että T5-lois­te­put­ken tehok­kuus on luok­kaa 100lm/W, kor­kea­pai­ne-nat­rium­lam­pun vähän parem­pi, ja mata­la­pai­ne-nat­riun­lam­pun mel­kein 200lm/W. Nat­riun­lam­put eivät toki ole val­koi­sia valon­läh­tei­tä, MPN-lamp­pu on mel­kein monokromaattinen.

    Labo­ra­to­rios­sa par­hai­den val­kois­ten ledien valo­te­hok­kuus on luok­kaa 200–300 lm/W, ja mata­lal­la vir­ral­la ajet­tu­na esim. Creen XP‑E saa­vut­taa sel­keäs­ti yli 100lm/W.

    Kau­pas­ta juu­ri nyt saa­ta­vien heh­ku­lam­pun kor­vik­kei­den tehok­kuus on yleen­sä 60–90lm/W. Näis­sä ei siis ole aivan par­haim­pia lede­jä, ajo­vir­ta on hup­pu­te­hok­kuut­ta aja­tel­len lii­an iso, tai heh­ku­lamp­pu­muo­to syö valoa. Myös mata­la väri­läm­pö­ti­la, ts. kel­tai­suus, hei­ken­tää tehokkuutta.

    Itse asias­sa suu­rin osa valos­ta huk­kuu koti­käy­tös­sä valaisimiin.

    Kos­ka ylei­ses­ti toi­mis­to­käy­tös­sä ole­vien T5-lois­te­put­kien tehok­kuus on noin hyvä, voi men­nä vie­lä muu­ta­ma vuo­si ennen kuin ledit alka­vat siel­lä yleis­tyä. Kadul­la MPN on kova kilpailija.

    Koto­na taas on ole­tet­ta­vaa että valai­sin­ten muo­to muut­tuu ledeil­le parem­min sopi­vak­si. Myös­kin meil­le luul­ta­vas­ti yri­te­tään myy­dä lähi­vuo­si­na muu­ta­ma led-lamp­pusu­ku­pol­vi edel­li­siä tehok­kaam­pi­na, him­men­net­tä­vi­nä, halo­gee­nin him­men­net­tä­vyyt­tä mat­ki­va­na (muut­tu­va väri­läm­pö­ti­la), tai väri­sä­vyil­tään muu­ten sää­det­tä­vi­nä. Myös lan­ga­ton­ta kau­ko­sää­töä (IoT jne.) var­mas­ti integroi­daan lamppuihin.

  11. Wiki­pe­dian http://en.m.wikipedia.org/wiki/Luminous_efficacy mukaan ide­aa­lis­pekt­ril­lä 300lm/W on näkö­jään teo­reet­ti­nen ylä­ra­ja. Täs­tä ohi pääs­tään aina ~500–600lm/W asti valon laa­tua hei­ken­tä­mäl­lä ja muut­ta­mal­la ae lopuk­si monok­ro­maat­ti­sek­si vihreäksi.

  12. Val­mis­ta­ja lupaa (ennus­taa) lam­pul­le käyt­töi­kää 25 vuotta.’
    Sääs­tö­lam­puis­sa on juu­ri tämä ärsyt­tä­vä puo­li: ne kes­tä­vät niin kau­an, että uusiin, parem­piin kan­nat­taa usein siir­tyä huo­mat­ta­vas­ti ennen kuin van­hat pala­vat loppuun.
    Vii­mek­si lamp­pua Bau­hausis­ta hakies­sa­ni näin jotain led-lois­te­put­kia­kin, mut­ta en muis­ta mil­lai­sil­la kannoilla.

  13. Jan­ne: Uusien tut­ki­mus­ten mukan altis­tu­mi­nen led-valoil­le voi aiheut­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sil­män­poh­jan ikä­rap­peu­maa ja uniongelmia. 

    Tuo joh­tuu valon spekt­ris­tä, val­koi­sel­la valol­la on oma vai­ku­tuk­sen­sa. Valol­la jos­sa on vähem­män sinis­tä (esim. tuo Osmon mai­nit­se­ma kusen­kel­tai­nen 2800K) ei pitäi­si olla tuol­lai­sia vai­ku­tuk­sia. Näy­tön väri­sä­vyä taas voi sää­tää esim. f.lux-tyyppisellä ohjelmalla.

  14. Ode:

    Van­hat ener­gian­sääs­tö­lam­put­kin kan­nat­tai­si heit­tää ongel­ma­jät­tei­den jouk­koon, vaik­ka sisäi­nen kor­ko täs­sä inves­toin­nis­sa onkin vain jotain 10 %:n luokkaa.

    Edi­son­kan­tai­sia pie­nois­lois­te­lamp­pu­ja (n.s. ener­gian­sääs­tö­lam­put) ei oli­si kos­kaan pitä­nyt ottaa käyt­töön mut­ta kun kun EU:lla taas oli niin mah­do­ton kus­tan­nuk­sis­ta välit­tä­mä­tön kii­re niin teh­tiin virheitä.

    Oikeit­ten lois­put­ki­va­lai­sin­ten vaih­to LED:eiksi on pal­jon mut­kik­kaam­pi kysy­mys. Lois­te­put­ki ja valai­sin ovat yhdis­tel­mä (alkaen niin yksin­ker­tai­ses­ta asias, kuin lam­pun kiin­ni­tys, eri­lai­sia kan­to­ja on kymmeniä).

    Aina­kin sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa, että koko toi­mi­va valai­sin jou­du­taan heit­tä­mään ros­kiin, vaih­to on hyvin kysenalainen.

    Mut­ta sitä­hän Suo­mes­sa­kin on isos­sa mitas­sa teh­ty EU:n valai­sin­kiel­to­di­rek­tii­vin imple­men­taa­tios­sa esi­mer­kik­si katu­va­lais­tuk­ses­sa (toi­mi­vat van­hat valai­si­met kaatopaikoille).

  15. led-lamp­pu E27 2,49/kpl. Valo­vir­ta: 400 luu­men, Teho: 6.3 W 

    Luki­ja var­maan arvaa, mis­tä noi­ta tes­teis­sä hyvin pär­jän­nei­tä lamp­pu­ja saa. 400 lume­nia ei kyl­lä vas­taa kuin noin 30 watin lamp­pua (toi ver­tai­lu­han ei ole eksak­tia mut­ta blo­gis­tin mai­nit­se­ma 10 watin led vas­taa käsit­tääk­se­ni noin 50 watin heh­ku­lamp­pua). Hin­ta on sen ver­ran hal­pa, että ei kan­na­ta tila­ta Kiinasta.

    Mut­ta kan­nat­taa muis­taa, että säh­kö­läm­mit­tei­sis­sä suo­ma­lai­sis­sa talois­sa, kan­nat­taa pol­tel­la perin­tei­siä heh­ku­lamp­pu­ja aina­kin niin kau­an, että poksahtavat. 

    Kos­ka en tie­dä yleis­pä­te­vää ohjet­ta sii­tä, kan­nat­taa­ko perin­tei­siä ostaa vie­lä sen­kin jäl­keen, olen ostel­lut fii­lik­sen poh­jal­ta. Muut­tu­jia on pal­jon, mut­ta jos lam­pun tar­vit­see paik­kaa, jos­sa se palaa har­vak­sel­taan ja sen sat­tuu saa­maan hal­val­la, ostan perin­tei­sen vie­lä var­maan muu­ta­man vuoden.

    Jos­tain Ali Babas­ta saa tosin perin­tei­siä lamp­pu­ja muu­ta­mal­la sen­til­lä kipa­le. Se on hin­ta jon­ka kans­sa on vai­kea kil­pail­la. Tosin pitää sit­ten ostaa joi­tain tuhan­sia ker­ral­la, jos edes riittää.

    Him­men­net­tä­vät led-valot ovat myös kal­lii­ta — jos ei osta netis­tä, jos­sa hin­ta on noin nel­jän­nek­sen. Pääl­le tulee vie­lä pos­ti­ku­lut, kos­ka ilman pos­ti­ku­lu­ja lähet­tä­vät eivät äkki­sel­tään näy­tä nii­tä myy­vän kuin mel­kein yhtä kal­liil­la kuin suo­ma­lai­sis­sa kau­pois­sa. Tai, no, onhan vii­ti­sen euroa­kin kova hin­ta muu­ta­man kym­me­nen sen­tin heh­ku­lamp­puun verrattuna.

  16. Pie­ni osa sääs­tös­tä kor­vau­tuu lämmityssähkönä.”

    Miten niin vain säh­kö­nä? Kor­vau­tuu­han se tie­tys­ti myös kau­ko­läm­mön, öljyn ja kai­ken muun ener­gian lisä­ku­lu­tuk­se­na miten asun­to­ja nyt läm­mi­te­tään­kin. Suo­mes­sa asun­to­ja nääs läm­mi­te­tään 9–11 kk vuo­des­sa. Sinä aika­na kaik­ki sisä­va­lais­tuk­ses­sa ledeil­lä ja muil­la sääs­tö­lam­puil­la sääs­tet­ty säh­kö­ener­gia jou­du­taan kor­vaa­maan muu­ta läm­mi­tys­tä lisää­mäl­lä, jos enti­nen huo­ne­läm­pö­ti­la säilytetään.

    Pie­nois­lois­te­put­kien eli­ni­kä on ollut suu­ri pet­ty­mys, lam­put ei kes­tä lähel­le­kään usein luvat­tua 10 vuot­ta. Kun lisäk­si ote­taan huo­mioon em. lisään­ty­nyt muu läm­mi­tys­tar­ve, niin koko lois­te­put­ki­kausi on talou­del­li­ses­ti ollut suu­ri type­ryys aina­kin Suo­men ilmas­tos­sa. Lamp­pu­teh­tai­li­jan unel­ma ja mär­kä uni.

    Ledien osal­ta jury is still out the­re. Pel­kään suu­ren, jo yli sata­vuo­ti­aan heh­ku­lamp­pu­hui­jauk­sen jat­ku­van ja ledien kes­toiän osoit­tau­tu­van myös suu­rek­si pettymykseksi.

    Osmon las­kel­mat yhden ydin­voi­ma­lan tuo­tan­non sääs­tös­tä eivät Suo­mes­sa pidä paikkaansa.

  17. Voi­daan kysyä, oli­ko tämä lyhyt pie­nois­lois­te­put­kien kausi tur­ha sivuas­kel vai vält­tä­mä­tön mark­ki­noi­den luo­mi­sek­si led-lampuille.

    Koko heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vi on sii­nä mie­les­sä tur­ha väli­vai­he, että sil­lä pyri­tään säh­kön sääs­tä­mi­seen, ja sitä kaut­ta fos­sii­lis­ten pol­ton vähen­tä­mi­seen. Kysees­sä on siis pis­te­mäi­nen rajoi­tus, joi­ta oli­si lain­sää­tä­jil­le tar­joil­la tuhan­sia, jos aio­taan rat­kais­ta koko iso ongel­ma pie­niä pis­te­mäi­siä pik­kusää­dök­siä raken­te­le­mal­la. Oikea tapa oli­si tie­ten­kin aset­taa fos­sii­li­ve­ro tai toi­mi­va pääs­tö­kaup­pa niin, että ihmi­set hank­ki­si­vat ledi­lamp­pu­ja säh­kön nouse­van hin­nan vuoksi.

    Pitää siis luot­taa sii­hen, että tie­de, teol­li­suus ja mark­ki­nat löy­tä­vät toi­mi­vim­mat valon­tuo­tan­to­rat­kai­sut, kun­han vain perus­asiat, eli saas­tut­ta­mi­sen jar­rut­ta­mi­nen lai­te­taan kun­toon. Ja tuo asia hoi­tuu jär­ke­vim­min itse saas­tut­ta­via tuot­tei­ta (fos­sii­lei­ta) verottamalla/sääntelemällä. Lam­puis­ta ei kan­na­ta sää­tää erik­seen lake­ja, kos­ka niil­lä ei lie­ne mitään eri­tyi­ses­ti lamp­pui­hin koh­dis­tu­via ongel­mia­kaan (ehkä jot­kut elo­ho­pea­pääs­töt ensim­mäi­se­nä). Kyse on vain yhdes­tä sähkönkulutustavasta.

  18. Tuli vie­lä mie­leen, että enhän minä tie­dä, kan­nat­taa­ko perin­tei­siä lamp­pu­ja pol­tel­la muis­sa­kin kuin säh­kö­läm­mi­te­tyis­sä talois­sa. Itse kun oste­len osin säh­kö­läm­mi­tet­tyyn, olen miet­ti­nyt asi­aa sil­tä kan­ti­la, että säh­kö läm­mit­tää joko pat­te­reis­sa tai lam­puis­sa, joten asial­la ei voi olla suur­ta väliä. 

    Tääl­lä kau­pun­gis­sa taas heh­ku­lamp­pu­jen polt­te­lus­ta ei saa kor­vaus­ta alen­ne­tun läm­mi­tys­las­kun muo­dos­sa, joten kan­nat­taa (luul­ta­vas­ti) vaih­taa ledei­hin. Tosin vuo­kra­nan­ta­ja kyl­lä var­maan kat­soo, että ledien aiheut­ta­ma läm­mi­tys­kus­tan­nus­ten nousu näkyy vuokrassa.

    Joten, öh … kyl­lä kai nii­hin led-lamp­pui­hin kan­nat­taa vaih­taa vaik­ka sii­tä ei koko­nais­ta­lou­del­lis­ta hyö­tyä oli­si­kaan. Jos kaik­ki muut nimit­täin vaih­ta­vat, vuo­kra tms. nousee kummiskin. 

    Niin tai näin, ei led-lamp­pu­jen voit­to­kul­ku vie­lä näil­lä hin­noil­la ole vält­tä­mät­tä kulut­ta­jan kan­nal­ta hyvä asia.

  19. Olen kyl­lä muis­ta­kin kau­pois­ta, kuten Clas Ohl­so­nil­ta, etsi­nyt. Ei ole vie­lä mark­ki­noil­la. Myy­jät sano­vat, että täs­sä vai­hees­sa ledi­va­loik­si on tar­jol­la vas­ta heh­ku­lamp­pu- ja halo­gee­ni­lamp­pu­kan­tai­sia. Lois­te­put­kien vaih­toai­ka ei hei­dän mukaan­sa vie­lä ole. Näin siis muu­ta­ma myy­jä sanonut.

  20. Kau­ko­läm­pö­voi­ma­lan (yhd. sähkö+lämpö)hyötysuhde on parem­pi kuin lauhdevoiman(sähkö)eli ympä­ris­tö­syis­tä ledit kan­nat­taa myös kau­ko­läm­pö talois­sa. Säh­kö­läm­mit­tei­sis­sä on sit­ten kah­ta kou­lu­kun­taa heh­ku­lamp­pu ‘läm­mi­tyk­sen’ puo­les­ta ja vastaan.

  21. Ledien pahin ongel­ma on nii­den eli­niän läm­pö­ti­la­riip­pu­vuus. Monet LED-rat­kai­sut kes­tä­vät käy­tän­nös­sä ikui­ses­ti jos nii­den läm­pö­ti­la pysyy alle 40 asteen, mut­ta heti kun men­nään tuos­ta yli, eli­ni­kä lyhe­nee mer­kit­tä­väs­ti. Kyse ei yleen­sä ole itse puo­li­joh­teen hajoa­mi­ses­ta vaan ympä­röi­vien kom­po­nent­tien. Pie­ni­ko­koi­nen tehoe­lekt­ro­niik­ka on kehit­ty­nyt val­ta­vas­ti vii­mei­sen parin-kol­men­kym­me­nen vuo­den aika­na, mut­ta sil­ti, jos yksik­kö­hin­ta saa olla vain joi­tain euro­ja, ei vält­tä­mät­tä pääs­tä vie­lä rat­kai­sui­hin, jot­ka kes­täi­si­vät kym­me­niä vuosia.

  22. Kan­nat­tai­si har­ki­ta tasa­vir­ta­ver­kon raken­ta­mis­ta vaih­to­vir­ta­ver­kon rin­nal­le, kun yhä suu­rem­pi osa säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta on tosia­sias­sa tasa­vir­tais­ta. LED-lam­puis­ta­kin tuli­si yksin­ker­tai­sem­pia ja tur­val­li­sem­pia, kun ei tar­vit­tai­si hak­ku­ri­te­ho­läh­tei­tä, jot­ka muut­ta­vat 230 V vaih­to­vir­ran muu­ta­man vol­tin tasa­vir­rak­si ja samal­la huk­kaa­vat ener­gi­aa läm­mök­si; pääs­täi­siin myös näi­den aiheut­ta­mis­ta radio- ja säh­kö­ver­kon häi­riöis­tä. Suo­mi voi­si olla täs­sä mal­li­na muul­le maa­il­mal­le; tääl­tä löy­tyy jo val­miik­si tasa­vir­ta-säh­kön­siir­ron osaa­mis­ta, jota käy­te­tään mm. meri­kaa­pe­leis­sa. Monis­sa raken­nuk­sis­sa on jo val­miik­si vedet­ty eril­li­set joh­dot ATK-säh­köä var­ten; näi­tä voi­tai­siin hyö­dyn­tää tasa­vir­ta­ver­kon käytöönotossa.

  23. pek­ka:

    Edi­son­kan­tai­sia pie­nois­lois­te­lamp­pu­ja (n.s. ener­gian­sääs­tö­lam­put) ei oli­si kos­kaan pitä­nyt ottaa käyt­töön mut­ta kun kun EU:lla taas oli niin mah­do­ton kus­tan­nuk­sis­ta välit­tä­mä­tön kii­re niin teh­tiin virheitä. 

    Mitä kii­ret­tä tar­koi­tat? Ns heh­ku­lamp­pu­kiel­los­sa siir­ty­mä­ai­ka on menos­sa, kau­pois­ta saa edel­leen ostaa halo­gee­ni­lamp­pu­ja, jot­ka ovat toi­mi­vat heh­ku­lam­pun peri­aat­teel­la. Ensim­mäis­tä­kään ener­gian­sääs­tö- tai LED-lamp­pua ei ole tar­vin­nut ostaa, jos halu­aa vie­lä odot­taa tek­nii­kan kypsymistä.

  24. Vesa:
    “Pie­ni osa sääs­tös­tä kor­vau­tuu lämmityssähkönä.”

    Miten niin vain säh­kö­nä? Kor­vau­tuu­han se tie­tys­ti myös kau­ko­läm­mön, öljyn ja kai­ken muun ener­gian lisä­ku­lu­tuk­se­na­mi­ten asun­to­ja nyt läm­mi­te­tään­kin. Suo­mes­sa asun­to­ja nääs läm­mi­te­tään 9–11 kk vuo­des­sa. Sinä aika­na kaik­ki sisä­va­lais­tuk­ses­sa ledeil­lä ja muil­la sääs­tö­lam­puil­la sääs­tet­ty säh­kö­ener­gia jou­du­taan kor­vaa­maan muu­ta läm­mi­tys­tä lisää­mäl­lä, jos enti­nen huo­ne­läm­pö­ti­la säilytetään. 

    Ei voi­da yleis­tää, että lam­pun läm­pö aina vähen­täi­si läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus­ta. Asun­to­kan­nas­tam­me on mer­kit­tä­vä osa sel­lais­ta, jois­sa läm­mön­sää­tö­jär­jes­tel­mä ei huo­mioi sisä­ti­lo­jen läm­pö­ti­laa. Kun huo­ne­ter­mos­taa­tit puut­tu­vat tai ne ovat vial­li­set, sisä­läm­pöä sää­de­tään pel­kän ulko­läm­pö­ti­lan mukaan, ja täl­löin lamp­pu­jen läm­pö­hä­viö ei vai­ku­ta läm­pö­ener­gian kulu­tuk­seen yhtään mitään. 

    Lisäk­si valai­si­men läm­pö ker­ros­tuu hel­pos­ti kat­toon, läm­mit­ti­met sijoi­te­taan ikku­nan alle ihan syystä.

  25. Minä vaih­doin sekä kylp­pä­rin että keit­tiön van­ho­jen valai­si­mien lois­te­put­ket led-put­kisk­si jo vuo­sia sit­ten. Ei mitään ongel­maa valon mää­räs­sä tai väris­sä. Ainoa lisä­vai­va oli kiin­nit­tää valais­meen tar­ra, joka huo­maut­taa että syty­tin on vaih­det­tu ledil­le sopivaksi.
    No, sil­loin aikoi­naan ne kyl­lä mak­soi­vat lois­te­put­kiin ver­rat­tu­na monin­ker­tai­ses­ti… Nyky­hin­nois­ta en tie­dä, kun ei ole enää ollut lamp­pu­kaup­paan asiaa.

  26. Hyviä LEDe­jä onkin jo vuo­sia odo­tel­tu. Yksi kui­ten­kin niis­tä vie­lä tup­paa puut­tu­maan: Sää­dyl­li­nen värin­tois­to. Useim­mis­sa rau­ta­kau­pan LED-lam­puis­sa värin­tois­toin­dek­si jää jon­ne­kin 70 tie­no­vil­le (100 = täy­del­li­nen). Värit vää­ris­ty­vät ja sil­mät ärsyyn­ty­vät. 90 huit­teil­la elo ja olo on jo pal­jon miellyttävämpää. 

    Kehi­tys­tä var­mas­ti tapah­tuu, mut­ta kovin hitaas­ti. Kulut­ta­jat eivät värin­tois­toa osaa vaa­tia, useim­mat tus­kin ovat koko ter­mis­tä kos­kaan kuul­leet­kaan, vaik­ka sil­lä on sel­vä vai­ku­tus hyvin­voin­tiin. Odel­le­kin suo­sit­te­len varo­vais­ta aloi­tus­ta nii­den ledi­polt­ti­moi­den kans­sa. Kan­nat­taa kokeil­la ajan kans­sa onko se valo oikeas­ti niin miel­lyt­tä­vää mil­tä aluk­si tuntuu.

    Perin­tei­set heh­ku- ja halo­gee­ni­lam­put tuot­ta­vat jat­ku­vas­pekt­ris­tä valoa (värin­tois­toin­dek­si lähes 100). Tavan­omai­set lois­te­lam­put ovat tyy­pil­li­ses­ti 80 — 90 ja hyvät (kal­liim­mat eri­kois­sel­lai­set) yli 90. Tai jota­kin sin­ne päin, arvot ovat muistinvaraisia.

    Eri­kois­kau­pois­ta saa jo onnek­si myös hyvä­laa­tuis­ta LED-valoa — jos siis sel­lais­ta osaa vaa­tia. Suo­mes­ta tie­dän ainoas­taan Tur­ku­lai­sen Ad-Lux:in, kil­pai­li­ja valotorni.fi ei näy­tä vie­lä laa­jen­ta­neen LED-puo­lel­le. Ulko­mai­set verk­ko­kau­pat kan­nat­taa ilman muu­ta kat­soa myös. Mark­ki­noin­ti­ter­me­jä ovat mm. täsyss­pekt­ri­lamp­pu ja päivänvalolamppu.

    Jot­kin val­mis­ta­jat pii­lot­ta­vat värin­tois­toin­dek­sin koo­di­nu­me­roi­hin­sa. Esim Osra­mil­la (aina­kin lois­te­lam­puis­sa) luku 840 tar­koit­ta 80+ värin­tois­toin­dek­siä ja 4000 Kel­vi­nin väri­läm­pö­ti­laa. Täyss­pekt­riä ei vält­tä­mät­tä miten­kään erik­seen mai­nos­te­ta, pitää vaan osa­ta etsiä 9XX ‑koo­de­ja. Näi­tä ei tie­ten­kään Suo­meen tuo­da, mut­ta ulko­mail­ta nii­tä saa kyl­lä tilat­tua. Led-tilan­net­ta en tosin ole vie­lä tarkistanut.

  27. Valoa tuli riit­tä­väs­ti – vas­taa noin 60 Watin lamp­pua – valo oli miel­lyt­tä­vän väris­tä (2800 K) ja lamp­pu menee sel­lai­si­naan kaik­kiin van­hoi­hin valaisimiin. ”

    Koet­tuun valon miel­lyt­tä­vyy­teen vai­kut­taa valon väriä enem­män sen värien­tois­to­ky­ky. Lamp­pu jos­sa on alhai­nen värien­tois­to­ky­ky antaa “ankean” valon väris­tä riippumatta.

    Heh­ku­lam­pun ja aurin­gon­va­lon värien­tois­to­ky­ky on 100, lois­te­put­kil­la ja ledeil­lä tyy­pi­li­ses­ti 70–95. Ero 70 ja 95 välil­lä on suu­ri, kan­nat­taa testata.

    Pak­kauk­sis­sa värien­tois­toin­dek­si on mer­kit­ty yksi­köl­lä CRI tai Ra. Ledeis­sä se on ollut para­ne­maan päin, jopa Ikean jos­sain ledis­sä oli CRI > 85.

  28. Kyl­lä noi­ta LED-lamp­pu­ja löy­tyy joka kan­taan , alla ole­vas­ta lin­kis­tä löy­tyy niin PL23 kuin put­ki­va­lai­si­miin sopi­via LED-ratkaisuja.Ja noi­ta toi­mit­ta­jia on paljon.Suomalaiset tava­ra­ta­lot ja muut kau­pat ovat tipah­ta­neet kehi­tyk­ses­tä ja moder­ne­ja rat­kai­su­ja on haet­ta­va netistä.

    LED ongel­ma on val­ta­vat laa­tue­rot nuo 25 vuo­den lupauk­set ovat lähin­nä huvit­ta­via, tus­kin­pa kukaan tulee lam­pun kans­sa kaup­paan muu­ta­man vuo­den kulut­tua ostopäivästä.

    Nyky­ään elekt­ro­niik­ka raken­ne­taan tahal­laan lyhy­ti­käi­sek­si esim tal­len­ta­va digi­bok­si lau­ke­si vii­den vuo­den käy­tön jäl­keen ja kes­kus­te­lu­pals­tal­la löy­tyi pal­jon ohta­lo­tao­ve­rei­ta ja joku, joka oli tut­ki­nut­kin ongelmaa.Se oli­kin aika yksinkertainen.Koneen vir­ta­läht­teen kon­kat oli­vat nin huo­no­ja, että ne kes­ti­vät vain n 5–7 vuot­ta ja sen jäl­keen aiheut­ti­vat vau­rioi­ta niin, että konet­ta ei kan­nat­ta­nut korjata.

    Vaih­doin toi­seen , uudem­paan kon­kat , parem­pi­laa­tui­set mak­soi­vat perä­ti pari euroa , siis yhteensä !!!!

    Nyt pau­kah­ti induk­tio­lie­si 7 vuo­den pal­ve­lun jäl­keen ja pie­ni tut­ki­mus elekt­ro­niik­kaan pal­jas­ti saman eli kone on kasat­tu niin huo­nois­ta kom­po­nen­teis­ta, että se lau­ke­aa muu­ta­man vuo­den käy­tön jälkeen.

    Tuo itse­tu­ho on suun­ni­tel­tua, jo taval­li­sel­la har­ras­ta­jae­lekt­ro­nii­kal­la saa kasat­tua laa­duk­kaam­man laitteen.

    Sama kos­kee LED valais­tus­ta­kin, laa­tu vaih­te­lee ja useim­mat val­mis­ta­jat huo­leh­ti­vat että käyt­töi­kä jää lyhyeksi.Tuo 25 vuo­den lupaus on pelk­kää huijausta
    Kau­pan on help­po vas­ta­ta, että kysees­sä on hajon­tail­miös­tä eli muka­na on myös heik­ko­ja ja vaa­tii asia­kas­ta tuo­maan todis­teet ylei­ses­tä heikkolaatuisuudesta

    Tämä on glo­ba­li­saa­tion yksi huo­no puo­li, maa­il­mas­sa voi­daan vapaas­ti myy­dä sut­ta ja sekundaa.Kuluttajansuoja on todel­la heik­ko ja hei­ken­tyy edelleen

    http://www.reichelt.com/Socket-R7s-T5/LL-PLS0411C/3//index.html?ACTION=3&GROUPID=5168&ARTICLE=127377&SHOW=1&OFFSET=16&

  29. Tasa­vir­ta­verk­ko on mie­len­kiin­toi­nen idea, mut­ta siir­ty­mi­nen esi­mer­kik­si 5 tai 12 vol­tin DC-verk­koon ei rat­kai­si­si ledien syöt­tö­on­gel­maa täysin.

    Jokai­nen ledi­lamp­pu vaa­tii käy­tän­nös­sä oman virransäätimensä/rajoittimensa, muu­ten se joko ei valai­se (jos jän­ni­te ei ole riit­tä­vän suu­ri, noin 2 — 4 V ledin yli, ledin väris­tä riip­puen) tai pääs­tää savut ulos. Ainoa ener­gia­te­ho­kas tapa käy­tet­täes­sä lede­jä vähän­kin pidem­piai­kai­seen valais­tuk­seen on hak­ku­ri­re­gu­laat­to­ri, joka sää­tää vir­ran sopi­val­le tasol­le. Yksi regu­laat­to­ri voi syöt­tää useam­paa lediä vain jos ne ovat sar­jas­sa kuin jou­lu­kuusen sähkökynttilät.

    Toki mata­lam­pi hak­ku­rin syöt­tö­jän­ni­te saat­tai­si olla hyväk­si lait­teen hyö­ty­suh­teel­le, mut­ta mikä oli­si tulos koko­nais­hä­viöi­den suh­teen? Tehon siir­tä­mi­nen mata­lal­la jän­nit­teel­lä aiheut­taa enem­män häviöi­tä. Toi­saal­ta suu­rem­mat muun­ta­jat ovat yleen­sä parem­pia hyö­ty­suh­teel­taan kuin pie­net, joten jän­nit­teen­alen­nuk­sen kes­kit­tä­mi­nen voi­si pie­nen­tää sil­tä osin häviöitä.

  30. Kale­vi: Ei voi­da yleis­tää, että lam­pun läm­pö aina vähen­täi­si läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus­ta. (…snip…)

    Lisäk­si valai­si­men läm­pö ker­ros­tuu hel­pos­ti kat­toon, läm­mit­ti­met sijoi­te­taan ikku­nan alle ihan syystä.

    Läm­pö siir­tyy muu­ten­kin kuin kul­keu­tu­mal­la huo­neil­man muka­na. Muis­te­len luke­nee­ni tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa todet­tiin, että heh­ku­lamp­pu­jen IR-sätei­lyl­lä oli mer­kit­tä­vä vai­ku­tus ihmis­ten koke­maan huo­ne­läm­pö­ti­lan miel­lyt­tä­vyy­teen. Käy­tän­nös­sä heh­ku­lamp­pu­jen käyt­tö sai vii­leäm­män sisäil­man tun­tu­maan riit­tä­vän muka­val­ta ja koe­hen­ki­löt piti­vät sen vuok­si läm­mi­tys­tä sää­det­ty­nä pie­nem­mäl­le. Vai­ku­tus­ta tehos­ti vie­lä se, että valais­tus on yleen­sä pääl­lä siel­lä mis­sä ihmi­set oles­ke­le­vat ja vala­si­tuk­sen toi­mi­vuu­den vuok­si lamp­pu­jen sijoit­te­lu on myös sätei­ly­läm­mi­tys­vai­ku­tuk­sen vuok­si ideaalinen.

    No, ideo­lo­gi­ses­ti­han täl­lai­nen tut­ki­mus­tu­los on täy­sin vää­rä, joten ei ihme, ettei tästä(kään) sen enem­pää ole kuulunut…

  31. Kale­vi: Ei voi­da yleis­tää, että lam­pun läm­pö aina vähen­täi­si läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus­ta. Asun­to­kan­nas­tam­me on mer­kit­tä­vä osa sel­lais­ta, jois­sa läm­mön­sää­tö­jär­jes­tel­mä ei huo­mioi sisä­ti­lo­jen läm­pö­ti­laa. Kun huo­ne­ter­mos­taa­tit puut­tu­vat tai ne ovat vial­li­set, sisä­läm­pöä sää­de­tään pel­kän ulko­läm­pö­ti­lan mukaan, ja täl­löin lamp­pu­jen läm­pö­hä­viö ei vai­ku­ta läm­pö­ener­gian kulu­tuk­seen yhtään mitään. 

    Ensin­nä­kin suu­rim­mas­sa osas­sa asun­to­ja on jo ter­mos­taa­tit ja nii­tä käy­tän­nös­sä asen­ne­taan aina esim. put­ki­re­mon­tin yhtey­des­sä jos ne vaik­ka­pa vesi­kier­toi­sis­ta pat­te­reis­ta puuttuvat.

    Toi­sek­si vaik­ka ter­mos­taa­tit puut­tui­si­vat, niin sil­loin­kin sisäil­man läm­pö­ti­la huo­mioi­daan. Eli kun lamp­pu­jen läm­mi­tys­vai­ku­tus pie­ne­nee, niin asuk­kaat valit­ta­vat että sisäl­lä on lii­an vii­le­ää. Eli asuk­kaat toi­mi­vat ter­mos­taat­tei­na ja huol­to­mies käy vään­tä­mäs­sä läm­mi­tys­tä läm­pö­kes­kuk­ses­ta suu­rem­mal­le. Näin tapah­tuu käytännössä.

    Suu­ri yli sata­vuo­ti­nen lamp­pu­hui­jaus jat­kuu hyvä­us­kois­ten tukemana.

  32. Ener­gian­sääs­tö ja led-lamp­pui­hin liit­tyy myös lois­te­hon ongelma.

    Heh­ku­lam­pun cos phi on 1, mut­ta ledeis­sä ja ener­gian­sääs­tö­lam­puis­sa pyö­ri­tään 0,5 arvoissa.Tämä luo lois­te­hoa eli voi­ma­lai­tos­te­hoa tar­vi­taan pal­jon enem­män kuin lamp­pu­jen nimel­li­nen teho­vaa­de on.

    Jän­nit­ten ja vir­ran vai­he-ero tekee sen, että talous lai­naa säh­köä ver­kos­ta, mut­ta palaut­taa sen Mut­ta tuo lois­te­ho kuor­mit­taa säh­kö­verk­koa ja voimalaitoksia.

    Niin­pä asun­toi­hin pitäi­si asen­taa lois­te­hon kompensointi 

    Ja led-lamp­pu mitoi­te­taan usein heh­ku­lamp­pua pie­nem­mäk­si myös valo­te­hol­taan esim 60 W heh­ku­lampp­pu tuot­taa valoa 800 lume­nin luok­kaa, täl­lai­seen valo­vir­taan tar­vi­taan 10–15 W led-lamppu.

  33. On hyvä ehdot­taa tasa­vir­ta­verk­koa tai ledeil­le opti­moi­tu­ja valai­si­mia, mut­ta aika kau­an kes­tää, jos odo­te­taan talo­jen LVIS-remont­te­ja ennen siir­ty­mis­tä ledei­hin. En ihan vähäl­lä aina­kaan itse ryh­dy tilaa­maan tasa­vir­ta­verk­koa asun­too­ni kat­to­pa­nee­lien alle — mikä mah­tai­si olla sen takai­sin­mak­suai­ka säh­kön­sääs­töl­lä lois­te­put­ket -> ledi?

    Sama pätee kyl­py­huo­ne­va­loi­hin: edes 10 vuot­ta van­haa pei­li­kaap­pia en ryh­dy ihan hel­pol­la vaih­ta­maan pel­käs­tään saa­dak­se­ni ledeil­le opti­moi­dun valaisimen.

  34. Vil­le:
    Kan­nat­tai­si har­ki­ta tasa­vir­ta­ver­kon raken­ta­mis­ta vaih­to­vir­ta­ver­kon rin­nal­le, kun yhä suu­rem­pi osa säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta on tosia­sias­sa tasavirtaista. 

    Rin­nak­kai­sen tasa­vir­ta­ver­kon raken­ta­mi­nen asun­toi­hin oli­si talou­del­li­ses­ti äly­tön­tä. Itse ver­kon raken­ta­mi­nen mak­sai­si tuhan­sia euro­ja asun­toa koh­den, ja säh­kön kulu­tuk­sen sääs­tö­nä mak­sai­si itsen­sä takai­sin ehkä sadas­sa vuo­des­sa. Siis lisäi­si taas yhte­nä äly­va­paa­na muu­tok­se­na asu­mis­kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si sit­ten valai­si­met­kin pitäi­si kai­ke­ti uusia.

    Asu­mis­kus­tan­nuk­sia tulee saa­da alas, mut­ta asun­to­jen valais­tus­säh­kön sääs­töl­lä on mitä­tön mer­ki­tys ja lamp­pu­jen vaih­to on lamp­pu­teh­tai­den lob­baa­ma suu­ri puhal­lus. Ulko­na lamp­pu­jen polt­ta­mi­nen sen sijaan on suo­raa ener­gian tuhlausta.

  35. Val­mis­ta­ja lupaa (ennus­taa) lam­pul­le käyt­töi­kää 25 vuot­ta. Jos tuo pätee […] 

    Suht suu­rel­la var­muu­del­la ei päde hal­val­le perin­tei­sen heh­ku­lam­pun muo­toon paka­tul­le ledille.

    Esi­te­tyt käyt­töiät ilmei­ses­ti päte­vät parem­min alus­ta asti lede­jä var­ten suun­ni­tel­luil­le valai­si­mil­le, jois­sa ledien ja elekt­ro­nii­kan jääh­dy­tys sun muu on voi­tu jär­jes­tää. Se nimel­tä­mai­nit­se­ma­ton yli­kan­sal­li­nen kodin­si­sus­tus­ket­ju mui­den muas­sa myy ledi­va­lai­si­mia, joi­hin ei voi vaih­taa lede­jä, mut­ta joi­den luva­taan kes­tä­vän tuon pari­kym­men­tä vuotta.

  36. Led lam­put ovat vain yksi puo­li ener­gian sääs­tä­mi­ses­sä. Tule­vai­suu­des­sa siir­ry­tään enem­mäs­sä mää­rin auto­maat­ti­seen valo­noh­jauk­seen. Antu­roin­nil­la saa­daan aikaan, että valais­tus­ta ohja­taan auto­maat­ti­ses­ti ulko­va­lon mukaan. Ledeis­tä löy­tyy him­men­net­tä­viä mal­le­ja, jol­loin nii­tä ei tar­vit­se paah­taa täy­sil­lä, vaan auto­maat­ti­set himmentimet/verhot hoi­ta­vat valais­tuk­sen tilan­tee­seen sopi­vak­si. Suo­mes­sa täl­lais­ta tek­niik­kaa tar­jo­aa esim. houm.io ja Cozify.

  37. Sää­dyl­li­sen värin­tois­ton lisäk­si toi­nen vie­lä puut­tu­va omi­nai­suus on him­men­net­tä­vyys. Ja var­sin­kin näi­den kah­den yhdistelmä. 

    Olen löy­tä­nyt mie­les­tä­ni mel­ko sää­dyl­li­sen väri­siä ledi­lamp­pu­ja, ja olen löy­tä­nyt lamp­pu­ja, jot­ka toi­mi­vat him­men­ti­mes­sä, mut­ta samaan lamp­puun näi­tä omi­nai­suuk­sia ei vie­lä ole saatu.

    Olen löy­tä­nyt sää­dyl­li­sen väri­sen lam­pun, jos­sa luki että se on him­men­net­tä­vä, mut­ta se ei kui­ten­kaan toi­mi­nut taval­li­sen him­men­ti­men peräs­sä (jon­ka peräs­sä taas sää­dyt­tö­män väri­nen ledi­lamp­pu kyl­lä toimii).

    Onnek­si tuli ham­strat­tua jok­si­kin aikaa riit­tä­vä mää­rä hehkulamppukynttilöitä.

  38. Nyt täy­tyy tode­ta, että Osmo otti hyvin mie­len­kiin­toi­sen aiheen esil­le. Tämä on eri­tyi­ses­ti tek­no­lo­gi­ses­ti pal­jon moni­pol­vi­sem­pi jut­tu kuin mitä pääl­le näyt­tää. Ledit ovat valais­tuk­sen tule­vai­suus, mut­ta mat­kal­la on mon­ta mie­len­kiin­tois­ta mutkaa.

    Heh­ku­lam­pun kor­vaa­mi­nen ledeil­lä ei ole ihan läpi­huu­to­jut­tu. Nyky­ään kor­vik­kei­ta löy­tyy var­sin hel­pos­ti moneen sovel­luk­seen, mut­ta ne eivät ole 1:1 kor­vik­kei­ta. Puo­li­joh­de­va­lon­läh­de ja heh­ku­lamp­pu ovat mel­kein kai­kis­sa omi­nai­suuk­sis­saan hyvin kau­ka­na toisistaan.

    Opti­ses­ti ledis­sä valo tulee suh­teel­li­sen pie­nel­tä ja erit­täin terä­väs­ti mää­ri­tel­lyl­tä pin­nal­ta, joka sätei­lee puo­lia­va­ruu­teen. Pin­nan kokoa voi jon­kin ver­ran muut­taa, mut­ta ledin vah­vuus on se, että on mah­dol­lis­ta teh­dä myös aivan pie­niä valo­läh­tei­tä. Valo­kei­la on myös hel­pos­ti muotoiltavissa.

    Led toi­mii huo­neen­läm­pö­ti­las­sa ja sitä vii­leäm­mäs­sä. Kuu­mas­sa sen eli­ni­kä lyhe­nee Arr­he­niuk­sen lain mukaan nopeas­ti (nyrk­ki­sään­tö­nä puo­lit­tuu 8 °C:ssa, mut­ta eivät nuo kom­po­nen­tit ole niin tar­kas­ti fysii­kan­kir­jaa luke­neet). Toi­saal­ta ledin eli­ni­kä on vähän mys­ti­nen jut­tu, kos­ka vir­hee­tön ledi ei ikään­ny lain­kaan. Lisäk­si sen valo­te­ho samal­la vir­ral­la muut­tuu voi­mak­kaas­ti läm­pö­ti­lan funk­tio­na (pie­ne­nee), ts. kuu­mas­sa sekä tur­val­li­nen käyt­tö­alue kape­nee että valo­te­ho puto­aa vie­lä sitä­kin nopeam­min. Näin ollen ledeis­sä jääh­dy­tys­jär­jes­te­lyil­lä on pal­jon vaatimuksia.

    Ledit ovat kva­si­mo­nok­ro­maat­ti­sia, ne tuot­ta­vat olen­nai­ses­ti yhtä aal­lon­pi­tuut­ta. Tämä on aivan lois­ta­vaa niis­sä sovel­luk­sis­sa, jois­sa aiem­min on lai­tet­tu heh­ku­lamp­pu ja suo­da­tin (vaik­ka­pa jou­lu­kuusi tai lii­ken­ne­va­lot), mut­ta värin­tois­to on huo­mat­ta­vas­ti hei­kom­pi kuin aidol­la val­koi­sel­la valol­la, jos­sa on kaik­kia näky­vän valon aal­lon­pi­tuuk­sia. (Täs­tä enem­män erikseen.)

    Ledit ovat säh­köi­ses­ti koh­tuul­li­sen herk­kiä. Ne halua­vat tul­la aje­tuik­si vakio­vir­ral­la, ne eivät pidä vakio­jän­nit­tees­tä. Lisäk­si nii­den jän­ni­te on muu­ta­mia volt­te­ja, kun taas heh­ku­lamp­pu kes­tää hyvin monen­lais­ta pahoin­pi­te­lyä itse­sää­ty­vyy­ten­sä ansios­ta. Toi­saal­ta ledien inten­si­teet­ti on vir­ral­la sää­del­tä­vis­sä hyö­ty­suh­teen kovin pal­jon kär­si­mät­tä, kun taas heh­ku­lam­pun hyö­ty­suh­de puto­aa rajus­ti himmennettäessä.

    Ledit ovat myös erit­täin nopei­ta, ne syt­ty­vät ja sam­mu­vat mik­ro­se­kun­neis­sa, kos­ka ne eivät tar­vit­se min­kään­lais­ta läm­pe­ne­mis­tä. Kyse on vain sii­tä, kuin­ka pal­jon vir­taa saa kul­ke­maan lii­tok­sen läpi. Tämä mah­dol­lis­taa nii­den tar­kan him­men­tä­mi­sen myös puls­si­suh­de­mo­du­laa­tiol­la (pät­ki­mäl­lä säh­köä nopeas­ti). Mii­nus­puo­lel­la on se, että jos lede­jä ajaa verk­ko­taa­jui­sel­la vaih­to­vir­ral­la, ne ehti­vät sam­mua sata ker­taa sekunnissa.

    Tuos­sa ehkä tär­keim­mät. Näis­tä yhteen­las­kien olen­nai­nen point­ti on se, että heh­ku­lam­pun tavoin käyt­täy­ty­vä ledi­va­lon­läh­de on aika työ­läs teh­dä. Eni­ten haas­tei­ta tulee sii­tä, jos valai­sin pitää saa­da tois­ta­maan väre­jä hyvin, ja jos sen pitää rea­goi­da him­men­tä­mi­seen samal­la taval­la kuin heh­ku­lam­pun. Kek­sin kyl­lä tapo­ja saa­da tämä aikaan, mut­ta niil­lä tavoil­la ja nykyi­sil­lä kau­pas­ta saa­ta­vil­la lam­puil­la ei ole juu­ri yhtymäkohtia.

    Hal­pis­lam­puis­sa on teh­ty monen­lai­sia oiko­tei­tä. Jou­lu­kuusiin lai­tet­ta­vis­sa ledi­rimp­suis­sa on aivan kam­mot­ta­via viri­tyk­siä, mut­ta eipä niis­sä eli­niäl­lä tai välk­ky­mi­sel­lä ole pal­jon väliä. Him­men­net­tä­viä lede­jä on, mut­ta niis­sä on tyy­pil­li­ses­ti käy­tet­ty aivan lii­an mata­laa puls­si­suh­de­taa­juut­ta, jol­loin ne vali­tet­ta­vas­ti välk­ky­vät. Tämän lisäk­si monet kii­na­lam­put vali­tet­ta­vas­ti ovat erit­täin paho­ja radiohäiriköitä.

    Hyväs­sä heh­ku­lam­pun­kor­vik­kees­sa oli­si asial­li­nen hak­ku­ri, joka tekee verk­ko­jän­nit­tees­tä tasa­vir­taa . Vali­tet­ta­vas­ti täl­lai­sen teke­mi­nen mak­saa sen ver­ran pal­jon, että sitä on tur­ha sii­tä 2,90 € ‑lam­pus­ta etsiskellä.

    En halua täl­lä sitä väit­tää, ettei­kö heh­ku­lamp­pu­ja kan­nat­tai­si vaih­taa ledi­lamp­pui­hin monis­sa pai­kois­sa. Ledi­lam­put eivät kui­ten­kaan vie­lä ole lähel­le­kään val­mii­ta. Ledit tule­vat muut­ta­maan mei­dän aja­tuk­sem­me valos­ta muu­ten­kin, kos­ka niil­lä saa aikaan pal­jon sel­lais­ta, mikä ei ole heh­ku­lam­puil­la mahdollista.

  39. Ledit, värit ja sil­män­poh­jan rappeuma…

    Tämä­kin on aika moni­pol­vi­nen tari­na, joka liit­tyy olen­nai­sel­la taval­la sii­hen, mitä väri on. Väri ei ole fysi­kaa­li­nen suu­re, vaan väri on puh­taas­ti ihmi­sen ais­ti­jär­jes­tel­mään liit­ty­vä omi­nai­suus. Ihmi­sen sil­mäs­sä on kol­men­lai­sia väriä ais­ti­via solu­ja, joi­ta voi­si kut­sua vaik­ka sini­sik­si, vih­reik­si ja punai­sik­si. (Sivu­huo­mio: vih­reät ja punai­set ovat mel­kein saman­lai­sia, ne ovat syn­ty­neet pie­nel­lä mutaa­tiol­la X‑kromosomiin jos­kus ammoin. Yleen­sä nisäk­käil­lä ei ole kuin sini­siä ja keltaisia.)

    Val­koi­nen valoais­ti­mus on aikaan­saa­ta­vis­sa hyvin monel­la taval­la, kos­ka vaa­ti­muk­se­na on vain se, että eri ais­tin­so­lut saa­vat ärsy­ket­tä oikeas­sa suh­tees­sa. Esi­mer­kik­si sinis­tä ja kel­tais­ta valoa sekoit­ta­mal­la saa­daan puh­das­ta val­kois­ta. Kel­tai­nen antaa tasai­ses­ti ärsy­ket­tä punai­sil­le ja vih­reil­le tap­pi­so­luil­le, sini­nen sini­sil­le. Toi­nen ääri­pää on hyvin tasai­nen spekt­ri, jos­sa on kaik­kia aal­lon­pi­tuuk­sia, jol­loin sil­män havait­se­mä arsy­ke on sama.

    Näil­lä kah­del­la val­koi­sel­la valol­la on aivan eri­lai­nen käyt­täy­ty­mi­nen sen jäl­keen, kun ne hei­jas­tu­vat jos­tain pin­nas­ta. Tasai­sen spekt­rin tapauk­ses­sa värit erot­tu­vat “luon­nol­li­ses­ti”, kah­den aal­lon­pi­tuu­den tapauk­ses­sa esi­mer­kik­si punai­nen ja vih­reä muut­tu­vat saman­vä­ri­sek­si. Valo voi siis näyt­tää val­koi­sel­ta, mut­ta se ei vält­tä­mät­tä tois­ta väre­jä kuin hyvin rajallisesti.

    Heh­ku­lamp­pu on hyvä esi­merk­ki tasai­sen spekt­rin valo­läh­tees­tä. Ledi­lam­put taas ovat hyvin toi­sen­lai­sia. Ledi­lam­puis­sa on kak­si ylei­ses­ti käy­tös­sä ole­vaa tapaa tuot­taa val­kois­ta valoa. Ylei­sin tapa on se, että poh­jal­la on sini­nen ledi, jon­ka pääl­le on lai­tet­tu suh­teel­li­sen leveä­kais­tai­ses­ti fos­fo­roi­vaa lois­te­ai­net­ta (joka siis muut­taa osan sini­sis­tä foto­neis­ta pit­kä­aal­toi­sem­mak­si sätei­lyk­si). Täl­löin spekt­ris­sä on yksi terä­vä sini­nen piik­ki ja leveä kel­tai­nen piikki.

    Täl­lai­sen ledin valos­sa värit tois­tu­vat koh­tuul­li­ses­ti. Valo on yleen­sä aika kyl­mä­sä­vyis­tä (siis väri­läm­pö­ti­lal­taan kor­ke­aa, sinis­tä) hyö­ty­suh­de­syis­tä. Jos mureh­di­taan sitä sil­män­poh­jan rap­peu­maa, valo on han­ka­laa lyhy­taal­toi­sen sini­sen pii­kin vuok­si — huo­mat­ta­vas­ti han­ka­lam­paa kuin heh­ku­lam­pun valo, jos­sa ei juu­ri sinis­tä ole.

    Toi­nen tapa teh­dä val­kois­ta valoa ledeil­lä on lait­taa samaan paket­tiin punai­nen, sini­nen ja vih­reä ledi. Tämä yhdis­tel­mä antaa bonuk­se­na vapaas­ti sää­det­tä­vän väri­sä­vyn valol­le. Sävyn­tois­tol­taan yhdis­tel­mä ei ole sen parem­pi kuin ylei­sem­pi­kään tapa, mut­ta hyö­ty­suh­de pysyy läm­pi­mis­sä sävyis­sä (punai­sem­pia, mata­lam­pi väri­läm­pö­ti­la) parem­pa­na. Sil­män­poh­jan kan­nal­ta mene­tel­mä on ole­tet­ta­vas­ti yhtä huo­no kuin lois­te­ai­neel­li­nen ledi, kos­ka sinis­tä tuo­te­taan suh­teel­li­sen lyhyel­lä aal­lon­pi­tuu­del­la. Tämä tapa saat­taa yleis­tyä, jos hyvän hyö­ty­suh­teen vih­reän etsin­tä tuot­taa tulok­sia. (Punai­nen ja sini­nen osa­taan jo teh­dä erit­täin hyväl­lä hyötysuhteella.)

    Näi­den kah­den käy­tös­sä ole­van tavan lisäk­si on kak­si muu­ta mah­dol­lis­ta tapaa tuot­taa val­kois­ta valoa ledeil­lä. Jo nyt mah­dol­li­nen on lait­taa usei­ta eri aal­lon­pi­tuuk­sia (suu­ruus­luok­kaa 10) ole­via lede­jä samaan paket­tiin. Tulok­se­na on var­sin tasas­pekt­ri­nen valo­läh­de, jon­ka väri­sä­vyä voi­daan sää­tää hyvin­kin vapaas­ti, ja jos­sa ei hai­tal­lis­ta sinis­tä ole sen enem­pää kuin heh­ku­lam­pus­sa­kaan (väri­läm­pö­ti­las­ta riip­puen). Käy­tän­nön ongel­ma­na on kus­tan­nus­ten lisäk­si se, että lede­jä ei ole hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la saa­ta­vil­la kuin muu­ta­mal­la aallonpituudella.

    Erit­täin lupaa­va uusi tapa teh­dä val­koi­sia lede­jä on lois­te­ai­neen käyt­tä­mi­nen ult­ra­vio­let­tia sätei­le­vän ledin kans­sa. Täl­löin voi­daan käyt­tää parem­pia lois­te­ai­nei­ta, ja alku­pe­räi­nen sätei­ly­taa­juus voi­daan suo­dat­taa pois. Hyö­ty­suh­teen pitäi­si olla var­sin hyvä (vaik­ka lois­te­ai­ne väis­tä­mät­tä huk­kaa ener­gi­aa), ja kehi­tys näyt­täi­si mah­dol­li­ses­ti mene­vän tähän suun­taan. Mii­nus­puo­le­na on valo­läh­de, jon­ka väri­läm­pö­ti­la ei ole sää­det­tä­vis­sä, mut­ta tämä ei yleen­sä ole iso ongelma.

    Minul­la ei ole sen parem­paa sisä­pii­ri­tie­toa sil­män­poh­jan rap­peu­man (toden­nä­köi­ses­ti lähin­nä AMD) ja ledien väli­ses­tä suh­tees­ta. Link­ki ledien voi­mak­kaan sini­sen ja rap­peu­man välil­lä on sen ver­ran mah­dol­li­nen, ettei sitä kan­na­ta ihan suo­raan hylätä.

    Sini­nen on sii­tä has­su väri, että me emme tar­vit­se sitä näke­mi­seen sinän­sä. Sini­siä ais­tin­so­lu­ja on vain muu­ta­ma pro­sent­ti kai­kis­ta, joten sini­nen kuva on aina epä­te­rä­vä, ja sil­män optii­kan­kin aber­raa­tiot ovat erit­täin suu­ria sini­sel­lä väril­lä. Sini­nen kui­ten­kin tekee tun­teen kirk­kaas­ta valos­ta, kos­ka luon­nos­sa sinis­tä on lähin­nä aurin­gon­va­los­sa, ja sitä var­ten se toi­mii myös psy­ko­lo­gi­se­na hui­jauk­se­na. Pie­ni mää­rä sinis­tä on tar­peen myös väri­näön kannalta.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä lamp­pu ilmoit­ti pak­kauk­ses­saan Ra=97 eli värien­tois­ton­kin aina­kin väi­te­tään ole­van hyvä.

    Värin­tois­toa tai valai­si­men väriä ei voi mää­ri­tel­lä yhdel­lä nume­rol­la (valon värin voi mää­ri­tel­lä kah­del­la). Lisäk­si kii­na­lais­ten spek­sit ovat luo­tet­ta­vuu­del­taan vähän mitä sattuu.

    Värin­tois­ton puut­teet ovat aika hen­ki­lö­koh­tai­nen asia. Toi­sia häi­rit­se­vät suh­teel­li­sen pie­net­kin vir­heet, toi­sil­le asial­la ei ole väliä. Pelk­kään Ra-luke­maan tui­jot­ta­mi­nen on kui­ten­kin sikä­li har­haan­joh­ta­vaa, että aika har­va a) ymmär­tää luke­man perus­tei­ta ja b) ymmär­tää sen mer­ki­tys­tä itselleen.

    Tosin yleen­sä heh­ku­lam­pun ledei­hin vaih­ta­vil­la suu­rem­pi ongel­ma tulee valon muo­dos­ta (sätei­lyn suun­ta­ja­kau­mas­ta), kos­ka heh­ku­lam­puil­le suun­ni­tel­lut valai­si­met eivät enää toi­mi suun­ni­tel­lul­la taval­la. Tämä liit­tyy osin sii­hen­kin, että ledi­lam­puis­ta yleen­sä läh­tee usein spek­sien­kin mukaan vähem­män valoa (lume­neis­sa mitat­tu­na) kuin heh­ku­lam­puis­sa, joi­ta niil­lä korvataan.

  41. Kale­vi: Ei voi­da yleis­tää, että lam­pun läm­pö aina vähen­täi­si läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus­ta. Asun­to­kan­nas­tam­me on mer­kit­tä­vä osa sel­lais­ta, jois­sa läm­mön­sää­tö­jär­jes­tel­mä ei huo­mioi sisä­ti­lo­jen lämpötilaa.

    Ker­ros­ta­lo­kan­nas­ta lähes 100 %. Mark­ki­noil­la on tiet­tä­väs­ti vain yksi jär­jes­tel­mä, joka sää­tää kes­kus­läm­mi­tys­ta­lon läm­mi­tys­tä sisä­läm­pö­ti­lan perusteella. 

    Ja sil­loin­kin kes­kus­läm­mi­tys­ta­lois­sa on vain yksi läm­pö­ti­la (kier­to­ve­si), jota voi­daan sää­tää, jol­loin yksit­täi­sen huo­neis­ton läm­pö­ti­laan vai­kut­taa sii­nä huo­neis­tos­sa tuo­te­tun läm­mön (säh­kön­ku­lu­tus, ihmi­set) määrä.

  42. Lii­an van­ha: Tuo itse­tu­ho on suun­ni­tel­tua, jo taval­li­sel­la har­ras­ta­jae­lekt­ro­nii­kal­la saa kasat­tua laa­duk­kaam­man laitteen.

    Tämä on kyl­lä yleen­sä enem­män huhua kuin tot­ta. Itse­tu­hoa ei ole suun­ni­tel­tu, mut­ta val­mis­ta­jat käyt­tä­vät niin hal­po­ja rat­kai­su­ja kuin mah­dol­lis­ta. Ledi­lam­put ovat hyvä esi­merk­ki täs­tä; hal­val­la saa huo­non, hyvää ei saa teh­tyä hal­val­la. Ei tar­vit­se suun­ni­tel­la itsetuhoa.

  43. Suu­rin sääs­tö tulee piden­ty­neen vaih­to­vä­lin ansiosta.
    Huol­to­fir­mal­le lam­pun vaih­to mak­saa n 50 euroa + lamppu. 

    Taval­li­sil­la ihmi­sil­lä taas tulee lap­pu­ja vaih­det­taes­sa kii­pei­lyä ja kaaduttua. 

    Samal­la lamp­pu­jen myyn­ti­mää­rä puto­aa ja arvo­ket­ju muut­tuu. Sik­si perin­tei­nen lamp­pu­teol­li­duus oli­si halun­nut jat­kaa kuten ennen­kin lyhy­ti­käi­sil­lä lampuilla. 

    Nor­meil­la on mer­ki­tys­tä teol­li­suu­del­le ja se sen uudistumiselle. 

    (Aja­tus heh­ku­lam­puis­ta läm­mit­ti­mi­nä on type­rä. Kos­ka valoa tar­vi­taan vain osan aikaa, muu läm­mi­ty­sin­fra on joka tapauk­ses­sa ostet­ta­va ja asen­net­ta­va. Ei lamp­pu­ja syty­te­tä läm­pö­ti­laoh­jauk­sel­la. Sik­si se ja sama mis­sä säh­kö tar­peen mukaan muut­tuu läm­mök­si, infra on se mikä maksaa.)

  44. Olen aja­tel­lut kor­va­ta heh­ku­lam­put led-lam­puil­la sitä mukaa kun ne pala­vat, mut­ta oikeas­taan­han minun kan­nat­tai­si kor­va­ta ne heti ja heit­tää heh­ku­lam­put toi­mi­vi­na ros­kik­seen, kos­ka inves­toin­nin sisäi­nen kor­ko­kan­ta on noin 100%.”

    Mil­lon Vih­reät alka­vat käyt­tää samaa logiik­kaa myös autoihin?

    En ole näh­nyt Vih­rei­den vaa­ti­van valois­ta luo­pu­mis­ta urbaa­nil­la alu­eel­la ja jaka­maan yhteis­tä valais­tua tilaa jon­kun näkemiseen.

    Hait­to­ja vero­te­taan. Auto on siis vain haitta.

    Tähän link­kiin kun vaih­taa auton tai vas­taa­van sanan koh­dal­le valais­tuk­sen, niin se kuu­los­taa jo hie­man fanaattiselta.

    http://www.vihreat.fi/node/659

  45. Ympä­ris­tön kan­nal­ta kan­nat­tai­si vaih­taa kans­sa heti, kos­ka 5% raa­ka-aineet, val­mis­tus ja hävit­tä­mi­nen koko­nai­se­ner­gias­ta ja mate­rias­ta. 95% ener­gian­tuo­tan­non ener­gia ja mate­ria. Ympä­ris­tön kan­nal­ta sääs­tö tulee siis heti.

    Kal­liim­meis­sa LED-lam­puis­sa lam­pun kan­nas­sa on yleen­sä alu­mii­nia joka jääh­dyt­tää LED-chi­pin läm­pö­ti­lan tar­peek­si alas ja se lisää käyttöikää!

  46. Pie­nois­lois­te­lamp­pu­ja on ollut mark­ki­noil­la aina­kin 80-luvul­ta läh­tien, joten ei se nii­den kausi niin kovin lyhyek­si jäänyt.

    Led lam­puis­sa on usein ongel­mi­na nii­den ikä­vä valon­sä­vy ja voi­mak­kaat radio­häi­riöt, jot­ka voi­vat aiheut­taa hyvin­kin yllät­tä­viä ongel­mia eri­lai­sil­le laitteille.

    Pie­nois­lois­te­lamp­pu­jen laa­tu on sel­väs­ti romah­ta­nut, sil­lä har­vat niis­tä enää kes­tä­vät edes vuot­ta. Olo­huo­nee­ni kat­to­lam­pus­sa ole­vas­ta 3:sta lam­pus­ta yksi on vuon­na 1994 han­kit­tu, kol­mes­ta ensim­mäi­nen pime­ni n. 10 vuot­ta sit­ten, toi­nen pari vuot­ta sit­ten ja vii­mei­nen on edel­leen­kin hen­gis­sä, lam­put ovat tyyp­piä phi­lips SL 18 ja kool­taan kal­ja­pul­lon luokkaa.

  47. Moi!

    On ledit ihan käsi­käy­tös­sä­kin hyviä.
    Paris­to­ja sääs­tyy ja valo­te­hot on hyvät.

    Meil­lä meni ennen pol­ku­pyö­rien valois­sa ja mökil­lä tas­ku­lam­puis­sa paris­to­ja kasa­päin vuodessa.

    Olis­ko­han ledi aivan par­haim­mil­laan ulko­va­lai­si­me­na pihoil­la ja katuvalaisimina.

  48. Hyvä mai­nos, Osmo. Ostan jat­kos­sa vain led-valai­si­mia. Saat­ko provikkaa? 🙂

  49. Vihe­rins­si: Tämä on kyl­lä yleen­sä enem­män huhua kuin tot­ta. Itse­tu­hoa ei ole suun­ni­tel­tu, mut­ta val­mis­ta­jat käyt­tä­vät niin hal­po­ja rat­kai­su­ja kuin mah­dol­lis­ta. Ledi­lam­put ovat hyvä esi­merk­ki täs­tä; hal­val­la saa huo­non, hyvää ei saa teh­tyä hal­val­la. Ei tar­vit­se suun­ni­tel­la itsetuhoa.

    Jos parin ton­nin lie­si­kin on suun­ni­tel­tu kaik­kien hal­vim­pien kom­po­nent­tien varaan niin kyl­lä se on tarkoituksellista.Jokainen elekt­ro­niik­ka­suun­nit­te­li­ja tie­tää, mil­lai­sil­la kom­po­nen­teil­la saa aikaan luo­tet­ta­van laitteen.

    Kom­po­nen­teis­sa on var­sin suu­ret laa­tue­rot mut­ta hin­tae­ro huo­non ja kes­ki­mää­räi­sen välil­lä on pie­ni esim tuo­hon tal­len­ta­vaan digi­bok­siin kom­po­nen­tit vähit­täis­kau­pas­sa mak­soi­vat pari euroa , ei 700 euron lai­te alle euron kus­tan­nus­li­säs­tä tap­piol­li­sek­si muutu

  50. ter­ve,

    Ostin tan­ne Bra­si­li­aan n. 20 led-valoa ( nii­ta mita myy­daan hal­val­la Tar­jous­ta­los­sa ja Loy­to­lii­te­ris­sa ym.) Kyl­la ne toi­mi­vat kes­ki­maa­rin n. 20 % ajas­ta. Sit­ten ne sam­mu­vat eika nii­ta voi kor­ja­ta. Luu­li­sin niin etta jo parin vuo­den paaas­ta asia on kor­jat­tu ja sii­na vai­hees­sa niil­la on jo parem­pia lamp­pu­ja. Mut­ta ala osta nii­ta vie­la lain­kaan Suo­meen (ete­lam­mak­si kyllakin).

    t. Mik­ko

    Bra­si­lias­sa­han ne toi­mi­vat juu­ri sik­si etta aurin­koa riit­taa. 10 min. ennen aurin­gon las­kua ja sit­ten valoa 6–8 tuntia.

    t. Mik­ko

  51. Ei tule vie­la. Noin 10 v. kulues­sa tulee.

    t. Mik­ko

  52. Mina vie­la koros­tan. Led-val­lan­ku­mous tulee, mut­ta ei tule nyt (vahan myohem­min). t. Mikko

  53. Poth1ue1: Läm­pö siir­tyy muu­ten­kin kuin kul­keu­tu­mal­la huo­neil­man muka­na. Muis­te­len luke­nee­ni tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa todet­tiin, että heh­ku­lamp­pu­jen IR-sätei­lyl­lä oli mer­kit­tä­vä vai­ku­tus ihmis­ten koke­maan huo­ne­läm­pö­ti­lan miel­lyt­tä­vyy­teen. Käy­tän­nös­sä heh­ku­lamp­pu­jen käyt­tö sai vii­leäm­män sisäil­man tun­tu­maan riit­tä­vän muka­val­ta ja koe­hen­ki­löt piti­vät sen vuok­si läm­mi­tys­tä sää­det­ty­nä pienemmälle. 

    Labo­ra­to­rio-olo­suh­teis­sa kyl­lä, mut­ta nor­maa­leis­sa asun­nois­sa heh­ku­lamp­pu­jen IR-sätei­ly absor­poi­tuu valai­si­men kupuun tai varjostimeen.

  54. Vesa: Ensin­nä­kin suu­rim­mas­sa osas­sa asun­to­ja on jo ter­mos­taa­tit ja nii­tä käy­tän­nös­sä asen­ne­taan aina esim. put­ki­re­mon­tin yhtey­des­sä jos ne vaik­ka­pa vesi­kier­toi­sis­ta pat­te­reis­ta puuttuvat.

    Toi­sek­si vaik­ka ter­mos­taa­tit puut­tui­si­vat, niin sil­loin­kin sisäil­man läm­pö­ti­la huo­mioi­daan. Eli kun lamp­pu­jen läm­mi­tys­vai­ku­tus pie­ne­nee, niin asuk­kaat valit­ta­vat että sisäl­lä on lii­an vii­le­ää. Eli asuk­kaat toi­mi­vat ter­mos­taat­tei­na ja huol­to­mies käy vään­tä­mäs­sä läm­mi­tys­tä läm­pö­kes­kuk­ses­ta suu­rem­mal­le. Näin tapah­tuu käytännössä.

    Suu­ri yli sata­vuo­ti­nen lamp­pu­hui­jaus jat­kuu hyvä­us­kois­ten tukemana.

    Meil­lä on suu­rel­la vai­val­la raken­net­tu taloi­him­me läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät, joi­den teh­tä­vä on tuot­taa läm­pöä sil­loin kun läm­pöä tar­vi­taan. Ei tuo­ta edul­lis­ta läm­pöä kan­na­ta kor­va­ta säh­köl­lä, jon­ka on kal­lein energiamuoto.

  55. Ledeil­le suun­ni­tel­luis­sa valai­si­mis­sa on yksi ongel­ma: polt­ti­mon kan­to­jen stan­dar­doin­ti. Voi aika hyvin luot­taa, että esim. E27 lam­pun­kan­taan saa polt­ti­mo­ja vie­lä kym­me­niä vuo­sia, mut­ta joku uusi kan­ta uudes­sa kal­liis­sa design-valai­si­mes­sa: saa­ko sii­hen polt­ti­mon 15 vuo­den kuluttua?

  56. Lii­an van­ha: Jokai­nen elekt­ro­niik­ka­suun­nit­te­li­ja tie­tää, mil­lai­sil­la kom­po­nen­teil­la saa aikaan luo­tet­ta­van laitteen. 

    *köh*Top­fiel­din vir­ta­läh­de*köh*

  57. Kale­vi: Labo­ra­to­rio-olo­suh­teis­sa kyl­lä, mut­ta nor­maa­leis­sa asun­nois­sa heh­ku­lamp­pu­jen IR-sätei­ly absor­poi­tuu valai­si­men kupuun tai varjostimeen.

    Ilmei­ses­ti kat­to­läm­mi­tys toi­mii sit­ten vie­lä­kin huo­nom­min, kos­ka läm­mi­ty­se­le­men­tit ovat yleen­sä kat­to­pa­ne­lon­nin taka­na pii­los­sa. Kyl­lä­pä täs­sä­kin on taas monia kodi­no­mis­ta­jia hui­jat­tu oikein kunnolla!

  58. Kale­vi: Meil­lä on suu­rel­la vai­val­la raken­net­tu taloi­him­me läm­mi­tys­jär­jes­tel­mät, joi­den teh­tä­vä on tuot­taa läm­pöä sil­loin kun läm­pöä tar­vi­taan. Ei tuo­ta edul­lis­ta läm­pöä kan­na­ta kor­va­ta säh­köl­lä, jon­ka on kal­lein energiamuoto.

    Kyl­lä kai vesi­voi­mal­la tuo­tet­tu säh­kö on kaik­kein edul­li­sin­ta ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sin­tä ener­gi­aa? Hel­sin­ki tekee hii­les­tä kau­ko­läm­pöä, onko sii­nä järkeä? 

    En tie­ten­kään suo­sit­te­le asun­to­jen läm­mi­tys­tä heh­ku­lam­puil­la, mut­ta tosia­sia on se, että heh­ku­lamp­pu­jen tuot­ta­ma läm­pö pie­nen­tää muu­ta läm­mi­tys­tar­vet­ta. Ja siten heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vin jär­ke­vyys ei perus­tu kaik­kien fak­to­jen huomioimiseen.

    Erääs­sä suo­ma­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa heh­ku­lamp­pu­jen käyt­tä­mäs­tä ener­gias­ta 76 %:n osuus pie­nen­si läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus­ta, kun asun­non pat­te­reis­sa oli ter­mos­taa­tit. Eli todel­li­suu­des­sa siis ener­gian­sääs­tö­lamp­pui­hin vaih­ta­mal­la ei saa­tu mitään sääs­töä, ainoas­taan kus­tan­nuk­sia uusien lamp­pu­jen hankinnasta.

    Asuin­ra­ken­nus­ten valais­tuk­sen osuus kai­kes­ta Suo­men ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta on noin 0,5–0,6 %.

    Raken­nus­ten läm­mi­tyk­sen osuus kai­kes­ta Suo­men ener­gia­ku­lu­tuk­ses­ta on 25 % Moti­van mukaan.

    Nyrk­ki­sään­tö on, että kun pudo­tam­me yhden (1) asteen sisä­läm­pö­ti­laa, niin ener­gian kulu­tus pie­ne­nee 5 %. Eli jos pudo­tam­me tuon 1 asteen, niin täl­löin ener­gi­aa sääs­tyy suun­nil­leen kak­sin­ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na sii­hen, mitä käy­täm­me kaik­kien asuin­ra­ken­nus­ten valaistukseen. 

    Heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vin yhtey­des­sä arvioi­tiin, että par­haim­mil­laan se puo­lit­tai­si valais­tusäh­kön kulu­tuk­sen. Asian mer­ki­tyk­sen suu­ruus­luok­ka sel­vi­ää, kun taju­aa että yhden asteen läm­pö­ti­lan pudo­tus sääs­täi­si vii­si­ker­tai­ses­ti ener­gi­aa kuin mitä heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vi parhaimmillaankin.

    Eli heh­ku­lamp­pu­jen vaih­ta­mi­sen sijaan oli­si vii­sin­ker­tai­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa hank­kia jokai­seen kotiin vil­la­suk­kia ja muut­taa pukeutumistottumuksia. 

    Joku asi­aan pereh­ty­nyt voi­si tar­kis­taa suu­ruus­luo­kat las­kel­mas­ta­ni, kii­tos. Jos fak­tat pitä­vät paik­kan­sa, niin koko heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vi on (tar­koi­tuk­sel­la?) joh­ta­nut har­haan ihmis­ten ener­gian­ku­lu­tus­ta ja ympä­ris­tö­ajat­te­lua. Väi­tän edel­leen, että lamp­pu­teh­tai­li­jat lob­ba­si­vat EU:n par­la­men­tin sopi­vil­la voi­teil­la asian taak­se. Rahaa on liik­ku­nut, tai sit­ten päät­tä­jät ovat vaan olleet hölmöjä.

  59. LTO nap­paa puo­let läm­mös­tä tal­teen vaik­ka se heh­ku­lamp­pu oli­si ruu­vat­tu suo­raan ilmastointikanavaan.

    Kum­min­kin ker­ran las­kes­ke­lin heh­ku­lam­pun ja ener­gian­sääs­tö­lam­pun ero­ja. Hie­man yllät­täen laa­du­kas, eli Ikean ros­ka­lamp­pu­ja hin­nak­kaam­pi, ener­gian­sääs­tö­lamp­pu on kan­nat­ta­va inves­toin­ti myös sil­loin, kun sil­lä kor­va­taan säh­kö­läm­mit­tei­sen talon heh­ku­lamp­pu­ja. Näin siis kun läm­mi­tys­kausi ja lam­pun epäe­dul­li­nen ase­ma katos­sa ote­taan huomioon.

  60. Tuos­sa aiem­min joku kir­joit­ti, että lois­te­put­ki­kan­taan sopi­via lede­jä ei myy­täi­si vie­lä missään.
    Loi­maa­lai­nen Led­Lin­ja Oy myy juu­ri­kin lois­te­put­kien tilal­le sopi­via ledputkia.

  61. Poth1ue1: Ilmei­ses­ti kat­to­läm­mi­tys toi­mii sit­ten vie­lä­kin huo­nom­min, kos­ka läm­mi­ty­se­le­men­tit ovat yleen­sä kat­to­pa­ne­lon­nin taka­na pii­los­sa. Kyl­lä­pä täs­sä­kin on taas monia kodi­no­mis­ta­jia hui­jat­tu oikein kunnolla!

    Kat­to­läm­mi­tyk­ses­sä kat­to­pa­ne­loin­ti absor­poi läm­mi­ty­se­le­ment­tien läm­mön, ja läm­min pane­li tuot­taa huo­nee­seen IR-läm­pö­sä­tei­lyä Planc­kin lain mukaan. Aivan vas­taa­val­la taval­la kuten heh­ku­lamp­pu läm­mit­tää valai­si­men raken­tei­ta. Nyt jos 20 m² kat­to­läm­mi­tys­huo­nees­sa läm­mit­tä­vän katon pin­ta-ala on se 20 m² ja valai­si­men pin­ta-ala esim 0,2 m², voi­daan pää­tel­lä, kum­man mer­ki­tys on suurempi.

  62. Vesa
    Erääs­sä suo­ma­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa heh­ku­lamp­pu­jen käyt­tä­mäs­tä ener­gias­ta 76 %:n osuus pie­nen­si läm­mi­ty­se­ner­gian kulu­tus­ta, kun asun­non pat­te­reis­sa oli termostaatit.

    Lai­tat­ko lin­kin niin kat­so­taan mis­tä on kysymys.

  63. Vesa: Tii­vis­tet­ty link­ki pdf:ään täs­sä. Näyt­täi­si ole­van lampputieto.fi julkaisuja: 

    http://bit.ly/1xFKJF1

    Ok, kii­tos. Siel­lä oli kovin pie­ni otan­ta ja mit­tauk­set teh­ty kovim­pien pak­kas­ten aikaan, jol­loin läm­pö­kuor­mis­ta saa­ta­va hyö­ty onkin suu­rim­mil­laan. Kevääl­lä ja syk­syl­lä val­lit­see usein tilan­ne, jos­sa läm­pö­kuor­mat ylit­tä­vät koko läm­mi­tys­tar­peen, ja seu­rauk­se­na on yli­läm­mi­tys ja sii­tä aiheu­tu­va energianhukka.

    Simu­loin­nis­sa sit­ten oli ole­tet­tu kesä­kuu­kausil­le­kin rei­pas­ta läm­mi­tye­ner­gian tar­vet­ta, mikä oli omi­tuis­ta. Ete­lä-Suo­mes­sa läm­mi­tys­kausi on n 8 kk:n mit­tai­nen. Läm­mi­tys­kausi täs­tä edel­leen lyhe­nee sitä mukaa kuin uusien nor­mien mukaan raken­net­tu raken­nus­kan­ta yleistyy.

    Epäi­le­mät­tä voi­daan osoit­taa jos­sain Poh­joi­si-Suo­mes­sa sysi­met­sään poh­jois­rin­tee­seen raken­net­tu huo­nos­ti eris­tet­ty talo, jos­sa on hyvä läm­mön­sää­tö­jär­jes­tel­mä, ja saa­daan hyö­dyn­tä­mi­sas­teek­si vaik­ka­pa tuo 75. Mut­ta koko asun­to­kan­taan tuo­ta tulos­ta ei voi yleis­tää. Valai­sin muut­taa heh­ku­lam­pun läm­mön kon­vek­tiok­si joka nousee huo­neen ylä­osaan, läm­mön jakau­ma huo­nees­sa muut­tuu eikä ikku­nan alla ole­va ter­mos­taat­ti ‘näe’ tuo­ta lisä­läm­pöä. Asun­toi­hin saa jär­jes­tet­tyä tasai­sen läm­mön ilman ter­mos­taat­te­ja­kin ja näin ylei­ses­ti teh­dään (myös uusis­sa pien­ta­lois­sa, maa­läm­pö­pump­pu­kaup­pi­aat voi­vat ker­toa lisää), ainoa mitä sil­loin mene­te­tään, on tuo läm­pö­kuor­mien hyö­dyk­si saaminen.

    Niil­tä­kin osin, kun läm­pö­kuor­mat pys­ty­vät vähen­tä­mään läm­mi­tys­tar­vet­ta, on seu­raus, että käy­te­tään arvo­kas­ta säh­köä kor­vaa­maan edul­li­sem­pia läm­mi­tys­muo­to­ja. Lam­pun teh­tä­vä on tuot­taa valoa ja mitä pie­nem­mäl­lä ener­gial­la se sen tekee, sen parem­pi: itses­tään­sel­vyys, joka hel­pos­ti tup­paa unohtumaan.

  64. Kale­vi: Mitä kii­ret­tä tar­koi­tat? Ns heh­ku­lamp­pu­kiel­los­sa siir­ty­mä­ai­ka on menos­sa, kau­pois­ta saa edel­leen ostaa halo­gee­ni­lamp­pu­ja, jot­ka ovat toi­mi­vat heh­ku­lam­pun peri­aat­teel­la. Ensim­mäis­tä­kään ener­gian­sääs­tö- tai LED-lamp­pua ei ole tar­vin­nut ostaa, jos halu­aa vie­lä odot­taa tek­nii­kan kypsymistä.

    Ja B‑energialuokan halo­gee­ne­ja saa myy­dä myös v 2016 jäl­keen. Aina­kin yksi näyt­tää ole­van jo markkinoillakin:
    http://www.philips.fi/c‑p/872790025023710/ecoclassic50-halogeenilamppu

    Jos joku halu­aa talo­aan lam­puil­la läm­mit­tää, niin kyl­lä­hän se noil­la­kin onnis­tuu. Heh­ku­lamp­pu­kiel­los­ta tai kii­rees­tä puhu­mi­nen tosi­aan on vähän outoa kun kau­pois­sa on hyl­lyt täyn­nä halo­gee­ne­ja, joi­ta saa par­haim­mil­laan eurol­la kappale.

  65. Kale­vi:
    Epäi­le­mät­tä voi­daan osoit­taa jos­sain Poh­joi­si-Suo­mes­sa sysi­met­sään poh­jois­rin­tee­seen raken­net­tu huo­nos­ti eris­tet­ty talo, jos­sa on hyvä läm­mön­sää­tö­jär­jes­tel­mä, ja saa­daan hyö­dyn­tä­mi­sas­teek­si vaik­ka­pa tuo 75. Mut­ta koko asun­to­kan­taan tuo­ta tulos­ta ei voi yleistää. 

    Kii­tos Kale­vi, tut­ki­mus ei todel­la­kaan ole laa­ja ja omat puut­teen­sä sii­tä var­maan löy­tyy. Tut­ki­muk­sen koh­dea­sun­not kyl­lä sijait­se­vat Hel­sin­gis­sä, ei Poh­jois-Suo­mes­sa. Tut­ki­muk­sen rahoit­ta­ji­na oli­vat mm. Sit­ra ja Hel­sin­gin Energia.

    Tut­ki­mus­tu­lok­set oli­si­vat var­mas­ti olleet toi­sen­lai­set jos rahoit­ta­ji­na oli­si ollut sak­sa­lai­so­mis­tei­nen lampputeollisuus 😉

    Moti­va Oy:n eli val­tion rahoit­ta­mal­ta Lampputieto.fi sivus­tol­ta suo­ra lainaus: 

    Vuo­si­ta­sol­la heh­ku­lamp­pu­jen ja mui­den säh­kö­lait­tei­den läm­pö­kuor­mas­ta saa­daan hyö­dyn­net­tyä asun­non läm­mi­tyk­ses­sä noin 70 %”

    On var­mas­ti tot­ta, että “hyö­ty­suh­de” vaih­te­lee asun­noit­tain ja myös asuk­kai­den lämmitys/tuuletustottumusten mukaan paljon. 

    Mie­les­tä­ni on joka tapauk­ses­sa sel­vää, että aina­kin lois­te­put­ki­lam­put eli ener­gian­sääs­tö­lam­put ovat olleet ener­gian­sääs­tön ja vaik­ka­pa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta­kamp­pai­lus­sa yli­hy­pe­tet­ty ja viher­pes­ty väli­vai­he. Ottaen vie­lä huo­mioon ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­jen elo­ho­peaon­gel­ma ja lamp­pu­jen todel­li­suu­des­sa sur­kea kes­toi­kä luvat­tuun ver­rat­tu­na, niin tämä kokei­lu on ollut turha. 

    Hai­tal­li­nen täs­tä kokei­lus­ta tulee ennen kaik­kea sik­si, että se on saa­nut kan­sa­lai­set usko­maan, että lamp­pu­jen vaih­dol­la he ovat teh­neet mer­kit­tä­vän teon ilmas­ton­muu­tok­sen estä­mi­sek­si. Todel­li­suu­des­sa muil­la yksit­täi­sen kan­sa­lai­sen pie­nil­lä toi­mil­la oli­si pal­jon suu­rem­pi vai­ku­tus ja heh­ku­lamp­pu­jen met­säs­tys on ollut pois mui­den toi­mien tekemisestä.

    Mik­si EU-par­la­ment­ti ei ole teh­nyt direk­tii­viä sisä­läm­pö­ti­lois­ta, kun vain yhden asteen pudo­tuk­sel­la saa­tai­siin aina­kin vii­sin­ker­tai­nen vai­ku­tus ener­gian­ku­lu­tuk­seen? Eikö kukaan ole loban­nut ja mak­sa­nut tämän asian puolesta?

    Mik­si tou­hu­taan pas­sii­vi- ja nol­lae­ner­gia­ta­lo­jen kans­sa, kun moni­kym­men­ker­tai­set vai­ku­tuk­set oli­si saa­ta­vis­sa nykyi­sen asun­to­kan­nan tek­ni­sel­lä päi­vit­tä­mi­sel­lä (ter­mos­taa­tit + ver­kos­ton sää­döt) ja sisä­läm­pö­ti­lan pudottamisella?

    Onko syy sii­nä, että kukaan ei lob­baa ja mak­sa päät­tä­jil­le näi­den asioi­den puolesta?

    Toi­voi­sin, että kes­kus­te­lua käy­täi­siin enem­män tär­keis­tä asiois­ta ja myös sii­tä miten ihmees­sä näi­tä pää­tök­siä syn­tyy ja jää syn­ty­mät­tä. Ja joku voi­si oikeas­ti rehel­li­ses­ti tut­kia min­kä­lai­nen roo­li lamp­pu­teol­li­suu­del­la on ollut heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vin synnyssä…

  66. Joku päi­vit­te­lee ener­gia­lamp­pu­di­rek­tii­vin jär­jet­tö­myyt­tä ja te tar­joat­te rat­kai­suk­si talou­del­lis­ti *kaik­kein* jär­jet­tö­min­tä vaih­toeh­toa, halogeenilamppua? 

    Siii­nä­hän yhdis­ty­vät ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­jen ja heh­ku­lamp­pu­jen huo­not puo­let: kal­lis hin­ta, hin­taan näh­den lyhyeh­kö käyt­töi­kä ja eipä pal­joa nor­mi­heh­kua alem­pi sähkönkulutus!

    Kas kumm­maa kun ei ehdo­te­ta ener­gian­sääs­tö­lam­pu­jen sijaan pärei­den käyttöä!

    PS käy­tän itse halo­gee­ni­lamp­pu­ja tie­tyis­sä eri­tyis­koh­teis­sa, sel­lai­sis­sa jois­sa pitää saa­da heti valoa eikä lamp­pua pide­tä kum­min­kaan kau­aa pääl­lä, esi­mer­kik­si vaatekomerossa..

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra tart­tuu tär­ke­ään asi­aan, jos­kin led-valois­ta on kes­kus­te­lu käy­nyt vilk­kaa­na jo pit­kään. Täs­sä se voi jat­kua ja herät­tää hyvin huo­mio­ta. On tär­ke­ää, että kulut­ta­ja­kun­ta saa oikea­ta tie­toa täs­tä­kin asias­ta. Pien­lois­te­lamp­pu­jen osal­ta infor­maa­tio jäi koko nii­den leviä­mi­sai­ka­na var­sin hapa­roi­vak­si. Osit­tain sik­si, ettei inter­net ollut kehit­ty­nyt tar­peek­si. Nyt on toi­sin, ja jokai­sen on syy­tä pereh­tyä ledien nope­aan kehi­tyk­seen mah­dol­li­sim­man hyvin. Yksi hyvä tie­don­läh­de on Suo­men valo­tek­nil­li­sen yhdis­tyk­sen Valo-leh­ti, jon­ka kaik­ki nume­rot ovat luet­ta­vis­sa osoit­tees­sa http://www.valosto.com/valolehti

  68. Osa lam­puis­ta on yhä kuraa, jos­kus suun­nit­te­lul­taan tai joku valmistus/maahantuontierä laa­tu­poik­kea­ma. Han­kin­ta­hin­ta­kaan ei takaa hyvää. Nii­tä on tut­kit­tu Aal­los­sa­kin, ja “hyväk­sy­tyl­lä” mene­tel­mäl­lä ennus­te­tut eli­niät vaih­te­li 5800 tun­nin ja 124 000 tun­nin välil­lä (kun kai­kis­ta hei­koin “kii­na­tuo­te” jäte­tään pois). Ennus­teet pitäi­si kai raja­ta 33000 tun­tiin rajal­li­sen tes­tia­jan takia, mut­ta aina­kin se useim­pien pitäi­si kes­tää. Ennus­teis­sa ei vis­siin kui­ten­kaan huo­mioi­tu elekt­ro­nii­kan hajoa­mi­sia, joi­hin kuo­li usei­ta lamp­pu­ja, useim­mat ennen 5000 tun­nin polt­toi­kää. Kts. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/13564

    Led-lam­put him­me­ne­vät käy­tös­sä hitaas­ti, ja jot­kut nopeam­min. Aiem­mis­sa kom­men­teis­sa seli­te­tyis­tä tek­ni­sis­tä erois­ta joh­tuen him­me­ne­mi­nen voi vie­dä valon värio­mi­nai­suu­det ihan hul­luun suun­taan, kun eri spekt­ri­pii­kit muut­tu­vat eri tah­deis­sa. Vaik­ka uute­na sai­si enem­män lume­nei­ta kuin ver­tai­lu­heh­ku­lam­pus­ta, riit­tä­väs­ti van­hen­nut­tu­aan valon­tuot­to las­kee mer­kit­tä­väs­ti. Valon jakau­tu­mi­nen poik­ke­aa yleen­sä heh­ku­lam­pus­ta pal­jon­kin spot­ti­mai­sem­mak­si, mut­ta näis­tä on har­voin mer­kin­tö­jä pakkauksessa.

    Ra-luku, vaik­ka poh­jau­tuu tie­tee­seen, on lamp­pu­val­mis­ta­jien sopi­ma mit­taus­ta­pa jos­sa ver­ra­taan oli­ko-se-nyt 40:tä vakio­vä­ri­pin­taa, (tai vähem­pää mää­rää). On jo tie­dos­sa, että kapea­piik­ki­sil­lä ledeil­lä luku voi olla hyvä, mut­ta käy­tän­nös­sä vain nuo tes­ti­pin­nat tois­tu­vat “oikein” ja koet­tu värin­tois­to on vas­taa­van Ra-luvun “perin­tei­sem­pää” valai­sin­ta hei­kom­pi — tai toi­sin­päin. Parem­paa mit­ta­ria ei ole vie­lä pys­tyt­ty sopi­maan, kos­ka ehdo­te­tuil­la mal­leil­la mitat­tu­na van­hem­pien tek­nii­koi­den värin­tois­toin­dek­sit oli­si­vat nykyis­tä heikompia.

    Aina­kaan ei kan­na­ta ostaa uusia LEDe­jä kaik­kiin asun­non valai­si­miin samal­la ker­ral­la, ja kuu­kau­den pääs­tä naa­pu­ri­kau­pas­sa­kin voi olla yhä samaa erää.

  69. Tois­tai­sek­si led-valo­jen suu­ri heik­kous on nii­den käyt­töi­kä. Led-valo sisäl­tää vähin­tään sata elekt­ro­nis­ta vir­ta­pii­riä sii­nä kun taval­li­nen heh­ku­lamp­pu sisäl­tää tasan yhden.

  70. Sylt­ty:
    Joku päi­vit­te­lee ener­gia­lamp­pu­di­rek­tii­vin jär­jet­tö­myyt­tä ja te tar­joat­te rat­kai­suk­si talou­del­lis­ti *kaik­kein* jär­jet­tö­min­tä vaih­toeh­toa, halogeenilamppua? 

    Siii­nä­hän yhdis­ty­vät ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­jen ja heh­ku­lamp­pu­jen huo­not puo­let: kal­lis hin­ta, hin­taan näh­den lyhyeh­kö käyt­töi­kä ja eipä pal­joa nor­mi­heh­kua alem­pi sähkönkulutus!

    Kas kumm­maa kun ei ehdo­te­ta ener­gian­sääs­tö­lam­pu­jen sijaan pärei­den käyttöä!

    PS käy­tän itse halo­gee­ni­lamp­pu­ja tie­tyis­sä eri­tyis­koh­teis­sa, sel­lai­sis­sa jois­sa pitää saa­da heti valoa eikä lamp­pua pide­tä kum­min­kaan kau­aa pääl­lä, esi­mer­kik­si vaatekomerossa..

    Otin halo­gee­nit esiin sik­si kun monil­la net­ti­kes­kus­te­li­joil­la ja jopa toi­mit­ta­jil­la on joku pak­ko­miel­le näis­tä “ener­gian­sääs­tö” siis CFL-lam­puis­ta, vaik­ka kenen­kään ei nii­tä ole pak­ko ostaa. Pari viik­koa sit­ten Hesa­ris­sa oli täy­sin höl­mö jut­tu jos­tain “vasa­ra­lam­puis­ta”. Halo­gee­nit näyt­ti­vät ole­van toi­mit­ta­jal­le ihan tuntemattomia.

    Halo­gee­nien hin­ta vaih­te­lee, lähi­kau­pas­ta tus­kin kan­nat­taa ostaa, käyt­töiän pitäi­si olla kak­sin­ker­tai­nen heh­ku­lamp­puun näh­den ja säh­köä kuluu 30% vähem­män. Kyl­lä tuos­ta voi las­kea että kaik­kein jär­jet­tö­min vaih­toeh­to on heh­ku­lamp­pu­jen ham­straa­mi­nen, mitä ilmei­ses­ti net­ti­meuh­kaa­jat san­koin jou­koin tekevät 🙂

    Var­maan­kin ledi alkaa ole­maan paras vaih­toeh­to, mut­ta halo­gee­ni on tasa­laa­tui­nen lamp­pu ihmi­sil­le jot­ka eivät halua lamp­pu­asioil­la lii­kaa pää­tään vaivata.

    Halo­gee­nin sinä­kin sin­ne kome­roon lai­toit etkä pärettä 🙂

    Tuos­sa on päte­vää ver­tai­lua aihees­ta, vaik­ka van­ha kir­joi­tus onkin:
    http://planeetta.wordpress.com/2009/10/27/hehkulampun-vaihtoehdot-ja-niiden-kustannukset/

  71. Vesa
    Moti­va Oy:n eli val­tion rahoit­ta­mal­ta Lampputieto.fi sivus­tol­ta suo­ra lainaus: 

    Vuo­si­ta­sol­la heh­ku­lamp­pu­jen ja mui­den säh­kö­lait­tei­den läm­pö­kuor­mas­ta saa­daan hyö­dyn­net­tyä asun­non läm­mi­tyk­ses­sä noin 70 %”

    Jos aja­tel­laan koko raken­nus­kan­tam­me kes­kiar­voa, lie­nee totuus noin puo­let tuos­ta. Mut­ta usko­taan nyt sit­ten 70%:iin kun se Moti­van­kin sivul­ta löy­tyy. Onhan jo sekin erit­täin mer­kit­tä­vä sääs­tö: 30% suo­raa sääs­töä ja 70% siir­tyy säh­kö­ener­gias­ta läm­mi­ty­se­ner­gi­aan. Voi­daan suh­teut­taa, mis­tä muu­al­ta saa­daan yhtä hel­pos­ti noin suu­ri sääs­tö aikai­sek­si. Jos uuden Mer­sun moot­to­ri vie 5% vähem­män polt­toai­net­ta, kir­joi­te­taan sii­tä kis­san­ko­koi­sin kirjaimin.

    Sääs­tä­mi­nen juu­ri on tätä: koko­nai­suus koos­tuu pie­nis­tä puroista.

    Mie­les­tä­ni on joka tapauk­ses­sa sel­vää, että aina­kin lois­te­put­ki­lam­put eli ener­gian­sääs­tö­lam­put ovat ollee­te­ner­gian­sääs­tön ja vaik­ka­pa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta­kamp­pai­lus­sa yli­hy­pe­tet­ty ja viher­pes­ty väli­vai­he. Ottaen vie­lä huo­mioon ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­jen elo­ho­peaon­gel­ma ja lamp­pu­jen todel­li­suu­des­sa sur­kea kes­toi­kä luvat­tuun ver­rat­tu­na, niin tämä­ko­kei­lu on ollut turha.

    Tuo elo­ho­pea’on­gel­ma’ on tie­tyis­sä pii­reis­sä nos­tet­tu aivan suh­teet­to­man suu­rek­si asiak­si. Voi­daan nimit­täin osoit­taa, että heh­ku­lamp­pu aiheut­taa kulut­ta­man­sa säh­kön­tuo­tan­non kaut­ta suu­rem­mat elo­ho­pea­pääs­töt. Sääs­tö­lam­pus­sa elo­ho­pe­aa on hyvin vähän, vähem­män kuin vaik­ka­pa meri­hau­es­sa kes­ki­mää­rin, ja sekin saa­daan kerät­tyä tal­teen jos lam­put kier­rä­te­tään asianmukaisesti.

    Sääs­tö­lamp­pu­jen ylei­nen laa­tu kyl­lä heik­ke­ni samal­la kun kysyn­tä kas­voi, täs­sä lamp­pu­teol­li­suus teki kol­lek­tii­vi­sen mokan. Väit­tä­vät, että vir­hees­tä on otet­tu opik­si. Aika näyttää.

    Hai­tal­li­nen täs­tä kokei­lus­ta tulee ennen kaik­kea sik­si, että se on saa­nut kan­sa­lai­set usko­maan, että lamp­pu­jen vaih­dol­la he ovat teh­neet mer­kit­tä­vän teon ilmas­ton­muu­tok­sen estä­mi­sek­si. Todel­li­suu­des­sa muil­la yksit­täi­sen kan­sa­lai­sen pie­nil­lä toi­mil­la oli­si pal­jon suu­rem­pi vai­ku­tus ja heh­ku­lamp­pu­jen met­säs­tys on ollut pois mui­den toi­mien tekemisestä.

    Eri miel­tä sikä­li, että lam­pun vaih­to on help­po ja yksin­ker­tai­nen toi­men­pi­de, ja valais­tus koko­nai­suu­des­saan on mer­kit­tä­vä ener­gian käyt­tä­jä. Muut mai­nit­se­ma­si toi­men­pi­teet kan­nat­taa teh­dä toki myös. Kts esim. ‘Kio­to pyramidi’.

    Heh­ku­lamp­pu on iki­van­ha kek­sin­tö, sen aika­lai­sia ovat mm. höy­ry­ko­neet ja len­nät­ti­met, jot­ka ovat kau­an sit­ten kor­vau­tu­neet kehit­ty­neim­mil­lä rat­kai­suil­la. Kun mitään t&k‑kulkuja ei ole ollut 50 vuo­teen, on lamp­pu­jen tuo­tan­to­ku­lut saa­tu alas, ja tämä erit­täin hal­pa kulut­ta­ja­hin­ta on toi­mi­nut blok­ki­na parem­pien rat­kai­su­jen yleis­ty­mi­sel­le. Heh­ku­lamp­pu on hal­pa ostaa mut­ta kal­lis käyt­tää. Kiin­teis­tö­puo­lel­la, mis­sä osta­mi­nen on ammat­ti­mais­ta ja osa­taan las­kea elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sia, heh­ku­lam­puis­ta on luo­vut­tu vapaa­eh­toi­ses­ti jo kau­an sitten.

  72. ij:
    Olen kyl­lä muis­ta­kin kau­pois­ta, kuten Clas Ohl­so­nil­ta, etsi­nyt. Ei ole vie­lä mark­ki­noil­la. Myy­jät sano­vat, että täs­sä vai­hees­sa ledi­va­loik­si on tar­jol­la vas­ta heh­ku­lamp­pu- ja halo­gee­ni­lamp­pu­kan­tai­sia. Lois­te­put­kien vaih­toai­ka ei hei­dän mukaan­sa vie­lä ole. Näin siis muu­ta­ma myy­jä sanonut.

    Aliexpres­sis­ta löy­tyy vaik­ka kuin­ka pal­jon. Itse olen vaih­ta­nut jo moisiin.

  73. Sato­ja vies­te­jä mut­ta ei vie­lä sanaa­kaan rebound-ilmiös­tä. Kor­ja­taan asia.

    Näi­hin toi­vei­siin säh­kön­ku­lu­tuk­sen oleel­li­ses­ta vähen­tä­mi­ses­tä kii­tos ener­gia­te­hok­kaam­pien lait­tei­den kan­nat­tai­si suh­tau­tua nykyis­tä suu­rem­mal­la varauk­sel­la. On tun­net­tua, että vähin­tään osa saa­vu­te­tus­ta sääs­tös­tä valah­taa sii­hen, että tehok­kaam­pia lait­tei­ta asen­ne­taan ja käy­te­tään enemmän.

    Voi olla, että satu­raa­tio valais­tuk­sen suh­teen on saa­vu­tet­tu, mut­ta kun on kol­mi­sen vuo­si­kym­men­tä kuun­nel­lut ihmis­ten vali­tuk­sia sii­tä, miten pime­ää Suo­mes­sa tal­vi­sin on, en oli­si sii­tä ihan 100% var­ma. Mel­ko luul­ta­vaa näh­däk­se­ni on, että led-valo­jen yleistyminen

    1) lisää valai­si­mien koko­nais­mää­rää, ja
    2) lisää nii­den käyt­tö­ai­kaa, kun käyt­tä­mi­nen koe­taan hal­vak­si tai ympäristöystävälliseksi.

    Tämä ei miten­kään tar­koi­ta, että­kö LEDe­jä ym. tehok­kuus­pa­ran­nuk­sia oli­si syy­tä vas­tus­taa — mut­ta haa­veet ympä­ris­tö­on­gel­mien rat­kai­se­mi­ses­ta ener­gi­aa sääs­tä­mäl­lä kan­nat­tai­si varus­taa mel­ko suu­ril­la varauksilla.

    Juu­ri vii­me vuo­den lopul­la esi­mer­kik­si IEA päi­vit­ti arvio­taan reboun­din (oli­si­ko se suo­mek­si vaik­ka kim­mah­dus?) suu­ruu­des­ta aiem­mas­ta 9 pro­sen­tis­ta jopa niin­kin suu­rek­si kuin 60 pro­sent­tia — kes­ki­mää­rin. Täl­lä on aika­moi­nen vai­ku­tus ener­gian kulutusennusteisiin.

  74. Vesa: Jos fak­tat pitä­vät paik­kan­sa, niin koko heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vi on (tar­koi­tuk­sel­la?) joh­ta­nut har­haan ihmis­ten ener­gian­ku­lu­tus­ta ja ympä­ris­tö­ajat­te­lua. Väi­tän edel­leen, että lamp­pu­teh­tai­li­jat lob­ba­si­vat EU:n par­la­men­tin sopi­vil­la voi­teil­la asian taak­se. Rahaa on liik­ku­nut, tai sit­ten päät­tä­jät ovat vaan olleet hölmöjä.

    Osaa­mat­ta täs­sä ottaa kan­taa direk­tii­vin höl­möy­teen tai vii­sau­teen tek­ni­sel­tä kan­nal­ta, muis­tu­tan että myös Austra­lia päät­ti riip­pu­mat­to­mas­ti luo­pua heh­ku­lam­puis­ta, samas­sa aika­tau­lus­sa kuin EU. Venä­jät, USA:t sun muut ovat tulos­sa peräs­tä, ja Kii­na liit­tyy jouk­koon 2016, ks. Wiki­pe­dia: Pha­se-out_of_incan­descent_­light_­bulbs.

    Laa­jal­la­pa rin­ta­mal­la ovat lob­ba­rit olleet polii­tik­ko­ja höy­nät­tä­mäs­sä. Tai sit­ten asias­sa on oikeas­ti jär­keä. Enää ei onnek­si juu­ri ole liik­keel­lä huhua että koko EU-direk­tii­vi oli Satu Has­sin yksi­tyi­ses­ti alul­le­pa­ne­ma salajuoni.

  75. Åbo­ri­gi­naa­li:Halo­gee­nin sinä­kin sin­ne kome­roon lai­toit etkä pärettä 

    Oli­sin mie­lum­min lait­ta­nut ihan taval­li­sen heh­ku­lam­pun, se oli­si ollut kaik­kein kustannustehokkainta.

    Itse olen alka­nut siir­ty­mään ener­gian­sääs­tö­lamp­pui­hin jo aika­päi­viä sit­ten, pal­jon ennen kun tuli tämä lamp­pu­hul­lu­tus. Alun­pe­rin aloin hank­ki­maan ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­ja sijoi­tet­ta­vik­si han­ka­liin paik­koi­hin nii­den pit­kän käyt­töiän takia. 

    Lisäk­si osaan las­kea ja oli­sin kor­van­nut suu­rim­man osan lam­puis­ta ener­gian­sääs­tö­lam­puil­la, kos­ka se on kan­nat­ta­va inves­toin­ti vaik­ka läm­mi­tys­tar­peen vähe­ne­mi­nen huo­mioi­tai­siin­kin. Lisäk­si kesäl­lä on muka­vaa kun jo muu­ten­kin läm­min­tä taloa ei läm­mi­te­tä ekstra lämpökuormalla.

    Tämä heh­ku­lamp­pu­jen kiel­to oli yksin­ker­tai­ses­ti täy­sin tur­haa poli­tiik­kaa. Aivan mini­mis­sään aina­kin siir­ty­mä­ajan oli­si pitä­nyt olla pidempi.

  76. Sylt­ty: Tämä heh­ku­lamp­pu­jen kiel­to oli yksin­ker­tai­ses­ti täy­sin tur­haa politiikkaa. 

    En ymmär­rä mik­si asi­aa ei hoi­det­tu hehkulamppuverolla.

  77. Kale­vi: Jos aja­tel­laan koko raken­nus­kan­tam­me kes­kiar­voa, lie­nee totuus noin puo­let tuos­ta. Mut­ta usko­taan nyt sit­ten 70%:iin kun se Moti­van­kin sivul­ta löy­tyy. Onhan jo sekin erit­täin mer­kit­tä­vä sääs­tö: 30% suo­raa sääs­töä ja 70% siir­tyy säh­kö­ener­gias­ta läm­mi­ty­se­ner­gi­aan. Voi­daan suh­teut­taa, mis­tä muu­al­ta… (*snip*)

    Anteek­si nyt Kale­vi — ei ole miten­kään tar­koi­tus lou­ka­ta — mut­ta oli­si ihan muka­va, jos sinä­kin viit­si­sit välil­lä lait­taa peliin muu­ta­man viit­teen tai lin­kin sano­je­si tuek­si. Muu­ten­han täs­sä voi joku erhe­tyä luu­le­maan, että sinä­kin vain mutuilisit.

    No, on toki mah­dol­lis­ta, että mei­dän Kale­vi on valais­tu­te­ko­fy­sii­kan rie­mu­toh­to­ri ja suur­vi­sii­ri, mut­ta täl­löin omaan auk­to­ri­teet­tiin tukeu­tues­sa oli­si tie­tys­ti jok­seen­kin pai­kal­laan esiin­tyä roh­keas­ti ihan koko nimellään.

  78. Ledit eivät tule ihan kumouk­se­na mut­ta kyl­lä ne tule­vat. On asia eris­keen, että ihan tek­ni­sis­ta syis­tä suur­ten kaup­pa­kes­kus­ten, teol­li­suusa­li­tos­ten ja varas­to­jen vala­si­tus perus­tuu pit­kään lois­te­lamp­pui­hin. Nii­säh’än on lois­te­hon kom­pen­soi­mi­sek­si isot kon­den­saat­to­rit / kelat

  79. Poth1ue1: Anteek­si nyt Kale­vi – ei ole miten­kään tar­koi­tus lou­ka­ta – mut­ta oli­si ihan muka­va, jos sinä­kin viit­si­sit välil­lä lait­taa peliin muu­ta­man viit­teen tai lin­kin sano­je­si tuek­si. Muu­ten­han täs­sä voi joku erhe­tyä luu­le­maan, että sinä­kin vain mutuilisit.

    (?) Siis kaik­ki tie­to­han on hel­pos­ti saa­ta­va­na. Ilmei­ses­ti sit­ten kir­joi­tin epäselvästi.

    Tuo Moti­van 70% löy­tyy googlaamalla:
    “Ener­gian­sääs­tö­lam­puil­la syn­tyy sääs­töä, vaik­ka raken­nuk­sen läm­mi­tys­ta­pa­na on hyvin sää­det­ty ja suun­ni­tel­tu suo­ra­säh­kö­läm­mi­tys. Täl­löin heh­ku­lamp­pu­jen huk­ka­läm­mös­tä voi­daan hyö­dyn­tää noin 70%.”

    Mitä yri­tin sanoa on, että koko raken­nus­kan­tam­me ei suin­kaan ole ‘hyvin sää­det­ty’ eikä ‘suo­ra säh­kö­läm­mi­tys’. Tämä lie­nee sel­viö. Tilas­to­ja eri läm­mi­tys­muo­dois­ta toki löy­tyy, jos­kaan ne tus­kin ovat relevantteja.

    Sanoin myös, että vaik­ka sil­ti pitäi­sim­me tuo­ta 70% yleis­pä­te­vä­nä fak­ta­na, lam­pun­vaih­to­rum­ba kan­nat­tai­si teh­dä. Vai onko sinul­la joku perus­te olla eri mieltä?

    Mikä­li raken­nus­ten ener­gian­te­hok­kuu­den peri­aat­tei­siin on kiin­nos­tus­ta tutus­tua syväl­li­sem­min, voi aloit­taa googlaa­mal­la Kio­to Pyra­mi­din. Sen­kin olen jo sano­nut. Kei­no­va­li­koi­man kak­kos­ta­sol­ta löy­tyy säh­kön­käy­tön tehos­ta­mi­nen, mikä tar­koit­taa mm. ener­gia­te­hok­kai­ta valonlähteitä.

    oli­si tie­tys­ti jok­seen­kin pai­kal­laan esiin­tyä roh­keas­ti ihan koko nimellään.

    …kir­joit­ti nimi­merk­ki Poth1ue1

    1. Hyvin sää­det­ty suo­ra säh­kö­läm­mi­tys lie­nee jakau­ma ääri­pää ja sitä­kin se on vain läm­mi­tys­kau­den aika­na. Hyvin sää­det­ty tar­koit­taa, että että jär­jes­tel­mä käyt­tää mak­si­maa­li­ses­ti hyväk­seen lamp­pu­jen huk­ka­läm­mön ja suo­ra sähkölämmit5ys tar­koit­taa aja­tel­ta­vis­sa ole­vis­ta läm­mi­tys­muopd­fois­ta haas­kaa­vin­ta, jol­loin sii­nä syn­ty­vät sääs­töt ovat tie­tys­ti mak­si­maa­li­sia. Jos se eäh­kö käy­tet­täi­siin edes läm­pö­pump­pu­jen avul­la vähän jär­ke­väm­min, tuo 70 % oli­si­kin vain 25 %, kos­ka hyö­ty­suh­de, vaik­ka pysyi­sim­me edel­leen sii­nä hyvin sää­de­tys­sä. Jos kyse oli­si jäte­läm­mön hyväk­si­käy­tös­tä eli kau­ko­läm­mös­tä, tuo 70 % putoai­si lähel­le 10 prosenttia.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …suo­ra sähkölämmit5ys tar­koit­taa aja­tel­ta­vis­sa ole­vis­ta läm­mi­tys­muopd­fois­ta haaskaavinta… 

    Voi­sit­ko vähän ava­ta, mihin tämä näke­mys perustuu?

    1. Vesa,
      Säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sa olen­nais­ta on säh­kön­ku­lu­tus läm­mi­tys­kau­den aika­na, suo­mek­si tal­vel­la. Jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää aina hin­ta-alu­een vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta. Täs­tä pitää toki ottaa pois lyhy­tai­kai­nen sätö­voi­ma, jot atar­vi­taan aina ewsiin­ty­vät varians­sin tal­tut­tam­sieen. Jos­sa­kin päin samaa hin­ta-aluet­ta (poh­jois­maat, ajoit­tain koko Euroop­pa) on jok­seen­kin aina vii­mei­se­nä voi­ma­lai­tok­se­na kivi­hii­li­lauh­de. Yksi kilowat­tin­tun­ti säh­köä käyt­tää noin 2,4 kilowat­ti­tun­tia kivi­hiil­tä. Tätä huo­nom­paa läm­mi­tys­muo­toa on via­kea kehittää.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos se eäh­kö käy­tet­täi­siin edes läm­pö­pump­pu­jen avul­la vähän jär­ke­väm­min, tuo 70 % oli­si­kin vain 25 %, kos­ka hyö­ty­suh­de, vaik­ka pysyi­sim­me edel­leen sii­nä hyvin sää­de­tys­sä. Jos kyse oli­si jäte­läm­mön hyväk­si­käy­tös­tä eli kau­ko­läm­mös­tä, tuo 70 % putoai­si lähel­le 10 prosenttia.

    Var­maan­kin myös pois­toil­ma­läm­pö­pump­pu käy jäte­läm­pöä hyö­dyn­tä­väk­si lämmitysmuodoksi.

    1. Läm­pö­pump­pu on hyvfä par­tan­nus, jos kau­ko­läm­pöä ei ole käy­tet­tä­vis­sä, mut­ta kau­ko­läm­pö hak­kaa läm­pö­pum­pun noin 2:1

  82. Kau­ko­läm­pö on kyl­lä ensi­si­jai­ses­ti läm­pöä ja sivu­tuot­tee­na säh­köä. Säh­kö­hän voi­daan ostaa Hel­sin­kiin vaik­ka mis­tä, mut­ta kau­ko­läm­pöä ei kan­na­ta kovin kau­kaa tuoda.

    OS lii­oit­te­lee yleen­sä (hiili)lauhdesähkön osuut­ta ja mer­ki­tys­tä. Kat­soin juu­ri Fingri­din sivuil­ta ja se oli nyt koval­la pak­ka­sel­la (ylei­ses­ti 20–25 C) vain 1,1% ! Vii­me vii­kol­la se oli noin 0,5% kulu­te­tun säh­kön mää­räs­tä. Toki maa­ham­me tuo­daan nyt pal­jon säh­köä (nyt noin 25%), mut­ta se on käsit­tääk­se­ni pää­osin vesi- ja ydin­voi­maa (suu­rin osa tulee Ruotsista).

    For­tum on teh­nyt hyviä kaup­po­ja osta­mal­la pal­jon vesi­voi­maa Ruot­sis­ta ja nyt myös Venä­jäl­tä. Se on CO2-vapaa­na arvos­saan tulevaisuudessa.

    1. Jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää vii­meis­tä käy­tös­sä olew­vaa voik­ma­laa SAMALLA HINTA-ALUEELLA, ei vält­tä­mät­tä Suo­mes­sa. Se voi olla myös Tans­kas­sa tai Puo­las­sa. Kovil­la pak­ka­sil­la se on mel­kein aina hii­li­lau­det­ta. Kes­däl­lä ja öisin tilan­ne voi olla toinen.

  83. tcrown: En ymmär­rä mik­si asi­aa ei hoi­det­tu hehkulamppuverolla. 

    Asian oli­si voi­nut hoi­taa yksin­ker­tai­ses­ti siten kuin esi­mer­kik­si Kii­na, joka liit­tyy vas­ta 2016. 

    Tai sit­ten vaik­ka jät­tää koko­naan hoi­ta­mat­ta, kos­ka eril­lis­ten sään­tö­jen teke­mi­nen on aina raskasta. 

    En minä vaan ymmär­rä mik­si suu­ret mas­sat käyt­täi­si­vät edel­leen heku­lamp­pu­ja, vaik­ka nii­tä oli­si vie­lä yllin kyl­lin saa­ta­va­na. Aina­kaan kukaan jol­la on pal­jon lamp­pu­ja, ei käyt­täi­si nii­tä kos­ka talos­sa jos­sa on vaik­ka­pa 20 heh­ku­lamp­pua, pitää vaih­taa yksi lamp­pu parin vii­kon välein. 

    Esi­mer­kik­si Kana­das­sa heh­ku­lam­put kiel­let­tiin vas­ta vii­me vuon­na eli 2014. Sii­tä huo­li­mat­ta jo 2013, kun sai ostaa mitä vain, ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­jen osuus lamp­pu­myyn­nin rahal­li­ses­ta koko­nais­mää­räs­tä oli enää 30%. Okei, kos­ka lamp­pu­jen yksik­kö­hin­ta on pal­jon alhai­sem­pi, niin kap­pa­leis­sa nii­tä var­maan­kin myy­tiin siel­lä edel­leen enem­män kuin mui­ta yhteen­sä, mut­ta ottaen huo­mioon ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­jen pal­jon pidem­pi käyt­töi­kä, täs­tä huo­li­mat­ta e‑säästölamppujen mää­rä koko­nai­suu­des­ta oli var­mas­ti edel­leen­kin nousus­sa. Kana­da­lais­ten tilas­to­jen mukaan 2011 jo yli 90% koti­ta­louk­sis­ta oli hank­ki­nut aina­kin jon­kun ener­gian­sääs­tö­lam­pun. Jo vuon­na ***2007*** ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­jen osuus kana­da­lais­ten koti­ta­louk­sien valais­tuk­ses­ta oli jo 52%, ilman siis min­kään­lai­sia kiel­to­ja! Kai­ken jär­jen mukaan lam­put myös sijo­tie­taan siten, että koko ajan pääl­lä ole­vat ovat ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­ja ja heh­ku­lam­put sijoi­te­taan vaa­te­kaap­pei­hin yms., joten osuus käyt­tö­tun­neis­ta on aivan var­mas­ti tuo­ta­kin suurempi.

    http://oee.nrcan.gc.ca/publications/statistics/sheu-summary07/lighting.cfm?attr=0

    PS toi­voi­sin että ulko­va­lais­tuk­se­ni toi­mi­si halo­gee­ni­lamp­pu­jen sijas­ta ledeil­lä. Sil­loin pitäi­sin piha­va­lo­ja pal­jon enem­män pääl­lä ihan vain sik­si, että se mak­sai­si vähemmän

    Mik­ko Kivi­ran­ta:Laa­jal­la­pa rin­ta­mal­la ovat lob­ba­rit olleet polii­tik­ko­ja höy­nät­tä­mäs­sä. Tai sit­ten asias­sa on oikeas­ti järkeä. 

    Maa­ta­lous­tu­kia löy­tyy käy­tän­nös­sä kaik­kial­ta maa­il­mas­ta, joten ne ovat erit­täin hyö­dyl­li­siä. Mei­dän tuli­si­kin ola maa­ta­lous­tu­ki­rin­ta­man etu­lin­jas­sa ja lisä­tä nii­tä enti­ses­tään! Ainiin, mehän olem­me­kin! No ei se mitään, aina sin­ne voi heit­tää mil­jar­din taik­ka pari, kos­ka se on noin kan­nat­ta­vaa toi­min­taa kos­ka muut­kin sitä harrastaa.

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Läm­pö­pump­pu on hyvfä par­tan­nus, jos kau­ko­läm­pöä ei ole käy­tet­tä­vis­sä, mut­ta kau­ko­läm­pö hak­kaa läm­pö­pum­pun noin 2:1

    Pois­toil­ma­läm­pö­pump­pu lie­nee vähän taval­lis­ta ilma­läm­pö­pump­pua tehok­kaam­pi (kos­ka hyö­dyn­tää jätelämpöä).

    Tuos­sa ter­mis­sä kau­ko­läm­pö on var­maan­kin jokin tek­niik­kao­le­tus taka­na (ei vain sitä ole­tus­ta, että läm­pö tulee jos­tain kau­kaa (jääh­ty­neem­pä­nä)).

    1. Kau­ko­läm­möst­tä on aja­tuk­ser­na, että se teh­dään säh­kön­tuo­tan­non yhtey­des­sä. Vähän se jääh­tyy, mut­ta ei pal­jon. Sovel­tuu tie­tys­ti vain tiheäs­ti asut­tui­hin kau­pö­un­kei­hin, kos­ka muu­ten siir­toe­täi­syy­det kas­va­vat aivan lii­an suuriksi.

  85. Säh­kö­läm­mi­tyk­sen puo­les­ta kyl­lä myös loba­taan. Sil­loin argu­ment­ti­na on, että pas­sii­vi­ta­los­sa läm­mi­tys­kausi typis­tyy muu­ta­man vii­kon mit­tai­sek­si, jol­loin tuo vuo­si­ta­sol­la tar­vit­ta­va pie­ni koko­nai­se­ner­gia­mää­rä voi­daan tuot­taa säh­köl­lä, joka on inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sil­taan edul­li­sin, eikä kal­lii­ta vesi­kier­toi­sia jär­jes­tel­miä tarvita.

    Tämän sit­ten monet tul­kit­se­vat niin, että yhtä hyvin voi­si käyt­tää heh­ku­lamp­pu­ja, mut­ta asia on juu­ri päin­vas­toin. Pas­sii­vi­ta­los­sa läm­pö­kuor­mak­si useim­mi­ten riit­tää ihmi­nen, heh­ku­lamp­pu­va­lais­tus tuot­tai­si lähes ympä­ri vuo­den yli­läm­pöä, joka pitäi­si saa­da tuu­le­tet­tua ulos.

  86. En kyl­lä ihan vie­lä­kään ymmär­rä logiik­kaa moder­nin säh­kö­läm­mi­tyk­sen par­jaa­mi­sen osal­ta. Tek­ni­nen kehi­tys on näil­tä väit­teil­tä muren­ta­nut poh­jan. Uusien pien­ta­lo­jen ener­gian­ku­lu­tus on pudon­nut mur­to-osaan 10 vuo­des­sa, jopa niin että säh­kö­läm­mi­te­tys­sä talos­sa varaa­val­la takal­la täy­den­net­ty­nä säh­kön kulu­tus­huip­pu onkin kesäl­lä jääh­dy­tys­tar­peen joh­dos­ta. Ja varaa­va­na teh­ty­nä (vaik­ka lat­tia­laat­taan varaa­va­na) säh­kö­läm­mi­tys ei syn­ny­tä kulu­tus­huip­pua nääs kun läm­mi­tys hoi­tuu yösäh­köl­lä. Kulu­tus­hui­put ovat aina päiväaikaan.

    Eli näis­tä kulu­tus­hui­puis­ta ja lauh­de­voi­ma­loi­den tar­pees­ta voi­daan syyt­tää vaik­ka tie­to­ko­neil­laan päi­vi­sin istu­via kansanedustajia:)

    Säh­kö­läm­mi­tyk­sen raken­ta­mi­nen on tun­ne­tus­ti pal­jon vaik­ka­pa vesi­kier­toi­sia jär­jes­tel­miä edul­li­sem­paa. Lisäk­si hoi­to- ja huol­to­kus­tan­nuk­set ovat mität­tö­mät ver­rat­tu­na useim­piin mui­hin tek­nii­koi­hin. Edul­li­nen raken­ta­mi­nen ja huol­ta­mi­nen tar­koit­taa edul­li­sem­paa asumista.

    Aja­tus siis sii­tä, että se on juu­ri asun­to­jen säh­kö­läm­mi­tys joka syn­nyt­tää tal­vi­kau­den kulu­tus­pii­kin ja siten epäe­dul­lis­ten säh­kön­tuo­tan­to­muo­to­jen käy­tön on ontu­va. Kovin vih­reäs­sä Hel­sin­gis­sä­kin tar­vi­taan eri­tyi­ses­ti pak­ka­sil­la kau­ko­läm­pöä ja hir­mui­sil­la hii­li­diok­si­di­pääs­töil­lä se teh­dään. 96 % Hel­sin­gin kau­ko­läm­mös­tä v. 2013 teh­tiin kivi­hiil­tä, maaa­kaa­sua tai öljyä polttamalla!!!

    Vih­rei­den kovas­ti suo­si­ma tuu­li­voi­ma on aivan toi­vo­ton täs­sä pak­kas­kausien tar­kas­te­lus­sa. Kovil­la pak­ka­sil­la ei tuu­li­tur­bii­nit pyö­ri ja tar­vi­taan kaa­su- tai kivii­hii­li­voi­ma­loi­ta sää­tö­voi­mak­si. Tämä eri­tyi­ses­ti sii­tä syys­tä, että kaik­kein puh­tain­ta säh­kön­tuo­tan­toa eli vesi­voi­maa ei sit­ten mil­lään saa­da Suo­mes­sa lisät­tyä. Ja tuu­lie­ner­gian hin­ta Suo­men olois­sa on joka tapauk­ses­sa aivan kau­his­tut­ta­va moni­ne mui­ne haittoineen.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun fik­suin ener­giain­ves­toin­ti vuo­si­kym­me­niin on Van­taan jät­teen­polt­to­lai­tos, jota sitä­kin Vih­reät tai­si­vat vas­tus­taa. Eikö nii­tä lisää raken­ta­mal­la itse asias­sa saa­tai­si tar­vit­ta­va läm­pö- ja säh­kö­voi­ma­tuo­tan­to tal­vi­kau­den kulu­tus­pii­keil­le koko maa­han aina­kin asun­to­jen ener­gia­tar­pei­siin? Jät­tei­den varas­toin­ti läm­mi­tys­kau­del­la pol­tet­ta­vak­si ei voi olla kovin kal­lis­ta tai tek­ni­ses­ti haastavaa.

    1. Vesa,
      Oli puhe suo­ras­ta säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä ja nyt puhut­kin varaa­vas­ta säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä, joka toi­mii sää­te­li­jäm­nä, kun pää­läm­mön­läh­de on varaa­va takka.

  87. Kale­vi:
    Pas­sii­vi­ta­los­sa läm­pö­kuor­mak­si useim­mi­ten riit­tää ihminen 

    No ei var­mas­ti rii­tä. Jos riit­täi­si, pas­sii­vi­ta­loon tukeh­tui­si kun lait­taa pääl­le tele­vi­sion, valot ja tie­to­ko­neet sekä val­mis­taa uunis­sa karjalanpaistia.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vesa,
    Oli puhe suo­ras­ta säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä ja nyt puhut­kin varaa­vas­ta säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä, joka toi­mii sää­te­li­jäm­nä, kun pää­läm­mön­läh­de on varaa­va takka.

    Puh­taas­ti suo­ra säh­kö­läm­mi­tys on aika har­vi­nai­nen eri päi­vä- ja yömak­su­ta­rif­fien vuok­si. Kun itse asuin vie­lä oma­ko­ti­ta­los­sa, jon­ka läm­mi­tys­muo­to oli ”suo­ra säh­kö­läm­mi­tys”, vesi läm­mi­tet­tiin yöai­ka­na, lat­tioi­ta läm­mi­tin pää­osin öisin, astiat ja pyy­kit pes­tiin öisin. Jopa säh­kö­kiu­as toi­mi yösäh­köl­lä. Kun olim­me pois­sa kotoa muu­ta­man päi­vän tai kau­em­min, kaik­ki läm­mi­tys tapah­tui yöai­kaan. Par­haim­pi­na vuo­si­na säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta lähes ¾ tapah­tui yöaikaan.

    Onko näis­sä las­kel­mis­sa, min­kä mukaan säh­kö­läm­mi­tys on niin tuo­mit­ta­vaa, otet­tu huo­mioon säh­kö­läm­mit­tä­jän käyt­tä­män säh­kön sivu­tuot­tee­na aiheut­ta­ma kaukolämpö?

    1. Olkoon suo­ra säh­kö­läm­mi­tys ylei­nen tai har­vi­nai­nen, las­kel­ma lamp­pu­jen tuot­ta­man huk­ka­läm­mön vai­ku­tuk­sis­ta oli teh­ty suo­rasn säh­kö­läm­mi­tyk­sen mukaan ja sii­tä täs­sä keskusteltiin.

      Säh­kö­läm­mi­tys ei tuo­ta sivu­tuot­taee­na kau­ko­läm­pöä, kos­ka vas­ta­pai­ne­voi­ma­lat eivät ole tal­vi­sin mar­gi­naa­lis­sa vaan lauh­de­voi­ma­lat. Vaik­ka säh­kö­läm­mi­tys­tä ei oli­si, vas­ta­pai­ne­voi­ma­loi­ta ei suljettaisi.

  89. Sylt­ty: No ei var­mas­ti rii­tä. Jos riit­täi­si, pas­sii­vi­ta­loon tukeh­tui­si kun lait­taa pääl­le tele­vi­sion, valot ja tie­to­ko­neet sekä val­mis­taa uunis­sa karjalanpaistia.

    Pai­no sanal­la useimmiten.

    Pas­sii­vi­ta­lol­la on mon­ta mää­ri­tel­mää, yksi on läm­mi­ty­se­ner­gian tar­ve 20kWH/m2 vuo­des­sa. Eli 150 m² talo tar­vit­see 3000 kWh/a.

    Yksi ihmi­nen tuot­taa läm­pöä noin 800 kWh/a.

    Mut­ta oikea huo­mio sinän­sä: oli­si pitä­nyt kir­joit­taa ihmi­set ja muut läm­pö­kuor­mat. Te olet­te vis­siin kaik­ki juris­te­ja kun mikään epä­tark­ka ilmai­su ei mene läpi 🙂

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sa olen­nais­ta on säh­kön­ku­lu­tus läm­mi­tys­kau­den aika­na, suo­mek­si talvella. 

    Tai­taa tal­vi aiheut­taa ener­gian­ku­lu­tus­ta myös vaik­ka­pa kau­ko­läm­mi­te­tyis­sä asunnoissa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oli puhe suo­ras­ta säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä ja nyt puhut­kin varaa­vas­ta säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä, joka toi­mii sää­te­li­jäm­nä, kun pää­läm­mön­läh­de on varaa­va takka. 

    Kyl­lä, laa­jen­sin kes­kus­te­lua myös varaa­vaan säh­kö­läm­mi­tyk­seen. Aika monen­lai­sia viri­tyk­siä näis­tä on. Har­val­la tak­ka on kui­ten­kaan pää­läm­mön­läh­de aina­kaan Hel­sin­gin säh­kö­läm­mi­te­tyis­sä talois­sa. Varaa­va tak­ka usein enem­män­kin täy­den­tää kovil­la pak­ka­sil­la ja sen lisäk­si sit­ten on suo­ra, varaa­va tai osit­tain varaa­va sähkölämmitys.

    Suo­ra säh­kö­läm­mi­tys on monen raken­ta­jan mie­les­tä paras nykyi­siin pas­sii­vi­ta­loi­hin. Läm­mi­ty­se­ner­gi­aa kuluu niin vähän, että kal­liin vesi­kier­toi­sen jär­jes­tel­män raken­ta­mi­nen ei kannata.

    Lai­naus Vih­reäs­tä ilmastoreformista:
    • pien­ta­loa­suk­kai­ta on ohjat­ta­va vaih­ta­maan öljy- ja säh­kö­läm­mi­tys uusiutuviin

    Lai­naus Vih­reän kas­vun mallista:
    “Läm­mi­tys­säh­kön kulu­tus­ta voi­daan kan­nus­taa vähen­tä­mään mm. koh­den­ta­mal­la koti­ta­lous­vä­hen­nyk­siä läm­mi­tys­ta­pa­muu­tok­siin, lisää­mäl­lä inves­toin­ti­tu­kia, tar­kis­ta­mal­la raken­ta­mis­mää­räyk­siä sekä korot­ta­mal­la säh­kö­läm­mi­tyk­sen veroa.”

    En kyl­lä saa ihan yksi­se­lit­teis­tä käsi­tys­tä Vih­rei­den suh­tau­tu­mi­ses­ta säh­kö­läm­mi­tyk­seen. Pahoit­te­len jos olen ymmär­tä­nyt vää­rin, että Vih­reät vas­tus­ta­vat kaik­kea sähkölämmitystä.

    Vih­reät näyt­tä­vät kan­nat­ta­van puun­pol­ton lisää­mis­tä läm­mi­tyk­ses­sä. Taa­ja­mien tak­koi­hin ja puusau­noi­hin liit­tyy yksi paha ongel­ma, puun­pol­ton pien­hiuk­ka­set. Ongel­ma on ver­rat­ta­vis­sa aina­kin pas­sii­vi­sen tupa­koin­nin haittoihin.

    Vih­reän kas­vun mal­lis­sa puhu­taan koti­ta­louk­sien ener­gian sääs­tös­tä, säh­kö­läm­mi­tyk­sen vero­tuk­sen kiris­tä­mi­ses­tä, läm­mi­tys­ta­pa­muu­tos­ten tuke­mi­ses­ta läm­mi­tys­säh­kön kulu­tuk­sen leik­kaa­mi­sek­si ym. ja Hel­sin­gin Vih­rei­den kun­nal­lis­vaa­lioh­jel­mas­sa ener­gian sääs­tös­tä. Mik­si Vih­reät eivät sel­keäs­ti tuo esiin kaik­kein nopein­ta, ilmais­ta ja tehok­kain­ta ener­gian sääs­tö­kons­tia, eli sisä­läm­pö­ti­lan pudot­ta­mis­ta edes 1–2 asteel­la? Täl­lä kons­til­la saa­tai­siin pal­jon suu­rem­mat kulu­tus- ja pääs­tö­sääs­töt kuin heh­ku­lamp­pu­jen tai säh­kö­läm­mit­tä­jien jah­taa­mi­sel­la. Onko asia lii­an kuu­ma peru­na vaik­ka­pa vaaliohjelmaan?

  91. Sama hin­ta-alue on nyt tois­tai­sek­si Poh­jois­maat, onnek­si ei vie­lä tar­vit­se tur­vau­tua Sak­san hii­li­voi­ma­loi­hin. Ruot­sis­ta tulee lähin­nä vesi- ja ydin­voi­maa, kuten myös Venä­jäl­tä. Myös Nor­jan vesi­säh­köä (100 % Nor­jan säh­kös­tä) on myös saa­ta­vis­sa nyt Suomessa.

    Jos hii­li­lauh­det­ta käy­te­tään Suo­mes­sa nyt­kin vain 1 %, ei kaik­ki säh­kö­läm­mi­tys ole lauh­det­ta. Var­mas­ti säh­kö­läm­mi­tyk­seen menee enem­män kuin tuo 1%, muis­taak­se­ni alle 10%. Lii­oit­te­let edel­leen lauh­teen merkitystä.

    Fos­sii­li­sil­lä polt­toai­neil­la tuo­tet­tu kau­ko­läm­pö ei muu­ten hak­kaa maa­läm­pöä hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen suh­teen. Kat­so nyt vaik­ka Moti­van sivuil­ta jos et muu­ten usko. Eri asia sit­ten jos läm­pöä ja säh­köä tuo­te­taan uusiu­tu­vil­la polt­toai­neil­la. Ei kaik­kea voi perus­tel­la sil­lä, että kau­ko­läm­mön säh­kö kor­vaa lauhdesähköä.

    Muu­ten säh­kö­läm­mi­tyk­sel­le las­ket­tu ker­roin 1,7 on pri­mää­rie­ner­gia­ker­roin, joka kuvaa enem­män­kin ener­gian jalos­tusas­tet­ta kuin CO2-pääs­tö. Mik­si­kö ? Sik­si, että sen las­ke­mi­ses­sa on CO2-vapaal­le ydin­voi­mal­le käy­tet­ty ker­roin­ta 3 ja esim.kivihiilelle ja öljyl­le ker­roin­ta 1.

    1. Aika-ajoin Poh­jois­maat ja osa Kes­ki-Euroop­paa on samaa hin­ta-aluet­ta, mut­ta usein siir­to­ver­kon rajal­li­suus erot­taa ne eri alueik­si. Sil­lä, mitä säh­köä Suo­meen oste­taan ei ole mer­ki­tys­tä vaan sil­lä, mikä on se vii­mei­nen voi­ma­la, jota se pitää käyn­nis­sä. Tans­kas­sa on pal­jon kivi­hii­li­lauh­det­ta, jok­ja toi­mii käy­tän­nös­sä poh­jois­mais­ten mark­ki­noi­den vaih­te­lu­jen tasaajana. 

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­ko­läm­möst­tä on aja­tuk­ser­na, että se teh­dään säh­kön­tuo­tan­non yhtey­des­sä. Vähän se jääh­tyy, mut­ta ei pal­jon. Sovel­tuu tie­tys­ti vain tiheäs­ti asut­tui­hin kau­pö­un­kei­hin, kos­ka muu­ten siir­toe­täi­syy­det kas­va­vat aivan lii­an suuriksi.

    Tämän perus­tel­la pitää tie­ten­kin kysyä myös, kan­nat­tai­si­ko jon­kun yksit­täis­ta­lon tuot­taa osa lämmöstään/sähköstään koneel­la, joka tuot­taa samal­la myös osan sähköstä/lämmöstä. Sääs­tyi­si kau­ko­läm­mön ja säh­kön siir­ros­sa. Pie­nyk­si­kös­sä säh­kön tuo­tan­non osuus voi­si olla suh­tees­sä vähän pie­nem­pi (?), mut­ta kai läm­pö / koko ener­gia saa­daan vähiin päi­hin talteen.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää vii­meis­tä käy­tös­sä olew­vaa voik­ma­laa SAMALLA HINTA-ALUEELLA, ei vält­tä­mät­tä Suo­mes­sa. Se voi olla myös Tans­kas­sa tai Puo­las­sa. Kovil­la pak­ka­sil­la se on mel­kein aina hii­li­lau­det­ta. Kes­däl­lä ja öisin tilan­ne voi olla toinen.

    Saa­daan­ko tuol­la kaa­val­la säh­kön­käyt­tä­jien koko­nais­pääs­töt suu­rem­mik­si kuin ne todel­li­suudss­sa ovat?

    (Mis­sä koh­das­sa pääs­töt kor­ja­taan kes­kio­ääs­töik­si? Mis­sä koh­das­sa ero­tel­laan vesi­säh­köä osta­neet muis­ta? (esm. HSL, joka mai­nos­taa rati­koi­den ole­van päästöttömiä))

  94. Rebound-ilmiös­tä vie­lä, kuin minä han­kin ilma­läm­pö­pum­pun sähkö+takka-kombon vie­rel­le, niin nos­tin myös sisä­läm­pö­ti­laa sem­moi­set 3–4 astetta.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika-ajoin Poh­jois­maat ja osa Kes­ki-Euroop­paa on samaa hin­ta-aluet­ta, mut­ta usein siir­to­ver­kon rajal­li­suus erot­taa ne eri alueik­si. Sil­lä, mitä säh­köä Suo­meen oste­taan ei ole mer­ki­tys­tä vaan sil­lä, mikä on se vii­mei­nen voi­ma­la, jota se pitää käyn­nis­sä. Tans­kas­sa on pal­jon kivi­hii­li­lauh­det­ta, jok­ja toi­mii käy­tän­nös­sä poh­jois­mais­ten mark­ki­noi­den vaih­te­lu­jen tasaajana. 

    Säh­kön hin­ta mää­räy­tyy tie­tääk­se­ni pää­osin Poh­jois­mai­sen Nord Poo­lin mukaan . Poh­jo­las­sa on pal­jon CO2-vapaa­ta ener­gi­aa (vesi­voi­ma, ydin­voi­ma). Pikem­min­kin asia on toi­sin­päin, että Nor­ja ja Ruot­si toi­mi­vat Tans­kan tasaa­ja­na. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on pal­jon vesi- ja ydin­voi­maa (Ruot­si). For­tum omis­taa pal­jon vesi­voi­maa Ruot­sis­sa ja myös ydin­voi­maa enem­män kuin Suomessa.

    Kun CHP-lai­tok­sia tarkastellaan,
    on syy­tä muis­taa, että monet yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­set (läm­pö, säh­kö) toi­mi­vat lauh­de­lai­tok­si­na sil­loin kun läm­mön tar­ve on pieni.

    Moti­van mukaan kau­ko­läm­mön CO2-pääs­töt ovat noin 220 kg/MWh (Hel­jo & Lai­ne 2005). Vii­mei­sen kol­men vuo­den aika­na ne oli­vat 209 kg CO2/MWh. Itse asias­sa joil­la­kin kau­ko­läm­mön eril­lis­tuo­tan­toa­lueil­la ne voi­vat olla pie­nem­piä, jos polt­toai­ne on uusiu­tu­va, esim. puun kuo­ri tms.

    Läm­pö­pum­puil­le ko tut­ki­mus antaa seu­raa­vat CO2-päästöt:

    Maa­läm­pö 60–70 kg CO2/MWh
    Pois­toil­ma­läm­pö­pump­pu 120
    Ilma-vesi­läm­pö­pump­pu 80–120

  96. Juho Laa­tu: Saa­daan­ko tuol­la kaa­val­la säh­kön­käyt­tä­jien koko­nais­pääs­töt suu­rem­mik­si kuin ne todel­li­suudss­sa ovat?

    (Mis­sä koh­das­sa pääs­töt kor­ja­taan kes­kio­ääs­töik­si? Mis­sä koh­das­sa ero­tel­laan vesi­säh­köä osta­neet muis­ta? (esm. HSL, joka mai­nos­taa rati­koi­den ole­van päästöttömiä))

    Kyl­lä saa­daan suu­rem­mik­si, eli lauh­de­säh­kön pääs­töik­si 700 kg/MWh. Todel­li­suu­des­sa suo­ran säh­kö­läm­mön CO2-pääs­töt ovat vuo­si­kes­kiar­vo­na tasoa 300–400 kg CO2/ MWh. 

    Hesin­gin rati­kat eivät ole pääs­töt­tö­miä, vaan kul­ke­vat säh­köl­lä jon­ka kes­ki­mää­räi­set CO2-pääs­töt ovat 220 kg CO2/MWh (Suo­men kes­kiar­vo). Todel­li­suu­des­sa kul­ke­vat usein kivihiilisähköllä.

  97. Kale­vi: Pai­no sanal­la useimmiten.

    Pas­sii­vi­ta­lol­la on mon­ta mää­ri­tel­mää, yksi on läm­mi­ty­se­ner­gian tar­ve 20kWH/m2 vuo­des­sa. Eli 150 m² talo tar­vit­see 3000 kWh/a.

    Eli jos koko läm­mi­tys­tar­peen kat­tai­si säh­köl­lä, se tekee 300 e /vuodessa. Ei tuos­sa ole enää mitään mis­tä sääs­tää, ts. mikään muu läm­mi­tys­muo­to kuin suo­ra säh­kö kovim­pia pak­ka­sia var­ten ei ole peus­tel­ta­vis­sa aina­kaan talou­del­li­suu­del­la. Tak­ka se nyt olla pitää huol­to­var­muus­syis­tä, mut­ta takan hank­ki­mi­nen tekee min­kä tahan­sa muun kuin säh­kö­läm­mi­tyk­sen han­kin­nas­ta vie­lä­kin järjettömämpää.

    Ilma­läm­pö­pum­pun tar­vii sit­ten asu­mis­mu­ka­vuu­den ja jääh­dy­tyk­sen takia, mitään sääs­töä sil­lä ei saa.

  98. Count­ry­boy:
    Hesin­gin rati­kat eivät ole pääs­töt­tö­miä, vaan kul­ke­vat säh­köl­lä jon­ka kes­ki­mää­räi­set CO2-pääs­töt ovat 220 kg CO2/MWh (Suo­men kes­kiar­vo). Todel­li­suu­des­sa kul­ke­vat usein kivihiilisähköllä.

    Kovin monet luulevat/ajattelevat, että esim. rati­kat tosi­aan kul­ke­vat tai kän­ny­kät lada­taan vesi­voi­mal­la tai tuu­li­säh­köl­lä. Säh­kö asun­to­jen läm­mi­tyk­seen taas hei­dän mukaan­sa teh­dään kivi­hii­lel­lä tai ydin­voi­mal­la. Har­haan­joh­ta­vaa mark­ki­noin­tia on liikkeellä.

    Kaik­ki säh­kö kui­ten­kin Suo­mes­sa kul­kee yhdes­sä ja samas­sa ver­kos­sa ja sen kulu­tus on siten pääs­töil­tään saman arvoista.

    Ja pak­kas­päi­vien päi­väl­lä syn­ty­vään kulu­tus­huip­puun (lauh­de­voi­man käyt­töön) ovat kaik­ki säh­köä tuol­loin käyt­tä­vät ihan yhtä syyl­li­siä eli myös tie­to­ko­nei­taan tuol­loin käyt­tä­vät, peru­noi­taan keit­tä­vät, kän­ny­köi­tään lataa­vat ja vaik­ka­pa his­siä käyt­tä­vät hen­ki­löt kuin loka­san­kon nis­kaan­sa saa­neet sähkölämmittäjät.

  99. Vih­reän kas­vun mal­lis­sa puhu­taan koti­ta­louk­sien ener­gian sääs­tös­tä, säh­kö­läm­mi­tyk­sen vero­tuk­sen kiris­tä­mi­ses­tä, läm­mi­tys­ta­pa­muu­tos­ten tuke­mi­ses­ta läm­mi­tys­säh­kön kulu­tuk­sen leik­kaa­mi­sek­si ym. ja Hel­sin­gin Vih­rei­den kun­nal­lis­vaa­lioh­jel­mas­sa ener­gian sääs­tös­tä. Mik­si Vih­reät eivät sel­keäs­ti tuo esiin kaik­kein nopein­ta, ilmais­ta ja tehok­kain­ta ener­gian sääs­tö­kons­tia, eli sisä­läm­pö­ti­lan pudot­ta­mis­ta edes 1–2 asteel­la? Täl­lä kons­til­la saa­tai­siin pal­jon suu­rem­mat kulu­tus- ja pääs­tö­sääs­töt kuin heh­ku­lamp­pu­jen tai säh­kö­läm­mit­tä­jien jah­taa­mi­sel­la. Onko asia lii­an kuu­ma peru­na vaik­ka­pa vaaliohjelmaan? 

    Läm­pö­pat­te­rin vent­tii­lin asen­non tai muun huo­neen­läm­mön ase­tusar­von muut­ta­mi­nen ei tapah­du asuin­ta­lois­sa kau­pun­gin­val­tuus­ton tai edus­kun­nan pää­tök­sel­lä. Läm­mi­tys- ja valais­tus­rat­kai­su­jen saa­ta­vuu­den ja hin­nan sään­te­ly taas on laeil­la ja ase­tuk­sil­la toteutettavissa.

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vesa,
    Säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sa olen­nais­ta on säh­kön­ku­lu­tus läm­mi­tys­kau­den aika­na, suo­mek­si tal­vel­la. Jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää aina hin­ta-alu­een vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta. Täs­tä pitää toki ottaa pois lyhy­tai­kai­nen sätö­voi­ma, jot atar­vi­taan aina ewsiin­ty­vät varians­sin tal­tut­tam­sieen. Jos­sa­kin päin samaa hin­ta-aluet­ta (poh­jois­maat, ajoit­tain koko Euroop­pa) on jok­seen­kin aina vii­mei­se­nä voi­ma­lai­tok­se­na kivi­hii­li­lauh­de. Yksi kilowat­tin­tun­ti säh­köä käyt­tää noin 2,4 kilowat­ti­tun­tia kivi­hiil­tä. Tätä huo­nom­paa läm­mi­tys­muo­toa on via­kea kehittää.

    Hel­sin­ki­hän läm­mit­tää kovil­la pak­ka­sil­la kau­ko­läm­pö­verk­koa läm­pö­kes­kuk­sis­saan (tai­taa olla 7 kpl käy­tös­sä) öljyl­lä. Kau­ko­läm­mön todel­li­set pääs­töt ovat sil­loin aika hui­keat. Hel­sin­ki on siis löy­tä­nyt tuo­ta mai­nit­se­maa­si huo­nom­man läm­mi­tys­muo­don — nime­no­maan kovil­le pakkaskeleille

  101. Count­ry­boy: Kyl­lä saa­daan suu­rem­mik­si, eli lauh­de­säh­kön pääs­töik­si 700 kg/MWh. Todel­li­suu­des­sa suo­ran säh­kö­läm­mön CO2-pääs­töt ovat vuo­si­kes­kiar­vo­na tasoa 300–400 kg CO2/ MWh. 

    Hesin­gin rati­kat eivät ole pääs­töt­tö­miä, vaan kul­ke­vat säh­köl­lä jon­ka kes­ki­mää­räi­set CO2-pääs­töt ovat 220 kg CO2/MWh (Suo­men kes­kiar­vo). Todel­li­suu­des­sa kul­ke­vat usein kivihiilisähköllä.

    Kuvit­te­lin että Hel­sin­ki ostai­si jotain vesi­säh­köä rati­koi­den­sa ja met­ron tar­vit­se­man mää­rän. Ehkä sisäi­seen säh­kön­ku­lu­tuk­seen ostetaan/tuotetaan säh­köä fos­sii­leil­la. Näin mark­ki­noin­ti­vies­ti pysyy puh­taa­na. No, ehkä tuo lii­ken­neyh­tiö on sen­tään eril­li­nen yhtiö, joka tekee eril­li­siä pää­tök­siä (ehkä myös sen toi­mis­tot valais­taan hii­let­tö­mäl­lä sähköllä).

    Sekin kävi mie­les­sä, että jos Hel­sin­ki spon­so­roi jul­kis­ta lii­ken­net­tään, niin tuo spon­so­roin­ti­ra­ha ei ehkä ole yhtä hii­li­va­paa­ta kuin rati­koil­le ostet­tu sähkö.

    1. Sil­lä, että HKL ja VR osta­vat puh­das­ta vesi­säh­köä, ei ole mitään mer­ki­tys­tä nii­den eko­lo­gi­sel­le jalan­jäl­jel­le. Van­haa vesi­voi­maa on maas­sa niin pal­jon kuin sitä on. Jos joku ostaa sitä itsel­leen, sitä jää vähem­män muil­le ja nuo muut jou­tu­vat käyt­tä­mään muun­lais­ta säh­köä. Koko­nais­pääs­töi­hin täl­lai­sel­la viher­pe­sul­la ei ole vai­ku­tus­ta. Olen kir­joit­ty­anut täs­tä mm. vuon­na 2012 otsi­kol­la eko­lan­dian sähköntuotanto
      Vähän toi­nen asia on, jos ostaa vaik­ka­pa tuu­li­säh­köä ja mak­saa sii­tä sen ver­ran yli­hin­taa, että näin syn­ty­väl­lä rahal­la void­faan tuot­taa lisää tuu­li­säh­köä. Ei sitä tuu­li­säh­köä­kään pidä haas­ka­ta, kos­ka aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä se haas­kaus vain lisää muu­ta säh­kön käyttöä.
      Säh­kö­läm­mi­tyk­sen puo­lus­ta­mi­sek­si on sanot­ta­va, että sen muo­dos­ta­ma kysyn­tä voi pit­kiäl­lä aika­vä­lil­lä olla sysäyk­se­nä raken­taa uut­taa pääs­tö­tön­tä kapa­si­teet­tia. Kun mer­kit­tä­väs­ti on laa­jen­tu­nut vain ydin­voi­ma, on sanot­ta­va, että tuo aika­vä­li on hyvin pit­kä, aina­kin 20 vuotta.

  102. Itse­kin olen ihme­tel­lyt tätä toi­si­naan hive­nen tur­han kate­go­ri­sel­ta vai­kut­ta­vaa säh­kö­läm­mi­tys­vas­tai­suut­ta. Suo­ra säh­kö­läm­mi­tys on usein ongel­mal­li­nen tuon huip­pu­ku­lu­tuson­gel­man vuok­si, mut­ta varaa­van säh­kö­läm­mi­tyk­sen yleis­ty­mis­tä kan­nat­tai­si sopi­val­la poli­tii­kal­la kan­nus­taa. Nyt pitäi­si olla tie­dos­sa, että aina­kin säh­kön tuo­tan­to pitäi­si jo koh­tuul­li­sen nopeal­la aika­vä­lil­lä saa­da käy­tän­nös­sä pääs­töt­tö­mäk­si, ja vali­tuis­ta tek­no­lo­giois­ta riip­pu­mat­ta tämä tulee 100% var­mas­ti lisää­mään tar­vet­ta kulu­tus­jous­toi­hin. Varaa­van säh­kö­läm­mi­tyk­sen yleis­ty­mi­nen oli­si aivan erin­omai­nen osa­rat­kai­su tähän ongelmaan.

  103. TTK: Läm­pö­pat­te­rin vent­tii­lin asen­non tai muun huo­neen­läm­mön ase­tusar­von muut­ta­mi­nen ei tapah­du asuin­ta­lois­sa kau­pun­gin­val­tuus­ton tai edus­kun­nan pää­tök­sel­lä. Läm­mi­tys- ja valais­tus­rat­kai­su­jen saa­ta­vuu­den ja hin­nan sään­te­ly taas on laeil­la ja ase­tuk­sil­la toteutettavissa.

    Tänään vih­reä Pek­ka Sau­ri sanoi aamu-tv:ssä, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta perus­tuu lakei­hin, ase­tuk­siin ja sää­dök­siin. Hehheh.

    Mitä Suo­mes­sa mm. sää­del­lään kun­nioi­tet­ta­van edus­kun­nan tai muun tahon päätöksillä:
    — kaup­po­jen myy­mä­lä­ko­koa ja aukioloaikoja
    — alko­ho­lin ja tupa­kan myyntiä
    — ravin­to­loi­den aukio­loai­ko­ja ja tarjoilualueita
    — pakas­teal­tai­den ja kyl­miöi­den lämpötiloja
    — apteekkitoimintaa
    — taksitoimintaa
    — täh­ti­sa­de­tik­ku­jen myyntiä
    — ran­ta­sau­nan etäi­syyt­tä rannasta
    — aina­kin Hel­sin­gis­sä uusien asun­to­jen kokojakaumaa
    — kyl­py­huo­neen kyn­nyk­sen korkeutta
    — auto­paik­ko­jen mää­rää uusis­sa taloissa
    — kaik­kea raken­ta­mis­ta kaikkialla
    — heh­ku­lamp­pu­jen myyntiä
    — luis­te­lu­ra­dan jäädyttämistä

    Jos nämä asiat ovat olleet vaik­ka­pa edus­kun­nan pää­tök­sel­lä toteu­tet­ta­vis­sa, niin var­mas­ti myös sisä­läm­pö­ti­lal­le on mää­rät­tä­vis­sä mak­si­miar­vot. Täl­lä asial­la oli­si oikeas­ti mer­ki­tys­tä ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnassa.

    Sään­te­lyä sinäl­lään pitää pur­kaa, ja minun puo­les­ta­ni kaik­ki em. lis­tan rajoit­teet voi­daan poistaa.

    Kovas­ti säh­kön ja muun ener­gian kulu­tus­ta yri­te­tään veron­ko­ro­tuk­sil­la lei­ka­ta. Samal­la kui­ten­kin tuhoam­me talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­tem­me. Tämä oli­si hyvä sisäistää.

  104. Juho Laa­tu: Tämän perus­tel­la pitää tie­ten­kin kysyä myös, kan­nat­tai­si­ko jon­kun yksit­täis­ta­lon tuot­taa osa lämmöstään/sähköstään koneel­la, joka tuot­taa samal­la myös osan sähköstä/lämmöstä. Sääs­tyi­si kau­ko­läm­mön ja säh­kön siirrossa. 

    Hyvä huo­mio, ja kyl­lä­hän tuo­ta teh­dään siel­lä mis­sä se kan­nat­taa. Esi­merk­ki­nä tut­ki­mus­a­se­mat Ete­lä­na­pa­man­te­reel­la. Hyvä kysy­mys on mis­sä koh­taa tapah­tuu break-even löpön rou­daa­mi­sen tap­piok­si, kun säh­kö­lin­jan vetä­mi­sen kus­tan­nus hal­pe­nee yllä­ku­va­tus­ta ääri­ta­pauk­ses­ta. Toki on opti­moin­nis­sa muis­tet­ta­va että löpön­rou­dauk­sen kus­tan­nuk­sen voi jakaa muun asioin­nin kans­sa, jos ‘kylil­le’ on sään­nöl­lis­tä käyntiä.

    Muis­te­len että jo Keb­ne­kai­se Fjälls­ta­tio­nil­le (15 km lähim­mäs­tä ties­tä) meni sähkölinja.

  105. Niin VR ja HKL:hän vähen­tä­vät todel­la mui­den mah­dol­li­suut­ta käyt­tää vesi­säh­köä. Lisäk­si niis­sä tal­vel­la säh­kön­tar­ve lisään­tyy jon­kin ver­ran, jol­loin se ote­taan blo­gis­tin logii­kan mukaan hiililauhteesta.

    Samo­ja kri­tee­re­jä pitäi­si sovel­taa sekä lii­ken­tee­seen (rati­kat, säh­kö­au­tot) kuin säh­kö­läm­mi­tyk­seen­kin. Var­sin­kin säh­kö­au­tois­sa ener­gian tar­ve kas­vaa tal­vi­pak­ka­sil­la hel­pos­ti kaksinkertaiseksi.

    Vesi­säh­köä saa kyl­lä run­saas­ti For­tu­mil­ta, kun se on osta­nut suu­ren Ruot­sin vesi­voi­mas­ta ja nyt ilmei­ses­ti myös suu­rim­man osan Venä­jän Kar­ja­lan vesi­voi­mas­ta. For­tu­min säh­kös­tä on 90% CO2-pääs­tö­tön­tä Poh­jois­mais­sa (ps. En ole For­tu­min palveluksessa).

    1. Tämä teo­re­ti­soin­ti, mitä kuka­kin säh­kös­sä käyt­tää, on aika moni­mut­kais­ta eikä sitä voi taval­li­sel­ta kulut­ta­jal­ta vaa­tia. Sik­si paras tapa on käyt­tää hin­ta­me­ka­nis­mia ja unoh­taa mora­li­soin­ti. Kun­non hin­ta pääs­tö­oi­keuk­sil­le, niin säh­kön kulut­ta­ja­hin­ta vas­taa joka tun­ti sen tuot­ta­mia kus­tan­nuk­sia hii­li­diok­si­di­pääs­töt mukaan luet­tu­na (sil­lä pääs­tö­oi­keu­den hin­nal­la). Oli­si tie­tys­ti hyvä siir­tyä tun­ti­koh­tai­seen hin­not­te­luun, mihin mit­ta­rit pik­ku­hil­jaa anta­vat mahdollisuuksia.

  106. YM:ssä on tiet­tä­väs­ti muu­ta­ma vuo­si sit­ten sel­vi­tet­ty (ja suun­ni­tel­tu ?) eril­lis­tä säh­kö­läm­mi­tys­ve­roa. Sel­vi­tys löy­tyy netis­tä. Onnek­si lakia ei nyt aivan vii­me aikoi­na ole esitetty. 

    Se oli­si mie­les­tä­ni koh­tuu­ton, koska:

    1) Oma­ko­tia­su­jia on pit­kään 1970-luvul­ta pyrit­ty ohjaa­maan pois öljy­läm­mi­tyk­ses­tä mm. raken­nus­sää­dös­ten kaut­ta. Nyt sii­tä ase­tet­tai­siin sit­ten peri­mään hait­ta­ve­roa jälkikäteen.

    2)Sähkön vero­tus­ta on muu­ten­kin nos­tet­tu vii­me vuo­si­na paljon

    Sen sijaan uusien asun­to­jen koh­dal­la voi­daan ihmi­siä ohja­ta pois säh­kö­läm­mi­tyk­ses­tä esim raken­nus­lu­pien kaut­ta. Esi­mer­kik­si maalämpöpumppuihin.

    Jos säh­kö­läm­mi­tys­ve­ro tuli­si sii­tä muo­dos­tui­si hel­pol­la uusi “pas­ka­la­ki”, jota laa­jal­ti vastustettaisiin.

    1. Oli­si kui­ten­kin hyvä ker­toa säh­kö­läm­mi­tyk­sen valin­neil­le, että jos jos­sain vai­hees­sa pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta nousee, se nos­taa aina­kin tal­vi­sai­kaan myös säh­kön hin­taa ja pal­jon, kos­ka hin­ta mää­räy­tyy sen hin­ta-alu­een vii­mei­sen voi­ma­lan mukaan ja se siis aina­kin hin­to­jen kan­nal­ta näyt­tää aika usein ole­van kivi­hii­li­lauh­de. Kymp­pi lisää pääs­tö­oi­keuk­sien hin­taan tuo kah­dek­san euroa megawat­ti­tun­tiin sähköä.

  107. KariS: Hel­sin­ki­hän läm­mit­tää kovil­la pak­ka­sil­la kau­ko­läm­pö­verk­koa läm­pö­kes­kuk­sis­saan (tai­taa olla 7 kpl käy­tös­sä) öljyl­lä. Kau­ko­läm­mön todel­li­set pääs­töt ovat sil­loin aika hui­keat. Hel­sin­ki on siis löy­tä­nyt tuo­ta mai­nit­se­maa­si huo­nom­man läm­mi­tys­muo­don – nime­no­maan kovil­le pakkaskeleille 

    Ei tuo kos­ke Hel­sin­kiä, vaan kaik­kia suo­ma­lai­sia kau­pun­ke­ja ja mer­kit­tä­vää osaa maa­lais­kun­nis­ta­kin. Perus­kuor­ma teh­dään säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­to­na, mut­ta kovim­mat pak­ka­set tar­vit­se­vat lisä­läm­pöä, joka tulee öljyl­lä toi­mi­vis­ta läm­pö­kes­kuk­sis­ta. Esi­mer­kik­si Kuo­pios­sa noi­ta on muis­taak­se­ni vajaa kym­me­nen kap­pa­let­ta kau­pun­kia­lu­eel­la. Myös pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la on öljy­voi­ma­loi­ta hoi­ta­mas­sa kes­kus­taa­ja­man lämmityksen.

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­lä, että HKL ja VR osta­vat puh­das­ta vesi­säh­köä, ei ole mitään mer­ki­tys­tä nii­den eko­lo­gi­sel­le jalan­jäl­jel­le. Van­haa vesi­voi­maa on maas­sa niin pal­jon kuin sitä on. Jos joku ostaa sitä itsel­leen, sitä jää vähem­män muil­le ja nuo muut jou­tu­vat käyt­tä­mään muun­lais­ta säh­köä. Koko­nais­pääs­töi­hin täl­lai­sel­la viher­pe­sul­la ei ole vai­ku­tus­ta. Olen kir­joit­ty­anut täs­tä mm. vuon­na 2012 otsi­kol­la eko­lan­dian sähköntuotanto
    Vähän toi­nen asia on, jos ostaa vaik­ka­pa tuu­li­säh­köä ja mak­saa sii­tä sen ver­ran yli­hin­taa, että näin syn­ty­väl­lä rahal­la void­faan tuot­taa lisää tuu­li­säh­köä. Ei sitä tuu­li­säh­köä­kään pidä haas­ka­ta, kos­ka aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä se haas­kaus vain lisää muu­ta säh­kön käyttöä.
    Säh­kö­läm­mi­tyk­sen puo­lus­ta­mi­sek­si on sanot­ta­va, että sen muo­dos­ta­ma kysyn­tä voi pit­kiäl­lä aika­vä­lil­lä olla sysäyk­se­nä raken­taa uut­taa pääs­tö­tön­tä kapa­si­teet­tia. Kun mer­kit­tä­väs­ti on laa­jen­tu­nut vain ydin­voi­ma, on sanot­ta­va, että tuo aika­vä­li on hyvin pit­kä, aina­kin 20 vuotta.

    Tämän ja vuo­den 2012 artik­ke­lin poh­jal­ta totean, että suu­rin osa täs­tä ener­gia­muo­to- ja kulu­tus­ta­pa­kik­kai­lus­ta on tur­haa, eikä koh­dis­tu itse pää­on­gel­maan. Heh­ku­lamp­pu­kiel­to, uima-altai­den läm­mi­tys­kiel­to, tuu­li­voi­ma­tu­kiai­set jne. ohjaa­vat euro­ja yhdes­tä koh­tees­ta toi­seen, mut­ta eivät siis koh­dis­tu itse pää­on­gel­maan, jok­si täs­sä kai kat­so­taan fos­sii­li­sen hii­len polt­ta­mi­nen ilmaan.

    Uudet tuu­li­voi­ma­lat­kaan eivät ole rat­kai­su, sil­lä nii­den raken­ta­mi­nen pudot­taa hie­man säh­kön hin­taa, ja näin myös fos­sii­li­set hal­pe­ne­vat mark­ki­noil­la. Lyhyel­lä täh­täi­mel­lä fos­sii­lis­ten pol­ton lisäys ei useim­mi­ten ole yhtä suur­ta kuin tuu­lie­ner­gian käy­tön lisäys. Mut­ta toi­saal­ta fos­sii­li­sen ener­gian het­kel­li­ses­sä kul­tuk­sen las­kus­sa kyse on vain pol­ton siir­tä­mi­ses­tä vuo­del­la eteen­päin. Ja vahin­ko on yhtä suu­ri, mut­ta vuo­den kau­em­pa­na. Ja jos hii­len käyt­tö on ollut kan­nat­ta­vaa, se on vie­lä hie­man kan­nat­ta­vam­paa muun ener­gia­tuo­tan­non kas­vaes­sa. Ener­gian kulu­tus ei ole vakio, vaan mukau­tuu myös ener­gian tar­jon­taan. Kan­to­jen polt­ta­mi­nen voi jopa lisä­tä lyhyen täh­täi­men hii­li­doik­si­di­pääs­tö­jä, sil­lä sii­nä aikais­te­taan kan­to­jen hii­len pää­syä ilmaan kym­me­nä vuosia.

    Pidän kaik­kia noi­ta nip­pe­li­sään­nök­siä vain sijais­toi­min­ta­na, jota har­ras­tel­laan itsen ja tois­ten hämää­mis­mie­les­sä (tai sil­kas­ta lyhyt­nä­köi­syy­des­tä), kun itse koh­tee­seen, eli fos­sii­lis­ten polt­toon ei kye­tä tai halu­ta puut­tua. Oikea rat­kai­su oli­si siis vih­doin vähen­tää fos­sii­lis­ten polt­toa aset­ta­mal­la niil­le rajoi­tuk­sia taval­la tai toi­sel­la. Ei siis todel­la­kaan lisää­mäl­lä mui­den­kin ener­gia­muo­to­jen käyt­töä, pois­ta­mal­la yksit­täi­siä “pahik­sia” kuten heh­ku­lamp­pu­ja tms.

    Noi­den mui­den asio­den pyö­rit­tä­mi­nen ostaa vain lisä­ai­kaa ilmas­ton tuo­hoa­mi­sel­le, kun viher­tä­väs­ti ajat­te­le­vat kan­sa­lai­set “oste­le­vat omal­le­tun­nol­leen peh­mik­kei­tä” eri­lais­ten vih­reäl­tä näyt­tä­vien kik­ko­jen muo­dos­sa (voi olla vesi­säh­köä, uut­ta tuu­li­voi­maa, ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­ja, risupaketteja).

    Polii­ti­koil­ta kai­pai­sin vas­taus­ta kysy­myk­seen, miten fos­sii­lis­ten käyt­tö lope­te­taan maa­pal­lon tasol­la, nii­tä tuot­ta­vis­sa mais­sa, nii­tä kulut­ta­vis­sa mais­sa kuten Suo­mes­sa, ja nii­den kulut­ta­mi­seen mukaan pää­se­mis­tä odot­te­le­vis­sa kehi­tys­mais­sa jo ennen fos­sii­lis­ten läh­tei­den ehty­mis­tä, tilan­tees­sa jos­sa ne kui­ten­kin ovat koko ajan var­sin hal­pa ja käte­vä tapa tuot­taa ener­gi­aa? Oikea vas­taus ei ole tuu­li­voi­man ja bio­voi­man tuo­tan­non ja käy­tön lisääminen.

  109. Mik­ko Kivi­ran­ta: Hyvä kysy­mys on mis­sä koh­taa tapah­tuu break-even löpön rou­daa­mi­sen tap­piok­si, kun säh­kö­lin­jan vetä­mi­sen kus­tan­nus hal­pe­nee yllä­ku­va­tus­ta ääritapauksesta.

    Yksi mer­kit­tä­vä lan­ko­ja tai put­kea pit­kin tule­van ener­gian suo­sion syy on käy­tön help­pous. Omis­ta kons­teis­ta on täs­tä syys­tä pal­jol­ti his­to­rian saa­tos­sa luovuttu.

    Voi olet­taa, että tule­vai­suu­des­sa myös pai­kal­lis­ten lait­tei­den käyt­tö hel­pot­tuu nii­den auto­ma­ti­soin­nin myö­tä. Jo nyt läm­pi­män veden voi läm­mit­tää osin aurin­ko­pa­ne­leil­la. Ehkä jat­kos­sa säh­köä ja läm­pöä ote­taan monin pai­koin ver­kois­ta vain se mää­rä, joka tar­vi­taan oman tuo­tan­non lisäk­si ja tuo­tan­to­häi­riöi­den ajaksi.

    Jos tek­niik­ka antaa myö­ten tule­vai­suu­des­sa, kai esi­mer­kik­si bio­jä­te­kaa­sut kan­nat­taa muun­taa pai­kal­li­ses­ti säh­kök­si ja läm­mök­si, ilmaan pääs­tä­mi­sen sijaan.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun­non hin­ta pääs­tö­oi­keuk­sil­le, niin säh­kön kulut­ta­ja­hin­ta vas­taa joka tun­ti sen tuot­ta­mia kus­tan­nuk­sia hii­li­diok­si­di­pääs­töt mukaan luet­tu­na (sil­lä pääs­tö­oi­keu­den hinnalla).

    Tuo on hyvä lin­jaus. Tähän kai­pai­sin vie­lä lisäk­si käy­tän­nön toi­min­taoh­jet­ta. Kos­ka pääs­tö­oi­keus­kaup­pa on täl­lä het­kel­lä EU:n käsis­sä, ole­tan että haet käy­tän­nön rat­kai­sua EU:sta. Mil­lai­sia aske­lei­ta EU:ssa pitää ottaa? Hoi­de­taan­ko hii­li­vuo­to-ongel­ma hii­li­tul­leil­la vai miten? Tuo hii­li­vuo­to-ongel­ma EU:n pitää kai myös rat­kais­ta, sil­lä ole­tan täs­sä, että että hei­tit pal­lon EU:lle, etkä siis aio jät­täy­tyä odot­te­le­maan yhteis­tä pääs­tö­oi­keus­rat­kai­sua glo­baa­leis­ta neu­vot­te­luis­ta. Onko tavoit­tee­na­si koko fos­sii­lien pol­ton alas­ajo (-95% riit­tä­vien pääs­tö­oi­keus­k­sien hin­nan avul­la)? Tulee­ko hii­li­voi­maan nojaa­va Sak­sa mukaan, vai lykä­tään­kö pää­tök­siä hamaan tule­vai­suu­teen, jos Sak­sa ei innos­tu polt­toa oikeas­ti rajoit­ta­vis­ta pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nois­ta? Entä toi­mii­ko Suo­mi yksin tai yhdes­sä mui­den vas­tuul­lis­ten mai­den kans­sa (plan B), jos EU ei halua asias­sa ede­tä? Kysyn näi­tä kysy­myk­siä sik­si, että asia ete­nee vain, jos meil­lä on kon­kreet­ti­nen suun­ni­tel­ma sil­le, miten edetään.

  111. ij: Ei tuo kos­ke Hel­sin­kiä, vaan kaik­kia suo­ma­lai­sia kau­pun­ke­ja ja mer­kit­tä­vää osaa maa­lais­kun­nis­ta­kin. Perus­kuor­ma teh­dään säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­to­na, mut­ta kovim­mat pak­ka­set tar­vit­se­vat lisä­läm­pöä, joka tulee öljyl­lä toi­mi­vis­ta läm­pö­kes­kuk­sis­ta. Esi­mer­kik­si Kuo­pios­sa noi­ta on muis­taak­se­ni vajaa kym­me­nen kap­pa­let­ta kau­pun­kia­lu­eel­la. Myös pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la on öljy­voi­ma­loi­ta hoi­ta­mas­sa kes­kus­taa­ja­man lämmityksen.

    Hyvä huo­mio. Sitä­kin suu­rem­mal­la syyl­lä kau­ko­läm­mös­sä­kin on käy­tet­tä­vä tuo­ta Osmon vaa­ti­maa ” vii­mei­sen voi­ma­lan mukaan” mää­ri­tet­tä­vää pääs­tö­ker­roin­ta. Kau­ko­läm­mös­sä­hän tuo vii­mei­nen voi­ma­la on siis öljyä polt­ta­va lämpökeskus.

    1. Kyl­lä, nii­nä muu­ta­ma­na tun­ti­na vuo­des­sa, kun huip­pu­läm­pö­kes­kuk­set ovat käy­tös­sä, pitää las­kea nii­den omi­nais­pääs­tö­jen mukaan. Vuo­des­sa on 8760 tuntia.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oli­si tie­tys­ti hyvä siir­tyä tun­ti­koh­tai­seen hin­not­te­luun, mihin mit­ta­rit pik­ku­hil­jaa anta­vat mahdollisuuksia.

    Näki­sit­kö tun­ti­koh­tai­sen hin­noit­te­lun sopi­van myös kau­ko­läm­pöön? Kyl­lä kai sil­lä­kin puo­lel­la on tar­vet­ta kulu­tuk­sen leik­kaa­mi­seen pak­ka­sil­la. Sen­kin mit­ta­rit tai­ta­vat aina­kin Hel­sin­gis­sä jo olla etäluettavia.

    Tun­ti­koh­tai­ses­sa mit­tauk­ses­sa kor­kean hin­nan aikaan talo­yh­tiöt voi sit­ten alen­taa huo­ne­läm­pö­jä ja käyt­tö­ve­den lämpötilaa.

  113. KariS: Hyvä huo­mio. Sitä­kin suu­rem­mal­la syyl­lä kau­ko­läm­mös­sä­kin on käy­tet­tä­vä tuo­ta Osmon vaa­ti­maa ” vii­mei­sen voi­ma­lan mukaan” mää­ri­tet­tä­vää pääs­tö­ker­roin­ta. Kau­ko­läm­mös­sä­hän tuo vii­mei­nen voi­ma­la on siis öljyä polt­ta­va lämpökeskus.

    Täs­sä on pari vir­het­tä: ensik­si­kin kau­ko­läm­mös­sä (toi­sin kuin säh­kös­sä) nuo läm­pö­kes­kuk­set ovat käy­tös­sä vain kyl­mim­pi­nä päi­vi­nä, tar­peen mukaan. Suu­rim­man osan vuot­ta ne ovat vara­voi­ma­loi­ta häi­riöi­den varal­ta. Eli esi­mer­kik­si syys­kui­se­na vii­leä­nä päi­vä­nä tulee vii­mei­nen­kin läm­pi­män veden pisa­ra paik­ka­kun­nan perus­voi­ma­lois­ta, jot­ka yleen­sä säh­kön ja läm­mön yhteistuotantoa.

    Toi­sek­seen, ei sen perus­voi­ma­lan pääs­töt ole vält­tä­mät­tä mer­kit­tä­väs­ti alem­pia kuin öljyl­lä toi­mi­van läm­pö­kes­kuk­sen, jos­kus jopa kovem­mat. Öljy on kal­lis polt­toai­ne, mut­ta palaa hiil­tä tai tur­vet­ta puhtaammin.

  114. Vesa: Näki­sit­kö tun­ti­koh­tai­sen hin­noit­te­lun sopi­van myös kau­ko­läm­pöön? Kyl­lä kai sil­lä­kin puo­lel­la on tar­vet­ta kulu­tuk­sen leik­kaa­mi­seen pak­ka­sil­la. Sen­kin mit­ta­rit tai­ta­vat aina­kin Hel­sin­gis­sä jo olla etäluettavia.

    Tun­ti­koh­tai­nen hin­noit­te­lu sopii hyvin kau­ko­läm­pöön, ja se on toden­nä­köi­ses­ti tulos­sa kau­ko­läm­pöön. For­tum on sitä Tuk­hol­mas­sa pilo­toi­nut, eikä nyt ihan ihmeel­lis­tä ennus­ta­jan­lah­jaa vaa­di väit­tää, että se voi­si Suo­meen­kin tulla.

    Perus­te on hyvin yksin­ker­tai­nen. Kau­ko­läm­pöä joko on riit­tä­väs­ti, tai sit­ten sitä pitää teh­dä hyvin kal­liil­la. Kau­ko­läm­mön teke­mi­nen säh­kön­tuo­tan­non sivu­tuot­tee­na mak­saa suu­ruus­luo­kas­sa 10 €/MWh. Kau­ko­läm­mön teke­mi­nen öljys­tä läm­pö­voi­ma­las­sa mak­saa suu­ruus­luo­kas­sa 100 €/MWh.

    Kau­ko­läm­pöä pitää teh­dä öljyl­lä kah­des­sa tilan­tees­sa: joko yhteis­käyt­tö­voi­ma­las­ta lop­puu läm­mön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­ti tai sit­ten siir­to­ver­kos­tos­ta lop­puu kapa­si­teet­ti. Kum­pi­kin on mah­dol­li­nen tilanne.

    Huip­pu­ku­lu­tuk­sen pro­to­tyyp­pi­ti­lan­ne on tal­vi­nen maa­nan­tai­aa­mu. Toi­mis­to­ti­lat ovat olleet vii­kon­lo­pun vii­leäm­pi­nä, joten nii­tä läm­mi­te­tään ahke­ras­ti. Sen lisäk­si ihmi­set käy­vät maa­nan­tai­aa­mu­na aamusuih­kus­sa, ja talois­sa tar­vi­taan pal­jon läm­pöä pak­ka­sen vuoksi.

    Tun­ti­koh­tai­ses­sa mit­tauk­ses­sa kor­kean hin­nan aikaan talo­yh­tiöt voi sit­ten alen­taa huo­ne­läm­pö­jä ja käyt­tö­ve­den lämpötilaa.

    Talon läm­pö­ti­lan alen­ta­mi­nen on hyvä kons­ti, kos­ka lopul­ta pat­te­ri­ver­kos­toon mene­vän ener­gian alen­ta­mi­nen näkyy talon läm­pö­ti­las­sa vas­ta vii­veel­lä. Eri talo­tyyp­pien aika­va­kio on eri­lai­nen, joten ihan sokeas­ti tuo­ta ei voi teh­dä, mut­ta iso ker­ros­ta­lo jääh­tyy pikem­min vuo­ro­kausis­sa kuin tun­neis­sa, joten muu­ta­man tun­nin läm­mit­tä­mät­tö­myys ei pal­jon näy.

    Sen sijaan käyt­tö­ve­den läm­pö­ti­lan alen­ta­mi­nen on kah­des­ta syys­tä toi­mi­ma­ton kons­ti. Lain­sää­dän­nöl­li­nen syy liit­tyy sii­hen, että käyt­tö­ve­den pitää hygie­nia­syis­tä olla tie­tyn läm­pöis­tä. Todel­li­nen syy liit­tyy sii­hen, että läm­min käyt­tö­ve­si juok­su­te­taan termostaattihanoista.

    Ter­mos­taat­ti­ha­na­han huo­leh­tii sii­tä, että vaik­ka käyt­tö­ve­si oli­si­kin 40 °C sen taval­li­sen 60 °C:n sijas­ta, suih­kus­ta tulee muka­vaa 38 °C ‑vet­tä, ts. ter­mos­taat­ti ottaa mel­kein kai­ken suih­ku­ve­den läm­pi­mäs­tä käyt­tö­ve­des­tä. Näin ollen ener­gi­aa menee ihan yhtä pal­jon kuin kuu­mem­man veden kans­sa. (Pie­ni sääs­tö­vai­ku­tus tulee läm­min­ve­si­put­kis­to­jen läm­pö­hä­viöis­tä, mut­ta vai­ku­tus on aamusuih­kuai­kaan marginaalinen.)

    Tuo­ta kaut­ta saa sääs­tö­jä vain alen­ta­mal­la käyt­tö­ve­den läm­pö­ti­lan niin alas, että se todel­la alen­taa suih­kus­sao­li­joi­den veden läm­pö­ti­laa. Täs­tä voi kui­ten­kin tul­la vähän rekla­maa­tio­ta taloyhtiölle…

    = = =

    Ilmei­ses­ti käy­tän­nös­sä dynaa­mi­seen hin­noit­te­luun sisäl­tyy aja­tus sii­tä, että hin­taen­nus­teet ovat saa­ta­vil­la esi­mer­kik­si puo­lel­le vuo­ro­kau­del­le tai vuo­ro­kau­del­le etu­kä­teen. Täl­löin fik­su sää­tö­jär­jes­tel­mä pys­tyy sää­tä­mään talon läm­pö­ti­laa enna­koi­vas­ti hin­ta­tie­don mukaan.

    Jär­jes­te­ly on sii­nä suh­tees­sa hyvä, että sii­nä sääs­tyy rahaa sekä tuot­ta­jal­ta että kulut­ta­jal­ta, öljyä ja ympä­ris­töä. Hyvä esi­merk­ki ener­gia­te­hok­kuu­den aidos­ta parantamisesta.

    Samaan muu­ten liit­tyy se, että kau­ko­läm­pö­ver­kos­toon voi­si sit­ten samal­la vai­val­la myös myy­dä läm­pöä. Sitä ei taval­li­sis­sa asuin­kiin­teis­töis­sä vält­tä­mät­tä hur­jas­ti syn­ny, mut­ta lii­ke­kiin­teis­töis­sä voi syn­tyä. Kun vie­lä kadun alla saat­taa men­nä kol­me put­kea (kau­ko­jääh­dy­tys), ter­mo­dy­naa­mi­sia vaih­toeh­to­ja on pal­jon. (Ymmär­tääk­se­ni tuos­sa Sto­kik­sen tapauk­ses­sa kau­ko­läm­pöyh­tiö myös ostaa lämpöä.)

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oli­si tie­tys­ti hyvä siir­tyä tun­ti­koh­tai­seen hin­not­te­luun, mihin mit­ta­rit pik­ku­hil­jaa anta­vat mahdollisuuksia.

    Tähän muu­ten sit­ten liit­tyy kak­si asi­aa, johon lain­sää­tä­jän pitäi­si puuttua:

    1. Etä­luet­ta­vien ener­gian­ku­lu­tus­mit­ta­rien tie­to­jen pitäi­si olla kulut­ta­jan saa­ta­vis­sa tek­ni­ses­ti help­po­käyt­töi­ses­sä ja yhte­näi­ses­sä muo­dos­sa. Nyt osa ener­gia­lai­tok­sis­ta var­je­lee noi­ta tie­to­ja kuin impi ainut­taan, ja useim­mat muut anta­vat sen täy­sin käyt­tö­kel­vot­to­mas­sa muo­dos­sa koneluettavaksi.

    2. Ener­gian hin­nan tulee olla samoin kulut­ta­jan saa­ta­vis­sa tek­ni­ses­ti help­po­käyt­töi­ses­sä ja yhte­näi­ses­sä muodossa.

    Alan toi­mi­joil­la menee nyt koh­tuut­to­mas­ti aikaa koh­dan 1 kans­sa tais­te­le­mi­seen (neu­vot­te­lut, sopi­muk­set ja raja­pin­nat täy­tyy teh­dä jokai­sen ener­gia­lai­tok­sen kans­sa erik­seen, eikä onnis­tu aina sil­lä­kään). Koh­ta 2 mah­dol­lis­tai­si oikeas­ti tun­ti­hin­noit­te­lun hyö­dyn­tä­mi­sen kulut­ta­jan laitteistoissa.

    (Koh­dan 2 ympä­ri pää­see käyt­tä­mäl­lä Nord­poo­lin dataa, mut­ta sii­nä­kin on aina ris­ki raja­pin­to­jen muuttumisesta.)

  116. Count­ry­boy: Jos säh­kö­läm­mi­tys­ve­ro tuli­si sii­tä muo­dos­tui­si hel­pol­la uusi “pas­ka­la­ki”, jota laa­jal­ti vastustettaisiin.

    Säh­kö­läm­mi­tys­ve­ro oli­si täy­sin idioot­ti­mai­nen van­hoi­hin raken­nuk­siin. Sama se on, käy­te­tään­kö säh­kö jon­kun LED-lam­pus­sa vai jon­kun toi­sen läpi­pu­hal­ta­van talon läm­mit­tä­mi­seen. Ei se voi­ma­las­sa eri­lai­sel­ta näy­tä. Hin­ta ohjatkoon.

  117. J. M. Kor­ho­nen: Itse­kin olen ihme­tel­lyt tätä toi­si­naan hive­nen tur­han kate­go­ri­sel­ta vai­kut­ta­vaa säh­kö­läm­mi­tys­vas­tai­suut­ta. Suo­ra säh­kö­läm­mi­tys on usein ongel­mal­li­nen tuon huip­pu­ku­lu­tuson­gel­man vuok­si, mut­ta varaa­van säh­kö­läm­mi­tyk­sen yleis­ty­mis­tä kan­nat­tai­si sopi­val­la poli­tii­kal­la kannustaa.

    Suo­raa säh­kö­läm­mi­tys­tä ei ter­mo­dy­naa­mi­sis­ta syis­tä pitäi­si teh­dä uudis­koh­tei­siin kuin perus­tel­luis­sa poikkeustapauksissa. 

    Jos talos­sa on mata­la­läm­pöi­nen vesi­kier­toi­nen läm­mi­tys sekä kes­ki­tet­ty tulo- ja pois­toil­ma, sil­le voi sit­ten tar­vit­taes­sa teh­dä monen­lais­ta tehos­tus­toi­mea helpohkosti.

    Toi­saal­ta van­hois­sa koh­teis­sa suo­ran säh­kö­läm­mi­tyk­sen eri­tyi­nen vai­noa­mi­nen on sikä­li koh­tuu­ton­ta, että niis­tä talois­ta yleen­sä puut­tu­vat fik­sum­pien rat­kai­su­jen vaa­ti­mat raken­teet. Jos koh­tee­na on hajau­te­tul­la tuloil­mal­la ole­va säh­kö­pat­te­reil­la läm­mi­tet­ty talo, sil­le on vai­kea teh­dä koh­tuu­kus­tan­nuk­sil­la mitään muu­ta kuin lait­taa ℗ILP.

    Kun samois­sa talois­sa on usein huo­no eris­tys ynnä muu­ta pul­maa, nii­den ehkä kan­nat­taa vain antaa laho­ta rau­has­sa ja raken­taa sit­ten uut­ta tilalle.

  118. Sylt­ty: Eli jos koko läm­mi­tys­tar­peen kat­tai­si säh­köl­lä, se tekee 300 e /vuodessa. Ei tuos­sa ole enää mitään mis­tä sääs­tää, ts. mikään muu läm­mi­tys­muo­to kuin suo­ra säh­kö kovim­pia pak­ka­sia var­ten ei ole peus­tel­ta­vis­sa aina­kaan taloudellisuudella.

    Mie­len­kiin­toi­ses­ti kui­ten­kin jääh­dy­tys­tar­ve saat­taa olla mer­kit­tä­vä, ja sen kaut­ta voi­vat muut rat­kai­sut tul­la jär­ke­vik­si. Pas­sii­vi­ta­los­sa saat­taa jääh­dy­tys­tar­ve alkaa esi­mer­kik­si sii­nä vai­hees­sa, kun ulko­läm­pö­ti­lan vuo­ro­kausi­kes­kiar­vo nousee toi­sel­le kymmenelle.

  119. Mark­ku af Heur­lin:
    Ledit eivät tule ihan kumouk­se­na mut­ta kyl­lä ne tule­vat. On asia eris­keen, että ihan tek­ni­sis­ta syis­tä suur­ten kaup­pa­kes­kus­ten, teol­li­suusa­li­tos­ten ja varas­to­jen vala­si­tus perus­tuu pit­kään lois­te­lamp­pui­hin. Niisäh’än onlois­te­hon kom­pen­soi­mi­sek­si isot kon­den­saat­to­rit / kelat 

    Pala­taan vähän tähän lois­te­hoa­si­aan, kun se tuli aiem­min­kin esille.

    Van­ha aja­tus lois­te­hos­ta oli se, että jos kuor­ma­na on kapasitiivist/induktiivista reak­tans­sia, verk­koon syn­tyy tai siel­tä ote­taan lois­te­hoa. (Täs­tä tuo van­ha “kosi­ni fii”.) Nykyi­nen näke­mys lois­te­hos­ta on epä­li­ne­aa­ris­ten kulu­tus­läh­tei­den vuok­si enem­män teho­ker­toi­men suun­taan, jol­loin ver­ra­taan tehon ja vir­ran tehol­li­sar­vo­jen tuloa todel­li­seen tehoon.

    Vähän käy­tän­nön­lä­hei­sem­min sanot­tu­na ongel­ma on se, että moni moder­ni kuor­ma ottaa ver­kos­ta tehoa vain esi­mer­kik­si jän­nit­teen hui­puis­sa. Tähän ei tar­vi­ta ihmeel­lis­tä elekt­ro­niik­kaa, van­ha kun­non muun­ta­ja, tasa­suun­taus­sil­ta ja kon­den­saat­to­ri riit­tä­vät. Täl­lai­ses­ta epä­li­ne­aa­ri­ses­ta käy­tök­ses­tä seu­raa ver­kon kan­nal­ta ehkä enem­män ongel­mia har­mo­nis­ten taa­juuk­sien kuin teho­ker­toi­men tuo­mien häviöi­den kautta.

    LED-lam­put ovat täs­sä kui­ten­kin vah­vas­ti sivus­sa sii­nä mie­les­sä, että nii­den kulu­tus ei ole kovin suur­ta. Lisäk­si LED-lamp­pu tai mikä hyvän­sä hak­ku­ri­vir­ta­läh­teel­li­nen veh­je osa­taan teh­dä teho­ker­toi­mel­taan hyväk­si (> .95), jos jota­ku­ta sat­tuu huvit­ta­maan uhra­ta muu­ta­ma euro teho­ker­toi­men kor­jaa­mi­seen. (Ts. jos se on ongel­ma, ener­gia­lai­tos vas­so­kuu las­kut­taa sii­tä myös pienasiakkailta.)

    Heh­ku­lam­pul­la on kyl­lä hyvä teho­ker­roin, käy­tän­nös­sä lähes 1. Sen sijaan niin perin­tei­sil­lä (reak­tii­vi­nen kuor­ma) lois­te­put­kil­la kuin säh­köi­sel­lä lii­tän­tä­lait­teel­la varus­te­tuil­la­kin (ener­gian­sääs­tö­lam­put) on yleen­sä sur­kean pie­ni tehokerron.

    Lois­te­lamp­pu on valo­te­hol­taan hyvä kek­sin­tö, pit­kä put­ki kil­pai­lee oikein hyvin ledien kans­sa. Elo­ho­pea­kaan ei ole kovin kum­moi­nen ongel­ma oikeas­ti. Sen sijaan hidas syt­ty­mi­nen, rajal­li­nen eli­ni­kä ja rajal­li­nen mää­rä syty­tys­sykle­jä ovat isom­pia haas­tei­ta. Jos valai­si­met sijait­se­vat teol­li­suus­hal­lin katos­sa, sin­ne tus­kin enää lois­te­put­kia lai­te­taan, kos­ka vaih­ta­mi­nen on kal­lis­ta ja han­ka­laa. Lisäk­si isos­sa hal­lis­sa ledeil­lä voi­daan teh­dä tilan­teen mukaan him­meäm­pää ja kirk­kaam­paa hyvin­kin helposti.

  120. Vihe­rins­si: Mie­len­kiin­toi­ses­ti kui­ten­kin jääh­dy­tys­tar­ve saat­taa olla mer­kit­tä­vä, ja sen kaut­ta voi­vat muut rat­kai­sut tul­la jär­ke­vik­si. Pas­sii­vi­ta­los­sa saat­taa jääh­dy­tys­tar­ve alkaa esi­mer­kik­si sii­nä vai­hees­sa, kun ulko­läm­pö­ti­lan vuo­ro­kausi­kes­kiar­vo nousee toi­sel­le kymmenelle.

    Pas­sii­vi­ta­los­sa­kin lie­nee avat­ta­via ikku­noi­ta ja ovia. Jääh­dy­tys­tar­ve tul­lee vas­ta sit­ten, kun ulko­läm­pö­ti­la on kor­keam­pi kuin tavoi­tel­tu sisälämpötila.

  121. Vesa:

    Mitä Suo­mes­sa mm. sää­del­lään kun­nioi­tet­ta­van edus­kun­nan tai muun tahon päätöksillä:
    – kaup­po­jen myy­mä­lä­ko­koa ja aukioloaikoja
    – alko­ho­lin ja tupa­kan myyntiä
    – ravin­to­loi­den aukio­loai­ko­ja ja tarjoilualueita
    – pakas­teal­tai­den ja kyl­miöi­den lämpötiloja
    – apteekkitoimintaa
    – taksitoimintaa
    – täh­ti­sa­de­tik­ku­jen myyntiä
    – ran­ta­sau­nan etäi­syyt­tä rannasta
    – aina­kin Hel­sin­gis­sä uusien asuntojenkokojakaumaa
    – kyl­py­huo­neen kyn­nyk­sen korkeutta
    – auto­paik­ko­jen mää­rää uusis­sa taloissa
    – kaik­kea raken­ta­mis­ta kaikkialla
    – heh­ku­lamp­pu­jen myyntiä
    – luis­te­lu­ra­dan jäädyttämistä 

    Suo­mes­sa sään­nel­lään siis suh­teel­li­sen hel­pos­ti val­vot­ta­via asioi­ta kuten tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen myyn­tiä ylei­söl­le (jol­loin toi­min­nan näkee aika mon­ta sil­mä­pa­ria) ja raken­ta­mis­ta (tar­kas­ta­jat käy­vät ker­ran-pari). Osa sään­te­lys­tä on jär­ke­vää, osa ei ja osa sil­tä väliltä. 

    En vas­tus­ta huo­neen­läm­pö­jen alen­ta­mis­ta, mut­ta en usko, että laki mak­si­mi­huo­neen­läm­mös­tä oli­si toi­mi­va ja jär­ke­vä. Vai­kea val­vot­ta­va, val­von­ta vaa­tii koti­rau­han hei­ken­tä­mis­tä. Itse nou­dat­tai­sin kyl­lä lakia, kos­ka en pidä nuk­ku­mi­ses­ta lii­an kuu­mas­sa, moni vilu­kis­sa taas ei.

    Sään­tö­jä rik­koo yksi jos toi­nen­kin, jos ei jää kiin­ni, mut­ta oma raha on vah­va ohjaaja.

  122. Vihe­rins­si:
    Jos valai­si­met sijait­se­vat teol­li­suus­hal­lin katos­sa, sin­ne tus­kin enää lois­te­put­kia lai­te­taan, kos­ka vaih­ta­mi­nen on kal­lis­ta ja han­ka­laa. Lisäk­si isos­sa hal­lis­sa ledeil­lä voi­daan teh­dä tilan­teen mukaan him­meäm­pää ja kirk­kaam­paa hyvin­kin helposti. 

    Ei ehkä lois­te­put­kia, mut­ta kait kaa­su­pur­kaus­lam­put (metal­li­ha­li­di, suur­pai­ne­nat­rium) vie­lä paik­kaan­sa puo­lus­ta­vat tuol­lai­sis­sa käyt­tö­tar­koi­tuk­sis­sa. Valo­te­hoon näh­den tai­ta­vat olla koko­nai­suu­te­na hal­vem­pia kuin ledit, hyö­ty­suh­de lie­nee vähin­tään samaa luok­kaa. Ovat toki kuor­ma­na lähes yhtä han­ka­lia kuin loisteputket.

  123. Vihe­rins­si: 1. Etä­luet­ta­vien ener­gian­ku­lu­tus­mit­ta­rien tie­to­jen pitäi­si olla kulut­ta­jan saa­ta­vis­sa tek­ni­ses­ti help­po­käyt­töi­ses­sä ja yhte­näi­ses­sä muo­dos­sa. Nyt osa ener­gia­lai­tok­sis­ta var­je­lee noi­ta tie­to­ja kuin impi ainut­taan, ja useim­mat muut anta­vat sen täy­sin käyt­tö­kel­vot­to­mas­sa muo­dos­sa koneluettavaksi.

    Kun säh­köyh­tiöl­lä on tie­to­kan­nas­sa tiet­tyä asia­kas­ta kos­ke­via tie­to­ja, esim. säh­kön­ku­lu­tus­his­to­ria, tai­taa asia­kaal­la olla hen­ki­lö­tie­to­lain nojal­la oikeus saa­da nämä kaik­ki tie­dot näh­tä­vil­leen (ns. rekis­te­röi­dyn tar­kas­tusoi­keus, hen­ki­lö­tie­to­la­ki 26.) Kun­han EU:ssa val­mis­teil­la ole­va tie­to­suo­ja­uu­dis­tus saa­daan val­miik­si, pitää tie­dot luul­ta­vas­ti antaa stan­dar­dis­sa kone­luet­ta­vas­sa muodossa.

    Mil­le­kään säh­kö­mark­ki­noi­den eri­tyis­sää­dök­sil­le ei lie­ne tarvetta.

  124. Tapio Pel­to­nen: Ei ehkä lois­te­put­kia, mut­ta kait kaa­su­pur­kaus­lam­put (metal­li­ha­li­di, suur­pai­ne­nat­rium) vie­lä paik­kaan­sa puo­lus­ta­vat tuol­lai­sis­sa käyt­tö­tar­koi­tuk­sis­sa. Valo­te­hoon näh­den tai­ta­vat olla koko­nai­suu­te­na hal­vem­pia kuin ledit, hyö­ty­suh­de lie­nee vähin­tään samaa luok­kaa. Ovat toki kuor­ma­na lähes yhtä han­ka­lia kuin loisteputket.

    Mai­nit­se­mie­si lamp­pu­tyyp­pien hyö­ty­suh­de on kyl­lä hyvä mut­ta ongel­ma on, että nii­tä ei voi ohja­ta. Moni­me­tal­li­lamp­pu esim tuot­taa valoa vas­ta pit­kän läm­pe­ne­mis­jak­son kulut­tua, ja sam­mut­ta­mi­sen jäl­keen sen pitää antaa jääh­tyä ennen­kuin se voi­daan sytyt­tää uudel­leen. Lamp­pu­jen pitää siis antaa olla pääl­lä koko ajan.

    Ledin etu on hyvä ohjat­ta­vuus (raken­nusau­to­maa­tiol­la). Lediä voi myös him­men­tää, sen hyö­ty­suh­de säi­lyy hyvä­nä him­men­net­ty­nä­kin, ja tätä omi­nai­suut­ta voi­daan hyö­dyn­tää ener­gian­sääs­tös­sä myös.

    Koko­nai­suus huo­mioi­den on led useim­mi­ten elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sil­taan edul­li­sin valonlähde.

  125. Joel Jal­ka­nen: Kui ei? Kysyn siis ihan kiinnostuneena.

    Suo­men elo­ho­pea­pääs­töt onat luok­kaa 400 kg/a. Yhdes­sä sääs­tö­lam­pus­sa on elo­ho­pe­aa noin 2 mg. Jos jokai­nen koti­ta­lous heit­täi­si yhden lam­pun vuo­des­sa luon­toon, kas­vai­si­vat elo­ho­pea­pääs­tät 2 kg eli 0,5 %.

    Toi­saal­ta sääs­tö­lamp­pu­jen voi­daan osoit­taa pie­nen­tä­vän elohopeapäästöjä.

    http://lightinglab.fi/ekovalo/News/elohopeapaastot.pdf

    Eroa on sii­nä­kin, että ener­gian­tuo­tan­non elo­ho­pea levi­ää ympä­ris­töön, lam­puis­sa se on huo­nos­ti liu­ke­ne­vas­sa muodossa.

  126. TTK:

    En vas­tus­ta huo­neen­läm­pö­jen alen­ta­mis­ta, mut­ta en usko, että laki mak­si­mi­huo­neen­läm­mös­tä oli­si toi­mi­va ja jär­ke­vä. Vai­kea val­vot­ta­va, val­von­ta vaa­tii koti­rau­han hei­ken­tä­mis­tä. Itse nou­dat­tai­sin kyl­lä lakia, kos­ka en pidä nuk­ku­mi­ses­ta lii­an kuu­mas­sa, moni vilu­kis­sa taas ei.

    Toki val­von­ta oli­si haas­teel­lis­ta. Yhte­nä vaih­toeh­to­na voi­si ehkä etä­luet­ta­viin säh­kö­mit­ta­rei­hin liit­tää läm­pö­ti­la-antu­rit ja auto­ma­ti­soi­da läm­pö­ti­lo­jen keruu. Vähän Orwel­li­mai­sel­ta kyl­lä tun­tuu. Asia on kui­ten­kin tär­keä ja merkityksellinen.

    1. Aika pian alet­tai­siin myy­dä jääh­dyt­ti­miä, jot­ka sää­tä­vät tuon etä­luet­ta­van miut­ta­rin arvon vaa­dit­ta­vaan niin että asun­nos­sa saa pitää mil­lais­ta läm­pö­ti­laa hyvän­sä. Osat­tiin­han intis­sä­kin läm­mit­tää kuu­me­mit­ta­ria niin, että saa­tiin saikkua.

  127. Olli Pot­to­nen: Kun­han EU:ssa val­mis­teil­la ole­va tie­to­suo­ja­uu­dis­tus saa­daan val­miik­si, pitää tie­dot luul­ta­vas­ti antaa stan­dar­dis­sa kone­luet­ta­vas­sa muodossa.

    Luul­ta­vas­ti? Mil­loin veik­kaat, että tämä on pää­ty­nyt tosie­lä­mään asti? 

    Ongel­ma on ole­mas­sa tänään, täs­sä ja nyt. Alan ohjel­mis­to­ja ja jär­jes­tel­miä teke­vät fir­mat kamp­pai­le­vat sekä näi­den tek­nis­ten para­met­rien että las­ku­tus­tie­to­jen vii­da­kos­sa hyvin­kin pal­jon, ja asioi­den sel­vit­tä­mi­seen menee hyvin pal­jon kal­lis­ta aikaa. Suo­mes­sa on hyvin­kin mon­ta säh­kö- ja kaukolämpötoimittajaa.

    Nykyi­nen lain­sää­dän­tö voi edel­lyt­tää, että tie­dot ovat joten­kin saa­ta­vis­sa. “Joten­kin” voi tar­koit­taa sitä, että nii­tä voi käy­dä kyse­le­mäs­sä fir­man kont­to­ris­ta kel­lo 11.15–11.23 parit­to­mien kuu­kausien paril­li­sil­le päi­vil­le osu­vi­na per­jan­tai­na, ja vas­tauk­set saa käsin­kir­joi­tet­tu­na paperille.

    Tai sit­ten se voi tar­koit­taa Hele­nin SävelPlus-tyyp­pis­tä pal­ve­lua, jon­ka käyt­tö­liit­ty­män käyt­tä­mi­nen koneel­li­ses­ti on hyvin han­ka­laa, vir­heal­tis­ta ja kaa­tuu sii­hen, että ope­raat­to­ri tekee yksi­puo­li­ses­ti yhden­kin pie­nen muu­tok­sen johon­kin. Lisäk­si pal­ve­lus­sa ei ole kaik­kea mitat­tua dataa saatavilla.

    Minus­ta on ihan sama, onko kyse lais­ta, ase­tuk­ses­ta vai muus­ta sää­dök­ses­tä, mut­ta sel­lai­nen pitäi­si saa­da aikaan ihan heti. Ener­gian­sääs­töä on han­ka­la teh­dä, jos sii­tä sääs­tös­tä ei löy­dy mitat­tu­ja numeroita.

    Jos nuo kulu­tus­lu­ke­mat löy­ty­vät edes kan­sal­li­ses­ti yhte­näi­ses­ti, sen pääl­le voi koh­tuul­li­sil­la inves­toin­nel­la raken­taa monen­lais­ta kivaa ja vii­sas­ta. Suo­mes­sa on jo nyt alan yri­tyk­siä, eikä meil­le teki­si pahaa kan­sain­vä­li­sil­lä mark­ki­noil­la se, jos voi­sim­me täs­sä olla edelläkävijä.

  128. Tapio Pel­to­nen: Ei ehkä lois­te­put­kia, mut­ta kait kaa­su­pur­kaus­lam­put (metal­li­ha­li­di, suur­pai­ne­nat­rium) vie­lä paik­kaan­sa puo­lus­ta­vat tuol­lai­sis­sa käyt­tö­tar­koi­tuk­sis­sa. Valo­te­hoon näh­den tai­ta­vat olla koko­nai­suu­te­na hal­vem­pia kuin ledit, hyö­ty­suh­de lie­nee vähin­tään samaa luok­kaa. Ovat toki kuor­ma­na lähes yhtä han­ka­lia kuin loisteputket.

    Han­ka­lia kuor­mia ei ole­kaan, on vain huo­no­ja lii­tän­tä­lait­tei­ta… Hie­nom­mat kaa­su­pur­kaus­veh­keet ovat aika kink­ki­siä ohjat­ta­via nekin, mut­ta kyl­lä niil­le vie­lä pit­kään on käyt­tö siel­lä, mis­sä tar­vi­taan hyvin pal­jon valoa yhdes­tä pis­tees­tä, eikä lamp­pua tar­vit­se räp­sy­tel­lä pääl­le ja pois tai himmennellä.

    Hyö­ty­suh­teel­taan ja värin­tois­tol­taan ledit ja metal­li­ha­li­dit ovat aika samal­la vii­val­la, mut­ta hin­nal­taan metal­li­ha­li­dit ovat tois­tai­sek­si pal­jon hal­vem­pia. Lisäk­si metal­li­ha­li­dis­ta saa enem­män valoa pie­nem­mäl­tä alu­eel­ta, jos tar­vi­taan pal­jon valoa.

  129. Vesa: Pas­sii­vi­ta­los­sa­kin lie­nee avat­ta­via ikku­noi­ta ja ovia. Jääh­dy­tys­tar­ve tul­lee vas­ta sit­ten, kun ulko­läm­pö­ti­la on kor­keam­pi kuin tavoi­tel­tu sisälämpötila. 

    Tuu­let­ta­mi­nen on yllät­tä­vän epä­te­ho­kas tapa jääh­dyt­tää nyky­ai­kais­ta taloa. Jos vii­leyt­tä yrit­tää teh­dä ilma­jääh­dy­tyk­sel­lä lop­pu­tu­los on yleen­sä melui­sa ja vetoi­nen. (Ei tosin oli­si pak­ko, mut­ta sit­ten pitäi­si vara­ta iso tila ilman­vaih­to­ka­na­vil­le, ja huo­ne­ka­lu­jen sijoi­tuk­sel­le voi­si tul­la rajoitteita.)

    Talon läm­pö­ka­pa­si­teet­ti on käy­tän­nös­sä koko­naan sen raken­teis­sa. Ilman läm­pö­ka­pa­si­teet­ti on pro­sen­tin osia koko­nai­suu­den läm­pö­ka­pa­si­tee­tis­ta. Tämän vuok­si pelk­kä ilman vaih­ta­mi­nen vii­le­ään ei auta kovin pal­jon, kos­ka sil­lä ei vie­lä saa raken­tei­ta jääh­ty­mään. Jos raken­teet halu­taan pitää vii­leä­nä tar­vi­taan jat­ku­va ja suu­ri ilmavirtaus.

    Tie­tys­ti 24/7 ris­ti­ve­to saa pai­kat vii­leik­si, jos ulko­na on sel­väs­ti vii­leäm­pää kuin sisäl­lä. Luon­non aiheut­ta­ma ris­ti­ve­to vaa­tii kui­ten­kin otol­li­set olo­suh­teet. jääh­dy­tys­ti­lan­tees­sa talon kor­keus ja hor­mie­fek­ti (“pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to”) ei ihmees­ti auta, kos­ka läm­pö­ti­lae­rot ovat pie­niä, joten tar­vi­taan tuulta.

    Pai­ne-eron aikaan­saa­mi­sek­si pitää tuul­la riit­tä­väs­ti, mut­ta ei saa sataa. Isot avoi­met räp­pä­nät eivät sai­si kut­sua ora­via tai mur­to­mie­hiä sisään. Lisäk­si pölyä tulee eten­kin kevääl­lä takuu­var­mas­ti erit­täin pal­jon sisään, pai­kas­ta riip­puen melua­kin. Teho­kas ris­ti­ve­to sii­tä myös vähän han­ka­la, että se jääh­dyt­tää epä­ta­sai­ses­ti, jos­kin raken­tei­den läm­pö­ti­lae­rot tasaan­tu­vat suh­teel­li­sen nopeasti.

    Joten jos tar­koi­tus on asua muka­vas­ti ja yleen­sä miel­lyt­tä­väk­si koe­tuis­sa olois­sa, ikku­naa avaa­mal­la saa­ta­va jääh­dy­tys on hyvin rajal­lis­ta. Toki siis kaik­ki riip­puu sii­tä, mitä halu­aa ja mitä sie­tää. Usein kui­ten­kin uusien talo­jen raken­ta­jat halua­vat muka­vaa. Maan­tie­teel­lä­kin on vai­ku­tus­ta, jääh­dys­tar­ve on huo­mat­ta­vas­ti lyhy­tai­kai­sem­pi pui­den var­jos­sa Lapis­sa kuin aurin­koi­sel­la pai­kal­la Etelä-Suomessa.

    Jos oli­sin itse raken­ta­mas­sa uut­ta taloa, lait­tai­sin sin­ne joko vesi­kier­toi­sen lat­tia­läm­mi­tyk­sen, kat­to­ra­di­aat­to­rit tai kum­man­kin. Jääh­dy­tyk­seen kat­to­ra­di­aat­to­rit ovat lat­tia­läm­mi­tys­tä parem­pia, läm­mi­tyk­seen taas lat­tia­läm­mi­tys. Riit­tä­vän isoil­la radi­aat­to­reil­la vii­le­ää saa maa­pe­rän vii­ley­des­tä pel­käl­lä pump­paa­mi­sel­la, ja kesäl­lä sin­ne tal­len­net­tu läm­pö on tal­vel­la käy­tet­tä­vis­sä lämmitykseen.

  130. Lois­te­put­kis­sa on pal­jon enem­män elo­ho­pe­aa. Muis­taak­se­ni 50 mg/putki, samoin jon­kin ver­ran läp­pä­rien taus­ta­va­lois­sa. Put­ket rik­kou­tu­vat hel­pos­ti. Nämä elo­ho­pea­jät­teet ovat aiheut­ta­neet jäte­huol­lon työn­te­ki­jöil­le ongel­mia aina­kin Ruotsissa.

  131. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika pian alet­tai­siin myy­dä jääh­dyt­ti­miä, jot­ka sää­tä­vät tuon etä­luet­ta­van miut­ta­rin arvon vaa­dit­ta­vaan niin että asun­nos­sa saa pitää mil­lais­ta läm­pö­ti­laa hyvän­sä. Osat­tiin­han intis­sä­kin läm­mit­tää kuu­me­mit­ta­ria niin, että saa­tiin saikkua.

    Heh, näin var­maan kävi­si. Tie­tys­ti entis­ten tv-lupa­tar­kas­ta­jien uudek­si toi­men­ku­vak­si voi­si tul­la läm­pö­an­tu­rien tarkastaminen.

  132. Vihe­rins­si: Nykyi­nen lain­sää­dän­tö voi edel­lyt­tää, että tie­dot ovat joten­kin saa­ta­vis­sa. “Joten­kin” voi tar­koit­taa sitä, että nii­tä voi käy­dä kyse­le­mäs­sä fir­man kont­to­ris­ta kel­lo 11.15–11.23 parit­to­mien kuu­kausien paril­li­sil­le päi­vil­le osu­vi­na per­jan­tai­na, ja vas­tauk­set saa käsin­kir­joi­tet­tu­na paperille.

    Niin, tämä on toki nykyi­ses­sä sään­te­lys­sä ongel­ma. Kyse ei kui­ten­kaan ole mis­tään säh­kö­mark­ki­noi­den eri­tyis­piir­tees­tä; ei säh­kön­ku­lu­tus ole ainoa data mitä tar­vi­taan hel­pos­ti, ajan­ta­sai­se­na, stan­dar­dis­sa kone­luet­ta­vas­sa muo­dos­sa. Sik­si olen yhä sitä miel­tä ettei säh­kö­mark­ki­noi­den eri­tyis­sään­nöil­le ole tarvetta.

    Jos ja kun EU on lii­an hidas, voi­daan odo­tel­les­sa asia rat­kais­ta omaa hen­ki­lö­tie­to­la­kiam­me päivittämällä.

  133. Mik­ko Kivi­ran­ta: Osaa­mat­ta täs­sä ottaa kan­taa direk­tii­vin höl­möy­teen tai vii­sau­teen tek­ni­sel­tä kan­nal­ta, muis­tu­tan että myös Austra­lia päät­ti riip­pu­mat­to­mas­ti luo­pua heh­ku­lam­puis­ta, samas­sa aika­tau­lus­sa kuin EU. Venä­jät, USA:t sun muut ovat tulos­sa peräs­tä, ja Kii­na liit­tyy jouk­koon 2016, ks. Wiki­pe­dia: Pha­se-out_of_incan­descent_­light_­bulbs.

    Laa­jal­la­pa rin­ta­mal­la ovat lob­ba­rit olleet polii­tik­ko­ja höy­nät­tä­mäs­sä. Tai sit­ten asias­sa on oikeas­ti jär­keä. Enää ei onnek­si juu­ri ole liik­keel­lä huhua että koko EU-direk­tii­vi oli Satu Has­sin yksi­tyi­ses­ti alul­le­pa­ne­ma salajuoni. 

    Austra­lias­sa ei asun­noil­le ole läm­mi­tys­tar­vet­ta, jääh­dy­tyk­sel­le kyl­lä. Kaik­ki kodin­ko­neit­ten ja lamp­pu­jen tuot­ta­ma ener­gia aiheut­taa jääh­dy­tys­tar­vet­ta. Siel­lä jos mis­sä heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vil­le on tar­vet­ta, Suo­mes­sa tilan­ne on jok­seen­kin päin­vas­tai­nen. Venä­jä, no enpä sano mitään.

    Phi­lips ja Sie­mens (Osram) ovat kai­ke­ti maa­il­man suu­rim­mat lamp­pu­val­mis­ta­jat. Sie­mens on käräh­tä­nyt lah­juk­sis­ta lukui­sia ker­to­ja ja liik­ku­neet sum­mat ovat yhteen­sä mil­jar­de­ja. Lah­jon­ta on ollut kes­kei­nen kei­no lii­ke­toi­min­nan edis­tä­mi­ses­sä. Kokeil­kaa­pa syöt­tä­mäl­lä Kuuk­ke­liin “Sie­mens cor­rup­tion”. Molem­mat ovat jul­ki­ses­ti (ja lisäk­si ehkä myös pii­los­sa) rahoit­ta­neet myös ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jä oman (lamppu)bisneksensä edis­tä­mi­sek­si. Katso:

    http://www.nytimes.com/2011/06/05/magazine/bulb-in-bulb-out.html

    Yksi esi­merk­ki, jos­sa USA:n oikeus­mi­nis­te­riö lät­käi­si USD 500 mil­joo­nan sakot. Pimei­tä lah­juk­sia ja muu­ta oli mak­set­tu USD 1,36 mil­jar­din ver­ran, Osram mukana:

    http://www.justice.gov/archive/opa/pr/2008/December/08-crm-1105.html

    Sie­mens on yksi suu­rim­mis­ta lob­baa­jis­ta Euroo­pas­sa ja maa­il­mas­sa. Viral­li­ses­ti tilas­toi­dut raha­mää­rät ovat vain jää­vuo­ren huip­pu. Lainaus: 

    Natac­ha Cin­got­ti of Friends of the Earth Euro­pe said: “What we see is just the tip of the ice­berg. Given the lack of a man­da­to­ry regis­ter, too much of the lob­bying direc­ted at EU ins­ti­tu­tions is shrou­ded in sec­recy, with nume­rous lob­by groups and law firms shun­ning disclo­su­re or under-repor­ting their lob­by budgets.”

    Ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­hui­jauk­ses­ta löy­tyy tie­tys­ti netis­tä loput­to­mas­ti tie­toa. Täs­sä muu­ta­ma linkki:

    http://www.richsoil.com/CFL-fluorescent-light-bulbs.jsp

    http://freedomlightbulb.blogspot.fi/

    Ja jos EU:n kor­rup­tio kiin­nos­taa, niin vaik­ka täs­tä saa pintaraapaisun:

    http://www.bbc.com/news/world-europe-26014387

  134. Vesa: Austra­lias­sa ei asun­noil­le ole läm­mi­tys­tar­vet­ta, jääh­dy­tyk­sel­le kyl­lä. Kaik­ki kodin­ko­neit­ten ja lamp­pu­jen tuot­ta­ma ener­gia aiheut­taa jääh­dy­tys­tar­vet­ta. Siel­lä jos mis­sä heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vil­le on tar­vet­ta, Suo­mes­sa tilan­ne on jok­seen­kin päinvastainen…

    Lah­jon­ta on ollut kes­kei­nen kei­no lii­ke­toi­min­nan edistämisessä.… 

    Ja jos EU:n kor­rup­tio kiinnostaa…

    Se, että jos­sain heh­ku­lamp­pu­jen läm­pö­kuor­ma las­ke­taan kak­sin­ker­tai­se­na vii­len­nys­tar­peen takia, ei tar­koi­ta sitä, että meil­lä kan­nat­tai­si hyö­ty­suh­teel­taan huo­no­ja lamp­pu­ja käyt­tää. Suo­mes­sa ener­gian kulu­tus per capi­ta muu­ten­kin on ver­rat­tain suu­ri, joten ener­gia­te­hok­kuu­des­sa mei­dän kan­nat­tai­si olla mie­lum­min edel­lä­kä­vi­jöi­tä kun jarrumiehiä.

    Lin­kit­tä­mäs­sä­si uuti­ses­sa oli yksi haus­ka heitto:
    “Edi­son didn’t wor­ry about how many watts they con­su­med; after all, he also owned an elect­ric company”
    Niinpä.

    Artik­ke­li muu­ten on vuo­del­ta 2011. Sil­loin kor­kea­laa­tui­nen LED-lamp­pu mak­soi 50–100 e. Nyt hin­ta­ta­so on 10–20 e, hal­vem­pia­kin saa.

    Kor­rup­tio­väit­teil­lä voi spe­ku­loi­da, mut­ta totuus lie­nee arki­sem­pi. ‘Lamp­pu­kiel­to’ on osa eco­de­sign-sää­dös­ko­koel­maa, jol­la EU aset­taa rajo­ja eri säh­kö­lait­tei­den ener­gian­käy­töl­le. Vaik­ka­pa tele­vi­siot, pesu­ko­neet ja säh­kö­moot­to­rit ovat nekin saa­neet jo osan­sa. Peri­aat­tees­sa jokai­sen lait­teen koh­dal­la voi­si esit­tää saman argu­men­tin, sääs­tö ei hyö­dy­tä kos­ka läm­pö. Mut­ta ener­gia­te­hok­kaa­seen asu­mi­seen kuu­luu mah­dol­li­sim­man ener­gia­te­hok­kai­den säh­kö­lait­tei­den käyt­tö ja sit­ten kun läm­mi­tys­tar­vet­ta ilme­nee, tuo­te­taan tar­vit­ta­va läm­pö läm­mit­ti­mil­lä. Lain­sää­tä­jäm­me sen­tään tämän ver­ran ymmär­tä­vät ilman lobbaustakin.

    https://www.tem.fi/energia/energiatehokkuus/tuotteiden_energiatehokkuus/tuotteiden_ekologinen_suunnittelu

  135. Kale­vi: Suo­mes­sa ener­gian kulu­tus per capi­ta muu­ten­kin on ver­rat­tain suu­ri, joten ener­gia­te­hok­kuu­des­sa mei­dän kan­nat­tai­si olla mie­lum­min edel­lä­kä­vi­jöi­tä kun jarrumiehiä.

    Kale­vi,
    täs­tä emme voi­si olla eri­miel­tä. Juu­ri sik­si nos­tin esiin sen, mik­si Suo­mes­sa ja EU:ssa ope­roi­daan lil­lu­kan­var­sien kans­sa (asun­to­jen valais­tus). Siis kun valais­tuk­sen osuus ener­gian kulu­tuk­ses­ta on alle pro­sent­ti. Mik­si koval­la lik­sal­la EU:ssa asioi­ta val­mis­te­le­vat ja päät­tä­vät fik­sut ihmi­set eivät tar­tu asioi­hin joil­la on oikeas­ti mer­ki­tys­tä? Kuten esi­mer­kik­si raken­nus­ten läm­mit­tä­mi­seen kun sii­hen Suo­mes­sa käy­te­tään 25 % ener­gian kulu­tuk­ses­ta? TAi tur­han lii­ken­teen val­tai­sa ener­gian­ku­lu­tus. Miksi?

    Itseä­ni tois­taen heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vi on hai­tal­li­nen, kos­ka se on joh­ta­nut ener­gian­sääs­töm­me har­ha­teil­le pois olen­nai­sis­ta asioista.

  136. Vesa: Kale­vi,
    täs­tä emme voi­si olla eri­miel­tä. Juu­ri sik­si nos­tin esiin sen, mik­si Suo­mes­sa ja EU:ssa ope­roi­daan lil­lu­kan­var­sien kans­sa (asun­to­jen valais­tus). Siis kun valais­tuk­sen osuus ener­gian kulu­tuk­ses­ta on alle pro­sent­ti. Mik­si koval­la lik­sal­la EU:ssa asioi­ta val­mis­te­le­vat ja päät­tä­vät fik­sut ihmi­set eivät tar­tu asioi­hin joil­la on oikeas­ti mer­ki­tys­tä? Kuten esi­mer­kik­si raken­nus­ten läm­mit­tä­mi­seen kun sii­hen Suo­mes­sa käy­te­tään 25 % ener­gian kulu­tuk­ses­ta? TAi tur­han lii­ken­teen val­tai­sa ener­gian­ku­lu­tus. Miksi?

    Itseä­ni tois­taen heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vi on hai­tal­li­nen, kos­ka se on joh­ta­nut ener­gian­sääs­töm­me har­ha­teil­le pois olen­nai­sis­ta asioista.

    Ver­taus koko­nai­se­ner­gi­aan on sikä­li epä­re­le­vant­ti, että sii­nä on muka­na teol­li­suus, lii­ken­ne ym. ener­gian kulut­ta­jat joil­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä valais­tuk­sen kanssa.

    Tilas­to­ja voi kat­soa myös toi­sin päin. ‘Heh­ku­lamp­pu­kiel­to’ kos­kee lähin­nä koti­ta­louk­sia, ja nii­den säh­kön­käy­tös­tä valais­tus on hau­kan­nut nel­jän­nek­sen. Joten näin päin aja­tel­len näper­te­lys­tä ei ole kysymys.

    En ymmär­rä väi­tet­tä­si, että tämä oli­si vie­nyt huo­mion pois muil­ta sääs­tö­toi­men­pi­teil­tä. Onhan tie­dos­sa esim. läm­mi­tyk­sen osal­ta raken­nus­nor­mien kiris­ty­mi­nen koh­ti nol­lae­ner­gia­ta­lo­ja ja lii­ken­teen osal­ta pääs­tö­poh­jai­nen autoverotus.

  137. Kale­vi:
    En ymmär­rä väi­tet­tä­si, että tämä oli­si vie­nyt huo­mion pois muil­ta sääs­tö­toi­men­pi­teil­tä. Onhan tie­dos­sa esim. läm­mi­tyk­sen osal­ta raken­nus­nor­mien kiris­ty­mi­nen koh­ti nol­lae­ner­gia­ta­lo­ja ja lii­ken­teen osal­ta pääs­tö­poh­jai­nen autoverotus.

    Kale­vi, tar­kis­ta tilas­to­si. Moti­van mukaan valais­tuk­sen osuus asun­to­jen säh­kön kulu­tuk­ses­ta on 8 %. Se on ollut yli 10 % aiem­min. Tie­to­ko­nei­den, pädien ja äly­kän­ny­köi­den kulu­tuk­sen raju kas­vu tai­taa syö­dä valais­tuk­sen säästöt.

    Uusil­la raken­nus­nor­meil­la ei vai­ku­te­ta ole­mas­sa ole­viin raken­nuk­siin. Uusia asun­to­ja raken­ne­taan Suo­mes­sa noin 1 % jo ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen mää­räs­tä. Eli uusien asun­to­jen kiris­ty­neil­lä eris­tys- ym. mää­räyk­sil­lä on käy­tän­nös­sä hyvin pie­ni mer­ki­tys asun­to­jen läm­mi­ty­se­ner­gian koko­nais­ku­lu­tuk­sen kan­nal­ta. Vai­ku­tuk­set näky­vät vas­ta kym­me­nien, ellei sadan vuo­den päästä. 

    Jos ja kun ilmas­ton­muu­tos ihmi­sen­kin vai­ku­tuk­ses­ta on tot­ta, niin me tar­vit­sem­me toi­mia jot­ka vai­kut­ta­vat nyt ja lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Suu­ri ylei­sö ei todel­la­kaan saa tuu­dit­tau­tua sii­hen, että heh­ku­lam­puis­ta luo­pu­mi­nen rat­kai­see jotakin.

    Auto­jen ale­ne­vat pääs­töt ovat ok, mut­ta auto­kan­nan uusiu­tu­mi­nen eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa on hidas­ta ja mak­saa erit­täin pal­jon + auton han­kin­ta­ra­hat valu­vat ulko­mail­le. Tär­keäm­pää oli­si rajoit­taa tur­haa autoi­lua ja tähän pääs­tö­poh­jai­nen auto­ve­ro­tus ei vai­ku­ta. Itse asias­sa kun useim­mat uudet autot kulut­ta­vat vähem­män, niin niil­lä hel­pos­ti aje­taan enemmän!

    Osmon aiem­min esit­tä­mäl­lä polt­toai­ne­ve­ro­jen jopa reip­paal­la koro­tuk­sel­la (kom­pen­soi­ta­va vaik­ka työn vero­tuk­ses­sa) ehkä saa­tai­siin parem­pia tulok­sia. Lisäk­si jal­kau­tu­mi­sel­la, pyö­räi­lyl­lä saa­vu­tet­tai­siin mer­kit­tä­viä kan­san­ter­vey­del­li­siä vai­ku­tuk­sia. Täs­sä vih­reil­lä on ollut hyviä ideoi­ta mm. kau­pun­kien raken­teen, pyö­rä­tei­den ja jul­ki­sen liik­ku­mi­sen osalta.

    Vie­lä, asun­to­jen ja lii­ken­teen ener­gian­ku­lu­tuk­sen alen­ta­mi­sek­si jo teh­dyt toi­met ovat aivan riit­tä­mät­tö­miä. Polii­ti­koil­ta puut­tuu pal­le­ja kos­kea äänes­tä­jien joka päi­väi­seen elä­mään, valitettavasti.

  138. Vesa: Kale­vi, tar­kis­ta tilas­to­si. Moti­van mukaan valais­tuk­sen osuus asun­to­jen säh­kön kulu­tuk­ses­ta on 8 %. Se on ollut yli 10 % aiem­min. Tie­to­ko­nei­den, pädien ja äly­kän­ny­köi­den kulu­tuk­sen raju kas­vu tai­taa syö­dä valais­tuk­sen säästöt.

    Kyl­lä koti­ta­lous­va­lais­tuk­sen suu­ruus­luok­ka ennen direk­tii­vin voi­maan­tu­loa on ollut nel­jäs­osa, läh­tee­nä sama Moti­va. Tuo 8–10% ken­ties tar­koit­ta­nee säh­kö­läm­mit­teis­tä taloa?

    http://motiva.fi/files/1353/Kotitalouksien_sahkonkaytto_2006_-raportti.pdf

    1. Valais­tuk­sen osuus on pie­nen­ty­nyt nopeas­ti, kos­ka heh­ku­lamp­pu­kiel­to. Sik­si ei pidä sot­kea osuut­ta ennen ja nyt.

  139. Kale­vi: Kyl­lä koti­ta­lous­va­lais­tuk­sen suu­ruus­luok­ka ennen direk­tii­vin voi­maan­tu­loa on ollut nel­jäs­osa, läh­tee­nä sama Moti­va. Tuo 8–10% ken­ties tar­koit­ta­nee säh­kö­läm­mit­teis­tä taloa? 

    Vähän tuo­reem­mas­ta tut­ki­muk­ses­ta v. 2011: “Asun­to­jen säh­kön­käy­tös­tä valais­tuk­seen kuluu enää 8 pro­sent­tia, kun valais­tuk­sen osuus vuon­na 2006 oli vie­lä 14 prosenttia.” 

    Läh­de: http://motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/sahkonkulutus

    Heh­ku­lamp­pu­di­rek­tii­vin yhtey­des­sä arvioi­tiin, että par­haim­mil­laan se puo­lit­tai­si valais­tusäh­kön kulu­tuk­sen. Saat­taa olla, että Suo­mes­sa tähän pääs­ty ja hyvä niin. Tosin Suo­men ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta tämän sääs­tön osuus on vain noin 0,3 %. Eli suu­reen rie­muun ei ole aihet­ta, jos ilmas­ton­muu­tos halu­taan tor­jua. Saman­suu­rui­nen vai­ku­tus syn­tyi­si jos raken­nus­ten läm­mi­tyk­seen käy­te­tys­tä ener­gias­ta lei­kat­tai­siin yksi sadas­osa, tai lii­ken­tee­seen käy­te­tys­tä kak­si sadasosaa.

    Kes­kus­te­lua olen­nai­sem­mis­ta inhi­mil­li­sen toi­min­nan muu­tok­sis­ta ener­gian tuh­laa­mi­sen osal­ta ei näy­tä täl­lä pals­tal­la nyt syn­ty­vän. Ehkä Osmo ehti­si jos­kus alustamaan…

  140. Polii­ti­koil­ta puut­tuu pal­le­ja kos­kea äänes­tä­jien joka päi­väi­seen elä­mään, valitettavasti.” 

    No itse sanoi­sin, että onnek­si puut­tuu. Ja suu­rin osa polii­ti­kois­ta­kin tämän tie­ten­kin tie­tää; menee nimit­täin se luot­ta­mus­teh­tä­vä seu­raa­vas­sa äänes­tys­ti­lai­suu­des­sa, jos kovin kovas­ti vaa­li­kar­jan kin­tuil­le pis­si­mään rupeaa. 

    Mut­ta yksi toi­mi­va rat­kai­su­han oli­si tiet­ty demo­kra­tian romut­ta­mi­nen. Kan­nat­tai­sit­ko itse tätä?

  141. LED lam­puis­sa­kin kan­nat­taa suo­siol­la jät­tää osta­mat­ta ne kaik­kein edul­li­sim­mat hin­ta alkaen mal­lit. Hal­pa han­kit­taes­sa, mut­ta kun nii­tä täy­tyy ostaa muu­ta­ma samas­sa ajas­sa min­kä yksi kun­nol­li­nen kestää. 

    E39&e61:
    Osto­kuit­ti kan­nat­taa säi­lyt­tää. Minul­la on parin­LED-lam­pu­ne­li­ni­kä jää­nyt kol­meen kuukauteen.

  142. Hyvin­kin näin. Saman olen huo­man­nut auton polt­toai­neen kulu­tuk­sen kans­sa. Mikä­li auto ei kulu­ta enää 10 lit­raa satal­sel­la, vaan vajaat 5. Tulee huo­let­to­mam­min ajel­tua tur­hia­kin reis­su­ja. Lop­pu­jen lopuk­si sääs­tö sekä ympä­ris­tön kan­nal­ta huo­mat­ta­va muu­tos jää minimaaliseksi.

    J. M. Kor­ho­nen:
    Sato­ja vies­te­jä mut­ta ei vie­lä sanaa­kaan rebound-ilmiös­tä. Kor­ja­taan asia.

    Näi­hin toi­vei­siin säh­kön­ku­lu­tuk­sen oleel­li­ses­ta vähen­tä­mi­ses­tä kii­tos ener­gia­te­hok­kaam­pien lait­tei­den kan­nat­tai­si suh­tau­tua nykyis­tä suu­rem­mal­la varauk­sel­la. On tun­net­tua, että vähin­tään osa saa­vu­te­tus­ta sääs­tös­tä valah­taa sii­hen, että tehok­kaam­pia lait­tei­ta asen­ne­taan ja käy­te­tään enemmän.

    Voi olla, että satu­raa­tio valais­tuk­sen suh­teen on saa­vu­tet­tu, mut­ta kun on kol­mi­sen vuo­si­kym­men­tä kuun­nel­lut ihmis­ten vali­tuk­sia sii­tä, miten pime­ää Suo­mes­sa tal­vi­sin on, en oli­si sii­tä ihan 100% var­ma. Mel­ko luul­ta­vaa näh­däk­se­ni on, että led-valo­jen yleistyminen

    1) lisää valai­si­mien koko­nais­mää­rää, ja
    2) lisää nii­den käyt­tö­ai­kaa, kun käyt­tä­mi­nen koe­taan hal­vak­si tai ympäristöystävälliseksi.

    Tämä ei miten­kään tar­koi­ta, että­kö LEDe­jä ym. tehok­kuus­pa­ran­nuk­sia oli­si syy­tä vas­tus­taa – mut­ta haa­veet ympä­ris­tö­on­gel­mien rat­kai­se­mi­ses­ta ener­gi­aa sääs­tä­mäl­lä kan­nat­tai­si varus­taa mel­ko suu­ril­la varauksilla.

    Juu­ri vii­me vuo­den lopul­la esi­mer­kik­si IEA päi­vit­ti arvio­taan reboun­din (oli­si­ko se suo­mek­si vaik­ka kim­mah­dus?) suu­ruu­des­ta aiem­mas­ta 9 pro­sen­tis­ta jopa niin­kin suu­rek­si kuin 60 pro­sent­tia – kes­ki­mää­rin. Täl­lä on aika­moi­nen vai­ku­tus ener­gian kulutusennusteisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.