Mistä rahat kasvurahastoon?

Juha Sip­ilä halu­aa Suomen nousu­un kasvu­ra­has­tol­la, jos­sa val­tio jol­lakin tavoin lähtisi mukaan uusi­in suo­ma­laisi­in yri­tyk­si­in. Tässä on use­ampiakin ongelmia.

  • Mik­si val­tio myisi tuot­tavia yri­tyk­siä, kun se saa lainaa korol­la, joka alit­taa selvästi myytävien osakkei­den olete­tun tuo­ton? Lainan otta­mi­nen ja omaisu­u­den myyn­ti vaikut­ta­vat val­tion taseeseen yhtä negati­ivis­es­ti. Val­tion on syytä myy­dä yri­tyk­siään vain, jos on syytä olet­taa, että uusi omis­ta­ja on yri­tyk­sen kannal­ta parem­pi kuin van­ha eli että val­tio on taita­m­a­ton omis­ta­ja. Pörssiy­htiöi­den toimi­in se ei kuitenkaan voi omis­ta­jana juuri vaikuttaa.
  • Maail­mas­sa ei ole pulaa pääo­mas­ta osaavas­sa omis­tuk­ses­sa olev­as­ta riskinot­tokykyis­es­tä pääo­mas­ta. Jos val­tio myy yri­tyk­siään, joku ne var­maankin ostaa, eli samal­la vede­tään markki­noil­ta sijoi­tuskyky­istä pääomaa.
  • Kuin­ka hyvä sijoit­ta­ja val­tio sit­ten on sijoit­ta­maan lupaavi­in uusin yri­tyk­si­in (ja kuka lupaa­va yrit­täjä halu­aa val­tion osaomis­ta­jak­si?) Val­tion pitäisi olla sijoit­ta­jana parem­pi kuin ovat ne osta­jat, jot­ka ostaisi­vat niitä val­tio myymiä osakkeita.

Minä lähtisin purka­maan ongel­maa siitä päästä, miten saisi mobil­isoiduk­si ne sata mil­jar­dia euroa, jot­ka lahoa­vat liki korot­tamil­la pankki­tileil­lä. Moni voisi osin aat­teel­lises­sakin hengessä sijoit­taa rahas­toon, johon hän luot­taa ja joka hänen ja tuhan­sien muiden puoles­ta etsisi lupaavia kasvuyri­tyk­siä ja riskil­lä, mut­ta hajaute­tul­la, investoisi niihin.

Yksi ongel­ma on tietysti siinäkin, että osakeomis­tus­ta verote­taan raskaam­min kuin vaik­ka sijoi­tusasun­noista saatu­ja. Vuokratuo­to­s­ta menee veroa vain ker­taalleen 30 % mut­ta osinko­ja verote­taan kah­teen kah­teen ker­taan jol­loin kokon­aisveroaste menee yli 40 prosentin.

 

65 vastausta artikkeliin “Mistä rahat kasvurahastoon?”

  1. Mut­ta velka­an­tu­mi­nen on aina pahasta!

    Julki­nen val­ta vain tuh­laa ja yksikään erä taseessa sil­lä ei ole koskaan tuottava. 

    🙂

  2. Osmo, olen täysin samaa mieltä. Pääo­mavero­tuk­semme ampuu vain omaan nilkkaan. Tässä on se iso ero ruot­salaisen ja suo­ma­laisen poli­ti­ikan välil­lä. Ruot­salaiset ovat aina ymmärtäneet ruot­salaisen pääo­man merkityksen.

    Olen kauhul­la kat­sel­lut, kun sekä van­ho­ja per­he- että uusia kasvuyri­tyk­siä myy­dään ulko­maiseen omis­tuk­seen. Omis­ta­jal­la on suurikin merk­i­tys mm. sille, mihin työl­listävät investoin­nit tehdään ja mis­tä toim­inta lopete­taan. Joka muu­ta väit­tää, on joko ääret­tömän tyh­mä tai vale­htelee tietois­es­ti. Epäon­nis­tu­mis­es­ta tekee täy­del­lisen tapamme verot­taa myyn­tivoit­to­ja tavala, joka ei edesauta koti­maisen pääo­man syntymistä.

  3. Mis­tä rahat alkaville/kasvaville PK-yri­tyk­sille saadaan, on todel­li­nen ongel­ma. Pankkien väite, että rahaa on, jos on kun­non idea, on todel­lisu­u­den vääris­te­lyä. Pankit eivät kuitenkaan ole yksiselit­teis­es­ti pahik­sia, sil­lä ne ovat joutuneet sopeu­tu­maan uusi­in vakavaraisu­us yms. säädöksiin

    OS: “Minä lähtisin purka­maan ongel­maa siitä päästä, miten saisi mobil­isoiduk­si ne sata mil­jar­dia euroa, jot­ka lahoa­vat liki korot­tamil­la pankki­tileil­lä. Moni voisi osin aat­teel­lises­sakin hengessä sijoit­taa rahas­toon, johon hän luot­taa ja joka hänen ja tuhan­sien muiden puoles­ta etsisi lupaavia kasvuyri­tyk­siä ja riskil­lä, mut­ta hajaute­tul­la, investoisi niihin.”

    Arhin­mä­ki kai tätä jo esit­ti. Kansalaisen kannal­ta ongel­mana on: “… rahas­to … johon hän luot­taa…”, ei val­ti­ol­lise­na toteu­tuk­se­na ole vält­tämät­tä luot­ta­muk­sen arvoinen.

    Asia on kuitenkin tärkeä. Voisiko­han tässä ajatel­la rahas­ton ase­mas­ta jonkin­laisen joukko­ra­hoi­tus­markki­nan kehittämistä?

    1. Arhin­mä­ki esit­ti rahas­toa, jol­la olisi raja­ton val­tion tap­pi­ontasaus eli se voisi rahoit­taa kuin­ka huono­ja hakkei­ta tahansa. Ei hyvä. Kuu­lostaa Arhinmäeltä.

  4. Jos halu­taan tur­vot­taa yksi­tyis­sek­to­ria se tapah­tuu helpoiten kar­si­mal­la julkiselta puolelta.

    VATT:in mukaan­han työvoiman tar­jon­ta lisää työvoiman kysyn­tää ja kar­sit­tu julki­nen sek­tori ei työl­listä joten työ­paikat pakostakin syn­tyvät yksi­tyiselle puolelle. Ei tarvit­tu edes rahastoa 😉

  5. Sil­tarumpp­pu Oy:n paper­it kuumot­ta­vat pöytälaatikois­sa kaut­ta Suomen sydänmaiden.

    Siel­lähän se sijoi­tusko­hde on.

  6. Mielestäni val­tion ei yleis­es­ti ottaen pitäisi omis­taa yri­tyk­siä. Val­tion tehtävänä on toisaal­ta valvoa yri­tys­ten toim­intaa ja toisaal­ta edis­tää niiden toim­intaa (mm. sik­si, että syn­ty­isi työ­paikko­ja ja saataisi­in kerät­tyä vero­ja). Se, että val­tio itse omis­taa yri­tyk­siä, aiheut­taa hel­posti ris­tiri­ito­ja, eri­tyis­es­ti sil­loin kun yri­tyk­set toimi­vat kil­pailuil­la markki­noil­la. Huono­ja esimerkke­jä val­tion puuhastelus­ta yri­tys­maail­mas­sa löy­tyy val­tion kuva­putkite­htaas­ta alkaen.
    Sip­ilän ajatuk­sis­sa voi olla sikäli itua, että val­tio voisi toimia enke­li­ra­hoit­ta­jana, kos­ka Suomes­sa yksi­tyiset pääo­mat ovat vähäisiä — kun­han exit tehdään ajal­laan. Toisaal­ta markki­nat ovat yhä enem­män globaalit, joten kotoinen pääo­maköy­hyytemme ei enää ole niin iso ongel­ma kan­nat­tavimpi­en yri­tysideoiden osalta. Ongel­mana ovatkin enem­män vähem­män tuot­ta­vat yri­tyk­set, joi­ta kuitenkin tarvit­taisi­in työ­paikko­jen luomiseen.

  7. Sip­ilän talous­poli­it­tiset avauk­set ovat olleet aika tyh­miä. Nyt jos vielä menisi, kym­me­nien tuhan­sien Sari Sairaan­hoita­jien erot­tamisen jäl­keen, myymän hyvää omaisu­ut­ta pois ja rahoit­taisi sil­lä jotain sijoi­tus­bin­goa, niin var­maan jos­sain vai­heessa jonkun pitäisi medi­as­sakin alkaa puhu­maan poli­ti­ikas­ta, eikä short­seista. Nyt jos val­tio­ta ale­taan johta­maan kuin fir­maa, jol­la ei ole vero­tu­soikeut­ta ja joka ei saa hal­val­la lainaa, niin tämä koko pas­ka on aika äkkiä sit­ten oikeasti nurin. 

    Herää kysymys, että mik­si Keskus­ta, jon­ka väitetään ole­van se kiva oikeistop­uolue pienelle ihmiselle, ajaa täl­laisel­la shokkipoli­ti­ikalla nyt sit­ten jenkki­tyylin oikeis­ton uus­lib­er­aalia yhteiskun­taa tämän nykyisen tilalle, joka voisi men­nä ihan kivasti, vaik­ka velka­antuen vähän lisää, tämän kuopan yli?

  8. Tärkein syy siihen, mik­si oikeis­to halu­aa myy­dä val­tionyri­tyk­siä on se, että palve­lut halu­taan yksi­ty­istää peri­aat­teesta ja yksi­tyisen voiton­tavoit­telun edis­tämisek­si. Val­tion bud­jet­ti on niis­sä pohdin­nois­sa sivuseikka.

    Toisek­si tärkein syy lie­nee se, että val­tion kykyä laa­jaan omis­ta­jao­h­jauk­seen epäil­lään, kun poli­ti­ik­ka ja vaalit astu­vat mukaan kuvaan. Julkisel­la sek­to­ril­la voi tiukan paikan tullen tul­la päätök­sen­teossa voiton­tavoit­telua tärkeäm­mäk­si esimerkik­si työ­paikko­jen säi­lyt­tämi­nen, jol­loin samoil­la markki­noil­la kil­pail­e­vat yksi­tyiset ja julkiset toim­i­jat joutu­vat keskenään eri­laiseen asemaan.

    Mitä lisäve­lan­ot­toon tulee, hal­pa korko täl­lä het­kel­lä ei saa tuu­dit­taa siihen uskoon, että velko­jen uus­in­t­a­mi­nen olisi jatkos­sa tule­vaisu­udessa yhtä hal­paa. Kaik­ki on kiin­ni velka­pa­pere­i­ta ostavien luot­ta­muk­ses­ta raho­jen­sa takaisin saamiseen. Jos täl­lainen luot­ta­mus alkaa rispaan­tua, korot voivat nous­ta jyrkästi. Eri­tyis­es­ti halu­taan varoa sitä, ettei yhtäkkises­ti ale­ta lisätä markki­noille tar­jot­tavien velka­pa­perei­den määrää siinä määrin, että se herät­täisi huomiota.

  9. Minä lähtisin purka­maan ongel­maa siitä päästä, miten saisi mobil­isoiduk­si ne sata mil­jar­dia euroa, jot­ka lahoa­vat liki korot­tamil­la pankki­tileil­lä. Moni voisi osin aat­teel­lises­sakin hengessä sijoit­taa rahas­toon, johon hän luot­taa ja joka hänen ja tuhan­sien muiden puoles­ta etsisi lupaavia kasvuyri­tyk­siä ja riskil­lä, mut­ta hajaute­tul­la, investoisi niihin.

    Broi­di perusti vastikään yri­tyk­sen joka tekee jotain tuon­suun­taista. Se jär­jestää osakean­te­ja alku­vai­heen pikku­fir­moille ja etsii sijoit­ta­jia jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta kuhunkin anti­in osal­lis­tu­maan. Fir­ma tekee due dili­gen­cen ja muu­takin sovit­te­lu­työtä sijoit­ta­jien ja pikku­fir­mo­jen välil­lä (ja ottaa omat kulun­sa välistä), sijoit­ta­jan ja pikku­fir­man keskinäisen löytämis- ja luot­tamiskyn­nyk­sen alentamiseksi. 

    Kyseessä ei tosin ole rahas­to, sil­lä sijoi­tus on suo­ra osake­si­joi­tus. Kansankap­i­tal­is­min katalysoin­tia siis.

  10. Minä lähtisin purka­maan ongel­maa siitä päästä, miten saisi mobil­isoiduk­si ne sata mil­jar­dia euroa, jot­ka lahoa­vat liki korot­tamil­la pankkitileillä.

    Onko­han perusasi­at hie­man hakuses­sa? Pankki­jär­jestelmä on jo nyt lainan­nut tal­letuskan­tansa moninker­tais­es­ti ulos. Rahat eivät siis lahoa missään.

  11. Mis­tä tulee se väite, että rahat makaa­vat pankki­tileil­lä? Pankit ovat taku­ul­la sijoit­ta­neet ne eteenpäin.

    1. Pank­ki saa (tois­taisek­si) rajat­ta rahaa keskus­pankista ja paljon halvem­mal­la kuin säästäjiltään. Tämäkin kyl­lä muuttuu.

  12. Tarkoit­taako sata mil­jar­dia pankki­tileil­lä koti­talouk­sien tal­letuk­sia? Tilas­tokeskuk­sen taulukon mukaan näyt­täisi tal­letuk­sia ole­van n. 80 mrd:
    Tilas­tokeskus, koti­talouk­sien rahoitusvarat
    Näistä jokin osu­us lie­nee esim. asun­non myyn­nistä saatu­ja varo­ja, joil­la on tarkoi­tus ostaa uusi asun­to tai sijoi­tusten myyn­nistä saatu­ja varo­ja, jot­ka on tarkoi­tus sijoit­taa uud­estaan, joten en usko, että kaik­ki 80 mil­jar­dia ovat vain lahoa­mas­sa tileil­lä ilman, että niitä olisi tarkoi­tus käyt­tää johonkin…

  13. Sip­ilän ehdo­tus on jär­jetön, näköjään silti menee läpi.

    Val­tio sio­joita­jana myy Solid­i­u­min tuot­tavimpia sijoituk­sia, vuosi­tuot­to 5 — 6 %/vuosi. Samaan aikaan val­tio saisi rahoi­tus­ta 1% vuosikorolla.

    Sip­ilän ja Kepun idea on ilmeis­es­ti aiheut­taa noin 4 — 5% vuo­tu­inen hävik­ki kansantaloudelle!

    Vas­taavasti val­tiosi­joit­ta­jan starte­giset investoin­nit ovat olleet tuot­to-odotuk­sil­taan ja tule­vaisu­udeltaan varsin heiveröisiä: telak­ka, Out­okumpu, Tal­vi­vaara. TEM ja VM saa­vat osansa hölmöilystä.

    Ensik­si, Suomel­la on säännl­lisiä ja jau­tu­via kulu­vas­tui­ta, jol­loin on ihan järkevää olla myös tuot­tavaa sijoi­tus­var­al­lisu­ut­ta kat­ta­maan näitä meno­ja. Per­in­teis­es­ti lama-aikoina tätä omaisu­ut­ta on han­kit­tu hal­val­la lisää.

    Val­tion kasvu­ra­has­tona kan­nat­taisi toimia kuten kaik­ki muutkin sijoi­tus­ra­has­tot. Käytetään Solid­i­u­min omaisu­us­mas­sa rahas­ton lain­oituk­sen vasti­neena ja käytetään velkavipua.

    Rahas­to voisi tuo­da sitä koti­maista omis­ta­ju­ut­ta ja paika­ta kansal­lisen ääo­mavaran­non puit­tei­ta. Näin­hän on toimit­tu ennenkin.

    Kasvu­ra­has­tol­la on toki olta­va myös järkevä toim­intat­a­pa ja riskin­hallinta. Tuot­tam­atomaan ja ilman tule­vaisu­ut­ta ole­vi­in han­kkeisi­in ei ole järkeä sijoit­taa val­tion tai kenenkään muunkaan.

    Suurin huoli on, että taas saadaan näitä mika nykäsiä sijoi­tus­toimin­nan johtoon, jol­loin tavoiteet ovat ennen muu­ta vaalitaktisia.

    Sip­ilän ensim­mäi­nen kansal­lis­es­ti tärkeä sijoi­tusko­hde lie­nee Pyhäjoen yhd­in­voimala­hanke. Se ei oikein muille kelpaa.

  14. Tapio: Mis­tä rahat alkaville/kasvaville PK-yri­tyk­sille saadaan, on todel­li­nen ongel­ma. Pankkien väite, että rahaa on, jos on kun­non idea, on todel­lisu­u­den vääristelyä. 

    Jotain tosi­aan on has­susti, kuulen tari­noi­ta että vaik­ka korot ovatkin mata­lal­la (minkä tarkoi­tus on juurikin pistää talouden pyörät liik­keelle), pankit antaisi­vat lainaa vain kaikkein tur­val­lisim­mille ja vakavaraisim­mille kohteille — mieluiten niin vankoille puti­ikeille ettei niil­lä lainara­han tarvet­ta ei ole.

    Samoin leukani lok­sahti kun otin kesäl­lä lainaa käytet­tyä autoa varten. Viiteko­rko on 0.085% mut­ta pankin mar­gin­aali 7.5 pros­ent­tia! Mar­gin­aali melkein satak­er­tainen viiteko­rkoon ver­rat­tuna! Juuri pienem­mäl­lä mar­gin­aalil­la vaku­udeton­ta lainaa ei tun­nu saa­van mis­tään, käykääpä vaik­ka S‑pankin lainalaskuril­la kokeilemassa.

    Vaku­udet­to­muus tietenkin on korkeaan mar­gin­aali­in vaikut­ta­va tek­i­jä (esim. asun­non pant­tamisen sivuku­lut oli­si­vat olleet tolkut­tomat noin pienessä lainas­sa), mut­ta kun sum­ma oli pieni ja laina-aika lyhyt, tuon kär­si vielä ottaa. Jos tuo min­un lainani mar­gin­aali yhtään indikoi kuin­ka pankit arvioi­vat epä­var­mo­jen start-up yri­tys­ten riskien hin­noit­telua, ymmär­rän yhden niistä syistä mik­sei laa­jamit­tainen yrit­tämi­nen ota käyn­nistyäk­seen tässä maassa.

    1. Jos lainasi oli vaku­udeton, pank­ki jou­tui nyky­is­ten Basel III ‑sään­tö­jen mukaan kir­jaa­maan sen kokon­aisu­udessaan luot­to­tap­piok­si. Se kir­jat­ti­in tietysti ylös, kun mak­soi­ta lainasi, mut­ta täl­laiset sään­nöt lisäävät kovasti korko­mar­gin­aalia riskilainoihin.

  15. Sopii katosa netistä mitä fir­mo­ja val­tio omis­taa osit­tain tai kokon­aan. Voi vain tode­ta että ilman val­tio­ta suomen liike­toim­inta olisi todel­la paljon nyky­istä köyhempää.

    Val­tio omis­ta­jana ei siis ole mitään ihmeel­listä. Hyvä kysymys on se, että mik­si suurin osa val­tion omist­jamista fir­moista näyt­tää ole­van perustet­tu aika päiviä sit­ten. Mik­si ei ole uusia?

  16. JTS:

    Val­tio sio­joita­jana myy Solid­i­u­min tuot­tavimpia sijoituk­sia, vuosi­tuot­to 5 – 6 %/vuosi. Samaan aikaan val­tio saisi rahoi­tus­ta 1% vuosikorolla. 

    Jos Solid­i­u­mil­la onkin hyviä sijoituk­sia, niin koko salkku ei ole tuot­tanut mitään viimeisen vuo­den aikana.

    Puu­laa­ki kun on viimeisen vuo­den aikan sijoit­tanut reilusti yli sata miljoon­aa euroa Tal­vi­vaaraan. Solid­i­um onkin kyseisen konkka­puljun suurin yksit­täi­nen omis­ta­ja 15% omistusosuudellaan.

    Vaik­ka lainal­la vivutt­ta­mi­nen tietyis­sä tilanteis­sa voisi olla järkevää, niin val­tio ei vaan pysty toim­i­maan sijoit­ta­jana järkevästi. Aina se poli­ti­ik­ka sot­kee asi­aa. Aina kun jos­sain ollaan lakkaut­tam­mas­sa jotain tuotan­to­laitos­ta, nou­se­vat äänen­pain­ot että val­tion suure­na omis­ta­jana on tehtävä “jotakin”.

    —————

    Ihan vas­taaval­la taval­la Sip­ilän kasvu­ra­has­to on jär­jetön. Ei val­tio osaa rahoit­taa sopivia fir­mo­ja. Meil­lä muutenkin pyörii rahoi­tus aivan liikaa julkisen sek­torin kaut­ta tekesin, finnver­an ja muiden vas­taavien rahoi­tusjut­tu­jen takia.

  17. Niinkuin blo­gisti kir­joit­taa: jos on hyvä bis­nesidea ja kasvupo­ten­ti­aalia on, niin VARMASTI rahoi­tus­ta löy­tyy ihan koti Suomesta.

    Sip­ilän idea “tase” töi­hin, ei voi muu­ta tarkoit­taa kuin kuu­luisaa sil­tarumpupoli­ti­ikkaa jon­ka joku tossa ylem­pänä jo otti puheeksi.

    Kan­nat­taako sen takia myy­dä tuot­tavaa omaisu­ut­ta (osin­got) kun velkaa saa mil­tei nol­lako­rol­la onkin sit­ten taas poli­it­ti­nen päätös, joka näil­lä gallup-luvuil­la näyt­tää hyvinkin toteutuvan. 

    Onhan siel­lä solid­i­u­mis­sa yhtiöitä jot­ka kel­paa­vat “sopi­vaan” hin­taan pääomasijoittajille:
    Nordeaa, For­tu­mia, Sam­poa jne.

  18. Mitenkähän minus­ta tun­tuu, että aja­tus oikeas­t­aan on: “Miten saisimme ihmisiltä rahat pois”?

  19. “ovat vain lahoa­mas­sa tileillä” 

    Niin­pä. Pätäkkää meil­läkin pankissa, mut­ta kun se s*nan putkiremp­pakin pitää jol­lain maksaa. 

    RE: kasvu­ra­has­to — vero­porkkanaa run­saasti ja mah­dol­lis­es­ti jonkin­lainen val­tion pääo­matakuu (joo ei ongel­ma­ton­ta) niin avot, johan on sijoittajia.

  20. Määkin pyöräi­nen kom­men­toi edel­lä fik­susti: “Mis­tä tulee se väite, että rahat makaa­vat pankki­tileil­lä? Pankit ovat taku­ul­la sijoit­ta­neet ne eteenpäin”

    Tässähän se asian ydin juuri onkin: Eivät ne säästäjät ole sat­tumal­ta jät­täneet raho­jansa pankki­tileille mätänemään. Ovat vain koet­ta­neet hakea rahoilleen mah­dol­lisim­man vähäriskisen ja help­po­hoitoisen paikan.

    Etu­na on vielä se, että rahat saa pankista ulos mil­loin vain.

    Siis ris­ki on se ydin. Siitä pitää lähteä purka­maan strate­giaa Suomen nousulle. Jos läh­tee liik­keelle jostakin muus­ta, on heti harhateillä.

    Ris­ki pitää lykätä sel­l­aisen ammat­ti­laisen niskaan, joka osaa sitä parhait­en kan­taa ja man­ageroi­da. Tämä onkin sit­ten rajus­sa globaalis­sa kil­pailus­sa 24/7 hommaa.

    Ratkaisu löy­tyy pääosin PK-sek­to­ril­ta ja nimen omaan keskisu­urista, kasvukyky­i­sistä ja markki­noille jo etabloituneista yrityksistä. 

    Sinne syn­tyy suurin osa uusista työpaikoista.

    Täl­laisia yri­tyk­siä on Suomes­sa noin 2000 kpl ja niitä man­ageroi noin 10 000 kokenut­ta suo­ma­laista riskinottajaa.

    Kysymys kaikessa yksinker­taisu­udessaan kuu­luu siis näin: Mil­lä ehdol­la nuo 10 000 ovat valmi­it otta­maan Suomen kasvu-riskin kannettavakseen?

    Vas­taus: Annetaan riskin otta­jalle oikeu­den­mukainen, eli ruhti­naalli­nen korvaus. 

    Muuten he vievät businek­sen­sa muualle tai vetäy­tyvät jon­nekin lämpimään nap­paile­maan Gini-tonicia.

    Sep­po Korp­poo, suo­ma­lainen riski-yrittäjä.
    PS: Määkin tykkään GTstä…

  21. Solid­i­um ja vation sijoi­tus­poli­ti­ik­ka on jonkin­lainen teol­lisu­u­den maataloustukilaitos.

    Joko tehdään tuot­ta­mat­to­mia sijoituk­sia poli­it­tis­es­ti tarkoituk­sen­mukaises­ti ja niistä kan­netaan poli­it­ti­nen vas­tuu TAI toim­i­taan avoimesti ker­ro­tun sijoi­tus­polit­tikan mukaan jol­lakin tavoit­teel­la ja kan­netaan siitä ihan tulosvastuu. 

    Kun nämä on sekoitet­tu keskenään, ei ole tulos­vatu­u­ta eikä poli­it­tista vas­tu­u­ta kel­lään. Minäkin halu­saisin olla Solid­i­u­min johdossa!

    Val­tio on aiem­mis­sa alois­sa aina lisän­nyt var­al­lisu­ut­taan, sil­loin tosin Kokoomus ei ole ollut ohjaa­mas­sa poli­ti­ikkaa. Tulok­se­na on saatu sekä teol­li­sisa investoin­te­ja että yri­tys­toimin­nan tuot­to­ja ja myyn­ti­tuot­to­ja. Mitä tästä nyky­menos­ta jää käteen? Ei mitään.

    Pankkikri­i­sistäkin raho­ja saati­in takaisin kun omis­tus­ta jäi ter­veisi­inkin yri­tyk­si­in: Nordeaan, Sam­poon, StoraEn­soon, Telia­Son­er­aan. Noki­aakin val­tio ehti omis­taa ja sen jäl­keen Sitra. Joten kyl­lä se fik­sukin toim­inta on mahdollista.

    Hyvä tavara menee hal­val­la kau­pak­si. Tässä voi kään­tää veistä niis­sä kun­nis­sa jot­ka myivät sähkölaitok­sen­sa ja investoi­vat saadut rahat jäähallei­hin. Eivät ole KHL milonäärit spon­ssan­neet nuorten treeni­pakko­jen kulu­ja siir­toko­r­vauk­sil­la, hyvä jos keämökin pihatöillä. 

    Onko malt­tia vauras­tua, kir­joit­ti jo Kekko­nen. Sip­ilä vas­taa, että ei ole kun vaalit painaa päälle.

  22. Itse asi­as­sa “kasvu­ra­has­to” kuu­lostaa siltä, että sil­lä haetaan start­up-sijoit­tamisen hengessä men­estyviä kasvuyrityksiä.
    Suuria määriä uusia työ­paikko­ja näin ei vält­tämät­tä saa­da aikaan. Työl­lisyy­den paran­tamiseen parem­pi keino voisi olla esim. kansalais­palk­ka, jon­ka avul­la yrit­tämisen ris­ki pienenisi. Toinen asia, jos­ta Antti Rinne jo keräsi irtopis­teitä, on miten paljon lomakkei­ta yri­tys­ten pitää täyt­tää, ja mitä tälle voitaisi­in tehdä. Yhden (sähköisen) luukun asioin­ti­in ja man­u­aalisen tiedon syöt­tämisen vähen­tämiseen pitäisi pyrkiä.

  23. Asi­a­ton lehdis­tökat­saus on käsitel­lyt myös asi­aa, ainakin tätä kansan­pankki­iri Arhin­mäen ehdo­tus­ta. Luotan kyl­lä enem­män tässäkin asi­as­sa prof Vesa Put­toseen kuin Arhinmäkeen.

    http://asiatonlehdistokatsaus.blogspot.fi/2014/11/kansanpankkiiri-arhinmaki.html

    Edel­lä oleville “lainaop­ti­mis­teille” huo­maut­taisin, että EU:n 60% raja tulee pian vas­taan. Myös voidaan olla “Kreikan tiel­lä”, jos kasvu ei lähdekään käyn­ti­in lisälainan­otol­la. Korot nou­se­vat ja leikkaa­vat kiin­ni. Kyl­lä jotakin val­tion omaisu­ut­ta voi myy­dä. Ei val­ti­ol­la esim. tarvitse olla vaku­u­tusy­htiötä tai pankkia (Sam­po). Suomen Pank­ki riittää !

  24. uusi kas­vo tääl­lä: jos on hyvä bis­nesidea ja kasvupo­ten­ti­aalia on, niin VARMASTI rahoi­tus­ta löy­tyy ihan koti Suomesta.

    Mihin peru­s­tat var­muute­si? Itsel­läni on tiedos­sani usei­ta tari­noi­ta, jois­sa rahoituk­sen saan­ti on ollut vähin­täänkin vaikeaa. Esimerkik­si julkisen rahoit­ta­jan päätök­seen menee 4…6 kk, bis­ne­senke­li vaatii yli 50% osu­ut­ta osakkeista vasti­neek­si 50 000…100 000 € sijoituk­selle, yksi­tyi­nen sijoi­tus­ra­has­to ilmoit­taa, että se tekee omien sään­tö­jen­sä takia exitin viimeistään 5 vuo­den päästä, jne.

    OS kir­joit­ti, ettei maail­mas­sa ei ole pulaa pääo­mas­ta osaavas­sa omis­tuk­ses­sa olev­as­ta riskinot­tokykyis­es­tä pääo­mas­ta. Tot­ta, mut­ta Suomes­sa on. En kuitenkaan ole kovin innos­tunut uud­es­ta val­tio­jo­htois­es­ta rahas­tos­ta, sil­lä niil­lä on taipumus jäyk­istyä ja byrokrati­soitua niin, etteivät ne osaa palvel­la PK-yri­tyk­siä alka­v­ista yri­tyk­sistä puhumattakaan.

    Joku alueel­lis­ten pri­vate-pub­lic-rahas­to­jen verkko saat­taisi toimia. Yksi­tyi­nen raha pitäisi huolen jous­tavu­u­den säilymisestä.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos lainasi oli vaku­udeton, pank­ki jou­tui nyky­is­ten Basel III ‑sään­tö­jen mukaan kir­jaa­maan sen kokon­aisu­udessaan luot­to­tap­piok­si. Se kir­jat­ti­in tietysti ylös, kun mak­soi­ta lainasi, mut­ta täl­laiset sään­nöt lisäävät kovasti korko­mar­gin­aalia riskilainoihin.

    Ei kai auto­laina voi olla täysin vaku­udeton, kos­ka onhan se auto siinä vakuutena.

    Mitä olen huo­man­nut, niin autoli­ik­keet yleen­sä tar­joa­vat niin edullista lainaa ettei pankke­ja kan­na­ta vaivata.

  26. uusi kas­vo tääl­lä: Niinkuin blo­gisti kir­joit­taa: jos on hyvä bis­nesidea ja kasvupo­ten­ti­aalia on, niin VARMASTI rahoi­tus­ta löy­tyy ihan koti Suomesta.

    Olen ollut juok­se­mas­sa rahoi­tus­ta kokoon hyville ja paljon poten­ti­aalia omaav­ille ris­ki-ideoille. HYVÄLLÄ TUURILLA rahoi­tus­ta löy­tyy ihan koti-Suomes­takin, mut­ta sil­loinkin usein käy niin, että rahoi­tus on varsin vaatimatonta.

    Tilanne vai­htelee toimi­aloit­tain, hypealoil­la voi saa­da rahaa helpom­min, mut­ta tyyp­il­liset suo­ma­laiset riskisi­joituk­set ovat kymp­pi­ton­ne­ja. Jos ajatel­laan yri­tys­tä, jon­ka pitäisi tehdä tuoteke­hi­tys­tä ja kan­sain­välistyä, tarvit­taisi­in usein se miljoona.

    Peru­songel­ma ei ole siinä, etteivätkö riskisi­joit­ta­jat tietäisi tätä. Kyl­lä se keskusteluis­sa käy aivan selvästi ilmi, että asia ymmär­retään. Ongel­ma on kuitenkin se, että suo­ma­lais­ten yksi­ty­ishenkilöi­den var­al­lisuuk­sil­la hyvin har­va pystyy omil­la rahoil­laan järkeväl­lä riski­ta­sol­la sijoit­ta­maan kovin paljon.

    Yksit­täi­nen riskisi­joi­tus ei yleen­sä yksi­ty­ishenkilöl­lä voi olla kovin mon­ta pros­ent­tia sijoi­tus­var­al­lisu­ud­es­ta. Koko hom­ma kuitenkin perus­tuu siihen, että suurin osa sijoituk­sista epäonnistuu.

    Riski­ra­hoituk­sen niukku­us johtaa siihen, että hyvinkin suuren poten­ti­aalin omaa­vat fir­mat joutu­vat pär­jäämään tulo­rahoituk­sel­la. Se hidas­taa kasvua alku­vai­heessa paljonkin, kun tuoteke­hi­tyshenkilökun­ta tekee muu­ta kuin tuoteke­hi­tys­tä, ja kun varaa kun­nol­liseen markki­noin­ti­in ei ole. Joskus se kaataa koko firman.

    Peri­aat­teessa voisi ajatel­la, että tämä johtaa järkeväm­pään talouden­pitoon, mut­ta käytän­nössä tämä voi myös johtaa siihen, että parem­min rahoite­tut kan­sain­väliset kil­pail­i­jat pää­sevät edelle.

    Parem­pi rahoi­tus huole­htisi myös siitä, että ideat tuli­si­vat nopeam­min tes­tat­tua. Jos idea saa kun­nol­la rahoi­tus­ta eikä siitä tule muu­ta­mas­sa vuodessa mitään, se kan­nat­taa uno­htaa. Jos idea saa niukasti rahoi­tus­ta, siitä ei voi muu­ta­mas­sa vuodessa yleen­sä tul­la mitään.

    Teknolo­giayri­tys­ten riski­ra­hoituk­sen osalta olemme pahasti taka­matkalla kil­pail­i­ja­mai­hin ver­rat­tuna. En kuitenkaan usko tuo­hon Sip­ilän ideaan kovin paljon, kos­ka sen riskisi­joituk­sen mukana pitäisi tul­la myös kiin­nos­tus­ta ja asiantun­te­mus­ta. Julk­isten instru­ment­tien mukana tule­va asiantun­te­mus on niin yleis­ta­soista, ettei siitä ole rahoituk­sen saa­jalle yleen­sä mitään iloa.

  27. Onko­han mitään arvio­ta kuvatun laiseen rahas­toon liit­tyvät riskit oli­si­vat. Menisikö yri­tyk­siä niin paljon nurin, ettei muu­ta­man men­estyjän arvon­nousu riit­täisi. Eli uhkaisiko tuot­to painua negatiiviseksi.

  28. Mikko Kivi­ran­ta: Jotain tosi­aan on has­susti, kuulen tari­noi­ta että vaik­ka korot ovatkin mata­lal­la (minkä tarkoi­tus on juurikin pistää talouden pyörät liik­keelle), pankit antaisi­vat lainaa vain kaikkein tur­val­lisim­mille ja vakavaraisim­mille kohteille – mieluiten niin vankoille puti­ikeille ettei niil­lä lainara­han tarvet­ta ei ole.

    Tämän voin vahvis­taa, kun olen muu­ta­man eri­laisen puti­ikin rahoi­tusku­vioi­ta ollut ihmettelemässä.

    Toisen pään tapaus on hyvin vakavarainen voit­toa tuot­ta­va pk-yri­tys, jol­la on oma muka­va niche ja tulo­rahoi­tus. Pank­in­jo­hta­jat ovat ovel­la tar­joa­mas­sa lainaa, jos vaik­ka yri­tyk­sel­lä olisi investoin­ti-ideoita. Tosin tar­jot­ta­vat laina­sum­mat vas­taa­vat muu­ta­man kuukau­den liikevaihtoa.

    Toises­sa pässä taas lentoon­lähdössä ole­va start-up tarvit­si parik­si kuukaudek­si muu­ta­man kymp­pi­ton­nin rahaa vähän suurem­man tilauk­sen tuot­tamiseen. (Sat­tumal­ta on niin, että jos myy lait­tei­ta, osat pitää mak­saa ennen kuin asi­akkaal­ta saa rahat.) Mukana oli use­ampi asi­akas, kaik­ki suuria ja vakavaraisia. Pank­in­jo­hta­ja lupasi hövelisti lainaa — jos pääomis­ta­ja pistää asun­ton­sa pantiksi.

    Pankit ovat toimivia rahoit­ta­jia vain selvis­sä investoin­neis­sa ja suurem­mil­la yri­tyk­sil­lä. Jos puun­jalostus­fir­ma tekee uuden paperite­htaan, sille löy­tyy pankista rahaa. Pk-sek­to­ril­la pankki­ra­hoi­tus on huo­mat­tavasti han­kalampi instrumentti.

    Enkä tästä sinän­sä pankke­ja syytä. Niil­lä ei ole asiantun­te­mus­ta eikä koke­mus­ta riskisi­joit­tamis­es­ta. Niiden toim­intaa on viety mah­dol­lisim­man riskit­tömään suun­taan, joten ne eivät senkään puoles­ta ole tässä oikea toimija.

  29. JTS: Kasvu­ra­has­tol­la on toki olta­va myös järkevä toim­intat­a­pa ja riskin­hallinta. Tuot­tam­atomaan ja ilman tule­vaisu­ut­ta ole­vi­in han­kkeisi­in ei ole järkeä sijoit­taa val­tion tai kenenkään muunkaan.

    Tämä on se koh­ta, jos­ta olen huolestunut. Mis­tä rahas­to saisi tarvit­ta­van asiantun­te­muk­sen? Kasvuyri­tys­ten arvioin­ti on äärim­mäisen vaikeaa, ja se vaatii huo­mat­ta­van paljon toimialatuntemusta.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Arhin­mä­ki esit­ti rahas­toa, jol­la olisi raja­ton val­tion tap­pi­ontasaus eli se voisi rahoit­taa kuin­ka huono­ja hakkei­ta tahansa. Ei hyvä. Kuu­lostaa Arhinmäeltä. 

    Kuu­lostaa tuos­sa mielessä jotenkin myös Arka­di­an­mäeltä. Valitettavasti.

  31. Tot­takai bis­ne­senke­lit halu­a­vat osansa, kun rahoit­ta­maan lähtevät.
    Vai onko niin, että yrit­täjä saisi rahoituk­sen ilman mitään vas­taan­tulemista? siis omas­ta osu­ud­es­ta luop­umista riski­ra­hoit­ta­jan hyväksi.

    Pros­en­tit ovat sit­ten neu­vot­telijoiden välisiä asioi­ta, mut­ta saadak­seen jotain isom­paa, on yleen­sä luovut­ta­va jostain.

  32. Val­tio lahjoit­ti omis­ta­mansa Nokia-yhtymän osak­keet Sitralle 1992 osana Suo­mi 75 ‑juhlavuot­ta. Täl­lä pääo­ma­l­la Sitra syn­nyt­ti pääo­mara­hoituk­sen, joka taas toi Suomeen tämän toimin­nan muidenkin tekemänä. Han­kkeesta saadut rahat taas käytet­ti­in mm ensi­vai­heen rahoituk­seen, jon­ka avul­la syn­tyi enke­lisjoi­tusten toimintamalli.

    Jos eri­tyis­es­ti halu­taan päästä eroon vaik­ka Sam­mon omis­tuk­ses­ta, sen siirtämi­nen vaik­ka Eduskun­nan ohjaa­man Sitran käyt­töön lie­nee mielekkääm­pä. Se mah­dol­lis­taisi velka­vivun käytäämisen ja markki­nae­htoisem­man sijoi­tus­toimin­nan kuin suo­ra VM:n ohjaus.

    Ensik­si pitäisi päät­tää Solid­i­u­min rooli — tuot­toa vai alue­puoli­ti­ik­ka? Sit­ten sille toiselle määritel­lään jokin muu toimintatapa. 

    Val­tion kannal­ta lie­nee omaisu­u­den myymisen sijaan parem­pi velka­an­tua, kun sijoite­taan aidosti tuot­tavi­in han­kkeisi­in ja saadaan tuot­to­ja. Nol­latuot­toa tavoit­tel­e­va toim­inta taas on jotain muu­ta ja siihen taas velan­oton lisäämi­nen on ongelmallista.

    Aat­teelli­nen läh­estymistapa val­tion omis­tamiseen ei ole kauhean hyvä aja­tus. Ei apteekke­ja tarvitse sosial­isoi­da mut­ta ei ole järkeä myöskään olla omis­ta­mat­ta yhtään mitään.

    Eläk­er­a­has­to­jen tuot­to 2014 ensim­mäisel­lä puoliskol­la oli keskimäärin 4,4 pros­ent­tia ja ne pitää sijoit­taa tur­vaavasti. Jonkin­lainen onnis­tu­misen mah­dol­lisu­us olisi ole­mas­sa julkisel­la sijoittajallakin.

  33. Capel­la:
    Sil­tarumpp­pu Oy:n paper­it kuumot­ta­vat pöytälaatikois­sa kaut­ta Suomen sydänmaiden.

    Siel­lähän se sijoi­tusko­hde on.

    Nythän on har­rastet­tu parem­man väen sil­tarumpupoli­ti­ikkaa mm. kan­nat­ta­mat­toman län­simetron kohdal­la. Näin tote­si mm. Suomen pakin enti­nen ekonomisti.

  34. Tässä vielä tek­stiä Velka­kel­lon sivuil­ta iloisille velanottajille:

    “Elin­ta­sosi on lainaa. Suomen val­tio ahmii velkaa ennä­tys­määrin pitääk­seen sin­ut tyy­tyväisenä, kos­ka sinä voit äänestää seu­raavis­sa vaaleis­sa. Hal­li­tus ja oppo­si­tio kuvit­tel­e­vat, että sinä halu­at kaiken tässä ja nyt, etkä väl­itä huomis­es­ta. Kun val­tio tuh­laa yli varo­jen­sa, sitä kut­su­taan kau­ni­isti elvy­tyk­sek­si. Suomen velkaa lyhen­tävät – jos pystyvät – tule­vat sukupol­vet, kos­ka ne eivät voi äänestää seu­raavis­sa vaaleis­sa. Heiltä ei ole kysyt­ty mitään. Jokainen suo­ma­lainen saa syn­tyessään 274 euron arvoisen äitiys­pakkauk­sen ja noin 17 000 euroa val­tion velkaa – ja kotikun­nan velat siihen päälle. Fik­sua ja vastuullista?”

    ks. Velka­kel­lo

  35. Ode:

    Minä lähtisin purka­maan ongel­maa siitä päästä, miten saisi mobil­isoiduk­si ne sata mil­jar­dia euroa, jot­ka lahoa­vat liki korot­tamil­la pankki­tileil­lä. Moni voisi osin aat­teel­lises­sakin hengessä sijoit­taa rahas­toon, johon hän luot­taa ja joka hänen ja tuhan­sien muiden puoles­ta etsisi lupaavia kasvuyri­tyk­siä ja riskil­lä, mut­ta hajaute­tul­la, investoisi niihin. 

    Ole­tan, että rahas­tol­lasi et tarkoi­ta Arhin­mäen kaltaista val­tion 100% pääo­matakaa­maa viritystä?

    Jos näin on, uskotko tosi­aan, että ihmiset oli­si­vat valmi­ita sijoit­ta­maan osak­er­a­has­toon, johon val­tio val­it­sisi sijoituk­set? (Minä en ainakaan koskisi pitkäl­lä kepil­läkään moiseen)
    Val­tion track-record mis­sään sijoi­tus­toim­intaan liit­tyvässä asi­as­sa on sen ver­ran surkea.

    Yksi ongel­ma on tietysti siinäkin, että osakeomis­tus­ta verote­taan raskaam­min kuin vaik­ka sijoi­tusasun­noista saatu­ja. Vuokratuo­to­s­ta menee veroa vain ker­taalleen 30 % mut­ta osinko­ja verote­taan kah­teen kah­teen ker­taan jol­loin kokon­aisveroaste menee yli 40 prosentin.

    Ole­tan, että täl­lä vero­tu­songel­mal­la puhut nyt ehdot­ta­mas­tasi “kansan­ra­has­tos­ta”. Tuplavero­tuk­sen ongel­ma ei koske rahas­to­ja (saa­vat osin­got verot­tom­i­na, verot sit­ten kun osakas myy osuuksiaan).

    Tuplavero­tu­songel­ma kos­kee ain­oas­taan val­tion (ja poli­itikko­jen) eri­tyis­es­ti vihaamia säästöjä suo­ma­laisi­in pörssiy­htiöi­hin. Kaikkien muiden sijoi­tus­muo­to­jen (mukaan­lukien lis­taa­mat­tomat osak­keet) vero­tus on lievempi.

    1. Ymmär­sit väärin. en halua val­tion hallinnoimia sijoi­tus­ra­has­to­ja vaan yksi­ty­isia, loivasti aat­teel­lis­es­ti viritttyneitä.

  36. Viking Line kuit­tasi jälleen ker­ran vuo­tuisen sadan miljoo­nan tukiaiset.

    Kan­nat­ta­mat­tomien yri­tyk­sien teko­hen­git­tämi­nen on euroop­palainen kansantauti.

    Maat­alous on toki se suurin esimerk­ki tästä koko Euroopas­sa. Sit­ten vielä imbe­sil­lit vas­tus­ta­vat geen­i­ma­nip­u­loitua ruokaa, jon­ka avul­la Euroopan ruuan­tuotan­to voitaisi­in keskit­tää alueille, joil­la siihen on parhaat olo­suh­teet ja satomäärät voitaisi­in mak­si­moi­da. Tule­vaisu­udessa Euroop­pa on suo­raan san­ot­tuna kuses­sa ilmas­ton­muu­tok­sen ja luo­mun kanssa. Hyvälaa­tuis­es­ta maat­alous­maas­ta tulee pula ja luo­mu vaatii isom­man pinta-alan.

    Suo­mi haukkuu jatku­vasti ruokki­vaa kät­tä (EU), ja väitän, että maitotuen epäämi­nen oli näpäy­tys Suomelle.

    Kasvu­ra­has­to on ideana tyh­mä. Mekanis­min pitäisi olla sel­l­ainen, että val­tio ottaa hal­val­la velkaa ja lainaa sen nol­lako­rol­la eteen­päin uusille yri­tyk­sille ja uusia investoin­te­ja suun­nit­televille yri­tyk­sille, joil­la nähdään ole­van mah­dol­lisu­us selviytyä.

    Yksi aivan olen­nainen tule­vaisu­u­den ala on avaru­us­te­ol­lisu­us. Kaivos­te­ol­lisu­us aster­oideil­la, kan­toraketit jne. Toisek­si syn­teet­ti­nen liha­te­ol­lisu­us, geen­i­ma­nip­u­loitu ruo­ka, yleis­es­ti tule­vaisu­u­den ruo­ka. Kol­man­nek­si sähköau­tot, sähkö­len­tokoneet ja niin edelleen.

    Muis­tu­tan nyt, että tänä vuon­na syn­tyvistä Las­seista ja Liisoista suuri osa on elos­sa vuon­na 2100. Niinpä.

  37. Suomes­sa ei syn­ny kasvuyri­tyk­siä kuin vähän ja usein ne vähätkin myy­dään pian ulko­maille tai ainakin muualle EU:hun. Kaik­ki Suomen suuret pörssiy­htiöt ovat yli 20 vuot­ta van­ho­ja. Ruot­sis­sa uudem­pia yri­tyk­siä on 15% ja Kanadas­sa 40% ker­toi Boston Con­sult­ing äskettäin.

    Tulee mieleen, että syy on pienen kansan liian pienet resurssit. Ehkä tämän kokoises­sa maas­sa onkin järkevää, että rahat sijoite­taan mieluiten van­hoi­hin suury­htiöi­hin, jot­ka ovat osoit­ta­neet löytäneen­sä globaalin paikkansa pien­estä ja syr­jäis­es­tä kotomaas­ta huolimatta.

    Ehkä kasvuyri­tys­ten kaipuu on hai­hat­telua ja niihin sijoit­ta­mi­nen resurssien tuhlaamista.

    Toiv­ot­tavasti olen väärässä, mut­ta onhan esitet­ty, että euroalue väistämät­tä johtaa keskus­to­jen vahvis­tu­miseen ja per­ife­ri­oiden heiken­tymiseen. Per­ife­ri­ois­sakin voi kuitenkin pär­jätä vaik­ka väki vähe­nee ja raha pak­e­nee. Tämä on nähty USA:ssa, jos­sa taan­tu­vat osaval­tiot ovat kyen­neet usein löytämään oman vahvuuten­sa ja luo­maan uut­ta kasvua vaikka­pa matkailus­ta tai kaivostoiminasta.

    Ja lopuk­si tekee mieli sanoa, että suurim­man palveluk­sen hal­li­tus siis ehkä tek­isi lisäämäl­lä kansalais­ten “glob­al­isoi­tus­mis­valmiuk­sia”, suomek­si san­ot­tuna paran­taisi mah­dol­lisuuk­sia työsken­nel­lä ulko­mail­la. Pakko­ruotsin pois­to olisi pieni mut­ta hyvä siir­to oikeaan suun­taan nyt lähi kuukausi­na. Mut­ta ei, ei Suomen päät­täjät edes siihen kykene. Saat­te nähdä.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmär­sit väärin. en halua val­tion hallinnoimia sijoi­tus­ra­has­to­ja vaan yksi­ty­isia, loivasti aat­teel­lis­es­ti viritttyneitä.

    Entäpä seu­raa­van­laa­tu­inen perusviritys: 

    - Aat­teelli­nen puoli hoide­taan sil­lä, että rahas­to­ja on usei­ta ja kukin rahas­to sijoit­taa oma­lle toimi­alalleen, esim joku niistä Cleanteck:iin.

    - Julki­nen val­ta pistää sisään 99% siitä, minkä yksi­tyi­nen sijoittaa. 

    - Hallintosään­nöil­lä hoide­taan, että vähin­täänkin x % sijoituk­sista tehdään start-upeihin. 

    - Tuot­to­tavoite on pankki­tal­letuk­sen koron ylittävä.

    - Yksi­tyi­nen sijoit­ta­ja saa vähen­tää pienet sijoituk­sen­sa verotet­tavista ansio- ja pää­mat­u­lois­taan. Mikä on pien­tä, ehkä jotain 15 000…30 000 € kol­men vuo­den aikana.

    - Rahas­to ei jaa osinkoa, mut­ta palaut­taa yksi­tyisen osakkaan sijoituk­sen osu­u­den arvon esim. 5 vuo­den jälkeen. 

    - Yksi­tyi­nen sijoi­tus on myytävis­sä muille rahas­ton omis­ta­jille. Tämän tukemisek­si yksi­tyisen osu­u­den yksikköar­vo määritel­lään y ker­taa vuodessa.

    - Voitot verote­taan vas­ta kun voitot nostetaan.

    Tämä on suurelta osalta p.o. otsikon aiheut­ta­ma ad’hoc vir­i­tys, joka on var­masti vas­toin kaikkia käytän­nön mahdollisuuksia.

    Vakavis­sani olen kuitenkin miet­tinyt sitä, että pri­vate-pub­lic-rahas­tot ovat mie­lenki­in­toisia, kos­ka julki­nen raha voisi tuo­da kap­a­siteet­tiä ja lik­vidi­teet­tä, ja yksi­tyi­nen raha osaamista. Yksi­tyi­nen sijoit­ta­ja ei mielel­lään pol­ta edes toista kankkuaan.

    Toisek­si olen miet­tinyt, miten pien­si­joit­ta­jien raha saataisi­in parem­min kiertämään. Jos pienen sum­man sijoit­ta­mi­nen olisi verovähen­nyskelpoinen ja voit­tora­hat verotet­taisi­in vas­ta niiden tilille tulon jäl­keen, se lisäisi jok­seenkin var­masti pien­si­joit­tamista. Tässä ja nyt vero­ja­han kaik­ki halu­a­vat välttää.

  39. uusi kas­vo tääl­lä:
    Tot­takai bis­ne­senke­lit halu­a­vat osansa, kun rahoit­ta­maan lähtevät.
    Vai onko niin, että yrit­täjä saisi rahoituk­sen ilman mitään vas­taan­tulemista? siis omas­ta osu­ud­es­ta luop­umista riski­ra­hoit­ta­jan hyväksi.

    Pros­en­tit ovat sit­ten neu­vot­telijoiden välisiä asioi­ta, mut­ta saadak­seen jotain isom­paa, on yleen­sä luovut­ta­va jostain. 

    Kysymys on edelleenkin siitä, minkäkokoisia sijoituk­sia tehdään, ja mitä niistä odotetaan.

    Suomes­sa eri­ty­isongel­mana on sijoi­tusten pienu­us. Jos pitkän neu­vot­telupros­essin lop­putu­lok­se­na on vaikka­pa 40 % osu­us yri­tyk­ses­tä ja 100 000 € rahaa, niin sijoi­tus on useim­mille todel­lisille kasvuyri­tyk­sille hyvin epäonnistunut.

    Mik­si näin? Sik­si, että rahaa tulee niin vähän, ettei sil­lä esimerkik­si kan­sain­välistytä tai tehdä seu­raavalle tasolle vievää tuoteke­hi­tys­tä. Samal­la kuitenkin yri­tyk­sen omis­tus­po­h­jaa ja päätös­val­taa on viety sel­l­aiseen suun­taan, että jatko­ra­hoituk­sen saami­nen on hyvin hankalaa.

    Suomes­sa tähän lop­putu­lok­seen pää­tyvä neu­vot­telupros­es­si vie yhtä paljon aikaa kuin jos­sain muual­la vas­taavaan tulok­seen vienyt neu­vot­telupros­es­si, jos­sa erona on yhden pilku­paikan ver­ran euro­ja. Se on selvää, että pros­es­si on aina varsin tiuk­ka, eikä tietenkään kaikkia ideoita kan­na­ta rahoit­taa, vaik­ka yrit­täjä uskookin niihin.

    Se ei sinän­sä ole paha asia, että pääo­masi­joit­ta­ja saa sanan­val­taa yri­tyk­sessä. Päin­vas­toin, koke­neen sijoit­ta­jan osaamisel­la ja verkos­tol­la voi olla jopa ratkai­se­va merk­i­tys yri­tyk­sen tule­vaisu­u­den kannal­ta. Rahaa pitäisi kuitenkin tul­la niin paljon, että se on jotain muu­takin kuin teko­hen­gi­tys­tä yritykselle.

    Sekin on haas­ta­va tilanne, jos­sa yri­tys onnis­tuu haal­i­maan kasaan rahoi­tus­ta mon­elta pieneltä sijoit­ta­jal­ta. Pienelle yri­tyk­selle hajau­tunut omis­tus­po­h­ja ei tee hyvää.

    = = =

    Riskisi­joit­tamis­es­ta puhut­taes­sa pitää myös erot­taa vaki­in­tuneesti toimi­van yri­tyk­sen kehit­tämi­nen ja star­tup­pi­en aut­ta­mi­nen lentoon.

    Vaki­in­tuneesti toimivien yri­tys­ten kehit­täjiä on enem­män. Tietyl­lä aika­jän­teel­lä toimi­va pääo­masi­joit­ta­ja ostaa yri­tyk­sen määräys­val­lan itselleen kehit­tääk­seen yri­tys­tä. Fik­su yrit­täjä lukee sopimuk­sen pykälät läpi ja ymmärtää, että määräys­val­lan siir­rosta tule­va raha­sum­ma on toden­näköis­es­ti kaik­ki, mitä hän tulee ikinä saa­maan, kos­ka kehit­tämi­nen on tupla-tai-kuit­ti ‑hom­maa. Sinän­sä pelin hen­ki on selvä, ja tämäkin on hyvin hyödyl­listä sijoitustoimintaa.

    Näin toimivia sijoit­ta­jia on maail­mal­la paljonkin, ja niitä löy­tyy myös Suomes­ta. Pula meil­lä on nimeno­maan uusien tai uudelle toimi­alalle siir­tynei­den yri­tys­ten riskirahoituksesta.

  40. Catili­na:
    Mitenkähän minus­ta tun­tuu, että aja­tus oikeas­t­aan on: “Miten saisimme ihmisiltä rahat pois”? 

    Naulan kan­taan: eri­lais­ten pakko­ra­has­to­jen tarkoi­tus on per­im­miltään var­maankin tarve saa­da rahat pois sukan­var­sista ja patjo­jen alta (jois­sa se on vain vär­jät­tyä pape­ria tai syömäkelvo­ton­ta met­al­lia), liik­keelle uut­ta hyv­in­voin­tia luo­maan. Raha on niinkuin lehmän p**a, se on hyödyl­listä vain levitettynä.

    Ei siis “miten saisimme ihmisiltä rahat pois, omaan kukka­roomme” (vaik­ka huna­japurkin avaami­nen var­maan sem­moisi­akin kär­päsiä houkut­taa), vaan “miten saisimme ihmisiltä rahat pois, riskialt­ti­impi­in sijoituk­si­in kuin he itse haluaisivat”.

    Talousjär­jestelmä ei pysty takaa­maan säästöön laite­tulle rahalle riskitön­tä tuot­toa edes 0% tuot­to­vaa­timuk­sel­la sil­loin kun ollaan lik­vidi­teet­tiloukus­sa. Tuot­to jon­ka markki­nat pysty­i­sivät riskit­tömästi tar­joa­maan on negati­ivi­nen. Mut­ta negati­ivista tuot­toa ei saa ihmisiä pakotet­tua hyväksymään, kos­ka heil­lä on aina vai­h­toe­htona varas­toi­da seteleitä tai kul­taa konkreet­tis­es­ti pat­jan alle. Tämä johtuu kuningas Kroisok­sen kek­simään vai­h­don väli­neeseen liit­tyvästä huonos­ta puoles­ta: sen fyy­sis­es­tä ilmi­a­sus­ta (vaik­ka väli­neel­lä myös on paljon eri­no­maisia puo­lia). Aja­tusko­keena: jos vai­h­don väli­neenä olisikin Bit­coinin kaltainen kyber­val­u­ut­ta, jol­la ei ole aineel­lista muo­toa vaan joka sijait­sisi aineet­tomas­sa vir­tu­aalilom­pakos­sa, sen korko voisi olla kysyn­nän ja tar­jon­nan niin vaaties­sa negati­ivi­nen, jol­loin ihmiset tietenkin mielu­um­min sijoit­taisi­vat rahansa (vaik­ka riskialt­ti­isi­inkin) tuotan­nol­lisi­in hankkeisiin.

    (Nor­maal­isti negati­ivisen reaa­liko­ron aiheut­taa ja säästöt liik­keelle sysää inflaa­tio. Näin myöhään illal­la en juuri nyt jak­sa miet­tiä mis­tä taas joh­tuikaan ettei inflaa­tio nykyti­lanteessa markki­noiden tas­apain­oa palauta.)

    Esimerk­ki tilanteesta jos­sa pal­jas­tuu etteivät markki­nat pystyneet riskitön­tä posi­ti­ivista tai nol­latuot­toa reaal­isi­na hyödykkeinä ja palveluina aikaansaa­maan, vaik­ka vär­jä­tyn paperin pinot siihen näyt­tivät oikeut­ta­van: omi­in eläkkeisi­in säästämi­nen tilanteessa jos­sa lap­sia ei yhteiskun­taan kuitenkaan synny.

    (OK, nor­maal­isti tuo hoituu inflaa­ti­ol­la: van­hus­ten tarvit­semien hoiva­palvelu­iden hin­nat räjähtävät pil­vi­in kun palvelu­iden tuot­ta­jien määrä vähenee).

    Siis speku­loin: ovatko eri­laiset pakko­ra­has­tot itse asi­as­sa keino­ja työn­tää kansalais­ten kurkus­ta alas riskilli­nen posi­ti­ivi­nen tuot­to säästöille, tilanteessa jos­sa negati­ivista riskitön­tä tuot­toa ei inflaa­tion puuttues­sa syn­ny, eikä posi­ti­ivi­nen riskitön tuot­to ole reaal­i­taloudessa (jota rahat­alouden pitäisi) hei­jastel­la) mahdollista?

  41. Sijoi­tus­toim­inta korkean riskin kasvuyri­tyk­si­in vaatii toimi­alan tun­temista ja riit­tävän suur­ta sekä laadukas­ta han­ke­vir­taa. Suo­mi pienenä maana ei ehkä pelialaa luku­un otta­mat­ta tuo­ta riit­tävää han­ke­vir­taa kapeil­ta toimalasektoreilta. 

    Tämän vuok­si riskisi­joit­ta­jan pitää sijoit­taa kan­sain­välis­es­ti verkot­tuneena, jol­loin sijoi­tus­ra­hat voivat men­nä mil­loin USA:han, Inti­aan, Kiinaan ja joskus, mut­ta har­voin ne voivat osua myös Suomeen.

    Täl­lainen riskisi­joit­ta­mi­nen sopii huonos­ti lääk­keek­si Suomen ongelmiin.

    Rahas­to­jen voimakkaan kas­vat­tamisen sijas­ta mei­dän pitäisi panos­taa siihen, miten suo­ma­lai­sista lähteistä saataisi­in laa­jem­paa ja laadukkaam­paa han­ke­vir­taa sijoit­ta­jien arvioitavak­si. Keino­ja on usei­ta kuten koulu­tus, tutkimus, yhteistyöku­viot, kil­pailut jne.

    Suo­ma­lais­lähtöis­ten han­kkei­den pitäisi voit­taa kil­pailus­sa muista maista lähtöisiä han­kkei­ta. Valitet­tavasti Slushinkin pää­palk­in­to meni Unkariin.

  42. Tuo Tapi­on “perusviritys”-ehdotus on hyvä! Kannatan!!!

    Tämän tyyp­pisiä sys­teeme­jä on ollut aikaisem­minkin käytössä ja ne muis­taak­seni toimi­vat varsin hyvin.

    Kuka­han ottaisi kopin?

    Sep­po Korppoo

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmär­sit väärin. en halua val­tion hallinnoimia sijoi­tus­ra­has­to­ja vaan yksi­ty­isia, loivasti aat­teel­lis­es­ti viritttyneitä.

    Sit­ten­hän mitään toimen­piteitä ei tarvi­ta. Rahas­to­ja on saatavil­la tuhan­sia, mukana myös aat­teel­lis­es­ti virit­tyneitä. Jos siel­lä ei ole Suomeen sijoit­tavia rahas­to­ja niin sit­ten kyse lie­nee kysyn­nän puut­teesta. Kan­nat­taa var­maan olla yhtey­dessä rahas­toy­htiöi­hin jos on sijoitet­tavaa mut­ta oikeaa rahas­toa ei löydy.

  44. Täl­laiset rahas­tot pitäisi kerätä yksi­ty­isiltä ihmisiltä.

    Eli kansan­ra­has­to, joka takaa riske­jä, mut­ta myös tuot­to­ja onnistuessaan.

    Israe on hyvä esimerk­ki miten se kerää rahaa inno­vaa­tioille maail­man pörs­seistä eli yksi­ty­isiltä ihmisiltä.

  45. Viherinssi: Suomes­sa eri­ty­isongel­mana on sijoi­tusten pienu­us. Jos pitkän neu­vot­telupros­essin lop­putu­lok­se­na on vaikka­pa 40 % osu­us yri­tyk­ses­tä ja 100 000 € rahaa, niin sijoi­tus on useim­mille todel­lisille kasvuyri­tyk­sille hyvin epäonnistunut.

    Mik­si näin? Sik­si, että rahaa tulee niin vähän, ettei sil­lä esimerkik­si kan­sain­välistytä tai tehdä seu­raavalle tasolle vievää tuoteke­hi­tys­tä. Samal­la kuitenkin yri­tyk­sen omis­tus­po­h­jaa ja päätös­val­taa on viety sel­l­aiseen suun­taan, että jatko­ra­hoituk­sen saami­nen on hyvin hankalaa.

    Se broidin rahoi­tus­put­ka on ase­moitunut jär­jestämään luokkaa 1 — 1.5 M€:n suu­ruisia ante­ja, joi­hin sijoit­ta­jat osal­lis­tu­vat vähin­tään 50k€ suu­ruisil­la palasil­la. Tuos­sa on tas­apain­oil­ta­va sen välil­lä että star­tup­pi tosi­aan saa riit­tävästi rahaa, että sijoitet­ta­va paukku (kun hajaut­taakin pitää) ei kas­va niin isok­si ettei riit­tävän pak­su­lom­pakkoisia juuri löy­dy, ja etteivät yhtiökok­ouk­set ja osakas­suhtei­den hoit­a­mi­nen paisu sen star­tupin kannal­ta tolkut­toman raskaik­si hoidet­taviksi (sijoituk­set kun ovat suo­ria osake- ). Noil­la numeroil­la se on hyvin läht­enyt liik­keelle, ovat jo saa­neet annit finaali­in yhdelle nesteyte­tyn maakaa­sun kont­tikul­je­tuside­alle ja yhdelle sähköbus­si-ide­alle jos­sa on superkevyt akus­to kun bus­si ladataan aina päätepysäkil­lä kääntyessä.

    Jos­sain vai­heessa eri palikoiden tas­apain­oa sumplies­sa alkaa tör­mätä perus­tavi­in kysymyk­si­in, kuten paljonkos irton­aisia pääo­mia Suomes­ta lop­ul­ta löy­tyykään, tai paljonko on lik­keel­lä niin hyvältä haiskah­tavia busi­nesideoita että muutkin kuin korp­pikotkasi­joit­ta­jat avaa­vat kukkaron­nyörin­sä (s.o. perustajille/yrittäjille jää kun­nol­la omistusta/kannustetta käsiinsä).

  46. Mikko Kivi­ran­ta:

    Ei siis “miten saisimme ihmisiltä rahat pois, omaan kukka­roomme” (vaik­ka huna­japurkin avaami­nen var­maan sem­moisi­akin kär­päsiä houkut­taa), vaan “miten saisimme ihmisiltä rahat pois, riskialt­ti­impi­in sijoituk­si­in kuin he itse haluaisivat”.

    Ottaen huomioon tahon, mis­tä ehdo­tus on tul­lut, epäil­isin vaan pyrkimyk­sen ole­van saa­da rahat pois, sama se minne, kun­han pois ne saadaan.

    Kyl­lä min­un rahani makaa­vat pankki­tilil­lä ihan käyt­töä varten, ja itse asi­as­sa mak­sankin tästä kasöörinä toimimisesta.

  47. Tilas­tokeskuk­sen taulukos­sa (s. 113) koti­talouk­sien käytet­tävis­sä ole­vat tulot ja kulu­tus­menot ovat vähän yli 100 mrd € vuodessa, säästöön jää varsin vähän. Pankki­tileil­lä ole­vat tal­letuk­set vas­taa­vat siis vajaan vuo­den kulu­tus­ta, mut­ta nyky­vauhdil­la menee vuosikym­meniä niiden keräämiseen. Jos tal­letuk­set sijoitet­taisi­in niin, että niille saataisi­in esim. 8% tuot­to pitkäl­lä aikavälil­lä, tästä tulisi vain noin 5% lisäys tuloi­hin. Riit­tääkö tämä kestävyys­va­jeen ja rak­en­teel­lis­ten ongelmien ratkaisuksi?

  48. Mika: Sit­ten­hän mitään toimen­piteitä ei tarvi­ta. Rahas­to­ja on saatavil­la tuhan­sia, mukana myös aat­teel­lis­es­ti virit­tyneitä. Jos siel­lä ei ole Suomeen sijoit­tavia rahas­to­ja niin sit­ten kyse lie­nee kysyn­nän puutteesta.

    Tot­ta, mut­ta nämä rahas­tot eivät sijoi­ta PK-yri­tyk­si­in oli­vat ne kuin­ka hyviä tahansa, sil­lä niiden osak­keet eivät ole likvide­jä. Puheena olevn kasvu­ra­has­ton perusideana­han on, että se sijoit­taisi myös lupaavi­in alka­vi­in ja pieni­in kasvuyrityksiin.

  49. Mikko Kivi­ran­ta: Se broidin rahoi­tus­put­ka on ase­moitunut jär­jestämään luokkaa 1 – 1.5 M€:n suu­ruisia ante­ja, joi­hin sijoit­ta­jat osal­lis­tu­vat vähin­tään 50k€ suu­ruisil­la palasil­la. Tuos­sa on tas­apain­oil­ta­va sen välil­lä että star­tup­pi tosi­aan saa riit­tävästi rahaa, että sijoitet­ta­va paukku (kun hajaut­taakin pitää) ei kas­va niin isok­si ettei riit­tävän pak­su­lom­pakkoisia juuri löy­dy, ja etteivät yhtiökok­ouk­set ja osakas­suhtei­den hoit­a­mi­nen paisu sen star­tupin kannal­ta tolkut­toman raskaik­si hoidettaviksi 

    Hieno jut­tu, ja liikei­dea hyvin suun­nitel­tu. Täl­lais­es­ta ei voi kuitenkaan voi tul­la kansan­ra­has­to. Jos joku tekee 50 000 €:n suo­ria sijoituk­sia, hän useim­miten tekee niitä riskin pienen­tämisek­si san­o­taan 10 kpl parin kol­men vuo­den kulues­sa. Tämä vaatii todel­la pak­sua lom­pakkoa, likvi­idiä var­al­lisu­ut­ta pitää olla usei­ta miljoonia.

    Kansan­ra­has­toon sijoit­ta­vat eivät tarvitse hajau­tus­ta, sil­lä rahas­to hoitaa sen. Jopa 50 000 €:n sjoit­ta­jia löy­ty­isi san­o­taan 10-ker­tainen, 10 000 €:n sijoit­ta­jia 100-ker­tainen ja 1000 €n sijoit­ta­jia 1000-ker­tainen määrä. 

    Sijoi­tusko­hteen, siis yri­tyk­sen kannal­ta toim­inta on yksinker­taista: Yhtiökok­ouke­ses­sa ja hal­li­tuk­ses­sa istuu ja käyt­tää ääni­val­taa rahas­ton edus­ta­ja, ei muuta.

  50. pekka:
    Ode:

    Ole­tan, että rahas­tol­lasi et tarkoi­ta Arhin­mäen kaltaista val­tion 100% pääo­matakaa­maa viritystä?

    Jos näin on, uskotko tosi­aan, että ihmiset oli­si­vat valmi­ita sijoit­ta­maan osak­er­a­has­toon, johon val­tio val­it­sisi sijoituk­set? (Minä en ainakaan koskisi pitkäl­lä kepil­läkään moiseen)
    Val­tion track-record mis­sään sijoi­tus­toim­intaan liit­tyvässä asi­as­sa on sen ver­ran surkea.

    Ole­tan, että täl­lä vero­tu­songel­mal­la puhut nyt ehdot­ta­mas­tasi “kansan­ra­has­tos­ta”. Tuplavero­tuk­sen ongel­ma ei koske rahas­to­ja (saa­vat osin­got verot­tom­i­na, verot sit­ten kun osakas myy osuuksiaan).

    Tuplavero­tu­songel­ma kos­kee ain­oas­taan val­tion (ja poli­itikko­jen) eri­tyis­es­ti vihaamia säästöjä suo­ma­laisi­in pörssiy­htiöi­hin. Kaikkien muiden sijoi­tus­muo­to­jen (mukaan­lukien lis­taa­mat­tomat osak­keet) vero­tus on lievempi.

    Tuplavero­tus kos­kee myös rahas­to­jen kaut­ta omis­tamista, kuten sanoit niin vero­ja joutuu mak­samaa n myöhem­min mut­ta vero­pros­ent­ti yhteen­sä on yhtä iso kuin myyn­tivoitois­sa ja hie­man isom­pi kuin osin­gois­sa (15% osin­go­ista on verova­paa­ta tuloa täl­lä hetkellä).

  51. Tapio: Tot­ta, mut­ta nämä rahas­tot eivät sijoi­ta PK-yri­tyk­si­in oli­vat ne kuin­ka hyviä tahansa, sil­lä niiden osak­keet eivät ole likvide­jä. Puheena olevn kasvu­ra­has­ton perusideana­han on, että se sijoit­taisi myös lupaavi­in alka­vi­in ja pieni­in kasvuyrityksiin.

    Tässä on vaan se pul­ma, että kun val­tio sijoit­taa siinä on tuhat­määrin suh­muroi­jia ja kuten TEKES-raho­jen kanssa kävi niin NOKIA sai huikeat sum­mat tukea vaik­ka rahaa ko. fir­mal­la oli lait­taa mil­jardikau­pal­la esim. omien osakkaiden ostoi­hin ja muuhun tosi hyödylliseen.

    Toinen esimerk­ki oli e‑Resepti jos­sa val­tio lapi­oi mil­jardi­fir­moille tuki­aisia tuoteke­hi­tyk­seen mut­ta pienet apteekki­jär­jestelmien toimit­ta­jat sai­vat tasan nol­lan käteen ja vähän vit­tuilua päälle hitaas­ta tuotekehityksestä.

    Luot­ta­mus val­tioon raha-asiois­sa PK-sek­torin osalta on tasan nol­la. Joku ne rahat lait­taa parem­paan tal­teen se on nähty aika mon­een kertaan.

    MIkä saisi usko­maan että kokdemkepu hoitaisi asi­at nyt jotenkin toisin? Vaalilupausko 😀

    Ain­oa tapa jol­la itse sijoit­taisin ko. paperei­hin on se että val­tio lainaa min­ul­ta rahaa taat­ul­la min. 5% korol­la ja ottaa vas­tat­tavak­seen tap­pi­ot (jol­loin per­saukisem­mat veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tap­pi­ot). Reilua?

  52. Mika: Tässä on vaan se pul­ma, että kun val­tio sijoit­taa siinä on tuhat­määrin suh­muroi­jia ja kuten TEKES-raho­jen kanssa kävi niin NOKIA sai huikeat sum­mat tukea vaik­ka rahaa ko. fir­mal­la oli lait­taa mil­jardikau­pal­la esim. omien osakkaiden ostoi­hin ja muuhun tosi hyödylliseen.

    En minäkään val­tion sijoit­ta­jataitoi­hin luo­ta. Sen takia esitinkin, että mah­dolli­nen kansan­ra­has­to olisi pub­lic-pri­vate-rahas­to, jos­sa yksi­tyisel­lä puolel­la olisi osake-enemmistö.

  53. Viherinssi: Olen ollut juok­se­mas­sa rahoi­tus­ta kokoon hyville ja paljon poten­ti­aalia omaav­ille ris­ki-ideoille. HYVÄLLÄ TUURILLA rahoi­tus­ta löy­tyy ihan koti-Suomes­takin, mut­ta sil­loinkin usein käy niin, että rahoi­tus on varsin vaatimatonta. 

    Samaan aikaan kun suuri joukko hyviä ideoita ja start-uppe­ja valit­taa etteivät saa rahoi­tus­ta valit­ta­vat pääo­masi­joit­ta­jat, ettei Suomes­ta löy­dy hyviä sijoi­tusko­htei­ta, varsinkaan sel­l­aisia joi­hin voisi sijoit­taa kun­nol­la isom­pia sum­mia. Sijoi­tus­ra­has­to­jen tuo­tot ovatkin jääneet viime vuosi­na hyvin vaatimattomiksi.

    Tässä keskustelus­sa hel­posti uno­htuu että Super­cellin kaltainen men­estys on ain­ut­laa­tu­inen poikkeus. Siitä huoli­mat­ta että ammat­ti­taitoiset sijoit­ta­jat käyvät läpi sato­ja kohtei­ta, joista sijoit­ta­vat vain muu­ta­maan (jois­sa kaikissa on eri­no­mainen tii­mi, lois­ta­va liikei­dea ja val­ta­va poten­ti­aa­li­nen markki­na), tyyp­il­lis­es­ti kahdek­san kymmen­estä tehdys­tä alku­vai­heen sijoituk­ses­ta epäon­nis­tuu, ja sik­si sijoit­ta­jan kokon­ais­tuot­to jää usein vaa­ti­mat­tomak­si, muu­ta­mas­ta hienos­ta onnis­tu­mis­es­ta huolimatta. 

    Eli markki­na on ter­ve jos aloit­ta­vat yrit­täjät valit­ta­vat että rahan saan­ti on vaikeaa ja sijoit­ta­jien vaa­timuk­set ovat kohtu­ut­to­mia! Var­masti hyviäkin han­kkei­ta jää rahoit­ta­mat­ta, mut­ta sekin kuu­luu pelin henkeen.

  54. Tapio: Entäpä seu­raa­van­laa­tu­inen perusviritys:

    – Julki­nen val­ta pistää sisään 99% siitä, minkä yksityinensijoittaa. 

    Tarkoi­tatko, että yksi­tyi­nen päät­tää 1% osu­udel­la mihin val­tion rahat menevät?

    Kevät koit­taa Hitlerille.

    1. Tapio taisi esit­tää, että val­tio panee vähem­män kuin yksi­tyiset, jot­ta päätös­val­ta yksi­ty­isil­lä ja jot­ta joku olisi pan­nut omaa rahaa, ennen kuin lähde­tään ajanku­vaan valtiota.

  55. Capel­la: Yksi aivan olen­nainen tule­vaisu­u­den ala on avaru­us­te­ol­lisu­us. Kaivos­te­ol­lisu­us aster­oideil­la, kan­toraketit jne. Toisek­si syn­teet­ti­nen liha­te­ol­lisu­us, geen­i­ma­nip­u­loitu ruo­ka, yleis­es­ti tule­vaisu­u­den ruo­ka. Kol­man­nek­si sähköau­tot, sähkö­len­tokoneet ja niin edelleen.

    Muis­tu­tan nyt, että tänä vuon­na syn­tyvistä Las­seista ja Liisoista suuri osa on elos­sa vuon­na 2100. Niinpä.

    Akuil­la voi lentää korkein­taan muu­ta­man kilo­metrin työ­matkan. Ja se olisi kallista ja vaarallista.

    Lai­tan nyt valkoisen hatun päähän ja annan oman ehdo­tuk­sen: Miten olisi ihmisen geenimuunteluun/jalostukseen panos­t­a­mi­nen, niin lain­säädän­nössä kuin rahal­lisi­na panos­tuksi­na? Suo­mi voisi hel­posti olla län­si­maid­en mie­lenki­in­toisin sijoi­tusko­hde tutkimuk­selle ja yri­tyk­sille. Ihmiset mak­saisi­vat paljon paljon enem­män ter­veistä ja fik­su­ista lap­sista kuin kän­nyköistä, luk­susautoista ja ‑laukuista ym. till­be­höristä. Rahavir­ta olisi vähin­tään samaa luokkaa kuin mitä koulu­tuk­seen laitetaan.

    Muis­tu­tan nyt, että tästä tulee todel­la mie­lenki­in­toinen vuo­sisa­ta. Sen kiinalaisen kirouk­sen “olkoon eli­naikasi mie­lenki­in­toinen” merkityksessä.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Tapio taisi esit­tää, että val­tio panee vähem­män kuin yksi­tyiset, jot­ta päätös­val­ta yksi­ty­isil­lä ja jot­ta joku olisi pan­nut omaa rahaa, ennen kuin lähde­tään ajanku­vaan valtiota.

    Täs­mälleen ja juuri tuos­sa järjestyksessä.

  57. Tapio: Hieno jut­tu, ja liikei­dea hyvin suun­nitel­tu. Täl­lais­es­ta ei voi kuitenkaan voi tul­la kansan­ra­has­to. Jos joku tekee 50 000 €:n suo­ria sijoituk­sia, hän useim­miten tekee niitä riskin pienen­tämisek­si san­o­taan 10 kpl parin kol­men vuo­den kulues­sa. Tämä vaatii todel­la pak­sua lompakkoa,

    Täs­mälleen, kun ylem­pänä puhuin ‘kansankap­i­tal­is­min katalysoin­nista’, kap­i­tal­is­mia kieltämät­tä har­joit­taa aika valikoitunut osa ‘kansas­ta’.

    Sinän­sä tuom­moi­sen puti­ikin eteen sopisi tuulipukukansalle suun­nat­tu rahas­to kuin nenä päähän. Rahas­to voisi kerätä pienistä puroista niitä 50 — 500 k€:n paukku­ja ja osal­lis­tua antei­hin. Tämä helpot­taisi yhtä ‘kansan­ra­has­toi­hin’ liit­tyvää ongel­maa, nimit­täin kaal­i­maa­ta vah­ti­van rahas­ton­hoita­japukki­in liit­tyvää luot­ta­muskysymys­tä. Star­tup­pi­en tapauk­ses­sa kun tietoa ei saa senkään ver­taa avoimesti kuin pörssiy­htiöis­sä, joten pukille aukeaa turhan paljon vapaa­ta pelikenttää.

    Edus­tara­has­ton tapauk­ses­sa taas sijoi­tusten tekem­i­nen voisi olla automaat­tista, s.o. joka anti­in osal­lis­tu­taan. Kyse on sil­loin ikäänkuin ‘start­up-indek­si­in’ sijoit­tamis­es­ta, ja indeksin koos­t­u­muk­sen määrää se mihin fir­moi­hin ne suo­raan omil­la rahoil­laan sijoit­ta­vat usko­vat. Vähän niinkuin se osak­keen­poim­intas­trate­gia jos­sa peesa­taan mah­dol­lisim­man tarkkaan War­ren Buffettia.

    Tuon ‘indek­sir­a­has­ton’ sijoi­tusvolyymin vain pitäisi pysyä pienenä ver­rat­tuna omil­la rahoil­laan sijoit­tavi­in, jot­ta indeksin koos­t­u­muk­sen val­in­ta pysy­isi oma­l­la rahal­laan sijoit­tavien käsis­sä. Pankki­til­im­il­jardeista ei siis tätä kaut­ta kovin suuri osa mah­du kulke­maan. Sit­ten toisaal­ta kansan­ra­has­ton sijoi­tusten lisä taval­laan tekee vipua oma­l­la rahal­laan sijoit­tavien päälle, mil­lä sil­läkin on omat kannustinvaikutuksensa.

    Tapi­ol­la oli ilmeis­es­ti mielessään juurikin jotain saman­su­un­taista, ja Anomuumil­la sama huoli vivun kannustinvaikutuksista.

  58. Mak­sajien edus­ta­ja: Samaan aikaan kun suuri joukko hyviä ideoita ja start-uppe­ja valit­taa etteivät saa rahoi­tus­ta valit­ta­vat pääo­masi­joit­ta­jat, ettei Suomes­ta löy­dy hyviä sijoi­tusko­htei­ta, varsinkaan sel­l­aisia joi­hin voisi sijoit­taa kun­nol­la isom­pia summia.

    Kumpikin on oikeassa!

    Olen ollut siitä onnekas, että olen saanut istua pöy­dän kum­mal­lakin puolel­la, ts. rahamassin kanssa eval­u­oimas­sa ideoita ja toisaal­ta kin­ua­mas­sa rahaa. Alal­la on kohtaan­to-ongel­ma, joka ei vält­tämät­tä ole toim­i­joiden itsen­sä syytä.

    Tavoit­teel­liset pääo­masi­joit­ta­jat otta­vat toimi­van fir­man, kehit­tävät sitä ja joko net­toa­vat kivasti tai heit­tävät kuoret pois. Tämä toim­inta pyörii Suomes­sakin ihan mukavasti, ja siihen on saatavil­la myös ulko­maista rahaa. Jälkim­mäi­nen ei aina ole hyvä asia Suomen kannal­ta, mut­ta meiltä on myy­ty poten­ti­aalia omaavia yri­tyk­siä pois.

    Rahoituk­sen pul­lonkaula on nimeno­maan start­up-vai­heen vielä korkeam­piriskisessä rahas­sa. Sen kohdal­la rahan saatavu­us on huo­mat­tavasti heikom­paa kuin kil­pail­i­ja­mais­sa. Tätä toim­intaa eivät kil­pail­i­ja­mais­sakaan vält­tämät­tä hoi­da rahas­tot, vaan sijoituk­set tule­vat yksit­täisiltä sijoit­ta­jil­ta, niiltä kuu­luisil­ta enkeleiltä. Suo­ma­laisen pääo­marak­en­teen vuok­si sijoituk­set ovat kuitenkin liian pieniä. (Tähän tuo Tapi­on aja­tus voisi toimia jotenkin sovellettuna.)

    Enkä väitä omaa­vani sel­l­aista kaikenkat­tavaa Viherinssin talous­teo­ri­aa, joka ennus­taisi start-up-rahoituk­sen oikean tason. Se on kuitenkin nähtävis­sä, että kan­sain­välisessä kil­pailus­sa olemme heikos­sa ase­mas­sa. Parem­min rahoite­tut kil­pail­i­jat pää­sevät markki­noille nopeam­min vas­taav­il­la ideoilla.

    Myöhem­män vai­heen kasvuyri­tys­ten pääo­masi­joit­tamises­sa tarvit­ta­vat taidot ja osaamiset ovat toisen­laisia ja ehkä geneerisem­piä kuin varhais­vai­heen yri­tys­ten osalta. Varhais­vai­heessa koros­tuu enke­lin henkilöko­htainen osaami­nen ja riit­tävä toimi­alan ymmärtäminen.

    Jenkkiter­mein kyse voisi olla karkeasti ykköskier­roksen ja kakkoskier­roksen rahoituk­sen eroista. Yrit­täjät valit­ta­vat ykköskier­roksen rahoituk­sen puut­teesta, rahoit­ta­jat kakkoskier­roksen rahoitet­tavien puut­teesta. Tämä ei ker­ro hyvästä tas­apain­os­ta, siitä ker­toisi enem­män se, että saman tason rahoit­ta­jat ja yrit­täjät valit­taisi­vat yhtä paljon.

    Toki tilanne vai­htelee aloit­taan. Kulut­ta­jille suun­na­tus­sa pohjelmis­to­bis­niksessä juok­see nyt kohtu­ullisen paljon rahaa, per­in­teisem­mil­lä aloil­la hyvinkin vähän suh­dan­teista johtuen. Ohjelmis­tot ovat muutenkin olleet sijoit­ta­jien suo­sios­sa, kos­ka niis­sä hom­man toimivu­u­teen tai toim­i­mat­to­muu­teen pääsee usein nopeam­min kiinni.

  59. Mikko Kivi­ran­ta: Tuon ‘indek­sir­a­has­ton’ sijoi­tusvolyymin vain pitäisi pysyä pienenä ver­rat­tuna omil­la rahoil­laan sijoit­tavi­in, jot­ta indeksin koos­t­u­muk­sen val­in­ta pysy­isi oma­l­la rahal­laan sijoit­tavien käsis­sä. Pankki­til­im­il­jardeista ei siis tätä kaut­ta kovin suuri osa mah­du kulke­maan. Sit­ten toisaal­ta kansan­ra­has­ton sijoi­tusten lisä taval­laan tekee vipua oma­l­la rahal­laan sijoit­tavien päälle, mil­lä sil­läkin on omat kannustinvaikutuksensa.

    Juuri näin, mut­ta vipu­vaiku­tuk­sen saamisek­si “kansan start­up-indek­sir­a­has­ton” sijoi­tu­so­su­u­den pitää olla riit­tävän suuri, vähin­tään joku 25%, (mut­ta enin­tään 49.5%) koko osakean­nista. Eivät yksi­tyiset sijoit­ta­jat mitään siipeil­i­jää hyväksy.

    Tässähän ne kansan­ra­has­ton ele­men­tit alka­vat olla koos­sa. Vielä kun saataisi­in muu­ta­man sadan­tuhan­nen euron sijoi­tus­potin kasaan juok­sem­i­nen kan­nat­tavak­si, myös volyyme­ja alka­isi löytyä.

  60. Tapio: Tässähän ne kansan­ra­has­ton ele­men­tit alka­vat olla koos­sa. Vielä kun saataisi­in muu­ta­man sadan­tuhan­nen euron sijoi­tus­potin kasaan juok­sem­i­nen kan­nat­tavak­si, myös volyyme­ja alka­isi löytyä.

    Nyt rupe­si omatun­to kolkut­ta­maan. 🙂 Kyl­lä tuo “Kansan start­up-INDEK­SIr­a­has­to” on puh­taasti Mikko Kivi­ran­nan idea, vaik­ka mah­tuukin esit­tämi­i­ni reunaehtoihin.

    Aivan lois­ta­va ja tässä ja nyt toteutet­ta­va idea! Mikon vel­jen kaltaisia toim­i­joi­ta on Suomes­sa jo aikamoinen määrä, joten tärkein osa rak­en­teesta on ole­mas­sa, ja tuo Mikon kek­simä rahas­to toimisi hyvin vähäl­lä miehityksellä. 

    Toim­inta-aja­tus­ta vain pitäisi täy­den­tää jol­lakin, ehkä julkisen puolen vas­taan­tu­lol­la, mil­lä myös nuo muu­ta­man sadan tuhan­nen euron osakean­nit saataisi­in juos­tua onnis­tuneesti kasaan.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.