Investointikatto toimii järjenvastaisesti

Tein yhdessä 46 muun val­tu­ute­tun kanssa val­tu­us­toaloit­teen siitä, että kaupun­gin käyt­töönot­ta­man investoin­tikat­to muutet­taisi­in net­tomääräisek­si niin, ettei se estäisi voit­toa tuot­tavia investoin­te­ja raken­nus­maa­han. Kaupung­in­hal­li­tus hyväksyi eilen vas­tauk­sen, jon­ka mukaan tämä ei ole mitenkään mah­dol­lista. Vas­tauk­sen voi lukea tästä. Lai­tan tähän kir­joituk­sen, jon­ka olin toimit­tanut joillekin kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäse­nille protestoidak­seni moista esi­tys­tä. Vas­taus olisi minus­ta pitänyt palaut­taa seu­raav­il­la perusteilla:

  1. Investoin­ti­raa­mi on ter­ve­hdyt­tänyt kaupun­gin talouden suun­nit­telua ja hillinnyt lainan­ot­toa eikä tästä tavoit­teesta pidä tinkiä.
  2. Kaupun­ki on sopin­ut val­tio­val­lan kanssa kaavoituk­sen ja asun­to­tuotan­non nopeut­tamis­es­ta 25 pros­en­til­la. Tämä lisää tarvet­ta infrain­vestoin­tien tarvet­ta asun­tont­tien saat­tamisek­si raken­nuskelpoisek­si. Nopeu­tu­va väestönkasvu luo aikaa myöten painei­ta myös palveluinvestoinneille.
  3. Investoin­tika­ton ei pidä rajoit­taa asun­to­tuotan­toa, jos asun­to­tuotan­non vaa­ti­mat investoin­nit alit­ta­vat asun­to­tuotan­toon luovutet­tavien tont­tien arvon. Peri­aat­teena pitäisikin olla, että jos asun­to­tuotan­to nopeu­tuu ja tont­te­ja luovute­taan rak­en­tamiseen enem­män, investoin­te­ja voidaan ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­jen turvin rahoit­taa enemmän.
  4. Kos­ka enin osa asun­to­tuotan­toon suun­na­tu­ista ton­teista luovute­taan vuokra­tont­teina, investoin­tien lisäämi­nen asun­to­tuotan­non lisäämisen tahdis­sa lisää kaupun­gin velka­an­tu­mista. Vuokra­tont­ti on kuitenkin erit­täin tur­valli­nen sijoi­tusko­hde, jon­ka neljän pros­entin tuot­to on sidot­tu indek­si­in. Velan otta­mi­nen vuokra­tont­te­ja vas­taan on hyvän talouden­pidon mukaista eikä heiken­nä kaupun­gin taset­ta eri­tyis­es­ti, kun kaupun­gin ottamien velko­jen korko alit­taa vuokra­tont­tien tuo­ton. Jos ton­tin­vuokras­ta annetaan alen­nus­ta, voidaan ton­tin pääo­ma-arvona pitää ton­tin vuo­sivuokraa ker­rot­tuna 25:llä.
  5. Investoin­tikat­toa voi kiertää toteut­ta­mal­la kaupun­gin palveluin­vestoin­te­ja vuokrako­hteis­sa ja sopimuk­sil­la, jois­sa asun­to­tuotan­toon liit­tyvät infrain­vestoin­nit jäävät ton­tin osta­jan tai vuokraa­jan vas­tu­ulle. Kalasa­ta­mas­sa ter­veysase­ma sijoite­taan vuokrako­hteeseen, jos­sa vuokra ylit­tää selvästi sen korko­ta­son, jol­la kaupun­ki saa lainaa, mut­ta ovat­pa­han home­on­gel­mat jonkun toisen vas­tu­ul­la. Val­in­ta vuokrako­htei­den ja omien tilo­jen välil­lä pitäisi tehdä kaupun­gin kokon­aistalouden kannal­ta tarkoituk­sen­mukaises­ti eikä investoin­ti­raamin kiertämisek­si. Samoin voi olla tarkoituk­sen­mukaista, että asun­to­jen rak­en­ta­ja huole­htii kohteeseen liit­tyvistä infrain­vestoin­neista, mut­ta tämäkin päätös pitäisi tehdä kaupun­gin kokon­aistalouden kannal­ta järkevästi.
  6. Vaik­ka asun­to­tuotan­non nopeut­tamisen on järkevää vaikut­taa investoin­ti­raami­in nos­tavasti, tämän ei pidä johtaa talouskuri­in höl­len­tävästi. Menet­te­ly voisi olla sel­l­ainen, että kaupun­gin strate­giao­hjel­man puo­liväl­i­tark­istuk­sen yhtey­dessä määriteltäisi­in ton­tin­lu­ovu­tusten arvolle nor­maal­i­ta­so ja poikkea­mat tästä alas- ja ylöspäin vaikut­taisi­vat investoin­ti­raami­in joko suo­raan tai jol­lain yhtä pienem­mäl­lä ker­toimel­la ker­rot­tuna. Samas­sa yhtey­dessä voitaisi­in muut­taa raamin pelisään­töjä vuokrako­htei­den osalta niin, että val­in­ta oman kiin­teistön ja vuokraki­in­teistön kohdal­la voisi tapah­tua raamista riip­pumat­ta kaupun­gin kokon­aistalouden kannal­ta parhaal­la tavalla.

 

PS.

Sanomat­takin on selvää, että täl­lainen pelisään­tö­muu­tos innos­taisi val­tu­utet­tu­ja nopeut­ta­maan kaavoitusta,

 

28 vastausta artikkeliin “Investointikatto toimii järjenvastaisesti”

  1. Kan­natan lämpimästi Osmon val­tu­us­toaloitet­ta. Kor­jaus perusteluihin:

    Vuokra­ton­tin tuot­to ei ole 4 % eikä pidäkään olla. Tuo­tok­si riit­tää 2–3 %, joka on reaal­ista tuot­toa, ja ylit­tää täl­lä het­kel­lä reilusti kaupun­gin ottamien velko­jen koron. Pitkäl­lä aikavälil­lä ”kohtu­uhin­taiseen asumiseen” vuokrat­tu­jen tont­tien tuo­tok­si riit­tänee kaupun­gin pitkäaikaisten lain­o­jen korko.

    Lisää aiheesta:
    http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2014/10/KAK32014Peltola.pdf

    Vastaa

    1. Ris­to Peltola,
      Tosi­asi­as­sa Helsin­gin maan­vuokra on neljän pros­entin sijas­ta noin kak­si pros­ent­tia, kos­ka se las­ke­taan vah­vasti alen­netus­ta maan hinnasta.
      Mie­lenki­in­toiseen tutkimuk­seen viit­taisit. Sen vain halu­aisin sanoa, niin kuin tutkimuk­ses­sa kyl­lä todet­ti­inkin, että asun­tomaan hin­taan pääsee käsik­si asun­to­jen hin­noista parem­min kuin tont­tikaupoista, kos­ka tont­tikaup­po­ja ei vapail­la markki­noil­la ole.
      Helsin­gin maao­maisu­u­den arvo on siis suurem­pi kuin muiden kun­tien yhteen­sä. Kan­nat­taa har­joit­taa pitkäjän­teistä maapoli­ti­ikkaa. Espoo ja Van­taa eivät omista juuri mitään.

      Vastaa

  2. Mik­si kun­ta tekee mitään voit­toa tuot­ta­mat­to­mia investoin­te­ja? Eikö tuot­to ja yhteiskun­nan saa­ma hyö­ty ohjaakaan päätöksentekoa? 😉

    Vastaa

  3. Toisaal­ta, eikö investoin­tikat­toa voisi koeil­la vähän pitem­pään? Onhan sil­lä jo nyt saatu laitet­tua investoin­tien pri­or­i­teet­te­jä kohdilleen. Ja jatkos­sa voi pakot­taa etsimään enem­män niitä löy­hästi kaavoitet­tu­ja lähiöitä mis­sä lisärak­en­t­a­mi­nen ei samal­la taval­la vaa­di investoin­te­ja päiväkotei­hin ja kouluihin?

    Vastaa

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­ta rak­en­taa esimerkik­si koulu­raken­nuk­sen ope­tus­ta, ei voiton tuot­tamista silmäl­lä pitäen. 

    Asian voi nähdä niinkin päin, että kun­nan organ­isaa­tion ylläpi­to ja oikeu­tus kerätä vero­ja perus­tu­vat osaltaan siihen, että koulu- ja mui­ta palvelui­ta tar­jo­taan ja niitä varten pystytetään raken­nuk­sia. Kun yksi­ty­istä aloit­teliaisu­ut­ta (esim. elinkaari­ra­hoi­tus, yksi­tyis­es­ti tuote­tut palve­lut) hyö­dyn­netään järkevästi, kun­nan omaa kiin­teistö- ja muu­ta toim­intaa voidaan keven­tää. Kun­nan ei ole vält­tämätön­tä rak­en­taa koulu­raken­nuk­sia opetuk­sen tuot­tamista varten.

    Vastaa

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­ta rak­en­taa esimerkik­si koulu­raken­nuk­sen ope­tus­ta, ei voiton tuot­tamista silmäl­lä pitäen.

    Laa­jas­sa kat­san­nos­sa koulu­jen ja sairaaloiden rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa yhteiskun­taan sel­l­aista lisäar­voa, jon­ka ansios­ta voit­to­ja pystytään tekemään jatkos­sakin. Näin ollen sijoituk­set koulu­raken­nuk­si­in ovat investoin­te­ja, joista kyl­lä saadaan voit­toa tule­vaisu­udessa, joskin epä­suo­rasti. Olet­taen, että epäisän­maal­liset, ilmaisen koulu­tuk­sen saa­neet nuoret eivät jätä Suomea ja siir­ry muualle töihin.

    Vastaa

  6. Ville: Kun­nan ei ole vält­tämätön­tä rak­en­taa koulu­raken­nuk­sia opetuk­sen tuot­tamista varten.

    Ei todel­lakaan! Luu­len­pa että suuri osa suurista ikälu­ok­ista kävi osan koulus­tansa tilois­sa, joi­ta kun­nat eivät omis­ta­neet. Itse kävin kansa- ja keskik­oulun kunnan‑, seurakunnan‑, ja uskon­nol­lisen yhdis­tyk­sen tilois­sa. Opetuk­sen laadus­sa ei muis­taak­seni ollut eroa.

    Keskik­oulun opet­ta­jat oli­vat reip­pai­ta ja hyväkun­toisia, kun jou­tu­i­v­at jokaisen ope­tus­tun­nin jäl­keen polke­maan pyöräl­lä vart­ti­tun­nis­sa pari kilo­metriä. Yliopis­tossa sit­ten asia kään­tyi, sil­lä siel­lä opiske­li­jat jou­tu­i­v­at polke­maan vähän pitem­män matkan tunnissa.

    Mik­si koulu­tilo­jen kun­nalli­nen omis­t­a­mi­nen olisi itseis­ar­vo? Jopa n.s. voimis­telusalit voisi­vat olla yksi­ty­isiä, jol­loin niitä voisi­vat käyt­tää koulut, urheiluseu­rat ja har­ras­ta­jat. Nythän esim. har­ras­ta­japorukoil­la on suuria vaikeuk­sia vuokra­ta koulu­jen iltaisin tyhjiä voimistelusaleja.

    Vastaa

  7. Oikeis­tode­mari: Laa­jas­sa kat­san­nos­sa koulu­jen ja sairaaloiden rak­en­t­a­mi­nen tuot­taa yhteiskun­taan sel­l­aista lisäar­voa, jon­ka ansios­ta voit­to­ja pystytään tekemään jatkos­sakin. Näin ollen sijoituk­set koulu­raken­nuk­si­in ovat investoin­te­ja, joista kyl­lä saadaan voit­toa tule­vaisu­udessa, joskin epä­suo­rasti. Olet­taen, että epäisän­maal­liset, ilmaisen koulu­tuk­sen saa­neet nuoret eivät jätä Suomea ja siir­ry muualle töihin.

    Luu­len­pa että tuon investoin­nin tuo­ton suu­ru­us on liian han­kala arvioi­da jot­ta sen pysty­isi otta­maan mukaan mihinkään laskelmaan.

    Vastaa

  9. Mietin, olisiko ongel­ma kier­ret­tävis­sä per­in­teisel­lä “raamien ulkopuolella”-menetelmällä.

    Peruste­taan investoin­tika­ton ulkop­uo­li­nen mut­ta kaupun­gin omis­ta­ma alueke­hi­tysy­htiö, joka saa lainaa yhtä edullis­es­ti kuin itse kaupun­ki. Yhtiö ostaa ton­tit kaupungilta raaka­maan hin­nal­la, kehit­tää ne, myy raken­nut­ta­jille ja kotiut­taa aikanaan voitot kaupungille.

    Kaik­ki voit­ta­vat, kun poli­itikot saa­vat suo­raselkäis­inä puolestaa investoin­tikat­toa, nykyiset helsinkiläiset hyö­tyvät maan arvon nousus­ta ja tule­vat helsinkiläiset saa­vat kote­ja uusil­ta alueilta.

    Vastaa

  10. Voitko Osmo vähän ava­ta maal­likolle, miten kaupun­gin päätök­sen­teko toimii? Jos oikein laskin, esi­tyk­sel­länne oli enem­mistö val­tu­ute­tu­ista (47/85). Miten Kaupung­in­hal­li­tus voi toimia enem­mistön tah­toa vastaan?

    Vastaa

  11. Oikeis­tode­mari: sijoituk­set koulu­raken­nuk­si­in ovat investoin­te­ja, joista kyl­lä saadaan voit­toa tule­vaisu­udessa, joskin epä­suo­rasti. Olet­taen, että epäisän­maal­liset, ilmaisen koulu­tuk­sen saa­neet nuoret eivät jätä Suomea ja siir­ry muualle töihin.

    Nuoret eivät tai­da olla ainakaan epäisän­maal­lisem­pia kuin yri­tysjo­hto ja jopa virkamiehet, jot­ka yksin tai yhdessä ovat valmi­ita myymään kaiken kansal­li­so­maisu­utemme ulko­maisille sijoit­ta­jille heti kun se vain on mah­dol­lista. Yri­tysjo­hta­ja, joka miet­tii, miten jär­jestäisi seu­raaval­la kvar­taalil­la töitä nuorelle on hul­lu poikkeus niihin satoi­hin yri­tysjo­hta­ji­in, jot­ka silmät kiilu­en ulos­mit­tavaat yri­tyk­sen omaisu­userät ja tuoteke­hi­tys­resurssit ain­oana päämääränään kohen­taa pörssikurssiansa Neit­syt­saar­il­la oleskele­vien rahas­tosi­joit­ta­jaomis­ta­jien­sa hyväksi.

    Vastaa

  12. Antsa: Nuoret eivät tai­da olla ainakaan epäisän­maal­lisem­pia kuin yri­tysjo­hto ja jopa virkamiehet, jot­ka yksin tai yhdessä ovat valmi­ita myymään kaiken kansal­li­so­maisu­utemme ulko­maisille sijoit­ta­jille heti kun se vain on mah­dol­lista. Yri­tysjo­hta­ja, joka miet­tii, miten jär­jestäisi seu­raaval­la kvar­taalil­la töitä nuorelle on hul­lu poikkeus niihin satoi­hin yri­tysjo­hta­ji­in, jot­ka silmät kiilu­en ulos­mit­tavaat yri­tyk­sen omaisu­userät ja tuoteke­hi­tys­resurssit ain­oana päämääränään kohen­taa pörssikurssiansa Neit­syt­saar­il­la oleskele­vien rahas­tosi­joit­ta­jaomis­ta­jien­sa hyväksi. 

    Kyse ei ole kansal­li­so­maisu­ud­es­ta vaan yksi­ty­i­so­maisu­ud­es­ta. Omis­ta­ja tekee sil­lä omaisu­udel­laan lakien puit­teis­sa mitä lystää.

    Yri­tysjo­hta­jat vain toteut­ta­vat omis­ta­jien toiveita.

    Vastaa

  13. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen ker­too vas­tauk­ses­saan, että kaik­ki on liki­main hyvin. Investoin­te­ja ei tarvi­ta enem­pää. Tarpeet on otet­tu investoin­tikatossa huomioon. Velka­an­tuneisu­u­den pitämi­nen kuris­sa on pyhä asia. Velkaa ei ote­ta lisää, vaik­ka se rajoit­taisi kaupun­gin kasvua. Eli mitään uud­is­tus­ta ei tarvita.

    Vas­taus­taan kaupung­in­hal­li­tus perustelee strate­giao­hjel­mal­la. Jos aloite olisi hyväksyt­ty olisi se aset­ta­mut koko strate­giao­hjel­man ja samal­la kaupung­in­hal­li­tuk­sen itsen­sä out­oon valoon.

    Vas­tauk­ses­ta kuitenkin ilme­nee, että sinän­sä hyvää aloitet­ta voisi miet­tiä hie­man toiseen muo­toon. Investoin­te­ja voisi jaotel­la esimerkik­si use­am­paan joukkoon: Tuot­ta­mat­tomat investoin­nit, hitaasti tuot­ta­vat investoin­nit ja nopeasti itsen­sä takaisin mak­sa­vat investoinnit. 

    Nopeasti itsen­sä takaisin mak­sa­vat investoin­nit voisi­vat olla kokon­aan pois investoin­tikatos­ta, sil­lä nehän eivät aiheuta pitkäaikaista velka­an­tu­mista. Hyvin, mut­ta hitaasti tuot­ta­vat investoin­nit voisi­vat olla jonkin­laisen haarukkaraamin takana. Muut investoin­nit voisi­vat olla kiin­teässä raamis­sa. Mut­ta aina kuitenkin kan­nat­taa jät­tää jonkin­lainen taka­port­ti eril­lispäätök­sil­lä tehtäville hyville investoinneille.

    Vastaa

  14. Tapio: Nythän esim. har­ras­ta­japorukoil­la on suuria vaikeuk­sia vuokra­ta koulu­jen iltaisin tyhjiä voimistelusaleja.

    Onko näin? Ja jos on, voiko sille tehdä mitään, vai eikö tässäkään (sinän­sä pienessä) asi­as­sa kukaan kat­so kun­nan ja kun­ta­lais­ten etua?

    Vastaa

  15. Sep­po S: Nopeasti itsen­sä takaisin mak­sa­vat investoin­nit voisi­vat olla kokon­aan pois investoin­tikatos­ta, sil­lä nehän eivät aiheuta pitkäaikaista velkaantumista

    Juu, eivät aiheuta. Ne aiheut­ta­vat tuloja.

    Ain­oas­taan poli­itikko on niin tyh­mä, että se las­kee pelkkiä meno­ja tuot­ta­vat investoin­nit ja rahaa tuo­vat investoin­nit samaan kasaan.

    Tosin täy­tyy myön­tää, että olen aika epäileväi­nen näi­den rahaa tuovien investoin­tien oikeel­lis­es­ta arvioin­nista. Guggen­heimkin kun on poli­itikko­jen mielestä tuot­ta­va investoin­ti. Jos se olisi tuot­ta­va, niin kai Guggen­heim itse rak­en­taisi kul­ta­mu­nia muni­van hanhensa?

    Vastaa

  16. Sepi: Kyse ei ole kansal­li­so­maisu­ud­es­ta vaan yksityisomaisuudesta.Omistaja tekee sil­lä omaisu­udel­laan lakien puit­teis­sa mitä lystää.

    Yri­tysjo­hta­jat vain toteut­ta­vat omis­ta­jien toiveita.

    Puhutko Kemi­jär­ven sel­l­ute­htaas­ta vai Nokian matka­puhe­lin­tuotan­nos­ta? Viekää tuhkatkin pesästä! Tal­vi­vaaran konkurssipesäkin lie­nee maapo­hji­neen syytä luovut­taa Venäjän kaivoskom­bi­naatille 1 ruplal­la. Ei kai Peräkään kaivosoikeuk­sista 1 euroa enem­pää maksanut.

    fi.wikipedia.org/wiki/Kemijärven_sellutehdas

    Vastaa

  17. Tam­pereel­la ollaan otta­mas­sa käyt­töön juuri tuol­laista investoin­tikat­toa, mis­sä han­kkei­den kus­tan­nuk­sista on vähen­net­ty niiden tuo­tot (artikke­li Aamule­hdessä 19.11.2014).

    On se vaan kum­ma, jos sama ei onnis­tu Helsingissä.

    Vastaa

  18. Marko Jalo­nen:
    Voitko Osmo vähän ava­ta maal­likolle, miten kaupun­gin päätök­sen­teko toimii? Jos oikein laskin, esi­tyk­sel­länne oli enem­mistö val­tu­ute­tu­ista (47/85). Miten Kaupung­in­hal­li­tus voi toimia enem­mistön tah­toa vastaan? 

    “Kaupung­in­hal­li­tus päät­tää esit­tää kaupung­in­val­tu­us­tolle seuraavaa:
    Kaupung­in­val­tu­us­to päät­tää kat­soa val­tu­utet­tu Osmo Soin­in­vaaran aloit­teen lop­pu­un käsitellyksi.”

    Vastaa

  19. Tämä ei ehkä suo­raan liity kir­joituk­sen aiheeseen, mut­ta menköön jos isän­tä sallii:

    Kun toiv­ot­tavasti näi­hin investoin­ti­laskelmi­in saadaan mukaan myös tulop­uoli, olisi enem­män kuin toiv­ot­tavaa, että myös vai­h­toe­htoiskus­tan­nus tulisi mukaan!

    Helsin­gin tapa laskea maan­vuokrat omille kohteilleen on täyt­tä itsepetos­ta: esimerkik­si keskus­takir­jas­ton ton­tin­vuokra on asetet­tu 5% tuot­to­tavoit­teen mukaan, mut­ta mut­ta: ARVOKSI on tässä laskel­mas­sa arvioitu 350€/kem!!!!

    Tämä on täyt­tä sumu­tus­ta ja vale­htelua, jol­la han­ke saadaan näyt­tämään halvem­mal­ta. Kukaan ei voi vakavis­saan väit­tää, etteikö kyseis­es­tä ton­tista saataisi enem­pää, jos se myytäisi­in halukkaalle osta­jalle vaikka­pa huutokaupalla.

    Siis toivon har­taasti että kun vale­htelua vähen­netään, se tehdään johdon­mukaises­ti kaikkialla!

    Vastaa

    1. Puo­lus­tusvoimat mak­saa vuokraa San­ta­ham­i­nas­ta. Pääo­ma-arvok­si neljästä neliök­ilo­metristä on parin kilo­metrin päässä Helsin­gin keskuk­stas­ta laitet­tu 50 miljoon­aa, kun alueen oikea arvo on noin miljardi.

      Vastaa

  20. Tapio:
    Mik­si koulu­tilo­jen kun­nalli­nen omis­t­a­mi­nen olisi itseisarvo? 

    Mites olis vaik­ka sik­si, että jos välis­sä on yksi välistävetäjä lisää, niin sil­loin tilan käyt­tö on kalli­im­paa? Julkisel­la sek­to­ril­la kaiken ei tarvitse olla välit­tömästi taloudel­lis­es­ti tuot­tavaa. Edes voikkasalivuoro­ja ei tarvitse kaupitel­la huutokaupassa…

    Vastaa

  21. toke: Mites olis vaik­ka sik­si, että jos välis­sä on yksi välistävetäjä lisää, niin sil­loin tilan käyt­tö on kalli­im­paa? Julkisel­la sek­to­ril­la kaiken ei tarvitse olla välit­tömästi taloudel­lis­es­ti tuot­tavaa. Edes voikkasalivuoro­ja ei tarvitse kaupitel­la huutokaupassa… 

    En ole myöskään kuul­lut, että yksi­tyi­nen taho kor­jaisi samaa home­r­aken­nus­ta viit­tä ker­taa ja vaik­ka jokainen kor­jaus olisi täys susi, niin silti mak­saa kiltisti sen mitä pyydetään.

    Ehkä julkisel­la sek­to­ril­la ei tarvitse olla välit­tömästi tuot­tavaa, mut­ta kyl­lä nyt sen­tään yhteis­es­tä omaisu­ud­es­ta pitäisi jotain huol­ta pitää. 

    Eikä kukaan ole vas­tu­us­sa, kun kus­tan­nuk­set karkaa­vat käsistä. Olen läh­es var­ma, että yksi­tyisel­lä puolel­la saisi potkut, jos olisi vas­tu­us­sa moi­sista mokista.

    Vastaa

  22. Huh,

    San­ta­ham­i­nan soti­las­toimin­noille on tul­lut muu­ton aika!

    Nyt kun puo­lus­tusvoimille ollaan lisäämässä määrära­ho­ja ja kun kymme­nen mil­jardin lentsikkakau­patkin lähenevät, niin olisiko aika lait­taa puo­lus­tusvoimat tekemään val­in­to­ja? San­ta­ham­i­nan maan arvo markki­nahin­taisek­si, ja puo­lus­tusvoimat voivat sit­ten päät­tää halu­a­vatko mak­saa kyseis­es­tä sijain­nista vai käyt­tää raho­ja johonkin muuhun. Näistä lähtöko­hdista puo­lus­tusvoimat voivat sit­ten perustel­la, että minkä vuok­si San­ta­ham­i­nan säi­lyt­tämi­nen on kri­it­tisem­pää Suomen puo­lus­tuk­selle kuin vaikka­pa uudet hävittäjät.

    Vastaa

  23. Epäil­isin, että San­tik­sen arvoa ei voi­da lait­taa oikealle tasolle, kos­ka täl­löin vuokraa ei olisi varaa maksaa…

    Tämä itsepetok­sen ja äänestäjille vale­htelun ketju on niin pitkä, että se pitäisi ker­iä takaisin alus­ta läh­tien. Muuten ei ole mitään edel­ly­tyk­siä tehdä poli­it­tisia val­in­to­ja ja aset­taa asioi­ta tärkeysjärjestykseen.

    Vastaa

  24. toke: Mites olis vaik­ka sik­si, että jos välis­sä on yksi välistävetäjä lisää, niin sil­loin tilan käyt­tö on kalli­im­paa? Julkisel­la sek­to­ril­la kaiken ei tarvitse olla välit­tömästi taloudel­lis­es­ti tuot­tavaa. Edes voikkasalivuoro­ja ei tarvitse kaupitel­la huutokaupassa…

    Tot­ta, mut­ta toisaal­ta sit­ten kun­tien käsi­in on jäänyt ja jää tyhjiä tilo­ja erinäis­ten “rak­en­teel­lis­ten” muu­tosten seu­rauk­se­na. Tyhjätkin tilat aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia, kunnes ne myy­dään tai pure­taan, mikä sekin maksaa.

    Koulu­raken­nus ei nyt ollut paras esimerk­ki, mut­ta puh­taasti hallinnol­lis­ten toimis­to­jen ei tarvitse olla kun­nan omis­sa tiloissa.

    Vastaa

  25. Oikeis­tode­mari: … Olet­taen, että epäisän­maal­liset, ilmaisen koulu­tuk­sen saa­neet nuoret eivät jätä Suomea ja siir­ry muualle töihin. 

    Olet oike­as­sa, että yhteiskun­nal­lis­es­ti koulu­tus on investoin­ti, mitä esimerkik­si sosi­aal­i­toi­mi ei ole. Sen takia vaakakupis­sa kan­nat­taa sat­sa­ta koulu­tuk­seen. Kolme merk­i­tyk­sel­listä yhteiskun­nan meno­eräähän ovat sosi­aal­i­toi­mi, ter­vey­den­huolto ja koulu­tus. Muu on kokon­ais­bud­jetis­sa näpertelyä.

    Kan­natan kuitenkin hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, kos­ka se takaa perus­tur­val­lisu­u­den yksilölle ja sitä kaut­ta yhteiskun­ta­rauhan. Hyv­in­voin­ti pitää kuitenkin olla kan­tokykymme tasolla.

    Epäi­lyk­sesi siitä, etteivät koulute­tut nuoret enää palaa, on aiheelli­nen. Min­un ikäpol­veni kävi jo monas­ti opiskele­mas­sa tai komen­nuk­sel­la ulko­mail­la. Paria poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta tutut ovat palan­neet Suomeen. Vaikut­tei­den saami­nen muual­ta kehit­tyneistä talouk­sista on äärim­mäisen tärkeää Suomelle. Omien las­ten ikälu­okas­sa tilanne on toinen. Ainakin nyt näyt­tää siltä, etteivät parhaat, ulko­maille hyvi­in yliopis­toi­hin läht­e­neet, ole tulos­sa takaisin.

    Suo­mi on täl­lä het­kel­lä koulute­tulle ja osaavalle nuorelle huono vai­h­toe­hto. Pelkästään muut­to Viroon tai Ruot­si­in antaa koulute­tulle ihmiselle paljon parem­man elin­ta­son, puhu­mat­takaan Sak­sas­ta tai USA:sta. Veropoli­ti­ikan perus­teena pitää olla muu­takin kuin kateus, kun ikälu­okkansa parhaat halu­taan uusine tietoi­neen takaisin rak­en­ta­maan Suomea!

    Ei ole epäisän­maal­lista lähteä ulko­maille opiskele­maan ja oppi­maan. On epäisän­maal­lista luo­da olo­suh­teet, joi­hin ei kan­na­ta pala­ta rak­en­taak­seen Suomea.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.