Melkein kaikki asuvat Kaupunki-Suomessa

Ter­veisiä pro­pel­lipää­työryh­mästä. Juha Kos­ti­ainen on toimit­tanut meille seu­raa­van tiedon:

Jos tehdään harpil­la vaiku­tusalueen kokoiset ympyrät kaupunkien ympärille ja las­ke­taan asukaslu­vut, saadaan seu­raa­va tulos

  • Helsin­ki, 100 km, 1,8 miljoon­aa asukasta;
  • Tam­pere, Turku ja Oulu 50 km, 1,2 miljoon­aa asukasta;
  • Lahti, Jyväskylä, Pori, Kuo­pio, Seinäjo­ki, Vaasa ja Lappeen­ran­ta 30 km, 1,2 miljoon­aa asukasta;
  • Muut maakun­takeskuk­set ja maakun­tien 2‑keskukset 15 km, 600 000 asukasta.

Yhteen­sä näil­lä kaupunkiseuduil­la asuu 90 % koko maan väestöstä.

Luku piene­nee, mut­ta vain vähän, jos ympyröitä pienennetään.

Jotenkin tun­tuu luon­te­val­ta, että pohdit­taes­sa kun­nan toim­intat­apo­ja, myös nämä 90 % suo­ma­laista ote­taan huomioon.

103 vastausta artikkeliin “Melkein kaikki asuvat Kaupunki-Suomessa”

  1. Minä kun olen miet­tinyt jos muut­taisin kauem­mak­si Helsingistä. Ei ole järkeä mak­saa näin paljon asumisesta.

  2. Olisi mie­lenki­in­toista tietää mon­tako hehtaaria pel­tomaa­ta ja mon­tako maati­laa noiden samo­jen ympyröi­den sisään mahtuu?

  3. Harpil­la tehdyt ympyrät ovat tietysti hallinnol­lisia rajo­ja parem­pi keino vaiku­tusaluei­den määrit­te­lyyn, mut­ta vielä mielu­um­min kan­nat­taisi käyt­tää tieto­ja saavutet­tavu­ud­es­ta tai työssäkäyn­nistä. Tämä noin yleis­lu­on­toise­na huomiona, joka ei siis käytän­nössä vaiku­ta Osmon varsi­naiseen pointtiin.

  4. Onko virheet pois­tet­tu? Monia asun­to­ja on näen­näiskir­jat­tu nimille, jik­si että saadaan tuki­aisia val­ti­ol­ta. Tätäkin asi­aa pro­pelleil­la ja silmil­lä voisi selvittää

  5. Voihan sen noin ilmaista, mut­ta kun ajaa pari kilo­metriä Helsin­gin keskus­tas­ta, ollaan jo haja-asu­tusalueel­la. Siitä vielä muu­ta­ma kilo­metri, niin ollaan maaseudul­la. 😀 Käytän­nössä hyvin pieni osa suo­ma­lai­sista asuu kaupunki­mais­es­ti, vaik­ka Munkkivuoret tms. las­ket­taisi­in kaupunguksi.

    Suosit­telisin työryh­mälle kol­men viikon pakol­lista matkaa Pari­isi­in, Lon­tooseen ja New Yorki­in niin, että sanan Kaupun­ki merk­i­tys selviäisi. Jatke­taan aja­tusleikkiä sen jälkeen. 😉

  6. Itse rajaisin varsi­naisen kaupunkialueen Helsin­gin osalta Viron­niemelle, Kata­jan­nok­ka toki mukaan­lukien. No, ehkä Töölö, osa Meilahdes­ta ja Munkkiniemestä, sekä Kallio, Vallila ja osa Pasi­laa voita­neen laskea mukaan.

    Ainakin jo Espoo vaikut­taisi ole­van läh­es kokon­aisu­udessaan jonkin­laista haja-asu­tusaluet­ta. Van­taa­ta en yhtä hyvin tunne, mut­ta ole­tan, että siel­lä on tilanne paljolti Espoo­ta muistuttava.

    Mihin “kun­nan toim­intat­apoi­hin” kir­joi­tus mah­taa viitata? 

    Espoos­sa ei ole edes tei­den (tai katu­jen) risteyk­si­in merkit­ty monin paikoin kuin ain­oas­taan ris­teävän tien nimi. Kyl­lä nähdäk­seni kaupungis­sa pitäisi ker­toa risteyk­sis­sä tuo tieto molem­pi­en katu­jen (tai tei­den) osalta.

  7. Koko Suomen väestö mah­tuu hel­posti Hki-Tku-Tre ‑kolmioon.

    Nyt, asete­taan pis­teet Helsin­ki-Hämeen­lin­na-Tam­pere-Pori-Uusikaupun­ki-Turku-Raase­pori ja tämän monikul­mion hyvin karkea pin­ta-ala on yhtä kuin koko Suomen vil­jelyala myös kesan­to las­ket­tuna mukaan.

    Käytän­nössä siis koko Suomen väestö voisi asua Helsin­gin, Tam­pereen ja Turun seudul­la, mut­ta lisäk­si läh­es koko Suomen ruuan­tuotan­to sopisi lounaiseen Suomeen.

    Lop­ut Suomes­ta voisi perustel­lusti jät­tää jär­jestelmään, jos­sa met­sä­talous ja erä­maa-alueet vuorottelevat.

    Tämä jär­jeste­ly olisi taloudel­lis­es­ti erit­täin järkevää, kos­ka se muun muuas­sa nos­taisi maat­alouden kan­nat­tavu­ut­ta ja väestön­ti­heys nos­taisi automaat­tis­es­ti talouskasvua noil­la kolmel­la kaupunkiseudulla.

    Tämä on myös toden­näköi­nen tilanne vuo­den 2100 tienoil­la, kos­ka kaupungis­tu­mi­nen jatkuu voimakkaana mega­trend­inä kaut­ta maailman.

    Venäjäl­lä on vas­taa­van­lainen kehi­tys meneil­lään ja syr­jäseudut tyh­jenevät. Muis­tuu mieleen eräs yksi­tyisko­h­ta Putinin kyse­ly­tun­nil­ta hie­man Krim­in tapah­tu­mien jäl­keen. Häneltä kysyt­ti­in mielipi­det­tä Alaskas­ta ja hän vas­tasi jotenkin näin: “emme me Alaskaa halua, sin­nehän pitäisi mak­saa jotain tukia”.

    Esimerkik­si bio­talouden pyörit­tämisek­si ei tarvitse ylläpitää yli 300 kun­taa, kos­ka met­sä­te­ol­lisu­u­den robo­t­i­saa­tio on aivan nurkan takana. Uusin kehi­tys on kevyet har­ven­nuskoneet, jot­ka kor­va­si­vat lop­utkin met­sureista. Lisäk­si työ­maille men­nään tule­vaisu­udessa kuten öljyn­po­raus­lau­toillekin. Raa­ka-ainei­den han­k­in­ta ei vaa­di kyliä kylkeensä.

    Hki-Tku-Tre kolmioon pitäisi rak­en­taa suurnopeusju­naraide, joka yhdis­täisi nämä kolme kaupunkiseu­tua toisi­in­sa. Viisi miljoon­aa ihmistä ja tule­vat pari miljoon­aa maa­han­muut­ta­jaa tarvit­se­vat nopeaa joukkoliikennettä.

    Keskus­ta näyt­tää nyt ole­van seu­raavien vaalien voit­ta­ja, mut­ta heil­lä on vas­tas­saan val­ta­va poli­it­ti­nen ansa. He eivät voi enää jatkaa hajasi­joi­tus­poli­iti­ikallaan, kos­ka se olisi poli­it­ti­nen itse­murha. Nuorem­mat sukupol­vet eivät sitä tah­do, eivätkä keskuskun­nista palvelui­ta hake­vat vanhuksetkaan. 

    Keskus­ta­han on käytän­nössä julis­tanut vain bio­talouden sanomaa, mut­ta uno­htanut maini­ta tavoit­teen­sa kaiken hajasi­joit­tamis­es­ta, joka on absur­dia ja taloudel­lis­es­ti pähkähullua.

    Seu­raavis­sa vaaleis­sa on kyse Suomen tule­vaisu­ud­es­ta ja varsinkin siitä, astuuko Suo­mi tule­vaisu­u­teen vai menneisyyteen.

  8. Laskekaa, kuin­ka suuri on maat­alous- ja kehi­tysalue­tukien osu­us val­tion bud­jetista. Tarkkaa lukua on mah­do­ton tietää mut­ta var­maankin se on lähempänä 20% kuin 10%. Tämä val­ta­va sum­ma menee siis merkit­tävän pienelle osalle ihmi­sistä — vaik­ka ei kuitenkaan vain viidelle pros­en­tille, kos­ka maat­alous­tu­il­la Thaimaan-matko­ja han­kki­vat elävät usein kaupungeissa. 

    Keskus­ta on seu­raa­va päähal­li­tus­puolue, joten sum­ma ei ainakaan ole pienen­emään päin. Hienoa elää maas­sa, jos­sa on varaa tuh­la­ta näin holtit­tomasti. Vielä olemme rikkaita!

  9. Väki muut­ti pois maaseudul­ta jo 60–70-luvuilla.

    Ensin läh­tivät nuoret , osa kaupunkei­hin, osa Ruot­si­in ja mui­hin maihin.

    Van­huk­set muut­ti­vat 70–80-luvulla heti kun velko­jen armah­dus­la­ki antoi siihe oikeuden.

    Meil­lä on elätet­ty myyt­tiä asu­tus­ta maaseudus­ta 30 vuotta.

    Ihmiset asu­vat taa­jamis­sa, eivät vält­tämät­tä edes kym­me­nien tuhan­sien keskuk­sis­sa mut­ta taa­jaan asu­tus­sa kylässä kuitenkin .

    Vaik­ka ne näyt­tävät maaseudul­ta niin taa­ja­ma se silti on.

    Nyt meil­lä on menos­sa seu­raa­va vai­he kun pienet taa­ja­mat kuol­e­vat ja ihmiset muut­tavt suurempiin.Asuntojen rvon tip­pumi­nen ja hin­to­jen eriy­tymi­nen on var­ma merk­ki muutoksesta

  10. Osmo Soin­in­vaara: Olen­naista on, että noiden ympyröi­den ulkop­uolelle jää suurin osa Suomes­ta, joka onkin sit­ten melkein tyhjää.

    Onhan se nähty jo vuosikym­menten ajan, että tiet­ty osa Suomes­ta autioituu. Ei Tam­pereelta tarvitse edes 50km päähän men­nä, kun näkee paljon autioitunei­ta talo­ja, tyhjiä liiketilo­ja ja omakoti­talot lahoa­vat pystyyn kun ei ole asukkai­ta eikä ostajia.

    Ennem­min tai myöhem­min osa Suomea pitäisi julis­taa 2. luokan joutomaak­si, jos­sa saa tukia ja palvelui­ta vain rajatusti.

    Suosit­telisin myös Vihreille sel­l­aista opin­toretkeä, että ajat­te autol­la (tai polkupyöräl­lä) Helsingistä Pietari­in ja käytte matkalla vähän syr­jäkyliäkin katsomassa.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Olen­naista on, että noiden ympyröi­den ulkop­uolelle jää suurin osa Suomes­ta, joka onkin sit­ten melkein tyhjää

    Se on juuri se mitä kaupunki­laiset vihreät niin suojelevat…

  12. Mitä ovat nämä maakun­tien 2‑keskukset? Olisiko jos­sain lista näistä alueista? Onko kyseessä vain maakun­nan keskuk­sen jäl­keen toisek­si suurin kaupun­ki? En ole ennen tör­män­nyt termiin.

  13. Pekka Pietilä:
    Onko virheet pois­tet­tu? Monia asun­to­ja on näen­näiskir­jat­tu nimille, jik­si että saadaan tuki­aisia val­ti­ol­ta. Tätäkin asi­aa pro­pelleil­la ja silmil­lä voisi selvittää 

    Tätä voisi tosi­aan selvit­tää. Ainakin min­ua kiin­nos­taisi tietää, miten val­ti­ol­ta saadaan tuki­aisia asunnoille/nimille?

  14. Eli 88 % väestöstä asuu alueel­la, joka on noin 19 % maa-alasta.

    Samaa peri­aatet­ta voidaan jatkaa eteen­päin ja taak­sepäin: Helsin­gin seudul­la 90 % väestöstä asuu alueel­la, joka on noin 10 % seudun maa-alas­ta. Har­vaan asu­tu­il­la alueil­la 90 % väestöstä asuu alueel­la, joka on noin 10 % noiden aluei­den maa-alasta.

    Samaa peri­aatet­ta voidaan jatkaa, läh­es lop­ut­tomi­in, kuten Bor­gesin haa­rautu­vien polku­jen puutarhassa.

    Tai voidaan tode­ta vähän tylsemmin:
    Helsingis­sä asuu 11 % Suomen väestöstä alueel­la, joka on 0,07 % Suomen pinta-alasta.

  15. Tuo­hon Helsin­gin ympyrään kuu­luu Tallinna.

    Saas nähdä miten viro­laiset otta­vat vas­taan ropel­lipäi­den ehdotukset.

  16. Suurten kaupunkien suh­teen olet oike­as­sa vaiku­tusalueen suh­teen, mut­ta ainakin Porin vaiku­tusalue on hiukan liioitel­tu. Porista 30 kilo­metrin päässä ole­vat Pomarkku, Lavia ja Pori­in kuu­lu­va Ahlainen ovat syvää maaseu­tua. Ne ovat kaik­ki Suomenselän alueel­la ja per­in­teis­es­ti köy­hiä, sil­lä maa on kivistä ja karua. Henkises­ti alue ei eroa Pohjois-Savos­ta tai ‑Kar­jalas­ta kuin ilottomuudellaan. 

    Val­ta­tien 2 suun­nas­sa vas­taan tulee Har­javal­ta, joka on ihan oma kaupunkikeskuk­sen­sa. Val­tati­etä 8 etelään men­täessä 30 km vaiku­tusalue on järkevä, sil­lä Luvia (n. 20 km päässä) kuu­luu Porin vaiku­tus­pi­iri­in, kun taas Eura­jo­ki (35 km päässä) on Rau­man vaiku­tuk­ses­sa. Rau­mal­la, vaik­ka se onkin pikkukaupun­ki, on kokoaan suurem­pi vaiku­tus­pi­iri his­to­ri­al­li­sista syistä.

    Tosin tässä “kaupun­ki-Suomen” määrit­telyssä määritel­lään itse asi­as­sa taa­ja­ma-Suomea: aluet­ta, jos­sa tapaa laa­jahko­ja yht­enäisiä omakotitaloalueita.

  17. Myy­dään noiden harpin­ve­to­jen ulkop­uolelle jäävä osu­us Suomes­ta venäläisille. Saadaan rahaa perus­palvelui­hin ja tuo turhan iso alue, joka palvelee vain 10 % suo­ma­lai­sista, saadaan pois kulek­si­mas­ta. Eiku…

  18. Tarkoite­taanko tässä vaiku­tusalueympyrän halka­isi­jaa vai sädettä?

  19. “Yhteen­sä näil­lä kaupunkiseuduil­la asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuuko 20 kilo­metrin päässä kaupungista vai 200 kilo­metrin päässä kaupungista. Melko saman­laiselta se näyt­tää ja elämän käytän­nöt ovat samankaltaiset. Kaupunkikult­tuurista tai kaupun­gin mah­dol­lisuuk­sista ei ole tietoakaan. Ain­oa järkevä keino saavut­taa kaupun­gin palve­lut on oma auto.

  20. Mik­si Helsin­gin säde on 100 km ja Oulun vain 50 km? Sisältääkö Helsin­gin ympyrä myös Hämeen­lin­nan? Oulun työssäkäyn­tialue ulot­tuu kauem­mak­si kuin 50 km. Joka kaupungilla pitäisi olla sama säde.

  21. Odel­la on point­ti. Mut­ta voisi asian ilmaista niinkin, että haja-asu­tusalueel­la asuu vieläkin miljoona ihmistä. Ei ihan vähän siis.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen­naista on, että noiden ympyröi­den ulkop­uolelle jää suurin osa Suomes­ta, joka onkin sit­ten melkein tyhjää. 

    Eli suurin osa suo­ma­lai­sista asuu nur­mi­järveläisit­täin! Itse en pidä tuo­ta kovin hyvänä saavu­tuk­se­na “kaupunkisu­un­nit­telulle”. Mak­samme nyt niistä virheistä, mitä tuli 50-luvul­ta eteen­päin tehtyä, raken­net­taes­sa lähiöitä. Jotain posi­ti­ivista oli tänään HS:ssa. Jos­sain Helsin­gin ulkop­uolel­la aloite­taan ja laite­taan talokau­pal­la huonokun­toisia kiin­teistöjä matalaksi!

    Samas­sa lehdessä taisi olla jut­tu Nur­mi­jär­vestä, miten se on kas­vanut kolmes­sakymme­nessä vuodessa. Asukkai­ta on rapi­at alle 40 000, eli se kan­nat­taa jakaa pari­in kolmeen osaan. Kun­tau­ud­is­tus­ta siis tarvi­taan. Samas­sa jutus­sa ker­rot­ti­in, miten suo­ma­laiset ovat onnis­tuneet rak­en­ta­maan hajaa­su­tusalueelle, ilman raidey­hteyt­tä, ker­rostaloslum­mia. Mis­sään muual­la Län­si-Euroopas­sa tuo ei onnis­tu­isi, pait­si Ran­skas­sa, joka tekee noi­ta lait­tomille siirtolaisilleen.

  23. Jotenkin tun­tuu luon­te­val­ta, että pohdit­taes­sa kun­nan toim­intat­apo­ja, myös nämä 90 % suo­ma­laista ote­taan huomioon.

    Mil­lä taval­la noi­ta suo­ma­laisia ei ole otet­tu huomioon? Mikä on ongel­ma, ja mitä pitäisi muuttaa?

  24. Katos vaan. Ensim­mäistä ker­taa mut nimetään kaupunki­laisek­si. Omas­ta mielestäni olen kyl­lä ihan pesunkestävä maalaisjunt­ti enkä halua muuk­si muut­tua. Eli voisit­teko vähän lyhen­tää sen harpin sädettä.

  25. Luvuista päätellen MTK:n poli­it­tisen siiv­en eli keskus­tan kan­na­tus pitäisi olla alle 5 prosenttia.

  26. Maaseu­tu­lainen: Se nyt on ihan sama, asuuko 20 kilo­metrin päässä kaupungista vai 200 kilo­metrin päässä kaupungista

    Työssäkäyn­tialue?

  27. Jäin miet­timään vielä tuo­ta sanan “vaiku­tusalue” merk­i­tys­tä. Mil­loin jokin alue on esim. Helsin­gin vaiku­tusalueel­la? Ajatel­laanko tässä työssäkäyn­tiä, kaup­pareis­su­ja vai käyn­te­jä muiden palvelu­iden piiris­sä suh­teessa asuinpaikkaan?

    Se, että joku asuu jonkun enem­män tai vähem­män sat­un­naisen harpinkäyt­täjän piirtämän säteen sisäpuolel­la ei tai­da tuo­hon (Kaupun­ki-Suomes­sa asumiseen) vält­tämät­tä riit­tää, ainakaan ilman riit­täviä perustei­ta. Mitä vaiku­tus­ta tai vaiku­tuk­sia on tarkoi­tus tarkastel­la? Onko kyse ns. talousvaikutuksista?

    Mietitäänkö nyt asioi­ta päätök­sen­teon alueel­lisen ulot­tuvu­u­den sekä sen rajauk­sen (ja) oikeu­tuk­sen perustei­den kannalta?

    1. Vaiku­tusalue voidaan määrit­tää tak­sitestil­lä. Ote­taan tak­si ja san­o­taan “keskus­taan”. Jos tak­si ei kysy mitään vaan suun­taa kohti keskus­taa, ollaan kaupun­gin vaiku­tusalueel­la. Toimii vaikka­pa Espoon keskuksessa.

  28. Mikä pro­pel­lipääryh­mä tässä nyt töitä tekee ?

    Ryh­määhän johtaa kokoomuk­sen puolue­val­tu­uskun­nan jäsen ja YIT:n palveluk­ses­sa ole­va keskittäjä/urbanisti. Tulok­set ja näkökul­mat ovat var­maan tämän mukaisia. Myös työryh­män jäsenet ovat pääosin keskit­täjiä, jot­ka eivät näe maaseudul­la mitään arvoa. Sieltä kuitenkin tulee mm. puh­das vesi Helsinki­in ja myös ener­gia (tosin Venäjän maaseudulta).

  29. “Jotenkin tun­tuu luon­te­val­ta, että pohdit­taes­sa kun­nan toim­intat­apo­ja, myös nämä 90 % suo­ma­laista ote­taan huomioon.”

    Mitä em. tarkoit­taa, ote­taanko kun­tien toim­intatavois­sa vain 10 % suo­ma­laista huomioon ?
    Miten täl­lainen toim­inta ilmenee ?
    Mitä etu­isuuk­sia pitäisi näille 90 % suo­ma­laiselle vielä lisätä ? 

    Mitä konkreet­tista pro­pel­lipää­työryh­mäl­lä on esit­tää? Siis jotakin , ettei heit­to jää vain provokaatiotasolle.

  30. Maaseu­tu­lainen:
    “Yhteen­sä näil­lä kaupunkiseuduil­la asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuuko 20 kilo­metrin päässä kaupungista vai 200 kilo­metrin päässä kaupungista. Melko saman­laiselta se näyt­tää ja elämän käytän­nöt ovat samankaltaiset. Kaupunkikult­tuurista tai kaupun­gin mah­dol­lisuuk­sista ei ole tietoakaan. Ain­oa järkevä keino saavut­taa kaupun­gin palve­lut on oma auto. 

    Näin on. Sil­loin voi sanoa asu­vansa kaupungis­sa kun voi esim piipah­taa rav­in­to­las­sa ilman että on olta­va selvin päin.

  31. Nuo vaiku­tusaluesä­teet ovat jopa hie­man kon­ser­vati­ivisia, kun kat­soo mikä alue toimii käytäänössä yht­enä työssäkäyn­tialueena. Eli vaiku­tusalue on se, jon­ka sisäl­lä keskuskun­nan vaiku­tus työ­markki­noi­hin on hal­lit­se­va. Jos aja­tus tun­tuu koval­ta, niin voi miet­tiä miltä Uuden­maan työ­markki­nat näyt­täi­sivät, jos Turku olisi säi­lyt­tänyt pääkaupun­gin aseman.

    Itse käyn tätä nykyä Oden mainit­se­mas­ta 30 km säteen maakun­takeskuk­ses­ta 70 km päässä olevas­sa teol­lisu­usyri­tyk­sessä töis­sä. Fir­man työn­tek­i­jöistä noin 1/6 tulee tästä maakun­takeskuk­ses­ta (kimp­pakyyti). Vaik­ka yri­tys sijait­seekin syväl­lä maaseudul­la, ei se löy­dä ammat­ti­laistyövoimaansa kuin pieneltä osalta edes naapurikunnista.

  32. Tomi:
    Laskekaa, kuin­ka suuri on maat­alous- ja kehi­tysalue­tukien osu­us val­tion bud­jetista. Tarkkaa lukua on mah­do­ton tietää mut­ta var­maankin se on lähempänä 20% kuin 10%. Tämä val­ta­va sum­ma menee siis merkit­tävän pienelle osalle ihmi­sistä – vaik­ka ei kuitenkaan vain viidelle pros­en­tille, kos­ka maat­alous­tu­il­la Thaimaan-matko­ja han­kki­vat elävät usein kaupungeissa.
    ‘snip’

    Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön hallinnon­alan menot ovat tämän vuo­den bud­jetis­sa 2 688 489 000 euroa, jos­ta maat­alouden osu­us on 1 984 568 000 euroa.
    Koko bud­jetin meno­jen lop­pusum­ma on 54 678 848 000 euroa, siitä voi laskea, kuin­ka lähel­lä tuo­ta 20 pros­ent­tia ollaan.
    Val­ta­va sum­ma kylläkin.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen­naista on, että noiden ympyröi­den ulkop­uolelle jää suurin osa Suomes­ta, joka onkin sit­ten melkein tyhjää.

    Tämä osoit­taa virheel­lisek­si sen tämän blo­gin kom­menteis­sa usein tois­tu­van väit­teen, että luon­non tila jotenkin kohenisi, jos kaik­ki ihmiset muut­taisi­vat Helsinki­in tai muille kaupunkialueille. 

    Suurin osa on jo muut­tanut, mut­ta miten on samaan aikaan käynyt met­sien, soiden ja ranta-aluei­den? Ne on val­jastet­tu entistä tehokkaam­paan käyt­töön eikä väestön keskit­tymi­nen siis ainakaan Suomes­sa ole onnis­tunut tur­vaa­maan luontoa.

  34. Niin ja Kem­peleel­lä oli ainakin joskus aiem­min kylt­ti pohjois­es­ta tul­taes­sa — “olet Etelä-Suomes­sa”. Läh­es kaik­ki asumme siis Etelä-Suomessa.

    100 km Helsingistä vaatii usein oman auton ja aikaa jopa 2 tun­tia. Sikäli ym. 90 % ana­lyysi­in pitää suh­tau­tua varauksella.

  35. Maaseu­tu­lainen:
    “Yhteen­sä näil­lä kaupunkiseuduil­la asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuuko 20 kilo­metrin päässä kaupungista vai 200 kilo­metrin päässä kaupungista. Melko saman­laiselta se näyt­tää ja elämän käytän­nöt ovat samankaltaiset. Kaupunkikult­tuurista tai kaupun­gin mah­dol­lisuuk­sista ei ole tietoakaan. Ain­oa järkevä keino saavut­taa kaupun­gin palve­lut on oma auto.

    20km päästä on vielä melko yleistä käy­dä kaupungis­sa töis­sä ja joskus muutenkin. Tuo 100km Helsingistä taas kuu­lostaa min­ulle melko kaukaiselta, mut­ta en tunne asi­aa kovin hyvin. Miten 100km päässä asu­vat käyt­tävät Helsinkiä?

    1. Jos minä olisin tehnyt tuon laskel­man, olisin pienen­tänyt Helsin­gin ympyrän 50 km:iin ja tehnyt omat ympyrät Riihimäen, Jär­ven­pään ja Hyvinkaan ympärille sekä var­maankin pienen ympyrän (15 km) myös Loh­jan ympärille. Tuo 90 % olisi pienen­tynyt vähän, mut­ta tyhjän alueen osu­us pin­ta-alas­ta olisi lisään­tynyt paljon.

  36. Pääkaupunkiseu­ru ei ole edulli­nen työ­paik­ka kenellekään. Uudel­la­maal­la työ­matkat ovat pisimpiä.

    Medi­aan­i­tarkastelus­sa työ­mat­ka oli pisin Uudellamaalla

    Lyhy­impiä työ­matkat oli­vat syr­jäseuduil­la, Kain­u­us­sa 3,7 km kun taas Uudel­la­maal­la 9,8 km.

    Ero on aika merkit­tävä ja Uude­maan pitkä työ­matkat aiheut­ta­vat paljon turhaa saastumista

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12–09_003.html?s=0

    Mie­lenki­in­toista on, että Uudel­la­maal­la on myös eniten pen­delöiviä eli kun­nas­ta toiseen kulkevia

    Uudel­la­maal­la myös kaik­ki työ­matkat ovat pidem­piä kuin muual­la eli jopa keskus­tas­sa asu­vien työ­matkat ovat lyhyem­piä Kepu­lan­di­as­sa kuin Helsingissä

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen­naista on, että noiden ympyröi­den ulkop­uolelle jää suurin osa Suomes­ta, joka onkin sit­ten melkein tyhjää.

    Olen­naista on sekin, että Euroopan suurimpi­en keskusten ympärille piir­ret­ty­jen ympyröi­den ulkop­uolelle jää Suo­mi, joka onkin sit­ten melkein tyhjää. Samoin Utsjoel­la taa­jamien ulkop­uolel­la on melkein tyhjää. Että sem­moista tyhjyyttä. 🙂

  38. Maaseu­tu­lainen:
    “Yhteen­sä näil­lä kaupunkiseuduil­la asuu 90 % koko maan väestöstä.”

    Se nyt on ihan sama, asuuko 20 kilo­metrin päässä kaupungista vai 200 kilo­metrin päässä kaupungista. Melko saman­laiselta se näyt­tää ja elämän käytän­nöt ovat samankaltaiset. Kaupunkikult­tuurista tai kaupun­gin mah­dol­lisuuk­sista ei ole tietoakaan. Ain­oa järkevä keino saavut­taa kaupun­gin palve­lut on oma auto.

    Tuo nyt riip­puu ihan puh­taasti siitä mitä tarkastel­laan. Jos asuu haja-asu­tusalueel­la niin käve­lyetäisyy­del­lä ei ole pos­tia tau kaup­paa, asuipa kasvukeskuk­sen kyl­jessä vai 200 km päässä. Sen­si­jaan 200 km päässä keskus­tas­ta kaikkialle on 200 km matkaa, 20 km päässä vain se 20 km. 

    Tuol­la etäisyy­del­lä on jo aika suuri merk­i­tys mm. työn ja ammatin kannalta.

    Sen 20 km huitaisee vaik­ka tak­sil­la, 200 km ei.

  39. Raimo K: Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön hallinnon­alan menot ovat tämän vuo­den bud­jetis­sa euroa, jos­ta maat­alouden osu­us on euroa.
    Koko bud­jetin meno­jen lop­pusum­ma on euroa, siitä voi laskea, kuin­ka lähel­lä tuo­ta 20 pros­ent­tia ollaan.
    Val­ta­va sum­ma kylläkin.

    Mitä kulut­ta­jien ruokatu­ki- kuu­luu maaseu­tu vs. kaupunkiasumiseen ? 

    Pitäisikö suo­ma­lais­ten ruo­ka tuot­taa kaupungeis­sa vaikka­pa Helsin­gin keskus­puis­tossa ? Toisaal­ta Helsin­gin kaupun­ki on yksi Suomen suurim­mista maat­alous­tukien saa­jista, tosin vas­ta Björn Wahlroosin ja Her­lin­in jälkeen.

  40. Liian van­ha: Pääkaupunkiseu­ru ei ole edulli­nen työ­paik­ka kenellekään. Uudel­la­maal­la työ­matkat ovat pisimpiä.

    Mie­lenki­in­toinen tilas­to. Asi­at ovat näköjään vähän toisin kuin ensin luulisi.

    Ajas­sa mitat­tuna Uuden­maan työ­matkat lienevät suh­teel­lis­es­ti vielä pidem­piä. Yli puolen tun­nin työ­mat­ka taitaa olla ihan normika­maa pääkaupunkiseudulla.

  41. Eri kokoiset paikat eroa­vat toi­sis­taan hyvinkin mon­es­sa suh­teessa, ihan riip­pumat­ta siitä, kuin­ka paljon val­oa niihin jak­se­taan kan­taa alue­poli­ti­ikan nimis­sä. Mitä isom­pi paik­ka, sitä enem­män työvoimaa, sitä enem­män työ­paikko­ja, sitä enem­män asun­to­ja ja sitä enem­män liiken­net­tä ja muu­ta infrastruktuuria. 

    Grav­i­taa­tioma­llis­sa kah­den paikkakun­nan väli­nen vetovoima on sitä suurem­pi, mitä suurem­mista paikkakun­nista on kyse ja mitä pienem­pi niiden väli­mat­ka on. Jos leikit­täisi­in, että paikkakun­nat ovat fyy­sisiä kap­palei­ta, sil­loin suurem­mal­la kap­paleel­la on suurem­pi vetovoima. 

    Grav­i­taa­tioma­lli on tietenkin raa­ka yleistys, eikä tee oikeut­ta paikko­jen yksilöl­lisille eri­ty­ispi­irteille, kuten luon­non­va­ro­jen läheisyy­delle. Kuitenkin empiria vahvis­taa sään­nön: aika har­vas­sa ovat esimerkik­si Helsingistä Por­naisi­in työn perässä sukku­loi­jat, esimerkik­si siitä ihan pikkuri­ikkises­tä syys­tä, että Por­nai­sis­sa on — tietenkin — vähem­män työ­paikko­ja että homogeenisem­pi työ­paikkatar­jon­ta. Sen sijaan esimerkik­si juuri sieltä Por­nai­sista kyl­lä tul­laan Helsinki­in töi­hin. Siihen, mik­si siel­lä asu­taan, en aio tässä sanoa mitään, esimerkik­si siitä syys­tä että en osaa. 

    Työssäkäyn­tialueen tulee olla sel­l­ainen, jon­ka sisäpuolel­la on ole­mas­sa työ­markki­nat. Ja Lapis­sa tämän alueen voi joutua piirtämään harpil­la, jon­ka säde on 300 kilo­metriä. Tai enem­män. Esimerkik­si Utsjoen Nuorgamista lähim­pään edes keskisu­ureen kaupunki­in, Rovaniemelle, on 496 kilo­metriä. Minne olisi Helsingistä 496 kilo­metriä? Esimerkik­si Kokkolaan. 

    Jos 80 kilo­metriä Etelä-Suomes­sa vie aivan toiseen todel­lisu­u­teen, Lapis­sa se voi olla mat­ka lähim­pään kaup­paan. Siis hyvässä tapauk­ses­sa. Sehän on sel­l­ainen poronkuse­ma. Käytän­nössä työssäkäyn­ti­etäisyy­den aset­ta­mi­nen 80 kilo­metri­in johtaa syr­jäseu­tu­jen tyh­jen­e­miseen, kos­ka eihän nyt esimerkik­si Enon­tek­iön, Inar­in tai Sodankylän perukoil­ta vält­tämät­tä ole ain­ut­takaan työ­paikkaa saatavil­la 80 kilo­metrin sisäpuolel­la, jos kun­nan sisäl­läkin väli­mat­ka suun­nikkaan kär­jestä toiseen on yli 200 kilo­metriä. 200 kilo­metriä?! Kyl­lä. Sama väli­mat­ka kuin Helsingistä Mikke­li­in tai Raumalle.

    Eivät vaan paikkakun­nat eroa toi­sis­taan, vaan myös niiden ihmis­ten elämän­ta­vat. Suurten kaupunkien asukkail­la on vähem­män auto­ja kuin pie­nien paikkakun­tien asukkail­la, kos­ka suuris­sa kaupungeis­sa on parem­pi joukkoli­ikenne ja pienem­mät etäisyy­det. Jos vaa­di­taan työ­paikan tai muun työl­lisyyshyödyk­keen vas­taan­ot­tamista, täl­löin sen täy­tyy olla käyttäjänsä/hakijansa/asiakkaansa ulottuvissa. 

    Yksi mah­dol­lisu­us päivit­tää grav­i­taa­tioma­llia olisi käyt­tää mat­ka-aikaa väli­matkan sijas­ta. Tässäkin tosin on ongel­mansa, sil­lä mat­ka-aika on teo­reet­ti­nen ideaali, joka olet­taa ja arvot­taa matkus­tamiseen käyte­tyn matkus­tusvä­li­neen. Ja lyhy­il­lä matkoil­la ja suuris­sa kaupungeis­sa matkus­tusvä­lineis­sä on eniten valin­nan­varaa. Siis: mitä suurem­pi on paikan pain­ovoima, sitä enem­män matkus­tusvä­lineis­sä on valinnanvaraa. 

    Jos esimerkik­si Munkkivuores­ta Vallilaan bus­sil­la kestää saman ajan kuin bus­sil­la Por­voos­ta, kävellen Oulunkylästä tai pyöräl­lä Myyr­mäestä, mikä matkus­tusvä­line val­i­taan normik­si? Jollei matkus­tavainen työn­hak­i­ja yllä tietyssä normi­a­jas­sa työhyödyk­keen­sä ääreen, seu­raako siitä sank­tioi­ta? Saako sank­tioista vapau­tuk­sia, jos hänel­lä puhkeaa pyörän­ren­gas tai bus­si jää jumi­in? Mis­tä saa todis­tuk­sia näistä itses­tä riip­pumat­tomista hidasteista? Pitääkö työn­hak­i­ja velvoit­taa käyt­tämään aina nopein­ta matkus­tusvä­linet­tä? Mikä se on? Ja mikä on matkus­tusvä­line? Jos esimerkik­si jalat ovat matkus­tusvä­line, mik­sei kenkiä voi vähen­tää verotuksessa? 

    Koko Suomes­sa ei vaan ole mielekästä käyt­tää yhtä yksiselit­teistä työssäkäyn­tialueen määritelmää. Jos halu­taan, että lap­pi­laisille työt­tömille työn­hak­i­joille on ole­mas­sa työ­markki­nat, ja että työ­paikko­jen tar­jon­nas­ta seu­raisi työn­hak­i­jalle velvoite, samal­la logi­ikalla helsinkiläi­nen työtön pitää velvoit­taa men­emään ansi­oluet­telon­vi­ilauskurssille Mikke­li­in tai Rau­malle. Tässä ei olisi mitään järkeä. Jos työssäkäyn­tialuet­ta käytetään, se pitää määritel­lä grav­i­taa­tioma­llin mukaan, alueel­lis­es­ti ja tosi­asial­lis­ten liiken­ney­hteyk­sien perusteella.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaiku­tusalue voidaan määrit­tää tak­sitestil­lä. Ote­taan tak­si ja san­o­taan “keskus­taan”. Jos tak­si ei kysy mitään vaan suun­taa kohti keskus­taa, ollaan kaupun­gin vaiku­tuwalueel­la. Toimii vaikka­pa Espoon keskuksessa.

    Siis väität, että 100 km säteel­lä Hel­sngistä voi sanoa tak­sis­sa “keskus­taan” ja löytää itsen­sä Helsin­gin Rauta­tien­to­ril­ta (avauk­ses­sa­han väität Helsin­gin vaiku­tusalueen ole­van säteeltäään 100 km, sil­loin­han tämän pitäisi toimia Tallinnassakin)

  43. Han­na-Leena Yli­nen:
    Suurin osa on jo muut­tanut, mut­ta miten on samaan aikaan käynyt met­sien, soiden ja ranta-aluei­den? Ne on val­jastet­tu entistä tehokkaam­paan käyt­töön eikä väestön keskit­tymi­nen siis ainakaan Suomes­sa ole onnis­tunut tur­vaa­maan luontoa.

    Olet väärässä. Met­sien ja soiden laa­jamit­tainen oji­tus lop­pui siinä vai­heessa, kun todel­la suuri muut­toli­ike maal­ta kaupunki­in lop­pui eli 1980-luvulle tultaessa.

    Talous­met­sien hakku­u­ta­vat ovat muut­tuneet ja niitä kehitetään edelleenkin siten, että luon­non­mon­imuo­toisu­us voidaan säi­lyt­tää mah­dol­lisim­man korkeana. Talous­met­sä ei kuitenkaan koskaan voi vas­ta­ta luon­non­ti­laista met­sää, mut­ta luon­non­ti­lais­es­ta met­sästä ei voi­da saa­da tarpeek­si laadukas­ta raa­ka-ainet­ta metsäteollisuudelle.

    Tilanne Suomen met­sis­sä on parem­pi kuin koskaan sit­ten 1900-luvun alun. Petolin­nuil­la ja petoeläimil­lä menee hyvin, met­säkanal­in­tu­ja voi met­sästää etelässäkin ja hirviäkin on yli 100 000, kun niitä oli vuon­na 1939 vain 1 500.

    Per­in­teisen maanvil­je­lyn piiris­sä eläneet lajit ovat vähen­tyneet, kos­ka per­in­teistä maanvil­je­lyä ei harrasteta. 

    Ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa uusia uhkia osalle Suomen lajeista.

    Käytän­nössä riis­tan lukumäärä oli alim­mil­laan, kun ihmisas­u­tus oli laa­jim­mil­laan. Ihan puh­das­ta ryöstöähän se tuon ajan met­sästys ja kalas­tus oli, kos­ka ajatelti­in, että ne ovat ehtymät­tömiä luon­non­va­ro­ja ja rukoile­mal­la saadaan lisää.

  44. Jos halu­aisi elää edullisem­min, asu­isi ympyröi­den ulkop­uolel­la. Ostaisi jonkun hal­van auton noin 3000€, siihen liiken­nevaku­u­tus, eikä muu­ta. Tek­isi etätöitä.

    Tai sit­ten asu­isi Tallinnas­sa ja tek­isi siel­lä etätöitä. Muu­ta­man ker­ran kuus­sa voisi tul­la pääkaupunkiseudulle palaverei­hin. Suurin osa palavereista hoi­tu­isi videoneuvotteluina.

    Vasti­neek­si saisi asum­isväljyyt­tä ja tilaa ympärille. Voisi har­ras­taa sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta ei kaupungeis­sa voi tehdä.

    Ystäviäni asuu Kaakkois-Suomes­sa, eipä siel­lä julki­nen liikenne kovin hyvin toi­mi, mut­ta ei ne sitä tarvit­sekkaan. Jokaisel­la on omat autot.
    Jos ei sitä ihan viimeis­in­tä bemaria halua, niin hyvin pystyy edullisem­minkin liikkumaan.

  45. Pet­ja Y: 20km päästä on vielä melko yleistä käy­dä kaupungis­sa töis­sä ja joskus muutenkin. Tuo 100km Helsingistä taas kuu­lostaa min­ulle melko kaukaiselta, mut­ta en tunne asi­aa kovin hyvin. Miten 100km päässä asu­vat käyt­tävät Helsinkiä?

    Päivit­täin junalla.

  46. Raimo K: Niin­pä. Mut­ta toisaal­ta esim. Tam­pere ei kan­sain­välis­ten kri­tee­rien mukaan ole kaupunki.

    Suomes­sa muis­taak­seni vain Kau­ni­ainen on kokon­aan kaupun­ki. Näi­den 100 km sätei­den sisäl­lä yli 90% on maaseu­tua. Ehkä pitäisi pala­ta 100 vuot­ta sit­ten olleisi­in kun­ta­muo­toi­hin, jot­ka oli­vat maalaiskun­ta, taa­javäki­nen yhdyskun­ta, kaup­pala ja kaupun­ki. Voisi ehkä sanoa, että val­taosa asuu nyky­isin taa­jamis­sa, mut­ta ei suinkaan varsi­naises­sa kaupungissa.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaiku­tusalue voidaan määrit­tää tak­sitestil­lä. Ote­taan tak­si ja san­o­taan “keskus­taan”. Jos tak­si ei kysy mitään vaan suun­taa kohti keskus­taa, ollaan kaupun­gin vaiku­tusalueel­la. Toimii vaikka­pa Espoon keskuksessa. 

    Espoon keskuk­ses­sa on tosi­aan tak­si­ase­ma, jonne tak­si ilmeis­es­ti osaa (ja rautatiease­ma), mut­ta keskus­taa ei Espoos­sa ole ollenkaan.

  48. Liian van­ha:
    Pääkaupunkiseu­ru ei ole edulli­nen työ­paik­ka kenellekään. Uudel­la­maal­la työ­matkat ovat pisimpiä.

    Medi­aan­i­tarkastelus­satyö­mat­ka oli pisin Uudellamaalla

    Lyhy­impiä työ­matkat oli­vat syr­jäseuduil­la, Kain­u­us­sa 3,7 km kun taas Uudel­la­maal­la 9,8 km.

    Ero on aika merkit­tävä ja Uude­maan pitkä työ­matkat aiheut­ta­vat paljon turhaa saastumista

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12–09_003.html?s=0

    Mie­lenki­in­toista on, että Uudel­la­maal­la on myös eniten pen­delöiviä eli kun­nas­ta toiseen kulkevia

    Uudel­la­maal­la myös kaik­ki työ­matkat ovat pidem­piä kuin muual­la eli jopa keskus­tas­sa asu­vien työ­matkat ovat lyhyem­piä Kepu­lan­di­as­sa kuin Helsingissä

    Jep!

    Tossa esitel­lään pari nykyisen tarkoi­tus­taan vas­taa­mat­toman kaupunki­rak­en­teen tuot­ta­maa ongel­maa. Onnek­si Helsin­ki on ihmis­ten rak­en­ta­ma ja raken­net­tavis­sa toimi­vam­mak­si, jol­loin suurem­pi osa ihmi­sistä voi halutes­saan elää, työsken­nel­lä ja asua kävellen saavutet­tavis­sa ole­val­la alueella.

    Asun Helsin­gin keskus­tas­sa. 1,5 km:n työ­matkani kestää 15 min­u­ut­tia, kaikil­la keleil­lä, kävellen. Enkä ole ain­oa, joka näin elelee.

  49. Michael Perukan­gas: Suurten kaupunkien asukkail­la on vähem­män auto­ja kuin pie­nien paikkakun­tien asukkail­la, kos­ka suuris­sa kaupungeis­sa on parem­pi joukkoli­ikenne ja pienem­mät etäisyydet.

    Tääl­lä jo tulikin esille se, että tästä huoli­mat­ta suuris­sa kaupungeis­sa työ­matkat ovat pitk­iä. Ilmiö ei ole mitenkään eri­tyis­es­ti suo­ma­lainen, suuris­sa kaupungeis­sa on hidas­ta liikkua mis­sä vain, ja läheltä työ­paik­ka har­voin löytyy.

    Kilo­metri ei ole rel­e­vant­ti (työ)matkan mit­tari. Rel­e­vant­te­ja mittare­i­ta ovat min­uu­tit ja eurot.

    Tihei­den kaupunkiseu­tu­jen kohdal­la min­u­uteis­sa lyhyet työ­matkat eivät ole mikään kil­pailutek­i­jä, kos­ka matkat ovat usein min­u­uteis­sa pitk­iä. Euro­ja menee kyl­lä varsin vähän, jos käyt­tää julk­ista liikennettä.

  50. B: Asun Helsin­gin keskus­tas­sa. 1,5 km:n työ­matkani kestää 15 min­u­ut­tia, kaikil­la keleil­lä, kävellen. Enkä ole ain­oa, joka näin elelee.

    Et var­maan mut­ta ei yhden eikä muu­ta­man ihmisenkään edulli­nen työ­mat­ka paljoa kokon­aisu­ut­ta hetkauta. 

    Ja ero­han on kuten tilas­to ker­too, joka ympäristössä saman­su­un­tainen ‚Helsin­gin keskus­tas­sakin työ­mat­ka kestää pidem­pään kuin Ival­on keskustassa

  51. En kut­su­isi helsinkiä kaupungik­si, pikem­minkin isohko ker­rostaloslum­mi joka elää tulon­si­ir­roil­la muus­ta suomesta.

  52. eemil: Mitä kulut­ta­jien ruokatu­ki- kuu­luu maaseu­tu vs. kaupunkiasumiseen ? 

    Esi­tit tyyp­il­lisen vääris­tel­lyn muka­to­tu­u­den maat­alous­tu­is­ta­tu­ista. Se tuki mak­se­taan tuot­ta­jille. Se ei hyödytä kuluttajia.

    Olet tosin oike­as­sa siinä, että ne mil­jardit tosi­aan olisi järkevää mak­saa (mah­dol­lis­es­ti pien­i­t­u­loisille) kulut­tu­jaille tuot­ta­jien ase­mas­ta. Tai sit­ten vain vähen­net­täisi­in vero­jen keräämistä kun tukien mak­sami­nen tuot­ta­jille lopetetaan.

    Pitäisikö suo­ma­lais­ten ruo­ka tuot­taa kaupungeis­sa vaikka­pa Helsin­gin keskuspuistossa ?

    Ei. Ei ole järkevää tuot­taa ruokaa puis­tois­sa, aivan hup­su aja­tus. Ruo­ka kan­nat­taa tuot­taa siel­lä mis­sä olo­suh­teet ruoan tuot­tamiseen ovat mah­dol­lisim­man hyvät.

    Toisaal­ta Helsin­gin kaupun­ki on yksi Suomen suurim­mista maat­alous­tukien saa­jista, tosin vas­ta Björn Wahlroos­in­ja Her­lin­in jälkeen.

    Tosi­aan, jos siir­ty­isimme tuot­ta­jille mak­set­tavas­ta tues­ta (mah­dol­lis­es­ti pien­i­t­u­loisille) kulut­ta­jille mak­set­tavaan tukeen, tai sit­ten vain vähen­täisimme vero­jen keräämistä tukia vas­taaval­la määräl­lä kun tukien mak­sami­nen tuot­ta­jille lopete­taan, niin tämäkin ongel­ma poistuisi.

  53. Liian van­ha:
    Ja ero­han on kuten tilas­to ker­too, joka ympäristössä saman­su­un­tainen ‚Helsin­gin keskus­tas­sakin työ­mat­ka kestää pidem­pään kuin Ival­on keskustassa

    No sen nyt on nor­maalia että siel­lä mis­sä tehdään töitä paljon tehdään myös työmatkoja.

  54. Han­na-Leena Yli­nen: Tämä osoit­taa virheel­lisek­si sen tämän blo­gin kom­menteis­sa usein tois­tu­van väit­teen, että luon­non tila jotenkin kohenisi, jos kaik­ki ihmiset muut­taisi­vat Helsinki­in tai muille kaupunkialueille.

    Vihreään epis­to­laan kuu­luu kuitenkin olen­naise­na osana se, että luon­non tila ei koskaan parane vaan menee koko ajan huonom­paan suun­taan. Ei vaik­ka luon­non tila on paran­tunut paljon ja vielä vähäsen päälle.

  55. Mie­lenki­in­toinen oli myöskin tutkimus, jos­sa arvioiti­in kuin­ka pitkä työ­mat­ka voi olla eri tulotasoilla

    Helsingis­sä pien­i­t­u­loisen työ­mat­ka voi olla vain 20 km eli pien­i­t­u­loisen ei kan­na­ta muut­taa kehyskun­ti­in, sil­lä matkaku­lut nou­se­vat suurem­mak­si kuin säästöt asumisessa

  56. Kalle: Jotain posi­ti­ivista oli tänään HS:ssa. Jos­sain Helsin­gin ulkop­uolel­la aloite­taan ja laite­taan talokau­pal­la huonokun­toisia kiin­teistöjä matalaksi!

    Samas­sa lehdessä taisi olla jut­tu Nur­mi­jär­vestä, miten se on kas­vanut kolmes­sakymme­nessä vuodessa. 

    Mie­lenki­in­toista. Ker­rotko vielä tarkem­min mis­sä kohtaa artikke­lit oli, kun en niitä löytäny…

  57. Sylt­ty: Tuo nyt riip­puu ihan puh­taasti siitä mitä tarkastel­laan. Jos asuu haja-asu­tusalueel­la niin käve­lyetäisyy­del­lä ei ole pos­tia tau kaup­paa, asuipa kasvukeskuk­sen kyl­jessä vai 200 km päässä. 

    Aika har­val­la on enää pos­tia käve­lyetäisyy­del­lä pk-seudul­la tai edes Helsingis­sä. Ja mik­si pitäskään, kun postis­sa voi käy­dä autol­la samal­la kun käy­dään osta­mas­sa hyper­mar­ketista viikon ruuat.

    Liian van­ha:
    Pääkaupunkiseu­ru ei ole edulli­nen työ­paik­ka kenellekään. Uudel­la­maal­la työ­matkat ovat pisimpiä. 

    Oisko­han asun­topoli­ti­ikalla jotain tekemistä tämän ongel­man kanssa?
    Onko­han tässä nyt 3 toisin­sa pois­sulke­vaa läh­estymistapaa, joille on kan­nat­ta­jia löy­tynyt vuosikymmeniä:
    1) Tehoste­taan joukkoli­iken­net­tä -> köy­hät voi tul­la töi­hin kauem­paa, keskus­toi­hin ei tarvi­ta sosi­aal­ista asuntotuotantoa
    2) Tehoste­taan sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa -> lyhyet työ­matkat, ei tarvi­ta suur­ta julkisen liiken­teen järjestelmää
    3) Tehoste­taan kaupunkien keskus­to­jen tiheyt­tä -> myös taviksil­la on varaa asua keskus­tois­sa, kun asun­to­ja on niin paljon?

  58. Sylt­ty: Vihreään epis­to­laan kuu­luu kuitenkin olen­naise­na osana se, että luon­non tila ei koskaan parane vaan menee koko ajan huonom­paan suun­taan. Ei vaik­ka luon­non tila on paran­tunut paljon ja vielä vähäsen päälle.

    Nyt niitä lähteitä. Ympäristön­suo­jelus­sa asia on toki joo noin, mitä tahansa myrkkyjä ei enää pumpa­ta mihin tahansa. Mut­ta nyt oli kysymys luon­non­suo­jelu­a­sioista so. lajien ja ekosys­teemien pop­u­laa­tioista. Miten niiden tila on parantunut?

  59. Jaas­su:
    En kut­su­isi helsinkiä kaupungik­si, pikem­minkin isohko ker­rostaloslum­mi joka elää tulon­si­ir­roil­la muus­ta suomesta. 

    Todista se sit­tne kanssa. Tämä ei ole Apu-lehden keskustelupalsta.

  60. Joel Jalka­nen: Nyt niitä lähteitä. Ympäristön­suo­jelus­sa asia on toki joo noin, mitä tahansa myrkkyjä ei enää pumpa­ta mihin tahansa. Mut­ta nyt oli kysymys luon­non­suo­jelu­a­sioista so. lajien ja ekosys­teemien pop­u­laa­tioista. Miten niiden tila on parantunut?

    Niin eli sun mielestä kaik­ki on huonom­min, vaik­ka ainakin näin ulko­muis­tista vetäen hirvi jout­sen ja suurpetokan­tamme ovat ihan eri tasol­la kuin aikaisem­min. Eikä ketutkaan voi huonos­ti, kos­ka niitä pyörii min­unkin pihalla.

  61. Liian van­ha:
    Pääkaupunkiseu­ru ei ole edulli­nen työ­paik­ka kenellekään. Uudel­la­maal­la työ­matkat ovat pisimpiä.

    Medi­aan­i­tarkastelus­satyö­mat­ka oli pisin Uudellamaalla

    Lyhy­impiä työ­matkat oli­vat syr­jäseuduil­la, Kain­u­us­sa 3,7 km kun taas Uudel­la­maal­la 9,8 km.

    Ero on aika merkit­tävä ja Uude­maan pitkä työ­matkat aiheut­ta­vat paljon turhaa saastumista

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12–09_003.html?s=0

    Mie­lenki­in­toista on, että Uudel­la­maal­la on myös eniten pen­delöiviä eli kun­nas­ta toiseen kulkevia

    Uudel­la­maal­la myös kaik­ki työ­matkat ovat pidem­piä kuin muual­la eli jopa keskus­tas­sa asu­vien työ­matkat ovat lyhyem­piä Kepu­lan­di­as­sa kuin Helsingissä

    Tästä tuleekin OS:lle kotiläksyjä. Tuon viitatun tutkimusar­tikke­lin vimeis­es­tä kuvas­ta voi päätel­lä yhden selvän syyn, mik­si pääkaupunkiseudun työ­matkat ovat muu­ta maa­ta pidem­piä. Selvästikin asu­taan laidoil­la ja käy­dään töis­sä keskus­tas­sa. Jos pääkaupunkiseu­tu halu­aa lyhen­tää työ­matkansa muun Suomen tasolle, luon­te­va tapa on tas­apain­ot­taa tilanne niin, että osa asumis­es­ta siir­tyy alueen keskus­taan ja osa työ­paikoista alueen laidoille. Nykyi­nen asun­to­jen ja työ­paikko­jen jakau­ma pakot­taa työ­matkat pitkik­si. Eri­tyis­es­ti Helsin­gin kaavoit­ta­jil­la on kaik­ki lan­gat käsis­sään. Voi tosin olla, että muut tavoit­teet aja­vat näi­den työ­matkaon­gelmien ohi, ja poli­itikot jatka­vat mieluiten van­haan malli­in nykyisel­lä työ­matko­ja piden­täväl­lä linjallaan.

  62. Sylt­ty: Niin eli sun mielestä kaik­ki on huonom­min, vaik­ka ainakin näin ulko­muis­tista vetäen hirvi jout­sen ja suurpetokan­tamme ovat ihan eri tasol­la kuin aikaisem­min. Eikä ketutkaan voi huonos­ti, kos­ka niitä pyörii min­unkin pihalla.

    Myön­netään, riis­taeläimet voi parem­min paran­tuneen sään­te­lyn takia. Mut­ta jos vuo­den 2010 arvioin­nis­sa oli yli 700 uhanalais­tunut­ta lajia kymme­nen vuo­den takaiseen ver­rat­tuna, niin en nyt sanoisi, että “luon­non tila on paran­tunut paljon ja vielä vähäsen päälle”.

  63. Marko V:
    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/huhta_pyykkonen_kartta.pdf

    Oho. Haa­ga, Län­si-Pak­i­la ja Oulunkylä näyt­täi­sivät kuu­lu­van alhaisim­paan ryh­mään työ­matka­pitu­u­den suh­teen. Koskako­han Vihreis­sä herätään esikaupunkialuei­den poten­ti­aali­in. Ehkä sit­ten Kokoomus ei olisikaan enää suurin puolue. 

    Alhaisim­mat matkat näyt­täisi myös ole­van Hent­taal­la ja Haku­ni­las­sa. Ettei kyseessä olis kaikil­la näil­lä kuitenkin se, ettei sieltä lähde­tä niin paljon töi­hin eli on paljon eläkeläisiä, kotiäite­jä ja työttömiä?
    Tekevätkö muuten koul­u­laiset ja opiske­li­jat tässä tutkimuk­ses­sa työmatkoja?

  64. Helsin­ki elää muus­ta Suomes­ta ja on ehdot­tomasti suurin tulon­si­ir­to­jen kohde. Tämä on todel­lisu­ut­ta, vaik­ka Helsingis­sä useim­miten toisin väitetään.

    Helsin­ki saa suuren osan työn­tek­i­jöistään maakun­tien koulut­ta­mana. Kulut ovat syn­tyneet maakun­nis­sa ja Helsingis­sä käy­dään työhaas­tat­telus­sa ja siir­ry­tään sit­ten työelämään. Vaikut­taa myös siltä, että pääkaupunkiseudul­ta tul­laan nyky­isin viet­tämään sitä hyvää lop­puelämää syn­nyin­seudulle. Kulut tule­vat maakun­nille ja tulot pääkaupunkiseudulle.

    Sama tilanne on mon­es­sa “kansal­lises­sa” asi­as­sa. Maakun­nat mak­sa­vat Helsinkiläis­ten palve­lut. Jokunen vuosi sit­ten, kun tut­ta­vani lähti kansal­lisoop­per­aan töi­hin las­ket­ti­in, että sen lafkan hin­nal­la olisi saanut 820 nuorisoti­lat suomeen. Silti nuorisotiloi­hin ei ole varaa ja me mak­samme hesalaisille tämänkin kuran.

  65. toke: Alhaisim­mat matkat näyt­täisi myös ole­van Hent­taal­la ja Haku­ni­las­sa. Ettei kyseessä olis kaikil­la näil­lä kuitenkin se, ettei sieltä lähde­tä niin paljon töi­hin eli on paljon eläkeläisiä, kotiäite­jä ja työttömiä?
    Tekevätkö muuten koul­u­laiset ja opiske­li­jat tässä tutkimuk­ses­sa työmatkoja?

    Kokeile lait­taa harpin kär­ki Haa­gaan ja piir­rä 8 km säteel­lä ole­va ympyrä ja sit­ten Eiran ympärille saman­lainen. Kum­malle rinku­lalle mah­tuu enem­män työ­paikko­ja? Voisiko vas­taus löy­tyä tuosta?

  66. B.J:
    Helsin­ki saa suuren osan työn­tek­i­jöistään maakun­tien kouluttamana. 

    Helsin­ki ja helsinkiläiset kus­tan­ta­vat maakun­nis­sa jär­jeste­tyn koulu­tuk­sen suurim­mak­si osaksi.

  67. B.J:
    Helsin­ki saa suuren osan työn­tek­i­jöistään maakun­tien koulut­ta­mana. Kulut ovat syn­tyneet maakun­nis­sa ja Helsingis­sä käy­dään työhaas­tat­telus­sa ja siir­ry­tään sit­ten työelämään. Vaikut­taa myös siltä, että pääkaupunkiseudul­ta tul­laan nyky­isin viet­tämään sitä hyvää lop­puelämää syn­nyin­seudulle. Kulut tule­vat maakun­nille ja tulot pääkaupunkiseudulle. 

    Nuorten koulut­ta­mi­nen yliop­pi­laik­si muual­la Suomes­sa ei mak­sa hei­dän syn­nyinkun­nilleen niin paljon kuin mitä ne kun­nat saa­vat val­ti­ol­ta avustuksia. 

    Kaik­ki Suomen työ­paikatkaan eivät ole kehäkol­mosen sisäpuolel­la vaan suuri osa koulute­tu­is­takin jää maakun­ti­in töihin. 

    Eläkeläiset, siis niil­lä joil­la on varaa, lähtevät minne lystäävät, osa Espan­jaan, osa Thaimaa­han asumaan, mut­ta ruinaa­vat Suomelta rahaa kun ter­veys alkaa tökkiä. Parem­paa olisi jos he meni­sivät Tuupo­vaar­alle mut­ta kun siel­lä ei ole niin kivaa kuin Phuketissa!

    Kansal­lisoop­pera mak­saa paljon veron­mak­sajille sik­si että sen työn­tek­i­jöil­lä on edulli­nen työe­htosopimus, joka takaa pitkän kesälo­man, jon­ka aikana he voivat tehdä keikkaa Savon­lin­nan Oopperajuhlissa.

  68. R.Silfverberg
    Kansal­lisoop­pera mak­saa paljon veron­mak­sajille sik­si että sen työn­tek­i­jöil­lä on edulli­nen työe­htosopimus, joka takaa pitkän kesälo­man, jon­ka aikana he voivat tehdä keikkaa Savon­lin­nan Oopperajuhlissa. 

    Mut­ta vain pääkaupunkiseudun veron­mak­sajille. Tuupo­vaar­alaiset mak­sa­vat Kansal­lisoop­peras­ta ain­oas­taan lot­tokupon­gin hinnassa.

  69. Niinkuin kir­joitin, niin oop­per­an esi­in­tyvät taiteil­i­jat tekevät kesäisin keikkaa Savon­lin­nas­sa ja ympäri vuo­den muis­sakin maakun­tien klas­sisen musi­ikin tapah­tu­mis­sa. Ja kukaan ei estä Tuupo­vaaran kun­taa jär­jestämään oop­pera­matko­ja asukkailleen Helsinkiiin.

  70. Espoo on vähän niinkuin Kataisen/Stubbin hal­li­tus ennen vihrei­den ulos­marssia. Siel­lä on vähän kaikkea pait­si keskustaa. 

    No, nyt siel­lä ei ole vihre­itä, perus­suo­ma­laisia, eikä keskus­taa. Espoos­sa taitaa olla noi­ta kah­ta muuta.

  71. Capel­la: Helsin­ki ja helsinkiläiset kus­tan­ta­vat maakun­nis­sa jär­jeste­tyn koulu­tuk­sen suurim­mak­si osaksi.

    Mihinkähän tämä tieto perus­tuu ? Vaikut­taa mutu-tiedolta.

  72. Marko V: Kokeile lait­taa harpin kär­ki Haa­gaan ja piir­rä 8 km säteel­lä ole­va ympyrä ja sit­ten Eiran ympärille saman­lainen. Kum­malle rinku­lalle mah­tuu enem­män työ­paikko­ja? Voisiko vas­taus löy­tyä tuosta? 

    Taisit uno­htaa Hent­taan ja Haku­ni­lan tos­ta teo­ri­as­ta. Toisaal­ta Haa­gas­sa ja Eiras­sa on var­maan aika sama osu­us asukkaista eläkeläisiä…

  73. Juho Laatu: Tästä tuleekin OS:lle kotiläksyjä. Tuon viitatun tutkimusar­tikke­lin vimeis­es­tä kuvas­ta voi päätel­lä yhden selvän syyn, mik­si pääkaupunkiseudun työ­matkat ovat muu­ta maa­ta pidem­piä. Selvästikin asu­taan laidoil­la ja käy­dään töis­sä keskus­tas­sa. Jos pääkaupunkiseu­tu halu­aa lyhen­tää työ­matkansa muun Suomen tasolle, luon­te­va tapa on tas­apain­ot­taa tilanne niin, että osa asumis­es­ta siir­tyy alueen keskus­taan ja osa työ­paikoista alueen laidoille. Nykyi­nen asun­to­jen ja työ­paikko­jen jakau­ma pakot­taa työ­matkat pitkik­si. Eri­tyis­es­ti Helsin­gin kaavoit­ta­jil­la on kaik­ki lan­gat käsis­sään. Voi tosin olla, että muut tavoit­teet aja­vat näi­den työ­matkaon­gelmien ohi, ja poli­itikot jatka­vat mieluiten van­haan malli­in nykyisel­lä työ­matko­ja piden­täväl­lä linjallaan. 

    Ja kuten on jo tapah­tunut, suuret fir­mat siir­tyvät laidoille ja ongel­mak­si tulee, että se työn­tek­i­jän asun­to onkin toisel­la laidal­la. Vai­h­toe­hdot ovat paran­taa julk­ista poikit­tais­li­iken­net­tä tai saat­taa niin paljon löysää asun­toka­p­a­siteet­tia markki­noille, että asun­non vai­h­to on nyky­istä huo­mat­tavasti vai­vat­tomam­paa ja jotenkin saadaan ihmi­sistä pois tarve juur­tua johonkin koti­paikkaan. Näistä val­i­taan luon­nol­lis­es­ti se helpoin.

  74. toke: Ja kuten on jo tapah­tunut, suuret fir­mat siir­tyvät laidoille ja ongel­mak­si tulee, että se työn­tek­i­jän asun­to onkin toisel­la laidal­la. Vai­h­toe­hdot ovat paran­taa julk­ista poikit­tais­li­iken­net­tä tai saat­taa niin paljon löysää asun­toka­p­a­siteet­tia markki­noille, että asun­non vai­h­to on nyky­istä huo­mat­tavasti vai­vat­tomam­paa ja jotenkin saadaan ihmi­sistä pois tarve juur­tua johonkin koti­paikkaan. Näistä val­i­taan luon­nol­lis­es­ti se helpoin.

    Nim­imerk­ki Liian van­han tänne linkkaamien tilas­to­jen mukaan pääkaupunkiseudun työ­matkat ovat nykyisel­lään hyvin pitk­iä ver­rat­tuna muun Suomen työ­matkoi­hin (http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12–09_003.html?s=0).

    Julkisen poikit­tais­li­iken­teen paran­t­a­mi­nen ei lyhen­täisi työ­matko­jen pitu­ut­ta kilo­me­treis­sä (joi­ta artikke­lis­sa ver­tailti­in), mut­ta voisi tietenkin lyhen­tää mat­ka-aiko­ja. Pääkaupunkiseudul­la on kuitenkin vaikea päästä aivan muun Suomen työ­matko­jen nopeuk­si­in, vaik­ka liiken­net­tä nopeutet­taisi­inkin. Mat­ka-ajois­sa mitat­tuna pääkaupunkiseu­tu saat­taa olla ver­tailun tulok­sia huonom­pi mui­hin verrattuna.

    Asun­toka­p­a­siteet­tia ei peri­aat­teessa tarvit­taisi lisää. Sen pitäisi vain olla lähempänä työ­paikko­ja, tai työ­paikko­jen lähempänä asun­to­ja. Tuon linkatun artikke­lin kart­ta näyt­ti osoit­ta­van, että työ­paikat ovat nyt keskus­tas­sa ja asun­not laidoil­la, mikä tietenkin pako­taa työ­matkat pitkik­si. Käytän­nössä helpoin ratkaisu olisi kai kaavoit­taa keskus­tan toimis­to­talo­ja asun­noik­si, ja rak­en­taa laidoille lisää toimis­to­ja tai mui­ta työ­paikko­ja, jos siel­lä ei vielä tuol­laisia raken­nuk­sia tarpeek­si ole. Jonkun työ­mat­ka pitenisikin näin, mut­ta voimme kai olet­taa, että keskimäärin työ­matkat lyhenisivät.

    Jos molem­pi­en puolisoiden työ­paikat meni­sivät pääkaupunkiseudun toiselle laidalle, syn­ty­isi insen­ti­ivi muut­taa sinne. Nyt voi olla hyvinkin yleistä, että molem­mat puolisot käyvät Nur­mi­järveltä töis­sä Helsin­gin keskus­tas­sa. Täl­laiset tapauk­set väheni­sivät, jos kaavoitus olisi tasapainoisempaa.

    Asun­non vai­h­to on var­maankin riit­tävän help­poa, sil­lä liiket­tä on koko ajan eri suun­ti­in, ja vapaa asun­to löy­tyy kyl­lä mis­tä tahansa kaupungi­nosas­ta melko nopeasti.

    Koti­paikkaan juur­tu­mi­nen ei liene eri­tyi­nen ongel­ma työ­matko­jen pitu­u­den suh­teen pääkaupunkiseudul­la. En usko että alueen ongel­mat joh­tu­isi­vat siitä, että itähelsinkiläi­nen ei halua muut­taa Espooseen. Ja jos halu­aa asua Itä-Helsingis­sä., sieltä saa myös työ­paikan, jos ei ole liian kranttu.

    Helpoin ratkaisu voisi tosi­aan olla tas­apain­oisem­pi kaavoit­ta­mi­nen. Helsin­ki on oikeas­t­aan syypää näi­hin pitki­in työ­matkoi­hin, kos­ka se on kaavoit­tanut alueelleen selvästi enem­män työ­paikko­ja kuin siel­lä on asun­to­ja. Reuna-alueen kun­nat toimi­vat tämän Helsin­gin aset­ta­man raamin mukaan (eli rak­en­ta­vat asun­to­ja niille, jot­ka ovat töis­sä Helsingis­sä, mut­ta joille Helsingis­sä ei ole asuntoja).

    Tätä tas­apain­oista kaavoit­tamista voi toteut­taa joko niin, että Helsin­ki rak­en­taa lisää asun­to­ja tai vähen­tää työ­paikko­ja. Helsin­gin kaupungin­isät tun­tu­vat ole­van huo­mat­tavasti kiin­nos­tuneem­pia asun­to­jen lisärak­en­tamis­es­ta. Aika luon­te­vaa. Kasvuhalu on yleistä. Tämä voi tosin olla kansan­taloudel­lista tuh­laus­ta ja lähikun­tien kiusaamista siinä mielessä, että se jäl­keen, kun lähikun­nat on ensin ohjat­tu (Hesin­gin toimes­ta) rak­en­ta­maan asun­to­ja, nuo asun­not tehtäisi­in nyt tarpeet­tomik­si. OS tun­tuu suh­tau­tu­van tähän suun­tauk­seen aika posi­ti­ivis­es­ti (kan­nat­taa Helsin­gin tiivistämistä ja tun­tuu ole­van tyy­tyväi­nen lähikun­tien asun­to­jen halut­tavu­u­den lasku­un). Asun­not ovat kuitenkin näistä se kalli­impi resurssi, joten sinä mielessä kansan­taloudel­lis­es­ti olisi taloudel­lisem­paa siirtää työ­paikko­ja laidoille. Voi tässä tietenkin käy­dä niinkin, että jos Helsin­ki ei kaavoita enää liikaa työ­paikko­ja, lähikun­nat voivat kaavoit­taa niitä vas­taavasti lisää. Kasvua siis molem­mis­sa, mut­ta eri taval­la laidoil­la ja keskus­tas­sa. Tietenkin tämä edel­lyt­tää joko väestönkasvua tai muiden kun­tien autioi­tu­mista Suomes­sa (= kansan­taloudel­lista tuh­laamista) tai muualla.

    Toden­näköisin lop­putule­ma saat­taa olla se, että Helsin­ki haalii edelleen sekä asukkai­ta että työ­paikko­ja. Näin työ­matkaon­gel­ma säi­lyy ennallaan.

    1. Helsin­ki on oikeas­t­aan syypää näi­hin pitki­in työ­matkoi­hin, kos­ka se on kaavoit­tanut alueelleen selvästi enem­män työ­paikko­ja kuin siel­lä on asun­to­ja. Reuna-alueen kun­nat toimi­vat tämän Helsin­gin aset­ta­man raamin mukaan (eli rak­en­ta­vat asun­to­ja niille, jot­ka ovat töis­sä Helsingis­sä, mut­ta joille Helsingis­sä ei ole asuntoja).

      Ovatko työ­matkat kant­gakaupun­gin ulkop­uolel­la sijait­se­vi­in työ­paikkoi­hin lyhyem­piä kuin sen sisäpuolel­la ole­vi­in? Tämä pitäisi oikeas­t­aan tutkia — tai on siis var­maan jo tutkit­tu, mut­ta tieto pitäisi saa­da käytt­töön. Min­ul­la on käsi­tys, että vaikka­pa Lep­pä­vaaras­sa ole­vaan työ­paikkaan tul­laan paljon kauem­paa kuin Kru­u­nun­haas­sa ole­vaan, johon mon­et tule­vat kävellen. Nur­mi­järvel­lä ole­vista työ­paikoista nyt puhumattakaan.
      Van­cou­veris­sa on esimerk­ki siitä, miten työ­matko­ja saadaan lyhen­netyk­si rak­en­ta­mal­la kan­takaupunkiuin todel­la paljon asun­to­ja ja samal­la vähän syr­jiväl­lä autol­la pen­delöin­tiä liiken­nepoli­ti­ikas­sa. Nyt keskus­tan työ­paikkouhin tul­laan suurelt6a osin kävellen ja paikalliset espoolaiset käyvät töis­sä kaupun­gin ulkopuolella.

  75. Juho Laatu:Käytän­nössä helpoin ratkaisu olisi kai kaavoit­taa keskus­tan toimis­to­talo­ja asun­noik­si, ja rak­en­taa laidoille lisää toimis­to­ja tai mui­ta työ­paikko­ja, jos siel­lä ei vielä tuol­laisia raken­nuk­sia tarpeek­si ole. Jonkun työ­mat­ka pitenisikin näin, mut­ta voimme kai olet­taa, että keskimäärin työ­matkat lyhenisivät.

    Rohke­nen olet­taa, että keskimääräisen työ­matkan lyhen­e­m­i­nen olisi pien­tä. Merkit­tävä osa ihmi­sistä ei pain­o­ta työ­paikan etäisyyt­tä kovinkaan paljon työ­paikan valin­nas­saan, kun­han se on kohtu­ulli­nen. Ja kohtu­ulli­nen tun­tuu tarkoit­ta­van monille tääl­lä pääkaupunkiseudul­la esim. kolmea varttia.

    Eli ihmiset pää­tyvät työ­markki­na-alueel­laan työ­paikkaansa muiden kri­tee­rien pain­ot­ta­mana, kuin lyhyen työ­matkan. Jos kioskissa on myyjä ja vastapäisessä talos­sa asuu kioskin myyjä, niin toden­näköis­es­ti he eivät ole sama henkilö, vaan kumpikin kul­kee pidem­män työ­matkan kuin sen kadun ylityksen.

  76. Osmo Soin­in­vaara: Ovatko työ­matkat kant­gakaupun­gin ulkop­uolel­la sijait­se­vi­in työ­paikkoi­hin lyhyem­piä kuin sen sisäpuolel­la ole­vi­in? Tämä pitäisi oikeas­t­aan tutkia – tai on siis var­maan jo tutkit­tu, mut­ta tieto pitäisi saa­da käytt­töön. Min­ul­la on käsi­tys, että vaikka­pa Lep­pä­vaaras­sa ole­vaan työ­paikkaan tul­laan paljon kauem­paa kuin Kru­u­nun­haas­sa ole­vaan, johon mon­et tule­vat kävellen. Nur­mi­järvel­lä ole­vista työ­paikoista nyt puhumattakaan.

    Min­ul­la ei ole mitään tarkkaa tutkit­tua tietoa tästä, mut­ta asia voi hyvin olla toisinkin. Vetoan edelleen lähin­nä tuo­hon aiem­min mainit­tuun pääkaupunkiseudun asukkaiden työ­matko­jen pitu­ut­ta kuvaavaan kart­taan ja siitä maalaisjär­jel­lä vedet­tävi­in johtopäätök­si­in. Olisi muka­va nähdä myös vas­taa­va kart­ta eri aluei­den _työpaikkojen_ työ­matko­jen pituudesta.

    Kan­takaupun­gin työ­paikkoi­hin on tämän järkeilyn perus­teel­la pitkä mat­ka sik­si, että niin moni tulee sinne töi­hin kehyskun­nista. Lep­pä­vaaraan on sopi­vas­sa suun­nas­sa ole­vista kehyskun­nista lyhyem­pi mat­ka kuin Helsin­gin keskus­taan. Voi epäl­lä, että Uuden­maan pitkät työ­matkat johtu­vat nimeno­maan pääkaupunkiseudus­ta, ja että Nur­mi­jär­ven työ­paikat muis­tut­ta­vat jo vähän enem­män muun maan työ­paikko­ja, ja sik­si työ­matkatkin oli­si­vat siel­lä lyhyem­piä kuin Helsingis­sä. Tuskin Nur­mi­jär­ven paikallisi­in työ­paikkoi­hin monikaan Helsingistä matkus­taa (kallista asum­ista, pieni­palkkainen työ­paik­ka, pitkä ja hidas matka).

    Van­cou­veris­sa on esimerk­ki siitä, miten työ­matko­ja saadaan lyhen­netyk­si rak­en­ta­mal­la kan­takaupunkiuin todel­la paljon asun­to­ja ja samal­la vähän syr­jiväl­lä autol­la pen­delöin­tiä liiken­nepoli­ti­ikas­sa. Nyt keskus­tan työ­paikkouhin tul­laan suurelt6a osin kävellen ja paikalliset espoolaiset käyvät töis­sä kaupun­gin ulkopuolella.

    Järkeilyni mukaan Helsin­gin työ­matko­ja voisi lyhen­tää joko rak­en­ta­mal­la lisää asun­to­ja Van­cou­verin tapaan (esim. niin että kaikille keskus­tan toimis­to­jen työn­tek­i­jöille olisi asun­to naa­puriko­rt­telis­sa), tai siirtämäl­lä työ­paikko­ja pääkaupunkiseudun laidoille, tai sit­ten hdis­tämäl­lä nämä, eli muut­ta­mal­la osa toimis­toista asun­noik­si. Tämä ei tarko­ta, että pitäisi rak­en­taa lisää, vaan voi yhtä hyvin tarkoit­taa asukaslu­vun kasvu­vauhdin pysähtymistä (pitää tode­ta, kos­ka tulk­in­ta ja johtopäätös on muuten kuitenkin aina sama: lisää kasvua Helsinkiin).

    Auto­ja ei tarvitse syr­jiä työ­matko­jen pitu­u­den vuok­si, sil­lä matkat ovat saman mit­taisia kulkuneu­vos­ta riip­pumat­ta. Jos autoilua halu­taan vähen­tää, niin syyt ovat muut. Mat­ka-aika voisi olla yksi sel­l­ainen (tilas­to­han puhui matkoista kilo­me­treis­sä). Jos kaupun­ki on jo ruuhkainen, joidenkin autoil­i­joiden pakot­ta­mi­nen bus­sei­hin (vaikka­pa tiemak­suil­la) voisi nopeut­taa sekä busse­ja että auto­ja. Asun­to­jen ja työ­paikko­jen lisärak­en­t­a­mi­nen taas pääsään­töis­es­ti pudot­taa matkanopeuk­sia, ja sitä kaut­ta piden­tää mat­ka-aikaa (vaik­ka metron ja bussien vuoroväli voi myös tihen­tyä, odotu­saiko­ja vähentäen).

    Helsin­gin keskus­tan työ­paikkoi­hin voi monikin tul­la kävellen, mut­ta kuitenkin vain pieni osa, sil­lä järkeilyni mukaan asun­to­jen vähäisyys suh­teessa työ­paikko­jen määrään pakot­taa melkoisen osan tule­maan töi­hin kehyskunnista.

    1. Kun nykyaikaiset erikois­tuneet työ­markki­nat edel­lyt­täövät, että työ­paik­ka voi vali­ta työn­tek­i­jät 100 000:n tai 500 000 asukkaan joukos­ta, lyhim­mät työ­matkat syn­tyvät kyl­lä keskuk­si­in eikä sirot­tele­mal­la työ­paikko­ja sinnetänne.

  77. Juho Laatu: Tuskin Nur­mi­jär­ven paikallisi­in työ­paikkoi­hin monikaan Helsingistä matkus­taa (kallista asum­ista, pieni­palkkainen työ­paik­ka, pitkä ja hidas matka). 

    Vähän parem­pi­palkkaisi­in toden­näköis­es­ti jokunen matkus­taakin. Vil­li veikkauk­seni on, että esim. opet­ta­jista alle 20% asunee alle viiden kilo­metrin päässä kouluis­taan vaik­ka sieltä asun­to­ja löy­tyykin. Helsin­gin seudun kasvu kiihtyy ‑ketju­un heitinkin jo esimerkin omas­ta työ­paikas­tani: Askolan kun­nan­talol­la (67 tie/katu-km Kol­men Sepän pat­saal­ta) 20 % henkilöstöstä (3/15) on helsinkiläisiä. Siis Helsingis­sä täl­lä het­kel­lä asuvia.

    Mon­esti vas­tavir­taan pääpen­delöin­tisu­un­taa mat­ka kehyskun­ti­in päin ei henkilöau­tol­la edes ole pääkaupunkiseudun mit­takaaval­la hidas. Itsel­läni talvinopeusra­joituk­sil­la Malmil­ta Asko­laan kolme vart­tia pihas­ta pihaan. Ver­rokki­na pari­in edel­liseen työ­paikkaani julk­isil­la: Ruo­ho­lahti, HTC, kah­ta puol­ta 40 min; Pöyry­ta­lo Van­taankoskel­la 46 min.

  78. Työ­matko­jen pituuk­sia tarkateltaes­sa on tosi­aan keskeistä miet­tiä, kat­so­taanko asi­aa alueel­la sijait­se­vien työ­paikko­jen vai siel­lä asu­vien ihmis­ten näkökul­mas­ta. Linkatun artikke­lin kart­ta on hyvä kuvaa­maan työ­matko­jen keskip­itu­utt­ta eri aluei­den asukkaiden näkökul­mas­ta, mut­ta tämä on vas­ta puo­let totu­ud­es­ta. Ylipäätään kar­tat, jois­sa kah­den alueen väliset matkat kuvataan vain toisen alueen näkökul­mas­ta ovat minus­ta ongel­mallisia. Tai niitä pitää oikeasti kat­soa huolel­la, jot­ta ymmärtää mis­tä on kyse. 

    Esimerkik­si kan­takaupungis­sa asuvil­la ihmisil­lä on keskimäärin seudun lyhy­im­mät työ­matkat, mut­ta sinne suun­tau­vat työ­matkat eivät ole keskimääräistä lyhyem­piä. Ne vaikut­taisi­vat tilas­to­jen perus­teel­la ole­van keskimääräistä pidem­piä. Tämä selit­tyy sil­lä, että työ­paikko­jen määrä suh­teessa asukamäärään on niin korkea, eli kaikki­in työ­paikkoi­hin ei voitaisi edes teo­ri­as­sa tul­la samal­ta alueelta ja toisaal­ta sil­lä, että kan­takaupungis­sa on paljon halut­tu­ja työ­paikko­ja, joi­hin ollaan valmi­ita tule­maan kaukaakin. Kan­takaupunki­in siis tehdään suh­teel­lis­es­ti kat­sot­tuna paljon todel­la pitk­iä työmatkoja.

    Toisaal­ta esimerkik­si jos­sain kehyskun­tien ”keskus­ta-alueil­la” asu­vien ihmis­ten työ­matkat ovat hyvin pitk­iä, kos­ka sieltä tehdään paljon pitk­iä työ­matko­ja pääkupunkiseudulle. Kuitenkin näil­la alueil­la sijait­se­vi­in työ­paikkoi­hin ei tehdä pitk­iä työ­matko­ja, kos­ka työ­paikko­ja on vähän eikä tarve erikois­tuneel­la työvoimalle ole eri­tyisen suuri.

    Suomen työ­mat­ka-aineis­tot ovat tosi­aan main­ioi­ta ja ymmärtääk­seni kan­sain­välis­es­tikn tarkastellen poikkeuk­sel­lisen kat­tavia. Noil­la olisi mah­dol­lista tehdä monia sel­l­aisia päätök­sen­tekoa tuke­via ana­lyy­se­ja, joi­ta ei min­un tietääk­seni ole tehty.

    1. Täy­tynee kysyä tuo­ta kart­taa työ­matko­jen pitu­ud­es­ta työ­paikan mukaan. En oikein usko, että se on pisim­mil­lään kan­takaupungis­sa, kos­ka kan­takaupungis­sa asuvil­la on niin lyhyet työ­matkat. Kun las­ke­taan, miten moni henkilö pääsee työ­paikalle ju7lkisilla kulkuneu­voil­la alle puo­lessa tun­nis­sa, parhait­en saavutet­ta­vat paikat ovat Pasi­las­sa ja kantakaupungissa.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun nykyaikaiset erikois­tuneet työ­markki­nat edel­lyt­täövät, että työ­paik­ka voi vali­ta työn­tek­i­jät 100 000:n tai 500 000 asukkaan joukos­ta, lyhim­mät työ­matkat syn­tyvät kyl­lä keskuk­si­in eikä sirot­tele­mal­la työ­paikko­ja sinnetänne. 

    Palkkaa kirvesmies Helsingis­sä ja Rovaniemellä.
    Palkkaa maalari Helsingis­sä ja Kuopiossa.
    Palkkaa sairaan­hoita­ja Helsingis­sä ja Joensuussa.
    Sovi tien­hoi­tourak­ka Helsingis­sä ja Vaasassa.

    Siinä vai­heessa kun ne stadi­laiset uudet työn­tek­i­jät makaa kra­pu­las­sa kotona ja niiden virheitä paikkail­laan on muual­la työt tehty sovi­tusti ja istut­tu jär­ven­ran­nas­sa sauno­mas­sa ja paran­ta­mas­sa maailmaa.

    Olen yhden pks:lle syn­tyneen omakoti­talon pro­jek­tin seu­ran­nut vier­estä. En ihmettele yhtään, että Helsingis­sä ei uskoa ihmiskun­taan löydy.

  80. Jouni Mar­tikainen: Rohke­nen olet­taa, että keskimääräisen työ­matkan lyhen­e­m­i­nen olisi pien­tä. Merkit­tävä osa ihmi­sistä ei pain­o­ta työ­paikan etäisyyt­tä kovinkaan paljon työ­paikan valin­nas­saan, kun­han se on kohtu­ulli­nen. Ja kohtu­ulli­nen tun­tuu tarkoit­ta­van monille tääl­lä pääkaupunkiseudul­la esim. kolmea varttia.

    Eli ihmiset pää­tyvät työ­markki­na-alueel­laan työ­paikkaansa muiden kri­tee­rien pain­ot­ta­mana, kuin lyhyen työ­matkan. Jos kioskissa on myyjä ja vastapäisessä talos­sa asuu kioskin myyjä, niin toden­näköis­es­ti he eivät ole sama henkilö, vaan kumpikin kul­kee pidem­män työ­matkan kuin sen kadun ylityksen.

    Esitin teo­ri­an, että tilas­tokeskuk­sen pitkik­si toteamien Uuden­maan / pääkau­unkiseudun työ­matko­jen yksi keskeinen syy olisi Helsin­gin kaavoitus, joka pakot­taa osan Helsingis­sä työtä teke­vistä asumaan naa­purikun­nis­sa. Kaavoitus siis ohit­taisi tässä henkilöko­htaiset preferenssit.

    Kolme vart­tia lie­nee muual­la Suomes­sa varsin pitkä aika työ­mat­ka-ajak­si. Tuo pääkaupunkiseu­tu­lais­ten sopeu­tu­mi­nen noin pitki­in työ­mat­ka-aikoi­hin sopii hyvin yhteen tilas­tokeskuk­sen havain­to­jen kanssa. Kioskin tapauk­ses­sa myyjä ehkä hyväksyy tuon kol­men vartin mat­ka-ajan, eikä viit­si lyhen­tää työmatkaansa.

    Jos val­i­taan esit­tämistäni ratkaisu­vai­h­toe­hdoista se (helpoiten perusteltavis­sa ole­va), jos­sa Helsin­ki kaavoit­taa run­saasti lisää asun­to­ja, kävisi kai niin, että osa nur­mi­järveläi­sistä muut­taisi Helsinki­in, ja hei­dän työ­matkansa lyheni­sivät huomattavasti.

    Siinä tapauk­ses­sa, että työpikat muut­taisi­vat Nur­mi­järvelle, peruste­lut ovat saman­ta­paiset toiseen suun­taan, eli nur­mi­järveläis­ten ei tarvit­sisi tul­la töi­hin Helsinki­in asti. Tilas­toista ei kai suo­raan voi tätä todis­taa, mut­ta on tässä kai logiikkaa.

    Vai oliko väit­teesi se, että vaik­ka kaikille pääkaupunkilseu­tu­laisille olisi mah­dol­lista asua työ­paikan vier­essä, he eivät siltikään näin tek­isi, vaan asu­isi­vat edelleen keskimäärin kaukana työ­paikaltaan? Tässä tapauk­ses­sa helsinkiläiset oli­si­vat kai psykol­o­gis­est hie­man eri­laisia kuin muual­la Suomes­sa asu­vat (jot­ka ovat jär­jestäneet työ­matkansa Uut­ta­maa­ta lyhyemmiksi).

  81. Coun­try­boy: Mihinkähän tämä tieto perus­tuu ? Vaikut­taa mutu-tiedolta.

    Kat­so keskiver­ron keskusta­laisen kun­nan bud­jet­tia ja valaistu.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun nykyaikaiset erikois­tuneet työ­markki­nat edel­lyt­täövät, että työ­paik­ka voi vali­ta työn­tek­i­jät 100 000:n tai 500 000 asukkaan joukos­ta, lyhim­mät työ­matkat syn­tyvät kyl­lä keskuk­si­in eikä sirot­tele­mal­la työ­paikko­ja sinnetänne.

    Mut­ta Liian van­han linkkaa­mat tilas­tot näyt­tävät sanovan, että Uudel­la­maal­la ja pääkaupunkiseudul­la matkat ovat muu­ta maa­ta pidem­piä. Helsingillä ei siis näyt­täisi ole­van työ­matko­ja lyhen­tävä, vaan niitä piden­tävä vaikutus.

    Et var­maankaan viitan­nut siihen, että Helsin­gin keskus­tas­sa työ­matkat näyt­tävät ole­van lyhyem­piä kuin pääkaupunkiseudun laidoilla.

    Mik­si siis “sinne tänne” Suomeen sijoite­tu­il­la työ­paikoil­la on lyhyem­mät työ­matkat kuin Uuden­maan työ­paikoil­la? Esitin yhden teo­ri­an Helsin­gin kaavoituk­sen vaiku­tuk­sista. Jos tuo teo­ria ei toi­mi, niin mikä olisi sopi­vampi seli­tys? Vai epäiletkö ehkä, että Uuden­maan / pääkaupunkiseudun työ­matkat ovatkin (tilas­tokeskuk­sen väit­tei­den vas­tais­es­ti) muu­ta Suomea lyhyempiä?

    Mis­tä joukos­ta muuten Nokia val­it­si työn­tek­i­jän­sä Saloon? Entä paikalli­nen sairaan­hoito? Var­maankin kerä­sivät Suomen viidestä miljoonas­ta, eivätkä Salon 50 0000:sta. Työvoiman saatavu­us ja liiku­vu­us näyt­tävät ole­van Suomes­sa niiden tarpeisi­in riit­täviä. Suures­sa kaupungis­sa perustyövoimaa saa toki nopeasti ja var­masti, mut­ta en ole kuul­lut aiem­min mitään tuol­lais­es­ta (paikallisen työvoiman??) kynnysrajasta.

  83. Ode: saavutet­tavu­us riip­puu siitä, mis­tä saavute­taan. Itä-Pasi­laan on hyvin vaikea päästä esimerkik­si Vuosaares­ta tai Jakomäestä. Ja kun kuvaan ote­taan mukaan laa­jem­pi työssäkäyn­tialue, se muut­tuu oleel­lis­es­ti. Esimerkik­si omas­ta asuinkun­nas­tani Por­voos­ta pääsee tuos­sa puo­lessa tun­nis­sa Viikki­in, mut­ta ei muualle.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun nykyaikaiset erikois­tuneet työ­markki­nat edel­lyt­täövät, että työ­paik­ka voi vali­ta työn­tek­i­jät 100 000:n tai 500 000 asukkaan joukos­ta, lyhim­mät työ­matkat syn­tyvät kyl­lä keskuk­si­in eikä sirot­tele­mal­la työ­paikko­ja sinnetänne.

    Maakun­ti­in sijoit­tuvil­la yri­tyk­sil­lä on käytet­tävis­sään yli 4 milj. asukkaan väestöpo­h­ja työn­tek­i­jöitä rekry­toidessaan. Helsin­gin ulkop­uolel­la on näet totut­tu muut­ta­maan työn perässä. Myös asiantun­ti­jate­htävi­in löy­tyy tuos­ta porukas­ta väkeä.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Täy­tynee kysyä tuo­ta kart­taa työ­matko­jen pitu­ud­es­ta työ­paikan mukaan. En oikein usko, että se on pisim­mil­lään kan­takaupungis­sa, kos­ka kan­takaupungis­sa asuvil­la on niin lyhyet työ­matkat. Kun las­ke­taan, miten moni henkilö pääsee työ­paikalle ju7lkisilla kulkuneu­voil­la alle puo­lessa tun­nis­sa, parhait­en saavutet­ta­vat paikat ovat Pasi­las­sa ja kantakaupungissa.

    Voisi epäil­lä, että pisim­mil­lään matkat eivät olisi kan­takaupungis­sa, vaan jol­lain työ­paikkaval­taisel­la ja asun­toköy­häl­lä alueel­la. Ehkä alue on suh­teel­lisen lähel­lä keskus­taa. Sitä en osaa arva­ta, onko kyse korkea- vai vähän mata­la­palkkaisem­mas­ta työstä.

  86. P.S. Yksi kaavoituk­seen liit­tymätön työ­matko­ja piden­tävä tek­i­jä pääkaupunkiseudul­la voisi olla työn­tekokult­tuurin suurem­pi työ­paikko­jen vai­h­tu­vu­us. Jos työ­paik­ka vai­h­tuu ker­ran vuodessa, ei niiden perässä viit­si aina muut­taa. 45 min työ­mat­ka on ehkä ok ver­rat­tuna vuosit­taiseen muuttoon.

  87. Jouni Mar­tikainen: Vähän parem­pi­palkkaisi­in toden­näköis­es­ti jokunen matkus­taakin. Vil­li veikkauk­seni on, että esim. opet­ta­jista alle 20% asunee alle viiden kilo­metrin päässä kouluis­taan vaik­ka sieltä asun­to­ja löy­tyykin. Helsin­gin seudun kasvu kiihtyy ‑ketju­un heitinkin jo esimerkin omas­ta työ­paikas­tani: Askolan kun­nan­talol­la (67 tie/katu-km Kol­men Sepän pat­saal­ta) 20 % henkilöstöstä (3/15) on helsinkiläisiä. Siis Helsingis­sä täl­lä het­kel­lä asuvia.

    Mon­esti vas­tavir­taan pääpen­delöin­tisu­un­taa mat­ka kehyskun­ti­in päin ei henkilöau­tol­la edes ole pääkaupunkiseudun mit­takaaval­la hidas. Itsel­läni talvinopeusra­joituk­sil­la Malmil­ta Asko­laan kolme vart­tia pihas­ta pihaan. Ver­rokki­na pari­in edel­liseen työ­paikkaani julk­isil­la: Ruo­ho­lahti, HTC, kah­ta puol­ta 40 min; Pöyry­ta­lo Van­taankoskel­la 46 min.

    Jos löy­tyy jokin työ­paikko­jen kat­e­go­ria (esim. kunan­talot), jois­sa työssäkäyn­tivuh­ka on kallel­laan Helsinki­in päin, se todis­taa, että ole­tusar­voon ver­rat­tuna toisen­su­un­tainenkin rakenne on mah­dolli­nen. Vaik­ka Helsin­gin kan­takaupungiss­sa työ­paikko­ja onkin paljon suh­teessa asun­toi­hin, kukaties hie­man laidem­mal­la raken­netaan asun­to­ja palvele­man Helsin­gin keskus­tan lisäk­si myös mui­ta kaukaisem­pia aluei­ta. Vaikea sanoa saataisi­inko näkymään tilas­tois­sa, mut­ta ympäristön kun­nan­talot yms. voisi tutkia.

  88. Tim­oT: Maakun­ti­in sijoit­tuvil­la yri­tyk­sil­lä on käytet­tävis­sään yli 4 milj. asukkaan väestöpo­h­ja työn­tek­i­jöitä rekry­toidessaan. Helsin­gin ulkop­uolel­la on näet totut­tu muut­ta­maan työn perässä. Myös asiantun­ti­jate­htävi­in löy­tyy tuos­ta porukas­ta väkeä.

    Ja ei muuten ole! Suomes­sa on paljon yri­tyk­siä juuri tuol­la maakun­nis­sa ja kaikissa on huu­ta­va työvoima­pu­la. Samaan aikaan on myös kova työttömyys.

    Maakun­nis­sa osaa­vat työn­tek­i­jät ja yri­tyk­sis­sä vapaina ole­vat työ­paikat eivät kohtaa.

    Suurin ongel­ma on pitkät etäisyy­det. Ei halu­ta viet­tää 2–3 tun­tia vuorokaud­es­ta työ­matkalla naa­purikun­nas­sa ole­van työn vuok­si. Suo­ma­laiset eivät todel­lakaan muu­ta työn perässä!

    Työt­tömiä kyl­lä riit­tää, mut­ta ei sel­l­aisia, joista olisi hyö­tyä työmarkkinoille!

  89. Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn. Kuin­ka mon­ta kan­takaupunki­laista on, jot­ka käyvät töissä?

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Täy­tynee kysyä tuo­ta kart­taa työ­matko­jen pitu­ud­es­ta työ­paikan mukaan. En oikein usko, että se on pisim­mil­lään kan­takaupungis­sa, kos­ka kan­takaupungis­sa asuvil­la on niin lyhyet työmatkat. 

    Ne eivät ole kaikkein pisimil­lään kan­takaupungis­sa, mut­ta kan­takaupunki­in suun­tau­tu­vat työ­matkat ovat kuitenkin selkeästi Helsin­gin seudun keskiar­voa pidem­piä. Siinä asi­as­sa Juho Laatu sat­tui osumaan aivaan oikeaan, että keskimäärin pisim­mät työ­matkat tehdään “työ­paikkaval­taisille asun­toköy­hy­ille alueille”. Ääries­imerkkinä tästä on lento­kent­tä ja sen ympäristö. 

    Olen­nainen tek­i­jä työ­matkois­sa on kuitenkin myös toimi­ala. On alue käytän­nössä mikä hyvän­sä, niin palvelu­aloil­la työsken­tele­vien ihmis­ten työ­matkat ovat keskimäärin lyhyem­piä kuin korkeam­paa koulu­tus­ta vaa­tivien toimi­alo­jen ihmisil­lä. Ja jos alueel­la työsken­telee suh­teel­lis­es­ti kat­sot­tuna paljon korkeasti koulutet­tua työvoimaa, niin sil­loin työ­matko­jen keskip­itu­us kasvaa.

  91. B.J:
    Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn. Kuin­ka mon­ta kan­takaupunki­laista on, jot­ka käyvät töissä?

    101 425 eli 74,6 % työikäis­es­tä väestöstä. Esikaupungeis­sa työl­lisyysaste oli 70%. Luvut ovat vuodelta 2011, mut­ta suhde tuskin on tästä muuttunut.

Vastaa käyttäjälle Capella Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.