Miksi turpeen verotusta piti alentaa?

EU tuot­taa hyvässä tarkoituk­ses­sa type­r­ää sään­te­lyä. Nyt se pakot­ti meitä alen­ta­maan oman fos­si­ilisen polt­toaineemme, turpeen, vero­tus­ta, jot­ta puu men­esty­isi halpenevaa kivi­hi­iltä vas­taan. Alun perin tuon säädök­sen tarkoituk­se­na oli estää koti­maisen polt­toaineen suosimista tuon­tipolt­toainet­ta vas­taan esimerkik­si niin, ettei turvet­ta voi suosia kivi­hi­iltä vastaan.

EU ei peri­aat­teessa hyväksy uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den sub­ven­toin­tia muuten kuin sub­ven­toimal­la itse laitok­sen rak­en­tamista. Suo­mi saa kuitenkin sub­ven­toi­da puupolt­toainet­ta, jot­ta se men­esty­isi suh­teessa koti­maiseen fos­si­iliseen polt­toaineeseen. Täl­lä on halut­tu saa­da aikaan se, että syr­jitään vain fos­si­il­isu­ut­ta eikä koti­maisu­ut­ta. Suo­mi on, aivan oikein, märitel­lyt turpeen fos­si­ilisek­si polt­toaineek­si, jol­loin on auen­nut myös tie tukea haket­ta polttoaineena.

Olisi tietysti mah­dol­lista nos­taa sekä turpeen että kivi­hi­ilen vero­ja, jol­loin puu­ta ei tarvit­sisi tukea, mut­ta tämä toimii vain läm­mön tuotan­nos­sa. Lauhdesähkössä ei polt­toainei­ta saa verot­taa. Tarkoituk­se­na on, että päästökaup­pa toimii ain­oana ohjaa­jana. Jostain syys­tä, johon val­ti­oti­eteil­i­jän ymmär­rys ei yllä, hak­keen tuki lauhde­tuotan­nos­sa riip­puu turpeen vero­tuk­ses­ta lämmöntuotannossa.

Turpeen veron alen­t­a­mi­nen saat­taa olla väärä viesti alalle. Kovin paljon rahaa ei turpeeseen kan­na­ta sitoa. Jos­sain vai­heessa päästöoikeuk­sien hin­ta nousee asial­liselle tasolle ja sil­loin turpeen kil­pailukyky heikke­nee myös suh­teessa kivi­hi­ileen, kos­ka turpeen päästöt ovat kivi­hi­iltä suurempia.

Muuten olen sitä mieltä, että ohjauskeinok­si pitäisi riit­tää päästökaup­pa ja vain se. Sil­loin kuitenkin pitäisi liik­keel­lä ole­vien päästöoikeuk­sien määrää rajoit­taa niin, ettei oikeuk­sien hin­ta laske liian alas, alle 30 euron tonnilta.

155 vastausta artikkeliin “Miksi turpeen verotusta piti alentaa?”

  1. Hyvä kir­joi­tus, mut­ta muis­tu­tan tässäkin taas, että hake ei mitenkään vält­tämät­tä ole ongel­ma­ton polt­toaine sekään.

    Met­lan Kallion et al. tutkimuk­ses­sa (2013) todet­ti­in, että jo nyt ener­gias­trate­gias­sa päätet­ty, varsin vaa­ti­ma­ton hak­keen­polton lisäys saat­taa itse asi­as­sa lisätä Suomen päästöjä — jopa ver­rat­tuna siihen, että tääl­lä poltet­taisi­in saman ver­ran kivihiiltä!

    Tuo voi tietysti olla turhan pes­simisti­nen tulos, mut­ta läh­es­tulkoon var­maa on, että hak­keel­la vähen­netään päästöjä vain suh­teessa fos­si­il­isi­in. Kovin kil­pailukyky­istä hak­keesta ei tule, jos ja kun sen päästö­tase las­ke­taan real­is­tis­es­ti. Tämä voi olla edessä varsin piankin, ja sil­loin voi tul­la poru niiltä, jot­ka ovat paljon rahaa kyseiseen ener­giantuotan­to­ta­paan sitoneet.

    Vihre­itähän tämä ei ole vielä hai­tan­nut, kun uusim­mas­sakin ener­giapoli­it­tises­sa ulostu­los­sa esitetään jälleen ker­ran hak­keen käytön kohta­laista lisäämistä. Jos­sain vai­heessa tämä kort­ti­ta­lo saat­taa vaan kaatua.

  2. Sil­loin kuitenkin pitäisi liik­keel­lä ole­vien päästöoikeuk­sien määrää rajoit­taa niin, ettei oikeuk­sien hin­ta laske liian alas, alle 30 euron tonnilta.

    Jon­ka jäl­keen ei tarvitse enää arvuutel­la ydin­voimalaitosin­vestoin­tien kan­nat­tavu­ut­ta. Ne ovat tämän jäl­keen aivan var­masti kan­nat­tavia kos­ka tuol­lainen poh­jahin­ta tarkoit­taisi noin 15 euron koro­tus­ta nykyiseen sähkönhintaan.Esimerkiksi koko viime vuo­den sähkön keski­hin­ta oli Nord­poolin mukaan 41 e /MWh ja tuo­hon 15 e lisää päästöoikeuk­sista tekee jo jo 56 e /MWh. Tuo­hon hin­taan saa jo Fen­novoimakin oman laitok­sen kannattavaksi

    Ja jos/kun Frotum/TVO olisi rak­en­tele­mas­sa uusia voimaloi­ta van­hoille paikoille, kus­tan­nuk­set jäi­sivät vieläkin mata­lam­mik­si eli sieltä suunnal­ta olisi kyl­lä odotet­tavis­sa uusi­akin hakemuksia.

  3. On tämä kyl­lä omi­tu­ista miten kivi­hi­iltä suosi­taan ja turvet­ta paine­taan alas. 

    Turve tuo työ­paikko­ja Suomeen. Luulisi sil­läkin ole­va jokin arvo.

    Vihreät halu­a­vat että helsin­ki lämpiää kivi­hi­ilel­lä. Tiedok­si vaan että Aus­tralias­sa raken­netaan val­tavaa kivi­hi­il­isa­ta­maa keskelle suur­ta val­lir­i­ut­taa. Eikö sil­lä ole mitään merkitystä?

  4. Huh, melkoinen sop­pa on näköjään saatu keitettyä.

    Muuten olen sitä mieltä, että ohjauskeinok­si pitäisi riit­tää päästökaup­pa ja vain se.

    Ei riitä, sil­lä se ei kata kaikkea fos­si­ilista kulu­tus­ta. Lisäk­si päästökaup­pa ei toi­mi, enkä voi yhtyä opti­mis­mi­isi siinä, että se tulisi pian toimivaksi.

    Päästökau­pan voi nähdä myös “ener­gia­te­ol­lisu­u­den lob­barei­den” (viit­taan tuol­la huonol­la mut­ta ymmär­ret­täväl­lä ter­mil­lä kaikki­in ilmas­to­muu­tok­ses­ta piit­taa­mat­tomi­in tahoi­hin) ja päästöjä rajoit­ta­maan pyrkivien taho­jen tais­te­lu­tan­tereena. Lob­bar­it ovat täl­lä het­kel­lä selvästi voitol­la. Heitä tuke­vat myös epä­suo­rasti ne poli­itikot, jot­ka val­it­se­van mielu­um­min äänestäjiä ja talout­ta palvele­via ratkaisu­ja niitä piinaavien sijaan. Näitä poli­itikko­ja on tietenkin paljon.

    Yksi syy siihen, mik­si mitään ei tapah­du, on se, että alas­ta on onnis­tut­tu tekemään (blogikir­joituk­ses­sa hyvin kuvail­tu­un tapaan) erit­täin mon­imutkainen. Täl­lainen mon­imutkainen jär­jestelmä absorboi tehokkaasti kaik­ki pienet muu­tosvoimat, ja antaa edun niille, jot­ka eivät halua muutoksia.

    Vihreät suo­si­vat kaiken­laista yhteiskun­nan ja talouden toimin­nan ohjaus­ta hallinnol­lisin menetelmin, kuten eri­laisin säädöksin ja tuki­aisin eri aloille. Tässä mielessä vihreät ovat jar­rut­ta­va voima, joka vaikut­taa siihen suun­taan että tuon lakivi­idakon läpi ei mitään järke­viä muu­tok­sia koskaan tulekaan.

    Olen samaa mieltä siitä, että jär­jestelmä pitäisi rak­en­taa yksinker­taisek­si. Suosikki­malli­ni on suo­ra fos­si­iliv­ero, tarvit­taes­sa tuet­tuna fos­si­il­i­t­ulleil­la. Se on yksinker­tainen ja osuu suo­raan kohteeseen­sa lakivi­idakos­sa kiertelemät­tä. Jos EU:n poli­ti­ik­ka, sen päästökaup­pa- ja muut koukerot, ja globaalit neu­vot­te­lut eivät toi­mi, Suo­mi voi tehdä täl­laisia ratkaisu­ja itsekin, tai yhteistyössä muiden saman­mielis­ten kanssa. Kai­vataan siis nyky­istä suorem­pia toimia myös Suomelta ja vihreiltä, eikä vain luot­tamista siihen, että “jär­jestelmä” tuot­taa meille oikei­ta ratkaisu­ja, kun­han vain odotamme ja kas­vatamme sen sääntöviidakkoa.

    1. Fos­si­iliv­ero ja päästökaup­pa ovat melkein sama asia. Jos päästöoikeu­denb hin­ta on 30 € ton­nil­ta, ei se juuri eroa saman­su­uris­es­ta fos­si­iliv­eros­ta. Olet­taen tietysti, että fos­si­iliv­ero on eri­laisille fos­si­il­isille polt­toaineille tas­a­puo­li­nen niin, että vero on suh­teessa polt­toaineen hiilimäärään.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Fos­si­iliv­ero ja päästökaup­pa ovat melkein sama asia. 

    Ainakin sil­loin kun kaup­pahin­nal­la on jokin alin min­im­i­hin­ta ja hin­ta on siinä minimissä.

    Muuten­han fos­si­iliv­erossa tehdään niin että ensin asete­taan vero, ja sit­ten kat­so­taan paljonko päästöjä muo­dos­tuu. Päästökau­pas­sa tehdään juuri toisin päin eli ensin päätetään päästö­jen määrä ja kat­so­taan mitä päästöoikeu­den hin­naksi eli “veroksi” muo­dos­tuu. Kaiken jär­jen mukaan päästökau­pan pitäisi olla parem­pi sys­tee­mi päästö­jen vähen­tämiseen, kos­ka siinä päätetään suo­raan päästö­jen määrästä. Tämä tietenkin vaatii sen että päästökaup­pa oikeasti toimii niin kuin sen pitää.

    (epäilemät­tä Osmo tietää kaiken tämän)

    1. Päästökaup­pa on siinä mielessä toimin­ut lois­tavasti, että päästöt ovat vähen­tyneet sovi­t­ul­la määräl­lä ja vähän enem­mänkin. Sik­si päästöoikeuk­sien hin­ta on liki nol­las­sa. Kun vähen­tämi­nen on näin help­poa, pitäisi vähen­tää enem­män, kos­ka maail­maa ei ole vielä pelastettu.

  6. Suo­ra fos­si­iliv­ero, tarvit­taes­sa tuet­tuna fos­si­il­i­t­ulleil­la verot­taisi esimerkik­si muovi­tuot­tei­ta ja suo­sisi niiden kor­vaamista bio­tuot­teil­la. Tämä antaisi Suo­ma­laiselle teol­lisu­udelle uut­ta työtä. Ja toki hait­taisi joidenkin öljy­val­tioiden muovi­tuot­tei­den tuon­tia EUhun mik­si täl­laista fos­si­il­i­t­ul­lia ei EUssa saa säätää.

  7. Mik­si EU tulisi koskaan nos­ta­maan fos­si­ilis­ten hin­taa, tai kukaan muukaan, riit­tävälle niiden käytön lopet­tavalle tasolle? Mis­tä edes tulee tuol­lainen ole­tus? Onko todel­la noin nai­ivi ajat­te­lu­ta­pa val­tavir­taa vihreis­säkin? Talouskasvu yhdis­tet­tynä väestönkasvu­un ja elin­ta­son nousu­un tekee aivan turhak­si luu­lot siitä, että öljys­tä ja hiilestä luovut­taisi­in. Ei ydin­voimakaan ole kuin pieni osa suh­teessa hiileen ja öljyyn seu­raavaan puo­livu­o­sisa­taan, vaik­ka sitä raken­net­taisi­in moninker­tais­es­ti nykyiseen verrattuna. 

    Mitä hak­keeseen tulee, niin sen pitämi­nen päästöt­tömänä, kuten Pekkari­nen eduskun­nas­sa kuu­lut­ti, on taas yksi vit­si lisää Suomen ener­giapoli­ti­ikas­sa. Polt­ta­mi­nen ei ole päästötön­tä koskaan, ja kun jo nyt hiilid­iok­sidia on liikaa ilmas­sa ja meris­sä, niin aika nau­ret­tavaa puo­lus­tel­la sil­lä että 50 vuo­den kulut­tua se hiilid­iok­si­di, joka poltet­ti­in tänään sekun­neis­sa taivaalle, on sitoutunut takaisin met­sään. Tuos­sa ale­taan vain kiihdyt­tämään päästöjä, kun ale­taan polt­ta­maan hiiltä sekä maan päältä että alta. 

    Turve pilaa vesistöjä täl­läkin het­kel­lä ja tuhoaa mon­es­sa paikkaa ne miljoon­a­panos­tuk­set ja talkootyöt, joil­la on yritet­ty kun­nos­taa jo aikanaan met­sä- ja vesivoi­ma­te­ol­lisu­u­den tuhoamia vesistöjä. Rahaa palaa, ver­ta ja hikeä val­uu ja sit­ten lop­ul­ta tulee turvete­ol­lisu­us ja pilaa kaiken hetkessä. 

    Se puolue, jota jotkut piti aikanaan luon­non­suo­jeli­joiden apuna puolue­poli­ti­ikas­sa, antaa tämän kaiken tapah­tua, vaik­ka ydin­voiman takia eroami­nen ei tuo­ta mitään muu­ta kuin vapaan radan näille luon­non­tuhoa­jille. Kos­ka ydin­voimaa raken­netaan vihreistä huoli­mat­ta tai ollaan rak­en­ta­mat­ta, niin mitä järkeä on sit­ten tuon takia luovut­taa kaikessa muussa? 

    Jos oikeasti ilmas­ton halu­aisi pelas­taa, niin pitäisi ensin lähteä aja­maan syn­tyvyyt­tä alas, siir­tyä kokon­aan joukkoli­iken­teeseen, lopet­taa lentoli­ikenne, luop­ua kasvuideologiasta…eli kos­ka tuo ei tule tapah­tu­maan, niin vihreät oli­si­vat eniten hyödyk­si siinä, että pystyt­täisi­in edes palaut­ta­maan ja pelas­ta­maan yksit­täisiä luon­tokokon­aisuuk­sia, kuten vihrei­den oma­l­la val­ta-alueel­la ole­va Van­taan­jo­ki, jos­ta voisi tul­la ensim­mäi­nen suuri luon­non­palau­tusko­hde, jos tuo suul­la ole­va pato nyt ensik­si poistettaisiin.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Fos­si­iliv­ero ja päästökaup­pa ovat melkein sama asia.

    Tässä muu­tamia keskeisiä eroja.

    - Päästökaup­pa on mon­imutkainen jär­jestelmä, joka on onnis­tut­tu leipo­maan niin suurek­si, han­kalasti ymmär­ret­täväk­si, uuti­soitavak­si ja muutet­tavak­si kakuk­si, että se ei käytän­nössä ole vaikut­tanut tuo­ta eikä tätä fos­si­ilis­ten kulut­tamiseen. Jar­rut­tavien lob­barei­den unel­ma siis. Päästöoikeudet ovat kai edelleen läh­es ilmaisia. Suo­raan raa­ka-ainei­den tuotan­toon / tuomiseen kohdis­tu­van veron vas­taa­va kiertämi­nen tai neu­traloimi­nen olisi läh­es mahdotonta.

    - Päästökaup­pa kos­kee vain yhtä rajal­lista sek­to­ria. Yleinen raa­ka-aineisi­in kohd­stu­va vero rajoit­taisi kaikkea fos­si­ilis­ten kulutusta.

    - Päästökaup­pa tuot­taa enem­män byrokra­ti­aa kuin fossiilivero.

    - Fos­si­iliv­ero mah­dol­lis­taa luon­tev­asti myös fos­si­il­i­t­ul­lien käyt­tööno­ton. Tämä on hyödyl­listä, sil­lä näin voidaan estää suo­ravi­ivais­es­ti fos­si­ilivuo­to­ja fos­si­iliv­eroalueen ulkopuolelle.

    - Fos­si­iliv­eroa ja fos­si­il­i­t­ulle­ja voi käyt­tää jous­tavasti myös niin, että niiden käyt­tö aloite­taan ilmas­ton­suo­jelu­un posi­ti­ivisim­min suh­tau­tu­vista maista. Päästökaup­pa on jo sidot­tu jok­seenkin kiin­teästi EU:n osak­si. Jos EU ete­nee asi­as­sa tehokkaasti, tämä ei ole rajoite. Ellei etene, koko han­ke pysähtyy asi­aa eniten jar­rut­ta­maan pyrkivien maid­en tasolle.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Päästökaup­pa on siinä mielessä toimin­ut lois­tavasti, että päästöt ovat vähen­tyneet sovi­t­ul­la määräl­lä ja vähän enem­mänkin. Sik­si päästöoikeuk­sien hin­ta on liki nol­las­sa. Kun vähen­tämi­nen on näin help­poa, pitäisi vähen­tää enem­män, kos­ka maail­maa ei ole vielä pelastettu.

    Käsit­tääk­seni yleinen käsi­tys on, että päästöoikeudet ovat olleet läh­es ilmaisia, ja fos­si­ilis­ten kulu­tuk­sen laskun keskeinen syy on ollut lama eikä suinkaan päästökauppa.

  10. åke:
    ‘snip’
    Vihreät halu­a­vat että helsin­ki lämpiää kivi­hi­ilel­lä. Tiedok­si vaan että Aus­tralias­sa raken­netaan val­tavaa kivi­hi­il­isa­ta­maa keskelle suur­ta val­lir­i­ut­taa. Eikö sil­lä ole mitään merkitystä? 

    Eipä tai­da Aus­tralian hiil­isa­ta­mal­la olla merk­i­tys­tä turpeen vero­tuk­seen Suomessa?

  11. Itse olen ihme­tel­lyt innokku­ut­ta laskea turpeen veroa ja lisätä puuen­er­gian tukea tässä talousti­lanteessa, kun molem­mat (ainakin ilman epä­suo­ria vaiku­tuk­sia) heiken­tävät julk­ista talout­ta tässä muutenkin kehnos­sa tilanteessa. Jos turpeen veroa on lupa laskea suh­teessa kivi­hi­ileen, niin eikö sil­loin olisi sen sijaan jotain liikku­mavaraa myös kivi­hi­ilen veron nostoon?

    Lauhde­voiman polt­toainekäyt­tö on mielestäni huono mit­tatikku. Yleen­säkään niin kehnol­la hyö­ty­suh­teel­la ei kan­na­ta puu­ta tai muu­ta polt­toainet­ta polt­taa kuin kulu­tus­pi­ikeis­sä, niin kuin nyt tehdäänkin.

    Tilas­tokeskus muuten kir­joit­taa alku­vuo­den 2014 tilanteesta, että kivi­hi­ilen kulu­tus väheni ja turpeen nousi:
    http://tilastokeskus.fi/til/ehk/2014/02/ehk_2014_02_2014-09–22_tie_001_fi.html
    “Turpeen kulu­tus kasvoi tam­mi-kesäku­us­sa 12 pros­ent­tia (3,7 PJ). Kasvu selit­tyy viime vuo­den ennä­tyk­sel­lisen alhaisel­la turpeen käytöl­lä. Yksit­täi­sistä ener­gian­lähteistä eniten las­ki hiilen kulu­tus, 24 pros­ent­tia (22 PJ)…Puupolttoaineiden kulu­tuk­ses­sa oli laskua noin 10 pros­ent­tia (19 PJ).” 

    Met­sähak­keen käyt­tö ener­gialaitok­sil­la kasvoi 5% (0,43 Mm³) vuon­na 2013. Vuodes­ta 2014 ei ole tieto­ja saatavil­la. Puuen­er­gian käytön kokon­aisu­u­teen vaikut­taa myös met­sä­te­ol­lisu­u­den tuotan­to, joten en tiedä mis­tä tuo alku­vuo­den hie­man ener­gian kokon­aisku­lu­tus­ta suurem­pi vähen­emä koostuu.
    ( http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/puunkaytto/puunkaytto_energia_t.html?raportointikohde=maara&metsakeskukset=16&luokitteluvalinta=metsahake&alkuv=2013&loppuv=2013&submits=Hae+tiedot )

    Ainakin kan­nat­taisi vielä pysähtyä ana­lyyt­tis­es­ti miet­timään tätä vero/­tu­ki-kokon­aisu­ut­ta ilman hötkyilyä.

  12. Se mikä ei näy, on help­po pitää pois mielestä.

    Uuti­soiti­in maakaa­sun­tuotan­nos­ta ja öljyn­jalosta­moil­ta karkaa­vat huo­mat­ta­vat määrät metaa­nia ilmakehään.
    Ilmiön laa­ju­us pal­jas­tui satelliittikuvilta.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Päästökaup­pa on siinä mielessä toimin­ut lois­tavasti, että päästöt ovat vähen­tyneet sovi­t­ul­la määräl­lä ja vähän enem­mänkin. Sik­si päästöoikeuk­sien hin­ta on liki nol­las­sa. Kun vähen­tämi­nen on näin help­poa, pitäisi vähen­tää enem­män, kos­ka maail­maa ei ole vielä pelastettu.

    Talous­suh­dan­teista, ja kulu­tuk­sen päästö­jen osit­tais­es­ta ulkois­tamis­es­ta Aasi­aan 1990-luku­un näh­den, tuo lähin­nä johtuu EU:n kohdal­la. Yhdys­val­lois­sa on vaikut­tanut liuskekaa­sub­u­u­mi. Ei yksikään maa ole silti kehit­tänyt visio­ta ener­gia­paletista, joka päästöjä lask­isi kohden haaveil­tu­ja tavoit­tei­ta. Ei lähellekään. Vihrei­den eri mais­sa kehu­ma kehi­tys on ollut lähin­nä kallista silmän­lumet­ta, jos­sa hiili lisään­tyy sen julk­i­sivun “vihreän” ener­gian takana. Ydin­voimaan panos­ta­neet maat kyl­läkin erottuen eduk­seen, mut­ta se on ajal­ta ennen päästökaup­paa pääosin.

    Tässä todel­lisu­us, vuon­na 2014 tuo käyrä lie­nee jo ohit­tanut IPCC:n pahim­man ske­naar­i­on ennus­teen, ja osoit­taa jyrkästi ylöspäin: http://tinyurl.com/m9btb9v

    Mis­tä johtuu?

    http://tinyurl.com/ld3qc3c

    Intia seu­raa viiveel­lä vas­taaval­la kasvukäyräl­lä. Molem­mat maat ovat toden­neet, että eivät aio suos­tua mihinkään globaalei­hin kiin­tiöi­hin tai veroi­hin. Oman maansa sisäistä päästökaup­paa tule­vat käymään jonkin ver­ran ener­giate­hokku­u­den paran­tamisek­si, mut­ta pää­tavoite on talouskasvun jäl­keen ter­vey­delle haitallis­ten hiukkaspäästö­jen vähentäminen.

    Kiinan CO2-päästöt ovat nykyisel­lään 28% globaaleista päästöistä (toden­näköis­es­ti enem­män) ja Yhdys­val­to­jen 14% ja EU:n 10%. Yhdys­val­to­jen ja EU:n päästöt eivät ole kas­va­mas­sa, mut­ta Kiinan toden­näköis­es­ti vielä läh­es tuplaan­tu­vat nykyis­es­tä ennen kuin tasaan­tu­vat ja alka­vat sit­ten hil­jak­si­in laskea. Tämä siitä huoli­mat­ta, että kiinalaisen hiil­i­jalan­jäl­ki henkeä kohden on jo suurem­pi kuin EU:n kansalaisen. Tämä johtuu Kiinan talouden erit­täin huonos­ta hiili-inten­si­teetistä. Intia tulee toden­näköis­es­ti ohit­ta­maan Kiinan nykyisen päästö­ta­son maan teol­listues­sa ja väestön kas­vaes­sa. Maid­en yhteen­las­ket­tu väestö on yli 2,5 mil­jar­dia ja tulee kas­va­maan yli 3 mil­jardin. Eivätkä nämä ole ain­oi­ta väkirikkai­ta mai­ta, joiden nousukäyrä on vas­taa­va. Yhdys­val­to­jen ja EU:n yhteen­las­ke­tut päästöt oli­vat nyt 1/4 globaaleista päästöistä. Pian ne ovat 15%.

    Havain­nol­lis­tus: http://tinyurl.com/ph8vnsm

    New Yorki­in Kiina ja Intia eivät lähet­täneet korkean tason edus­ta­jaa. Molem­mat pitävät vis­usti kiin­ni siitä, että ovat yhä kehi­tys­mai­ta, eikä päästöra­joituk­si­in sitou­tu­mi­nen koske heitä. Tämän kok­ouk­sen piti olla alus­tus ensi vuo­den “Kööpen­ham­i­nan uuteen yri­tyk­seen” Pari­i­sis­sa. Siinä tämän het­ken real­is­mi sen sito­van ja tiukan globaalin sopimuk­sen saamisek­si, joka on vält­tämätön ennakkoe­hto päästökau­pan toimivu­udelle. Ei tae tietenkään sekään, mut­ta ilman sitä on turha edes yrittää.

    Joten tuon “maail­man pelas­tamis­esi” suh­teen todel­lakin on vielä paljon tehtävää. Pelkkä Euroop­paan tui­jot­ta­mi­nen vääristää kuvan totaalis­es­ti. Mut­ta eihän tässä olekaan kyse useim­mille maail­man­paran­ta­jille CO2-päästö­jen todel­lis­es­ta globaal­ista laskus­ta, vaan län­tisen ihmisen negati­ivis­es­ta iden­ti­teetistä ja synnintuskasta.

  14. Lob­bar­it ohjaa­vat aivan liikaa ener­giabis­nek­siä. Otan esimerkik­si Vapon lob­barei­den sitkeitä harhau­tuk­sia, jot­ka menevät yhä päät­täji­in kuin häkä:

    1. Vapon sivuil­lakin on turve­tuotan­non main­os­fraasi “Puu ei pala yksin”. Ei polt­toaine­seok­sen tarvitse olla puuhak­keen ja turpeen seos. Puuhake palaa yksinkin, mut­ta tietysti polt­tosäätö­jen pitää olla eri­laiset. Vielä parem­pi, jos polt­to­laitos alu­nalka­en raken­netaan puun­polt­toon ilman turvet­ta. Puh­taal­la puuhak­keel­la toimivia iso­jakin polt­to­laitok­sia on myös Suomessa.

    2. Vapon ja muidenkin turpeen­nos­ta­jien mukaan turvesoiden ravin­nepäästöt vesistöi­hin ovat suo­ras­taan olemat­tomat. Tot­ta­han se on, mut­ta väit­teen korost­a­mi­nen on mes­tar­ilu­okan harhau­tus. Nimit­täin kaikkien vesistö­jen poh­jaliet­teeseen on laskeu­tunut aiko­jen kulues­sa rav­in­tei­ta, jot­ka ovat luon­non omia päästöjä min­er­aali­ainesten rapautues­sa, aikaisem­pi­en vuosien viemäripäästöjä, maat­alouden päästöjä, 70-luvun met­säo­ji­tuk­sen päästöjä ym. Ne pysyvät aika hyvin poh­jaliet­teessä, jos veden hap­pi­ti­lanne säi­lyy hyvänä.
    Kun turpeen nos­ton yhtey­dessä turvesuon kui­v­a­tusvesien mukana sekä pölynä tuul­ten mukana vesistöön kulkeu­tuu pieniä (vaikkakin läh­es rav­in­teet­to­mia) turve­hiukka­sia, ne saa­vat vesistöis­sä aikaan hapen vähen­e­mistä. Vähähap­pinen vesi puolestaan kas­vat­taa vesistön sisäistä kuor­mi­tus­ta eli poh­jaliet­teeseen sitoutunei­den rav­in­tei­den liuken­e­mista vesi­in. Vaikkei turpeen­nos­to tuokaan vesistöi­hin rav­in­tei­ta, yhtä kaik­ki turpeen­nos­to on syylli­nen vesien rehevöi­tymiseen, kun se vapaut­taa men­nei­den vuosikym­me­nien syn­nit taas val­loilleen. Tämä ilmiö luo noidanke­hän, kun alku­un päässyt rehevöi­tymi­nen kiihdyt­tää itseään luo­ma­l­la syvenevää hap­pika­toa ja sitä kaut­ta irrot­taa liet­teistä lisää ravinteita.

    3. Takavu­osi­na Vapo korosti, että turve on uusi­u­tu­va polt­toaine. Vaik­ka se onkin hitaasti uusi­u­tu­va, se on ver­rat­tavis­sa hiilipäästö­jen­sä takia kivi­hi­ileen. Tämä on lop­ul­takin yleisessä tiedos­sa ja sen osoit­tamiseen tarvit­ti­in EU:n apua.

  15. Jyr­ki Patomä­ki, voimalaitos voidaan suun­nitel­la pelkälle puupolt­toaineelle. Mut­ta maas­samme on vielä aika mon­ta sel­l­aista pan­nua, jois­sa ei voi 100%:sti polt­taa puu­ta ellei hyväksy sitä riskiä, että höyry­putket posahtel­e­vat sil­loin tällöin. 

    Toinen vai­h­toe­hto on pudot­taa höyryn läm­pöti­laa, jol­loin korkealäm­pöti­lako­r­roo­sion ris­ki piene­nee. Täl­löin hyö­ty­suhde huononee, ja hake-ener­gia menet­tää sitä kaut­ta kil­pailukykyään fossiilisille.

  16. EU tasol­la on sel­l­ainen ongel­ma että väkirikkaissa EU mais­sa suo on lähin­nä kansan­perinne muisto.
    Suo­mi ei ole väkirikas maa ja maap­in­ta-alas­tamme läh­es 30 % on suo­ta. Tästä syys­tä ei pitäisi EU tasol­la päät­tää suoa­sioista kovinkaan kaikkia sito­vasti. Tun­nemme itse asian paremmin.
    Eikä met­säa­sioista. Jos kul­jet autol­la Mala­gan ken­tältä Granadaan, niin näet maas­toa joka on var­masti ollut joskus met­sää. Nyt siel­lä on vuoren­rin­teet mukaan lukien joka neliö vil­je­lyk­sessä eivätkä istute­tut oli­ivipu­ut ole met­sää. Tuo maanvil­je­ly on Espan­jalaisille elinkeino ja voimme ostaa sen tuot­tei­ta talvi­saikaan. He osaa­vat sen sato­jen vuosien per­in­teel­lä. En mene neu­vo­maan heitä että met­sät pitää palauttaa.
    Suomes­sa on ollut met­sä­te­ol­lisu­ut­ta koh­ta parisa­taa vuot­ta eivätkä met­sämme ole hävin­neet mihinkään, osaamme siis senkin joidenkin virhei­den jäl­keen. Meitä ei tarvitse EU tasol­la neu­voa miten säi­lytämme met­sämme joiden tuot­tei­ta yhden elinkeinomme ansios­ta sit­ten Espan­jalaiset voivat ostaa meiltä
    Jos seu­raa­va hal­li­tus tekee ener­giao­hjel­mansa CO2 päästö­jen alen­tamisek­si, niin sil­loin pitää suh­tau­tua turpeeseen nis­sä raameis­sa mitä uut­ta kas­vaa. Näin emme lisää ilmake­hän CO2 määrää. Kas­vaa se suo jos poltamme kivi­hi­iltäkin, mut­ta olemme vähän tyh­miä jos velka­an­numme sen takia kun ener­giaa on omas­takin takaa. Näin käytet­tävis­sä ole­va turve määrä on niin paljon että läh­eskään kaikkea resurssia ei tarvitse ottaa käyt­töön. Lisäe­tu­na tulee se että turvesuon metaanin tuotan­to heikke­nee ja se on CO2 näh­den 20x kasvi­huonekaa­su. Parem­pi siis tuot­taa hiilidio­sidia siitä turpeesta kuin antaa siitä irro­ta ener­giaa metaanin muodossa.
    Olemme hyö­dyn­täneet soi­ta usei­ta sato­ja vuosia eivätkä ne ole mihinkään hävin­neet. Soista kyl­lä puhutaan paljon mut­ta ani­har­va nyky­maail­mas­sa on käynyt sel­l­aises­sa. Use­asti upei­ta paikko­ja, mut­ta jos sopi­vasti sattuu,niin kestää jonkin aikaa ennenkuin hemoglo­bi­i­ni palau­tuu nor­maa­lik­si kaikkien veren­im­i­jöi­den invaa­sion jäl­keen. Kaikkia soi­ta ei siis tarvitse säi­lyt­tää senkään takia että saisimme luon­tokoke­muk­sia kos­ka todel­lisu­udessa ani­har­va läh­tee rämpimään suolle. Ja usein ei toista kertaa.

  17. Asian sivus­ta kysy­isin, että onko tämä mah­dol­lista Suomes­sa ja jos ja kun ei ole, mik­si? http://www.fastcoexist.com/3036271/the-sharing-economy-takes-on-electricity-so-you-can-buy-your-power-from-neighbors

    Eli Hol­lan­nis­sa on jutun mukaan täysin dereg­u­loidut ener­gia­markki­nat. Sik­si sähkö voi myy­dä vaik­ka omas­ta tuulimyllystä. Palvelun perus­ta­ja epäilee, että ener­giay­htiöil­lä ei ole kan­nus­timia myy­dä uusi­u­tu­via, kos­ka ovat investoi­neet fossiilisiin.

    Tässä olisi maa­jus­seil­la mah­dol­lisu­us luo­da hyvää eikä vain tuho­ta veron­mak­sajien varallisuutta.

  18. Kun päästökaup­pa alkoi, asi­aa huonos­ti tun­te­vat toimit­ta­jat ja päät­täjät uskoi­vat teol­lisu­u­den lob­bare­i­ta, jot­ka väit­tivät, että päästökaup­pa toisi elinkeinoille ylivoimaisen raskaat kulut. Sik­si myön­net­ti­in ilmaisia päästöoikeuk­sia. Lop­putu­los on, että suuret sähkön­tuot­ta­jat onnis­tu­i­v­at lob­baa­maan itselleen rahantekoautomaatin. 

    Val­tio mak­saa syöt­tö­tar­iffien ja investoin­ti­tukien muo­dos­sa uusi­u­tu­valle ener­gialle kuten tuuli‑, biokaasu‑, puupolt­toaine- ja biopolt­toaine­hankkeille. Se on kuitenkin pien­tä niihin mil­jardilu­okan sum­mi­in ver­rat­tuna, mil­lä val­tio­val­ta tukee hiilivoimaa ja ydin­voimaa. Nämä tuet kuitenkin kiis­tetään tai niitä ei edes taju­ta tuek­si, kos­ka niistä ei käytetä tuki-nim­i­tys­tä. Hiilivoima on tehty erit­täin tuot­toisak­si jaka­mal­la ilmaisia päästöoikeuk­sia, jot­ka ovat sit­ten myös polke­neet päästöoikeuk­sien markki­nahin­nat. Ydin­voima net­toaa ansiot­ta, kun wind­fall-veroa ei per­itä kuten päästökau­pan val­lites­sa kuu­luisi tehdä van­han ydin­voiman osalta, näi­hän EU:ssa sovit­ti­in, kun luoti­in päästökaup­pa. Kataisen hal­li­tus sen­tään ehdot­ti pien­tä muodol­lista Wind­fall-veroa voimalaveron nimel­lä, mut­ta Stub­bin hal­li­tus sen ensitöik­seen perui. Lop­putu­loshan on tukea myös sil­loin, kun on räätälöi­ty mit­ta­vat veroedut!

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Päästökaup­pa on siinä mielessä toimin­ut lois­tavasti, että päästöt ovat vähen­tyneet sovi­t­ul­la määräl­lä ja vähän enem­mänkin. Sik­si päästöoikeuk­sien hin­ta on liki nol­las­sa. Kun vähen­tämi­nen on näin help­poa, pitäisi vähen­tää enem­män, kos­ka maail­maa ei ole vielä pelastettu.

    Eikö valt­sikan kan­sik­sen arvosanoi­hin kuu­lunut yhtään hin­ta­teo­ri­an kurssia? Eikös se niin ole, että pitkäl­lä aikavälil­lä maail­man­markki­nahin­nat aset­tuu halvim­man kus­tan­nuk­sen maan hin­tata­solle? Näin­hän sen siis kuu­luikin men­nä, kos­ka huo­mat­tavas­sa osas­sa maail­man talouk­sia hiili­ton­nin hin­ta jäi entiselleen, kos­ka ne eivät osal­lis­tu päästökaup­paan. Euroop­pa vain ampui tässä itseään jalka­an, eikä maail­ma pelas­tunut yhtään. Jos se aio­taan pelas­taa, niin kyl­lä jokaisen tavaran kulut­ta­jahin­taan pitää saa­da sisäl­lytet­tyä taval­la tai toisel­la saman­su­u­ru­inen hiilen hin­ta riip­pumat­ta siitä, mis­sä päin maail­maa se on valmis­tet­tu ja mis­sä kulutettu.

  20. Kan­nat­taa muis­taa, että kaik­ki palami­nen tuot­taa hiilid­iok­sidia. Siinä suh­teessa myöskään puu ja muu bio­mas­sa eivät ole kivi­hi­iltä kum­mem­pia. Logi­ik­ka on vain se, että puu kas­vaa uud­estaan. Siihen menee kuitenkin 50–80 vuot­ta, eli het­kel­lis­es­ti puun polt­to on yhtä epäedullista kuin kivi­hi­ilenkin (noin suurin piirtein, puus­sa on myös vetyä, joka palaa vedek­si, toisaal­ta kor­juu kulut­taa öljyä). 

    Jos taas ver­rataan turpeeseen, sen het­kelli­nen päästö on suun­nilleen yhtä suuri kuin kivi­hi­ilen, mut­ta sekin kas­vaa uud­estaan, tosin vas­ta sato­jen — tuhan­sien vuosien perspektiivissä. 

    Jos lähde­tään siitä, että puun kasvun ei tarvitse tapah­tua samas­sa paikas­sa, vaan riit­tää val­takun­nan mass­a­bal­anssi, sil­loin sama pitää paikkansa turpeeseen. Jos suo­mas­saa kas­vaa yhtä paljon kuin sitä polte­taan, tilanne on hiilineutraali. 

    Kivi­hi­ilen osalta ei näin voi koskaan olla, poltamme kym­me­nien miljoonien vuosien aikana ker­tynyt­tä hiiltä. Tiedot siitä, mikä on turpeen mass­a­bal­anssi, ovat ris­tiri­itaisia, mut­ta myös puun mass­a­bal­anssi voi kään­tyä negati­ivisek­si, jos met­sistä ruve­taan tehok­eräämään kaik­ki liikenevä poltet­ta­va massa. 

    Kaiken kaikki­aan hiiliv­ero olisi yksinker­taisem­pana päästökaup­paa parem­pi päästö­jen hallinta­muo­to. Päästökau­pas­ta on lähin­nä se hyö­ty, että muu­tos pois hiilestä voidan ajoit­taa muuhun investointiohjelmaan.

    Jyr­ki Patomäen logi­ikkaa ydin­voiman wind­fall-veros­ta en ymmär­rä. Jos hiiliv­eron tai päästökau­pan tavoit­teena on vähen­tää fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä tekemäl­lä ne kalli­im­mik­si, minkä ihmeen takia pitäisi samal­la vaikeut­taa niiden kor­vaamista muil­la ener­giantuotan­to­muodoil­la? Pitäisikö siis vesivoimaa myös verot­taa, samoin tuulivoimaa ja aurinkoen­er­giaa, jos ne tässä myl­läkässä tule­vat kannattaviksi?

    1. Wind­fall-veron tarkoi­tus oli vaikut­taa van­haan ydin- ja ennen kaikkea vesivoimaan. Se olisi ollut täysin perustel­tu tapa kon­fiskoi­da poli­ti­ikan suun­nan­muu­tok­sen tuot­ta­ma ansioton hyö­ty yhteiskun­nalle. Mon­es­sa maas­sa val­tio omis­taa vesivoiman, joten tätä ter­vet­ta ei niin ollut. Uusi­in investoin­tei­hin se ei olisi vaikuttanut.
      Jos tehtäisi­in päin­vas­tainen muu­tos, vaikka­pa maat­alouden t5ullisuojan pois­t­a­mi­nen — hai­tan kär­si­jät ovat kyl­lä vaa­ti­mas­sa kom­pen­saa­tio­ta ansi­uot­tomas­ta tappiosta.

  21. No nyt sit­ten pal­jas­tuu että ainakin joil­tain hiilikaivos­alueil­takin karkaa metaa­nia ilmake­hään. Metaani on paljon hiilid­iok­sidia voimakkaampi kasvi­huonekaa­su (30 tai 100 ker­taa voimakkaampi, riip­puen las­ke­taanko 100 vuo­den vai 20 vuo­den vaiku­tus­ta). Joten ei tarvitse kovin paljoa metaaninkarkailua liit­tyä kivi­hi­ilen kaivamiseen (n. 0.4% tai 1.2% louhi­tun kivi­hi­ilen ener­gia­sisältöä vas­taa­va määrä), niin turpeen 12% kivi­hi­iltä huonom­pi hiilidioksipäästöt/energia suhde jää toisek­si metaanin hait­toi­hin näh­den. (Ellei sit­ten käy ilmi että turpeenkin kor­ju­us­ta muo­dos­tuu metaania.)

    Asi­aan liit­tyvä tiede olisi ehkä hyvä selvit­tää, sil­lä ilmeis­es­ti ain­oa syy suosia kivi­hi­iltä eikä turvet­ta on tuo turpeen 12% kivi­hi­iltä suurem­mat hiilidioksidipäästöt?

    http://www.nasa.gov/press/2014/october/satellite-data-shows-us-methane-hot-spot-bigger-than-expected/

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2014GL061503/abstract

  22. Käykää kat­so­mas­sa käytöstä pois­tet­tu­ja turvesoi­ta, niil­lä kas­vaa uut­ta turvet­ta tai puu­ta val­tavaa vauh­tia. Siel­lä ne on ne maa­pal­lon keuhkot tuot­ta­mas­sa hap­pea ja kulut­ta­mas­sa hiilid­iok­sidia, ei sademet­sis­sä joiden net­to­vaiku­tus kaa­su­taseessa on pyöreät nolla.

    Muutenkin turvesoil­ta (kuten kaik­il­ta soil­ta) val­uu lähin­nä typpeä joka vesistöis­sä estää sinilevän kasvua ja siten hap­pika­toa (sinilevil­lä on kyky tuot­taa typpeä itse, mut­ta jos sitä on vedessä riit­tävästi ennestään niin kil­pailue­t­ua ei ole) Poh­jan­lahdel­la ei ole sinileväkuk­in­to­ja kun joet tuo­vat paljon typpeä soil­ta ja nurmipelloilta.

    Viher­vasem­mis­ton tym­pein piirre on tieteeseen vedoten levit­tää puoli­to­tuuk­sia ja suo­ranaisia val­hei­ta kuten tämä höpö­tys turpeesta fos­si­ilise­na polt­toaineena (uuskieltä pahimmillaan).

    1. Onko joku pystynyt osoit­ta­maan, että käytöstä pois­tet­tu turvesuo sitoo hiiltä enem­män khuin suo sitoi ennen kuin siitä pois­tet­ti­in turve?

  23. EU on ymmärtääk­seni hyväksynyt sen ajatuk­sen, että puu­ta saa tukea niin paljon, että puu on kil­pailukykyi­nen kil­pail­e­van ei uusi­u­tu­van polt­toaineen kanssa. Mut­ta yli­tukea ei saa maksaa.

    Aiem­min puun pääk­il­pail­i­jak­si kat­sot­ti­in turve ja siitä syn­tyi turpeen vero­tuk­sen ja puun tuen kytkentä.

    Mut­ta nyt puun pääk­il­pail­i­ja ainakin lauhdessähkön tuotan­nos­sa on kivihiili.

    Ongel­mana on se, että nyt samaa tukea mak­se­taan sekä sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­sa että lauhdesähkön tuotannossa. 

    Pitäisi rak­en­taa kak­si tuk­i­jär­jestelmää. Sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­sa puun pääk­il­pail­i­jana jatkaisi turve. Lauhdesähkön tuotan­nos­sa tuki raken­net­taisi­in siten, että puu olisi kil­pailukyky­istä kivi­hi­ilen kanssa. 

    Muo­dos­tu­isi tilanne, jos­sa puun tuki olisi isom­pi lauhdesähkön puolel­la. Turpeen veroa ei tarvit­sisi vält­tämät­tä laskea ollenkaan.

    Kos­ka sähkön tuotan­nos­sa ei per­itä polt­toain­evero­ja, niin puu on kil­pailukykyisem­pää sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­sa kuin lauhdesähkön tuotannossa. 

    Jos nykyisen tuk­i­jär­jestelmän ouit­teis­sa yritetään lauhdesähkön tuotan­to kaa­p­a­ta puulle, niin sähköä ja läm­pöä tuot­taville laitok­sille joudu­taan mak­samaan yli­tukea Tämä tarkoit­taa ylimääräistä turpeen vero­tukea ja ylimääräistä puun tukea. Se tulisi veron­mak­sajille kalliiksi.

    Lisäk­si ihmette­len sitä, aio­taanko nyt bud­jet­ti­raa­mi puhkaista puun lisä­tuki­ra­hoil­la, vai löy­tyykö jostain säästöjä, joi­ta ei löy­tynyt lap­sil­isä­sotkun yhteydessä?

  24. Puun edis­tämisek­si vaa­di­taan vielä turvet­ta. Aika­jän­teel­lä jos­sa turve vai­h­tuu puuk­si menee vielä aikaa ja tässä väli­vai­heessa ei 11% CO2 päästö­jen ero­tuk­sen vuok­si kan­na­ta päästää kivi­hi­iltä sisä­maan voimalaitok­si­in. Tähän on yksinker­tainen syy siinä, että kivi­hi­ilen logis­ti­ikkaketju on juna tai lai­va ja puul­la ja turpeel­la rekat. Jos kivi­hi­ili alkaa syömään logis­ti­ikkaketjua tulee siitä kalli­impi. Tämä taas syö eri­tyis­es­ti puun mah­dol­lisuuk­sia, kos­ka puu­ta pitää kul­jet­taa use­ampi rek­ka enem­män kuin turvet­ta per MWh. Tämä koros­tuu vielä siitä syys­tä, että talvel­la ja kelirikkoaikaan puu on vielä riskialt­ti­impi ja kun sen logis­ti­ik­ka on hajau­tunut, turpeen ollessa kovasti keskit­tynyt kan­nat­taa siir­tymä­vai­heessa pitää puuen­er­gian ystävän myös turpeesta sopi­vas­sa määrin.

  25. Noin se tietysti on.

    Maail­ma ei pelas­tunut, mut­ta maail­mankau­pan teo­ri­at sailyivat.

    MOT

  26. Jyr­ki Patomä­ki: Kataisen hal­li­tus sen­tään ehdot­ti pien­tä muodol­lista Wind­fall-veroa voimalaveron nimel­lä, mut­ta Stub­bin hal­li­tus sen ensitöik­seen perui.

    Win­fall-vero sopii kyl­lä ydin­voiman vas­tus­ta­jille. Sem­m­moinen vero kun kehitetään, niin ydin­voiman lisärak­en­ta­jat miet­tivät että heil­lä on investoin­nin lop­putu­lok­ses­sa kolme vaihtoehtoa:
    1) Laitos tuot­taa tap­pi­oi­ta, jol­loin ne jäävät oma­lle kontolle
    2) Laitos pyörii niin ja näin. No eipä ollut hyö­tyä juuri rak­en­taakaan sitä.
    3) Laitos tuot­taa käyn­nistymisen jäl­keen paljon rahaaa, kos­ka ydin­voimalay­htiön arvio päästöoikeuk­sien tule­vista hin­noista on käynyt toteen. Ja täl­löin val­tio lätkäisee liian hyvin men­estynyt­tä windfall-verollla.

    Tilan­net­ta jos­sa olisi järkeä rak­en­taa ydin­voimalaitos, ei enää ole. Minä en ainakaan ikinä luot­taisi kuu­den mil­jardin investoin­tia tehdessä siihen, ettei jo van­hoille ydin­voimalaitok­sille sisäl­lytet­tyä veroa laa­jen­net­taisi koske­maan myös uusia laitok­sia, mikäli ne sat­tuisi­vat ole­maan erit­täin kan­nat­tavia. Val­tio on velkainen, vasem­mis­to huu­taa lisää verora­haa ja vihreät nyt vain halu­a­vat muutenkin kurit­taa ener­gia­te­ol­lisu­ut­ta, eri­tyis­es­ti ydinvoimaloita.

    On ihan turha väit­tää että val­tion lupaus wind­fall-veron ker­talu­on­toisu­ud­es­ta ja siitä että se koskisi vain van­ho­ja ydin­voimalaitok­sia, olisi uskot­ta­va. En minä ainakaan uskoisi sitä. Kysykä vaik­ka vapaae­htoisil­ta eläkesäästäjiltä, paljonko val­tion lupauk­si­in veroko­htelus­ta voi luottaa.

  27. Tomi:Eli Hol­lan­nis­sa on jutun mukaan täysin dereg­u­loidut ener­gia­markki­nat. Sik­si sähkö voi myy­dä vaik­ka omas­ta tuulimyllystä. 

    Aika mar­gin­aalisek­si tuo jää noil­la hinnoilla:

    “Their cur­rent price is about 28 cents per kilo­watt hour.”

    Lisäk­si pitää mak­saa välit­täjä­fir­malle 12$ eli melkein 10 e kuukaudessa perusmaksua. 

    Kyl­lä tuo on niin kallista, että jää kyl­lä erit­täin vau­raiden ekoih­mis­ten huviksi.

  28. Osmo Soin­in­vaara:Uusi­in investoin­tei­hin se ei olisi vaikuttanut.

    Aina­han sitä voi lämpimik­seen puhua. On eri asia kuin­ka uskot­taval­ta se kuu­lostaa. Eläkesäästäjien veroko­htelun veivaus edestakaisin on tästä ihan paraaties­imerk­ki. Tuli tarvet­ta niin kohtelua muutelti­in. Olisi aivan var­maa, että jos uudet ydin­voimalaitok­set osoit­tau­tu­isi­vat päästökau­pan takia rahasam­moik­si, niin ne voitot kyl­lä leikat­taisi­in nor­maalille tuot­to­ta­solle uudel­la windfall-verolla. 

    Vai minkä ihmeen takia perustelu uuden ydin­voimalaitok­sen kohdal­la, siis jos päästöoikeus nousisi vaikka­pa 5–10 vuot­ta laitok­sen valmis­tu­misen jäl­keen tap­pi­in, olisi yhtään eri­lainen kuin van­han? Mitä se valmis ydin­voimalaitos on tehnyt siinä vai­heessa, jos vaikka­pa päästöoikeuk­sia leikataan 5 vuot­ta sen valmis­tu­misen jälkeen?

    Kuten sanoin, wind­fall-vero on lois­ta­va estämään moisia investoin­te­ja. Jos osuukin kul­ta­suoneen niin suurin hyö­ty meneekin valtiolle.

  29. Päivän hesarin mukaan Ruot­sis­sa turve kat­so­taan uusi­u­tu­vak­si luon­non­va­rak­si. Ei mikään ihme että Ruot­sis­sa menee parem­min, ovat huonom­pia omaan jalka­an ampujia.

    Ja takavu­osi­na sel­lu- ja paperi­te­ol­lisu­us pilasi jokia ja järviä, pitääkö myös niiden toim­inta ajaa nyt kokon­aan alas?

  30. “Toinen syys vas­tus­taa turve­tuotan­toas on, että turve­tuotan­to pilaa järvet. On pilan­nut niitä jo paljon.”

    No, mik­si te lain­säätäjät ette määrää, että turpeen­nos­to tulee toteut­taa menetelmäl­lä, joka ei vesistöjä pilaa? Järvien pilaan­tu­mi­nen turve­tuotan­non takia on tei­dän kansane­dus­ta­jien päät­tämät­tömyy­den tulosta.

    Voihan turvek­er­rokset irrot­taa ja siirtää soil­ta paaleina kuiv­u­maan sen muu­ta­ma sata metriä, minkä päässä met­säau­toti­et tuotan­toaluei­den reunal­la Suomes­sa kulke­vat. Näin turve­tuotan­nos­ta tulee ympärivuo­tis­es­ti työl­listävä toimiala.

    On täysin hölmöä vas­tus­taa tämän ain­oan ener­gia­muodon hyö­dyn­tämistä, jon­ka puit­teis­sa meil­lä on mah­dol­lista olla ener­giao­mavaraisia ja samal­la sal­lia ulko­maisen kivi­hi­ilen poltto.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko joku pystynyt osoit­ta­maan, että käytöstä pois­tet­tu turvesuo sitoo hiiltä enem­män khuin suo sitoi ennen kuin siitä pois­tet­ti­in turve? 

    Kun pide­tään vesi­talous “kun­nos­sa”, niin enti­nen turvesuo puus­toa tai ruoko­helpeä kas­vaes­saan tuot­taa enem­män uut­ta bio­mas­saa per vuosi kuin veti­nen luon­non­ti­lainen suo.

    Jos näkee suon vain hiili­varas­tona, voi varas­toimisnopeut­ta kiihdyt­tää levit­tämäl­lä pääkaupunkiseudun jäteliet­teet luonnonsoille.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Toinen syys vas­tus­taa turve­tuotan­toas on, että turve­tuotan­to pilaa järvet. On pilan­nut niitä jo paljon.

    Vil­pitön kysymys. Sijait­se­vatko hiilikai­vok­set (onnekkaan sat­tuman tai geol­o­gisen syyn ansios­ta?) pääosin vähäisiä luon­toar­vo­ja sisältävil­lä alueil­la. Jos Suomes­sa olisi hiilikaivos… kuka jatkaa?

  33. “Kan­nat­taa muis­taa, että kaik­ki palami­nen tuot­taa hiilid­iok­sidia. Siinä suh­teessa myöskään puu ja muu bio­mas­sa eivät ole kivi­hi­iltä kummempia.”

    On siinä iso ero. Puun voi polt­taa kat­ti­las­sa tai met­sässä. Jälkim­mäistä kut­su­taan lahoamiseksi.

    Joku kek­sii vielä sakot­taa Suomea kun luon­non­pois­tu­ma vapaut­taa hiilid­iok­sidia ilmakehään.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Wind­fall-veron tarkoi­tus oli vaikut­taa van­haan ydin- ja ennen kaikkea vesivoimaan. Se olisi ollut täysin perustel­tu tapa kon­fiskoi­da poli­ti­ikan suun­nan­muu­tok­sen tuot­ta­ma ansioton hyö­ty yhteiskunnalle.

    Tuen vihreää kehi­tys­tä, ja sijoi­tan pen­nosiani uusi­in tuulivoimaloi­hin. Ole­tan että päästökaup­pa toimii ja vähen­tää fos­si­ilis­ten polt­toa jatkos­sa, joten uskon sijoit­ta­vani nou­se­vaan ja moraalis­es­ti ja ympäristön kannal­ta puh­taaseen alaan. Ensi vuon­na poli­itikot kirirstävätkin päästökaup­pa, ja sähkön hin­ta nousee. Tuulivoimay­htiö saa kallis­tuneesta sähköstä lisä­tu­lo­ja ja mak­saa min­ulle osinkojakin.

    Olenko saanut nyt ansioton­ta hyö­tyä poli­ti­ikan ensi vuodelle sat­tuneesta odot­ta­mat­tomas­ta suun­nan­muu­tok­ses­ta? Aiko­vatko vihreät ottaa tuon saa­mani osin­gon min­ul­ta pois uudel­la wind­fall-verol­la? Pois­te­taanko tuulivoimal­ta tuki­aiset, kos­ka se on saanut ansioton­ta hyötyä?

    Kanan­tan kyl­lä kaikkien luon­nolle hait­taa aiheutet­tavien alo­jen sopi­vaa hait­to­ja hillit­sevää vero­tus­ta (ml. vesivoima ja tuulivoima). Point­ti­ni on vain siinä, että vesivoiman saa­maa hyö­tyä voisi yhtä hyvin kut­sua puh­tan voiman saa­mak­si “ansiokkaak­si” hyödyk­si, ja sitä voisi pitää vihreän voiman suure­na voit­tona. Osa sijoit­ta­jista on var­maankin sijoit­tanut vesivoimaan hil­jat­tain, kos­ka on ennakoin­ut se arvon nou­se­van (kuka­tien moraal­i­sis­takin syistä). Heille voitot eivät ole olleet edes yllät­täviä tai odot­ta­mat­to­mia. Sik­si näen vihrei­den aja­man wid­fall-veron enem­män siitä näkökul­mas­ta, että val­tio kerää vero­ja sieltä mis­tä saa, ja siltä mis­sä ne eivät toden­näköis­es­ti aiheuta konkursse­ja. Ehkä mukana on myös pien­tä kau­naa “kap­i­tal­istien” ja “ahnaan ja likaisen van­han ener­gia­te­ol­lisu­u­den” saamia voit­to­ja kohtaan.

    Ehkä tosi­aan tuulivoimankin omis­ta­jil­ta leikataan vas­taavasti voitot sit­ten, kun poli­itkot jon­ain päivänä yllät­täen ja odot­ta­mat­ta saa­vat fos­si­ilis­ten polt­toa vähän kuriin 🙂 .

  35. Tälleen kuriosi­teet­ti­na, mon­et varhaiset ydin­voiman kehit­täjät oli­vat aika huolis­saan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja hiilid­iok­sidin kas­vavas­ta määrästä. Esimerkkinä vaik­ka Alvin Wein­berg­er, yksi reak­torit­ur­val­lisu­u­den isoista nimistä.

  36. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    “Kan­nat­taa muis­taa, että kaik­ki palami­nen tuot­taa hiilid­iok­sidia. Siinä suh­teessa myöskään puu ja muu bio­mas­sa eivät ole kivi­hi­iltä kummempia.”

    On siinä iso ero. Puun voi polt­taa kat­ti­las­sa tai met­sässä. Jälkim­mäistä kut­su­taan lahoamiseksi.

    Joku kek­sii vielä sakot­taa Suomea kun luon­non­pois­tu­ma vapaut­taa hiilid­iok­sidia ilmakehään. 

    Toisaal­ta, sikäli kun puun polt­ta­mi­nen on vai­h­toe­hto puun käyt­tämiselle raken­nus­ma­te­ri­aali­na tai raa­ka-aineena, polt­ta­mi­nen on aika huono ajatus.

    Tietysti bio­di­ver­si­teetin nimis­sä puiden pitäisi antaa kas­vaa ja laho­ta met­sis­sä (ja palaa met­sä­palois­sa) omia aiko­jaan. Suomen met­sistä on mil­lään tapaa luon­non­ti­laisia aika pieni osuus.

  37. “Kun turpeen nos­ton yhtey­dessä turvesuon kui­v­a­tusvesien mukana sekä pölynä tuul­ten mukana vesistöön kulkeu­tuu pieniä (vaikkakin läh­es rav­in­teet­to­mia) turve­hiukka­sia, ne saa­vat vesistöis­sä aikaan hapen vähenemistä.”

    Turvesoiden kui­v­a­tus-ja val­umavedet on help­po ohja­ta suo­dat­timien ja saos­tusaltaiden läpi kulke­viksi ja näin­hän nykyään myös menetellään.

    Kun turve ale­taan nos­taa AIV-rehun tapaan paaleina, ja siirtää tien var­teen korkeisi­in pinoi­hin vuosikausik­si kuiv­u­maan, näitä nyky­isiä jyrsin­turpeen nos­tossa aiheutu­via turve­hiukkaslaskeu­mia ei enää ympäristöön lev­iä. Ne paalithan voi kuiv­u­misen jäl­keen haket­taa umpi­ti­las­sa, ja vaikka­pa vas­ta polt­tokat­ti­lan varas­tois­sa. On täysin hölmöä jät­tää nämä 70-luvun oji­tuk­sis­sa luon­non­ti­laisuuten­sa menet­täneet turvek­er­rostu­mat hyö­dyn­tämät­tä; siis maa­tu­maan ja vähärav­in­teista humus­ta tuottamaan.

    Tämä turve näyt­tää ole­van vihreille sel­l­ainen mörkö, ettei hei­dän lukki­u­tunei­ta asen­teitaan saa mil­lään ilveel­lä muutet­tua. He mielu­um­min hyväksyvät ulko­mail­ta tuo­dun kivi­hi­ilen, kuin koti­maisen turpeen polt­tamisen. Jos he tosis­saan oli­si­vat huolis­saan ilmas­ton ja ympäristön puh­taud­es­ta, he edis­täi­sivät kehit­telisivät näitä ympäristöä pilaa­mat­to­mia turpeen nos­tomenetelmiä sen sijaan, että tor­ju­vat kyseisen koti­maisen ener­gian hyö­dyn­tämisen kokon­aan. Jotain fos­si­ilista polt­toainet­ta me joka tapauk­ses­sa joudumme kat­tilois­samme polt­ta­maan näi­den saas­tut­ta­mat­tomien fuu­siore­ak­to­rien kehit­tämistä odotellessa.

    Nykyisessä maail­man­poli­it­tises­sa tilanteessa meil­lä pitää olla ole­mas­sa koti­mainen ener­gia­ratkaisu, ettei mei­dän itsenäistä päätök­sen­tekoa voi­da ener­giahuol­lon puit­teis­sa ulkop­uolelta ohjail­la tai painostaa.

    Turvet­ta hyö­dyn­täen me voimme tarvit­taes­sa olla täysin energiaomavaraisia!

    1. Se, että turve voitaisi­in teo­ri­as­sa nos­taa paaleina kuiv­u­maan, ei ole mikään syy myön­tää lupaa jyrsin­turpeelle. Vaik­ka on teo­ri­as­sa mah­dol­lista tehdä tehokas puhdis­tus myös jyrsin­turpeelle. tästä teo­ri­as­ta ei ole apua käytän­nössä, jos noi­ta saos­tusaltai­ta ei tosi­asi­as­sa tehdä — siis riit­tävän suu­ri­na niin että ne kestävät sel­l­aiset yllät­tävät tapah­tu­mat kuin lumen sulamisen keväällä.
      Eikä sekään, että joil­lakin suo­tyypeil­lä rikos on jo tapah­tunut ja suo lahoaa hiilid­iok­sidik­si joka tapauk­ses­sa ole syy myön­tää lupia muun­tyyp­pisille soille.

  38. Suomen met­sien kasvu on kyl­lä nous­sut häm­mästyt­tävän nopeasti 1960-luvul­ta läh­tien (noin +45%). Nyky­isin kasvu on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin met­sien käyt­tö. Ja kasvu näyt­tää vieläkin tästä lisään­tyvän jopa 50% 2040 men­nessä. Tähän vaikut­ta­vat ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen, CO2-pitoisu­u­den kasvu ja ilman kaut­ta tule­va “typ­pi­lan­noi­tus”. Siinä mielessä käyt­töä voidaan vielä jos­sain määrin lisätä, mut­ta ei puul­la kaikkea ener­giaa voi­da tuot­taa. Myös ydin­voimaa tarvi­taan, varsinkin jos sähköau­tot yleistyvät.

    Ruot­si muuten verot­taa kivi­hi­iltä Suomea huo­mat­tavasti enem­män ja kiertää EU säädök­siä luo­vasti. Siel­lä kivi­hi­iltä verote­taan mm. eri­lai­sista ilman saasteista ja sen rikkip­i­toisu­ud­es­ta. Voimalaitosmiehet väit­tävät että vero­tus olisi Suomeen ver­rat­tuna jopa viisinker­taista ? Mik­si Suomes­sa nos­te­taan kädet pystyyn EU:n edessä eikä tehdä mitään kivi­hi­ilen verolle.

  39. Tapio Pel­to­nen:Tietysti bio­di­ver­si­teetin nimis­sä puiden pitäisi antaa kas­vaa ja laho­ta met­sis­sä (ja palaa met­sä­palois­sa) omia aiko­jaan. Suomen met­sistä on mil­lään tapaa luon­non­ti­laisia aika pieni osuus. 

    Puuen­er­gian sekä hyvä että huono puoli on, että se levit­täy­tyy laa­jalle maanti­eteel­liselle alueel­la ja sen paikalli­nen inten­si­teet­ti on mata­la. Oikeas­t­aan tarvit­sisi huole­htia vain siitä, että lajien sukupu­ut­toa ei pääse tapah­tu­maan ja vuo­sisato­jen päästä vain etevin tutk­i­ja voi päätel­lä puuen­er­gian käytön sivi­laa­tion tilapäisenä ratkaisuna ennen sci­fi-ener­gia ‑lähteitä.

  40. Juha Kin­nunen: Mut­ta maas­samme on vielä aika mon­ta sel­l­aista pan­nua, jois­sa ei voi 100%:sti polt­taa puu­ta ellei hyväksy sitä riskiä, että höyry­putket posahtel­e­vat sil­loin tällöin. 

    Tämä on niitä muu­tamia har­vo­ja insinööri­ti­eteel­lisä tosi­a­sioi­ta turvekeskustelussa.

    Toinen­lainen tosi­a­sia on, että turpeen­tuotan­to on pilan­nut monia keskisu­uri­akin pohjoisia jokia ja luke­mat­toman määrän puro­ja, pikku­jokia ja ‑järviä. Omien jokikalas­ta­jan havain­to­jen perus­teel­la suurin osa tästä kuitenkin tapah­tui jo 80…90-luvuilla, jol­loin meno oli täysin vil­liä. Nyt lake­ja kun­nioite­taan ehkä enemmän. 

    Toki vain samaan aikaan ja sitä ennen tehdyt jär­jet­tömät kuiv­ien kankaiden aurauk­set myös pila­si­vat vesiä, mut­ta sieltä tul­lut tavara oli pääasi­aasa epäorgaanista. 

    Kom­pro­missiehdo­tuk­se­nani on, ettei vielä neit­seel­lisille (osa)valuma-alueille ker­takaikki­aan myön­netä ensim­mäistäkään turve­tuotan­tolu­paa ja per­in­teisil­läkin alueil­la oltaisi­in hyvin pilkun­tarkko­ja uusien kent­tien selkey­tysaltaiden yms. toteu­tuk­ses­ta. Tot­takai, jo avat­tu­jen kent­tienkin omistajien/operaattorien pitää lakia noudattaa.

    Turve­tuotan­nos­sa mak­se­tut palkat nimit­täin jäävät Suomeen. Vähän on ollut ulko­maalaisia töis­sä turvesoil­la tai turvekuskeina. On eri asia, jos turvekeis­ar­it eivät täl­lais­ten reunae­hto­jen val­lites­sa vapaasti investoi­da. Jääpähän jotain pahan päivän varalle.

  41. Päämis­teri Stub­bin ener­giapoli­it­tises­sa lin­jas­sa oli selkeät ristiriitaisuudet:

    1. Vas­tuste­taan tiukko­ja päästö­tavoit­tei­ta, vaik­ka pide­tään ilmas­to­toimia riittämättöminä.

    2. Annetaan ener­giain­ten­si­iviselle teol­lisu­udelle ilmaiset päästöoikeudet, vaik­ka halu­taan markki­navoimien ratkai­se­van ilmasto-ongelman.

    3. Lisätään turpeen käyt­töä, vaik­ka turve on yhtä paha päästäjä ilmas­ton kan­na­ta kuin kivi­hi­ili. Turpeen lisäämisen sijaan maakaa­sun veron alen­t­a­mi­nen toisi välit­tömät ja suuret päästövähen­nyk­set Suomen ener­giantuotan­nos­sa. Viron putken ja LNG-tern­i­maalin kanssa maakaa­su ei myöskään lisää Venäjä-riippuvuutta. 

    4. Rak­en­taan venäläisvoimin ja venäläisin suun­nit­telijoin ydin­voimaa, vaik­ka suo­ma­laisetkin tarvit­si­si­vat työtä.

    5. Raken­netaan Rosatomin — joka on suo­ras­sa Putinin ohjauk­ses­sa — kanssa sopimus voimalan rak­en­tamis­es­ta, toimin­nas­ta ja omis­tamis­es­ta. Tämä on paljon enem­män kuin aiem­pi “yhteistyö” Venäjän kanssa. Samaan aikaan muut EU-maat jäädyt­tävät han­kkeet Venäjän kanssa. 

    Käytän­nössä ener­gia­ri­ip­pu­vu­ut­ta Venäjään vähen­täisi jo sähkön­si­ir­toka­p­a­siteetin (uusi piuha) Ruotsin suun­taan. Nythän Suomes­ta myy­dään ydin­voimalan ver­ran Viroon sähköä, mut­ta esim. Ruot­sista sitä ei voi enem­pää ostaa siir­toka­p­a­siteetin ollessa liian pieni.

    Vapo on yksi suurim­mista lob­bareista eduskun­nas­ta, ja Suo­mi ui turpeessa vas­tavir­taan muu­ta EU:ta. Turve ei tue ilmastotavoitteita.
    — Mil­lä hin­nal­la muu Suomen teol­lisu­us joutuu päästö­tavoit­teet toteut­ta­maan, jos turpeen polt­toa lisätään? 

    Hal­li­tuk­sen uudessa ener­giapoli­ti­ikas­sa jää puut­tumaan työl­lisyys­näkökul­ma ja tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen hyväksymi­nen. Uno­hde­taan maakaa­su, uusi­u­tu­vat ja energiatehokkuus. 

    Tämän lisäk­si täysin huomiotta jää nykytren­di ener­gianku­lu­tuk­ses­sa ja teol­lisu­u­den mur­ros ener­giain­ten­si­ivis­es­tä teol­lisu­ud­es­ta toisen­laiseen tuotan­toon. Tässä ener­giapoli­ti­ikas­sa Suo­mi putoaa tek­nol­o­gis­es­ta kan­sain­välis­es­tä kehi­tyk­ses­tä ja jää riip­pu­vaisek­si tuon­nista ilman uusia työ­paikko­ja ja vientiä.

    Ilmas­ton kannal­ta päätök­set ovat täysin ris­tiri­idas­sa tutkimus- ja koke­mustiedon kanssa. Päästövähen­nyk­sis­sä tehokkaim­min ovat toim­i­neet taloudel­liset ohjauskeinot kuten verot, sekä selvät rajoit­teet. Esimerkik­si päästökaup­pa ei ole toimin­ut muun muas­sa sik­si, että osa maista — kuten Suo­mi — on antanut ilmaisia päästöoikeuk­sia. Eihän siinä mitkään kun­non markki­nat pääse syntymään. 

    EU ei ole kyen­nyt tekemään päätök­siä, joil­la päästökaup­pa saataisi­in toimi­vak­si tavak­si vähen­tää päästöjä. Back­loadin­gin toteu­tus ajau­tui umpiku­jaan Euroopan par­la­mentin päätök­sel­lä 16. huhtiku­u­ta hylätä komis­sion ehdo­tus. Käytän­nössä myös jous­tomekanis­mit ovat hidas­ta­neet tarpeel­lisia päästövähen­nyk­siä saas­tut­tavas­sa teol­lisu­udessa — ja näi­hin on liit­tynyt myös hyvin paljon liioittelua. 

    Päästökaup­pa on sinän­sä hieno teo­ria, mut­ta käytän­nössä mah­do­ton toteut­taa mm. nykyisessä EU:n poli­it­ti­sis­sa ilmapi­iris­sä niin, että se toisi riit­tävät aidot päästövähennykset.

  42. Sir­pa Siru Kaup­pinen: Ilmas­ton kannal­ta päätök­set ovat täysin ris­tiri­idas­sa tutkimus- ja koke­mustiedon kanssa. Päästövähen­nyk­sis­sä tehokkaim­min ovat toim­i­neet taloudel­liset ohjauskeinot kuten verot, sekä selvät rajoitteet.

    Tämä ei yksinker­tais­es­ti ole tot­ta, ainakaan jos puhutaan CO2-päästöistä.

    Kaikkein tehokkaim­min näitä päästöjä on vähen­net­ty 1980-luvul­la ydin­voiman lisärak­en­tamisen avul­la. Usea maa, kuten Ran­s­ka ja Ruot­si, kykenivät pitkäl­lä aikavälil­lä jopa kolme ker­taa parem­paan tulok­seen kuin nyt har­joite­tul­la parhaim­mal­lakaan poli­ti­ikalla on kyet­ty. Tämä tapah­tui lisäk­si täysin vahin­gos­sa, ilman mitään ilmastopoli­ti­ikkaa. Mikä on yksi tärkeim­mistä syistä, mik­si pidän ydin­voiman vas­tus­tus­ta nykyti­lanteessa erit­täin out­ona ja jopa suo­ras­taan vahingollisena.

    Toki jos tarkastelu­a­janko­h­ta rajataan mieli­v­al­tais­es­ti esimerkik­si vuo­teen 1990, niin voi olla mah­dol­lista, että veroil­la ja rajoit­teil­la on päästy parhaim­paan tulok­seen. Kokon­aisu­ut­ta kat­soen näin ei kuitenkaan ole.

    Päästökau­pan back­loadin­gin vas­tus­t­a­mi­nen muuten on hyvä esimerk­ki siitä, miten vähähi­ilisen ener­gian hin­ta ja saatavu­us vaikut­ta­vat poli­it­tiseen kykyyn aset­taa päästö­tavoit­tei­ta. Oli kon­sti mikä tahansa, se ei tule ole­maan riit­tävän kun­ni­an­hi­moinen ellei vähähi­ilisen ener­gian hin­taa saa­da selvästi alas ja saatavu­ut­ta reilusti ylös. Jälleen, jo valmis­teil­la ole­vien ydin­voimapro­jek­tien vas­tus­t­a­mi­nen on — hulluutta.

  43. Ilman ydin­voimaa riit­tävät päästövähen­nyk­set tule­vat niin kalli­ik­si, että kansa ja poli­itikot eivät niihin suos­tu, kuten J.M. Korho­nen sanoi.

  44. Sir­pa Siru Kaup­pinen: Esimerkik­si päästökaup­pa ei ole toimin­ut muun muas­sa sik­si, että osa maista – kuten Suo­mi – on antanut ilmaisia päästöoikeuk­sia. Eihän siinä mitkään kun­non markki­nat pääse syntymään. 

    Tästä päästöoikeuk­sien ilmais­es­ta alku­jaos­ta mus­sute­taan suh­teet­toman paljon ver­rat­tuna oikeaan ongel­maan eli ylisu­ureen päästöoikeuk­sien määrään. Jos poli­it­tista tah­toa ei ole vähen­tää päästöjä EU:ssa, niin eivät siinä sit­ten auta verot tai kau­pat­tomat päästöki­in­tiöt sen enempää.

  45. DI:
    Ilman ydin­voimaa riit­tävät päästövähen­nyk­set tule­vat niin kalli­ik­si, että kansa ja poli­itikot eivät niihin suos­tu, kuten J.M. Korho­nen sanoi. 

    Epäi­lyk­seni on, että ainakin maa­pal­lon mit­takaavas­sa päästövähen­nyk­set tule­vat liian kalli­ik­si ydin­voiman kanssakin. Mut­ta ei se tarkoi­ta, etteikö ydin­voimaa kan­nat­taisi lisätä.

    Minus­ta on vähän tekopy­hää Vihreiltä käyt­tää pääar­gu­ment­ti­na ydin­voimaa vas­taan ydin­voiman hin­taa. Tur­val­lisu­ussy­istä (ydin­voimaloiden tur­val­lisu­ut­ta muuten säädel­lään ker­talu­okkia tarkem­min kuin mitään muu­ta teol­lisu­ut­ta, ase­te­ol­lisu­us mukaan­lukien) reak­tor­i­tyyppe­jä on uud­is­tet­tu kun on havait­tu van­hat haavoit­tuviksi tietyis­sä hypo­teet­ti­sis­sa riskiske­naar­i­ois­sa. Uudet reak­torit ovat ns. 3. sukupol­ven reak­tor­e­i­ta ja varsin uut­ta (toki van­han päälle rak­en­tu­vaa) teknolo­giaa; reak­tori­valmis­ta­jien oppimiskäyrä on vielä jyrkähkö. Mitä enem­män näitä tehdään, sitä halvem­pia ovat seu­raa­vat reaktorit.

    Puhu­mat­takaan siitä, mihin voitaisi­in lop­ul­ta päästä 4. sukupol­ven reak­tor­eil­la, jos niitä saadaan kau­pal­lis­tet­tua laa­jas­sa mit­takaavas­sa. Ei ole peri­aat­teel­lista syytä, mik­sei sel­l­aisia voisi rak­en­taa pienem­mil­lä pääo­makus­tan­nuk­sil­la kun­han teknolo­gia kyp­syy. 3. sukupolvi on lähin­nä 2. sukupolvi plus hir­muinen määrä ylimääräistä beto­nia, 4. sukupolvi sen sijaan on täyn­nä kokon­aan uusik­si ajatel­tu­ja konsepteja.

    Kyl­lä, nyky-ydin­voima on kalli­im­paa kuin fos­si­ili­nen sähköntuotanto.

    Muut vai­h­toe­hdot ovat vielä kalliimpia.

  46. Janne H: Tästä päästöoikeuk­sien ilmais­es­ta alku­jaos­ta mus­sute­taan suh­teet­toman paljon ver­rat­tuna oikeaan ongel­maan eli ylisu­ureen päästöoikeuk­sien määrään. Jos poli­it­tista tah­toa ei ole vähen­tää päästöjä EU:ssa, niin eivät siinä sit­ten auta verot tai kau­pat­tomat päästöki­in­tiöt sen enempää.

    Hyvin san­ot­tu.

    Jotenkin val­lal­la tun­tuu ole­van nai­ivi usko siihen, että jos vain päästösään­te­lyin­stru­mentin nimeä muute­taan, san­o­taanko vaik­ka hiiliv­eroksi, niin sitä poli­it­tista tah­toa päästöki­in­tiön merkit­tävään ja talouden elpymisen vähin­täänkin vaaran­tavaan kiristyk­seen löy­tyy ihan yllättäen.

    Lie­neeköhän näin. 

    Todel­lisu­udessa esimerkik­si EU:n päästökaup­pa saataisi­in kyl­lä toim­i­maan noin kuukau­den kulut­tua siitä, kun Sak­sa niin halu­aisi. Tiety­istä syistä, joi­hin luul­tavasti liit­tyy mm. 10,7 GW hiilivoimaka­p­a­siteetin valmis­tu­mi­nen tänä ja ensi vuon­na, se ei ole halun­nut. Eikä tai­da ihan heti haluta.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Wind­fall-veron tarkoi­tus oli vaikut­taa van­haan ydin- ja ennen kaikkea vesivoimaan. Se olisi ollut täysin perustel­tu tapa kon­fiskoi­da poli­ti­ikan suun­nan­muu­tok­sen tuot­ta­ma ansioton hyö­ty yhteiskun­nalle. Mon­es­sa maas­sa val­tio omis­taa vesivoiman, joten tätä ter­vet­ta ei niin ollut. Uusi­in investoin­tei­hin se ei olisi vaikuttanut.
    Jos tehtäisi­in päin­vas­tainen muu­tos, vaikka­pa maat­alouden t5ullisuojan pois­t­a­mi­nen – hai­tan kär­si­jät ovat kyl­lä vaa­ti­mas­sa kom­pen­saa­tio­ta ansi­uot­tomas­ta tappiosta.

    Oikeas­t­aan wind fall ‑veron sijaan van­halle ydin- ja vesivoimalle pitäisi antaa hyvi­tys siitä, että ne nämä eivät ole saa­neet päästöt­tömyy­destä hyvi­tys­tä kuluneina vuosikymmeninä.

    Ain­oa peruste jonkin­laisell verolle olisi resurssin niukku­us. Ymmärtäisin jonkin­laisen “vesivoimaveron”, sil­lä vesivoimaa on rajal­lis­es­ti ja ne joille oikeus vesivoimaan on myön­net­ty, hyö­tyvät siitä ehkä enem­män kuin ennen muinoin osat­ti­in arvioi­da. Ydin­voima-veron ain­oa peruste on itsete­hty, ydin­voimalupi­en niukku­us. Eduskun­nan hölmöi­lyn vuok­si ydin­voiman peri­aatepäätös on raha­nar­voista tavaraa.

  48. Tam­mikuu 2014 — Kesäkuu 2014

    Kivi­hi­ilen kulu­tus Suomessa:

    - 30 %

    Lähde: Tilas­tokeskus.

    Trendikin on alaspäin, kun kat­sel­laan sieltä 2000-luvun alus­ta alka­en eli täysin perus­teet­toma­l­la poh­jal­la ovat nämä kivi­hi­ilen kulu­tuk­sen kasvuväitteet. 

    Muu­ta­ma kovem­pi pakkastalvi nos­ti hiukan käyt­töä, mut­ta ollaan silti kaukana siitä, mis­sä olti­in vuosi­tuhan­nen vaihteessa.

    Turve­tuotan­nos­ta karkeasti puo­let on vero­tukea suo­raan val­tion budjetista.

    Turve­tuotan­to ei tule koskaan pääsemään edes omilleen ilman verotukea.

  49. Sir­pa Siru Kaup­pinen: “Lisätään turpeen käyt­töä, vaik­ka turve on yhtä paha päästäjä ilmas­ton kan­na­ta kuin kivi­hi­ili. Turpeen lisäämisen sijaan maakaa­sun veron alen­t­a­mi­nen toisi välit­tömät ja suuret päästövähen­nyk­set Suomen ener­giantuotan­nos­sa. Viron putken ja LNG-tern­i­maalin kanssa maakaa­su ei myöskään lisää Venäjä-riippuvuutta.”

    Maakaa­su on kivi­hi­iltäkin pahempi ainakin 20 vuo­den tarkastelu­jak­sol­la (Cor­nellin yliopis­ton tutkimus 2011). Tämä johtuu metaanin vuodoista tuotan­non ja käytön eri vai­heis­sa. Jo 2–3% vuodot tekevät siitä hiiltä pahem­man. Eri­tyis­es­ti liuskekaa­su on kyseenalaista. Teol­lisu­us tietysti väit­tää, ettei mitään vuo­to­ja juurikaan ole. Mut­ta mit­tauk­set lentäen maakaa­sukent­tien päältä näyt­tävät toista. Metaani on siitä hyvä saaste, ettei se näy missään .

    Turve on taas kyl­lä pitkäl­lä tarkastelu­jak­sol­la (IVL, Ruot­si) kyl­lä kivi­hi­iltä parem­pi johtuen siitä, että suo voidaan met­sit­tää tai sille tulee muu­ta hiiltä sito­vaa kasvillisuutta.

  50. Kivi­hi­ilen kohdal­la tulee muis­taa vielä sen tuotan­toon liit­tyvät suuret metaa­nipäästöt ja metaaniräjähdyk­si­in liit­tyvät riskit. Vuosit­tain hiilikai­vok­sis­sa kuolee 2000–5000 työn­tek­i­jää. lisäk­si hiili tulee Suomeen pääosin vihrei­den demon­isoimal­ta Venäjältä, toki sitä saa muual­takin. Helsin­ki on nyky­isin 100% riip­pu­vainen Venäjän kaa­sus­ta ja 70% Venäjän hiilestä. Käykää otta­mas­sa mallia vaik­ka Kaakkois-Suomes­ta tai Tukhol­mas­ta, jois­sa uusi­u­tu­vien osu­us on noin 70% tasoa.

    Kun ver­tail­laan ener­gialähteitä tulisi huomioi­da niiden koko tuotan­toketju, ei vain CO2 päästöt/tuotettu ener­gia. Kun tarkastel­laan eri ener­gia­muo­to­jen aiheut­tamia ter­veysriske­jä, hiili on yleen­sä pahin ja ydin­voima yksi parhaista. Toki ydin­voima on vähän niin kuin lentämi­nen. Riskin toden­näköisyys on pieni, mut­ta vakavu­usaste suuri.

  51. Capel­la:
    Tam­mikuu 2014 – Kesäkuu 2014

    Kivi­hi­ilen kulu­tus Suomessa:

    – 30 %

    Lähde: Tilas­tokeskus.

    Trendikin on alaspäin, kun kat­sel­laan sieltä 2000-luvun alus­ta alka­en eli täysin perus­teet­toma­l­la poh­jal­la ovat nämä kivi­hi­ilen kulu­tuk­sen kasvuväitteet. 

    Muu­ta­ma kovem­pi pakkastalvi nos­ti hiukan käyt­töä, mut­ta ollaan silti kaukana siitä, mis­sä olti­in vuosi­tuhan­nen vaihteessa.

    Turve­tuotan­nos­ta karkeasti puo­let on vero­tukea suo­raan val­tion budjetista.

    Turve­tuotan­to ei tule koskaan pääsemään edes omilleen ilman verotukea.

    Ei pitäisi tarkastel­la liian lyhy­itä tren­de­jä huomioimat­ta tal­ven kylmyyt­tä. Kyl­lä tosi­asi­as­sa hiilen käyt­tö kasvoi vuon­na 2013 ja se ei johtunut pelkästään kylmem­mästä talves­ta. Suuria tek­i­jöitä ovat olleet päästöoikeuk­sien halpu­us, hiilen hal­pa hin­ta sekä hiilen alhainen vero­tus Suomes­sa (toisin kuin Ruotsissa).

    Turve­tuotan­non tuista en tiedä mitään, pitäisi pere­htyä tarkem­min. Nyt on lähin­nä epämääräisiä heit­to­ja ilmas­sa. Myös työ­paikat ovat mielestäni tärkeitä, mut­ta sehän ei vihre­itä eri­tyisem­min näytä kiin­nos­ta­van. Aikanaan 1980-luvul­la se oli jopa ihanaa joidenkin mielestä.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Turve on kyl­lä ter­veysriskienkin kannal­ta pahin, kos­ka kivi­hili palala sen­tään aika puh­taasti turpeeseen verrattuna.

    Tarken­taisitko väitettäsi?

  53. Coun­try­boy: Ei pitäisi tarkastel­la liian lyhy­itä tren­de­jä huomioimat­ta tal­ven kylmyyt­tä. Kyl­lä tosi­asi­as­sa hiilen käyt­tö kasvoi vuon­na 2013 ja se ei johtunut pelkästään kylmem­mästä talves­ta. Suuria tek­i­jöitä ovat olleet päästöoikeuk­sien halpu­us, hiilen hal­pa hin­ta sekä hiilen alhainen vero­tus Suomes­sa (toisin kuin Ruotsissa). 

    Kivi­hi­ili on halvem­paa kuin turve, kivi­hi­ili saas­tut­taa vähem­män kuin turve ja kivi­hi­ilen tuotan­toa ei tarvitse tukea verovaroin.

    Vuosien 2003, 2010 ja 2011 kovat tal­vet näkyvät kivi­hi­ilen kulu­tuk­ses­sa piikkeinä, mut­ta muuten kulu­tus on vähen­tynyt vuosien 2000 ja 2014 välisenä aikana.

    http://www.stat.fi/til/kivih/2014/06/kivih_2014_06_2014-08–28_tie_001_fi.html

    Mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta on, että tilas­tokeskus julka­isi ensin virheel­liset tilas­tot kivi­hi­ilen kulu­tuk­ses­ta ja kor­jasi ne vas­ta syksyl­lä oikeiksi.

    Coun­try­boy:
    Turve­tuotan­non tuista en tiedä mitään, pitäisi pere­htyä tarkem­min. Nyt on lähin­nä epämääräisiä heit­to­ja ilmas­sa. Myös työ­paikat ovat mielestäni tärkeitä, mut­ta sehän ei vihre­itä eri­tyisem­min näytä kiin­nos­ta­van. Aikanaan 1980-luvul­la se oli jopa ihanaa joidenkin mielestä.

    Suurin yksit­täi­nen tuen saa­ja on VAPO. Käytän­nössähän turve­tuotan­to on vain hyvin teho­ton­ta työt­tömyysko­r­vaus­ta keskusta­laisille koneyrit­täjille, joi­ta ei ole kuin muu­tamia sato­ja. Tukivi­idakko on kir­jaimel­lis­es­ti viidakko, kun puhutaan turpeesta.

    Kansan­taloudel­lis­es­ti ajatellen met­sä­te­ol­lisu­u­den sivu­tuot­teena saata­va met­sähake on kan­nat­tavin ratkaisu kaukoläm­mön tuottamiseksi.

    Lisäk­si voidaan tode­ta, että näi­den keskusta­lais­ten koneyrit­täjien olisi aivan sama tehdä töitä metsätyömailla.

    Nythän ker­ro­taan ole­van sato­jen kuskien puute met­sä­te­ol­lisu­udessa eli turve­tuotan­nos­ta työvoima siir­ty­isi luon­nol­lis­es­ti met­sä­te­ol­lisu­u­den palvelukseen.

    Met­säkoneenkul­jet­ta­jan koulu­tus kestää vuo­den ja tukkirekkaakin pääsee kul­jet­ta­maan lyhyel­lä koulutuksella.

    Olen­naista on se, että turve­tuotan­non työn­tek­i­jät kel­paa­vat läh­es suo­raan metsäteollisuuteen.

    On mielestäni suo­ras­taan type­r­ää nos­taa turvet­ta poltet­tavak­si, kos­ka parem­paa polt­toainet­ta on tar­jol­la ja tehokkaam­min, met­sähak­keen muodossa.

    Suomen pitäisi ottaa kan­sain­välisiltä markki­noil­ta lainaa, jol­la investoitaisi­in kaukoläm­mön­tuotan­non uusimisek­si sel­l­aisek­si, ettei siinä tarvi­ta turvet­ta tukipolt­toaineek­si. Näil­lä investoin­neil­la tuet­taisi­in suo­ma­laista met­sä­te­ol­lisu­ut­ta ja konepajateollisuutta.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Turve on kyl­lä ter­veysriskienkin kannal­ta pahin, kos­ka kivi­hili palala sen­tään aika puh­taasti turpeeseen verrattuna.

    Läh­es liikut­tavaa tämä Osmon kivi­hi­ilen ihan­noin­ti. Joka on jatkunut jo pitkään, ja jatkuu edelleen

    Jonkun täy­ty­isi jo his­to­ri­antutkimuk­sen tarpeisi­i­in kerätä nämä Osmon kivi­hi­ilin puoles­ta puhu­miset. Kivi­hi­ilen liekkikin on niin puh­das… uskokaa tai älkää, se on vihreää argumentointia.

  55. “Se, että turve voitaisi­in teo­ri­as­sa nos­taa paaleina kuiv­u­maan, ei ole mikään syy myön­tää lupaa jyrsinturpeelle.”

    Kyl­lä se turve voidaan käytän­nössäkin siirtää paaleina kuiv­u­maan. Suomes­sa on jo vuosikym­menten ajan irrotet­tu aumoi­hin neliv­e­to­trak­tor­eil­la ja telaketjukaivinkoneil­lakin pol­jet­tua AIV-rehua paaleina. Tämä tavara on paljon tiukem­paa irrot­taa, kuin on soiden polt­to­turve. Kalus­to on siis valmi­ina ole­mas­sa tai ainakin pienen tuoteke­hit­te­lyn tulok­se­na käytän­töön sovel­let­tavis­sa. En ymmär­rä Soin­in­vaaran logi­ikkaa, että uusien puh­taampi­en nos­tomenetelmien kehit­tämi­nen loisi painei­ta jyrsin­turpeen nos­toaluei­den lisäämiseksi. 

    Kiin­nos­taisi tietää, muut­tuisiko vihrei­den suh­tau­tu­mi­nen koti­maista turvet­ta kohtaan ulko­maista kivi­hi­iltä myön­teisem­mäk­si, jos nämä ympäristöä pilaa­mat­tomat turpeen nos­tomenetelmät otet­taisi­in käyttöön.

    “Nythän ker­ro­taan ole­van sato­jen kuskien puute met­sä­te­ol­lisu­udessa eli turve­tuotan­nos­ta työvoima siir­ty­isi luon­nol­lis­es­ti met­sä­te­ol­lisu­u­den palvelukseen.”

    Jaa. Miten­hän tämä kesähel­tei­den aikana muu­tamik­si viikoik­si tilapäistöi­hin palkat­tu turve­tuotan­non työvä­ki vapautues­saan lievit­täisi met­säkoneyrit­täjien työvoima­pu­laa? Onhan yleis­es­ti tiedos­sa, että näinä turve­tuotan­non sesonkivi­ikkoina met­sähakku­ut läh­es täysin pysähtyvät ja turve­tuotan­to taas pysähtyy täysin met­sähakku­un sesonkiajoiksi.

    Tosi­asi­as­sa­han met­säkonepuolelta parem­minkin työl­listytään turve­tuotan­toon kesän hil­jaisi­na hakkuukuukausina.

    1. Et ymmärtänyt viestiäni. Vihreil­lä ei ole turpeen­nos­toyri­tyk­siä, joten me emme voi muut­tua paale­ja nos­tavak­si tur­vey­htiök­si. Jos joku ryhtyy tuol­laista kehit­tämään niin hyvä, mut­ta turvealal­la ei ole ollut har­ras­tuneisu­ut­ta tuo­hon suuntaan.

  56. Coun­try­boy:

    Maakaa­su on kivi­hi­iltäkin pahempi ainakin 20 vuo­den tarkastelu­jak­sol­la (Cor­nellin yliopis­ton tutkimus 2011). Tämä johtuu metaanin vuodoista tuotan­non ja käytön eri vai­heis­sa. Jo 2–3% vuodot tekevät siitä hiiltä pahem­man. Eri­tyis­es­ti liuskekaa­su on kyseenalaista. Teol­lisu­us tietysti väit­tää, ettei mitään vuo­to­ja juurikaan ole. Mut­ta mit­tauk­set lentäen maakaa­sukent­tien päältä näyt­tävät toista. Metaani on siitä hyvä saaste, ettei se näy missään 

    Metaanivuodot ovat huole­nai­he, mut­ta yleis­es­ti ottaen kaa­su on kyl­lä hiiltä parem­paa — jo sik­si, että se palaa puh­taam­min, läh­es ilman pien­hiukkaspäästöjä. Ongel­ma kyl­lä on siinä, että se ei ole niin puh­das­ta kuin kansalaisjär­jestö­jen ydin­voimat­tomis­sa ske­naar­i­ois­sa oletetaan.

    Näi­den ske­naar­i­oiden toinen, paljon vakavampi ongel­ma on se, että ener­giate­hokku­u­den paran­tu­misen olete­taan laske­van merkit­tävästi ener­gian kokon­aisku­lu­tus­ta. Toisin sanoen, reboundia ei halu­ta niis­sä käsitel­lä lainkaan. Nyt kuitenkin IPCC kehot­taa näin tekemään, ja juuri äsken esimerkik­si IEA päivit­ti aikaisem­pia maltil­lisia arvioitaan rebound-vaiku­tuk­sen suu­ru­ud­es­ta. Aikaisem­man 9% ole­tuk­sen sijaan nyt tun­nuste­taan, että rebound on aggres­si­ivisel­lakin ener­gian­säästöpoli­ti­ikalla vähin­tään 20% ja voi hyvin olla 60%. Suurem­piakin luku­ja on toden­net­tu, eri­tyis­es­ti kehit­tyvistä maista. 

    Täl­lä on erit­täin merkit­täviä vaiku­tuk­sia ole­tuk­si­in tule­vaisu­u­den ener­gianku­lu­tuk­ses­ta, ja esimerkik­si Green­pea­cen muutenkin opti­mistiset ske­naar­i­ot (jois­sa maail­ma kulut­taisi vuon­na 2050 vähem­män ener­giaa kuin nykyään, ja jois­sa reboundia ei edes maini­ta) käyvät liki­main järjettömiksi.

    Pitäisikin oikeas­t­aan puhua “ener­giatuot­tavu­ud­es­ta” eikä “ener­giate­hokku­ud­es­ta.” Täl­löin kaikille olisi heti selvää, mis­tä on kyse, ja mitä toden­näköis­es­ti tapah­tuu kun ener­giatuot­tavu­us paranee.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Anteek­si, en puo­lus­ta kivi­hi­iltä, kos­ka sekin on likainen polt­toaine. Turve vaan on vielä likaisempi.

    Tässä polt­toaineen puh­tausasi­as­sa uskon enem­män VTT:n asiantun­ti­joi­ta kuin poli­itikko­ja. VTT:n mukaan turve on koko tuotan­toketju ja turvesuon jälk­i­hoito mukaan­lukien kivi­hi­iltä vähäpäästöisem­pi. Eet­ti­nen puoli (kivi­hi­ilikaivosten työolot) on oma lukunsa. 

    Itse en kan­na­ta turvet­ta sen enen­pää kuin kivi­hi­iltä, molem­mat pitää tuomi­ta yhtä selkeästi ja jyrkästi. Siihen et kivi­hi­ilen osalta kykene (kos­ka Helsin­ki polt­taa sitä)

    Olet todel­la use­aan otteeseen hehkut­tanut kivi­hi­ilen puoles­ta, pitääkin kysyä miksi?

    1. Näytäpä se VTT:n tutkimus, jos­sa san­o­taan että KAIKKI turve­tuotan­to on kivi­hi­iltä vähäpäästöisem­pää. Tutkimus taitaa koskea soi­ta, jois­sa rikos on jo tehty ja ne lahoa­vat pikkuhil­jaa paikallaan.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Anteek­si, en puo­lus­ta kivi­hi­iltä, kos­ka sekin on likainen polt­toaine. Turve vaan on vielä likaisempi.

    Miltä osin vielä likaisempi?

    Molem­pia polte­taan isois­sa voimalois­sa, jois­sa on savukaa­su­jen puhdis­timet. Työ­tur­val­lisu­us ja muut työolo­suh­teet eivät liene huonom­mat turpeennostossa.

    Hiilid­iok­sid­i­tase ihmis­sivil­isaa­tion aika­jän­teel­lä on kivi­hi­ilel­lä huonom­pi kuin turpeella.

    Vai­h­to­taseasi­at eivät liity likaisu­us-mit­ta-asteikkoon, myönnetään.

  59. Capel­la: Kansan­taloudel­lis­es­ti ajatellen met­sä­te­ol­lisu­u­den sivu­tuot­teena saata­va met­sähake on kan­nat­tavin ratkaisu kaukoläm­mön tuottamiseksi.

    Pieni tarken­nus tuo­hon. Met­sähak­keesta oikeas­t­aan vain kan­not ja hakku­utäh­teet (oksat ja lat­vat) ovat “met­sä­te­ol­lisu­u­den sivu­tuot­tei­ta”. Niiden saatavu­us tosi­aan riip­puu avo­hakkuiden määrästä ja sik­si eri­tyis­es­ti sahatukkien kysyn­nästä. Suuri osa met­sähak­keesta on met­sien har­ven­nuk­sista otet­tavaa runk­op­u­u­ta, jon­ka kor­juu ei ole niin suo­raan sidok­sis­sa tämän­hetkisen met­sä­te­ol­lisu­u­den tuotan­tomäärään. Tässä met­sähak­keen osit­teessa on myös suurin lisäkäytön potentiaali.

    Ilman hiiltä ja turvet­ta kor­vaa­van puuen­er­gian käytön vah­vaa kasvua meille ei liene mitenkään mah­dol­lista täyt­tää kansal­lisia päästövähen­nysvelvoit­tei­ta (2030/2050).

  60. Kyse on nimeno­maan aika­jän­teestä. Eikä pitäisi kat­soa vain suo­ma­laisia tutkimuk­sia. Ruot­salaisen IVL (Insti­tutet för Vat­ten & Luftvårdforskning)instituutin mukaan turve ilmas­ton kannal­ta parem­pi kuin kivi­hi­ili 100 vuo­den aika­jän­teel­lä. Suot ovat luon­tais­es­ti metaanilähteitä. Oji­tus muut­taa ne yleen­sä hiiltä sitoviksi, jos niille kas­vaa met­sää. Metaani on 60 ker­taa pahempi kasvi­huonekaa­su kuin CO2 20 vuo­den aika­jän­teel­lä ja 20 ker­taa pahempi 100 vuo­den aikajänteellä.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Anteek­si, en puo­lus­ta kivi­hi­iltä, kos­ka sekin on likainen polt­toaine. Turve vaan on vielä likaisempi.

    Jos nyt ote­taan koko tuotan­toketju ja käyt­töaikaiset ter­veyshai­tat tarkastelu­un, niin kivi­hi­ili on kyl­lä “likaisem­pi”. En nyt löytänyt parem­paa linkkiä tähän, mut­ta jos tarkastel­laan kuolemia/TWh kivi­hi­ili on omaa luokkaansa. Ydin­voima sen sijaan on yksi parhaista. Työperäiset kuolemath­an eivät tun­netusti vihre­itä kiin­nos­ta. Mitä siitä jos muu­ta­ma sata venäläistä kuolee hal­van kivi­hi­ilemme takia.

    http://nextbigfuture.com/2011/03/deaths-per-twh-by-energy-source.html

    1. Jos meil­lä oli Suomes­sa kivi­hi­ilikai­vok­sia ja soi­ta ja jom­mas­takum­mas­ta pitäisi luop­ua, turpeesta tai kivi­hi­ilestä, kummasta?

  62. Noh, vihreät alka­vat nyt niit­tämään satoa, jon­ka je hal­li­tuk­ses­ta erotes­saan kylvivät.…

    Soiden­suo­jelu, heip­pa­hei! Oppo­si­tios­sa istues­sa voi räkyt­tää, mut­ta sieltäpä ei aje­ta asioita.

  63. Capel­la:

    “Vuosien 2003, 2010 ja 2011 kovat tal­vet näkyvät kivi­hi­ilen kulu­tuk­ses­sa piikkeinä, mut­ta muuten kulu­tus on vähen­tynyt vuosien 2000 ja 2014 välisenä aikana.”

    http://www.stat.fi/til/kivih/2014/06/kivih_2014_06_2014-08–28_tie_001_fi.html

    Tilas­to kos­kee nimeno­maan kivi­hi­ilen käyt­töä ei sen maa­han­tuon­tia. Mon­et iso­jen kaupunkien ener­gialaitok­set ovat viime vuosi­na han­kki­neet kivi­hi­iltä suuret määrät varas­toon. Esimerkik­si Jyväskylään tuli 900 junavaunullista kivi­hi­iltä Pietarista viime vuon­na. On ilmeistä että nämä hal­val­la oste­tut kivi­hi­ili­varas­tot tul­laan käyt­tämään. Kyl­lä kivi­hi­ilen käyt­töä lisää 1) sen hal­pa hin­ta 2) päästöoikeuk­sien olema­ton hin­ta ja 3) kivi­hi­ilen alhainen vero­tus Suomessa.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos meil­lä oli Suomes­sa kivi­hi­ilikai­vok­sia ja soi­ta ja jom­mas­takum­mas­ta pitäisi luop­ua, turpeesta tai kivi­hi­ilestä, kummasta?

    Tietysti 100% fos­si­ilis­es­ta ensin, siis kum­mas­ta luovutaan?

  65. Maar­it Kallio
    Ilman hiiltä ja turvet­ta kor­vaa­van puuen­er­gian käytön vah­vaa kasvua meille ei liene mitenkään mah­dol­lista täyt­tää kansal­lisia päästövähen­nysvelvoit­tei­ta (2030/2050).

    Ja tämä taas on ylipäätään mah­dol­lista vain jos kyseinen puuen­er­gia kat­so­taan jatkos­sakin päästöneu­traa­lik­si. Näin vaan ei mitenkään vält­tämät­tä tule käymään, vaik­ka epäilemät­tä Suo­mi tulee rai­vokas­ta lob­baus­ta asian puoles­ta tekemään.

    Kun nyt uuden Ener­gia- ja ilmas­totiekar­tankin myötä myön­netään, että bio­mas­san täy­tyy olla jatkos­sakin päästöneu­traalia tai tavoit­teisi­in ei voi­da päästä (+ että hiilen tal­teeno­ton täy­tyy muut­tua mah­dol­lisek­si ja kan­nat­tavak­si kos­ka Suomen poli­itikot jou­tu­isi­vat ikävään ase­maan jos niin ei kävisi), niin takaraivos­sani vahvis­tuu koko ajan aja­tus siitä, että koko Suomen ener­gias­trate­gia kan­nat­taisi repiä ajois­sa auki ja miet­tiä ihan uud­estaan. Siis ennen kuin meille tulee “yllä­tyk­senä,” että bio­mas­sal­lakin on päästö­tase, ja että se voi olla varsin kova. 

    Ei sil­lä että henkeäni pidät­te­len tätä odotel­lessa. Sen lisäk­si että met­sä­te­ol­lisu­udel­la on näp­pin­sä pelis­sä, niin sen myön­tämi­nen, että bio­mas­saa ei vält­tämät­tä voikaan käyt­tää ihan niin paljon kuin huvit­taa, yhdessä ene­giate­hokku­u­den, maakaa­sun ja muiden “odot­ta­mat­tomi­in ongelmi­in,” tek­isi ydin­voiman vas­tais­es­ta posi­tios­ta täy­del­lisen kestämät­tömän. Joten täl­läistä myön­töä tuskin tulee tiety­iltä tahoil­ta koskaan.

  66. ““Se, että turve voitaisi­in teo­ri­as­sa nos­taa paaleina kuiv­u­maan, ei ole mikään syy myön­tää lupaa jyrsinturpeelle.”

    Kyl­lä se turve voidaan käytän­nössäkin siirtää paaleina kuiv­u­maan. Suomes­sa on jo vuosikym­menten ajan irrotet­tu aumoi­hin neliv­e­to­trak­tor­eil­la ja telaketjukaivinkoneil­lakin pol­jet­tua AIV-rehua paaleina. ”

    Muis­te­len taas lap­su­ut­tani kaukana Hämeenkylän kar­japoluil­la. Hämeen­vaaran vier­essä (siis 13 km eduskun­tat­alosta) meil­lä oli ns. Turvepehkusuo, viral­liselta nimeltään Gubb­mossen, jos­ta kesäl­lä kerät­ti­in turvet­ta n. parin tiilen kokoisi­na paloina sel­l­ai­sisat metrin levy­i­sistä ojista. Niiden anent­ti­in kuiv­ua kesän yli ja varat­ti­in talvek­si kuivikkeik­si lehmille.

    Taloudel­lis­es­ti ei järin tehokas­ta, mut­ta siihen aikaan met­sä­työmies teki jus­teer­il­la motin tai kak­si halko­ja päivässä. Ja ne piti vielä saa­da tien­var­teen hevospelillä.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­mi on määritel­lyt sekä hiilen että turpeen fossiiliseksi.

    Poli­itikko­jen määrit­te­ly on mitä on, poli­itikko­jen määrit­te­ly­il­lä ei tässäkään ole mitään tekemistä todel­lisen maail­man kanssa. Sel­l­aiset tulee jät­tää omaan arvoonsa. 

    Turvesuo saadaan nos­ton pää­tyt­tyä tuot­ta­maan uudelleen turvet­ta, tai sit­ten puu­ta jos se halu­taan pitää kui­v­at­tuna. Se ei siis ole 100% fos­si­ili­nen, Ruot­sis­sa­han turve on määritet­ty uusi­u­tu­vak­si, jota sitäkään se ei ole. Turve on hitaasti uusi­u­tu­va. Kivi­hi­ilikaivos on ja pysyy luon­not­tomana kuilu­na joka ei koskaan sido vapaut­ta­maansa hiiltä takaisin

    Turve on haitallista ilmas­tolle kuten kivi­hi­ilikin, molem­pia on vas­tustet­ta­va, mut­ta oikeil­la väit­tämil­lä, ei val­heil­la kuten Osmo.

  68. Ei se ole salaisu­us, että Suomen met­sien hoi­dos­sa on ongel­mana se, että met­siä ei har­ven­neta tarpeek­si. Tässä on juurikin hyvin suuri poten­ti­aali ener­gia­pu­un tuotan­nolle, joka samal­la edesaut­taa met­sän kasvua. Täl­lä on siis selkeitä ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia myös koko met­sä­te­ol­lisu­ut­ta ajatellen.

    Met­sä on Suomen tärkein luon­non­va­ra ja se kan­nat­taa hyö­dyn­tää mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Suomes­sa on hyvin korkeata­soista met­sän­tutkimus­ta, joka kehit­tää met­sä­taloud­es­ta tehokkaam­paa ja talous­met­sistä monimuotoisempia.

    Met­sä­te­ol­lisu­u­den logis­ti­ik­ka on jo nyt pitkälle kehit­tynyt­tä, mut­ta kil­pailukyvyn paran­tamisek­si kan­nat­taisi sal­lia muun muuas­sa maantieju­nien käyt­tö puunkuljetuksissa.

    Ero met­sä­te­ol­lisu­u­den ja turvete­ol­lisu­u­den välil­lä on se, että met­sä­te­ol­lisu­us työl­listää ja tuot­taa ympäri vuo­den, kun taas turvete­ol­lisu­us on hyvin kausilu­on­teista. Met­sä­te­ol­lisu­us ei ole läh­eskään niin riip­pu­vainen sääoloista, kuin turvete­ol­lisu­us on.

    Kesän 2012 sateet tarkoit­ti­vat sitä, että turvet­ta ei saatu nos­tet­tua, jon­ka vuok­si varas­tot hupeni­vat. Myöskään kesä 2013 ei ollut järin hyvä, joka oli huono, kos­ka varas­toti­lanne oli jo valmi­ik­si heikko. Vas­ta nyt vuon­na 2014 varas­tot saati­in taas täyteen.

    On kokon­aisu­ut­ta ajatellen hyvä, että Suo­mi siir­ty­isi käyt­tämään met­sähaket­ta. Sen ker­ran­nais­vaiku­tuk­set ovat suuret ja osit­tain ehkä jopa hiukan odottamattomatkin.

    Äänekoskelle suun­nitel­tu­jen kaltais­ten bio­tuotete­htaiden ilmaan­tu­mi­nen Suomeen olisi erit­täin toivottavaa. 

    Turve­tuotan­non ympärille ei koskaan voi syn­tyä mitään met­sä­te­ol­lisu­u­teen ver­rat­tavaa. Puu on huo­mat­tavasti monikäyt­töisem­pi ja ennen kaikkea puul­la on hyvä maine!

  69. Markku af Heurlin:
    ““Se, että turve voitaisi­in teo­ri­as­sa nos­taa paaleina kuiv­u­maan, ei ole mikään syy myön­tää lupaa jyrsinturpeelle.”

    Kyl­lä se turve voidaan käytän­nössäkin siirtää paaleina kuiv­u­maan. Suomes­sa on jo vuosikym­menten ajan irrotet­tu aumoi­hin neliv­e­to­trak­tor­eil­la ja telaketjukaivinkoneil­lakin pol­jet­tua AIV-rehua paaleina. ”

    Muis­te­len taas lap­su­ut­tani kaukana Hämeenkylän kar­japoluil­la. Hämeen­vaaran vier­essä (siis 13 km eduskun­tat­alosta) meil­lä oli ns. Turvepehkusuo, viral­liselta nimeltään Gubb­mossen, jos­ta kesäl­lä kerät­ti­in turvet­ta n. parin tiilen kokoisi­na paloina sel­l­ai­sisat metrin levy­i­sistä ojista. Niiden anent­ti­in kuiv­ua kesän yli ja varat­ti­in talvek­si kuivikkeik­si lehmille.

    Taloudel­lis­es­ti ei järin tehokas­ta, mut­ta siihen aikaan­metsä­työmies teki jus­teer­il­la motin tai kak­si halko­ja päivässä. Ja ne piti vielä saa­da tien­var­teen hevospelillä.

    Tuos­ta iki­aikaises­ta lapi­otekni­ikas­ta siir­ryt­ti­in 70-luvul­la täysin teol­liseen palaturvetekni­ikkaan. Märkää suo­ta pis­tet­ti­in ison “makkara­pur­sot­ti­men” läpi viereisen puo­likuiv­an suon päälle kuiv­u­maan. Se oli ikäänkuin kään­teinen salao­jankaivuu. Lop­putu­los oli vai­htel­e­van pitu­isia vajaan 10 cm:n läpimit­taisia makkaroi­ta, joi­ta sit­ten hoi­vat­ti­in kään­telemäl­lä ja karheemal­la ja lop­ul­ta kuiv­ut­tuaan ne kor­jat­ti­in ja toimitet­ti­in asiakkaille.

    Tämä palaturvetekni­ik­ka mah­dol­listi turpeen käytön pienis­sä kat­tilois­sa muu­ta­maan MW:iin asti. Kym­me­nien MW:n voimalois­sa se ei koskaan pärjännyt.

    Nyky­isiä kuvioi­ta en tiedä. Johta­va palaturvekonei­den valmis­ta­ja, Suokone Oy, on kuitenkin hengis­sä. Pöly­hait­to­ja palaturpeen nos­tossa ei juurikaan ollut. Voisi myös kuvitel­la, että vesien hallinta olisi tuol­la kään­teisel­lä “salao­japros­es­sil­la” helpompaa.

    Palaturpeen nos­ton ympäristö­vaiku­tusten tutkimuk­sista min­ul­la ei ole vähäis­in­täkään tietoa.

  70. Kun­han päästöoikeu­den hin­ta nousee reip­paasti viimeistään ensi vuosikymme­nen alus­sa, niin koko Euroopas­sa met­sähak­keen kysyn­tä kas­vaa räjähdys­mäis­es­ti. Sen jäl­keen olemme Suomes­sakin nopeasti tilanteessa, että kaik­ki järkevästi tuotet­tu met­sähake polte­taan eri­lai­sis­sa kat­tilois­sa tai viedään ulko­maille. Samal­la met­sähak­keen hin­ta nousee.

    Tämä johtaa siihen, että Suomes­sa ei enää ole riit­tävän edullista raa­ka-ainet­ta bio­jalosta­moille, jot­ka tekevät nestemäisiä biopolttoaineita.

    Tämä puolestaan johtaa siihen, että suo­ma­laiset met­säy­htiöt perus­ta­vat bio­jalosta­mo­ja Brasil­i­aan halvem­pi­en raa­ka-ainelähtei­den viereen. Sen jäl­keen me tankkaamme tääl­lä brasil­ialaista biodieseliä.

    Hal­li­tuk­sen vuo­den 2013 kansal­liseen strate­gia­pa­peri­in liit­tyi VTT:n ja VATT:in tekemä vaiku­tusarvio. Lasken­ta­mallin tulok­set osoit­ti­vat, että jos bio­jalosta­mo­ja raken­netaan, niin turpeen käyt­töä joudu­taan lisäämään, jos halu­taan, että raa­ka-ainet­ta riit­tää biojalostamoille.

    Taus­ta­muis­tios­sa tode­taan (s.85); “Turpeen käyt­tö kas­vaa, kos­ka puun tar­jon­nas­sa voi ilmetä puut­tei­ta puun voimakkaan kysyn­nän kasvun vuoksi.”

    Taus­ta­muis­tio­ta lukies­sa täy­tyy kuitenkin huo­ma­ta, että paperis­sa esitel­lään kahdet eri­laiset luvut. Hal­li­tuk­sen luvut ovat eri­laiset kuin ne, minkä poh­jal­ta on tehty luvun 11 vaiku­tusarviot. Se ei anna oikein hyvää kuvaa hal­li­tuk­sen strate­gia­pa­perin valmis­telun tasosta.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­mi on määritel­lyt sekä hiilen että turpeen fossiiliseksi. 

    Nyt ei oikeen kan­na­ta pae­ta määrit­te­lyn taakse.

    Tai sit­ten fos­si­ilis­ten poltos­ta päästään hel­posti eroon pois­ta­mal­la fos­si­ilis­ten määritelmästä hiili ja turve.

  72. K. Uok­ka: Nyt ei oikeen kan­na­ta pae­ta määrit­te­lyn taakse.

    Tai sit­ten fos­si­ilis­ten poltos­ta päästään hel­posti eroon pois­ta­mal­la fos­si­ilis­ten määritelmästä hiili ja turve.

    Nyt seu­raa kysymyksiä:

    Syn­tyykö öljyä koko ajan lisää, hitaasti mut­ta kuitenkin?

    Syn­tyykö kivi­hi­iltä koko ajan lisää, hitaasti mut­ta kuitenkin? 

    Syn­tyykö uut­ta turvet­ta koko ajan lisää, hitaasti mut­ta nopeam­min kuin kivi­hi­iltä tai öljyä?

    1. Turvesuo uusi­u­tuu kymme­nessä tuhan­nes­sa vuodessa entiseen hiil­imäärään­sä. Ilmas­to­muu­tok­sen kannal­ta se ei ole uusiutuva.

  73. Arvom­ies:

    On täysin hölmöä jät­tää nämä 70-luvun oji­tuk­sis­sa luon­non­ti­laisuuten­sa menet­täneet turvek­er­rostu­mat hyö­dyn­tämät­tä; siis maa­tu­maan ja vähärav­in­teista humus­ta tuottamaan.

    Val­tio­val­ta myön­si tuol­loin avokä­tis­es­ti ns. met­sän­paran­nus­lain­o­ja, jot­ka oli­vat huip­puedullisia, kiitos sil­loisen vuo­tuisen inflaa­tion. Edelli­nen yhdis­tet­tynä siihen, että lainaa kan­nustet­ti­in otta­maan niin paljon kuin mah­dol­lista, johti siihen, että sel­l­aisi­akin soi­ta ojitet­ti­in, joil­la ei ollut mitään jär­jel­listä mah­dol­lisu­ut­ta koskaan tuot­taa puuta.

    Usein tun­tuu, että vihreät eivät ymmär­rä, että turve­tuotan­non yhtey­dessä puhutaan näistä valmi­ik­si ojite­tu­ista soista. Ei tur­veyrit­täjät kat­se­le himoiten koske­mat­to­mia aapa­soi­ta, kos­ka niiden saat­ta­mi­nen tuotan­tokäyt­töön (oji­tus, saos­altaat, pin­ta­maan kuor­in­ta jne.) on taloudel­lis­es­ti mahdotonta.

    Tur­veyrit­täjien suurin ongel­ma on saa­da lupia hei­dän nyky­isi­in tuotan­toaluisi­in rajoit­tuvien soit­ten käyt­töön ottamiseen — niihin 1970-luvul­la sit­ten ojitettuihin.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Turvesuo uusi­u­tuu kymme­nessä tuhan­nes­sa vuodessa entiseen hiil­imäärään­sä. Ilmas­to­muu­tok­sen kannal­ta se ei ole uusiutuva.

    No mut­ta saadaan­han sitä hiiltä turvesuolle vaikka­pa met­sit­tämäl­lä se. Juuri tämän vuok­si turve on kivi­hi­iltä parem­pi esim 100 vuo­den per­spek­ti­ivil­lä IVL:n mukaan.

    1. Jos poi­s­tat kymme­nen metriä turvet­ta, et saa samalle alalle sido­tuk­si samaa määrää hiitä mitenkään met­sit­tämäl­lä. Älä sotke vir­taa ja varan­toa keskenään.

  75. “Ruot­sis­sa ener­giavero­tus perus­tuu polt­toainei­den energia‑, hiilid­iok­si­di- ja rikkiveroon sekä sähköveroon. Liiken­nepolt­toaineista, kevyestä ja raskaas­ta polt­toöljys­tä, kivi­hi­ilestä, kok­sista, maakaa­sus­ta ja metaanista kan­netaan hiilid­iok­si­di- ja ener­giaveroa. Veros­ta vapautet­tu­ja ovat sähkön­tuotan­non polt­toaineet, turve ja uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet sekä hiili ja maaöljykok­si met­al­lur­gi­sis­sa pros­es­seis­sa. Yhdis­te­tyssä sähkön ja läm­mön tuotan­nos­sa läm­mön tuotan­toon käytet­tävistä fos­si­il­i­sista polt­toaineista myön­netään 50 pros­entin alen­nus ener­giaveros­ta, kun taas hiilid­iok­sidi­vero per­itään niistä täysimääräisenä.”

    Näin Ruot­sis­sa. Pysty­isikö yo. tavoin lisäämään kivi­hi­ilen vero­tus­ta Suomes­sa ? Ruot­sis­sa näyt­tää ole­van kol­men­laista energiaverotusta.

  76. Rauli:
    Usein tun­tuu, että vihreät eivät ymmär­rä, että turve­tuotan­non yhtey­dessä puhutaan näistä valmi­ik­si ojite­tu­ista soista. Ei tur­veyrit­täjät kat­se­le himoiten koske­mat­to­mia aapa­soi­ta, kos­ka niiden saat­ta­mi­nen tuotan­tokäyt­töön (oji­tus, saos­altaat, pin­ta­maan kuor­in­ta jne.) on taloudel­lis­es­ti mahdotonta.

    Kum­masti vain 2000-luvul­lakin on avat­tu ojit­ta­mat­to­mia soi­ta use­ampikin kap­pale turvetuotantoon.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Turvesuo uusi­u­tuu kymme­nessä tuhan­nes­sa vuodessa entiseen hiil­imäärään­sä. Ilmas­to­muu­tok­sen kannal­ta se ei ole uusiutuva.

    Vihrei­den lin­jas­ta ei ota tolkkua Erkkikään, ilmankos puolueen kan­na­tus mataa. Aiem­min puolue on lin­jan­nut mielu­um­min turve kuin kivi­hi­ili, nyt taas jotain muuta. 

    Ei muuten ihme kun ihan vakav­il­lakin keskustelu­pal­stoil­la puhutaan nyky­isin Hiili-Villestä. 

    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/oras-tynkkynen-ennemmin-kotimainen-turve-kuin-kivihiili

    1. Turve on Suomes­sa ajatellen parem­pi kuin kivi­hi­ili, kos­ka se on vain hitusen kivi­hi­iltä huonom­pi ympäristön kannal­ta, mut­ta koti­maisu­us saa sen edelle. Jos kivi­hi­ilikin olisi koti­maista, kivi­hi­ili voit­ta­sisi. Molem­mista pitää päästä eroon.

  78. Rauli: Val­tio­val­ta myön­si tuol­loin avokä­tis­es­ti ns. met­sän­paran­nus­lain­o­ja, jot­ka oli­vat huip­puedullisia, kiitos sil­loisen vuo­tuisen inflaa­tion. Edelli­nen yhdis­tet­tynä siihen, että lainaa kan­nustet­ti­in otta­maan niin paljon kuin mah­dol­lista, johti siihen, että sel­l­aisi­akin soi­ta ojitet­ti­in, joil­la ei ollut mitään jär­jel­listä mah­dol­lisu­ut­ta koskaan tuot­taa puuta.

    Saman­ta­painen kuvio ilmeis­es­ti tapah­tui suuren laman aikaan tai sen jäl­keen 30-luvul­la. Elin lap­suuteni ja nuoruuteni yhdessä Suomen soisim­mas­sa kun­nas­sa ja 50…60-lukujen hillareis­suil­la ja muil­la “luon­toretkil­lä” kohtasin usein sato­jen hehtaarien suu­ruisia melkein umpeenkas­vanei­ta kuivatusoja‑, val­tao­ja-jär­jestelmiä. Puus­tos­ta saat­toi päätel­lä, että ojat oli var­masti kaivet­tu ennen sotia.

    Nämä alueet eivät vieläkään ole turve­tuotan­nos­sa, mut­ta osa niistä on EU-aikana rai­vat­tu maatalouskäyttöön.

  79. Ei puun pois­tamisen jäl­keenkään juuri samaan paikkaan saman­laista puu­ta kas­va, mut­ta kun turvet­ta pois­taa kasvun ver­ran Suomes­sa ei turve koskaan vähene eikä lopu ja suot sito­vat entisen määrän hiiltä

    1. Jos turvet­ta ei poista kasvun ver­ran, turve­varat lisään­tyvät. Sik­si turpeen­polt­to lisää ilmake­hässä ole­van hiilen määrä lop­ullis­es­ti tai ainakin sadoik­si vuosik­si. Hiilen polt­ta­mi­nen ei siis ole hiilineu­tr­taalia vaan toi­mi samal­la taval­la kuin fos­si­ilis­ten påolt­ta­mi­nen. Miten tämän ymmärtämi­nen voi olla niin vaikea­ta? Puutet­ta tahdossa?

  80. Suo­ma­lai­sis­sa turvesois­sa ei useim­miten ole lähel­läkään 10 metrin pak­su­udelta turvetta.

    Suomen soiden keskisyvyys on alle puoli­toista metriä. Kokon­ais­suoalas­ta alle viisi­toista pros­ent­tia sovel­tuu turve­tuotan­toon. Pak­suim­mat suot sijait­se­vat tyyp­il­lis­es­ti eteläisessä Suomes­sa ja Kes­ki-Lapis­sa. Ohuim­mat suot ovat Poh­jan­maal­la. Suurin osa turve­tuotan­nos­sa ole­vista soista on ohui­ta soita.

    Nykyisel­lä käytöl­lä teknis­es­ti hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vat turve­varat lop­pu­vat 250–300 vuodessa Suomes­ta. Yksinker­tainen lasku­toim­i­tus ker­too, että mikäli turpeen kulu­tus vaik­ka kym­menker­tais­tu­isi, niin teknis­es­ti hyö­dyn­net­tävis­sä ole­va turve lop­puisi 25–30 vuodessa.

    Suomes­sa käytet­tävä turve on pääosin 2 000 — 3 000 vuot­ta van­haa, joten voidaan perustel­lusti tode­ta, että turve on fos­si­ili­nen polttoaine.

    Puun käyt­tö läm­mön­tuotan­nos­sa on teknis­es­ti viisas­ta ja kansan­taloudel­lis­es­ti erit­täin viisasta.

  81. Ter­ve,

    Turve on fos­si­ilista polt­ton­ainet­ta, sita on turha selit­tly­il­la muut­taa uusik­si. Mut­ta voi olla etta on jarke­vam­paa kayt­taa taal­la turvet­ta kivi­hi­ilen sijas­ta. Kun ero on niin pieni. Viime aiko­jen tieto­jen mukaan se vain alkaa olla niin, ettei sen parem­min kivi­hi­ili kuin turvekaan ole enaa mikaan jarke­va ener­gian tuot­tamisen lahde (ehka viela pari vuotta).Suomessa var­masti poli­it­ti­sista syista pidem­paan. Mut­ta mehan olemme muutenkin sel­l­ainen Euroopan pieni fos­si­il­i­maa (ja laskettelukeskus).

    t. Mikko

    t. Mikk0o

  82. Yhta asi­aa en ymmar­ra. Kun turvet­ta ei verote­ta kun­nol­la, Siis paljon vahem­man kuin verote­taan mui­ta ener­gian­lahtei­ta, niin sil­loin­han me tuemme turvet­ta verovaroil­la. Me siis mak­samme turpeen kay­tos­ta. Olenko tyh­ma vai onko asian takana jotain mita en ymmar­ra. Ehka MTK tietaa.

    t. Mikko

    1. Turvesi­ipi myös vaatii takui­ta siitä, että kun päästöoikeuk­sien hin­ta nousee, val­tio alkaa mak­saa turpeen käytöstä. Kepu­laisu­us on val­tion tuel­la elämistä.

  83. “Jos kivi­hi­ilikin olisi koti­maista, kivi­hi­ili voit­ta­sisi. Molem­mista pitää päästä eroon.”

    Ei kai tästä ole erim­ielisyyt­tä ollutkaan. Ihan­neti­lan­nehan olisi, että voisimme tur­va­ta ener­giatarpeemme täysin puh­tail­la menetelmil­lä. Mut­ta sel­l­aista vai­h­toe­htoa ei ole vielä edes näköpi­iris­sä ja Suomen ener­giao­mavaraisu­us on täl­lä het­kel­lä melko heikol­la tasolla.

    Tästä syys­tä odot­taisi, että Soin­in­vaaran kaltainen ammat­tipoli­itikko arvostaisi koti­maisen turpeen poten­ti­aalia tur­va­ta täysin ener­giatarpeemme, sil­lä sehän luo meille peli­v­araa itsenäisyytemme toteut­tamisek­si poli­it­tisel­la tasol­la. Nykyään­hän nämä kan­sain­väliset kon­flik­tit ja vahvem­pi­en val­tioiden hege­mo­niapyrkimyk­set toteutetaan sota­laitok­sen sijaan yhä leimallisem­min ener­giahuoltoon liit­tyvien kysymys­ten väl­i­tyk­sel­lä. Tätä taus­taa vas­ten tarkastellen tun­tuu erikoiselta, että Soin­in­vaaran kaltainen vaiku­tus­val­tainen poli­itikko julis­taa turve­varois­tamme eroon pääsemisen ole­van hänen toiveensa. 

    Suo­ras­taan kam­mot­taa aja­tus, että tämän Ukrainan kri­isin aikana val­lit­sisi yhä se kymme­nen vuo­den takainen asetel­ma, jol­loin liuskekaa­sun hyö­dyn­tämistä ei ollut vielä aloitet­tu. Län­si­mail­la ei olisi suuri­akaan mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa Venäjän hege­mo­niapyrkimyk­si­in. Sik­si ei Suomeakaan pidä ajaa tilanteeseen, jos­sa sil­lä ei ole omas­ta takaa valmi­ina kon­sep­tia ener­giahuoltomme kri­isi­aikaises­ta turvaamisesta.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos poi­s­tat kymme­nen metriä turvet­ta, et saa samalle alalle sido­tuk­si samaa määrää hiitä mitenkään met­sit­tämäl­lä. Älä sotke vir­taa ja varan­toa keskenään.

    Ei samalle alalle, mut­ta samal­la alal­la saa met­sit­tämäl­lä sidot­tua, eikä aikaa kulu 10 000 vuot­ta. Varan­non ker­tymi­nen riip­puu puu­jalosteen käytöstä, ehkä ark­istopa­pe­ria, ehkä ener­giain­ten­si­ivisem­pää raken­nus­ma­te­ri­aalia korvaava
    raken­nus tai ener­giak­si, kor­vaa­maan fos­si­ilista polttoainetta.

    1. Ei samalle alalle, mut­ta samal­la alal­la saa met­sit­tämäl­lä sidot­tua, eikä aikaa kulu 10 000 vuotta.

      Sotket edelleen varan­non ja virran.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Turve on Suomes­sa ajatellen parem­pi kuin kivi­hi­ili, kos­ka se on vain hitusen kivi­hi­iltä huonom­pi ympäristön kannal­ta, mut­ta koti­maisu­us saa sen edelle. Jos kivi­hi­ilikin olisi koti­maista, kivi­hi­ili voit­ta­sisi. Molem­mista pitää päästä eroon. Tietenkään vihreää poli­itikkoa ei kiin­nos­ta työ­ta­p­atur­mat eikä myöskään terveysriskit.

    Tässä ver­taat vain CO2/TWH polt­toar­vo­ja, et sitä että hiili tulee Siperi­as­ta, etkä huomioi onnet­to­muus­riske­jä !IVL:n mukaan turve on parem­pi 100 vuo­den aikjänteellä.

    1. Tässä ver­taat vain CO2/TWH polt­toar­vo­ja, et sitä että hiili tulee Siperi­as­ta, etkä huomioi onnettomuusriskejä !

      Luitko lainkaan, mitä kir­joitin? Kysyin, mitä polt­toainet­ta käytet­täisi­in, turvet­ta vai hiiltä, jos meil­lä olisi kivi­hi­ilikai­vok­sia Suomes­sa. Siperia ei ole Suomessa.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos poi­s­tat kymme­nen metriä turvet­ta, et saa samalle alalle sido­tuk­si samaa määrää hiitä mitenkään met­sit­tämäl­lä. Älä sotke vir­taa ja varan­toa keskenään.

    Ei suol­ta tietääk­seni pois­te­ta 10 metriä turvet­ta. Suo kas­vaa keskimäärin 5 m³/ha/ vuosi. Luotan edelleenkin enem­män IVL:ään enem­män. Asioi­ta on tarkastelta­va kokonaisuuksina.

  87. Tässä on hyvä ver­tailu Suomen ja Ruotsin ener­giavero­tusten eroista viime vuodelta. DI työ Lappeen­ran­nan tekn. yliopistossa.

    https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93993/Energiaverotus%20Ruotsissa%20ja%20vertailu%20Suomeen.pdf?sequence=2

    Ver­tailun mukaan (kuva s 28) Ruot­sis­sa kivi­hi­ilen vero­tus oli viime vuon­na noin 2,5 ker­tainen Suomeen ver­rat­tuna. Mik­si poli­itikot eivät ole tehneet mitään kivi­hi­ilen vero­tuk­sen nos­tamisek­si Suomes­sa, vaan luo­daan kuvaa ettei sille voi­da mitään tehdä ? Mik­si vihreät ovat turpeen kim­pus­sa, mut­ta kivi­hi­iltä ja mui­ta fos­si­il­isia hyssytel­lään. Kuvan mukaan Ruot­sis­sa ben­san ja dieselin vero­tus ei eroa paljoa Suomes­ta, mut­ta polt­toöljyjä, kivi­hi­iltä, maakaa­sua ja turvet­ta verotet­ti­in v 2013 Suomea enem­män. Samoin teol­lisu­u­den sähkö oli vähem­män verotet­tu. Kulut­ta­jien sähkövero on Ruot­sis­sa jaet­ta kah­teen alueeseen. Pohjois-Ruot­sis­sa sähkö on halvem­paa kuin Etelä-Ruot­sis­sa. Voitaisi­inko Suomes­sa tehdä samoin.

    1. Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa, että kivi­hi­iltä verote­taan Ruot­sis­sakin ain läm­mön tuotan­nos­sa, ei sähköntuotannossa.Kun Ruot­sis­sa on paljon Suomea vähem­män yhdis­tet­tyä sähkön ja läm­mön­tuotan­toa, ei sil­lä, paljonko kivi­hi­iltä Ruot­sis­sa verote­taan, ole san­ot­tavaa merk­i­tys­tä. Ruot­si toimii ydin­voimal­la ja vesivoimalla.

  88. “Suomen soiden keskisyvyys on alle puoli­toista metriä. Kokon­ais­suoalas­ta alle viisi­toista pros­ent­tia sovel­tuu turvetuotantoon.”

    “…että mikäli turpeen kulu­tus vaik­ka kym­menker­tais­tu­isi, niin teknis­es­ti hyö­dyn­net­tävis­sä ole­va turve lop­puisi 25–30 vuodessa.”

    Nämä laskel­mat koske­vat jyrsin­turpeen nos­toa ja sen edel­ly­tyk­siä. Jyrsin­turpeen nos­tossa tarvi­taan suuria yht­enäisiä turvekenttiä.

    Jos turpeen nos­to muute­taan paaleina irrotet­tavak­si, myös mata­lat ja pienet suoku­viot tule­vat kan­nat­ta­van hyö­dyn­tämisen piiri­in. Hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vat turve­varamme moninker­tais­tu­vat ja soi­hin sitoutunut­ta koti­maista ener­giaa riit­tää muu­ta­man kymme­nen vuo­den sijaan sadoik­si vuosiksi.

    Lisäk­si meil­lä on val­ta­vat määrät lähi­aikoina pääte­hakku­u­vai­heeseen kas­vanei­ta suomet­siä. Ja kuten jokainen turve­maa­han ojia kaivanut henkilö tietää, sisältää puisen suon maaperä yli metrin syvyy­teen saak­ka yhtä paljon tilavu­udeltaan puu­ta, kuin polt­to­turvet­ta. Tämä tiheäsyi­nen kan­noista ja juurikoista muo­dos­tu­va puuaines on polt­toar­voltaan moninker­taista pelkkään polt­to­turpeeseen ver­rat­tuna. Nykyään­hän kan­not kerätään hakku­ualueil­ta ja hakete­taan polt­tamista varten. Ei ole järisyt­tävä muu­tos, jos tämä ale­taan toteut­taa rouhaise­mal­la samal­la ker­taa turpeensekaista tavaraa paali­in vaikka­pa metrin syvyisen ker­roksen paksuudelta.

    Ja kun vihreät kaikessa kavah­ta­vat turpeen hyö­dyn­tämistä, luulisi tästä puo­lik­si puu­ta sisältävästä maaperämme rikkaud­es­ta löy­tyvän por­saan­reikä myös hei­dän luu­tunei­den asen­tei­den muu­tok­selle turpeen hyö­dyn­tämistä ajatellen.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos turvet­ta ei poista kasvun ver­ran, turve­varat lisään­tyvät. Sik­si turpeen­polt­to lisää ilmake­hässä ole­van hiilen määrä lop­ullis­es­ti tai ainakin sadoik­si vuosik­si. Hiilen polt­ta­mi­nen ei siis ole hiilineu­tr­taalia vaan toi­mi samal­la taval­la kuin fos­si­ilis­ten påolt­ta­mi­nen. Miten tämän ymmärtämi­nen voi olla niin vaikea­ta? Puutet­ta tahdossa?

    Ymmär­rän ehkä mitä tarkoi­tat, mut­ta tilan­net­ta ei pitäisikään tarkastel­la yhden suoalan kannal­ta vain. Olen­naista on lisään­tyvätkö vai vähen­tyvätkö turve­varan­not Suomes­sa. Tot­takai varan­not oli­si­vat suurem­mat jos turvet­ta ei käytet­täisi ollenkaan. 

    Jos Suomes­sa olisi sekä hiiltä että turvet­ta var­maankin käytet­täisi­in molem­pia. Niin näytetään tehtävän sel­l­ai­sis­sa mais­sa kuin Puo­la, Irlan­ti, Thaimaa jne.

    Halu­aisin edelleenkin tietää mik­si kivi­hi­ilen ja maakaa­sun vero­tus­ta ei voi Suomes­sa nos­taa Ruotsin tasolle. Onko syynä se, että täl­löin eräi­den kivi­hi­iltä käyt­tävien suurten kaupunkien (Helsin­ki ym) CHP-tuotan­to ei olisi kan­nat­tavaa ? Täl­laisen kom­mentin muis­te­len kuulleeni eräältä min­is­ter­iön johtaval­ta virkamieheltä.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa, että kivi­hi­iltä verote­taan Ruot­sis­sakin ain läm­mön tuotan­nos­sa, ei sähköntuotannossa.Kun Ruot­sis­sa on paljon Suomea vähem­män yhdis­tet­tyä sähkön ja läm­mön­tuotan­toa, ei sil­lä, paljonko kivi­hi­iltä Ruot­sis­sa verote­taan, ole san­ot­tavaa merk­i­tys­tä. Ruot­si toimii ydin­voimal­la ja vesivoimalla.

    Ruot­si toimii myös uusi­u­tu­val­la ener­gial­la Suomea enem­män ! Ruot­sis­sa on hiilelle ener­giaveron lisäk­si mm. rik­ki- ja CO2-verot! Hiiltä verote­taan täl­löin tietääk­seni sen käyt­tömäärän mukaan. Ja mik­sipä emme voisi yrit­tää vaikut­taa EU:ssa s.e. myös sähkön­tuotan­non polt­toainei­ta verotet­taisi­in. Nyt olemme joidenkin EU-maid­en intressien vankeja.

    Siis täl­lä tavoinko tue­taan mm Helsin­gin kivi­hi­ilen käyt­töä, nyt min­ulle vas­ta valke­nee tämä kivi­hi­ilen vero­tuk­sen alhaisu­us. Ruot­sis­sa on kyl­lä tietääk­seni CHP tuotan­toa läh­es yhtä paljon kuin Suomes­sa. Onpa For­tum rak­en­tanut Tukhol­man seudulle bio-CHP laitoksiakin.

    Turha tässä on kepu­laisia haukkua kun Helsin­ki näyt­tää todel­la ole­van Suomen ener­giapoli­ti­ikan vapaa­matkus­ta­ja. Hal­val­la hiilel­lä saadaan mm Helsin­gin veroäyriä alemmas.

    Ruot­sis­sa näyt­tää myös teol­lisu­u­den sähkö ole­van vero­ton­ta. Ei ihme että se siel­lä men­estyy Suomea paremmin.

  91. Arvom­ies:
    Ei kai tästä ole erim­ielisyyt­tä ollutkaan. Ihan­neti­lan­nehan olisi, että voisimme tur­va­ta ener­giatarpeemme täysin puh­tail­la menetelmil­lä. Mut­ta sel­l­aista vai­h­toe­htoa ei ole vielä edes näköpi­iris­sä ja Suomen ener­giao­mavaraisu­us on täl­lä het­kel­lä melko heikol­la tasolla. 

    Kaupungis­tu­mi­nen ja kaukoläm­pö on tosi­aan tuolle unel­malle­si vas­ta-aihe. Onko kaukoläm­pöverkos­tolle tule­vaisu­udessa mitään käyt­töä jos ja kun sähköverkko on kuitenkin se ain­ut mah­dol­lisu­us siirtää “fos­si­il­isia polt­tam­a­ton­ta” ener­giaa käyt­töko­hteeseen. Tämä siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että urbaane­ja ydin­laitok­sia ei haluta.

  92. mai­ju:
    Ei puun pois­tamisen jäl­keenkään juuri samaan paikkaan saman­laista puu­ta kas­va, mut­ta kun turvet­ta pois­taa kasvun ver­ran Suomes­sa ei turve koskaan vähene eikä lopu ja suot sito­vat entisen määrän hiiltä

    Turvesuo kas­vaa pak­su­ut­ta vuodessa noin puoli mil­limetriä ja turvesuol­ta nos­te­taan sent­te­jä turvet­ta vuodessa. Jyrsin­turpeen jyrsös on yleen­sä pak­su­udeltaan viitisen sent­timetriä. Tämä on satak­er­tainen nopeus suon uusi­u­tu­misnopeu­teen verrattuna.

    Palaturvemenetelmässä turvet­ta irroite­taan suon pin­nas­ta jopa puoli metriä ker­ral­laan. Tämä on tuhatk­er­tainen nopeus suon uusi­u­tu­misnopeu­teen verrattuna.

    On myöskin hyödytön­tä tarkastel­la Suomen kaikkien soiden varas­toimaa hiilen määrää, kos­ka vain alle 15 pros­ent­tia soista kel­paa turve­tuotan­toon. Nämä turve­tuotan­toon kel­paa­vat suot siis väistämät­tä ehtyvät, eikä uusia soi­ta saa­da tilalle, kos­ka sopivia soi­ta ei ole.

    Turve­varan­not siis hupenevat ja met­sä­varan­not kas­va­vat, kos­ka turvet­ta nos­te­taan enem­män kuin sitä uusi­u­tuu ja met­sät kas­va­vat enem­män kuin met­sää hakataan. 

    Ener­gia­pu­u­ta on käytet­tävis­sä enem­män, kuin Suomen kaikkien asuin­talo­jen ja kiin­teistö­jen läm­mit­tämiseen tarvi­taan puuta.

    Met­sistä läh­es kaik­ki kel­paa­vat met­sä­talouden käyttöön.

  93. Coun­try­boy: Suo kas­vaa keskimäärin 5 m³/ha/ vuosi. Luotan edelleenkin enem­män IVL:ään enem­män. Asioi­ta on tarkastelta­va kokonaisuuksina.

    Olete­taan, että suon tilavu­us kas­vaa 5 kuu­tiometriä per hehtaari per vuosi.

    Suomen ener­giaturpeen­tuotan­to ala vuon­na 2012 oli 56 000 hehtaaria. Joten turve­tuotan­nos­sa ole­va ala, kasvoi 5 * 56 000 eli 280 000 kuutiometriä.

    Olete­taan sit­ten, että turverekkaan mah­tuu 120 kuu­tiometriä turvetta.

    Vuo­tu­inen kasvu turve­tuotan­toaluei­ta vas­taaval­la alal­la sopii siis reilu­un 2 300 turverekkalastiin.

    Ote­taan nyt vuo­den 2011 tuotan­tomäärä, joka oli ener­giaturpeelle 21 miljoon­aa kuutiometriä.

    Tämä vuo­tu­inen tuotan­to mah­tuu siis 175 000 turverekkalastiin.

    Turvet­ta siis nos­tet­ti­in yli 70 ker­taa enem­män, kuin turve­tuotan­toa vas­taavalle pin­ta-alalle sitä uusiutui.

    Turve­tuotan­toa voidaan jatkaa tiet­tyyn pis­teeseen saak­ka, jol­loin turve­tuotan­toala on hylät­tävä. VTT:n selvi­tyk­sen mukaan Suomeen tarvi­taan 58 000 hehtaaria uut­ta turve­tuotan­toalaa vuo­teen 2020 mennessä.

    Turve­tuotan­to ja raakaöljyn­tuotan­to ovat saman ongel­man kouris­sa, joka on se, että tuotan­tokus­tan­nuk­set kas­va­vat varan­to­jen huvetessa.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos turvet­ta ei poista kasvun ver­ran, turve­varat lisään­tyvät. Sik­si turpeen­polt­to lisää ilmake­hässä ole­van hiilen määrä lop­ullis­es­ti tai ainakin sadoik­si vuosiksi. 

    Mitä sit­ten eli so what?

  95. Osmo Soin­in­vaara: Sotket edelleen varan­non ja virran.

    Mik­si sen hiili­varan­non on fyy­sis­es­ti sijait­ta­va samal­la hehtaar­il­la, kuin mis­sä se kasvaa?

    “Jos poi­s­tat kymme­nen metriä turvet­ta, et saa samalle alalle sido­tuk­si samaa määrää hiitä mitenkään metsittämällä.”

    Met­sitetyltä entiseltä turvesuol­ta ote­taan tal­teen 70 vuo­den välein puumas­sa, varas­toidaan se kirkon­penkkeinä, ark­istopa­pe­ria ja bio­hi­ilenä. Kyl­lä se “mitenkään” onnis­tuu, aika­jän­teestä ei ollut puhe. Voidaan varas­toi­da enem­mänkin kuin turpeena. Jos kirkon­penkki­markki­nat ovat tyy­dyt­tyneet, ollaan luo­tu paperi­ton ark­isto ja taloko­htainen fuu­siovoimala, voidaan silti 70 vuo­den välein kipa­ta bio­hi­ilenä van­haan hiilikai­vok­seen, kunnes yli 10 metrin turvet­ta vas­taa­va varan­to on tallessa.

  96. Tämä turpeen väit­tämi­nen uusi­u­tu­vak­si on ihan nau­ret­tavaa. Lopet­takaa moinen älylli­nen epäre­hellisyys. Kyl­lä turvet­ta voi käyt­tää mut­ta ei se perustelu voi olla niin type­rä kuin että se on muka uusi­u­tu­va luonnonvara.

  97. Turpeen tuki merk­it­sisi val­tion tuel­la elämistä joillekin kepu­laisille, mut­ta suurem­malle osalle kepu­laisia se olisi rasite, kos­ka met­sän­o­mis­ta­jat kär­si­sivät siitä.

    Kun päästöoikeu­den hin­ta on pieni, puu­ta tue­taan. Met­sän­o­mis­ta­jat voit­ta­vat. Mut­ta EU säädösten vuok­si puu­ta saa tukea vain sen ver­ran, että puu on keskimäärin yhtä kil­pailukyky­istä turpeen kanssa. Tämän yli menevää tukea ei saa maksaa.

    Täl­löin ei vielä syn­ny voimalaitok­sille kovin vah­vaa moti­vaa­tio­ta vai­h­taa turpeesta puulle. Jos läheltä saadaan edullis­es­ti puu­ta, se polte­taan. Samoin läheltä edullis­es­ti saata­va turve polte­taan. Seu­raus esimerkik­si Kuo­pios­sa on, että voimalaitok­sia aje­taan suunnnilleen 50 % puul­la, 50 % turpeella.

    Mut­ta jos päästöoikeu­den hin­ta nousee yli sen rajan, jos­sa puu ei enää tarvitse tukea, sil­loin puu muut­tuu edullisem­mak­si kuin turve. Sil­loin met­sähak­keen kysyn­tä kas­vaa Suomes­sa voimakkaasti.

    Mut­ta kos­ka kyse on päästökau­pan piiris­sä ole­vista laitok­sista, globaalit päästöt eivät pienene ollenkaan, vaik­ka puu­ta ryhdytään polt­ta­maan hul­lun lail­la. Tilanne muut­tuu vain niin, että puo­lalaiset lisäävät kivi­hi­ilen­sä käyt­töä tai jos­sakin muual­la päästöjä lisätään saman ver­ran kuin Suomes­sa päästöjä vähennetään.

    Kun met­sähak­keen kysyn­tä kas­vaa, nousee met­sähak­keen hin­ta samal­la merkit­tävästi. Tämä puolestaan aiheut­taa sen, että met­sähaket­ta käyt­täviä biopolt­toainei­ta valmis­tamia laitok­sia ei investoi­da Suomeen, vaan ne raken­netaan sinne, mis­sä päästökaup­paa ei ole.

    Lop­putu­los on, että Suomes­sa polte­taan tehokkaasti kaik­ki suo­ma­lainen met­sähake. Puu­ta tuo­daan kas­vavas­sa määrin polt­toon ulko­mail­ta ja kuitupu­us­takin tulee pulaa. Samaan aikaan EU:n ulkop­uolelta tuo­daan tänne autois­sa käytet­tävä biodiesel.

    Jos turvet­ta tuet­taisi­in siten, että puu ja turve oli­si­vat yhtä kil­pailukyky­isiä myös päästöoikeu­den hin­nan ollessa korkeal­la, niin mitään kiihtyvää kysyn­nän kasvua met­sähak­keelle ei tapah­tu­isi päästöoikeu­den hin­nan noustes­sa. Tue­tun turpeen hin­ta muo­dostaisi katon met­sähak­keen hin­nalle, Eli kepu­laiset met­sän­o­mis­ta­jat menet­täi­sivät osan tuloistaan.

    Turpeen tuen seu­rauk­se­na Jyväskylässä edelleen poltet­taisi­in myös turvet­ta. Täl­löin Äänekosken bio­jalosta­molle riit­täisi myös met­sähaket­ta. Kuitupu­u­takaan ei ohjau­tu­isi niin paljon polt­toon, joten sel­l­ute­htaatkin saisi­vat parem­min raaka-ainetta.

    Tätä taus­taa vas­ten veikkaan, että Met­sä­Group ei tee lop­ullista päätöstä Äänekosken bio­jalosta­mon rak­en­tamis­es­ta ennen kuin se saa val­ti­ol­ta ja EU:lta takeet, että Suo­mi taval­la tai toisel­la rajoit­taa puun ohjau­tu­mista polt­toon. Yksi rajoi­tuskeino voisi olla turpeen tuki.

  98. Sep­po S: Tilanne muut­tuu vain niin, että puo­lalaiset lisäävät kivi­hi­ilen­sä käyt­töä tai jos­sakin muual­la päästöjä lisätään saman ver­ran kuin Suomes­sa päästöjä vähennetään.

    No, Puo­la­han on mukana päästökau­pas­sa. Kun päästöoikeu­den hin­ta nousee, ei puo­lalaisil­la ole mitään syytä lisätä kivi­hi­ilen käyt­töä. (Jos puo­lalaiset jostain oikus­ta, esim. laske­van kivi­hi­ilen hin­nan takia päät­täi­sivät olla vähen­tämät­tä kivi­hi­ilen poltos­ta aiheutu­via päästöjään tai lisätä niitä, jou­tu­isi­vat he osta­maan tilalle päästöoikeuk­sia jälleen entistä kalli­im­mal­la. Tai tekemään jotain mui­ta temp­pu­ja päästö­jen­sä alen­tamisek­si.) Tavoiteti­lana on globaali sitou­tu­mi­nen päästö­jen alen­tamiseen, eikä sen suh­teen kan­na­ta lyödä han­sko­ja tiskiin.

    Suomes­sa riit­tää main­iosti puu­ta sekä turpeen ja kivi­hi­ilen kor­vaamiseen että Äänekoskelle ja muillekin uusille bio­jalosta­moille. Vuosit­taiset hakku­umah­dol­lisu­udet nyt ja sen jäl­keen, kun tehdas on valmis kestävät sen. Jo pelkästään sil­lä määräl­lä kuitupuukokoista aine­spu­u­ta, joka on jäänyt/on jäämässä ns. taloudel­lis­es­ti kestävistä hakku­umah­dol­lisuuk­sista käyt­tämät­tä ”säästöön” ja edelleen met­si­in kas­va­maan viimeis­ten 10 vuo­den ajan ennen tehtaan mah­dol­lista käyn­nistämistä 2017, ajaisi Äänekosken kokoista tehdas­ta parikym­men­tä vuot­ta. Vuosit­taiset uudet lisähakku­umah­dol­lisu­udet yli 10 miljoon­aa m3/v kuitupu­u­ta tule­vat vielä päälle, ja vaik­ka jonkun muun käyttöön. 

    Ener­gia­pu­un taloudel­lis­es­ti kestävä lisäämis­po­ten­ti­aali on sit­ten vielä erik­seen näi­den päälle.

  99. En nyt ymmärtänyt täysin Syl­tyn logi­ikkaa. Et ken­ties tiedä sitä, että suurin uusi­u­tu­va ener­gialähde on Suomes­sa mustal­ipeän polt­to. Sitä tulee sel­l­ute­htaan “jät­teenä”. Sel­l­ute­htaas­sa on se hyvä puoli, että se tuot­taa enem­män ener­giaa kuin käyt­tää sitä.

    Kyl­lä met­sä­te­ol­lisu­u­den ja saho­jen sivu­vir­roista saadaan run­saasti poltet­tavaa. Esim sahoil­ta tulee paljon sitä (pin­to­ja, sahan­pu­rua jne). Eivät puut neliskul­maisi­na kas­va. Samoin nuorten met­sien har­ven­nuk­ses­ta tulee paljon energiapuuta.

    Muuten olen sitä mieltä, että seu­raa­van haal­li­tuk­sen tulisi nos­taa kivi­hi­ilen vero­tus Ruotsin tasolle. Se loisi paljon vip­inää eräisi­in energialaitoksiin.

  100. Sylt­ty:
    Tämä turpeen väit­tämi­nen uusi­u­tu­vak­si on ihan nau­ret­tavaa. Lopet­takaa moinen älylli­nen epäre­hellisyys. Kyl­lä turvet­ta voi käyt­tää mut­ta ei se perustelu voi olla niin type­rä kuin että se on muka uusi­u­tu­va luonnonvara.

    Ei sen väit­tämi­nen hitaasti uusi­u­tu­vak­si ole nau­ret­tavaa biolo­gian kannal­ta. Uusiutuva/uusiutumaton on on enem­män politiikkaa !

  101. Sor­ry tarkoitin edel­lä mustal­ipeäkom­men­til­lani Sep­po S:ää tietysti.

  102. Coun­try­boy

    : Ei sen väit­tämi­nen hitaasti uusi­u­tu­vak­si ole nau­ret­tavaa biolo­gian kannalta.

    On se tässä kon­tek­stis­sa, se on ihan puh­das retori­nen kik­ka, jon­ka tarkoi­tus on sumut­taa tietämät­tömiä. Mitään muu­ta funk­tio­ta sil­lä ei ole, kos­ka kyseisen argu­mentin perus­teel­la voidaan perustel­la myös venäläisen kivi­hi­ilen ilmastoystävällisyyttä. 

    Sil­lä kut­su­taanko jotain tuotet­ta uusi­u­tu­vak­si vai hitaasti uusi­u­tu­vak­si vai ken­ties juus­tok­si, ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä jos kyseisen aineen tuot­ta­mat CO2-päästöt ovat mitä ovat. 

    Miet­tikää nyt tätä turvear­gu­ment­tia seu­raa­van esimerkin varjossa:

    Jos Suomes­sa avat­taisi­in ensi viikol­la hiilikaivos, hiilikai­vok­sen omis­ta­ja voisi ihan yhtä hyvin väit­tää että kos­ka täl­lä koti­maisel­la hiilel­lä voidaan kor­va­ta sitä hitaasti uusi­u­tu­vaa turvet­ta, eikä tämä kor­vaus vaiku­ta hiil­i­taseeseen, niin hiilen polt­ta­mi­nen on siis ihan yhtä hieno ilmas­toteko kuin turpeen polt­ta­mi­nen. Eli siis hiilel­lä voidaan kor­va­ta turvet­ta ja turpeeseen sitoutuu sois­samme koko ajan hiilid­iok­sidia, niin sit­ten­hän tuon sitou­tu­misen voi ilmas­to­laskuis­sa vyöryt­tää sille turpeen kovaavalle hiilelle.

    Eli tois­tan: mikäli turpeen kan­nat­ta­jien argu­men­tit hitaasti uusi­u­tu­vas­ta turpeesta ja sen ilmas­toys­täväl­lisyy­destä pitäi­sivät paikkansa, niin sil­loin­han myös hiilen polt­ta­mi­nen kyseisen turpeen sijas­ta, jol­loin sekä pii­pus­ta tupru­a­vat että soi­hin sitoutu­va CO2-vir­rat oli­si­vat edelleen ihan ekvi­valen­tit, ergo hiili on ihan yhtä ilmas­toys­täväl­listä kuin turve! Ja jos turve on ilmas­toys­täväl­listä, niin on myös hiili.

    Olet­taen että hiilel­lä kor­vat­taisi­in turvet­ta ja lop­ullisen CO2-päästöt oli­si­vat ihan yhtä hyvät.

    No tästähän pääsemme siihen että jos koti­mainen hiili olisi ilmas­toys­tävälistä niin kaiken jär­jen mukaan myös venäläi­nen taik­ka sak­salainen hiili on ihan yhtä ystäväl­listä (jätetään logis­ti­ik­ka yms nyt pois laskuista), kos­ka eihän se voimalaitok­sen pii­pus­ta tupru­a­va hiilid­iok­sidi­ton­ni tiedä sitä mis­tä kaukaa se on polt­to­laitok­seen saapunut.

    Niin että mikä on se turpeen ilmas­toar­gu­ment­ti, jos sen perus­teel­la hiilikin on ilmas­toys­täväl­listä? Eihän mei­dän tarvitse huole­htia yhtään mis­tään, kos­ka voimme rauhas­sa poltel­la hal­paa hiiltä, turvet­ta tai ihan mitä vain sat­tuu kan­nat­ta­maan ja aina tode­ta että olemme hyväl­lä asial­la. No, rusko­hi­ili ja pala­va kivi pitäisi vielä jät­tää ener­gia­paletin ulkopuolelle.

    Kos­ka hiili ja turve ovat kum­matkin yhtä hyviä, niin turpeelle ei jää muu­ta kuin kotimaisuusargumentti.

    Kuten sanoit, turpeen väit­tämi­nen uusi­u­tu­vak­si on ihan puh­das­ta poli­ti­ikkaa ja sen tarkoi­tus on hämätä sanoil­la. Mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa sil­lä ei ole, kos­ka jos ote­taan tarpeek­si pitkä aikaväli niin kyl­lähän kul­takin on uusi­u­tu­va. Sitä syn­tyy täl­läkin het­kel­lä lisää supernovissa.

  103. Coun­try­boy: Kyl­lä met­sä­te­ol­lisu­u­den ja saho­jen sivu­vir­roista saadaan run­saasti poltet­tavaa. Esim sahoil­ta tulee paljon sitä (pin­to­ja, sahan­pu­rua jne). Eivät puut neliskul­maisi­na kas­va. Samoin nuorten met­sien har­ven­nuk­ses­ta tulee paljon energiapuuta.

    Jos ener­gia­pu­ule ale­taan mak­samaan mojovia tuki­aisia, niin sel­l­unkeit­toon sopi­vaa puu­ta voi alkaa ohjau­tu­maan suo­raan polt­toon. Se ei ole kovinkaan viisasta.

    Muuten olen sitä mieltä, että seu­raa­van haal­li­tuk­sen tulisi nos­taa kivi­hi­ilen vero­tus Ruotsin tasolle. Se loisi paljon vip­inää eräisi­in energialaitoksiin.

    Sehän nos­taisi suo­raan sähkön hin­taa eikä se ole kyl­lä sekäään järkevää.

  104. Sylt­ty: Jos ener­gia­pu­ule ale­taan mak­samaan mojovia tuki­aisia, niin sel­l­unkeit­toon sopi­vaa puu­ta voi alkaa ohjau­tu­maan suo­raan polt­toon. Se ei ole kovinkaan viisasta.

    Sehän nos­taisi suo­raan sähkön hin­taa eikä se ole kyl­lä sekäään järkevää.

    Ei ener­gia­pu­ulle tarvitse mak­saa tuki­aisia juurikaan jos fos­si­ilisen kivi­hi­ilen vero nos­te­taan samalle tasolle kuin Ruot­sis­sa. Nythän turpeen veron nos­to teki puun käytön kan­nat­ta­mat­tomak­si sähkön tuotan­nos­sa, onnek­si asi­aa nyt kor­jat­ti­in jonkun ver­ran. CHP-tuotan­nos­sa­han puu on kyl­lä kil­pailukykyi­nen. Esim Tukhol­ma ja KSS ener­gia Suomes­sa käyt­tävät paljon eri­laisia biomassoja.

    Ei kukaan nyky­isin myy turhaan kokop­u­u­ta poltet­tavak­si (hin­ta mur­to-osa tuk­ki tai kuitupu­un hin­nas­ta ener­gia­puu ( 5e/m3, kuitu 17 e/m3, tuk­ki 55 e/m3 !).

    1. Kol­man­nen ker­ran. EU kieltää verot­ta­mas­ta lauhdesähkön tuotan­toa mil­lään muul­la verol­la kuin päästöoikeusmak­suil­la. Niin­pä Ruotsin kivi­hi­iliv­ero kos­kee vain läm­mön tuotan­toon käytet­tyä kivi­hi­iltä. Kuten san­ot­tu, puu on kil­pailukykyi­nen kivi­hi­iltä vas­taan CHP-tuotan­nos­sa, kos­ka siihen kivi­hi­ilen verot pure­vat sen läm­pöä koske­van kom­po­nentin osalta.

  105. Europar­la­ment­ti hyväksyi vuon­na 2000 esi­tyk­sen, jos­sa turve kat­sot­ti­in sen kasvun rajaan asti uusi­u­tu­vak­si. Asia pää­tyi Suomes­sa suuren valiokun­nan äänestyk­seen, jos­sa europar­la­mentin muo­toilu hävisi arval­la. Ja lop­ul­ta Suomen vas­tus­ta­va kan­ta kaa­toi esityksen.

    Jos kyseisen esi­tyk­sen logi­ikkaa nou­datet­taisi­in johdon­mukaises­ti, kaik­ista nieluista pitäisi saa­da oikeus käyt­tää mitä tahansa päästöjä aiheut­tavaa polt­toainet­ta uusi­u­tu­vana nielun koon mukaisen määrän. Eli todel­lakin turpeen sijas­ta myös kivi­hi­iltä voitaisi­in käyt­tää uusi­u­tu­vana. Ain­oas­taan “nieluko­r­vat­tu­jen” päästö­jen määrä olisi rajoitet­tu nielu­jen koon mukaan.

    Logi­ikan nou­dat­ta­mi­nen johtaisi vaikeasti hal­lit­tavaan jär­jestelmään, jos­sa olisi monia epä­var­mo­ja arvioin­te­ja nielu­jen koos­ta. Ilmeis­es­ti sik­si nyky­isin ollaan keski­tyt­ty päästö­jen vähen­tämiseen yksinker­taisil­la lasku­toim­i­tuk­sil­la, jois­sa nielu­jen rooli on vähäi­nen. Tosin asi­aan on saat­tanut vaikut­taa myös se, ettei EU:n isoil­la mail­la ole iso­ja nieluja.

    Europar­la­mentin aikoinaan esit­tämä sinän­sä mah­dolli­nen malli tuskin saa koskaan kan­na­tus­ta ilmastoneuvotteluissa.

  106. Osmo Soin­in­vaara:
    Kol­man­nen ker­ran. EU kieltää verot­ta­mas­ta lauhdesähkön tuotan­toa mil­lään muul­la verol­la kuin päästöoikeusmak­suil­la. Niin­pä Ruotsin kivi­hi­iliv­ero kos­kee vain läm­mön tuotan­toon käytet­tyä kivi­hi­iltä. Kuten san­ot­tu, puu on kil­pailukykyi­nen kivi­hi­iltä vas­taan CHP-tuotan­nos­sa, kos­ka siihen kivi­hi­ilen verot pure­vat sen läm­pöä koske­van kom­po­nentin osalta. 

    Olisiko tätä sään­töä muuten mah­dol­lista kiertää, esimerkik­si syr­jimäl­lä kivi­hi­ililauhdet­ta kiin­teistöverossa (tai suosi­mal­la niitä mil­lä kivi­hi­ililauhdet­ta ajatel­laan kor­vat­ta­van)? Kiin­teistöverosään­nöthän eivät EU:lle kuulu.

  107. Kyl­lä tiede­tään ja on kuul­tu mon­ta kertaa. 

    Usein vain täl­lä johde­taan taval­lista kansalaista harhaan sil­lä, ettei kivi­hi­ilen verolle ja päästö­mak­suille voi­da tehdä mitään !
    Kyl­lä kivi­hi­ilen vero läm­mön­tuotan­nos­sa pitäisi nos­taa Ruotsin tasolle ! Ruot­sis­sa on mm. rikkivero kivihiilellä.

    Mielestäni Helsin­ki voisi luop­ua kivi­hi­ilestä. Sitähän on ehdotet­tu mm Sitran ja teol­lisu­usjo­hta­jien toimes­ta. Samoin ryh­mä tiedemiehiä on vedonnut asian puoles­ta. On kum­mallista kun Jyri Häkämies on enem­män kiin­nos­tunut kivi­hi­ilestä luop­umis­es­ta kuin vihreät.

    1. Helsin­ki on investoimas­sa nyky­isi­in laitok­si­in välineistöä, jot­ka tekevät mah­dol­lisek­si kor­va­ta 40 % kivi­hi­ilestä hak­keel­la. Harkin­nas­sa on monipolt­toainelaitos Vuosaa­reen, jota vihreät kan­nat­ta­vat. Investoin­ti on miljardiluokkaa.
      Helsin­gin pääpolt­toaine on maakaasu.
      Espoon voimala sen sijaaan taitaa olla palkkaa kivihiiltä.

  108. Vielä tarken­nus­ta EU-maa Ruot­sista (2013, DI-työ LTY):

    “Ruot­sis­sa sähkön­tuotan­non polt­toaineista per­itään rikkiveroa ja typ­pi­mak­sua, mut­ta ne ovat vapautet­tu­ja ener­gia- ja hiilidioksidiveroista. ”

    “Ruotsin lais­sa ener­giantuotan­nos­sa syn­tyvien type­nok­sidipäästö­jen ympäristö­mak­sun typ­pi­mak­sua tulee per­iä ener­gian net­to­tuotan­noltaan yli 25 GWh:n tuotan­to­laitok­sil­ta, jois­sa voidaan tuot­taa sekä sähköä että lämpöä.” 

    Yo perus­teel­la väite lauhde­tuotan­non polt­toainei­den täy­destä verot­to­muud­es­ta EU:ssa ei kyl­lä pidä paikkaansa.

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    Kol­man­nen ker­ran. EU kieltää verot­ta­mas­ta lauhdesähkön tuotan­toa mil­lään muul­la verol­la kuin päästöoikeusmak­suil­la. Niin­pä Ruotsin kivi­hi­iliv­ero kos­kee vain läm­mön tuotan­toon käytet­tyä kivi­hi­iltä. Kuten san­ot­tu, puu on kil­pailukykyi­nen kivi­hi­iltä vas­taan CHP-tuotan­nos­sa, kos­ka siihen kivi­hi­ilen verot pure­vat sen läm­pöä koske­van kom­po­nentin osalta.

    Mitä luulet, onko EU:n ilmastopoli­ti­ikan ja päästökaup­pa­mallin tarkoi­tus vähen­tää vai lisätä hiilen polt­toa? Tulok­set eivät häikäise, eivätkä nämä säädöksetkään.

    1. EU on vähen­tänyt päästöjä enem­män kuin on luvan­nut. Juuri sik­si päästöoikeuk­sien hin­ta on liki nol­las­sa. EU:lla ei ole tavoitet­ta hiilen polton osalta vaan hiilid­iok­sidipäästö­jen osalta.

  110. Coun­try­boy:Usein vain täl­lä johde­taan taval­lista kansalaista harhaan sil­lä, ettei kivi­hi­ilen verolle ja päästö­mak­suille voi­da tehdä mitään !
    Kyl­lä kivi­hi­ilen vero läm­mön­tuotan­nos­sa pitäisi nos­taa Ruotsin tasolle ! 

    Taval­lista kansalaista? Tarkoi­tat kai viher­hip­piäisiä? Tavalli­nen kaukoläm­pöä käyt­tävä kansalainen ei var­masti enää halua nähdä kaukoläm­pölaskun­sa nou­se­van. Jos rak­en­taa uut­ta taloa eikä ole pakko liit­tyä kaukoläm­pöverkkoon, niin kyl­lä suo­ra sähköläm­mi­tys + ilmaläm­pöpump­pu on jo kaukoläm­pöä halvem­paa. Pis­tetään vielä lisää veroa, niin kaukoläm­mit­täjien kan­nat­taa han­kkia ilmaläm­pöpumpp­pu apuläm­mön­läh­teek­si. Esimerkik­si Tam­pereel­la kaukoläm­mön hin­ta on 6,9 snt / kWh. Ilmaläm­pöpumpul­la keski­hin­naksi koko vuo­den yli tulee noin 5 snt/kWh. Ilmaläm­pöpumpun asen­nus ei tuol­la hin­taerol­la kyl­lä kan­na­ta pien­talos­sa, mut­ta ker­rostalois­sa kannattaa. 

    Ja tietenkin jos han­kkii ilmaläm­pöpumpun jäähdy­tys­tä varten niin sitä sit­ten kan­nat­taa pyörit­tää kunnes pakka­nen nousee jon­nekin 25 asteen parem­malle puolelle.

    Toisaal­ta kos­ka kaukoläm­pöä käytetään piilovero­tuk­seen, niin hiiliv­ero tarkoit­taisi mah­dol­lis­es­ti että hin­taa ei voisi korot­taa (kun se on jo muutenkin tapis­sa) eli kaupun­gin osu­us siir­ty­isi vain valtiolle.

    Ja kol­man­nek­si en osaa sanoa, kumpi on CO2-mielessä tehokkaam­paa: hiilel­lä tuotet­tu kaukoläm­pö vai hiilel­la tuote­tun sähkön muut­ta­mi­nen ilmaläm­pöpumpul­la läm­mök­si. Eikös tässä blo­gis­sa oltu laskeskel­tu niitä? Jokat­a­pauk­ses­sa ilmaläm­plpump­pu­jen asen­nus vain kos­ka kaukoläm­möstä tehdään keinotekois­es­ti kallista ei ole kansan­taloudel­lis­es­ti kyl­lä mitenkään järkevää.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki on investoimas­sa nyky­isi­in laitok­si­in välineistöä, jot­ka tekevät mah­dol­lisek­si kor­va­ta 40 % kivi­hi­ilestä hak­keel­la. Harkin­nas­sa on monipolt­toainelaitos Vuosaa­reen, jota vihreät kannattavat.

    Etkö sinä ollut sitä mieltä että tämä on ihan jär­jetön­tä, kos­ka se hake kuskataan ties mis­tä? Vai muis­tanko väärin?

    En näe mitään järkeä siinä että hake kuskataan Suomen eteläisim­pään kär­keen poltet­tavak­si, vaik­ka kan­nat­taisi polt­taa syntysijoillaan.

    1. Anteek­si, ei ole kyse hak­keesta (tila ei riitä) vaan pel­leteistä. Juuri nyt Suomen eteläisin kär­ki on paras paik­ka pel­leteille, kos­ka niitä saa halvim­mal­la Kanadas­ta. Tietysti ne pitäisi polt­taa Kanadas­sa, mut­ta EU:n uusi­u­tu­van ener­gian vaa­timuk­set houkut­tel­e­vat kul­jet­ta­maan pel­letit Euroop­paan ja polt­ta­maan öljy­hiekkaa Kanadas­sa. Eläköön osaoptimointi!

  112. Voisi olla ihan perustel­tua pohtia tuo­ta nyky­is­ten voimaloiden päivit­tämis-vai­h­toe­htoa vakavasti. Tekni­ik­ka kehit­tyy ja uusia läm­mön­lähteitä voi lähivu­osi­na tul­la tar­jolle usei­ta. Kan­nat­taisi mm. kat­soa vielä tuo Lovi­isan kaukolämpö-putki-optio.

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    EU on vähen­tänyt päästöjä enem­män kuin on luvannut. 

    Juu, mut­ta onko tuol­la mitään tekemistä ilmastopoli­ti­ikan kanssa? Talous­poli­ti­ik­ka on kiis­tat­ta leikan­nut päästöjä elim­i­noimal­la talouskasvun.

    1. Päästö­jen vähen­tämi­nen vaikut­taa ilmas­toon ihan samal­la taval­la siitä riip­pumat­ta, mikä on vähen­tänyt. Päästöt ovat vähen­tyneet paljon enem­män kuin Euroopan BKT.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Anteek­si, ei ole kyse hak­keesta (tila ei riitä) vaan pelleteistä.

    Aiem­min pelotelti­in hak­keen­polton syn­nyt­tävän jumalat­toman rekkar­allin. Tois­te­taan edelleen Helsin­gin ole­van junaradan var­res­sa sijait­se­va sata­makaupun­ki. Eikä ne kanadalais­pel­letitkään kumipyöril­lä tule. Maail­mal­ta voi löy­tyä kaiken­laista biopoltet­tavaa ja pähk­inänkuo­ria jos polt­tou­u­ni on kaikkiruokainen. Pelkästään Itämeren altaan rannal­ta saa haket­ta, jos har­mit­taa mak­saa kepu­lais­ten koti­mais­es­ta raaka-aineesta.

    Tilan puute ihme­tyt­tää. Nykyaikaisen suo­ma­laisen kokoon­pan­ote­htaan varas­to on ali­hankki­joil­la ja tien pääl­lä ja ne osaa­vat saa­pua kokoon­panohi­h­nalle oike­as­sa järjestyk­sessä ja oikeaan aikaan. Kai nyt bulkki­hak­keel­la onnis­tuu sama. (AKT:lle uusi ase)

    Pri­imatuoret­ta puu­ta käyt­täväl­lä sahal­la on kelirikkoaikaankin max 2 viikon varasto.
    Polt­to­haket­ta voi varas­toi­da kuukausikau­pal­la vaik­ka hylä­ty­il­lä ratavarikoil­la. Voimalan kyl­jessä ei tarvi­ta kuin parin päivän kulu­tus­ta vas­taa­va varasto.

  115. Coun­try­boy:

    Mielestäni Helsin­ki voisi luop­ua kivi­hi­ilestä. Sitähän on ehdotet­tu mm Sitran ja teol­lisu­usjo­hta­jien toimes­ta. Samoin ryh­mä tiedemiehiä on vedonnut asian puolesta. 

    Kivi­hi­ilestä luop­umi­nen koti­mais­ten hyväk­si olisi vielä työl­listävä ja siten isän­maalli­nen teko. Helsin­ki voisi työl­listää suo­ma­lai­seia nyky­istä huo­mat­tavasti enem­män puun ja turpeen kor­jauk­ses­sa ja kuljetuksessa.

  116. Met­sähak­keen varas­toin­nis­sa on vaarana, että kasa syt­tyy itses­tään ja kasan sam­mu­tus voi kestää viikko­ja. Samoin pel­letin kohdal­la on varas­toin­nis­sa omat ongel­mansa, mut­ta eri­tyis­es­ti pel­let­ti tur­poaa kastues­saan ja tämä on tuli­palon sattues­sa ongelmallista.

  117. Euroop­paan on tuo­tu paljon pel­let­tiä Kanadan län­sir­an­nikol­ta, jos­ta kul­je­tus­mat­ka on pitkä. Mut­ta nyt Aasian markki­nat ovat läht­e­neet vetämään ja laivauk­set Euroop­paan Kanaden län­sir­an­nikol­ta ovat vähentyneet.

    Jos Helsin­ki ryhtyy käyt­tämään suures­sa määrin pel­let­te­jä, niin luul­tavasti niitä tuo­daan Suomeen kas­vavas­sa määrin Venäjältä.

  118. Nyt näytetään EU:ssa juuri pohdit­ta­van ilmas­tostrate­giaa ja mm. kivi­hi­ilen käytön vähen­tämistä. Toiv­ot­tavasti päästöoikeuk­sien hin­nan nousu ja kivi­hi­ilen lisävero­tus leikkaa sen käyt­töä Euroopas­sa. Se on hyvä vero­tusko­hde, joka tosin uhkaa nos­taa kaukoläm­mön hin­taa noin 50%.

    Kum­maa muuten jos se pel­let­ti on Helsinki­in tuo­ta­va Kanadas­ta tai Venäjältä. Eikö pitäisi nos­taa ener­gian koti­maisu­usastet­ta. Ruot­sis­sa Tukhol­mal­la on oma pel­let­tite­hdas Pohjois-Ruotsissa.

    1. Mis­tä pel­letit oste­taan ei ole mitenkään päätet­ty, mut­ta sitä ei voi sitoutua osta­maan koti­maas­ta, kos­ka se on julkise­na han­k­in­tana tietysti kil­pailutet­ta­va eikä koti­maista tar­joa­jaa saa aset­taa eri ase­maan. Kanadas­sa on val­tavia pystyyn kuollei­ta met­siä (kuo­ri­ainen?) jot­ka eivät kel­paa kuin poltet­tavak­si. Niitä tuo­daan val­tavia määriä Bri­tan­ni­aan ja Tan­skaan ja var­maankin tar­jouk­sia tul­laan tekemään myös Helsinkiin.

  119. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Tilan puute ihme­tyt­tää. Nykyaikaisen suo­ma­laisen kokoon­pan­ote­htaan varas­to on ali­hankki­joil­la ja tien pääl­lä ja ne osaa­vat saa­pua kokoon­panohi­h­nalle oike­as­sa järjestyk­sessä ja oikeaan aikaan. Kai nyt bulkki­hak­keel­la onnis­tuu sama. (AKT:lle uusi ase)

    Pri­imatuoret­ta puu­ta käyt­täväl­lä sahal­la on kelirikkoaikaankin max 2 viikon varasto.
    Polt­to­haket­ta voi varas­toi­da kuukausikau­pal­la vaik­ka hylä­ty­il­lä ratavarikoil­la. Voimalan kyl­jessä ei tarvi­ta kuin parin päivän kulu­tus­ta vas­taa­va varasto.

    Blo­gistin aate­tover­it nos­ti­vat aiem­min kovan metakan siitä, kun oltaisi­in rak­en­ta­mas­sa voimalaa jos­sa on vain vähin­tään vuodek­si varas­toitu polt­toainet­ta ja varaosia. Että ulko­maari­ip­pu­vu­us kas­vaa sie-tä-mät-tö-mäk-si.

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä pel­letit oste­taan ei ole mitenkään päätet­ty, mut­ta sitä ei voi sitoutua osta­maan koti­maas­ta, kos­ka se on julkise­na han­k­in­tana tietysti kil­pailutet­ta­va eikä koti­maista tar­joa­jaa saa aset­taa eri ase­maan. Kanadas­sa on val­tavia pystyyn kuollei­ta met­siä (kuo­ri­ainen?) jot­ka eivät kel­paa kuin poltet­tavak­si. Niitä tuo­daan val­tavia määriä Bri­tan­ni­aan ja Tan­skaan ja var­maankin tar­jouk­sia tul­laan tekemään myös Helsinkiin.

    Kun näitä biovoimaloi­ta nyt myy­dään koti­maisu­udel­la ja vai­h­to­taseel­la, tulee ole­maan äärim­mäisen hupaisaa seu­ra­ta miten hil­jaa asi­as­ta ollaan sit­ten, kun pel­letit tule­vat jostain euka­lyp­tus­plan­taa­seil­ta Etelä-Amerikas­ta. Kanadas­sakaan kun ei tai­da kuo­ri­aisen tuhoamia met­siä kovin mon­ek­si vuosikymmenek­si riittää.

    Lait­taisin jo pop­cor­nia varas­toon jos olisin niitä miehiä.

  121. Ter­ve,

    Onhan se jarkevaa.

    Jos noin ajat­telee, niin kan­nat­taa polt­taa turvetta.

    t. Mikko9

  122. Turpeen käyt­tö kri­isi­aikoina on vähän kyseenalaista. Tämä tiedet­ti­in Suomes­sa jo 1920–30 ‑luvuil­la, kun päätet­ti­in, että turpeesta ei ale­ta jalosta­maan ben­si­iniä. Sil­loin kat­sot­ti­in, että turvesoi­ta ja niiden läheisyy­dessä ole­via polt­toainete­htai­ta on liian help­po tuho­ta palopommeilla.

    Sodan aikakaan ei käsit­tääk­seni yritet­ty tuot­taa ben­si­iniä turpeesta ja häkäpön­töis­säkin käytet­tin lähin­nä puu­ta. Muu­toin kyl­lä tur­vaudut­ti­in ratkaisui­hin, jot­ka oli­vat taloudel­lis­es­ti mah­dot­to­mia rauhan olois­sa kuten voiteluöljy­jen tuot­tamiseen tervaskannoista.

    Tästä voisi päätel­lä, että ainakaan jyrsin­turpeen tuotan­toon ei kan­na­ta panos­taa jos halu­taan varautua maatamme kohtaavi­in uhkiin.

    Turpeen uusi­u­tu­vu­uskeskustelu on men­nyt jo ajat sit­ten jär­jen tuolle puolen, mut­ta yritetään vielä: Turve, rusko­hi­ili ja kivi­hi­ili ovat olen­nais­es­ti samaa asi­aa: Kier­rosta ja ilmake­hästä pois­tunut­ta hiiltä, kasviperäistä entistä biomassaa.

    Kivi­hi­ili on vain ollut kier­rosta pois kauem­min ja sen läm­pöar­vo on parem­pi. Jos turpeen kor­jaami­nen ei olen­nais­es­ti ja nopeasti lisää hiilen sitou­tu­mista maaperään lähelle sitä määrää joka poltossa vapau­tuu, ain­oat olen­naiset erot ovat energiasaanto/hiilidioksiditonni ja hinta.

  123. Jos polte­taan kivi­hi­il­ta, voidaan polt­taa saman tien turvet­ta. Ei siina ilmas­ton suo­jelun kannal­ta mitaan jarkea ole, mut­ta ompa­han se koti­maista jne.

    Tot­ta kai siita pitaisi paas­ta eroon, mut­ta kun ei voi nykyisen poli­ti­ikan aikana, niin polte­taan sit­ten ojit­te­tu­ja rahka­soi­ta (tosin nythan ne halu­a­vat polt­taa luon­non­ti­laisia soita).

    t. Mikko

  124. http://www.forestenergy2020.org/fi/uutiskirjeet/uutiskirje‑3–2014b/nivala/:icmsmode/clear


    Met­sähak­keesta pula ran­nikol­la, jos hakku­ut pysyvät nykytasolla

    Nyky­isil­lä aine­spu­un hakku­umääril­lä met­sähak­keesta uhkaa paikoin tul­la pula, mikäli vuodelle 2020 asete­tut hak­keen käyt­tö­tavoit­teet, 13,5 miljoon­aa kuu­tiometriä, halu­taan saavut­taa koti­maisil­la raa­ka-aineil­la. Suurim­mat odotuk­set kohdis­tu­vat nyt lisään­tyvi­in pääte­hakkuisi­in ja sitä myötä saatavi­in hakkuutähteisiin.”

    “Raa­ka-ainet­ta joudu­taan jatkos­sa kul­jet­ta­maan pitkienkin matko­jen päästä

    Uusi­u­tu­van ener­gian lisäys­tavoit­teen toteut­tamises­sa met­sähak­keen merk­i­tys on edelleen suuri, mut­ta sijoi­tuster­mein ”men­nyt kehi­tys ei ole tae tulev­as­ta”. Käyt­tömäärien kas­vaes­sa han­k­in­nan haas­teet kas­va­vat. Keino­ja käytön lisäämiseen kuitenkin löy­tyy. Aine­spu­un hakkuiden lisäämi­nen kas­vat­taisi pait­si latvus­mas­sa- ja kan­topo­ten­ti­aalia, myös met­sä­te­ol­lisu­u­den sivu­tuot­tei­den tar­jon­taa. Suurim­mat käyt­tämät­tömät poten­ti­aalit sijait­se­vat Kes­ki- ja Itä-Suomes­sa sekä Kain­u­us­sa ja suurim­mat käyt­tö­paikat ran­nikol­la, joten kul­je­tus­matkat tule­vat piten­emään. Mah­dol­lisuuk­sia pitkien matko­jen kul­je­tuskus­tan­nusten alen­tamiseen ja meno-paluukul­je­tusten hyö­dyn­tämiseen tulee edelleen tutkia.”

    Nyt täy­ty­isi ehdot­tomasti tutki­maan tätä logis­ti­ikkaon­gel­maa ja selvi­tyt­tämään, että kuin­ka paljon muun muuas­sa maantieju­nien käyt­töönot­to piden­täisi kan­nat­tavaa kuljetusetäisyyttä.

    Tämä on kyl­lä ongel­malli­nen tilanne, että met­sähak­keen suuret kulut­ta­jat ovat aivan muual­la, kuin met­sähak­keen suuret tuot­ta­jat ovat.

    1. Tuon kul­je­tu­songel­man takia pitäisi tietysti ensim­mäisek­si siirtää hak­keen varaan paikkakun­nat, jot­ka ovat lähin­nä metsää.

  125. Kivi­hi­iltä Aus­tralias­ta Helsinki­in -> helppoa

    Haket­ta Hämeestä Helsinki­in -> vaikeaa, jopa mahdotonta

Vastaa käyttäjälle Esa Vakkilainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.