Omaisuuden vaikutus hoitomaksuun.

Suomes­sa van­hus­ten pitkäaikaishoidon mak­sut riip­pu­vat van­huk­sen tuloista – mak­su on tuloista 85% — mut­ta toisin kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa, se ei riipu lainkaan omaisu­ud­es­ta. Tästä on väitel­ty pitkään. Argu­ment­ti­na omaisu­u­den huomioon ottamista vas­taan on käytet­ty pait­si sitä, että rikkaat eivät hyväksy sitä, myös sitä että omaisu­u­den voi hävit­tää ennen laitoshoitoon jou­tu­mista tai antaa ennakkoper­in­tönä pois.

Onko­han tämä keskustelu lainkaan rel­e­vant­tia? Kun­nat ovat jo vuosia sit­ten ratkaisseet asian niin, että jos van­huk­sel­la on merkit­tävästi omaisu­ut­ta, hän ei saa kun­nal­lista laito­spaikkaa, vaan hänet ohjataan yksi­tyiseen hoitoon. Kun­nal­lista paikkaa kan­nat­taa anoa vas­ta kun omaisu­us on käytet­ty hoitomaksuihin.

Olisi parem­pi, että omaisu­us otet­taisi­in mak­sus­sa kohtu­udel­la huomioon ja vas­taavasti oikeus hoitopaikkaan olisi ehdoton.

Pienenä yksi­tyisko­htana lisät­täköön, että van­huk­sen omis­ta­man asun­non pitäisi vaikut­taa hoit­o­mak­su­un vaikka­pa niin, että vuosi­mak­su olisi viisi pros­ent­tia asun­non arvos­ta. Vas­taavasti, jos van­huk­sen käytössä ollut asun­to vuokrataan, tämä vuokrat­u­lo ei vaikut­taisi hoit­o­mak­su­un. Nykysään­nöil­lä van­huk­sen asun­toa ei kan­na­ta vuokra­ta, kos­ka vuokra kon­fiskoidaan hoit­o­mak­su­un niin tehokkaasti, ettei vuokraami­nen kannata.

140 vastausta artikkeliin “Omaisuuden vaikutus hoitomaksuun.”

  1. Tai toinen tapa olisi tar­jo­ta kaikille jokin perusko­r­vaus, ja sit­ten mak­saa mah­dolli­nen lisä­tarve toimeentulotukena.

  2. Eräs ratkaisumalli, jota myös käytetään kun­tien taholta.

    Haetaan van­huk­selle ulkop­uo­li­nen edun­valvo­ja, joka real­isoi van­huk­sen asun­non ja muun omaisu­u­den. Saadul­la rahal­la sit­ten kus­tan­netaan van­huk­sen hoito. Per­il­liset jäävät hämmästelemään.

  3. “Tehostet­tu palvelu­a­sum­i­nen” — van­hus mak­saa lääk­keen­sä ja hoiton­sa itse. Pitkaikaishoi­dos­sa ne kuu­luisi­vat 85%:n mak­su­un. Säästöä, joka naamioidaan ihan käsit­tämät­tömään höpö­tyk­seen halus­ta asua kotona. 

    Jos ei pysty liikku­maan tai tarvit­see jatku­va seu­ran­taa, kotona ei vain voi olla, vaik­ka kuin­ka tehostetaan.

  4. kun­nan otta­ma hoit­o­mak­su on 85%!tuloista, KUITENKIN ENINTÄÄN HOITOKUSTANNUKSET.
    Tämä lop­pu aina uno­hde­taan. omas­sa kun­nas­sani yritin kaikin keinoin selvit­tää mikä on tämä ylära­ja. Isäni olisi voin­ut men­nä kun­nal­liseen hoitokoti­in mis­sä oli tut­tu­ja. Kun asi­aa selvitet­ti­in hänen luon­aan päivit­täin kävi jopa 6 eri hoita­jaa. Työra­jo­jen takia jump­pari ei boin­ut pyyhk­iä selkää eikä pesi­jä annos­tel­la lääkkeitä tai imuroi­da. Omaishoita­ja saa kyl­lä nämä kaik­ki tehdä.

    pitäisi velvoit­taa kaik­ki kun­nat julkaise­maan hoito­hin­nas­ton­sa, jot­ta em. 85 % sään­nön ylära­ja tulisi tietoon ja aito ver­tailu kau­pal­lisees palvelu­un voitaisi­in tehdä.

  5. Huono idea. Usein­han toiv­otaan että van­hus voisi vielä muut­taa omilleen ja pää­sisi pois laitoshoi­dos­ta. Jos pis­tetään van­hus myymään talon­sa niin täma mah­dol­lisu­us samal­la suljetaan.

  6. Kaik­ki eivät asu Katajanokalla.

    Jos asun­toa ei real­isoi­da, kenen arvion mukaan tuo 5% määriteltäisi­in? Hyvin suures­sa osas­sa Suomea asun­non markki­nahin­nan määrit­tämi­nen on erit­täin vaikeaa. Jotkut asun­not ovat jopa niin vaikei­ta myy­dä, etteivät ne kel­paa edes kään­teisen asun­to­lainan vakuudeksi.

  7. Tuo 85 % ei pidä paikkaansa, sil­lä se kier­retään ns palvelu­a­sumisel­la eli kaik­ki hoidok­it ovat “palvelu­a­su­jia”.

    Täl­löin hoit­o­mak­su voi olla mitä tahansa. Esim äiti­ni tädil­lä hoit­o­mak­su oli 150% hänen eläkkeestään.

    Se merk­it­si, että li syötävä säästöjä.

    Hoit­o­mak­sun vuok­si täti ei kyen­nyt mak­samaan asun­non ylläpi­toa, joten sekin söi säästöjä.Täti kuoli sopi­vasti kun säästöt oli syö­ty, joten lop­pu jäi näkemättä

    Mut­ta var­maan se olisi men­nyt näin: Täti olisi joutunut myymään asun­ton­sa, rahat oli­si­vat kolah­ta­neet tilille ja ne oli­si­vat olleet säästöjä, jot­ka kun­ta olisi sosialisoinut

    Mut­ta on maail­man yksinker­taisin asia valmis­tau­tua omaisu­u­den ulos­mit­taamiseen: lahjoi­tan omaisuuteni n 70–75-vuotiaana per­il­lisil­leni, eipä jää mitään kunnalle.

    Suosit­te­len kaikkia tekemään näin.

  8. Odotel­laan nyt vielä jonkun aikaa, niin ehtivät suuret ikälu­okat saa­da perintönsä.

    Sit­ten kun suuret ikälu­okat tule­vat laitosvai­heeseen, niin sääde­tään laki sub­jek­ti­ivis­es­ta oikeud­es­ta laitospaikkaan.

  9. Eikö hoit­o­mak­sun tulisi olla pikem­minkin kaikille samansuuruinen?

  10. Vähän ehkä ohi aiheen, mut­ta menkööt. En tiedä asi­as­ta mitään, joten sik­si ihmette­len. Ilmeis­es­ti van­hus­ten hoito ei ole sub­jek­ti­ivi­nen kun­ta­laisen oikeus samoin kuin las­ten hoito on. Ymmär­rän kyl­lä, että “rikkaat” mak­sa­vat kun­nal­lis­es­ta päivähoi­dos­ta enem­män kuin “köy­hät”, mut­ta kaik­ki saa­vat samaa palvelua samal­ta luukul­ta. Mut­ta van­hem­miten palvelu pitää siis kus­tan­taa itse, mikäli paikalli­nen byrokraat­ti päät­tää, että tämä henkilö on mak­sanut elämän­sä aikana liikaa vero­ja, eli on liian “rikas” kun­nal­lisen palvelun asi­akkaak­si? Onko päätök­selle yleinen objek­ti­ivi­nen ohjeis­tus, vai toteu­tuuko sub­jek­ti­ivi­su­us tässä tapauk­ses­sa byrokraatin päässä? Jos ei, niin kuin­ka peri­aat­teelli­nen ihmis­ten asuin­paikas­ta riip­puma­ton sama­nar­voisu­us kun­nal­lis­ten palvelu­iden suh­teen varmis­te­taan? Onko “rikas” yhtä “rikas” kaikissa kun­nis­sa? Eli ei siis mitenkään?

  11. Jos van­hus­ten­hoito tulk­i­taan taval­lisek­si vapaiden markki­noiden palveluk­si, sil­lä on tiet­ty markki­nahin­ta, jon­ka varois­saan ole­vat mak­sa­vat. Köy­him­mät palvelua tarvit­se­vat voivat lähet­tää laskun­sa sosiaalitoimistoon.

    Jos taas van­hus­ten hoito tulk­i­taan perus­palveluk­si, hin­nan tulisi olla kaikille sama.

    Nykyi­nen malli on omi­tu­inen seka­muo­to, jol­la on mm. nuo maini­tut hai­tat, eli omaisuuten­sa per­il­lisilleen siirtäneitä van­huk­sia kohdel­laan eri tavoin kuin niitä, jot­ka eivät ole omaisu­ut­taan vielä lahjoit­ta­neet. Ovelille hal­pa, muille kallis. Tämä ei ole järkevä malli, ja se tulisi kor­va­ta jol­lain järkeväm­mäl­lä mallilla.

    Jos on sitä mieltä, että rikkail­ta pitäisi ottaa enem­män pois, eikä raho­ja tulisi jät­tää per­il­lisille, järkevämpi tapa hoitaa tämä asia on vaikka­pa nos­taa pro­gres­sio­ta niin, että yhteiskun­ta saa nuo kaipaa­mansa lisä­tu­lot rikkail­ta van­huk­sil­ta jo aiem­min. Tämä malli kohtelisi ihmisiä tasapuolisesti.

    Nyky­malli on lähin­nä mallia “sairail­ta rahat pois”, enkä voi sitä sik­si kan­nat­taa. Rikkai­ta voi kyl­lä verot­taa, mut­ta heikoimpi­en verot­ta­mi­nen on minus­ta vas­ten­mielistä. Samoin niiden van­hus­ten ja per­il­l­lis­ten jät­tämi­nen rauhaan, jot­ka ovat keinotelleet tai rehellis­es­ti jär­jestäneet rahat piiloon.

    Nykyi­nen malli johtaa myös siihen, että suh­teel­lisen suuri osa rikkaista van­huk­sista on omaishoi­dos­sa, ja köy­hem­mät julkises­sa hoi­dos­sa. Jos rikkaiden van­hus­ten rikkaat lapset halut­taisi­in pitää työelämässä, rikkaille van­huk­sille kan­nat­taisi tar­jo­ta mielu­um­min hyvää ja hal­paa hoitoa kuin omaisia ärsyt­tävää omaisu­u­den kah­mimista. Itse ajat­te­len tosin niinkin, että omaishoito on hyvä asia, ja sik­si sel­l­aiseen kan­nus­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä ole paha asia, eikä yhteiskun­nalle tap­piok­si, vaik­ka omaishoitoon kansalais­ten ener­giaa kuluukin.

  12. Eri­tyiseti tuos­sa äidin tädin tapauk­ses­sa kiin­nos­ti hin­noit­telu: Asum­i­nen oli hin­noitel­tu taivaisiin.Hoitolaitos oli van­ha oppi­lasasun­to­la keskel­lä met­sää, kaupungn keskus­tas­ta 40 km, van­ha metsäkoulu,jonka yksi­tyi­nen yrit­täjä oli saanut läh­es ilmaiseksi.

    Vuokra oli 17 euroa m2 eli Helsin­gin tasoa.

    Ruo­ka mak­soi n 600 euroa kuus­sa, tavanomaista laitosruokaa.

    Armei­jas­sa varus­mies ruok­i­taan saman­ta­soisel­la laitosru­ual­la 10,7 eurol­la päivä .Varus­mies kulut­taa 2–3 ker­taa enem­män kuin van­hus, joka ei enää paljoa liiku.Ja tuo­hon hin­taan sisäl­tyy kali­ita sissimuoniakain.

    Keskustelu sosi­aai­jo­hta­jan kanssa päät­tyi, kun hän ilmoit­ti, että he ovat sosi­aalialan ihmisiä eikä hei­dän kuu­lu osa­ta kil­pailu­tus­ta eikä hei­dän velvol­lisuuten­sa ole yrit­tää alen­taa hintoja.

    Kun kun­ta oli ulkois­tanut 80 % van­hus­ten hoi­dos­ta niin lop­putule­ma oli, että kun­ta ryösti van­huk­set putipuhtaiksi.

    Jokaisel­la hoitopaikalla oli omat hin­tansa ja kun­ta vain välit­ti mak­sut yrit­täjältä vanhukselle

    Kun­ta rajoit­ti hoitoa niin, että kaikil­la yrit­täjil­lä oli koko ajan 100 % kuorma

    Kun­ta on itse asi­as­sa vain yksi­ty­is­ten palvelun­tuot­ta­jien myyn­tikont­tori, lisäar­voa kun­ta ei tuo­ta täl­laises­sa tapauksessa.

    Itse asi­as­sa kun­ta vahin­goit­taa van­huk­sia, kos­ka kun­ta rajoit­taa kil­pailua ja takaa yrit­täjille monopolihinnoittelun.

    Teimme asi­as­ta kan­telun ELY ‑keskuk­seen, mut­ta vas­taus oli, että mikään laki ei rajoi­ta kun­nan toimintaa.Vastauksessa toki myön­net­ti­in kun­nan menet­televän eet­tis­es­ti väärin mut­ta lail­lis­es­ti ei, joten ELY-keskus ei voi puut­tua asiaan

  13. Sivu­juon­teena palveua­sumiseen liit­tyy koti­in jääneen puoli­son asema.

    Kun van­hus muut­taa palve­lu­taloon niin hänen asun­ton­sa on sen jäl­keen palve­lu­ta­lo ja puolen vuo­den jäl­keen hän ei enää osal­lis­tu entisen asun­non kus­tan­nuk­si­in, kaik­ki jää puo­liosn vastuulle.

    Pien­i­t­u­loiselle puolisolle se merk­it­see suur­ta rasitetta.Omaan asun­toonkin saa asum­is­tukea, mut­ta se kat­taa vain alle puo­let vastikkeesta.

    Jos asun­toon kohdis­tuu remont­tiku­lu­ja niin asunt menee myyntiin.Kun puo­let asun­nos­ta on palve­lu­talos­sa asu­van nimis­sä niin puo­let myyn­ti­hin­nas­ta on palvelu­a­su­jan säästöä ja kun­ta voi kon­fiskoi­da tämän.

    Tuo omaisu­u­den suo­ja on kyl­lä nimelli­nen Suomessakin

  14. Mik­siköhän muuten sairaan­hoitoa saa ilman että myy omaisu­ut­taan, vaikka­pa asun­ton­sa, jos syöpä iskee. Tai umpisuoli.

    Miten tämä eroaa van­hem­mas­ta vuodepotilaasta.

  15. “Olisi parem­pi, että omaisu­us otet­taisi­in mak­sus­sa kohtu­udel­la huomioon ja vas­taavasti oikeus hoitopaikkaan olisi ehdoton.”

    Oikeus hoitopaikkaan on ehdo­ton. Jokainen hoide­taan. Jokaisel­la on oikeus saman tasoiseen hoitoon. Kun­nal­lisen hoitopaikan saa var­al­lisu­ud­es­ta riip­pumat­ta ja var­al­lisu­u­den siihen vaikuttamatta.

    Se, mitä kun­ta tar­joaa ei tietenkään riitä ihmiselle, jol­la on mah­dol­lisu­us jär­jestää asi­at parem­min. Enkä ymmär­rä sitä, mik­si ihmi­nen ei käyt­täisi omaa var­al­lisu­ut­taan oman elämän­laatun­sa paran­tamiseen. Itse ainakin tulen käyttämään.

  16. Täy­tyy sen ver­ran kor­ja­ta, että tuo val­i­tus­porras olikin AVI, ei siis ELY.

    Säästötilil­lä on myös suo­jara­ja eli 2000 euroa.
    Yhteiset tilit las­ke­taan niin kuin hoi­doskin osu­us olisi puo­let yhtei­sistä säästöistä.

    Kunnl­la on oikeus päästä tark­ista­maan hoidokin tilien lisäk­si puo­liosn ja sen päälle tallelokerot.

  17. Ongel­man ydin on jos­sain paljon syvem­mäl­lä. Perus kysymys on, mik­si hoito­työ on niin kallista ver­rat­tuna mui­hin (EU-)maihin? Kun olemme rehellisiä itsellemme, ryhdymme analysoimaan kus­tan­nus­ta­soam­ma, niin voimme päästä järke­vi­in ratkaisuihin.

    Ongel­ma on muo­dos­tunut siten, että sosi­aali ja ter­veysalan kus­tan­nuk­sia ei ole kyseenalais­tet­tu pariin‑, kolmeenkymme­neen vuo­teen. Kaik­ki mitä on kek­sit­ty pyytää, on saatu. Tämän kier­teen katkaisem­i­nen on kansan­taloutemme elinehto.

  18. Pir­jo:
    Eräs ratkaisumalli, jota myös käytetään kun­tien taholta.

    Haetaan van­huk­selle ulkop­uo­li­nen edun­valvo­ja, joka real­isoi van­huk­sen asun­non ja muun omaisu­u­den. Saadul­la rahal­la sit­ten kus­tan­netaan van­huk­sen hoito. Per­il­liset jäävät hämmästelemään. 

    Tätä käytetään erit­täin har­voin ja näin tulisi tehdä huo­mat­tavasti use­am­min. Edun­valvon­ta tulee kysymyk­seen siinä vai­heessa, kun sekä poti­las että omaiset ovat asi­aan kyken­emät­tömiä. Liian usein asia jää omais­ten harteille, vaik­ka ovat asi­aan kykenemättömiä.

  19. Liian van­ha:
    Vuokra oli 17 euroa m2 eli Helsin­gin tasoa.

    Ruo­ka mak­soi n 600 euroa kuus­sa, tavanomaista laitosruokaa.

    Ota koko raken­nuk­sen neliöt ja jaa se asukkaiden kesken.
    Nor­maalis­sa vuokra-asun­nos­sa saa asun­non neliöi­den lisäk­si lähin­nä yhteiskäyt­töön por­raskäytävän ja häkki­varas­ton. Tuol­la on suurin osa neliöistä muus­sa kuin asukkaiden henkilöko­htaises­sa käytössä. 17 euroa neliö huoneesta on kokon­aisu­us huomioiden erit­täin vähän. Kun samal­la saa käyt­töön kaik­ki raken­nuk­sen yhteiset tilat.

    Armei­jan ruok­ien ver­taami­nen van­huk­sen ruokaan on taas aika turhaa. Van­huk­sen 20 päivässä vrt. varus­miehen 10,70 päivässä. Jos näil­lä anne­tu­il­la raha­sum­mil­la pitäisi vali­ta se, kum­mas­ta läh­tee tekemään itselleen elan­toa, niin varus­mi­esten kanssa pääsee var­masti helpom­mal­la. Ruoas­sa määrä ei mak­sa juuri mitään ver­rat­tuna työhön. Varus­miehet tekevät ruoan suurim­mak­si osak­si itse. Van­huk­sille ruo­ka tehdään yksilöl­lis­es­ti ihmisen henkilöko­htaisen tarpeen mukaan.

  20. Liian van­ha:
    Sivu­juon­teena palveua­sumiseen liit­tyy koti­in jääneen puoli­son asema.

    Kun van­hus muut­taa palve­lu­taloon niin hänen asun­ton­sa on sen jäl­keen palve­lu­ta­lo ja puolen vuo­den jäl­keen hän ei enää osal­lis­tu entisen asun­non kus­tan­nuk­si­in, kaik­ki jää puo­liosn vastuulle.

    Pien­i­t­u­loiselle puolisolle se merk­it­see suur­ta rasitetta.Omaan asun­toonkin saa asum­is­tukea, mut­ta se kat­taa vain alle puo­let vastikkeesta.

    Jos asun­toon kohdis­tuu remont­tiku­lu­ja niin asunt menee myyntiin.Kun puo­let asun­nos­ta on palve­lu­talos­sa asu­van nimis­sä niin puo­let myyn­ti­hin­nas­ta on palvelu­a­su­jan säästöä ja kun­ta voi kon­fiskoi­da tämän.

    Tuo omaisu­u­den suo­ja on kyl­lä nimelli­nen Suomessakin

    Mitä yhteiskun­nan tulisi rahoittaa?

    Jos ajatel­laan täl­lästä tyyp­il­listä normia. Pariskun­ta on aikoinaan han­kkin­ut 150 neliön omakoti­talon ja kas­vat­tanut tässä per­heen­sä. Lap­sista kaik­ki asu­vat Helsingis­sä ja pariskun­nas­ta toinen joutuu kotoaan hoitoon tai kuolee. No, kuolee on selkeä tilanne, sil­lä kukaan ei ole­ta yhteiskun­nan mak­sa­van kuolleen osu­ut­ta asun­toon, jos­sa on aikoinaan asunut. Eli keski­tytään vielä elos­sa olevaan.

    Hyvin taval­lista on, että van­hus on itse ollut hyvin tietoinen siitä, että hänel­lä ei ole varaa (tai toim­intakykyä) yksin asus­taa taloa. On tien­nyt jo pidem­män aikaa, että olisi aika siir­tyä elämässä eteen­päin. Puhunutkin lap­silleen asi­as­ta jo aikaisemmin. 

    Mitä kunnal­ta odote­taan? Mak­saa ja hoitaa seu­raa­vat 5–15 vuot­ta asun­toa, joka todel­lisu­udessa on jo tule­vien per­i­jöi­den vas­tu­ul­la. Tätä on usei­den per­i­jöi­den han­kala hyväksyä, että kun­ta ei tätä tee.

  21. Juho Laatu: Jos van­hus­ten­hoito tulk­i­taan taval­lisek­si vapaiden markki­noiden palveluk­si, sil­lä on tiet­ty markki­nahin­ta, jon­ka varois­saan ole­vat mak­sa­vat. Köy­him­mät palvelua tarvit­se­vat voivat lähet­tää laskun­sa sosiaalitoimistoon.

    Tähän kuitenkin sit­ten sel­l­ainen kom­ment­ti, että hyvin pieni osa ikäih­mi­sistä pystyy kus­tan­ta­maan oma­l­la var­al­lisu­udel­laan pitkäaikaista laitoshoitoa. Laitoshoidon kus­tan­nuk­set ovat hel­posti 100 000+ €/vuosi.

    Tässä tulee hyvin suuri epä­tasa-arvo tuurin perus­teel­la. Jos van­hus kuolee suh­teel­lisen ter­veenä 90-vuo­ti­aana sydänko­htauk­seen koton­aan, hän on voin­ut olla yhteiskun­nalle hyvinkin pieni kus­tan­nuk­sil­taan. Samanikäi­nen naa­puri taas on ollut 15 vuot­ta laitok­ses­sa, viimeiset kymme­nen vuot­ta ymmärtämät­tä mis­tään mitään, ja hoitokus­tan­nusten kumu­lati­ivi­nen sum­ma on seitsennumeroinen.

  22. K. Uok­ka:
    Mik­siköhän muuten sairaan­hoitoa saa ilman että myy­omaisu­ut­taan, vaikka­pa asun­ton­sa, jos syöpä iskee. Tai umpisuoli.

    Miten tämä eroaa van­hem­mas­ta vuodepotilaasta. 

    Kus­tan­nusten­sa perusteella.

    Yksit­täisen ump­isuolen hoito mak­saa ehkä demen­tikon kuukau­den laitosasumisen ver­ran. Syöpä — syövästä riip­puen — voi mak­saa vuo­den laitosasumisen verran.

    Sik­si tästä puhutaan niin paljon, kun raha­sum­mat ovat yksilöi­den kohdal­la valtavia.

  23. K. Uok­ka:
    Mik­siköhän muuten sairaan­hoitoa saa ilman että myy­omaisu­ut­taan, vaikka­pa asun­ton­sa, jos syöpä iskee. Tai umpisuoli.

    Miten tämä eroaa van­hem­mas­ta vuodepotilaasta.

    Ei eroa mitenkään.

  24. Pysyvästi laitoshoi­dos­sa (eikun “palvelu­a­sumisen piiris­sä”) ole­vien van­hus­ten omis­tamien asun­to­jen vuokraamiseen liit­tyy mon­ta käytän­nön jut­tua tuon rahakysymyk­sen lisäk­si. Tässä pari:

    - Vuokraami­nen on vaival­loista. (Pitää etsiä vuokralainen, huole­htia kämp­pä asut­tavaan kun­toon, karhuta vuokria, vai­h­taa jääkaappia…)

    - Perin­nön­jako on han­kalam­paa, jos käm­pässä on vuokralainen, joka ensin pitäisi huole­htia pois.

    - Van­hus ei vält­tämät­tä ole siinä kun­nos­sa, että hän voisi allekir­joit­taa vuokra­sopimus­ta. Viralli­nen tie olisi han­kkia ensin edun­valvo­ja, mut­ta yleinen on jär­jet­tömän kallis ja huono, itse ryhtymäl­lä joutuu han­kalan byrokra­t­ian ikeeseen.

    Yksi ratkaisu tähän olisi se, että kun­ta itse vuokraisi näitä asun­to­ja van­huk­sil­ta. Tähän pitäisi tietenkin yhdis­tää se, että vuokrat­u­loista pitää jäädä riit­tävä osu­us käteen. Iso osa omai­sista olisi tyy­tyväisiä, kun vastik­keet tuli­si­vat kui­tat­tua ja van­hus saisi jotain vielä sen päälle itselleen, ts. olisi tuos­sa järkeä kun­nankin kannalta.

  25. Liian van­ha: …Esim äiti­ni tädil­lä hoit­o­mak­su oli 150% hänen eläk­keestään … olisi joutunut myymään asun­ton­sa, rahat oli­si­vat kolah­ta­neet tilille ja ne oli­si­vat olleet säästöjä, jot­ka kun­ta olisi sosialisoinut… 

    Saman­laisia koke­muk­sia, jot­ka selvi­sivät vas­ta kun korotin ään­täni ja uhkasin viedä asian poli­isille. En vieläkään tiedä mikä ansain­ta­logi­ik­ka tuos­sa oli, joku bonus? Toisaal­ta samas­sa kun­nas­sa oli oikeasti ammat­ti­taitoisi­akin henkilöitä, jot­ka aut­toi­vat aina tarvit­taes­sa. Työn­tek­i­jöi­den laatu siis vai­htelee rajusti.

    Amerikkalainen iso­jen hoitokotiketju­jen jär­jestelmä on tulok­seltaan huono ainakin medi­aan pää­tynei­den väärinkäytösten perus­teel­la. TV:stä tuli juuri dokkari aiheesta. Nyt “laat­ua” on Suomes­sakin kehitet­ty juuri tuo­hon suun­taan, mikä on selvä virhe. Pienet hoivayri­tyk­set pyritään saa­maan pois markki­noil­ta. Kuka tai mitkä tahot tien­aa­vat tällä?

    Kus­tan­nuk­sia pitää pystyä laske­maan ja samal­la laat­ua paran­ta­maan. Se ei onnis­tu ilman paljon nyky­istä parem­paa käsi­tys­tä kustannusrakenteeesta.

    Muuten olen Osmon kanssa samoil­la lin­joil­la, mut­ta onko kun­nal­la olta­va rooli van­hus­ten­huol­los­sa? Jos on, niin kuin­ka suuri? Koko eteläisen Euroopan van­hus­ten­huolto toimii yksi­tyiseltä, työperäisen (lait­toman) maa­han­muu­ton poh­jal­ta. Silti tänne ainakin kan­tau­tuu vähem­män val­i­tus­ta etelä-euroop­palais­es­ta mallista, kuin kun­nal­lis­es­ta toimin­nas­ta tai suuryri­tys­ten hoita­mas­ta van­hus­ten­huol­losta. Se on yhteisöl­lisem­pää kuin kun­nalli­nen toim­inta ja inhimil­lisem­pää kuin suuryri­tys­ten tuot­ta­mat palvelut.

  26. Jos potilaan/vanhuksen omaisu­ut­ta halu­taan kon­fiskoi­da hoitokus­tan­nusten peit­tämisek­si, eikö olisi fik­sumpaa ottaa omaisu­ut­ta vaku­udek­si yhteiskun­nan tar­joa­maa hoito­lainaa vas­taan (jos­ta siis hoito maksettaisiin)? 

    Sit­ten kun aika jät­tää potilaasta/vanhuksesta, laina korkoi­neen perit­täisi­in kuolin­pesältä. Suuri tai peräti suurin osa kuolin­pe­sistä menisi tiet­ty konkurssi­in, mut­ta yhteiskun­ta saisi kätevästi put­sat­tua arvokkaat pesät.

    Omaisu­ut­ta voitaisi­in siis käyt­tää hoito­jen kus­tan­ta­mises­sa, mut­ta real­isoimat­tomille asun­noille ei tarvit­sisi määrit­tää arvoa nk. stetson-metodilla.

  27. Sari:
    kun­nan otta­ma hoit­o­mak­su on 85%!tuloista, KUITENKIN ENINTÄÄN HOITOKUSTANNUKSET.
    Tämä lop­pu aina unohdetaan. 

    pitäisi velvoit­taa kaik­ki kun­nat julkaise­maan hoito­hin­nas­ton­sa, jot­ta em. 85 % sään­nön ylära­ja tulisi tietoon ja aito ver­tailu kau­pal­lisees palvelu­un voitaisi­in tehdä.

    Isäni on läh­estymässä vai­het­ta, jos­sa joutuu hoitokoti­in. Kun­ta ei nou­da­ta tuo­ta kat­to­lauseket­ta , ainakaan hin­noit­telu­o­hjeesta sitä ei löydy.Ja tuo 85 % eläk­keestä on puh­das­ta pro­pa­gan­daa , tuksin­pa sitä mikään kun­ta nou­dat­taa kuin pro­pa­gan­da-asi­akkait­ten kohdalla

    Enkä saanut ennakko­laskel­maa kunnal­ta vaik­ka vaadin sitä.Kunta ilmoit­ti, etteivät he voi laskea hin­taa ennen kuin isäni on hyväksyt­ty asi­akkaak­si ja hoitopaik­ka määritel­ty, kos­ka eri hoitopaikois­sa on eri­lainen veloi­tus, esim asumisen hin­nat, ruuan hin­nat ym erilaisuutta.

    AVI tote­si, että kun­nan pitäisi siitä huoli­mat­ta antaa etukäteisas­kel­ma sil­lä tarkku­udel­la kuin he kykenevät, mut­ta kun­ta kieltäy­tyi edelleen.

    Pitää var­maan tehdä uusi kan­telu, sil­lä tuo AVIn lausun­to ei kun­nan kan­taa muuttanut.
    Jos asia ete­nee kooko hllinto­by­rokra­t­ian läpi niin asi­akas on kuol­lut, sen ver­ran val­i­tuk­set kestävät.AVIn vas­taus­takin sai odot­taa neljä kuukautta.HO kestää veilä enem­män ja KHO päälle niin puhutaan viidestä vuodesta. 

    Suo­mi eii ole oikeusval­tiona on kyseenalainen,sillä julki­nen sek­torikin toimii hitaal­la oikeuspros­es­sil­la kansalaisia vastaan.Eli hidas oikeus on val­tion tietoiseti tekemä .

  28. Kuin­ka paljon halvem­mak­si (jos siis vain raha ote­taan määrääväk­si tek­i­jäk­si) olisi sijoit­taa laitoshoitoa tarvit­se­va eläkeläi­nen Thaimaas­sa, Fil­ip­pi­ineil­lä tms sijait­se­vaan yksi­tyiseen hoitokoti­in? Ole­tuk­sel­la, että vas­taa­van tasoista hoitoa olisi saatavilla.

    Estääkö mikään säädös kun­nan tai val­tion toimi­van näin, jos van­huskin tätä toivoisi?

  29. Viherinssi: Tähän kuitenkin sit­ten sel­l­ainen kom­ment­ti, että hyvin pieni osa ikäih­mi­sistä pystyy kus­tan­ta­maan oma­l­la var­al­lisu­udel­laan pitkäaikaista laitoshoitoa. Laitoshoidon kus­tan­nuk­set ovat hel­posti 100 000+ €/vuosi.

    Tässä tulee hyvin suuri epä­tasa-arvo tuurin perus­teel­la. Jos van­hus kuolee suh­teel­lisen ter­veenä 90-vuo­ti­aana sydänko­htauk­seen koton­aan, hän on voin­ut olla yhteiskun­nalle hyvinkin pieni kus­tan­nuk­sil­taan. Samanikäi­nen naa­puri taas on ollut 15 vuot­ta laitok­ses­sa, viimeiset kymme­nen vuot­ta ymmärtämät­tä mis­tään mitään, ja hoitokus­tan­nusten kumu­lati­ivi­nen sum­ma on seitsennumeroinen.

    Näin on, ja samaa mieltä. Symp­paan sitä näkökul­maa, että van­hu­u­den vai­vat ovat hyvin läheistä sukua hie­man nuorem­pi­en vaivoille, ja sik­si on järkev­in­tä nähdä van­hus­palve­lut osana perus­palvelu­jär­jestelmäämme ja terevey­den­huoltoamme. Toim­intakykyn­sä menet­tänei­den van­hus­ten hoito on taval­laan kevyt­tä sairaanhoitoa.

    Perus­palve­lut kus­tan­netaan pääsään­töis­es­ti yhdessä. Ehkä jotain pien­tä voi per­iä samaan tapaan kuin ter­vey­den­hoi­dostakin per­itään (osin tarpeet­tomien käyn­tien välttämiseksi).

    Siis­pä nykyi­nen jär­jestelmä romukop­paan, ja tar­jo­taan palve­lut kaikille, var­al­lisu­ud­es­ta riip­pumat­ta. Jos varakkai­ta halu­taan rokot­taa lisää, niin sit­ten muil­la järkeväm­mil­lä menetelmillä.

  30. Viherinssi: Kus­tan­nusten­sa perusteella.

    Yksit­täisen ump­isuolen hoito mak­saa ehkä demen­tikon kuukau­den laitosasumisen ver­ran. Syöpä – syövästä riip­puen – voi mak­saa vuo­den laitosasumisen verran.

    Sik­si tästä puhutaan niin paljon, kun raha­sum­mat ovat yksilöi­den kohdal­la valtavia.

    Joo.. no jos kyse on vaan rahas­ta niin laite­taan tosi mak­sulli­nen ter­vey­den­huolto sit­ten samalle lin­jalle van­hushoidon kanssa. 

    Tässähän oli uuti­nen että vuo­den kallein poti­las turus­sa oli mak­sanut miltsin. Nyt pitää toivoa että poti­laal­la oli asun­to, luulis sen myymäl­lä saa­van osan takas.

    (Tarkastin, oli lap­sipoti­las, ei ehkä olekaan asun­toa nyt mitä myy­dä alta. Höh.)

  31. Viherinssi: Tähän kuitenkin sit­ten sel­l­ainen kom­ment­ti, että hyvin pieni osa ikäih­mi­sistä pystyy kus­tan­ta­maan oma­l­la var­al­lisu­udel­laan pitkäaikaista laitoshoitoa. Laitoshoidon kus­tan­nuk­set ovat hel­posti 100 000+ €/vuosi.

    Tässä tulee hyvin suuri epä­tasa-arvo tuurin perusteella.

    Joil­takin jää miljoon­aper­in­tö ja toisil­ta ei mitään. Onko suurin vääryys siinä että kieli pitkäl­lä odote­taan per­in­töä, jota ei sit­ten tulekaan? Naa­purin köy­hän mum­mon nol­laper­in­tö taas on ihan ok, kos­ka kaikille on ollut aina tiedos­sa että perit­tävää ei ole eikä tule.

    Anteekssi vain, mut­ta hoit­o­mak­su­jen aiheut­ta­ma per­in­tö­jen epä­tasa-arvoisu­us on mielestäni ihan nau­ret­ta­va perustelu.

  32. Viherinssi Laitoshoidon kus­tan­nuk­set ovat hel­posti 100 000+ €/vuosi.

    Tietääk­seni kus­tan­nuk­set ovat n. 140 eur/päivä eli n. 50000 vuodessa per henkilö 60 asukkaan van­hainkodis­sa tai tehoste­tus­sa palvelu­a­sumises­sa. Iso sum­ma, mut­ta jos eläke on vaikka­pa 1300 eur/kk, se kat­taisi pääosan hoidosta. 

    läh­teeni: Laitoshoi­dos­ta omaan koti­in 2013 //
    Kus­tan­nus­selvi­tys van­hus­ten ja kehi­tys­vam­mais­ten asumisesta
    siir­ryt­täessä laitoshoi­dos­ta palveluasumiseen

  33. Kalle kir­joit­ti:

    Koko eteläisen Euroopan van­hus­ten­huolto toimii yksi­tyiseltä, työperäisen (lait­toman) maa­han­muu­ton poh­jal­ta. Silti tänne ainakin kan­tau­tuu vähem­män val­i­tus­ta etelä-euroop­palais­es­ta mallista, kuin kun­nal­lis­es­ta toimin­nas­ta tai suuryri­tys­ten hoita­mas­ta van­hus­ten­huol­losta. Se on yhteisöl­lisem­pää kuin kun­nalli­nen toim­inta ja inhimil­lisem­pää kuin suuryri­tys­ten tuot­ta­mat palvelut. 

    Mikähän vaiku­tus pelkästään ilmas­tol­la on ruo­hon­ju­u­ri­ta­son talouden rak­en­teisi­in? Olem­meko Suomes­sa, johtuen ener­gia- ja rav­in­to­huol­lon han­kalu­ud­es­ta ja siten kalleud­es­ta johtuen, tuomit­tu­ja luo­maan yhä uudelleen työn­jakoa, jos­sa ei ole sijaa ihmil­lisyy­delle tai ylipäätään arvoille joi­ta ehkä tavoittelet(?).

  34. Antti:
    Kuin­ka paljon halvem­mak­si (jos siis vain raha ote­taan määrääväk­si tek­i­jäk­si) olisi sijoit­taa laitoshoitoa tarvit­se­va eläkeläi­nen Thaimaas­sa, Fil­ip­pi­ineil­lä tms sijait­se­vaan yksi­tyiseen hoitokoti­in? Ole­tuk­sel­la, että vas­taa­van tasoista hoitoa olisi saatavilla.

    Estääkö mikään säädös kun­nan tai val­tion toimi­van näin, jos van­huskin tätä toivoisi? 

    Ehkä tuos­sa pitäisi kysyä myös omais­ten kan­taa. Kan­nat­taisi ehkä myös selvit­tää vai­h­toe­hdot edulliselle hoidolle koti­maas­sa ja lähialueilla.

  35. los sin nom­bre: Ota koko raken­nuk­sen neliöt ja jaa se asukkaiden kesken.
    Nor­maalis­sa vuokra-asun­nos­sa saa asun­non neliöi­den lisäk­si lähin­nä yhteiskäyt­töön por­raskäytävän ja häkki­varas­ton. Tuol­la on suurin osa neliöistä muus­sa kuin asukkaiden henkilöko­htaises­sa käytössä. 17 euroa neliö huoneesta on kokon­aisu­us huomioiden erit­täin vähän. Kun samal­la saa käyt­töön kaik­ki raken­nuk­sen yhteiset tilat.

    Armei­jan ruok­ien ver­taami­nen van­huk­sen ruokaan on taas aika turhaa. Van­huk­sen 20 päivässä vrt. varus­miehen 10,70 päivässä. Jos näil­lä anne­tu­il­la raha­sum­mil­la pitäisi vali­ta se, kum­mas­ta läh­tee tekemään itselleen elan­toa, niin varus­mi­esten kanssa pääsee var­masti helpom­mal­la. Ruoas­sa määrä ei mak­sa juuri mitään ver­rat­tuna työhön. Varus­miehet tekevät ruoan suurim­mak­si osak­si itse. Van­huk­sille ruo­ka tehdään yksilöl­lis­es­ti ihmisen henkilöko­htaisen tarpeen mukaan.

    On ker­rostalos­sakin muitakin yhteisiä tilo­ja kuin por­raskäytävä .Esimerkik­si saunat, pesu­tu­vat, kuiv­aushuneet ‚kel­larikomerot, pyörä­suo­jat, vint­ti­varas­to, kel­lar­i­varas­to, väestö­suo­ja etc 

    Ei tuol­laisen palve­lu­talon yhteiset tilat ole sen suurem­pi rasite kuin ker­rostalos­sa keskimäärin. Asun­noista puut­tuvat useim­miten esim keit­tiöt, sil­lä laitoshoi­dos­sa ole­van ei olete­ta enää kyenevän tekemään ruokaansa. Ja tuos­sa esimerkissäkin huoneet oli­vat 15 m² kanikoppeja.

    Oma­toimisia van­huk­sia varten ovat senioriasunnot.

  36. Sakke: Ehkä tuos­sa pitäisi kysyä myös omais­ten kan­taa. Kan­nat­taisi ehkä myös selvit­tää vai­h­toe­hdot edulliselle hoidolle koti­maas­sa ja lähialueilla. 

    Voidaan ehkä tur­val­lis­es­ti olet­taa, että jo het­ken eläk­keel­lä olleet asu­vat oma­l­ta kannal­taan opti­maalises­sa paikas­sa. Toki ostovoimansa rajois­sa. Mut­ta ver­rat­tuna entiseen elämään jota rajoit­ti epäsym­metri­nen suhde työ­nan­ta­jaan asuin­paikan valin­nas­sa. Mut­ta keskimäärin.

    Toisin sanoen tuol­laista opti­moin­tia tulisi tapah­tua koko ajan luon­nos­taan? Korostan vapaaehtoisuutta.

  37. dio­di: Tietääk­seni kus­tan­nuk­set ovat n. 140 eur/päivä eli n. 50000 vuodessa per henkilö 60 asukkaan van­hainkodis­sa tai tehoste­tus­sa palvelu­a­sumises­sa. Iso sum­ma, mut­ta jos eläke on vaikka­pa 1300 eur/kk, se kat­taisi pääosan hoidosta. 

    Hm? Nopeasti las­ket­tuna jos 3600 €/kk elä­keestä mak­saisi 85 % hoit­o­mak­su­ja, siitä riit­täisi juuri ja juuri puoleen tuos­ta 140 €/päivä maksusta.

  38. Antti:
    Kuin­ka paljon halvem­mak­si (jos siis vain raha ote­taan määrääväk­si tek­i­jäk­si) olisi sijoit­taa laitoshoitoa tarvit­se­va eläkeläi­nen Thaimaas­sa, Fil­ip­pi­ineil­lä tms sijait­se­vaan yksi­tyiseen hoitokoti­in? Ole­tuk­sel­la, että vas­taa­van tasoista hoitoa olisi saatavilla.

    Estääkö mikään säädös kun­nan tai val­tion toimi­van näin, jos van­huskin tätä toivoisi?

    Pienen net­ti­haun perus­teel­la (ensim­mäi­nen link­ki minkä viitsin ava­ta) esim Espan­jas­sa näyt­täisi hin­ta­haaruk­ka ole­van 1500 — 2500 e/kk riip­puen halu­tus­ta hoito­ta­sos­ta. http://www.hovikoti.fi/images/OmenaReal/OmenaReal_hoivapalvelut_ver2.0_small.pdf

    Ja siitä ei ole aav­is­tus­takaan miten Kela tai ties kuka muu tuo­ta kor­vaisi vai meneekö kaik­ki oma­l­ta tililtä.

  39. Antti:
    Kuin­ka paljon halvem­mak­si (jos siis vain raha ote­taan määrääväk­si tek­i­jäk­si) olisi sijoit­taa laitoshoitoa tarvit­se­va eläkeläi­nen Thaimaas­sa, Fil­ip­pi­ineil­lä tms sijait­se­vaan yksi­tyiseen hoitokoti­in? Ole­tuk­sel­la, että vas­taa­van tasoista hoitoa olisi saatavilla.

    Estääkö mikään säädös kun­nan tai val­tion toimi­van näin, jos van­huskin tätä toivoisi? 

    Tämä on toki mah­dol­lista, mut­ta mik­si toim­i­jana pitäisi olla kun­ta tai val­tio, “jos van­huskin tätä toivoisi”?

    1. Jos omis­taa Suomen passin, on oikeutet­tu pois­tu­maan maas­ta ja men­emään hoidet­tavak­si mihin maa­han tahansa, eikä se tietenkään kuu­lu val­ti­olle tai kujn­nalle. Asia muut­tuu toisek­si, jos halu­aa val­tion tai kun­nan osal­lis­tu­van kustanuksiin.

  40. Pekka Pes­si: Hm? Nopeasti las­ket­tuna jos 3600 €/kk elä­keestä mak­saisi 85 % hoit­o­mak­su­ja, siitä riit­täisi juuri ja juuri puoleen tuos­ta 140 €/päivä maksusta. 

    Meil­lä asi­akas­mak­sut kat­ta­vat 18% vanhustenhuollosta.

    Puo­let olisi siis kun­nan kannal­ta hyvä, mut­ta mak­suase­tuk­sen tuo­mat mah­dol­liset koro­tuk­set val­tio ottaa edelleen itselleen.

  41. Osmo Soin­in­vaara: Asia muut­tuu toisek­si, jos halu­aa val­tion tai kun­nan osal­lis­tu­van kustanuksiin.

    Eli jos halu­aa val­tion tai kun­nan osal­lis­tu­van hoidon kus­tan­nuk­si­in, ei saa men­nä hoitoon toises­sa maas­sa? Tätäkö tarkoitit?

    1. Antti,
      Joku kysyi, tarvi­taanko val­tio­ta tai kun­taa siihen, että jku menee hoitoon Thaimaa­han. Olen julkises­ti ehdot­tanut, että ihan julkisel­la rahal­la saisi men­nä Thaimaa­han, jos haluaa.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Antti,
    Joku kysyi, tarvi­taanko val­tio­ta tai kun­taa siihen, että joku menee hoitoon Thaimaa­han. Olen julkises­ti ehdot­tanut, että ihan julkisel­la rahal­la saisi men­nä Thaimaa­han, jos haluaa. 

    Mik­si ihmeessä?

  43. Pir­jo:
    Eräs ratkaisumalli, jota myös käytetään kun­tien taholta.

    Haetaan van­huk­selle ulkop­uo­li­nen edun­valvo­ja, joka real­isoi van­huk­sen asun­non ja muun omaisu­u­den. Saadul­la rahal­la sit­ten kus­tan­netaan van­huk­sen hoito. Per­il­liset jäävät hämmästelemään.

    Kan­nat­taa hoitaa asia niin, että joku per­il­li­sistä tai muista lähisuku­lai­sista rupeaa edun­valvo­jak­si. Täl­löin ei tarvitse pelätä, että ulkop­uo­li­nen edun­valvo­ja tekee epäedullisia päätöksiä.

    Nor­maal­i­ta­pauk­ses­sa edun­valvon­nan aiheut­ta­mat byrokra­ti­a­hom­mat vievät muu­ta­man tun­nin vuodessa. (Tämä on ainakin oma koke­muk­seni lähisuku­laiseni edun­valvo­jana toim­imis­es­ta.) Itse raha-asioiden hoitoon voi kyl­lä men­nä enem­män aikaa, mut­ta nehän joutuu hoita­maan joka tapauk­ses­sa, jos henkilö itse ei pysty niitä hoitamaan.

  44. los sin nom­bre: …Varus­miehet tekevät ruoan suurim­mak­si osak­si itse. Van­huk­sille ruo­ka tehdään yksilöl­lis­es­ti ihmisen henkilöko­htaisen tarpeen mukaan. 

    Mis­tähän tuo tieto on peräisin?

  45. Liian van­ha: …Suo­mi eii ole oikeusval­tiona on kyseenalainen,sillä julki­nen sek­torikin toimi­ihi­taal­la oikeuspros­es­sil­la kansalaisia vastaan.Eli hidas oikeus on val­tion tietoiseti tekemä .

    Kun­nis­sa on paljon ero­ja. Tuo ollee jonkun suuren kun­nan, esimerkik­si Helsin­gin tai Espoon, tilanne? Riit­tävän pienessä kun­nas­sa, jos­sa palvelu tuote­taan lähel­lä tarvit­si­jaa, hin­ta tiede­tään takuuvarmasti.

  46. Sylt­ty: …hoit­o­mak­su­jen aiheut­ta­ma per­in­tö­jen epä­tasa-arvoisu­us on mielestäni ihan nau­ret­ta­va perustelu. 

    Se onkin yhteikun­nalli­nen ongel­ma. Suomes­sa on oikeasti vain yksi yhteiskun­nalli­nen iso ongel­ma: pääomaköyhyys.

    Joku syr­jäy­tymi­nen tms. on ihan rep­pu­lu­okan jut­tu siihen ver­rat­tuna, että Suomes­sa ei ole yksi­ty­isiä pääo­mia. Suo­ma­lais­ten pääomien verot­ta­mi­nen, oli kyseessä isoista (yri­tys tms.) tai pienistä (mum­mon asun­to tms) pääomista on vahin­gol­lista meille kaikille.

  47. Raimo K: Mik­si ihmeessä?

    Hoito muual­la kuin Suomes­sa on edullisep­aa — meille kaikille. Se on edullisem­paa veronmaksajille.

  48. max:

    Mikähän vaiku­tus pelkästään ilmas­tol­la on ruo­hon­ju­u­ri­ta­son talouden rak­en­teisi­in? Olem­meko Suomes­sa, johtuen ener­gia- ja rav­in­to­huol­lon han­kalu­ud­es­ta ja siten kalleud­es­ta johtuen, tuomit­tu­ja luo­maan yhä uudelleen työn­jakoa, jos­sa ei ole sijaa ihmil­lisyy­delle tai ylipäätään arvoille joi­ta ehkä tavoittelet(?).

    Suo­ma­laises­sa sys­tee­mis­sä yhteisöl­lisyys, arvot ja inhimil­lisyys ovat kadon­neet, kuten tuos­sa aikaisem­min todis­tin. Van­huk­ses­ta tehdään tääl­lä teolli­nen tuote.

    Ystäväni myy yhtä tuotet­ta van­hainkotei­hin ja kiertää paljon maa­ta. Häneltä on kuul­lut aika huimia tari­noi­ta siitä, miltä tilanne näyt­tää todel­lisu­udessa ja miten eräät kun­nat kikkailevat. 

    Kun­ta on sopi­va yksikkö tuot­ta­maan tämän tyyp­pisiä palvelui­ta vain, jos se on niin pieni, ettei sosi­aal­i­jo­hta­ja kehtaa tyriä tai vetää välistä. Pienessä kun­nas­sa voi olla taloudel­lis­es­ti tiukkaa, mut­ta kaik­ki tun­te­vat kaik­ki, eikä kukaan uskalla tehdä ihan hirveän iso­ja vedätyksiä.

  49. Raimo K: Mik­si ihmeessä?

    Vähän vas­ten­tah­tois­es­ti olen samoil­la lin­joil­la Osmon kanssa. En kuitenkaan antaisi van­huk­selle ihan samaa sum­maa, joka hoitoon menee Suomes­sa, muuten­han se elää him­skat­ti soikoon liian herroiksi.

    Jos van­hus halu­aa hoitoon Fil­ip­pi­ineille, Tim­buk­tu­un tai vaik­ka Islami­laiseen kali­faat­ti­in, lyödään hänelle käteen 80 % lasken­nal­lis­es­ta sum­mas­ta, jon­ka hänen hoiton­sa Suomes­sa yhteiskun­nalle mak­saisi. Sit­ten se on moro vaan ja yhteiskun­ta säästää. 

    Omaisille ei tietenkään mitään kuluko­r­vauk­sia, jos tah­to­vat men­nä mum­moa tai taataa kat­so­maan, oma­l­la rahal­laan jokainen tehköön mitä lystää. Näin toimii markkinatalous.

  50. Kepa: Kan­nat­taa hoitaa asia niin, että joku per­il­li­sistä tai muista lähisuku­lai­sista rupeaa edun­valvo­jak­si. Täl­löin ei tarvitse pelätä, että ulkop­uo­li­nen edun­valvo­ja tekee epäedullisia päätöksiä.
    ‘snip’

    On siis jotenkin hyväksyt­täväm­pää, että lähisuku­lainen kaval­taa rahat?

  51. Kalle: Hoito muual­la kuin Suomes­sa on edullisem­paa – meille kaikille. Se on edullisem­paa veronmaksajille. 

    Kyl­lä, ja vielä edullisem­paa on meille kaikille muille, kun emme osal­lis­tu sen kus­tan­nuk­si­in. Mik­si osallistuisimme?

  52. Oikeis­tode­mari: Vähän vas­ten­tah­tois­es­ti olen samoil­la lin­joil­la Osmon kanssa. En kuitenkaan antaisi van­huk­selle ihan samaa sum­maa, joka hoitoon menee Suomes­sa, muuten­han se elää him­skat­ti soikoon liian herroiksi.
    ‘snip’

    Mik­si vain van­huk­sille? Mis­sä ikära­ja? Him­skat­ti soikoon, minäkin tah­toisin Thaimaa­han, minkä sum­man myöntäisit?

    Vakavasti puhuen: niin kauan, kuin van­huk­sel­la on toim­intakykyä, yhteiskun­nan osal­lis­tu­misen pitäisi olla mah­dol­lisim­man vähäistä.

  53. Raimo K: Meil­lä asi­akas­mak­sut kat­ta­vat 18% vanhustenhuollosta.

    Puo­let olisi siis kun­nan kannal­ta hyvä, mut­ta mak­suase­tuk­sen tuo­mat mah­dol­liset koro­tuk­set val­tio ottaa edelleen itselleen.

    Mak­suase­tus kos­kee vain ns laitoshoitoa tarvit­se­via .Van­huk­sista suurin osa on ns palvelu­a­su­jia ja mikään laki ei rajoi­ta heiltä perit­täviä maksuja

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Antti,
    Joku kysyi, tarvi­taanko val­tio­ta tai kun­taa siihen, että jku menee hoitoon Thaimaa­han. Olen julkises­ti ehdot­tanut, että ihan julkisel­la rahal­la saisi men­nä Thaimaa­han, jos haluaa.

    Vanki­la­palve­lut voisi ostaa jatkos­sa Venäjältä ja tur­va­paikan­hak­i­joiden vas­taan­ot­tokeskus­palve­lut Pohjois-Kore­as­ta. Säästy­isi paljon rahaa. Eikä vähiten sitä kaut­ta, että rikol­liset lainku­u­li­ais­tu­isi­vat ja tur­va­paikan­hak­i­jat jät­täi­sivät hake­muk­sen­sa johonkin toiseen kohdemaahan.

    Ylläol­e­va on tietysti mau­ton heit­to. Mut­ta taval­laan ihan lin­jas­sa Thaimaa­han sijoitet­tu­jen van­hainko­tien kanssa. Jotenkin tun­tuu lähtöko­htais­es­ti väärältä se aja­tus, että siir­retään kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va väestönosa ulko­maille pois­sa silmistä, pois­sa mielestä ‑men­tal­i­teetil­la. Sil­loinkin, jos se väestö (van­huk­set) itse sitä halu­aa ja sil­loinkin, jos yhteiskun­ta siinä säästää.

    Jokainen­han saa itse men­nä minne tah­too ja jär­jestää hoiton­sa kuten parhaak­si näkee, jos mak­saa lystin. Ter­veys­tur­is­mia Kaukoidässä jo onkin, ehkä siel­lä hoide­taan van­huk­si­akin. Mut­ta minus­ta yhteiskun­nan tulee olla todel­la varovainen siinä, että se lähtisi tuke­maan täl­laista maan ulkop­uolelle sijoittamista/sijoittumista, perus­tui se sit­ten pakkoon tai vapaaehtoisuuteen.

    1. Brityan­ni­as­sa on hyvin yli­estä muut­taa eläke­vu­osik­si Espan­jaan tai Malatalle. Kos­ka hoi­va järjestyy vaku­u­tus­po­h­jais­es­ti, vaku­u­tus­ra­hat saa viedä minne halu­aa. Eivät ole pitäneet tätä käy­htän­töä mitenkään vas­ten­mielisenä. Jos hoivavaku­u­tus yleistyy meil­lä, on jok­seenkin var­ma, että moni käyt­tää rahat siel­lä, mis­sä samal­la rahal­la saa enemmän.
      Yhteiskun­nan mak­saman hoitosetelin pitäisi olla ulko­mail­la pienem­pi, kos­ka verot menevät toiseen maa­han. Espan­jaan se on kuitenkin mak­set­ta­va saman­su­u­ruise­na kuin Suomeen (EU).

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Antti,
    Joku kysyi, tarvi­taanko val­tio­ta tai kun­taa siihen, että jku menee hoitoon Thaimaa­han. Olen julkises­ti ehdot­tanut, että ihan julkisel­la rahal­la saisi men­nä Thaimaa­han, jos haluaa.

    Tot­ta kai näin. Muo­toilin kysymyk­seni hie­man vajaasti. Jos yhteiskun­ta kuitenkin osal­lis­tuu van­huk­sen hoita­miseen jol­lakin sum­mal­la, niin onko sum­ma sidot­tu siihen että hoito jär­jestetään Suomessa? 

    Jos hoidon jär­jestämi­nen Suomes­sa on esimerkik­si tuplahin­ta ver­rat­tuna Thaimaan hin­tata­soon, niin näin lyhyen matikan 15 sekuntin ajat­telun poh­jal­ta tun­tu­isi järkevältä tukea niiden van­hus­ten ulko­maille muut­toa jot­ka niin haluavat.

  56. Asun­to on useim­min lesken ja puoliso­vaina­jansa per­il­lis­ten yhteistä omaisu­ut­ta. Kun les­ki muut­taa kir­joille hoito­laitok­seen, hänen asum­isoikeuten­sa entiseen koti­in irtaim­i­neen voidaan kat­soa päät­tyneek­si, perikun­ta myy asun­non ja lesken 50 pros­ent­tia pan­naan taval­liselle pankki­tilille. Hoit­o­mak­su­un per­itään vain korko­tuo­to­s­ta 85 %. Jos asun­to vuokrataan, vuokras­ta saa vähen­tää yhtiö­vastik­keen ja pääo­mat­uloveron. Jäl­jelle jääneestä puh­taas­ta vuokratuo­to­s­ta per­itään hoit­o­mak­su­un 85 %. Vuokraami­nen kan­nat­taa, sil­lä asun­to pysyy perikun­nan omis­tuk­ses­sa ja sen arvo nousee vuosi vuodelta! Lesken ei kan­na­ta mak­saa itse asun­non kulu­ja tulo­jen­sa 15 %:sta, sil­lä sit­ten ei jää muik­si käyt­tö­varoik­si mitään.

  57. Työt­tömänkin pitäisi saa­da palveluseteli, jot­ta voi muut­taa Thaimaa­han oot­tele­maan työtä

  58. Raimo K: On siis jotenkin hyväksyt­täväm­pää, että lähisuku­lainen kaval­taa rahat?

    Ei tietenkään. Edun­valvo­jan pitää pitää huoli siitä, että rahat käytetään päämiehen hyväk­si. Raho­jen kaval­t­a­mi­nen edun­valvo­jana on sitä pait­si suh­teel­lisen han­kalaa, kos­ka mais­traat­ti valvoo raho­jen käyt­töä. Ain­oa ongel­ma on se, että mais­traatin valvon­ta tulee vähän jälk­i­ju­nas­sa. Jos edun­valvo­ja kaval­taa rahat, siitä jää kyl­lä kiin­ni, mut­ta jos edun­valvo­ja on jo onnis­tunut haaskaa­maan kaik­ki rahat eikä omista mitään, voi raho­jen takaisin saami­nen olla aika vaikeaa.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos hoivavaku­u­tus yleistyy meil­lä, on jok­seenkin var­ma, että moni käyt­tää rahat siel­lä, mis­sä samal­la rahal­la saa enemmän. 

    Heti kun ihmi­nen pääsee työ­nan­ta­ja-työn­tek­i­jä ‑val­ta­suh­teen epäsym­me­tri­as­ta eroon hän on vapaa val­it­se­maan omista lähtöko­hdis­taan ja opti­moimaan hyö­tyjä ja hait­to­ja. Harvem­pi muut­ta­nee tuos­sa vai­heessa leed­sistä lon­tooseen. Ei vaan kannata.

    Yhteiskun­nan kan­nat­taa kan­nus­taa täl­laista. Se vähen­tää eri väestöryh­mien ‑tarpee­ton­ta- kil­pailua niukoista resurs­seista. Kuten elintila.

  60. Raimo K: Mik­si vain van­huk­sille? Mis­sä ikära­ja? Him­skat­ti soikoon, minäkin tah­toisin Thaimaa­han, minkä sum­man myöntäisit?

    Vakavasti puhuen: niin kauan, kuin van­huk­sel­la on toim­intakykyä, yhteiskun­nan osal­lis­tu­misen pitäisi olla mah­dol­lisim­man vähäistä. 

    Kaikille niille jot­ka eivät ole paikallis­ten (suo­ma­lais­ten) työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Ei ikära­jo­ja. Saman sum­man kuin tähänkin asti. Ehkä vähän vähem­män sil­lä ole­tuk­sel­la, että kohde­paik­ka on halvem­pi elinkus­tan­nuk­sil­taan kuin Suo­mi. Eli pitää päästä sekä win-win tilanteeseen että vapaaehtoisuuteen.

    Ja mikä ihmeen “Vakavasti puhuen”. Kädet ris­ti­in, että tuol­laista opti­moin­tia nyt tapah­tuu edes val­tioiden sisällä.

  61. max: Kädet ris­ti­in, että tuol­laista opti­moin­tia nyt tapah­tuu edes val­tioiden sisällä. 

    Piti vielä jatkaa. Neu­tral-Win (val­tio-kansalainen) tulisi siis myös riit­tää sivistysvaltiossa.

  62. Kalle: Suo­ma­lais­ten pääomien verot­ta­mi­nen, oli kyseessä isoista (yri­tys tms.) tai pienistä (mum­mon asun­to tms) pääomista on vahin­gol­lista meille kaikille. 

    On kyl­lä mie­lenki­in­toinen näke­mys että palvelus­ta mak­sami­nen on verotusta. 

    Tuol­la logi­ikalla ruokakaup­pakin on aivan kauhea­ta pääomien sosial­isoin­tia. Ruokaa pitäisi saa­da ilmaisek­si kun­tien ylläpitämistä ruokakaupoista ja lounaskahviloista, sil­lä kaikkien­han on syötävä ja moinen pääomien verot­ta­mi­nen Lidlin, S‑marketin ja K‑kaupan taseisi­in on ihan puh­das­ta kommunismia.

  63. Kalle: Kun­nis­sa on paljon ero­ja. Tuo ollee jonkun suuren kun­nan, esimerkik­si Helsin­gin tai Espoon, tilanne? Riit­tävän pienessä kun­nas­sa, jos­sa palvelu tuote­taan lähel­lä tarvit­si­jaa, hin­ta tiede­tään takuuvarmasti.

    Ei, kyl­lä tätä hajoit­taa keskisu­uri pohjoinen kun­ta eikä ole ain­oa kepu­lainen kunta.Vain isäau­rinkoisen suosik­it hoide­taan asiallisesti

  64. los sin nom­bre: Mitä yhteiskun­nan tulisi rahoittaa?

    Jos ajatel­laan täl­lästä tyyp­il­listä normia. Pariskun­ta on aikoinaan han­kkin­ut 150 neliön omakoti­talon ja kas­vat­tanut tässä per­heen­sä. Lap­sista kaik­ki asu­vat Helsingis­sä ja pariskun­nas­ta toinen joutuu kotoaan hoitoon tai kuolee. No, kuolee on selkeä tilanne, sil­lä kukaan ei ole­ta yhteiskun­nan mak­sa­van kuolleen osu­ut­ta asun­toon, jos­sa on aikoinaan asunut. Eli keski­tytään vielä elos­sa olevaan.

    Jos puoliso kuolee niin les­ki saa leskeneläket­tä , keskimäärin 500 euroa kuussa.

    Huo­mat­tavasti korkeampi tuki kuin asum­is­tu­ki, jota saa omaan asun­toon jotain 30 % käyttökuluista. 

    Har­va 80–90-vuotias siir­tyy elämässä muuhun kuin hau­dan suuntaan

    https://www.tyoelake.fi/fi/erilaisiaelakkeita/perheelake/leskenelakkeenedellytykset/Sivut/default.aspx

  65. Tääl­lä on nous­sut esille kysymys, pitäisikö muidenkin kuin van­hus­ten saa­da yhteiskunnal­ta etuseteli lomail… anteek­si hoitoon Thaimaas­sa. En tiedä, olisiko viisas­ta antaa esim. pitkäaikaistyöt­tömälle täl­laista seteliä. Työt­tömyysko­r­vauk­set palau­tu­vat Suomes­sa kier­toon kaup­poi­hin, vuokran­mak­sui­hin ja Veikkauk­selle sekä RAY:lle. Jos työtön mak­set­taisi­in työt­tömäk­si Thaimaa­han, raha siir­ty­isi thai-kansan hyödyksi.

    Toisaal­ta jos samal­la otet­taisi­in Thaimaas­ta Suomeen työperäistä maa­han­muut­toa mata­la­palkkatöi­hin ja mor­si­amik­si peräkylän­po­jille, tap­pio piene­nee ja suo­ma­laisen yhteiskun­nan onnel­lisu­us kasvaa…

    Vakavasti puhuen, onko kukaan koskaan laskenut täl­lais­ten nyt utopis­tiselta kuu­lostavien mut­ta ken­tien ihan järke­vien ja työt­tömienkin mie­len­ter­veyt­tä hoitavien ideoiden kus­tan­nuk­sia ja hyö­ty/hait­ta-suhdet­ta yhteiskunnalle?

  66. max: Kaikille niille jot­ka eivät ole paikallis­ten (suo­ma­lais­ten) työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Ei ikära­jo­ja. Saman sum­man kuin tähänkin asti. Ehkä vähän vähem­män sil­lä ole­tuk­sel­la, että kohde­paik­ka on halvem­pi elinkus­tan­nuk­sil­taan kuin Suo­mi. Eli pitää päästä sekä win-win tilanteeseen että vapaaehtoisuuteen.

    Ja mikä ihmeen “Vakavasti puhuen”. Kädet ris­ti­in, että tuol­laista opti­moin­tia nyt tapah­tuu edes val­tioiden sisällä. 

    Tuo “Saman sum­man kuin tähänkin asti” on oikein eli ei mitään!

  67. Kepa: Ei tietenkään. Edun­valvo­jan pitää pitää huoli siitä, että rahat käytetään päämiehen hyväk­si. Raho­jen kaval­t­a­mi­nen edun­valvo­jana on sitä pait­si suh­teel­lisen han­kalaa, kos­ka mais­traat­ti valvoo raho­jen käyt­töä. Ain­oa ongel­ma on se, että mais­traatin valvon­ta tulee vähän jälk­i­ju­nas­sa. Jos edun­valvo­ja kaval­taa rahat, siitä jää kyl­lä kiin­ni, mut­ta jos edun­valvo­ja on jo onnis­tunut haaskaa­maan kaik­ki rahat eikä omista mitään, voi raho­jen takaisin saami­nen olla aika vaikeaa. 

    Näin on juuri omaisen kyseessä ollen.

  68. Osmo Soin­in­vaara:

    Yhteiskun­nan mak­saman hoitosetelin pitäisi olla ulko­mail­la pienem­pi, kos­ka verot menevät toiseen maa­han. Espan­jaan se on kuitenkin mak­set­ta­va saman­su­u­ruise­na kuin Suomeen (EU).

    Kysyn kun en tiedä: kuin­ka paljon mak­saa vero­ja hoito­laitok­ses­sa ole­va van­hus, jon­ka omaisu­us real­isoidaan hoitoku­lu­jen kat­tamisek­si? Ei oikein kuu­losta reilul­ta, jos vielä verot­ta­jallekin pitää osu­us antaa sen lisäk­si että eläke ja omaisu­us ohjataan sote:n moolokin kitaan.

  69. Antti: Kysyn kun en tiedä: kuin­ka paljon mak­saa vero­ja hoito­laitok­ses­sa ole­va van­hus, jon­ka omaisu­us real­isoidaan hoitoku­lu­jen kat­tamisek­si? Ei oikein kuu­losta reilul­ta, jos vielä verot­ta­jallekin pitää osu­us antaa sen lisäk­si että eläke ja omaisu­us ohjataan sote:n moolokin kitaan.

    Ja siis tarkoitin, kuin­ka paljon täl­laiselta hoito­laitok­sen armoil­la elävältä eläkeläiseltä liike­nee varo­ja enää muuhun vero­ker­tymän kasvattamiseen?

  70. Antti: Ja siis tarkoitin, kuin­ka paljon täl­laiselta hoito­laitok­sen armoil­la elävältä eläkeläiseltä liike­nee varo­ja enää muuhun vero­ker­tymän kasvattamiseen? 

    Kysymys on tietysti luokkaa ‘how long is a piece of string’ — sehän riipuu täysin hänen tulois­taan, jos hän on miljonääri ja naut­tii pääo­mat­u­lo­ja, niin aika vähän vero­ja mak­saa… jne.

  71. Sylt­ty: Joil­takin jää miljoon­aper­in­tö ja toisil­ta ei mitään. Onko suurin vääryys siinä että kieli pitkäl­lä odote­taan per­in­töä, jota ei sit­ten tulekaan? Naa­purin köy­hän mum­mon nol­laper­in­tö taas on ihan ok, kos­ka kaikille on ollut aina tiedos­sa että perit­tävää ei ole eikä tule.
    Anteekssi vain, mut­ta hoit­o­mak­su­jen aiheut­ta­ma per­in­tö­jen epä­tasa-arvoisu­us on mielestäni ihan nau­ret­ta­va perustelu.

    Onko se sen nau­ret­tavam­paa kuin se, että vaikeavam­maise­na syn­tyneen lapsen van­hem­mat eivät joudu mak­samaan kaikkia lapsen hoitoon liit­tyviä kus­tan­nuk­sia? Tai se, että neli­raa­ja­hal­vaan­tunut vuode­poti­las ei joudu mak­samaan oman hoiton­sa kus­tan­nuk­sia omaisuudellaan?

    Meil­lä on yhteiskun­nas­sa tois­taisek­si ollut sel­l­ainen pyrkimys, että sairaus ei saisi suis­taa aivan kohtu­ut­tomi­in taloudel­lisi­in tap­pi­oi­hin. Tämänkin voi muut­taa, mut­ta sit­ten pitää väk­isinkin muut­taa enem­män kuin yhtä kohtaa.

    En näe asi­aa ehkä niinkään per­il­lis­ten, vaan sen ikäih­misen suun­nas­ta. Itse mielu­um­min kuolisin demen­toi­tu­mat­ta ja jou­tu­mat­ta tiedot­tomak­si laitospoti­laak­si. Mut­ta jos en tuos­sa onnis­tu, niin koen kyl­lä epäreilu­na sen, jos yhteiskun­ta vie min­un elämäni aikana kokoon raapi­mani rahat tilanteessa, jos­sa itseäni ja omaisiani on kohdan­nut onnettomuus.

    = = =

    Tietysti jos jär­jestelmä uhkaa men­nä tuol­laisek­si, jätän luotet­ta­van tahon hal­tu­un valmi­ik­si allekir­joitet­tu­ja mut­ta päiväämät­tömiä lah­jakir­jo­ja. Perikun­ta saa sit­ten ohjeen käy­dä hake­mas­sa laput siinä vai­heessa, kun en enää itse pysty niitä raho­ja käyt­tämään oman elämän­laatu­ni paran­tamisek­si. Piru­ut­tani teen vielä videoidun lausun­non, jos­sa lausun tämän vakaana tah­to­nani luotet­tavien todis­ta­jien läsnäollessa.

    Kos­ka en liene ain­oa kieroil­i­ja, laa­jem­pi vas­tuu pitää sit­ten ulot­taa koske­maan myös omaisia. Sil­loin päästään lähem­mäs mallia, jos­sa per­hey­hteisö kan­taa vas­tu­u­ta. Tämä ei ole maail­mal­la mitenkään enneku­u­luma­ton­ta, mut­ta pohjo­is­maises­sa yhteiskun­nas­sa siitä voi seu­ra­ta mon­en­laista jän­nit­tävää määrittelemistä.

    = = =

    Minus­ta on kan­natet­tavaa, jos omista asiois­taan päät­tämään kykenevä ikäih­mi­nen voi käyt­tää raho­jaan oman elämän­laatun­sa paran­tamisek­si. Jos kun­ta kup­paa van­huk­sen rahat tar­joa­mal­la luk­sus­lu­okan ruokaa ja run­sai­ta kult­tuuriri­en­to­ja, niin sehän on val­lan main­io­ta, kun­han kyse ei ole ihan puh­taas­ta hui­jauk­ses­ta (à la lehtikauppiaat).

    Tilanne kuitenkin muut­tuu siinä vai­heessa, kun jär­jen valo sam­muu, kos­ka sen jäl­keen siihen elämän­laatu­un alkaa olla vaikea vaikut­taa. Siinä vai­heessa van­hus itse toim­i­jana pois­tuu lop­ullis­es­ti kuvasta.

  72. Antti: Kysyn kun en tiedä: kuin­ka paljon mak­saa vero­ja hoito­laitok­ses­sa ole­va van­hus, jon­ka omaisu­us real­isoidaan hoitoku­lu­jen kat­tamisek­si? Ei oikein kuu­losta reilul­ta, jos vielä verot­ta­jallekin pitää osu­us antaa sen lisäk­si että eläke ja omaisu­us ohjataan sote:n moolokin kitaan.

    Ihan tulovero­lain mukainen osu­us. Eihän sil­lä mitään muu­ta olen­naista merk­i­tys­tä ole kuin julkisen val­lan keskinäi­nen kil­pailu niistä pennosista.

    (Ja siis nykyään ei viral­lis­es­ti reaal­isoi­da omaisu­ut­ta hoitoku­lu­jen kat­tamisek­si. Käytän­tö palvelu­a­sum­isi­neen sit­ten vähän vaihtelee…)

  73. Kai­ja Huh­ta­la: Vuokraami­nen kan­nat­taa, sil­lä asun­to pysyy perikun­nan omis­tuk­ses­sa ja sen arvo nousee vuosi vuodelta! 

    Detalji: Nuo käm­pät eivät useinkaan ole sel­l­aisia ja siinä kun­nos­sa, että ne voisi sel­l­aise­naan vuokra­ta eteenpäin.

  74. Viherinssi:

    Minus­ta on kan­natet­tavaa, jos omista asiois­taan päät­tämään kykenevä ikäih­mi­nen voi käyt­tää raho­jaan oman elämän­laatun­sa paran­tamisek­si. Jos kun­ta kup­paa van­huk­sen rahat tar­joa­mal­la luk­sus­lu­okan ruokaa ja run­sai­ta kult­tuuriri­en­to­ja, niin sehän on val­lan main­io­ta, kun­han kyse ei ole ihan puh­taas­ta hui­jauk­ses­ta (à la lehtikauppiaat).

    Tilanne kuitenkin muut­tuu siinä vai­heessa, kun jär­jen valo sam­muu, kos­ka sen jäl­keen siihen elämän­laatu­un alkaa olla vaikea vaikut­taa. Siinä vai­heessa van­hus itse toim­i­jana pois­tuu lop­ullis­es­ti kuvasta. 

    Onko luokkaa 5000–6000 euroa tai yli (per kuukausi) pääosin ter­veen senior­in asumis­es­ta ja ylläpi­dos­ta hui­jaus­ta (a la lehtikaup­pi­aat)? Mielestäni tämä toim­inta sisältää laa­jan, ns. har­maan vyöhyk­keen, jos­sa on mah­do­ton veden­pitävästi todis­taa mitään puoles­ta tai vas­taan, vaik­ka pelin törkeä rahas­tushen­ki olisi mitä ilmeisin. Asi­at voidaan useim­miten esit­tää niin monin eri tavoin.

    Entäpä sit­ten, kun tuo senior­in “jär­jen valo” alkaa välkkyä? Moniko meistä nuorem­mis­takaan on jatku­vasti skarp­pi elämän­sä viimeiseen hen­gen­ve­toon asti? On var­maan myös lukuisia tapauk­sia, jois­sa tuo ajat­telukyky on välil­lä hyvä, välil­lä jopa eri­no­mainen, välil­lä taasen selvästi heikom­pi. Miten asian tämän puolen kanssa pitäisi sit­ten menetellä? 

    Itsemääräys­val­lan tai ‑oikeu­den mene­tys tai riis­to, voisi olla aika kohtu­u­ton­ta, jos niitä aiv­o­toimin­nan ja ajat­telun selkey­den nor­maali­vai­heitakin vielä löy­tyy. Ongel­mallisia ovat sit­ten tietysti taas ne ajat, jol­loin näin ei ole. Viimek­si­mainit­tu­ja “heikko­ja het­k­iähän” ne yli-innokkaat (puhelin)kauppiaat ja muut “kiro­tut rahankerääjäkon­nat” koet­ta­vat omak­si, sekä fir­mo­jen­sa eduk­si (ja liian mon­en hyväuskoisen senior­in vahin­gok­si) häikäilemät­tä käyttää.

  75. Viherinssi:Onko se sen nau­ret­tavam­paa kuin se, että vaikeavam­maise­na syn­tyneen lapsen van­hem­mat eivät joudu mak­samaan kaikkia lapsen hoitoon liit­tyviä kus­tan­nuk­sia? Tai se, että neli­raa­ja­hal­vaan­tunut vuode­poti­las ei joudu mak­samaan oman hoiton­sa kus­tan­nuk­sia omaisuudellaan?

    Vaikeavam­maiset lapset eivät tyyp­il­lis­es­ti jätä per­in­töä vanhemmilleen.

    Mut­ta toisaal­ta kyl­lä min­ulle käy puh­taasti vaku­u­tus­po­h­jainenkin jär­jestelmä. Siinä on ainakin kannnus­teet kun­nos­sa, kun ilman vaku­u­tus­ta ei saa hoitoa ja ilman töitä ei saa vakuutusta.

    En näe asi­aa ehkä niinkään per­il­lis­ten, vaan sen ikäih­misen suun­nas­ta. Itse mielu­um­min kuolisin demen­toi­tu­mat­ta ja jou­tu­mat­ta tiedot­tomak­si laitospoti­laak­si. Mut­ta jos en tuos­sa onnis­tu, niin koen kyl­lä epäreilu­na sen, jos yhteiskun­ta vie min­un elämäni aikana kokoon raapi­mani rahat tilanteessa, jos­sa itseäni ja omaisiani on kohdan­nut onnettomuus.

    Miten sinä koet mitään, jos olet dementoitunut? 😉

    Eihän demen­tikon elämän­laatu siitä kär­si, jos hän joutuu mak­samaan hoi­dostaan. Ei hän enää siinä vai­heessa omaisu­udel­laan mitään tee. Siinä vai­heessa ain­oa syy säästel­lä hoitoku­luis­sa on perin­nön jättäminen.

    (suosin siis sel­l­aista lin­jaa, että myös täysipäi­nen van­hus käyt­tää rahansa pääasi­as­sa saa­mansa hoidon mak­si­moin­ti­in, mikäli hoitoa tarvitsee)

    Tietysti jos jär­jestelmä uhkaa men­nä tuol­laisek­si, jätän luotet­ta­van tahon hal­tu­un valmi­ik­si allekir­joitet­tu­ja mut­ta päiväämät­tömiä lah­jakir­jo­ja. Perikun­ta saa sit­ten ohjeen käy­dä hake­mas­sa laput siinä vai­heessa, kun en enää itse pysty niitä raho­ja käyt­tämään oman elämän­laatu­ni paran­tamisek­si. Piru­ut­tani teen vielä videoidun lausun­non, jos­sa lausun tämän vakaana tah­to­nani luotet­tavien todis­ta­jien läsnäollessa.

    Mut­ta tämähän on paljon parem­pi tilanne, mikä nykyi­nen. On täysin jär­jetön­tä että demen­toin­tuneen van­huk­sen per­in­tö on vuosikau­sia jem­mas­sa ja käyt­tämät­tä. On kaikille parem­pi, että ker­tynyt var­al­lisu­us, jota van­hus siis itse ei enää tarvitse, joko jae­taan eteen­päin suo­raan per­il­lisille tai sit­ten kulute­taan hoitomaksuihin. 

    Kaikkin huonoin vai­h­toe­hto jokaisen osa­puolen kannal­ta on, että van­huk­sen omaisu­us jää vuosikausik­si kani­in. Van­hus ei omaisu­ut­taan tuos­sa vai­heessa enää tarvitse.

    Kos­ka en liene ain­oa kieroil­i­ja, laa­jem­pi vas­tuu pitää sit­ten ulot­taa koske­maan myös omaisia.

    En näe tuos­sa mitään ongel­maa. Kyl­lähän omaisuuten­sa saa lahjoit­taa, jos siltä tun­tuu. Onhan meil­lä nytkin sys­tee­mi, että talous­vaikeuk­sien koh­dates­sa toimeen­tu­lo­tukea ei saa, jos on elänyt säästäväis­es­ti mut­ta sitä saa, jos on kulut­tanut aivan kaiken ja nos­tanut tilit tyhjik­si ja jem­man­nut rahat kenkälaatikkoon.

    Tilanne kuitenkin muut­tuu siinä vai­heessa, kun jär­jen valo sam­muu, kos­ka sen jäl­keen siihen elämän­laatu­un alkaa olla vaikea vaikut­taa. Siinä vai­heessa van­hus itse toim­i­jana pois­tuu lop­ullis­es­ti kuvasta.

    En näk­isi että jär­jen val­on sam­m­mu­mi­nen takroit­taa automaat­tista “en mak­sa mis­tään mitään”-korttia.

    Pitää muis­taa että tule­vaisu­udessa meil­lä tulee ole­maan erit­täin paljon demen­tikko­ja ja hei­dän hoita­misen­sa tulee ole­maan usko­mat­toman kallista. Ei ole minus­ta oikein, että perin­nöt tur­vataan veron­mak­sajien rahoilla.

  76. Sakke: Onko luokkaa 5000–6000 euroa tai yli (per kuukausi) pääosin ter­veen senior­in asumis­es­ta ja ylläpi­dos­ta hui­jaus­ta (a la lehtikaup­pi­aat)? Mielestäni tämä toim­inta sisältää laa­jan, ns. har­maan vyöhyk­keen, jos­sa on mah­do­ton veden­pitävästi todis­taa mitään puoles­ta tai vas­taan, vaik­ka pelin törkeä rahas­tushen­ki olisi mitä ilmeisin. Asi­at voidaan useim­miten esit­tää niin monin eri tavoin.
    ‘snip’

    Mik­si ‘pääosin ter­veen senior­in’ pitäisi mak­saa moisia summia?

    Pääosin ter­ve seniori (tai aika paljon sairaampikin) asuu tietysti koton­aan ja saa koti­palvelu­ja — olkoon koti sit­ten vaik­ka Thaimaas­sa (ja saa siel­lä tietysti paikallisia palvelu­ja, ei suo­ma­laisia eikä Suomen kustannuksella).

  77. Viherinssi: Onko se sen nau­ret­tavam­paa kuin se, että vaikeavam­maise­na syn­tyneen lapsen van­hem­mat eivät joudu mak­samaan kaikkia lapsen hoitoon liit­tyviä kus­tan­nuk­sia? Tai se, että neli­raa­ja­hal­vaan­tunut vuode­poti­las ei joudu mak­samaan oman hoiton­sa kus­tan­nuk­sia omaisuudellaan?
    Meil­lä on yhteiskun­nas­sa tois­taisek­si ollut sel­l­ainen pyrkimys, että sairaus ei saisi suis­taa aivan kohtu­ut­tomi­in taloudel­lisi­in tap­pi­oi­hin. Tämänkin voi muut­taa, mut­ta sit­ten pitää väk­isinkin muut­taa enem­män kuin yhtä kohtaa.

    Siitä ei taide­ta päästä mihinkään, että jälkipol­vet mak­sa­vat van­hus­ten hoidon taval­la tai toisel­la. Karkeasti näen kolme eri vaihtoehtoa:

    1. Nuo kus­tan­nuk­set tunge­taan jälkipolvien verokiilaan

    2. jälkipolvien kesku­udessa jär­jestetään melkoiset arpa­jaiset, jois­sa häviäjät menet­tävät per­in­tön­sä van­hempi­en­sa hoitokus­tan­nuk­si­in ja voit­ta­jat selviävät ilman kus­tan­nuk­sia. Lop­pukus­tan­nuk­set tunge­taan verokiilaan

    3. Kus­tan­nuk­set kerätään jok­seenkin tas­a­puolis­es­ti per­in­töjä verottamalla.

    Jostain syys­tä sen vai­h­toe­hton pelkkä main­in­ta joka noista on paras sekä päivän­val­on kestävistä moraali­ak­sioomista läh­tien että taloudel­lis­es­ta tehokku­ud­es­ta läh­tien, aiheut­taa useis­sa ihmi­sis­sä jonkun­laisen alkukan­taisen ide­ol­o­gisen reak­tion, johon ver­rat­tuna käsien heilut­telukin on lois­tavaa argumentaatiota.

  78. tcrown: Siitä ei taide­ta päästä mihinkään, että jälkipol­vet mak­sa­vat van­hus­ten hoidon taval­la tai toisel­la. Karkeasti näen kolme eri vaihtoehtoa:

    1. Nuo kus­tan­nuk­set tunge­taan jälkipolvien verokiilaan

    2. jälkipolvien kesku­udessa jär­jestetään melkoiset arpa­jaiset, jois­sa häviäjät menet­tävät per­in­tön­sä van­hempi­en­sa hoitokus­tan­nuk­si­in ja voit­ta­jat selviävät ilman kus­tan­nuk­sia. Lop­pukus­tan­nuk­set tunge­taan verokiilaan

    3. Kus­tan­nuk­set kerätään jok­seenkin tas­a­puolis­es­ti per­in­töjä verottamalla.

    Jostain syys­tä sen vai­h­toe­hton pelkkä main­in­ta joka noista on paras sekä päivän­val­on kestävistä moraali­ak­sioomista läh­tien että taloudel­lis­es­ta tehokku­ud­es­ta lähtien,aiheuttaa useis­sa ihmi­sis­sä jonkun­laisen alkukan­taisen ide­ol­o­gisen reak­tion, johon ver­rat­tuna käsien heilut­telukin on lois­tavaa argumentaatiota. 

    1. kohdan mukaan nyky­isin pääasi­as­sa toimitaan.

    2. vai­h­toe­hdon mukaisia arpa­jaisia en on vielä näh­nyt esitet­tävän — mut­ta ker­ta se on ensimmäinenkin.

    3. kohdan mukainen verot­ta­mi­nen olisi tietysti help­po toteut­taa, mut­ta kohdis­tu­isi­vatko kus­tan­nuk­set oikein?
    Suurista perin­nöistä menisi suurem­pi vero, mikä kyl­lä min­ulle kel­paisi, mut­ta kel­paisiko enemmistölle?

  79. Onko(kenenkään kannal­ta) kohtu­ullista pitää asun­to­ja tyhjil­lään sil­lä välin kun van­hus on hoitolaitoksessa? 

    Tulee sel­l­ainen kuva, että on, kun lukee näitä kom­ment­te­ja. Huh huh.

  80. Hmoila­nen:
    Onko(kenenkään kannal­ta) kohtu­ullista pitää asun­to­ja tyhjil­lään sil­lä välin kun van­hus on hoitolaitoksessa? 

    Tulee sel­l­ainen kuva, että on, kun lukee näitä kom­ment­te­ja. Huh huh.

    No se vain on järkevää omaisu­u­den­hoitoa. Jos edun­valvo­ja panee asun­non vuokralle, vuokrat­u­lot menevät käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen kokon­aan val­ti­olle ja kun­nalle. Tämä on sinän­sä ihan OK, mut­ta entäpä jos vuokralainen “kulut­taa” asun­toa enem­män kuin nor­maal­isti. Ei niitä kor­jauskus­tan­nuk­sia valtiolta/kunnalta takaisin saa. Nim­imerkil­lä koke­mus­ta on.

    Pien­tä hyväkun­toista asun­toa kan­nat­ta pitää muu­ta­man vuo­den tyhjil­lään, tai sit­ten vuokralaisen pitää olla pomminvarma.

  81. Van­huk­set kan­nat­taa kyörätä Viroon hoidettavaksi
    Viro­lainen keskipalk­ka on 900 euron luokkaa ja hoita­jan palk­ka vielä alempi.

    Henkilöku­lut jäävät n viides­osaan Suomen tasosta.

  82. tcrown: Siitä ei taide­ta päästä mihinkään, että jälkipol­vet mak­sa­vat van­hus­ten hoidon taval­la tai toisel­la. Karkeasti näen kolme eri vaihtoehtoa:

    1. Nuo kus­tan­nuk­set tunge­taan jälkipolvien verokiilaan

    2. jälkipolvien kesku­udessa jär­jestetään melkoiset arpa­jaiset, jois­sa häviäjät menet­tävät per­in­tön­sä van­hempi­en­sa hoitokus­tan­nuk­si­in ja voit­ta­jat selviävät ilman kus­tan­nuk­sia. Lop­pukus­tan­nuk­set tunge­taan verokiilaan

    3. Kus­tan­nuk­set kerätään jok­seenkin tas­a­puolis­es­ti per­in­töjä verottamalla.

    Pidän sinän­sä ajat­telumallis­tasi ja ana­ly­y­sistäsi. Käytän­nössä kuitenkin val­in­ta on lähin­nä numero 1 ihan pelkän tuo­ton perus­teel­la. Vas­taus ei vält­tämät­tä kuitenkaan ole työn verokiila.

    Per­in­tövero on ongel­malli­nen kolmes­ta syys­tä (tuo­ton alhaisu­u­den lisäk­si). Var­al­lisu­u­den arvo on vaikea määritel­lä kat­tavasti ja oikeu­den­mukaises­ti. Perit­tävä var­al­lisu­us ei ole lik­vidiä (pahim­mil­laan se voi olla hyvin epä­lik­vidiä). Per­in­tövero on sat­un­nainen ja riip­puu per­heko­htais­es­ti tarkastel­tuna ihmisen elin­iästä. (Näi­den syi­den lisäk­si eri­laisia suku­laisu­u­teen perus­tu­via huo­jen­nuk­sia ym. voidaan pitää aika han­kali­na, mut­ta se ei ole veron luon­teeseen liit­tyvä ongelma.)

    Pykälää parem­mak­si tästä päästään sil­lä, että vai­hde­taan per­in­tövero var­al­lisu­usveroon. Arvos­tu­songel­mat pysyvät, lik­vidi­teet­tion­gel­mat muut­tuvat astet­ta helpom­mik­si (ennakoitavu­us para­nee), ja elinikälot­to häviää.

    Var­al­lisu­usvero on kuitenkin per­in­töveron tavoin käytän­nössä reikäju­us­to, ja esimerkik­si Suomen muinoinen var­al­lisu­usvero oli melkoinen irviku­va mis­tään järkevästä. Käytän­nössä ain­oa kun­nol­la toimi­va var­al­lisu­usvero on kiin­teistövero. Se voi tar­jo­ta yhden palan tähän palapeliin.

    Jos kuitenkin jatke­taan var­al­lisu­u­teen liit­tyväl­lä lin­jal­la, niin pääo­mat­u­lo­jen verot­ta­mi­nen on vielä parem­pi vai­h­toe­hto, kos­ka sil­loin arvos­tus- ja lik­vidi­teet­tion­gel­mat on ratkaistu. Kään­töpuolel­la on kuitenkin talouden hyy­tymi­nen jos­sain pis­teessä (investoin­tien kan­nat­tavu­us heikke­nee) sekä nykyään verokil­pailu ja pääoma­pako. (Ts. kiristys­varaa ei ainakaan ylei­sis­sä pros­en­teis­sa ole paljon, ja yrit­täjiäkin pääosin verote­taan varsin paljon.)

    Luovu­tusvoit­to­jen vero­tuk­ses­ta voisi vielä löy­tyä sel­l­aista kiristämis­varaa, joka ei aiheut­taisi kohtu­ut­to­mia ongelmia taloudelle. Ei sieltäkään van­hus­ten­hoidon viemiä raho­ja kokon­aisu­udessaan löy­dy, mut­ta jonkin mil­jardin voi löytää.

    Ihan help­po tämä yhtälö ei ole, kos­ka fak­tu­aalis­es­ti kuitenkin käy niin, että verora­hoil­la tuo rahoite­taan. Jos meil­lä on vaku­u­tus­po­h­jainen jär­jestelmä, työssäkäyvät mak­sa­vat sit­ten sekä oman vaku­u­tuk­sen­sa että köy­hien vaku­u­tuk­set veroina. Ei se olen­nais­es­ti nykyti­lan­net­ta muuta.

    Ja euromäärät ovat niin suuria, että per­in­tö­jen kanssa pelaami­nen on fiskaalis­es­ti aika näperte­lyä. Vaik­ka omaisu­u­den voisi ottaa hoit­o­mak­su­jen kat­teek­si, otet­tavaa ei eri­lais­ten vero­su­un­nit­telu­lu­on­teis­ten per­in­töjär­jeste­ly­jen jäl­keen jäisi kovin mainittavasti.

    Asi­as­ta on hyvä puhua ide­ol­o­gis­es­ti, mut­ta sen jäl­keen on hyvä kat­soa euroja.

  83. tcrown:2. jälkipolvien kesku­udessa jär­jestetään melkoiset arpa­jaiset, jois­sa häviäjät menet­tävät per­in­tön­sä van­hempi­en­sa hoitokus­tan­nuk­si­in ja voit­ta­jat selviävät ilman kustannuksia. 

    Ensim­mäiset arpa­jaiset on jär­jestet­ty jo syn­tymä­vai­heessa. Joil­lakin on käynyt hyvä van­hempi­onni ja tulos­sa on hyvän van­hem­muu­den ja kaiken­laisen koulunkäyn­nintuen lisäk­si kun­non per­in­töä, kun taas toisil­la omista vah­nem­mista ei ole mitään muu­ta puh­das­ta kuin haittaa.

    En ymmär­rä mik­si keskilu­okkaisten van­hempi­en jät­tämää per­in­töä pitäisi eri­tyis­es­ti suo­jel­la sil­lä peruteel­la, että on oikein menet­tää mah­dol­lisu­us per­in­töön heti syn­tymäl­lä väärään per­heeseen, mut­ta on väärin menet­tää mah­dol­lisu­us per­in­töön neli-viisikymp­pisenä (sen ikäisiä lapset keskimäärin ovat, kun van­hem­mat joutu­vat hoitolaitoksen).

    Ymmär­rän kylä minkä takia tämä ei ole reaalipoli­it­tis­es­ti mah­dol­lista. Perivälle keskilu­okalle ei voi­da selit­tää että osa hei­dän perin­nöstään pitäisi käyt­tää hoit­o­mak­sui­hin, vaan kyl­lä ne rahat revitään kaikkien veron­mak­sajien selästä.

  84. Sain nyt kunnal­ta arvion van­huk­sen hoidon mak­su­ista. Se on n 2000 euroa kuus­sa eli tehoste­tun palvelu­a­sumisen kustannus

    Van­huk­sel­la ei tietys­tikään ole tämän suu­ruista eläket­tä, joten ero­tus ote­taan ensisi­jais­es­ti säästöistä. Jos säästäjä on enem­män kuin 3000 euroa niin kun­ta jäädyt­tää tilin käyttöönsä.

    Jos säästöjä ei ole niin sil­loin kun­ta mak­saa erotuksen.

    Hoitoon siir­tyvän van­huk­sen osll­si­tu­mine yhteisen asun­non kului­hin lakkaa 6 kk kuluttua.

    Tilalle tulee asum­is­tu­ki, mikä on n 150 euroa kuussa.

    Jos puoliso jäisi leskek­si niin sil­loin hän saisi leskeneläket­tä, joka on huo­mat­tavasti asum­is­tukea korkeampi.

    Tuol­la 85/42,5 % mak­suka­tol­la voi pyyhk­iä taka­puol­ta oike­as­sa elämässä.

    Sen esille tuomi­nen osoit­taa vain kuin­ka vier­aan­tunei­ta poli­itikot ovat todel­lis­es­ta elämästä

    1. Hoitoon siir­tyvän van­huk­sen osll­si­tu­mine yhteisen asun­non kului­hin lakkaa 6 kk kuluttua

      Mikähän kun­ta on kyseessä? Liiku­taan aikalail­la lain rajoil­la, en osaa sanoa kum­mal­la puolel­la rajaa. Jos siir­ry­tään pitkäaikaishoitoon, pitkäaikaishoidon mak­suase­tus tulee voimaan heti eikä 6 kk:n kuluttua.

  85. Viherinssi: Asi­as­ta on hyvä puhua ide­ol­o­gis­es­ti, mut­ta sen jäl­keen on hyvä kat­soa euroja.

    Jep. Teo­ria on aina help­poa. No helpompaa.

    Perin­nöis­sä olisi se hyvä puoli, että ne kulke­vat käsi kädessä huol­let­ta­van joukon suu­ru­u­den kanssa. Tämä sal­lisi väestön supis­tu­misen ja myös talouden päämäärien muut­tumisen. Per­in­tö­mas­sa edus­taa ehkä parhait­en huol­let­ta­van joukon elämänkat­so­mus­ta. Tois­taisek­si täl­lä ei ole ollut merk­i­tys­tä kos­ka mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti on pääsään­töis­es­ti kas­vanut sukupolvit­tain. Jos­sakin vai­heessa voi tul­la vas­taan raja jol­loin huol­let­ta­van joukon miel­tymyk­set ovat kalli­impia kuin huolta­ja­joukon. Perin­nöt voi nähdä näi­den miel­tymys­ten sukupolviko­htaise­na taku­u­na. Keskimäärin.

    Ide­ol­o­gis­es­ti voitaisi­in aina kymme­nen vuo­den välein äänestää työa­jan pitu­us. Nyt se voisi aset­tua vaikka­pa nelipäiväiseen viikkoon. Ikään­tynei­den ei tarvit­sisi tästä kuitenkaan katkeroitua kos­ka hei­dän näke­myk­sen­sä on kitey­tynyt aikanaan ja aikalais­ten­sa var­al­lisu­u­teen ja “per­in­töi­hin” joil­la he kus­tan­ta­vat elämän­ta­pansa kun­ni­akkaaseen lop­pu­un asti.

    Tämä oli kiemu­rais­es­ti kir­joitet­tua teo­ri­aa. Meil­lä ei tois­taisek­si ole kehit­tynyt­tä maa­ta jos­sa vapaae­htois­es­ti las­ket­taisi­in taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Enkä esitä, että täl­lä het­kel­lä ikään­tynei­den palvelus­sa olisi kar­sit­tavaa luksusta.

    1. max
      Mik­si pitäisi kymmene4n vuo­den välein äänestää työa­jan pitu­ud­es­ta? Pitäisikö myös äänestää siitä, juo­daanko aamul­la teetä vai kahvia. Yksi tykkää rahas­ta ja toinen vapaa-ajas­ta. Eikö siitä valin­nas­ta voi päät­tää itse niin kuin kahvista ja teestä?

  86. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Hoitoon siir­tyvän van­huk­sen osll­si­tu­mine yhteisen asun­non kului­hin lakkaa 6 kk kuluttua.

    Tilalle tulee asum­is­tu­ki, mikä on n 150 euroa kuussa.
    ‘snip’

    Mitähän tämäkin on tarkoit­tavinaan? Omis­tusasun­non yhtiö­vastike jatkuu ja vuokra-asun­non vuokra myös, osal­lis­tu­u­pa puoliso tai ei.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    max
    Mik­si pitäisi kymmene4n vuo­den välein äänestää työa­jan pitu­ud­es­ta? Pitäisikö myös äänestää siitä, juo­daanko aamul­la teetä vai kahvia. Yksi tykkää rahas­ta ja toinen vapaa-ajas­ta. Eikö siitä valin­nas­ta voi päät­tää itse niin kuin kahvista ja teestä? 

    Se oli vain (huono) esimerk­ki jos­sa työikäi­nen väestö pyrkii talouden supis­tamiseen omas­ta tah­dostaan hait­taa­mat­ta mil­läään lail­la päätän­tä­val­lat­tomien eläkeläis­ten hyvinvointia.

    Olet oike­as­sa työpäivän pitu­ud­es­ta voi päät­tää täl­lä het­kel­lä itsenäisesti.

  88. Viherinssi: Per­in­tövero on ongel­malli­nen kolmes­ta syys­tä (tuo­ton alhaisu­u­den lisäksi). 

    Tuot­to­han on alhainen lähin­nä sik­si, että per­in­töveroa ei tosi­asial­lis­es­ti edes yritetä kerätä kuin pyöristysvirheen verran.

    Var­al­lisu­u­den arvo on vaikea määritel­lä kat­tavasti ja oikeu­den­mukaises­ti. Perit­tävä var­al­lisu­us ei ole lik­vidiä (pahim­mil­laan se voi olla hyvin epälikvidiä). 

    Jos hyväksyt­täisi­in, että per­in­tövero on vero parem­mas­ta päästä, niin en näe miten nämä oli­si­vat ratkaise­mat­to­mia ongelmia. Laite­taan var­al­lisu­us huu­tokaup­paan vaik­ka noin kolme vuot­ta kuole­man jäl­keen (pahin suru­ai­ka ohi). Perikun­nalle jätetään mah­dol­lisu­us vali­ta myykö var­al­lisu­u­den huu­tokau­pan voit­ta­jalle vai ei. Per­in­tövero mak­se­taan samas­ta sum­mas­ta joka tapauksessa.

    Ja oikeu­den­mukaisu­ushan on melkoisen suh­teelli­nen käsite. Min­un mielestäni on paljon oikeu­den­mukaisem­paa, että vero­ja kerätään ansiot­tomista tuloista kuin hiki päässä lisäar­voa tuotet­taes­sa syn­tyneistä tuloista. Vaik­ka ei ihan täy­del­liseen arvon­määri­tyk­seen päästäisikään.

    Per­in­tövero on satunnainen 

    Osuu kuitenkin poikkeuk­sel­lisen hyvin yksi­in ansiot­toman tulon kanssa.

    ja riip­puu per­heko­htais­es­ti tarkastel­tuna ihmisen eliniästä. 

    Min­ulle aja­tus siitä, että per­het­tä tai sukua tarkasteltaisi­in vero­tuk­ses­sa var­al­lisu­u­den siir­rossa sukupolvien yli yht­enä yksikkönä on jotakuinkin yhtä vieras kuin aja­tus siitä, että las­ten palkat mak­set­taisi­in suvun pään tilille, joka sit­ten päät­tää mitä rahoil­la tehdään.

  89. Raimo K: Mitähän tämäkin on tarkoit­tavinaan? Omis­tusasun­non yhtiö­vastike jatkuu ja vuokra-asun­non vuokra myös, osal­lis­tu­u­pa puoliso tai ei.

    Ei jatku van­huk­sen osalta ellei hänel­lä ole säästöjä .

    Jos puolisoa ei ole ‚niin asun­to menee pakko­hu­u­tokaup­paan mak­samat­tomien lasku­jen vuok­si, kun­ta kun on ottanut tilit hal­tu­un. Ja kun­nan hoit­o­mak­sut ovat etusijalla. 

    Ja kun asun­to on pakko­hu­u­tokau­pat­tu niin tilille pis­tetään jään­nös­ra­hat jot­ka kun­ta taas vie .

    On täyt­tä pup­pua, että kun­nal­la ei olisi oikeut­ta van­huk­sen omaisuuteen

  90. max: Tämä oli kiemu­rais­es­ti kir­joitet­tua teo­ri­aa. Meil­lä ei tois­taisek­si ole kehit­tynyt­tä maa­ta jos­sa vapaae­htois­es­ti las­ket­taisi­in taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Enkä esitä, että täl­lä het­kel­lä ikään­tynei­den palvelus­sa olisi kar­sit­tavaa luksusta.

    Tästä se pään­särky kuitenkin tulee. Kos­ka siel­lä hoiva­puolel­la ei ole kovin paljon kar­sit­tavaa, muun taloudel­lisen toimin­nan him­maami­nen väistämät­tä lisää sen hoiva­puolen painoarvoa.

    Jos tas­apain­oa ei halu­ta aivan mah­dot­tomaan tilanteeseen, muun työn työmäärää pitää lisätä suh­teessa sote-palvelui­hin tai sit­ten sote-palveluis­sa työsken­tele­vien ja muiden työ­tun­tien vai­h­to­suh­teen pitää muuttua.

    Noi­hin voi vaikut­taa monel­la kon­stil­la (pros­essien tehos­tu­mi­nen, sote-palkko­jen alen­t­a­mi­nen, ei-sote-työn tek­i­jämäärän lisään­tymi­nen tai tuot­tavu­u­den kasvu, jne.) Muun kuin sote-työn tun­timäärän vähen­e­m­i­nen on kuitenkin hyvin han­kalaa tämän kannalta.

    Perus­pul­ma on se, että ihmi­nen ei voi down­shif­ta­ta hoi­vatarvet­taan. Tämä tuo yhtälöön yhden ilkeän vakion (hoi­vatyö­tun­tien määrä kansan­talouden tasol­la). Ellemme sit­ten hyväksy, että hoivan taso las­kee nykyis­es­tä huomattavasti.

  91. tcrown: Laite­taan var­al­lisu­us huutokauppaan 

    Joo; ja sit­ten huo­mataan että var­al­lisu­ut­ta ei ker­ta kaikki­aan ole. Kämp­pä ja kesämök­ki on myy­ty ajat sit­ten jollekin Pana­malaiselle pöytälaatikkoy­htiölle, kenen taskus­sa senkin omis­tus­pa­per­it sit­ten lie. Teil­lä on kova hinku työl­listää verosuunnittelujuristeja.

  92. tcrown: Tuot­to­han on alhainen lähin­nä sik­si, että per­in­töveroa ei tosi­asial­lis­es­ti edes yritetä kerätä kuin pyöristysvirheen verran.

    Tilanne tosi­aan muut­tuu jo kohtu­ullisen paljon, jos sovi­taan, että per­in­tövero on vaikka­pa 24 % kaik­ista perin­nöistä. Ei poikkeuksia.

    Sen jäl­keen veropo­h­ja alkaa ollakin laa­jem­pi. Nythän per­in­tövero on hyvin hajanainen vero, jos­sa huo­jen­netaan siitä, tästä ja tuosta.

    Tämä ei ehkä ole poli­it­tis­es­ti real­is­tista, enkä tiedä, että ihan tuo­hon olisi mis­sään kyet­ty. Aina joku vetää sieltä pakas­ta köy­hän lesken, pienet perin­nöt, maa- ja met­sä­talous­maan, pienyri­tyk­sen, lähisuku­laisu­u­den tai jotain muu­ta sopi­vaa, jol­la veropo­h­jas­ta syödään suuri (ellei suurin) osa.

    Jot­ta per­in­tövero­su­un­nit­telu ei lähde han­skas­ta, lah­javeron pitää men­nä samoil­la sään­nöil­lä (ts. kiin­teä pros­ent­ti kaik­ista lahjoista ilman vero­ton­ta osu­ut­ta). Ja jot­ta veronkier­to käteisen kanssa ei karkaa samal­la taval­la käsistä, tarvi­taan varsin kat­ta­va var­al­lisu­usseu­ran­ta ihmisille, pankki­tiedot mukaan­lukien. (Tätähän ei ollut edes var­al­lisu­usveron aikaan.)

    Nämä toimen­piteet voivat tun­tua vähän extremeltä, mut­ta jos mikään ylläol­ev­as­ta jää tekemät­tä, hom­ma vuo­taa kuin seu­la. Toden­näköis­es­ti löy­tyy vielä nip­pu muitakin vuo­topaikko­ja, jot­ka pitää tiukalla valvon­nal­la tor­pa­ta. (Mieleen tulee ainakin nykyi­nen mah­dol­lisu­us myy­dä asun­to­ja alihintaan.)

    Argu­ment­ti­ni ei siis ole se, etteikö olisi teo­reet­tis­es­ti mah­dol­lista tehdä kat­ta­va ja tuot­ta­va per­in­tövero. Se kuitenkin vaatii hyvin järe­itä toimia, joille tuskin löy­tyy poli­it­tista kannatusta.

    Ja oikeu­den­mukaisu­ushan on melkoisen suh­teelli­nen käsite. Min­un mielestäni on paljon oikeu­den­mukaisem­paa, että vero­ja kerätään ansiot­tomista tuloista kuin hiki päässä lisäar­voa tuotet­taes­sa syn­tyneistä tuloista. Vaik­ka ei ihan täy­del­liseen arvon­määri­tyk­seen päästäisikään.

    Usein joku on hiki hatus­sa pak­er­tanut sitä omaisu­ut­ta kerätäk­seen, joten sikäli vält­tämät­tä muuten kuin vero­tuk­sen pain­opis­teen muu­tos­ti­lanteessa asial­la ei ole niin paljon väliä. Vain sijoi­tus­tuot­to­jen kohdal­la tässä on selvä ero.

    Mut­ta oikeas­t­aan tarkoitin oikeu­den­mukaisu­udel­la sitä, että per­in­tövero kohtelee eri­laisia omaisu­user­iä hyvin eri tavoin. Mitä lik­vidim­pää var­al­lisu­us on, sitä helpom­pi sitä on uit­taa lail­lis­es­ti tai lait­tomasti verotta.

    Alku­peräisessä oikeu­den­mukaisu­us-kom­men­tis­sani lähdin siitä, että kyse on poli­it­tis­es­ti real­is­tis­es­ta emmen­talveros­ta. Ehdot­ta­masi oikeasti kat­ta­va per­in­tövero on kohtelee per­in­tö­jen saa­jia keskenään oikeudenmukaisemmin.

    Min­ulle aja­tus siitä, että per­het­tä tai sukua tarkasteltaisi­in vero­tuk­ses­sa var­al­lisu­u­den siir­rossa sukupolvien yli yht­enä yksikkönä on jotakuinkin yhtä vieras kuin aja­tus siitä, että las­ten palkat mak­set­taisi­in suvun pään tilille, joka sit­ten päät­tää mitä rahoil­la tehdään.

    Tämä on tietenkin arvokysymys. Ymmärtääk­seni iso osa ihmi­sistä halu­aa jät­tää per­in­töä nimeno­maan lap­silleen, jol­loin per­heyk­sikössä on mieltä tarkaste­lu­ta­sona. Samaan viit­taa myös se, että lain­säädän­nössä meil­lä on per­in­tökaari ja per­in­tövero riip­puu sukulaisuussuhteista.

    Jos tämä ajat­telu uno­hde­taan, niin sil­loin olisi itse asi­as­sa aika loogista tode­ta, että henkilön maal­lisen vael­luk­sen­sa aikana keräämä var­al­lisu­us on hänen henkilöko­htaista var­al­lisu­ut­taan, johon häviää omis­tu­soikeus hänen kuol­lessaan, ts. yhteiskun­ta perii aina kaiken.

    Itse asi­as­sa olen kyl­lä itsekin sitä mieltä, että aihe per­he ja per­in­tö vaatisi yhteiskun­nan tasol­la vähän uut­ta miet­timistä. Tosin min­un ajatuk­seni on se, että tehdään lahjoit­tamis­es­ta (jälk­isäädök­sel­lä tai muuten) täysin vapaa­ta ja pois­te­taan lain­säädän­nöstä kaiken­laiset tasin­got, lakiosat, ym. kiemu­rat. Verot kerätään sit­ten luovu­tusvoitoista siinä vai­heessa, kun omaisu­us vai­h­taa omis­ta­jaansa vastikkeellisesti.

  93. Tapio: Pien­tä hyväkun­toista asun­toa kan­nat­ta pitää muu­ta­man vuo­den tyhjil­lään, tai sit­ten vuokralaisen pitää olla pomminvarma. 

    Suur­ta taas ei saa mil­lään järkeväl­lä hin­nal­la vuokrat­tua. Useim­miten van­hus­ten asun­not eivät ole sel­l­aise­naan suo­raan vuokrat­tavis­sa kun­ton­sa perus­teel­la, ja ne kamatkin pitäisi järkätä sieltä johonkin.

  94. Viherinssi: Perus­pul­ma on se, että ihmi­nen ei voi down­shif­ta­ta hoi­vatarvet­taan. Tämä tuo yhtälöön yhden ilkeän vakion (hoi­vatyö­tun­tien määrä kansan­talouden tasol­la). Ellemme sit­ten hyväksy, että hoivan taso las­kee nykyis­es­tä huomattavasti. 

    Ja kumpi esimerkik­si täl­lä het­kel­lä vas­taa parem­min tuon vakion vaa­timuk­sia suo­ma­laisen taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den volyy­mi vai maa­han vuosikym­meninä ker­tynyt pääo­ma­mas­sa jon­ka pääosin sen saman vakion määrit­telijä omis­taa? Kädet kyynär­päitä myöten ris­ti­in, että toimeli­aisu­udessa on tosi­aan vain tilapäi­nen lama. Eihän mei­dän kor­vat tule kestämään sitä huu­toa jos­sa vakion vaa­timuk­si­in vas­tataan tuol­la jälkim­mäisel­lä resurssil­la. Otan tässä vapau­den olla pohti­mat­ta (kaiken­laisen) pääo­man verot­tamisen mutkikkai­ta kujia.

  95. Liian van­ha: Van­huk­sel­la ei tietys­tikään ole tämän suu­ruista eläket­tä, joten ero­tus ote­taan ensisi­jais­es­ti säästöistä. Jos säästäjä on enem­män kuin 3000 euroa niin kun­ta jäädyt­tää tilin käyttöönsä.

    Mis­sä tilanteessa ja mil­lä lakipykälil­lä? Tarkoi­tatko tilan­net­ta, jos­sa van­huk­selle on määrät­ty yleinen edunvalvoja?

    Oikein muuten en kek­si, miten tuo onnis­tu­isi. Kun­ta voi toki lait­taa lasku­ja ulosot­toon, ja ne voivat olla ulosot­tokelpoisia ilman oikeu­den päätöstä. Uloso­ton kaut­ta voivat sit­ten säästötkin men­nä, mut­ta eivät ennen sitä. (Ja mie­lenki­in­tois­es­ti ulosot­to menee ensisi­jais­es­ti eläkkeestä…)

    Edun­valvo­jan tehtävä sinän­sä on valvoa van­huk­sen, ei velko­jien etua. (Yleisen edun­valvo­jan ja edun­valvo­jan suhde nyt on välil­lä sama kuin kansandemokra­t­ian ja demokra­t­ian suhde.)

    Vähän sama sen asun­to-osak­keen kanssa. Jos ei satu huvit­ta­maan mak­saa vastiket­ta, niin ei sit­ten mak­sa. Yhtiö ottaa asun­non hallintaansa, remp­paa sen ja vuokraa lain mukaan käyväl­lä vuokral­la. Jos vuokras­ta jää remp­paku­lu­jen ja vastik­erästien jäl­keen jotain jäl­jelle, se tilitetään omis­ta­jalle (jol­ta sit­ten viedään tilanteesta riip­puen 85 % tai ehkä kaikki).

  96. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Jos puolisoa ei ole ‚niin asun­to menee pakko­hu­u­tokaup­paan mak­samat­tomien lasku­jen vuok­si, kun­ta kun on ottanut tilit hal­tu­un. Ja kun­nan hoit­o­mak­sut ovat etusijalla.
    ‘snip’

    Liian van­ha kir­joit­ti: “Hoitoon siir­tyvän van­huk­sen osll­si­tu­mine yhteisen asun­non kului­hin lakkaa 6 kk kuluttua.”

    Nyt hän kir­joit­taa: “Jos puolisoa ei ole…” Mikäs aviopari tai avopari sel­l­ainen on, jol­la ei ole puolisoa, mut­ta yhteinen asunto?

    Ja tietenkin hoi­dos­sa ole­van van­huk­sen varo­ja käytetään hänen itsen­sä hoitoon — jos ei hänen, kenen sitten?

  97. Viherinssi: Suur­ta taas ei saa mil­lään järkeväl­lä hin­nal­la vuokrat­tua. Useim­miten van­hus­ten asun­not eivät ole sel­l­aise­naan suo­raan vuokrat­tavis­sa kun­ton­sa perus­teel­la, ja ne kamatkin pitäisi järkätä sieltä johonkin. 

    Mikä on järkevä hin­ta? Ovatko asun­to­jen nykyiset hin­nat tai vuokrat Suomes­sa muka järke­viä? Jos van­huk­set hoidet­taisi­in van­hainkodeis­sa, vapau­tu­isi markki­noille paljon asun­to­ja, mikä ter­ve­hdyt­täisi asun­tomarkki­noi­ta, hin­to­ja ja vuokri­akin lask­ien. Nyky­isin kuitenkin pyritään kaik­ki van­huk­set pitämään väk­isin kodeis­saan. Mik­si? Eikö kukaan ole ker­tonut sote-väelle mitään ‘suur­tuotan­non’ eduista?

  98. Sakke: Mikä on järkevä hin­ta? Ovatko asun­to­jen nykyiset hin­nat tai vuokrat Suomes­sa muka järke­viä? Jos van­huk­set hoidet­taisi­in van­hainkodeis­sa, vapau­tu­isi markki­noille paljon asun­to­ja, mikä ter­ve­hdyt­täisi asun­tomarkki­noi­ta, hin­to­ja ja vuokri­akin lask­ien. Nyky­isin kuitenkin pyritään kaik­ki van­huk­set pitämään väk­isin kodeis­saan. Mik­si? Eikö kukaan ole ker­tonut sote-väelle mitään ‘suur­tuotan­non’ eduista?

    Ei niitä vapaudu nyky­isin ehdoin. Kopi­oin aikaisem­man sanaomiseni:

    Tapio: No se vain on järkevää omaisu­u­den­hoitoa. Jos edun­valvo­ja panee asun­non vuokralle, vuokrat­u­lot menevät käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen kokon­aan val­ti­olle ja kun­nalle. Tämä on sinän­sä ihan OK, mut­ta entäpä jos vuokralainen “kulut­taa” asun­toa enem­män kuin nor­maal­isti. Ei niitä kor­jauskus­tan­nuk­sia valtiolta/kunnalta takaisin saa. Nim­imerkil­lä koke­mus­ta on.

    Pien­tä hyväkun­toista asun­toa kan­nat­ta pitää muu­ta­man vuo­den tyhjil­lään, tai sit­ten vuokralaisen pitää olla pomminvarma.

    Jos­sain aikaisem­mas­sa säi­keessä esitin, että ongel­ma voitaisi­in hel­posti ratkaista siten, että kun­ta ryhty­isi vuokraaa­jak­si nor­maalein ehdoin ja sit­ten kun­ta edelleen­vuo­raisi (alivuokraisi) asun­non etten­päin. Näin­hän mon­et kun­nat toimi­vat vapail­la markki­noil­la omien työn­tek­i­jöi­den eduk­si, mut­teivät niin, että he pyrk­i­sivät vuokraa­maan nimeno­maan hoito­laitok­sis­sa ole­vien kun­ta­lais­ten asuntoja.

  99. Tapio:
    Pien­tä hyväkun­toista asun­toa kan­nat­ta pitää muu­ta­man vuo­den tyhjil­lään, tai sit­ten vuokralaisen pitää olla pomminvarma.

    Järkevää talouden­pitoa? Asun­nos­ta joutuu mak­samaan vastik­keen, mut­ta vuokral­la sen saa katet­tua. Vastik­keen ver­ran siis per­snet­toa joka kuukausi ja vuosi.

    Ja tuskin­pa se van­huk­sen asun­to on ihan eilen remon­toitu. Toden­näköisim­min uusi omis­ta­ja tekee kuitenkin heti remon­tin; muoti ja tren­dit ehtivät muut­tua, vaik­ka asun­to muuten olisikin kohtu­ullisen siis­tis­sä kunnossa.

  100. Viherinssi: Oikein muuten en kek­si, miten tuo onnis­tu­isi. Kun­ta voi toki lait­taa lasku­ja ulosot­toon, ja ne voivat olla ulosot­tokelpoisia ilman oikeu­den päätöstä. Uloso­ton kaut­ta voivat sit­ten säästötkin men­nä, mut­ta eivät ennen sitä. (Ja mie­lenki­in­tois­es­ti ulosot­to menee ensisi­jais­es­ti eläkkeestä…)

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus. Se pitäisi pistää kaikki­in senio­r­ile­hti­in, kuten myös tämä:

    Viherinssi: Vähän sama sen asun­to-osak­keen kanssa. Jos ei satu huvit­ta­maan mak­saa vastiket­ta, niin ei sit­ten mak­sa. Yhtiö ottaa asun­non hallintaansa, remp­paa sen ja vuokraa lain mukaan käyväl­lä vuokral­la. Jos vuokras­ta jää remp­paku­lu­jen ja vastik­erästien jäl­keen jotain jäl­jelle, se tilitetään omis­ta­jalle (jol­ta sit­ten viedään tilanteesta riip­puen 85 % tai ehkä kaikki).

    No, van­hus täl­lai­sista tiedoista ja tilanteista ahdis­tu­isi, mut­ta edun­valvo­jan ei tarvitse kaikkea kertoa.

  101. Viherinssi: Mis­sä tilanteessa ja mil­lä lakipykälil­lä? Tarkoi­tatko tilan­net­ta, jos­sa van­huk­selle on määrät­ty yleinen edunvalvoja?

    Oikein muuten en kek­si, miten tuo onnis­tu­isi. Kun­ta voi toki lait­taa lasku­ja ulosot­toon, ja ne voivat olla ulosot­tokelpoisia ilman oikeu­den päätöstä. Uloso­ton kaut­ta voivat sit­ten säästötkin men­nä, mut­ta eivät ennen sitä. (Ja mie­lenki­in­tois­es­ti ulosot­to menee ensisi­jais­es­ti eläkkeestä…)

    Edun­valvo­jan tehtävä sinän­sä on valvoa van­huk­sen, ei velko­jien etua. (Yleisen edun­valvo­jan ja edun­valvo­jan suhde nyt on välil­lä sama kuin kansandemokra­t­ian ja demokra­t­ian suhde.)

    Vähän sama sen asun­to-osak­keen kanssa. Jos ei satu huvit­ta­maan mak­saa vastiket­ta, niin ei sit­ten mak­sa. Yhtiö ottaa asun­non hallintaansa, remp­paa sen ja vuokraa lain mukaan käyväl­lä vuokral­la. Jos vuokras­ta jää remp­paku­lu­jen ja vastik­erästien jäl­keen jotain jäl­jelle, se tilitetään omis­ta­jalle (jol­ta sit­ten viedään tilanteesta riip­puen 85 % tai ehkä kaikki).

    Van­hus joutuu tekemään hoi­dostaan sopimuk­sen, joka antaa nuo oikeudet kunnalle.Tai sop­parin tekee hänen edustajansa.

    Sain juuri suku­lais­tani koske­van ehdotel­man, hoit­o­mak­su on n 2000 euroa kuus­sa ja hän saa eläket­tä vähän yli 1000 euroa käteen. Jos van­hus ei pysty mak­samaan tuo­ta 2000 euroa niin ero­tus ote­taan ensisi­jais­es­ti säästöistä.Ellei niitä ole niin sen jäl­keen kun­ta vas­taa ero­tuk­ses­ta. Mut­ta van­huk­selle ei jää käyt­töra­haa, joten tuo 85 % on pötypuhetta

    Ja sopimuk­sen mukaan tuo entisen asun­non vastikkeen/korjausten mak­sami­nen eläk­keestä lop­puu 6 kk:n kuluttua.

    Asun­to jää sen jäl­keen puoli­son vas­tu­ulle ja rahoitettavaksi.

    Ulos­mit­tauk­ses­sakin kat­so­taan kuka on etuoikeutettu,pankki, kun­ta vai taloy­htiö vai ovatko kai­ki sama­nar­voisia ja eläk­keen ulos­mi­tat­tavis­sa ole­va osu­us jae­taan saatavien suhteessa,ja lop­pu menee kunnalle

  102. Osmo Soin­in­vaara: Mikähän kun­ta on kyseessä? Liiku­taan aikalail­la lain rajoil­la, en osaa sanoa kum­mal­la puolel­la rajaa. Jos siir­ry­tään pitkäaikaishoitoon, pitkäaikaishoidon mak­suase­tus tulee voimaan heti eikä 6 kk:n kuluttua.

    Rovaniemen kaupun­ki.

    Tein kun­nas­ta kan­telun AVI:oon tai mikä elyavi sotku se onkaan.Sain vas­tauk­sen, ettei kun­ta riko näil­lä ehdoil­la lakia, kos­ka kun­ta määrit­telee hoidon ns tehoste­tuk­si palvelu­a­sumisek­si eikä mak­su­la­ki koske täl­laista tomintaa.

    Laitoshoidok­si määritel­lään hoito vas­ta kun henkilö siir­tyy ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tolle eli viimeisik­si viikoiksi.

    Tein kan­telun myöskin kil­pailu­vi­ras­tooon, sil­lä kaupun­ki ei nou­da­ta kil­pailut­tamises­sa eikä valvon­nas­sa hyvää han­k­in­tat­a­paa eikä huole­h­di van­hus­ten eduista. Kysessä on enem­mämkin uushuutolaisuutta

  103. Laitos on laitos on laitos, min­un järkeni mukaan.
    Mil­lään mieliku­vi­tuk­sel­la ei voi sanoa petis­sä makaa­van liikun­takyvyt­tömän van­huk­sen i.v antibioot­tei­neen ympärivuorokautisen sairaan­hoidon kohteena ollen asu­van “kotona”. Se vihkiku­va yöpöy­däl­lä ei asi­aa mik­sikään muuta.

  104. Hie­man juu­pas eipäs ‑keskustelua.

    Olisi hyvä pitää mielessä van­ha talon­poikaisvi­isaus: “Me emme peri maa­ta van­hem­mil­tamme. Me lainaamme sen lapsiltamme.”

  105. Viherinssi: Se kuitenkin vaatii hyvin järe­itä toimia, joille tuskin löy­tyy poli­it­tista kannatusta.

    Niin, min­un mielestäni per­in­töveron ain­oa todel­li­nen ongel­ma on poli­it­tisen kan­natuk­sen puute. Sen vuok­si per­in­töveron pois­ton sijaan pitäisi keskustel­la siitä, miten se saadaan siedettävämmäksi.

    Viherinssi: Usein joku on hiki hatus­sa pak­er­tanut sitä omaisu­ut­ta kerätäkseen 

    Tämäkin argu­ment­ti tulee silmille vähän väliä enkä koskaan ole päässyt edes alku­un sen ymmärtämisessä. Mik­si sin­ul­la pitäis olla oikeus luovut­taa tuo keräämäsi var­al­lisu­us verot­ta, kun minä joudun var­al­lisu­ut­tani luovut­taes­sani mak­samaan veroki­ilan lisäk­si auto‑, alko­holi- ym. muut hait­taverot? Oikeu­den­mukaista?

    Viherinssi: Mut­ta oikeas­t­aan tarkoitin oikeu­den­mukaisu­udel­la sitä, että per­in­tövero kohtelee eri­laisia omaisu­user­iä hyvin eri tavoin.

    Ymmärsin. Ymmär­sitkö, että min­un mielestäni tuo­ta merkit­tävästi suurem­pi epäoikeu­den­mukaisu­u­den lähde on se, että ansait­tua tuloa verote­taan paljon tiukem­min kuin ansait­se­ma­ton­ta? Sel­ven­netään: Sinä san­ot, että on kovin epäoikeu­den­mukaista kun markki­na­t­aloudessa kaik­ki kark­it eivät mene tasan. Minä sanon, että kyl­lä, mut­ta min­un mielestäni on paljon epäoikeu­den­mukaisem­paa lait­taa ihmiset asumaan pohjois-kore­aan, vaik­ka sit­ten markki­na­t­aloudessa kark­it jakau­tu­isi­vatkin epätasaisesti. 

    Viherinssi: Ymmärtääk­seni iso osa ihmi­sistä halu­aa jät­tää per­in­töä nimeno­maan lap­silleen, jol­loin per­heyk­sikössä on mieltä tarkastelutasona. 

    ??? Minä halu­an nimeno­maan kat­sel­la eloku­via, jol­loin min­ua ja eloku­vateat­te­ria pitäisi kat­soa yht­enä vero­tuk­sel­lise­na yksikkönä? Olen var­masti jonkun län­si­maisen indi­vid­u­al­is­mi­aivope­sun uhri, mut­ta tuol­lainen dynas­tia-ajat­telu oli ajanko­htaista joskus pimeäl­lä keski­a­jal­la. Ei mod­ernissa oikeusval­tiona itseään pitävässä yhteiskun­nas­sa. (Itseasi­as­sa nyt kun mietin, niin tämä ilmeis­es­ti on se fun­da­men­taali ero mik­si tämä per­in­töverokeskustelu on yleen­sä niin kovin han­kalaa. Min­un päähäni ei vain yksinker­tais­es­ti taivu aja­tus, että vanhemmillani/lapsillani olisi vero­tuk­ses­sa mitään tekemistä min­un kanssani. Tuloni ovat omi­ani, menoni ovat omi­ani, mik­si ihmeessä van­hempi­eni tulot oli­si­vat min­un tulo­jani? Aja­tus on erit­täin kaukainen ymmärrettäväksi.) 

    Viherinssi: Tosin min­un ajatuk­seni on se, että tehdään lahjoit­tamis­es­ta (jälk­isäädök­sel­lä tai muuten) täysin vapaa­ta ja pois­te­taan lain­säädän­nöstä kaiken­laiset tasin­got, lakiosat, ym. kiemu­rat. Verot kerätään sit­ten luovu­tusvoitoista siinä vai­heessa, kun omaisu­us vai­h­taa omis­ta­jaansa vastikkeellisesti.

    En voi tähän paljon muu­ta tode­ta, kuin että kehotan luke­maan Piket­tyn kir­jan ajatuk­sel­la. Toiv­ot tuos­sa suo­raan yhteiskun­taa, jos­sa helpoin/ainoa mah­dol­lisu­us ede­tä yhteiskun­nan tika­puil­la on men­nä taidokkaasti naimisiin.

  106. tcrown: Niin, min­un mielestäni per­in­töveron ain­oa todel­li­nen ongel­ma on poli­it­tisen kan­natuk­sen puute. Sen vuok­si per­in­töveron pois­ton sijaan pitäisi keskustel­la siitä, miten se saadaan siedettävämmäksi.

    Tämäkin argu­ment­ti tulee silmille vähän väliä enkä koskaan ole päässyt edes alku­un sen ymmärtämisessä. Mik­si sin­ul­la pitäis olla oikeus luovut­taa tuo keräämäsi var­al­lisu­us verot­ta, kun minä joudun var­al­lisu­ut­tani luovut­taes­sani mak­samaan veroki­ilan lisäk­si auto‑, alko­holi- ym. muut haittaverot?

    Ilmeis­es­ti kaikille ei ole ymmär­ryk­sen lah­jaa suotu!

    Jos lei­jon­ae­mo pyytää omak­si ja pen­tu­jen­sa saali­ik­si kau­ri­in, kuu­luuko se saalis mielestäsi mielum­min vier­essä kärkkyvälle hyeenalle, vai tuon lei­jon­ae­mon poikasille?

  107. Täl­lä het­kel­lähän kau­ri­ista menee lei­jo­nanosa hyeenalle kun se pyy­de­tään, ihan sama ruok­i­taanko pen­tu­ja vai ei. En ymmär­rä mik­si juuri sil­loin kun pen­nut ovat pieniä, on oikein ottaa oikein paljon. Sit­ten kun pen­nut ovat täysikasvuisia, niin sit­ten on katas­trofi jos hyeena tulee lähellekään. 

    Ainakin min­un mielestäni on parem­pi että min­ul­la on enem­män rahaa kun lapset ovat pieniä, kuin että lapset saa­vat enem­män fyrkkaa kun ovat jo 5‑kymppisiä. Tosin ymmär­rän että jos on 5‑kymppi en ja per­in­tö kiil­telee silmis­sä, niin ajat­telu hämärtyy…

    Mut­ta minä kan­natankin sem­moista kerettiläisyyt­tä kuin että käyt­täjä mak­saa. Se ei suomen sot­sial­is­tises­sa tasaval­las­sa käy päin­sä, tääl­lä kun oikeis­tokin tykkää hoitaa hom­mat julkisen sek­torin kaut­ta. Se että palveluista mak­se­taan, on yleis­es­ti ver­boten. Käden las­toit­tamisen pitää olla halvem­paa kuin pari isoa kol­mos­ta lähikup­pi­las­sA tai hiusten­leikkuu. Sit­ten ihme­tel­lään kun veroaste on 45% ja nousus­sa ja yli puo­let kaikesta menee julkisen kautta. 

    Onko ihme?

  108. Sakke: Ilmeis­es­ti kaikille ei ole ymmär­ryk­sen lah­jaa suotu!

    Jos lei­jon­ae­mo pyytää omak­si ja pen­tu­jen­sa saali­ik­si kau­ri­in, kuu­luuko se saalis mielestäsi mielum­min vier­essä kärkkyvälle hyeenalle, vai tuon lei­jon­ae­mon poikasille?

    Tietysti, näin luon­to on sen rak­en­tanut. Tosin lei­jona ja pen­nut saa­vat parhaat osat ja hyeenoille jäävät jät­teet. Ja ketju vai jatkuu osille tule­vat mon­et muutkin eläimet

  109. Sakke: Jos lei­jon­ae­mo pyytää omak­si ja pen­tu­jen­sa saali­ik­si kau­ri­in, kuu­luuko se saalis mielestäsi mielum­min vier­essä kärkkyvälle hyeenalle, vai tuon lei­jon­ae­mon poikasille?

    Niin, jotkut tosi­aan ovat sitä mieltä, että on enem­män oikein, että hyeena käy nap­paa­mas­sa puo­let jokaises­ta kau­ri­ista ennen kuin lei­jonat ovat suu­palaakaan napan­neet kuin se, että hyeena käy kalu­a­mas­sa luut kun emo on kuol­lut ja poikaset täysikasvuisia. Minä en tuo­ta logi­ikkaa oikein ymmärrä.

  110. Liian van­ha: Rovaniemen kaupunki.
    ‘snip’
    Laitoshoidok­si määritel­lään hoito vas­ta kun henkilö siir­tyy ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tolle eli viimeisik­si viikoiksi.
    ‘snip’

    Kyl­lä myös van­hainkoti on laitos.

  111. Sakke: Ilmeis­es­ti kaikille ei ole ymmär­ryk­sen lah­jaa suotu!

    Jos lei­jon­ae­mo pyytää omak­si ja pen­tu­jen­sa saali­ik­si kau­ri­in, kuu­luuko se saalis mielestäsi mielum­min vier­essä kärkkyvälle hyeenalle, vai tuon lei­jon­ae­mon poikasille?

    Eipä ole, niin… entä jos lei­jon­ae­mo joutuu viimeisik­si päiviksi laitoshoitoon, miten sen rahoittaisit?
    Eläin­tarhaan vaan, mut­ta kuka maksaa?

  112. Raimo K: Kyl­lä myös van­hainkoti on laitos.

    Kysessä on tehostet­tu palvelu­a­sum­i­nen, ei van­hainkoti. Ja min­ul­la on AVIN päätös, että näin on .Samoin STM ja sosi­aaliasi­amies oli­vat samaa mieltä ja tote­si­vat , ettei mak­suase­tus koske palvelu­a­sum­ista. Se saadaan aikaisek­si ehkä 2016

  113. Liian van­ha: Kysessä on tehostet­tu palvelu­a­sum­i­nen, ei van­hainkoti. Ja min­ul­la on AVIN päätös, että näin on .Samoin STM ja sosi­aaliasi­amies oli­vat samaa mieltä ja tote­si­vat , ettei mak­suase­tus koske palvelu­a­sum­ista. Se saadaan aikaisek­si ehkä 2016 

    Siis nim­imerk­ki “Liian van­ha” kir­joit­ti: “Laitoshoidok­si määritel­lään hoito vas­ta kun henkilö siir­tyy ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tolle eli viimeisik­si viikoiksi.”

    Tämä ei pidä paikkaansa, sil­lä myös (ja eri­tyis­es­ti) van­hainkoti on laitos.

    Palvelu­a­sum­i­nen ei ole laitoshoitoa eikä mak­suase­tus koske sitä — tässä ei ole mitään epä­selvää, muille kuin ilmeis­es­ti “Liian van­halle” eli turha siitä on AVI:lle tai STM:lle esitelmöidä.

  114. Tämä on eri­tyisen epä­selvää min­ulle, kos­ka pelkästään ilmi­a­sua tarkastele­mal­la eroa ei voi mitenkään havai­ta. Olen näh­nyt myös mon­en mon­en van­hainkodin ja jopa vuodeosas­ton muut­tuvan “asum­is­palveluyk­sikök­si” ain­oas­taan kylt­ti oves­sa vaihtamalla.

  115. Raimo K: Kyl­lä myös van­hainkoti on laitos.

    Mis­sähän niitä van­hainkote­ja on ? Eipä tai­da löy­tyä mon­taa Suomesta.Ne on kor­vat­tu tehoste­tun palvelu­a­sumisen laitok­sil­la, tehtävä sama, mut­ta nimi ja hin­noit­telu eri.

    Tehostet­tuun palvelu­a­sumiseen sijoite­taan van­huk­set, jot­ka eivät selviä enää kotona omaishoita­jan ja avopalvelu­iden avulla.

  116. Liian van­ha: Tehostet­tuun palvelu­a­sumiseen sijoite­taan van­huk­set, jot­ka eivät selviä enää kotona omaishoita­jan ja avopalvelu­iden avulla.

    Täs­mälleen! Ja sit­ten muu­ta­mak­si viimeisek­si viikok­si hei­dät siiretään laitoshoitoon. Äiti­ni kuoli laitok­ses­sa 10 päivässä.

    Laitosten nimet vai­htel­e­vat, van­hainkoti nimel­lä niitä ei mon­es­sakaan paikas­sa liene.

  117. Raimo K: (enkä ainakaan muu­ta sinne van­hu­u­den­päiviä viettämään).

    Het­kisen kun miet­tii, niin olet luul­tavasti pää­tynyt siihen johtopäätök­seen johon Rovaniemen päät­täjät halu­a­vat ympäristökun­tien van­hus­ten juurikin päätyvän 😉

  118. Ihan käytän­nön työn teosta kom­men­toin, vaik­ka aiheeseen ei eri­tyis­es­ti liitykkään.

    En tiedä, miten asia on yleis­tet­tävis­sä koko val­takun­nan tasol­la, mut­ta luulisin sen olevan.

    Hoita­jia palkataan läh­es ain­oas­taan kotisairaanhoitoon.
    Palkat­taval­la on olta­va oma auto käytössä.

    Palk­ka on niin pieni, että autot on mitä on. Nyt on lun­ta maas­sa ja suuri osa hoita­jista ajaa edelleen kesärenkail­la odot­taes­saan palkkapäivää. 

    Veikkaan, että 2/3 osaa autoista ei käyn­nisty 10 asteen pakkasel­la. Jo nyt on viikot­tain ongel­mana, että hoita­jien autot ei käynnisty.

    Kun käytän­nössä töi­hin ei pääse ilman autoa ja ilman vak­i­tu­ista työ­paikkaa ei saa auto­lainaa, niin olisiko mitenkään mah­dol­lista saa­da val­tion takaus­ta auto­lainalle tilanteessa, jos­sa se on pakko olla?

  119. Sylt­ty: Het­kisen kun miet­tii, niin olet luul­tavasti pää­tynyt siihen johtopäätök­seen johon Rovaniemen päät­täjät halu­a­vat ympäristökun­tien van­hus­ten juurikin päätyvän 

    Mah­dol­lis­es­ti — mut­ta tuol­la kon­sep­til­la van­hus­ten­hoito saat­taa olla hyväkin busi­ness. Ainakin fir­moille on.

  120. Kom­ment­ti:Palk­ka on niin pieni, että autot on mitä on. Nyt on lun­ta maas­sa ja suuri osa hoita­jista ajaa edelleen kesärenkail­la odot­taes­saan palkkapäivää. 

    Veikkaan, että 2/3 osaa autoista ei käyn­nisty 10 asteen pakkasel­la. Jo nyt on viikot­tain ongel­mana, että hoita­jien autot ei käynnisty.

    No höpö höpö sentään! 

    1. Mik­si kukaan ajaisi kesärenkail­la, mikäli on liukas­ta, kos­ka kaik­il­ta kyl­lä löy­tyy lop­pu­u­na­je­tut talvirenkaat (tule­vat auton mukana)? Jos ei ole niitä viitsinyt alle lait­taa niin kyseessä on enem­män kyse ettei olla syys­tä taik­ka tois­es­ta vai­hdet­tu talvirenkai­ta alle. Eikä E‑Suomessa tai­da vielä edes tarvi­ta talvirenkai­ta, jos voi vähän kat­sel­la mil­loin ajelee ja käyt­tää pääteitä.

    2. Nykyiset öljyt ja käytössä ole­vat autot ovat sen ver­ran hyviä, että ain­oas­taan iki­van­hat dieselkär­ryt eivät meinaa käyn­nistyä. Ja tietenkin ne, joiden akku­jen annetaan tyh­jen­tyä lyhyessä ajos­sa (ja tämä vika on lisä­varusteis­ten auto­jen vika). En jak­sa uskoa että kaik­ki hoit­sut ajel­e­vat 20v van­hoil­la dieseleillä.

    3. Yleen­sä mies ajaa per­heen ykkösautol­la, joka mak­saa 20 000 euroa. Puolisolle on sit­ten se ton­nin parin romu kaup­pakas­si. Kenen vika? 

    Kun oma vaimo teki aikoinaan kotisi­ivous­ta, niin jotkut asi­akkaat vähän ihmette­liv­ät kun hän karaut­ti pihaan (min­un) uudenkarheal­la Audil­la. Se on vähän siitä kiin­ni kuka ottaa minkäkin auton ja mihin ne rahat käytetään.

    On ihan nau­ret­tavaa väit­tää että auton han­kkimi­nen on muka rahoituk­ses­ta kiin­ni, kun samaan aikaan omien havain­to­jen mukaan sekä opiske­li­joil­la että työt­tömil­lä on varaa autoi­hin (käy vaik­ka tarkas­ta­mas­sa paikallisen korkeak­oulun parkkipaik­ka, ainakin tääl­lä se on niin täyn­nä ettei sinne mah­du, jos saa­puu puolen­päivän jäl­keen). Auto on kyl­lä hal­pa investoin­ti, jos se tuo työ­paikan ja niihin saa kyl­lä aina rahoitusta.

  121. Jos palkkata­so alal­la on sel­l­ainen ettei muiden pakol­lis­ten kulu­jen jäl­keen jäisi rahaa lainan lyhen­tämiseen, ei saakaan lainaa. Äänekkäät väit­tää tääl­lä että järkevä ihmi­nen neu­vot­telisi auton todel­liset kulut palkkaansa — ihan kuin mitään ehdo­tuk­sia edes kuun­neltaisi­in, aina löy­tyy joku joka ei vaa­di ja ajaa lait­tomil­la renkail­la tms.

  122. Huono vitsi­ni tur­va­paikan­hak­i­joiden vas­taan­ot­tokeskusten ulkois­tamis­es­ta ei näem­mä ollut pelkkä vit­si. Aus­tralia sijoit­taa tur­va­paikan­hak­i­jat Nau­ru-saarelle kauas kaikesta odot­ta­maan hake­musten­sa käsit­te­lyä. Merkit­tävä tulon­lähde pienelle saarivaltiolle.

  123. Niin siis väitetäänkö tääl­lä nyt ihan naa­ma pok­e­ri­na, että “hoita­jia palkataan ain­oas­taan koti­sairaan­hoitoon” ja “koti­sairaan­hoita­jan pal­ka­lla ei osta edes autoa” ergo “sairaan­hoita­jik­si valmis­tu­vat valmis­tu­vat suo­raan kortis­toon, kun töis­sä ei voi eikä kan­na­ta käydä”?

    Yleen­sä sote-alaa on kum­minkin pidet­ty työl­listymisen kannal­ta pom­min­var­mana alana. 

    Vas­tavalmis­tunut­ta vaivaa­vat tietenkin ne samat nais­val­tais­ten alo­jen ongel­mat kuin muitakin nais­val­taisia alo­ja: työelämä alkaa sijaisuuk­sil­la ja pätkil­lä, kos­ka niin moni työn­tek­i­jä pitää par­it äitiys­lo­mat uransa aikana. Ja ter­vey­den­hoitoala ei ole vapaa siitä samas­ta ongel­mas­ta, mikä on muil­lakin koulu­tus­ta vaa­tivil­la aloil­la: jos aikoo jäädä asumaan koulu­tu­s­paikkaku­nille, kohtaa kireän kil­pailun. Ter­vey­den­huolto-oppi­laitok­set kun koulut­ta­vat hoita­jia koko Suomen tarvet­ta varten, ei vain opiske­li­japaikkakun­tien tarvet­ta varten.

  124. “Kun oma vaimo teki aikoinaan kotisi­ivous­ta, niin jotkut asi­akkaat vähän ihmette­liv­ät kun hän karaut­ti pihaan (min­un) uudenkarheal­la Audil­la. Se on vähän siitä kiin­ni kuka ottaa minkäkin auton ja mihin ne rahat käytetään.”

    1950 euroa / kk brut­to. Hki mak­saisi 2112 euroa, mut­ta asumiskus­tan­nuk­sen ero­tus­ta ei sil­lä kus­tan­na. Net­to 1580. 

    Audi mak­saa uute­na “karaut­tamiskun­nos­sa” 54 600 euroa.
    Ensim­mäisenä vuote­na hin­ta tip­puu yli 15 000 euroa. (usei­ta myyn­nis­sä hin­taan 36 900 — 40 000)
    Päälle liiken­nevaku­u­tus 277, kasko 789 ja vero 786. 

    Hoita­ja ei tähän hoito­työl­lä pääse enkä usko, että siivoa­mal­la pääsee siivoa­jakaa. Kyr­pää imemäl­lä toki voi onnistua.

    Pieni­palkkaiset eivät päätä, mihin rahat käytetään. Ei ole mitään, mitä päättää.

  125. Sylt­ty: No …
    Eikä E‑Suomessa tai­da vielä edes tarvi­ta talvirenkai­ta, jos voi vähän kat­sel­la mil­loin ajelee ja käyt­tää pääteitä.

    3. Yleen­sä mies ajaa per­heen ykkösautol­la, joka mak­saa 20 000 euroa. Puolisolle on sit­ten se ton­nin parin romu kaup­pakas­si. Kenen vika? 

    Kun oma vaimo teki aikoinaan kotisi­ivous­ta, niin jotkut asi­akkaat vähän ihmette­liv­ät kun hän karaut­ti pihaan (min­un) uudenkarheal­la Audil­la. Se on vähän siitä kiin­ni kuka ottaa minkäkin auton ja mihin ne rahat käytetään.

    Hoita­jatko siis jäi­sivät kotei­hin­sa odot­tele­maan kelien parane­mista ja kodeis­saan yksin pär­jäämät­tömät van­huk­set jätet­täisi­in oman onnen­sa nojaan? Voisi haju olla melkoinen jo rap­pukäytävässä asti sit­ten aikanaan, kun keli paranisi.

    Tämä meni nyt vähän liiankin synkkäsävyisek­si kir­joit­teluk­si, mut­ta ottaako kukaan tosis­saan tilanteen vakavu­ut­ta? En itse ymmär­rä lainkaan sitä, mik­si van­hus­ten palve­lut aje­taan alas,
    kun pitäisi lisätä resursse­ja, esim. juuri vanhainkoteja?

  126. Ajanko­htaista keskustelua min­ulle juuri nyt. 

    Onko neu­vo­ja mitä kan­nat­taisi tehdä nyt?

    Minä hyvin tuore äiti­ni edun­valvo­ja. Äiti juuri siir­ret­ti­in pitkäaikaishoitoon (vaik­ka kovasti yritet­ti­in kun­nan puoles­ta palvelu­a­sumiseen). Isä kuoli juuri ja perunk­ir­joi­tus vielä tekemät­tä. Heil­lä keskinäi­nen hallintatestamentti.

    OK-talo (arvo n. 180K€), auto (arvo n. 20k€), käteis­varo­ja 25k€. Äidil­lä alle ton­nin eläke.

  127. Voiko äiti­ni pien­estä eläk­keestä mak­saa OK-talon ylläpitoa?

  128. Edun­valvo­ja:
    OK-talo (arvo n. 180K€), auto (arvo n. 20k€), käteis­varo­ja 25k€. Äidil­lä alle ton­nin eläke. 

    Jos äitisi ei voi muut­taa takaisin, mais­traat­ti vaatii aika pian, että talo on joko myytävä tai siitä pitää saa­da markki­navuokraa. Myy siis talo ja auto ja sijoi­ta rahat niin, ettei niistä tule tulo­ja, esimerkik­si kasvuytiöi­den osakkeisi­in tai indek­sir­a­has­toi­hin. Jos äitisi tarvit­see äkil­lis­es­ti paljon rahaa, niistä on paljon helpom­pi ottaa kuin talosta tai autosta.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.