Elvytys, investoinnit ja nollakorko

Men­nään­pä vähän syvem­mälle tuo­hon IMF:n suosi­tuk­si­in tehdä julk­isia investoin­te­ja lainarahalla

Lähtöko­htana on, että talous on lik­vidi­teet­tiansas­sa. Edes korko­jen lasku nol­laan ei saa talout­ta elpymään. Nimel­lisko­rko­ja ei käytän­nön syistä voi laskea alle nol­lan eikä nol­las­sa keikku­va inflaa­tio laske myöskään reaa­liko­rko­ja nol­lan alle, vaik­ka pitäisi. Jos ilmainen lainara­ha ei mene kau­pak­si yksi­ty­isille yri­tyk­sille, olisi hyvä, jos se menisi kau­pak­si edes val­tioille. Matal­ien korko­jen tarkoi­tus on tuot­taa taloudel­lista toimintaa.

Täl­laises­sa suh­dan­neti­lanteessa val­tion menoil­la on selvä posi­ti­ivi­nen ker­roin­vaiku­tus. IMF on arvioin­ut sen kolmek­si. Tavanomaises­sa suh­dan­neti­lanteessa ker­roin on selvästi pienem­pi ja voi olla jopa negatiivinen.

Kun val­tio saa velkaa käytän­nössä korot­ta, investoin­nin aikaist­a­mi­nen ei mak­sa mitään. Jos investoin­ti, vaik­ka raidey­hteys, on hyödylli­nen, sitä kan­nat­taa aikaistaa, kos­ka menop­uolelle ei tule mitään, mut­ta tulop­uolelle tulee hyö­ty­jen aikaist­a­mi­nen. Jos se elvyt­tää talout­ta ker­toimel­la, joka on yli yksi, sekin on vain plus­saa. Aikaistaa kan­nat­taa investoin­te­ja, jot­ka ovat joka tapauk­ses­sa edessä, siis vält­tämät­tömiä (sil­ta rom­ah­taa koh­ta) tai kan­nat­taviksi havaittuja.

Velka­elvy­tys kan­natt­taa kohdis­taa investoin­tei­hin, kos­ka jos nousukausi joskus alkaa, tämä rahan­meno on help­po lopet­taa — itse asi­as­sa, kun vält­tämätön investoin­ti on aikaistet­tu, julk­isia meno­ja voidaan supis­taa aio­tus­ta. Jos velka­elvy­tys kohdis­tuu kulu­tus­menoi­hin, on vaikea saa­da ymmär­rystä ajatuk­selle, että olo­jen parantues­sa pitäisi juok­se­via meno­ja supistaa.

Tämä siis siitä, mik­si nyt kan­nat­taisi val­tioiden ottaa velkaa ja investoi­da ne hyödyl­lisi­in kohteisi­in, esimerkik­si järkevään infraan.

Seu­raa­va kysymys on, onko val­tioil­la tapana tehdä järke­viä vai jär­jet­tömiä investoin­te­ja. Edel­lä ole­va päät­te­ly ei toi­mi, jos tehdään hyödyt­tömiä investoin­te­ja. Aika lohdu­ton on ylipään­sä tilanne, jos mei­dän on oletet­ta­va, että val­tion tekemät investoin­nit ovat pääsään­töis­es­ti tyhmiä.

Pes­simis­mi­in on kuitenkin aihet­ta. Arve­lut­tavin­ta eduskun­nan työsken­telyssä on jokavuoti­nen vaalipi­irien suh­muroin­ti tie- ja raidemäärära­ho­jen saamisek­si omaan maakun­taan han­kkeille, jot­ka virkamies­valmis­telus­sa on kat­sot­tu kan­nat­ta­mat­tomik­si ja jot­ka sik­si ovat jääneet vaille rahoi­tus­ta. Jos tähän pros­es­si­in heit­etään lisää rahaa, on vaarana, että tulee lisää huutokoskenratoja.

Vas­taavasti kun raho­jen niukku­us kävi ilmeisek­si, Uuden­maan maakun­takaavas­sa valit­ti­in lyhyi­den rato­jen malli sen sijaan, että olisi vedet­ty pitk­iä rato­ja kauas ja annet­tu rak­en­teen hajau­tua. Niukku­us pakot­ti järkevään rahankäyttöön.

 

Ei kuitenkaan voi lähteä ajatuk­ses­ta, että maas­sa ei kyetä ratio­naaliseen rahankäyt­töön ja sik­si on parem­pi pitää kansan­talous lamassa.

81 vastausta artikkeliin “Elvytys, investoinnit ja nollakorko”

  1. Tämä ei nyt ole kri­ti­ikkiä. Heitän vain ihan ajatuk­se­na. Olet saanut (key­ne­si­laisen?) kansan­talousop­pisi yliopis­tol­la ennen glob­al­isaa­tio­ta ja yhteis­val­u­ut­taa. Ehkä nykyi­nen, hal­lit­se­ma­ton ‘meta’sys­tee­mi on vienyt liikku­mati­laa ja keino­va­likoimaa syk­liseltä suhdannepolitiikalta.

    Jotain sys­tee­mis­sä on rik­ki sen osalta, että meil­lä ei ole riit­täviä ja toimivia väyliä suun­na­ta kulu­tus­ta sel­l­aiseen, mitä ihmiset todel­la halu­aisi­vat ja arvostaisi­vat. Kuin­ka moni van­hempi esimerkik­si vähen­täisi tavaranku­lu­tus­ta ja siirtäisi säästyneet varat home­on­gel­mat­toman koulun ja pienem­män luokkakoon ‘ostamiseen’ lap­silleen, jos se mitenkään olisi sys­teemis­es­ti mahdollista.

    Verovaroille on nyt sälytet­ty liian suuri kuor­ma, ja me vain olemme rajoitet­tu­ja tois­tele­maan vuosikymmen­estä toiseen, kuin­ka esimerkik­si home­ko­r­jauk­si­in ei ole varaa. Samal­la yksi­tyiseltä rahal­ta on mon­et täl­laiset kulu­tusko­hteet sul­jet­tu kulu­tus­vai­h­toe­hto­jen ulkop­uolelle. Ei ole kulu­tus­vai­h­toe­htoa ‘ostankin tasokkaam­paa ope­tus­ta pienem­mässä ryh­mässä roinan ja Kanari­an matkan sijaan’.

    Olemme moraal­isin ja ide­ol­o­gisin perustein rak­en­ta­neet sys­teemin, joka rusen­tuu ylisu­uren taakkansa alle, ja ulkois­taa yksi­ty­istä kulu­tus­ta pois aut­ta­mas­ta mon­en tärkeän asian rahoituk­ses­sa ja rahoituk­sen kaut­ta mahdollistamisessa.

  2. On eri asia elvyt­tää keskus­pankkive­lal­la ja hake­mal­la rahaa markki­noil­ta. EKP:n pitäisi tehdä uut­ta rahaa ja jakaa se jäsen­maid­en val­tio­varain­min­is­ter­iöille käytet­täväk­si, mut­ta tämähän ei tietenkään ole luval­lista, vaan aina pitää raha pankkien kaut­ta jakaa. Euro­jär­jestelmä on siinä mielessä nerokas sys­tee­mi, että se kyke­nee aiheut­ta­maan ongel­man, ja sen jäl­keen estämään ongelmien ratkaisun. Hienoa kuitenkin, että ei tarvitse rahaa vai­h­taa kun käy hake­mas­sa kuravet­tä Virosta.

  3. Krug­man on yrit­tänyt selit­tää tätä jo vuosikau­sia. Ei mene per­ille ainakaan Euroopan päät­täjille, eikä kyl­lä tun­nu menevän tääl­lä meilläkään. 

    Minus­ta köy­hille menevät lisäeu­rot voidaan nähdä myös investoin­teina, jos ne menevät esim. henkilön ter­veyt­tä edis­tävään kulu­tuk­seen ja mieluiten ostet­tavien palvelu­iden muo­dos­sa. Säästyvät kulut myöhem­min ovat esim. ter­veys­meno­ja. Pankeille jaet­ta­vat lisäeu­rot ainakin näyt­täi­sivät menevän vain omaisu­use­rien hin­toi­hin, eli eivät juurikaan hyödytä taval­lisia ihmisiä tai taloutta.

  4. OS: “Velka­elvy­tys kan­natt­taa kohdis­taa investoin­tei­hin, kos­ka jos nousukausi joskus alkaa, tämä rahan­meno on help­po lopet­taa – itse asi­as­sa kun vält­tämätön investoin­ti on aikaistet­tu, julk­isia meno­ja voidaan supis­taa aio­tus­ta. Jos velka­elvy­tys kohdis­tuu kulu­tus­menoi­hin, on vaikea saa­da ymmär­rystä ajatuk­selle, että olo­jen parantues­sa pitäisi juok­se­via meno­ja supistaa.”

    Täs­mälleen! Se vain on niin vaikeaa, kos­ka investoin­nit tuo­vat tulo­ja nopeasti vain pienelle osalle kansaa, kun taas syömäve­las­ta hyö­tyvät välit­tömästi läh­es kaikki.

    Suh­dan­nein­vestoin­neis­sa on ollut per­in­teis­es­ti isona ongel­mana se, että itse päätök­sen aikaansaami­nen, investoin­nin suun­nit­telu, luvit­ta­mi­nen val­i­tuskier­roksi­neen ja tar­jouskil­pailu vievät aikaa niin kauan, että toteu­tuk­seen päästään huip­pusuh­dan­teessa. Ker­roin on sil­loin IMF:n mukaan negatiivinen.

    Yksinker­tainen ratkaisu olisi, että julk­ishallinto teet­täisi (puo­li­valmi­ita) han­ke­su­un­nitelmia varas­toon jopa luvi­tuk­seen asti. Suun­nitelmien viimeis­te­ly, tar­jouskil­pailut ja työt voitaisi­in sit­ten käyn­nistää suh­dan­neti­lanteen mukaan. Infra­hankkeis­sa teknolo­gia on suh­teel­lisen kyp­sää, joten suun­nitel­mat tuskin van­heni­si­vat suh­dan­nekier­ron aikana.

    Olen ymm­rtänyt, että rata­hallinnon puolel­la näin on tehty. Esim Seinäjo­ki-Oulu ‑kak­soiraiteen työ­maal­la on valmi­ita suun­nitelmia vuosik­si eteen­päin. Töitä on kuitenkin viime vuosi­na vähen­net­ty raha­pu­lan takia, ja radan valmis­tu­mi­nen siir­tynyt hamaan tule­vaisu­u­teen. Sel­l­aista on elvy­tys Suomessa.

  5. Ei kuitenkaan voi lähteä ajatuk­ses­ta, että maas­sa ei kyetä ratio­naaliseen rahankäyt­töön ja sik­si on par­fem­pi pitää kansan­talous lamassa.

    Ok, lähde­tään ajatuk­ses­ta, että val­tion sijoituk­set tule­vat kaik­ki ole­maan järke­viä investoin­te­ja, kuten hajoa­mas­sa ole­vien sil­to­jen kor­jauk­sia ja mui­ta investoin­te­ja tule­vaisu­udessa var­masti tarvit­tavi­in ja hyödyl­lisi­in kohteisiin.

    Olete­taan myös, että nuo lainat saadaan mak­set­tua takaisin nykyisen kaltaisel­la nol­lako­rol­la. Ja olete­taan, että kaik­ki tähä­nas­tisetkin val­tion investoin­nit monivuo­tisen laskusuh­dan­teen aikana ovat olleet järke­viä (ensi vuon­na ei siis tule mitään yllät­tävän hyviä velkain­vestoin­te­ja, vaan samaa vakaa­ta politiikkaa).

    Lähi­t­ule­vaisu­udessa val­tio siis buus­taa talout­ta ja tekee järke­viä investoin­te­ja hal­val­la lainara­hal­la. Yksi­tyi­nen puoli pysyy kuitenkin tois­taisek­si lamas­sa, eikä investoi Suomeen edes nykyisel­lä, läh­es korot­toma­l­la lainarahalla.

    … kos­ka jos nousukausi joskus alkaa, tämä rahan­meno on help­po lopettaa

    Hal­li­tus ja vihreät näyt­tävät tosi­aan olet­ta­van, että kyse on tavanomais­es­ta suh­dan­nela­mas­ta, joka välil­lä vähän jar­rut­taa, ja sit­ten heit­täy­tyy kaa­supolkimelle, ja poli­itikko­jen ei tarvitse tehdä muu­ta kuin odot­taa parem­pia aiko­ja, yksi­tyisen puolen uut­ta nousua ja tilanteen kor­jau­tu­mista itsekseen.

    Har­joitet­tu ja suun­nitel­tu lisäelvy­tyspoli­ti­ik­ka on siis nor­maalia elvy­tyspoli­ti­ikkaa, jota kyl­lä kan­natan lyhyi­den suh­dan­nekuop­pi­en yli ajamiseen, mut­ta nyt tilanne on mielestäni toinen. Tämä laskusuh­danne ei ole ollut mikään tyyp­illi­nen puolen vuo­den notkah­dus, vaan jo usei­ta vuosia kestänyt tila, johon on myös selviä pitkäkestoisia syitä, kuten Nokian tar­joa­man vetoavun katoami­nen ja Kiinan nousu. Pitäisi puhua ennem­minkin kil­pailukyvyn keikken­e­mis­es­tä kuin het­kel­li­sistä suhdanneheilahteluista.

    Väitän edelleen, että tilanteen pitkit­tymiseen vaikut­taa merkit­tävästi se, että olemme nyt kiin­teässä val­u­u­tas­sa, eivätkä devalvoitu­miset ja deval­vaa­tiot sik­si kor­jaa Suomen tilan­net­ta, niin kuin ne ovat aiem­mis­sa laskusuh­dan­teis­sa tehneet.

    Peru­songel­ma on siis siinä, että hal­li­tus ja vihreät aja­vat jääräpäis­es­ti het­kel­lisi­in suh­dan­neheilahtelui­hin sopi­vaa elvy­tyspoli­ti­ikkaa, eivätkä suos­tu tun­nus­ta­maan, että kysessä on myös kil­palu­asetel­man pysyvämpi muu­tos, ja että maako­htaisen devalvoitu­misen puut­tumi­nen vaatii Suomelta aiem­mas­ta poikkeav­ia tapo­ja reagoi­da tähän.

    (No, yrit­täähän hal­li­tus leika­ta palveluitakin, mut­ta siitä enem­män joku toinen kerta.)

    Olemme olleet laskusuh­dan­teessa jo vuosia, ja velkataakkamme on (myös hal­li­tuk­sen mielestä) kas­va­mas­sa liian suurek­si. Silti ainakin vihrei­den poli­ti­ik­ka näyt­tää ole­van lisävelka­ant­mi­nen ja sen toivom­i­nen, että nousukausi ja talouden kasvu aiem­piakin hyviä aiko­ja korkeam­malle kuit­taisi nuo velat sit­ten hel­posti pois. (Tässä moit­tei­ta vihreille myös luon­non kestokyvyn ylit­tämiseen tähtäävästä politiikasta.)

    Kaik­ki nuo järkevät velkain­vestoin­nit eivät siis auta, jos yksi­tyi­nen puoli ei näis­sä olois­sa lähde nousu­un. Pitäisi jo tunnnus­taa, että tämä lama ei ole tavanomainen mark­ka-aikainen suh­dan­nekuop­pa, joka para­nee itses­tään devalvoitumisella.

    Emme voi myöskään olet­taa uusia Nokioil­ta tai yleistä maail­man­talouden kysyn­nän kasvua, joka on niin suuri, että se vetää Kiinan ja muiden halvem­pi­en ja kil­pailukyky­isiem­pi­en maid­en lisäk­si Suomenkin uuteen aiem­paa kovem­paan vauhti­in, otta­mamme suuret velat kuitaten.

    Velka­elvy­tyk­sen tulisi siis olla het­kel­listä, ei pysyvä ratkaisu (eikö sitä velkaa jo ollut liikaakin?). Ja devalvoitu­misen puuttues­sa Suo­mi tarvit­see myös mui­ta kor­jaus­toimen­piteitä. Pelkkä velan­ot­to ei Suomea paran­na, jos yleinen kil­pailu­asetel­ma pysyy entisenä. Vai luo­tam­meko siihen, että huikea noususuh­danne kuit­taa Suomen huikeat velat vielä vuo­den tai parin ajan velko­ja entis­es­tään kas­vat­ta­van lisäelvy­tyk­sen jälkeen?

    Minus­ta tilanne on uusi, ja vaatii myös uusia kor­jaus­toimen­piteitä. Emme ole enää mark­ka-ajas­sa, eikä tätä laskusuh­dan­net­ta voi enää pitää het­kel­lisenä talous­suh­dan­tei­den notkah­duk­se­na. Yksinker­tainen velka­elvy­tys on jo kokeil­tu. Nyt uusia kon­ste­ja pöytään, kiitos.

  6. Pes­simis­mi­in on kuitenkin aihet­ta. Arve­lut­tavin­ta eduskun­nan työsken­telyssä on jokavuoti­nen vaalipi­irien suh­muroin­ti tie- ja raidemäärära­ho­jen saamisek­si omaan maakun­taan han­kkeille, jot­ka virkamies­valmis­telus­sa on kat­sot­tu kan­nat­ta­mat­tomik­si ja jot­ka sik­si ovat jääneet vaille rahoi­tus­ta. Jos tähän pros­es­si­in heit­etään lisää rahaa, on vaarana, että tulee lisää huutokoskenratoja.

    Vas­taavasti kun raho­jen niukku­us kävi ilmeisek­si, Uuden­maan maakun­takaavas­sa valit­ti­in lyhyi­den rato­jen malli sen sijaan, että olisi vedet­ty pitk­iä rato­ja kauas ja annet­tu rak­en­teen hajau­tua. Niukku­us pakot­ti järkevään rahankäyttöön.

    Onko sin­ul­la kan­ta Helsin­gin, Espoon ja Tam­pereen saami­in mil­jardilu­okan paikallisen raideli­iken­teen tuki­aisi­in valtiolta?

    Tuos­ta tek­stistä saa sen kuvan, että kan­natat alue­tukia keskuk­si­in sil­lä perus­teel­la, että pidät “rak­en­teen hajau­tu­misen” vält­tämistä niin tärkeänä, että val­tion tuleekin ohja­ta täl­laisil­la kalli­il­la (koko Suomen kus­tan­ta­mil­la) hakkeil­la kehi­tys pois maakun­nista, kohti keskus­to­ja. (Tätä kai Sip­ilä kut­sui “sin­nemäk­iläisyy­dek­si”.)

    1. Pääkaupunkiseudul­la kun­nat mak­sa­vat pääosan raidein­vestoin­neista itse. Paljonko paikalliset mak­soi­vat Huu­tokosken radasta?

  7. OSn teema “Elvy­tys, investoin­nit ja nol­lako­rko” on tärkeä ja ajanko­htainen, mut­ta OSn alus­tus real­is­tisu­udessaan masentava.

    Koko Suomen talouskeskustelu on viime aikoina men­nyt muutenkin farssin puolelle ja eri­lais­ten illu­u­sioiden pyörittelyyn.

    Ryhdit­tömät poli­itikkomme ovat pakol­lis­ten, mut­ta kipeit­ten raken­nemuu­tosten edessä kauhis­tuneina jäyk­istyneet suolapatsaiksi.

    He odot­ta­vat, että jostakin ulkop­uolelta tulisi pelas­ta­va enke­li, joka päästäisi pahasta.

    Tai sit­ten viisas­tel­e­vat globaalis­sa taloudessa toim­i­mat­tomas­ta key­ne­siläis­es­tä lisäve­lan otosta.

    Ja pölvästi-jour­nal­is­timme komp­paa­vat mukana, uno­htaen tehtävän­sä infor­moi­da kansaa tosiasioista.

    Mis­tä löy­ty­i­sivät ne Ris­to Rydin kaltaiset isän­maanys­tävät, jot­ka aset­taisi­vat maan edun oman etun­sa edelle?

    Mis­tä löy­ty­i­sivät ne laatu­jour­nal­is­tit, jot­ka viit­si­sivät pere­htyä kun­nol­la vaikka­pa talousasioihin?

    Talousvi­isaamme kyl­lä tietävät mitä pitäisi tehdä, mut­ta vään­netään nyt rauta­lan­gas­ta vielä kerran:

    Suo­mi nousee tästä lamas­ta vain yksi­tyisen puolen vien­tive­toisel­la kasvul­la ja työllistämisellä. 

    Ulko­maista talouskasvua ei kan­na­ta jäädä odot­ta­maan, sil­lä ongel­mamme ovat suurim­mal­ta osin kotikutoisia.

    Mis­tä täl­lainen kasvu voidaan sit­ten saada?

    Kuten tiedämme, työl­listävä vien­tive­toinen kasvu voi tul­la vain PK-sektorilta.

    Pienyri­tyk­set eivät ole useinkaan vielä taloudel­lis­es­ti stabi­ilis­sa tilanteessa.

    Sik­si keskisu­uret, 50 — 250 henkeä työl­listävät ja kasvukykyiset yri­tyk­set ovat tässä pääosassa.

    Täl­laisia yri­tyk­siä on Suomes­sa noin 1 000. 

    Jos olete­taan, että näis­sä yri­tyk­sis­sä päätök­sistä vas­taa keskimäärin 10 henkilöä, saadaan tästä 10 000 päätök­sen­tek­i­jän poruk­ka, joka siis käytän­nön tasol­la ratkaisee Suomen tulevaisuuden. 

    Tämä joukko on n. 0,2 % äänestäjäkun­nas­ta ja se kyl­lä tietää ole­vansa jatkos­sa Suomen pop­ulisti-poli­itikko­jen ja verot­ta­jan pääsaalistuskohde.

    Tämä poruk­ka muis­taa katk­er­ana ne tuhan­net kan­nat­ta­vatkin yri­tyk­set, jot­ka 90-luvul­la ajet­ti­in pankkien, poli­itikko­jen ja val­tio­val­lan toimes­ta konkurssiin.

    Onko rajua yri­tys-riskiä ottaval­la, globaali­in tais­telu­un osal­lis­tu­val­la yrit­täjäl­lä sit­ten nyt jokin eri­tyi­nen syy luo­taa pankkei­hin, poli­tikkoi­hin ja valtiovaltaan?

    Nykyti­eto­jen val­os­sa pikem­minkin päinvastoin!

    Edel­lä mainit­tuun, Suomen kohtalosta päät­tävään 10 000 henkilön porukkaan ei viime aikoina ole juuri kukaan muu kiin­nit­tänyt huomio­ta, kuin ulko­maiset sijoittajat!

    Voiko PK-yrit­täjiä nyt syyt­tää siitä, etteivät investoi ja työl­listä Suomes­sa? Use­asti mielu­um­min tekevät exitin ja myyvät fir­mansa käypään hin­taan ulkomaille…

    Uurnil­la tavataan!

    Sep­po Korppoo
    Omil­laan jo 20 vuot­ta toimeen tul­lut yrit­täjä, joka ei juurikaan uskalla luot­taa mui­hin kuin itseensä

  8. Oleel­lista on, että investoin­nit ovat hyödyl­lisiä ja tuot­tavia. Ital­ian betoni­raken­nushankkeet ja muut aave­len­to­ken­tät ovat esimerkke­jä päin­vas­ti­as­es­ta. Tämä lie­nee itses­tään selvää.

    Toiv­ot­tavasti VR:n Pasi­lan liiken­teeno­h­jausjär­jestelmä saadaan valmi­ik­si aikataulus­sa. Oulun pääradan kun­nos­tamisen aikataulun nopeut­ta­mi­nen myös paran­taisi nopeasti infraa.

    Rataverkon pääosa on tehty autono­mi­an aikana. Suuri osana on edlleen yksir­ait­seista ja osin tavar­ali­ikenne on jo pahois­sa aikataulu­on­gelmis­sa. Voisi luul­la, että nyky­isin siihen voidaan investoida.

    Keskeisiä maantiesil­to­ja olisi kor­jat­ta­va enne sor­tu­mista ja super­rekko­jen liiken­nöin mah­dol­lis­tamisek­si reipa­pasti enemmän.
    Jokin vanki­lakin tarvit­taisi­in, jot­ta hörhöt saadaan paus­sille katkaisu­un hie­man nopeammin.

    Infra on järkevää velka­elvy­tys­tä, tulon­si­ir­to­jen lisäämi­nen taas ei. 

    Kun inflaa­tion varaa ei ole, järke­viä investoin­te­ja kan­nat­taisi juuri tehdä matal­ien koko­jen aikana. 

    Valitet­tavasti ict-alan työl­lisyyt­tä ne eivät korjaa.

  9. Odel­la paljon parem­mat argu­men­tit kuin siinä edel­lisessä IMF-kir­joituk­ses­sa. Siis pitää aikaistaa investoin­nit, jot­ka muutenkin tehtäisi­in. Kyl­lä Oden kir­joituk­set yleen­säkin ovat hyviä, Suomen paras blo­gi, väitän vas­taan vain siitä, mis­tä olen eri mieltä.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Pääkaupunkiseudul­la kun­nat mak­sa­vat pääosan raidein­vestoin­neista itse. Paljonko paikalliset mak­soi­vat Huu­tokosken radasta?

    Käsit­tääk­seni Suomes­sa val­takun­nal­liset liiken­n­ev­erkot ovat val­tion vas­tu­ul­la ja paikalliset pääsään­töis­es­ti kun­tien vastuulla.

    Huu­tokosken rata on näköjään osa val­takun­nan raide­v­erkkoa. Se yhdis­tää usei­ta kun­tia ja kyt­kee ne val­takun­nal­lisen raide­v­erkon osak­si, eikä siis ole vain yksit­täisen kun­nan paikallis­li­iken­ner­atkaisu. En ota kan­taa siihen, ovatko investoin­nit tuo­hon rataan olleet järke­viä vai ei.

    Val­tio on vas­tu­us­sa Helsin­gin ja Rovaniemen välis­es­tä radas­ta, ja Helsin­gin ja Tam­pereen yhdis­tävästä moot­tori­ti­estä. Näi­hin ei kai ole pyy­det­ty Helsingiltä eikä muil­ta läp­kulku- tai päätepis­tekun­nil­ta rahaa. Mik­si paikallis­ten olisi pitänyt kus­tan­taa Huu­tokosken rata? Miten se poikkeaa muista val­takun­nal­lisen liiken­n­ev­erkon osista?

    Entä mik­si pääkaupunkiseudun kun­tien ei muiden kun­tien tavoin tarvitse kus­tan­taa omaa paikallis­li­iken­net­tään kun­tien kas­sas­ta? Mik­si ne ovat mui­hin ver­rat­tuna poikkeusase­mas­sa, ja saa­vat hillit­tömän suuria avus­tuk­sia val­ti­ol­ta? Mik­si vas­taavia raho­ja ei myön­netä vaikka­pa Jorois­t­en paikallis­li­iken­teen paran­tamiseen? Eikö kun­tien kohtelun tulisi olla tasapuolista?

    Val­tio voi rak­en­taa yhteisil­lä verora­hoil­la vaikka­pa uuden rin­nakkaisraiteen Helsin­gin ja Turun välille, mut­ta mik­si ihmeessä jorois­lais­ten pitää kus­tan­taa verora­hoil­laan Espoon ja Helsin­gin paikallis­li­ikenne? Sin­nemäk­iläisyytäkö tämä on?

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Pääkaupunkiseudul­la kun­nat mak­sa­vat pääosan raidein­vestoin­neista itse. Paljonko paikalliset mak­soi­vat Huu­tokosken radasta?

    Ruot­sis­sa val­tio rak­en­taa rato­ja myös pohjoises­sa, val­takun­nan eri osi­in pitää olla hyvät yhtey­det, myös har­vaan asut­tui­hin osi­in — mut­ta Ruot­sis­sa muutenkin investoidaan, Suomes­sa säästetään.

  12. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Ryhdit­tömät poli­itikkomme ovat pakol­lis­ten, mut­ta kipeit­ten raken­nemuu­tosten edessä kauhis­tuneina jäyk­istyneet suolapatsaiksi.

    He odot­ta­vat, että jostakin ulkop­uolelta tulisi pelas­ta­va enke­li, joka päästäisi pahasta.

    Tai sit­ten viisas­tel­e­vat globaalis­sa taloudessa toim­i­mat­tomas­ta key­ne­siläis­es­tä lisäve­lan otosta.
    ‘snip’

    Mis­tä löy­ty­i­sivät ne Ris­to Rydin kaltaiset isän­maanys­tävät, jot­ka aset­taisi­vat maan edun oman etun­sa edelle?
    ‘snip’

    Uurnil­la tavataan!

    Sep­po Korppoo
    Omil­laan jo 20 vuot­ta toimeen tul­lut yrit­täjä, joka ei juurikaan uskalla luot­taa mui­hin kuin itseensä 

    Mik­si pysähtyä Ryti­in? Men­nään vaik­ka Snell­man­ni­in saak­ka, hän­hän antoi näkävu­osi­na ihmis­ten kuol­la nälkään mieluim­min kun olisi ostanut vil­jaa. Se oli suoraselkäisyyttä!

    Tuhkau­urnil­lako ajat­telit tavata?

  13. Juho Laatu: Onko sin­ul­la kan­ta Helsin­gin, Espoon ja Tam­pereen saami­in mil­jardilu­okan paikallisen raideli­iken­teen tuki­aisi­in valtiolta?

    Tuos­ta tek­stistä saa sen kuvan, että kan­natat alue­tukia keskuk­si­in sil­lä perus­teel­la, että pidät “rak­en­teen hajau­tu­misen” vält­tämistä niin tärkeänä, että val­tion tuleekin ohja­ta täl­laisil­la kalli­il­la (koko Suomen kus­tan­ta­mil­la) hakkeil­la kehi­tys pois maakun­nista, kohti keskus­to­ja. (Tätä kai Sip­ilä kut­sui “sin­nemäk­iläisyy­dek­si”.)

    Koko Suomen kus­tan­ta­mil­la siinä mielessä, että kasvukeskuk­sil­la olisi varaa niihin ihan itse, jos niiden raho­ja ei kupat­taisi syr­jäseu­tu­jen ihmis­ten hengis­sä pitämisik­si. Nyt kun kuole­via kun­tia tue­taan PK-seudun ja Tam­pereen rahoil­la, näil­lä ei ole itsel­lään varaa investoi­da itseensä.

    (Oikeasti olisi, kos­ka Helsin­ki kyl­lä saa hal­val­la rahaa itsekin markki­noil­ta, eikä siihen val­tio­ta tarvi­ta väliin.)

  14. Mil­lä perus­teel­la ja/tai laskukaaval­la rahan “vaiku­tus” on suurem­pi kuin raha­sum­man nimelli­nen arvo (esim. kolminkertainen)?

    1. Ker­roin­vaiku­tus tulee siitä, että jos val­tio rak­en­taa tien ja palkkaa väkeä, tuo väki käyt­tää rahaansa kulut­ta­ji­na, mikä johtaa siihen, että hei­dän lisään­tyneen kulu­tuk­sen­sa varaan syn­tyy työ­paikko­ja, joka taas syn­nyt­tää lisää kulu­tus­ta ja taas vähän vähem­män lisää työ­paikko­ja ja niin edelleen. Toimii siis, kun on työttömyyttä.

  15. Sepi: Koko Suomen kus­tan­ta­mil­la siinä mielessä, että kasvukeskuk­sil­la olisi varaa niihin ihan itse, jos niiden raho­ja ei kupat­taisi syr­jäseu­tu­jen ihmis­ten hengis­sä pitämisik­si. Nyt kun kuole­via kun­tia tue­taan PK-seudun ja Tam­pereen rahoil­la, näil­lä ei ole itsel­lään varaa investoi­da itseensä.

    (Oikeasti olisi, kos­ka Helsin­ki kyl­lä saa hal­val­la rahaa itsekin markki­noil­ta, eikä siihen val­tio­ta tarvi­ta väliin.)

    Tarkoi­tatko tuol­la esim. sitä, että kun­tien tulo­ja tasaavas­ta val­tiono­su­usjär­jestelmästä olisi luovut­ta­va? Minus­ta se on ihan luon­te­vaan tulon­tasaus­ta siinä mis­sä muukin rikkaimpi­en mak­samien verora­ho­jen käyt­tö köy­himpi­en suo­ma­lais­ten hyväk­si. Vai pitäisikö helsinkiläisille köy­hille tur­va­ta parem­mat palve­lut kuin jorois­laisille köy­hille sik­si, että sat­tuvat asumaan samas­sa kun­nas­sa kuin Suomen rikkaimmat?

    Hal­li­tuk­sen ehdo­tus tarkoit­taa sitä, että jatkos­sa muun Suomen veron­mak­sa­jat (ml. noiden aluei­den köy­hät), mak­sa­vat jatkos­sa suurimpi­en kaupunkien asukkaiden (ml. rikkaim­mat) paikallis­li­iken­net­tä. Tämä ei voi olla oikein, pait­si jos kan­nat­taa “sin­nemäkeläisyyt­tä” (eli koko Suomen raho­jen käyt­tämistä eri­tyis­es­ti keskuskaupunkien kasvun ja elin­ta­son hyväsksi).

    Jos halu­at pois­taa val­tiono­su­usjär­jestelmän, siitä voi puhua erik­seen, mut­ta se ei ole järkevä peruste lait­taa jorois­laiset mak­samaan helsinkiläis­ten työmatkat.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­roin­vaiku­tus tulee siitä, että jos val­tio rak­en­taa tien ja palkkaa väkeä, tuo väki käyt­tää rahaansa kulut­ta­ji­na, mikä johtaa siihen, että hei­dän lisään­tyneen kulu­tuk­sen­sa varaan syn­tyy työ­paikko­ja, joka taas syn­nyt­tää lisää kulu­tus­ta ja taas vähän vähem­män lisää työ­paikko­ja ja niin edelleen. Toimii siis, kun on työttömyyttä. 

    Toisaal­ta aika paljon tuotan­toa on vajaaka­p­a­siteetil­la ja kulu­tus voi kas­vaa ilman, että tarvit­see palkata lisää ihmisiä. Tosin on asi­as­sa sekin puoli, että ne yri­tyk­set ovat koh­ta entisiä yri­tyk­siä, joiden tuot­tei­ta ei mene riit­tävästi kaupaksi.

  17. Lasku­taitoisille pikku pähkinä:

    Jos on stokasti­nen ensim­mäisen ker­talu­vun lin­eaari­nen dif­fer­enssiy­htälö, johon liit­tyy yhden yksikön kokoinen sat­un­nais­shok­ki peri­odil­la nol­la, niin kuin­ka mon­ta peri­o­dia menee että sen vaiku­tus sys­teemistä häviää? Jos viiväste­tyn muut­tu­jan ker­roin on 0.8 niin mikä on tuon shokin kokonaisvaikutus?

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­roin­vaiku­tus tulee siitä, että jos val­tio rak­en­taa tien ja palkkaa väkeä, tuo väki käyt­tää rahaansa kulut­ta­ji­na, mikä johtaa siihen, että hei­dän lisään­tyneen kulu­tuk­sen­sa varaan syn­tyy työ­paikko­ja, joka taas syn­nyt­tää lisää kulu­tus­ta ja taas vähän vähem­män lisää työ­paikko­ja ja niin edelleen. Toimii siis, kun on työttömyyttä.

    Ja seu­raav­ina vuosi­na, sen käl­keen kun se “tie” on raken­net­tu, sen var­res­sa ole­vat hok­saa­vat, että maa­likyliltä saa pikkuisen syr­jässäkin asues­sa parem­paa toimeen­tu­loa, mikä helpot­taa seu­raa­van nousukau­den työvoima­pu­laa. Vielä enem­män syr­jässä ole­vat hok­saa­vat myös muut­taa suo­raan “tien” var­teen, mikä sekin rin­ta­maid­en työvoima­pu­laa helpottaa.

    Taloudelli­nen toimeli­aisu­us lisääntyy.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Taita­vat val­tion mak­samat joukkoli­iken­netuet olla haja-asu­tusalueil­la henkeä kohden suurem­mat kuin Helsingissä.

    Nyt tarvit­taisi­in joitain numeroi­ta, tuen kohtei­ta ja tuen syitä pöytään. Tämä suun­nitel­tu mil­jardilu­okan tuki keskuskaupungeille on ainakin aika vaikea tänä vuon­na ylittää.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Taita­vat val­tion mak­samat joukkoli­iken­netuet olla haja-asu­tusalueil­la henkeä kohden suurem­mat kuin Helsingissä.

    Mak­saako val­tio joukkoli­iken­netukea sil­loinkin, kun sitä ei ole ollenkaan? Mei­dän kun­nas­sa kulke­vat enää vain koulubus­sit, niiden tuki kai tulee koulutusmomentilta?

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä mil­jarditues­ta oikein puhut?

    Tarkoi­tan Helsin­gin, Espoon ja Tam­pereen paikallisille raideli­iken­nehankkeille sun­nitel­tua tukea. En tiedä tarkkaa sum­maa, mut­ta puhuin mil­jardilu­okan tues­ta, kos­ka poli­itikot ovat täl­laista ilmaisua käyt­täneet. Käsit­tääk­seni jäädään alle yhden mil­jardin, mut­ta pyöris­tet­tynä ollaan lähempänä yhtä kuin nol­laa miljardia.

  22. Mik­si vain liiken­nein­fra on nos­tet­tu esi­in viesteis­sä? Mihin on uno­hdet­tu jo mon­en laman aikana hyväk­si kon­stik­si todet­tu asuntotuotanto?

    Eli ATT, VVO ja mitä niitä onkaan rak­en­ta­maan vuokra-asun­to­ja paikkakun­nille, jois­sa on pulaa vuokra-asun­noista. Mate­ri­aalit toiv­ot­tavasti tule­vat pääosin edelleen Suomes­ta ja jos vielä jotenkin saataisi­in pääosin suo­ma­laisia rak­sanaisia- ja miehiä työ­maalle, niin palkatkin jäi­sivät elvyt­tämään koti­maan talout­ta. Kaavoitet­tu­ja tont­te­ja ainakin Helsingistä löytyy.

    Asun­toi­hin kytket­täisi­in läh­es 0‑korkoinen pitkäaikainen lain­oi­tus, niin vuokrata­sokin jäisi kohtuulliseksi.

    Ja vielä, uno­htakaa esteet­tömyys­vaa­timuk­set kaik­ista asun­noista, poh­jak­er­ros riit­tää. Ei väestön­suo­jia, eikä mitään keskikoko­vaa­timus­ta. Ei val­tavia yhteis­tilo­ja, eikä kalli­ita pysäköin­ti­ratkaisu­ja. Siinä resep­ti edullisem­paan asun­to­tuotan­toon tähän hätään.

  23. Sepi: Koko Suomen kus­tan­ta­mil­la siinä mielessä, että kasvukeskuk­sil­la olisi varaa niihin ihan itse, jos niiden raho­ja ei kupat­taisi syr­jäseu­tu­jen ihmis­ten hengis­sä pitämisik­si. Nyt kun kuole­via kun­tia tue­taan PK-seudun ja Tam­pereen rahoil­la, näil­lä ei ole itsel­lään varaa investoi­da itseensä. 

    Suomen van­husväestö asuu joka tapauk­ses­sa jos­sakin. Minus­ta on hyvä malli, että van­husväestö muu­toinkin siir­ty­isi aav­is­tuk­sen sivu­un työ­paikkakeskit­tymistä. Se helpot­taisi kaikkien elämää. Halu­aisitko kaik­ki mah­dol­liset väestöryh­mät kil­paile­maan samoista asun­noista ja muista niukoista resurs­seista kuten liiken­neväylistä. Ei liene kaukana myöskään tilanne, että pääkaupun­ki on liian kallis muulle Suomelle eikä toisinpäin.

  24. Miten Helsin­ki rahoit­taisi vuokra-asuntotuotantoa?

    Helsin­ki omis­taa 3500 yksit­täistä asun­toa eri puo­lil­la kaupunkia, yksit­täi­sis­sä taval­li­sis­sa taloy­htiöis­sä. Aika mon­et näistä taitaa olla vuokrat­tu nyky­isille tai entisille kaupun­gin työn­tek­i­jöille. Tämän lisäk­si on kym­menker­tainen määrä mui­ta vuokra-asun­to­ja, kaiketi aravapo­h­jal­ta rahoitettuja.

    Jos olete­taan näi­den 3500 asun­non keskikook­si 40 m² ja arvok­si 4000 €/m2, niin tässä asun­tokan­nas­sa on kaupungilla rahaa kiin­ni 560 miljoon­aa euroa! 

    Uuden raken­net­ta­van vuokrat­alon rahoi­tus 20 % omaa pääo­maa ja 80 % edullista lainaa. Kaupun­ki han­kkii tämän 20 % myymäl­lä vuosit­taiseen rak­en­tamis­tarpeeseen näh­den tarvit­ta­van määrän em. 3500 asun­nos­ta. Täl­lä tavoin yksi nykyi­nen (eli myytävä) asun­to muut­tuu viidek­si uudek­si vuokra-asun­nok­si! Pien­ten asun­to­jen kaup­pa käy hyvin Helsingis­sä ja hin­nat ovat korkeat. Myin itse juuri yhden yksiön yhdessä päivässä hyvään hintaan.

    Kalasa­ta­maan, Jätkäsaa­reen jne. on halut­taes­sa kaupun­gin jo omis­tamille ton­teille muu­ta­mas­sa kuukaudessa mah­dol­lista käyn­nistää 500‑1000 vuokra-asun­non rak­en­t­a­mi­nen. Ei kun duu­nar­it kortis­tos­ta hommiin.

    Tämä on eri­no­maisen kan­nat­tavaa investoimista kaupun­gin ja koko maan kannal­ta. Pääo­maa ei sitoudu aiem­paa enem­pää, saadaan uusia kohtu­uhin­taisia vuokra-asun­to­ja (ja tehkääkin pääosin niitä pieniä!), joi­ta esim. pieni­palkkaiset julkisen sek­torin työn­tek­i­jät ovat vail­la. Ja ennen kaikkea syn­tyy tuot­tavaa työtä. 

    Paljonko olisi kerroinvaikutus?

    1. Helsin­gin asun­to­hank­in­ta Oy ei val­tion vaa­timuk­ses­ta saa myy­dä asun­to­jaan lainkaan. Tämä on taas yksi esimerk­ki siitä, miten julkisen sek­torin toim­intaa Suomes­sa kahlehjitaan.

  25. Juho Laatu:Hal­li­tuk­sen ehdo­tus tarkoit­taa sitä, että jatkos­sa muun Suomen veron­mak­sa­jat (ml. noiden aluei­den köy­hät), mak­sa­vat jatkos­sa suurimpi­en kaupunkien asukkaiden (ml. rikkaim­mat) paikallisliikennettä.

    Tarkoi­tat “mak­samisel­la” var­maankin sitä, että maaseu­tu ei saa enää suh­teel­lis­es­ti ihan yhtä paljon pk-seudul­ta kupat­tavista verora­hoista kuin aikaisem­min. Suo­raan­han muun Suomen veron­mak­sa­jat eivät mak­sa yhtään mitään pks-seudulle, vaan val­tion rahavir­rat kulke­vat pääkaupungista muualle maahan.

  26. Sylt­ty: Tarkoi­tat “mak­samisel­la” var­maankin sitä, että maaseu­tu ei saa enää suh­teel­lis­es­ti ihan yhtä paljon pk-seudul­ta kupat­tavista verora­hoista kuin aikaisem­min. Suo­raan­han muun Suomen veron­mak­sa­jat eivät mak­sa yhtään mitään pks-seudulle, vaan val­tion rahavir­rat kulke­vat pääkaupungista muualle maahan. 

    Paljon tuos­ta rahavir­ras­ta jää jäl­jelle jos siitä puhdis­te­taan elinkeino­tu­ki (maat­aloustuet yms) ja väestörak­en­teen ero. Olisi edullista, että myös sairaudet sairaste­taan muual­la kuin työ­paikkakeskit­tymis­sä. Tämä siis syynä ei seu­rauk­se­na. Olete­taan, että ihmeparan­tu­misia ei tapah­du. Onko väestö- ja sairas­tavu­us­rakenne rahavir­taa pks-seudul­ta maaseudulle selit­tävä vai onko kyseessä anomalia?

  27. Sep­po Korp­poo: Mis­tä löy­ty­i­sivät ne Ris­to Rydin kaltaiset isän­maanys­tävät, jot­ka aset­taisi­vat maan edun oman etun­sa edelle?

    Meinaat, että Ryti, joka vas­tusti Suomen pankin pääjo­hta­jana ennen sotia val­tion lainan­ot­toa ase­hank­in­to­jen rahoit­tamisek­si, vaik­ka sodan uhka oli nähtävis­sä hyvis­sä ajoin ennen Talvi­so­dan alkua, on mielestäsi seu­rat­ta­va esimerk­ki? Sit­ten sitä jaet­ti­in pahim­mil­laan ker­ran­laukeav­ia 1800-luvun Berdan-kivääre­jä, kun muu­takaan ei ollut. Val­ti­ol­la ei ollut velkaa, mut­ta val­tio meinasi laka­ta olemasta.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin asun­to­hank­in­ta Oy ei val­tion vaa­timuk­ses­ta saa myy­dä asun­to­jaan lainkaan. Tämä on taas yksi esimerk­ki siitä, miten julkisen sek­torin toim­intaa Suomes­sa kahlehjitaan.

    Nämä on ihmis­ten tekemiä päätök­siä (eivät luon­non­lake­ja) ja niitä voidaan muut­taa, jos on tah­toa ja päät­täjiä jot­ka pystyvät muu­tok­seen. Mik­si val­tio vas­tus­taisi myyntejä?

  29. Juho Laatu: Onko sin­ul­la kan­ta Helsin­gin, Espoon ja Tam­pereen saami­in mil­jardilu­okan paikallisen raideli­iken­teen tuki­aisi­in valtiolta? 

    On se kum­ma, että paikallis­ten han­kkei­den tukem­i­nen sopii sil­loin, kun raken­netaan jotain läh­es tarpee­ton­ta jon­nekin huitsin­nevadaan, mut­ta kun raken­netaan jotain, jos­ta on hyö­tyä sadoille tuhan­sille ihmisille, tukea ei saisi antaa, kos­ka kohde on isos­sa kaupungis­sa tai, vielä kamalam­paa, Helsingissä.

    Minus­ta val­tion tuista han­kkeille pitäisi päät­tää ensi­jais­es­ti sil­lä perus­teel­la, kuin­ka hyödylli­nen han­ke on. Jos han­kkeen hyödyt ovat pienem­mät kuin kus­tan­nuk­set, tukea ei anneta.

  30. Sylt­ty: Tarkoi­tat “mak­samisel­la” var­maankin sitä, että maaseu­tu ei saa enää suh­teel­lis­es­ti ihan yhtä paljon pk-seudul­ta kupat­tavista verora­hoista kuin aikaisem­min. Suo­raan­han muun Suomen veron­mak­sa­jat eivät mak­sa yhtään mitään pks-seudulle, vaan val­tion rahavir­rat kulke­vat pääkaupungista muualle maahan.

    En viitan­nut kun­tien eri tasoisi­in val­tiono­suuk­si­in (joi­ta sinä ehkä tarkoi­tat “kup­pamisel­la”). Hal­li­tus viilailee noi­ta tasaavia val­tiono­suuk­si­akin suuria kun­tia suo­siviksi, mut­ta sitä en siis tarkoittanut.

    Tarkoitin sitä, että val­tion kas­sas­ta, jota kar­tute­taan kaikkien suo­ma­lais­ten verovaroil­la, mak­se­taan nyt kol­men suu­ri­man kaupun­gin sisäiset han­kkeet. Tätä voi kut­sua aluetuek­si, tai Jorois­t­en noille kolmelle kaupungille (Helsin­ki, Espoo, Tam­pere) anta­mak­si tuek­si. Kyse on yhdestä keskuskun­tia suo­sivi­as­ta hal­li­tuk­sen päätök­ses­tä. Niitä elvytetään, mui­ta ei.

    Muun Suomen (ja osin Helsinginkin) veron­mak­sa­jat mak­sa­vat Helsinki­in val­tion virkami­esten palkat, oop­per­an tuet, eduskun­nan yms.

    Val­tiono­suuk­sia köy­hät kun­nat saa­vat enem­män kuin rikkaat kun­nat. Ehkä pidät täl­laista tulo­jen tasaamista, pro­gres­si­ivista vero­tus­ta yms. “rikkaiden kurit­tamista” epäreilu­na (“kup­paamise­na”?), minä en.

  31. OS kir­joit­taa edel­lä: “Ei kuitenkaan voi lähteä ajatuk­ses­ta, että maas­sa ei kyetä ratio­naaliseen rahankäyt­töön ja sik­si on par­fem­pi pitää kansan­talous lamassa.”

    Lait­ta­mat­tomasti sanottu!

    Hyvä kysymys: Kuka sit­ten maas­sa kykenisi ratio­naaliseen rahankäyttöön?

    Vas­taus 1:

    On suo­ras­taan per­verssiä kuvitel­la, että poli­itikkomme ja julkisen val­lan byrokraatit voisi­vat muut­tua instant-experteik­si kan­nat­tavien investoin­tien tekemisessä.

    Tämä poruk­ka on jo velak­si tois­t­en piikki­in tehnyt sato­jen mil­jar­di­en hukka-investoinnit. 

    Nyt tämä peli pitää viheltää poik­ki, sil­lä maan velan­hoitoku­lut ovat jo nousseet suurem­mik­si kuin puolustusmenot!

    Vas­taus 2: 

    Ainakin puo­let liikenevistä varoista pitää sat­sa­ta suo­raan PK-sek­torin kil­pailukyvyn ja toim­intaedel­ly­tys­ten parantamiseen.

    Lop­ut rahat annet­ta­va suo­raa hädässä ole­vien suo­ma­lais­ten aut­tamiseen, ilman, että byrokraatit ja poli­itikot vetävät pros­ent­te­ja välistä.

    Suomes­ta pitää tehdä investoin­tiparati­isi, jonne suo­ras­taan ryn­nätään investoimaan ja työllistämään.

    Tässä voisi mit­ta­ri­na toimia vaik­ka se, että Suomen telakkoi­hin voi taas investoi­da suo­ma­lainenkin per­he, sak­salaisen sijaan.

    Toise­na mit­ta­ri­na olisi se, että kuin­ka mon­ta julkisen val­lan edus­ta­jaa on pakol­lises­sa raken­nemuu­tok­ses­sa jalka­utet­tu hands-on van­hus­ten­hoitoon tai vai­h­toe­htois­es­ti men­estyväk­si yrittäjäksi.

    Jos poli­itikot, byrokraatit, mukaan lukien kolmikan­ta, edelleenkin kieltäy­tyvät pakol­lis­es­ta raken­nemuu­tok­ses­ta, sit­ten puo­let heistä pitää lait­taa jaka­maan leipää aiheut­tamilleen leipäjonoille. 

    Sep­po Korppoo
    Hands-on yrit­täjä, joka on 20 vuot­ta tehnyt kan­nat­tavia investointeja

  32. Juho Laatu: mik­si ihmeessä jorois­lais­ten pitää kus­tan­taa verora­hoil­laan Espoon ja Helsin­gin paikallis­li­ikenne? Sin­nemäk­iläisyytäkö tämä on?

    Aivan yhtä hyvin voi kysyä, mik­si espoolais­ten ja helsinkiläis­ten pitäisi kus­tan­taa Jorois­t­en palve­lut, sil­lä emme­hän me niitä käytä.

  33. max: Paljon tuos­ta rahavir­ras­ta jää jäl­jelle jos siitä puhdis­te­taan elinkeino­tu­ki (maat­aloustuet yms) ja väestörak­en­teen ero.

    Niin tämä on taas tämä ikiliikkuja.

    - Helsin­ki vie muiden verorahat!
    — No ei kyl­lä vie, kun val­tion rahat vir­taa­vat sieltä poispäin
    — Ei pidä paikkaansa
    — (osoite­taan kaavioil­la ja veroil­la että pitää paikkana)
    — No sehän on ihan oikein kos­ka [insert seli­tys, maaseudul­la on mum­mo­ja, ei töitä yms]!

    (kuluu pieni hetki)
    — Helsin­ki vie muiden verorahat!
    ja koko hom­ma alkaa alusta

    Tämä seli­tys­ten evolvoitu­mi­nen lähtöpis­teestä Hesa vie kaikkein verora­hat -> mum­mo­jen takia onkin ihan oikein että muut kup­paa­vat pk-seu­tua on tässäkin blo­gis­sa nähty mon­ta moni­tu­ista kertaa 😉

  34. Juho Laatu: Yksinker­tainen velka­elvy­tys on jo kokeiltu. 

    Mis­säs välis­sä näin on päässyt tapahtumaan?
    Mis­sä välis­sä on tässä lamas­sa hävin­nyt­tä yksi­ty­istä kysyn­tää kor­vat­tu julkisella?

  35. Sylt­ty: Tämä seli­tys­ten evolvoitu­mi­nen lähtöpis­teestä Hesa vie kaikkein verora­hat -> mum­mo­jen takia onkin ihan oikein että muut kup­paa­vat pk-seu­tua on tässäkin blo­gis­sa nähty mon­ta moni­tu­ista kertaa

    Min­un mielestäni ei juuri voi siis tehdä samankaltais­tus­ta mum­mo = muut. On eri­no­maista jos mum­mot asu­vat edullisil­la seuduil­la. Etenkin jos tekevät niin omas­ta tah­dostaan. Mum­mot jot­ka asu­vat poikkeuk­sel­lisen han­kalas­sa paikas­sa (palveltavak­si ja huol­let­tavk­si) hukkunevat suureen massaan.

  36. N: Minus­ta val­tion tuista han­kkeille pitäisi päät­tää ensi­jais­es­ti sil­lä perus­teel­la, kuin­ka hyödylli­nen han­ke on. Jos han­kkeen hyödyt ovat pienem­mät kuin kus­tan­nuk­set, tukea ei anneta.

    Aivan. Tämän lisäk­si tuen pitäisi olla tas­a­puolista. Jos pääkaupinkiseudun paikallis­li­iken­net­tä tue­taan yhtei­sistä varoista, pitäisi vas­taavia tukia olla tar­joil­la myös muille.

    Tuskin asia vielä ihan niinkään on, että suurimpia kaupunke­ja syr­jäisem­mät seudut olisi päätet­ty puris­taa kuvi­in ja asukkaat siirtää kaupunkei­hin. Vihrei­den kom­men­tit ovat tosin anta­neet viit­teitä siitä, että vihreis­sä ajateltaisi­in näin.

  37. N: Aivan yhtä hyvin voi kysyä, mik­si espoolais­ten ja helsinkiläis­ten pitäisi kus­tan­taa Jorois­t­en palve­lut, sil­lä emme­hän me niitä käytä.

    Tuo­hon on ole­mas­sa help­po vas­taus. Sik­si että Suomes­sa rikkaim­mat tapaa­vat kus­tan­taa osan köy­himpi­en saamista palveluista. Eikö tämä ole Suomes­sa aika yleis­es­ti hyväksyt­ty periaate?

  38. anonyy­mi: Mis­säs välis­sä näin on päässyt tapahtumaan?

    Olemme kas­vat­ta­neet velka­amme kai jo koko laman ajan, jota on jo kestänyt mon­ta vuot­ta (kahdek­san jonkun tulkin­nan mukaan). Velak­si on siis jo elet­ty pitkään. En osaa sanoa, mitä kaikkia osia tuos­ta velan­oto­s­ta hal­li­tus on kut­sunut elvytykseksi.

    OS ei perustel­lut, mik­si nyt otet­ta­va lisävel­ka aut­taisi meitä jotenkin oleel­lis­es­ti parem­min kuin nuo jo aiem­min ote­tut velat. Tai ehkä hän ajat­teli, että aiem­paa selvästi suurem­pi velan­ot­to aut­taisi. Tiedä häntä.

    Mis­sä välis­sä on tässä lamas­sa hävin­nyt­tä yksi­ty­istä kysyn­tää kor­vat­tu julkisella?

    En osaa sanoa kuin­ka suuri osa elvyt­tävästä toimin­nas­ta on ohjau­tunut julkiselle, ja kuin­ka paljon yksi­tyiselle puolelle. Palkat on mak­set­tu sovi­tun euromääräis­inä, pienin koro­tuksinkin, koko laman ajan. Mark­ka-aikana val­u­ut­ta olisi devalvoitunut. Tätä korkei­den palkko­jen mak­samista voi pitää myös elvy­tyk­senä. Se on kohdis­tunut sekä yksi­tyiselle että julkiselle puolelle.

    Min­un vai­h­toe­htoni kas­vavalle elvy­tyk­selle on suun lait­ta­mi­nen säkkiä myöten. Kel­lu­van markan aikana palkkata­somme olisi jo laskenut suh­teessa toisi­in mai­hin kil­pailukykymme laskun myötä. Jotain saman­laista siis kaipaisin, lisäku­lu­tuk­sen suun­nit­telun ja palkko­jen hitaan nousun sijaan. Kivaa on vielä niil­lä, joil­la on töitä, mut­ta joku joutuu joskus mak­samaan tämänkin kulu­tusjuh­lan laskut.

  39. Juho Laatu:

    Muun Suomen (ja osin Helsinginkin) veron­mak­sa­jat mak­sa­vat Helsinki­in val­tion virkami­esten palkat, oop­per­an tuet, eduskun­nan yms. 

    Eikö tuo­ta ole ihan tutkittukin? 

    Val­tion työn­tek­i­jöistä muuten noin 61% on Uuden­maan ulkop­uolel­la. Uudel­la­maal­la asuu 31% suo­ma­lai­sista ja on 39% val­tion työn­tek­i­jöistä. Ei ehkä ihan kohtu­u­ton­ta, kun ottaa huomioon sen, että val­tion keskushallintoa ei voi käytän­nössä hajaut­taa pitkin maa­ta, jos halu­taan, että kus­tan­nuk­set eivät kas­va kohtuuttomasti.

    Val­tion menot asukas­ta kohti maakun­nit­tain ovat aika tasais­es­ti jakau­tuneet, eikä Uut­ta­maa­ta ja Helsinkiä mitenkään suosi­ta, sil­lä muis­taak­seni val­tion menot/asukas oli­vat tääl­lä hie­man keskiar­von ala­puolel­la siitä huoli­mat­ta, että tääl­lä on val­tion keskushallinto. Eniten rahaa asukas­ta kohti val­tio käyt­tää Itä- ja Pohjois-Suomessa.

    Tun­tuu siltä, että välil­lä muual­la Suomes­sa uno­hde­taan, että kaupungeis­sa ja eri­tyis­es­ti Helsingis­sä ja sen ympäristössä asuu aika paljon ihmisiä. Suomen kymme­nessä suurim­mas­sa kaupungis­sa asuu 39% väestöstä ja 20 suurim­mas­sa kaupungis­sa asuu yli puo­let suo­ma­lai­sista. Ehkä ihmisiltä puut­tuu kyky hah­mot­taa luku­jen suu­ruuk­sia? Pelkästään Helsingis­sä asuu 11% suo­ma­lai­sista, kun Joroi­sis­sa asuu 0.1% koko väestöstä. Emmekö me helsinkiläisetkin ole sen­tään suo­ma­laisia, joi­ta pitäisi kohdel­la tasapuolisesti?

    Ehkä pieni lasku­toim­i­tus aut­taa hah­mot­ta­maan suu­ru­us­lu­okkia. Kuvitel­laan, että val­tio pistäisi mil­jardin pääkaupunkiseudun liiken­nehankkeisi­in (ei muuten pistä, suurin osa mak­se­taan ihan itse). Se tarkoit­taisi noin 900 euron tukea asukas­ta kohti. Kuin­ka suuri sum­ma pitäisi käyt­tää Joroisil­la, jos tukea annet­taisi­in yhtä paljon asukas­ta kohti? 4.7 miljoon­aa. Sum­ma pitäisi kuitenkin jakaa vielä investoin­nin käyttöiällä.

    Ver­rataan­pa noi­ta luku­ja vielä kun­nan talousarvioon. Jorois­t­en kun­ta arvioi itse omien vero­tu­lo­jen­sa määräk­si 16 miljoon­aa ja val­tiono­suuk­sien määräk­si 12 miljoon­aa. Helsingis­sä vero­tu­lo­ja on 2.9 mil­jar­dia, val­tiono­suuk­sia 0.25 mil­jar­dia. Kuu­lostaako reilulta?

  40. Juho Laatu: Tuo­hon on ole­mas­sa help­po vas­taus. Sik­si että Suomes­sa rikkaim­mat tapaa­vat kus­tan­taa osan köy­himpi­en saamista palveluista. Eikö tämä ole Suomes­sa aika yleis­es­ti hyväksyt­ty periaate?

    Mil­lähän perus­teel­la helsinkiläiset ovat rikkai­ta? Toki tääl­lä on suu­rit­u­loisia, mut­ta myös val­ta­va määrä pien­i­t­u­loisia. Tilas­tokeskuk­sen mukaan Helsingis­sä asun­tokun­nan käytet­tävis­sä ole­va rahat­u­lo kulu­tusyk­sikköä kohti on Helsingis­sä 24122 euroa ja Joroisil­la 20763 euroa. Eroa on 3359 euroa, mut­ta kun ottaa huomioon paikkakun­tien täysin eri­laisen hin­tata­son (eri­tyis­es­ti asun­nois­sa), helsinkiläi­nen on jopa köy­hempi. Joroisil­la noin sadan neliön asun­to (omakoti­ta­lo) mak­saisi alle 100000 euroa. Helsingis­sä halvinkin vas­taa­va mak­saa 230000 euroa.

    Voitaisi­inko vih­doin lopet­taa tämä iänkaikkien Helsin­gin ja muun Suomen vas­takkainaset­telu? Myön­täisitte vih­doin, että isot kaupun­git mak­sa­vat ison osan palveluista maaseudul­la ja syr­jäseuduil­la. Mitä me saamme vasti­neek­si tukemis­es­ta? Syytök­siä, haukku­ja ja uhkailuja.

  41. N: Tun­tuu siltä, että välil­lä muual­la Suomes­sa uno­hde­taan, että kaupungeis­sa ja eri­tyis­es­ti Helsingis­sä ja sen ympäristössä asuu aika paljon ihmisiä.

    Tun­tuu siltä, että Helsingis­säkin välil­lä uno­hde­taan, että muual­lakin asuu ihmisiä. Näin esimerkik­si sil­loin, kun kaik­ki val­tion lamaa tor­ju­van kasvu­paketin tuet paikalliselle liiken­teelle kohdis­te­taan kolmelle suurelle kaupungille, ja muut jätetään ilman. Kyl­lä maaseudul­la Helsin­gin ole­mas­so­lo muis­te­taan. Luulen että toiseen suun­taan kiin­nos­tus on vähäisempää.

    Emmekö me helsinkiläisetkin ole sen­tään suo­ma­laisia, joi­ta pitäisi kohdel­la tasapuolisesti?

    Viit­taatko noi­hin raideli­iken­netuki­aisi­in? Siinä taisi­vat toiset olla tas­a­puolisem­min kohdel­tu­ja kuin toiset.

    Kuin­ka suuri sum­ma pitäisi käyt­tää Joroisil­la, jos tukea annet­taisi­in yhtä paljon asukas­ta kohti? 4.7 miljoon­aa. Sum­ma pitäisi kuitenkin jakaa vielä investoin­nin käyttöiällä.

    Noin hal­li­tuk­sen juuri olisi pitänyt laskea. Mik­si sum­maa ei jaet­tu kaikille Suomen kun­nille, tai kohdis­tet­tu muuten tasaisem­min koko maahan?

    Jorois­t­en kun­ta arvioi itse omien vero­tu­lo­jen­sa määräk­si 16 miljoon­aa ja val­tiono­suuk­sien määräk­si 12 miljoon­aa. Helsingis­sä vero­tu­lo­ja on 2.9 mil­jar­dia, val­tiono­suuk­sia 0.25 mil­jar­dia. Kuu­lostaako reilulta?

    En osaa sanoa noista luvuista, mut­ta suun­ta on järkevä. Se on reilu ja totut­tu käytän­tö Suomes­sa, että rikkaimmpi­en vero­tu­lo­ja käytetään köy­himpi­en palvelu­iden toteut­tamiseen. Tulo­ja siis tasa­taan, sekä paikallis­es­ti että val­takun­nal­lis­es­ti. Val­tiono­su­udet ovat osa tätä jär­jestelmää. Oletko tulo­jen tasaamista vas­taan? Pitäisikö Suomes­sa rikkaille tar­jo­ta rikkaiden perus­palve­lut ja köy­hille köy­hien perus­palve­lut? ja kau­ni­ais­laisille köy­hille luk­sus­pave­lut ver­rat­tuna Espoon, Helsin­gin ja Van­taan köy­hi­in? Ja kaik­ki kasvu­paket­ti­ra­hat suurim­mille kunnille?

    1. Onko jos­sain suur­ta tarvet­ta johonkin paikallis­li­iken­net­tä tuke­vaan infrain­vestoin­ti­in, raiteisi­in siis lähin­nä? Min­un tiedos­sani ei ole yhtään sel­l­aista joukkoli­iken­net­tä tuke­vaa infrain­vestoin­tia, jos­ta paikalli­nen kun­ta olisi halukas mak­samaan 70 %. Kan­nat­taa muis­taa, että PKS:n paikallisju­nat mak­sa­vat infra­s­ta käyvän hin­nan rata­mak­suina, se taas on osa HSL-sopimusta.

  42. Juho Laatu: Tätä korkei­den palkko­jen mak­samista voi pitää myös elvy­tyk­senä. Se on kohdis­tunut sekä yksi­tyiselle että julkiselle puolelle.

    Tarken­nan puhei­tani. Val­tion mak­samia korkeina pidet­tyjä palkko­ja voi kut­sua elvy­tyk­sek­si. Yksi­ty­is­ten mak­samia (val­tion toimes­ta) korkeina pidet­tyjä palkko­ja voi kut­sua myös yri­tys­ten kur­jis­tamisek­si, vaik­ka ne ovatkin elvy­tys­tä (= yleistä kulu­tuskysyn­tää nos­tavia) yri­tyk­sen työntekijöille.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko jos­sain suur­ta tarvet­ta johonkin paikallis­li­iken­net­tä tuke­vaan infrain­vestoin­ti­in, raiteisi­in siis lähin­nä? Min­un tiedos­sani ei ole yhtään sel­l­aista joukkoli­iken­net­tä tuke­vaa infrain­vestoin­tia, jos­ta paikalli­nen kun­ta olisi halukas mak­samaan 70 %. Kan­nat­taa muis­taa, että PKS:n paikallisju­nat mak­sa­vat infra­s­ta käyvän hin­nan rata­mak­suina, se taas on osa HSL-sopimusta.

    Kai tuos­sa hal­li­tuk­sen kasvu­paketis­sa ove­laa olikin juuri se, että rahalli­nen tuki keskeisille kaupungeille meni hel­posti ja läh­es kri­ti­ikit­tä läpi sik­si, että muil­la kun­nil­la ei olekaan tarvet­ta paikallisille raideliikenneratkaisuille.

    Muut kun­nat ottaisi­vat var­masti mielel­lään vas­taan jonkin muun tyylisiä kasvu­paket­tela. Lapin kun­nis­sa olisi voin­ut rahoit­taa vaikka­pa hiihtohissejä.

    Kaik­ki kun­nat ovat var­maankin valmi­ita mak­samaan joka tapauk­ses­sa tarvit­semis­taan ja kun­nan talout­ta kohen­tavista investoin­neista osan myös itse, ja ovat var­masti monis­sa han­kkeis­sa tyy­tyväisiä pie­neenkin val­tion osu­u­teen. Nyt kaik­ki kasvu­paketin lähili­iken­ner­a­hat menivät suurille kaupungeille. Murusetkin oli­si­vat olleet kovin ter­ve­tullei­ta monille noi­ta kolmea suurem­mis­sa vaikeuk­sis­sa oleville kunnille.

  44. N: Val­tion työn­tek­i­jöistä muuten noin 61% on Uuden­maan ulkop­uolel­la. Uudel­la­maal­la asuu 31% suo­ma­lai­sista ja on 39% val­tion työn­tek­i­jöistä. Ei ehkä ihan kohtu­u­ton­ta, kun ottaa huomioon sen, että val­tion keskushallintoa ei voi käytän­nössä hajaut­taa pitkin maa­ta, jos halu­taan, että kus­tan­nuk­set eivät kas­va kohtuuttomasti.

    Helsingis­sä vero­tu­lo­ja on 2.9 mil­jar­dia, val­tiono­suuk­sia 0.25 mil­jar­dia. Kuu­lostaako reilulta? 

    Saan karkeal­la lasken­nal­la pääkaupunkiseudun “ylimääräisek­si” hallinnon keskit­tämise­duk­si ( ~10 % yli­paino val­tion työ­paikois­sa) henkilöstön palkkoina noin puoli miljardia.

    On mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa, että tilanne on reilu. Vero­tu­lo­jen tasauk­sen voi nähdä, jos niin halu­aa, ilmen­tymänä opti­maalis­es­ta tuet­tavien kansalais­ten maanti­eteel­lis­es­tä jakau­tu­mis­es­ta. Työväestöhän sijait­see puolestaan elinkeino­rak­en­teen mukaises­ti ja mak­saa laskua joka tapauk­ses­sa. En näe eroa asuuko työlli­nen Helsin­gin kan­takaupungis­sa vai äetsöissä.

  45. Sylt­ty: Suo­raan­han muun Suomen veron­mak­sa­jat eivät mak­sa yhtään mitään pks-seudulle, vaan val­tion rahavir­rat kulke­vat pääkaupungista muualle maahan.

    Virkami­esten palkat? Han­k­in­nat, hallinnol­liset ja oper­ati­iviset kus­tan­nuk­set val­tion virastoissa?

    1. Jos kat­so­taan val­tion tulo­ja alueel­lis­es­ti ja val­tion meno­ja alueel­lis­es­ti mukaan luet­tuna kaik­ki palkat, Uudelta­mal­ta val­tio saa paljon enem­män tulo­ja kuin käyt­tää rahaa. Mitän näin itses­tään selvän asian ymmärtämi­nen on niin vaikeata.

  46. Juho Laatu:

    En osaa sanoa noista luvuista, mut­ta suun­ta on järkevä. Se on reilu ja totut­tu käytän­tö Suomes­sa, että rikkaimmpi­en vero­tu­lo­ja käytetään köy­himpi­en palvelu­iden toteut­tamiseen. Tulo­ja siis tasa­taan, sekä paikallis­es­ti että val­takun­nal­lis­es­ti. Val­tiono­su­udet ovat osa tätä järjestelmää. 

    Muis­tu­tan edelleen, että kaik­ki helsinkiläiset eivät ole rikkai­ta. Asumiskus­tan­nuk­set ja yleinen hin­tata­so huomioiden Helsingis­sä pitää ansai­ta aika paljon enem­män, jot­ta elin­ta­so olisi sama kuin jos­sain maaseutukunnissa.

    Iso­ja val­tion tukemia investoin­te­ja ei Helsin­gin seudul­la tehdä läh­eskään joka vuosi. Jos nyt vih­doin saadaan raken­net­tua rato­ja, jot­ka olisi pitänyt kan­nat­tavu­u­den ja tarpeel­lisu­u­den vuok­si rak­en­taa aiko­ja sit­ten, nousee hirveä ruiku­tus siitä, miten muu­ta Suomea sor­re­taan. Ovathan nämä raide­hankkeet yhteen­sä mil­jar­di­en investoin­te­ja, mut­ta val­tion osu­us on kaukana mil­jardista, eikä sum­maa todel­lakaan mak­se­ta tänne joka vuosi. Pelkästään näi­den raide­hankkei­den toteut­ta­mi­nen on kymme­nen vuo­den urak­ka, jos sekään riittää.

    Jos vielä palataan noi­hin kun­tien tuloi­hin. Joroisil­la 75% kun­nan tuloista on val­tiono­suuk­sia, Helsingis­sä osu­us on alle 10%. Jos Joroisil­la val­tiono­suuk­sien osu­us olisi sama, sum­ma olisi siel­lä 1.4 miljoon­aa. “Ylimääräistä” on siis yli 10 miljoon­aa. Aiem­min laskeske­lin, että val­tion mil­jardin tuki Helsin­gin seudulle vas­taisi 4.7 miljoo­nan tukea Joroisi­in. Helsin­ki saa tuol­laisen mil­jardipotin ehkä ker­ran 20 vuodessa, Joroinen saa väk­iluku­un suh­teutet­tuna KAKSI mil­jardipot­tia joka iki­nen vuosi.

    On ihan oikein, että niitä kun­tia, jot­ka eivät pär­jää omil­la vero­tu­loil­laan, tue­taan yhtei­sistä varoista. Mut­ta onko kohtu­ullista, että läh­es puo­let kun­nan tuloista on val­tiono­suuk­sia? Jatku­vasti saa kuul­la jut­tu­ja, jois­sa selitetään, miten pienet kun­nat ovat vakavaraisia ja hyviä paikko­ja asua. Jatku­vasti kuulee myös jupinaa siitä, miten Helsin­ki vie muun Suomen rahat ja tuot­taa palve­lut tehot­tomasti. Mik­si sit­ten sitä tuki­ra­haa tarvitaan?

    Olisiko mitenkään mah­dol­lista, että tuos­ta val­tavas­ta tues­ta, jon­ka Helsin­ki ja muut isot kaupun­git mak­sa­vat muille kun­nille mm. pienemp­inä val­tiono­suuksi­na, oltaisi­in edes sen ver­ran kiitol­lisia, että jatku­va Helsin­gin ja helsinkiläis­ten sekä muiden kaupunki­lais­ten haukku­mi­nen ja arvostelu lopetet­taisi­in? Ja olisiko mitenkään mah­dol­lista, että kun ker­rankin val­tio suos­tuu tuke­maan jotain Helsin­gin seudun han­ket­ta, siel­lä muual­la oltaisi­in iloisia siitä, että joskus Helsinkikin saa jotain ylimääräistä, eikä alet­taisi vaa­tia hyvi­tyk­senä lisää rahaa. Ne raide­hankkeet ovat kuitenkin “hitusen” tarpeel­lisem­pia kuin uudet hiihtohissit.

  47. åke: Virkami­esten palkat? Han­k­in­nat, hallinnol­liset ja oper­ati­iviset kus­tan­nuk­set val­tion virastoissa?

    Onhan noi­ta, mut­ta val­tio kerää pistää paljon vero­ja. Paljon enem­män mitä se kulut­taa. Jostain pihtiputaal­ta ei ker­takaikki­aan voi kerätä enem­pää mitä sinne kaade­taan. Koko alue olisi konkurssis­sa sen jälkeen. 

    Ja kyl­lä tiedän, kun lop­ul­ta tode­taan että raha kul­kee pistää pois­päin, niin sit­ten voi aina sanoa että ihan oikein. Mut­ta se ei ollut alku­peräi­nen väite. Alun­perin väitet­ti­in että Hesa vie ja muut maksaa.

  48. N: Muis­tu­tan edelleen, että kaik­ki helsinkiläiset eivät ole rikkaita.

    Aivan. Helsin­gin köy­hien, niin kuin muidenkin köy­hien tarvit­se­mat perus­palve­lut kus­tan­netaan yhteis­vas­tu­ullis­es­ti kaikkien suo­ma­lais­ten voimin. Ei siis niin, että helsin­gin köy­hillä olisi oikeus käyt­tää kaik­ki helsinkiläis­ten miljonäärien veroeu­rot, ja muiden kun­tien köy­hät jäi­sivät kokon­aan ilman.

    Asumiskus­tan­nuk­set ja yleinen hin­tata­so huomioiden Helsingis­sä pitää ansai­ta aika paljon enem­män, jot­ta elin­ta­so olisi sama kuin jos­sain maaseutukunnissa.

    Ja pitkien etäisyyk­sien maakun­nis­sa pitäisi tien­ata enem­män kuin Helsingis­sä, jot­ta elin­ta­so olisi sama. Niinkö? 😉 Minus­ta pääsään­nön pitäisi olla se, että hin­tata­so ohjaa asum­ista sinne, mis­sä on hyvä ja hal­pa olla ja tehdä työtä. Ei siis niin, että ohjaisimme ihmisiä muut­ta­maan Lap­pi­in, mak­samal­la heille suuria kor­vauk­sia pitk­istä etäisyyk­sistä. Sama kos­kee Helsinkiä.

    Iso­ja val­tion tukemia investoin­te­ja ei Helsin­gin seudul­la tehdä läh­eskään joka vuosi. Jos nyt vih­doin saadaan raken­net­tua rato­ja, jot­ka olisi pitänyt kan­nat­tavu­u­den ja tarpeel­lisu­u­den vuok­si rak­en­taa aiko­ja sit­ten, nousee hirveä ruiku­tus siitä, miten muu­ta Suomea sorretaan.

    Nor­maal­isti kun­nat kus­tan­ta­vat paikalis­li­iken­teen itse. Mik­si laman tor­jun­taan tarkoitet­tu kasvu­paket­ti pitäisi ohja­ta yksi­no­maan rikkaim­mille kunnille?

    On ihan oikein, että niitä kun­tia, jot­ka eivät pär­jää omil­la vero­tu­loil­laan, tue­taan yhtei­sistä varoista. Mut­ta onko kohtu­ullista, että läh­es puo­let kun­nan tuloista on valtionosuuksia?

    Kat­son kohtu­udek­si sen, että kaikille suo­ma­laisille kus­tan­netaan yhteis­vas­tu­ullis­es­ti jok­seenkin saman tasoiset perus­palve­lut. Ole­tan tässä, että useim­mat kun­nat pystyvät tuot­ta­maan nuo palve­lut jok­seenkin samoin kus­tan­nuksin. Helsinkiläiset joutu­vat mak­samaan yhtei­sistä kuluista enem­män kuin jorois­laiset, kos­ka ovat niin rikkai­ta (keskimäärin).

    On saman­tekevää, jär­jestääkö val­tio nuo rahat val­tion vero­tuk­sen kaut­ta (tulon­tasausjär­jestemän kaut­ta) vai jotain muu­ta kautta.

    Jatku­vasti saa kuul­la jut­tu­ja, jois­sa selitetään, miten pienet kun­nat ovat vakavaraisia ja hyviä paikko­ja asua.

    Mon­et ovat vakavaraisi­akin, ja ainakin perus­palve­lut taloudel­lis­es­ti toteut­tavia, mut­ta eivät kaikki.

    Jatku­vasti kuulee myös jupinaa siitä, miten Helsin­ki vie muun Suomen rahat ja tuot­taa palve­lut tehot­tomasti. Mik­si sit­ten sitä tuki­ra­haa tarvitaan?

    Nyt tässä menee kak­si asi­aa sekaisin: nor­maali tulo­jen tasaus ja ylimääräis­ten lamaa tor­ju­maan tarkoitet­tu­jen lah­japaket­tien (kasvu­paket­ti) jako. Kasvu­paket­tia ei var­maankaan tarkoitet­tu lohdu­tuk­sek­si niille, jot­ka ovat rikkaut­en­sa vuok­si joutuneet mak­samaan enem­män vero­ja kuin toiset. “Tuki­ra­haa” tarvi­taan tulo­jen tasaukseen.

    Olisiko mitenkään mah­dol­lista, että tuos­ta val­tavas­ta tues­ta, jon­ka Helsin­ki ja muut isot kaupun­git mak­sa­vat muille kun­nille mm. pienemp­inä val­tiono­suuksi­na, oltaisi­in edes sen ver­ran kiitol­lisia, että jatku­va Helsin­gin ja helsinkiläis­ten sekä muiden kaupunki­lais­ten haukku­mi­nen ja arvostelu lopetettaisiin?

    Huono ehdo­tus. Helsin­ki (tai tässä tapauk­ses­sa Suomen hal­li­tus) ansait­see ansait­se­mansa moit­teet siitä riip­pumat­ta onko Helsin­ki rikas veron­mak­sa­ja vai ei. Ja teknis­es­ti­hän Helsin­ki saa val­ti­ol­ta mui­ta pienem­piä val­tiono­suuk­sia, eikä mak­sa muille kun­nille mitään. Kiitol­lisu­u­ta voi tun­tea Helsin­gin ja muun Suomen rikkai­ta, paljon vero­ja mak­savia kansalaisia ja yri­tyk­siä kohtaan. Helsin­gin tai hal­li­tuk­sen toimin­nan arvostelua ei pidä lopettaa.

    Jos hal­li­tus antaa Helsingille lamatuki­aisia muidenkin edestä, siitä pitää huo­maut­taa. Jos Helsin­ki kulut­taa perus­palvelu­iden toteut­tamiseen enem­män kuin tyyp­il­liset pienet kun­nat, sen voi tode­ta. Jos Helsin­ki saa vähem­män tulon­tasauk­sia kuin mon­et muut, senkin voi todeta.

    Ja olisiko mitenkään mah­dol­lista, että kun ker­rankin val­tio suos­tuu tuke­maan jotain Helsin­gin seudun han­ket­ta, siel­lä muual­la oltaisi­in iloisia siitä, että joskus Helsinkikin saa jotain ylimääräistä, eikä alet­taisi vaa­tia hyvi­tyk­senä lisää rahaa. Ne raide­hankkeet ovat kuitenkin “hitusen” tarpeel­lisem­pia kuin uudet hiihtohissit.

    Miten perustelet raide­paket­tien tarpeel­lisu­u­den ver­rat­tuna hiih­to­his­sei­hin? Käsit­tääk­seni Lap­pi on kärsinyt lamas­ta ainakin yhtä paljon kuin rikkaim­mat kaupun­git. Matkailun tukem­i­nen voisi olla suo­ravi­ivaisem­paa kasvun tavoit­telua kasvu­paketil­la, kuin yleinen tuki paikallisliikenteelle.

    Muis­tu­tan edelleen, että tulo­jen tasaus on nor­maalia, eikä se oikeu­ta Helsinkiä rohmua­maan mitään ylimääräistä val­ti­ol­ta. Näyt­tää vähän siltä, kuin pitäisit tulo­jen tasaus­ta syynä pumpa­ta Helsinki­in lisää rahaa.

  49. N: varoista. Mut­ta onko kohtu­ullista, että läh­es puo­let kun­nan tuloista on valtionosuuksia? 

    Jos ottaa muu­ta­man ole­tuk­sen niin tilanne voi olla tuol­loinkin reilu.

    SoTe-palvelu­jen laatu on yht­enäi­nen koko maassa.
    SoTea sub­ven­toidaan asi­akkaalle aina tuo­hon laatu­un asti.

    Asi­akkaat (tuen kohteet) aset­tuvat omista lähtöko­hdis­taan opti­maal­isille asuinpaikoille.

    En saa tuos­ta lop­putule­mak­si muu­ta kuin reiluim­man mah­dol­lisen vaik­ka se äkkiseltään tun­tu­isikin epäreilulta.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi, että “jorois­t­en” tuhatkun­ta ikään­tynyt­tä asute­taan “laskua mak­savaan” keskuskaupunki­in. Ei ole osoitet­tu, että tämä olisi kokon­aistaloudelli­nen ja tuot­ta­va liike. Helsinginkin kan­nat­taa nimeno­maan mak­saa van­husväestöstä “joroi­sis­sa”. Kat­soin pikaises­ti parem­man puut­teessa las­ten päivähoidon kus­tan­nuk­sia kuu­den ison kaupun­gin välil­lä. Oulu voit­ti reilusti. Helsin­ki ei huonoin. Johtopäätös kuitenkin, että väestörikkain ei ole halvin tapa tuot­taa sub­ven­toitu­ja palveluita.

    Kysymyk­sesi kohtu­ullisu­ud­es­ta on eri jos on näyt­töä palvelu­jen merkit­tävistä laat­ueroavaisuuk­sista tai akti­ivisen työväestön poikkeuk­sel­li­sista “ekstra”-palveluista.

  50. Juho Laatu: Velak­si on siis jo elet­ty pitkään. En osaa sanoa, mitä kaikkia osia tuos­ta velan­oto­s­ta hal­li­tus on kut­sunut elvytykseksi. 

    Velan­ot­to ei ole automaat­tis­es­ti elvy­tys­tä. Sana tarkoit­taa jotakin ja se jokin ei ole “velan­ot­to”. Sen merk­i­tys on myöskin riip­puma­ton siitä, mitä joku poli­itikko julk­isu­udessa sanoo teh­dyn. Muis­taak­seni tästä keskustelti­in jo aikaisemmin.
    Opi sanan merk­i­tys tai lope­ta sen käyttäminen.

    Elvy­tys­tä on se, kun hävin­nyt­tä yksi­ty­istä kysyn­tää kor­vataan julkisel­la kysyn­näl­lä. En ole mis­sään näh­nyt lisära­haa tässä tarkoituk­ses­sa panos­tet­ta­van talouteen eli elvy­tys­tä ei ole käsit­tääk­seni tehty. Sen sijaan olen näh­nyt julk­istakin kysyn­tää halu­tun supis­tet­ta­van jo ties kuin­ka mon­et­ta vuot­ta eli talout­ta on väen vängäl­lä halut­tu ajaa alas vielä enemmän.

    Juho Laatu: Val­tion mak­samia korkeina pidet­tyjä palkko­ja voi kut­sua elvytykseksi. 

    Ja sin­istä väriä voi kut­sua suk­laakakuk­si. Nor­maali ihmi­nen ei kuitenkaan ilmi­selvistä syistä johtuen näin tee.

    Tilanne on täysin riip­puma­ton pitkän jän­teen rak­en­teel­li­sista ongelmista, kos­ka ongel­ma on tämän­hetkisessä kysyn­nän vajeessa. Se, että lamas­sa tehdään vain kuten ennenkin, ei ole elvy­tys­tä, kos­ka hävin­neen kysyn­nän kor­vaus­ta ei tehdä. Indek­siko­ro­tuk­set eivät ole elvy­tys­tä, ellei indek­siä ole sidot­tu hävin­neeseen kysyn­tään siten, että koro­tus nimeno­mais­es­ti kor­vaa sitä.

    Kuka tahansa kap­i­tal­isti osaa ker­toa, ettei työvoimaa palkata ilman kysyn­tää, ja kuka tahansa osta­ja osaa ker­toa, ettei ostamis­es­ta tule mitään ilman rahaa. Ihme­tyt­tää kovasti, miten Rehn ja muut päät­täjät eivät tätä ymmär­rä. Joko on porukalla nukut­tu luokas­sa tai sit­ten makro­talous­teo­ri­an opetuk­sen taso on päässyt vajoa­maan todel­la alas. Itseään ei voi säästää ulos (kysyntä)lamasta. Se voisi tarkoin kohden­net­tuna onnis­tu­akin, jos kyse olisi tuotan­top­uolen ongel­mas­ta eli vaikka­pa ener­gian­hin­nan yhtäkkises­tä moninker­tais­tu­mis­es­ta, jol­loin paukut kan­nat­taisi siirtää muuhun käyt­töön. Sil­loinkin tosin säästöt käytän­nössä toteutet­taisi­in säästöinvestoin­neil­la.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­roin­vaiku­tus tulee siitä, että jos val­tio rak­en­taa tien ja palkkaa väkeä, tuo väki käyt­tää rahaansa kulut­ta­ji­na, mikä johtaa siihen, että hei­dän lisään­tyneen kulu­tuk­sen­sa varaan syn­tyy työ­paikko­ja, joka taas syn­nyt­tää lisää kulu­tus­ta ja taas vähän vähem­män lisää työ­paikko­ja ja niin edelleen. Toimii siis, kun on työttömyyttä. 

    Juuri tulin yhden tien­raken­nusko­hteen ohi. Siel­lä viro­laiset rak­en­ta­jat rak­en­si­vat sil­taa. Eipä tai­da rahat jäädä Suomes­sa kulutukseen.

  52. anonyy­mi: Velan­ot­to ei ole automaat­tis­es­ti elvytystä.

    No ei. Kokon­aisvelkaa kas­vat­ta­van velan voi karkeasti jakaa kah­teen kasti­in, investoin­tei­hin ja kulut­tamiseen. Kos­ka täl­lä het­kel­lä investoin­te­ja pure­taankin, myymäl­lä val­tion omaisu­ut­ta, ole­tan suurim­man osan kas­vavas­ta velas­ta menevän tässä mielessä kulu­tuk­seen. Kaikkea lama-ajan ylimääräistä kulu­tus­ta ei tava­ta kut­sua elvy­tyk­sek­si, muu­ta tuo val­tion tulo­ja suurem­pi ylimääräi­nen kulu­tus on vaiku­tuk­seltaan jok­seenkin sama asia kuin elvy­tys. Oli nimi siis mikä tahansa, tilanne ei ole terve.

    Opi sanan merk­i­tys tai lope­ta sen käyttäminen.

    Kat­son tietäväni sanan merk­i­tyk­sen. Taisin käyt­tääkin sitä aika oikein, vaikkakin halu­an tarkastel­la tässä varsi­naista elvy­tys­tä ja muu­ta yliku­lu­tus­ta laman aikana yht­enä yliku­lut­tamisen ja talouden velal­la tukemisen käsitteenä.

    Sanoin, että “val­tion mak­samia korkeina pidet­tyjä palkko­ja voi kut­sua elvy­tyk­sek­si”. Ylisu­urten palkko­jen vaiku­tus ja annetun ylimääräisen rahan vaiku­tus on tässä sama (= elvy­tyk­sen kaltainen vaiku­tus). Näin eri­tyis­es­ti julkisel­la puolel­la. Yksi­tyisel­lä puolel­la vaiku­tus on myös yri­tyk­siä piinaa­va (työn­tek­i­jöi­den kulu­tus­ta tue­taan yri­tys­ten kas­sas­ta), kuten aiem­min tetesin.

    Elvy­tys­tä on se, kun hävin­nyt­tä yksi­ty­istä kysyn­tää kor­vataan julkisel­la kysyn­näl­lä. En ole mis­sään näh­nyt lisära­haa tässä tarkoituk­ses­sa panos­tet­ta­van talouteen eli elvy­tys­tä ei ole käsit­tääk­seni tehty. Sen sijaan olen näh­nyt julk­istakin kysyn­tää halu­tun supis­tet­ta­van jo ties kuin­ka mon­et­ta vuot­ta eli talout­ta on väen vängäl­lä halut­tu ajaa alas vielä enemmän.

    Elämme yli varojemme/tulojemme, eikö niin. Tämä riit­tää min­ulle. Yliku­lu­tus koos­t­uu eri­lai­sista kom­po­nen­teista ja se on saatu aikaan eri tavoin. Samoin säästöt. Oleel­lista on tietoinen (tai vai­h­toe­htois­es­ti ymmärtämät­tömyy­teen perus­tu­va) yliku­lu­tus / kulu­tuskysyn­nän ylläpi­to velaksi.

    Kuka tahansa kap­i­tal­isti osaa ker­toa, ettei työvoimaa palkata ilman kysyn­tää, ja kuka tahansa osta­ja osaa ker­toa, ettei ostamis­es­ta tule mitään ilman rahaa. Ihme­tyt­tää kovasti, miten Rehn ja muut päät­täjät eivät tätä ymmärrä.

    Luulen että Rehn, kap­i­tal­is­tit ja me ymmär­rämme mis­tä on kysymys.

    Itseään ei voi säästää ulos (kysyntä)lamasta.

    Ahaa, ehkä tarkoitit, että säästämi­nen ei ole kelvolli­nen lääke lamaan. Olen siinä määrin samaa mieltä, että en pidä nyky­istä hal­li­tuk­sen säästämiseen / palvelu­iden leikkaamiseen tähtäävää poli­ti­ikkaa hyvänä tapana yrit­tää irrot­tau­tua lamas­ta (tai pitkit­tää sitä).

  53. anonyy­mi:
    Itseään ei voi säästää ulos (kysyntä)lamasta.

    Täy­den­nän kom­ment­tiani totea­mal­la, että en pidä myöskään (vihrei­den tyyp­il­lis­es­ti aja­maa) velka­elvy­tys­tä (tai muu­ta kulu­tuskysyn­nän ylläpi­toa velak­si) järkevänä tapana pyrk­iä ulos sel­l­ais­es­ta pitkit­tyneestä lamas­ta, johon liit­tyy myös merkit­tävää het­kel­lisiä suh­dan­neheilahtelu­ja (esim. 6 kk) pitkäaikaisem­paa Suomen kil­pailukyvyn heiken­tymistä. Jos uskomme kil­pailukykymme laske­neen, vekaelvy­tys on säästämistäkin surkeampi ratkaisu.

  54. Juho Laatu: Aivan. Helsin­gin köy­hien, niin kuin muidenkin köy­hien tarvit­se­mat perus­palve­lut kus­tan­netaan yhteis­vas­tu­ullis­es­ti kaikkien suo­ma­lais­ten voimin. Ei siis niin, että helsin­gin köy­hillä olisi oikeus käyt­tää kaik­ki helsinkiläis­ten miljonäärien veroeu­rot, ja muiden kun­tien köy­hät jäi­sivät kokon­aan ilman.

    Eikö toimeen­tu­lotuen “köy­hille” mak­sa kun­ta, eikä val­tio? Helsin­ki mak­saa siis tuet omille köy­hilleen ja menetet­ty­inä val­tiono­suuksi­na myös mui­hin kuntiin.

    Min­ulle sopisi kyl­lä, että toimeen­tu­lo­tu­ki siir­ty­isi kokon­aan val­tion vas­tu­ulle ihan tas­a­puolisu­u­denkin vuoksi. 

    Miten perustelet raide­paket­tien tarpeel­lisu­u­den ver­rat­tuna hiih­to­his­sei­hin? Käsit­tääk­seni Lap­pi on kärsinyt lamas­ta ainakin yhtä paljon kuin rikkaim­mat kaupun­git. Matkailun tukem­i­nen voisi olla suo­ravi­ivaisem­paa kasvun tavoit­telua kasvu­paketil­la, kuin yleinen tuki paikallisliikenteelle.

    Val­tion ja kun­tien vas­tu­ulle kuu­luu mm. liiken­teen perus­rak­en­tei­den rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to. Metro ja junara­dat ovat sel­l­aisia, kos­ka ihmiset käyt­tävät niitä matkus­taak­seen kohteisi­in, joi­hin on pakko päästä (työ, koulu, kaup­pa, terveyskeskus). 

    Har­vaana­su­tu­il­la seuduil­la tähän riit­tävät tiet, kos­ka niiden kap­a­siteet­ti riit­tää tarvit­ta­van joukkoli­iken­teen jär­jestämiseen. Helsingis­sä pelkästään tiet eivät riitä, kos­ka tiev­erkko ei vain vedä niin suur­ta määrää liiken­net­tä ruuhkau­tu­mat­ta pahasti. Lisäk­si autoli­ikenne saas­tut­taisi tuos­sa mitas­sa todel­la pahasti. Tarvi­taan siis metro­ja ja paikallisju­nia. Raideli­iken­teen rak­en­t­a­mi­nen on todel­la kallista, mut­ta käyt­tö hal­paa, joten on ihan paikallaan, että val­tio tukee tarpeel­lisen raideli­iken­teen rakentamista.

    Hiih­to­hissit eivät ole vält­tämätön­tä joukkoli­iken­net­tä. Ne ovat pelkästään huvit­telua helpot­tavia apu­vä­lineitä, eikä sel­l­ais­ten rak­en­t­a­mi­nen kuu­lu yhteiskun­nan tehtävi­in. Hiih­to­hissin rak­en­takoon se, joka sitä tarvit­see oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan. Jos hiih­tokeskus halu­aa hiih­to­hissin, sen pitää laskea, lisääkö hiih­to­hissi asi­akkai­ta niin paljon, että investoin­ti kannattaa.

    Yhteiskun­ta voi tietysti päät­tää tukea hiih­tokeskus­ta hiih­to­hissin rak­en­tamises­sa, mut­ta sil­loin kyse on yri­tystues­ta, eikä yhteiskun­nan perus­rak­en­teista. Jos hiih­tokeskus on tarpeelli­nen, se pystyy mak­samaan itse omat investointin­sa, kuten mikä tahansa muukin yri­tys. Tarvit­taes­sa ote­taan lainaa. Minus­ta ei ole kovin järkevää mak­saa yri­tys­tukia, jolleivät ne tuo­ta val­ti­olle ja kun­nille merkit­tävää lisäar­voa, kun myös hai­tat on otet­tu huomioon. Voi olla, että hiih­to­hissi täyt­tää ehdot, mut­ta toden­näköis­es­ti yhteiskun­nan rahoille löy­tyy parem­piakin kohteita.

    Muis­tu­tan edelleen, että tulo­jen tasaus on nor­maalia, eikä se oikeu­ta Helsinkiä rohmua­maan mitään ylimääräistä val­ti­ol­ta. Näyt­tää vähän siltä, kuin pitäisit tulo­jen tasaus­ta syynä pumpa­ta Helsinki­in lisää rahaa. 

    Tulo­jen lisäk­si pitäisi ottaa huomioon myös menot. Pienessä ja isos­sa kun­nas­sa kus­tan­nus­rakenne on eri­lainen. Jotkin asi­at voi jär­jestää halvem­mal­la pienessä kun­nas­sa, toiset suures­sa, eikä tämäkään riipu pelkästä väk­ilu­vus­ta, vaan myös väestön sijoit­tumis­es­ta, väestörak­en­teesta, väen­ti­hey­destä ja maantieteestä.

  55. Sep­po Korp­poo: Suo­mi nousee tästä lamas­ta vain yksi­tyisen puolen vien­tive­toisel­la kasvul­la ja työllistämisellä.

    Ulko­maista talouskasvua ei kan­na­ta jäädä odot­ta­maan, sil­lä ongel­mamme ovat suurim­mal­ta osin kotikutoisia.

    Pitää täysin paikkansa että yksi­tyisen puolen mah­dol­lisuuk­sia vien­tive­toiseen kasvu­un on syytä helpot­taa kaikin mah­dol­lisin keinoin, jot­ta Suo­mi on valmi­ina noususuh­dan­teen iskiessä — ja on niitä markki­nao­suuk­sia lupa yrit­tää voit­taa vielä eurokri­isin jatkues­sakin. Samoin kotiku­toisia ongelmia riit­tää kor­jat­tavak­si, joten aamen Korp­poolle. J Var­ti­ainen juuri mainit­si YLE-uuti­sis­sa etanan­hi­taan reagoin­nin huolto­suh­teen muren­e­miseen ja itsel­leni tulee mieleen kan­nusteloukku­jen viidakko jota blo­gi-isän­tä on päivitel­lyt kir­jas­saan SATA-komiteas­ta, ja johon perus­tu­lo olisi yksi hyvän­tun­tu­inen ratkaisu.

    Silti usko pelkki­in kotiku­toisi­in ongelmi­in panee miet­timään mik­si Nokian kaa­tu­mi­nen olisi ajanut myös Espan­jan, Irlan­nin ja USAn taan­tu­maan. Ja epäilen etteikö usko pelkkään PK-sek­tori­in ilman muu­ta vetoa­pua aliarvioi talouden suurten vir­tausten voimaa, Krug­ma­nia lainat­en (mik­si yrit­täjistä tulee huono­ja [talous]poliitikkoja):
    …Eivätkö liikemiehet sit­ten tiedä parhait­en miten uusia työ­paikko­ja luo­daan? Eivät. He tietävät kuin­ka yksit­täisiä yri­tyk­siä laa­jen­netaan, usein — ellei peräti useim­miten, muiden yri­tys­ten kus­tan­nuk­sel­la. Tämä on tärkeä ja erit­täin vaa­ti­va taito, mut­ta sil­lä ei ole paljoa tekemistä sen kanssa kuin­ka kokon­aisen kansan­talouden volyymiä kas­vate­taan; kansan­talouden jon­ka pääasi­akas on — se itse. Suurimpi­enkaan yri­tys­ten ei yleen­sä tarvitse ottaa huomioon mis­sä määrin vaikka­pa työn­tek­i­jöi­den irti­sanomi­nen vähen­tää yri­tyk­sen omien tuot­tei­den menekkiä…

    Tiivistän Krug­manin esi­in­tymis­es­tä BBC:n News­night-ohjel­mas­sa:

    - Jon Mol­son (sijoit­ta­ja ja bis­ne­senke­li): Kysymys on että meil­lä on liian iso val­tio. Olemme anta­neet julkisen sek­torin kas­vaa 30%:sta 50%:iin. Jos halu­taan kasvua, tarvi­taan isom­pi yksi­tyi­nen sek­tori, ei isom­paa julk­ista sek­to­ria … Velan­ot­to ain­oas­taan aut­taa meitä elämään lev­eäm­min tänään, tule­vien polvien kustannuksella.

    - Paul Krug­man: Kun ajat­te­len tule­via sukupolvia, rikos jon­ka teemme ei ole että jätämme jäl­keemme enem­män velkaa — se on pikkusyn­ti. Rikos kohdis­tuu niihin opiske­li­joi­hin jot­ka valmis­tu­vat ilman töi­hin­pääsymah­dol­lisuuk­sia. He ovat otta­neet opin­to­lainaa, han­kki­neet kalli­in koulu­tuk­sen, ja sit­ten heille ei ole tar­jo­ta työtä.

    - JM: Nuo työ­paikat syn­tyvät kun ihmiset siir­tyvät julkiselta sek­to­ril­ta yksityiselle. 

    - Andrea Lead­som (kon­ser­vati­ivi-kansane­dus­ta­ja): Mei­dän pitää tehdä nuo­rille helpok­si uusien yri­tys­ten aloit­ta­mi­nen. Tehdä asi­at paljon helpom­mik­si uusille yrit­täjille. Mei­dän ei pidä luo­da uusia työ­paikko­ja vaan tehdä taloudelle mah­dol­lisek­si luo­da työpaikkoja.

    - AL: Tot­ta­han toki voi joko laa­jen­taa yksi­ty­istä sek­to­ria, helpot­ta­mal­la sen laa­jen­e­mis­mah­dol­lisuuk­sia, tai voi laa­jen­taa julk­ista sek­to­ria, ja ain­oa tapa on ottaa voimavaro­ja yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta ja siirtää niitä…

    - PK: Teiltä menee kokon­aan ohi mitä tarkoit­taa että ollaan taan­tu­mas­sa. Meil­lä on jouti­laana val­ta­va määrä työn­tek­i­jöitä jot­ka halu­a­vat tehdä työtä, siis koko joukko tuotan­non­tek­i­jöitä jot­ka eivät liiku mihinkään kos­ka kysyn­tää ei ole. Niin­pä täm­möisenä ajan­hetkenä yksi­tyi­nen ja julki­nen sek­tori eivät kil­paile resurs­seista. Resursse­ja on työt­tömänä, ja point­ti on saa­da hei­dät töihin.

    - PK: Antakaa min­ulle nousukausi ja muu­tun heti taloushaukak­si, USAs­sa tai Bri­tan­ni­as­sa, sama se. Keskuste­len sil­loin mielu­usti kuin­ka val­tion kulu­ja vähen­netään tai kuin­ka yri­tys­ten tulok­sia pysty­isi paran­ta­maan… Mut­ta en NYT, en tämän­hetk­isil­lä reunaehdoilla.

    - AL: Ettekö ajat­tele että yri­tysvero­tuk­sen keven­tämi­nen, sään­te­lyn löysäämi­nen, tek­isi helpom­mak­si perus­taa uusia yri­tyk­siä? Tai pankkien ohjaami­nen tilanteeseen jos­sa ne pysty­i­sivät anta­maan lainaa PK-yri­tyk­sille? Eikö sem­moisil­la toimil­la olisi suurem­pi vaiku­tus kuin lisära­han lainaamisel­la työ­paikko­jen luomiseksi…

    - PK: Ei, ehdot­tomasti ei. USAs­sa on tehty kyse­ly­tutkimuk­sia sen selvit­tämisek­si mikä yri­tyk­siä oikein pidät­telee. Ylivoimais­es­ti suurin syy on että myyn­ti ei suju. Kysyn­tää ei vain ole. Pääo­man saan­ti ei ole ongel­ma, ja … no, yri­tyk­set halu­aisi­vat enem­män osapäiväisiä mut­ta eivät tavanomaista enem­pää. Rahoi­tus on pikku­jut­tu. Tule­vat vira­nomais­säädökdet, no niistä aina valite­taan mut­ta ei taval­lista enem­pää. Se mikä on muut­tunut: kysyn­tää ei ole! Markki­noi­ta ei ole. Ja tämä on seik­ka jota säästö­toimet pahen­ta­vat lisää. Ne lamaut­ta­vat sekä yksi­tyisen sek­torin että julkisen.


    Ihan tot­ta on sekin että Suo­mi ei yksipuolis­es­ti tehdy­il­lä elvy­tyspäätök­sil­lä pysty laskusuh­dan­net­ta tait­ta­maan, vaan kysyn­tää pitäisi syn­tyä vien­nin kohde­mais­sa. Suomen on pakko koordi­noi­da omat mah­dol­liset elvy­tys­toimen­sa muun EU:n kanssa, ja sil­loin Sak­san pää on pakko saa­da kään­tymään. Krug­man pitää tuoreessa blogikir­joituk­ses­saan tilan­net­ta euroalueel­la erit­täin pahana. Vaan oli­pa kom­ment­tipuolel­la mah­dolli­nen val­oisakin skenaario.
    Hra Draghi ja muut EKP:n hal­li­tuk­sen jäsenet alka­vat jät­tää huomiotta Hra Wei­d­man­nin ja Bun­des­bankin protestit, jot­ka vain merk­itään eriävänä mielipteenä pöytäkir­jaan. Draghi ja muut alka­vat sit­ten toteut­taa peri­aat­tei­ta jot­ka kuka hyvän­sä keskus­pankki­iri käyt­täisi tilanteessa jos­sa rahapoli­ti­ik­ka on jäänyt täysin pölyt­tymään. Mitäpä Sak­sa siihen voisi reagoi­da, eroaisi euroalueesta ja näk­isi talouten­sa tuhoutu­van kun uuden D‑markan arvo kipuaisi het­kessä pil­vi­in?. Taval­laan koko Euroop­pa devalvoisi.

    Oli siel­lä tosin sem­moinenkin ske­naario että Marine Le Pen johtaa Ran­skan ulos Eurosta. Soi­ni olisi var­maan valmis tekemään saman Suomelle.

  56. Aus­tri­an:
    Lasku­taitoisille pikku pähkinä:
    Jos on stokasti­nen ensim­mäisen ker­talu­vun lin­eaari­nen dif­fer­enssiy­htälö, johon liit­tyy yhden yksikön kokoinen sat­un­nais­shok­ki peri­odil­la nolla… 

    Mielestäni et anna tarpeek­si taus­ta­ti­eto­ja pähk­inän ratkaisemis­esksi. Siis diskre­toitu ver­sio Langevin-yhtälöstä? Eikös shokin vaimen­e­mi­sai­ka ensin­näkin riipu kohi­nat­toman diff-yhtälön etuk­er­toimista (aikavakios­ta) ja toisek­seen kohi­nater­min suu­ru­ud­es­ta suh­teessa varsi­naiseen sig­naali­in (shokki­in)?

    En myöskään ymmär­rä miten voit puhua sat­un­nais­shokin peri­odista, sehän on joko sat­un­nainen tai peri­odi­nen — vai tarkoi­tatko sekoi­tus­ta molemmista?

  57. N: Eikö toimeen­tu­lotuen “köy­hille” mak­sa kun­ta, eikä val­tio? Helsin­ki mak­saa siis tuet omille köy­hilleen ja menetet­ty­inä val­tiono­suuksi­na myös mui­hin kuntiin.

    Peri­aat­teessa on saman­tekevää kumpi mak­saa, kun­han jär­jestelmä toimii ja on tas­a­puo­li­nen. Nykyi­nen jär­jestelmä val­tiono­suuksi­neen, pro­gres­si­ivi­sine val­tion veroi­neen ja kun­tako­htai­sine tas­apros­ent­ti­sine kun­taveroi­neen on omi­tu­inen vir­i­tys, jos­sa raho­ja siir­rel­lään turhan mon­imutkaises­ti näi­den kah­den tason välillä.

    Min­ulle sopisi kyl­lä, että toimeen­tu­lo­tu­ki siir­ty­isi kokon­aan val­tion vas­tu­ulle ihan tas­a­puolisu­u­denkin vuoksi. 

    Samoin.

    Val­tion ja kun­tien vas­tu­ulle kuu­luu mm. liiken­teen perus­rak­en­tei­den rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to. Metro ja junara­dat ovat sel­l­aisia, kos­ka ihmiset käyt­tävät niitä matkus­taak­seen kohteisi­in, joi­hin on pakko päästä (työ, koulu, kaup­pa, terveyskeskus). 

    Har­vaana­su­tu­il­la seuduil­la tähän riit­tävät tiet, kos­ka niiden kap­a­siteet­ti riit­tää tarvit­ta­van joukkoli­iken­teen jär­jestämiseen. Helsingis­sä pelkästään tiet eivät riitä, kos­ka tiev­erkko ei vain vedä niin suur­ta määrää liiken­net­tä ruuhkau­tu­mat­ta pahasti. Lisäk­si autoli­ikenne saas­tut­taisi tuos­sa mitas­sa todel­la pahasti. Tarvi­taan siis metro­ja ja paikallisjunia.

    Aivan.

    Raideli­iken­teen rak­en­t­a­mi­nen on todel­la kallista, mut­ta käyt­tö hal­paa, joten on ihan paikallaan, että val­tio tukee tarpeel­lisen raideli­iken­teen rakentamista.

    Mut­ta tas­a­puolis­es­ti toki. Jos sään­töi­hin tehdään sel­l­ainen muu­tos, että val­tio mak­saa paikallis­li­iken­teen investoin­te­ja kaupungeis­sa, mak­sakoon paikallis­li­iken­teen investoin­te­ja myös maalaiskunnissa.

    Hiih­to­hissit eivät ole vält­tämätön­tä joukkoli­iken­net­tä. Ne ovat pelkästään huvit­telua helpot­tavia apu­vä­lineitä, eikä sel­l­ais­ten rak­en­t­a­mi­nen kuu­lu yhteiskun­nan tehtävi­in. Hiih­to­hissin rak­en­takoon se, joka sitä tarvit­see oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan. Jos hiih­tokeskus halu­aa hiih­to­hissin, sen pitää laskea, lisääkö hiih­to­hissi asi­akkai­ta niin paljon, että investoin­ti kannattaa.

    Kri­ti­ikin kohteena oli hal­li­tuk­sen kasvu­paket­ti. Matkailu edus­taa kasvua suorem­min kuin paikallis­li­ikenne. Jos rahoite­taan matkailua, sitäkin pitäisi rahoit­taa tas­a­puolis­es­ti haja-asu­tusalueel­la ja kaupungeissa.

    Yhteiskun­ta voi tietysti päät­tää tukea hiih­tokeskus­ta hiih­to­hissin rak­en­tamises­sa, mut­ta sil­loin kyse on yri­tystues­ta, eikä yhteiskun­nan perus­rak­en­teista. Jos hiih­tokeskus on tarpeelli­nen, se pystyy mak­samaan itse omat investointin­sa, kuten mikä tahansa muukin yri­tys. Tarvit­taes­sa ote­taan lainaa. Minus­ta ei ole kovin järkevää mak­saa yri­tys­tukia, jolleivät ne tuo­ta val­ti­olle ja kun­nille merkit­tävää lisäar­voa, kun myös hai­tat on otet­tu huomioon. Voi olla, että hiih­to­hissi täyt­tää ehdot, mut­ta toden­näköis­es­ti yhteiskun­nan rahoille löy­tyy parem­piakin kohteita.

    Matkailu voidaan luokitel­la kasvu­paketille sopi­vak­si kasvua tuo­vak­si kohteek­si. Jos halu­taan tukea kun­tia eikä yksit­täisiä yri­tyk­siä, voidaan tukea kun­nal­lisia hiih­to­hisse­jä yksi­ty­is­ten sijaan, tai mitä tahansa muu­ta kun­nille ja Suomelle kasvua tuo­vaa hanketta.

    Tulo­jen lisäk­si pitäisi ottaa huomioon myös menot. Pienessä ja isos­sa kun­nas­sa kus­tan­nus­rakenne on eri­lainen. Jotkin asi­at voi jär­jestää halvem­mal­la pienessä kun­nas­sa, toiset suures­sa, eikä tämäkään riipu pelkästä väk­ilu­vus­ta, vaan myös väestön sijoit­tumis­es­ta, väestörak­en­teesta, väen­ti­hey­destä ja maantieteestä.

    Useim­mis­sa rahoi­tustapauk­sis­sa kun­tien nyky­istä kulu­raken­net­ta ei tarvitse huomioi­da. Tosin käsit­tääk­seni se on nykyään käytän­tö ja hyväksyt­ty peri­aate, että Lapis­sa ja saaris­tossa mak­se­taan hie­man kulun han­kalu­ud­es­ta johtu­via lisiä. Muual­la jok­seenkin tasaista kai. Kalli­iden paikko­jen lisä­tuki­in en näe tarvet­ta (kalli­in asumisen tuet voisi pois­taa, ne menevät lisäk­si vain asun­non hin­toi­hin). Jokaises­sa paikas­sa on omat hyvyyten­sä, huo­nouten­sa, halpuuten­sa ja kalliuten­sa, ja markki­nat oat tärkein hin­take­hi­tys­tä ja ihmis­ten val­in­to­ja ohjaa­va tek­i­jä. Tästä sän­nöstä voi poike­ta esim. monopole­ja ja markki­noiden liial­lista keskit­tymistä purkavis­sa toimissa.

  58. “Raideli­iken­teen rak­en­t­a­mi­nen on todel­la kallista, mut­ta käyt­tö hal­paa, joten on ihan paikallaan, että val­tio tukee tarpeel­lisen raideli­iken­teen rakentamista.”
    Mik­si val­tion tulee tukea asioi­ta joiden rak­en­t­a­mi­nen on kallista ja käyt­tö halpaa?

  59. Onko eri­laisil­la investoin­neil­la eroja?

    Tääl­lä on kir­joitet­tu paljon infran paran­tamis­es­ta mut­ta mitenkä luokitel­la kun­nal­liset liikun­ta mah­dol­lisu­udet. Nyt­ten varsinkin kun­tien yhdis­tämis­ten alla mon­et kun­nat tuup­paa­vat isot rahat sinne.
    Tietyl­lä taval­la kyse on myöskin investouin­neista mil­lä saisi rahaa liik­keelle mut­ta osas­sa näitähän on aika korkeat käyt­tökus­tan­nuk­set ja työl­listävä vaiku­tus sen jäl­keen kun Viro­laiset työmiehet ovat läht­e­neet aika vähäinen.

  60. Juho Laatu: Kaikkea lama-ajan ylimääräistä kulu­tus­ta ei tava­ta kut­sua elvy­tyk­sek­si, muu­ta tuo val­tion tulo­ja suurem­pi ylimääräi­nen kulu­tus on vaiku­tuk­seltaan jok­seenkin sama asia kuin elvytys. 

    Kaikel­la kulu­tuk­sel­la on sama efek­ti kuin elvy­tyk­sel­lä, kos­ka sitähän elvy­tys on (mut­tei tois­in­päin). Kuitenkaan, jos se ei ole lisäku­lu­tus­ta, kyse ei ole elvy­tyk­ses­tä. Ilmeis­es­ti kuvit­telet, että alku­ti­lanteen julkisen puolen tas­apain­ol­la on mitään merk­i­tys­tä. Ei ole. Talous on sopeu­tunut siihen tilaan ja elvy­tyk­sel­lä on tarkoi­tus saat­taa lisäku­lu­tuk­sel­la se takaisin alku­peräiselle tolalle. Julkisen puolen kulu­tuk­sen pitämi­nen samana ei ole elvy­tys­tä, kuten kysyn­nän supis­t­a­mi­nenkaan lamas­sa ei ole talouden kasvattamista.

    Huono analo­gia, joka toiv­ot­tavasti sel­ven­tää asiaa:
    Jos henkilö saa sydänko­htauk­sen, elvy­tys­tä ei ole se, ettei tehdä mitään ja tämä on täysin riip­puma­ton­ta siitä, onko henkilöl­lä korkean veren­paine ja sydän­vaivo­ja huono­jen syömä- ja juo­mat­apo­jen sekä liikun­nan puut­teen vuok­si tai ken­ties jo tahdis­tin asen­net­tuna. Elvy­tyk­sen tarkoi­tus on saa­da henkilö siihen tilaan, jos­sa hän voi taas jatkaa nor­maalia elämään­sä. Sit­ten vas­ta rukataan pitem­män tähtäi­men suun­nitelmia. Kam­miovärinässä, sydän­pysähdyk­sessä, tms. sitä ei tehdä vaan sil­loin elvytetään.

    Juho Laatu: Elämme yli varojemme/tulojemme, eikö niin. Tämä riit­tää minulle. 

    Mut­ta määritelmäsi sanalle on yksiselit­teis­es­ti väärä, jos lisära­haa ei ole laitet­tu talouteen. Saman julkisen puolen (yli)kulutuksen jatkami­nen ei ole elvy­tys­tä. Se on tumput suo­ri­na seisomista.

    Sel­l­aisel­la tahal­lisen väärinymmär­ryk­sen määräl­lä pitäisi jo lähteä mukaan poli­ti­ikkaan tai men­nä Teoston puhemiehek­si. Niis­säkin hom­mis­sa tun­tuu keskimäärin riit­tävän se, että suol­letaan hel­posti toden­net­tavia, miel­lyt­tävän kuu­loisia valheita.

    Juho Laatu: Kat­son tietäväni sanan merk­i­tyk­sen. Taisin käyt­tääkin sitä aika oikein, vaikkakin halu­an tarkastel­la tässä varsi­naista elvy­tys­tä ja muu­ta yliku­lu­tus­ta laman aikana yht­enä yliku­lut­tamisen ja talouden velal­la tukemisen käsitteenä. 

    Sil­loin joko kat­sot väärin tai vale­htelet tietois­es­ti. Toki kyse voi olla myös rehellis­es­tä tyh­myy­destä, mut­ta valitet­tavasti siltä ei vaiku­ta. Ei siinä mitään sen ihmeel­lisem­pää ole.
    Toki voit kat­soa elvy­tyk­sen alka­neen nousukaudel­la ennen lamaa, mut­ta tuo menee melestäni täysin tietoisen vale­htelun piikki­in, kun ker­ran et asi­as­ta puhues­sasi yleen­säkään vaivaudu mainit­se­maan kyseessä ole­van täl­lainen henkilöko­htainen idioot­ti­mainen tulk­in­ta, joka ei lainkaan vas­taa yleistä kielenkäyttöä.

    Sini­nen ei tarkoi­ta suk­laakakkua. Jos vaa­dit saa­da käyt­tää tuol­laista uudelleen­määrit­te­lyä, se on tehtävä etukä­teen selväk­si jokaisel­la käyt­tök­er­ral­la. Toki täl­lainen seli­tys pahasti lai­men­taa sitä pro­pa­gan­dis­tis­tisen tarkoituk­sen tehoa, jota tämänkaltaisel­la tahal­lisel­la väärin­tulkin­nal­la yleen­sä yritetään saavuttaa.

    Niin­pä edelleenkin:

    anonyy­mi: Opi sanan merk­i­tys tai lope­ta sen käyttäminen. 

    Täl­lainen jälkikäteinen venkoilu jonkun käräyt­täessä sin­ut val­heesta ei ole lainkaan sama asia.

    Pahoit­telu­ni blogin­pitäjälle, jos ylitän sopi­vaisu­us­ra­jo­ja jankkauk­sel­lani tai sanavalin­noil­lani, mut­ta tämä on ensiar­voisen tärkeätä niin kauan kuin pyritään asi­apo­h­jaiseen keskustelu­un. Selviä fak­to­ja ei pidä vääris­tel­lä sanamerk­i­tys­ten uudelleenmäärittelyillä.

    Juho Laatu: Luulen että Rehn, kap­i­tal­is­tit ja me ymmär­rämme mis­tä on kysymys. 

    Ei se vielä ainakaan Rehnin toimin­nas­sa ole näkynyt. Alus­ta asti ovat puheet ja toimet men­neet täysin päin­vas­taiseen suuntaan.

    Elvy­tys­tä pitäisi tehdä EU:n tasol­la ja EU:n laa­juis­es­ti. Kiinal­la ei ole rahkei­ta ja Yhdys­val­lat eivät näil­lä näkymin ainakaan vuosikymme­neen pääse eroon kon­gressin repub­likaanienem­mistöstä eli se ei liene poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista, vaik­ka tilanne voisikin muut­tua repub­likaa­nipres­i­dentin myötä, mut­ta se olisi muuten täysi katas­trofi. Niin­pä pal­lo putoaa väk­isinkin EU:lle. Näil­lä toimil­la muuten ostet­taisi­in myös johta­ju­ut­ta ympäristöasioissakin.

  61. az: Heitän vain ihan ajatuk­se­na. Olet saanut (key­ne­si­laisen?) kansan­talousop­pisi yliopis­tol­la ennen glob­al­isaa­tio­ta ja yhteis­val­u­ut­taa. Ehkä nykyi­nen, hal­lit­se­ma­ton ‘meta’systeemi on vienyt liikku­mati­laa ja keino­va­likoimaa syk­liseltä suhdannepolitiikalta.

    Jotain sys­tee­mis­sä on rik­ki sen osalta, että meil­lä ei ole riit­täviä ja toimivia väyliä suun­na­ta kulu­tus­ta sel­l­aiseen, mitä ihmiset todel­la halu­aisi­vat ja arvostaisivat.

    Viimeinen lause kuul­lostaa että rik­ki on hin­tamekanis­mi. Joku muu kuin kulut­ta­ja itse päät­tää mihin merkit­tävä osa hänen kulu­tuk­ses­taan suun­tau­tuu [*]. Hin­tamekanis­mi tup­paa heikken­emään Ison Val­tion poli­ti­ikkaa har­joitet­taes­sa, mut­ta Key­ne­siä on turha vetää esi­in tässä yhteydessä.

    Voisi ehkä stereo­tyyp­itel­lä että Ison Val­tion kan­nat­ta­jat halu­a­vat kas­vat­taa val­tion roo­lia oli suh­danne mikä hyvän­sä. Pienen Val­tion kan­nat­ta­jat halu­a­vat kutis­taa val­tion roo­lia oli suh­danne mikä hyvän­sä [**]. Key­ne­siläiset halu­a­vat kas­vat­taa val­tion roo­lia laskusuh­dan­teessa (eri­tyis­es­ti lik­vidi­teet­tiloukus­sa) ja kutis­taa noususuhdanteessa. 

    Sivus­takat­so­ja hel­posti sot­kee Key­ne­siläisen ja Ison Val­tion kan­nat­ta­jan toisi­in­sa, ainakin laskusuh­dan­teen aikana.

    Se mitä yhteis­val­u­ut­ta tai glob­al­isaa­tio lisää Key­ne­siläisyy­teen on että elvyt­tämis­es­tä on saata­va yhteinen sopimus koko Euroopan tasol­la (yhteis­val­u­ut­ta) tai koko maail­man tasol­la (glob­al­isaa­tio), muuten Yhteis­maan Trage­dia uhkaa. Mitä ne lisääväät ide­ol­o­giseen Iso­val­ti­o­laisu­u­teen tai ide­ol­o­giseen Pien­val­ti­o­laisu­u­teen, siihen en osaa nyt ottaa kantaa.

    [*] Tämä on iso matop­urk­ki, jota en halua ava­ta juuri nyt.

    [**] Vrt. Mol­son ja Lead­som News­nightis­sä 5min kohdalla.

  62. anonyy­mi: Kaikel­la kulu­tuk­sel­la on sama efek­ti kuin elvy­tyk­sel­lä, kos­ka sitähän elvy­tys on (mut­tei toisinpäin).

    Juuri näin.

    Mut­ta määritelmäsi sanalle on yksiselit­teis­es­ti väärä

    Mikä määritelmäni?

    … et asi­as­ta puhues­sasi yleen­säkään vaivaudu mainit­se­maan kyseessä ole­van täl­lainen henkilöko­htainen idioot­ti­mainen tulk­in­ta, joka ei lainkaan vas­taa yleistä kielenkäyttöä.

    Mikä tulk­in­ta?

    Täl­lainen jälkikäteinen venkoilu jonkun käräyt­täessä sin­ut val­heesta ei ole lainkaan sama asia.

    Mikä val­he?

    (Ker­ro mitä kri­ti­soit, niin minäkin pääsen mukaan.)

    Elvy­tys­tä pitäisi tehdä EU:n tasol­la ja EU:n laajuisesti.

    Olen eri mieltä. Suomen osalta lopet­taisin jo velan kas­vat­tamiseen tähtäävän poli­ti­ikan. Mielestäni velka­ve­toinen poli­ti­ik­ka toimii lyhyi­den suh­dan­nekupru­jen yli­a­jamiseen, mut­ta ei tilanteessa, jos­sa maan talous on tilapäistä pysyväm­min menet­tänyt kil­pailukykyään. Vel­ka vain kasaan­tuu, jos kulu­tus­ta lisätään lait­ta­mat­ta maan talout­ta muuten parem­paan vireeseen (kun ei voi olet­taa, että suh­dan­teen muu­tos kor­jaisi tilanteen muu­ta­man kuukau­den päästä). Tässä tilanteessa pitää lait­taa suu säkkiä myöten. Olemme aja­neet velka­ve­toista poli­ti­ikkaa jo muu­ta­man vuo­den liikaa.

  63. Mikko Kivi­ran­ta: … mon­en blogikom­men­taat­torin talousa­jat­telu tun­tuu ole­van … sel­l­aista joka on kyl­lä viisas­ta yksi­ty­istaloudessa mut­ta tuhoisaa kansantaloudessa.

    Yksi lisää tuli mieleen tästä kom­men­tista: Elämme yli varojemme/tulojemme, eikö niin. Tämä riit­tää minulle. 

    Äidiltä opi­tu­il­la viisauk­sil­la moni ajat­telee kansan­talout­ta kuin se olisi pieni talo pree­ri­al­la. Enin­tään muu­ta­man naa­purin kanssa har­joite­taan vai­h­dan­taa — vaikka­pa vai­hde­taan kanan­mu­nia naa­purin sat­u­lasepän palveluk­si­in. Täm­möi­nen per­hetalous on niin pieni ja erikois­tu­ma­ton, että per­heen pää pystyy hah­mot­ta­maan mis­sä resurs­seista on pulaa, ja miten asi­at riip­pu­vat toi­sis­taan, ja suun­nit­tele­maan sen mukaan. Hän on ikään kuin yhden hen­gen Gos­plan. Tai vähän laa­jem­min: per­heen­jäsen­ten keskinäisessä palaveris­sa pystyy selvit­tämään miten asi­at sujuvat.

    Kansan- tai maail­man­talous on niin erikois­tunut ja mon­imuo­toinen että se ei mah­du yhdenkään Gos­plan-henkilön tai ‑komitean kaali­in. Siel­lä sig­naale­ja resurssien tarpeesta tai resurssien saatavil­laolosta lähetetään hin­tamekanis­min, siis kysyn­nän ja tar­jon­nan kaut­ta. Toisin sanoen käyt­täen rahaa signallointivälineenä.

    Yksi aja­tusleik­ki on New Yorkin jup­pi­en las­ten­hoitorin­ki. Siel­lä isät ja äid­it halu­si­vat aina välil­lä hoitaa parisuhdet­taan, käy­dä eloku­vis­sa tai taidenäyt­telyssä tjsp. He siis sopi­vat ystäväper­hei­den kanssa että jos me kat­somme tänä iltana tei­dän muk­su­jen perään, vahtikaa te jon­ain toise­na iltana mei­dän pen­tu­ja. Pian tähän ‘palvelu­vai­h­dan­taan’ halusi mukaan muitakin per­heitä, jopa sem­moisia per­heitä jot­ka eivät olleet suo­ria per­heystäviä keskenään, vaan tun­si­vat toisen­sa yhteis­ten tut­tavien väl­i­tyk­sel­lä. Alkoi tun­tua järkevältä että vai­h­tokau­pan ei tarvit­sisi olla yksi-yhteen, vaan esim. A‑perhe voisi hoitaa B‑perheen lap­sia, B‑perhe C‑perheen lap­sia, ja C‑perhe kuit­taisi lopuk­si tilanteen hoita­mal­la A‑perheen lap­sia. Siis­pä jupit otti­vat käyt­töön las­ten­hoitokupon­git: hoita­mal­la muiden lap­sia yhden illan, sai kupon­gin, ja kuponkia vas­taan sai joltain muul­ta per­heeltä yhden illan edestä lastenhoitoa.

    Jär­jestelmä toi­mi hienos­ti siihen asti kunnes pari per­het­tä päät­ti että he keräävät vähän kuponke­ja varas­toon, viet­tääk­seen hie­man pidem­män parisuh­teen elvy­tys­jak­son, jos­sa käytäisi­in jonkin aikaa tiuhaan ulkona, ehkä jopa joka ilta. Kävi niin että kupon­git alkoi­vat kado­ta jär­jestelmästä, ja muiden per­hei­den oli yhä vaikeampi löytää kuponke­ja ja saa­da vai­h­tokau­pal­la hoitoa lap­silleen. Lop­ul­ta kaik­ki hoiti­vat taas lapsen­sa itse. Jär­jestelmä oli ajau­tunut lamaan.

    On hyvä huo­ma­ta että jup­pi­en tarve saa­da hoitoa lap­silleen ei ollut kadon­nut mihinkään. Myöskään hei­dän kykyn­sä hoitaa muiden lap­sia ei ollut kadon­nut mihinkään. Tuotan­to­jär­jestelmän täysi kap­a­siteet­ti ei ollut käytössä.

    Palataan­pa pie­neen taloon pree­ri­al­la. Siel­lä jos elää yli varojensa/tulojensa, asia yleen­sä tarkoit­taa että pel­lot ja kanat eivät tuo­ta niin paljoa kuin syödä pitäisi, eikä kano­jen munia riitä palvelu­jen vai­h­tamiseen sat­u­lasepältä. Tuotan­to­jär­jestelmän täysi kap­a­siteet­ti on käytössä, mut­ta se ei riitä. Pree­ri­al­la voi tyy­tyä ajat­tele­maan “Elämme yli varojemme/tulojemme, eikö niin. Tämä riit­tää min­ulle. ” Jos tuotan­toa ei voi kas­vat­taa (ja tämä on oma matop­urkkin­sa), on säästet­tävä. Pree­ri­al­la vika ei voi olla erikois­tu­mista ja työn­jakoa ohjaavas­sa sig­nal­loin­timekanis­mis­sa, kos­ka siel­lä mekanis­mia ei ole. 

    Sen sijaan kansan- tai maail­man­taloudessa ongel­ma voi johtua joko tuotan­toka­p­a­siteetin täyskäytöstä tai jostain markki­na­t­alouteen liit­tyvästä ongel­mas­ta, vaikka­pa lik­vidi­teet­tiloukus­ta. Ja voi kyse olla muus­takin, vaikka­pa Hayek­i­laisit­tain että resurssit ovat väärässä käytössä — mut­ta sil­loin omaa ajat­telumallia pitää laa­jen­taa, eikä kutis­taa sitä takaisin pie­neen taloon preerialla.

    Jos kansan­talout­ta rajoit­taa se että tuotan­toka­p­a­siteet­tia tai mui­ta resursse­ja ei ole tarpeek­si, sil­loin rahan painami­nen tosi­aan vain johtaa Zim­bab­wen-malliseen inflaa­tioon. Jos taas tuotan­to­jär­jestelmän täysi kap­a­siteet­ti ei ole käytössä, näin ei vält­tämät­tä ole.

    (Vielä nor­maalit dis­claimer­it omas­ta amatööriy­destä talouskysymyk­sis­sä — kun­han ääneen ajat­tele­mal­la yritän ymmärtää)

  64. Mikko Kivi­ran­ta: Kävi niin että kupon­git alkoi­vat kado­ta jär­jestelmästä, ja muiden per­hei­den oli yhä vaikeampi löytää kuponke­ja ja saa­da vai­h­tokau­pal­la hoitoa lapsilleen.

    Jos epäi­lyt­tää voiko maail­man­taloudessa tosi­aan olla pulaa rahas­ta, siis niistä paper­in­paloista joi­ta on help­po painaa lisää, ja eri­tyisen help­po painaa liikaa, voi lukea kir­joituk­sia Kiinan ja Sak­san kaup­pata­seista ‘sil­lä silmäl­lä’, palautel­la mieleen­sä kuin­ka lik­vidi­teet­tiloukun mekanis­mi taas toimikaan, tai vaikka­pa muis­tel­la lain­aus­ta Mar­riner Eccle­siltä Wikipedi­as­sa (repub­likaani ja 30-luvul­la FEDin hal­li­tuk­sen puheenjohtaja):

    Mas­sat­uotan­toon on pakko yhdis­tyä mas­saku­lut­ta­mi­nen, mis­tä vuorostaan seu­raa tarve tulon­jakoon … jot­ta ihmisil­lä olisi ostovoimaa … Sen sijaan että olisi saatu aikaan tuote­tun hyv­in­voin­nin jakau­tu­mi­nen, jät­timäi­nen imupump­pu oli 1929–30 vetänyt yhä suurem­man osan tuote­tus­ta hyvästä yhä harvem­pi­in käsi­in … Muut kaver­it pysyivät mukana pelis­sä vain otta­mal­la lainaa. Kun luo­ton­saan­ti tyre­htyi, peli loppui.

    OK, nyt huo­maan että tuos­sa Eccles-lain­auk­ses­sa ei edes ole puute niistä paper­in­paloista, vaan jopa kaikesta mate­ri­aalis­es­ta joi­ta paper­in­palo­jen on tarkoi­tus edus­taa. (Tästä saisi aasin­sil­lan van­haan kysymyk­seen — myös tääl­lä: miten ratkaistaan tulon­jako robot­tien maail­mas­sa hin­tamekanis­mia rikko­mat­ta?) No, jos Ecclesin kom­ment­ti pätee tavaraan, pätee se lastenhoitokuponkeihinkin.

  65. Aika help­po on mol­la­ta poli­itikko­ja, tyyli­in “Eivät ne kykene kat­so­maan koko kansan­talout­ta, vaan suh­muroi­vat niitä siltarumpujaan.”

    Mut­ta pitkään sai tässäkin ketjus­sa lukea Helsin­ki vs. Joroinen kinaamista ennen kuin päästi­in takaisin aiheeseen.

  66. Juho Laatu: (Ker­ro mitä kri­ti­soit, niin minäkin pääsen mukaan.) 

    Kat­so­taan, josko nyt halu­aisit ymmärtää. En viit­sisi jatku­vasti kir­joit­taa samaa asi­aa yhä uud­estaan ja uudestaan.

    Ongel­mana on:

    Juho Laatu: Yksinker­tainen velka­elvy­tys on jo kokeiltu. 

    …ja koko keskustelus­sa käynyt ilmi val­heelli­nen käsi­tys, että velan­ot­to itsessään on elvytystä:

    Juho Laatu: tuo val­tion tulo­ja suurem­pi ylimääräi­nen kulu­tus on vaiku­tuk­seltaan jok­seenkin sama asia kuin elvytys. 

    Mut­ta näin­hän ei ole!
    Julki­nen puoli ei ole lainkaan luonut lisäkysyn­tää kor­vaa­maan pudon­nut­ta yksi­ty­istä kysyn­tää. Julki­nen kysyn­tä on ain­oas­taan pidet­ty samal­la tasol­la eli mitään elvy­tys­tä ei ole tehty. Jos julk­ista kysyn­tää ei ole lisää kutis­tet­tu, se vain tarkoit­taa ettei talout­ta ole supis­tet­tu lisää. Tämä ei ole elvy­tys­tä, kos­ka kokon­aistalouden tas­apain­oti­laa ei ole paran­net­tu ver­rat­tuna tilaan ennen talouskriisiä.

    ———,- — - Alku­peräi­nen kokonaiskysyntä
             \      }– hävin­nyt kokonaiskysyntä
     JK      ‘—– Uusi kokonaiskysyntä
       
    ———,       Alku­peräi­nen yksi­tyi­nen kysyntä
             \      }– hävin­nyt yksi­tyi­nen kysyntä
     YK      ‘—– Uusi yksi­tyi­nen kysyntä

    —————— Nol­lata­so
    JK = julki­nen kysyn­tä, YK = yksi­tyi­nen kysyntä

    Elvy­tys = toimen­pide, jol­la varmis­te­taan että hävin­nyt kokon­aiskysyn­tä < hävin­nyt yksi­tyi­nen kysyntä

    Elvy­tys­tä on se, että hävin­nyt­tä kokon­aiskysyn­tää kor­vataan julkisel­la eli kas­vate­taan kokon­aiskysyn­tää siitä, mitä se olisi jos mitään ei tehtäisi. Tätä ei ole tehty. Sen sijaan päät­täjät ympäri maail­ma ovat suu vaah­dos­sa olleet supis­ta­mas­sa talout­ta entis­es­tään. Nämä vaiku­tuk­set nähdään nyt ollessamme lamas­sa vielä vuosia talouskri­isin jälkeen.

    Kun elvyt­tää riit­tävästi (ja oikeal­la taval­la), luo kysyn­tää, joka lisää yksi­ty­istä tuotan­toa, mikä luo työ­paikko­ja ja lisää kysyn­tää. Talous potkaistaan täl­lä tavoin posi­ti­iviselle kier­teelle korkeam­paan tas­apain­oti­laan ja takaisin kasvu-uralle. Kasvukaudel­la voi sit­ten supis­taa julk­ista kulu­tus­ta, kos­ka yksi­tyi­nen puoli voi oletet­tavasti ottaa sieltä vapau­tuneet resurssit käyttöönsä. 

    Julkisen kysyn­nän pitämi­nen vakiona ei ole elvy­tys­tä. Elvy­tys on julkisen talouden tas­apain­os­ta riip­puma­ton toimen­pide, kos­ka kyse on hävin­neen kysyn­nän kor­vaamis­es­ta lisäkysyn­näl­lä. Väi­tit, että näin on tehty, mut­ta esimerkkeinä osoitit vain indek­siko­ro­tuk­sia ja ennen lamaa tehtyjä palkanko­ro­tuk­sia. Nämä kuitenkin liit­tyvät vain julkisen talouden tas­apain­oon eivätkä ole elvytystä.

    Kan­nat­taa lisäk­si huomioi­da, että viime kasvukaudel­la “alas” jae­tut nyt ylisu­urik­si havaitut palkat joh­tu­i­v­at nimeno­maan “ylös” jaet­tu­jen ylisu­urten osuuk­sien aiheut­tamista nos­topaineista. Jos “ylös” jaet­tu­jen raho­jen ylisu­uri osu­us olisi käytet­ty investoin­tei­hin, palkko­ja ei olisi tarvin­nut kas­vat­taa niin paljon alhaal­lakaan ja talous olisi var­maan muil­takin osin parem­mas­sa kun­nos­sa. Eikös näitä vero­ja muuten ennen kri­isiä las­ket­tu? Kannattiko?

  67. Mikko Kivi­ran­ta: OK, nyt huo­maan että tuos­sa Eccles-lain­auk­ses­sa ei edes ole puute niistä paper­in­paloista, vaan jopa kaikesta mate­ri­aalis­es­ta joi­ta paper­in­palo­jen on tarkoi­tus edustaa. 

    No, jos ne paper­in­palat pää­tyvät har­voihin käsi­in, niin johtuen siitä, mitä nuo paper­in­palat edus­ta­vat, myös kaik­ki mate­ri­aa­li­nen tah­too keskit­tyä samoi­hin käsi­in ja puute on todellista.

    Paper­in­palo­jen lisä­painamista ei kai ole koskaan toteutet­tu siten, että lisä­pa­per­in­palat on kohdis­tet­tu ain­oas­taan puut­teenalaisille. Ne yleen­sä kier­rätetään siten, että jokainen saa ns. osansa.

  68. Mikko Kivi­ran­ta: miten ratkaistaan tulon­jako robot­tien maail­mas­sa hin­tamekanis­mia rikkomatta? 

    Tämä on erit­täin mah­dol­lis­es­ti yksi tärkeimpiä 21. vuo­sisadan kysymyk­siä, val­lanku­mouk­selli­nen hyvin monel­la ulot­tuvu­udel­la. Se menee aivan yhteiskun­nan jär­jestäy­tymisen ja ihmisyy­den ytimeen, kun sitä enem­män pohtii ja yrit­tää hah­motel­la eri­laisia skenaarioita.

    Täl­lä het­kel­lä 1900-luvun his­to­ri­aa vas­ten esimerkik­si aja­tus eugeni­ikan palu­us­ta näyt­tää vas­ten­mieliseltä ja mah­dot­toma­l­ta, mut­ta ennus­taisin niin kuitenkin tapah­tu­van tämän vuo­sisadan aikana. Mut­ta taval­laan kään­teisessä ja paljon humaan­im­mas­sa muodossa.

    Kos­ka osin ongel­ma voi olla tämä: Jos robo­t­i­saa­tion jälkeisessä maail­mas­sa korkeaa älykkyyt­tä ja luovu­ut­ta vaa­ti­van työn osu­us tar­jon­nas­ta kas­vaa radikaal­isti, ja, kuten nyt jo näyt­tö on käytän­nössä kiistämätön­tä, älykkyys ja luovu­us ovat hal­lit­sev­asti syn­nyn­näisiä omi­naisuuk­sia, niin miten tämä ongel­ma ratkaistaan?
    Val­lal­la on laa­jalti illu­u­sio, että kuka tahansa voisi ahk­erasti opiskellen koulut­tau­tua vaa­ti­vaan työhön, tai oppia jonkin vaikean asian hallinnan 10 000 tun­nin opiskelul­la, mut­ta se ei ole totta.

    Mekanis­mi menee ehkä hyvin määräävältä osin rik­ki sen takia, että työn jakami­nen ja tärkeän työn laa­jem­pi tekem­i­nen ei onnis­tu, kos­ka osal­la ei siihen yksinker­tais­es­ti tule ole­maan riit­täviä syn­nyn­näisiä lahjoja.
    Täl­löin ei puhuta vain yhteiskun­nan näkökul­mas­ta, jos­sa kokon­aise­dun, korkeam­man työl­lisyy­den ja jär­jestelmän toimivu­u­den joh­dos­ta halut­taisi­in ihmis­ten keskimääräisen älykkyy­den ja luovu­u­den nousevan.
    Tätä tuke­maan (kään­täen 1900-luvun sor­toon näh­den) nousee myös itsen­sä vähem­män lah­jakkaik­si, tule­van lapsen­sa lah­jakku­u­den osalta epä­var­moik­si tun­te­vien van­hempi­en näkökul­ma. Jos on vali­ta optio, ja tiede kehit­tyy tälle tasolle, että oman tule­van lapsen syn­nyn­näisi­in omi­naisuuk­si­in on tur­val­lis­es­ti ja suh­teel­lisen vai­vat­tomasti lisät­tävis­sä tek­i­jöitä, jot­ka aut­ta­vat las­ta yhteiskun­nas­sa men­estymään, niin en näe mah­dot­tomak­si, varsinkin jos uskon­nol­lisu­us väistyy, että täl­laista voitaisi­in asteit­tain hivut­tautuen ruve­ta pitämään hyväksyt­tävänä, nor­maali­na ja toivottavana.

    Nyky­ih­miselle, joka tun­tee edel­lisen vuo­sisadan his­to­ri­an, tai jol­la on voimakas uskon­nolli­nen vakau­mus, tai voimakas käsi­tys luon­non­mukaisu­ud­es­ta, nämä ovat toki hyvin epämiel­lyt­täviä miel­ley­htymiä syn­nyt­täviä ske­naar­i­oi­ta. Enkä itse sano, että täl­lainen olisi vält­tämät­tä toiv­ot­tavaa, mut­ta en myöskään täysin tyr­mää sitä. Fran­cis Fukuya­ma, joka ymmär­si olleen­sa väärässä kuu­luisim­mas­sa teok­ses­saan, ettei ole ‘his­to­ri­an lop­pua’ ilman tieteen ja teknolo­gian kehi­tyk­sen lop­pua, käsit­telee näi­den kaltaisia teemo­ja kir­jas­saan Our Posthu­man Future: Con­se­quences of the Biotech­nol­o­gy Revolution.

  69. anonyy­mi:
    …ja koko keskustelus­sa käynyt ilmi val­heelli­nen käsi­tys, että velan­ot­to itsessään on elvytystä:

    En tain­nut noin kir­joit­taa, eikä tuo väite vas­taa käsityksiäni.

    (Halusin kyl­lä ver­ra­ta yhteis­val­u­u­tas­sa uute­na ilmiönä eteen tul­lut­ta kysyn­nän pas­si­ivista yll­läpi­toa keinotekoisen korkeal­la (= korkealle jämähtäneet palkat) talouden tilaan näh­den elvy­tyk­seen (ks. alla), mut­ta tuo on eri asia.)

    … kyse on hävin­neen kysyn­nän kor­vaamis­es­ta lisäkysyn­näl­lä. Väi­tit, että näin on tehty, mut­ta esimerkkeinä osoitit vain indek­siko­ro­tuk­sia ja ennen lamaa tehtyjä palkankorotuksia.

    En ole tain­nut tuol­lais­takaan väit­tää, enkä sanoa mitään indek­siko­ro­tuk­sista tai ennen lamaa tehdy­istä palkanko­ro­tuk­sista (tai antanut esimerkke­jä, joiden tarkoi­tus olisi ollut viita­ta niihin).

    Näköjään sil­lä kohdal­la, jos­sa olet alka­nut puhua indek­siko­ro­tuk­sista, olet viitan­nut lauseeseeni: “val­tion mak­samia korkeina pidet­tyjä palkko­ja voi kut­sua elvy­tyk­sek­si”. Ihan asialli­nen lause. Tarkoi­tus on viita­ta keskustel­tu­un val­tion har­joit­ta­maan pas­si­iviseen (yhteis­val­u­ut­ta pitää palkat korkeal­la itses­tään) yli varo­jen elämiseen, talouden kestokykyä korkeam­paan kulu­tuk­seen, ja siihen, että tämä on efek­ti­ivis­es­ti oikeas­t­aan velka­elvy­tys­tä (merk­i­tyk­sessä: kysyn­nän keinotekoista ylläpi­toa, velan samal­la kas­vaes­sa). En tiedä mis­tä olet tässä eri mieltä. Tuon lauseen tarkoi­tus ei ole määritel­lä sanaa elvy­tys uudelleen, vaan viita­ta har­joite­tun poli­ti­ikan elvy­tys­tä vas­taavi­in vaikutuksiin.

    Viit­taist myös kohtaan, jos­sa kom­men­toin OS:n velka­elvy­tyspuhei­ta: “Yksinker­tainen velka­elvy­tys on jo kokeil­tu. Nyt uusia kon­ste­ja pöytään, kiitos.” En tiedä kri­ti­soitko tuo­ta kohtaa mah­dol­lis­es­ti sik­si, että mielestäsi tämän laman aikana velka­elvy­tys­tä ei olisi vielä tehty. (??)

    Olit eri mieltä tästä: “tuo val­tion tulo­ja suurem­pi ylimääräi­nen kulu­tus on vaiku­tuk­seltaan jok­seenkin sama asia kuin elvy­tys”. Mielestäni tämä lause on ok. Molem­mis­sa tarkoi­tus on pitää kulu­tus­ta keinotekoisen korkeal­la suh­teessa talouden tilaan.

    Paras ymmär­ryk­seni on, että halusit kri­ti­soi­da sanan elvy­tys liian yleistä käyt­töä. Mielestäni täl­lainen euroa­jan tilanteen ja kaikkien elvyt­tävien / kulu­tuskysyn­tää ylläpitävien toimen­pitei­den ver­tailu ja rin­nas­t­a­mi­nen on ihan paikallaan, enkä löytänyt tek­stistäni vieläkään juuri kor­jat­tavaa (selkeyt­tää ja täs­men­tää toki aina voi, ja siihen saat­toi olla tarvet­ta, kos­ka häm­men­nys­tä selvästi syntyi).

    Lop­un kysymyk­set taisi­vat olla retorisia tai kom­ment­tei­hi­ni liit­tymät­tömiä. Ker­ro jos jäi jotain vas­taa­mat­ta. Olem­meko jo samoil­la lin­joil­la? Kovin yksi­tyisko­htaisia elvy­tyk­sen määritelmiä tek­stistäni ei kan­na­ta yrit­tää kaivaa — yleiskieli riittää.

  70. az:

    miten ratkaistaan tulon­jako robot­tien maail­mas­sa hin­tamekanis­mia rikkomatta? 

    Tämä on erit­täin mah­dol­lis­es­ti yksi tärkeimpiä 21. vuo­sisadan kysymyk­siä, val­lanku­mouk­selli­nen hyvin monel­la ulottuvuudella.

    Täysin samaa mieltä.

    Heräsi tässä aja­tus että mis­sähän määrin Uschanovin huomio julkisen sek­torin sitkeästä kasvus­ta (jos se pitää paikkansa, en ole tarkas­tanut) on johtunut jatku­vas­ta sopeu­tu­mis­es­ta uuden tulon­jaon tarpeeseen?

    IPRn rapau­tu­mi­nen / piratis­mi aiheut­taa sen että yhä use­ampi sem­moinen joka luo hyö­tyä maail­maan jalosta­mal­la infor­maa­tio­ta, tekee sitä ilman palkkaa vapaae­htois­pro­jek­teis­sa — siis hin­tamekanis­min ulkop­uolel­la. Samoin iso joukko ihmisiä on jo jäänyt automaa­tion ja yleisen tuotan­non tehos­tu­misen myötä tarpeet­tomik­si. Kun muu­takaan tulon­jakomekanis­mia ei ole, isolle joukolle täm­möisiä tapauk­sia voidaan jär­jestää oikeus saa­da osu­us kakus­ta, vaikka­pa tutk­i­joina yliopis­tois­sa ja tutkimus­laitok­sis­sa, tai eri­lai­sis­sa hallintokoneis­tois­sa jois­sa puo­let porukas­ta kek­sii lip­pu­lap­pu­ja täytet­täviksi ja toinen puoli täyt­telee niitä.

    Sinän­sähän tuo on ihan OK sys­tee­mi — kun­han se toimii pelkkänä hyödykkei­den jakomekanis­mi­na eikä ala hai­ta­ta (esimerkik­si lip­pu­lap­pu­jen yleisen täyt­tämis­vaa­timuk­sen tai löysäl­lä tutkimuk­sel­la perustel­lun reg­u­laa­tion kaut­ta) itse niiden hyödykkei­den tuottamista.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.