Kiinteistökunta – palvelukunta

Kun­nal­la on kak­si hyvin eri­laista tehtävää:

  1. Infrakun­ta: maankäytöstä, asun­to­tuotan­nos­ta, liiken­teestä ja elinkei­nop­o­li­ti­ikan edel­ly­tyk­sistä huolehtiminen
  2. Palvelukun­ta: palveluista huolehtiminen

Näi­den kah­den opti­maa­li­nen alue­jako on aivan eri­lainen. Infrakun­taa tulee kehit­tää koko kaupunkia yht­enäis­es­ti tarkastellen. Palvelukun­taa ajatellen kaupun­ki voi olla edelleen jaet­tu nyky­isi­in kun­ti­in tai jopa nyky­isiä kun­tia pienem­pi­in osiin.

Helsin­gin seu­tua ajatellen infrakun­nan kaik­ki tehtävät voisi antaa metropoli­hallinnolle jaka­mat­ta niitä ”strate­gisi­in” ja tak­tisi­in. Saman­lainen kak­si­jakoinen malli sopisi jok­seenkin kaikki­in kun­ti­in. Lähidemokra­ti­aa voisi nykyis­es­tä vahvis­taa, mut­ta lähidemokra­ti­ayk­siköi­den pitäisi olla paljon Helsinkiä ja Espoo­ta pienempiä

Entä sit­ten kaupunkien väli­in jäävä maaseu­tu? En tiedä, kuin­ka merkit­täviä maankäyt­töön liit­tyviä ratkaisu­ja niis­sä tehdään. Ne voivat tul­la joko mukaan yhteiseen infrakun­taan tai hoitaa maankäyt­tön­sä ja julkisen liiken­teen­sä yksin.

Olen kir­joit­tanut tästä myös kesäku­us­sa.

7 vastausta artikkeliin “Kiinteistökunta – palvelukunta”

  1. Anna jokin mit­talu­ok­ka lähidemokra­ti­ayk­sikölle. Eli sille joka organ­isoi mah­dol­lis­es­ti koulu­ja, päiväkote­ja ja “entry-level”-SoTea. Sitä ark­ista hom­melia jos­sa ei suuria lin­jauk­sia edes kaivata.

  2. Mut­ta se val­ta ja val­lan läänitykset?

    Hommahn kaatuu siihen, että teo­ri­as­sa ja jok­seenkin var­masti joku nykyi­nen val­lankäyt­täjä menet­tää oletet­tua val­taansa jonnekin.

    Jos kum­mal­lakin on oma suo­ral­la vaalil­la valit­tu val­tu­us­to pitää kum­mal­lakin olla myös bud­jet­tikin, jos­ta päät­tää. Reilu ja demokraat­ti­nen menet­te­ly, mut­ta kun kansaliset voivat äänestä ihan väärin.

    Ennen muu­ta hävi­jäjiä ovt taus­tavaikut­ta­jat ja nyky­is­ten verkos­to­jen toim­i­jat. He tekevät kaikken­sa kaikil­la mah­dol­lisil­la some-kam­pan­joil­la ja leikkipuis­tori­idoil­la ynnä eläkeläis­ten pelot­telukeinoil­la, jot­ta hom­ma vesittyisi.

    SOTE on tästä esimerk­ki. Jos nyt val­tion­hallinto ely/avi/poliisi/pelastuslaitos/hätäkeskukset sekä kär­jäoikeudet ja muut toim­i­jat organ­isoitaisi­in näi­den viiden sote-piirin rajo­jen mukaan, jotain säästöä voisi syn­tyä. — Ei tapah­du, kun joku menet­tää valtaansa.

    Kuniten kanssa sama jut­tu — keskusku­taa pelätään ja piir­i­tyskun­nat taas imevät “kun­nal­lisen itse­hallinnon” avul­la istelleen kaikken.

    Johta­ju­ut­ta ja visio­ta tarvit­taisi­in. Ei löy­dy uskallus­ta. Ei ole pakko, rahaa riit­tää yllinkyllin.

  3. Tässä saat­taa olla paik­ka myös kylälle/kaupunginosalle.

    Kaavoituk­ses­sa esimerkik­si on detal­je­ja, jot­ka ovat vain paikallis­es­ti merkit­täviä. Alueel­lisen kaavoituk­sen kannal­ta olen­naista on se, kuin­ka paljon ja minkälaista asum­ista, työ­paikko­ja ja palvelui­ta kaavoite­taan. Sen sijaan talo­jen julk­i­sivu­ma­te­ri­aalit tai edes tark­ka sijoit­telu kaupungi­nosan sisäl­lä ei juuri mui­ta hetkauta.

    Toinen esimerk­ki voisi olla vaik­ka resurssien jakami­nen. Halu­taanko alueelle hoidet­tu­ja puis­to­ja vai pit­toreske­ja met­säpolku­ja? Mitä alueen juop­popuis­tolle pitäisi tehdä? Raken­netaako alueen sisäi­nen tie kohtaan A vai kohtaan B?

    Paljon pieniä päätök­siä, joil­la on vain paikallista merk­i­tys­tä. Tämä edesaut­taisi kaupungi­nosien pro­filoi­tu­mista ja keskinäistä kil­pailu­akin ilman kermankuorinta-aspektia.

    = = =

    Ongel­mallisek­si asi­at tule­vat demokra­t­ian näkökul­mas­ta. Ei ole mielekästä vali­ta kylä­val­tu­us­toa, pikkukaupunki­val­tu­us­toa ja metropo­li­val­tu­us­toa nykyisen kaupung­in­val­tu­us­ton sijas­ta. Siinä tulee jul­met­tu määrä luot­ta­mus­miehiä ja ihan turhaa tyhjäkäyn­tiä. Hom­mista tulee hel­posti taloyhtiöhommia.

    Asian voisi kuitenkin toden­näköis­es­ti saa­da toim­i­maan kolmi­ta­soise­na edus­tuk­sel­lise­na demokra­tiana (kaupun­ki, metropo­lialue, val­takun­ta). Tässä ei olisi kuin yksi taso lisää nykyiseen. Alim­man tason (kylä/kaupunginosa) voisi hoitaa suo­rana net­tidemokra­tiana, jos päätet­tävät asi­at pide­tään kus­tan­nus­neu­traaleina ja sel­l­aisi­na, että niil­lä ei ole pitk­iä hän­tiä tulevaisuuteen.

    Tässä rak­en­teessa ei siis tarvit­taisi varsi­naista kaupungi­nosa­hallintoa erik­seen. Virkamiehet valmis­tel­e­vat päätök­set sovit­tu­jen sään­tö­jen mukaan, ja asukkaat val­it­se­vat vai­h­toe­hdoista. Äänestyk­sen voi hoitaa netis­sä pankki­tunnareil­la tai sit­ten paikallisen Alepan äänestyskopis­sa. Äänestyk­siä voi olla tasais­es­ti koko ajan meneil­lään sen mukaan, mitä asioi­ta pitää päättää.

    Sitä voi sit­ten miet­tiä, pitäisikö kaupung­in­val­tu­us­tois­sa olla alueel­lisia kiin­tiöitä. Ehkä asia menisi kuitenkin niin, että alueelli­nen vaikut­ta­mi­nen lisäisi kansalais­ten kiin­nos­tus­ta vaikut­tamiseen, jol­loin kaupung­in­val­tu­us­ton valin­nas­sa tulisi paljon enem­män paikallista väriä mukaan.

  4. Ihan var­teenotet­ta­va tule­vaisu­u­den ske­naario on, että myös vapaae­hto­sista luot­ta­mus­toimi­in tulee pulaa. Syr­jäseu­tu­jen asi­nat­nti­joista kun­ta­hom­mis­sa on jo pulaa ja kansalaisen kannal­ta tulkin­naat pykälistä vai­htel­e­vat kovasti kunkin paikkakun­nan napami­esten toiovei­den mukaan tai muuten vain satunnaisesti.

    Rans­d­kalainen kun­ta­malli on myös kiin­nos­ta­va, siel­lä pienkun­ta on kaupung­in­jo­hta­ja, sih­teerin ja val­tu­us­to. Kaik­ki palve­lut ja osaamista vaa­ti­va ali­hanki­taan sit­ten keskuskunnal­ta sopi­vaan hin­taan. Sil­loin ali­hank­in­tana on pystyt­tävä osta­maan myös virkamies­vatu­us­ta — siis päätök­sen­tekokykyä. Tosin en kek­si mik­sei Por­voon virkamies voisi virkavas­tu­ul­la tehdä oman alansa päätök­siä vaik­ka Pyhtään asukkaille. Nyky­isin se ei onnistu.

  5. Jälleen mie­lenki­in­toinen ja ajatuk­sia herät­tävä pelk­istys. Infrakun­nan on järkevää olla iso, jot­ta sil­lä olisi riit­tävästi val­taa ja resursse­ja, palvelukunnnan pieni, jopa ranskalaistyyppinen.

    Kuvat­tu logi­ik­ka olisi sopin­ut oival­lis­es­ti kun­tau­ud­is­tuk­sen ohjenuoraksi.

  6. Mik­si­hän tämä, mielestäni merkit­tävä infrakun­ta-peruskun­ta- erot­telu, ei saa huomiota? 

    Vai tuliko asia muu­ta­mal­la OS:n virk­keelä valmiiksi 🙂

  7. ELY / avi ‑alue­hallinto kaipaa uud­is­tus­ta, maakun­tia on liikaa.
    Ker­rataan vielä: viiden sote-alueen mukaan alue­hallinto, olkoon vaik­ka lääni: Etelä-Suo­mi (HUS), Län­si-Suo­mi (TYKS), Itä-Suo­mi (KYS), Pohjois-Suo­mi (OYS) ja sit­ten vaik­ka Häme-Poh­jan­maa (TAYS) läänit. 

    Näi­den sisään rak­en­tuu infrakun­tia, jot­ka voivat tuot­taa julk­isoikeudel­lisia palveluita. 

    Kuka kerää sote-piirien käyt­tämät rahat? 

    Muu­ta­ma konkurssikyp­sän kun­nan pakkoli­itos ei kokon­aisu­ut­ta ratkaise.

Vastaa käyttäjälle JTS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.