Kuukausi: syyskuu 2014

Lapsilisän korvaamisessa verovähennyksellä ei ole mitään järkeä

Hal­li­tus perui osan lap­sil­isän leikkauk­ses­ta otta­mal­la käyt­töön lap­sivähen­nyk­sen vero­tuk­ses­sa. Tämä on veroteknis­es­ti erit­täin han­kala asia, sil­lä verot­ta­jal­la ei ole tietoa lap­sista eikä niitä ihan hel­posti ole saatavis­sa esimerkik­si viro­laisil­ta työn­tek­i­jöiltä. Verovähen­nyk­senä palautet­tavas­ta sum­mas­ta haaskau­tuu verot­ta­jan kus­tan­nuk­si­in huo­mat­ta­va osu­us. Eikö siis olisi yksinker­taisem­paa vain perua osa lap­sil­isien heiken­nyk­ses­tä? Jat­ka lukemista “Lap­sil­isän kor­vaamises­sa verovähen­nyk­sel­lä ei ole mitään järkeä”

Mikä on Mankala-yhtiö?

Mankalay­htiö on tapa rak­en­taa voimala yhdessä sen sijaan, että kaik­ki rak­en­taisi­vat omansa. Jokainen kuitenkin omis­taa osuuten­sa voimalas­ta ikään kuin omis­taisi osuuten­sa kokoisen voimalan itse eikä kuten omis­taisi suuren voimalan yhdessä muiden kanssa

Jos raken­netaan mil­jardin euron voimala, joka tuot­taa 200 MW sähköä, osaomis­ta­ja, joka omis­taa tästä voimalas­ta 20 % osal­lis­tuu oman pääo­man kar­tut­tamiseen 20 %:lla. Olete­taan, että oma pääo­ma on 200 miljoon­aa Viiden­nek­sen omis­ta­van on laitet­ta­va perus­tamiseen 40 miljoon­aa. Lop­ut 800 miljoon­aa yhtiö ottaa lainaa. Jat­ka lukemista “Mikä on Mankala-yhtiö?”

Miksi niidenkin, jotka kannattavat ydinvoimaa, kannattaisi kavahtaa Fennovoiman voimalaa

Keskustelu Fen­novoimas­ta on men­nyt liiak­si keskustelu­un ydin­voimas­ta yleen­sä. Sen alle on hau­tau­tunut, että Fen­novoiman han­ke on huono myös ydin­voima­hankkei­den joukossa.

  1. Voimalaa puuhataan väärään paikkaan. Vaa­dit­ta­vat infrain­vestoin­nit mak­sa­vat 1 – 2 mil­jar­dia euroa ylimääräistä ver­rat­tuna, että laitos tehtäisi­in johonkin, jos­sa voimalaitosin­fra on jo valmiina.
  2. Voimalaitos ei ainakaan koko tehol­laan paran­na huolto­var­muut­ta. Jos Venäjän atom­itekni­nen viras­to (Rosatom) tulee tähän osakkaak­si 40 pros­en­til­la, se tarkoit­taa, että Venäjän val­tio omis­taa sähköte­hos­ta 40 % (480 MW) ja saa myy­dä sen mihin hyvän­sä. Jos Venäjä ottaa ener­gian ote­taan ulkopoli­ti­ikan väli­neek­si, tämä osa voimalan tuotan­nos­ta on Venäjän päätös­val­lan alla ja myös sitä voidaan käyt­tää myös pain­os­tuskeinona Suomea kohtaan. Suo­mi voi täl­löin tietysti varas­taa sähkön, mut­ta… Jat­ka lukemista “Mik­si niidenkin, jot­ka kan­nat­ta­vat ydin­voimaa, kan­nat­taisi kavah­taa Fen­novoiman voimalaa”

Timo Soini ja ero eurosta

Kos­ka eduskun­nan yhden min­uutin rep­likoin­nis­sa ei voi sanoa mitään kovin perustel­tua, esitän repli­ikkipuheen­vuoroni vähän perustel­lumpana tässä.

Timo Soi­ni hehkut­ti suuren salin keskustelus­sa, kuin­ka Suomen talouden ongel­mat johtu­vat eurosta ja vain siitä. Häneltä kysyt­ti­in mon­een otteeseen, pitääkö hänen mielestään eurosta ero­ta, mut­ta vas­tauk­sek­si tuli vain, että muil­la pohjo­is­mail­la menee parem­min, kos­ka ne eivät kuu­lu euroon (Tan­s­ka tosin de fac­to kuu­luu euroon, Nor­jal­la on öljyn­sä ja Ruot­sil­la Suomea fik­sum­mat porvarit.)

Soi­ni on oike­as­sa siinä, että Euroopan talousalueen ongel­mat johtu­vat pitkälti euron epäon­nis­tu­mis­es­ta. Siinä on val­u­viko­ja, joista osas­ta tiedet­ti­in etukä­teen (epäsym­metriset syk­lit), osaa taas ei osat­tu ottaa huomioon. Raha ryn­täsi korkeam­man tuo­ton peris­sä etelään kuten pitikin, mut­ta ei syn­nyt­tänyt tuotan­nol­lisia investoin­te­ja ja kasvua, vaan kiin­teistöku­plaa ja koti­talouk­sien velka­an­tu­mista. Koti­taloudet velka­an­tu­i­v­at ensin ja tämä johti lop­ul­ta myös val­tioiden velka­an­tu­miseen. Mekanis­mi tun­netaan nyt, mut­ta ei tun­net­tu sil­loin. Jat­ka lukemista “Timo Soi­ni ja ero eurosta”

Asumistuen kapitalisoituminen asuntojen hintoihin

Kun kir­joituk­ses­sani Maat­alous­tu­ki ja Ricar­don maan­vuokrala­ki sanoin maat­aloustuen kap­i­tal­isoitu­van pel­lon hin­taan niin, ettei se juuri lisää vil­je­lyn kan­nat­tavu­ut­ta, moni kysyi, eikä asumisen tukem­i­nen sit­ten kapitalisoidu.

Kyl­lä. Se, että meil­lä tue­taan asum­ista eri muodois­sa nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Tässä on kak­si eroa vil­jelysmaa­han: asum­i­nen on vält­tämät­tömyys, mut­ta jokaisen ei tarvitse vil­jel­lä maa­ta. Toisek­si asun­to­ja voi valmis­taa lisää, kun taas tukikelpoista pel­toa ei ymmärtääk­seni enää voi rai­va­ta lisää. Jat­ka lukemista “Asum­istuen kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen asun­to­jen hintoihin”

Fennovoiman hanke on ydinvoimaloista huonoin

Vaik­ka kuin­ka ihan­noisi ydin­voimaa, on vaikea löytää perustelu­ja sil­lä, mik­si kaik­ista tar­jol­la ole­vista ydin­voima­hankkeista toteutet­tavak­si on päätet­ty vali­ta venäläisen Rosatomin Fennovoima-hanke.
Se, että voimala raken­netaan täysin neit­seel­liseen paikkaan, jos­sa ei ole mitään asi­aan kuu­lu­vaa infra­struk­tu­uria, tekee siitä mil­jar­di euroa – joidenkin tois­t­en mukaan jopa kak­si mil­jar­dia – kalli­im­man. Mitä hyvää täl­lä mil­jardil­la tai kahdel­la saadaan? En tiedä, mitkä tek­i­jät johti­vat siihen, että lupa myön­net­ti­in nimeno­maan Fen­novoimalle, mut­ta type­r­ää tuh­laus­ta se nyt ainakin on. Jat­ka lukemista “Fen­novoiman han­ke on ydin­voimaloista huonoin”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.9.2014

Saukon­lai­turin kaava

(Pöy­dältä, selostet­tu tarkem­min viikko sitten)

Tässä on kolme ongelmaa.

Onko suun­nitel­tu kana­va 35 miljoo­nan euron arvoinen? Viras­to sanoo, että kun kaa­va tuot­taa joka tapauk­ses­sa kym­meniä miljoo­nia voit­toa, kana­van investoin­tiku­lu­jen kat­ta­mi­nen voitoista ei ole kohtu­u­ton­ta. Rahakirstun var­ti­jat sanovat, ettei kana­va ole 35 miljoo­nan arvoinen. Rahakirstun­var­ti­joiden logi­ik­ka on oikea. Jos kana­va mak­saa 35 miljoon­aa, se mak­saa 35 miljoon­aa ja on kan­nat­ta­va vain, jos kana­va on rahan arvoinen. Sil­lä, että alue on voit­toa tuot­ta­va, ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Sen sijaan kana­va voi hyvinkin olla kaupun­gin talouden kannal­ta kan­nat­ta­va. Sen ei tarvitse nos­taa raken­nu­soikeu­den arvoa paljonkaan tai vas­taavasti alueelle muut­tavien tulota­son (osaop­ti­moin­ti on seudun keskeinen suun­nit­telu­pe­ri­aate) olla paljonkaan korkeampi, kun kaupun­ki saa rahansa takaisin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 16.9.2014”

Maataloustuki ja Ricardon maanvuokralaki

Kuvitelka­amme, että Suomes­sa vuokrav­il­je­ly olisi maanvil­je­lyn pää­muo­to. Vil­jeli­jät eivät omis­taisi pel­to­jaan, vaan niiden omis­tus olisi kasaan­tunut koroil­la elävälle ylälu­okalle, joka käyt­täisi vuokrat­u­lot iloiseen elämään maail­man huvit­telukeskuk­sis­sa. Pel­to­jen vuokra määräy­ty­isi markki­noil­la ja vuokra­sopimuk­set oli­si­vat lyhy­itä niin, että vuokraa voidaan tark­istaa olo­suhtei­ta vas­taaviksi nopeasti. Suun­nilleen näin oli­vat asi­at 1800-luvul­la Bri­tan­ni­as­sa ja Ranskassa.

Vil­jeli­jöi­den ansio­ta­so on huono, kos­ka pel­to­jen vuokrat ovat korkeat. Tukeak­seen vil­jeli­jöi­den ansio­ta­soa hal­li­tus korot­taa maat­alous­tukea. Vil­jelystä tulee kan­nat­tavam­paa, pel­toalas­ta halu­tumpaa ja omis­ta­jat tietysti nos­ta­vat vuokria. Lyhyessä ajas­sa koko maat­aloustuen koro­tus on val­unut pel­lon vuokri­in. Maanvil­jeli­jät ovat yhtä köy­hiä kuin ennenkin, mut­ta maail­man huvit­telukeskuk­sis­sa suo­ma­laiset maan­omis­ta­jat iloit­si­si­vat. Jat­ka lukemista “Maat­alous­tu­ki ja Ricar­don maanvuokralaki”

Monikanavarahoitus

Suomes­sa poti­laan ohel­la ter­vey­den­huol­lon rahoituk­seen osal­lis­tu­vat kun­nat, val­tio, Kela, vaku­u­tusy­htiöt, työ­nan­ta­jat ja työeläkey­htiöt. Rahoi­tus tuot­taa sekä tehot­to­muut­ta että luo epä­tasa-arvoa. On toki sel­l­ais­takin san­ot­tu, että onhan se hyvä, että rahaa tulee mon­es­ta tuutista, kun ter­vey­den­huolto on niin kallista. Kaik­ki tämä raha on peräisin veron­mak­sajil­ta, eikä ver­an­mak­sa­jan taak­ka siitä vähene, että rahavir­to­ja on monia.

Monikanavara­hoi­tus syn­nyt­tää tehot­to­muut­ta, kos­ka menon siirtämi­nen oma­l­ta organ­isaa­ti­ol­ta toisen mak­set­tavak­si kan­nat­taa tehdä, vaik­ka rahaa menisi enem­män. Jat­ka lukemista “Monikanavara­hoi­tus”

Reunahuomautuksia eläkeratkaisusta

Kun eläk­er­atkaisua vielä hio­taan, esitän siitä muu­ta­man huomautuksen:

  • Nyt van­hu­useläk­keelle 63-vuo­ti­aana siir­tyväl­lä on elin­vu­osia jäl­jel­lä noin 19 vuot­ta. (Tämä luku ei ole tark­ka vaan muistin­varainen. En löytänyt tietoa tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta) Keskimäärin työvu­osia on takana 35. Niin­pä työelämään siir­tymisen jälkeis­es­tä ajas­ta ollaan keskimäärin noin 65 % työssä ja 35 % eläk­keel­lä. Luvus­ta on las­ket­tu pois työelämään kuu­lu­vat katkok­set. Jos eli­na­jan­odote kas­vaa, pitäisi tästä kasvus­ta siir­tyä pidem­pään työaikaan siis 65 %, jot­ta työssäoloa­jan ja eläk­keel­läoloa­jan suhde ei muut­tuisi. Tämä kuvaa peri­aatet­ta. Ihan näin yksinker­taista tämä ei ole, kos­ka nekin ovat mak­sa­neet eläket­tä, jot­ka kuol­e­vat ennen eläk­keelle­si­ir­tymisikää ja sit­ten jotkut siir­tyvät eläk­keelle nuoremp­ina. Olen­naista on, että vuo­den kasvu elin­iän odot­teessa ei merk­itse, että eläkeikää pitäisi nos­taa vuodella.

Jat­ka lukemista “Reunahuo­mau­tuk­sia eläkeratkaisusta”