Mikä on Mankala-yhtiö?

Mankalay­htiö on tapa rak­en­taa voimala yhdessä sen sijaan, että kaik­ki rak­en­taisi­vat omansa. Jokainen kuitenkin omis­taa osuuten­sa voimalas­ta ikään kuin omis­taisi osuuten­sa kokoisen voimalan itse eikä kuten omis­taisi suuren voimalan yhdessä muiden kanssa

Jos raken­netaan mil­jardin euron voimala, joka tuot­taa 200 MW sähköä, osaomis­ta­ja, joka omis­taa tästä voimalas­ta 20 % osal­lis­tuu oman pääo­man kar­tut­tamiseen 20 %:lla. Olete­taan, että oma pääo­ma on 200 miljoon­aa Viiden­nek­sen omis­ta­van on laitet­ta­va perus­tamiseen 40 miljoon­aa. Lop­ut 800 miljoon­aa yhtiö ottaa lainaa.

Kun voimala käyn­nistyy ja tuot­taa 200 MW sähköä, viiden­nek­sen omis­ta­va saa tuos­ta sähköstä itselleen 40 MW, jol­la saa tehdä mitä hyvän­sä, myy­dä pörssi­in, käyt­tää itse tai myy­dä jol­lain muual­la sopimuk­sel­la eteenpäin.

Yhtiö tekee joka tilivu­osi tilin­päätök­sen, jon­ka tekem­i­nen aloite­taan nurin päin lait­ta­mal­la yli­jäämäk­si nol­la. Osakassähkön lop­ullisek­si hin­naksi tulee hin­ta, joka tarvi­taan tulok­sen saat­tamisek­si nol­lak­si. Mitä isom­pi on tuo etukä­teen mak­set­tu omapääo­ma, sitä halvem­paa on osakku­ussähkö ja päin­vas­toin. Osakassähkö on pakko ostaa tuol­la hin­nal­la, vaik­ka hin­ta ylit­täisi markki­nahin­nan. Tämä on se todel­li­nen osakkaan vas­tuu voimalas­ta. Oma­lle pääo­ma­lle ei saa mitään tuot­toa vaan tuot­to on oikeus ja velvol­lisu­us ostaa tätä osakkuussähköä.

Jos Venäjän val­tio omis­taa Fen­novoiman voimalas­ta 40 % ja voimalan teho on 1200 MW, Venäjän val­tio omis­taa sil­loin sähköte­hos­ta 480 MW. Tämä on sen itsen­sä käytet­tävis­sä. Se on aivan saman­laista venäläistä ydin­sähköä kuin on rajan toisel­la puolel­la tuotet­tu venäläi­nen ydin­sähkö pait­si että tietysti on helpom­min siir­ret­tävis­sä mah­dol­liselle suo­ma­laiselle osta­jalle. Lop­ut 729 MW on toki koti­maista sähköä. Fen­novoima ei yhtiönä myy sähköä mihinkään,  kos­ka se ei sähköä omista vaan osakkaat omistavat.

Kuri­or­i­teet­ti­na san­ot­takoon, että olin kahdek­san vuot­ta Mankala Oy:n hal­li­tuk­sen varapuheenjohtaja.

48 vastausta artikkeliin “Mikä on Mankala-yhtiö?”

  1. Oliko niin, että Rosatom voi siirtää lisäk­si tuon sähkön verot­ta Venäjälle?

    Vastaa

  2. Ja alle­vi­ivat­takoon vielä, että eri­tyisen olen­naista Mankala-yhtiössä on se, että osakkail­la on pait­si oikeus, niin MYÖS velvol­lisu­us ostaa tuotet­tu sähkö tuotan­to­hin­taan. Eli jos tuotan­to­hin­ta ylit­tää markki­nahin­nan, niin voit­to muut­tuu tappioksi.

    Toki jos tuotan­to­hin­ta alit­taa markki­nahin­nan, niin osakku­us Mankala-yhtiössä on hyvä sijoi­tus. Niin ei kuitenkaan vält­tämät­tä aina käy, mikä keskusteluista melko usein tah­too uno­htua. Eli siis Mankala-yhtiön osakku­us voi olla merkit­tävästi markki­nae­htoista yhtiötä suurem­pi riski.

    Vastaa

  3. Mielestäni Vihreät voivat olla todel­la ylpeitä siitä että läh­tivät hal­li­tuk­ses­ta ja Ville Niin­istön suul­la myöskin sanoi­vat suo­raan mitä se Kokoomuk­sen toim­inta on. Niin­istön puheet ja toim­inta osoit­ti­vat selkärankaa jota har­voin poli­ti­ikas­sa näkee. 

    Käsit­tämätön­tä että samana päivänä kun muut län­si­maat EU-par­la­men­tis­sa päät­tävät että yhteiset ener­gia­hankkeet Venäjän kanssa laite­taan jäi­hin niin mei­dän nulk­it omas­sa hal­li­tuk­ses­sa vetää omaa show­ta täysin vas­takkaiseen suuntaan..

    Vastaa

  4. Mankala on myös jous­tam­a­ton tapa opti­moi­da voimaloiden ajoaikaa spot­tia vas­ten. Jous­ta­mat­to­muus syn­tyy juuri kollek­ti­iv­iomis­tuk­ses­ta sekä siitä että päätök­sen­teko on tehtävä tietyn kaa­van mukaan jot­tei epäil­lä kil­pailun­ra­joituk­sista. Mankala tyyp­pisiä yri­tyk­siä omis­taa usein vähit­täis­markki­noil­la kil­pail­e­vat yhtiöt.

    Vastaa

  5. Kir­joituk­ses­ta voi saa­da sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että mankala on joku laki­in kir­jat­tu yhtiö­muo­to. Sitähän se ei ole. Kyse on osakey­htiöstä, jon­ka yhtiöjärjestyk­sessä omis­ta­jat ovat sopi­neet taval­lis­es­ta poikkeav­ista järjestelyistä. 

    Yhtiöjärjestyk­sessä saa sopia mitä huvit­taa, kun­han nou­dat­taa lakia. Voimalaitosten ei siis tarvitse toimia pilkulleen niin kuin Mankala oy.

    Vastaa

    1. Laki ei pako­ta Fen­novoimaa Mankala-htiök­si, mut­ta Fen­novoima on Mankala-yhtiö osakkaiden tah­dos­ta, eikä sitä voi muut­taa muuk­si kuin osakkaiden yksimielisel­lä päätök­sel­lä. (Ole­tan, rttä vatii yksimielisyyt­tä, en tiedä)

      Vastaa

  6. Kuinkako­han moni enti­nen päämin­is­teri, joka ottaa Putinil­ta rahaa tai pesee sen selkää saunas­sa, aikoo vielä puo­lus­tel­la Putinin toimia? Kaveri siirtelee rajo­ja ja uhkailee val­taa­vansa koko joukon euroop­palaisia pääkaupunke­ja, mut­ta sen arvostelu on kome­di­aa? Mis­säköhän maail­mas­sa tässä oikein eletään? On tuo poli­itikon hom­ma kyl­lä yhtä huo­raamista, jos siinä halu­aa pärjätä.

    Vastaa

  7. Jos Fen­novoiman sähkön omakus­tan­nush­in­ta nousee selvästi yli sähkön markki­nahin­nan ja tilanne näyt­tää pysyvältä, niin osakkaiden ei sil­loin kan­na­ta enää rahoit­taa yhtiötä Mankala-vas­tu­iden­sa kaut­ta. Sil­loin Fen­novoimal­la olisi toden­näköis­es­ti edessään konkurssi.

    Rosatom omis­taa Fen­novoimaa suo­ma­laisen tytäry­htiön­sä kaut­ta, jol­la ei taseessaan tulee ole­maan suuria varo­ja. Sel­l­ainen yhtiö on help­po lait­taa konkurssi­in. Siihen lop­puisi Rosatomin Mankala-vastuut. 

    Jos Rosatom liukenisi Mankala-vas­tu­is­taan, niin se romut­taisi Fen­novoiman rahoituk­sen ja ajaisi yhtiön selvitystilaan.

    Mankala-velvoit­teet perus­tu­vat yhtiöjärjestyk­seen. Jos yhtiö ajau­tuu konkurssi­in, niin ilmeis­es­ti se katkai­sisi kaikkien osakkaiden Mankala-oikeudet ja ‑velvoit­teet.

    Konkurssipesä sit­ten kaup­paisi ydin­voimalaitok­sen kohtu­uhin­taan uudelle omis­ta­jalle ja ydin­voimalaitos jatkaisi sähkön tuotan­toaan. Siinä välis­sä luvat toim­intaan haet­taisi­in eduskunnasta.

    Täy­tyy kyl­lä ihme­tel­lä sitä, että mikä taho oikein läh­tee lain­ot­ta­maan Fen­novoimaa? Tuleeko­han lainara­hat Venäjältä? 

    Myös eduskun­nan pitäisi olla kiin­nos­tunut lain­oit­ta­jista eikä vain omis­tuk­ses­ta, kos­ka mah­dolli­nen konkurssipesä tulee ole­maan lain­oit­ta­jien hallinnassa.

    Vastaa

  8. Joka tapauk­ses­sa tule­vaisu­udessa sähkön kulu­tus tulee kasvamaan(sanokoot tutk­i­jat mitä tahansa), niin mil­lä muul­la kus­tan­nuste­hokkaal­la ja päästöt­tömäl­lä ener­gia­muodol­la tuo 720MW tuote­taan Suomessa?

    Ja sähkön (kuluttaja)hinta myös nousee tule­vaisu­ude­sa, sen on his­to­ria osoittanut.

    Itsel­lä olisi jonkin sortin ratkaisu tähän: Suomes­sa on satoja(tuhansia?) jokia joi­hin voisi rak­en­taa (pien)vesivoimalan kalaportaineen.

    Joku ener­gia asioista parem­min tietävä voisi laskea paljonko esim. 50:n vesivoimalan rak­en­t­a­mi­nen tuot­taisi sähköä.
    Se tietysti riip­puu joen “kooos­ta).

    Vastaa

  9. Eli venäläistä ydin­sähköä ale­taan tuot­ta­maan suomen puolel­la ja suo­mi ei saa tuos­ta hom­mas­ta muu­ta hyö­tyä kuin sen että emme joudu rak­en­ta­maan koko voimalaa yksin. Sähkö viedään Venäjälle tai mitä venäjä nyt halu­aakaan sil­lä tehdä. 40% voimalas­ta on siis tätä ja 60% on suomen omaa sähkön­tuotan­toa. Kuu­lostaa ihan kahelil­ta että venäjän ydin­voimatuotan­toa siir­retään Suomeen. 

    Mitä tapah­tuu laitok­sen ydin­jät­teelle? Vievätkö venäläiset 40% siitä Pietari­in vai hau­dataanko kapselit suomen maaperään ja ote­taan kuopan täyt­tämisen jäl­keem selfiet?

    Ja kaiken kru­u­naa se, että tämän ystävyy­den ja avu­nan­non tulok­se­na use­an mil­jardin edestä venäjän val­tion strate­gis­es­ti tärkeää omaisu­ut­ta tulee ole­maan Suomes­sa. Ei tarvitse olla kum­moinen his­to­ri­an tutk­i­ja ymmärtääk­seen mik­si moinen on Huono Idea. 

    Käsit­tämätön­tä että puo­lus­tus­min­is­terikin äänesti han­kkeen puolesta.

    Vastaa

  10. Ookkona var­ma? Saat­taisi­han olla ole­mas­sa esimerkik­si jokin huolto­var­muu­teen liit­tyvä sään­nös taik­ka yhtiöjärjestyk­sen lunas­tus­pykälä, jon­ka mukaan muil­la osakkail­la olisi etu­os­to-oikeus siihen Rosatomin sähköo­su­u­teen. Jos näin ei ole, han­ke vaikut­taa entistäkin hölmömmältä.

    Vastaa

  11. Fen­novoiman lop­pusi­joi­tuskysymys on allut avoin­na. Ne joko mah­tu­vat tai eivät Olku­lu­odon Onkaloon.

    Vastaa

    1. Olk­ilu­odon ydin­jäte­hau­ta on Fen­novoiman kil­pail­i­joiden omis­ta­ma. N eivät ehkä halua aut­taa kil­pail­i­jaansa vaan varaa­vat hau­dan mahdl­lista myöhempää tarvet­ta varten. Siis jos ydin­jä­teen joskus todel­la hau­dataan sinne.

      Vastaa

  12. Suomes­sa tuotet­tu venäläi­nen ydin­voima on Suomen huolto­var­muu­den kannal­ta selvästi järkeväm­pää kuin venäjäl­lä tuotet­tu ydinvoima. 

    Sähköä ei ole tois­taisek­si Suomes­ta kau­pal­lis­es­ti Venäjälle siir­ret­ty megawat­ti­akaan. Sähköä ei siis ole voitu myy­dä Venäjälle, vaik­ka niin jois­tain kom­menteista voisi luul­la. Sähkö siir­tyy täl­lä het­kel­lä vain markki­nae­htois­es­ti Suomes­ta ulospäin. Sähkön myymi­nen tai siirtämi­nen Venäjäl­lle ei ole ollut mah­dol­lista teknis­es­ti ennen tätä vuot­ta ja kau­pal­lis­es­ti ei sitä vielä ole nytkään. 

    Lähi­t­ule­vaisu­udessa tämä Suomes­ta Venäjälle siir­to tullee mah­dol­lisek­si (350 MW siir­toosu­us Suomen ja Venäjän välisessä siir­toy­htey­dessä avat­ta­neen ensi vuo­den alus­sa), mut­ta sil­loinkin se on sähkö­markki­nalakien yms. alaisu­udessa ja valvon­nas­sa. Ihan miten vain sähköä ei esim. häir­iötil­nteis­sa voi Venäjälle siirtää. 

    Sen sijaan Venäjäl­lä tuotet­tu ydin­voimaa voidaan olla siirtämät­tä Suomeen niin oikeis­sa siir­toy­hteyk­sien tai voimaloiden vikati­lanteis­sa kuin “vikati­lanteis­sa”.

    On siis tur­val­lisem­paa Suomen huolto­var­muu­den kannal­ta, että ydin­voimaa tuote­taan maan rajo­jen sisäl­lä oli omis­ta­ja sit­ten kuka tahansa. Tääl­lä se on Suomen lakien ja valvon­nan alaisuudessa.

    Kokon­aan eri asia on sit­ten se, onko Fen­novoima TVOn tai For­tu­min kuopat­tua pro­jek­tia järkevämpi.

    Vastaa

  13. Stad­in­Pa­roni:
    Mielestäni Vihreät voivat olla todel­la ylpeitä siitä että läh­tivät hal­li­tuk­ses­ta ja Ville Niin­istön suul­la myöskin sanoi­vat suo­raan mitä se Kokoomuk­sen toim­inta on. Niin­istön puheet ja toim­inta osoit­ti­vat selkärankaa jota har­voin poli­ti­ikas­sa näkee. 

    Mie­lenki­in­toista on että vihreät lähtevätä hal­li­tuk­ses­ta ydin­voimalan vuoksi.

    Kivi­hi­ilivoimalat eivät hait­taa menoa.

    En olisi tästä niin kovin ylpeä. Mut­ta toki asi­aan vaikut­taa pitääkö sitä ilmas­ton läm­pen­e­mistä pahana asiana vai ei.

    Vastaa

  14. Stad­in­Pa­roni:

    Käsit­tämätön­tä että samana päivänä kun muut län­si­maat EU-par­la­men­tis­sa päät­tävät että yhteiset ener­gia­hankkeet Venäjän kanssa laite­taan jäi­hin niin mei­dän nulk­it omas­sa hal­li­tuk­ses­sa vetää omaa show­ta täysin vas­takkaiseen suuntaan..

    Älkää nyt aikuis­ten oikeasti väit­täkö täm­möistä populismia:
    Sak­saan ja mui­hin Eu-mai­hin vir­taa koko ajan ener­giaa Venäjältä ja niin maan perusteellisesti.

    Eu par­la­ment­ti mitään päät­tänyt vaan se oli julk­i­lausuma jol­la ei ole mitään tekemistä reaal­i­maail­man kanssa.

    Ihan sama­nar­voinen “päätös”, kuin minä lait­taisin naa­purin kiin­teistön myyntiin.

    Vastaa

  15. Kuitenkin nuo Mankalan osakkaat vas­taa­vat yhtiön toimin­nas­ta vain osakepääo­ma­l­la. – Mikäli jotain odot­tam­a­ton­ta tapah­tuu ja yhtiön toim­inta aiheut­taa 10 mil­jardin vahin­gon muille osa­puo­lille, mikä sinän­sä on äärim­mäisen epä­to­den­näköistä ja voi sat­tua vain ker­ran 10’000:ssa vuodessa, yhtiö ei sil­lä tilikaudel­la kir­joi­ta tuloslaskel­maansa nollatulosta.

    Vastaa

  16. Voisi­vatko kaik­ki tääl­lä “suu vaah­dos­sa” huu­ta­vat ymmärtää sen tosi­seikan, että Fen­novoiman voimalan raken­nustyöt pää­sevät alka­maan vas­ta vuosien kulut­tua. Sitä mikä poli­it­ti­nen tilanne on sil­loin ei voi tietää. Ehkä puti­i­ni ei ole hengis­sä enää tai tapah­tuu jotain muu­ta has­sua. Tun­tu­isi ole­van eri­tyis­es­ti vihrei­den kohdal­la ole­van mah­do­ton­ta ajatel­la muu­ta kuin nykyhetkeä.

    Vastaa

  17. uusi kas­vo tääl­lä:
    Joka tapauk­ses­sa tule­vaisu­udessa sähkön kulu­tus tulee kasvamaan(sanokoot tutk­i­jat mitä tahansa), … 

    Mik­si? Tuleeko sähköä paljon kulut­ta­va raskas teol­lisu­us takaisin Suomeen? Vai­hde­taanko tule­vaisu­udessa LED-lam­put takaisin hehku­lam­puik­si? Kas­vaako Suomen väk­iluku räjähdys­mäis­es­ti (tolku­ton maa­han­muut­to)? Huononeeko valmiusti­las­sa ole­van kodinelek­tron­i­ikan sähkönku­lu­tus alle watista takaisin 10–20 wat­ti­in? Ehkä tarkoi­tat sähköau­to­jen yleistymistä? Jokin perustelu olisi kuitenkin minus­ta paikallaan, kos­ka täl­laise­naan tämä har­ras­ta­masi asiantun­ti­joiden diskred­i­toin­ti tun­tuu hie­man lakoniselta. 

    Käsi ylös, keneltä on Suomes­sa lop­punut sähkön tulo muun kuin sähkön­JAKELUN häir­iöi­den takia? Eiköhän se niin ole, että pakas­teet ovat meinan­neet sulaa myrsky­jen takia, eikä sik­si, että Suomes­sa on liian vähän ydinvoimaa.

    —————-

    Vihreil­lä tun­tuu aina ole­van kovin vaikeaa “myy­dä” aja­maansa poli­ti­ikkaa suurelle osalle kansaa. Sähkön­tuotan­non vai­h­toe­hdot ydin­voimalle jäävät monil­la negati­ivis­ten mieliku­vien (tuulimyl­lyt eivät pyöri eikä Aurinko paista Joulu­aat­tona kinkun­pais­ton aikana) hau­taamik­si (myös tois­in­päin — ydin­voimaa vas­tuste­taan sekä ratio­naal­i­sista että irra­tionaal­i­sista syistä). Ydin­voimas­ta on iskos­tunut monille mieliku­va edullis­es­ta, run­saas­ta ja vakaas­ta sähköen­er­gias­ta. Fukushi­makin on jo var­maan uno­htunut monil­ta? Meitä var­masti har­mit­taisi, jos jou­tu­isimme nyt käyt­tämään rahaa 1900-luvun alus­sa raken­net­tu­jen ydin­voimaloiden purkamiseen. Tulevil­la sukupolvil­la tuo savot­ta on edessä. Tosin, eihän tuol­lainen aja­tus häir­itse sukupolvea, joka ei näe äly­puhe­li­men­sa ruu­tua pidemmälle.

    ——–

    Poli­ti­ik­ka on täl­lä het­kel­lä tuskallista seu­rat­tavaa. Perus­suo­ma­lais­ten nousu syr­jäyt­ti ratio­naalisen argu­men­toin­nin pop­ulis­tis­ten heit­to­jen tieltä suo­ma­laises­sa poli­it­tises­sa keskustelus­sa (ja iltapäiväle­hdet spar­raa­vat mukana idioot­ti­mai­sine lööppei­neen). Talouden jatku­va heikko tila ei sal­li oikeas­t­aan mitään miel­lyt­täviä poli­it­tisia päätök­siä. Oikeas­t­aan riidel­lään vain siitä, kenen etu­ryh­mät vält­tyvät pahim­mal­ta päähän­potkimiselta. Asi­at nähdään sik­si mus­tavalkois­es­ti. Ydin­voima on joko ihanaa tai saatanas­ta. Kaiken tämän päälle vielä Ukrainan kri­isi ja siitä aiheutunut jän­nit­tynyt kan­sain­vä­li­nen ilmapi­iri kaup­pa­pakot­tei­neen. Onko aika kul­lan­nut muis­tot, vai oliko ennen jotenkin helpom­paa olla?

    Vastaa

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitään etu­os­to-oikeut­ta ei ole.

    Ihan käytän­nön seikkana: Fen­novoiman yhtiöjärjestyk­sen, joka on vuo­den 2010 peri­aatepäätöshake­muk­sen paine­tus­sa ver­sios­sa, § 13 sisältää lunastuslausekkeen.

    Vastaa

    1. En ole lukenut yhtiöjärjestys­tä, mut­ta ymmärtääk­seni tuo lunas­tus­lauseke tarkoit­taa osakkuuk­sia. Jos joku aikoo myy­dä osakkuuten­sa yhtiössä. Toisen omis­ta­maa sähköä tuskin voi lunas­taa niin kauan kuin tuo toinen pysyy osakkaana.

      Vastaa

  19. K‑Veikko:
    Kuitenkin nuo Mankalan osakkaat vas­taa­vat yhtiön toimin­nas­ta vain osakepääo­ma­l­la. – Mikäli jotain odot­tam­a­ton­ta tapah­tuu ja yhtiön toim­inta aiheut­taa 10 mil­jardin vahin­gon muille osa­puo­lille, mikä sinän­sä on äärim­mäisen epä­to­den­näköistä ja voi sat­tua vain ker­ran 10’000:ssa vuodessa, yhtiö ei sil­lä tilikaudel­la kir­joi­ta tuloslaskel­maansa nollatulosta.

    Min­ulle jäi hie­man epä­selväk­si, anta­vatko osakkaat omavelkaisen takauk­sen yhtiön lain­oista osakepääomien­sa suhteessa?

    Vastaa

  20. uusi kas­vo tääl­lä: Älkää nyt aikuis­ten oikeasti väit­täkö täm­möistä populismia:
    Sak­saan ja mui­hin Eu-mai­hin vir­taa koko ajan ener­giaa Venäjältä ja niin maan perusteellisesti.

    Eu par­la­ment­ti mitään päät­tänyt vaan se oli julk­i­lausuma jol­la ei ole mitään tekemistä reaal­i­maail­man kanssa.

    Ihan sama­nar­voinen “päätös”, kuin minä lait­taisin naa­purin kiin­teistön myyntiin.

    Kyse oli ydinen­er­gias­ta, ei ener­gias­ta yleisesti.

    Vastaa

  21. Älkää nyt aikuis­ten oikeasti väit­täkö täm­möistä populismia:
    Sak­saan ja mui­hin Eu-mai­hin vir­taa koko ajan ener­giaa Venäjältä ja niin maan perusteellisesti.

    Ener­gia­toim­i­tuk­set Venäjältä Ukrainaan lop­pui­v­at kun seinään. Tosin sitä ennen hin­ta moninker­tais­tui, ja venäjän medi­as­ta sai lukea miten Ukraina on yht’äkkiä “velkaa” Venäjälle sato­ja miljoo­nia. Venäjä on käyt­tänyt ener­giaa aivan selkeästi poli­it­tise­na lyömä- ja kiristysaseena sekä täl­lä että edel­lisel­lä vuosikymmenel­lä. Se todis­taa sen että ener­gia on venäjälle (kuten muillekin maille) myös poli­iti­ikan väline. 

    Se että sak­saan vir­taa tänään ener­giaa ei todista mitään muu­ta kuin että sak­saan vir­taa tänään energiaa. 

    Mielestäni on erit­täin lyhyt­näköistä kan­nat­taa jär­jeste­lyä jos­sa suo­mi kytkey­tyy entistä lujem­min venäjän val­tio­jo­htoiseen ener­gia­te­ol­lisu­u­teen ja sitä kaut­ta osak­si venäjän ener­giapoli­it­tista rakennetta. 

    Lisäk­si, kun Rosatom investoi 5 mil­jar­dia laitok­sen rak­en­tamiseen (luku Rus­sia todayn eilis­es­tä uutis­es­ta) niin sen jäl­keen Venäjän val­tion strate­gista ener­giain­fraa on 5 mil­jardin arvos­ta suomen maaperäl­lä. Vaik­ka aihe voi nyt tun­tua kaukaiselta, niin 5–10v kulut­tua se voidaan Venäjäl­lä nähdä oikeu­tuk­se­na lähet­tää “vihre­itä miehiä” myös Suomen maaperälle. 

    Tätä on help­po väit­tää vain­o­harhailuk­si, mut­ta kun kat­soo venäjän toim­intaa viime vuosi­na virossa (pat­saski­i­s­tat, venäläisvähem­mistön “suo­jelem­i­nen”) tai ukrainas­sa niin on help­po nähdä että venäjälle ei ole mikään ongel­ma puut­tua naa­puri­maid­en­sa asioi­hin jos näkevät venäjän tai maas­sa asu­van venäläisvähem­mistön etu­jen tätä vaativan. 

    Mielestäni on sulaa hul­lu­ut­ta ja täysin vas­tu­u­ton­ta että Stub­bin vetämä hal­li­tus meloo suomea tähän suuntaan. 

    For the record: en vas­tus­ta ydin­voimaa itsessään (ainakaan kovin paljon), mut­ta yhteis­hanke Rosatomin kanssa keskelle met­sää on mielestäni yksinker­tais­es­ti typerää.

    Vastaa

  22. Han­kalak­si menee asioiden mankeloin­ti. Suomen sähköverkos­sa per­itään myös siir­tomak­sua, joka kiin­nos­taa näille markki­noille tuli­joi­ta. Itse kysymys on, kuka mak­saa tarvit­ta­vat lisäverkot? Tähän ei löy­tyne vas­taus­ta näin laman aikana. Tästä lamas­ta pitää päästä eroon.

    Vastaa

  23. Lau­ri Kumpu­lainen: Kyse oli ydinen­er­gias­ta, ei ener­gias­ta yleisesti.

    Eli kaik­ki muu yhteistyö on hyväksyt­tyä näin ollen, kun­han kyse ei ole ydinvoimasta.

    Jokaises­sa taajamassa(veikkaan) tulee tosi kylmä talvi, kos­ka Venäjä ei (vielä) aset­tanut vastapakotteita.

    Loka- mar­ras­tas,- joulukuu kun saa­puu, niin veikkaan, että maakaa­suhanat menee kiin­ni kuin myös hiilet ja se kuu­luisa siper­ian huono öljy.

    Onnek­si me jot­ka asumme “maal­la” on puuläm­mit­teinen sauna ja puuläm­mit­teinen takka/ liesi. ei tule kylmä eikä nälkä.
    Omas­ta met­sästä puut.

    Vuokra on sit­ten markki­noiden määrittelemä.…
    Toiv­otaan ettei näin käy, vaik­ka se tietäisi rahan­tu­loa, siis itselle.

    Vastaa

  24. Poju Antsa­lo: Mik­si? Tuleeko sähköä paljon kulut­ta­va raskas teol­lisu­us takaisin Suomeen? Vai­hde­taanko tule­vaisu­udessa LED-lam­put takaisin hehku­lam­puik­si? Kas­vaako Suomen väk­iluku räjähdys­mäis­es­ti (tolku­ton maa­han­muut­to)? Huononeeko valmiusti­las­sa ole­van kodinelek­tron­i­ikan sähkönku­lu­tus alle watista takaisin 10–20 wat­ti­in? Ehkä tarkoi­tat sähköau­to­jen yleistymistä? Jokin perustelu olisi kuitenkin minus­ta paikallaan, kos­ka täl­laise­naan tämä har­ras­ta­masi asiantun­ti­joiden diskred­i­toin­ti tun­tuu hie­man lakoniselta. 

    —————-

    Vihreil­lä tun­tuu aina ole­van kovin vaikeaa “myy­dä” aja­maansa poli­ti­ikkaa suurelle osalle kansaa. Sähkön­tuotan­non vai­h­toe­hdot ydin­voimalle jäävät monil­la negati­ivis­ten mieliku­vien (tuulimyl­lyt eivät pyöri eikä Aurinko paista Joulu­aat­tona kinkun­pais­ton aikana) hau­taamik­si (myös tois­in­päin – ydin­voimaa vas­tuste­taan sekä ratio­naal­i­sista että irra­tionaal­i­sista syistä). Ydin­voimas­ta on iskos­tunut monille mieliku­va edullis­es­ta, run­saas­ta ja vakaas­ta sähköen­er­gias­ta. Fukushi­makin on jo var­maan uno­htunut monil­ta? Meitä var­masti har­mit­taisi, jos jou­tu­isimme nyt käyt­tämään rahaa 1900-luvun alus­sa raken­net­tu­jen ydin­voimaloiden purkamiseen. Tulevil­la sukupolvil­la tuo savot­ta on edessä. Tosin, eihän tuol­lainen aja­tus häir­itse sukupolvea, joka ei näe äly­puhe­li­men­sa ruu­tua pidemmälle.

    ——–

    Poli­ti­ik­ka on täl­lä het­kel­lä tuskallista seu­rat­tavaa. Perus­suo­ma­lais­ten nousu syr­jäyt­ti ratio­naalisen argu­men­toin­nin pop­ulis­tis­ten heit­to­jen tieltä suo­ma­laises­sa poli­it­tises­sa keskustelussa 

    Oma kom­ment­tisi oli esimerk­ki pop­ulis­ti­sista heitoista, jot­ka syr­jäyt­tivät ratio­naalisen argumentoinnin.

    Ener­gianku­lu­tus ei ole vielä kokon­aan irronnut brut­tokansan­tuot­teen kasvus­ta. Jos siis talous kas­vaa, kas­vaa ener­gianku­lu­tuskin, tosin sekin päivä koit­ta­nee, että pysty­isimme sel­l­aiseen kol­men pros­entin trendikasvu­un ilman ener­gianku­lu­tuk­sen kasvua. Yleis­es­ti on kuitenkin pidet­ty toden­näköisenä, että sähkön osu­us kokon­aisen­er­gianku­lu­tuk­ses­ta kas­vaa. Sähköau­tot, öljyläm­mi­tyk­sen kor­vaami­nen sähköl­lä toimivil­la läm­pöpumpuil­la jne. Mut­ta toki se sähkönku­lu­tuskin jos­sain vai­heessa voi lakip­is­teen­sä saavut­taa. Tässä on kuitenkin hyvä muis­taa, kuin­ka paljon tuomme sähköä ja että meil­lä on ydinka­p­a­siteet­tia pois­tu­mas­sa käytöstä myös.

    —

    Ne eivät ole pelkästään huono­ja mieliku­via, vaan hyvinkin painavia argu­ment­te­ja, että tuuli on stokasti­nen ener­gian­lähde ja aurinko kesäi­nen. Niin kauan kuin meil­lä ei ole edullista ener­gian­varas­toin­tikeinoa, on ilmastopoli­it­tis­es­ti aika turhan­päiväistä rak­en­taa aurinkoka­p­a­siteet­tia dump­paa­maan sähköä negati­iviseen hin­taan kesäl­lä ja sille kor­vaavaa fos­si­ilista kap­a­siteet­tia joil­la pär­jätään pakka­sis­sa. Nämä ovat kovia fak­to­ja. Ydin­voimalat pyörivät täysil­lä vuo­den läpi luku­unot­ta­mat­ta vuosi­huolto­ja, jot­ka sijoite­taan kesään läm­mi­tyskau­den ulkopuolelle.

    Fukushi­mas­sa yksi maail­man van­him­mista ja surkeim­mista käytössä ole­vista voimalakom­plek­seista kohtasi val­ta­van maan­järistyk­sen ja suuren tsunamin. Nol­la kuol­lut­ta. Siitä voinee vetää joitain johtopäätök­siä, kuin­ka paljon ns. syvyyspuo­lus­tus­ta ydin­voiman tur­val­lisu­us­pe­ri­aat­teis­sa on. 

    Ydin­voimay­htiöt joutu­vat itse mak­samaan laitosten purkamisen ja loppusijoituksen.

    Vastaa

  25. Markku af Heurlin: Min­ulle jäi hie­man epä­selväk­si, anta­vatko osakkaat omavelkaisen takauk­sen yhtiön lain­oista osakepääomien­sa suhteessa?

    Juuri näin Mankala-yhtiö toimii, tämän vuok­si lainaa saa tosi hal­val­la, kos­ka kyseessä on yleen­sä hyvin vakavarais­ten omis­ta­jien (sähköy­htiöi­den) rajatun vas­tu­un yhtiö.

    Vastaa

  26. Peri­aate on minus­ta selkeäm­min esitet­ty Wikipediassa:

    “Mankala-peri­aate on ener­giay­htiöi­den toim­intat­a­pa, jos­sa usea pienem­pi sähkönkäyt­täjä yhdessä perus­taa voit­toa tuot­ta­mat­toman osakey­htiön voimalan rak­en­tamista ja oper­oin­tia varten. Osakkaat rahoit­ta­vat laitok­sen rak­en­tamisen ja ylläpi­don, vas­tavuorois­es­ti ne saa­vat raken­netus­ta laitok­ses­ta sähköä omakustannushintaan.

    Käytän­tö on lailli­nen, kos­ka korkein hallinto-oikeus (KHO) hyväksyi sen kahdessa ratkais­us­saan vuosi­na 1963 ja 1968 (KHO 1963 I 5 ja KHO 1968 B II 521). Toinen ratkaisu­ista kos­ki Oy Mankala Ab:tä, sik­si tätä toim­inta­mallia alet­ti­in kut­sua Mankala-periaatteeksi.

    Mankala-yhtiön omis­ta­jat vas­taa­vat voimay­htiön mah­dol­lis­es­ti saamista lain­oista ja kaik­ista laitok­sen ylläpi­dos­ta ja käytöstä aiheutu­vista kuluista mukaan­lukien ydin­tur­val­lisu­usku­lut, myöhästymisku­lut, ydin­jätev­as­tu­ut omis­tuk­sen mukaises­sa suh­teessa. Osakkaiden on lunastet­ta­va laitok­sen omakus­tan­nush­in­taan tuot­ta­maa sähköä sil­loinkin kun sille ei ole omaa käyt­töä tai sähköä olisi muual­ta edullisem­min saatavissa.

    Kevääl­lä 2010 europar­la­men­taarikot Satu Has­si ja Hei­di Hau­ta­la (vihr) esit­tivät EU-par­la­men­tille kir­jal­lisen kysymyk­sen (E2217-10) Mankala-peri­aat­teen lail­lisu­ud­es­ta. Hei­dän mielestään kyse oli peit­ellystä osin­gon­jaos­ta. EU-komis­sio tut­ki asi­aa, mut­ta lopet­ti tutkimuk­set mar­rasku­us­sa 2012.”

    Wikipedi­as­ta löy­tyy myös oma artikke­lin­sa Helsin­gin ener­gian yhdessä muu­ta­man muun kansa omis­ta­mas­ta Mankalan voimalaitok­ses­ta (Oy Mankala Ab)

    Tämähän on saman­lainen peri­aate kuin asun­to-osakey­htiössä. Jokaisel­la osakkaal­la on asun­toon­sa pysyvä hallintaoikeus ja toisaal­ta velvol­lisu­us osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in omis­tuk­sen­sa suh­teessa, yleen­sä mut­ta ei aina suo­ras­sa suh­teessa huoneis­ton pin­ta-alaan. Vaik­ka huoneis­to olisi tyhjilläänkin.

    As.Oy peri­aat­teessa kai voi tehdä konkurssin, jol­loin osakkaan oikeudet ja velvol­lisuduet lakkaa­vat. Mankala-yhtiössä näin ei ole?

    Olenko kuul­lut joskus serkunkum­minkaimal­ta? Alun­perin aja­tus­ta käytet­ti­in Hgin kaupun­gin osak­si omis­ta­mas­sa sahasa sodan­jälkeis­inä pulavu­osi­na, jol­loin kaikesta raken­nus­tavaras­ta oli puutetta?

    Vastaa

  27. Poju Antsa­lo:
    Käsi ylös, keneltä on Suomes­sa lop­punut sähkön tulo muun kuin sähkön­JAKELUN häir­iöi­den takia? Eiköhän se niin ole, että pakas­teet ovat meinan­neet sulaa myrsky­jen takia, eikä sik­si, että Suomes­sa on liian vähän ydinvoimaa. 

    Tätä kir­joit­taes­sani Venäjältä tuoti­in Fin­gridin tieto­jen mukaan 940 megawat­tia sähköä, kokon­ais­net­to­tuon­nin ollessa noin 2000 MW. (Kulu­tus 8556 MW, tuotan­to 6495 MW). Tääl­lä tuote­tus­ta sähköstä ihan merkit­tävä osa tuli fos­si­ilista polt­toaineista, joi­ta ei yleis­es­ti pide­tä niin kovin ongel­mat­tom­i­na myöskään.

    Vastaa

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole lukenut yhtiöjärjestys­tä, mut­ta ymmärtääk­seni tuo lunas­tus­lauseke tarkoit­taa osakkuuk­sia. Jos joku aikoo myy­dä osakkuuten­sa yhtiössä. Toisen omis­ta­maa sähköä tuskin voi lunas­taa niin kauan kuin tuo toinen pysyy osakkaana.

    Sama­han on asun­to-osakey­htiöis­sä, jois­sa on ns. luans­tus­lauseke. Hallintaoikeu­den saa vapaasti siirtää, mut­ta jos myys huoneis­ton­sa yhtön ulkop­uolelle, muil­la osakkail­la on oikeus määräa­jas­sa lunas­taa se kaup­pahin­taan, tietyin rajoituksin.

    Vastaa

  29. Osakey­htiölain 1 luvun 2 pykälän mukaan yhtiöjärjestyk­sessä voidaan määrätä, että osak­keen­o­mis­ta­jal­la on velvol­lisu­us suorit­taa eri­ty­isiä mak­su­ja yhtiölle.

    Sik­si Mankala-yhtiössä osak­keen­o­mis­ta­jat voivat menet­tää huo­mat­tavasti enem­män kuin vain sijoituk­sen­sa osakepääo­maan. Kun aiem­min puhuin Mankala-vas­tu­ista tarkoitin juuri täl­lä taval­la muo­dos­tu­via vastuita.

    Vastaa

  30. Fen­novoimas­sa osak­keen­o­mis­ta­jien riskit siis ovat yhtiöjärjestyk­sen Mankala-määräyk­sen perus­teel­la läh­es ääret­tömät. Sik­si on hyvä, etteivät kun­nat omista Fen­novoimaa suo­raan, vaan ener­giay­htiöi­den­sä kautta. 

    Jos äärim­mäiset riskit toteu­tu­vat, kun­nan ener­giay­htiö kaatuu, eikä koko ros­ka tule kun­ta­lais­ten niskaan. 

    Mut­ta onhan se Van­taan ja Helsin­gin veron­mak­sajille aika iso paukku, jos kaupun­git menet­tävät Van­taan Ener­gia Oy:n.

    Jos Helsin­gin ja Van­taan poli­itikot oli­si­vat olleet vii­sai­ta, he oli­si­vat vaati­neet, että Van­taan Ener­gia sijoit­taa Fen­novoimaan jonkun pienen tytäry­htiön kaut­ta. Sil­loin ääri­ti­lanteessa vain tuo pikkuy­htiö olisi menetetty.

    Rosatom sen sijaan on ollut viisas. Sen Mankala-vas­tu­ut rajoit­tuvat Suomen tytäry­htiön kaatumiseen.

    Businek­sen perusjut­tu­ja on, että kaikissa sopimuk­sis­sa ja jär­jeste­lyis­sä vas­tu­ut pitää yrit­tää rajoit­taa min­imi­in. Ja täl­löin on otet­ta­va huomioon myös tilanteet, jot­ka ovat melko epätodennäköisiä.

    Vastaa

  31. uusi kas­vo tääl­lä: Eli kaik­ki muu yhteistyö on hyväksyt­tyä näin ollen, kun­han kyse ei ole ydinvoimasta.

    Jokaises­sa taajamassa(veikkaan) tulee tosi kylmä talvi, kos­ka Venäjä ei (vielä) aset­tanut vastapakotteita.

    Loka- mar­ras­tas,- joulukuu kun saapuu,niin veikkaan, että maakaa­suhanat menee kiin­ni kuin myös hiilet ja se kuu­luisa siper­ian huono öljy.

    Onnek­si me jot­ka asumme “maal­la” on puuläm­mit­teinen sauna ja puuläm­mit­teinen takka/ liesi. ei tule kylmä eikä nälkä.
    Omas­ta met­sästä puut.

    Vuokra on sit­ten markki­noiden määrittelemä….
    Toiv­otaan ettei näin käy, vaik­ka se tietäisi rahan­tu­loa, siis itselle.

    Kivi­hi­ilikasat ovat jo Suomes­sa. Turvekkin on nos­tet­tu talvek­si. Met­sähake haketet­tu. Tarvit­taes­sa voidaan tukkia haket­taa. Uraa­ni­akin on ydin­voimalois­sa var­masti tal­ven yli.

    Vain pom­mit­ta­mal­la Venäjä voi pistää ker­rostalot kylmik­si ensi tal­ve­na. Ei muuten.

    Vastaa

  32. Poju Antsa­lo: Mik­si? Tuleeko sähköä paljon kulut­ta­va raskas teol­lisu­us takaisin Suomeen? Vai­hde­taanko tule­vaisu­udessa LED-lam­put takaisin hehku­lam­puik­si? Kas­vaako Suomen väk­iluku räjähdys­mäis­es­ti (tolku­ton maa­han­muut­to)? Huononeeko valmiusti­las­sa ole­van kodinelek­tron­i­ikan sähkönku­lu­tus alle watista takaisin 10–20 wat­ti­in? Ehkä tarkoi­tat sähköau­to­jen yleistymistä?

    Perustel­laan…

    Sähkölait­tei­den omi­naisku­lu­tus on laskenut merkit­tävästi teknolo­gian parantues­sa, kun ver­rataan samaa asi­aa toimit­tavaa laitet­ta. Jos ver­rataan van­haa 20-tuumaista kuva­putkitele­vi­sio­ta ja nyky­istä 20-tuumaista LCD-tele­vi­sio­ta, sähkönku­lu­tus on pudon­nut murto-osaan.

    Tässä on kuitenkin käynyt niin, että lätkän MM-kiso­ja ei sit­ten enää tui­jote­takaan siitä kuva­putkitelkkarista, vaan se 50-tuumainen lit­tu seinäl­lä on pääl­lä koko valveil­laoloa­jan. Vehje viekin sit­ten tehona mitat­tuna enem­män tehoa kuin se van­ha pieni kuva­putkitele­vi­sio, ja ener­giana mitat­tuna myös käyt­tö­tot­tumusten muu­tos voi lisätä energiankulutusta.

    Hehku­lam­put voi vai­h­taa LED-lamp­pui­hin. Tässä käy kuitenkin mon­ta muu­ta asi­aa samal­la. Kos­ka ne LED­it ovat kivo­ja lait­taa mon­een paikkaan, niitä myös laite­taan mon­een paikkaan. Samal­la tulee vai­hde­tuk­si iso kasa lois­teputkia LED-lamp­pui­hin, mikä ei sit­ten enää säästäkään ener­giaa. (Sähköläm­mi­tys­talos­sa tietysti vielä käy niin, että läm­mi­tyskaudel­la mikään sisätilo­jen kulu­tussäästö ei säästä kokonaiskulutusta.)

    Teknolo­gia siis kehit­tyy, mut­ta me käyt­täjät ulos­mit­taamme sen näp­pärästi käyt­tämäl­lä paljon use­ampia lait­tei­ta. Kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten kesähel­teel­lä nau­tit­ti­in hel­teestä (hah!), nyt pis­tetään läm­pöpump­pu jäähdyttämään.

    Aika moni ener­giaa kokon­aisu­udessa säästävä asia siirtää kulu­tuk­sen pain­opis­tet­tä kohti sähkönkäyt­töä. Öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämi­nen tekee aivan saman. Sähköau­tot, läm­pöpumput, biopolt­toaineet, vety­talous, jne.

    Teol­lisu­us on suurin sähkönku­lut­ta­ja. Siel­lä suurin omi­naisku­lu­tuk­sen pudo­tus­ral­li on jo ohi. Teräste­hdas vie todel­la paljon sähköä, vaik­ka kym­meniä miljoo­nia vuodessa sähköstä mak­sa­va taho ihan var­masti tekee parhaansa ener­gian­säästön eteen. Teol­lisu­u­den sähkönku­lu­tus putoaa lähin­nä sen vuok­si, että tuotan­to laskee.

    On kuitenkin vaikea uskoa, että met­sä­te­ol­lisu­us häipy­isi Suomes­ta kokon­aan, kos­ka meil­lä on kuitenkin paljon sitä met­sää. Tietysti ener­gian hin­nann noustes­sa met­sän käytön pain­opiste siir­tyy mata­lam­man jalostusar­von tuot­teisi­in, mikä ei vält­tämät­tä ole meille kovin hauskaa.

    Min­un on vaikea nähdä tilan­net­ta, jos­sa sähkön kulu­tus las­kee olen­nais­es­ti, ellei sähkön hin­ta nouse olen­nais­es­ti. Sil­loin kyl­lä teol­lisu­us lopet­taa kulut­tamisen­sa. Koti­talouk­sien kohdal­la hin­nan pitää nous­ta todel­la paljon, että sil­lä on oikeasti kovin suur­ta vaikutusta.

    (Tietysti vas­taus riip­puu olen­nais­es­ti siitä, puhutaanko 10 vai 50 vuo­den aikavälistä, yritetäänkö hiilipäästöjä oikeasti leika­ta, ja mikä suhde ote­taan ydinvoimaan.)

    Vastaa

  33. Marko Hami­lo: Oma kom­ment­tisi oli esimerk­ki pop­ulis­ti­sista heitoista, jot­ka syr­jäyt­tivät ratio­naalisen argumentoinnin.

    Olet var­maan oike­as­sa, mut­ta minähän en olekaan poli­ikko, vaan poli­ti­ikan seuraaja. 

    Ener­gianku­lu­tus ei ole vielä kokon­aan irronnut brut­tokansan­tuot­teen kasvus­ta. Jos siis talous kas­vaa, kas­vaa ener­gianku­lu­tuskin, tosin sekin päivä koit­ta­nee, että pysty­isimme sel­l­aiseen kol­men pros­entin trendikasvu­un ilman ener­gianku­lu­tuk­sen kasvua.Yleisesti on kuitenkin pidet­ty toden­näköisenä, että sähkön osu­us kokon­aisen­er­gianku­lu­tuk­ses­ta kas­vaa. Sähköau­tot, öljyläm­mi­tyk­sen kor­vaami­nen sähköl­lä toimivil­la läm­pöpumpuil­la jne. Mut­ta toki se sähkönku­lu­tuskin jos­sain vai­heessa voi lakip­is­teen­sä saavut­taa. Tässä on kuitenkin hyvä muis­taa, kuin­ka paljon tuomme sähköä ja että meil­lä on ydinka­p­a­siteet­tia pois­tu­mas­sa käytöstä myös. 

    Jaa, eiköhän se ongel­ma ole se talouskasvu, sitä kun ei ole hirveän paljon Suomes­sa nähty 2000-luvulla.

    Ydin­voiman vas­tus­ta­jien vai­h­toe­hto ei ole “ei mitään”, vaan että sat­sa­taan ydin­voimas­ta säästyneet varat muuhun ener­giantuotan­toon ja ener­giate­hokku­u­teen. Vihrei­den esit­tämään vai­h­toe­htoon ei vaan usko­ta mielikuvasyistä.
    Sik­si mainitsin vihrei­den vaikeudet “myy­dä” poli­ti­ikkaansa. Vihrei­den ener­giavai­h­toe­hto nähdään käpy­jen keräämisenä. Ei ihme, että ydin­voima näyt­tää parem­mal­ta vaihtoehdolta.

    Ne eivät ole pelkästään huono­ja mieliku­via, vaan hyvinkin painavia argu­ment­te­ja, että tuuli on stokasti­nen ener­gian­lähde ja aurinko kesäi­nen. Niin kauan kuin meil­lä ei ole edullista ener­gian­varas­toin­tikeinoa, on ilmastopoli­it­tis­es­ti aika turhan­päiväistä rak­en­taa aurinkoka­p­a­siteet­tia dump­paa­maan sähköä negati­iviseen hin­taan kesäl­lä ja sille kor­vaavaa fos­si­ilista kap­a­siteet­tia joil­la pär­jätään pakka­sis­sa. Nämä ovat kovia fak­to­ja. Ydin­voimalat pyörivät täysil­lä vuo­den läpi luku­unot­ta­mat­ta vuosi­huolto­ja, jot­ka sijoite­taan kesään läm­mi­tyskau­den ulkopuolelle. 

    Stokas­tiset ener­giantuot­to­muodot kan­nus­ta­vat kehit­tämään sähkön varas­toin­nin tekni­ikkaa. Uusi Nokia? No ei ainakaan Suomes­sa, jos­sa luote­taan ydin­voimaan. Mei­dän on vaan paras keskit­tyä ydin­jät­teen käsit­te­lyn prob­lemati­ikkaan näil­lä energialinjauksilla.

    Fukushi­mas­sa yksi maail­man van­him­mista ja surkeim­mista käytössä ole­vista voimalakom­plek­seista kohtasi val­ta­van maan­järistyk­sen ja suuren tsunamin. Nol­la kuol­lut­ta. Siitä voinee vetää joitain johtopäätök­siä, kuin­ka paljon ns. syvyyspuo­lus­tus­ta ydin­voiman tur­val­lisu­us­pe­ri­aat­teis­sa on. 

    Valmistues­saan Fukushi­ma oli maail­man uusin ydin­voimala. Toki nyky­isin ydin­voimalat raken­netaan huo­mat­tavasti tur­val­lisem­mik­si (ja Suo­mi on tun­netusti aika vakaa­ta maaperää), mut­ta ainakin Fukushi­mas­sa tur­val­lisu­us­riskit aliarvioiti­in. Nol­la kuol­lut­ta? Mis­tä me sen voimme tänään tietää, moniko tulee kuole­maan säteily­sairauk­si­in? Entäs vesistöön karan­neen radioak­ti­ivi­su­u­den kerään­tymi­nen vir­tauk­sien myötä tiet­ty­i­hin paikkoi­hin? Suomes­sa voimme toki vähätel­lä näitä asioi­ta, mut­ta Japanis­sa varsinkin Fukushi­man lähialueil­la ei voida.

    Ydin­voimay­htiöt joutu­vat itse mak­samaan laitosten purkamisen ja loppusijoituksen.

    Sik­sipä var­maankin 100 % koti­maisen omis­tuk­sen saami­nen tälle muuten niin yliv­er­taisel­la ener­giantuotan­to­muodolle on niin pirun vaikeaa.

    Vastaa

  34. Stad­in­Pa­roni: Ener­gia­toim­i­tuk­set Venäjältä Ukrainaan lop­pui­v­at kun seinään. Tosin sitä ennen hin­ta moninker­tais­tui, ja venäjän medi­as­ta sai lukea miten Ukraina on yht’äkkiä “velkaa” Venäjälle sato­ja miljoo­nia. Venäjä on käyt­tänyt ener­giaa aivan selkeästi poli­it­tise­na lyömä- ja kiristysaseena sekä täl­lä että edel­lisel­lä vuosikymmenel­lä. Se todis­taa sen että ener­gia on venäjälle (kuten muillekin maille) myös poli­iti­ikan väline. 

    Toisil­la ener­gioil­la on helpom­pi kiristää kuin toisil­la. Et ole ehkä huo­man­nut, että Ukraina tuot­taa sähköstään melkein puo­let ydinvoimalla?

    Entä oletko huo­man­nut ongelmia ko. tuotannossa?

    Aivan, et ole. Kun niitä ei ole.

    Polt­toaineen toimit­tamis­es­ta jatkos­sa tehti­in juuri sopimus West­ing­housen kanssa. Joten ongelmia tuskin tulee jatkossakaan.

    Haaveet maakaa­sun (100% venäläistä) kor­vaamis­es­ta voidaan vetää melko kat­e­goris­es­ti pytys­tä alas Suomes­sakin, jos ydin­voima tor­ju­taan. (Uusi­u­tu­vien käytön laa­jen­t­a­mi­nen muuten kas­vat­taa huo­mat­tavasti kiusaus­ta käyt­tää kaa­sua myös sähkön­tuotan­nos­sa, tuke­maan vai­htel­e­vaa tuotan­toa.) Olisi kyl­lä var­maan ollut viisas­ta tehdä sopimus jonkun muun kuin Rosatomin kanssa, mut­ta kat­so­taas nyt.

    Vastaa

  35. Stad­in­Pa­roni:
    Mielestäni Vihreät voivat olla todel­la ylpeitä siitä että läh­tivät hal­li­tuk­ses­ta ja Ville Niin­istön suul­la myöskin sanoi­vat suo­raan mitä se Kokoomuk­sen toim­inta on. Niin­istön puheet ja toim­inta osoit­ti­vat selkärankaa jota har­voin poli­ti­ikas­sa näkee. 

    Käsit­tämätön­tä että samana päivänä kun muut län­si­maat EU-par­la­men­tis­sa päät­tävät että yhteiset ener­gia­hankkeet Venäjän kanssa laite­taan jäi­hin niin mei­dän nulk­it omas­sa hal­li­tuk­ses­sa vetää omaa show­ta täysin vas­takkaiseen suuntaan..

    Tjaa, minus­ta Niin­istön kom­men­tit ovat olleet ennem­min änkkäikäisen kiukut­telua. Ydin­voima har­mit­taa niin vietävästi, että kaik­ki mah­dolli­nen käytetään pahan­mie­len purkamiseen läh­tien suomet­tumis­es­ta. Ei Fen­novoiman lupa­päiv­i­tyk­sen syynä ole mikään kumartelu Venäjän suun­taan, Rosatomhan on käytän­nössä kaikkien mielestä ollut kysymerk­ki han­kkeessa. Jonkin toisen laitostoimit­ta­jan ollessa kyseessä lupa­päiv­i­tys olisi jo ollut eduskun­nas­sa. Mitähän vielä kek­sitään, Fen­novoima muta­toi ihmiset ja päädymme johonkin Paranoia-maailmaan?

    Niin­istön kom­menteista voi poimia use­am­mankin rimanal­i­tuk­sen, tässä kak­si havaittua:
    — Niin­istö syyt­tää Vapaavuor­ta sanoil­la pelaamis­es­ta keskusteltaes­sa Fen­novoiman ja TVOn lupi­en viemis­es­tä eduskun­taan. Samal­la Niin­istö on sokea oma­lle jar­gonilleen, että han­kkeet ovat muka uusia.
    — Niin­istö kri­ti­soi suo­ma­laisia vai­h­toe­hdot­to­muud­es­ta, halu­taan vält­tämät­tä Fen­novoima, eivätkä vai­h­toe­hdot kel­paa. Taaskin Niin­istön argu­men­taa­tio ontuu. Muut eivät ole sulke­neet vai­h­toe­hto­ja pois, mut­ta Niin­istölle aja­tus ydin­voimas­ta yht­enä niiden joukos­sa on mahdoton.

    Vastaa

  36. Jos Osmo noin pelkää venäläistä ydin­sähköä, jota tuote­taan Suomes­sa, niin ei huol­ta! Osmo voi siir­tyä kan­nat­ta­maan lisäy­d­in­voimaa Olk­ilu­o­toon ja Lovi­isaan, siel­lä syn­tyy puh­das­ta suo­ma­laista sähköä.

    Tai sit­ten Osmo tekee kuten kaik­ki muutkin vihreät ja kan­nat­taa hiili-tuulivoimaloiden lisärak­en­tamista Sak­san malliin.

    Vastaa

  37. Poju Antsa­lo: Stokas­tiset ener­giantuot­to­muodot kan­nus­ta­vat kehit­tämään sähkön varas­toin­nin tekni­ikkaa. Uusi Nokia? No ei ainakaan Suomes­sa, jos­sa luote­taan ydin­voimaan. Mei­dän on vaan paras keskit­tyä ydin­jät­teen käsit­te­lyn prob­lemati­ikkaan näil­lä energialinjauksilla.

    Sähkön edullisen varas­toin­nin tekni­ikkaa etsii moni aivan hul­lu­na. Sen viis­tas­tenkiv­en kun kek­sii, tulee rikkaak­si. Sikarikkaaksi.

    Kyse on siitä, että yritetään löytää radikaale­ja paran­nuk­sia asi­aan, johon on yritet­ty akti­ivis­es­ti sekä tieteel­lis­es­ti että kau­pal­lis­es­ti löytää radikaale­ja paran­nuk­sia jo sata vuotta.

    Suomen profi­ili sopii eri­no­mais­es­ti ener­gian­säästön kehit­tämiseen, ja säästävää teknolo­giaa Suomes­sa on kehitet­ty paljon. Suo­ma­lainen teol­lisu­us on ener­giate­hokas­ta, ja siihen liit­tyviä asioi­ta on viety ja viedään paljon ulko­maille. Suomes­sa on myös hyvää kiin­teistöpuolen energiatehokkuusosaamista.

    Ydin­sek­to­ril­lakin mei­dän kehit­tämis­resurssimme ovat sen ver­ran vaa­ti­mat­to­mia, että se kan­nat­taa jät­tää yhteis­hankkeisi­in ja isoille maille.

    Vastaa

  38. Uusi­u­tu­van sähkön tuotan­to tulee kas­va­maan merkit­tävästi tuk­i­toimien joh­dos­ta. Jos tuk­i­toimet merk­it­sevät päästöoikeu­den hin­nan nousua, se suosii myös ydin­voimaa. Jos sen sijaan tuki uusi­u­tuville jär­jestetään uusi­u­tu­vien syöt­tö­tar­iffien kaut­ta, niin siitä ei ydin­voima vält­tämät­tä hyödy.

    Päästöoikeusmak­sut menevät val­tioiden kas­soi­hin kuten muutkin verot. Siten päästökaup­pa on myös ydin­voiman verolu­on­teinen tukijärjestelmä. 

    Eli eikö vihrei­den kan­nat­taisi suosia syöt­tö­tar­if­fe­ja eikä päästökauppaa? 

    Toisaal­ta ydin­voimay­htiöi­den omis­ta­jille kysymys merk­it­see suur­ta poli­it­tista riskiä. Eli kuin­ka paljon veron­mak­sa­jat tuke­vat ydinvoimaa?

    Vastaa

    1. Vihrei­den kan­nat­taa suosia päästökaup­paa, kos­ka tavoit­teena ei ole suosia ener­gian haaskaus­ta sub­ven­toitu­un hintaan.

      Vastaa

  39. Sep­po S: Eli eikö vihrei­den kan­nat­taisi suosia syöt­tö­tar­if­fe­ja eikä päästökauppaa?

    Ongel­man ratkaisem­i­nen syöt­tö­tar­if­feil­la tuot­taa kovin ei-toiv­ot­tu­ja lopputuloksia.

    Syöt­tö­tar­if­fin idea on sub­ven­toi­da taloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta sähkön­tuotan­toa. Kos­ka syöt­tö­tar­if­fin saa­jaa ei kiin­nos­ta se, onko sähkölle osta­jaa, tuotan­toa voidaan rak­en­taa kysyn­nästä riip­pumat­ta. Tämä tarkoit­taa sitä, että syöt­tö­tar­if­fil­la raken­net­tu tuotan­to on markki­noiden kannal­ta sotku, eikä se mitenkään vält­tämät­tä edes syr­jäytä fos­si­ilista tuotantoa.

    Lop­putu­lok­se­na on siis sähkön hin­nan alen­e­m­i­nen ja sitä kaut­ta kulu­tuk­sen lisään­tymi­nen. Samal­la yhteiskun­nan pitää repiä jostain kas­va­va kasa rahaa syöt­tö­tar­iffien maksamiseen.

    Kiin­teät syöt­tö­tar­if­fit ovat pääosin erit­täin huono jut­tu. Päästökau­pal­la ei ole näitä ongelmia. (Joskin päästökaup­paan pitää liit­tää päästöoikeu­den hin­taan sisäl­tyvä wind­fall-vero sille tuotan­nolle, joka ei tarvitse päästökaup­paoikeuk­sia, ja joka on raken­net­tu ennen päästökau­pan alkua.)

    Jos päästökaup­paan liit­tyvistä asioista ker­tyy pelimerkke­jä yhteiseen kas­saan, niin niitähän voisi sit­ten käyt­tää vaik­ka uusien ener­gia­muo­to­jen tutkimuk­seen tai ener­gian­säästön tukemiseen taval­la tai toisella.

    Vastaa

  40. Minus­ta viit­taami­nen velvol­lisu­u­teen ostaa sähköä on vähän turhaa. Ihan samal­la taval­la kaikissa sijoituk­sis­sa voi käy­dä siten, että eivät ole tuot­tavia ja että tap­pi­o­ta tulee. Lisäk­si tässä ei nyt otet­tu huomioon sitä, että kyl­lä sitä laitok­sen tuotan­toa pystyy ohjaile­maan, jos tuotan­non aiheut­ta­mat tap­pi­ot on isom­mat kuin tyhjäkäyn­nil­lä pitämisen tappiot.

    Vastaa

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika alas täy­tyy sähkön hin­nan laskea, että ydin­voimala kan­nat­taa sulkea. Kus­tan­nuk­set läh­es kokon­aan kiinteitä. 

    Tähän­hän muuten voi yhteiskun­ta vaikut­taa. Pois­te­taan teol­lisu­u­den alen­net­tu sähköverokan­ta ja tehdään siitä aito valmis­tevero, sil­loin voimalaa ei kan­na­ta ajaa ellei sähkön markki­nahin­ta ole vähin­tään vero + tuotan­non mar­gin­aa­liku­lut. Minus­ta on muutenkin hölmöä poli­ti­ikkaa sub­ven­toi­da teol­lisu­ut­ta alem­mal­la sähköverokan­nal­la. Jos halu­taan tukea elinkeino­ja, tue­taan niitä suo­raan, kiitos.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle K. Uokka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.