Timo Soini ja ero eurosta

Kos­ka eduskun­nan yhden min­uutin rep­likoin­nis­sa ei voi sanoa mitään kovin perustel­tua, esitän repli­ikkipuheen­vuoroni vähän perustel­lumpana tässä.

Timo Soi­ni hehkut­ti suuren salin keskustelus­sa, kuin­ka Suomen talouden ongel­mat johtu­vat eurosta ja vain siitä. Häneltä kysyt­ti­in mon­een otteeseen, pitääkö hänen mielestään eurosta ero­ta, mut­ta vas­tauk­sek­si tuli vain, että muil­la pohjo­is­mail­la menee parem­min, kos­ka ne eivät kuu­lu euroon (Tan­s­ka tosin de fac­to kuu­luu euroon, Nor­jal­la on öljyn­sä ja Ruot­sil­la Suomea fik­sum­mat porvarit.)

Soi­ni on oike­as­sa siinä, että Euroopan talousalueen ongel­mat johtu­vat pitkälti euron epäon­nis­tu­mis­es­ta. Siinä on val­u­viko­ja, joista osas­ta tiedet­ti­in etukä­teen (epäsym­metriset syk­lit), osaa taas ei osat­tu ottaa huomioon. Raha ryn­täsi korkeam­man tuo­ton peris­sä etelään kuten pitikin, mut­ta ei syn­nyt­tänyt tuotan­nol­lisia investoin­te­ja ja kasvua, vaan kiin­teistöku­plaa ja koti­talouk­sien velka­an­tu­mista. Koti­taloudet velka­an­tu­i­v­at ensin ja tämä johti lop­ul­ta myös val­tioiden velka­an­tu­miseen. Mekanis­mi tun­netaan nyt, mut­ta ei tun­net­tu silloin.

Jotain eurol­la on tehtävä. Joko siitä on luovut­ta­va, mis­tä koituu aivan valavat kus­tan­nuk­set tai euroalueen pelisään­töjä on kor­jat­ta­va. Timo Soi­ni on vas­tus­tanut kaikkia toimia, joil­la euron val­u­viko­ja voitaisi­in kor­ja­ta, mut­ta niin ovat vas­tus­ta­neet myös demar­it. Jos euron viko­ja ei suos­tu­ta kor­jaa­maan, eurosta luop­umi­nen on ain­oa tapa. Sik­si Soinin olisi loogista sanoa, että hänen ratkaisun­sa on eurosta luop­umi­nen, kos­ka ei hänelle muu­takaan ratkaisua ole. Sama siis kos­kee myös demareita.

Jot­ta euron saisi toim­i­maan, pitäisi kansal­lis­es­ta bud­jet­ti­val­las­ta luop­ua osit­tain ylikansal­lisen talous­poli­it­tisen päätök­sen­teon hyväk­si. Täl­lä ei tarkoite­ta vain ali­jäämäkat­to­ja. On voita­va päät­tää myös maanosaa elvyt­tävistä toimista. Eniten kor­jaamista olisi juuri nyt Sak­san finanssi- ja palkkapolitiikassa. 

Tämän lisäk­si pitäisi olla enem­män yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta, joka voisi toimia, jos tuo­ta bud­jet­ti­val­taa vähän suit­sit­taisi, kos­ka se takaisi, ettei yhteis­vas­tu­ullisu­us muut­tuisi kuor­mas­ta syömisek­si. Taval­laan yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta on nyt EKP:n kaut­ta syn­tynytkin, mikä on alen­tanut kri­isi­maid­en val­tion­velko­jen korot kestävälle tasolle. 

Perus­suo­ma­laiset ja demar­it vas­tus­ta­vat sekä yhteistä talous­poli­ti­ikkaa että yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta, joiden vai­h­toe­htona on vain eurosta luop­umi­nen kaikkine seurausvaikutuksineen. 

Todet­takoon, että jos eurosta luovu­taan, euroa ei enää ole. Ruot­si on nyt istunut kahdel­la tuo­lil­la. Sen val­tion­vel­ka on euromääräi­nen, minkä ansios­ta maa saa lainaa hal­val­la. Jos se olisi las­ket­tu liik­keelle omas­sa paikallis­val­u­u­tas­sa, korot oli­si­vat val­u­ut­takurssiriskin takia huomattavat. 

Edus­ta­ja Rajamä­ki on use­am­man ker­ran varoit­tanut var­jovelka­an­tu­mis­es­ta, mil­lä hän tarkoit­taa vas­tu­u­ta Suomen pankin taseesta. En oikein osaa kuvitel­la tilan­net­ta, jos­sa keskus­pank­ki, jol­la nyt on sen­tään setelipaino tuke­naan, jou­tu­isi mak­sukyvyt­tömäk­si. Sel­l­ai­sis­sa olo­suhteis­sa olisi var­maan isom­piakin murheita.

 

55 vastausta artikkeliin “Timo Soini ja ero eurosta”

  1. Istuko suo­ma­laisetkin kahdel­la pallil­la ennen lamaa, kun jen­gi otti val­u­ut­ta­lain­o­ja? Jos euroo ei olis, niin eiköhän ruot­si vois ottaa ihan vapaasti val­tion­velka­nsa vaik­ka Sak­san markois­sa tai dollareissa.

    Tuskin se on mitään vapaa­matkus­tamista, että luop­uu mah­dol­lisu­ud­estaan mak­saa vel­ka takas setelipain­ol­la sil­lä seu­rauk­sel­la, että ottaa val­u­ut­takurssiriskin kannettavakseen.

    1. Art­turi.
      Kat­sopa vähän, miten dol­lar­in kurssi on heit­el­lyt. Siinä on ison lainasalkun kas­sa hatus­ta kiin­ni pitämistä. Näin kävisi myös Sak­san markan kas­sa. Sekin heilahtelisi paljon enem­män, jos euro­maat eivät olisi ankkureina.

  2. Kuten tiede­tään Timo Soi­ni on pop­ulisti, joka esit­tää asi­at mus­tavalkois­es­ti omi­in kon­ser­vati­ivisi­in arvoihin­sa poh­jautuen. Edes alkeel­lista talous­poli­it­tista ana­lyysiä ilman kog­ni­ti­ivista bias­sia en ole koskaan häneltä kuullut.

  3. Soi­ni arvelee mah­dol­lisek­si, että on min­is­teri puolen vuo­den kulut­tua. Sik­si hän ei halua sanoa var­masti mitään eurosta eroamisen suh­teen. Jos sanoisi, hän ei kel­paisi ainakaan val­tio­varain­min­is­terik­si tai pääministeriksi. 

    Eurosta voi ero­ta vain salaa jon­ain viikon­lop­puna. Ja sehän ei demokra­ti­as­sa onnis­tu. Pait­si jos kansanäänestyk­sessä olisi annet­tu “lupa”.

    Nämä kak­si seikkaa selit­tänevät Soinin puheet eurosta.

    Rin­nekin pitää euroa rasit­teena ja myön­tää sen. Mut­ta val­tio­varain­min­is­ter­inä hän kuitenkin on uskov­inaan julk­i­sis­sa puheen­vuorois­sa, että Suomen talous voi pär­jätä eurosta huoli­mat­ta. Luulen, että oikeasti, ay-pomon viisaudel­la hän on toista mieltä. Kus­tan­nus­ta­son nopea alen­t­a­mi­nen ilman val­u­u­tan arvon heiken­tämistä, tun­tunee rin­teestä pil­vilin­no­jen tavoit­telul­ta. Sik­si edessä on alati kas­va­va mas­satyöt­tömyys ja sitä ei julki­nen talous ei kestä.

    Ratkaisu olisi työt­tömien työl­listämi­nen nyky­istä heikoim­mil­la palkoil­la vielä nyky­istä selvästi suurem­mas­sa mitas­sa. Mut­ta mikä puolue siihen uskaltaisi ryhtyä?

  4. “Todet­takoon, että jos eurosta luovu­taan, euroa ei enää ole.”

    Tämä tietenkin edel­lyt­täisi sitä, että Suomen luop­umi­nen euron käytöstä jotenkin maagis­es­ti pyyhk­isi koko val­u­u­tan olemat­tomi­in ja/tai saisi automaat­tis­es­ti muutkin 17 euro­maa­ta tekemään saman. Vai meinaako edus­ta­ja Soin­in­vaara, että Soinin vaara on niin suuri, että Suomen eduskun­nas­sa päätetään koko Euroopan asiat?

    1. Jos euro pitää lamas­sa koko Euroop­paa, sitä joko kor­jataan tai lakkaute­taan kokon­aan. Suomen ero eurosta tuskin Euroopan lamaa lopet­taa ja lamas­sa ole­va Euroop­pa pitää meitä lamas­sa eurosta huolimatta.

  5. Suomen teol­lisu­u­den tuot­teet eivät menisi yhtään sen parem­min kau­pak­si vaik­ka vai­h­taisimme takaisin markkaan. Kyse on tuot­tei­den laadus­ta ja tuot­ta­mas­ta arvos­ta, ei niiden hinnasta.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos euro pitää lamas­sa koko Euroop­paa, sitä joko kor­jataan tai lakkaute­taan kokon­aan. Suomen ero eurosta tuskin Euroopan lamaa lopet­taa ja lamas­sa ole­va Euroop­pa pitää meitä lamas­sa eurosta huolimatta. 

    Koko Euroop­pa­han ei ole lamas­sa — kuten olet use­aan otteeseen toden­nut, myös nyt.

    Myöskään koko Suo­mi ei ole lamas­sa, val­oisi­akin esimerkke­jä on. Synkkyyt­tä levit­tävät lähin­nä EK ja Suomen Yrittäjät.

    Mitäpä jos luovu­taan metri­jär­jestelmästä, USAs­sa on kaik­ki niin paljon parem­min… Onko­han Japanis­sa myös keskustel­tu jenistä luopumisesta?

  7. Mat­ti Kin­nunen:
    Suomen teol­lisu­u­den tuot­teet eivät menisi yhtään sen parem­min kau­pak­si vaik­ka vai­h­taisimme takaisin markkaan. Kyse on tuot­tei­den laadus­ta ja tuot­ta­mas­ta arvos­ta, ei niiden hinnasta. 

    Toki myös hin­nas­ta, laadun ohella.
    Kum­ma kyl­lä juuri sak­salaiset näyt­tävät usko­van, että Suomes­sa voidaan valmis­taa laadukkai­ta tuot­tei­ta kan­nat­tavasti: auto­ja, laivoja…

  8. Mat­ti Kin­nunen:
    Suomen teol­lisu­u­den tuot­teet eivät menisi yhtään sen parem­min kau­pak­si vaik­ka vai­h­taisimme takaisin markkaan. Kyse on tuot­tei­den laadus­ta ja tuot­ta­mas­ta arvos­ta, ei niiden hinnasta. 

    Näin on. Suomen ongel­ma ei ole euro vaan iPhone. Näin sanoi Ruotsin val­tio­varain­min­is­teri pari vuot­ta sitten.

  9. Bulkki­a­jan ajat­telua men­nä aina tämän rahayk­sikön taakse. Jos teet tuot­teen joka on laadukas, ja saat sen myös näyt­tämään siltä, niin vuo­let rahaa. Jos myyt vain bulkkia ton­neit­tain, niin sit­ten voi selitel­lä asioi­ta euron arvol­la. Poli­ti­ikas­sa ja talous­toim­i­tuk­sis­sa tun­tuu ole­van pahasti bulkki­aiv­ot val­las­sa, kun 1970-luku­laiset opit ovat yhä val­tavir­taa. Sääli, että myös suur­fir­mo­jen johdois­sa on vielä van­ha kaar­ti, joka ei pysy maail­man menos­sa mukana.

  10. Mitä eurosta luop­umi­nen merk­it­sisi ihan käytän­nössä? On help­po sanoa, että ote­taan mark­ka käyt­töön, mut­ta täl­laises­sa siir­tymässä on tehtävä paljon teknisiä muu­tok­sia, joiden toteu­tustapa merk­it­see ihmis­ten ja yri­tys­ten elämässä valtavasti.

    Kun markas­ta siir­ryt­ti­in euroon, kaik­ki markkamääräiset sitoumuk­set muut­tui­v­at euromääräisik­si. Tämä oli help­poa, kos­ka markas­ta luovuttiin.

    Jos eurosta luovut­taisi­in, tilalle tulisi uusi raha, sanokaamme ora­van­nah­ka. Mitkä sitoumuk­set muut­tuisi­vat ora­van­nahkamääräisik­si? Var­maankin suo­ma­lais­ten palkat mak­set­taisi­in ora­van­na­hois­sa. Muut­tuisi­vatko asun­to­lainat ja pankki­tal­letuk­set ora­van­nahkamääräisik­si? Entä kulu­tus­lu­o­tot? Miten kävisi yri­tys­lain­o­jen? Mis­sä määrin val­tion­vel­ka muut­tuisi oravannahka‑, mis­sä määrin Sak­san uuden rahayk­sikön määräiseksi?

    Pahin tilanne olisi, jos kaik­ki velat sidot­taisi­in johonkin euroop­palaiseen val­u­ut­tako­ri­in. Suomen ora­van­nah­ka, jos­sa palkat mak­set­taisi­in, devalvoi­tu­isi välit­tömästi 20–50 pros­ent­tia. Samal­la velkataakat ja korkomenot kas­vaisi­vat räjähdyk­seno­mais­es­ti. Tulok­se­na olisi paljon konkursse­ja ja pakko­hu­u­tokaup­po­ja. Toisaal­ta, valit­ti­in­pa ora­van­nahkamääräis­tet­tävien sitoumusten joukko miten hyvän­sä, jollekulle jää aina mus­ta pekka. Jos eduskun­ta voi asi­as­ta vapaasti itse päät­tää, olisi täk­si mus­tak­si pekak­si valit­ta­va kan­sain­vä­li­nen rahoi­tus­maail­ma, joka parhait­en kyke­nee kan­ta­maan aiheutu­van tappion.

  11. “Edus­ta­ja Rajamä­ki on use­am­man ker­ran varoit­tanut var­jovelka­an­tu­mis­es­ta, mil­lä hän tarkoit­taa vas­tu­u­ta Suomen pankin taseesta. En oikein osaa kuvitel­la tilan­net­ta, jos­sa keskus­pank­ki, jol­la nyt on sen­tään setelipaino tuke­naan, jou­tu­isi maksukyvyttömäksi.”

    En ymmär­rä, että setelipain­on tuki aut­taisi Suomen pankin taseon­gelmi­in, jos sel­l­aisia tulee. Maal­likon järkeilyl­lä kävisi niin, että samaa vauh­tia kuin setele­jä paine­taan niiden arvo ale­nee, jollei uudelle rahalle ole katet­ta. Jos rahan painami­nen aut­taisi, mik­sei sitä käytetä rajoituksetta?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos euro pitää lamas­sa koko Euroop­paa, sitä joko kor­jataan tai lakkaute­taan kokon­aan. Suomen ero eurosta tuskin Euroopan lamaa lopet­taa ja lamas­sa ole­va Euroop­pa pitää meitä lamas­sa eurosta huolimatta.

    Ei euro pidä Euroop­paa lamassa.

    Euro on help­po syylli­nen. Vähän kuten juu­ta­laiset oli­vat hit­ler­ille. Eikä syy­seu­raus­suhdet­ta ole.

    Vel­ka pitää Euroop­paa lamas­sa, ei euro. Euroopan olisi pitänyt antaa pankkien kaat­ua ja velko­jen laue­ta vuon­na 2009. Olisi het­ken tehnyt kipeää, mut­ta nyt oltaisi­in jo ainakin kol­mat­ta vuot­ta plus­sal­la rom­ah­duk­sen jälkeen.

    Sen sijaan olemme hitaas­sa noidanke­hässä, joka tiukkenee.

    Val­u­ut­ta ei itsessään yksinker­tais­es­ti voi olla syylli­nen mihinkään lamaan. Se on mah­do­ton­ta. Aja­tus on täysin absurdi.

    Timo Soi­ni on kyl­lä aivan usko­ma­ton tapaus. Mitään konkreet­tista en ole häneltä kuul­lut kah­teenkymme­neen vuo­teen. Nytkin per­su­jen vaalio­hjel­ma on vain läjä huono­ja provo­ja ja koukku­ja koulut­ta­mat­tomille änkyräukoille. 

    On siel­lä per­su­is­sa fik­su­jakin, mut­ta ehdot­tomasti vähem­mistönä. Vähän kuin vihreissäkin.

  13. napan­der:
    Bulkki­a­jan ajat­telua men­nä aina tämän rahayk­sikön taakse. Jos teet tuot­teen joka on laadukas, ja saat sen myös näyt­tämään siltä, niin vuo­let rahaa. Jos myyt vain bulkkia ton­neit­tain, niin sit­ten voi selitel­lä asioi­ta euron arvol­la. Poli­ti­ikas­sa ja talous­toim­i­tuk­sis­sa tun­tuu ole­van pahasti bulkki­aiv­ot val­las­sa, kun 1970-luku­laiset opit ovat yhä val­tavir­taa. Sääli, että myös suur­fir­mo­jen johdois­sa on vielä van­ha kaar­ti, joka ei pysy maail­man menos­sa mukana.

    Mikä on tämä bulkki­ai­ka? Entäs bulkkiaivot? 

    Se on has­sua, että 1970-luku­laiset opit ovat muka­mas his­to­ri­aa, mut­ta jenkit pelaa­vat edelleen 1800-luvun alun opeil­la… Ehkä ongel­ma on että suo­ma­laiset eivät osaa men­nä his­to­ri­as­sa tarpeek­si taaksepäin.

    His­to­ria opet­taa ja nuoret jätkät ovat aina väärässä.

  14. Osmo nöyris­telee pop­ulis­tis­es­ti kun sanoo, että meil­lä on Ruot­sia tyh­mem­mät por­var­it? Pitäisi sanoa, että myös ay on lyhyt­näköistä. Ulos­mi­tataan etukä­teen arvioitu tuot­tavu­u­den kasvu. Kun sitä ei tul­lutkaan, kil­pailukyky rom­ahti. Meil­lä myös riit­tää näitä lakkokenraaleja.

    Tuskin talouden ongelmia voi sälyt­tää vain euron kontolle.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    …Ruot­sil­la Suomea fik­sum­mat porvarit…

    Ja myös Suomea fik­sum­mat demar­it. Ruot­salaises­sa päätök­sen­teossa on jo pari sataa vuot­ta ollut ykkös­si­jal­la ruot­salainen pääo­ma. Tästä ei ole poiket­tu, vaik­ka hal­li­tus­vas­tu­us­sa olisi ollut demaritkin.

    Kom­mu­nis­te­ja taas ei hal­i­tuk­seen ote­ta Ruot­sis­sa, kuten huo­masimme. Demarien ensim­mäi­nen lin­jaus vaalivoiton jäl­keen oli sulkea vas­sar­it ulos hallitusyhteistyöstä!

    Ihan turha Suomes­sa itkeä, ettei ole työ­paikko­ja, ei vero­tu­lo­ja eikä kasvua, kun veropoli­ti­ikan ain­oa tavoite on ollut kym­meniä vuosia suit­sia yri­tys­ten kasvua ja sitä kaut­ta estää työ­paikko­jen syn­tymi­nen sekä vero­tu­lo­jen kasvu. Sitä saa, mitä tilaa.

    Kun veropoli­ti­ikkaan kek­sitään jokin muu poh­ja kuin suun­na­ton kateus, on meil­lä kaikil­la asi­at parem­min. Toisil­la on vielä parem­min kuin toisil­la, mut­ta kaikil­la on nyky­istä paremmin.

  16. puna­mul­ta:
    ‘snip’
    Vel­ka pitää Euroop­paa lamas­sa, ei euro. Euroopan olisi pitänyt antaa pankkien kaat­ua ja velko­jen laue­ta vuon­na 2009. Olisi het­ken tehnyt kipeää, mut­ta nyt oltaisi­in jo ainakin kol­mat­ta vuot­ta plus­sal­la rom­ah­duk­sen jälkeen.

    Sen sijaan olemme hitaas­sa noidanke­hässä, joka tiukkenee.

    Val­u­ut­ta ei itsessään yksinker­tais­es­ti voi olla syylli­nen mihinkään lamaan. Se on mah­do­ton­ta. Aja­tus on täysin absurdi.
    ‘snip’

    Niin­pä.
    Ajatel­laan­pa vaik­ka Kreikkaa: koko his­to­ria on yhtä ja samaa, velka­an­tu­mista ja pelas­tus­ta, velka­an­tu­mista ja pelas­tus­ta… eikä drak­ma-aikanakaan vel­ka ollut drak­moissa — ehkä vel­ka joh­tui sadan vuo­den päästä tulos­sa olleesta eurosta?

    Ja yhtä absur­di on aja­tus, että jos Sak­sal­la menisi huonom­min, niin meil­lä menisi paremmin.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Artturi.
    Kat­sopa vähän, miten dol­lar­in kurssi on heit­el­lyt. Siinä on ison lainasalkun kas­sa hatus­ta kiin­ni pitämistä.
    ‘snip’

    Enpä ole Oba­mal­la hat­tua näh­nyt — ja lainasalkku on tosi iso 😉

  18. Art­turi:
    Istuko suo­ma­laisetkin kahdel­la pallil­la ennen lamaa, kun jen­gi otti val­u­ut­ta­lain­o­ja? Jos euroo ei olis, niin eiköhän ruot­si vois ottaa ihan vapaasti val­tion­velka­nsa vaik­ka Sak­san markois­sa tai dollareissa.

    Tuskin se on mitään vapaa­matkus­tamista, että luop­uu mah­dol­lisu­ud­estaan mak­saa vel­ka takas setelipain­ol­la sil­lä seu­rauk­sel­la, että ottaa val­u­ut­takurssiriskin kannettavakseen. 

    Niin, jos Ruot­si painaisi dol­lare­i­ta tai Sak­san markko­ja ja mak­saisi niil­lä… mitähän se olisi?

  19. puna­mul­ta: Ei euro pidä Euroop­paa lamassa.

    Euro on help­po syylli­nen. Vähän kuten juu­ta­laiset oli­vat hit­ler­ille. Eikä syy­seu­raus­suhdet­ta ole. 

    Ei syy-seu­raus­suhdet­ta, miten EKP:n koron nos­to 2011 kur­jisti EU:n heikkoa talousti­lan­net­ta? Ei syy-seu­raus suhdet­ta miten yhteinen val­u­ut­ta Suomen, Sak­san ja Kreikan välil­lä on tehnyt kus­tan­nus­ta­so­jen ja kil­pailukyky­jen tasaamis­es­ta kohtu­ut­toman vaikeaa?

    Val­u­ut­ta ei itsessään yksinker­tais­es­ti voi olla syylli­nen mihinkään lamaan. Se on mah­do­ton­ta. Aja­tus on täysin absurdi.

    Väite, että rahapolit­tikalla ei ole vaiku­tus­ta talouteen (euro­jär­jestelmän lisäk­si tehdessä myös fiskaalisen elvyut­tämisen pitkälti mah­dot­tomak­si) ei muu­tu sen todem­mak­si, mitä use­am­man ker­ran sen toistat.

  20. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    Jos eurosta luovut­taisi­in, tilalle tulisi uusi raha, sanokaamme ora­van­nah­ka. Mitkä sitoumuk­set muut­tuisi­vat ora­van­nahkamääräisik­si? Var­maankin suo­ma­lais­ten palkat mak­set­taisi­in ora­van­na­hois­sa. Muut­tuisi­vatko asun­to­lainat ja pankki­tal­letuk­set ora­van­nahkamääräisik­si? Entä kulu­tus­lu­o­tot? Miten kävisi yri­tys­lain­o­jen? Mis­sä määrin val­tion­vel­ka muut­tuisi oravannahka‑, mis­sä määrin Sak­san uuden rahayk­sikön määräiseksi? 

    Aasun­to­laina­pa­pereis­sani on mainit­tu että niihin siihen sovel­letaan nimen omaan Suomen lain­säädän­töä. Olet­taisn saman pätevän täämän maan val­tion velka­kir­joi­hin. Yri­tys­lain­ois­sa lie­nee enem­män hajontaa.

  21. “Joko siitä on luovut­ta­va, mis­tä koituu aivan val­ta­vat kustannukset”

    Miten suuret kus­tan­nuk­set ja mis­tä nämä kus­tan­nuk­set koostuvat?

  22. Ei Suomen kan­na­ta ottaa markkaa takaisin. Suomes­sa ei ole edes taloudel­lista ja rahapoli­it­tista osaamista (lähde: Erk­ki Liikanen).

    Suomen pitää tehdä val­u­ut­tali­it­to Ruotsin kanssa. Siel­lä val­tiopäivil­lä on jo sikäläis­ten vihrei­den tekemä aloite asiasta.

    Suomen ja Ruotsin taloudet ovat vah­vasti inte­groituneet. Olemme läh­es samaa työ­markki­naa. Lain­säädän­tömme poh­ja on sama. Väestömme ovat sekoit­tuneet ja kult­tuu­rit ovat saman­laiset ym. 

    Paras todis­tus yhteisen opti­maalisen val­u­ut­ta-alueen ole­mas­saolosta on Tornio/Haaparanta kaksoiskaupunki.

    Kun­tali­itoskin on vaikeampi asia kuin yhteinen val­u­ut­ta Ruotsin kanssa.

  23. R.Silfverberg: Näin on. Suomen ongel­ma ei ole euro vaan iPhone. Näin sanoi Ruotsin val­tio­varain­min­is­teri pari vuot­ta sitten. 

    Ja jos Ruotsin kru­unu olisi merkit­tävä etu yri­tys­toimin­nan kannal­ta, johta­va kän­nykkä­valmis­ta­ja olisi Eric­s­son, Saab olisi merkit­tävä auton­va­lmis­ta­ja, Volvoa eivät omis­taisi kiinalaiset… ja Mer­su­ja tehtäisi­in Ruot­sis­sa, ei Suomessa… 😉

  24. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    ‘snip’
    Jos eurosta luovut­taisi­in, tilalle tulisi uusi raha, sanokaamme ora­van­nah­ka. Mitkä sitoumuk­set muut­tuisi­vat oravannahkamääräisiksi?
    ‘snip’

    Kaik­ki koti­maiset, tietysti, sil­lä kurssil­la, mikä päätet­täisi­in — ja pajat­sot meni­sivät taas tukkoon 😉

  25. Ris­to:
    ‘swnip’
    Väite, että rahapoli­ti­ikalla ei ole vaiku­tus­ta talouteen (euro­jär­jestelmän lisäk­si tehdessä myös fiskaalisen elvyt­tämisen pitkälti mah­dot­tomak­si) ei muu­tu sen todem­mak­si, mitä use­am­man ker­ran sen toistat. 

    Kuka sel­l­aista on väittänyt?
    Ja Kreikka­han ei ole muu­ta tehnyt, kuin velka­elvyt­tänyt, joten ei se mah­do­ton­ta ole, mut­ta jos­sain tulee raja vastaan.

  26. Raimo K: Enpä ole Oba­mal­la hat­tua näh­nyt – ja lainasalkku on tosi iso 

    Pieni vel­ka on velal­lisen ongel­ma, iso vel­ka on velko­jan ongelma:-)

  27. Jotain eurol­la on tehtävä. Joko siitä on luovut­ta­va, mis­tä koituu aivan valavat kus­tan­nuk­set tai euroalueen pelisään­töjä on korjattava.

    On tuo­hon muitakin vai­h­toe­hto­ja. Min­un tämän­hetki­nen suosikki­ni on se, että ote­taan mark­ka takaisin, mut­ta euron rin­nalle, ei sen sijaan. Tosin puh­taasti tili­val­u­ut­tana ja niin, että suomen pankin man­daat­ti on (läh­es) täystyöl­lisyys, jol­loin esimerkik­si negati­ivi­nen korko­ta­so tulisi täysin mah­dol­lisek­si työkaluk­si keskus­pankin työkalupakkiin.

  28. Euroon liit­tyy ongelmia, joi­ta ei kor­ja­ta edes maid­en itsenäisyys pois­ta­mal­la. Kielierot ja eri­laiset kult­tuu­rit säi­lyvät silti, ja sitä kaut­ta eril­liset markki­nat niin työ­markki­noiden kuin tuot­tei­denkin osalta. Euroopas­ta ei yht­enäistä markki­na-aluet­ta saa 50 vuo­teen, vaik­ka miten bud­jet­te­ja siirtelisi vaaleil­la suo­raan val­it­se­mat­tomien päät­täjä­ta­ho­jen haltuun.

    Yksi keskeinen ongel­ma eurossa on siinä, että kukin val­tio kat­se­lee omia val­tion­velko­jaan ja omia etu­jaan. Mut­ta vaik­ka val­tion­ve­lat yhdis­tet­täisi­in, lop­putu­los ei olisi juuri sen kum­mem­pi. Etu­ja valvot­taisi­in silti alueit­tain. Isot valvo­vat etu­jaan tehokkaam­min kuin pienet.

    Tuo idea siitä, että yhteisel­lä talous­poli­ti­ikalla jotenkin saataisi­in euro pelit­tämään, ei toi­mi sik­sikään, kos­ka euroalue ei muo­dos­ta sul­jet­tua markki­naa, vaan euroalueen lai­dat ovat täyn­nä naa­pure­i­ta. USA:lla naa­pu­ri­na on pääasi­as­sa meri, samoin Englan­nil­la, mikä rajoit­taa niitä vas­taavia lieveilmiöitä, joi­ta euroalueen rajoil­la tapah­tuu, ja jos­ta tilanteesta esim. Ruot­si ja Nor­ja ovat kun­nol­la hyötyneet.

    Euroalueen voisi ehkä pilkkoa pienem­mik­si paloiksi.

  29. tcrown: On tuo­hon muitakin vai­h­toe­hto­ja. Min­un tämän­hetki­nen suosikki­ni on se, että ote­taan mark­ka takaisin, mut­ta euron rin­nalle, ei sen sijaan. Tosin puh­taasti tili­val­u­ut­tana ja niin, että suomen pankin man­daat­ti on (läh­es) täystyöl­lisyys, jol­loin esimerkik­si negati­ivi­nen korko­ta­so tulisi täysin mah­dol­lisek­si työkaluk­si keskus­pankin työkalupakkiin. 

    Kiin­nos­ta­va ehdo­tus. Tätähän sovel­let­ti­in Neu­vos­toli­itossa ja Puo­las­sa, jos­sain määrin Venäjäl­lä vieläkin — oman val­u­u­tan rin­nal­la dollari.

    Muis­taak­seni se oli sil­loinen suurlähet­tiläs Eero A. Wuori, joka vas­tasi kysymyk­seen neu­vos­toru­plan ja USAn dol­lar­in suh­teesta, että se on 1:1 — 1 dol­lari on 1 kilo ruplia. Meil­lä vas­taisi sit­ten 1 euro 1 kiloa markko­ja — ja kaik­ki oli­si­vat tyy­tyväisiä, joten tähän pitäisi pyrkiä? 😉

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos euro pitää lamas­sa koko Euroop­paa, sitä joko kor­jataan tai lakkaute­taan kokonaan.

    Sen kun näkis.

    Kum­ma, ettei edes kokenut kansane­dus­ta­ja tiedos­ta sitä, että euro on puh­taasti poli­it­ti­nen pro­jek­ti, jon­ka tarkoituk­se­na on ohja­ta EU liit­to­val­tiok­si — ja jos ei hyväl­lä niin sit­ten pahal­la. Tämän vuok­si EU-eli­it­ti ja mukaan hurah­ta­neet kansal­liset poli­itikot eivät voi luop­ua eurosta vaik­ka sen kus­tan­nuk­set ja muut hai­tat kas­vaisi­vat yli sietokyvyn.

    Kyl­lähän tässä tulee vielä niin käymään, että euroa pide­tään väk­isin hengis­sa ja samal­la euro­maille syötetään kyökin kaut­ta liit­to­val­tion rak­en­tei­ta uno­htaen kaik­ki demokra­t­ian alkeet ja EUn perus­sopimuk­set. Päätök­set isketään min­is­ter­ineu­vois­tois­sa ja muis­sa elimis­sä eteen täysin vai­h­toe­hdot­tom­i­na — jos ei nyt tehdä näin, niin euro kaatuu, tulee jät­tisu­uri talouskaaos ja maailmanloppu.

    Suomea tässä tul­laan viemään kuin litran mit­taa kaiken päätös­val­lan ollessa puolisosial­is­tis­ten man­jana maid­en (päärooleis­sa Ran­s­ka, Espan­ja ja Italia) hult­tiopoli­itikoil­la ja itselleen hal­vas­ta val­u­ut­takurssista naut­ti­van Sak­san toimies­sa koko sirkuk­sen kummisetänä.

    Lop­ul­ta tulon­si­ir­tounioni, jos­sa mak­sum­iehillä ei ole mitään sanan­val­taa, tulee kaa­tu­maan omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Toiv­ot­ta­vati tämä tulee tapah­tu­maan jok­seenkin rauhanomais­es­ti eikä balkkan-tyylisen sisäl­lis­so­dan kautta.

  31. Raimo K: Kaik­ki koti­maiset, tietysti, sil­lä kurssil­la, mikä päätettäisiin 

    Näin­pä toivoisin minäkin, ihan vähim­mäis­vaa­teena, mut­ta mikä on “koti­mainen” sitoumus? Onko val­tion otta­ma laina koti­mainen sitoumus? Onko suo­ma­laisen yhtiön vel­ka ulko­maalaiselle yhtiölle koti­mainen? Ulko­maalaisen yhtiön vel­ka koti­maiselle? Jos ei ole, mihin val­u­ut­taan nämä sitoum­nuk­set muuttuisivat?

    Käytän­nössä eurosta eroami­nen olisi melkein sama kuin se, että val­tio lakkaut­taisi mak­sun­sa. Jos täm­möiseen men­täisi­in, pitäisi tilaisu­us käyt­tää täysimääräis­es­ti hyväk­si. Eli samal­la olisi ora­van­nahkamääräis­tet­tävä ihan kaik­ki, minkä val­tiomme lain­säädän­tö­val­ta vain voisi ora­van­nahkoi­hin muuntaa.

  32. Soin­in­vaarakin siis myön­tää, että eurosta on luovut­ta­va. Hyvä.

  33. puna­mul­ta: Timo Soi­ni on kyl­lä aivan usko­ma­ton tapaus. Mitään konkreet­tista en ole häneltä kuul­lut kah­teenkymme­neen vuo­teen. Nytkin per­su­jen vaalio­hjel­ma on vain läjä huono­ja provo­ja ja koukku­ja koulut­ta­mat­tomille änkyräukoille. 

    Huo­masiko kukaan että perus­suo­ma­l­a­siten var­jobud­jet­ti sisälti net­tona noin mil­jardin edestä veronko­ro­tuk­sia? Lisäk­si he lask­i­si­vat arvon­lisäveroa 800 miljoon­al­la ja ottaisi­vat ne rahat lätkäisemäl­lä yksi­tyiselle sek­to­rille lisäveron työllistämiseen.

    Veronko­ro­tusin­nos­sa PS antaa jopa vas­sareillekin kovan astuksen.

    http://www.perussuomalaiset.fi/news/varjobudjetti-2014/

  34. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    ‘snip’
    Käytän­nössä eurosta eroami­nen olisi melkein sama kuin se, että val­tio lakkaut­taisi mak­sun­sa. Jos täm­möiseen men­täisi­in, pitäisi tilaisu­us käyt­tää täysimääräis­es­ti hyväk­si. Eli samal­la olisi ora­van­nahkamääräis­tet­tävä ihan kaik­ki, minkä val­tiomme lain­säädän­tö­val­ta vain voisi ora­van­nahkoi­hin muuntaa. 

    No ei sinne päinkään. Muis­telepa, miten euroon siir­tymi­nen tapah­tui, ora­van­nahkaan siir­tymi­nen tehtäisi­in samal­la taval­la — muu­ta vai­h­toe­htoa ei ole.

    Kaik­ki koti­maan mak­sut tietenkin tapah­tu­isi­vat ora­van­na­hois­sa, mut­ta eivät keskey­ty­isi. Ulko­maan mak­sut mak­set­taisi­in edelleen lasku­tus­val­u­u­tois­sa. Jos ora­van­nah­ka olisi vai­hdet­ta­va val­u­ut­ta, joku var­maan hyväksy­isi niitäkin, mut­ta ainakin aluk­si vain har­vat. Velat pysy­i­sivät edelleen velkoina.

    Miten ora­van­nahko­ja painet­taisi­in, se olisi jonkin­lainen ongel­ma — mut­ta ei niitä help­po väären­tää olisi.

  35. kom­ment­ti:
    Euroon liit­tyy ongelmia, joi­ta ei kor­ja­ta edes maid­en itsenäisyys pois­ta­mal­la. Kielierot ja eri­laiset kult­tuu­rit säi­lyvät silti, ja sitä kaut­ta eril­liset markki­nat niin työ­markki­noiden kuin tuot­tei­denkin osalta. Euroopas­ta ei yht­enäistä markki­na-aluet­ta saa 50 vuo­teen, vaik­ka miten bud­jet­te­ja siirtelisi vaaleil­la suo­raan val­it­se­mat­tomien päät­täjä­ta­ho­jen haltuun.
    ‘snip’

    Kum­ma, että Europas­ta on saatu niin yht­enäi­nen Cel­sius-astei­den alue, vaik­ka läm­pöti­lat vai­htel­e­vat niin suuresti eri mais­sa. Val­u­vi­ka siinä aivan selvästi on.
    Parem­pi olisi siir­tyä Fahren­heit-asteisi­in, saataisi­in lämpimäm­mät talvet.

  36. Väite, että rahapoli­ti­ikalla ei ole vaiku­tus­ta talouteen (euro­jär­jestelmän lisäk­si tehdessä myös fiskaalisen elvyt­tämisen pitkälti mah­dot­tomak­si) ei muu­tu sen todem­mak­si, mitä use­am­man ker­ran sen toistat.

    Raimo K: Kuka sel­l­aista on väittänyt? 

    Hän, jota kom­men­toin ja jon­ka mielestä val­u­ut­ta (euro) ei voisi aiheut­taa lamaa.

    Ja Kreikka­han ei ole muu­ta tehnyt, kuin velkaelvyttänyt

    Menoleikkauk­set eivät ole elvyt­tämistä, eivät siinäkään tapauk­ses­sa että BKT ja vero­tu­lot sukelta­vat vielä ripeäm­min (ja ken­ties vieläpä työt­tömyysko­r­vauk­sia maksettaisiin)

    Euro­jär­jestelmä teki sekä mah­dol­lisek­si vai­h­to­ta­sevi­nouden Sak­san ja Etelä-Euroopan välil­lä, esti sen sopeut­tamisen devalvoitu­misen kaut­ta kri­isin isket­tyä ja sen kaut­ta saati­in vieläpä uitet­tua velvol­lisu­us kol­man­sien maid­en vero­mak­sajille kor­va­ta osal­lis­ten pankkien luottotappioita.

  37. Mat­ti Kin­nunen:
    Suomen teol­lisu­u­den tuot­teet eivät menisi yhtään sen parem­min kau­pak­si vaik­ka vai­h­taisimme takaisin markkaan. Kyse on tuot­tei­den laadus­ta ja tuot­ta­mas­ta arvos­ta, ei niiden hinnasta. 

    Aina on kysymys myös hin­nas­ta (jos ei olisi, mik­seivät fir­mat pyytäisi korkeam­paa hin­taa siitä, minkä he nyt saa­vat kau­pak­si). Se on selvä, että korkeam­paa lisäar­voa tuot­ta­va teol­lisu­us voi pitää yllä korkeam­paa hin­ta- ja elin­ta­soa, mut­ta työl­lisyy­den ylläpi­toon järkeväl­lä raha- ja fiskaalisel­la poli­ti­ikalla itsenäisil­lä val­tioil­la on tästä riip­pumat­ta keinon­sa. Kahdes­ta saman­ta­soista bulkkia tuot­tavas­ta val­tios­ta korkeampi elin­ta­so on siinä, jos­sa on korkeampi työllisyys.

  38. Suomen Pank­ki on dis­in­for­maa­tios­saan jankut­tanut, että Suomen ongel­mat eivät johdu eurosta vaan Noki­as­ta ja paperiteollisuudesta.

    Nokia-seli­tys ei enää toi­mi, eikä se ole ollut oikea sel­tys alun alku­jaankaan. Kun tele­lait­teet put­sa­taan Suomen vien­nistä 2000 luvul­la, niin havaitaan, että Nokian men­estys vain peit­ti alleen alamäen, joka alkoi heti euroon käyt­tööno­ton jälkeen.

    Paperin käytön vähen­e­m­i­nen ei selitä paperi­te­ol­lisu­u­den vien­nin laskua. Ruotsin paperi­te­ol­lisu­udel­la on men­nyt 2000 luvul­la entistä parem­min ja sen vien­ti ohit­ti Suomen.

    Tässä linkissä on koeasetel­man omais­es­ti ver­rat­tu Suomen ja Ruotsin paperi­te­ol­lisu­u­den tilan­net­ta. Suomen paperi­te­ol­lisu­u­den ongel­mat johtu­vat nimeno­maan kalli­ista ja jäykästä eurosta:

    http://tinyurl.com/pupkb38

  39. Raimo K: No ei sinne päinkään. Muis­telepa, miten euroon siir­tymi­nen tapah­tui, ora­van­nahkaan siir­tymi­nen tehtäisi­in samal­la taval­la – muu­ta vai­h­toe­htoa ei ole.

    Kaik­ki koti­maan mak­sut tietenkin tapah­tu­isi­vat ora­van­na­hois­sa, mut­ta eivät keskey­ty­isi. Ulko­maan mak­sut mak­set­taisi­in edelleen lasku­tus­val­u­u­tois­sa. Jos ora­van­nah­ka olisi vai­hdet­ta­va val­u­ut­ta, joku var­maan hyväksy­isi niitäkin, mut­ta ainakin aluk­si vain har­vat. Velat pysy­i­sivät edelleen velkoina. 

    Ei tämä olisi sama jut­tu. Jos val­tio ilmoit­taisi muut­ta­vansa euromääräisen velka­nsa ora­van­nahkamääräisek­si, mitä seu­raisi 20–50 pros­entin deval­vaa­tio, val­tion velko­jat kirkuisi­vat vihas­ta. Käytän­nössä Suomen luot­tokelpoisu­us lask­isi vähin­tään B‑luokan alaosaan, toden­näköis­es­ti C‑luokkaan.

    Velat pysyvät toki velkoina. Kysymys onkin siitä, mitkä ovat “ulko­maan mak­su­ja” ja mikä olisi voimas­sa ole­vien sopimusten lasku­tus­val­u­ut­ta, jos sopimus on euromääräi­nen ja sen osa­puoli­na on suo­ma­lainen ja ulko­mainen yri­tys. Peri­aat­teessa vas­taus on yksinker­tainen: jos sopimuk­seen sovel­letaan Suomen lakia, sopimus muut­tuu ora­van­nahkamääräisek­si. Täl­löin mm. val­tion vel­ka muut­tuisi oravannahkamääräiseksi.

    Vai­h­toe­hto­ja on aina: val­tio voisi esim. ilmoit­taa, että ulko­mais­ten taho­jen hal­lus­sa ole­vat velka­kir­jat muut­tuvat johonkin val­u­ut­tako­ri­in sido­tuik­si tai pysyvät euromääräis­inä, mikäli euro itsessään pysyy ole­mas­sa. Tämä olisi val­tion­taloudelli­nen katas­trofi, mut­ta poli­it­ti­nen paine siihen olisi kova.

  40. Evert The NeveR­est: Suomen pitää tehdä val­u­ut­tali­it­to Ruotsin kanssa. Siel­lä val­tiopäivil­lä on jo sikäläis­ten vihrei­den tekemä aloite asiasta.

    Suomen ja Ruotsin taloudet ovat vah­vasti inte­groituneet. Olemme läh­es samaa työ­markki­naa. Lain­säädän­tömme poh­ja on sama. Väestömme ovat sekoit­tuneet ja kult­tuu­rit ovat saman­laiset ym.

    Ensin eurossa ongel­ma on kuulem­ma se, että me olemme Sak­san kanssa samas­sa val­u­ut­tali­itossa, ja sen vuok­si euron kurssi on meille liian kallis. Sen jäl­keen val­u­ut­tali­it­to Ruotsin kanssa olisi kuulem­ma hyvä jut­tu, kos­ka Ruot­sil­la menee niin hyvin, ja… Val­u­ut­tali­it­to Ruotsin kanssa toimii mei­dän kannal­tamme hyvin vain, jos saamme aikaan tulon­si­ir­tounion­in, kos­ka siinä liitossa me olemme se ryy­syläi­nen päin­vas­toin kuin eurossa.

    Liitos­ta voisi saa­da ker­talu­on­teisen hyö­dyn, jos ajat­telisi uus­markan tule­van sido­tuk­si kru­unuun alhaisel­la kurssil­la. Siitä saisi vähän niinkuin deval­vaa­tion. Pait­si että kaik­ki vähänkään rahaa omis­ta­vat vai­h­taisi­vat rahansa kru­unuik­si ennen sit­o­mista, jol­loin oikeasti kurssikin on fik­sat­tu euron ja kru­u­nun kurssiin.

    Mik­si se on niin vaikea ymmärtää, että Suomen tule­vaisu­u­den­näkymät ovat huonot ihan muista syistä? Meil­lä tehdään vähän työ­tun­te­ja, meil­lä on mata­la työl­lis­ten osu­us väestöstä, meil­lä on vähän pääo­mia saatavil­la, ja muutenkin meil­lä on kovin vähän kil­pailue­tu­ja etenkään Ruot­si­in nähden.

    Ruot­sil­la menee parem­min, mut­ta perus­teena ei ole kru­unu, vaan muut tek­i­jät. Näitä ovat tärkeimp­inä paljon parem­pi työl­lisyysaste ja pääo­man hyvä saatavu­us. Jälkim­mäi­nen on osin his­to­ri­al­lista, mut­ta kyl­lä siihen poli­itikoil­lakin on ollut sanan­si­jansa. (Tässä kohdas­sa täy­den­täisin OS:n lis­taa sil­lä, että ruot­salaisil­la on ollut her­raon­nea myös demarien kanssa, kos­ka demar­itkin ovat ymmärtäneet vauras­tu­misen merkityksen.)

    Ja jos nyt vielä tätä maaot­telua käy­dään, niin Ruot­si on maanti­eteel­lis­es­ti parem­mas­sa ase­mas­sa, Ruot­sil­la on enem­män luon­non­va­ro­ja, Ruot­sis­sa asu­taan tiivi­im­min, ja Ruot­sis­sa on suurem­mat sisä­markki­nat. Jos svedupet­ter­it eivät ihan totaalis­es­ti mokaa, mei­dän on kovin vaikea ihan samalle tasolle yltää, vaik­ka yrit­tää tietysti kannattaa.

  41. Ris­to: Raimo K: Kuka sel­l­aista on väittänyt?

    Hän, jota kom­men­toin ja jon­ka mielestä val­u­ut­ta (euro) ei voisi aiheut­taa lamaa.

    Menoleikkauk­set eivät ole elvyt­tämistä, eivät siinäkään tapauk­ses­sa että BKT ja vero­tu­lot sukelta­vat vielä ripeäm­min (ja ken­ties vieläpä työt­tömyysko­r­vauk­sia maksettaisiin)

    Euro­jär­jestelmä teki sekä mah­dol­lisek­si vai­h­to­ta­sevi­nouden Sak­san ja Etelä-Euroopan välil­lä, esti sen sopeut­tamisen devalvoitu­misen kaut­ta kri­isin isket­tyä ja sen kaut­ta saati­in vieläpä uitet­tua velvol­lisu­us kol­man­sien maid­en vero­mak­sajille kor­va­ta osal­lis­ten pankkien luottotappioita. 

    Menoleikkauk­set Kreik­ka on tehnyt vas­ta sen jäl­keen kun nykyi­nen velan­ot­to — siis elvy­tys — tuli tien­sä päähän.
    Ja Kreik­ka on tehnyt ihan samaa myös drak­ma-aikana, joh­tuiko sekin vai­h­to­ta­sevi­nous eurosta?

  42. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    ‘snip’
    Vai­h­toe­hto­ja on aina: val­tio voisi esim. ilmoit­taa, että ulko­mais­ten taho­jen hal­lus­sa ole­vat velka­kir­jat muut­tuvat johonkin val­u­ut­tako­ri­in sido­tuik­si tai pysyvät euromääräis­inä, mikäli euro itsessään pysyy ole­mas­sa. Tämä olisi val­tion­taloudelli­nen katas­trofi, mut­ta poli­it­ti­nen paine siihen olisi kova. 

    Eivät ne velka­kir­jat yksipuolis­es­ti muu­tu. Koeta­pa itse vaikka!

  43. Viherinssi:Ja jos nyt vielä tätä maaot­telua käy­dään, niin Ruot­si on maanti­eteel­lis­es­ti parem­mas­sa asemassa… 

    Suo­mi ja Ruot­si kävivät tasaista maaot­telua omil­la val­u­u­toil­laan. Tästä on TIlas­tokeskuk­selta mainio artikke­li vuodelta 2004:
    http://www.stat.fi/tup/economictrends/econ404_pohjoismaat.html

    Vuon­na 2004 Suomen kone osoit­ti hyy­tymisen merkke­jä. Finanssikrii oli lop­ulli­nen niit­ti. Ruotsin kru­unu jousti ja kasvu jatkui. Suomen talous leikkasi entistä pahem­min kiin­ni. Kan­nat­taa lukea aja­tus­pa­ja lLib­er­an tutkimus “Euron tule­vaisu­us – Suomen vaihtoehdot”. 

    Jopa Mart­ti Van­hanen tote­si täl­lä viikol­la, että “Suo­mi mokasi luovut­tuaan markasta”.

    Nyt Suo­mi on jäänyt 10 vuot­ta talouske­hi­tyk­ses­tä Ruot­sia jälkeen. 

    Julkisen puolen viran­halti­joille euro ei ole ongel­ma. Palkat nou­se­vat entiseen tahti­in ja hin­nat ovat laskus­sa kau­pan ahdin­gon takia.

  44. Evert The NeveR­est:
    ‘snip’
    Jopa Mart­ti Van­hanen tote­si täl­lä viikol­la, että “Suo­mi mokasi luovut­tuaan markasta”.
    ‘snip’

    No löy­ty­i­hän lop­ul­ta joku, joka pitää ‘Mart­ti’ Van­has­ta merkit­tävänä poli­it­tise­na ajattelijana 😉
    Var­maankin vuo­den 2004 tiedoilla.

  45. Eikös euron paras puoli ole juuri se, että se estää omaval­taiset deval­vaa­tiot. Var­maan suomes­sa olisi jo devalvoitu 30% jos se olisi mahdollista.

    Min­ul­lakin on joitain säästöjä suo­ma­laises­sa pankissa. En kyl­lä uskaltaisi pitää jos suomel­la olisi mah­dol­lisu­us devalvoi­da. Joten min­ulle euro on hyvä asia.

  46. Åke:
    Eikös euron paras puoli ole juuri se, että se estää omaval­taiset deval­vaa­tiot. Var­maan suomes­sa olisi jo devalvoitu 30% jos se olisi mahdollista.

    Min­ul­lakin on joitain säästöjä suo­ma­laises­sa pankissa. En kyl­lä uskaltaisi pitää jos suomel­la olisi mah­dol­lisu­us devalvoi­da. Joten min­ulle euro on hyvä asia.

    Nyt on taju­ton asun­tovel­ka ja palk­ka jäis­sä, kun palkat voisi­vat nous­ta nous­ta ja inflaa­tio lask­isi velkoja. 

    Näil­lä eväil­lä Suo­mi nousi pohjo­is­maisek­si hyvinvointivaltioksi.

    Valitet­tavasti nyt on pääl­lä sisäi­nen deval­vaa­tio ja suun­ta on toinen.

  47. Åke:
    Eikös euron paras puoli ole juuri se, että se estää omaval­taiset deval­vaa­tiot. Var­maan suomes­sa olisi jo devalvoitu 30% jos se olisi mahdollista.

    Min­ul­lakin on joitain säästöjä suo­ma­laises­sa pankissa. En kyl­lä uskaltaisi pitää jos suomel­la olisi mah­dol­lisu­us devalvoi­da. Joten min­ulle euro on hyvä asia.

    Euro­han devalvoituu/revalvoituu koko ajan , euro on kel­lu­va val­u­ut­ta : Ei euro ole jäykkä kuin jäsen­ten välil­lä esim dol­lari­in näh­den elämme edelleen deval­vaa­tio­heveltissä eikä lop­pua näy ellei koko maail­ma siir­ry yhteiseen valuuttaan

  48. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    Vai­h­toe­hto­ja on aina: val­tio voisi esim. ilmoit­taa, että ulko­mais­ten taho­jen hal­lus­sa ole­vat velka­kir­jat muut­tuvat johonkin val­u­ut­tako­ri­in sido­tuik­si tai pysyvät euromääräis­inä, mikäli euro itsessään pysyy ole­mas­sa. Tämä olisi val­tion­taloudelli­nen katas­trofi, mut­ta poli­it­ti­nen paine siihen olisi kova. 

    Ei kai tuo kovin hirveä val­tion­taloudelli­nen katas­trofi olisi että velat mak­set­taisi­in siinä val­u­u­tas­sa kun on alun­perin sovit­tukin? Jos meinaa kek­siä uuden leikki­ra­han jon­ka arvo olisi vaik­ka puo­let eurosta ja mak­saa sil­lä, eikö voisi yhtä hyvin ilmoit­taa että jät­tää puo­let eurov­elois­taan mak­samat­ta. Kum­mas­takin tulee yhtä suuri tap­pio velkojille.
    Muutenkin jos jonkun yrityksen|työntekijäjoukon|työntekijäjoukon ongel­ma on että myyvät työtään liian kalli­il­la, niin ensin­näkin mikään ei estä heitä laske­mas­ta hin­to­jaan euroissakin(tai jos estää niin pitäisi muut­taa lakia eikä rikkoa hyvää val­u­ut­taa sen kiertämiseksi).

  49. Evert The NeveR­est: Nyt on taju­ton asun­tovel­ka ja palk­ka jäis­sä, kun palkat voisi­vat nous­ta nous­ta ja inflaa­tio lask­isi velkoja. 

    Näil­lä eväil­lä Suo­mi nousi pohjo­is­maisek­si hyvinvointivaltioksi.

    Valitet­tavasti nyt on pääl­lä sisäi­nen deval­vaa­tio ja suun­ta on toinen.

    Jos palkat nousi­si­vat niin työt­tömyys nousisi

    Evert The NeveR­est: Nyt on taju­ton asun­tovel­ka ja palk­ka jäis­sä, kun palkat voisi­vat nous­ta nous­ta ja inflaa­tio lask­isi velkoja. 

    Näil­lä eväil­lä Suo­mi nousi pohjo­is­maisek­si hyvinvointivaltioksi.

    Valitet­tavasti nyt on pääl­lä sisäi­nen deval­vaa­tio ja suun­ta on toinen.

    Tarkoi­tatko että palkat nousi­si­vat nimel­lis­es­ti vai inflaa­tioko­r­jat­tuna? Jos nimel­lis­es­ti niin mik­si tämä olisi hyvä asia? Nitä väliä sil­lä yleen­sä olisi pait­si että tek­isi hin­to­jen ver­taamisen vaikeam­mak­si? Jos tarkoitit inflaa­tioko­r­jat­tuna niin mik­si uskot että ihmiset suos­tu­isi­vat isom­pi­in palkanko­ro­tuk­si­in eri valuutoissa?

    Inflaa­tion velko­ja laske­va vaiku­tus nos­taa korko­ja saman ver­ran, jol­loin käytän­nössä se vain pakot­taa nopeam­paan takaisin­mak­su­un, aiheut­taen sit­ten mak­suon­gelmia jot­ka sit­ten aiheut­ta­vat mui­ta ongelmia. Toki kiin­teän koron lainalleen otta­vat saa­vat pikavoiton, mut­ta en ymmär­rä miten sekään olisi yleis­es­ti hyvä asia.

  50. Pet­ja Y: Jos meinaa kek­siä uuden leikki­ra­han jon­ka arvo olisi vaik­ka puo­let eurosta ja mak­saa sil­lä, eikö voisi yhtä hyvin ilmoit­taa että jät­tää puo­let eurov­elois­taan mak­samat­ta. Kum­mas­takin tulee yhtä suuri tap­pio velkojille.

    Tutus­tu­pa Argen­ti­inan viimeaikaiseen his­to­ri­aan! Korp­pikotkat ovat laskeutuneet.

  51. Evert The NeveR­est: Vuon­na 2004 Suomen kone osoit­ti hyy­tymisen merkke­jä. Finanssikrii oli lop­ulli­nen niit­ti. Ruotsin kru­unu jousti ja kasvu jatkui. 

    Jos siivoat Suomen luvuista Nokia-vetoisen ICT:n, niin tilanne näyt­tää aivan toiselta. Nokian rom­ah­duk­seen ei euron kurssil­la ollut olen­naista merkitystä.

    Me olemme aivan het­kel­lisiä tilastonytkähdyk­siä luku­unot­ta­mat­ta olleet paljon köy­hempi maa kuin Ruot­si. Eikä se ole ihmeel­listä, kos­ka siel­lä on parem­mat eli­nolot (maantiede), siel­lä ei nol­lat­tu tile­jä maail­man­so­das­sa, ja (lain­aus linkistäsi):

    Toisaal­ta Ruot­sis­sa on myös kyky tehdä yllät­tävän nopeasti yllät­tävän prag­maat­tisia ja epäide­ol­o­gisia ratkaisu­ja sil­loin kun oma etu sitä vaatii. Ruot­sis­sa on ennakkolu­u­lot­tomasti tuet­tu elinkei­noelämää ja ruot­salaisyri­tys­ten intresse­jä. Esimerkke­jä tästä ovat yri­tysvero­tus ja uusi suun­nitel­ma per­in­töveron pois­tamis­es­ta. Ruot­si onkin mas­si­ivis­es­ta hyv­in­voin­ti­val­tiostaan huoli­mat­ta onnis­tunut pysymään myös hyvänä ja inno­vati­ivise­na yritysympäristönä.

    En tiedä, menisikö meil­lä parem­min vai huonom­min markan kanssa. Sen kuitenkin tiedän, että oma val­u­ut­ta ei ratkaise raken­neon­gelmia. Nyt sen­tään huimaa­va julki­nen vel­ka on koti­maises­sa val­u­u­tas­sa ja matalil­la koroilla.

Vastaa käyttäjälle R.Silfverberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.