Asumistuen kapitalisoituminen asuntojen hintoihin

Kun kir­joituk­ses­sani Maat­alous­tu­ki ja Ricar­don maan­vuokrala­ki sanoin maat­aloustuen kap­i­tal­isoitu­van pel­lon hin­taan niin, ettei se juuri lisää vil­je­lyn kan­nat­tavu­ut­ta, moni kysyi, eikä asumisen tukem­i­nen sit­ten kapitalisoidu.

Kyl­lä. Se, että meil­lä tue­taan asum­ista eri muodois­sa nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Tässä on kak­si eroa vil­jelysmaa­han: asum­i­nen on vält­tämät­tömyys, mut­ta jokaisen ei tarvitse vil­jel­lä maa­ta. Toisek­si asun­to­ja voi valmis­taa lisää, kun taas tukikelpoista pel­toa ei ymmärtääk­seni enää voi rai­va­ta lisää.

Asumisen valikoi­va tuki on vält­tämätön­tä, jot­ta myös pien­i­t­u­loiset saisi­vat katon pään­sä päälle. Asun­tomarkki­noil­la on siis puo­lus­tet­ta­va heikoimpia. Tämä on käytän­tö kaikkial­la teol­lisu­us­mais­sa. Näin tehti­in muuten myös maat­aloustues­sa sil­loin, kun pien­ti­lan vil­je­ly oli mon­elle ain­ut vai­h­toe­hto. Pien­tiloil­la mak­set­ti­in pin­ta-alal­isää pienen pin­ta-alan perusteella.

Mitään järkeä sen sijaan ei ole tukea tasais­es­ti kaikkia, kos­ka se ei kohen­na kenenkään ase­maa asun­tomarkki­noil­la, vaan nos­taa vain hin­to­ja ja vuokria. Sik­si omis­tusasumisen yleinen vero­tu­ki on tyh­mää. Pois siis ainakin korko­jen verovähen­nysoikeus. Se pitäisi pois­taa heti kokon­aan, kos­ka liian mata­lat korot muo­dosta­vat nyt pahaa hintakuplaa.

Oman asun­non asun­to­tu­lon vero­tus, jota Suomes­sa har­joitet­ti­in vuo­teen 1994 ja jota Sveit­sis­sä sovel­letaan edelleen, olisi järkevä, mut­ta kos­ka niin mon­en on vaikea hah­mot­taa, mitä siinä verote­taan, kan­nat­taa tehdä toisin päin. Pois­taa vuokrat­u­lon vero­tus (vuokralainen mak­saa tämän vero tosi­asi­as­sa niin kuin osta­jakin mak­saa arvon­lisäveron eikä kaup­pias) kokon­aan, jol­loin tietenkään vuokraan kohdis­tu­vat menot eivät myöskään ole vähen­nyskelpoisia. Menete­tyn vero­tu­lon voi kor­va­ta kiinteistöverolla.

Asumiseen kohdis­tu­vat tuet nos­ta­vat asun­to­jen hin­taa, mikä tietysti tekee asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta kan­nat­tavam­paa. Kos­ka vuo­tu­inen uus­tuotan­to on pros­entin luokkaa asun­tokan­nas­ta, olisi paljon järkeväm­pää tukea asun­to­jen rak­en­tamista siis tar­jon­taa, eikä kysyn­tää. En tunne EU-lain­säädän­töä tältä osin, mut­ta uskoisin, että tähän löy­tyy keinot, sil­lä mis­sään EU-maas­sa asum­i­nen ei ole aidosti markkinaehtoista.

51 vastausta artikkeliin “Asumistuen kapitalisoituminen asuntojen hintoihin”

  1. Eikö asum­is­tu­ki kan­nat­taisi ottaa verot­ta­mal­la takaisin kiin­teistöveron muodossa? 

    Kun­nas­sa pieni osa saisi asum­is­tukea joka mak­set­taisi­in takaisin koko alueen kiin­teistö­jen hinnoissa.

  2. Asum­istues­sa on rajoituk­sia asun­non koon ja mak­sim­i­hin­nan suh­teen, ja ne ovat markki­nahin­nan ylära­jo­jen alle joten asum­is­tu­ki ei nos­ta juurikaan asumisen hintaa.

  3. Yksi tapa tukea asun­to­jen tar­jon­taa olisi myydä/vuokrata raken­nus­maa­ta, siten että lähtöhin­ta juuri ja juuri kat­taa kaavoitusku­lut. Sit­ten ton­tit huu­tokau­pataan. Jot­ta tont­ti­maa­ta ei (piilokunnallis)verotettaisi, niin seu­raavien edel­ly­tys­ten pitäisi täyttyä:
    A) markki­na-alueel­la (esim. pk-seu­tu) on koko ajan aivan törkeä yli­tar­jon­ta raken­nuskelpois­es­ta maasta
    B) jokaisel­la huu­tokau­pat­ul­la ton­til­la olisi rak­en­tamis­pakko zil­jardin suu­ruisel­la uhkasakolla
    C) rak­en­ta­mat­toma­lle mut­ta aikaisem­min kaavoite­tulle maalle ökytörkeä kiinteistövero

    Nyt asum­ista tue­taan verovähen­nyk­sil­lä (nos­taa hin­taa) ja rajoite­taan tar­jon­taa (nos­taa hin­taa) jot­ta maas­ta saadaan tuot­toa kat­ta­maan pöhöt­tynyt­tä julk­ista sek­to­ria. Eikös se men­nyt niin, että hait­to­ja, kuten tupakkaa, on hyvä verot­taa. Onko asum­i­nen haitta?

    On ok, että maa mak­saa ton­tin kaa­van ja infran ver­ran. Ylimenevä osu­us on piiloveroa.

  4. Ajatuk­se­na kiin­teistövero on aika kyseenalainen- sehän verot­taa omaisu­ut­ta, ei tuot­toa. Siis luon­teeltaan pakkolunastusta.
    Ote­taan­pa teo­reet­ti­nen esimerk­ki: Omis­tan kul­ta­harkon pankin holvis­sa. Siitä mak­san 5% omaisu­usveron vuosit­tain, 20 vuodessa harkon arvo on siir­tynyt verot­ta­jan hal­tu­un. Oikeudenmukaistako ?

  5. Ihan järkyt­tävää luet­tavaa tuo kiin­teistövero­tuk­sen koro­tus keinona saa­da edullisia asun­to­ja. Olen ihan pöyristynyt tästä suur­pääo­man etu­jen ajamis­es­ta. Törkeää! Tuol­la keinol­la velko­jen kanssa kamp­pail­e­vat koti­taloudet laitet­taisi­in mak­samaan vuokraki­in­teistö­jen omis­ta­jil­ta “takaisin­perit­tävä” asum­is­tu­ki. Siis todel­la en uskonut että edes vihreiltä näin pak­sua soopaa saisi kuul­la. Jos Helsin­gin poli­itikot todel­la tah­toisi­vat edullisia vuokra-asun­to­ja alueelle, tulisi Helsin­gin kaupun­gin ihan itse rak­en­taa niitä ja vuokra­ta. Taik­ka val­ti­ol­lis­es­ti tuk­i­lain­oit­taa asun­to­tuotan­toa, jon­ka vuokrata­so olisi säädel­ty vaik­ka maail­man tap­pi­in. Näitä kun kaavoit­taisi kaupun­gin vuokra­ton­teille, narut pysy­i­sivät päät­täjien hyp­p­y­sis­sä, eivätkä rahat aluisi kap­i­tal­istin kukkaroon.

  6. Jokaisen ei tarvitse vil­jel­lä maa­ta, mut­ta jokainen tarvit­see maan tuo­to­s­ta eli ruokaa. Sen takia maanvil­je­lyn tukem­i­nen aloitet­ti­in 1920-luvul­la. Sen tulok­set oli­vat todel­la tehokkai­ta: saati­in ruuan hin­ta yli­tuotan­nol­la alas ja ennen kaikkea sen hin­tavai­htelu pois­tui käytän­nössä kokon­aan. Nyt ruokaa sai­vat köy­hätkin. Nykyisessä kvart­taal­i­taloudessa ruuan­tuotan­non sääte­lyn jät­tämi­nen kokon­aan markki­navoimille olisi vieläkin tuhoisam­paa kuin se oli viime vuo­sisadan alus­sa. Kan­nat­taisi ker­ra­ta cob-web käyrät kansan­talousti­eteen peruskurssilta.

  7. Liian van­ha: Asum­istues­sa on rajoituk­sia asun­non koon ja mak­sim­i­hin­nan suh­teen, ja ne ovat markki­nahin­nan ylära­jo­jen alle joten asum­is­tu­ki ei nos­ta juurikaan asumisen hintaa. 

    Viit­sisitkö selit­tää? Nythän asum­is­tu­ki (ja toimeen­tu­lo­tu­ki) nos­taa juuri niiden asun­to­jen hin­taa, jot­ka mak­si­moi­vat saata­van asum­istuen määrän. Helsingis­sä mis­tä tahansa mur­jus­ta pyy­de­tään sos­sus­ta mak­set­ta­vat 680 euroa.

    Vuo­den­vai­h­teessa rak­en­tamisvuo­den, pin­ta-alan ja mak­simivuokran kyt­täys muuten päät­tyy, eli asum­is­tukea mak­se­taan riip­pumat­ta siitä mil­laises­sa luukus­sa bud­jaa. Kaup­pale­hden pal­stal­la vuokralordit hieroi­vat jo kar­vaisia käm­meniään, pian pääsee rahas­ta­maan kimp­pakämpil­lä.…. ei kun siis asun­totuen spek­sei­hin sopivien yksiöi­den yliar­vos­tus päättyy.

    1. Tässä Liian van­ha on oike­as­sa. Jos asum­is­tu­ki on 800 euron käm­pästä 320 euroa, eikä sum­ma riipu lainkaan siitä, onko vuokra 600 vai800 euroa, asum­is­tu­ki vaikut­taa samal­la taval­la kuin vaikut­taisi 320 euron palkanko­ro­tus. Tämä val­tion mak­sama asum­is­tu­ki on oikeas­t­aan perus­tu­lo kaikille, joka kuitenkin verote­taan pois niiltä, joil­la on omis­tusasun­to. Toimeen­tu­lo­tuke­na mak­set­tu asun­to on sit­ten ihan eri asia.

  8. juk­ka T:
    Ajatuk­se­na kiin­teistövero on aika kyseenalainen- sehän verot­taa omaisu­ut­ta, ei tuot­toa. Siis luon­teeltaan pakkolunastusta.
    Ote­taan­pa teo­reet­ti­nen esimerk­ki: Omis­tan kul­ta­harkon pankin holvis­sa. Siitä mak­san 5% omaisu­usveron vuosit­tain, 20 vuodessa harkon arvo on siir­tynyt verot­ta­jan hal­tu­un. Oikeudenmukaistako ?

    Ei oikeu­den­mukaista, mut­ta kul­ta­harkon omis­t­a­mi­nen on vapaae­htoista ja tuon veron seu­rauk­se­na kukaan ei halu­aisi omis­taa kul­taa => Kul­lan hin­ta rom­ah­taisi. Rikkaat saa­vat siis huo­let­ta omis­taa kul­taa ja timant­te­ja jatkossakin.

    Asum­i­nen on val­taväestön mielestä vält­tämät­tömyys joten veron iskem­i­nen sinne on kan­nat­tavaa kos­ka veron vält­te­ly on melko­lail­la mah­do­ton­ta. Kos­ka tuonkin veron koro­tus poten­ti­aalis­es­ti myös las­kee asun­to­jen hin­to­ja niin se var­maan riemas­tut­taa niitä joil­la on 30 vuo­den lainan­mak­supro­jek­ti meneil­lään ja lainan vaku­us sulaa pois.

  9. Vuokrat­u­lon vero­tuk­sen pois­to kuu­lostaa hyvältä ja kiin­teistöveron nos­to jär­jel­liseltä, mut­ta ette aja sit­ten met­sä­maa­han mitään kiin­teistöveroa. Tulee rumaa jälkeä kun vero­tuk­sel­la pakote­taan puu­ta liik­keelle tai myymään suur­si­joit­ta­jille. Ainakin tulee houku­tus alkaa ottaa met­sästysseu­roil­ta ja tienkäyt­täjiltä mak­su­ja, ja lop­ul­ta jokamiehen oikeudet tule­vat kyseenalaisik­si. Kum­mallisia tuhovero­ja vihreätkin aja­vat kun per­in­tövero pakot­taa jo tekemään type­r­yyk­siä met­sis­sä ja muual­la, ja nyt sit­ten nämä puheet näistä suo­raan puun­myyn­ti­in piiskaav­ista veroista. No, kai ne puheet kestävästä kehi­tyk­ses­tä tulee joskus lihak­si. Oikeas­t­aan seu­raavi­in vaalei­hin joku voisi men­nä teemal­la “pelas­ta laste­si tule­vaisu­us — Suo­mi Natoon ja per­in­tövero pois”. Aini­in, kokoomus taitaa mennä.

  10. Täh!:
    Ihan järkyt­tävää luet­tavaa tuo kiin­teistövero­tuk­sen koro­tus keinona saa­da edullisia asun­to­ja. Olen ihan pöyristynyt tästä suur­pääo­man etu­jen ajamis­es­ta. Törkeää! Tuol­la keinol­la velko­jen kanssa kamp­pail­e­vat koti­taloudet laitet­taisi­in mak­samaan vuokraki­in­teistö­jen omis­ta­jil­ta “takaisin­perit­tävä” asum­is­tu­ki. Siis todel­la en uskonut että edes vihreiltä näin pak­sua soopaa saisi kuul­la. Jos Helsin­gin poli­itikot todel­la tah­toisi­vat edullisia vuokra-asun­to­ja alueelle, tulisi Helsin­gin kaupun­gin ihan itse rak­en­taa niitä ja vuokra­ta. Taik­ka val­ti­ol­lis­es­ti tuk­i­lain­oit­taa asun­to­tuotan­toa, jon­ka vuokrata­so olisi säädel­ty vaik­ka maail­man tap­pi­in. Näitä kun kaavoit­taisi kaupun­gin vuokra­ton­teille, narut pysy­i­sivät päät­täjien hyp­p­y­sis­sä, eivätkä rahat aluisi kap­i­tal­istin kukkaroon.

    Mon­een ker­taan tääl­lä on todet­tu, kuin­ka Osmo ajaa vain gryn­derei­den ja iso­tu­lois­t­en etua ja seu­rauk­se­na kes­ki- ja pien­i­t­u­loisil­la ei ole mah­dol­lista asua kaupungis­sa. Niin tässäkin mallis­sa. En ymmär­rä vieläkään miksi.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Jos asum­is­tu­ki on 800 euron käm­pästä 320 euroa, eikä sum­ma riipu lainkaan siitä, onko vuokra 600 vai800 euroa, asum­is­tu­ki vaikut­taa samal­la taval­la kuin vaikut­taisi 320 euron palkankorotus. 

    Pait­si että palka­s­ta pitää mak­saa mar­gin­aaliv­erot ja eläke- ym. mak­sut, joten palkanko­ro­tuk­sen pitäisi olla kaksinkertainen.
    Liian van­ha on kyl­lä oike­as­sa siinä, että “asum­is­tu­ki ei nos­ta juurikaan asumisen hin­taa” — ilman asum­is­tukea vuokralaiselle ehkä jäisi enem­män rahaa käytet­täväk­si mui­hin asioi­hin asumiskus­tan­nusten jälkeen…

  12. Juuri näin, vuokrat­u­lo verova­paak­si, ja menetet­ty vero­tu­lo kor­vataan kiin­teistöverol­la. Val­tio voisi saa­da 0,1 % suu­ruisen kiinteistöveron.

  13. Helsin­gin asun­toti­lanteen ollessa sel­l­ainen, että 700 euron yksiön vuokranäytössä ihmiset jonot­ta­vat asun­toon sisälle, mil­lä toden­näköisyy­del­lä vuokrat­u­lon vero­tuk­sen keven­e­m­i­nen siir­ty­isi hin­toi­hin eikä asun­tosi­joit­ta­jan kukkaroon?

    Tilanne on toki aivan toinen ei-markki­nahin­tai­sis­sa vuokra-asun­nois­sa, jois­sa vuokrata­so on sidot­tu vuokranan­ta­jan kus­tan­nuk­si­in. Kos­ka näistä on kuitenkin kasvukeskuk­sis­sa pulaa, olisi kai val­ti­olle järkeväm­pää ohja­ta huo­mat­tavasti vero­tu­lo­ja täl­lais­ten lisärak­en­tamiseen kuin madal­taa ole­mas­sa ole­van asun­tokan­nan verotusta.

    Kasvukeskusten ulkop­uolel­la koko asia on epärel­e­vant­ti, kos­ka asumisen hin­tata­so on jo nyt merkit­tävästi kohtuullisempaa.

  14. Pel­toa saa rai­va­ta, eikä siitä “sakote­ta” niinkuin joskus. Tukikelpoisu­ud­es­ta sen sijaan ei ole mitään takei­ta. EU-ajan alkukaudel­la otet­ti­in jonoon kri­teer­it täyt­täviä raiv­ioi­ta. Meni 10v ennen kuin jono nytkähti eteen­päin. Nyt ei luva­ta edes jonoon pääsyä.

    Tukikelvot­to­mia pel­to­ja voi vil­jel­lä jos rahat riit­tää, sil­lä menot on tulo­ja suuremmat.

  15. Pekka Pes­si: Viit­sisitkö selit­tää? Nythän asum­is­tu­ki (ja toimeen­tu­lo­tu­ki) nos­taa juuri niiden asun­to­jen hin­taa, jot­ka mak­si­moi­vat saata­van asum­istuen määrän. Helsingis­sä mis­tä tahansa mur­jus­ta pyy­de­tään sos­sus­ta mak­set­ta­vat 680 euroa.

    Vuo­den­vai­h­teessa rak­en­tamisvuo­den, pin­ta-alan ja mak­simivuokran kyt­täys muuten päät­tyy, eli asum­is­tukea mak­se­taan riip­pumat­ta siitä mil­laises­sa luukus­sa bud­jaa. Kaup­pale­hden pal­stal­la vuokralordit hieroi­vat jo kar­vaisia käm­meniään, pian pääsee rahas­ta­maan kimp­pakämpil­lä….. ei kun siis asun­totuen spek­sei­hin sopivien yksiöi­den yliar­vos­tus päättyy.

    asum­is­tukea ei kuit­nekaan tule lisää eli ero­tus pitää pistää omista rahoista ja jos niitä löy­tyy niin se vähen­netään sos­sutues­ta ja/tai asumistuesta.

    Helsin­gin sos­su mak­saa edelleen sen 680 vaik­ka käm­pän vuokra olisi 1000 euroa, mut­ta on epä­var­maa mak­saako seu­raavas­sa kuus­sa 680, kos­ka rahaa löy­tyi jostain.

    Ja kuten sanoit 680 saa vain surkei­ta lääviä Helsin­gin keskustassa

  16. Pois siis ainakin korko­jen verovähen­nysoikeus. Se pitäisi pois­taa heti kokon­aan, kos­ka liian mata­lat korot muo­dosta­vat nyt pahaa hintakuplaa.

    Miten niin “muo­dosta­vat nyt”? Hin­nathan nousi­vat jo hyvän tovi sit­ten, eivätkä nykyisel­lään ole otta­mas­sa suur­ta harp­paus­ta tästä ainakaan ylöspäin, siitä nykyi­nen työl­lisyys­ti­lanne kyl­lä pitää huolen.

    Käytän­nössä tuon vähen­nyk­sen merk­i­tys on toki nykyisel­lään pieni (pieni se on myös val­ti­olle fiskaalis­es­ti), enem­mänkin olisi sym­booli­nen räkäisy korkeil­la hin­noil­la asun­ton­sa osta­neen naa­maan, että vähen­nys­tä ei pois­tet­taisi hitaasti kuten on jo päätet­ty, ja mitä voisi pitää järkevänä, vaan kerralla.

  17. Tim­oT:
    Jokaisen ei tarvitse vil­jel­lä maa­ta, mut­ta jokainen tarvit­see maan tuo­to­s­ta eli ruokaa. Sen takia maanvil­je­lyn tukem­i­nen aloitet­ti­in 1920-luvul­la. Sen tulok­set oli­vat todel­la tehokkaita:saatiin ruuan hin­ta yli­tuotan­nol­la alas ja ennen kaikkea sen hin­tavai­htelu pois­tui käytän­nössä kokon­aan. Nyt ruokaa sai­vat köyhätkin.
    ‘snip’

    No ei ainakaan Suomes­sa ole tuil­la saatu hal­paa ruokaa — toistaiseksi.
    Suo­ma­lainen malli­han oli se, että tuki tuli elin­tarvikkei­den hin­nois­sa ja korkeat hin­nat oli­vat mah­dol­lisia ankaran tuon­tisään­nöste­lyn avul­la. Ja niistä hin­noista saamme edelleen nauttia.

  18. Siis eiköhän asum­is­tu­keen oikeut­tavil­la tulota­soil­la todel­liset, tukimuu­tok­set huomioonot­ta­vat, mar­gin­aaliv­eroas­t­eet lähen­tele 100 pros­ent­tia, joskus ylikin.

  19. Kiin­teistösi­joit­ta­jana kan­natan vuokrat­u­lo­jen verova­paut­ta. Onnek­si meitä on vähem­män kuin kiin­teistöveron maksajia.

  20. Kenen käsi­in asun­not ja kiin­teistöt lop­ul­ta pää­tyvät, kun tuo­ta kiin­teistöveroa ollaan jatku­vasti nos­ta­mas­sa? Onko tässä kyse pikkuhil­jaa tapah­tu­vas­ta sosialisoinnista?

    Mielestäni tulo­ja voidaan verot­taa, mut­ta toisen isoon tai pie­neenkin omaisu­u­teen puut­tumi­nen on ryöstämistä, vaik­ka tek­i­jänä olisi val­tio tai kunta.

  21. On hyvin yksinker­tainen määrä lisätä asun­to­jen tar­jon­taa: rak­en­taa samas­ta mate­ri­aal­ista enem­män mut­ta pienempää.

    Varsinkin kun näistä pienistä on juuri huu­ta­va puute. Eikä nyt puhuta edes mis­tään mini­a­sun­noista, vaan taval­li­sista yksiöistä.

    Omi­tu­ista tässä on se että Soin­in­vaara ja vihreät tääl­lä argu­men­toi­vat mik­si sinkku­jen pitäisi kus­tan­taa omis­sa pienis­sä asun­nois­saan lap­siper­hei­den suuremmat.

    Omi­tu­ista sik­si, kun miet­tii kuka vihre­itä äänestää. Ja moni vihreistä on sitä mieltä, että maail­maan tulee jo muutenkin liikaa ihmisiä.

  22. juk­ka T:
    Ajatuk­se­na kiin­teistövero on aika kyseenalainen- sehän verot­taa omaisu­ut­ta, ei tuot­toa. Siis luon­teeltaan pakkolunastusta.
    Ote­taan­pa teo­reet­ti­nen esimerk­ki: Omis­tan kul­ta­harkon pankin holvis­sa. Siitä mak­san 5% omaisu­usveron vuosit­tain, 20 vuodessa harkon arvo on siir­tynyt verot­ta­jan hal­tu­un. Oikeudenmukaistako ?

    Oikeu­den­mukaisu­us riip­puu useista asioista:
    * Mikä on omaisuusveropromille?
    * Mikä on vero­tusar­von laskentatapa?
    * Mitä omaisu­us­lu­okkia verote­taan kevennetysti?
    * Mikä on val­tion tarve tuloille?

    Jos vero­pros­ent­ti on kohtu­ulli­nen (muu­ta­ma promille), omaisu­usvero ei ole luon­teeltaan pakkol­u­nas­ta­va vaan erään­lainen pääo­maveron täy­den­nys, joka pakot­taa omaisu­u­den omis­ta­jan han­kki­maan tietyn tuo­ton omaisuudelleen. 

    Esimerkik­si kul­ta­harkko pankki­holvis­sa on yhteiskun­nal­lis­es­ti vahin­golli­nen tapa omis­taa. Sen sijaan, että pääo­ma olisi pankissa, joka sit­ten anto­lainaisi sen eteen­päin pääo­maa tarvit­seville, kul­ta makaa holvis­sa täysin hyödyt­tömänä eikä pyöritä tuotan­toelämän rat­tai­ta mitenkään. Olisi siis ihan oikein, jos täl­laiseen yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödyt­tömään omis­tuk­seen kohdis­tet­taisi­in verotusta.

    Luon­nol­lis­es­ti pääo­maveron ei pidä ran­gaista “kohtu­ullista” sitoutunut­ta pääo­maa: per­heen omis­ta­maa yhtä nor­maal­i­hin­taista autoa, asun­toa ja tavanomaista koti-irtaimis­toa. (“Nor­maali” ja “kohtu­ulli­nen” ovat luon­nol­lis­es­ti poli­it­tis­es­ti määriteltäviä ter­me­jä.) Sen sijaan kesämök­ki, luk­susautot, ym. tuot­ta­mat­tomat kestoku­lu­tushyödyk­keet sietäi­sivätkin joutua omaisu­usvero­tuk­sen piiriin.

    Näin siis nor­maal­i­ti­lanteessa. Jos on poikkeusti­lanne, kuten sota tai sen jälk­i­ti­la, suurikin, pakkol­u­nas­tus­lu­on­teinen omaisu­usvero voi olla vält­tämätön, jot­ta yhteiskun­ta voisi ylipään­sä selviytyä.

  23. hel­posti tästä vetäisi sel­l­aisen johtopäätök­sen että kun suuret ikälu­okat ovat saa­neet asun­to­lainanasa mak­set­tua voidaan korko­jen verovähen­nys pois­taa ja niille joille kiin­teistöjä on siu­naan­tunut enem­män voidaan pois­taa vielä vuokrat­u­lo­jenkin vero­tus. kuplan puhkeamista ja hin­to­jen sopeu­tu­mista odotel­lessa nuorem­mat mak­sa­vat itsen­sä kipeik­si, ken­ties otta­vat liikaa lainaa ja ovat totaalisen nes­teessä kun kupla lop­ul­ta puhkeaa. eihän se näin mene, vai meneekö?

  24. Taitaa pien­imuo­toinen verokap­ina uha­ta poli­itikko­ja ja mui­ta veron­mak­sajien elät­te­jä jos ei ideat parane ja sään­tö- ja mak­su­pain­os­tus hellitä.

    Kaik­ki Soini­vaaran ideat voisi piloitoi­da val­tion ja kun­nan työn­tek­i­jöil­lä ensin. Niitä on niin him­skatin paljon että saisi var­masti tilas­tol­lis­es­ti rel­e­van­tin kuvan kokonaisvaikutuksista.

  25. “Pois siis ainakin korko­jen verovähen­nysoikeus. Se pitäisi pois­taa heti kokon­aan, kos­ka liian mata­lat korot muo­dosta­vat nyt pahaa hintakuplaa.”

    Min­un on hiukan vaikea nähdä yhteyt­tä asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeudel­la ja matalil­la koroil­la ynnä niistä seu­raaval­la hin­taku­plal­la, kos­ka a) mitä mata­lam­mat korot, sitä pienem­pi verovähen­nys, ja b) täl­lä het­kel­lä ECB:n ohjausko­rko huitelee kutakuinkin nol­las­sa ja yleisim­min asun­to­lainat lie­nee sidot­tu eri mallin euri­bor­ei­hin. Jos liian mata­lat korot muo­dosta­vat hin­taku­plaa, eikö kan­nat­taisi ottaa puhelu EKP:hen ennem­min kuin väit­tää, että tämäkin on jol­lain taval­la kieron työtätekevän keskilu­okan vika?

  26. Tuo Soin­in­vaaran ehdo­tus vuokrat­u­lo­jen verot­to­muud­es­ta on jär­jetön. Se olisi merkit­tävä uusi asumisen hin­to­ja nos­ta­va tuki, ellei samaan aikaan las­ket­taisi myös muun sijoi­tus­var­al­lisu­u­den vero­tus­ta. Jokaisen kan­nat­taisi tuon jäl­keen ostaa sijoi­tuskämp­pä, ja siirtää ansio- ja pääo­mat­u­lon­sa vuokran muo­toon, jol­loin ne saisi nos­taa ulos verot­tom­i­na. Esim. fir­ma voisi myy­dä 10 000 euron arvoisen palvelun­sa 100 eurol­la sil­lä ehdol­la, että joku vuokraa hei­dän kämp­pän­sä 8900 eurol­la yhdek­si päiväk­si, jol­loin myyn­ti tapah­tu­isi sekä arvon­lisäverot­ta että vail­la voit­toi­hin liit­tyvää tulovero­tus­ta. Vero­ja saisi väl­tet­tyä hel­posti aika paljon. Osta­ja säästäisi. Myyjä säästäisi. Ja val­tio menet­täisi huo­mat­ta­van määrän verotuloja.

  27. Jos taval­liselta kadun­tal­laa­jal­ta kysyt, niin lot­tovoiton jäl­keen rahat pis­tetään jom­paan kumpaan
    a) unel­makäm­pän hankintaan
    b) unel­ma-auton hankintaan

    Yhteiskun­tamme kulu­tus­pref­er­enssit ovat sel­l­aiset, että asum­ista arvoste­taan ja siihen ollaan valmi­ita panos­ta­maan (en ihmettele, niin minäkin olen valmis panos­ta­maan). Tuol­laises­sa tapauk­ses­sa kaik­ki tulon lisäys kap­i­tal­isoituu asumisen kus­tan­nuk­si­in ja täten asun­to­jen / asumiskelpoisen maan arvoon, kos­ka kysyn­tä tietyl­lä hin­tata­sol­la nousee var­al­lisu­u­den kasvaessa.

    Jos slum­mi­u­tu­mi­nen halu­taan estää, niin en näe oikein vai­h­toe­hto­ja. Tukien pienen­tämi­nen alen­taa asumiskus­tan­nuk­sia niiltä joil­la ei ole varaa mak­saa, mut­ta toisaal­ta keskit­tää hei­dät ongelmalähiöhin…

  28. Janne H:
    hel­posti tästä vetäisi sel­l­aisen johtopäätök­sen että kun suuret ikälu­okat ovat saa­neet asun­to­lainanasa mak­set­tua voidaan korko­jen verovähen­nys pois­taa ja niille joille kiin­teistöjä on siu­naan­tunut enem­män voidaan pois­taa vielä vuokrat­u­lo­jenkin vero­tus. kuplan puhkeamista ja hin­to­jen sopeu­tu­mista odotel­lessa nuorem­mat mak­sa­vat itsen­sä kipeik­si, ken­ties otta­vat liikaa lainaa ja ovat totaalisen nes­teessä kun kupla lop­ul­ta puhkeaa. eihän se näin mene, vai meneekö?

    Suuret ikälu­okat ovat mak­sa­neet asun­to­lainansa takaisin jo 80-luvulla.Siihen aikaan laina oli mak­set­ta­va takaisin 8 vuodessa.

    Tyh­mät nuoret lensivät hal­paan: Korko­jen lasku ja mak­sua­jan piden­tymi­nen kap­i­tal­isoi edun asun­non hintaan

  29. liian van­ha
    “Tyh­mät nuoret lensivät hal­paan: Korko­jen lasku ja mak­sua­jan piden­tymi­nen kap­i­tal­isoi edun asun­non hintaan”

    Nuo­ril­la oli ja on kalli­ita ja vielä kalli­impia vai­h­toe­hto­ja. Omis­tusasum­i­nen on kuitenkin yleen­sä pidem­män päälle edullisem­paa kuin vuokral­la asum­i­nen. Harvem­pi met­sis­sä asuu puhu­mat­takaan, että halu­aisi asua.

  30. Osmo kir­joit­ti
    “Oman asun­non asun­to­tu­lon vero­tus, jota Suomes­sa har­joitet­ti­in vuo­teen 1994 ja jota Sveit­sis­sä sovel­letaan edelleen, olisi järkevä, mut­ta kos­ka niin mon­en on vaikea hah­mot­taa, mitä siinä verote­taan, kan­nat­taa tehdä toisin päin.”

    Pidätkö kaikkia kanssasi eri mieltä ole­via tyh­minä? Min­un ei ole mitenkään vaikea hah­mot­taa asun­to­tu­lon vero­tus­ta sinän­sä, mut­ta pidän sitä huonona ideana. 

    Osmo ilmeis­es­ti läh­tee siitä ide­ol­o­gis­es­ta vaa­timuk­ses­ta että omis­tusasum­ista ei saa vero­tuk­sel­lis­es­ti suosia vuokra-asumiseen ver­rat­tuna. Tämän saavut­tamisek­si hän on valmis kan­nat­ta­maan asun­to­tu­lon verot­tamista. Min­ul­la ei sinän­sä ole mitään tuo­ta lähtöko­htaa vas­taan, mut­ta jos (ja kun) se johtaa asun­to­tu­lon verot­tamisen kaltaisi­in älyt­tömyyk­si­in, olen valmis luop­umaan siitä. Jos seu­rauk­se­na on omis­tusasumisen vero­tuk­selli­nen suosimi­nen, niin antaa olla.

    Kyseessä on siis arvo­val­in­ta, ei kyvyt­tömyys ymmärtää asun­to­tu­lon ideaa tai perustelu­ja sen verottamiseksi.

    Muu­toin olen Osmon kanssa samaa mieltä asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeu­den pois­tamis­es­ta. Ehkä asun­non myyn­tivoit­toakin voisi alkaa verot­taa, ainakin jos sitä ei käytä uuden asun­non ostoon sopi­vas­sa ajassa.

  31. Että Soin­in­vaara ajaakin rikkaiden etu­ja ja oli­pas järkeä kuvitel­la ettei Suomes­sa köy­hät tarvitte ruokaa

  32. Osmo Soin­in­vaara: …Asumisen valikoi­va tuki on vält­tämätön­tä, jot­ta myös pien­i­t­u­loiset saisi­vat katon pään­sä päälle. Asun­tomarkki­noil­la on siis puo­lus­tet­ta­va heikoimpia. Tämä on käytän­tö kaikkial­la teollisuusmaissa… 

    Ensin todi­s­tat, ettei tuos­sa ole mitään järkeä ja seu­raavas­sa lauseessa jatkat, että pitää hölmöil­lä kun muutkin hölmöilee. 😀 En ihan ymmär­rä tätä tulokul­maa asiaan.

    Jos edes rajaisit tuet jotenkin, niin tästä voisi keskustel­la. Nyt en valitet­tavasti kek­si mitään järkeä tässä esityksessä.

  33. Asumisen valikoi­va tuki on vält­tämätön­tä, jot­ta myös pien­i­t­u­loiset saisi­vat katon pään­sä päälle. Asun­tomarkki­noil­la on siis puo­lus­tet­ta­va heikoimpia. 

    Vaik­ka suun­nilleen kaik­ki nykyaikaises­sa hyv­in­voin­ti­val­tios­sa allekir­joit­taakin sen, että hyv­in­toimeen­tule­vien pitää aut­taa sitä, etteivät köy­hät kuole kylmään ja nälkään, niin onko siltikään järkeä sitoa tuo­ta tukea juuri siihen, että ne köy­hät tunke­vat sen rahan kokon­aisuute­na tietyt kri­teer­it täyt­tävään asumiseen, kuten tehdään, kun käytetään tukimuo­tona asumistukea? 

    Jos ongel­ma, jota koite­taan ratkaista on pienet tulot, niin eikö tätä olisi hel­poin­ta ratkaista anta­mal­la pien­i­t­u­loisille puh­das­ta rahaa sen sijaan, että annetaan asum­is­tukea? Asumisen tukemises­sa ole­tus on, että pien­i­t­u­loiset eivät itse tiedä parhait­en, miten hei­dän kan­nat­taisi tulon­sa pan­na men­emään, vaan tarvi­taan isoveli tähän ohjaa­maan. Tämä johtaa puolestaan siihen, että mikä tahansa keino, jol­la pien­i­t­u­loinen saa asumiskus­tan­nuk­si­aan painet­tua alas, on hänelle hyödytön, kos­ka se las­kee hänen tuken­sa määrää. 

    Meil­lä on jo tuloloukot, joil­la aiheutetaan se, ettei pien­i­t­u­loisen kan­na­ta han­kkia lisä­tu­lo­ja. Mihin lisäk­si tarvi­taan asum­is­loukot, joil­la aiheutetaan se, ettei pien­i­t­u­loisen kan­na­ta min­i­moi­da asum­is­meno­jaan? Perus­tu­lol­la molem­mat ongel­mat helpottaisivat.

  34. juk­ka T: Ajatuk­se­na kiin­teistövero on aika kyseenalainen- sehän verot­taa omaisu­ut­ta, ei tuot­toa. Siis luon­teeltaan pakkolunastusta.
    Ote­taan­pa teo­reet­ti­nen esimerk­ki: Omis­tan kul­ta­harkon pankin holvis­sa. Siitä mak­san 5% omaisu­usveron vuosit­tain, 20 vuodessa harkon arvo on siir­tynyt verot­ta­jan hal­tu­un. Oikeudenmukaistako ?

    Ensin­näkään kul­ta­harkko ei ole hyvä analo­gia, kos­ka kul­ta­harkkon tekemisessä on tarvit­tu paljon työtä. Sen sijaan asun­non alla ole­va maan arvo on suun­nilleen täysin asun­non omis­ta­jan toimista riip­puma­ton. Niin­pä sen verot­ta­mi­nen ei ole edes yhtä epäoikeu­den­mukaista kuin kultaharkon. 

    Toisek­si, miten oikeu­den­mukaisu­us ylipään­sä määritel­lään? Mik­si se, että tuot­taa hyv­in­voin­tia (=tekee työtä tai antaa pääo­maa tois­t­en käyt­töön ja saa siitä voit­toa) olisi jotenkin oikeu­den­mukaisem­pi vero­tusko­hde, että vain istuu jonkun omaisu­u­den pääl­lä. Tehokku­u­den kannal­ta on minus­ta ennem­minkin niin, että on fik­sua koit­taa kan­nus­taa ihmiset pane­maan pääo­mat tuot­ta­maan sen sijaan, että vain istu­isi niiden pääl­lä. Var­al­lisu­usvero ei siis ainakaan minus­ta ole automaat­tis­es­ti epäoikeu­den­mukaisem­pi kuin pääomatulovero.

  35. aja­tus:
    Tuo Soin­in­vaaran ehdo­tus vuokrat­u­lo­jen verot­to­muud­es­ta on jär­jetön. Se olisi merkit­tävä uusi asumisen hin­to­ja nos­ta­va tuki, ellei samaan aikaan las­ket­taisi myös muun sijoi­tus­var­al­lisu­u­den vero­tus­ta. Jokaisen kan­nat­taisi tuon jäl­keen ostaa sijoi­tuskämp­pä, ja siirtää ansio- ja pääo­mat­u­lon­sa vuokran muo­toon, jol­loin ne saisi nos­taa ulos verottomina.Esim. fir­ma voisi myy­dä 10 000 euron arvoisen palvelun­sa 100 eurol­la sil­lä ehdol­la, että joku vuokraa hei­dän kämp­pän­sä 8900 eurol­la yhdek­si päiväk­si, jol­loin myyn­ti tapah­tu­isi sekä arvon­lisäverot­ta että vail­la voit­toi­hin liit­tyvää tulovero­tus­ta. Vero­ja saisi väl­tet­tyä hel­posti aika paljon. Osta­ja säästäisi. Myyjä säästäisi. Ja val­tio menet­täisi huo­mat­ta­van määrän verotuloja.

    Tämä ei olisi selvää veronkier­toa ja siihen on oma TVL:n 5 §.

  36. Suomes­sa tue­taan jo nyt sekä asun­to­jen tar­jon­taa (ara-asun­not, eri­ty­is­ryh­mien asun­not), että kysyn­tää. Kysymys kuu­luukin, mik­si tar­jon­nan tukem­i­nen olisi kan­nat­tavam­paa kuin kysyn­nän? Eikö val­tion raha täl­löin valu gryn­derin tasku­un yhtä lail­la? Toki tar­jon­nan tukemisel­la on oma eri­ty­is­roolin­sa juuri eri­ty­is­ryh­mien (kuten opiske­li­jat) ja suh­dan­tei­den tasaamisen kannalta. 

    Pian valmis­tunee Ympäristömin­is­ter­iön teet­tämä raport­ti, jos­sa peilataan Suomen menetelmiä kohtu­uhin­taisen asumisen jär­jestämisek­si Euroop­palaisi­in verrokkeihin.

  37. Liian van­ha:
    Asum­istues­sa on rajoituk­sia asun­non koon ja mak­sim­i­hin­nan suh­teen, ja ne ovat markki­nahin­nan ylära­jo­jen alle joten asum­is­tu­ki ei nos­ta juurikaan asumisen hintaa.

    Ei aivan ongel­ma­ton kysymys. Tai san­o­taanko näin: perin suurem­paa vuokaa sel­l­aiselta vuokralaiselta, jon­ka vuokran yhteiskun­ta osit­tain tai kokon­aan mak­saa kuin sel­l­aiselta, joka mak­saa sen kokon­aan itse. Ero ei ole suuri, ehkä 5 %.

  38. aja­tus: Esim. fir­ma voisi myy­dä 10 000 euron arvoisen palvelun­sa 100 eurol­la sil­lä ehdol­la, että joku vuokraa hei­dän kämp­pän­sä 8900 eurol­la yhdek­si päiväk­si, jol­loin myyn­ti tapah­tu­isi sekä arvon­lisäverot­ta että vail­la voit­toi­hin liit­tyvää tuloverotusta.

    Eiköhän tuo tulkit­taisi verot­ta­jan toimes­ta veronkier­roksi. Onhan nytkin käsit­tääk­seni ALV:ssä poikkeuk­sia (kir­jat, ruo­ka?) Tämä ei silti oikeu­ta fir­mo­ja myymästä palvelu­aan 100:lla eurol­la sil­lä ehdol­la, että asi­akas ostaa ome­nan 9000:llä eurolla.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä Liian van­ha on oike­as­sa. Jos asum­is­tu­ki on 800 euron käm­pästä 320 euroa, eikä sum­ma riipu lainkaan siitä, onko vuokra 600 vai800 euroa, asum­is­tu­ki vaikut­taa samal­la taval­la kuin vaikut­taisi 320 euron palkanko­ro­tus. Tämä val­tion mak­sama asum­is­tu­ki on oikeas­t­aan perus­tu­lo kaikille, joka kuitenkin verote­taan pois niiltä, joil­la on omis­tusasun­to. Toimeen­tu­lo­tuke­na mak­set­tu asun­to on sit­ten ihan eri asia.

    Niin kauan kun asum­is­tu­ki on yhdis­tet­ty jol­lain taval­la siihen miten asuu, niin mah­dol­lisu­us on että se nos­taa markki­navuokria. Mis­tä tiedämme mikä olisi markki­nahin­ta ilman asum­is­tukia? Vaik­ka esim. havain­nois­imme nyt markki­navuokran ole­van se 800e, ja täy­den asum­istuen saisi 600 euron vuokral­la, se ei tarkoi­ta, etteikö asum­is­tu­ki vaikut­taisi parhail­laan 800e markki­navuokraan. Asum­istuen vaiku­tus markki­nahin­toi­hin voi olla suuri jos asum­istuen saa­jia on markki­noil­la paljon ja asum­is­tu­ki kokon­aisu­udessaan vaikut­taa hei­dän val­it­se­maansa asum­istyyli­in­sä (esim. ilman asum­is­tukea moni henkilö voisi muut­taa van­hempi­en luo, suureen kom­muu­ni­in, eri kaupunki­in tai mik­sei vaikka­pa telttaan.)

    Kuvitel­laan, että henkilöl­lä on kak­si asum­is­vai­h­toe­htoa: kotona van­hempi­en luona (kus­tan­nus 200e) tai yksiö. Henkilö ei tykkää asua van­hempi­en luona ja hän mak­saa mielel­lään yksiöstä asumis­es­ta 400e enem­män kuin kotona asumis­es­ta. Jos vuokral­la asu­va saa lisäk­si 320 euron asum­istuen, hän on valmis muut­ta­maan jopa 920e mak­savaan yksiöön. Ilman asum­is­tukea hän olisi valmis mak­samaan tästä yksiöstä vain 600e. Mikäli täl­laisia asum­istuen saa­jia on paljon, niin asum­istuet toden­näköis­es­ti nos­ta­vat vuokrata­soa huomattavasti

  40. Samuli Saarel­ma: Asumisen tukemises­sa ole­tus on,

    Siinä olete­taan aika paljon muutakin.

    Kun ynnät­täisi­in objek­ti­ivis­es­ti aivan kaik­ki vaiku­tuk­set asum­is­tukea kan­nat­taisi tietysti mak­saa vain sieni- ja mar­jamet­sien liepeille aset­tuville. Mut­ta, mut­ta, val­ta halu­aa pitää ala­maisen­sa näköetäisyydellä?

  41. Samuli Saarel­ma: Var­al­lisu­usvero ei siis ainakaan minus­ta ole automaat­tis­es­ti epäoikeu­den­mukaisem­pi kuin pääomatulovero.

    Var­al­lisu­usvero on huonom­pi kuin pääo­mat­ulovero kahdes­ta syys­tä. Verot on pääsään­töis­es­ti syytä ottaa transak­tioista, jois­sa liikkuu rahaa, ja toisaal­ta var­al­lisu­usvero on veropo­h­jal­taan surkea vero. Lom­pakos­sa ole­vista seteleistä tai holvis­sa ole­vista kul­ta­harkoista on paha kan­taa veroa.

    Kiin­teistövero on var­al­lisu­usveroista ain­oa toimi­va ja jopa yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödylli­nen (muutenkin kuin vero­ker­tymältään). Kiin­teistöveron kiertämi­nen on mah­do­ton­ta, kos­ka sitä maa­ta ei voi piilot­taa. Veron vält­te­lykin on huonom­pi jut­tu, jos se johtaa pakkolunastukseen.

    Kiin­teistövero myös nimeno­maan alen­taa veron kohteena ole­van maan arvoa. Tämä on kiin­teistö­markki­noiden kannal­ta hyvä asia, kos­ka sil­loin kiin­teistö­jen (siis maa + raken­nuk­set) hin­ta on nimeno­maan sidok­sis­sa raken­nusten hin­taan ja sitä kaut­ta suh­teel­lisen vakaisi­in raken­nuskus­tan­nuk­si­in. Nykyisel­lään hin­ta on paljolti sidok­sis­sa maan hin­taan, mikä tekee kasvukeskuk­sis­sa hin­nas­ta erit­täin epävakaan.

    Sijoi­tus­toimin­nas­sa moni asia on hyödyl­listä, ja verot­ta­mi­nen heiken­tää pääomien saatavu­ut­ta. Maan arvol­la speku­loin­tia on kuitenkin vaikea nähdä yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödyllisenä.

    Kiin­teistövero on myös yksi­ty­istalouden kannal­ta sikäli muka­va, että asumiskus­tan­nuk­set eivät ole niin pääo­makulu­pain­ot­teisia ja hin­taris­ki piene­nee. Vero on myös siinä mielessä vas­ta­syk­li­nen, että jos yhteiskun­nas­sa menee huonos­ti, maan arvo putoaa yleen­sä varsin paljon, jol­loin verokin las­kee ja vähen­tää asumiskustannuksia.

    = = =

    Ihan noin ajat­telun apu­vä­li­neek­si tässä jonkin­lainen runko:

    - kiin­teistövero on 3 % maapo­h­jan käyvästä arvos­ta vuodessa (pros­ent­tia sääde­tään tarpeen mukaan)

    - osakey­htiöis­sä vero jyvitetään osakkaiden veroksi

    - eläkeläi­nen saa halutes­saan lait­taa veron piikki­in (rasit­teek­si kiin­teistölle) jol­lain mata­lal­la korol­la (piik­ki tyh­jen­netään seu­raavas­sa omis­ta­jan­vai­h­dok­ses­sa; jos kiin­teistön arvo ei riitä, yhteiskun­ta kär­si­ii tappiot)

    - siir­tymäai­ka määrätään kiin­teistö- tai asun­toko­htais­es­ti siten, että mitä vähem­män aikaa on edel­lis­es­tä vastik­keel­lis­es­ta saan­nos­ta, sitä pidem­pi siir­tymäai­ka tarjotaan

    - varain­si­ir­tovero häipyy

    Täl­lä jär­jeste­lyl­lä maan arvon­nousu kään­ty­isi. Mum­mon ei tarvit­sisi muut­taa pois, eikä viime vuon­na asun­non osta­neen nuoren­parin talous menisi kuralle.

    Huomiona muuten pitää ottaa vielä se, että kiin­teistöveron poh­jana ei käytän­nössä voi olla verote­tun maan myyn­ti­hin­ta, kos­ka arvon kokon­aan leikkaa­van kiin­teistöveron tapauk­ses­sa se olisi nol­la. Arvon pitäisi olla “maan hin­ta, jos veroa ei olisi olemassa”.

  42. Viherinssi: Vero on myös siinä mielessä vas­ta­syk­li­nen, että jos yhteiskun­nas­sa menee huonos­ti, maan arvo putoaa yleen­sä varsin paljon, jol­loin verokin las­kee ja vähen­tää asumiskustannuksia. 

    Ole­tan, että tarkoi­tat kiin­teistöveroa joka olisi kovakoo­dat­tu verot­ta­jan ohjelmis­toon ilman mah­dol­lisu­ut­ta ruka­ta sitä eli sinetöi­tynä ja mediois­sa pärähtää jos joku poli­itikko käpälöi.

    On tot­ta että pienyrit­täjien kasvus­to eli ekosys­tee­mi kiit­täisi jos kulu­tusvero­ja kuten kiinteistö‑, sähkö- ja ajoneu­voverot las­ket­taisi­in tiukan paikan tullen. On myös mah­dol­lista, että hei­dän kohtalon­sa ei kiin­nos­ta ketään.

  43. Samuli Saarel­ma: Ensin­näkään kul­ta­harkko ei ole hyvä analo­gia, kos­ka kul­ta­harkkon tekemisessä on tarvit­tu paljon työtä. Sen sijaan asun­non alla ole­va maan arvo on suun­nilleen täysin asun­non omis­ta­jan toimista riippumaton. … 

    Ovatko siis yksit­täiset kiin­teistöt sel­l­aisil­lakin alueil­la, mis­sä esim. asukkaiden, omis­ta­jien tai vuokralais­ten, kesku­udessa esi­in­tyy selvästi keskimääräistä enem­män rikol­lisu­ut­ta, yhtä kalli­ita kuin sel­l­aisil­la alueil­la, mis­sä asuu ns. “kun­non väkeä”?

    Kiin­teistöveron koro­tus­pyrkimyk­set (joi­ta O.S. aika ajoin aina tuo uudelleen esi­in) anta­vat vääjäämät­tä mieliku­van poli­ti­ikas­ta, jol­la ihmiset pyritään ao. veron voimal­la savus­ta­maan pois asuin­si­joil­taan, mot­tona: mak­sa tai muu­ta pois! Jos joku halu­aa vapaae­htois­es­ti luop­ua omaisu­ud­estaan, tässä siis kiin­teistöstä, se sal­lit­takoon, mut­ta ei yhteiskun­nan tule tähän ketään painostaa.

    Lupaus van­hus­ten kiin­teistövero­jen piikki­in keräämis­es­tä ja aja­tus kumu­lati­ivis­es­ti ker­tyvän velkataakan aset­tamis­es­ta seu­raa­van omis­ta­jan mak­set­tavak­si vaikut­taa sekin suo­ras­taan pöyristyt­tävältä ehdo­tuk­selta ainakin jälkim­mäisen kannal­ta. Tuo johtaisi nähdäk­seni omis­tusasun­to­jen mas­si­iviseen siirtämiseen verot­ta­jan (=yhteiskun­nan) hal­tu­un, kun eli­na­jat ovat pitenemässä. 

    Kiin­teistö­jen sosial­isoin­tiko tässä on tavoit­teena? (Peri­aat­teel­la: “Pois pikkulin­tu­jen poikaset pikkulin­tu­jen pesistä ja tilalle yhteiskun­ta-verot­ta­ja-käen­poi­ka ammot­tavine kitoineen!”)

    Uno­htaako nyt joku (esim. Osmo), että yhteiskun­tamme koos­t­uu yksilöistä? Yhteiskun­nan etu ei voi aina jyrätä yksilön yli. Total­i­taari­nen yhteiskun­ta ei voi olla Suomen ja suo­ma­lais­ten etu.

    Asum­istuen vähit­täi­nen pois­to voisi sitä vas­toin olla kan­natet­ta­va asia, edel­lyt­täen, että kiel­teisiä vaiku­tuk­sia ei sen takia liikaa ilmenisi. Asi­aa lie­nee syytä pohtia.

  44. Viherinssi: Verot on pääsään­töis­es­ti syytä ottaa transak­tioista, jois­sa liikkuu rahaa, 

    Mik­si? (En pidä vas­tauk­sia “se on helpom­paa” ja “se on poli­it­tis­es­ti helpom­paa” kovin hyv­inä vastauksina.)

  45. Työt­tömyysko­r­vaus kap­i­tal­isoituu työt­tömän pääoma-arvoon.

    Työt­tömän pääo­ma-arvo on yksilöko­htainen. Siinä mis­sä yhdelle työt­tömälle tar­jo­taan lainaa parin pros­entin korol­la, toinen ei saa sitä sato­jenkaan pros­ent­tien korol­la. Mut­ta esimerki­no­mais­es­ti ole­tan korko­ta­son ole­van 5% ja kor­vauk­sen 600/kk = 7’200/vuosi (ja korko­mar­gin­aalin nolla).

    Tässä esimerkissä työt­tömän pääo­ma-arvo on siis 144’000.

  46. Sakke: Ovatko siis yksit­täiset kiin­teistöt sel­l­aisil­lakin alueil­la, mis­sä esim. asukkaiden, omis­ta­jien tai vuokralais­ten, kesku­udessa esi­in­tyy selvästi keskimääräistä enem­män rikol­lisu­ut­ta, yhtä kalli­ita kuin sel­l­aisil­la alueil­la, mis­sä asuu ns. “kun­non väkeä”?

    Eivät ole. Miten tämä liit­tyy siihen, mitä minä kirjoitin?

    Sakke: Kiin­teistöveron koro­tus­pyrkimyk­set (joi­ta O.S. aika ajoin aina tuo uudelleen esi­in) anta­vat vääjäämät­tä mieliku­van poli­ti­ikas­ta, jol­la ihmiset pyritään ao. veron voimal­la savus­ta­maan pois asuin­si­joil­taan, mot­tona: mak­sa tai muu­ta pois!

    No ei, kiin­teistöveron koro­tus johtaa siihen, että a) kiin­teistö­jen arvo ale­nee ja b) mui­ta vero­ja kuten tulovero­ja on mah­dol­lista laskea. Ensim­mäis­es­tä seu­raa se, että omis­tusasun­non osta­ja mak­saa kyl­lä enem­män kiin­teistöveroa, mut­ta vähem­män asun­to­lainaa. Jälkim­mäis­es­tä seu­raa se, että työssäkäyvil­lä jää kaiken jäl­keen enem­män rahaa tasku­un kuin jäisi muuten.

    Sakke: Lupaus van­hus­ten kiin­teistövero­jen piikki­in keräämis­es­tä ja aja­tus kumu­lati­ivis­es­ti ker­tyvän velkataakan aset­tamis­es­ta seu­raa­van omis­ta­jan mak­set­tavak­si vaikut­taa sekin suo­ras­taan pöyristyt­tävältä ehdo­tuk­selta ainakin jälkim­mäisen kannalta. 

    No, luon­nol­lis­es­ti sel­l­aisen asun­non osto­hin­ta, johon sisäl­ty­isi vero­taak­ka, olisi sen vero­taakan ver­ran alem­pi. Häviäjänä olisi tässä per­i­jät, joiden murhet­ta lieven­tää se, mis­tä ylem­pänä kir­joitin, eli ollessaan työelämässä asun­to­lainaisi­na (eli sil­loin, kun on kaikkein tiuk­in­ta taloudel­lis­es­ti), heil­lä jää käteen enem­män rahaa. 

    Sakke: Tuo johtaisi nähdäk­seni omis­tusasun­to­jen mas­si­iviseen siirtämiseen verot­ta­jan (=yhteiskun­nan) hal­tu­un, kun eli­na­jat ovat pitenemässä.

    Jos kokon­aisvero­taak­ka ei kas­va (eli kiin­teistöveron koro­tus komepen­soidaan muiden vero­jen alen­tamisel­la), niin rahavir­ta kansalais­ten ja val­tion välil­lä ei muu­tu mihinkään.

  47. Samuli Saarel­ma: Eivät ole. Miten tämä liit­tyy siihen, mitä minä kirjoitin?

    Kir­joitit, että maan arvo on riip­puma­ton omis­ta­jan toimista. 

    Nähdäk­seni omis­ta­ja voi vaikut­taa maan arvoon. Näen maal­la muu­takin arvoa kuin vain rahas­sa hel­posti (helpoiten?) mitat­ta­van arvon. Ton­tin arvo koos­t­uu mielestäni mon­es­ta eri osatek­i­jästä. Pin­ta-ala ei ole ain­oa tekijä. 

    Val­it­se­mani esimerk­ki (rikol­liset vs. “kun­non väki” asukkaina) ei ehkä ollut paras mah­dolli­nen. Yritän ava­ta ajatuk­siani seu­raavas­sa vähän paremmin.

    En tiedä jätätkö esimerkik­si ton­til­la kas­va­vat puut tuon “maan arvon” ulkop­uolelle? Esimerkik­si maat­alous­maan arvonkin voisin olet­taa riip­pu­van sen vil­jelyskelpoisu­ud­es­ta, ehkä myös käyt­tökelpoisu­ud­es­ta mui­hinkin tarkoituksiin.

    Jos omis­ta­ja elää ton­til­laan esim. auton­ro­muineen tai “kuin Ryysyran­nan Joosep­pi” ei se voine olla vaikut­ta­mat­ta ton­tin, tai naa­pu­ri­tont­tien rahas­sa mitat­tavaan arvoon. Vuokraa­mal­la kiin­teistö “huonolle vuokralaiselle” voi lop­putu­los olla sama. Tont­ti, jon­ka maa on pilat­tu, ei ole yhtä arvokas kuin tont­ti, joka on pilaam­a­ton. Maan muokkaus ja vaikut­ta­mi­nen pin­nan­muo­toi­hin yms. raken­nuk­sen ulkop­uolel­la ole­vi­in asioi­hin vaikut­tanevat nekin ton­tin arvoon, omis­ta­jan ton­til­la, joskus myös naa­purin puolella.

    Jos omis­ta­ja tai kiin­teistöl­lä ole­va vuokralainen pilaa maan, esim. val­ut­ta­mal­la siihen vaikka­pa jäteöljyn­sä, tai louhi­mal­la kau­ni­it kalliot tms. Osa maan arvoon vaikut­tavista toimista on nyky­lain­säädän­nön puit­teis­sa tehtyjä, ja näin ehkä lie­nee useim­miten tilanne. Voi kuitenkin olla esimerkke­jä tilanteista, jois­sa omis­ta­jal­la olisi ollut mah­dol­lisu­us vaikut­taa omaankin tont­ti­in­sa (ja sen arvoon) liit­tyvi­in asioihin.

    Ongel­mana on se, että maan arvos­sa joku ei näe kuin sen rahal­lisen arvon, ns. rak­en­tamisen tuot­ta­man hyö­dyn­tämis­po­ten­ti­aalin, jon­ka mak­si­moin­tia halu­aa har­joit­taa muista arvoista piit­taa­mat­ta. Esimerkik­si kaavoituk­ses­sa nyky­isin edel­lytet­tävän vuorovaiku­tus­pros­essin näkee aivan liian moni (gryn­deri ja ehkä poli­itikkokin) ain­oas­taan “tarpeet­tomana hidas­teena” rak­en­tamiselle. Sel­l­aisek­si se tietysti jää, jos vuorovaiku­tus­pros­essin todel­lista tarkoi­tus­ta ja sen tuot­ta­maa lisäar­voa ei kyetä tai halu­ta ottaa huomioon, tai se “ote­taan huomioon” näen­näisin keinoin. Kan­nan­ot­to­ja uusien raken­nusaluei­den nyky­istä nopeam­paan käyt­töönot­toon näkee nyky­isin tuon tuostakin.

    Pyrin itse ajat­tele­maan kuitenkin opti­mistis­es­ti. Siten, että mm. pitämäl­lä oman tont­tin­sa kun­nos­sa (kun­non kansalais­ten tavoin) ja osal­lis­tu­mal­la kaavoitus­päätök­si­in liit­tyvi­in kuulemisi­in ja ilmaise­mal­la mielip­i­teen­sä, ja mah­dol­lis­es­ti muu­toin huo­maa­mat­ta jäävät näköko­h­dat, sekä tuo­ma­l­la esi­in argu­ment­tin­sa, voi omis­ta­jakin vaikut­taa tont­tin­sa arvoon, jos sen viereen ollaan jotain suunnittelemassa. 

    Moni on kuitenkin näis­sä pros­es­seis­sa jo kyynistynyt, kok­ies­saan omat vaiku­tus­mah­dol­lisuuten­sa liian vähäisik­si, varsinkin, jos vas­tas­sa on jokin isom­pi tai voimakkaampi taho. 

    Sanal­la arvo voi kuitenkin olla aika mon­ta eri merk­i­tys­tä, ja mielestäni maan omis­ta­ja voi näi­hin jos­sakin määrin vaikut­taa. Tätä yritin lähin­nä tuo­da esiin.

  48. Viherinssi:
    Huomiona muuten pitää ottaa vielä se, että kiin­teistöveron poh­jana ei käytän­nössä voi olla verote­tun maan myyn­ti­hin­ta, kos­ka arvon kokon­aan leikkaa­van kiin­teistöveron tapauk­ses­sa se olisi nol­la. Arvon pitäisi olla “maan hin­ta, jos veroa ei olisi olemassa”.

    Jos vero olisi myyntihinta*veroprosentti, niin myyn­ti­hin­nan ollessa 0 myös kiin­teistövero olisi 0, joten maa olisi arvo­ton myös ilman kiin­teistöveroa. Samoin maan arvon ollessa lähel­lä 0:llaa myös kiin­teistövero olisi lähel­lä 0:llaa, joten en usko että lop­ullisen myyn­ti­hin­nan käyt­tö olisi ongelma.

    Pidätkö oikeasti noi­ta “eläkeläi­nen voi jät­tää veron mak­samat­ta kuole­maansa saak­ka” hyvänä ideana, vai kom­pro­missi­na jot­ta asia saataisi­in läpi? Oikeast­i­han lainaa saa pankista joten tuo tek­isi mielestäni lain­säädän­nöstä turhaan mutkikkaam­mak­si, ja syr­jisi ei-eläkeläisiä jot­ka eivät voi jät­tää vero­jaan mak­set­tavak­si kuole­man jälkeen.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.