Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.9.2014

(Lis­taan täs­tä)

Lii­ken­ne pois Kalasatamankadulta

Kala­sa­ta­man lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä muu­te­taan niin, että alu­een kes­kel­tä bus­sit siir­ty­vät Kala­sa­ta­man­ka­dul­ta Her­man­nin ran­ta­tiel­le. Kala­sa­ta­man­ka­tu kape­nee 25 met­ris­tä 14 met­riin ja vara­taan jalan­kul­ki­joil­le sekä pyö­räi­li­jöil­le. Näin saa­daan alu­eel­le kau­pal­lis­ta tilaa pari heh­taa­ria lisää. Vai­kut­taa kan­nat­ta­val­ta, mut­ta joten­kin täs­sä suun­nit­te­lus­sa luot­ta­mus­mie­hel­le on vähän ulko­puo­li­nen olo. Suun­nit­te­lu on kovin toteut­ta­ja­läh­töis­tä, mil­lä on hyvät ja huo­not puolensa.

Eni­ten kui­ten­kin huo­les­tut­taa, toteu­tuu­ko koko han­ke lain­kaan. Pitäi­si­kö teh­dä plan B?

Gunil­lan­tien alu­een tiivistyskaava

Lau­ta­kun­ta käsit­te­li asi­aa vii­me loka­kuus­sa 1. ja 8 päi­vä. Van­haa väl­jäs­ti raken­net­tua aluet­ta tii­vis­te­tään niin, että asuk­kai­ta mah­tuu 650 aiem­paa enem­män. Jos lähiöt perat­tai­si kaik­ki täl­lä tyy­lil­lä, sai­sim­me kaa­vail­lut nel­jän­nes­mil­joo­na uut­ta asu­kas­ta vihe­ra­luei­siin kajoamatta.

Kaa­va­muu­tok­ses­ta on tul­lut yksi tii­vis­tä­mis­tä vas­tus­ta­va kir­je. Kaa­vaan on asian­tun­ti­ja­vi­ras­to­jen lausun­to­jen poh­jal­ta teh­ty vähäi­siä tarkistuksia.

Lausun­to Län­si-Met­ron liityntäliikennesuunnitelmasta

Lausun­nos­sa kri­ti­soi­daan suun­ni­tel­maa ajaa Vat­tu­nie­meen aja­van lin­ja 21:n joka toi­nen vuo­ro Erot­ta­jal­le ja joka toi­nen vain Ruo­ho­lah­teen. Ei peli­tä. Vuo­ro­vä­leis­tä tulee kovin vaih­te­le­via eikä Ruo­ho­lah­des­sa ole bus­sil­le jär­ke­vää kääntöpaikkaa.

Hel­sin­ki­läis­tä vähän kau­his­tut­taa, että Hel­sin­gin sisäis­ten­kin lin­jo­jen suun­nit­te­lu on annet­tu HSL:lle, jos­sa noin muu­ten suun­ni­tel­laan pal­jon huo­nom­paa pal­ve­lu­ta­soa kuin mitä Hel­sin­gin olo­suh­teet ja asuk­kai­den tot­tu­muk­set vaativat.

Tuo­mas Ran­ta­sen aloi­te maka­sii­ni­ra­ken­nuk­sen tilal­le raken­net­ta­vas­ta rakennuksesta

Tuo­mas Ran­ta­nen (vihr) ehdot­taa, että pala­neen Maka­sii­nin rau­nion tilal­le teh­täi­siin uusi toi­min­nal­li­nen kes­kus ja kir­jas­toon suun­ni­tel­tu sau­na­kin lai­tet­tai­siin sin­ne. Vas­taus on epä­mää­räi­nen. Kes­kus­ta­kir­jas­ton tila­suun­nit­te­lua se helpottaisi.

Val­tuus­toa­loi­te Tat­ta­ri­suon vuo­kra-alu­een vuokra-ajoista

Kau­ko Kos­ki­nen (kok) esit­tää, että Tat­ta­ri­suol­la annet­tai­siin yri­tyk­sil­le pidem­piä vuo­kra-aiko­ja kuin nykyi­set vuon­na 2034 päät­ty­vät. Viras­to vas­taa, että olo­suh­teet voi­vat muut­tua kovas­ti. Saman­lai­nen vir­he, johon Kos­ki­nen täh­tää, toteu­tet­tiin jo Ara­bian­ran­nas­sa, jos­sa tuhan­nen ihmi­sen asui­na­lue mene­tet­tiin muu­ta­man tehot­to­mas­sa käy­tös­sä ole­van varas­ton vuoksi.

Pari neliö­ki­lo­met­riä maa­ta Hel­sin­gis­sä ampu­ma­ra­taa varten?

Hele­na Kan­to­la (perus.) esit­tää val­tuus­toa­loit­tees­saan, että Hel­sin­kiin kaa­voi­tet­tai­siin aluei­ta ampu­ma­ra­taa var­ten. Viras­to tote­aa aivan oikein, että ei löy­dy aluet­ta ampu­ma­ra­dal­le, kos­ka sel­lai­sen lähel­le­kään ei voi raken­taa asun­to­ja. Min­kä­hän kau­pun­gin­osan Kan­to­la haluai­si pur­kaa ampu­ma­ra­dan tieltä?

Var­tio­ky­läs­sä tiivistyskaava

Yhdek­sän väl­jän oma­ko­ti­ton­tin raken­nusoi­keus nos­te­taan 0,25:een ja näin saa­daan lisää raken­nusoi­keut­ta (ja kiin­teis­tö­ve­ro­poh­jaa) 1300 k‑m2 . Mik­si ei nos­te­ta 0,40:een?

Lisäk­si:

  • Peli­pol­ku muu­te­taan Kantelettarenkujaksi
  • Kar­husaar­ta pro­le­ta­ri­soi­daan sal­li­mal­la raken­taa yhden 500 neliön talon sijas­ta kak­si taloa.
  • Kor­kea­vuo­ren­ka­dul­le tulee ullak­koa­sun­to­ja ja kel­la­ris­sa muu­te­taan pie­ni tila työtilaksi
  • As Oy Kuik­ka korot­taa poik­kea­mis­lu­val­la talo­aan kah­del­la ker­rok­sel­la, jol­loin uut­ta ker­ro­sa­laa tulee 546k‑m2.
  • Tark­ka-ampu­jan­ka­tu 1:ssä taloa kas­va­te­taan 219 ker­ros­ne­liöl­lä: Ase­ma­kaa­van mukai­nen raken­nusoi­keus ylit­tyy ihan mah­dot­to­mas­ti, nämä kun ovat näi­tä kak­si­vai­hei­sia kaa­vo­ja, jois­sa pur­ka­mi­nen on estet­ty kaa­voit­ta­mal­la ton­til­le vain vähän raken­nusoi­keut­ta. Har­mi vain, että ne mak­sa­vat kiin­teis­tö­ve­ron­sa täs­tä alem­mas­ta rakennusoikeudesta.
  • Vil­le Jalo­vaa­ran aloit­tee­seen lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen lisää­mi­ses­tä Ras­ti­lan met­roa­se­man luo­na vas­tat­tiin nih­keäs­ti. Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja oli käy­tet­tä­vis­sä enem­män, ellei­vät pai­kat oli­si ihan muus­sa käytössä.
  • Auto­liit­to on huo­les­tu­nut jalan­kul­ki­joi­den ase­mas­ta. Luu­lin ensin, että ovat varau­tu­mas­sa ben­san hin­nan nousuun, mut­ta kyse oli­kin aloit­tees­ta, jol­la halu­taan han­ka­loit­taa pyö­räi­lyä ja jalan­kul­ki­joi­den tur­val­li­suu­den nimis­sä vähen­tää suo­ja­tei­den määrää.

79 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.9.2014”

  1. Hel­sin­gis­sä ei ole riit­tä­väs­ti ampu­ma­ra­to­ja. Kun toi­mi­va ampu­ma­ra­ta Vii­kis­sä raken­net­tiin, luvat­tiin että uusi rata syn­tyy alta aikayk­si­kön. Viik­ki oli hyvä paik­ka ampu­ma­ra­dal­le. Nyt täy­tyy vain niis­tä muis­ta miet­tiä vähi­ten huo­no, johon mah­tuu kan­sai­vä­li­set mita täyt­tä­vä rata. 

    Hel­sin­gis­tä puut­tuu Mäke­län­rin­teen hal­lin jäl­keen lii­kun­ta­pai­kois­ta ampu­ma­ra­dan lisäk­si vain moder­ni velodro­mi. Kan­nat­tai­si kat­sel­la mota­rei­den melua­luei­ta. Sveit­sis­sä on ihan nor­mi jut­tu, että pit­kil­lä radoil­la ammu­taan mota­rin yli.

    1. Unoh­dit mai­ni­ta, ettei Hel­sin­gis­sä ole kel­vol­lis­ta lai­dun­maa­ta poroille.
      Ampu­ma­ra­ta ulko­na tar­koit­taa, että puo­li kilo­met­ria suun­taan­sa maa­ta on käyt­tö­kel­vo­ton­ta mer­lu­hai­tan takia. Yhden lau­kauk­sen hin­nak­si tulee sato­ja euro­ja. Eikö Kal­le ole aiem­min vaa­ti­nut jotain rotia jul­ki­seen haaskaukseen.
      On pal­jon hal­vem­paa kul­jet­taa ampu­maur­hei­luis­ta kiin­nos­tu­neet sata hen­keä kepu­lan­di­aan vaik­ka heli­kop­te­ril­la ker­ran päi­väs­sä kuin vie­dä kym­me­nien tuhan­sien ihmis­ten asuin­ti­la Hel­sin­gis­tä ja kul­jet­taa hei­tä päi­vit­täin töi­hin jos­tain juma­lan selän takaa.

  2. Auto­liit­to, jota pidän kyn­net­tö­mä­nä ja ham­paat­to­ma­na nys­ve­rö­nä, on täl­lä ker­taa oikeas­sa suo­ja­tei­den osal­ta. Eihän sii­tä ole kau­an, kun uuti­soi­tiin tut­ki­mus, jos­sa todis­tet­tiin lii­an suu­ren mää­rän suo­ja­tei­tä aihet­ta­van vain vaaratilanteita. 

    Itse pys­tyi­sin ker­to­maan täs­tä lähia­lu­eel­ta usei­ta suo­ja­tei­tä, jot­ka kan­nat­taa pois­taa. Sekä lii­ken­teen suju­vuus että tur­val­li­suus para­ne­vat. Oikein teh­ty­nä saa­daan muu­ta­ma pysä­köin­ti­paik­ka­kin lisää.

    1. Suo­ja­teis­sä ei oli­si mitään vaa­ral­lis­ta, ellei meil­lä oli­si ajo­kor­tia ihmi­sil­lä, jot­ka eivät osaa ajaa autoa.
      Tur­val­li­suus lisään­tyi­si huo­mat­ta­vas­ti, jos suo­ja­tie­sään­nön rik­ko­mi­ses­ta meni kort­ti hyl­lyl­le ensim­mäi­sen ker­ran kuu­kau­dek­si, toi­sen ker­ran kah­dek­si ja sit­ten nel­jäk­si kah­dek­sak­si jne. Saa­tai­siin kyvyt­tö­mät autoi­li­jat pois lii­ken­tyees­tä. Kame­ra­val­von­ta on hal­paa, joten tuo autoi­li­joi­den jalos­tus voi­si tapah­tua aika nopeas­ti. Sen sijaan, että pois­te­taan kol­man­nes suo­ja­teis­tä, pois­te­taan kol­man­nes ajakorteista.
      Aja­tus, että kun jalan­kul­ki­jal­le vaa­ral­li­sin paik­ka on suo­ja­tie, tur­val­li­suus lisään­tyi­si, kun suo­ja­tiet pois­tet­tai­siin, on joten­kin auto­lii­tol­le tyy­pil­li­nen. Saman­lai­nen oli Auto­lii­ton Hel­sin­gin osas­ton aloi­te, jos­sa he esit­ti­vät Espla­na­din pui­den kaa­ta­mis­ta, kos­ka niis­tä valuu jotain töh­nää, joka likaa autoja.

  3. En ole luke­nut, mitä Auto­liit­to tah­too, mut­ta onhan suo­ja­tei­den pois­ta­mi­nen loo­gis­ta; suu­rin osa jalan­kul­kuon­net­to­muuk­sis­ta sat­tuu niil­lä. Pois­te­taan suo­ja­tiet = pois­te­taan onnet­to­muu­det. Eiku…

  4. Hel­sin­ki­läis­tä vähän kau­his­tut­taa, että Hel­sin­gin sisäis­ten­kin lin­jo­jen suun­nit­te­lu on annet­tu HSL:lle, jos­sa noin muu­ten suun­ni­tel­laan pal­jon huo­nom­paa pal­ve­lu­ta­soa kuin mitä Hel­sin­gin olo­suh­teet ja asuk­kai­den tot­tu­muk­set vaativat.”

    Onpa muka­vaa, että joku sanoo tämän vih­doin­kin ääneen. HSL on esim. kur­jis­ta­nut ratik­ka­lii­ken­net­tä koko ole­mas­sao­lon­sa ajan. Siel­tä ja tääl­tä nir­hais­taan vähän ker­ral­laan joka syksy.

    Mut­ta nyt vaan pitäi­si tie­tää, mitä täl­le aio­taan teh­dä. Ode?

  5. Maka­sii­nien käyt­tö sau­na­na on hyvin kan­na­tet­ta­va han­ke, vaik­ka ilmei­ses­ti vir­ka­mies­kun­ta vähän yskii. En oikein jak­sa uskoa, ettei­kö pala­nut­ta kivi­ta­loa sai­si kun­nos­tet­tua. Onhan noi­ta sotien (palo­jen) jäl­keen kor­jat­tu monia Hel­sin­gis­sä­kin. Oli­si sää­li menet­tää alu­eel­ta koko­naan rau­ta­tie­a­jan muistot.

  6. Län­si­met­ron lii­tyn­tä­bus­seis­ta: Jos­tain syys­tä teil­le kir­joi­te­tus­sa lausun­nos­sa ei kiin­ni­te­tä lain­kaan huo­mio­ta Pasi­lan tason bus­si­lii­ken­teen rat­kai­sui­hin. HSL on muu­ta­mas­sa eri suun­ni­tel­mas­sa kus­sa­kin suun­ni­tel­lut sin­ne omat rat­kai­sun­sa, jot­ka ovat iloi­ses­ti ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Lausu­kaa­han nyt jotain sii­tä, että ei ole jär­ke­vää lii­ken­nöi­dä Mun­kas­ta Pasi­laan nol­la­jo­ke­ria 5 min vuo­ro­vä­lil­lä, 551-bus­sia 5 min vuo­ro­vä­lil­lä, tie­de­lin­jaa Pasi­lan ja Mei­kun välil­lä ja seis­ka­ra­tik­kaa samal­la osuudella. 

    Lisäk­si lausun­nos­sa tode­taan, että bus­si­lin­ja 21 Erot­ta­jal­ta Vat­tu­nie­meen riit­tää ja ettei 21B:tä Ruo­ho­lah­des­ta Vat­tu­nie­meen tar­vi­ta, vaan tyn­kä­bus­si Laut­ta­saa­ren Gyl­de­nin­tiel­le riit­tää. Onnek­si en asu Vat­tu­nie­mes­sä. Tulee nimit­täin ahtaat olta­vat, jos nykyi­nen bus­si­lii­ken­ne (bus­si 65/66 5 min vuo­ro­vä­lil­lä ja 21 7 min vuo­ro­vä­lil­lä) muut­tuu yhdek­si var­tin välein kul­ke­vak­si linjaksi.

  7. Esi­mer­kik­si Sak­sas­sa pai­kal­li­nen jät­ti­au­to­liit­to AdAC on onnis­tu­nut lob­bauk­ses­saan. Ber­lii­nin kes­kus­tas­ta on vie­ty mel­kein kaik­ki suo­ja­tiet: Todel­la muka­va ajel­la kais­to­ja kun ei tar­vit­se varoa kadul­le hyp­pe­le­viä ihmi­siä.. Samal­la aika jär­kyt­tä­vää kehi­tys­ta, jota EI SAA Suo­mes­sa matkia.

  8. Ammu­taan mota­rin yli? Miten väl­te­tään se, että ei ala sata­maan lyi­jyä auto­jen pääl­le? Vaa­ti­si pait­si kiellon/katoksen, joka estää ylä­kul­mil­la ampu­mi­sen, niin myös sen, että läh­tö­no­peu­del­le, luo­tien pai­nol­le ja aero­dy­na­mii­kall­le oli­si ase­tet­ta­va vaatimuksia.

  9. San­ta­ha­mi­nas­sa on ampu­ma­ra­ta. ELY-kes­kus on tiet­tä­väs­ti rajoit­ta­nut sen käyt­töä joku vuo­si sit­ten, mut­ta paik­ka on, kaa­voit­taa ei tarvitse.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Unoh­dit mai­ni­ta, ettei … 

    Osmo. Ampu­mi­nen on sekä hyö­dyl­li­nen että muka­va har­ras­tus. Ampu­ma­ra­ta mah­tuu Hel­sin­kiin. Kyse on vain asen­ne­vam­mas­ta suun­nit­te­li­joil­la. Jos ei osaa­mi­nen rii­tä, vaih­de­taan kyvy­tön tek­ni­sen toi­men kau­pun­gin­joh­ta­ja ja huo­noim­mat suunnittelijat. 

    Velodro­mil­le oli tänään ihan kiva tul­la, mut­ta se ei vas­taa nykyi­siä vaa­ti­muk­sia. Hel­sin­kiin tar­vi­taan sekä ampu­ma­ra­ta että velodromi.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­ja­teis­sä ei oli­si mitään vaarallista… 

    Lii­ka on lii­kaa. Lii­kaa suo­ja­tei­tä, lii­kaa nopeus­ra­joi­tuk­sia jne. Sään­te­ly kään­tyy itse­ään vas­taan. Suo­ja­tei­den osal­ta asia oli juu­ri otsi­kois­sa. Eivät Auto­lii­ton rep­pa­nat sitä oli­si itse keksineet. 

    Mikä tämä pyö­rä­jut­tu oli? Sii­tä et ker­to­nut sen enempää.

    1. Auto­liit­to halusi pyö­rä­teil­le hidas­tei­ta, jot­ta pyö­rä­tien kul­kiesd­sa jal­ka­käy­tä­vän yli ris­teyk­ses­sä pyö­rä jou­tui­si hid­fas­ta­maan nopeu­ten­sa mate­luk­si. Tar­vit­taes­sa vaik­ka aita.

  12. Suu­ri osa­han nykyis­ten bus­si­lin­jo­jen 21v, 65A ja 66A mat­kus­ta­jis­ta tulee asu­maan käve­lye­täi­syy­del­lä Laut­ta­saa­ren met­roa­se­mal­ta, joten voi­si kuvi­tel­la, että käve­ly Vat­tu­nie­men eri osis­ta lisään­tyy ja bus­si­mat­kus­ta­mi­nen vähenee. 

    Minus­ta­kin lin­ja 21B oli­si toi­mi­vuu­del­taan huono.

  13. Daniel Feder­ley:
    “Hel­sin­ki­läis­tä vähän kau­his­tut­taa, että Hel­sin­gin sisäis­ten­kin lin­jo­jen suun­nit­te­lu on annet­tu HSL:lle, jos­sa noin muu­ten suun­ni­tel­laan pal­jon huo­nom­paa pal­ve­lu­ta­soa kuin mitä Hel­sin­gin olo­suh­teet ja asuk­kai­den tot­tu­muk­set vaativat.”

    Onpa muka­vaa, että joku sanoo tämän vih­doin­kin ääneen. HSL on esim. kur­jis­ta­nut ratik­ka­lii­ken­net­tä koko ole­mas­sao­lon­sa ajan. Siel­tä ja tääl­tä nir­hais­taan vähän ker­ral­laan joka syksy.

    Mut­ta nyt vaan pitäi­si tie­tää, mitä täl­le aio­taan teh­dä. Ode?

    Eikös näi­tä nyt pidä­kään suun­ni­tel­la met­ro­po­li­hal­lin­to­mai­ses­ti käsi­tel­len koko pää­kau­pun­ki­seu­tua kokonaisuutena?

    Ehkä ei ole ymmär­ret­ty, että se koko­nai­suus voi olla kom­pro­mis­si, eikä täs­mäl­leen se mitä hel­sin­gin vih­reet haluavat.

  14. Täs­sä nyt pals­tan pitä­jä tun­tuu ole­van sitä miel­tä, että koko kadun mital­le pitäi­si maa­la­ta val­koi­set rai­dat. Itä­me­ren­ka­dul­la on 500 met­rin mat­kal­la 14 suo­ja­tie­tä. Eikö vähem­mäl­lä pär­jä­tä? Han­ka­las­ti vie­lä joka toi­nen suun­nil­leen valoil­la, joka toi­nen ei. En jak­sa uskoa, että tur­val­li­suut­ta ei voi­da taa­ta ilman suo­ja­tie­tä muu­ta­man kym­me­nen met­rin välein.

    On tot­ta, että autoi­li­joil­ta voi­si ottaa kor­tin pois hel­pom­min. Samal­la tört­töi­le­vät jalan­kul­ki­jat tuli­si tuo­mi­ta val­vot­tuunn koe­va­pau­teen (jal­ka­pan­nal­la val­vot­tuun pois­tu­mis­kiel­toon) ihan samoil­la perusteilla.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Unoh­dit mai­ni­ta, ettei Hel­sin­gis­sä ole kel­vol­lis­ta lai­dun­maa­ta poroille.
    Ampu­ma­ra­ta ulko­na tar­koit­taa, että puo­li kilo­met­ria suun­taan­sa maa­ta on käyt­tö­kel­vo­ton­ta mer­lu­hai­tan takia. Yhden lau­kauk­sen hin­nak­si tulee sato­ja euro­ja. Eikö Kal­le ole aiem­min vaa­ti­nut jotain rotia jul­ki­seen haaskaukseen.
    On pal­jon hal­vem­paa kul­jet­taa ampu­maur­hei­luis­ta kiin­nos­tu­neet sata hen­keä kepu­lan­di­aan vaik­ka heli­kop­te­ril­la ker­ran päi­väs­sä kuin vie­dä kym­me­nien tuhan­sien ihmis­ten asuin­ti­la Hel­sin­gis­tä ja kul­jet­taa hei­tä päi­vit­täin töi­hin jos­tain juma­lan selän takaa.

    Pal­jon pal­jon kal­liim­mak­si tulee mök­kei­lyn har­ras­ta­mi­nen Kivi­no­kal­la tai puu­tar­ha­har­ras­tus siir­to­la­puu­tar­has­sa Val­li­las­sa. Osmo, kaik­kea maan­käyt­töä pitää tar­kas­tel­la samal­la taval­la, muu­toin orrut sii­hen peri­syn­tii­si, epärehellisyyteen

    1. Olen sano­nut arvio­ni Kivi­no­kan varaa­mi­ses­ta mök­ki­käyt­töön aiem­min­kin. Mäkit Kivi­no­kas­sa eivät kui­ten­kaan tee Hert­to­nie­meä asuin­kel­vot­to­mak­si toi­sin kuin ampu­ma­ra­ta Kivi­no­kas­sa tekisi.

  16. Hmph. Auto­lii­tol­la ei tai­da olla mitään muu­ta arvoa tai yhteis­kun­nal­lis­ta mer­ki­tys­tä, kuin loba­ta autoi­li­joi­den etua. Kui­ten­kin, kri­ti­soi­des­sa­si Osmo autoi­li­joi­ta, voi­ta­neen tode­ta, että kyl­lä lii­kent­tees­sä jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät aiheut­ta­vat ongel­mia ja vaa­ra­ti­lan­tei­ta, sii­nä mis­sä lah­jat­to­mat autoilijatkin.
    Itse olen lii­ken­teen seka­käyt­tä­jä, eli tsy­gäi­ly, autoi­lu, jul­ki­set ja käve­ly ovat reper­tu­aa­ris­sa. Ja olen kyl­lä ehdot­to­mas­ti sitä miel­tä, että suo­ja­tei­tä on lii­kaa. Vähen­ne­tään suo­ja­tei­den mää­rää, mut­ta lisää koro­tet­tu­ja suojateitä?

  17. smo­kin’ joe:
    Täs­sä nyt pals­tan pitä­jä tun­tuu ole­van sitä miel­tä, että koko kadun mital­le pitäi­si maa­la­ta val­koi­set raidat. 

    Se oli­si itse asias­sa tur­val­li­sin tapa jär­jes­tää suo­ja­tiet kaupungissa.

    Koko ideas­sa vähen­tää suo­ja­tei­tä ei ole kyl­lä mitään jär­keä ja vai­kea kuvi­tel­la sen lisää­vän koko­nais­tur­val­li­suut­ta tai vähen­tä­vän onnet­to­muuk­sien mää­rää. Oma­na­pa-autoi­li­joi­den mie­les­tä tie­tys­ti oli­si parem­pi jos jalan­kul­ki­joi­ta ei oli­si ollenkaan.

    Hidas­teen pyö­rä­teil­le oli­si sen sijaan hyvä idea, vähen­täi­si­vät kau­pun­kiin eksy­nei­den oma­na­pa-maan­tie­pyö­räi­li­jöi­den vauhtia.

    Samal­la tört­töi­le­vät jalan­kul­ki­jat tuli­si tuo­mi­ta val­vot­tuunn koe­va­pau­teen (jal­ka­pan­nal­la val­vot­tuun pois­tu­mis­kiel­toon) ihan samoil­la perusteilla. 

    Tus­kin. Tört­töi­le­vä autoi­li­ja tai pyö­räi­li­jä on huo­mat­ta­vas­ti vaa­ral­li­sem­pi ympä­ris­töl­leen kuin jalan­kul­ki­ja. Äly hoi.

  18. Joko nyt joku halu­aa pur­kaa maka­sii­ni­muis­to­mer­kin. Eikö Töö­lön­lah­del­le voi­si jät­tää jotain ei-val­kois­ta ja kyl­mää muis­tok­si meil­le, jot­ka oli­sim­me mie­lel­läm­me jät­tä­neet kes­kus­taan jon­kun pai­kan muis­tut­ta­maan sii­tä Hel­sin­gis­tä mitä oli: avoi­mes­ta näkö­alas­ta, näköyh­tey­des­tä Edus­kun­nan ja Kal­lion kir­kon välil­lä, suo­ma­lai­ses­ta ran­ta­kais­li­kos­ta vs. englan­ti­lais­tyy­li­ses­tä puistosta?

  19. Ris­to Vor­ma­la:
    Suu­ri osa­han nykyis­ten bus­si­lin­jo­jen 21v, 65A ja 66A mat­kus­ta­jis­ta tulee asu­maan käve­lye­täi­syy­del­lä Laut­ta­saa­ren metroasemalta, 

    Tut­ki­mus­ten mukaan yli 400m käve­ly­mat­ka jul­ki­sen lii­ken­teen pysä­kil­le vähen­tää käve­li­jöi­den mää­rää jo erit­täin pal­jon ja Vat­tu­nie­meen, jos­sa nykyi­sin var­maan suu­rin osa laut­ta­saa­re­lai­sis­ta asuu on yli 400m metroasemalta.

    Met­ron ja huo­no­jen lii­tyn­tä­lin­jo­jen suu­rin vai­ku­tus Laut­ta­saa­ren lii­ken­tee­seen tulee ole­maan yksi­tyi­sau­toi­lun suu­ri lisääntyminen.

  20. Ampu­ma­ra­dan voi­si lait­taa Öster­sun­do­miin, kos­ka se on kum­min­kin niin kau­ka­na kai­kes­ta, ettei sin­ne kan­na­ta asun­to­ja rakentaa.

  21. Urbaa­ni Mik­ko:
    Vähen­ne­tään suo­ja­tei­den mää­rää, mut­ta lisää koro­tet­tu­ja suojateitä?

    Autoi­li­jat valit­ta­vat muu­ta­mas­ta suo­ja­ties­tä samal­la kun joka ainut kevyen lii­ken­teen väy­lä kat­ke­aa vähän väliä jyrk­kä­reu­nai­siin reunakiviin.

    Pois­te­taan nyt ensin reu­na­ki­vet kevyel­tä lii­ken­teel­tä ja lai­te­taan ne autoi­li­joi­den rie­sak­si. Sen jäl­keen muu­te­taan tihe­ään asu­tuil­la kau­pun­kia­lueil­la kai­ken lii­ken­teen mak­si­mi­no­peu­dek­si 20 km/h ja ava­taan yli­le­veät auto­kais­tat kai­kil­le liik­ku­jil­le. Sit­ten voi­daan alkaa miet­ti­mään, mihin koh­tiin vie­lä tar­vi­taan suojateitä.

  22. Itse­kin autoi­le­va­na en voi kuin häm­mäs­tel­lä jat­ku­vaa urpu­tus­ta jalan­kul­ki­joi­ta koh­taan. Tie­lii­ken­ne­la­ki sanoo asias­ta näin:
    “Suo­ja­tie­tä lähes­ty­vän ajo­neu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­lai­sel­la nopeu­del­la, että hän voi tar­vit­taes­sa pysäyt­tää ennen suo­ja­tie­tä. Kul­jet­ta­jan on annet­ta­va estee­tön kul­ku jalan­kul­ki­jal­le, joka on suo­ja­tiel­lä tai astu­mas­sa sille.”
    Onko tuos­sa muka jotain epäselvää?

  23. smo­kin’ joe:
    Täs­sä nyt pals­tan pitä­jä tun­tuu ole­van sitä miel­tä, että koko kadun mital­le pitäi­si maa­la­ta val­koi­set rai­dat. Itä­me­ren­ka­dul­la on 500 met­rin mat­kal­la 14 suo­ja­tie­tä. Eikö vähem­mäl­lä pärjätä? 

    Ei kau­pun­gis­sa, mut­ta jos­sain Vih­din­tiel­lä tai Itä­väy­läl­lä kyllä.

    Kau­pun­gis­sa autoi­lun, pyö­räi­lyn ja jalan­ku­lun pitää olla tasa­pai­nos­sa. Autoil­le se tar­koit­taa hitaam­pia nopeuk­sia, kapeam­pia katu­ja ja enem­män pysäh­dyk­siä, kos­ka auto­jen vie­mä tila on kym­men­ker­tai­nen kevyee­seen lii­ken­tee­seen ver­rat­tu­na ja kos­ka muu­ten katu­jen lii­ken­ne­vir­taa domi­noi­vat auto­jen nopeu­det, jot­ka nekin ovat 10x jalan­kul­ki­joi­hin verrattuna.

    Autoih­mi­sil­le ymmär­ret­tä­väl­lä ana­lo­gial­la suo­ja­tei­den puut­tu­mi­nen on vähän kuin Kehä III:lta otet­tai­siin 2/3 liit­ty­mis­tä pois, ja pitäi­si kur­va­ta aina yli­mää­räi­set kym­me­nen minuut­tia jon­ne­kin hor­nan tuut­tiin, että pää­see sin­ne, min­ne on menossa.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra: jos suo­ja­tie­sään­nön rik­ko­mi­ses­ta meni kort­ti hyl­lyl­le ensim­mäi­sen ker­ran kuu­kau­dek­si, toi­sen ker­ran kah­dek­si ja sit­ten nel­jäk­si kah­dek­sak­si jne.

    Ote­taan­pa tähän vähän lakia poh­ti­mi­sen pohjaksi:

    Kul­jet­ta­jan suojatiesäännöt

    Suo­ja­tie­tä lähes­ty­vän ajo­neu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­lai­sel­la nopeu­del­la, että hän voi tar­vit­taes­sa pysäyt­tää ennen suo­ja­tie­tä. Kul­jet­ta­jan on annet­ta­va estee­tön kul­ku jalan­kul­ki­jal­le, joka on suo­ja­tiel­lä tai astu­mas­sa sille.

    Jos ohi­tet­ta­va ajo­neu­vo tai rai­tio­vau­nu on pysäh­ty­nyt suo­ja­tien eteen tai peit­tää näky­vyy­den suo­ja­tiel­le, sitä ei saa ohit­taa pysäh­ty­mät­tä, ellei ohit­ta­jan ja ohi­tet­ta­van väliin jää suo­ja­ko­ro­ket­ta tai vapaa­ta ajokaistaa.

    Tämä on sii­nä mie­les­sä mie­len­kiin­tois­ta lain­sää­dän­töä, että tul­kin­nan­va­raa on run­saas­ti. Lisäk­si tuos­sa on kuvat­tu kak­si eri sään­töä: tien anta­mi­nen jalan­kul­ki­jal­le ja suo­ja­tien eteen pysäh­ty­neen ajo­neu­von ohittamiskielto.

    1. Tien anta­mi­nen jalankulkijalle

    Ensim­mäi­nen (tien anta­mi­nen) ei siis sisäl­lä pysäyt­tä­mis­mää­räys­tä, ja sii­nä tul­kin­nan­va­rais­ta on se, mil­loin jalan­kul­ki­ja on astu­mas­sa suo­ja­tiel­le. Onko suo­ja­tien reu­nas­sa sei­so­va jalan­kul­ki­ja astu­mas­sa suo­ja­tiel­le? Suo­ja­tiel­lä ole­va jalan­kul­ki­ja on sen­tään sel­vä tapaus.

    Toi­nen tul­kin­nan­va­ra liit­tyy nopeu­teen. Sen voi­si aja­tel­la niin, että autoi­li­ja on varau­tu­nut sii­hen, että jalan­kul­ki­ja ilmes­tyy jos­tain nur­kan takaa suo­ja­tiel­le, ja auton pitää ajo­neu­vo, kul­jet­ta­ja, ren­kaat, tien pito ym. huo­mioi­den pys­tyä pääs­tä­mään jalan­kul­ki­ja. Toi­sin sanoen suo­ja­tie­tä jää­ke­lil­lä lähes­ty­vän ilma­jar­rul­li­sen bus­sin on varau­dut­ta­va sii­hen, että jos­tain puun takaa eteen juok­see jalan­kul­ki­ja. Sil­loin käve­ly­vauh­ti­kin on lii­kaa. (Tul­kin­ta on sel­väs­ti huo­no, mut­ta mikä on oikea tul­kin­ta? Ilmei­ses­ti koko teks­ti on val­von­nan kan­nal­ta kuol­lut kirjain.)

    Jos tuos­ta ensim­mäi­ses­tä momen­tis­ta läh­de­tään sank­tioi­ta anta­maan (kuten hyvä oli­si, nyt sitä ei kai val­vo­ta miten­kään), niin sil­loin kyse on “vain” väis­tä­mis­vel­vol­li­suu­den lai­min­lyön­nis­tä, joka ei yleen­sä joh­da vaa­ra­ti­lan­tee­seen. Tapauk­ses­sa oli­si lain­kuu­liai­suu­den kan­nal­ta paras­ta, että ran­gais­tuk­set oli­si­vat mal­til­li­sia, mut­ta ran­gais­tuk­sen saa­mi­sen toden­nä­köi­syys oli­si korkea.

    Erit­täin kovien mut­ta vain huo­nol­la tuu­ril­la saa­ta­vien ran­gais­tus­ten ongel­ma on se, ettei nii­tä koe­ta oikeu­den­mu­kai­sik­si. Ran­gais­tus­progres­sio­kin toi­mii oikeu­den­mu­kai­ses­ti vain sil­loin, kun kiin­ni­jää­mis­fre­kvens­si (teot x kiin­ni­jää­mis­to­den­nä­köi­syys) on riit­tä­vän korkea.

    Tämän sään­nök­sen val­vo­mi­nen voi olla sikä­li han­ka­laa, että se ei onnis­tu­ne oikein miten­kään ilman ihmi­sen teke­mää tul­kin­taa. Video toki aut­taa näyt­tö­kyn­nyk­sen kans­sa, mut­ta sil­ti tuo­hon tar­vi­taan inhi­mil­li­siä resurs­se­ja, joi­ta ei lii­ken­ne­val­von­taan tun­nu oikein löytyvän.

    2. Suo­ja­tien eteen pysäh­ty­neen ajo­neu­von ohittaminen

    Jäl­kim­mäi­nen sää­dös on vähän vähem­män tul­kin­nan­va­rai­nen, ja tur­val­li­suu­den kan­nal­ta se on hyvin­kin tar­peel­li­nen. Sen rik­ko­mi­set ovat ilmi­sel­väs­ti vaa­ral­li­sia tekoja.

    Sään­nön rik­ko­mi­ses­ta saa­ta­vat ran­gais­tuk­set ilmei­ses­ti vaih­te­le­vat paik­ka­kun­nit­tain, mut­ta omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni on Espoos­ta tuo­re tapaus, joka opet­te­li bus­sin­käyt­töä 6 viik­koa ohi­tet­tu­aan polii­sin näh­den suo­ja­tien eteen pysäh­ty­neen auton. Polii­si lupa­si 6–12 viik­koa, joten tuo oli skaa­lan alapää.

    Täs­sä­kin ran­gais­tuk­sen saa­mi­sen toden­nä­köi­syys lie­nee kovin pie­ni ver­rat­tu­na teon ylei­syy­teen. Ja aina­kin kysei­nen autoi­li­ja oli aidos­ti häm­mäs­ty­nyt huo­li­mat­to­muu­des­taan saa­mas­ta ran­gais­tuk­ses­ta. Täl­löin ennal­taeh­käi­se­vä vai­ku­tus on vähän huo­no, jos ran­gais­tus­käy­tän­tö ei ole tiedossa.

    Tämän tört­töi­lyn kans­sa kame­ra­val­von­ta voi­si aut­taa, kos­ka kone­näön sai­si ope­tet­tua tun­nis­ta­maan pysäh­ty­neet ajo­neu­vot, ja videon­pät­kä näyt­täi­si tapahtumat.

    Sään­nök­ses­sä on muu­ten jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta yksi aika sel­keä puu­te, kos­ka sana­muo­to “ohit­taa” kos­kee nime­no­maan samaan suun­taan mene­vää lii­ken­net­tä. Kau­pun­gis­sa tulee pal­jon tilan­tei­ta, jois­sa auto on ruuh­kas­sa pysäh­ty­nyt suo­ja­tien jäl­keen, jol­loin vas­tak­kai­ses­ta suun­nas­ta tuli­ja saa por­hal­taa halua­mal­laan taval­la suo­ja­tien yli, vaik­ka näke­mäes­te on ana­lo­gi­nen sään­nök­sen tar­koit­ta­maan tapauk­seen. Tuo­ta har­va jalan­kul­ki­ja osaa varoa.

    (Sit­ten koko­naan toi­nen jut­tu on se, että tuo ykkös­mo­ment­ti oli­si hyvä saat­taa myös tiet­ty­jen pyö­räi­li­jöi­den tie­toon. Yhte­nä päi­vä­nä käve­lin kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la vähän enem­män. Las­kin vii­si tilan­net­ta, jois­sa pyö­räi­li­jän oli­si pitä­nyt väis­tää minua suo­ja­tiel­lä, nol­la väis­ti: yksi huu­te­li perään. Autois­ta sen­tään suu­rin osa väis­tää, jos osoit­taa mää­rä­tie­toi­ses­ti ole­van­sa mat­kal­la suo­ja­tiel­le, eikä huu­te­li­joi­ta ole tul­lut vastaan.)

  25. Kal­le: Osmo. Ampu­mi­nen on sekä hyö­dyl­li­nen että muka­va har­ras­tus. Ampu­ma­ra­ta mah­tuu Helsinkiin.

    Voi­si­ko teh­dä ampu­ma­tun­ne­lin? Se aina­kin mah­tui­si, eikä oli­si kim­mo­ke­vaa­raa tai melu­hait­taa ulkopuolisille.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen sano­nut arvio­ni Kivi­no­kan varaa­mi­ses­ta mök­ki­käyt­töön aiem­min­kin. Mäkit Kivi­no­kas­sa eivät kui­ten­kaan tee Hert­to­nie­meä asuin­kel­vot­to­mak­si toi­sin kuin ampu­ma­ra­ta Kivi­no­kas­sa tekisi.

    Kyse onkin hin­nas­ta. En minä­kään ole vaa­ti­mas­sa ampu­ma­ra­taa Hel­sin­kiin juu­ri sen vuok­si, että se vie pal­jon alaa asu­mi­sel­ta. Mut­ta mui­ta­kin har­ras­tuk­sia on arvo­tet­ta­va samal­la mita­ril­la, myös Kivi­no­kan mök­ki­har­ras­tus­ta tai Val­li­lan siirtolapuutarhaharrastusta. 

    Kivi­no­kas­ta ei kos­kaan tule itäis­tä Seu­raar­ta kuten koe­tat tyy­pil­li­seen epä­re­he­hel­li­seen tapaa­si väit­tää. Seu­ra­saa­res­sa käy noin 800 000 vie­rai­li­jaa vuo­des­sa. Vaik­ka Kivi­no­kal­le saa­tai­siin vain puo­let tuos­ta, voit vain kuvi­tel­la mikä mek­ka­la mök­kei­li­jöi­den kes­kuu­des­sa asias­ta nousi­si. Eikä Kivi­nok­kaa tar­vi­ta vihe­ra­lau­ee­na­kaan, kos­ka aivan vie­res­sä on pal­jon parem­mat ulkoi­lu­maas­tot (Fast­hol­ma- Van­han­kau­pun­gin­lah­den alue- Viik­ki- Hal­lain­vuo­ri jne). On äänes­tä­jien ymmär­ryk­sen aliatr­vioin­tia käyt­tää noi­ta veruk­kei­ta Kivi­no­kan säi­lyt­tä­mi­sek­si mök­kia­lu­ee­na, äänes­tä­jät tie­däm­me toki todel­li­sen syyn (ne saa­vu­te­tut edut pie­nel­le äänek­kääl­le joukolle).

  27. Kal­le: Osmo. Ampu­mi­nen on sekä hyö­dyl­li­nen että muka­va har­ras­tus. Ampu­ma­ra­ta mah­tuu Hel­sin­kiin. Kyse on vain asen­ne­vam­mas­ta suun­nit­te­li­joil­la. Jos ei osaa­mi­nen rii­tä, vaih­de­taan kyvy­tön tek­ni­sen toi­men kau­pun­gin­joh­ta­ja ja huo­noim­mat suunnittelijat.

    Maan­tie­de ei ole asen­ne­ky­sy­mys. Ei mah­du, kuin kor­kein­taan jon­ne­kin saa­ris­toon, joka ei taas ole kul­ku­yh­teyk­sien kan­nal­ta yhtään sen parem­pi kuin joku pel­lon­pät­kä len­to­ken­tän takana.

  28. Karl Marx:
    Kala­sa­ta­man suun­ni­tel­mis­ta noin yleensä
    tus­kin voi terä­väm­min sanoa..

    https://www.youtube.com/watch?v=9zv-cBeiBNs

    Muu­ten ehkä joo, mut­ta videos­sa väi­te­tään, että tans­ka­lai­set nau­rai­si­vat suun­ni­tel­mal­le. Joku Jan Gehl var­maan lähin­nä itki­si, mut­ta osa­taan nää möh­kä­leet tar­vit­taes­sa siel­lä­kin. Köö­pen­ha­mi­nan Öres­ta­diin on teh­ty ja laa­jen­net­tu vii­me vuo­si­na vie­lä umpi­nai­sem­pi osta­ri­lin­noi­tus jät­ti­mäi­si­ne park­ki­lai­tok­si­neen uuden met­roa­se­man vie­reen, ja alu­een ark­ki­teh­tuu­ri on muu­ten­kin vähän kala­sa­ta­ma­lais­ta: sinän­sä huo­lel­la teh­tyä ja laa­duk­kaas­ti raken­net­tua (var­maan laa­duk­kaam­min kuin Suo­mes­sa), mut­ta katu­ta­sos­sa umpi­nais­ta ja kuol­lut­ta. Öres­ta­din alu­een suun­nit­te­lu­kil­pai­lun voit­ti vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa suo­ma­lai­nen APRT-toi­mis­to, ja alue on teh­ty voit­ta­ja­suun­ni­tel­man poh­jal­ta, mut­ta luu­len, että täs­sä tau­pauk­ses­sa tilaa­ja tila­si auto­kau­pun­gin ja myös sai sem­moi­sen. APRT on kyl­lä teh­nyt aivan toi­sen­lais­ta­kin kaupunkisuunnittelua.

  29. Ex-laru­lai­se­na ja pal­jon alu­eel­la bus­sia pyö­rit­tä­nee­nä näke­myk­se­ni alu­een jouk­ko­lii­ken­teen hoi­dos­ta met­roai­ka­na on se, ettei var­sin­kaan ete­läis­tä Vat­tu­nie­men alu­een jouk­ko­lii­ken­net­tä sovi ali­mi­toit­taa. Bus­si­lin­jan 21 tar­jon­ta on olta­va riit­tä­vää ja isol­la kalus­tol­la. Tämä tar­koit­tai­si mie­les­tä­ni ainoas­taan nivel­bus­se­ja. Teli­bus­si­kin kävi­si lii­an pie­nek­si. Kui­ten­kin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä pitäi­si mie­les­tä­ni miet­tiä mui­ta vaih­toeh­to­ja, kuten vaik­ka­pa rai­tio­lii­ken­teen ulot­ta­mis­ta Laut­ta­saa­ren met­roa­se­man kaut­ta Vattuniemeen.

  30. Simo Mele­nius: Autoih­mi­sil­le ymmär­ret­tä­väl­lä ana­lo­gial­la suo­ja­tei­den puut­tu­mi­nen on vähän kuin Kehä III:lta otet­tai­siin 2/3 liit­ty­mis­tä pois, ja pitäi­si kur­va­ta aina yli­mää­räi­set kym­me­nen minuut­tia jon­ne­kin hor­nan tuut­tiin, että pää­see sin­ne, min­ne on menossa.

    Suo­ja­tei­den luku­mää­rä ei ole miten­kään yksi­se­lit­tei­nen asia edes jalan­kul­ki­jan ete­ne­mis­no­peu­den kan­nal­ta. Vie­lä han­ka­lam­pia ovat liikennevalot.

    Tien ylit­tä­mi­ses­tä on sää­det­ty: “Jalan­kul­ki­jan on yli­tet­tä­vä ajo­ra­ta suo­ja­tie­tä kul­kien, jos se on lähel­lä. Muu­ten ajo­ra­ta on yli­tet­tä­vä koh­ti­suo­raan ja yleen­sä ris­teyk­sen vie­res­tä.” Joten jos ris­teys on vähän kau­em­pa­na, eikä suo­ja­tie­tä ole vie­res­sä, jalan­kul­ki­jan ei tar­vit­se kier­tää yhtään mihin­kään. (Suo­ja­tien käyt­tä­mät­tö­myys ei myös­kään tee jalan­kul­ki­jas­ta auto­maat­ti­ses­ti syyl­lis­tä, jos tapah­tuu törmäys.)

    Minä en jalan­kul­ki­ja­na läh­tö­koh­tai­ses­ti pidä jalan­kul­ku­va­lois­ta. Niis­sä on kak­si huo­noa vaih­toeh­toa: odot­taa epä­mää­räi­nen aika ja tuk­kia lii­ken­ne pai­na­mal­la nap­pia tai rik­koa lakia mene­mäl­lä päin punais­ta. Moko­mis­ta hökö­tyk­sis­tä on minul­le hyö­tyä vain hyvin tiheäs­sä lii­ken­tees­sä. (Pie­nel­lä kou­lu­lai­sel­le tai van­huk­sel­le niis­tä voi olla muu­ten­kin hyö­tyä, joten tämä on erit­täin sub­jek­tii­vis­ta. Hyvä rat­kai­su oli­si pitää valot kel­ta­vil­kul­la, jos kukaan ei pai­na nappia.)

    Sama kos­kee hil­jai­ses­sa lii­ken­tees­sä suo­ja­tei­tä; jos nii­tä ei ole, jalan­kul­ki­ja on vapaa otta­maan lyhim­män (koh­ti­suo­ran) rei­tin tien yli. Jos nii­tä on, nii­tä on myös käytettävä.

    Luu­len, että osa täs­tä suo­ja­tei­den mää­rä­tap­pe­lus­ta tulee sii­tä, että eri ihmi­set hah­mot­ta­vat eri­lai­sia paik­ko­ja ja ajan­koh­tia. Kaik­kein tiheim­min lii­ken­nöi­dyis­sä pai­kois­sa tar­vi­taan lii­ken­ne­va­lot, ja kaik­kein hil­jai­sim­mis­sa pai­kois­sa ei vält­tä­mät­tä tar­vi­ta mitään. On ihan mah­dol­lis­ta, että Hel­sin­gis­tä löy­tyy sekä paik­ko­ja, jois­sa on lii­kaa suo­ja­tei­ta, että paik­ko­ja, jois­sa on lii­an vähän suojateitä.

    1. Ris­teyk­ses­sä on yleen­sä nel­jä suo­ja­tie­tä. Jos niis­tä jäte­tään yksi pois, jalan­kul­ki­ja jou­tuu pääs­täk­seen­pois ote­tun suo­ja­tien koh­dal­ta toi­sel­le puo­lel­le ylit­tä­mään ajo­ra­dan kol­me ker­taa ja yleen­sä valois­sa. Jos tuol­lai­nen ei hidas­ta jalan­kul­kua niin mikä hidfastaa.
      Lii­ken­ne­va­lot hidas­ta­vat myös, kos­ka jos valo­ja ei ole, jalan­kul­ki­jal­le palaa aina vih­reä. Vaik­ka Suo­men tie­lii­ken­ne­la­ki on epo­ä­mää­räi­sem­pi kuin muu­al­le Euroo­pas­sa (ylittämässä/ aikeis­sa ylit­tää) on hyvin yksi­se­lit­teis­tä astua ajo­ra­dal­le. Sii­nä on yleen­sä tar­peek­si tilaa. Oman koke­muk­se­ni mukaan autot kyl­lä pysähtyvät.
      Ensim­mäi­nen, oikean­puo­leis­ta kais­taa kul­ke­va auto ei ole vaa­ral­li­nen vaan se vasem­man­puo­leis­ta kais­taa kul­ke­va, joka ajaa täy­sil­lä suo­ja­tien eteen pysäh­ty­neen ohi. Muu­al­la täl­lai­ses­ta menet­tää kor­tin välit­tö­mäs­ti, osoit­taa­han swe täyd­fel­lis­tä piit­taa­mat­to­muut­ta kans­saih­mis­ten hen­ges­tä. Suo­ma­lai­nen jalan­kul­ki­ja osaa tätä varoa. Vaa­ral­li­sek­si sen tekee se, että Hel­sin­gis­sä on pal­jon turis­te­ja, jot­ka kuvit­te­le­vat, että euroop­pa­lai­set lii­ken­ne­sään­nöt ovat voi­mas­sa täälläkin.

  31. Vihe­rins­si: Ote­taan­pa tähän vähän lakia poh­ti­mi­sen pohjaksi:

    Näi­tä asial­li­sen, älyk­kään, vii­saan, ana­lyyt­ti­sen, sel­keä­sa­nai­sen ja hyvin asiois­ta peril­lä ole­van Vihe­rins­sin teks­te­jä on kiva lukea.

  32. Ris­to Vor­ma­la:
    Ex-laru­lai­se­na ja pal­jon alu­eel­la bus­sia pyö­rit­tä­nee­nä näke­myk­se­ni alu­een jouk­ko­lii­ken­teen hoi­dos­ta met­roai­ka­na on se, ettei var­sin­kaan ete­läis­tä Vat­tu­nie­men alu­een jouk­ko­lii­ken­net­tä sovi ali­mi­toit­taa. Bus­si­lin­jan 21 tar­jon­ta on olta­va riit­tä­vää ja isol­la kalus­tol­la. Tämä tar­koit­tai­si mie­les­tä­ni ainoas­taan nivel­bus­se­ja. Teli­bus­si­kin kävi­si lii­an pie­nek­si. Kui­ten­kin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä pitäi­si mie­les­tä­ni miet­tiä mui­ta vaih­toeh­to­ja, kuten vaik­ka­pa rai­tio­lii­ken­teen ulot­ta­mis­ta Laut­ta­saa­ren met­roa­se­man kaut­ta Vattuniemeen.

    Ehkä tuos­sa on taus­tal­la sel­lai­nen olet­ta­ma, että met­ro siir­tää niin pal­jon väkeä auton rat­tiin, ettei Vat­tu­nie­meen tar­vi­ta juu­ri­kaan bus­si­lii­ken­net­tä enää. Onhan se pak­ko­vaih­to noin lyhyel­le met­ro­mat­kal­le kui­ten­kin sen ver­ran suu­ri han­ka­loit­ta­va tekijä.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Auto­liit­to halusi pyö­rä­teil­le hidas­tei­ta, jot­ta pyö­rä­tien kul­kiesd­sa jal­ka­käy­tä­vän yli ris­teyk­ses­sä pyö­rä jou­tui­si hid­fas­ta­maan nopeu­ten­sa mate­luk­si. Tar­vit­taes­sa vaik­ka aita.

    Tuo­han on jo nor­mi hel­sin­ki­lä­sies­sä lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa. Tosin kyse on ajo­väy­lien hen­gen­vaa­ral­li­sis­ta kant­ta­reis­ta, eli suo­ja­taan kai­ke­ti auto­ja? 😀 Pyö­räi­li­jän onkin monin pai­koin tur­val­li­sem­paa ajaa ajo­väy­lää. Tulos tuos­ta on joka tapauk­ses­sa, että entis­tä useam­pi pyö­räi­li­jä siir­tyy ajo­väy­läl­le. Ei vält­tä­mät­tä huo­no asia. 😉

  34. Ehkä­pä ampu­ma­ra­ta sopi­si johon­kin tyh­jään teol­li­suus­hal­liin? Tai toi­mis­to­ra­ken­nuk­sen sisään?

  35. Vihe­rins­si: Voi­si­ko teh­dä ampu­ma­tun­ne­lin? Se aina­kin mah­tui­si, eikä oli­si kim­mo­ke­vaa­raa tai melu­hait­taa ulkopuolisille.

    Var­mas­ti voi­si. Ja on tehtykin.

    Täs­sä nyt on kui­ten­kin vaan se, että nämä kai­ken­maa­il­man “ampu­mi­nen on hyö­dyl­li­nen har­ras­tus”- ihmi­set eivät var­maan sitä viit­si kus­tan­taa. Näin­pä sii­nä tai­tai­si käy­dä niin, että minun (ja muu­ta­man muun, jot­ka näke­vät asei­den kans­sa koh­kaa­mi­sen mie­let­tö­mä­nä toi­min­ta­na) pitä­si se ase­kah­joi­le kus­tan­taa. Se ei oli­si kivaa.

  36. tpyy­luo­ma: Maan­tie­de ei ole asennekysymys… 

    Kysy­mys on ihan puh­taas­ti asen­ne­vam­mas­ta. Halut­to­muu­des­ta hoi­taa ihan yksin­ker­tais­ta asiaa.

    Sinän­sä idea, että jyrä­tään koko­nai­nen kau­pun­gin­osa, voi vali­tet­ta­vas­ti olla se rat­kai­su. Hel­sin­gis­sä on usei­ta huo­no­kun­toi­sia, elin­kaa­ren­sa pääs­sä ole­vaa lähiöi­tä, joi­ta ei ole talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta raken­taa uudes­taa. Joku niis­tä voi hyvin­kin pää­tyä ampu­ma­ra­dak­si. Mitä teh­dään muilla?

  37. Vihe­rins­si: Voi­si­ko teh­dä ampu­ma­tun­ne­lin? Se aina­kin mah­tui­si, eikä oli­si kim­mo­ke­vaa­raa tai melu­hait­taa ulkopuolisille.

    Lois­ta­va idea. Hel­sin­ki on jo maa­il­man­kuu­lu maa­na­lai­ses­ta raken­ta­mi­ses­taan, ja koti­maas­sa kuu­lu lou­hin­ta­fir­mo­jen kans­sa dii­laa­mi­ses­ta. Ampu­ma­ra­dan voi­si teh­dä esi­mer­kik­si Espan alle sen suun­tai­ses­ti. Siel­lä jou­tuu ehkä mene­mään sadan met­rin syvyy­teen mui­den raken­nel­mien alle, mut­ta sehän on vaan plus­saa. Hank­keen mak­saa artisti.

  38. Laut­ta­saa­ren lin­jas­ton osal­ta jul­kai­sin alla ole­van kom­men­tin vii­me tam­mi­kuus­sa HSL:n lin­jas­to­suun­nit­te­lu­blo­gis­sa. HSL:n edus­ta­jat eivät sitä sil­loin kom­men­toi­neet, joten jul­kais­ta­koon nyt täs­sä uudes­taan, sil­lä minus­ta se on aika hyvin lin­jas­sa KSV:n kan­nan kanssa.

    “Ehdo­tuk­se­ni Laut­ta­saa­ren lin­jas­tok­si, joka tar­joai­si yhtey­det met­roon sekä säi­lyt­täi­si van­han lin­jas­ton hyvät puolet:
    21: Laut­ta­saa­ri (M) — Vat­tu­nie­mi — Kamppi(M).
    Vuo­ro­vä­li ruuh­kas­sa esim. 10 min tah­dis­tet­tu­na Vat­tu­nie­men pääs­sä niin, että siel­tä yhteys 5 min välein aina jom­paan­kum­paan suuntaan
    20: kuten HSL:n suun­ni­tel­mas­sa, mut­ta joka toi­nen vuo­ro aje­taan Erot­ta­jal­le asti A‑tunnuksella.

    Lin­jan 21 reit­ti eroai­si nykyi­ses­tä 21V:stä kah­del­la tapaa. Kes­kus­tan pääs­sä jäi­si pois hidas osuus Kam­pin ter­mi­naa­lis­ta Ase­ma-Aukiol­le. Laut­ta­saa­ren pääs­sä lin­jaa jat­ket­tai­siin nykyi­sel­tä Vat­tu­nie­men pää­te­py­sä­kil­tä vie­lä eteen­päin Laut­ta­saa­ren metroasemalle.

    Täl­lai­ses­ta lin­jas­tos­ta ei vält­tä­mät­tä edes tuli­si lisä­ku­lu­ja HSL:n ehdo­tuk­seen ver­rat­tu­na. Ruuh­ka­tun­nin kilo­met­rit per suun­ta oli­si­vat täs­sä ehdotuksessa:
    21: 6 x 6,2 km = 37,2 km
    20/A: 3 x 2,7 km + 3 x 6,7 km = 28,2 km
    Yht. 65,4 km

    ja HSL:n ehdotuksessa:
    21/A: 4 x 4,4 km + 4 x 6,4 km = 43,2 km
    20: 6 x 2,7 km = 16,2 km
    Yht. 59,4 km

    Kilo­met­re­jä tulee siis (ehdo­te­tuil­la vuo­ro­vä­leil­lä) 10 % enem­män, mut­ta rei­til­lä on enem­män nopei­ta osuuk­sia kuten Pork­ka­lan­ka­tu. Ajoa­jas­sa eroa ei vält­tä­mät­tä tuli­si lainkaan.

    Edut:
    — yhteys met­rol­le Vat­tu­nie­mes­tä kah­teen suun­taan: Vat­tu­nie­mes­tä kes­kus­taan mat­kal­la ole­va voi käy­tän­nös­sä vali­ta ensin tule­van bus­sin suun­nas­ta riip­pu­mat­ta. Lin­ja kuor­mit­tuu tasai­ses­ti koko reitillä.
    — lii­ken­ne Vat­tu­nie­men­ka­dul­la säilyy
    — ahtaal­ta Mel­kon­ka­dul­ta lii­ken­ne voi­daan siir­tää Itä­lah­den­ka­dul­le, joka on sopi­vam­pi bussiliikenteelle
    — Laut­ta­saa­ren sil­lan tun­tu­mas­sa vuo­ro­jen mää­rä jopa lisään­tyy 8:sta 9:ään per ruuhkatunti.”

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ris­teyk­ses­sä on yleen­sä nel­jä suo­ja­tie­tä. Jos niis­tä jäte­tään yksi pois… 

    Pää­sään­töi­ses­ti nuo nel­jä suo­ja­tie­tä ovat ok, mut­ta kyse on kyme­nis­tä, jol­lei sadois­ta muis­ta tar­peet­to­mis­ta suo­ja­teis­tä. Ihan pik­ku kaduil­la ei muu­al­la maa­il­mas­sa ole suo­ja­tei­tä ollen­kaan, mitä tääl­lä­kin tulee harkita.

  40. Vihe­rins­si: Ote­taan­pa tähän vähän lakia poh­ti­mi­sen pohjaksi:

    Onko suo­ja­tien reu­nas­sa sei­so­va jalan­kul­ki­ja astu­mas­sa suo­ja­tiel­le? Suo­ja­tiel­lä ole­va jalan­kul­ki­ja on sen­tään sel­vä tapaus.

    Toi­nen tul­kin­nan­va­ra liit­tyy nopeu­teen. Sen voi­si aja­tel­la niin, että autoi­li­ja on varau­tu­nut sii­hen, että jalan­kul­ki­ja ilmes­tyy jos­tain nur­kan takaa suo­ja­tiel­le, ja auton pitää ajo­neu­vo, kul­jet­ta­ja, ren­kaat, tien pito ym. huo­mioi­den pys­tyä pääs­tä­mään jalan­kul­ki­ja. Toi­sin sanoen suo­ja­tie­tä jää­ke­lil­lä lähes­ty­vän ilma­jar­rul­li­sen bus­sin on varau­dut­ta­va sii­hen, että jos­tain puun takaa eteen juok­see jalan­kul­ki­ja. Sil­loin käve­ly­vauh­ti­kin on lii­kaa. (Tul­kin­ta on sel­väs­ti huo­no, mut­ta mikä on oikea tul­kin­ta? Ilmei­ses­ti koko teks­ti on val­von­nan kan­nal­ta kuol­lut kirjain.) 

    Suo­ja­tien reu­nas­sa jalan­kul­ki­ja sei­soo ilmei­ses­ti sik­si, että on aikeis­sa ylit­tää tien. Täl­löin autoi­li­jan pitää ajaa hitaas­ti. Jos jalan­kul­ki­ja aivan ennal­ta-arvaa­mat­ta loik­kai­si auto­tiel­le, tai tal­vi­liuk­kail­la juok­see puun takaa, sil­loin jalan­kul­ki­ja itse rik­koo lain 3. pykä­lää (“Tien­käyt­tä­jän on nou­da­tet­ta­va lii­ken­ne­sään­tö­jä sekä muu­ten­kin olo­suh­tei­den edel­lyt­tä­mää huo­lel­li­suut­ta ja varo­vai­suut­ta vaa­ran ja vahin­gon välttämiseksi.”)

    Vaa­ral­li­sim­mat tilan­teet ovat nii­tä, jos­sa autoi­li­ja kiih­dyt­tää ehtiäk­seen suo­ja­tiel­lä kul­ki­jan edit­se. Laki­teks­ti ei niis­sä jätä mitään sai­var­te­lun mahdollisuutta.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Vaa­ral­li­sek­si sen tekee se, että Hel­sin­gis­sä on pal­jon turis­te­ja, jot­ka kuvit­te­le­vat, että euroop­pa­lai­set lii­ken­ne­sään­nöt ovat voi­mas­sa täälläkin.

    Tuo­ta sano­taan lii­ken­ne­kult­tuu­rik­si, joka toi­vot­ta­vas­ti tulee Suo­meen seu­raa­van sadan (100) vuo­den sisäl­lä ja Tame­reel­le ehkä kah­den sadan (200) vuo­den pääs­tä. Tun­tuu tur­val­li­sem­mal­ta kul­kea jalan esi­mer­kik­si Roo­mas­sa, New Yor­kis­sa tai Tal­lin­nas­sa kuin Helsingissä.

    Tilas­tol­li­ses­ti asia ei ole yksi­se­lit­tei­nen. Vuo­si pari sit­ten joku kävi läpi Hel­sin­gin kes­kus­tan kuo­le­maan joh­ta­neet jalan­kul­ki­joi­den lii­ken­neon­net­to­muu­det edel­li­sel­tä vuo­del­ta. Kaik­kis­sa kol­mes­sa kuo­le­man­ta­pauk­ses­sa oli alko­ho­lil­la osuut­ta asi­aan. Minus­ta höl­mö­jen annis­ke­lua­lue­kai­tei­den sijas­ta juot­to­loi­den koh­dal­le voi­si raken­taa kai­teet jal­ka­käy­tä­vän reu­naan. Autoi­li­jan on voi­ta­va olet­taa, ettei jalan­kul­ki­ja syök­sy suo­raan hänen alleen.

  42. Mik­ko H: …Hank­keen mak­saa artisti.

    Jep. Veron­mak­sa­ja, kuten kaik­kien mui­den­kin kan­sal­li­ses­ti tär­kei­den lii­kun­ta­paik­ko­jen osal­ta. Sitä­hän tarkoitit?

  43. Nyt kun reu­na­ki­vis­tä on taas puhet­ta, niin Hel­sin­ki kai­kil­le ‑lop­pu­ra­por­tis­sa asias­ta ker­ro­taan näin:

    Kor­keat reu­na­ki­vet hait­taa­vat lähes kaik­kia kadun käyttäjiä, vaik­ka ne toi­saal­ta estävät … polkupyöriä pääsemästä jalan­kul­ki­joi­den reviirille. 

    Har­mi vaan että tuo jalan­kul­ki­joi­den revii­ri, jon­ne pyö­räi­li­jöil­tä este­tään pää­sy, on usein yhdis­tet­ty jal­ka­käy­tä­vä ja pyörätie.

  44. lp:
    Ampu­ma­ra­dan voi­si lait­taa Öster­sun­do­miin, kos­ka se on kum­min­kin niin kau­ka­na kai­kes­ta, ettei sin­ne kan­na­ta asun­to­ja rakentaa.

    Se on yksi rea­lis­ti­sis­ta vaih­toeh­dois­ta ja ehkä hel­poin poliit­ti­ses­ti. Tek­ni­ses­ti sen saa lähem­mäs­kin Hel­sin­kiä, kun vain tah­toa on.

    1. Mik­si ampu­ma­ra­dan pitäi­si olla juu­ri Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­eel­la. Eikö rii­tä, että se on jos­sain uudel­la­maal­la. Onko ampu­jien pää­tar­koi­tus häi­ri­tä pau­kut­te­lul­laan mah­dol­li­sim­man monia?
      Jos ampu­ma­ra­ta tekee neliö­ki­lo­met­ris­tä maa­ta asuin­kel­vot­to­man, se kai pitää raken­taa sin­ne, min­ne ei pää­se jouk­ko­lii­ken­teel­lä, kos­ka jouk­ko­lii­ken­teen var­rel­la on aina asutusta.
      Hel­sin­gis­sä neliö­ki­lo­met­ri tont­ti­maa­ta mak­saa sato­ja mil­joo­nia euro­ja euroa, joten on sii­nä ampu­maur­hei­lul­le hintaa.

  45. Kal­le: Hel­sin­gis­sä on usei­ta huo­no­kun­toi­sia, elin­kaa­ren­sa pääs­sä ole­vaa lähiöi­tä, joi­ta ei ole talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta raken­taa uudes­taa. Joku niis­tä voi hyvin­kin pää­tyä ampumaradaksi. 

    Sen kun käyt osta­mas­sa jon­kun pur­ku­kun­toi­sen lähiön ja raken­nat ampu­ma­ra­ta­si sin­ne. Mitä tätä enem­pää tääl­lä jauhamaan.

  46. Kal­le: Ihan pik­ku kaduil­la ei muu­al­la maa­il­mas­sa ole suo­ja­tei­tä ollen­kaan, mitä tääl­lä­kin tulee harkita.

    Teh­dään pik­ku­ka­duis­ta piha­ka­tu­ja. Väis­tä­mis­vel­vol­li­suus on sil­loin aina autoi­li­jal­la ja nopeus­ra­joi­tus 20 km/h.

  47. Nämä kaa­va­ju­tut jak­saa vaan puhut­taa. Kala­sa­ta­mas­sa on yksi­tyis­ten omis­ta­maa maa­ta, johon taas halu­taan härs­kis­ti sovel­taa pak­ko-otto­la­kia, tätä vih­reän puo­luen ikio­maa hhak­kua, jol­la pyri­tään menes­tyk­seen tois­ten omai­suut­ta tuhoa­mal­la. Ei tun­nu perus­tus­la­ki ole­van kun­nias­sa City-viher­pii­pe­röi­den pii­pe­röi­des­sä Hel­sin­gin asioissa.

    1. Kun­tien oikeus lunas­taa maa­ta asuin­tar­koi­tuk­seen on kyl­lä ihan Suo­men lakien ja siis myös perus­tus­lain mukaista.

  48. Daniel Feder­ley:
    “Hel­sin­ki­läis­tä vähän kau­his­tut­taa, että Hel­sin­gin sisäis­ten­kin lin­jo­jen suun­nit­te­lu on annet­tu HSL:lle, jos­sa noin muu­ten suun­ni­tel­laan pal­jon huo­nom­paa pal­ve­lu­ta­soa kuin mitä Hel­sin­gin olo­suh­teet ja asuk­kai­den tot­tu­muk­set vaativat.”

    Onpa muka­vaa, että joku sanoo tämän vih­doin­kin ääneen. HSL on esim. kur­jis­ta­nut ratik­ka­lii­ken­net­tä koko ole­mas­sao­lon­sa ajan. Siel­tä ja tääl­tä nir­hais­taan vähän ker­ral­laan joka syksy.

    Mut­ta nyt vaan pitäi­si tie­tää, mitä täl­le aio­taan teh­dä. Ode? 

    Mikä siis vaih­toeh­to­na nykytilalle?
    Älä myös­kään unoh­da, että HKL-SUY:n aika­na sitä vas­ta kur­jis­tet­tiin rai­tio­lii­ken­net­tä: lin­jan 1 lau­an­tai­lii­ken­teen lope­tus, lin­jan 2 lope­tus koko­naan, lin­jan 3T yölii­ken­teen lak­kau­tus, vain muu­ta­mia sääs­tö­koh­tei­ta mai­ni­tak­se­ni. Ja kun pää­kau­pun­ki­seu­tu on yhte­näi­nen työs­sä­käyn­ti- ja asioin­tia­lue, on mie­les­tä­ni sel­vää, että sen jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lut­kin pitää suun­ni­tel­la yhdes­sä pai­kas­sa ja sen tuot­ta­jat kil­pai­lut­taa (kuten nyky­ään tehdäänkin).

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka Suo­men tie­lii­ken­ne­la­ki on epo­ä­mää­räi­sem­pi kuin muu­al­le Euroo­pas­sa (ylittämässä/ aikeis­sa ylit­tää) on hyvin yksi­se­lit­teis­tä astua ajo­ra­dal­le. Sii­nä on yleen­sä tar­peek­si tilaa. Oman koke­muk­se­ni mukaan autot kyl­lä pysähtyvät.
    Ensim­mäi­nen, oikean­puo­leis­ta kais­taa kul­ke­va auto ei ole vaa­ral­li­nen vaan se vasem­man­puo­leis­ta kais­taa kul­ke­va, joka ajaa täy­sil­lä suo­ja­tien eteen pysäh­ty­neen ohi.Muualla täl­lai­ses­ta menet­tää kor­tin välit­tö­mäs­ti, osoit­taa­han swe täyd­fel­lis­tä piit­taa­mat­to­muut­ta kans­saih­mis­ten hen­ges­tä. Suo­ma­lai­nen jalan­kul­ki­ja osaa tätä varoa. Vaa­ral­li­sek­si sen tekee se, että Hel­sin­gis­sä on pal­jon turis­te­ja, jot­ka kuvit­te­le­vat, että euroop­pa­lai­set lii­ken­ne­sään­nöt ovat voi­mas­sa täälläkin.

    Jos tuol­lai­ses­ta rik­kees­tä jäi­si kiin­ni Suo­mes­sa, var­mas­ti kort­ti läh­ti­si heti. Suu­rim­mal­la osal­la nyky­au­tois­ta kort­ti läh­ti­si, vaik­ka suo­ja­tie­tä ei oli­si kilo­met­rien säteel­lä. Sakot­kin oli­si­vat pal­jon kovem­mat kuin (lähes?) mis­sään muu­al­la maailmassa. 

    Sii­tä olen samaa miel­tä kuin Ode, että Suo­mes­sa autoi­li­joi­den suo­ja­tie­käyt­täy­ty­mi­nen kai­pai­si jon­kin astei­sen kurin­pa­lau­tuk­sen. Mut­ta ei koko muu Euroop­pa ole sel­lai­nen jalan­kul­ki­jan para­tii­si kuin annat ymmär­tää. Parii­sis­sa autoi­li­jat ovat aika röyh­kei­tä, kun taas esi­mer­kik­si wie­ni­läi­set autoi­li­jat ovat huip­pu­koh­te­liai­ta. Maa­koh­tai­set erot ovat suu­ria ja ilmei­ses­ti maan sisäl­lä kaupunkikohtaisiakin. 

    Minus­ta Suo­mes­sa käve­li­jät ovat lii­an koh­te­liai­ta autoi­li­joil­le. Aina­kin itse jou­dun autoi­li­ja­na jat­ku­vas­ti tilan­tei­siin, jois­sa käve­li­jä jää hui­to­maan suo­ja­tien pää­hän, että mene nyt sii­tä, kun olen ensin pysäh­ty­nyt anta­maan hänel­le tie­tä. Lie­nee­kö syy­nä myö­häi­nen kau­pun­gis­tu­mi­nen ja autois­tu­mi­nen vai yli 40 vuot­ta sit­ten TV:ssä pyö­ri­nyt tie­tois­ku, jos­sa käve­li­jää valis­tet­tiin ennen tien yli­tys­tä kat­so­maan ensin vasem­mal­le, sit­ten oikeal­le ja vie­lä ker­ran vasem­mal­le. Oli­si ilmei­ses­ti pitä­nyt valis­taa autoi­li­jaa anta­maan tie­tä jalankulkijalle.

    Kun olen itse jalan liik­keel­lä, autoi­li­jat anta­vat minun poik­keuk­set­ta kul­kea ensin suo­ja­tien yli, mut­ta se vaa­tii jalan­kul­ki­jal­ta mää­rä­tie­tois­ta käyttäytymistä.

  50. Ris­to Vor­ma­la: Mikä siis vaih­toeh­to­na nykytilalle?
    Älä myös­kään unoh­da, että HKL-SUY:n aika­na sitä vas­ta kur­jis­tet­tiin rai­tio­lii­ken­net­tä: lin­jan 1 lau­an­tai­lii­ken­teen lope­tus, lin­jan 2 lope­tus koko­naan, lin­jan 3T yölii­ken­teen lak­kau­tus, vain muu­ta­mia sääs­tö­koh­tei­ta mai­ni­tak­se­ni. Ja kun pää­kau­pun­ki­seu­tu on yhte­näi­nen työs­sä­käyn­ti- ja asioin­tia­lue, on mie­les­tä­ni sel­vää, että sen jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lut­kin pitää suun­ni­tel­la yhdes­sä pai­kas­sa ja sen tuot­ta­jat kil­pai­lut­taa (kuten nyky­ään tehdäänkin).

    Olet oikeas­sa sii­nä, että myös HKL sääs­ti ratik­ka­lii­ken­tees­tä. Mut­ta pää­tök­set kier­rä­tet­tiin aina lau­ta­kun­nan kaut­ta, yksi ker­ral­laan, ja lau­ta­kun­nas­sa istui mei­dän omia luot­ta­mus­mie­hiä, joil­la oli kiin­nos­tus­ta tutus­tua muu­tok­siin ja välil­lä myös kor­ja­ta vir­ka­mies­ten esi­tyk­siä. Seis­kas­ta ei tul­lut Kam­pin lin­jaa, kymp­piä ei lyhen­net­ty Kol­mi­kul­maan, kak­ko­sen­kin lak­kau­tus vaa­ti useam­man näi­ve­tys­kier­rok­sen, kun luot­ta­mus­mie­het eivät sitä heti kät­te­lys­sä hyväksyneet.

    HSL-aika­na koko vuo­den muu­tok­set koo­taan yhteen nip­puun koko seu­dun osal­ta ja vie­dään ker­ral­la hal­li­tuk­seen – jos­sa puo­let on ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sia. Kur­jis­tuk­set pii­lo­te­taan tehok­kaas­ti moni­sa­ta­si­vui­seen doku­ment­tiin, jota tus­kin kukaan jak­saa lukea. Ja vaik­ka jak­sai­si – miten olet yhtey­des­sä sen kas­vot­to­man kumi­lei­ma­si­men jäse­niin, kun säh­kö­pos­tio­soit­tei­ta­kaan ei ole HSL:n sivuilla?

    HSL jat­kaa hyvin voi­mak­kaas­ti YTV:n perin­tei­tä ja peri­aat­tei­ta, mikä ei vält­tä­mät­tä ole Hel­sin­gin kan­nal­ta hyvä asia. Lop­pu­tu­los oli­si var­mas­ti parem­pi, jos Hel­sin­ki hoi­tai­si oman lii­ken­teen­sä suun­nit­te­lun itse. Mut­ta onko se rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to nykytilalle?

    Yksi rat­kai­su­mal­li oli­si sel­lai­nen, jos­sa Hel­sin­ki (KSV) mää­rit­täi­si yksi­tyis­koh­tai­ses­ti pal­ve­lu­ta­son ja mak­sai­si las­kun. HSL:n liik­ku­ma­va­ra jäi­si mini­miin. Met­ron kans­sa näin on jo nyt, seu­raa­va askel voi­si olla raitioliikenne.

  51. Karl Marx:
    Kala­sa­ta­man suun­ni­tel­mis­ta noin yleensä
    tus­kin voi terä­väm­min sanoa.. 

    Kyl­lä­pä on taas ele­ment­tiä ja lasi­pin­taa. Tyl­sää ja rumaa pskaa.
    Tuon Heli­nin kynäs­tä on siis läh­töi­sin Kam­pin kulkuestekin?
    Jo pel­käs­tään sil­lä perus­teel­la pitäi­si olla pysy­vä port­ti­kiel­to näi­hin hankkeisiin.

  52. Ei ampu­ma­ra­ta vaa­di neliö­ki­lo­met­riä, eikä edes heh­taa­ria. Toki kivää­ris­tä tulee kovem­pi ääni kuin pata­rum­mus­ta, mut­ta ei kai sitä lau­kaus­ta tar­vit­se about nol­laan desi­be­liin vai­men­taa kuten musiik­ki­ta­los­sa? Riit­tää mai­nios­ti, jos ampu­ma­ra­dan raken­nus vai­men­taa lau­kauk­sen pie­nek­si pok­sah­duk­sek­si. Onhan Alber­tin­ka­dul­la­kin ampu­ma­ra­ta, kes­kel­lä kaupunkia.

    1. Vii­kin ampu­ma­ra­ta pila­si aika­naan tyy­nen sun­nun­tai­aa­mun tuhan­sil­ta ulkoi­li­joil­ta. Ei sii­tä var­si­nai­sia kuu8lovaurioita tul­lut, mut­ta aivan koh­tuut­to­man hai­tan kou­ral­li­nen ampu­jia kyl­lä aiheut­ti. Jos asias­ta äänes­tet­täi­siin, ampu­jat jäi­si­vät tap­piol­le, kos­ka kär­si­jöi­tä on sato­ja ker­to­ja enem­män kuin lajin harrastajia.

  53. lurk­ki: Teh­dään pik­ku­ka­duis­ta piha­ka­tu­ja. Väis­tä­mis­vel­vol­li­suus on sil­loin aina autoi­li­jal­la ja nopeus­ra­joi­tus 20 km/h.

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta eikö asian voi­si hoi­taa vähem­mäl­lä­kin sään­te­lyl­lä? Jäte­tään vain ne suo­ja­tiet maa­laa­mat­ta. Mik­si hom­ma toi­mii suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ilman yli­mää­räi­siä kylt­te­jä, mut­ta tääl­lä ollaan heti pys­tyt­tä­mäs­sä aihees­ta jotain kylt­tiä ja/tai laa­ti­mas­sa lakia?

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun­tien oikeus lunas­taa maa­ta asuin­tar­koi­tuk­seen on kyl­lä ihan Suo­men lakien ja siis myös perus­tus­lain mukaista. 

    Vali­tet­ta­vas­ti. 🙁 Täs­tä ja muis­ta höl­möi­lyis­tä mak­sam­me kor­kean hin­nan täh­ti­tie­teeel­li­si­nä asumiskustannuksina.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si ampu­ma­ra­dan pitäi­si olla juu­ri Hel­sin­gin kau­pun­gin alueella… 

    Pää­osa Hel­sin­gin kau­pun­gin alu­ees­ta on maa­seu­tua. Eihän tääl­lä kau­pun­ki­mai­ses­ti raken­net­tua aluet­ta ole kuin ihan vähän Hel­sin­gin nie­mel­lä. Joten tilaa on yllin kyllin.

    Sitä pait­si ampu­ma­ra­dan melu­hai­tat eivät ole oikeas­ti kum­moi­sia. Olen viet­tä­nyt kesiä sel­lai­sen kupees­sa. Valit­ta­jil­la on yleen­sä asen­teel­li­nen ongel­ma ampu­mis­ta koh­taan, ei todel­lis­ta haittaa.

  56. TTK:
    Ammu­taan mota­rin yli? Miten väl­te­tään se, että ei ala sata­maan lyi­jyä auto­jen päälle? 

    Sveit­sis­sä on pal­jon tunneleita.…

  57. Kal­le: Sitä pait­si ampu­ma­ra­dan melu­hai­tat eivät ole oikeas­ti kum­moi­sia. Olen viet­tä­nyt kesiä sel­lai­sen kupees­sa. Valit­ta­jil­la on yleen­sä asen­teel­li­nen ongel­ma ampu­mis­ta koh­taan, ei todel­lis­ta haittaa.

    No, tuli­han se siel­tä, siis se “ei tämä melua­mi­nen ketään oikeas­ti voi häi­ri­tä, vika on kuu­li­jan kor­vien välis­sä”- argu­ment­ti. Aivan samaa saa kuul­la kenen tahan­sa melu­häi­ri­kön käyt­tä­vän; moot­to­ri­pyö­räs­tä äänen­vai­men­nin pois ja “Tämä kuu­luu har­ras­tuk­seen. Kes­tää vain muu­ta­man sekun­nin kun hurau­tan ohi, ei voi ketään häi­ri­tä.”, ral­li­au­tol­la tai jol­lain vas­taa­val­la romul­la läpi kau­pun­gin kes­kel­lä yötä “Kyl­lä ään­tä maa­il­maan mah­tuu, muu­ta maal­le.” ja niin edelleen.

    Ja sit­ten ihan vain tie­dok­si; melu, myös ampu­mi­ses­ta syn­ty­vä melu, on ympä­ris­to­hait­ta. Sil­lä on nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia ihmi­sen ter­vey­teen sil­loin­kin kun se ei akuut­tia kuu­lo­vau­rio­ris­kiä aiheutakaan.

  58. Daniel Feder­ley:HSL jat­kaa hyvin voi­mak­kaas­ti YTV:n perin­tei­tä ja peri­aat­tei­ta, mikä ei vält­tä­mät­tä ole Hel­sin­gin kan­nal­ta hyvä asia. Lop­pu­tu­los oli­si var­mas­ti parem­pi, jos Hel­sin­ki hoi­tai­si oman lii­ken­teen­sä suun­nit­te­lun itse. Mut­ta onko se rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to nykytilalle?

    Mä en kyl­lä näe enää paluu­ta enti­seen HKL‑,Espoo‑, Vantaa‑, YTV-aika­kau­teen, jol­loin bus­si­py­sä­kit, aika­tau­lut sekä lii­ken­ne­tie­dot­teet­kin oli­vat kak­si­na kap­pa­lei­na. Koh­ta kun­ta­ra­jat ovat HSL-jouk­ko­lii­ken­teen koh­dal­la his­to­ri­aa, kun mat­ka­kort­ti­uu­dis­tus toteu­tuu. Lisäk­si koko HSL-alu­eel­la on nyt aika sel­keä tava­ra­merk­ki: sen sini­set bus­sit. Ei ole seka­lai­nen seu­ra­kun­ta eri­vä­ri­siä bus­se­ja, joi­den omis­ta­jas­ta ei enää värin­kään perus­teel­la voi­nut pää­tel­lä nii­den omis­ta­jaa, kun oli­vat vaih­ta­neet sitä jo mon­ta ker­taa. Itse näen, että HSL:n perus­ta­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen oli vii­me vuo­si­kym­me­nien paras teko pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­teel­le ja sii­tä on hyvää vauh­tia tulos­sa tun­net­tu jouk­ko­lii­ken­nebrän­di mui­den maa­il­man­kau­pun­kien tyyliin.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ris­teyk­ses­sä on yleen­sä nel­jä suo­ja­tie­tä. Jos niis­tä jäte­tään yksi pois, jalan­kul­ki­ja jou­tuu pääs­täk­seen­pois ote­tun suo­ja­tien koh­dal­ta toi­sel­le puo­lel­le ylit­tä­mään ajo­ra­dan kol­me ker­taa ja yleen­sä valois­sa. Jos tuol­lai­nen ei hidas­ta jalan­kul­kua niin mikä hidfastaa.

    Jos joku menee tuo­ta esit­tä­mään, niin kysees­sä on ns. serebraa­li­fla­tu­lens­si. (Tus­kin Auto­liit­to­kaan ihan tuo­ta on sano­nut, vaik­ka ko. putii­kin kan­na­no­tot ovat­kin jos­kus aika lyhytnäköisiä.)

    Jos kah­den tien ris­teyk­ses­sä on nel­jä suo­ja­tie­tä, satun­nai­ses­ta nur­kas­ta satun­nai­seen nurk­kaan mat­kal­la ole­va jalan­kul­ki­ja jou­tuu ylit­tä­mään kes­ki­mää­rin 4/3 suo­ja­tie­tä. Jos ris­teyk­ses­sä on kol­me suo­ja­tie­tä, jalan­kul­ki­ja jou­tuu ylit­tä­mään kes­ki­mää­rin 5/3 suo­ja­tie­tä, kos­ka sen puut­tu­van suo­ja­tien vuok­si jou­tuu teke­mään kol­me yli­tys­tä. Yli­tys­ten mää­rä kas­vaa siis 25 %.

    Tämä on jalan­kul­ki­jal­le tie­ten­kin ikä­vää, mut­ta kiin­toi­saa on se, että se on ihan yhtä ikä­vää sil­le autoi­li­jal­le. Eihän jal­ka­käy­tä­väl­lä ole­vas­ta jalan­kul­ki­jas­ta ole autoi­li­jal­le rie­saa, eikä myös­kään tyh­jäs­tä suo­ja­ties­tä. Mah­dol­li­nen vai­va tulee sii­tä jalan­kul­ki­jas­ta, joka ylit­tää tien. Ja nii­tä saa täl­lä taval­la enemmän…

    Suo­ja­tei­den vähen­tä­mi­nen autoi­li­jan kan­nal­ta mie­lek­kääs­ti voi siis kos­kea joko suo­ja­tei­den pois­ta­mis­ta koko­naan tie­tyil­tä alueil­ta (jol­loin jalan­kul­ki­jat ylit­tä­vät tien itsel­leen sopi­vim­mas­ta pai­kas­ta) tai sit­ten ris­teyk­sien ulko­puo­lel­la ole­vien suo­ja­tei­den poistamista.

    Jos jalan­kul­ku­lii­ken­net­tä on mer­kit­tä­vä mää­rä, autoi­li­jat tus­kin halua­vat sen jakau­tu­van tasai­ses­ti suo­ja­tei­den ulko­puo­lel­le, kos­ka sit­ten sitä väis­tä­mis­tä riit­tää. Suo­ja­tie­hän on vähän sel­lai­nen kak­si­suun­tai­nen sopi­mus, jos­sa jalan­kul­ki­ja luo­puu suo­rim­mas­ta ties­tä ja saa tur­val­li­suut­ta vastineeksi.

    Han­ka­lia suo­ja­tei­tä löy­tyy kyl­lä. Lem­pie­si­merk­ki­ni on van­han soke­ri­teh­taan koh­dal­la (Oop­pe­ran ete­lä­puo­lel­la) ole­va Man­ner­hei­min­tien yli­tys, jos­sa jalan­kul­ki­ja pää­see ylit­tä­mään nel­jä auto­kais­taa ja kak­si rai­tio­vau­nu­kais­taa ilman korok­kei­ta. Ote­taan tuo­hon mukaan sopi­van tiheä lii­ken­ne yhdis­tet­ty­nä mar­ras­kui­seen pimey­teen ja rän­tä­sa­tee­seen. Sen jäl­keen täy­tyy kyl­lä olla aika mac­gy­ve­rei­ta lii­ken­tees­sä kai­kis­sa osa­puo­lis­sa, että hom­ma sujuu tur­val­li­ses­ti ja sään­tö­jä kunnioittaen.

    Mut­ta eipä tuos­sa­kaan ole kyse sii­tä, että suo­ja­tei­tä oli­si lii­an tiheäs­sä, kos­ka kum­paan­kin suun­taan seu­raa­va suo­ja­tie on var­sin kau­ka­na. Kyse on vain puh­das­ve­ri­sen huo­nos­ta liikennejärjestelystä.

    Edel­leen siis autoil­jan kan­nal­ta ei ole kovin olen­nais­ta mones­ta­ko koh­das­ta väis­tet­tä­vät jalan­kul­ki­jat mene­vät yli. Olen­nais­ta on se, mon­ta­ko nii­tä kaik­ki­aan on.

  60. Kale­vi: Suo­ja­tien reu­nas­sa jalan­kul­ki­ja sei­soo ilmei­ses­ti sik­si, että on aikeis­sa ylit­tää tien.

    Tai sik­si, että kes­kus­te­lee sat­tu­mal­ta tapaa­man­sa tut­ta­van kans­sa. Tai sik­si, että halu­aa pääs­tää auto­jo­non ohi ja men­nä vas­ta sit­ten rau­has­sa, kun ei ole kiire.

    Ihmi­nen pys­tyy tun­nis­ta­maan nämä tapauk­set yleen­sä var­sin hyvin, mut­ta sen tun­nis­ta­mi­sen opet­ta­mi­nen kone­näöl­le onkin sit­ten jo ihan toi­nen juttu.

    (Monis­sa mais­sa käy kyl­lä niin, että jos sei­soo suo­ja­tien reu­nas­sa, lii­ken­ne pysäh­tyy. Se tun­tuu hyväl­tä käy­tän­nöl­tä, kun kaik­ki osa­puo­let tun­te­vat toimintatavan.)

    Kale­vi: Jos jalan­kul­ki­ja aivan ennal­ta-arvaa­mat­ta loik­kai­si auto­tiel­le, tai tal­vi­liuk­kail­la juok­see puun takaa, sil­loin jalan­kul­ki­ja itse rik­koo lain 3. pykälää

    Aivan ilmi­sel­väs­ti. Sik­si sanoin­kin, että esit­tä­mä­ni tul­kin­ta oli päh­kä­hul­lu. Point­ti on kui­ten­kin se, että nyt pääs­tiin sii­heen koh­taan, jos­sa laki nos­taa kädet pys­tyyn ja jät­tää kai­ken tulkinnanvaraiseksi.

    Käve­ly­vauh­tia ete­ne­vä ihmi­nen menee noin 1,5 m/s. Jos ilma­jar­rul­li­sen ajo­neu­von kul­jet­ta­ja on hyvin skarp­pi, hänel­lä on pol­jin poh­jas­sa noin 0,5 s ensim­mäi­ses­tä jalan­kul­ki­ja­ha­vain­nos­ta, ja jar­ru­tus alkaa noin 1,5 s ensim­mäi­ses­tä havain­nos­ta. Täs­sä ajas­sa jalan­kul­ki­ja ete­nee jal­ka­käy­tä­vän levey­den verran.

    Toi­sin sanoen näin las­ket­tu­na ko. ajo­neu­vol­la ei ole mil­lään nopeu­del­la mah­dol­lis­ta ylit­tää suo­ja­tie­tä, kos­ka jalan­kul­ki­ja voi kävel­len­kin ilmes­tyä keu­lan eteen. Tuo­hon voi sit­ten halu­tes­saan lisä­tä vähän jää­tä ja liuk­kaat mut­ta lail­li­set renkaat.

    Jos tämä tun­tuu sai­var­te­lul­ta, niin yri­tän vain osoit­taa, että tätä koh­taa lain­sää­dän­nös­tä ei saa­da mil­lään jär­ke­väl­lä kons­til­la vesi­tii­viik­si. Kop­saus­ti­lan­tees­sa jou­du­taan aina arvioi­maan kun­kin osa­puo­len osoit­ta­maa varo­vai­suut­ta ja ennal­ta-arvat­ta­vuut­ta. Ei ole ole­mas­sa mitään yksi­se­lit­teis­tä ensim­mäi­sen momen­tin vaa­ti­maa nopeut­ta, arvioin­ti teh­dään raas­tu­vas­sa tapauskohtaisesti.

    Tämä tul­kin­nan­va­rai­suus on kui­ten­kin val­von­nan kan­nal­ta hyvin olen­nai­nen asia. Esi­mer­kik­si nopeus­ra­joi­tuk­set, lii­ken­ne­va­lot, stop-mer­kit, ohi­tus­kiel­lot ja jouk­ko­lii­ken­ne­kais­tat ovat pää­asias­sa yksi­se­lit­tei­ses­ti ja vähäl­lä tul­kin­nal­la mää­ri­tel­ty­jä asioi­ta. Nii­tä voi­daan suh­teel­li­sen hel­pos­ti val­voa auto­maat­ti­ses­ti ja täl­lä taval­la saa­da val­von­nas­ta riit­tä­vän kattavaa.

    Väis­tä­mis­sään­nöt taas ovat pal­jon tul­kin­nan­va­rai­sem­pia. Täs­sä tuo aiko­mus tekee sii­tä vie­lä tul­kin­nan­va­rai­sem­man. Se ei pois­ta sitä, että on ihan ilmi­sel­viä tapauk­sia, mut­ta se rajaa val­von­nan näi­hin tör­pöim­piin tapauk­siin, kos­ka muu­ten resurs­sit mene­vät hius­ten­hal­ko­mi­seen. Pit­käl­ti samas­ta syys­tä mai­nit­se­ma­ni auto­maat­ti­nen val­von­ta tulee mahdottomaksi.

    Täs­sä olen­nais­ta on muut­taa kult­tuu­ria. Se vaa­tii toden­nä­köi­ses­ti aika mon­ta asi­aa. Olen tosin opti­mis­ti­na ollut havait­se­vi­na­ni, että Hel­sin­gis­sä suo­ja­tei­den kun­nioi­tus on jo koh­tuul­lis­ta. Se ei sitä pari vuo­si­kym­men­tä taka­pe­rin ollut, ja paik­ka­kun­ta­koh­tai­set erot tun­tu­vat suurilta.

    Kale­vi: Vaa­ral­li­sim­mat tilan­teet ovat nii­tä, jos­sa autoi­li­ja kiih­dyt­tää ehtiäk­seen suo­ja­tiel­lä kul­ki­jan edit­se. Laki­teks­ti ei niis­sä jätä mitään sai­var­te­lun mahdollisuutta.

    Laki­teks­ti ei ymmär­tääk­se­ni kiel­lä autoi­li­jaa kiih­dyt­tä­mäs­tä jalan­kul­ki­jan tiel­tä pois. Sii­hen toki tulee rajoit­tei­ta pykä­län ensim­mäi­ses­tä momen­tis­ta ja vaik­ka­pa nopeus­ra­joi­tuk­sis­ta. Pykä­lä sil­ti vain vel­voit­taa ole­maan ole­mat­ta tiel­lä (anta­maan esteet­tö­män kulun).

    (Ymmär­rän point­ti­si, kun kat­son lii­ken­teen käy­tän­tö­jä. Tuol­lai­sia too­pe­ja tosin onnek­si on aika har­vas­sa — tai sit­ten olen ollut onne­kas — mut­ta täs­sä­kin kyl­lä tul­kin­nan­va­rai­suus löytyy.)

    1. Suo­ja­tie­sää­nös­tä sai­si täy­sin yksi­se­lit­tei­sen, jos suo­ja­tien koh­dal­le tie­hen teh­täi­siin 50 cm:n kaven­nus. Jalan­kul­ki­ja, joka sei­soo täl­lä alu­eel­la vas­tai­si punais­ta lii­ken­ne­va­loa. Sil­le alu­eel­le ei tuli­si men­nä kes­kus­te­le­maan tut­ta­van kans­sa ja joka aikoo pääs­tää auto­jo­non mene­mään ensin, ei astui­si sil­le. Tätä sään­töä oli­si myös help­po val­voa kame­ra­val­von­nal­la. Val­von­nas­ta tuli­si kan­nat­ta­vaa, jos kor­tin menet­tä­mi­sen ohel­la mää­rät­täi­sin parin­sa­dan euron sakko.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ris­teyk­ses­sä on yleen­sä nel­jä suo­ja­tie­tä. Jos niis­tä jäte­tään yksi pois, jalan­kul­ki­ja jou­tuu pääs­täk­seen­pois ote­tun suo­ja­tien koh­dal­ta toi­sel­le puo­lel­le ylit­tä­mään ajo­ra­dan kol­me ker­taa ja yleen­sä valoissa.

    Minus­ta nuo valo-ohja­tut ris­teyk­set eivät todel­la­kaan ole se suu­rin ongel­ma suo­ja­tei­den suh­teen. Pahem­pia ongel­mia minus­ta ovat esim. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa lyhyi­den ratik­ka­py­säk­kien ole­vat suo­ja­tiet, jois­ta on alle 70 m lähim­pään suo­ja­tie­hen: http://goo.gl/maps/dRsHH

    Toi­nen ongel­ma ovat minus­ta nämä tont­ti­ka­tu­jen ris­teyk­set, jois­sa on jalan­kul­ki­joi­ta sään­nöl­li­ses­ti, mut­ta auto­ja lähin­nä klo 8 ja klo 17–19: http://goo.gl/maps/s4Bt5

    1. En ymmär­rä, mik­si ratik­ka­py­säk­kien päis­sä ei sai­si olla suo­ja­tei­tä? Nuo valot on tah­dis­tet­tu toi­si­siin­sa niin, ettei sii­tä aiheu­du hait­taa autoil­le. Aja­tus, että jalan­kul­ki­jan pitäi­si kul­kea 2X70 met­riä eli käyt­tää lähes kak­si minuut­tia kier­tä­mi­seen vas­taa sitä, että autol­le teh­täi­siin kak­si kilo­met­riä pit­kä kiertotie.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ymmär­rä, mik­si ratik­ka­py­säk­kien päis­sä ei sai­si olla suo­ja­tei­tä? Nuo valot on tah­dis­tet­tu toi­si­siin­sa niin, ettei sii­tä aiheu­du hait­taa autoil­le. Aja­tus, että jalan­kul­ki­jan pitäi­si kul­kea 2X70 met­riä eli käyt­tää lähes kak­si minuut­tia kier­tä­mi­seen vas­taa sitä, että autol­le teh­täi­siin kak­si kilo­met­riä pit­kä kiertotie.

    Toki ratik­ka­py­sä­kin molem­mis­sa päis­sä pitää olla suo­ja­tie, mut­ta ei toteu­tet­tu­na niin kuin Hel­sin­gin­ka­dun ja Män­ty­mäen­tien paik­keil­la ole­va rat­kai­su. Siel­lä on peräk­käin hyvin lähek­käin valo-ohjat­tu ja valo­ton suo­ja­tie. Mikä­hän sii­nä on logiikkana?

  63. Vihe­rins­si: Tai sik­si, että kes­kus­te­lee sat­tu­mal­ta tapaa­man­sa tut­ta­van kans­sa. Tai sik­si, että halu­aa pääs­tää auto­jo­non ohi ja men­nä vas­ta sit­ten rau­has­sa, kun ei ole kiire.

    Ihmi­nen pys­tyy tun­nis­ta­maan nämä tapauk­set yleen­sä var­sin hyvin, mut­ta sen tun­nis­ta­mi­sen opet­ta­mi­nen kone­näöl­le onkin sit­ten jo ihan toi­nen juttu.

    Ilman­kos Google aloit­ti robot­ti­au­toi­lun Kali­for­nias­sa, mis­sä ei kukaan kul­je jalan 🙂

    Mut­ta ilmei­ses­ti, jos robot­ti­au­to havait­see suo­ja­tien reu­nas­sa sei­so­van ihmi­sen, sen pitää pysäh­tyä, ja jos ihmi­nen edel­leen­kään ei lii­ku, ylit­tää mate­lu­vauh­dil­la suo­ja­tie. Aivan niin­kuin autoi­li­jan­kin pitäi­si tehdä.

    Pitäi­si­kö suo­ja­tien peli­sään­tö­jä sit­ten robot­ti­au­to­jen takia muut­taa? Var­maan­kaan ei, lisäk­si robot­ti­au­tois­sa (ilmei­ses­ti) on tal­len­ta­vat kame­rat jol­loin tilan­tei­den sel­vit­tä­mi­nen jäl­keen­päin on helpompaa.

  64. Jou­ko Olli­la: Minus­ta Suo­mes­sa käve­li­jät ovat lii­an koh­te­liai­ta autoi­li­joil­le. Aina­kin itse jou­dun autoi­li­ja­na jat­ku­vas­ti tilan­tei­siin, jois­sa käve­li­jä jää hui­to­maan suo­ja­tien pää­hän, että mene nyt sii­tä, kun olen ensin pysäh­ty­nyt anta­maan hänel­le tietä. 

    Minä olen monas­ti jalan­kul­ki­ja­na ja eten­kin pyö­räi­li­jä­nä jo pysäh­ty­nyt anta­maan tie­tä, kun autoi­li­ja sen sijaan, että vain ajai­si pois tiel­tä, saa pää­hän­sä ruve­ta hidas­ta­maan ja jar­rut­te­le­maan hidas­taen samal­la molem­pien mat­kan­te­koa. Kun sit­ten luo­vu­tan ja alan teh­dä yli­tys­tä, autoi­li­ja joko hymyi­lee itse­tyy­ty­väi­se­nä teh­ty­ään hyvän työn tai suut­tuu minul­le, kos­ka kup­pa­sin “tahal­la­ni”. Monas­ti tämä autoi­li­ja on vie­lä­pä se let­kan vii­mei­nen, jon­ka jäl­keen oli­si ennen hidas­ta­mis­ta ollut joko isom­pi auk­ko tai ei lain­kaan mui­ta kul­ki­joi­ta. Tilan­ne­tie­toi­suus on todel­la heikkoa.

    Nois­sa tilan­teis­sa kyl­lä tekee­kin mie­li hei­lu­tel­la “mene nyt”, olen­han jo ehti­nyt antaa tie­tä. En tosin kos­kaan viit­si, kos­ka en usko sen mitään aut­ta­van. Oppi ei meni­si perille.

    En tie­dä, mis­sä ongel­ma noin ylei­sem­min on, mut­ta aina­kin myös joi­den­kin autoi­li­joi­den mie­les­tä hidas­ta­mi­nen tulee teh­dä koko­nai­suu­des­saan vii­mei­sen vii­den met­rin mat­kal­la. Sen jäl­keen tien anta­mi­nen menee kyl­lä ihan vit­tui­lun puo­lel­le. Lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­sen pitää olla enna­koi­ta­vaa. Ei sii­hen eteen mil­lään viit­si kävel­lä, kun ajo­käyt­täy­ty­mi­ses­tä ei voi lain­kaan pää­tel­lä, huo­maa­ko aja­ja edes ole­mas­sao­loa­si. Laki­teks­ti on hie­no jut­tu, mut­ta oikeas­sa ole­mi­nen on lai­ha loh­tu, jos pääl­le vyö­ryy yli ton­nin pai­noi­nen metal­li­möh­kä­le. Ennen kuin nämä saa­daan kaik­ki kar­sit­tua, on ihan tur­ha tul­la puhu­maan, että sii­hen eteen pitäi­si vain men­nä rohkeasti.

    Enkä nyt sit­ten puhu kes­kus­tas­ta, kos­ka siel­lä autoi­li­jat jou­tu­vat väki­sin pysäh­te­le­mään ja tark­kai­le­maan muu­ta lii­ken­net­tä, ellei aja­jal­la satu keit­tä­mään yli. Ongel­ma on siel­lä, mis­sä autot saa­vat mel­ko vapaas­ti ajella.

    Ja ne tuu­li­la­sin takaa hui­to­mi­set on sit­ten yhtä tyh­jän kans­sa, kuten jokai­sen, joka autoa on kos­kaan ulko­puo­lel­ta kat­so­nut, tuli­si tie­tää. Sisä­ti­la on tum­ma ja tuu­li­la­si pei­laa vaik­ka­kin har­maan, sil­ti huo­mat­ta­vas­ti kirk­kaam­man tai­vaan sii­hen lasin koh­dal­le. Ei siel­tä mitään hei­lu­tuk­sia näe. Tur­ha edes yrittää.
    Vies­ti­tys teh­dään ajo­käyt­täy­ty­mi­sel­lä, johon muut sit­ten reagoivat.

  65. ano­nyy­mi: autoi­li­ja sen sijaan, että vain ajai­si pois tiel­tä, saa pää­hän­sä ruve­ta hidas­ta­maan ja jar­rut­te­le­maan hidas­taen samal­la molem­pien matkantekoa. 

    Eten­kin pyö­rän seläs­sä on kivaa tai­teil­la mel­kein pysäh­dyk­sis­sä, ettei tar­vit­si­si lait­taa jal­kaa maa­han, kun yhtäk­kiä joku jonon vii­mei­nen urpo alkaa hidas­tel­la, vaik­ka edes­sä on vapaa tie. Vie­lä hie­nom­paa on se, että pyö­räi­li­jäl­le anne­taan tie­tä ja odo­te­taan nopea­ta tien­yli­tys­tä, vaik­ka tämä on jo ehti­nyt pysäyt­tää ja lait­taa jalan maa­han juu­ri samas­sa tar­koi­tuk­ses­sa.

    Nilk­kaa suo­ris­ta­val­le autoi­li­jal­le ei ehkä tule mie­leen, että pol­ku­pyö­rä ei ole kuin kun­to­pyö­rä vaan lii­ke-ener­gi­aa ei mie­lel­lään tuh­lai­si. Jos se on jo tuh­lat­tu, niin se ei ole pyö­räi­li­jäl­le ollut ihan mitä­tön uhraus, mitä pitää kunnioittaa.
    Vaik­ka sama pätee jos­sain mää­rin autoil­le (sik­si esi­mer­kik­si jalan­kul­ki­joi­den “tur­hat” tie­nan­ta­mi­set), tilan­ne ei kui­ten­kaan ole sama, ellei kyse ei ole polkuautosta.

  66. Jou­ko Olli­la:
    …Minus­ta Suo­mes­sa käve­li­jät ovat lii­an koh­te­liai­ta autoilijoille… 

    Lues­ke­lin jos­sain sel­vi­tyk­sen, jos­sa syyl­li­se­nä pidet­tiin Lii­ken­ne­tur­han mui­nais­ta kam­pan­jaa. 😀 Voi pitää hyvin­kin paik­kan­sa. Putii­kil­la on usein “hyvin luo­vaa” tul­kin­taa sekä todel­li­suu­des­ta että lain­sää­dän­nös­tä. Osa kevyen­lii­ke­ne­teen neu­vois­ta on jopa hengenvaarallisia!

  67. Jou­ko Olli­la: anta­vat minun poik­keuk­set­ta kul­kea ensin suo­ja­tien yli, mut­ta se vaa­tii jalan­kul­ki­jal­ta mää­rä­tie­tois­ta käyttäytymistä.

    Tule­vai­suu­des­sa lap­se­si voi sit­ten muis­tel­la että iskä kuo­li auton alle ja pääl­lea­ja­ja sai pari päi­vä­sak­koa, kun koh­dal­le sat­tuu joku tie­rai­voon tai­pu­vai­nen tai muu­ten väki­val­tai­nen kul­jet­ta­ja — ei mis­sään kan­na­ta väki­sin saat­taa itse­ään vaa­raan — tuol­la liik­kuu sel­lais­ta jär­je­tön­tä väkeä eikä oikeas­sa ole­mi­nen tuo hen­keä tai lii­kun­ta­ky­kyä­si takai­sin. Et var­maan leik­ki­si koti­po­lii­sia graf­fi­ti­töh­ri­jän­kään näh­des­sä­si, sil­lä­kin voi olla puukko.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.