Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.8.2014

Se alkaa taas. En kuitenkaan mene itse kok­ouk­seen, kos­ka olen eduskun­taryh­män kok­ouk­ses­sa Joen­su­us­sa. Mikko Särelä menee.

Lis­tan näkee tästä.

Lähiöpro­jek­tin toimintakertomus

Lähiöpro­jek­tin tehtävänä on paran­taa asum­isolo­suhtei­ta ja julkisen tilan laat­ua lähiöis­sä. Tämän pitäisi olla kaupun­gin strate­gias­sa aika korkeal­la tasol­la, kos­ka lähiöi­den houkut­tele­vu­ud­es­ta asuinalueena kan­nat­taa huole­htia. Jos ker­ran pääsee slum­mi­u­tu­maan, on kier­ret­tä vaikea katkaista. Van­hoi­hin lähiöi­hin voi tul­la run­saasti uut­ta potkua, kuten on tul­lut esimerkik­si Roi­hu­vuoreen. Myös Vuosaa­res­sa on selviä merkke­jä alueen imagon nousus­ta. Nousu ei siis koske vain Kallio­ta ja Vallilaa.

Asian tärkey­teen näh­den aika vähän rahaa tähän käytetään. Pro­jek­tin rahan käyt­tö oli 0,5 k€. Tosin jokin lähiöra­has­to käyt­ti enem­män ja ARA:lta saati­in run­sas miljoona joi­hinkin asum­ista suo­raan palvele­vi­in hankkeisin.

Pasi­lan keskus­tako­rt­telien asemakaava

Keskipasila

Tämä on ratkaistu suun­nit­teluk­il­pailun perus­teel­la, jos­sa voit­ta­neen tar­jouk­sen tek­i­jä, YIT, myös sitoutuu toteut­ta­maan hankkeen.

Kun kil­pailun lähtöko­h­dat oli­vat lau­takun­nas­sa vuon­na 2010, viras­to esit­ti alueen raken­nu­soikeudek­si 100 000 – 120 000 k‑m2, mut­ta lau­takun­ta korot­ti niin, että haarukan ylära­ja nousu 140 000 k‑m2:in. Min­ua sil­loin jo vähän hirvit­ti, että oliko järkevää men­nä asiantun­ti­javi­ras­ton näke­myk­sen yli. En tiedä, mitä tässä välis­sä on tapah­tunut, mut­ta nyt ker­rosneliömäärä on 192 000k‑m2. Sitä en tiedä, ovatko luvut vertailukelpoisia.

Vähän kauhis­tut­taa, tuleeko tästä liian mas­si­ivi­nen. Kaik­ki on kiin­ni julk­i­sivun laadus­ta. Tuo­hon paikkaa sinän­sä kan­nat­taa keskit­tää sekä asum­ista että työpaikkoja.

Tänne tulee asun­to­ja 700 ihmisille, hotel­lia, liiketilo­ja 80 000 k‑m2 ja toimis­to­ja vähän yli 80 000k‑m2. Kaupun­gin pain­opiste siir­tyy kukonaskeleen Pasi­lan suuntaan.

Voiko täl­lainen pro­jek­ti toteu­tua samanaikaises­ti Kalasa­ta­man pro­jek­tin kanssa?

Autopaikko­ja viidessä ker­rokses­sa. Polkupyörä­paikko­ja yli 3 000. Toteut­tamiskus­tan­nuk­sia lisää varautu­mi­nen Pasi­lan metroon joskus kaukaises­sa tulevaisuudessa.

Kaupung­inteat­terin asemakaava

Teat­teri perusko­r­jataan ja tähän liit­tyen kaa­va mod­ernisoidaan suo­jelullises­sa hengessä. Kaupung­in­hal­li­tus on näköjään päät­tänyt, että teat­terin vier­essä olev­as­ta puis­tos­ta tulee Tar­ja Halosen puisto.

Kisakylän ase­makaa­va

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta. Ei yhtään muis­tu­tus­ta. Pieniä täs­men­nyk­siä pysäköin­tialueisi­in on tehty.

Tämä on niitä kaavo­ja, jos­sa asut­tavu­us ja raken­nus­suo­jelu joskus ovat toisi­aan vas­taan. Raken­nus­suo­jelu sai pistevoiton.

Kisakylän ja Olympiakylän korjaustapaohjeet

Oikeas­t­aan se asut­tavu­u­den ja raken­nus­suo­jelun köy­den­ve­to on käy­ty tästä. Kun vain lop­putu­los köy­denve­dos­ta tulee lau­takun­taan, ei lau­takun­ta voi oikein tehdä muu­ta kuin hyväksyä, kos­ka pihvi on piilotet­tu tähän kom­pro­mis­si­in. Kauan tätä ainakin on valmisteltu.

Pyöräi­lyn suo­ran­ta­su­un­nitel­man tilannekatsaus

Suun­nitel­ma on tehty Ris­to Kujan­pään diplomi­työn perus­teel­la. En ole ehtinyt lukea diplomi­työtä, mut­ta huomen­na on Joen­su­un junas­sa aikaa. Vaikut­taa perustellulta.

Lausun­to HSL:n toim­inta ja taloussuunnitelmaehdotuksesta

Lausun­nos­sa ote­taan myön­teinen kan­ta lipun hin­to­jen korot­tamiseen ja kan­nate­taan koro­tuk­sen pain­ot­tumista ker­tal­ip­pui­hin, suh­taudu­taan myön­teis­es­tiKkut­su­plus –liiken­teen kehit­tämiseen, vähän vieraste­taan metron yöli­iken­nekokeilua (toteutet­ti­in esit­telijän kan­nan vas­tais­es­ti) ja kan­nate­taan liput­ta matkus­tavien tarkas­tus­mak­sun korot­tamista sataan euroon.

Pros­ent­tiperi­aate täy­den­nys­rak­en­tamises­sa (lausun­to)

Otso Kivekäs on esit­tänyt, että täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta kaavoitushyödys­tä leikat­taisi määräpros­ent­ti aluet­ta palvele­vi­in paran­nuk­si­in. (Näin muuten menetel­lään Van­cou­veris­sa.) Tämä voisi lisätä van­ho­jen asukkaiden suopeut­ta tiivistyskaavoihin. Viras­to ei oikein pidä, kos­ka kaavoitushyö­ty on joil­lakin alueil­la paljon suurem­pi kuin toisil­la ja esit­tää, että samaan peri­aat­teeseen pitäisi pyrk­iä lähiöpro­jek­tin puitteissa.

41 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.8.2014”

  1. Pasi­lan kohdal­la har­mit­taa, ettei laadun­valvon­ta ole kenenkään käsis­sä. YIT potkaisi alku­peräisen suun­nitel­man tehneen hol­lan­ti­laisen Office for Met­ro­pol­i­tan Archi­tec­turen pois leik­istä heti tulok­sen varmis­tut­tua. Nyt suun­nitelmia viedään eteen­päin insinööri- ja kaup­pakesku­sosaamisel­la. Kukaan itseään kun­nioit­ta­va suo­ma­lainen arkkite­hti ei halua jatkaa toisen (huip­pu­lu­okan) suun­nit­teli­jan työtä, varsinkin kun gryn­derin idea on vain kar­sia kustannuksia.

    Julk­i­sivu­ma­te­ri­aalit vai­h­tu­vat tavanomaisik­si, ja esimerkik­si moni­toim­i­ti­la näyt­tää uudem­mis­sa piirus­tuk­sis­sa anta­neen jo tilaa kaupoille. Myös mon­et yksi­tyisko­h­dat, kuten kaup­pakeskuk­sen kupoli ja auko­tuk­set asuin­raken­nuk­ses­sa on sim­pli­fioitu. Ulkoaluei­den laat­ua tuskin kukaan osaa odottaa.

    Heikkoa on myöskin päät­täjän infor­moin­ti. Kun eletään dig­i­taal­is­ten aineis­to­jen aikakaut­ta ei seu­raa­va seli­tys oikein uppoa. Lain­aus liit­teestä 11, toteu­tus­sopimuk­sen tiivistelmä:

    “Helsin­gin kaupun­gin, Senaat­ti-kiin­teistö­jen, Liiken­nevi­ras­ton ja YIT Raken­nus Oy:n välil­lä 29.1.2014 teh­dyn toteu­tus­sopimuk­sen aineis­to liit­teenä olevine suun­nit­telu­ratkaisuineen, urakkao­hjelm­i­neen sekä eri­lai­sine tekni­sine toteu­tus­vaa­timuksi­neen on niin laa­ja asi­akir­jakokon­aisu­us, ettei sitä ole voitu ottaa kokon­aisu­udessaan päätök­sen­tekoa varten tehtävän esi­tyk­sen liit­teek­si (noin tuhat sivua ja usei­ta gigatavuja).”

    Voi myös olla raken­nus­li­ikkei­den edun mukaista, että pro­jek­te­ja ver­hoaa “kri­isi”, tietämät­tömyys toteu­tu­saikataulus­ta. Täl­löin kaik­ki ros­ka menee kau­pak­si. Kaupun­ki joka on huolis­saan tilaamien­sa osien toteu­tuk­ses­ta ei viit­si valit­taa arkkite­htonisen laadun karsimisesta.

    Vastaa

  2. OS

    “Tänne tulee asun­to­ja 700 ihmisille, hotel­lia, liiketilo­ja 80 000 k‑m2 ja toimis­to­ja vähän yli 80 000k-m2. Kaupun­gin pain­opiste siir­tyy kukonaskeleen Pasi­lan suuntaan.”

    Onkohna tämän ihan fik­sua. Siis asun­to­jen ja muiden tilo­jen suhde. Asun­to­ja 700 ihmiselle (28.000 m²?). vähemän kuin yhdesäs töölösiko­rt­telis­sa. toimis­toista on Helsin­giossä yli­tar­jon­taa. Ja liiketilo­jenkin suh­teen ollaan ongelmis­sa. Kuk­je­poa vaik­ka tovi Töölössä tai Itä-Pasilassa.

    Jos ei ole asukaki­ta, ei ole paikallista kysyn­tää palveluille.
    Itä-Pasi­la muuten on viihty­isä auinalue — kun älyää kurk­istaa vehmaille sisäpihoille.

    Vastaa

    1. Toimis­toista ei ole Helsin­gin hyvil­lä paikoil­la ylik­tar­jon­taa ja PÅasi­la kuu­luu niihin hyvin paikkoi­hin. Jos ne eivät mene kau­pak­si, ei niitä markki­nae­htois­es­ti myöskään syn­ny. Kan­nat­taa keskit­tää työ­paikat joukkoli­iken­teen sol­muko­hti­in. Pitkin pel­to­ja sirotel­lut toimis­tot jouta­vatkin jäädä tyhjilleen.

      Vastaa

  3. Kun­han toimis­toti­lat suun­nitel­laan siten, että ne ovat myöhem­min hel­posti muutet­tavis­sa asunnoiksi.

    Työn ja yrit­tämisen tule­vaisu­us ei vält­tämät­tä ole niin fyy­siseen työ­paikkaan sidot­tua, kuin nyt vielä ajatellaan.

    Vastaa

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä on ratkaistu suun­nit­teluk­il­pailun perus­teel­la, jos­sa voit­ta­neen tar­jouk­sen tek­i­jä, YIT, myös sitoutuu toteut­ta­maan hankkeen.

    Vähän kauhis­tut­taa, tuleeko tästä liian massiivinen. 

    Voit­ta­neen tar­jouk­sen tek­i­jä eli AINOAN tar­jouk­sen tek­i­jä YIT. Aikamoinen “kil­pailu”, kun val­i­taan yhdestä ehdokkaasta. 

    Kalasa­ta­man keskus annet­ti­in SRV:n raken­net­tavak­si. Mas­si­ivi­nen pro­jek­ti seisoo yhä eikä toteu­tuk­sen alka­mi­saikataulus­ta ole vielä tietoakaan. 

    Kan­nat­taisiko toteut­taa nämä pro­jek­tit pienemp­inä kokon­aisuuksi­na tai luop­ua koko iänikuis­es­ta kat­uelämän tap­pavas­ta (kauppa)keskusajattelusta?

    Vastaa

  5. Riip­pumat­ta siitä, tuleeko kivi­jalka­an pari kioskia tai ei, niin jos tuo­hon havain­neku­vaan on yhtään luot­tamista, niin tuon möhkön raken­nuk­sen este­vaiku­tus on järkyttävä…

    Vastaa

  6. Aio­taanko betonikan­nen päälle tosi­aan istut­taa pui­ta vai onko kyseessä vain kuse­tus lupi­en saamiseksi?

    Vastaa

  7. Lausun­to HSL:n toim­inta ja taloussuunnitelmaehdotuksesta
    Lausun­nos­sa ote­taan myön­teinen kan­ta lipun hin­to­jen korot­tamiseen ja kan­nate­taan koro­tuk­sen pain­ot­tumista ker­tal­ip­pui­hin, suh­taudu­taan myön­teis­es­tiKkut­su­plus –liiken­teen kehit­tämiseen, vähän vieraste­taan metron yöli­iken­nekokeilua (toteutet­ti­in esit­telijän kan­nan vas­tais­es­ti) ja kan­nate­taan liput­ta matkus­tavien tarkas­tus­mak­sun korot­tamista sataan euroon

    Eikö april­lipäivä jo mennyt?

    Vastaa

  8. Noi kak­si viimeistä vir­ket­tä jäi ras­samaan, kai pysäköin­tivirhe­mak­sut nousee samaan syssyyn? Ja mitä pahaa metron yöli­iken­teessä on? Voitko sel­ven­tää mulle.

    Vastaa

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Toimis­toista ei ole Helsin­gin hyvil­lä paikoil­la ylik­tar­jon­taa ja PÅasi­la kuu­luu niihin hyvin paikkoi­hin. Jos ne eivät mene kau­pak­si, ei niitä markki­nae­htois­es­ti myöskään syn­ny. Kan­nat­taa keskit­tää työ­paikat joukkoli­iken­teen sol­muko­hti­in. Pitkin pel­to­ja sirotel­lut toimis­tot jouta­vatkin jäädä tyhjilleen.

    Näitä pitkin pel­to­ja sirotel­tu­ja toimis­to­ja on mm. Pitäjän­mäel­lä. Täl­lä haavaa vapaa­ta toimis­toti­laa on kia 1.000.0000 m². Absur­dia on, että 10 vuot­ta van­has­ta avont­torista siir­ry­tään uuteen avokonttoriin.

    Täy­tyy myön­tää, että jatkoso­dan his­to­ri­an kään­teet kiin­nos­ta­vat täl­lä haavaa enem­män kuin maan kiin­teisö­markki­noiden tilanne. Kumpaankin pätee sama tun­nus­lause: “Kuses­sa ollaan.”

    Vastaa

  10. Vihrei­den pitäisi päät­tää, mitä halu­taan. Jos slo­gan on, että lisää kaupunkia Helsinki­in, kuten Mikko Särelän blo­gin otsikko on, ja laa­jem­pi ydinkeskus­ta, se tarkoit­taa väistämät­tä myös mas­si­ivisem­paa ja korkeam­paa rak­en­tamista ja umpiko­rt­telei­den luo­mia este­vaiku­tuk­sia. Pitäisi olla myös selvää, että pelkkää asuin­ti­laa ei voi kaavoit­taa, vaan kuten Osmo Soin­in­vaara toteaa, myös liiketi­lat hyvil­lä paikoil­la ovat tarpeen.

    Vastaa

  11. Kun tuo metron yöli­ikenne tuli mainit­tua, niin uskoisin julkisen liiken­teen palveluille ole­van kysyn­tää ark­iöille kel­lo 1.30:n ja 5.30:n välille. Olisi hyvä, jos edes kokeilu­lu­on­tois­es­ti voitaisi­in ajaa joitakin bus­sivuoro­ja tuol­la välil­lä eri puo­lille Pääkaupunkiseu­tua edes har­val­lakin vuorovälillä.

    Tästä olisi iloa monille yötyöläisille ja varhaiseen aamuun töi­hin meneville, jot­tei hei­dän tarvit­sisi olla pelkästään yksi­ty­isau­ton varas­sa. Samoin illan viimeis­ten juh­li­joiden ei tarvit­sisi mak­saa kallista tak­si­matkaa, jos mis­saa­vat viimeisen bussin. 

    Suun­taus lie­nee, että maanan­taista per­jan­tai­hin kahdek­sas­ta neljään työpäivät ovat aina vain harvem­pi­en herkkua, maail­man pitäisi pyöriä muulloinkin.

    Vastaa

  12. Mikko Num­melin: Vihrei­den pitäisi päät­tää, mitä halu­taan. Jos slo­gan on, että lisää kaupunkia Helsinki­in, kuten Mikko Särelän blo­gin otsikko on, ja laa­jem­pi ydinkeskus­ta, se tarkoit­taa väistämät­tä myös mas­si­ivisem­paa ja korkeam­paa rak­en­tamista ja umpiko­rt­telei­den luo­mia este­vaiku­tuk­sia. Pitäisi olla myös selvää, että pelkkää asuin­ti­laa ei voi kaavoit­taa, vaan kuten Osmo Soin­in­vaara toteaa, myös liiketi­lat hyvil­lä paikoil­la ovat tarpeen.

    Mä en nyt oikein ymmär­rä mis­tä toi Vihrei­den pitäisi päät­tää tuli, mut­ta kuitenkin: Este­vaiku­tus on katu­verkon ja kaavamääräys­ten omi­naisu­us, jol­la ei mitään tekemistä raken­nuste­hokku­u­den kanssa ja hyvin vähän raken­nustyyp­pi­enkin kanssa. Jos on tiheä ruu­tukaava­mainen katu­verkko ja katet­tu­jen tilo­jen kohdal­la velvoite pitää ne läpikäveltäv­inä muul­loinkin kuin liikkei­den auki­oloaikana, niin pääsee kulke­maan ja toisin päin.

    Yhtään kukaan ei ole myöskään vaat­in­ut pelkästään asun­to­jen kaavoit­tamista. Luvut menee suurin piirtein niin että asukas­ta kohti pitäisi kaavoit­taa 40 m² asuin­ti­laa ja 10 m² toim­i­ti­laa. Näin sik­si että työn­tek­i­jää kohden on 10–20 m² ja joka toinen ihmi­nen on töis­sä. Eli noin noin yksi toim­i­ti­laneliö neljää asuin­neliötä kohti, ja koulut ja muut julkiset tilat päälle. Pasi­lan kaavas­sa on yksi asuin­neliö viit­tä toim­i­ti­laneliötä kohti. Tuol­laises­sa keskuk­ses­sa tuo on vielä jotenkin perustel­tua, mut­ta nor­maalis­sa kort­te­likaupungis­sa pitäisi tehdä päin­vas­toin. Yksinker­tais­taen: kuusik­er­roksi­nen talo, eka ker­ros toim­i­ti­laa ja lop­ut asuntoja.

    Vastaa

    1. Heh, tuon kaup­pakeskuk­sen tarkoi­tus on imeä asukkai­ta kuin kär­päs­pa­peri, joten kyl­lä sen läpikin pääsee kävelemään, ellei sit­ten tar­tu siihen paperi­in ja jää shoppailemaan.

      Vastaa

  13. anomuu­mi: Kan­nat­taisiko toteut­taa nämä pro­jek­tit pienemp­inä kokon­aisuuksi­na tai luop­ua koko iänikuis­es­ta kat­uelämän tap­pavas­ta (kauppa)keskusajattelusta?

    Aivan. Hyvän kuvan tule­van Pasi­lan tun­nel­mas­ta saa, jos ajaa junal­la Lep­pä­vaaran ase­malle ja kään­tää ensin kat­seen­sa kohti keskus­ta: ääret­tömi­in jatku­va tum­ma seinämä kiin­ni­tysalus­tak­si liikkei­den logoille. Sen jäl­keen voi kävel­lä läpi betonisen bus­si­ase­man, kohti etuoikeal­la ole­vaa kapeaa rakoa raken­nus­mas­san keskel­lä. Se on tuon keskuk­sen pääkatu: betoni­laat­to­ja ja Pris­man ja City­mar­ketin aarin kokoi­sis­sa ikkunois­sa ole­via ome­nan kuvia.

    Tämä on juuri sitä “kat­uelämän tap­pavaa (kauppa)keskusajattelua”, jota nyt ollaan rak­en­ta­mas­sa sekä Pasi­laan että Kalasatamaan.

    Ja kun Kalasa­ta­mas­sa pro­jek­ti seisoo, asukkaat valit­ta­vat lähikau­pan puutet­ta: sel­l­aista ei ole eikä tule, kos­ka kaik­ki on keskitet­ty kaup­pakeskuk­seen. Jota ei ehkä tulekaan.

    Eikö kaupunkisu­un­nit­telus­sa koskaan opi­ta yhtään mitään. Vai eikö tosi­aan tälle monokult­tuurille ole mitään vai­h­toe­hto­ja. Ei keskel­lä Töölöäkään ole kauppakeskusta.

    Vastaa

  14. Eiks 0,5 k€ = 500 €? Melko vaa­ti­ma­ton lähiöpro­jek­tik­si tosiaan.

    Vastaa

  15. Katu­ti­lat Tri­plan ympäril­lä näyt­tävät suo­raan san­ot­tuna ihan kamalil­ta joka suun­taan. Anteek­si vaan, mut­ta näil­lä opeil­la tuos­sa menetetään mah­dol­lisu­us toiseen keskus­taan. Torniko­rt­telin suun­nitel­ma on lisää samaa.

    Vastaa

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Heh, tuon kaup­pakeskuk­sen tarkoi­tus on imeä asukkai­ta kuin kär­päs­pa­peri, joten kyl­lä sen läpikin pääsee kävelemään, ellei sit­ten tar­tu siihen paperi­in ja jää shoppailemaan.

    Pääseekö sen mielekkäästi ohittamaan?
    Mikään ei ole kauheam­paa kuin se, että on “pakko” aina kävel­lä jonkin ostoshel­vetin läpi päästäk­seen jonnekin.
    Ja pyöräl­lähän nois­sa ei saa ajaa..

    Vastaa

  17. Lähiöpro­jek­tin tehtävänä on paran­taa asum­isolo­suhtei­ta ja julkisen tilan laat­ua lähiöissä. 

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää paran­netaanko niitä vähem­män viihty­isik­si koe­tuis­sa (ns. epäon­nis­tuneis­sa) lähiöis­sä vaiko “paran­netaanko” myöskin toimivis­sa ja viihty­i­sis­sä lähiöissä?
    Eli onko tämä vain tekosyy tiivistää ja tuot­taa nykyisen kaupunkipar­a­dig­man mukaista ympäristöä, jota sit­ten itä­pasi­latyylis­es­ti parinkymme­nen vuo­den päästä kiro­taan, kos­ka ihmiset eivät halua naa­purin kat­se­l­e­van suo­raan ikku­nas­ta sisään, asua viihdekeskuk­ses­sa tai kiviku­jal­la, tms.?

    Vastaa

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Heh, tuon kaup­pakeskuk­sen tarkoi­tus on imeä asukkai­ta kuin kär­päs­pa­peri, joten kyl­lä sen läpikin pääsee kävelemään, ellei sit­ten tar­tu siihen paperi­in ja jää shoppailemaan. 

    Eli raken­nuk­sen julk­i­sivua ja ulkop­uolen katu­ta­soa ei ole liike­toimin­nan kannal­ta tässä suh­teessa mitään mieltäkään tehdä miel­lyt­täväk­si jalankulkuym­päristök­si, kun ulkop­uolel­la ei katu­ta­sos­sa ole liikkeitä (ainakin kuvien perus­teel­la vaikut­taa että kaik­ki liik­keet ovat sisätilois­sa). Päin­vas­toin, kun ulkop­uolel­la kulku tehdään mah­dol­lisim­man epämiel­lyt­täväk­si ja han­kalak­si, val­it­see use­ampi reitin sisäpuolel­la sijait­se­vien kaup­po­jen ohitse.

    Kaup­pakeskusten sisäti­lat muuten ovat mon­esti hyvin suun­nitel­tua jalankulkuym­päristöä. Kun osaamista selvästi on, onkin ihme ettei sitä saa­da käytet­tyä myös katu­ti­lan suunnittelussa.

    Vastaa

  20. Siis tuleeko Pasi­lan uusi keskus todel­lakin kokon­aan “kan­nelle” ja sen pohjois­puolel­la ole­va asuinalue alas monttuun?

    Kan­si on siis nykyisen sil­lan korkeudel­la ja mont­tu on paljon alem­pana kuin ase­mal­la nyky­isin pysähtyvien junien kiskot.

    Jos näin on, käsis­sämme on koh­ta jopa Suomen mit­takaavas­sa ennen­näkemätön klas­sikko. Tämän voi havain­noi­da kävelemäl­lä mon­tus­sa ja kuvit­tele­mal­la tuo keskus nykyisen sil­lan päälle.

    Aijai, Uut­ta Uljas­ta Helsinkiä syn­tyy! Jo etukäteison­nit­te­lut kaikille täl­lä het­kel­lä ksv:ssä istuville.

    Vastaa

  21. @Grejus

    Tässä taitaa olla Kes­ki-Pasi­lan ongel­mati­ikan ydin. Triplas­sa ulkoti­lan pääkatu rav­in­to­lat­eras­sei­neen on Pasi­lan sil­lal­la. Tosi­asi­as­sa mak­savien asi­akkaiden tietysti halu­taan pas­teerail­e­van keskuk­sen sisällä.

    Torniko­rt­telien aukio taas on sil­lan tason ala­puolel­la. Tri­plan ostari­in oli ainakin jos­sain havain­neku­vass­sa sisäänkäyn­ti torniko­rt­telin auki­ol­ta sen tasos­sa sil­lan ali. Sil­lan eteläre­unalle ei ole tulos­sa yht­enäistä raken­nusten muo­dosta­maa seinämää, eli uuden pääkadun erit­täin lev­eä katu­ti­la (50 m?) on enim­mäk­seen avoin etelään. Kun eteläre­una puut­tuu, niin samal­la pääkadul­ta puut­tuu puo­let mah­dol­li­sista katu­ta­son kohteista (näyteikkunoista, sisäänkäyn­neistä jne.). Puiden kas­vat­telem­i­nen betonikan­nel­la on kallista, joten veikkaan, että nyt kuvis­sa näkyvät puut tule­vat katoa­maan. Pääkatu on myöskin eri tasos­sa koko muun Kes­ki-Pasi­lan kanssa, eli jalankulk­i­jan reitit uusi­in kort­telei­hin tule­vat ole­maan enem­män ja vähem­män han­kalaa tasonvaihtoa.

    Olisiko voitu vali­ta toisin? Esimerkik­si pyrk­iä kehit­tämään jalankulk­i­jan kannal­ta miel­lyt­tävä katu­verkko maan tasoon (sil­lan ala­puolelle), sijoit­taa uusi pääkatu sinne ja rak­en­taa pienem­mis­sä eris­sä muo­dos­tu­vaa kaupunkia. Ei olisi var­maan ainakaan ollut hitaam­paa kuin nämä mam­mut­ti­hankkeet, joiden käyn­nistymistä odotel­laan vuosikau­sia (tor­nit). Täm­möises­sa vai­h­toe­hdos­sa olisi tietysti pitänyt luop­ua siitä, että ase­man pääovi on pääkadun tasol­la ja siitä, että pääkatu jatkuu suo­raan Itä-Pasi­laan. Tripla-suun­nitel­mas­sa se jatkuu, mut­ta vas­tas­sa on Itä-Pasi­lan viras­to­talot ja muut, joiden julk­i­sivut ovat ump­inaista muuria ja jot­ka eivät tar­joa jalankulk­i­jalle mitään. Tripla itse taas muo­dostaa vas­taavaa muuria ympäri­in­sä sil­lan ala­puolel­la maan tasossa.

    Vastaa

  22. Karl Marx:

    Pääkaupunkiseudun, myös Kes­ki-Pasi­lan suun­nit­telun määrävä tek­i­jä on kaukoli­iken­neter­mi­naalin sijain­ti…http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/helsingin-painopiste-muuttunut-kaukojunat-siirrettava-pasilaan/

    Helsin­gin maanti­eteelli­nen keskip­iste oli ennen Sipoon osien liit­tämistä lkimäärin Lmin­gantiel­lä, Kumpulassa.

    Nyt pääkaupunkiseudul­la on usei­ta alakeskuk­sia, joista Pasi­la on vain yksi. On edelleennkin mielekästä, että kaukuo­ju­nat jatka­vat Rautatieasem­lle saak­ka, kos­ka se yksinker­tais­taa matkaa mm. eduskun­tat­alolle, Kaartinkaupunki­in tai yliopistolle.

    Vastaa

  23. Lähiöpro­jek­tin tehtävänä on paran­taa asum­isolo­suhtei­ta ja julkisen tilan laat­ua lähiöis­sä. Itä-Pasi­las­sa puolestaan muutet­ti­in 40 vuot­ta sijain­nut iso kahdek­sanker­roksi­nen van­hus­ten­ta­lo asun­not­tomien ja päi­hdeon­gel­mais­ten asuntolaksi.

    Vastaa

  24. Kaup­pakeskusten sisäti­lat muuten ovat mon­esti hyvin suun­nitel­tua jalankulkuym­päristöä. Kun osaamista selvästi on, onkin ihme ettei sitä saa­da käytet­tyä myös katu­ti­lan suunnittelussa.

    Kysymys on siitä, kuka mak­saa toteu­tuk­sen. Kaup­pakeskusten tapauk­ses­sa yksi­tyiset yri­tyk­set osal­lis­tu­vat raha­puoleen merkit­tävil­lä sum­mil­la sik­si, että pystyvät niin puo­lus­ta­maan omia liike­toim­intae­tu­jaan. Avoimen katu­ti­lan kyseessä ollessa taas ain­oina mak­saji­na ovat veronmaksajat.

    Vastaa

  25. anonyy­mi: Eli onko tämä vain tekosyy tiivistää ja tuot­taa nykyisen kaupunkipar­a­dig­man mukaista ympäristöä, jota sit­ten itä­pasi­latyylis­es­ti parinkymme­nen vuo­den päästä kiro­taan, kos­ka ihmiset eivät halua naa­purin kat­se­l­e­van suo­raan ikku­nas­ta sisään, asua viihdekeskuk­ses­sa tai kiviku­jal­la, tms.? 

    40 vuot­ta sit­ten raken­net­tu Itä-Pasi­la tor­ni­taloi­neen ja vehreine puis­toi­neen on todel­li­nen idyl­li ver­rat­tuna esimerkik­si läheiseen nyt rak­en­teil­la ole­vaan Konepa­jan alueeseen, jos­sa talot ovat tiivi­is­sä riveis­sä vierekkäin kuin kon­tit sata­mas­sa. Tulev­as­ta Kes­ki-Pasi­las­ta nyt puhumattakaan.

    Vastaa

  26. Jos 1970-luvul­la olisi ollut yhtä kehit­tynyt tietokone­grafi­ik­ka kuin nyky­isin, tuol­ta oli­si­vat näyt­täneet Itä-Pasi­lan ja Mer­i­haan havain­neku­vat. Korkei­ta, neliskant­tisia, mas­soitelul­taan val­tavia raken­nuk­sia geometris­es­ti ryhmiteltynä. 

    Paikan pääl­lä, jalankulk­i­jan näkökul­mas­ta, on täysin kuol­lut­ta, kuu­luu vain ilman­vai­h­toaukko­jen suhi­naa ja sähkölait­tei­den ininää. Kaik­ki jalankulk­i­jat halu­a­vat äkkiä pois talo­jen välistä sisälle taloon tai jon­nekin muualle. Paik­ka paikoin on penkke­jä, joil­la ei istu ketään, ja istu­tuk­sia, joiden betoniset reunat ovat täyn­nä val­uma­jälk­iä. Siel­lä tääl­lä on graf­fite­ja, sil­lä laa­jat monot­o­niset pin­nat huu­ta­vat niitä.

    Vastaa

  27. Mikko H:
    Tässä taitaa olla Kes­ki-Pasi­lan ongel­mati­ikan ydin. Triplas­sa ulkoti­lan pääkatu rav­in­to­lat­eras­sei­neen on Pasi­lan sillalla.
    …
    Torniko­rt­telien aukio taas on sil­lan tason ala­puolel­la. Tri­plan ostari­in oli ainakin jos­sain havain­neku­vass­sa sisäänkäyn­ti torniko­rt­telin auki­ol­ta sen tasos­sa sil­lan ali. 

    Tal­likadul­ta, ase­man eteläpuolelta saa Google Mapsin kaut­ta ehkä jonkin­laisen käsi­tyk­sen mil­laiseen kuop­paan asuin­talot tule­vat. Radalle on var­maan 4 metriä ja sil­lalle 6 metriä lisää.

    http://goo.gl/y3DXtR

    Pohjoisen asuinaluet­ta var­jostaa luon­nol­liset mäet län­nessä ja idässä. Sik­si olisi ollut ensiar­voisen tärkeää huole­htia että myös poh­jalle, asun­to­jen luokse, syn­ty­isi hyvää, kaupunki­maista katu­ti­laa. Tätä ei todel­lakaan ole tehty, vaan poh­jata­so on parkki­hal­li­mainen suurine autotei­neen tornikom­pleksin näkökulmasta.

    Lop­putu­lok­se­na poh­jal­ta “tie on tukos­sa” ainakin etelään, län­teen ja itään. Mitenköhän poh­jal­ta tosi­aan pääsee esim. fil­lar­il­la Itä-Pasi­laan, kaup­pakeskuk­sen hissillä?

    Vastaa

  28. OS

    “Lausun­to HSL:n toim­inta ja taloussuunnitelmaehdotuksesta

    Lausun­nos­sa ote­taan myön­teinen kan­ta lipun hin­to­jen korot­tamiseen ja kan­nate­taan koro­tuk­sen pain­ot­tumista ker­tal­ip­pui­hin, suh­taudu­taan myön­teis­es­tiKkut­su­plus –liiken­teen kehit­tämiseen, vähän vieraste­taan metron yöli­iken­nekokeilua (toteutet­ti­in esit­telijän kan­nan vas­tais­es­ti) ja kan­nate­taan liput­ta matkus­tavien tarkas­tus­mak­sun korot­tamista sataan euroon.”

    Sat­un­nainen matkaa­ja ei ole oikein innos­tunut koro­tu­s­paineen tästäsi­irtämiset­sä ker­tal­ip­pui­hin. Sem­minkin kun työtä vieroksu­vana hän kovin hel­posti tur­vau­tuu auto­mo­bi­ili­in­sa, ja tämän jäl­keene vieläkin helpommin.

    Satasen riek­sakko liput­ta matkus­tamis­es­ta on liikaa. Sem­minkin, kun sitä har­ras­ta­vat lähin­nä vähä­varaisem­mat. Hyvin usein näitä tarkas­tus­mak­su­ja ei edes saa perittyä.

    Vastaa

    1. Satasen rike­sakko on kohtu­u­ton, jos on jäänyt huo­maa­mat­ta, että kuukausiko­rt­ti on men­nyt van­hak­si. Mik­si sitä pait­si pum­mil­la pysäköin­nistä saa vain 40 kymppiä?

      Vastaa

  29. Osmo Soin­in­vaara: Satasen rike­sakko on kohtu­u­ton, jos on jäänyt huo­maa­mat­ta, että kuukausiko­rt­ti on men­nyt van­hak­si. Mik­si sitä pait­si pum­mil­la pysäköin­nistä saa vain 40 kymppiä?

    Näis­sä on yleen­sä se ero, että bussin men­nään usein ilman lip­pua se tietäen, ei vahin­gos­sa. Auto jätetään harvem­min parkki­in kokon­aan ilman mak­sua, vaan hoidet­ta­va asia voi venyä, esim, jol­lain byrokraat­tisel­la tiskil­lä, jol­loin varat­tu aika ei riitä.
    Tämä tulee kyl­lä kor­jat­tua käyt­tämäl­lä esim, mobi­il­isovel­lus­ta park­keer­auk­sel­la. Varataan mak­simi­ai­ka ja ker­ro­taan sovel­luk­selle, että nyt lähdet­ti­in parkista.

    Vastaa

    1. Bus­si­in on vaikea men­nä ilman lip­pua, mut­ta ratikkaan voi men­nä kuvitellen, että lip­pu on vielä voimas­sa, mut­ta voimas­sa olo olikin päät­tynyt edel­lisenä päivänä. En näe siinä mitään eroa suh­teessa pysäköin­ti­in. Lisäk­si aika moni pysäköi tietois­es­ti väärin paikkaan, johon ei saa pysäköidä mitään mak­sua vas­taan, esimerkik­si pyöräteille.

      Vastaa

  30. Tar­iff­isu­un­nit­telus­sa tois­te­taan van­haa kaavaa. Ker­tal­ip­pu­jen ja rike­sakon hin­nan­nousut ovat keulil­la. Maail­ma on kuitenkin muuttumassa. 

    Hyvin kallis ker­tal­ip­pu on perustel­tu aina kul­jet­ta­jara­has­tuk­sen viiveen pienen­tämis­tavoit­teel­la. Ratikas­sa, jos­sa paljon ker­tal­ip­pu­ja myy­dään, pian ei saa lip­pu­ja kul­jet­ta­jal­ta. Sama kehi­tys on koko raideli­iken­teessä ja pian myös bus­sili­iken­teen runkolinjoilla.

    Toiv­ot­tavasti hin­noit­telun vinouma saadaan kor­jat­tua lyhyem­mässä ajas­sa, kuin mitä sen syn­nyt­tämiseen aikaa kului.

    Tarkas­tus­mak­sun hin­ta lei­juu myös turhaan pil­vis­sä. Tutkimusten mukaan on kak­si perussyytä liput­ta matkus­tamiselle: köy­hyys ja hajamielisyys.

    Vastaa

  31. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Tar­iff­isu­un­nit­telus­sa tois­te­taan van­haa kaavaa. Ker­tal­ip­pu­jen ja rike­sakon hin­nan­nousut ovat keulil­la. Maail­ma on kuitenkin muuttumassa. 

    Hyvin kallis ker­tal­ip­pu on perustel­tu aina kul­jet­ta­jara­has­tuk­sen viiveen pienen­tämis­tavoit­teel­la. Ratikas­sa, jos­sa paljon ker­tal­ip­pu­ja myydään,pian ei saa lip­pu­ja kul­jet­ta­jal­ta. Sama kehi­tys on koko raideli­iken­teessä ja pian myös bus­sili­iken­teen runkolinjoilla.

    Toiv­ot­tavasti hin­noit­telun vinouma saadaan kor­jat­tua lyhyem­mässä ajas­sa, kuin mitä sen syn­nyt­tämiseen aikaa kului.

    Tarkas­tus­mak­sun hin­ta lei­juu myös turhaan pil­vis­sä. Tutkimusten mukaan on kak­si perussyytä liput­ta matkus­tamiselle: köy­hyys ja hajamielisyys. 

    Hajamielisyy­destä tai muis­ta­mat­to­muud­es­ta ei mielestäni pitäisi sakot­taa. Kun väestö ikään­tyy, alkaa alka­vaa demen­ti­aa esi­in­tyä enenevässä määrin matkus­ta­jien kesku­udessa. Mut­ta kyl­lä niitä pinnare­itakin toisaal­ta riit­tää, luul­lak­seni melkein kaikissa ikä- ja tuloluokissa.

    Vastaa

  32. Helsin­gin lähiöt paran­taa vain pusku­trak­tori. 😀 Mon­et alka­vat olla teknis­es­ti elinkaaren­sa päässä ja kaikkien sijain­ti on niin kaukana kaupungista, ettei tont­ti­maal­la ole kovinkaan paljoa arvoa. Niihin ei kan­na­ta kaataa euroakaan yhteiskun­nan rahoja.

    Vastaa

  33. Sep­po Vep­säläi­nen: Tar­iff­isu­un­nit­telus­sa tois­te­taan van­haa kaavaa. Ker­tal­ip­pu­jen ja rike­sakon hin­nan­nousut ovat keulil­la. Maail­ma on kuitenkin muuttumassa.

    Tuon virhe­mak­sun kohdal­la voisi miet­tiä, kumpi on sään­tö­jen nou­dat­tamisen kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto: satasen sakko nykyriskil­lä vai kah­denkympin sakko viisinker­taisel­la riskillä… 

    Lisäk­si teoil­la on aika lail­la eroa. On eri asia, jos henkilö jää kiin­ni matkus­taes­saan ilman lipun häivääkään viidet­tä ker­taa vuo­den sisäl­lä tai kulkies­saan eilen van­hen­tunut kol­men kuukau­den kausi taskussaan.

    Sama kos­kee myös pysäköin­tivirhe­mak­sua. Sekin on olen­nais­es­ti sama riip­pumat­ta siitä, onko teko liiken­netur­val­lisu­ut­ta vaaran­ta­va, liiken­net­tä hait­taa­va, pitkäaikainen, tois­tu­va vai yhden ker­ran sat­tunut viiden min­uutin yli­tys kah­den tun­nin parkkikiekkopaikalla. Lisäk­si pysäköin­tivirhe­mak­su­jenkin osalta ilmeis­es­ti kiin­ni­jäämis­ris­ki on mon­es­sa paikas­sa vähäinen.

    Näil­lä kahdel­la on muuten sekin yhtäläisyys, että hin­noit­telu on kovin epä­ta­saista. Paikoituk­ses­sa lyhyt sat­un­nainen paikoi­tus mak­saa kohtu­ullisen sum­man rahaa, mut­ta asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen saa melkein ilmaisek­si. Julkises­sa liiken­teessä aikaa saa hal­val­la isoonkin käyt­töön, mut­ta ker­tal­i­pus­ta tulee yhä kalliimpi.

    Jos yhdyskun­tarak­en­tei­ta ja liikku­mistapo­ja halu­taan oikeasti ohja­ta järkeväm­pään suun­taan, julkises­sakin liiken­teessä kulkemisen hin­nan pitää hei­jas­taa käyt­tömäärää. Lisäk­si hin­noit­telun pitäisi olla sel­l­ainen, ettei julki­nen liikenne kil­paile kevyen liiken­teen vaan pikem­min autoilun kanssa.

    Vastaa

  34. tpyy­lu­o­ma: … asukas­ta kohti pitäisi kaavoit­taa 40 m² asuin­ti­laa ja 10 m² toimitilaa… 

    Kumpi tietää parem­min, onko ton­tille kan­nat­tavaa rak­en­taa asun­to­ja vai toim­i­ti­laa: kaavoit­ta­ja vai ton­tin omis­ta­ja? Kaavas­ta on saata­va pois tuol­laiset merkinnät.

    Kaavoit­ta­jan tehtävä on vetää ne ruudut kar­talle ja piirtää mak­si­mi räys­täsko­rkeus. Räys­täsko­rkeuskin on syytä merk­itä ker­roksi­na, ei metreinä, jot­ta saadaan korkeampia tiloja.

    Vastaa

  35. Sakke: …kyl­lä niitä pinnare­itakin toisaal­ta riit­tää, luul­lak­seni melkein kaikissa ikä- ja tuloluokissa.

    Spur­gu­jen pois­t­a­mi­nen spåras­ta paran­taa mei­dän kaikkien muiden matkus­tusvi­ihtyvyyt­tä. Suomes­sa hyväksytään käyt­täy­tymistä, mitä en ole näh­nyt mis­sään muual­la maail­mas­sa julkises­sa kulkuneuvossa! 🙁

    Eniten tässä kyl­lä aut­taa asun­toloiden ja hoito­lais­tosten siirtämi­nen pois ihmis­ten ilmoil­ta, ihan niin kuin tehdään kaikkial­la muual­la! Helsingis­säkin spur­gu­jen asut­ta­mi­nen keskelle kaupunkia on aivan uusi ilmiö. Laitok­set tehti­in aikaisem­min kaupun­gin ulkop­ulelle ja siir­ret­ti­in vai­heit­tain kauem­mas. Veron­mak­sa­jan kannal­ta nykykäytän­tö ei ole hyväksyttävä.

    Vastaa

  36. az:
    Kun­han toimis­toti­lat suun­nitel­laan siten, että ne ovat myöhem­min hel­posti muutet­tavis­sa asunnoiksi… 

    Ja myös tois­in­päin! Voi olla, että vir­ta viekin tule­vaisu­udessa juuri toiseen suun­tain kuin nyt ajat­telemme. Työ on enem­män tiedon käsit­te­lyä jos­sa vuorovaiku­tus korostuu.

    Van­hat Töölölaiko­rt­telien talot ovat siinä mielessä ideaale­ja, että niide run­got mah­dol­lis­ta­vat huoneis­to­jen käytön sekä asun­toina että toimis­toina. Ain­oa ongel­ma van­hois­sa kort­teleis­sa on paikoi­tus, joka nykytekni­ikalla pystyt­täsi­in hoita­maan kohtuu hin­taan raken­nusten alla, jos haluttaisiin.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Grejus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.