Ihanteellinen kaupunkirakenne (6) Tiivis mutta harva

41 vastausta artikkeliin “Ihanteellinen kaupunkirakenne (6) Tiivis mutta harva”

1. Raken­nusten korkeus tulee saa­da lisäk­si riit­täväk­si, jot­ta raken­nusten väli­in saadaan ilmaa ja val­oa tule­maan huoneistoihin.

   Vastaa

2. Ihmis­ten henkisen hyv­in­voin­nin edis­tämisek­si olisi toiv­ot­tavaa, että vihreä kasvil­lisu­us näkyy myös siinä jokapäiväisessä, arkises­sa kaupunkiku­vas­sa. Pihal­la, työ­matkalla, kahvi­lan teras­sil­la. Tästä on tutkimus­ta. Ihmisel­lä on todis­te­tusti luon­tainen posi­ti­ivi­nen vaste mm. vihreälle kasvil­lisu­udelle ja vedelle, jot­ka ovat ihmiseen sisään­rak­en­tuneet kaukana laji­his­to­ri­as­sa. Osak­si tästä syys­tä kesämökil­lä on niin mon­en mielestä viihtyisää.

   Ruo­ho­lah­den beton­imöhkälet­tä ei tee ympäristönä viihty­isäk­si se, että alueen kyl­jestä läh­tee viihty­isä rantal­enk­ki Hietaniemen uimaran­nalle. Ruo­ho­lahti pysyy kalseana ja henget­tömänä kaupunkiku­val­taan, eikä vihreys näy arjen ympäristössä, mil­lä juuri on tutk­i­tusti merkitystä.

   Toivo­masi asum­isti­heys ja väljä, muka­va kaupunkiym­päristö lähel­lä olevine koira­puis­toi­neen, leikkipuis­toi­neen, arkiym­päristön puineen ja ruo­hikoi­neen saataisi­in myös rak­en­ta­mal­la hark­i­tusti ylöspäin. Mut­ta sitä on vas­tustet­tu “Helsin­gin mereltä näkyvän sil­huetin” takia. Mok­a­sitte val­tu­us­tossa todel­la pahasti torni­hotel­liäänestyk­sessä, sil­lä siinä hyvin mah­dol­lis­es­ti myös asetet­ti­in erään­lainen henk­i­nen ennakkopäätös.

   Vastaa

3. Mikko Lep­pä­nen:
   Raken­nusten korkeus tulee saa­da lisäk­si riit­täväk­si, jot­ta raken­nusten väli­in saadaan ilmaa ja val­oa tule­maan huoneistoihin. 

   Miten ihmeessä raken­nusten korkeus muka tuon takaa? Ainakin min­ul­la on asi­as­ta täysin päin­vas­tainen käsi­tys! Ajat­teletko ken­ties hajalleen, toi­sis­taan diag­o­naalis­es­ti erilleen sijoitet­tu­ja tor­ni­talo­ja ruu­tukaa­van sijaan?

   Jos enem­män ruu­tukaavaa muis­tut­taval­la alueel­la ikku­nasi (/ikkunoittesi) eteen, niiden ja auringon väli­in raken­netaan korkea talo, niin sehän juuri estää val­on tuloa oman talosi huoneis­toi­hin. Alak­er­roksis­sa asu­vat tuos­sa varsinkin joutu­vat kär­simään! Val­taosan vuodes­ta on aurinko näil­lä lev­eysasteil­la (Suomes­sa 60–70 astet­ta) aika mata­lal­la ja korkei­den raken­nusten var­jot ulot­tuvat sen vuok­si yleen­sä pitkälle.

   Ilmamäärä raken­nusten välis­sä taas riip­puu niiden keskinäis­es­tä etäisyy­destä. Tor­ni­talot puolestaan kehit­tävät ympärilleen tuulisel­la sääl­lä ilmavir­tauk­seen pyörteitä. Ne eivät ole yleen­sä toiv­ot­tu ilmiö.

   Kaistale etupi­haa ja muu­ta­ma puu talon edessä (ei kuitenkaan liian liki) toimii jo parem­min ja luo viihty­isyyt­tä, kuten myös sopi­va ker­rosluku, joka ei saa olla liian korkea, vaan sel­l­ainen joka sopii parem­min ympäristöön­sä, sen maas­ton muo­toi­hin ja kasvullisu­u­teen (mm. puustoon).

   “Helsin­gin parhai­ta katu­ja on sen sijaan Väinämöisenkatu, jos­sa raken­nuk­set ovat vain 3‑kerroksisia ja toinen puoli on rak­en­ta­mat­ta.” (Lähde: H. v. Hertzen: Koti vaiko kasar­mi lap­sillemme, WSOY,1946. s. 76)

   Onko muuten nyk­yarkkite­hdeil­ta kadon­nut (entis­ten) taito sopeut­taa raken­nuk­set ympäristöönsä?

   Vastaa

4. Osmoa selvästikin on inspiroin­ut No 2, Ville Radieuse, the Machine City.

   Toiv­ot­tavasti tein­imäis­ten ihan­ney­hteiskun­tien rak­en­t­a­mi­nen jää vain hiekkalaatikkoleikin asteelle. Vien­an meren kanavia ei tarvi­ta lisää, pait­si ehkä ojen­nusleireinä jäätelömerkke­jä ver­taileville lat­te­lib­er­aaleille, ja siihen tarkoituk­seen sopii tule­va Kymi­joen kana­va parem­min kuin hyvin.

   http://io9.com/10-failed-utopian-cities-that-influenced-the-future-1511695279

   Vastaa

5. Turha kuvitel­la, että tulisi jokin jär­jestelmälli­nen tapa kaavoit­taa — kun­han väki lisään­tyy, niin talo­ja sur­votaan sinne mihin mah­tuu, eikä poli­itikko­jen ideaalip­il­vilin­noil­la ole mitään väliä. Ei tähän mitään muu­tos­ta tule. Kaupun­ki kas­vaa syövän tavoin.

   Vastaa

6. Min­ua alkaa tympiä ainainen nar­i­na siitä, että korkeat raken­nuk­set estävät val­on joil­takin. Näil­lä hel­teil­lä hyvä jut­tu, muu­toin voi hom­man hoitaa peil­i­jär­jeste­ly­il­lä. Tuos­ta ilmas­ta en tiedä, mut­ta sekin ihan var­masti hoidet­tavis­sa. Mik­si ihmeessä Suomes­sa vas­tuste­taan korkei­ta raken­nuk­sia? Stadin joku jut­tu ei saa men­nä, kos­ka mereltä kat­soen ei käy. Voi itkevä kele tätä jengiä. Kuka ihme tänne tulee vain sen takia, että Hesa näyt­tää mereltä tup­pukylältä, jos­sa vähän jotain pikkupi­ikke­jä. Itk­i­jät otta­maan kuvia yms itselleen/nettiin ja sit­ten tor­nit pystyyn minne joku halu­aa, ei Suur­to­rille. Val­on puut­teesta on syytä lopet­taa narina.

   Vastaa

7. Kun kat­se­lee Helsin­gin uusia aluei­ta, kehit­tamiso­hje on pikem­min tiivis mut­ta tiivis. Kun alueel­la ei ole riit­tävästi ihmisiä, ei muo­dos­tu palvelui­ta. Taka-Töölö on rajoil­la, tiivistys olisi hyväksi.

   Vastaa

8. az:
   Ihmis­ten henkisen hyv­in­voin­nin edis­tämisek­si olisi toiv­ot­tavaa, että vihreä kasvil­lisu­us näkyy myös siinä jokapäiväisessä, arkises­sa kaupunkiku­vas­sa. Pihal­la, työ­matkalla, kahvi­lan teras­sil­la. Tästä on tutkimus­ta. Ihmisel­lä on todis­te­tusti luon­tainen posi­ti­ivi­nen vaste mm. vihreälle kasvil­lisu­udelle ja vedelle, jot­ka ovat ihmiseen sisään­rak­en­tuneet kaukana laji­his­to­ri­as­sa. Osak­si tästä syys­tä kesämökil­lä on niin mon­en mielestä viihtyisää.

   Ruo­ho­lah­den beton­imöhkälet­tä ei tee ympäristönä viihty­isäk­si se, että alueen kyl­jestä läh­tee viihty­isä rantal­enk­ki Hietaniemen uimaran­nalle. Ruo­ho­lahti pysyy kalseana ja henget­tömänä kaupunkiku­val­taan, eikä vihreys näy arjen ympäristössä, mil­lä juuri on tutk­i­tusti merkitystä.

   Toivo­masi asum­isti­heys ja väljä, muka­va kaupunkiym­päristö lähel­lä olevine koira­puis­toi­neen, leikkipuis­toi­neen, arkiym­päristön puineen ja ruo­hikoi­neen saataisi­in myös … 

   Kun nyt edes saataisi­in ensim­mäi­nen puu sinne Ruo­ho­lah­den (vai Jätkäsaaren?) koira­PUIS­TOON, tai kyse­hän on oikeas­t­aan pelkästä aidat­tus­ta hiekkak­en­tästä. Eikö puis­tossa pitäisi olla pui­ta? Ruo­ho­lahdessa muis­tan kyl­lä näh­neeni pieniä ruo­ho­plänt­te­jä (kivire­unuksin), joiden keskelle on istutet­tu puu, mut­ta niiden käyt­tö oli koir­il­ta kylt­tien mukaan kielletty!

   HBL kir­joit­ti eilen kor­roosio­vahin­go­ista, joi­ta koirien virt­sa kaupun­gin lyhtypylväille pitkän ajan kulues­sa aiheut­taa. Niitä on alet­tu kar­toit­taa Helsingis­sä. Olisi kai järkeväm­pää, että pui­ta tai sopivia kiviä olisi tarkoi­tus­ta varten riit­tävästi, jot­ta vahin­got kaupun­gin infralle oli­si­vat pienem­piä. Puut ja kivet kestänevät aikaa parem­min kuin lyhtypylväät. Liian tiivi­is­sä kaupungis­sa saat­taa tosin koiri­akin alkaa olla liikaa. 

   Kus­eskelun määrä ei saisi ylit­tää kaupun­gin sietokykyä, mut­ta liian tiivi­is­sä (ei-vehreässä) kaupungis­sa (Suomes­sa, ei ehkä muual­la) näin saat­taa hel­posti tapahtua.

   Vastaa

9. Kalle:
   Kun kat­se­lee Helsin­gin uusia aluei­ta, kehit­tamiso­hje on pikem­min tiivis mut­ta tiivis. Kun alueel­la ei ole riit­tävästi ihmisiä, ei muo­dos­tu palvelui­ta. Taka-Töölö on rajoil­la, tiivistys olisi hyväksi. 

   Ehdo­tatko siis, että esim. kort­telit Urheilukadun ja Man­ner­heim­intien (tai Topeliuskadun) väliltä puret­taisi­in ja raken­net­taisi­in uudelleen? 

   Kenelle tuos­ta mah­dol­lis­es­ti saata­va hyö­ty (???) valuisi? (Oma arvauk­seni: raken­nus­li­ikkeille, rahoit­ta­jille ja välit­täjille, tuskin muille)

   Helsin­gin eteläiset kaupungi­nosat alka­vat jo olla täy­teen raken­net­tu­ja. Jätkäsaari taitaa olla enää ain­oa paik­ka, jonne uusia talo­ja sovin­nol­la täl­lä erää vielä mah­tuu. On se vaan kum­mallista, ettei tätä osa tällekin blogi­pal­stalle kir­joit­tavista tun­nu ymmärtävän. Taitaisi­vat tuol­la tiivistyspe­ri­aat­teel­laan yrit­tää mah­dut­taa 12-munan munaken­noi­hinkin vielä ylimääräisen kol­man­nen­toista, ymmärtämät­tä lainkaan mihin sotku­un sel­l­ainen johtaisi!

   Vastaa

10. MIVa: Val­on puut­teesta on syytä lopet­taa narina.

    Ymmärtäisin, jos se valo oltaisi­in otta­mas­sa joltain pois, mut­ta kun uusi­akaan aluei­ta ei saa rak­en­taa korkeik­si, kos­ka jos joku val­oa halu­a­va sit­ten halu­aisikin muut­taa sinne kaikkein var­joisim­paan paikkaan, val­on puute tuot­taisi suun­na­ton­ta kär­simys­tä eikä tämä henkilö mitenkään voi vali­ta muu­ta asuinpaikkaa.

    Vastaa

11. Sakke: Ehdo­tatko siis, että esim. kort­telit Urheilukadun ja Man­ner­heim­intien (tai Topeliuskadun) väliltä puret­taisi­in ja rakennettaisiin …

    Töölön torin kul­mal­la on tyhjä tont­ti kirkon kupeessa. Kaart­in­pataljoo­nan kas­su on ollut tyhjil­lään pitkään ja sairaalan alue toisel­la puolen tietä on tehot­tomasti käytet­ty. Osa kort­teleista on niin suuria, että sisäpi­hoille mah­tuu hyvin lisäraken­nuk­sia. Kisik­sen jatkok­si pitää ehdot­tomasti rak­en­taa jotain, kos­ka siihen on tulos­sa Pis­araradan ase­man sisäänkäyn­ti. Siihen sopii hyvin iso toimistotalo.

    Hyvä työkalu on harp­pi. Piir­retään 300 m säteeltä ympyrä jokaiselta spårapysäk­iltä ja tule­val­ta rautatiease­mal­ta. Kat­so­taan mitä tilaa on käyttämättä.

    Hyö­ty kuu­luu ton­tin omis­ta­jalle. Kaupun­gin tehtävä on vain mah­dol­lis­taa rak­en­t­a­mi­nen. Ei kaiken tarvitse tapah­tua juuri nyt ja heti, mut­ta kaa­van on mah­dol­lis­tet­ta­va tiivistäminen.

    Vastaa

    1. Hyö­ty kuu­luu ton­tin omistajalle

       Mil­lä ihmen perus­teel­la. Jos on kak­si saman­laisen ton­tin omis­ta­jaa, toisen maan viereen tehdään ase­ma ja maan arvo kym­menker­tais­tuu ja toisen kaavoite­taan puis­tok­si samal­la kun yhte­diskunnal­ta menee sata miljoon­aa sen raidey­htey­den aikaansaamiseen. Miten voit sanoa, että hyö­ty kuu­luu omis­ta­jalle. Putinin meininkiä?

       Vastaa

12. Kalle: 1) Töölön torin kul­mal­la on tyhjä tont­ti kirkon kupeessa.
    2) Kaart­in­pataljoo­nan kas­su on ollut tyhjil­lään pitkään ja 3) sairaalan alue toisel­la puolen tietä on tehot­tomasti käytet­ty. Osa kort­teleista on niin suuria, että sisäpi­hoille mah­tuu hyvin lisärakennuksia.
    4) Kisik­sen jatkok­si pitää ehdot­tomasti rak­en­taa jotain, kos­ka siihen on tulos­sa Pis­araradan ase­man sisäänkäyn­ti. Siihen sopii hyvin iso toimistotalo.
    5) Hyvä työkalu on harp­pi. Piir­retään 300 m säteeltä ympyrä jokaiselta spårapysäk­iltä ja tule­val­ta rautatiease­mal­ta. Kat­so­taan mitä tilaa on käyttämättä.
    6) Hyö­ty kuu­luu ton­tin omis­ta­jalle. Kaupun­gin tehtävä on vain mah­dol­lis­taa rak­en­t­a­mi­nen. Ei kaiken tarvitse tapah­tua juuri nyt ja heti, mut­ta kaa­van on mah­dol­lis­tet­ta­va tiivistäminen. 

    1) Tarkoi­tatko tont­tia, johon jokunen vuosi sit­ten kohosi kult­tuu­ri­ta­lo Sandels?
    2) Eikös tuolle ns. Autokomp­pan­ian raken­nuk­selle (ja ton­tille sen takana) jo ole tehty suunnitelmat?
    3) Sairaalan ton­til­la on toki piha-aluet­ta, nur­mikkoa ja puitakin. Kävin siel­lä (Kivelän sairaalan päässä) kesäl­lä jokunen vuosi sit­ten, kun sain viedä sinne erään omaiseni osas­tol­ta raitista ulkoil­maa ja virk­istys­tä saa­maan. Oletko sitä mieltä, että sairaalan poti­laille (omaisia, jos heil­lä on) ei täl­laista mah­dol­lisu­ut­ta tarvitse enää suoda?
    4) Kisa­hallin edessä on kieltämät­tä hitunen tilaa. Minkälaista toimis­to­taloa siihen suosit­telisit? Eikö kaik­ki fir­mat pyri nyky­isin pääsemään eroon turhista toimis­totilois­taan. Mainit­tu paikka­han on kaiken lisäk­si aika vaa­ti­va, kun kadun toisel­la puolel­la on sen­tään Kansal­lisoop­pera. Ilmeis­es­ti siis peräti pääkonttori?
    5) Harp­pi on tosi­aan hyvä työkalu, jos ympyröitä halu­aa piirtää. Kaupunkisu­un­nit­telu­un se ei vain tai­da yksin ihan riittää.
    6) Jos kaa­van on mah­dol­lis­tet­ta­va tiivistämi­nen, eikö sil­loin pitäisi aina tehdä kaa­va, jos­sa jätetään tont­te­ja myös rakentamatta?

    Vastaa

13. En asu Helsingis­sä, mut­ta siel­lä käyneenä, niin ainakaan ydinkeskus­tan lähelle ei saisi rak­en­taa yhtään ker­rostaloa joka olisi alle 20:ta ker­rosta matalampi.

    (rakennus-)maa kun ei kas­va mut­ta talo­ja voidaan aina rak­en­taa ylöspäin.

    Vastaa

14. Rahalle ei kan­na­ta antaa val­taa, kun päätetään kaavo­jen asum­isti­hey­destä, kos­ka hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta jää aina rahan jalkoihin.

    Liian pienet vero­tu­lot ovat ongel­ma, eikä ratkaisu ole palvelu­jen keskit­tämi­nen ja heiken­tämi­nen, vaan vero­tu­lo­jen kasvattaminen.

    Ter­veyskeskuk­sia ja perusk­oulu­ja pitäisi olla pienem­mässä mit­takaavas­sa ja tiheäm­mässä. Laadukkaam­mat palve­lut, vähem­män jono­ja ja tyy­tyväisem­mät asi­akkaat. Keskus­sairaalat ja korkeak­oulut voivat sit­ten olla suurem­pia yksiköitä.

    Län­si-Pak­i­lan voin antaa esimerkkinä aivan liian tiheästä kaavas­ta. Talot ovat tiheässä, mut­ta talois­sa on vähän asukkai­ta. Pitäisi olla juuri toisin, talot har­vas­sa ja paljon asukkai­ta talois­sa. Talo­jen välil­lä pitäisi olla viher­aluei­ta, har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sia ja toim­i­talo­ja asukasyhdistyksille.

    Valitet­tavasti suo­ma­lainen raken­nus­te­ol­lisu­us ei kykene tuot­ta­maan sitä mitä asi­akkaat nykypäivän Suomes­sa vaa­ti­vat. Mod­erne­ja ja mod­u­laarisia asuin­raken­nuk­sia, jot­ka myös miel­lyt­tävät silmää kauneudel­laan. Hyvän äänieristys­tä unohtamatta.

    Vero­tu­lo­jen kas­vat­ta­mi­nen, tiheäm­mät perus­palve­lut ja ennen kaikkea järkevästi kaavoite­tut päivit­täis­tavarakau­pat mah­dol­lis­taisi­vat kaupunki­rak­en­teen, jos­sa pär­jää ilman autoakin.

    Omakoti­taloa­suinalueet eivät kuu­lu kaupunki­in. Min­un mielestäni omakoti­talot kuu­lu­vat maaseutukyliin. 

    Ei tarvitse kaavoit­taa pil­ven­pi­irtäjiä, pienker­rostalot riit­tävät, mut­ta niiden tieltä täy­tyy saa­da rai­vat­tua omakoti­talot pois.

    Vastaa

15. Ruo­ho­lah­den suun­nit­telun tyh­myyk­siä on, että läh­es kaik­ki istu­tuk­set ovat lehtipui­ta ja ‑kasve­ja. Eli lehdet­tömiä puo­let vuodes­ta. Eri­laiset havukasvit seassa pitäi­sivät ilmeen mielekkäänä ympäri vuo­den. Sama tosin vaivaa Stadin puis­to­ja kaut­ta lin­jan. Joku on halun­nut leikkiä eurooppalaista.

    Nythän Ruo­ho­lahti on parhaim­mil­laan, sopii tul­lam­päiväkäve­lylle. Mar­rasku­us­sa ei kan­na­ta vaivau­tua, puo­let talois­takin 90-luvun irvokas­ta “ulospäin kas­vanut kylpy­huone” ‑tyyliä 🙂

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara: Mil­lä ihmen perus­teel­la. Jos on kak­si saman­laisen ton­tin omis­ta­jaa, toisen maan viereen tehdään ase­ma ja maan arvo kym­menker­tais­tuu ja toisen kaavoite­taan puis­tok­si samal­la kun yhte­diskunnal­ta menee sata miljoon­aa sen raidey­htey­den aikaansaamiseen. Miten voit sanoa, että hyö­ty kuu­luu omis­ta­jalle. Putinin meininkiä?

    Sekä hyö­ty että kus­tan­nus kuu­lu­vat ton­tin omistajalle.

    Vastaa

    1. Voiko ton­tin­o­mis­ta­jat pakott5aa rak­en­ta­maan sen raidey­htey­den? Tai voiko kaik­ki velvoit­taa, jos enem­mistö halu­aa? Jos min­ul­la olisi siel­lä tont­ti, minä kieltäy­ty­isin ja toivoisin, että nje muut kuitenkin rakentavat.

       Vastaa

17. Käsit­tääk­seni pien­taloalueet muual­la Län­si-Euroopas­sa tehdään 0.6 tehokku­udel­la. Haja-asu­tusalueel­la on sit­ten ihan toinen juttu. 

    Osmo, Hert­tonie­mi esimerkik­si ei toi­mi noin. Hert­toniemen teol­lisu­usalue on ter­vein­tä kaupunkiym­päristöä: ruu­tukaavas­sa toim­i­ti­laa. Sen sijaan ongel­mat ovat nykyisel­lä ns. Van­han Hert­toniemen asuinalueel­la. Kaavoitus on täysin /C:stä. Kuka tuon on aikoinaan piirrellyt?

    Hert­tonie­mi pitää piirtää ruu­tukaavaan myös van­ho­jen asuin aluei­den osalta. Jos täy­den­nys­rak­en­tamista on tehty vääri­in paikkoi­hin, niin voi voi. Onnek­si viimeaikoina tehty täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen on lyhytikäistä. 

    Ps. Ei ole ole­mas­sa mitään syytä, ettei Kivi­nokkaa kaavoite­ta ruu­tukaavaan ja kuu­teen kerrokseen.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara: Mil­lä ihmen perus­teel­la. Jos on kak­si saman­laisen ton­tin omis­ta­jaa, toisen maan viereen …

    Sosial­is­mi ei toi­mi. Osmo, olen ehkä eniten oppin­ut poli­itikko­jen ja raken­nus­li­ikkei­den käh­min­nöistä pääkaupunkiseudul­la Sin­un kir­joituk­sis­tasi. Itse tiedän jonkin ver­ran pienem­pi­en paikkakun­tien suhmuroinneista. 

    Suomes­sa on hyvin vähän rak­en­tamiseen liit­tyviä epä­selvyyk­siä viety oikeu­teen esimerkik­si ver­rat­tuna Ruot­si­in. Joku Van­taan tuomio on pis­ara mer­essä eikä minus­ta edes ollut kovin törkeä! Poli­itikko­jen rooli rak­en­tamises­sa on saata­va kuri­in, jot­ta raken­nuskus­tan­nuk­set saadaan aisoihin. 

    En tiedä, mikä on Vihrei­den ansain­ta­logi­ik­ka raken­nus­bis­nek­sessä. Joku idea pitää olla takana, kun Vihreät aja­vat gryn­de­rien asi­aa mm. paikoituk­ses­sa. Asukas joka tapauk­ses­sa on se häviäjä!

    Vastaa

    1. Onko Sak­sa siis sosial­isti­nen val­tio? Toimi­iko Sak­sa. Mon­es­sa osaval­tios­sa kaupunki­maista rak­en­tramista saa toteut­taa vain yhteiskun­nan omis­ta­malle maalle. Kun kaupun­ki laa­je­nee, yhteiskun­ta ostaa maan itselleen maat­alous­maan hin­nal­la, kos­ka maat­alous­maata­han myyjä myy.

       Vastaa

19. “Ter­veyskeskuk­sia ja perusk­oulu­ja pitäisi olla pienem­mässä mit­takaavas­sa ja tiheämmässä.”

    Niistä kioskeista ei ole yhtään mitään oikea­ta hyö­tyä. Ne palvel­e­vat ain­oas­taan hyv­in­voin­ti­val­tion poti­lasasi­akaskansalaisen sub­jek­ti­ivisen oikeustarpeen paroksys­mia, mut­ta mitään todel­lista hyö­tyä niistä ei ole. Pahim­mil­laan ne ovat vaar­al­lisia, kun punaisen ristin merkin houkut­telem­i­na niin hakeu­tuu poti­lai­ta, joiden oikeasti pitäisi hakeu­tua aivan toiseen paikkaan.

    Vastaa

20. Catili­na:
    “Ter­veyskeskuk­sia ja perusk­oulu­ja pitäisi olla pienem­mässä mit­takaavas­sa ja tiheämmässä.”

    Niistä kioskeista ei ole yhtään mitään oikea­ta hyö­tyä. Ne palvel­e­vat ain­oas­taan hyv­in­voin­ti­val­tion poti­lasasi­akaskansalaisen sub­jek­ti­ivisen oikeustarpeen paroksys­mia, mut­ta mitään todel­lista hyö­tyä niistä ei ole. Pahim­mil­laan ne ovat vaar­al­lisia, kun punaisen ristin merkin houkut­telem­i­na niin hakeu­tuu poti­lai­ta, joiden oikeasti pitäisi hakeu­tua aivan toiseen paikkaan. 

    Suuris­sa yksiköis­sä lääkäreil­lä ja hoita­jil­la on liikaa kiiret­tä, joka vaikut­taa poti­las­tur­val­lisu­u­teen hyvin negatiivisesti.

    Enem­män henkilökun­taa ja pienem­mät yksiköt nos­taisi­vat poti­las­tur­val­lisu­ut­ta merkittävästi.

    Sil­lä ei tosin rikas­tute­ta miljonäärilääkäre­itä, joille poti­laiden ter­veys on samantekevää.

    Vastaa

21. az: Toivo­masi asum­isti­heys ja väljä, muka­va kaupunkiym­päristö lähel­lä olevine koira­puis­toi­neen, leikkipuis­toi­neen, arkiym­päristön puineen ja ruo­hikoi­neen saataisi­in myös rak­en­ta­mal­la hark­i­tusti ylöspäin. Mut­ta sitä on vas­tustet­tu “Helsin­gin mereltä näkyvän sil­huetin” takia. Mok­a­sitte val­tu­us­tossa todel­la pahasti torni­hotel­liäänestyk­sessä, sil­lä siinä hyvin mah­dol­lis­es­ti myös asetet­ti­in erään­lainen henk­i­nen ennakkopäätös.

    Niin siis tämähän oli se aja­tus mil­lä betonilähiöt on raken­net­tu. Tehdään korkeaa jol­loin väli­in jää ihkusti viher­ti­laa. Tulos on vaan läh­es poikkeuk­set­ta ollut ankei­ta puskit­tunei­ta aukioi­ta tornien välis­sä. Vaikka­pa nyt sik­si että virk­istysaluei­den laatu tup­paa ole­maan kään­teisessä suh­teessa niiden pin­ta-alaan, ja ihan siitä syys­tä että resurssit niiden hoitaan ja ihmis­määrä niitä kan­soit­ta­maan ei kas­va vas­taavasti. Joka tapauk­ses­sa, tämä malli on siis koke­mus­peräi­sistä syistä huonos­sa huudossa.

    Mut­ta kuitenkin. Koira­puis­to, nur­mikko ja pui­ta mah­tuu val­lan hyvin erit­täinkin tiivi­iseen kaupunki­rak­en­teeseen, eikä siinä ole kysymys ker­roslu­vuista. Jos olete­taan peräti aluete­ho kak­si, mikä on noin tuplat siitä mis­tä Ode puhuu yllä, ja keskimäärin kuusik­er­roksiset talot, niin kak­si kol­ma­sosaa maap­in­ta­la-alas­ta ei ole talo­jen alla ja asukkai­ta on jotain 30 000 — 40 000 ihmistä neliök­ilo­metril­lä. Kysymys on siitä mitä sil­lä tilal­la tehdään.

    Vastaa

22. Jos oikein olen ymmärtänyt kalle-kap­i­tal­is­mia, niin kaavoitus­sosial­is­mi­akaan ei olisi, vaan jokainen maan­omis­ta­ja rak­en­taisi ton­tilleen mitä lystää. Markki­nat sit­ten ohjaisi­vat mitä mihin raken­netaan. Vaikea uskoa, että täl­lä taval­la voisi opti­moi­da kapunki­raken­net­ta, kun ohjaus tapah­tuu hyvin lokaal­isti. Toki aikaa myö­den iso­jakin maan­omis­ta­jia tulisi, joil­la olisi mah­dol­lisu­us laa­jem­paan näkökul­maan. Ehkä se puis­tokin täl­lä tavoin joskus rakentuisi.
    Uskos­ta huoli­mat­ta veikkaan kuitenkin, että markki­nat pää­tyvät pitkässä juok­sus­sa lähelle laa­jaa opti­mia, mut­ta se voi kestää hyvin pitkään ja kulkemista monien umpiku­jien kaut­ta. Mielestäni kaupunkisu­un­nit­telijoil­la on ymmär­rystä siitä, mikä toimii ja mikä ei. Olisi hölmöä jät­tää se käyt­tämät­tä suunnittelussa.

    Vastaa

23. Kos­ka me lääkärit olemme vain ahnei­ta pask­i­aisia, on ehdot­tomasti parem­pi, että meitä ei ole, ja jos on, emme ainakaan ole töissä.

    Onko mitenkään mah­dol­lista, että minä saat­taisin oikeasti tietää näistä asioista jotain?

    Vastaa

24. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Sak­sa siis sosial­isti­nen val­tio? Toimi­iko Sak­sa. Mon­es­sa osaval­tios­sa kaupunki­maista rak­en­tramista saa toteut­taa vain yhteiskun­nan omis­ta­malle maalle. Kun kaupun­ki laa­je­nee, yhteiskun­ta ostaa maan itselleen maat­alous­maan hin­nal­la, kos­ka maat­alous­maata­han myyjä myy. 

    Kun­non kap­i­tal­is­mia olisi se, että kaupun­ki pakkol­u­nas­taa ton­tin ja myy sen pilkkahin­taan gryn­der­ille: http://en.wikipedia.org/wiki/Kelo_v._City_of_New_London

    Vastaa

25. tpyy­lu­o­ma: Niin siis tämähän oli se aja­tus mil­lä betonilähiöt on rakennettu.

    Oli tai ei, niin se ei ole syy “betonilähiöi­den” toim­i­mat­to­muu­teen. Useim­miten se johtuu niiden asu­jaimis­tos­ta, jot­ka tek­i­sivät epävi­ihty­isän, mis­tä tahansa asuinalueesta.

    Tehdään korkeaa jol­loin väli­in jää ihkusti viher­ti­laa. Tulos on vaan läh­es poikkeuk­set­ta ollut ankei­ta puskit­tunei­ta aukioi­ta tornien välissä.

    Tämä ei ole sen avaran tilan funk­tio vaan sen tilan hoitamisen/hoitamattomuuden funktio.

    Vaikka­pa nyt sik­si että virk­istysaluei­den laatu tup­paa ole­maan kään­teisessä suh­teessa niiden pin­ta-alaan, ja ihan siitä syys­tä että resurssit niiden hoitaan ja ihmis­määrä niitä kan­soit­ta­maan ei kas­va vastaavasti. 

    Väit­teesi ovat keskenään ris­tiri­itaisia. Halu­atko enem­män sitä pin­ta-alaa vai et?

    Joka tapauk­ses­sa, tämä malli on siis koke­mus­peräi­sistä syistä huonos­sa huudossa.

    En ole tör­män­nyt vakavasti perustel­tu­un väit­teeseen, että ylöspäin rak­en­t­a­mi­nen olisi tästä syys­tä huonos­sa huu­dos­sa. Kun jokin lähiö ei toi­mi, niin aina toki kek­sitään kaiken­laisia mui­ta seli­tyk­siä kuin se merkit­tävin, eli asukkaat itse.

    Mut­ta kuitenkin. Koira­puis­to, nur­mikko ja pui­ta mah­tuu val­lan hyvin erit­täinkin tiivi­iseen kaupunki­rak­en­teeseen, eikä siinä ole kysymys kerrosluvuista.

    Tuot­ta väit­teessäsi ei ole mitään matemaat­tista tolkkua. Siihen rak­en­teeseen kuu­luu talo­jen lisäk­si myös paljon muu­ta, eikä sitä auto­jen tilaa esimerkik­si vihrei­den toiveista huoli­mat­ta jätetä kaavoit­ta­mat­ta ja kun raken­netaan niitä asun­to­ja ver­tikaalis­es­ti horison­taalisen tilan sijaan, niin puis­toille ym. jää enem­män tilaa. Ei tässä ole yhtään mitään epäselvää.

    Kysymys on siitä mitä sil­lä tilal­la tehdään.

    Tämä on ydinkysymys, mut­ta se ei poista sen riit­tävän tilan syn­nyt­tämisen merkitystä.

    Vastaa

26. “mut­ta niiden tieltä täy­tyy saa­da rai­vat­tua omakoti­talot pois.” 

    Oi Sinä Suuri Johta­ja, kan­so­jen insinööri, poli­it­tis­es­ti oikeauskois­t­en johtotähti ja pro­le­tari­aatin terävim­män kär­jen suun­nan­näyt­täjä! Takavarikoim­meko noiden inho­jen talois­saan asu­vien valkokaulus-kulakkien vääryy­del­lä ja viekkaudel­la itselleen haal­i­man omaisu­u­den jo huomen­na? Ja riit­tääkö mokomille kansan­vi­hol­liskoir­ille muu­ta­man kuukau­den uudelleenk­oulu­tusleir­i­tuomio, vai onko tarvet­ta drakonisem­pi­in toimenpiteisiin?

    Vastaa

27. Catili­na:
    Kos­ka me lääkärit olemme vain ahnei­ta pask­i­aisia, on ehdot­tomasti parem­pi, että meitä ei ole, ja jos on, emme ainakaan ole töissä.

    Onko mitenkään mah­dol­lista, että minä saat­taisin oikeasti tietää näistä asioista jotain?

    Olen kyl­lä kir­joituk­si­asi lukenut ja var­masti olet oikein pätevä ja ahne yksi­tyi­nen lääkäri. 

    Yhteiskun­ta kuitenkin tarvit­see päte­viä lääkäre­itä ter­veyskeskuk­si­in aut­ta­maan yhteiskun­taa kokon­aisu­udessaan, eikä vain teekut­suli­ik­keen jäsenkir­jan omaavia.

    Vastaa

28. az: Oli tai ei, niin se ei ole syy “betonilähiöi­den” toim­i­mat­to­muu­teen. Useim­miten se johtuu niiden asu­jaimis­tos­ta, jot­ka tek­i­sivät epävi­ihty­isän, mis­tä tahansa asuinalueesta.

    Ja mitäköhän aluer­ak­en­tamisen epäon­nis­tu­mista ei voisi selit­tää pois sil­lä, että mutku siel­lä on vaan vääriä ihmisiä? Ei tältä poh­jal­ta ole mitään keskusteltavaa asi­as­ta. Ja muuten, oletko tul­lut ajatelleek­si että sil­lä että jon­nekin alueelle pää­tyy asumaan ne joil­la ei ole varaa vali­ta, saat­taisi olla jotain tekemistä senkin kanssa että se alue nyt vaan ihan asu­jaimis­tos­ta riip­pumatkin on sieltä vähiten halut­tavas­ta päästä?

    Tämä ei ole sen avaran tilan funk­tio vaan sen tilan hoitamisen/hoitamattomuuden funktio.

    Ja se hoi­tat­tomat­to­muus on ilmeis­es­ti sekin jotenkin ihan vaikka­pa asukasti­hey­teen liit­tymätön asia?

    Väit­teesi ovat keskenään ris­tiri­itaisia. Halu­atko enem­män sitä pin­ta-alaa vai et?

    Justhan mä tossa mihin vas­tasin perustelin että minkä takia halu­an sitä vähemmän. 

    En ole tör­män­nyt vakavasti perustel­tu­un väit­teeseen, että ylöspäin rak­en­t­a­mi­nen olisi tästä syys­tä huonos­sa huu­dos­sa. Kun jokin lähiö ei toi­mi, niin aina toki kek­sitään kaiken­laisia mui­ta seli­tyk­siä kuin se merkit­tävin, eli asukkaat itse. 

    Niin minä siis uskalsin ihan speku­loi­da, että koke­muk­sil­la alueista joi­ta pidet­ti­in ihan jo esteet­tis­es­tikin epäon­nis­tuneina, muus­ta puhu­mat­takaan, saat­taapi olla jotain tekemistä sen kanssa ettei samal­la saplu­u­nalle halu­ta tehdä lisää. Sinän­sä olen kyl­lä osin väärässä, edelleenkin tota yritetään.

    Tuot­ta väit­teessäsi ei ole mitään matemaat­tista tolkkua. Siihen rak­en­teeseen kuu­luu talo­jen lisäk­si myös paljon muu­ta, eikä sitä auto­jen tilaa esimerkik­si vihrei­den toiveista huoli­mat­ta jätetä kaavoit­ta­mat­ta ja kun raken­netaan niitä asun­to­ja ver­tikaalis­es­ti horison­taalisen tilan sijaan, niin puis­toille ym. jää enem­män tilaa. Ei tässä ole yhtään mitään epäselvää.

    Kadut vie noin 10–15% maa-alas­ta. Esimerkik­si omakoti­taloalueel­la, jota tuskin voi pitää autovi­hamielisenä ympäristönä. Vaik­ka tek­isi minkä katu­verkon, niin ei se nyt yli kol­ma­sosaa vie mil­lään. Mä en ymmär­rä mis­tä olet saanut päähäsi että joku koira­puis­to, tai sem­moinen ihan nor­maali kort­telipuis­to on jotenkin kauhean tilaa vievää. Kato nyt vaik­ka ilmaku­vas­ta jotain Helsin­gin kan­takaupun­gin puis­to­ja. Puu vie muu­ta­man neliön tilaa, esimerkik­si kadunvarressa.

    Jos nyt leik­itään että olisi 10 ker­rosta keskimäärin, Man­hat­tanil­lakaan tuskin tuo­ta enem­pää, ja aluete­ho 2, niin maap­in­nas­ta menee 20% raken­nuk­si­in. Kuudel­la ker­roksel­la 30%. Eli tuos­sa on peräti 10% ero.

    Vastaa

29. uusi kas­vo tääl­lä:
    En asu Helsingis­sä, mut­ta siel­lä käyneenä, niin ainakaan ydinkeskus­tan lähelle ei saisi rak­en­taa yhtään ker­rostaloa joka olisi alle 20:ta ker­rosta matalampi.

    (rakennus-)maa kun ei kas­va mut­ta talo­ja voidaan aina rak­en­taa ylöspäin. 

    Mik­sei sit­ten myös alaspäin? Jos joku väit­tää, ettei kaipaa luon­non­va­l­oa, voisi kaiketi asua myös maan alla. 

    Minä en ainakaan kaipaa Helsinki­in, sen ydinkeskus­taan tai muualle, esim. metroasemienkaan viereen, tämänkaltaisia näkymiä: ks. “http://gizmodo.com/these-surreal-photos-of-hong-kongs-aging-towers-arent-483852763” tai “http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivenlahti#mediaviewer/Tiedosto:Kivenlahti_winter.JPG”.

    Viime viikon­lop­puna Eiran ja Ullan­lin­nan alueil­la käyneenä olen entistä vaku­ut­tuneem­pi siitä, että kolmik­er­roksiset talot ovat kaupungis­sa eräs var­teenotet­tavim­mista ratkaisu­ista, muut seu­raa­vat perästä. Tässä teille esimerk­ki (link­ki) val­oku­vaan puutarhakaupungi(nosa)sta: “http://www.toinenlinja.fi/en/02369”. Eilen tuon puis­ton kukkalois­to oli suo­ras­taan upea. 

    Olisi­pa Helsin­gin ydinkeskus­tan vierel­lä enem­män edel­lisen kaltaisia, upean vehre­itä näkymiä sekä aluei­ta, jois­sa asu­tus (ja mik­sei myös työ­paikat) on kyet­ty sovit­ta­maan hyvin ympäröivään luon­toon ja maise­maan! Liika (tai väärin tehty) tiivistämi­nen voi vaaran­taa ole­mas­sa ole­vat näkymät.

    Vastaa

30. Lupus Bore­alis: Olen kyl­lä kir­joituk­si­asi lukenut ja var­masti olet oikein pätevä ja ahne yksi­tyi­nen lääkäri. 

    Yhteiskun­ta kuitenkin tarvit­see päte­viä lääkäre­itä ter­veyskeskuk­si­in aut­ta­maan yhteiskun­taa kokon­aisu­udessaan, eikä vain teekut­suli­ik­keen jäsenkir­jan omaavia.

    Väärin. Läh­es koko urani olen ollut julkisen palveluk­ses­sa, ja enim­mäk­seen pienis­sä kor­piter­veyskeskuk­sis­sa, varsin usein niiden ain­oana lääkärinä.

    Haistapa siis pas­ka. Can­is Fecalis sopisi nimek­sesi paremmin.

    Vastaa

31. Sit­ten toisek­seen vit­tuako min­un pitäisi välit­tää siitä, mitä “yhteiskun­ta” tarvit­see? Yhteiskun­ta, jon­ka edus­ta­jat kek­sivät ihmisille yhää lisää ja lisää kaiken­maail­manoikeuk­sia vaa­dit­taviksi var­moina siitä, että he ainakaan eivät koskaan ole mis­sään vaaras­sa joutua ole­maan se, jon­ka on henkilöko­htais­es­ti koh­dat­ta­va nämä “oikeuk­sien” vaati­jat, ynnä surkeat piipit­täjät, jot­ka ylväästi kuvit­tel­e­vat ole­vansa poti­lasasi­akaskuninkai­ta ja voivansa esit­tää vaa­timuk­sia kelle ja mille tahansa, luon­to ja maail­mankaikkeus mukaanlukien.

    Soit­takaa­pa sinne yhteiskun­nalle, kun lääkäri ei nyt juuri heti tänään päivysty­saikana teekään lausun­toa tei­dän kont­tauskypäräänne varten.

    Vastaa

32. tpyy­lu­o­ma: Mä en ymmär­rä mis­tä olet saanut päähäsi että joku koira­puis­to, tai sem­moinen ihan nor­maali kort­telipuis­to on jotenkin kauhean tilaa vievää. 

    En ymmär­rä lainkaan järkeilyäsi. Me puhumme joko eri asi­as­ta, tai tässä on jokin muu väärinkäsi­tys tai ajat­telu­virhe puolel­la tai toisella.

    Yritän pelk­istää. Kaavoita kak­si ruu­tua lat­tialle. Lai­ta kumpaankin ruuduista laatikko. Nos­ta laatikoista toinen toisen päälle. Tavarati­heys on sama, mut­ta lat­ti­ati­la on kas­vanut. Mitä tarkoi­tan hark­i­t­ul­la ylöspäin rak­en­tamisel­la, voisi vas­ta­ta sitä, että kaavoitat lat­tial­ta neljä ruu­tua, lai­tat niihin neljä laatikkoa ja nos­tat yhden laatikoista toisen päälle. Näin voidaan tas­apain­ot­taa se huole­nai­heesi rak­en­ta­mat­toman tilan ja väestön suh­teesta arvioidul­la toivei­den mukaisel­la taval­la. Ymmär­rätkö tämän tilan syn­tymisen periaatteen?
    Onko mielestäsi tilaa lop­ut­tomi­in kaik­keen toiv­ot­tuun? Jos ei ole, niin täl­lä tilan luomisel­la on merk­i­tys­tä, eikö?

    Eikä kyse ole vain koira­puis­tos­ta, vaan paljon laa­jem­mas­ta. Kävimme tämän saman keskustelun täl­lä blogilla joskus viime vuo­den lop­pupuolel­la, etkä sil­loinkaan tun­tunut ymmärtävän tätä. Jos kat­somme kaupungi­nosaa tai kaupunkia kokon­aisuute­na, niin kyse on hyvin paljos­ta muus­ta kuin “puskit­tuneista aukioista tornien välis­sä”. Visioi ne neljä laatikkoa, joista yksi on nos­tet­tu toisen päälle. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa se syn­tyneen ruudun tila voidaan käyt­tää kokon­ais­su­un­nitel­man, kokon­ais­ratkaisun (mik­si kut­suakaan, mut­ta ymmär­rät) hyödyk­si. Ei vain koira­puis­to, vaan jalka­pal­lon treeniken­tät, käve­lykadut, tei­den var­sien puut, käve­lykatu­jen var­sien puut, skeit­tipuis­tot, koulu­jen viihty­isät ja riit­tävän suuret pihat, talojen/korttelien sisäpi­hat, jot­ka ovat muu­takin kuin parkkipaikko­ja yhdel­lä tai kahdel­la muodon vuok­si istute­tul­la puul­la, kori­pal­lo­ken­tät, piknik-alueet (tätä lis­taa voi jatkaa hyvin pitkään). En todel­lakaan ymmär­rä, miten voit tak­er­tua vain koira­puis­toi­hin, jos tarkoituk­sesi on väitel­lä asi­as­ta asi­ata­sol­la ja vakavasti.

    Kiertele Laut­tasaa­res­sa ja sit­ten vaik­ka Kata­janokalla, tai kat­so Google Earth­ista, niin ymmärtänet, mitä yritän kuvata.
    Jos Laut­tasaa­reen halu­taan suurem­pi asukasti­heys, niin raken­net­takoon johonkin sopi­vaan kohtaan erit­täin korkeaa (esimerkik­si luo­den var­jon­sa merelle, kuten torni­hotel­li olisi tehnyt), eikä lätkäistä mata­lam­paa suurem­malle alueelle, täl­löin nyky­isiä viher­aluei­ta tuhoten. Jotakin täl­laista yritin kuva­ta, sen tulk­it­sem­i­nen puskit­tuneek­si “betonilähiöik­si” (asso­sioi­va tun­nesana vähäisel­lä merk­i­tyk­sel­lä) oli oma olk­iukkosi vähäisel­lä yhtey­del­lä siihen, mitä yritin kuvata.
    Tila on rajal­lista, ja kun raken­netaan ver­tikaalis­es­ti, niin maan­ta­solle jää tilaa sille, mikä voi sijai­ta vain maan­ta­sol­la. Fud­iskent­tä ei voi olla 30 metris­sä maan­pin­nas­ta, eikä koira­puis­to 25 metris­sä, mut­ta asun­not voivat olla. Tila on rajal­lista, ja tämä on sik­si kaupunkisu­un­nit­telun keskeinen funk­tio. Myöskin, jos halu­taan rak­en­taa tilavampia asun­to­ja ihmis­ten ja yhteiskun­nan vaurastues­sa, niin tämäkin onnis­tuu lisäämäl­lä kokon­ais­neliömäärää ylöspäin. Jos halu­taan monipuoliseen kaupunkiku­vaan myös puukaupunkia, omakoti­taloaluei­ta, ja mui­ta pakos­ta asukasti­hey­deltään alhaisem­pia aluei­ta ja silti säi­lyt­tää kokon­aisu­u­den kom­pak­tius ja asukasti­heys, niin tätäkin voidaan tas­apain­ot­taa rak­en­ta­mal­la ylöspäin. Mikä tässä ylöspäin rak­en­tamises­sa on se ongel­ma, jota vas­tu­s­tat? Viestiesi perus­teel­la se vas­tus­tus tun­tuu peri­aat­teel­liselta, ehkä en vain tajua, mut­ta en löy­dä ratio­naal­ista perustetta.

    Noin yleistäen Laut­tasaaren ris­ti­in rasti­in lenkkeilleenä voin omana tun­te­muk­se­nani kuva­ta, että Laut­tasaaren “puskit­tuneet” tyhjät tilat ovat erit­täin luon­te­va osa oman­lais­taan kaupunkiku­vaa. Vajaan vuosikymme­nen olen tääl­lä asunut ja täy­tyy sanoa, että Laut­tasaari on häm­mästyt­tävän rauhalli­nen paik­ka. En ole oikeas­t­aan koskaan tavan­nut mitään sen kum­mem­paa häir­iökäyt­täy­tymistä, paikko­jen van­dal­isoin­tia tai muu­ta vas­taavaa, en päivä­saikaan, enkä keskel­lä yötä. En kapakan edus­tan huutelui­ta kummempaa.
    Tuo­hon toiseen kiis­takysymyk­seen viitat­en väitän, että tämä johtuu pääosin Laut­tasaaren asu­jaimis­tos­ta, eikä sen kaupunkiku­vas­ta, vaik­ka kaupunkiku­va taval­lista viihty­isämpi onkin. Asu­jaimis­tos­ta, joka on (taloudel­lis­es­ti ja kult­tuuris­es­ti) keskilu­okkaista ja sivistynyt­tä pääosiltaan.

    Eli kun kat­sot sitä yhtä ruu­tua, johon on vapau­tunut tyhjää tilaa, kun olet nos­tanut yhden laatikoista toisen päälle, niin tämän tilan täyt­tymisen muo­to ei ole sen laatikon nos­tamisen funk­tio vaan sen tilan täyt­täjien toimin­nan funk­tio. Jos jos­sakin Yhdys­val­to­jen suurkaupun­gin ghetossa se tyhjä tila täyt­tyy viihty­isyyt­tä tuhoavas­sa, ja asukkai­ta pelot­tavas­sa määrin huumei­den katukau­pas­ta, katupros­ti­tuu­tios­ta, jen­gi­tap­peluista, ohikulk­i­joiden ryöstelystä ja tavaroiden vas­tu­ut­tomas­ta ympäristöön heit­telystä, käyt­täen puis­toa kaatopaikkana, niin tämä ei ole kaupunkisu­un­nit­telun syytä, vaan pääsyy on osan paikallista (lähin­nä nuor­ta, miespuolista) väestöä maail­manku­vas­sa ja toiminnassa.

    Jos­sakin toises­sa kaupungi­nosas­sa sama kaupunkisu­un­nit­telu ja tilan syn­nyt­tämi­nen loisikin viihty­isiä ja vail­la häir­iöitä tai pahempaa roskaamista ole­via viher­aluei­ta, har­rastealuei­ta, käve­lykatu­ja, joil­la ihmiset viihty­i­sivät laps­es­ta vaari­in. Ero joh­tu­isi mis­tä? Pääosin alueen toisen­lais­es­ta väestöpo­h­jas­ta. Täten ei voi­da johtaa suo­raa väit­tämää kaupungi­nosan ongelmista sen kaupunkisu­un­nit­telu­un, vaan monia mui­ta tek­i­jöitä täy­tyy myös huomioida.

    Tilan luomi­nen mah­dol­lis­taa viihty­isäm­män kaupun­gin luomisen, ei tietenkään ole tae siitä. Asukkaiden ja edus­ta­jien­sa pitää myös itse olla pieneltä osaltaan posi­ti­ivis­es­ti sitä viihty­isyyt­tä luo­mas­sa, eikä ainakaan vähen­tämässä. Yksilö on kaupunkisu­un­nit­telus­sakin tärkein muuttuja.

    Vastaa

33. az:
    …
    Kiertele Laut­tasaa­res­sa ja sit­ten vaik­ka Kata­janokalla, tai kat­so Google Earth­ista, niin ymmärtänet, mitä yritän kuvata.
    Jos Laut­tasaa­reen halu­taan suurem­pi asukasti­heys, niin raken­net­takoon johonkin sopi­vaan kohtaan erit­täin korkeaa (esimerkik­si luo­den var­jon­sa merelle, kuten torni­hotel­li olisi tehnyt), eikä lätkäistä mata­lam­paa suurem­malle alueelle, täl­löin nyky­isiä viher­aluei­ta tuhoten.
    …
    Tila on rajal­lista, ja tämä on sik­si kaupunkisu­un­nit­telun keskeinen funk­tio. Myöskin, jos halu­taan rak­en­taa tilavampia asun­to­ja ihmis­ten ja yhteiskun­nan vaurastues­sa, niin tämäkin onnis­tuu lisäämäl­lä kokon­ais­neliömäärää ylöspäin. Jos halu­taan monipuoliseen kaupunkiku­vaan myös puukaupunkia, omakoti­taloaluei­ta, ja mui­ta pakos­ta asukasti­hey­deltään alhaisem­pia aluei­ta ja silti säi­lyt­tää kokon­aisu­u­den kom­pak­tius ja asukasti­heys, niin tätäkin voidaan tas­apain­ot­taa rak­en­ta­mal­la ylöspäin. Mikä tässä ylöspäin rak­en­tamises­sa on se ongel­ma, jota vastustat?
    …
    Tuo­hon toiseen kiis­takysymyk­seen viitat­en väitän, että tämä johtuu pääosin Laut­tasaaren asu­jaimis­tos­ta, eikä sen kaupunkiku­vas­ta, vaik­ka kaupunkiku­va taval­lista viihty­isämpi onkin. Asu­jaimis­tos­ta, joka on (taloudel­lis­es­ti ja kult­tuuris­es­ti) keskilu­okkaista ja sivistynyttä …

    Tilan luomi­nen mah­dol­lis­taa viihty­isäm­män kaupun­gin luomisen, ei tietenkään ole tae siitä. Asukkaiden ja edus­ta­jien­sa pitää myös itse olla pieneltä osaltaan posi­ti­ivis­es­ti sitä viihty­isyyt­tä luo­mas­sa, eikä ainakaan vähen­tämässä. Yksilö on kaupunkisu­un­nit­telus­sakin tärkein muuttuja. 

    Onko Kiven­lah­den Mer­i­torni tai Vuosaaren Cir­rus tas­apain­ot­tanut tilan ja väestön suhdet­ta tornien ympäril­lä asu­vien kannal­ta toiv­o­tul­la taval­la? Tuo­ta pitäisi ehkä kysyä asianomaisil­ta itseltään, mut­ta voi olla, että pahiten kärsi­neet ovat jo muut­ta­neet alueelta pois. Niis­sä torneis­sa asu­vi­a­han ei tuo maisema­hait­ta tietenkään hait­taa. (Pää­sevät­pähän naut­ti­maan: ” edut mulle, hai­tat muille”-periaatteesta, jon­ka kaavoit­ta­ja on siel­lä jostain syys­tä sallinut.) Minä en ainakaan halu­aisi tuol­laisia pahuk­sen­moisia kolosse­ja lähiym­päristössäni katsella.

    “Merelle var­jon­sa luo­va torni­hotel­li” kuu­lostaa varsin viat­toma­l­ta. Jos kuitenkin ensin raken­netaan (nyky­is­ten raken­nus­määräys­ten edel­lyt­tämä) louhe-soravuori (oletko näh­nyt Laut­tasaaren sil­lal­ta Jätkäsaaren lounaisosan?) sen päälle talo­rykelmät ja vielä niiden ylle kohoa­va taivai­ta hipo­va mon­u­ment­ti, ja kaik­ki tämä vielä laske­van ilta-auringon eteen, voi huo­ma­ta, että kyse ei mis­tään aivan viat­tomas­ta puuhastelus­ta ollutkaan, vaik­ka niin annet­ti­in ymmärtää (jos Koivusaares­ta on kyse). Korkeat raken­nuk­set näkyvät pitkälle, jos niiden lukuisat ker­rokset sijoite­taan pääosin maan­pin­nan yläpuolelle. On tasa-arvoisem­paa pitää raken­nusko­rkeus ympäristön­sä mukaan rajoitettuna.

    Laut­tasaaren Myl­lykallion lin­tu­tor­nista voi myös nähdä, miten suuresti toi­sis­taan eroa­vat nyky­isin luon­teeltaan saaren van­hem­mat (ja väl­jem­mät) osat sekä tiivi­im­min raken­net­tu Vat­tuniemen alue. Saman havain­non voi tehdä tietenkin myös alueil­la liikku­mal­la, kuten itsekin olen tehnyt.

    Kyse on paljolti siitä, kuka halu­aa tuo­ta aiem­paa suurem­paa asukasti­heyt­tä, kenen ehdoil­la ja miten suurek­si ja miten se olisi tarkoi­tus ehkä tehdä. Kuka tätä raken­nu­s­painet­ta jo raken­natun alueen jäl­jel­lä oleville, rak­en­ta­mat­tomille paikoille (ulkoilu- ja virk­istysalueille?) oikein on suun­taa­mas­sa? Mitä suurem­pi ihmisjoukko jollekin alueelle on tunke­mas­sa (tai ollaan tunke­mas­sa), sitä suurem­pi on sen kulut­ta­va vaiku­tus ja sitä tuhoisam­paa jälkeä se yleen­sä saa aikaan (vrt. esim. kal­jakel­lun­ta Van­taan­joel­la). Mitä enem­män asukkai­ta tai ihmisiä jol­lain alueel­la on, sitä use­ampia ympäristön pilaa­jia joukkoon näet aina mahtuu.

    Vastaa

34. az: Yritän pelk­istää. Kaavoita kak­si ruu­tua lat­tialle. Lai­ta kumpaankin ruuduista laatikko. Nos­ta laatikoista toinen toisen päälle. Tavarati­heys on sama, mut­ta lat­ti­ati­la on kasvanut. 

    Tilan voi jär­jestel­lä uud­estaan myös niin, että siir­rät sen toisen laatikon toisen kanssa samaan ruutuun.

    Jos konkreet­tisem­min puhutaan, niin tuol­laisil­la 100–150 m kant­ti­in­sa olevil­la kort­teleil­la saa imho hyvinkin luon­non­läheistä ympäristöä, kun­han sisäpi­ho­ja ei yli­raken­neta, tai muuten täytetä perisuo­ma­laiseen tapaan autopaikoil­la, ros­ka- ja fil­larika­tok­sil­la tai hyper­tur­val­lisil­la leikkipaikoil­la. Tarkoit­taa samal­la sitä, ettei piha voi sijai­ta betonikan­nen päällä.

    Kort­telien lomas­sa olisi sit­ten iso­ja ja pieniä puis­to­ja ja kaduil­la puuriv­it. Raken­netun alueen ympäril­lä liiken­neväyliä luku­unot­ta­mat­ta koske­ma­ton luon­to. Olisiko tämä todel­la dystopia nykyiseen var­pus­parvikaavoituk­seen näh­den, jos­sa raken­net­tua ympäristöä on 2–3 ker­taa niin paljon kuin olisi tarpeen?

    Vastaa

35. Catili­na: Väärin. Läh­es koko urani olen ollut julkisen palveluk­ses­sa, ja enim­mäk­seen pienis­sä kor­piter­veyskeskuk­sis­sa, varsin usein niiden ain­oana lääkärinä. 

    Jos näin on, niin pyy­dän anteeksi.

    Vastaa

36. Hyväksytään. Minäkin pidän Tulen ja jään laulusta.

    Vastaa

37. Sakke: Miten ihmeessä raken­nusten korkeus muka tuon takaa? Ainakin min­ul­la on asi­as­ta täysin päin­vas­tainen käsi­tys! Ajat­teletko ken­ties hajalleen, toi­sis­taan diag­o­naalis­es­ti erilleen sijoitet­tu­ja tor­ni­talo­ja ruu­tukaa­van sijaan? 

    Tämä on juuri se idea. Se korkea raken­nus ei var­jos­ta jos se on tarpeek­si kaukana. Ja kun raken­nuk­set ovat tarpeek­si korkei­ta, niin niihin mah­tuu vähin­tään yhtä paljon ihmisiä vaik­ka ne eivät olisikaan ihan vieressä.

    Juuri sen takia että Suo­mi on pohjoises­sa tääl­lä kan­nat­taa rak­en­taa korkei­ta raken­nuk­sia. Kos­ka aurinko pais­taa mata­las­ta kul­mas­ta niin puut ja se vastapäätä ole­va mata­la 4–5 ker­roksi­nen raken­nus var­josta­vat kum­minkin, ja oman mata­lan raken­nuk­sen läh­es kaik­ki ker­rokset kär­sivät var­jos­ta. Jos pitkät ja mata­lat raken­nuk­set kään­netään “kyl­jelleen” niin niiden väli­in tulee tilaa ja val­oa tulee ihan eri taval­la. Samal­la suurin osa esimerkik­si 10–15 ker­roksisen talon asukkaista ei kär­si ollenkaan puun varjoista.

    Vastaa

38. joo: Tämä on juuri se idea. Se korkea raken­nus ei var­jos­ta jos se on tarpeek­si kaukana. Ja kun raken­nuk­set ovat tarpeek­si korkei­ta, niin niihin mah­tuu vähin­tään yhtä paljon ihmisiä vaik­ka ne eivät olisikaan ihan vieressä.

    Juuri sen takia että Suo­mi on pohjoises­sa tääl­lä kan­nat­taa rak­en­taa korkei­ta raken­nuk­sia. Kos­ka aurinko pais­taa mata­las­ta kul­mas­ta niin puut ja se vastapäätä ole­va mata­la 4–5 ker­roksi­nen raken­nus var­josta­vat kum­minkin, ja oman mata­lan raken­nuk­sen läh­es kaik­ki ker­rokset kär­sivät var­jos­ta. Jos pitkät ja mata­lat raken­nuk­set kään­netään “kyl­jelleen” niin niiden väli­in tuleeti­laa ja val­oa tulee ihan eri taval­la. Samal­la suurin osa esimerkik­si 10–15 ker­roksisen talon asukkaista ei kär­si ollenkaan puun varjoista. 

    Tokkopa nyt Suomes­sa sen­tään kovin moni joutuu “puun var­jos­ta kärsimään”.

    Mer­i­torni Espoon Kiven­lahdessa, Koneen torni ja “Raaden ham­mas” Keilaniemessä sekä Cir­rus Vuosaa­res­sa lienevät siis sopi­val­la etäisyy­del­lä. Seu­raavak­si taitaa sit­ten jo tul­la se Gazpromin torni, joka tul­laan ilmeis­es­ti rak­en­ta­maan Pietari­in. Se on kuitenkin Helsingistä kat­soen kauem­pana idässä, joten se ei onnek­semme sen­tään auringonlasku­jamme peitä.

    Onko­han Pasi­laan jo hyväksyt­ty tor­ni­talo­ja, entä onko Kalasa­ta­man alueel­la niiden osalta tilanne selvä? Ei kai nyt Suomen pääkaupunkiseudus­ta sen­tään mitään uut­ta “Bolog­naa” tai uut­ta, mut­ta “har­va­ham­paisem­paa”, Man­hat­tanin jäljitelmää ole tarkoi­tus tehdä? Tuol­lainen “torni siel­lä — toinen tääl­lä” ‑peri­aate saat­taisi kyl­lä jo rumen­taa kaupunkiku­vaamme Helsingis­sä melkoisesti!

    Miten muuten tor­ni­talois­sa hoide­taan talvel­la lumen ja jään pudo­tus? Pitääkö odot­taa täysin tyyn­tä keliä, kevät­tä, vai pitääkö sulat­taa sähköl­lä? Entä miten hoituu kesäl­lä var­jon puut­teen takia nou­se­va läm­pöti­la asun­nois­sa? Voiko niihin rak­en­taa läpi­talon asun­to­ja, jois­sa sen­tään tehokas tuule­tus asukkaan sitä kai­vates­sa on mah­dol­lista. Saako tor­ni­talos­sa ylipään­sä ava­ta edes pikkuista tuule­tus­räp­pänää (jos niitäkään on?), isom­mista ikkunoista nyt puhu­mat­takaan, vai perus­tuuko ilmanvaihto/ilmastointi ain­oas­taan koneel­liseen, puhal­timin (ja läm­mön­vai­h­timin?) toteutet­tuun ratkaisu­un? Veden pump­pauk­sen yläk­er­roksi­in luulisi ainakin vaa­ti­van jotain eri­ty­is­toimia tavanomaisi­in ratkaisui­hin ver­rat­tuna. Tuo­hon tarvit­ta­va tekni­ik­ka lie­nee kuitenkin ole­mas­sa. Sähköä se pump­paus “pil­vien tasolle” vaati­nee kuitenkin taval­lista enem­män. Onko kenel­läkään tietoa tor­ni­talo­jen ener­giate­hokku­ud­es­ta mata­lampi­in taloi­hin verrattuna?

    Sat­utko tietämään, mon­tako asukas­ta ja hissiä mah­taa olla Cir­ruk­ses­sa ja Mer­i­tor­nissa? Ilman alun­perin luvat­tua ylim­män ker­roksen kahvi­laa, niitä hisse­jä ei ehkä kovin monia tarvi­ta, mut­ta riit­tääkö niis­säkään vain yksi per rakennus?

    Vastaa