Huh mikä energiatulevaisuus (3) Miten energiaa tuotetaan 2030?

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomissa)

Sähkön markki­nasään­nöt eivät tue strate­gisia energiainvestointeja 

On aika turha kina­ta siitä, mikä on ydin­voiman osu­us Suomen ener­giat­ule­vaisu­udessa. Pal­lo on markki­noil­la. Ydin­voimaloille on myön­net­ty lupia enem­män kuin on halua niiden toteuttamiseen.

Ydin­voimaa ei saa Suomes­sa omis­ta­jan kannal­ta kan­nat­tavak­si mitenkään. Jos verkkoon jysäytetään ker­ral­la yli tuhat megawat­tia tar­jon­taa, sähkön hin­ta las­kee niin alas, ettei ydin­voimaan sijoit­tanut saa raho­jaan takaisin. Hyö­ty menee kokon­aan kulut­ta­jille ja tap­pi­ot omis­ta­jille. Ydin­voima voi olla kan­nat­ta­va vain kulut­ta­jien omis­ta­mana. Kun­nat ovat aivan väärä taho ydin­voimaa omis­ta­maan. Teol­lisu­us olisi paljon parem­pi, mut­ta sil­loin pitäisi velvoit­taa taakankan­toon koko teol­lisu­us sähkön käytön suhteessa.

Ydin­voiman vas­tus­ta­ja voi iloi­ta tästä sähkö­markki­noiden ohjausvirheestä, mut­ta valitet­tavasti se kos­kee kaikkia strate­gisia ener­giain­vestoin­te­ja. Nykyi­nen sähkön­markki­na­jär­jestelmämme spot­ti­hin­toi­neen ohjaa nerokkaasti voimaloiden käyt­töjärjestys­tä, mut­ta on kelvo­ton ohjaa­maan investoin­te­ja. Sik­si meil­lä on ehkä maail­man paras 1980-luvun sähkön­tuotan­to, mut­ta muu­tos kohti uusia, vähähi­il­isiä ener­gia­muo­to­ja käy hitaasti. Markki­nae­htois­es­ti sähkön­tuotan­non omavaraisu­ut­ta ei saavute­ta koskaan, kos­ka näil­lä pelisään­nöil­lä huolto­var­muu­den kannal­ta riit­tävä sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti merk­it­sisi hal­paa sähköä ja kan­nat­tam­a­ton­ta tuotan­toa. Kuitenkin yleiset syyt puoltaisi­vat riip­pumat­to­muut­ta Venäjän tuonnista.

Mon­et muut maat, esimerkik­si Sak­sa ja Bri­tan­nia, ovat hylän­neet markki­namekanis­min ener­giat­ule­vaisu­u­den ohjaa­jana ja valin­neet voimakkaan val­ti­ol­liseen ohjauksen.

Val­ti­ol­la skit­sofreni­nen suhde tuulivoimaan

Voimakkaasti val­tio kyl­lä edis­tää tuulivoiman rak­en­tamista. Tuulivoimalle luvat­tu syöt­tö­tar­if­fi on niin korkea, että kyse on ylikom­pen­saa­tios­ta. Sama val­tio, joka yhdel­lä kädel­lä tukee tuulivoimaa ehkä vähän liikaakin, estää toisel­la kädel­lä sen rak­en­tamista. Ympäristövi­ra­nomaiset ovat aset­ta­neet tuulivoiman sijoit­tamiselle Suomes­sa niin korkei­ta vaa­timuk­sia etäisyy­destä asu­tuk­seen, ettei esimerkik­si Uudelle­maalle voi rak­en­taa käytän­nössä yhtään tuulipuis­toa. Samat nor­mit Tan­skaan sovel­let­tuina oli­si­vat estäneet kaik­ki Tan­skan tuulivoimalat. Jotain on pahasti vial­la Suomen päätök­sen­tekokyvyssä. Tuulivoimaa tulee joko suosia tai kieltää, mut­ta surkuhu­paisa on tilanne, jos­sa yksi vira­nomainen suosii ja toinen kieltää.

Turvein­vestoin­nit kovin riskipitoisia

Juha Sip­ilän kanssa olimme eri mieltä turpeen­poltos­ta. Juha Sip­iläkin myön­si, että turve aiheut­taa poltet­taes­sa ilmas­ton­muu­tos­ta siinä mis­sä kivi­hi­ilikin, mut­ta hän halusi kuitenkin suosia sitä koti­maisen työn nimis­sä. Voi kuu­lostaa yllät­tävältä, mut­ta minus­ta turpeen polt­to ei ole merkit­tävä ilmas­to-ongel­ma, kos­ka se syö päästöoikeuk­sia ja pakot­taa vähen­tämään vas­taa­van määrän päästöjä jos­sain muualla.

Minä vaan pidän rahan investoimista turpeen polt­toon virheenä, kos­ka kaiken jär­jen mukaan jos­sain vai­heessa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen ote­taan vakavasti ja päästöoikeuk­sien hin­nat nou­se­vat merkit­tävästi. Sil­loin turve muut­tuu täysin kan­nat­ta­mat­tomak­si ja turvevoimaloi­hin tehdyt investoin­nit käyt­tökelvot­tomik­si. (Ydin­voimas­ta voi sil­loin tul­la kan­nat­tavaa, myön­netään.) Omaa rahaani en turvevoimalaan lait­taisi, enkä keho­ta ketään muu­takaan laittamaan.

Turvevä­ki on int­tänyt val­ti­ol­ta lupaus­ta mak­saa turvevoimaloiden päästöoikeudet. Epä­toivoista? Jos Suomes­sa voisi tehdä noin koti­maisu­u­teen vedoten, pitäisi sama oikeus suosia koti­maista ener­giaa myön­tää kaikille hiilentuottajamaille.

Aurinkoen­er­gias­sa on ratkaisu, mut­ta Suomen ase­maa se heikentää

Ilouu­ti­nen on, että aurinkoen­er­gia ratkaisee aikanaan globaalit ener­giantuotan­non ongel­mat. Huono uuti­nen on, että sähkö tulee täl­löin ole­maan halvem­paa meitä eteläm­pänä, mikä tarkoit­taa, että ener­giaval­tainen teol­lisu­us siir­tyy lämpimämpi­in mai­hin. Vuodessa Suomeen tulee kyl­lä aurinkoen­er­giaa melkein yhtä paljon kuin Sak­sas­sa, mut­ta se tulee kesäl­lä ja sähköä tarvi­taan talvella.

Auringonva­l­oa sähkök­si muut­tavista ken­noista on tulos­sa niin halpo­ja, että aurinkovoimalan hin­nas­ta val­taosa onkin itse raken­nel­man hin­taa – siis sen pin­nan rak­en­tamista, mihin ken­no kiin­nitetään. Kun näin käy, vähän väärässä kul­mas­sakin ole­va pin­ta kel­paa, jos se on ilmainen. Niin­pä katot tul­laan päällystämään aurinko­ken­noil­la siel­lä, mis­sä ei ole lunta.

Aurinkoen­er­giaa ei kan­na­ta muut­taa sähkök­si, jos lop­pukäyt­tö kuitenkin on läm­pöä. Läm­mönkerääjien hyö­ty­suhde on paljon parem­pi ja läm­mön varas­toin­ti paljon helpom­paa. On henkistä laisku­ut­ta, että pien­talois­sa läm­mintä käyt­tövet­tä ei läm­mitetä auringon avul­la. Riit­täisipä auringon läm­pö itse raken­nuk­senkin läm­mit­tämiseen melkein koko vuodeksi.

Net­to­lasku­tus ja tun­tiko­htaiset hinnat

Meil­lä voisi olla paljon enem­män pihapi­iris­sä tuotet­tua aurinko- ja tuuliener­giaa, jos koti­taloudet voisi­vat syöt­tää ajoit­taisen ylimääräen­er­gian takaisin sähköverkkoon niin, että ne mak­saisi­vat sähkölaskua vain oste­tun ja myy­dyn sähkön ero­tuk­ses­ta. Ajanko­h­ta täy­tyy toki ottaa huomioon. Kesäl­lä hal­van sähkön aikaan tuote­tul­la yli­jäämäl­lä ei voi suo­raan kor­va­ta kallista sähköä talvel­la. Sähköl­lä on olta­va tun­ti­hin­ta, mut­ta sen on olta­va sama molem­pi­in suuntiin.

Muutenkin olisi kiire päästä tun­tiko­htaiseen sähkölasku­tuk­seen. Todel­la paljon pri­maariener­giaa säästy­isi, jos koti­talouk­sil­la olisi jokin intres­si ajoit­taa omaa sähkönku­lu­tus­taan. Kun sähkön hin­ta nousee äkisti, ei ole mikään temp­pu pan­na sähköläm­mi­tys­tä pois päältä parik­si tun­niksi, pakastin­ta tun­niksi ja lykätä saunan läm­mi­tys­tä. Tämän automa­ti­soin­ti on seu­raa­va suuri investoin­ti, joka jakau­tuu pien­inä investoin­teina miljoon­aan koti­in. Tästä panee­l­imme oli yksimielinen.

 

 

 

48 vastausta artikkeliin “Huh mikä energiatulevaisuus (3) Miten energiaa tuotetaan 2030?”

  1. OS: “On henkistä laisku­ut­ta, että pien­talois­sa läm­mintä käyt­tövet­tä ei läm­mitetä auringon avulla.”
    Meil­lä on suurehko lämpimän käyt­töve­den tarve, ja varaa­ja sekä hyvää tasopin­taa olisi valmi­ina. Olen usei­ta vuosia yrit­tänyt pyytää tar­jouk­sia aurinkok­eräimistä. Tar­jouk­set ovat vain sitä luokkaa, että saisin mak­saa aurinkok­eräim­iäni pari kym­men­tä vuot­ta sähköen­er­gian hin­nal­la las­ket­tuna. En oikein tiedä, kuka se laiska on? Esim. Sak­san­maal­ta näyt­täisi saa­van keräim­iä ihan kohtu­uhin­nal­la, mut­ta ei Suomesta.

  2. Mon­et muut maat, esimerkik­si Sak­sa ja Bri­tan­nia, ovat hylän­neet markki­namekanis­min ener­giat­ule­vaisu­u­den ohjaa­jana ja valin­neet voimakkaan val­ti­ol­liseen ohjauksen.

    Ei pidä paikkaansa. Kysymys on suh­teelli­nen ja suh­teessa jo vähäi­nenkin ohjaus on aiheut­tanut molem­mille maille suuria ener­giat­aloudel­lisia haastei­ta ja saanut otta­maan takaisin osan niistä suh­teessa vielä vähäi­sistä askeleista.

    Ympäristövi­ra­nomaiset ovat aset­ta­neet tuulivoiman sijoit­tamiselle Suomes­sa niin korkei­ta vaa­timuk­sia etäisyy­destä asutukseen

    Aivan syys­tä. Meluhai­tat aiheut­ta­vat mm. stres­siä ja unet­to­muut­ta, mitkä eivät ole yhtey­dessä vain yleiseen elämisen mukavu­u­teen vaan pidem­mäl­lä aikavälil­lä myös vakavampi­in sairauk­si­in. Läh­es kaikkial­la, mis­sä tuulivoimaa on asu­tusten läheisyy­teen vähänkään mit­tavam­min raken­net­tu, sitä myös vas­tuste­taan voimakkaasti. Niin ei raken­neta hyvää yhteiskuntaa.

    kaiken jär­jen mukaan jos­sain vai­heessa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen ote­taan vakavasti ja päästöoikeuk­sien hin­nat nou­se­vat merkittävästi. 

    Järkeilemäl­lä päin­vas­toin pää­tyy siihen johtopäätök­seen, että tätä EI tule tapah­tu­maan. Tämä on usein blogilla tois­tunut keskustelu, jos­sa et mielestäni ole koskaan tuo­ta kan­taasi perustel­lut, vaan lähin­nä sen toistanut.
    Kehit­tyvät maat tuot­ta­vat globaalis­sa taloudessa jo yli 2/3 päästöistä ja hei­dän osuuten­sa kas­vaa. Län­si­maista Aus­tralia on käytän­nössä vetäy­tynyt ilmastopoli­ti­ikas­ta, Yhdys­val­lois­sa repub­likaan­it estävät lain­säädän­nön läpimen­e­misen kon­gres­sis­sa ja senaatis­sa ja jos tätä yritetään kiertää EPA:n kaut­ta suures­sa määrin, niin tulok­se­na on lop­u­ton oikeusjut­tu­jen vyöry, kuten olemme jo näh­neet esi­makua. Öljyn­tuot­ta­ja­maista useim­mat vas­tus­ta­vat ilmas­tosopimus­ta, etunenässä ara­bi­maat, mut­ta myös mm. Venäjä.

    Vaikein, ja ylipääsemätön, este tuolle visioimalle­si “vakavasti ottamiselle” on se, että kehit­tyvät maat, kas­va­vat ja vauras­tu­vat Kiina ja Intia etunenässä, eivät tule globaali­in ilmas­tosopimuk­seen tule­maan mukaan taval­la, joka vaaran­taisi maid­en talouskasvua. Eikä mitenkään ole syn­nytet­tävis­sä sen mitan kom­pen­soin­ti­jär­jestelmiä, so. globaale­ja tulon­si­ir­to­ja, joi­ta maat vaa­ti­vat, jot­ta asia olisi sovitettavissa.

    Tulisi uno­htaa haaveilu globaal­ista sopimuk­ses­ta, jon­ka myötä ja pakot­ta­mana vas­ta ruvet­taisi­in “otta­maan asi­at tosis­saan”. Mieti nyt vakavasti. Vaik­ka sel­l­ainen sopimus huomen­na allekir­joitet­taisi­in, niin kuin­ka moni län­si­maa irtau­tu­isi sopimuk­ses­ta sil­lä het­kel­lä, tai no viimeistään seu­raavien vaalien jäl­keen, kun taloudel­liset vaiku­tuk­set löi­sivät moninker­roin lujem­paa kuin eurokri­isi. Demokra­ti­as­sa ei ole sopimuk­sia, joista ei voitaisi irtautua.
    Jos CO2-päästö­jen vähen­tämi­nen on päämääränä, niin pitäisi sen sijaan miet­tiä taloudel­lis­es­ti ja elämän­taval­lis­es­ti mata­lan kyn­nyk­sen ratkaisu­ja. Näitä ratkaisu­ja olisi sit­ten kehitet­ty­inä ja toimiviksi osoitet­tuina helpom­pi tar­jo­ta myös kehit­tyville maille. Tämän pitäisi olla itses­tään selvää. Kor­vataan öljyä ja hiiltä (liuske)kaasulla ja (seu­raavien sukupolvien) ydinvoimalla.
    Tähän ratkaisu­un olisi voitu alkaa panos­taa jo vuosikym­meniä sitten.

    Tei­dän vihrei­den ener­giafilosofi­anne on takuu sille, että öljyn ja hiilen run­sas käyt­tö jatkuu. Kos­ka halu­at­te vaikei­ta, utopis­tisia, lop­ul­ta mah­dot­to­mia ratkaisu­ja, ja tämän mah­dot­toman yrit­tämisen epäon­nis­tut­tua tukeudu­taan siihen tut­tuun ja tur­val­liseen. Oman maail­manku­van ja iden­ti­teetin ja ‘oike­as­sa olemisen’ toden­t­a­mi­nen tärkeäm­pää kuin konkreet­tiset tulokset.

    Ilouu­ti­nen on, että aurinkoen­er­gia ratkaisee aikanaan globaalit ener­giantuotan­non ongelmat.

    Olet väit­tänyt tätä mon­esti ennenkin, mut­ta et tun­nu noteer­a­van siihen kohdis­tet­tua kri­ti­ikkiä. Lainaan­pa, mitä kir­joitin aiheesta kun edel­lisen ker­ran tämä täysin sama aihe oli esillä:

    “50% kaavail­lus­ta vuo­den 2060 sähkön­tuotan­nos­ta edel­lyt­täisi maa-alaa n. 500,000 km². Tämä sisältää IEA:lla myös hyvin opti­mistisen arvion ener­giate­hokku­u­den lisään­tymis­es­tä ja sitä kaut­ta maltil­lis­es­ta ener­giankäytön nousus­ta. Todel­li­nen tarvit­ta­va maa-ala voi siis olla vielä huo­mat­tavasti suurem­pi, kun epä­var­muustek­i­jät huomioidaan.

    Kun sitä vapaa­ta maa-alaa lähde­tään etsimään, niin päädytään hel­posti kauas asu­tuskeskuk­sista, myös man­terei­den rajo­jen ylitse. Tämä edel­lyt­täisi ns. super­gridia, joka on fuu­sioen­er­gian tavoin “aina 50 vuo­den päässä” vihrei­den van­haa slo­ga­nia lainat­en. IEA:n arvion mukaan ei ole takei­ta siitä, että täl­lainen vihrei­den visioiden sähköverkko olisi tek­nol­o­gis­es­ti mah­dolli­nen. Ehkä se on, mut­ta ainakin se on vielä hyvin kaukana. Myös poli­it­tis­es­ti. Ara­bisyksy tuskin on lisän­nyt uskoasi aurinkosähkön Sahara-visioon.

    Vesivoimaa voidaan hyö­dyn­tää tuke­na vain rajal­lis­es­ti, eli tarvi­taan sekä huimasti kohen­tunut­ta akkutekni­ikkaa että riit­tävästi var­avoimaa, sil­lä parhail­lakin alueil­la aurinko pais­taa vain mur­to-osan päivästä ja ener­giaa tarvi­taan usein eniten sil­loin kun aurinko ei paista. Sekä vaa­dit­tu akkutekni­ik­ka että var­avoima tietysti nos­ta­vat aurinkoen­er­gian hin­taa aivan siitä riip­pumat­ta, kuin­ka paljon tehokkaampia ja huokeampia aurinkopa­neeleista saadaan kehitet­tyä. Hin­taa pienelle osu­udelle sähkön kokon­ais­tuotan­nos­ta ei voi ekstrapoloi­da hin­naksi siihen tilanteeseen, jos­sa aurinkoen­er­gial­la olisi tarkoi­tus tuot­taa kym­meniä pros­ent­te­ja maail­man sähkön(saati energian!)kulutuksesta. Super­akkui­hin pätee tietysti sama kuin super­gridi­in ja fuusioenergiaan.
    Tämä on todel­la suuri logis­ti­ik­ka- ja kus­tan­nu­songel­ma myös lisäk­si siitä syys­tä, että täy­tyy varautua poikkeu­soloi­hin. Tekni­nen yhteiskun­ta ei kestä, ei taloudel­lis­es­ti eikä sosi­aalis­es­ti, pitkit­tynyt­tä black­out­tia. Viikko­ja kestävä poikkeuk­sel­lisen pil­vi­nen vai­he tulee panee­likeskit­tymän alueelle ehkä vain ker­ran 10 vuodessa tai 20 vuodessa, mut­ta siihen täy­tyy olla varautunut niin, että se voi tul­la kos­ka tahansa.

    Mm. näistä syistä IEA opti­mistises­sakin ske­naar­ios­saan arvioi, että tarvi­taan selkeä ja riit­tävän korkea hin­nan aset­ta­mi­nen CO2-päästöille ja hiukkaspäästöille, sekä aurinkoen­er­gian sub­ven­toimista vielä kauas tule­vaisu­u­teen, jot­ta aurinkoen­er­gia voisi sähkön­tuotan­nos­sa kil­pail­la fos­si­ilis­ten kanssa ja saa­da 50% osu­u­den sähkön­tuotan­nos­ta vuo­teen 2060 mennessä.”

  3. Aurinkoen­er­gian varas­toin­ti talveen on muka ongel­ma, vaik­ka luon­to on sen jo ratkaissut. Turpeeseen sitoutuu aurinkoen­er­giaa koko ajan, pitäisi vain saa­da vihreiltä lupa purkaa näitä varas­to­ja, edes net­tokasvun ver­ran. Seu­raa­va jääkausi tai ilmas­ton­muu­tos ne joka tapauk­ses­sa purkaa.

  4. Tim­oT:
    OS: “On henkistä laisku­ut­ta, että pien­talois­sa läm­mintä käyt­tövet­tä ei läm­mitetä auringon avulla.”
    Meil­lä on suurehko lämpimän käyt­töve­den tarve, ja varaa­ja sekä hyvää tasopin­taa olisi valmi­ina. Olen usei­ta vuosia yrit­tänyt pyytää tar­jouk­sia aurinkok­eräimistä. Tar­jouk­set ovat vain sitä luokkaa, että saisin mak­saa aurinkok­eräim­iäni pari kym­men­tä vuot­ta sähköen­er­gian hin­nal­la las­ket­tuna. En oikein tiedä, kuka se laiska on? Esim. Sak­san­maal­ta näyt­täisi saa­van keräim­iä ihan kohtu­uhin­nal­la, mut­ta ei Suomesta.

    Aurinkok­eräim­iä voi jokainen mig-hit­saus­taitoinen tehdä itse. Kursse­ja jär­jestetään ympäri maa­ta. Hal­paa ja toimii.

  5. Kun ker­ran et omaa rahaasi lait­taisi turvevoimaan, olet var­maankin sijoit­tanut ydinvoimayhtiöihin?

  6. Laskeske­lin ja piirtelin kevääl­lä huvikseni eri­laisia kon­struk­tioi­ta, jois­sa aurinkoen­er­gial­la kesäisin pumpat­taisi­in vet­tä suuren­net­tui­hin Lokkaan ja Port­ti­pah­taan. Sit­ten talvel­la las­ket­taisi­in Kemi­jokea pitkin suuren­net­tu­jen voimalaitosten läpi.

    Sit­ten eräs vai­h­toe­hto oli val­ta­van peil­i­jär­jestelmän rak­en­t­a­mi­nen Perämeren pohjukkaan, joka höyrys­tää vet­tä. Tämä höyry nousee ylös ja sit­ten se tiivis­tetään ja las­ke­taan pain­ovoimal­la putkea pitkin Port­ti­pah­taan. Talvel­la sit­ten las­ke­taan vesivoimaloiden lävitse.

    Tosin en tietenkään laskeskel­lut mitä täl­läis­ten kon­struk­tioiden rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi, enkä sitä, että olisiko niiden valmis­t­a­mi­nen nyky­isil­lä mate­ri­aaleil­la edes mah­dol­lista. Utopiaa. :-]

    Siis talvel­la­han aurinkoen­er­giaa ei juurikaan maan­pin­nalle osu tääl­lä pohjo­las­sa, mut­ta kun men­nään tarpeek­si ylöspäin niin sitä on käytössä rajat­tomasti. Jos vain olisi nano­ma­te­ri­aale­ja, joil­la voitaisi­in rak­en­taa peileille jalus­to­ja, niin aurinkoen­er­giaa saataisin läpi vuoden.

    Jos ajatel­laan omavaraisu­ut­ta, työl­lisyyt­tä ja uusi­u­tu­vaa ener­giaa, niin ei meil­lä ole oikein muu­ta vai­h­toe­htoa (tois­taisek­si), kuin metsähake. 

    Sen hyö­dyn­tämisek­si pitäisi logis­ti­ikkaa muoka­ta sel­l­aisek­si, että sitä saadaan kul­jetet­tua riit­tävän suuria määriä ja riit­tävän suurelta alal­ta. Esimerkik­si Etelä-Lapista saak­ka pitäisi saa­da hal­val­la puu­ta etelään. Täy­ty­isi rak­en­taa paljon lisää rautati­etä ja ottaa käyt­töön maantiejunat.

    Jos kri­teer­it ovat omavaraisu­us, työl­lisyys ja uusi­u­tu­vu­us, niin met­sähake on ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto. Vaik­ka ener­gia­sisältö on heikko.

    Tarvit­taisi­in paljon uut­ta raidet­ta puukul­je­tuk­sille ja sähköve­ture­i­ta. Ellei sit­ten kyetä diesel vetureille tuot­ta­maan biodieseliä. Samoin pitäisi kyetä aja­maan ne tukkirekat biodieselil­lä sinne rat­api­halle ja pon­ssenkin pitäisi kyetä kulke­maan biodieselillä.

    Tämä ei ole mah­do­ton­ta, mut­ta se pitäisi suun­nitel­la kun­nol­la ja sen toteut­tamisek­si tarvit­taisi­in todel­la suuret panos­tuk­set logistiikkaan.

    Vastapain­ok­si tarvit­taisi­in luon­non­suo­jelu­aluei­ta ja erä­maakäytäviä, jot­ta mon­imuo­toisu­us kyet­täisi­in säi­lyt­tämään. Hakkui­ta pitäisi kyetä kehit­tämään mah­dol­lisim­man vähän luon­toa rasit­tavak­si ja met­sän nopeam­man uusi­u­tu­misen suun­taan. Sit­ten myös met­säo­ji­tus sel­l­aisek­si, että päästöt vesistöi­hin min­i­moidaan, jos­sa on kyl­lä uusil­la tekni­ikoil­la raport­tien mukaan onnistuttukin.

    Ennen kuin ale­taan miet­timään ener­giantuotan­to­muo­to­ja, niin pitäisi selvit­tää, mitkä ovat tärkeim­mät kri­teer­it. Hin­ta, työl­lisyys, omavaraisu­us vai uusi­u­tu­vu­us? Vai kaik­ki nämä? Osa noista?

    Aurinkosähköä ja ‑läm­pöä kan­nat­taa kyl­lä hyö­dyn­tää aina kun se on mahdollista. 

    Sitä pitäisi tukea aset­ta­mal­la nämä tuot­teet vapaik­si ALV:n suh­teen. On aivan idioot­ti­maista verot­taa näitä jär­jestelmiä senttiäkään.

  7. Net­toutuk­sen ongel­ma on usein se, että tuotan­to syn­ty­isi halvem­man spotin aikana ja kulu­tus­ta tarvit­taisi­in kalli­im­mil­la tunneilla.

    Nykyiset uudet tek­nol­o­giset ratkaisut voivat vähen­tää peruskuor­maa, mut­ta lisätä piikki­tun­tien toden­näköisyyt­tä eli kulu­tuk­sen volatili­teet­ti voi kasvaa.

    Sähkön siir­ron hin­noit­telus­sa men­nään koh­ta kohden tehopo­h­jaisia hin­noit­telumalle­ja, kos­ka muuten ris­tisub­ven­tion määrä kas­vaa liian suureksi.

  8. Lau­ri T. Kumpu­lainen: Aurinkok­eräim­iä voi jokainen mig-hit­saus­taitoinen tehdä itse. Kursse­ja jär­jestetään ympäri maa­ta. Hal­paa ja toimii.

    Tuo ei valitet­tavasti kuu­lu min­un ydi­nosaamisalueeseen. Toiv­ot­tavasti kurssit tuot­ta­vat ammat­ti­laisia aurinkok­eräimien asen­nuk­seen ja myyn­ti­inkin, jot­ta hin­tata­so saataisi­in EU-tasolle Suomessakin.

  9. Ydin­voiman kohdal­la suurin ongel­ma näyt­täisi ole­van liian suuri yksikkökoko. Loogi­nen ratkaisu olisi siis rak­en­taa pienem­piä yksiköitä.

    Helsin­gin kaupun­ki (eli Helsin­gin, Espoon ja Van­taan kun­tali­itostuo­tos) voisi olla riit­tävän iso “asi­aka­somis­ta­ja” par­ille pienehkölle ydin­pan­nulle. Pääkaupunkiseudun välit­tömään läheisyy­teen sijoitet­tu voimalaitos tuot­taisi sähkön lisäk­si myös kaukoläm­pöä, ja kah­den pan­nun kokon­aisu­us toisi var­muut­ta huoltokatko­jen ajaksi.

    Uusi voimalaitos voitaisi­in sijoit­taa San­ta­ham­i­naan. Alueel­la toimii jo nyt luotet­ta­vana pidet­ty tur­val­lisu­u­sor­gan­isaa­tio, ja voimalaitok­sen suo­ja-alueel­la saaren herkkä ekolo­giakin saisi olla rauhassa.

    Ydin­voimal­la on ongel­mansa, mut­ta toisaal­ta myös kiistämät­tömät etun­sa. Joka tapauk­ses­sa kaik­ki läm­pövoimalaitok­set pitäisi rak­en­taa mieluiten kaupunkialuei­den välit­tömään läheisyy­teen, jot­ta lauhde­vesi voitaisi­in käyt­tää raken­nusten läm­mit­tämiseen ja primääriener­gia saadaan mah­dol­lisim­man tehokkaasti käytettyä.

  10. teekkari:
    Ydin­voiman kohdal­la suurin ongel­ma näyt­täisi ole­van liian suuri yksikkökoko. Loogi­nen ratkaisu olisi siis rak­en­taa pienem­piä yksiköitä.

    Helsin­gin kaupun­ki (eli Helsin­gin, Espoon ja Van­taan kun­tali­itostuo­tos) voisi olla riit­tävän iso “asi­aka­somis­ta­ja” par­ille pienehkölle ydin­pan­nulle. Pääkaupunkiseudun välit­tömään läheisyy­teen sijoitet­tu voimalaitos tuot­taisi sähkön lisäk­si myös kaukoläm­pöä, ja kah­den pan­nun kokon­aisu­us toisi var­muut­ta huoltokatko­jen ajaksi.

    Uusi voimalaitos voitaisi­in sijoit­taa San­ta­ham­i­naan. Alueel­la toimii jo nyt luotet­ta­vana pidet­ty tur­val­lisu­u­sor­gan­isaa­tio, ja voimalaitok­sen suo­ja-alueel­la saaren herkkä ekolo­giakin saisi olla rauhassa.

    Ydin­voimal­la on ongel­mansa, mut­ta toisaal­ta myös kiistämät­tömät etun­sa. Joka tapauk­ses­sa kaik­ki läm­pövoimalaitok­set pitäisi rak­en­taa mieluiten kaupunkialuei­den välit­tömään läheisyy­teen, jot­ta lauhde­vesi voitaisi­in käyt­tää raken­nusten läm­mit­tämiseen ja primääriener­gia saadaan mah­dol­lisim­man tehokkaasti käytettyä.

    Tam­pereelle myös ja Näsi­jär­vestä jäähdy­tys­tä. Lielahdessa olisi tilaa pienelle ydinreaktorille.

    Tal­vi­vaaras­ta koti­maista uraania.

  11. Ydin­voimalan ain­oa paik­ka vähen­tää mitenkään merkit­tävis­sä määrin hiilid­iok­sidipäästöjä, olisi Vuosaaren voimalaitosten kor­vaami­nen ydin­myl­lyl­lä. Jostain syys­tä sitä ei sitkeim­mätkään ydin­voima­puolta­jat ole esittäneet.

    Tam­pereen nais­ten­lahti on nii pieni voimala, ettei sitä ole järkevää kor­va­ta ydin­myl­lyl­lä. Vain Vuosaa­res­sa on paik­ka, jos­sa se 2/3 osaa ydin­myl­lyn ener­gias­ta saa­ta hyötykäyttöön(se läm­pö, joka nykyvoimaloista aje­taan itämeren silakolle). Kan­nat­taa muis­taa, että yli puo­let Suomes­sa kulutet­tavas­ta ener­gias­ta kuluu läm­mi­tyk­seen ja että yli puo­let kiin­teistöistä lämpiää kaukoläm­möl­lä, sähköl­lä reilusti alle viidennes. Mitään pieniä ydin­voimaloi­ta ei voi kan­nat­tavasi tehdä, kos­ka ne tur­val­isu­uskus­tan­nuk­set rak­en­tamises­sa ei laske tehon lask­ies­sa. Toki Thoshiban 20MW kort­te­liv­oimaloi­ta koitet­ti­in kovasti myy­dä aikanaan.. yhtään ei saatu kau­pax. Pieny­d­in­voimalat on kan­nat­tavia vain niis­sä paikois­sa, johon on muuten vaikea­ta saa­da sähköä. Sik­si Venäjä rak­en­taa näitä laivareak­tor­e­i­ta, joista eka seilaa ensvuon­na Pietarista Siper­ian rantaan.

  12. Sähkön myyn­ti- ja osto­hin­to­jen määräämi­nen samoik­si kulut­ta­jille olisi aikamoinen tuki tehot­toma­lle (ainakin pien­ten tuulivoimaloit­ten tapauk­ses­sa, aurinkosähkö ei skaalau­tune niin voimakkaasti) pien­tuotan­nolle. Lisäk­si se vaikeut­taisi per­in­teis­ten fir­mo­jen investoin­tien kan­nat­tavu­ut­ta kun suurem­pi tuotan­to ei tuol­laisia myyn­ti­hin­to­ja saisi.

    Tietysti jos tavoit­teena on talkootuotan­to lähiener­gial­la niin hyvä, mut­ta miten huolto­var­muus ja ener­gian siir­to? Sak­sas­sa­han tuo on men­nyt ymmärtääk­seni siihen että ne joil­la ei ole omaa kat­toa ja pihaa mak­sa­vat, eli megat­u­lon­si­ir­to kaupunki­laisil­ta omakoti­talo­jen omistajille.

  13. Vuo­teen 2030 on kuitenkin vain kuusi­toista vuot­ta, joten voidaan aika tur­val­lisin mielin tode­ta, että Suomes­sa vuon­na 2030 ener­giaa tuote­taan ainakin ydin­voimal­la ja vesivoimal­la. Sen lisäk­si polte­taan kivi­hi­iltä, turvet­ta ja met­sähaket­ta. Aurinkovoimaa ja tuulivoimaa on pienessä mittakaavassa.

    En usko, että kuudessatoista vuodessa ennät­tää tapah­tua mitään merkit­tävää muutosta.

  14. Akti­ivisen ja pas­si­ivisen aurinko­talon mah­dol­lisuuk­sien vertailu
    tek­i­jä: Taito Mikko­nen päivä: 29. tam­miku­u­ta 2010 kel­lo 16:02
    Mik­si auringon hyö­dyn­tämi­nen huonei­den läm­mit­tämisessä on tarpeel­lista? Ener­gialähtei­den jako: UUSIUTUVAT ja UUSIOUTMATTOMAT on hyvä kun vai­h­damme nimet: JATKUVUUDEN MAHDOLLISTAVAT ja ELÄMÄN HÄVITTÄVÄT. Ymmär­rämme, että hiilid­iok­sidia ilmaan lisäävät aineet on jätet­tävä polt­ta­mat­ta. Hyväksyt­täviä ener­gia­resursse­ja on ylikan­soite­tus­sa Virossa niukasti. Niiden käytön lisäk­si on tarpeen vähen­tää ener­gian tarvet­ta. Virossakin kulute­taan huonei­den läm­mit­tämisessä suurehko määrä ener­giaa turhaan eli tuh­lataan. Suomes­sa läm­mi­tyk­sen osu­us kaikesta ener­gian kulu­tuk­ses­ta on noin neljännes. Siir­tymi­nen bioen­er­giaan merk­it­sisi Suomes­sa, että yli puo­let met­sän kasvus­ta käytet­täisi­in huonei­den läm­mi­tyk­seen, mut­ta biopolt­toainet­ta tarvi­taan mui­hin tarpeisi­in. Suomes­sa kas­vaa 16 m³ puu­ta asukas­ta kohti, mut­ta Virossa vain 6 m³ ja vesivoiman käytön mah­dol­lisu­us on vähäi­nen. Talo­jen läm­pöhäviöt voisi­vat olla nyky­istä huo­mat­tavasti pienem­mät. Tun­tuu että mon­et rak­en­ta­vat talon täs­mälleen min­imi­vaa­timusten mukaisek­si, eli niin tyh­mästi kuin laki sal­lii ja – komeak­si. Tavoit­teena ei pidä olla aurinkoen­er­gian suurikäyt­tö, vaan huonei­den läm­pöti­lan pitämi­nen miel­lyt­tävänä käyt­täen mah­dol­lisim­man vähän muu­ta ener­giaa. Niin on tärkeää saa­da läm­pöhäviöt pieniksi ja sit­ten yrit­tää saa­da auringon säteilystä hyö­tyä taloudel­lis­es­ti. Tässä esi­tyk­sessä ajatel­laan pääasi­as­sa omakoti­taloa. Talo menet­tää aina kylmäl­lä ilmal­la läm­pöä, jon­ka kor­vaamisek­si auringon säteilyn käyt­tö on hyvä mah­dol­lisu­us. Aurinko­talo­ja on kak­si lajia: AKTIIVISET ja PASSIIVISET Akti­ivi­su­us tarkoit­taa, että lait­tei­den avul­la kerätään säteilyä, siir­retään läm­pöä ja varas­toidaan tavanomaisen talon läm­mök­si. Pas­si­ivi­nen aurinko­ta­lo on itse sätei­den kerääjä ja läm­mön varaa­ja. Auringon säteilyen­er­gia tulee taloon ikkunoista ja varas­toituu talon rak­en­teisi­in. Pas­si­ivi­su­us tarkoit­taa sitä, että ei ole tarpeen tehdä mitään, antaa vaan auringon pais­taa. Kaik­ki talot saa­vat jonkin ver­ran auringon läm­pöä ikkunoiden läpi ja on niin ollen pikkuisen pas­si­ivi­nen aurinko­ta­lo. Akti­ivises­sa aurinko­talos­sa on huoneis­sa kon­vek­torit ja ulkona aurinkok­erääjä. (Kon­vek­torista läm­pöä siir­tyy enem­män joh­tu­mal­la huoneil­maan kuin radi­aat­toris­sa, joka luovut­taa läm­pöä enim­mäk­seen säteilemäl­lä. Kon­vek­toris­sa tarvi­taan enem­män pin­taa kuin radi­aat­toris­sa. Kon­vek­toris­sa riit­tää mata­lampi läm­pöti­la. Ne molem­mat ovat arkikielel­lä läm­pö­pat­tere­i­ta.) Niiden välil­lä kiertävä neste läm­pe­nee kerääjässä ja jäähtyy kon­vek­toris­sa eli antaa läm­pöä huoneeseen. Kerääjä menet­tää läm­pöä ulkoil­maan sitä enem­män mitä lämpimämpi se on, mut­ta sen pitää olla riit­tävästi lämpimämpi kuin kon­vek­tori, jot­ta läm­pöä joh­tu­isi kerääjässä nes­teeseen ja siitä taas kon­vek­tori­in, jon­ka on olta­va lämpimämpi kuin huoneil­ma. Jot­ta kerääjän läm­pöti­la ei olisi korkea, täy­tyy kon­vek­to­rien olla suuret, että ne luovut­taisi­vat läm­mön pienel­lä läm­pöti­laerol­la huoneil­maan ja nes­teen vir­taa­man pitää olla suuren­puoleinen, että sen läm­pöti­lan muu­tok­set oli­si­vat pienet. Sik­si akti­ivisen aurinko­talon huoneis­sa on kon­vek­torit eikä radi­aat­torit. (Kon­vek­torista ja radi­aat­torista kon­ven­toituu huoneil­maan läm­pöä ja ne molem­mat myös säteilevät. Kon­vek­torin läm­mön­jo­h­tu­misen osu­us on suurem­pi kuin radi­aat­torin, joka säteilee enem­män kos­ka on kuumem­pi.) Ikku­nan ja kerääjän ver­tailu Sekä kerääjään että ikkunoista huoneeseen säteily tulee lasien läpi. Molem­mis­sa niiden lasip­innal­ta hei­jas­tuu yhtä paljon takaisin – noin 20%. Kos­ka kerääjä on lämpimämpi kuin ikku­na, johtuu sen lasien ja taka­seinän sekä reuno­jen läpi läm­pöä enem­män kuin yhtä suures­ta ikku­nas­ta. Kerääjästä saadaan läm­pöä huoneeseen vas­ta sit­ten kun säteily on niin voimakas­ta, että siitä riit­tää häviöi­den lisäk­si vielä kon­vek­tori­in asti. Mut­ta ikku­naan tule­va heikkokin säteily vähin­tään kor­vaa ikku­nan läm­pöhukkaa. Nes­teen vir­taa kerääjän läpi kan­nat­taa säätää niin, että se on heikon säteilyn aikaan niin pieni, että se läm­pe­nee riit­tävästi ja auringon voimakkaam­man pais­teen aikaan niin suuri, että pitää kerääjän läm­pöti­lan kohtu­ullisen mata­lana läm­pöhäviön pienen­tämisek­si. Akti­ivisen aurinko­talos­sa on ikkunoi­ta kaikil­la seinil­lä ja niil­lä on taval­liset läm­mön mene­tyk­set. Pas­si­ivisen aurinko­talon ”kerääjän” lasiosa on ikku­na. Sik­si talon ikku­nat sijoite­taan etelä­seinälle. Niiden sopii olla taval­lista suurem­mat. Pas­si­ivisen aurinko­talon ikkunoiden läm­pöhuk­ka ei suurene sen vuok­si, että aurinko pais­taa niistä huoneisi­in. Kerääjä on aamul­la kylmä, ja tarvi­taan ensin säteilyä sen läm­pen­e­miseen toim­intakun­toon. Samoin vai­htel­e­van pil­visyy­den aikaan, kun auringon paiste vai­htelee, kerääjä ei saa läm­pöä huoneeseen lyhy­inä aurinkoisi­na het­k­inä. Mut­ta ikku­nas­ta tulee ener­giaa lyhyestäkin välähdyk­ses­tä. Ikku­nan hyö­ty­suhde on suurem­pi kuin kerääjän, sil­lä ikku­nan läm­pöhäviö ei suurene auringon pais­teen mukaan ja sisäl­tyy jo taval­lisen talon, myös akti­ivisen aurinko­talon nor­maalei­hin läm­pöhäviöi­hin. Lisäk­si on merkit­tävää, että myös ikku­naan tule­va heikko säteily on hyödyk­si. Niin­pä pas­si­ivisen aurinko­talon ikku­na on parem­pi ”kerääjä” kuin akti­ivisen jär­jestelmän kerääjä. Läm­mön varaami­nen Syksyl­lä ja talvel­la päivä on lyhyt, mut­ta talon pitää olla läm­min yötäpäivää. Läm­pöä pitää vara­ta päiväl­lä illak­si, yök­si ja aamuk­si sekä jos mah­dol­lista muu­ta­mak­si pil­visek­si päiväk­si. Ener­gian varas­toimi­nen läm­pönä kesästä talveen on niin vaikea tehtävä, että siitä ei kan­na­ta puhuakaan. Akti­ivises­sa aurinko­talos­sa läm­pöä varataan kohot­ta­mal­la suuren nestemäärän läm­pöti­laa. Jos kerääjän teho riit­tää yhtä aikaa talon läm­mit­tämiseen ja varaamiseen, pitää kerääjän läm­pöti­lan olla korkeampi kuin ain­oas­taan kon­vek­tor­ei­hin läm­pöä antaes­saan. Ja häviöt suurenevat aina kerääjän läm­pöti­lan noustes­sa. Jos sama neste kiertää kerääjässä ja jää sinne myös yök­si, se jäähtyy alle 0°C. Sil­loin se ei voi olla pelkkää vet­tä, sil­lä se jää­ty­isi ja rikkoisi kerääjän vaan on olta­va pakkasnestet­tä. Jos käytetään varaamises­sa vet­tä ja kerääjän kier­rossa pakkasnestet­tä, niin niiden välil­lä täy­tyy olla läm­mön­si­ir­rin. Läm­mön siir­tymiseen tarvi­taan läm­pöti­laero, eli kerääjän pitää olla entistä lämpimämpi ja sil­loin kerääjän läm­pöhäviöt edelleen suurenevat. Mitä suurem­mat häviöt, sitä voimakkaam­paa auringon pais­tet­ta tarvi­taan, jot­ta edes jonkin ver­ran läm­pöä saataisi­in. Läm­pöä varaa­van nestemäärän pitää olla suuri, jot­ta sen läm­pöti­laa ei tarvit­sisi nos­taa paljon jaJ lisätä kerääjän häviöitä. Kun on tarpeen vara­ta esimerkik­si 100 kWh läm­pöä nes­teeseen 10 °C läm­pöti­lan nousul­la, pitää nestet­tä, jon­ka omi­nais­läm­pö on 3,6 kJ/kg/°C, olla 10 m³. Sel­l­aisen säil­iön pitää olla hyvin eris­tet­ty, minkä vuok­si sen kokon­ais­tilavu­us voisi olla vaikka­pa 18 m³. Sen pitäisi olla talon sisäl­lä, jot­ta siitä ulos johtu­va läm­pö jäisi taloon hyödyk­si. Sen sijoit­ta­mi­nen talon keskelle on vaikeaa. Se pitäisi tuo­da sisään jo talon rak­en­tamisen aikana, tai sen pitäisi koos­t­ua mon­es­ta pienem­mästä varaa­jas­ta. Toden­näköis­es­ti varaa­jien ympärille tarvi­taan työti­laa. Kaikki­aan se veisi huo­mat­tavasti tilaa talosta, minkä vuok­si talon pitäisi olla kaiken kaikki­aan suurem­pi. Suurem­man talon läm­pöhäviötkin ovat suurem­mat – yleen­sä. Pakkasnestet­tä tarvit­taisi­in paljon sekin mak­saa ties kuin­ka paljon. Ehkä on hyvä ottaa huomioon myös pakkasnes­teen vuo­tamis­mah­dol­lisu­us. Miten? Jos val­it­semme pienen varaa­jan ja suurem­man läm­pöti­lan muu­tok­sen, niin kerääjän häviöt ovat suuret ja varaa­jan eristyk­sen pitää olla pak­sumpi, jol­loin sen kokotilavu­us on sit­tenkin suuren­puoleinen. Pas­si­ivisen aurinko­talon suurista ikkunoista tulee välil­lä suuri läm­pöte­ho. Säteily pitää saa­da suurelta osalta suo­raan seinien, lat­t­ian ja muiden talon osien läm­mök­si, että ilma ei kuumenisi liiak­si. Pas­si­ivi­nen aurinko­ta­lo raken­netaan niin, että seinät, lat­tia ja sisäkat­to ovat samal­la läm­mön varaa­jana. Niiden mate­ri­aale­ja on kivi, betoni, klinkker­i­laatat ja jos­sain määrin tiilet. Niiden omi­nais­läm­pö on suuri tai ainakin suurem­pi kuin tois­t­en taval­lis­ten raken­nu­sainei­den. Niin­pä läm­pöä varaaval­la mas­sal­la on paljon pin­taa säteilyn vas­taan­ot­tamisek­si ja läm­mön siir­toon huoneil­man kanssa. Betonin omi­nais­läm­pö on tilavu­u­den suh­teen sama kuin veden. Jopa vaa­ti­mat­toman kokoises­sa talos­sa on tätä varaavaa mas­saa 70 m³. Se varaa 100 kWh läm­pöä 1,23 °C nousul­la. Se voi siis varas­toi­da läm­pöä kohtu­ullisel­la läm­pöti­lan muu­tok­sel­la muu­ta­mak­si yök­si. Pas­si­ivises­sa aurinko­talos­sa läm­pöti­la vai­htelee läm­mön­va­rauk­sen suu­ru­u­den mukaan. Todel­lisu­udessa läm­pöti­la vai­htelee enem­män, kos­ka mate­ri­aalien läm­mön­jo­htavu­us on pienem­pi kuin ihanteelli­nen ja säteilyä osuu huonekalui­hin ja mui­hin huonos­ti läm­pöä johtavi­in ja varas­toivi­in kap­paleisi­in, jol­loin huoneil­ma läm­pe­nee ja jäähtyy taas säteilyn lop­ut­tua. Kun lumes­ta hei­jas­tuu ikkunoi­hin kirkkaan auringonpais­teen lisäk­si säteilyä ja jos ihmi­nen on suo­ras­sa auringon pais­teessa, hänelle tulee kuuma epämiel­lyt­tävä olo. Tähän on hyvä apu tropi­ik­ista tun­net­tu kat­toon asen­net­tu puhallin. Se panee ilman liik­keelle, mikä viilen­tää ihoa ja edis­tää läm­mön siir­tymistä ilmas­ta varaavi­in mas­soi­hin. Tämän kir­joit­ta­jan mielestä hänen oman talon sisä­seinät, jois­sa on työstämätön­tä luon­nonkiveä, ovat kau­ni­it. Ainakin kivet ovat halpo­ja tai ilmaisia. Raskaat ump­inaiset lasiti­ilet oli­si­vat hyvät paikois­sa, joi­hin aurinko pais­taa suo­raan ikkunoista, kos­ka ener­gia menisi mas­saan syvälle säteilynä, jol­loin läm­mön­jo­htu­vu­u­den hitaus ei aiheut­taisi huoneil­man kuumen­e­mista. Ja muu­ta Akti­ivisen aurinko­talon kerääjien pitäisi olla hyvin suuret, että niistä olisi apua, kun auringon paiste on heikko, päivä lyhyt ja sää kylmä eli kun talo tarvit­see eniten läm­pöä. Niin suuria kerääjiä ei voi asen­taa katolle eikä pihaankaan. Ja ne oli­si­vat hyvin kalli­it. Niiden pitäisi olla myrskynkestävät. Jos jonkun on vaikea hyväksyä pas­si­ivisen aurinko­talon eri­laisuuk­sia ver­rat­tuna taval­lisi­in taloi­hin, niin luulisi ole­van vielä vaikeam­paa sietää suurten kerääjien vaiku­tus­ta talon ulkonäköön ja pihaan. Monille on tärkeää, miltä talo näyt­tää. Väl­tetään erikoisu­ut­ta, mikä ei ole var­masti hieno muiden mielestä. Mut­ta ei ole häpeä olla mui­ta viisaampi ja vas­tu­ullisem­pi tule­vaisu­u­den suh­teen. Eloon­jäämis­es­tähän tässä on kysymys. Kan­nat­tavu­ud­es­ta eli taloudel­lisu­ud­es­ta Akti­ivises­sa jär­jestelmässä on suuret kerääjät, suuri varaa­ja, putket, pumput, säätövent­ti­ilit, automati­ik­ka ja ohjaus­pa­neeli. Nes­teen vir­taamista kollek­torin läpi on säädeltävä säteilyn tehon mukaan. Läm­pöä on mitat­ta­va mon­es­ta kohdas­ta ja sen mukaan ohjat­ta­va nes­teen vir­taamista kerääjästä kon­vek­tor­ei­hin ja tai varaa­jaan, tai varaa­jas­ta kon­vek­tor­ei­hin. Jär­jestelmä ja sen huolto on kallis. Sen suun­nit­telu, rak­en­t­a­mi­nen ja huolto ovat vaa­ti­vaa erikoisosaa­jien työtä. Kaik­il­ta ei voi edes vaa­tia, että tietäisi, toimi­iko jär­jestelmä oikein. Talos­sa pitää olla läm­mi­tys­mah­dol­lisu­us sil­loinkin, kun sähköä ei ole, läm­mi­tysöljyä, maakaa­sua tai kivi­hi­iltä ei saa esim. sodan tai muun häir­iöti­lan vuok­si. Niil­lähän ei saa läm­mit­tää ekol­o­gi­sis­takaan syistä. Akti­ivi­nen aurinkoläm­mi­tys ei toi­mi yleen­säkään ilman sähköä. Aurinko­talot Suomes­sa ja Virossa tarvit­se­vat lisäläm­mi­tys­tä, niistä akti­iviset enem­män. Ainakin maal­la lisä- ja kri­isiläm­mi­tys saadaan hel­posti uunis­sa pui­ta polt­ta­mal­la. Suomes­sa kir­joit­ta­jan kak­sik­er­roksises­sa talos­sa on yksi suuri uuni keskel­lä taloa, Virossa hän läm­mit­tää yksik­er­roksisen talon pelkästään saunan kiukaal­la, joka on joka tapauk­ses­sa olta­va saunomisen vuok­si. Siinä talos­sa ei ole mitään erik­seen läm­mi­tyk­sen vuok­si. Kun talvel­la pitää läm­mit­tää, samal­la tulee sauna valmi­ik­si kylpemisek­si. Talon suuren läm­pöka­p­a­siteetin vuok­si läm­mi­tyk­sen ei tarvitse olla sään­nöl­listä. Pitää vain läm­mit­tää riit­tävästi kun kotona ollaan. Läm­mi­tys ei rajoi­ta asukkaan liikku­mista niin kuin taval­lisen talon uuniläm­mi­tys. Kerääjiä voisi sijoit­taa paljon talon etelä­seinälle, jos siinä ei olisi ikkunoi­ta. Kun kerääjät oli­si­vat seinää vas­ten tai suo­ras­taan seinän osa, kerääjästä pää­sisi läm­pöä hukkaan vain lasin puolelta. Mut­ta se vaikut­taisi talon poh­jaratkaisu­un jopa enem­män kuin pas­si­ivisen vaa­timuk­set. Etelä­seinän ikku­nat anta­vat enem­män läm­pöä taloon kuin kerääjät. Taval­lisen talon, myös akti­ivisen aurinko­talon etelän puoleiset ikku­nat eivät saa olla suuria, sil­lä kirkkaal­la auringon pais­teel­la tulee kuuma. Yhdis­telmä? Voi tul­la mieleen, että talos­sa voisi käyt­tää aurinkoen­er­giaa sekä akti­ivis­es­ti että pas­si­ivis­es­ti. Toisin sanoen pas­si­ivisen aurinko­talon katolle tai viereen sijoitet­taisi­in kerääjät muut vehkeet taloon. Mikä ettei, jos halu­aa nähdä vaivaa ja tuh­la­ta rahaa. Silti on var­maa, että tarvi­taan lisäläm­mi­tys­tä ja kri­isin var­al­ta pitää olla uuniläm­mi­tys. Akti­ivi­nen jär­jestelmä antaisi läm­pöä sil­loin kun pas­si­ivis­es­tikin saatu riit­tää mut­ta ei sil­loin kun sitä tarvit­taisi­in. Kos­ka pas­si­ivi­nen aurinko­ta­lo tarvit­see vähän lisäläm­mi­tys­tä, sen vähen­tämisek­si akti­ivi­nen aurinkoläm­mi­tysjär­jestelmä on liian kallis, samoin kuin pääasial­lisek­si läm­mi­tys­tavak­si. Niin kallis on kyseenalainen myös ympäristön kuor­mit­tamisen vähen­täjänä. Kehi­tys­mah­dol­lisu­us Selek­ti­ivi­la­siset ikku­nat valitet­tavasti vähen­tävät auringon säteilyn sisään­pääsyä mut­ta säästävät läm­pöä. Kaikissa talois­sa voisi olla eteläpuolel­la ikku­nat, jot­ka päästävät hyvin säteilyä sisään, mut­ta kos­ka niiden läm­mön eristyskyky on huonohko, pitäisi yök­si pan­na eteen eris­te­tyt luukut niin kuin myös muille ikkunoille. Kos­ka pas­si­ivises­sa aurinko­talos­sa on kaik­ki ikku­nat etelä­seinäl­lä ja ne ovat suuret, niin luukuista olisi suuri hyö­ty, ehkä suurem­pi kuin akti­ivis­es­ta aurinkoläm­mi­tysjär­jestelmästä ja halvem­mal­la. Päätelmät Akti­ivi­nen aurinko­ta­lo on taval­lista taloa paljon kalli­impi. Pas­si­ivi­nen aurinko­ta­lo on taval­lista taloa halvem­pi rak­en­taa ja läm­mit­tää. Pas­si­ivi­nen aurinko­ta­lo tarvit­see vähem­män lisäläm­pöä kuin aktiivinen.

  15. OS: Sähköl­lä on olta­va tun­ti­hin­ta, mut­ta sen on olta­va sama molem­pi­in suuntiin.

    Jos kuitenkin halu­taan olla kus­tan­nus­neu­traale­ja, myös siir­to­hin­noit­telun pitää riip­pua siir­toti­lanteesta, ja siir­rosta pitää mak­saa kumpaankin suun­taan, muuten syn­tyy erikoisia kannustimia.

    Toden­näköis­es­ti tämä tarkoit­taa hyvin pitkään sitä, että sähkön tuotan­non siir­tokus­tan­nuk­set (siir­to pien­tuot­ta­jal­ta eteen­päin) ovat hyvin pieniä, kos­ka ne eivät vaa­di verkon vahvis­tamista mis­sään. Voi jopa käy­dä niin, että esimerkik­si mikro-CHP:n osalta siir­tokus­tan­nusten jyvit­tämi­nen hin­toi­hin nos­taa tuot­ta­jalle mak­set­tavaa hin­taa, kos­ka sähkö on valmi­ik­si jakelu­verkon kannal­ta parem­mas­sa paikas­sa kuin kan­taverkos­ta ostet­tu sähkö.

    Toki aivan täy­del­lisen huu­tokaup­pa­mallin luomi­nen siir­toka­p­a­siteet­ti­in on vaikeaa ja asi­akkaan kannal­ta läpinäkymätön­tä, mut­ta siir­to­hin­nan pitäisi kuitenkin olla paljolti ruuhka­mak­sun kaltainen, jol­loin sekin osaltaan ohjaisi sekä pien­tuotan­toa että kulutusta.

  16. Mik­si meil­lä ei ole niitä pieniä ydin­voimaloi­ta? Tietenkin sik­si, että ydin­voimaloiden vas­tus­tus on voimakas­ta, ja vas­tus­tus on yksikkö- eikä megawat­tiko­htaista. Ydin­voimalu­van saami­nen on vuosien tai jopa vuosikym­me­nien pros­es­si, joten ei kan­na­ta tehdä 160 megawatin vaan 1600 megawatin voimala. Ja tämä onkin sit­ten taas suo­raan syy Olk­ilu­o­to kol­mosen vaikeuk­si­in. Laitos on uuden­tyyp­pinen ja liian suuri. TVO ei vain olisi ikinä saanut läpi luvi­tus­ta neljälle 400 megawatin voimalalle…

  17. Ville: Sähkön myyn­ti- ja osto­hin­to­jen määräämi­nen samoik­si kulut­ta­jille olisi aikamoinen tuki tehot­toma­lle (ainakin pien­ten tuulivoimaloit­ten tapauk­ses­sa, aurinkosähkö ei skaalau­tune niin voimakkaasti) pientuotannolle.

    Ei kai sen­tään. Sähköä tar­jo­taan kulut­ta­jalle ostet­tavak­si spot­ti­hin­taan plus pie­neen mar­gin­aali­in (esimerkik­si 0,25 snt/kWh). Ei tuo mar­gin­aali ole niin iso, että sen vuok­si kan­nat­taisi isom­min pien­tuotan­toa tehdä.

    Sähköveroa ei peri­aat­teessa pidä myyn­nistä hyvit­tää. Alvin kohdal­la kai pitäisi tehdä niin, että myyn­ti on arvon­lisäverol­lista, mut­ta pien­voimalan omis­ta­ja saa vähen­tää voimalan kus­tan­nusten arvon­lisäveron ulkoisen myyn­nin osalta. 

    Ehkä olisi hel­poin­ta tode­ta, että tiet­tyyn rajaan asti pien­voimalan omis­ta­ja saa käteen­sä sähkön arvon­lisäverol­lisen hin­nan mut­ta joutuu mak­samaan voimalas­taankin arvon­lisäveron, muuten byrokra­tia tuke­hdut­taa pientuottajan.

    Siir­tomak­sun voi jät­tää tuot­ta­jan ja sähköy­htiön välisek­si asi­ak­si samal­la taval­la kuin siir­tomak­sun toiseenkin suun­taan. Tilanteesta riip­puen se on sit­ten iso, pieni tai negati­ivi­nen. Toki sähköy­htiöt voidaan velvoit­taa siihen, että kak­sisu­un­tainen mit­taroin­ti ja verkon muu kak­sisu­un­tais­t­a­mi­nen on tehtävä.

    Jos sähköy­htiöt velvoite­taan siihen, että ne joutu­vat osta­maan ja myymään sähköä saman­laisil­la sopimuk­sil­la, kiin­teähin­taiset sopimuk­set häviävät aika pikaises­ti markki­noil­ta. (Minus­ta niiden olisi muutenkin kyl­lä syytä kado­ta, kos­ka niiden kaut­ta menetetään erit­täin suuri ohjausvaikutus.)

    Täl­lä het­kel­lä kai liki kaik­ki sähköä pien­tuot­ta­jil­ta osta­vat sähköy­htiöt mak­sa­vat siitä pörssi­hin­nan. Se lie­nee nyky­isil­lä hin­noil­la kaikkein vähiten vääristynyt vaihtoehto.

  18. “Minä vaan pidän rahan investoimista turpeen polt­toon virheenä, kos­ka kaiken jär­jen mukaan jos­sain vai­heessa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen ote­taan vakavasti ja päästöoikeuk­sien hin­nat nou­se­vat merkittävästi. ”

    Mut­ta kivi­hi­iltä taas tul­laan maail­mal­la tule­vaisu­udessakin kaikesta huoli­mat­ta polt­ta­maan ja sitä tul­laan polt­ta­maan Suomes­sakin, jos tämän koti­maisen turve-polt­toaineen käyt­tö tehdään jatku­vasti hankalaksi.

    Tämä Vihrei­den asen­noi­tu­mi­nen turpeeseen kuu­lostaa ajoit­tain melko omi­tuiselta. Turve on tuot­teena paljolti kivi­hi­iltä muis­tut­tavaa; san­o­taan­han rusko­hi­ilik­er­rostu­mien ole­van turvek­er­rostu­mista muo­dos­tunei­ta. Se tosi­a­sia kyl­lä ollaan valmi­ita hyväksymään, että maa­hamme rah­dataan ulko­mail­ta louhit­tua, hei­dän turvek­er­rostu­mis­taan kehit­tynyt­tä kivi­hi­iltä poltet­tavak­si, mut­ta koti­maista turvet­ta taas ei mil­lään halu­ta hyväksyä.

    Jos syynä on turpeen­nos­tos­ta aiheutu­vat, vesistöjä kuor­mit­ta­vat pöly­hai­tat, niin säätäkää laki, jol­la estetään jyrsin­turpeen nos­t­a­mi­nen. Määrätkää turpeen­nos­ta­jat nos­ta­maan turvek­er­rostu­mat paaleina pinoi­hin kuiv­u­maan, niin lop­puu pöly­hai­tat ja turpeen­nos­tos­ta saadaan ympärivuo­tis­es­ti koneyrit­täjiä työl­listävää liike­toim­intaa. Ja johan on ihme, jos ei maan­pääl­lisen turvek­er­rostu­mien nos­tos­ta saa­da syvistä kaivoskuiluista jyr­sit­tävään ulko­maiseen kivi­hi­ileen ver­rat­en kil­pailukyky­istä tuotet­ta. Jo hin­to­jen tasaveroisu­uskin alkaa paran­taa ali­jäämästä vaihtotasettamme.

    On suur­ta hölmöyt­tä jät­tää nämä 70-luvun oji­tuk­sil­la luon­non­ti­laisuuten­sa menet­täneet turvek­er­rostu­mat maa­tu­maan ja tuot­ta­maan vähärav­in­teista humus­ta. Sen pääl­lähän ei kas­va kuin lyhytrunk­oista män­tyä ja hieskoivua.

  19. Viherinssi: Siir­tomak­sun voi jät­tää tuot­ta­jan ja sähköy­htiön välisek­si asi­ak­si samal­la taval­la kuin siir­tomak­sun toiseenkin suuntaan. 

    Oikeas­t­aan ei monop­o­li­na voi jät­tää tuot­ta­ja-kulut­ta­jan ja sähköy­htiön välisek­si asi­ak­si, kuten ei ole jätet­ty nyky­isinkään. Sähkön siir­ron ei ole tarkoi­tuskaan olla oikeaa liiketoimintaa.

    Viherinssi: Toki sähköy­htiöt voidaan velvoit­taa siihen, että kak­sisu­un­tainen mit­taroin­ti ja verkon muu kak­sisu­un­tais­t­a­mi­nen on tehtävä.

    Ja esimerkik­si edel­lyt­tää että a) kak­sisu­un­tainen liit­tymä on saatavis­sa ja b) siinä sähkön­si­ir­toa eri suun­ti­in ei laskute­ta erik­seen vaan ain­oas­taan suurem­pi suunta.

    Viherinssi: Jos sähköy­htiöt velvoite­taan siihen, että ne joutu­vat osta­maan ja myymään sähköä saman­laisil­la sopimuk­sil­la, kiin­teähin­taiset sopimuk­set häviävät aika pikaises­ti markkinoilta.

    Pien­tuot­ta­ja on niin stokasti­nen ettei se ilman takausjär­jeste­lyjä kykene saman­laiseen sopimuk­seen kuin oikea tuot­ta­ja. Saman­hin­taisu­us ei siis voi tarkoit­taa että pien­tuot­ta­ja-kulut­ta­jan tuot­ta­mas­ta sähköstä käteen jäävä mak­su olisi yhtä suuri kuin kulute­tun sähkön hinta.

    Nopeil­la best-effort ‑markki­noil­la­han tuo ratkeaisi. Näi­den markki­noiden suurasi­akkaat oli­si­vat nopean säätövoiman omis­ta­jia, jot­ka pystyvät osta­maan tuote­taan-jos-pystytään ‑sähköä, jalosta­maan sen nyky­markki­noille kel­paavak­si tuot­teek­si ja myymään edelleen.

  20. “Mon­et muut maat, esimerkik­si Sak­sa ja Bri­tan­nia, ovat hylän­neet markki­namekanis­min ener­giat­ule­vaisu­u­den ohjaa­jana ja valin­neet voimakkaan val­ti­ol­liseen ohjauksen.”
    Ja kuinkas tämä Gos­plan sit­ten toimii? Ihan samal­la taval­la kuin gos­plan­it yleensäkin.
    Englan­nis­sa on kek­si­tyy, että maanvil­jeli­jät lait­taisi­vat tuulivoimaloi­ta. Jos sin­u­laa on 500kw voimala, saat 18.04 p/kwh . Mut­ta jos sin­ul­la on yli 500 kw voimala, niin saat vain 9,79 p/kw.
    Näin tuulivoimalan valmis­ta­jat tekevät samas­ta 900 kw:n mallis­taan Englan­nin vientin­mallin, jos­sa huip­putuot­to on rajoitet­tu 500 kilo­wat­ti­in. Muuten ihan sama laitos ja sama kustannukset.
    Siis jos tuulle 300 kw:n edestä, saat melkein tuplahin­nan samas­ta sähköstä.
    Veron­mak­sa­jan piikkiin.
    Sak­sas­sa taas aurinko- ja tuuli­tuki­in pan­naan melkein 20 mrd vuodessa. Kos­ka teol­lisu­us kär­sisi, nin sille taas annetaan vas­taavaa tukea. Kär­siköön kuluttaja.
    Näis­sä ei todel­lakaan ole kyse ener­giapolit­tikas­ta, vaan alue­polit­tikas­ta. Näin saadaan asukkaat pysymään pois­sa taa­jamista (var­maan varsin mieluista Soininvaaralle)
    Jos taas pelätään hiilid­iok­sidia, niin tuuli- ja ennen kaikkea aurinkovoimal­la säästet­ty C02-ton­ni se vas­ta kallis on. Tämän päivän Econ­o­mistin mukaan aurinkosähköl­lä CO2-ton­nin hin­naksi tulee 20 ker­taa markkinahinta.
    Markki­namekanis­mi nimeno­maan toisi tähän järkeä.
    Gos­plan tuot­taa vain näitä älyttömyyksi.

  21. Taito E Mikko­nen:
    Akti­ivisen ja pas­si­ivisen aurinko­talon mah­dol­lisuuk­sien vertailu
    tek­i­jä: Taito Mikko­nen päivä: 29. tam­miku­u­ta 2010 kel­lo 16:02

    En lukenut, kos­ka tuo on tek­stinä yhtä jär­jetön­tä luet­tavaa kuin José Sara­m­agon tuotan­to. Yritä jäsen­tää sitä jotenkin.

    OS: On aika turha kina­ta siitä, mikä on ydin­voiman osu­us Suomen ener­giat­ule­vaisu­udessa. Pal­lo on markkinoilla. 

    Onko? Eikö tämä riipu täysin päästöoikeuksista?

  22. Miten muuten on, voidaanko turve­tuotan­non lop­ut­tua suo palaut­taa kosteikok­si ja/tai soistumaksi?

    Kor­jatkaa, jos olen väärässä.

    Olete­taan, että suo on ojitet­tu ja siinä kas­vaa met­sää. Met­sä pois­te­taan, turvet­ta nos­te­taan ja lopuk­si suo ennal­lis­te­taan sois­tu­mak­si tai kosteikoksi.

    Nyt, eikö olekin niin, että lajimäärä on suurem­pi ja monipuolisem­pi, kuin ennen puus­ton pois­tamista ja turpeen nostamista?

    Kysymyk­sek­si herää esimerkik­si se, että miten laadukas­ta se turve noil­la ojite­tu­il­la ja met­sit­tyineil­lä soil­la on?

    Mis­sä menee raja, että met­sä on tarpeek­si hyvälaa­tu­ista met­sä­talouden tarpeisi­in ojite­tul­la suolla?

    Suomes­sa on yli 800 000 hehtaaria kitukasvuista ojitet­tua suota. 

    Turve­tuotan­nos­sa on alle 70 000 hehtaaria.

    Jos, näi­den kitukasvuis­ten soiden tila turpeen nos­tamisen jäl­keen olisi parem­pi, kuin nykyi­nen tila, niin eikö se turpeen­nos­to kan­nat­taisi toteuttaa?

    Olete­taan nyt myös, että on kek­sit­ty hyvä ja help­po­hoitoinen menetelmä humus­päästö­jen kontrolliin.

  23. Rolling Heurlin: Sak­sas­sa taas aurinko- ja tuuli­tuki­in pan­naan melkein 20 mrd vuodessa. 

    Mihin muuten mah­ta­vat dumpa­ta kesäisin ylijäämä-energiansa?

    PS. Pitääkö uusi­u­tu­vaa ener­giaa todel­lakin tukea näin paljon?

  24. Petri Hon­gan­mä­ki: Mihin muuten mah­ta­vat dumpa­ta kesäisin ylijäämä-energiansa?

    Jos sin­ul­la on mökil­lä kaa­suliesi ja sähköliesi, sekä aurinkopa­neeli, niin keitätkö sinä niil­lä perunoi­ta tasais­es­ti vuorotellen ympäri vuo­den, vai ken­ties sen mukaan miten paneeli tuot­taa sähköä? 🙂

  25. Ilouu­ti­nen on, että aurinkoen­er­gia ratkaisee aikanaan globaalit ener­giantuotan­non ongel­mat. Huono uuti­nen on, että sähkö tulee täl­löin ole­maan halvem­paa meitä eteläm­pänä, mikä tarkoit­taa, että ener­giaval­tainen teol­lisu­us siir­tyy lämpimämpi­in mai­hin. Vuodessa Suomeen tulee kyl­lä aurinkoen­er­giaa melkein yhtä paljon kuin Sak­sas­sa, mut­ta se tulee kesäl­lä ja sähköä tarvi­taan talvella.

    Meneeköhän tämä nyt ihan näin? Tun­nen asi­aa heikosti, mut­ta se vähän mitä katel­lut aurinkopa­neel­ien vuosi­tuot­to­ja niin se tuot­to on kuitenkin tasaisem­paa kuin äkkiseltään ajat­telisi. Eli siis mar­ras-tam­miku­us­sa tuot­to on hyvin vähäistä, mut­ta kevät­talvel­la jopa suurem­paa kuin kesäisin ja syksyl­läkin lokaku­un tuotan­to ihan hyvää. Olen ymmärtänyt että tätä selit­tää osin se että kylmäl­lä ken­no­jen hyö­ty­suhde on parem­pi. Esim. http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko/kokemuksia_aurinkosahkosta/seurantakohteita/jyvaskylan_yliopisto

    Ideaali tuotan­tokäyrä olisi toki sel­l­ainen jos­sa olisi korkeat huiput talvel­la, mut­ta toisaal­ta tuos­sakin suurim­man osan vuot­ta saadaan sähköä.

  26. “Jos, näi­den kitukasvuis­ten soiden tila turpeen nos­tamisen jäl­keen olisi parem­pi, kuin nykyi­nen tila, niin eikö se turpeen­nos­to kan­nat­taisi toteuttaa?”

    Kun suo­maal­ta pois­te­taan vähärav­in­teinen polt­to­turve pois, sen alla on ker­ros humuk­sek­si maatunut­ta maa-aines­ta eli ruoka­mul­taa. Mul­lan alla on yleen­sä run­sas­rav­in­teinen savikerros.
    Sik­si ne alueet, jot­ka ovat vapau­tuneet turve­tuotan­nos­ta, kan­nat­taa ottaa maanviljelykäyttöön.

    Turpeen lisäk­si soiden maaperä sisältää suuria määriä turpeen sisään hau­tau­tunei­ta kan­to­ja ja juu­rakoi­ta, joiden läm­pöar­vo on hyvä. Kun nämä kitukasvuiset oji­tusalueet tule­vat lähivu­osi­na pääte­hakku­u­vai­heeseen, kan­nat­tasi tässä yhtey­dessä koko turvek­er­ros kan­toi­neen juu­rakoi­neen nos­taa pois, jol­loin saataisi­in val­ta­va määrä haketet­tavaa bio­mas­saa ener­giatuotan­toon. Ener­giavaroil­taan val­taviksi määritel­lyt turve­varamme sisältävät siis vielä hur­jem­min ener­giaa, jos mukaan las­ke­taan tämä turpeen sisään kätkey­tyvä, oji­tusten jäl­keen entis­es­tään lisään­tynyt puuaines.

    Suomes­sa on mit­ta­vat määrät sel­l­aisia soi­ta, jois­sa polt­to­turvek­er­ros on niin mata­la, ettei niitä kan­na­ta ottaa turve­tuotan­toon. Paljon niistä on vielä täysin ojit­ta­mat­ta. Sik­si meil­lä ei ole tarvet­ta ennal­lis­taa turve­tuotan­nos­ta vapau­tunei­ta soi­ta sois­tu­maan ja uusik­si suo­maas­toik­si muo­dos­tu­maan. Suo­ta ja myös luon­non­ti­laista suo­ta meil­lä on vaik­ka muille jakaa.

  27. Sähköl­lä on olta­va tun­ti­hin­ta, mut­ta sen on olta­va sama molem­pi­in suuntiin. 

    Tästä olen kyl­lä aika lail­la eri mieltä. Ei minus­ta voi olla niin, että tuot­ta­jil­la on oikeus dumpa­ta sähköä sähköy­htiöille samal­la hin­nal­la, jol­la tämän on taat­ta­va sähkön­saan­ti jokaiselle kulut­ta­jalle. Tämä tarkoit­taisi sitä, että sähköy­htiön “bis­nek­sek­si” jäisi se, että se jär­jestää sähkön­saadin kaikissa olois­sa takaamiseen tarvit­ta­van infran ja muuten pyörit­tää sit­ten nollabisnestä. 

    Eivät kalakaup­pi­aatkaan eläisi sil­lä, että heille saisi jokainen vapaa-ajankalas­ta­ja käy­dä dump­paa­mas­sa saali­in­sa sil­lä hin­nal­la, mikä mil­loinkin sat­tuu hin­ta­la­pus­sa ole­maan, vaan kyl­lä sille kaup­paa pyörit­tävälle pitää touhus­ta jonkin­lainen mar­gin­aali sallia. 

    Ain­oas­taan, jos sähkön­saan­nin varmis­t­a­mi­nen erote­taan täysin irral­lisek­si liike­toimek­si, voisi tuo toimia. Sil­loin sähköy­htiöt kor­vau­tu­isi­vat käytän­nössä (käytän­nössä jotenkin automaat­tis­es­ti toimivil­la) pörs­seil­lä. Tämäkin voisi olla jos­sain määrin vaar­al­lista, jos se johtaisi värähte­lyyn eri automaat­tisys­teemien käyn­nis­tel­lessä ja sam­mutel­lessa kulu­tus­ta ja tuotan­toa ympäri verkkoa hin­nan mukaan.

  28. Petri Hon­gan­mä­ki: PS. Pitääkö uusi­u­tu­vaa ener­giaa todel­lakin tukea näin paljon?

    Kun vihreät ovat pitäneet koko ajan meteliä “Ei kiitos ydin­voimaa ‑kiitos kaikelle tuelle” niin muutkin ovat tulleet perässä. Ja tukipoli­ti­ikkaa perustel­laan, että näin kehitetäään uut­ta. Käy juuri päin­vas­toin. Rak­en­ta­mal­la nykytekni­ikan mukaisen tuulivoimalan tietää saa­vansa hyvän tuo­ton. Jos taas alkaa investoi­da uuten tekni­ikkaan, voi olla ettei saa mitään vaan rahat menee viemäri­in. Voi teit­enkin tien­ata hyvinkin, mut­ta se on epävarmaa.

  29. “Etano­li on ben­si­iniä halvem­pi, mut­tei ongelmaton” 

    Tämä Hesarin otsikko 28.7.14 lupaa ihmiskun­nalle myös toivoa paremmasta.
    Öljyä polte­taan niin kauan kuin sen polt­to on edullis­in­ta, tapah­tuu ilmas­tolle mitä hyvän­sä. Vaik­ka ihmiset vielä oli­si­vatkin vas­tu­ullisia, sitä ei ole liike-elämä. Sen etu “pakot­taa” tur­vau­tu­van fos­si­ilil­isi­in polttoaineisiin.

    Uuteen suh­taudu­taan epälu­u­lois­es­ti, varsinkin jo se liit­tyy autoon. Sik­si ensireak­tio on, että ei voi olla tot­ta: ei auto, johon on liitet­ty pieni lisälaite (asen­nuksi­neen vain 450 euroa), kul­je jät­teistä valmis­te­tul­la polt­toaineel­la ben­saa halvem­mal­la. Välil­lä kuitenkin täl­laiset ennakkolu­u­lot osoit­tau­tu­vat turhik­si. Kun E5-ben­sa otet­ti­in käyt­töön, moot­tor­ei­den epäilti­in turmeltuvan. Kun lyi­jyp­i­tois­es­ta ben­sas­ta luovut­ti­in ja vaa­dit­ti­in katalysaat­toripuhdis­timet, epälu­u­lo oli vieläkin suurem­pi. Nämä uud­is­tuk­set ovat kuitenkin pelan­neet kuin ajatus.

    Niin­hän sen pitäisi men­nä, että uusi tekni­ik­ka syr­jäyt­tää van­haa ja tuhoisaa, kun se on edullisem­paa. Se olisi ihmiskun­nan pelas­tua. Sen tapaiset inno­vaa­tiot, kuten etano­lin käytön mah­dol­lis­ta­va laite, ovat suurten yri­tys­ten kon­trol­lin ulot­tumat­tomis­sa ja sik­si juuri niiden kohdal­la voi toimia aito kannattavuuskilpailu.

    Sen sijaan vaikka­pa met­sähak­keen pien­imuo­toinen käyt­tö sähkön valmis­tuk­seen läm­pövoimalaan asen­ne­tu­il­la lisäsys­teemeil­lä ei ole ollut mah­dol­lista, kos­ka suuret ener­giay­htiöt ovat estäneet maatiloil­la valmis­te­tun sähkön syöt­tämisen val­takun­nan­verkkoon. Näin se vaan käytän­nössä on! Nimit­täin suurten sähkön­tuot­ta­jien lob­bar­it jatka­vat onnis­tunut­ta tor­jun­takam­pan­jaa, ettei sähkön­tuo­to­s­ta hakeläm­mi­tyk­sen kylk­iäisenä tulisi maan laa­juinen maaseuduil­la yleinen lisäelinkeino, joka veisi siivun per­in­teis­ten sähkön­tuot­ta­jien voitoista.

    1. Paljonko­han niitä jät­teitä riit­tää bioetano­lin tuot­tamisek­si. Etano­li­au­tot ovat hyvä jut­tu, mut­ta ei pidä tuu­dit­tau­tua ajatuk­seen, että täl­lä liiken­teen ongel­mat ratkaistaisi­in. Olisi var­maankin myös parem­pi, että moot­tori suun­niteltaisi­in kun­nol­la etano­likäyt­töisek­si, eikä tehtäisi näitä autotalliviritelmiä.

  30. Samuli Saarel­ma: Tästä olen kyl­lä aika lail­la eri mieltä. Ei minus­ta voi olla niin, että tuot­ta­jil­la on oikeus dumpa­ta sähköä sähköy­htiöille samal­la hin­nal­la, jol­la tämän on taat­ta­va sähkön­saan­ti jokaiselle kuluttajalle. 

    Olen pidem­mäl­lä tähtäimel­lä samaa mieltä, mut­ta alus­sa olisi paras­ta, jos jär­jestelmä olisi yksinker­tainen. Sil­loin on hel­poin­ta sanoa, että osto­hin­ta on sama kuin myyn­ti­hin­ta tai sama kuin myyn­ti­hin­ta vähen­net­tynä enim­mil­lään puolel­la sen­til­lä kilowattitunnilta.

    Sähköy­htiö ottaa sähköstä päältä mar­gin­aalia aika vähän lasku­tuskuöu­ja enem­pää, joten kohtu­ulli­nen määrä sähkön takaisin­myyn­tiä ei het­kau­ta yhtälöä. Muuten­han tässä ei syn­ny mitään rosvous­ta, kos­ka ilman muu­ta kaik­ki sähköy­htiöt siir­tyvät tuol­laises­sa maail­mas­sa pörssi­hin­noitel­tu­un sähköön. (Hul­lukaan ei osta vakio­hin­nal­la aurinkopa­neel­isähköä.) Sama­han se niille on, osta­vatko For­tu­mil­ta vai Niemisen Repal­ta, jos hin­ta on sen het­ken käypä hinta.

    Pidem­mäl­lä aikavälil­lä hin­noit­telun on syytä olla vapaa­ta, mut­ta asia tulee ajanko­htaisek­si vas­ta sit­ten, kun net­to­tuot­ta­jia alkaa olla paljon.

    1. Olen pidem­mäl­lä tähtäimel­lä samaa mieltä, mut­ta alus­sa olisi paras­ta, jos jär­jestelmä olisi yksinker­tainen. Sil­loin on hel­poin­ta sanoa, että osto­hin­ta on sama kuin myyn­ti­hin­ta tai sama kuin myyn­ti­hin­ta vähen­net­tynä enim­mil­lään puolel­la sen­til­lä kilowattitunnilta.

      Var­maankin päädytään olähelle sitä, että sähköy­htiö mak­sut­taa yhtey­den ole­mas­saolosta (sulake) ja sähkön hin­noit­telu perus­tuu marginaalikustannuksiin.

  31. tpyy­lu­o­ma: Meneeköhän tämä nyt ihan näin? Tun­nen asi­aa heikosti, mut­ta se vähän mitä katel­lut aurinkopa­neel­ien vuosi­tuot­to­ja niin se tuot­to on kuitenkin tasaisem­paa kuin äkkiseltään ajat­telisi. Eli siis mar­ras-tam­miku­us­sa tuot­to on hyvin vähäistä, mut­ta kevät­talvel­la jopa suurem­paa kuin kesäisin ja syksyl­läkin lokaku­un tuotan­to ihan hyvää.

    Aika opti­mistis­es­ti pitää asi­aa kat­soa, niin ei tuo nyt niin tasaista ole, jos osan vuodest tulee käytän­nössä pyöreä nol­la, ja vain puo­let vuodes­ta tulee hyvää tuot­toa. Lisäk­si tuot­to vai­htelee kuukausi­ta­sol­lakin hyivn paljon säi­den mukaan.

    Toisaal­ta olet minus­ta siinä aivan oike­as­sa, kun epäilet etelän maid­en saa­maa suur­ta etua. Euroopas­sa ei juuri ole paikko­ja, jois­sa aurinkopa­neel­ien tuot­to olisi niin luotet­tavaa, että sil­lä teol­lisu­ut­ta pyöritet­täisi­in. Saha­ras­sa ja Ara­bi­an niemi­maal­la lienevät lähim­mät paikat, jois­sa aurinkovoiman tuot­to on suh­teel­lisen ennakoitavaa ja riit­tävää ympäri vuo­den, mut­ta sat­tuneesta syys­tä nämä voivat olla poli­it­tis­es­ti vähän hankalia.

    Jotain teol­lisu­ut­ta voi saa­da sil­lä, että osan vuodes­ta sähkö on liki ilmaista. Raskas teol­lisu­us on kuitenkin niin investoin­ti­val­taista, että vakaa sähkön saatavu­us on tärkeää. Teräste­htaan uune­ja ei laite­ta pois päältä edes ker­ran vuodessa.

    Nykyään tiedos­sa ole­van teknolo­gian mukaan tasainen aurinkoen­er­giaan nojaa­va sähkön­saan­ti vaatii iso­ja elek­trolyysi­laitok­sia, polttokennoja/vetymoottoreita ja vety­varas­toi­ta. Näitä voidaan tehdä, mut­ta niil­lä on ihan selvä vaiku­tus sähkön hin­taan, jol­loin ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den val­u­mi­nen etelän aurinkoon on aika epätodennäköistä.

    Etenkin, kun sitä aurinkosähköä pitäisi tuos­sa tilanteessa olla niin paljon, että se syr­jäyt­tää fos­si­iliset. Ei tapah­du ihan lähivuosikymmeninä.

  32. OS: Kun sähkön hin­ta nousee äkisti, ei ole mikään temp­pu pan­na sähköläm­mi­tys­tä pois päältä parik­si tun­niksi, pakastin­ta tun­niksi ja lykätä saunan läm­mi­tys­tä. Tämän automa­ti­soin­ti on seu­raa­va suuri investoin­ti, joka jakau­tuu pien­inä investoin­teina miljoon­aan kotiin.

    Tästä yhtälöstä puut­tuu nol­la kap­palet­ta tek­nol­o­gisia palo­ja. Jopa tarvit­tavaa rautaa on ole­mas­sa ja saatavil­la niin koti­maista kuin ulkomaistakin.

    Muu­ta­ma lain­säädän­nölli­nen asia kuitenkin uupuu. Tässä olennaiset:

    - sähkö myy­dään yksi­ty­istalouk­sille tuntihinnoittelulla

    - sähköy­htiöi­den tulee lait­taa kul­loinenkin myyn­ti­hin­ta näkyviin
    netis­sä yht­enäisessä muo­dos­sa yht­enäiseen paikkaan

    - sähköy­htiöi­den tulee antaa asi­akkaan kaukolue­tut mit­tar­iluke­mat asi­akkaan käyt­töön yhteis­es­ti sovi­tus­sa muo­dos­sa netissä

    - samat klausu­ulit kaukolämmölle

    Ei mak­sa millekään yhtiölle mal­tai­ta eikä huna­jaa, mut­ta tämä tek­isi koti­talouk­sien ener­giate­hokku­u­den kehit­tämiselle ihmeitä, kun yksit­täiset kiin­teistöt voisi­vat seu­ra­ta ja ohja­ta kulu­tus­taan. Siinä se älykäs sähköverkko alka­akin sit­ten olla kasassa.

    Osa paloista on ole­mas­sa, esimerkik­si Helenin SävelPlus­sas­ta saa kulu­tusti­eto­ja. Ne eivät kuitenkaan sisäl­lä ainakaan kaukoläm­mön osalta koko kulu­tusti­etoa. Sen lisäk­si mitään avoin­ta yksinker­taista rajap­in­taa ei ole, on vain graafinen käyt­töli­it­tymä. Lisäk­si eri ener­giay­htiöil­lä on omat eri­laiset vari­aa­tion­sa teemas­ta, jol­loin tiedon hyö­dyn­tämi­nen koneel­lis­es­ti muut­tuu kovin hankalaksi.

    Joskus isot asi­at ovat pienistä kiin­ni, ja tässä on yksi. Hom­ma ei var­masti syn­ny, jos sitä eivät vira­nomaiset vaadi.

  33. Osmo Soin­in­vaara: Var­maankin päädytään olähelle sitä, että sähköy­htiö mak­sut­taa yhtey­den ole­mas­saolosta (sulake) ja sähkön hin­noit­telu perus­tuu marginaalikustannuksiin.

    Siir­to­hin­noit­telus­ta tulee aika kimu­rant­tia. Se ei kuitenkaan toden­näköis­es­ti tule perus­tu­maan sulakekokoon, kos­ka siir­rossa kysymys “mil­loin” on tärkeämpi kuin “mitä mak­simis­saan”. Sulakekool­la verot­ta­mi­nen on sama kuin sanoisi auton vuo­tu­ista käyt­tö­mak­sua ruuhkamaksuksi.

    Verkkoa­han ei mitoite­ta siten, että ylem­pi por­ras kestää kaiken alem­pi­en por­tait­ten sulakkei­den läpi menevän. Nykyaikaisen asun­non sulake­taulun sulakkei­den yhteen­las­ket­tu vir­ta voi olla viisi tai kymme­nen ker­taa sen, mitä pää­su­lak­keet kestävät. Sama toimii jokaises­sa por­taas­sa. Sulakekoko sinän­sä ei määritä mitään muu­ta kus­tan­nus­ta kuin sen, kuin­ka pak­su johto pitää vetää edel­lis­es­tä portaasta.

    Jopa nykyi­nen keskimääräiseen kulu­tuk­seen perus­tu­va lasku­tus olisi parem­min kohden­tu­va. Kyl­lä se ben­savero tietysti toimii ruuhka­mak­suna sekin, mut­ta silti sitä mak­se­taan yhtä paljon ruuhkas­sa ja tyhjäl­lä tiel­lä ajamisesta.

    Sulakekokoon liit­tyvä lasku­tus johtaisi erik­seen mit­taroitu­jen asun­to­jen kohdal­la kovin kum­mallisi­in ratkaisui­hin. Pää­su­lak­keet mitoitet­taisi­in niin pienek­si, että asukkaan pitää vali­ta kahvinkeit­ti­men ja vedenkeit­ti­men välil­lä aamul­la, kos­ka niitä ei voi käyt­tää samaan aikaan. Ja jos imuri on pääl­lä, uuni ei ole pääl­lä. Van­hois­sa ker­rostaloa­sun­nois­sa asuneet tietävät, kuin­ka kivaa tuol­lainen on.

    Täl­laisil­la huip­pukuormil­la ei kuitenkaan ole mitään merk­i­tys­tä verkolle, kos­ka ne keskiar­vois­tu­vat alueel­lis­es­ti hyvin pienel­lä alueel­la. Jo yksit­täisen ker­rostalon tasol­la aamun ja alkuil­lan kulu­tus­pi­ik­it (aamukahvi, ruuan­lait­to) lev­enevät merkit­tävästi. Niistä laskut­ta­mi­nen vain tek­isi kulut­ta­jan ase­man tukalak­si tuot­ta­mat­ta verkolle iloa.

    Jos sen mak­simite­hon ottaa juhan­nuk­se­na, sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä verkon mitoituk­seen. Jos sen mak­simite­hon ottaa joulu­na, sil­lä on erit­täin suuri merk­i­tys verkon mitoituk­seen, kos­ka verkko on kovil­la kaikkien pais­taes­sa kinkkua. Sik­si hin­noit­telun pitää pain­ot­tua niihin tilanteisi­in, joiden vuok­si verkkoa joudu­taan vahvistamaan.

    En väitä, että siir­tomak­sun vuo­tuisen vai­htelun jyvit­tämi­nen olisi ihan help­poa, kos­ka ei sitä ihan pelkän mar­gin­aa­likaan perus­teel­la voi ottaa. (Sähkö on ilmaista, kunnes siitä käy­dään huu­tokaup­paa kovil­la hin­noil­la.) Toisaal­ta siir­tomak­sus­ta on määrät­ty, että sen net­tomäärän tulee vas­ta­ta verkon kus­tan­nuk­sia plus jotain puo­liko­htu­u­ton­ta katet­ta, johon on hau­dat­tu luo­vaa kir­jan­pitoa. Tuos­sa toden­näköis­es­ti paljon aut­taisi jo lasken­nal­lisen siir­toti­lanteen käyt­tämi­nen (joulu­na kallista, juhan­nuk­se­na hal­paa). Koke­mus sit­ten osoit­taisi, kuin­ka jyrkäk­si käyrä kan­nat­taa vetää. Olisiko esimerkik­si sinaal­to, jon­ka huip­pu on 3x min­i­mi, min­i­mi ja huip­pu osu­vat juhan­nuk­seen ja jouluun.

    Joka tapauk­ses­sa sähköläm­mit­täjä mak­saa pakkasel­la paljon. Sulakekoos­ta sakot­ta­mi­nen kuitenkin sakot­taa myös sitä pas­si­iv­i­talon asukkia, joka halu­aa keit­tää kahvit ja teet sekä läm­mit­tää las­ten­ruu­at samaan aikaan pyyk­in­pe­sun kanssa.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Paljonko­han niitä jät­teitä riit­tää bioetano­lin tuot­tamisek­si. Etano­li­au­tot ovat hyvä jut­tu, mut­ta ei pidä tuu­dit­tau­tua ajatuk­seen, että täl­lä liiken­teen ongel­mat ratkaistaisiin. 

    Etano­li­au­to­jen kohdal­la pitäisi muis­taa tarkastel­la vai­h­toe­htoske­naar­i­oi­ta. Jospa niiden sok­eriruoko­jen tilal­la kas­vatet­taisi­inkin jotain ener­giakasvia, ja sen polt­tamisel­la kor­vat­taisi­in kivi­hi­iltä. Olisiko se parem­pi kuin kovin häviöl­lisel­lä pros­es­sil­la tehdä etano­lia, jota sit­ten vähän han­kalasti polte­taan polttomoottorissa.

    Ihan vas­taa­va on biokaa­sun kohdal­la. Kaatopaikan biokaa­su jaloste­taan maakaa­sub­ussien polt­toaineek­si. Se tun­tuu ihanan vihreältä, mut­ta olisi ekote­hokkaam­paa jät­tää jalost­a­mi­nen vähem­mälle ja polt­taa se kaa­su sähkök­si ja läm­mök­si. Sil­loin se kor­vaisi kivi­hi­iltä, ja jalostus­pros­es­si olisi helpompi.

    Ja jos vielä kyseessä on mädät­tämö, pitäisi ver­ra­ta tilan­net­ta saman jät­teen suo­raan polt­tamiseen. Tilanteesta riip­puen se voisi olla vielä tehokkaampi vai­h­toe­hto, kos­ka mädät­tämi­nenkin on varsin häviölli­nen prosessi.

    Jostain syys­tä meil­lä on kuitenkin vim­ma yrit­tää kor­va­ta fos­si­il­isia nimeno­maan liiken­teestä, vaik­ka olisi tehokkaam­paa ja edullisem­paa kor­va­ta niitä energiantuotannossa.

    1. Jostain syys­tä meil­lä on kuitenkin vim­ma yrit­tää kor­va­ta fos­si­il­isia nimeno­maan liiken­teestä, vaik­ka olisi tehokkaam­paa ja edullisem­paa kor­va­ta niitä energiantuotannossa.

      Juuri noin. Kysyin tätä ker­ran eräässä EU:n ener­giakok­ouk­ses­sa Vil­nas­sa vas­tu­ulliselk­ta EU-virkamieheltä. Hän sanoi, että ilmas­ton kannal­ta tietysti olisi järkeväm­pää käyt­tää bio­mas­sa sähkön ja läm­mön tekemiseen, mut­ta kyse onkin autoilun tule­vaisu­ud­es­ta öljyn jälkeen.

  35. OS: Auringonva­l­oa sähkök­si muut­tavista ken­noista on tulos­sa niin halpo­ja, että aurinkovoimalan hin­nas­ta val­taosa onkin itse raken­nel­man hin­taa – siis sen pin­nan rak­en­tamista, mihin ken­no kiin­nitetään. Kun näin käy, vähän väärässä kul­mas­sakin ole­va pin­ta kel­paa, jos se on ilmainen. Niin­pä katot tul­laan päällystämään aurinko­ken­noil­la siel­lä, mis­sä ei ole lunta.

    Ken­no­jen hal­ventues­sa asen­nuk­sen ja tilpe­höörien hin­ta tulee merkit­täväm­mäk­si. Kun (mut­ta mil­loin?) ken­no­jen hin­ta las­kee riit­tävästi, ne tule­vat kat­toi­hin tääl­lä raukoil­la rajoil­lakin. Lumi las­kee ken­no­jen tuot­toa muu­ta­man viikon ajan kevääl­lä. Eipä tuol­lainen katono­mainen viis­to, tum­ma ja liukas pin­ta kovin pitkään lumise­na pysy.

    Näil­lä kat­toau­rinko­ken­noil­la tulee ole­maan ihan merkit­tävä vaiku­tus sähkön­tuotan­toon. Karkeana arviona asuin­taloista voisi löy­tyä mah­dol­lisu­us lait­taa 10 m² hyvän­su­un­taista aurinkopa­neel­ia per asukas (omakoti­talois­sa enem­män, ker­rostalois­sa vähem­män). Tuot­to olisi Pohjois-Euroopas­sa noin 1 MWh/nuppi/vuosi, etelässä muu­ta­man kymme­nen pros­ent­tia enem­män, kaikki­aan suu­ru­us­lu­okkana 5–10 % sähkön kokonaiskulutuksesta.

    Käytän­nössä asia kuitenkin tullee yleistymään sitä kaut­ta, että kat­to­jen uusimisien yhtey­dessä katoista tehdään aurinkopaneelikattoja.

    Huonot uutiset ovat kuitenkin siinä, että kus­tan­nustek­i­jät eivät vielä pitkään aikaan tule tuke­maan tuol­laista toim­intaa. Takaisin­mak­suaikaa tulee heiken­tämään se, että samaan aikaan tapah­tu­va muu aurinkovoiman lisään­tymi­nen tulee pienen­tämään sähkön hin­taa aurinkoiseen aikaan jonkin verran.

    Tuos­ta asen­tamis­es­ta muuten pitää sen ver­ran sanoa, että Suomen olois­sa voi tul­la vähän yllät­täviäkin ongelmia vas­taan. Seurasin yhtä tapaus­ta, jos­sa piti päällystää ison kau­pan kat­to paneeleil­la. Kohde­han olisi oikein lois­ta­va, alla on paljon jäähdy­tyska­p­a­siteet­tia, ja paneel­it aut­taisi­vat kah­teen suun­taan (var­jos­tus, sähköntuotanto).

    Lumi kuitenkin kaa­toi asian teknisen puolen. Jos katolle olisi raken­net­tu voimala, se olisi osaltaan vähen­tänyt katon lumikuormien kestoa. Samal­la kuitenkin lumen pois­tos­ta olisi tul­lut erit­täin han­kalaa voimalarak­en­tei­den vuok­si. Tässä lumes­ta oikeasti tulikin sit­ten ongelma.

  36. Jostain syys­tä meil­lä on kuitenkin vim­ma yrit­tää kor­va­ta fos­si­il­isia nimeno­maan liiken­teestä, vaik­ka olisi tehokkaam­paa ja edullisem­paa kor­va­ta niitä energiantuotannossa.

    Sitä on tul­lut sen ver­ran kyynisek­si, että pitää yrit­tää men­nä edes siitä, mis­sä aita on matal­in. Pitää siis tyy­tyä edes huonom­paan vai­h­toe­htoon eli liiken­teeseen, kos­ka ker­ran paras vai­h­toe­hto eli ener­giantuotan­non muu­tos ei kuitenkaan menisi läpi.
    Nimit­täin fos­si­ilista ener­giantuotan­toa var­tioi­vat aivan liian suuret ja vah­vat voimat, jot­ta niiden ase­maa pystyt­täisi­in hor­jut­ta­maan — ennen kuin sen eteen on tehty enem­män työtä. Sen sijaan olen näkev­inäni, että liiken­teen polt­toaineet eivät ole yhtä ehdot­tomasti muu­tamien suurten monop­o­lien itsekkäässä määräysvallassa.

  37. Osmo Soin­in­vaara: kyse onkin autoilun tule­vaisu­ud­es­ta öljyn jälkeen

    Tuo on kyl­lä vas­tauk­se­na pykälää loogisem­pi. Tosin sekin ontuu kuin kolmi­jalkainen kameli, koska:

    - jos päästöistä ei välitetä, sitä nestemäistä hiilivetyä saa autoilun kannal­ta kohtu­uhin­taan kivi­hi­ilestä tai vaik­ka turpeesta

    - autot liikku­vat suju­vasti maakaa­sul­la nykyte­knolo­gial­lakin, ja sitä maakaa­sua on monel­la muul­lakin kuin venäläisil­lä ja arabeilla

    Autoilun kohdal­la kyse on vain kus­tan­nuk­sista. Jos autoilua pide­tään tärkeänä, puu myy­dään biodieselinä, jne.

    Ymmär­rän huolto­var­muusaspek­tin, kukaan ei halua olla riip­pu­vainen poli­it­tis­es­ti vähem­män vähem­män luotet­tavien taho­jen öljys­tä. Ajat­telu on kuitenkin jäänyt sikäli puoli­tiehen, että polt­to­moot­to­ri­au­to liikkuu melkein mil­lä vain poltet­taval­la, joten se kuitenkin kil­pailee voimaloiden ja sitä kaut­ta sähköau­to­jen kanssa samoista resursseista.

    Jos asi­aa halut­taisi­in ratkoa ratio­naalis­es­ti, han­kki­udut­taisi­in ensin eroon öljyn läm­mi­tys- ja ener­giantuotan­tokäytöstä. Lento- ja tieli­ikenne sekä tietyt kemi­ante­ol­lisu­u­den raa­ka-aineet muo­dosta­vat viimeiset kohteet, jois­sa öljyä kan­nat­taa korvata.

    Muutenkin huoli autoilun tule­vaisu­ud­es­ta öljyn jäl­keen tun­tuu vähän has­sul­ta. Öljy tuskin lop­puu seinään, vaan sen hin­ta nousee. Sil­loin sähköau­toista tulee markki­nae­htois­es­tikin järke­viä jos­sain vai­heessa. Voimakkaas­ta suo­ras­ta tai epä­suo­ras­ta sub­ven­toin­nista tulee aina vähän sel­l­ainen olo, että lob­bar­it ovat olleet liikenteessä.

    Joko takana on jokin ratio­naa­li­nen yleishyvä, jota en vain osaa nähdä, tai sit­ten poli­ti­ikas­sa on vain hyviä aikei­ta, väärinymmär­rtyk­siä ja oppor­tunis­mia. Paran­tu­mat­tomana kyynikkona äänestän jälkim­mäistä, kos­ka kyse on luon­non­ti­etei­den alaan kuu­lu­vas­ta asiasta.

  38. Jyr­ki Patomä­ki: Sitä on tul­lut sen ver­ran kyynisek­si, että pitää yrit­tää men­nä edes siitä, mis­sä aita on matalin. 

    Mil­lä taval­la sähköau­tot ovat helpom­pia kuin öljyläm­mi­tyk­sen vai­h­t­a­mi­nen? Sähköau­tothan pahen­ta­vat sähkön­tuotan­non ongelmia. Samal­la panos­tuk­sel­la vaik­ka öljyläm­mi­tys­ten vai­h­tamiseen maaläm­mi­tyk­sek­si saataisi­in ihan toisen­laisia tuloksia.

  39. Viherinssi: Mil­lä taval­la sähköau­tot ovat helpom­pia kuin öljyläm­mi­tyk­sen vai­h­t­a­mi­nen? Sähköau­tothan pahen­ta­vat sähkön­tuotan­non ongelmia. Samal­la panos­tuk­sel­la vaik­ka öljyläm­mi­tys­ten vai­h­tamiseen maaläm­mi­tyk­sek­si saataisi­in ihan toisen­laisia tuloksia. 

    Miten sähköau­tot pahen­ta­vat sähkön­tuotan­non ongelmia? Niil­lä voidaan tasoit­taa sähkönku­lu­tus päivä­ta­sol­la, vuosi­ta­sol­la taas kesäl­lä aje­taan enem­män jol­loin sähköau­tot tasaa­vat myös vuo­si­vai­htelua. Öljyläm­mi­tys taas ei kulu­ta lainkaan sähköä, toisin kuin maalämpö.

  40. Pekka Pes­si: Miten sähköau­tot pahen­ta­vat sähkön­tuotan­non ongelmia? Niil­lä voidaan tasoit­taa sähkönku­lu­tus päivätasolla,

    Tuo tasoit­ta­mi­nen vaatisi kai sitä, että ryhdyt­täisi­in sähkön tun­tiveloituk­seen. Sil­loin tulisi varsin kan­nat­tavak­si järkätä sel­l­aisia latausvärkke­jä autoille, jot­ka lataisi­vat vain sil­loin, kun sähkön hin­ta las­kee tietyn hin­nan alle. Etenkin vähän ajel­e­va saisi täl­löin ajon­sa varsin edullisesti. 

    Ilman tun­tiveloi­tus­ta auto­ja ladat­taisi­in tietenkin aina, kun vaan sat­u­taan ole­maan pis­tok­keen lähel­lä. On vaikea sanoa, miten tämä profi­ili sat­tuisi yksi­in muun kulu­tuk­sen kanssa.

  41. Pekka Pes­si: Miten sähköau­tot pahen­ta­vat sähkön­tuotan­non ongelmia? Niil­lä voidaan tasoit­taa sähkönku­lu­tus päivä­ta­sol­la, vuosi­ta­sol­la taas kesäl­lä aje­taan enem­män jol­loin sähköau­tot tasaa­vat myös vuo­si­vai­htelua. Öljyläm­mi­tys taas ei kulu­ta lainkaan sähköä, toisin kuin maalämpö.

    Sähköau­tot pahen­ta­vat sähkön­tuotan­non ongelmia sik­si, että ne kulut­ta­vat sähköä. Sähkön­tuotan­non ongel­ma numero 1 on se, että meil­lä ei ole fos­si­il­isia luku­unot­ta­mat­ta mitään, mis­tä sitä sähköä voisi taloudel­lis­es­ti tehdä lisää. Niin­pä sähköau­to­jen sähkönku­lu­tus kate­taan fos­si­ilis­ten kulu­tuk­sen lisäämisellä.

    Vuorokautisen vai­htelun tasoit­ta­mi­nen ei ole euroop­palaisit­tain ongel­ma, kos­ka meil­lä on ihan riit­tävästi vesivoimaa siihen. Vai­htelu­on­gel­ma on vuosi­ta­sol­la, eikä sitä oikeasti ole sil­loinkaan niin kauan kuin suurin osa sähköstä tuote­taan polt­ta­mal­la jotain.

    Öljyläm­mi­tys ei kulu­ta sähköä, mut­ta siinä primääriener­gias­ta saadaan tupaan läm­pöä noin ker­toimel­la 0,9. Jos polt­toaine polte­taan voimalas­sa, jos­sa tehdään pelkkää sähköä ja käytetään läm­pöpump­pua, ker­roin on noin 1,2–1,5. Jos voimala on yhteis­tuotan­tovoimala, polt­toaineesta läm­mök­si ker­roin on noin 2.

    Sähköistämi­nen kan­nat­taa siis niis­sä kohteis­sa, jois­sa sähköl­lä voidaan tehdä jotain päästä päähän paran­netul­la hyö­ty­suh­teel­la. Autoilus­sa vas­taavaa eroa ei tule, kos­ka ener­giaketju on saman­tyyp­pinen. Läm­mit­tämisessä maaläm­pöpump­pu muut­taa tilan­net­ta radikaalisti.

  42. Samuli Saarel­ma: Tuo tasoit­ta­mi­nen vaatisi kai sitä, että ryhdyt­täisi­in sähkön tuntiveloitukseen.

    Kyl­lä sähköä voi jo nyt ostaa sopimuk­sel­la, jos­sa hin­ta on kyseisen tun­nin pörssin spot hin­ta + väl­i­tys­palkkio. Ei se tarvitse kuin tun­tim­i­tatun käyt­tö­paikan eli käytän­nössä etäluet­ta­van sähkömittarin. 

    Oma sähköni on tun­ti­hin­noitel­tua ja kyl­lä siinä vähän astian­pe­sukoneen, pyyk­in­pe­sukoneen ja takan läm­mit­tämisen ajoi­tus­ta kat­soo hin­to­jen perus­teel­la. Esimerkik­si talvi­aa­muisin ei kan­na­ta tehdä mitään mitä ei ole pakko, kos­ka sähkön hin­nas­sa on selvä piikki.

  43. Viherinssi: Samal­la panos­tuk­sel­la vaik­ka öljyläm­mi­tys­ten vai­h­tamiseen maaläm­mi­tyk­sek­si saataisi­in ihan toisen­laisia tuloksia.

    Minkälaisia tulok­sia? Öljyläm­mi­tys ei var­masti nos­ta pakkaspäivän sähkönku­lu­tushuip­pua läh­eskään niin paljoa kuin maalämpö.

  44. Sylt­ty: Minkälaisia tulok­sia? Öljyläm­mi­tys ei var­masti nos­ta pakkaspäivän sähkönku­lu­tushuip­pua läh­eskään niin paljoa kuin maalämpö. 

    Miltä suunnal­ta halu­at kat­soa asi­aa, öljyn lop­pumisen, öljyri­ip­pu­vu­u­den vai hiilipäästö­jen? Kaikissa näis­sä maaläm­pö on parem­pi kuin öljylämmitys.

    Tähän ei sisäl­ly mitään ihmeel­listä taikaa, kyse on vain siitä, että maaläm­pöpumpul­la läm­mi­ty­sen­er­giaa saa tehtyä vähem­mäl­lä primäärienergialla.

    Maaläm­pöpump­pu toki lisää kulu­tus­ta pakkaspäiv­inä, mut­ta oikein mitoitet­tuna se on samal­la taval­la lin­eaari­nen kuin sähköläm­mi­tys muutenkin (osa­puilleen suo­raan ver­ran­nolli­nen ulkoläm­pöti­lan ja sisäläm­pöti­lan ero­tuk­seen). Ilmaläm­pöpump­pu onkin sit­ten toinen tari­na, se on tässä suh­teessa ilkeä kuorma.

    Pakkaspäivien kulu­tus ei kuitenkaan pääsään­töis­es­ti ole täl­lä het­kel­lä tai lähivu­osikym­meninä ongel­ma. Jos sähköä tehdään polt­ta­mal­la jotain, se on vain kohtu­ullisen pieni taloudelli­nen kysymys, mil­loin sitä hiiltä, kaa­sua, turvet­ta tai vaik­ka haket­ta poltetaan.

    (Maaläm­pöpump­pu­ja kyl­lä myös alim­i­toite­taan, mut­ta jos sähköstä joutuu mak­samaan markki­nahin­nan, into siihen jää kovin vähäisek­si. Tai sit­ten ihmisille alkaa kel­va­ta vähän raikkaampi sisäil­ma kovim­mil­la pakkasilla…)

    Sähköau­to puolestaan on ratkaisu vain öljyri­ip­pu­vu­u­teen, se ei säästä primääriener­giaa tai päästöjä. Lisäk­si sähköau­tos­ta mak­set­ta­va lisähin­ta on kuitenkin korkea. Säästöin­vestointi­na se on siis huono, kos­ka se ei säästä ja on kallis. Maaläm­mön lisähin­ta öljyläm­mi­tyk­seen ver­rat­tuna on vähäi­nen, investoin­ti on jois­sakin tilanteis­sa jo sel­l­aise­naan kannattava.

    Öljyläm­mi­tyk­ses­tä voisi tehdä ener­giateknis­es­ti ja ilmas­tol­lis­es­ti huo­mat­tavasti parem­man, jos se tuotet­taisi­in mikro-CHP:llä sähkön kera. Täl­löin primääriener­gian hyö­dyn­tämi­nen paranisi huo­mat­tavasti. Tosin sil­loinkin öljy olisi parem­pi säästää ajoneu­voihin ja polt­taa CHP:ssä kiin­teitä (esim. haket­ta) tai kaa­sua, kos­ka öljyn korkea ener­giati­heys on nimeno­maan ajoneu­vokäytössä arvokas ominaisuus.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.