Olisi aika verotuksen kokonaisuudistukselle

Eduskun­nan vero­jaos­toa on viimeaikoina infor­moitu run­saasti vero­tuk­sen rak­en­teel­li­sista vai­h­toe­hdoista. Ensin kävimme Hanasaa­res­sa sem­i­naaris­sa kuule­mas­sa Ruotsin ver­ou­ud­is­tuk­ses­ta ja sen nyky­vai­heesta, ja sit­ten Eli­na Pylkkä­nen VM:n vero-osas­tos­ta piti meille luen­toa opti­maalis­es­ta verotuksesta.

Ruot­sis­sa tehti­in suuri ver­ou­ud­is­tus vuon­na 1991 ja vähän aikaa vero­jär­jestelmä olikin trim­mis­sä. Sit­ten sitä on pop­ulis­tis­es­ti paikkail­tu ja sen rakenne alkaa olla uuden kokon­ais­re­mon­tin tarpeessa. Ruot­salaiset katu­vat syvästi kiin­teistöveron romut­tamista. Siitä on seu­ran­nut – kuten piti arva­ta – asun­to­jen hin­to­jen voimakas nousu samal­la, kun on menetet­ty vero­tu­lo­ja kaikkein hai­tat­tomim­mas­ta verosta.

Moni epäilee nyt myös per­in­töveros­ta luop­umisen järkevyyt­tä. Per­in­tövero on kor­vat­tu luovu­tusvoiton verol­la, eli perin­nöstä joutuu mak­samaan veroa, kun omaisu­u­den myy. Per­heyri­tys­ten kohdal­la tätä voi ehkä pitää järkevänä, mut­ta useim­mil­la omaisu­us on asun­to. Isoäidin asun­non perii verot­tomasti, mut­ta jos sen myy, joutuu mak­samaan veroa aika paljon. Tämä tuot­taa pahan luk­i­tus­vaiku­tuk­sen asun­tomarkki­noille. Perit­tyyn asun­toon kan­nat­taa jäädä asumaan, vaik­ka se olisi aivan väärän kokoinen ja väärässä paikas­sa. Aivan har­mi­ton ei myöskään ole se luk­i­tus­vaiku­tus, jota Ruotsin mallista aiheutuu yritysmaailmaan.

Ruot­sis­sa kaavail­laan nyt taas kokon­ais­re­mont­tia. Suomen haas­teeseen yhteisöveron alen­tamis­es­ta aio­taan vas­ta­ta kun­nol­la: on puhut­tu 15 %:n veros­ta. Tuloveron osalta on puhut­tu jopa tasaveros­ta ja arvon­lisäveron osalta yhdestä verokannasta.

Tätä menoa yhteisövero menee nol­laan, ellei siitä saa­da jotain maid­en välistä sopimusta.

Yleisen teo­ria mukaan verot jaotel­laan niiden kansan­taloudelle aiheut­tamien hait­to­jen mukaan neljään luokkaan haitallisim­mista hai­tat­tomimpi­in seuraavasti:

1)       Yri­tys- ja pääo­mat­u­lo­jen verottaminen
2)       Tuloverot (palkko­jen verottaminen)
3)       Kulutusverot
4)       Kiinteistövero

Itse lisäisin tähän vielä ohjaa­vat verot, joiden tarkoituk­se­na on muut­taa käyt­täy­tymistä parem­paan suun­taan. Täl­laisia ovat esimerkik­si tupak­ka- ja alko­ho­liv­erot sekä ener­giaverot. Jos ne toimi­vat tarkoite­tul­la taval­la, ne ovat veroista parhai­ta, kos­ka ne eivät ole vain hai­tat­to­mia vaan peräti hyödyllisiä.

Tämän lisäk­si vero­jen toki pitäisi olla oikeu­den­mukaisia. Kun pyritään oikeu­den­mukaiseen vero­tuk­seen, kan­nat­taisi ottaa tämä haitallisu­usasteikko myös huomioon. Vero­tuk­sen taloudel­lisia vaiku­tuk­sia pohti­neet ovat sitä mieltä, että talous selviää kyl­lä varsin korkeis­takin veroista, kun­han vero­tuk­sen rakenne on järkevä, tai tahokas, kuten ter­mi kuuluu.

On siis järkevää korot­taa kiin­teistövero­ja. On har­mi, että niitä ei korotet­tu sil­loin, kun asun­to­jen hin­nat oli­vat vielä mata­lal­la. Myön­nän, että tämä näköko­h­ta on aika helsinkiläi­nen. Jos kiin­teistöveroa korotet­taisi­in nyt merkit­tävästi, asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat. Asun­tomarkki­noille tule­van nuoren kannal­ta tämä olisi ter­ve­tul­lut asia, mut­ta kovin ikävä sil­lä, joka on ostanut velak­si huip­pukalli­in asunnon.

Meitä on val­is­tet­tu paljon myös siitä, että olisi järkevää olla vain yksi verokan­ta, joka voisi olla vaik­ka 22 %. Ruuan tai lääkkei­den halvem­pi arvon­lisävero on erit­täin huono tapa tukea pien­i­t­u­loisia tai sairai­ta. Ruuan osalta tues­ta menee 2/3 medi­aan­i­t­u­loa parem­pit­u­loisille. Läh­eskään kaik­ki lääkkei­den käyt­tö ei ole luon­teeltaan sel­l­aista, että se ansait­sisi mitään tukea; päin­vas­toin, sitä pitäisi hillitä. Niin­pä Kela-kor­vauk­set ovat paljon parem­pi tapa.

Minä pitäisin kir­jo­jen ja lehtien alem­paa verokan­taa teo­reet­tis­es­tikin perustel­tuna, kos­ka veron korot­ta­mi­nen vaikut­taa toim­intaan merkit­tävästi. Kyse on sisäl­lön tuot­tamis­es­ta, jos­sa kiin­teä kus­tan­nus jae­taan osta­jien kesken. Jos veroa nos­te­taan kymmenel­lä pros­en­til­la, levik­ki las­kee noin kymme­nen pros­ent­tia (hin­ta­jous­to ‑1). Se osa hin­nas­ta, joka kohdis­tuu sisäl­lön tuot­tamiseen, nousee tämän jäl­keen kymmenel­lä pros­en­til­la, jol­loin levik­ki las­kee, hin­ta nousee, levik­ki las­kee jne.

Arvon­lisävero ei suinkaan ole har­mi­ton. Se on pääos­altaan työn vero­tus­ta. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa palkois­taan, korois­taan ja voitostaan (investoin­nit on pois­tet­tu heti). Tasaverona se luo haitallista veroki­ilaa palveluis­sa. Juuri tämän takia uud­is­tus, jos­sa verokan­nat tasat­taisi­in ja palvelu­jen arvon­lisävero samal­la lask­isi, olisi hyvä. En kuitenkaan usko, että Sip­ilän ykköshal­li­tus läh­tee nos­ta­maan ruuan arvonlisäveroa.

Ennen edel­lisiä eduskun­tavaale­ja julka­isti­in Het­emäen verotyöryh­män raport­ti. Oli kamalaa kat­soa, miten se pan­ti­in palasik­si. Yleen­sä sitä pidet­ti­in hyvänä, mut­ta jokainen halusi muut­taa sitä joltain osin. Jos olisi ollut kyse autos­ta, yksi olisi halun­nut ottaa pois vasem­man takapyörän, toinen tuulilasin ja kol­mas kampiak­selin. Kokoomus oli parhait­en hereil­lä ja ehti tähän tuho­työhön ensimmäisenä.

Nyt pitäisi yrit­tää uud­estaan. Jos halu­amme säi­lyt­tää hyv­in­voin­ti­val­tion, mei­dän on säi­lytet­tävä korkea vero­ta­so ja jos emme halua korkean vero­tuk­sen vahin­goit­ta­van talout­tamme, mei­dän on paran­net­ta­va vero­tuk­sen rakennetta.

= = =

Kiin­teistövero ja van­ha mum­mo van­has­sa omakoti­talos­sa, jos­sa käyt­tämätön raken­nu­soikeus vielä nos­taa veroa?

Kun­ta voisi antaa veron lainaksi niin, että se jäisi aikanaan kuolin­pesän mak­set­tavak­si perin­nöstä. (Sitä raken­nu­soikeut­ta voi myös hake­muk­ses­ta alentaa.)

78 vastausta artikkeliin “Olisi aika verotuksen kokonaisuudistukselle”

  1. Kyl­lä mielu­um­min näk­isin, että poli­ti­ikot miet­ti­sivät miten kokon­aisveroast­et­ta saisi las­ket­tua ja julk­isia meno­ja supis­tet­tua. Suurin ongel­mamme julkisel­la talous­puolel­la on val­tion ja kun­tien tehot­to­muus ja kalli­it rak­en­teet. Tämä EI siis merkite että “ote­taan köy­hiltä” vaan tehoste­taan toim­intaa ja pois­te­taan työl­lisyys­loukut tukijärjestelmistä.

  2. Yksi mitä voisi kanssa miet­tiä on se, miten ja mil­loin veroa eri­tyis­es­ti yri­tyk­sis­sä mak­se­taan. Esimerkik­si Aus­tralias­sa verot mak­se­taan kuukausi kvar­taalin päät­tymis­es­tä ko. kvar­taalin rapor­toidun tulok­sen perus­teel­la. Mak­set­ta­va vero koos­t­uu osit­tain ennakos­ta ja tietysti kvar­taalin tulok­sen perus­teel­la verotet­tavas­ta osasta.

    Erona Suomeen on se, että tääl­lähän verot­ta­ja arvioi edel­lisen vuo­den tulok­sen perus­teel­la joka kuukausi mak­set­ta­vat ennakkoverot. Näi­hin ennakkoveroi­hin voi toki hakea muu­tos­ta tai ilmoit­taa verot­ta­jalle etukä­teen vuodessa tulev­as­ta nol­lat­u­lok­ses­ta ja mak­saa sit­ten ennen tilikau­den päät­tymistä vero­ja yhdessä erässä enem­män, jos on men­nytkin paremmin.

    Tuol­lainen aus­tralialainen melko var­masti jo saa­tu­i­hin rahoi­hin perus­tu­va vero­tus­malli tun­tui ainakin täl­läis­es­tä suo­ma­lais­es­ta pien­täkin yri­tys­tä pyörit­täneestä jotenkin ennustet­tavam­mal­ta ja toimi­vam­mal­ta taval­ta mak­saa vero­ja kuin suo­ma­lainen tapa. 

    En sit­ten ole asiantun­ti­ja, enkä osaa sanoa olisiko tuol­lais­es­ta mallista jotain eri­ty­istä hait­taa. Noiden kvar­taaliv­eroil­moi­tusten teko ja vero­jen mak­sami­nen ainakin onnis­tui aika kivut­tomasti tili­toimis­ton tai Inter­netin kautta.

  3. Haitallisimpi­en vero­jen listalle voisit lisätä myös varain­si­ir­toveron. Jos saan hyvän duunin muual­ta tai tulee lap­sia, van­ha asun­to ei ole enää sopi­va. Hylkäänkö työ­tar­jouk­sen tai kärvis­te­lenkö liian pienessä käm­pässä, kun vai­h­dos­ta verote­taan. Tämän veron voisi pois­taa kokon­aan ja kor­va­ta jol­lain muul­la ‘asum­isverol­la.’

  4. OS: “Ruuan tai lääkkei­den halvem­pi arvon­lisävero on erit­täin huono tapa tukea pien­i­t­u­loisia tai sairai­ta. Ruuan osalta tues­ta menee 2/3 medi­aan­i­t­u­loa parem­pit­u­loisille. Läh­eskään kaik­ki lääkkei­den käyt­tö ei ole luon­teeltaan sel­l­aista, että se ansait­sisi mitään tukea; päin­vas­toin, sitä pitäisi hillitä. Niin­pä Kela-kor­vauk­set ovat paljon parem­pi tapa.”

    Nyt vaan näyt­tää ole­van niin että läh­es koko Euroopas­sa ajatel­laan toisin ruuan arvon­lisäveros­ta. Keskimääräi­nen alv ruuas­ta on tasoa 6–8% (meil­lä 14%?)ja Englan­nis­sa sekä Irlan­nis­sa peräti 0%. Sit­ten meil­lä yleen­sä aina valitel­laan ruuan korkeas­ta hin­nas­ta. Ei ole kek­sit­ty oikein sel­l­aista mekanis­mia, joka kor­vaisi kaikille köy­hille väestöryh­mille tämän muuten. Käsit­tääk­seni Euroopas­sa yleinen ruuan alhainen alv on voimas­sa juuri tästä syystä.

    Samoin en oikein usko että lääkkeitä kovin paljoa huvikseen syötäisi­in. Toki täy­tyy joku raja olla niiden kor­vaamises­sakin (Kela). Mut­ta kuu­lostaa oikeu­den­mukaiselta, että jos paljon sairas­taa niin tätä tuetaan.

  5. Per­in­tövero nyt on type­r­in keksin­tö mitä olla voi. On nau­ret­tavaa, että joutuu otta­maan lainaa mak­saak­seen veroa, jot­ta hom­mat voisi jatkua entisel­lään, vaik­ka saman voisi lait­taa itse investoiden men­emään. Tai sit­ten myymään koko roskan. Olisi tuo hive­nen tuot­tavam­paa yhteiskun­nallekin kuin val­tion alue­poli­it­ti­nen sil­tarumpuin­vestoin­ti-poli­ti­ik­ka, joka syö ihmis­ten per­in­töverot sekun­neis­sa. Sit­ten kuitenkin mak­saa itse veroa, jos jotain rahaa saa tule­maan taas koti­in­päin, joten väit­teet ilmais­es­ta rahas­ta on potaskaa. 

    Joku asun­to­han vapau­tuu tai menee ainakin vuokralle, jos joku mum­moltaan asun­non perii ja muut­taa siihen, joten ei tuo vält­tämät­tä suo­raa tap­pi­o­ta ole työ­markki­noille yms. Mik­si joku seisot­taisi asun­toa tyhjil­lään jos sille on kysyn­tää, ainakin siis kasvukeskuk­sis­sa jos­sa tuo seisot­ta­mi­nen olisi ongel­ma. Asun­to nyt on muutenkin huonoa omaisu­ut­ta kaikkine kuluineen ja remont­tei­neen, jot­ka toisaal­ta kan­nus­ta­vat vuokraa­maan tai luop­umaan, vaik­ka kovem­mal­lakin verolla. 

    Investoin­tei­hin tarvit­taisi­in nyt niitä ideoihin sitoutu­via rahamiehiä ja naisia, joten kan­nat­taako tuo­ta rahaa pelotel­la maas­ta ulos type­r­il­lä veroil­la? Jos­sain vai­heessa val­tio kuitenkin pääsee tuo­honkin kiin­ni jol­lain verol­la, joten väit­täisin veron pois­ton hyödyt­tävän yhteiskun­taa paljon enem­män kuin nykyi­nen sat­un­nainen tulo­erä, jot­ka fik­suim­mat vielä kiertää. Tuo kiertämi­nenkin tukee aja­tus­ta veron pois­tamis­es­ta kokon­aan, kun joil­lakin on varaa fik­sui­hin por­saan menor­eik­iä etsivi­in lakimiehi­in, ja joil­lakin vain lyi­jykynään ja taskulaskimeen. 

    Itse ainakin taidan yhtyä töölöläisi­in mum­moi­hin ja ruve­ta äänestämään type­r­iä vero­ja pois eduskun­tavaaleis­sa ja auto­ja pois sit­ten kun­nal­li­sis­sa. Ilmeis­es­ti tämä sul­kee nykyiset punastel­e­vat vihreät pois val­takun­nal­lista. Jospa kävisi niin, että por­var­it tekevät hal­li­tuk­sen ja pois­ta­vat moko­man riip­pakiv­en, niin sit­ten voi palail­la vihrei­den äänestäjäk­si. Käviköhän Ruot­sis­sakin näin kun vihrei­den kan­na­tus nousee siel­lä? Tämä alkaa tun­tua varsin houkut­tel­e­val­ta, kun ei tuos­sa vihrei­den ympäristöpoli­ti­ikas­sakaan ole kovin radikaalia meininkiä. Emme myöskään elä mis­sään keski­a­jal­la, jos­sa vau­raus oli pros­en­til­la, kuten V. Niin­istö näyt­tää ajat­tel­e­van, kun pelkää vau­rau­den kasaan­tu­van keskilu­okkaisten ihmis­ten periessä mum­mo­jen­sa muovikas­si­varas­tot ilman perintöveroa.

  6. Mieliku­vi­tus­tu­lot ja verot kansan ahneu­den alt­tar­ille. Kuo­li­aakksi verot­ta­mi­nen on oikea ter­mi ker­toa, mis­sä nyky­isyys pyy­hältää. Ruotsin luop­umi­nen per­in­töveros­ta joh­tui käymät­tömästä sodas­ta. Eräs nainen peri isältää Itä­val­las­ta melkoisen perin­nös, jon­ka saamisen ehdok­si oli asetet­tu per­in­tövero­ton kohtelu. Esi­tys meni läpi ja vero­tus Ruot­sis­sa muut­tui. Ker­rot­ti­inko tästä asi­as­ta veroseminaarissa?

  7. Ode:

    Läh­eskään kaik­ki lääkkei­den käyt­tö ei ole luon­teeltaan sel­l­aista, että se ansait­sisi mitään tukea; päin­vas­toin, sitä pitäisi hillitä. Niin­pä Kela-kor­vauk­set ovat paljon parem­pi tapa.

    Läh­eskään kaik­ki lääk­keet (edes lääkärin määrääminä ja taa­tusti sairau­den hoitoon liit­tyen) eivät ole Kela-kor­vausten piirissä.

  8. Ode:

    Yleisen teo­ria mukaan verot jaotel­laan niiden kansan­taloudelle aiheut­tamien hait­to­jen mukaan neljään luokkaan haitallisim­mista hai­tat­tomimpi­in seuraavasti:
    1) Yri­tys- ja pääo­mat­u­lo­jen verottaminen

    Tuo teo­ri­akir­ja on Kataisen hal­li­tuk­sen min­is­tereiltä jäänyt opiskelematta 🙂

    Ain­oa tulo­la­ji, jon­ka vero­tus­ta on merkit­tävästi korotet­tu hal­li­tuskaudel­la, on pääo­mat­u­lot (28->33%).

    1. Niitä ei itseasi­as­sa korotet­tu, kos­ka pääomzat­u­loa verote­taan kak­si ker­taa, yri­tyk­ses­sa voitos­ta ja omis­ta­jia osin­gos­ta. Kokon­aisvero pysyi suun­nit­teelln ennal­laan, mut­ta nyt verote­taan vähem­män, jov voit­to jää yri­tyk­seen. Piweni askel Viron yri­tysvero­ma­lli­in suuntaan.

  9. Yler­mi, suurin osa veroista on fiskaal­isia, vero­tuk­ses­ta on oikeu­den­mukaisu­us kaukana. Osmon lista on varsin pätevä kooste, mitä verot ovat _vähiten haitallisia_.

  10. Halun elin­tarvikkei­den alvin nos­ton ymmärtää. Syötävä on, eikä ostot ulko­mail­ta ole useim­mille ja useim­mis­sa tuot­teis­sa vaihtoehto.

    Vero­tuk­sen oikeu­den­mukaisu­us on yhtä help­po kuin kysymys oikeas­ta ja väärästä. Pitäisi liit­tää mukaan myös se miten vero on kier­ret­tävis­sä. Sikäli var­al­lisu­us- ja per­in­töverot työl­listävät kier­to­ex­pert­te­jä ja syn­nyt­tävät kateut­ta, jos osa osaa tehdä pitkäjän­teistä verosuunnittelua.

    Kiin­teistöveron ulot­ta­mi­nen maa- ja met­sä­talous­maa­han kestokum­mit­telee eri­lais­ten neu­vot­telu­jen yllä. Verotet­ta­va ei karkaa, mut­ta samal­la tapetaan lyp­sävä lehmä. Kun edes saataisi­in puukaup­po­jen pääo­mavero ohjatuk­si met­sän sijain­tikun­nalle, niin ei tarvisi aina valit­taa puolen Suomen elävän pääkaupunkiseudun kustannuksella.

  11. Eikös kaikkien vero­jen tarkoi­tus ole olla hyödyl­lisiä? Vero­tus­ta ja sen hyö­ty- ja hait­tavaiku­tuk­sia ei tulisi erot­taa siitä, mihin verot pää­tyvät. Koet­tu hyö­ty riip­puu usein paljon siitä, kuin­ka lähelle vero­tuk­sen hyödyt osu­vat. Esimerkik­si viimek­si mainit­tu kiin­teistövero on todel­la mie­lenki­in­toinen tapaus tältä osin, samoin suh­teessa muihin.

    Kulu­tusverot ovat suurelta osin val­tion­vero­ja, kiin­teistövero­tu­lot taas jae­taan Suomes­sa kun­nit­tain. Suomes­sa kiin­teistövero­tu­lo­ja ei ole kor­vamerkat­tu mihinkään, osas­sa maista on. Esim. amerikas­sa monin paikoin julk­isten koulu­jen taso riip­puu alueen kiin­teistö­jen arvos­ta, kos­ka kiin­teistövero­tu­lot ovat koulu­jen rahoituk­sen keskeinen lähde. Suomes­sa koulu­jen käytet­tävis­sä ole­vat rahat eivät riipu alueen kiin­teistö­jen arvoista, vaan koulut ovat tältä osin tasa-arvoisem­mas­sa ase­mas­sa. Kiin­teistövero koetaan monil­la vau­rail­la alueil­la hyvin hyödyl­lisenä verona, kos­ka se takaa alueen lap­sille hyvän koulun. Suomes­sa kiin­teistövero menee kun­nan yhteiskas­saan, eikä kukaan miel­lä sen pää­tymistä mihinkään eri­tyiseen asi­aan, joten sitä pide­tään lähin­nä haittana.

    Tosi­a­sia kuitenkin on se, että pitkäl­lä aika­jän­teel­lä korkea rak­en­tamisen ja kiin­teistö­jen vero­tus johtaa kiin­teistökoko­jen pysymyiseen pienenä. Ympäristön kannal­ta tämä voi olla hyväkin asia, mut­ta asum­is­mukavu­u­den kannal­ta tilanne on toinen. Suomes­sa­han on nyky­isin län­si­maisit­tain poikkeuk­sel­lisen pienet asun­not ja poikkeuk­sel­lisen paljon liike- ja toim­i­ti­laneliöitä asukas­ta kohti.

    Meil­lä asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ja niis­sä asum­i­nen on tehty kalli­ik­si. Yri­tys­ten mak­samat neliöt ja myös niiden tilaku­lut on vero­tuk­sel­listi tehty huo­mat­ta­van paljon edullisem­mik­si (johtuen esim. ALV:sta, jon­ka vain kulut­ta­jat mak­sa­vat, kulut­ta­jien ja yri­tys­ten keskenään eri­lais­es­ta ener­giavero­tuk­ses­ta ja mon­es­ta muus­ta yksi­tyisko­hdas­ta). Suomen nykyisel­lä verorak­en­teel­la yri­tys­ten kan­nat­taa omis­taa paljon neliöitä, mut­ta koti­talousten ei, ja se näkyy voimakkaasti Suomen rakennuskannassa.

  12. Palatak­seni haitallisu­us­lis­taan, en kyl­lä täysin ymmär­rä tätä:

    “1) Yri­tys- ja pääo­mat­u­lo­jen verottaminen
    2) Tuloverot (palkko­jen verottaminen)
    3) Kulutusverot
    4) Kiinteistövero”

    Minkä hai­tan mukaan tämä lista on koitet­tu tehdä? Mietin tuos­sa vielä kohtia 1 ja 3. Koh­ta 3 on yleen­sä jonkin­lainen yri­tyk­sen tuot­tei­den myyn­nistä perit­tävä liike­vai­h­topo­h­jainen vero tai vakiovero, jon­ka mak­saa kuitenkin viime kädessä kulut­ta­ja (ALV tai vaikka­pa polt­toain­evero, alko­ho­liv­ero tms.). Yri­tysverossa puolestaan verote­taan vero­tus­lasken­nal­lista tuot­toa (joka ei ole sama asia kuin todel­li­nen tuot­to yri­tyk­sen omis­ta­jille, vaan voi olla aika kaukanakin siitä).

    Mitä hait­taa yri­tysveroista ja pääo­mat­uloveroista on ja mil­loin? Eräs merkit­tävä suo­ma­lainen yrit­täjä tote­si taan­noin jotenkin siihen tapaan, että kyl­lä hän ainakin pyrkii mak­si­moimaan yhtä lail­la voit­ton­sa, on yri­tys- tai pääo­mat­ulovero pros­ent­tiyk­sikön korkeampi tai mata­lampi. Yri­tys­toimin­nan globaali­in sijoit­tumiseen se voi hiukan vaikut­taa, mut­ta oma käsi­tyk­seni on se, että vakio­pros­en­til­la ole­va yri­tys- ja pääo­mavero­tus ei kovin paljoa lop­pu­jen lopuk­si vaiku­ta käytän­nön toim­intaan, vaan enem­mänkin siihen, miltä asioi­ta näytätetään papereis­sa. Eli esim. siihen, mihin veroparati­isi­in esim. Apple kir­jaut­taa liikevoit­ton­sa yri­tysvero­tus kyl­lä vaikut­taa. Mut­ta käytän­nön toim­inta olisi yri­tysvero­tuk­ses­ta huoli­mat­ta tuol­lakin yhtiöl­lä kai aika saman­laista, vaik­ka yri­tysvero­tus­rakenne olisi Suomes­sa vaikka­pa 10 pros­ent­tiyk­sikköä nyky­istä alem­pi. Toimin­nat pide­tään siel­lä, mis­sä ne ovat tuot­tavimpia ja vero­tus hoide­taan sinne, mis­sä se on edullis­in­ta. Yri­tysvero­tus vaikut­taa etenkin monikansal­lisil­la yhtiöil­lä jälkim­mäiseen, mut­ta nähdäk­seni se ei tee yri­tysvero­tuk­ses­ta haitallista — vaan se tekee vero­tu­lo­jen keräämis­es­tä vaan haastavampaa.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Niitä ei itseasi­as­sa korotet­tu, kos­ka pääomzat­u­loa verote­taan kak­si ker­taa, yri­tyk­ses­sa voitos­ta ja omis­ta­jia osin­gos­ta. Kokon­aisvero pysyi suun­nit­teelln ennal­laan, mut­ta nyt verote­taan vähem­män, jov voit­to jää yri­tyk­seen. Piweni askel Viron yri­tysvero­ma­lli­in suuntaan. 

    Kysymyshän on siitä, kenen pääo­mat­u­loa verotetaan.

    Esimerkik­si korko­jen ja vuokrien pääo­mat­ulovero nousi ihan aidosti, kos­ka niis­sä ei pääse hyö­tymään yhteisöveron alen­nuk­ses­ta. Sama kos­kee met­sä­tu­lo­ja ja luovu­tusvoit­to­ja, jot­ka voivat olla suuriakin. 

    Toisaal­ta yhteisöomis­ta­jien ja ulko­mais­ten omis­ta­jien mak­sama vero las­ki ihan tun­tu­vasti. Temp­pu oli todel­lisu­udessa kau­nis kumar­rus verokil­pailun edessä. Sama lin­ja tullee jatku­maan jol­lain taval­la, vaikkei se kovin kivaa kyytiä suo­ma­laisille veron­mak­sajille olekaan.

  14. OS: Minä pitäisin kir­jo­jen ja lehtien alem­paa verokan­taa teo­reet­tis­es­tikin perustel­tuna, kos­ka veron korot­ta­mi­nen vaikut­taa toim­intaan merkittävästi.

    Tähän pieni motko­tus lehtien vero­tuk­ses­ta. Lehdet muis­ti­vat pitää ihan hirveää mekkalaa arvon­lisäveron muu­tok­ses­ta. Mut­ta kun itse olen joutunut mak­sas­maan lehti­ti­lauk­ses­tani jo pitkään täy­den alvin, tuo val­i­tus tun­tui niin viime vuosi­tuhan­nen jutulta.

    Mik­si ihmeessä paper­i­me­di­aa pitäisi kohdel­la kevyem­mäl­lä verol­la kuin digi­me­di­aa? Lehden­jaka­jien työllisyys?

  15. Jos kiin­teistöveroa korotet­taisi­in nyt merkit­tävästi, asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat. Asun­tomarkki­noille tule­van nuoren kannal­ta tämä olisi ter­ve­tul­lut asia, mut­ta kovin ikävä sil­lä, joka on ostanut velak­si huip­pukalli­in asunnon.

    Siir­tymäai­ka voi olla kohtu­ullisen pitkä. Jos se on pidem­pi kuin asun­tokau­pan tai korko­jen syk­lit, niin sil­loin siir­tymä menee lisä­tuskit­ta, kun­han nos­to tehdään järkevästi.

    Nythän kiin­teistövero on siinä mielessä huterol­la poh­jal­la, että kiin­teistövero­pros­en­tit ovat jo jotenkin järkeväl­lä tasol­la, mut­ta vero­tusar­vot ovat mon­es­sa tapauk­ses­sa erit­täin alhaisia. Vero­tusar­von määräy­tymisen muut­ta­mi­nen taas on kohtu­ullisen kevyt pros­es­si, joten koko hom­ma on oikeasti vähän riskialtis.

    Niin­pä ensim­mäi­nen askel olisi aluk­si saa­da vero­tusar­vot asteit­tain vas­taa­maan todel­lisia arvo­ja. Sen jäl­keen voi lähteä pelaa­maan prosenteilla.

    Tosin vero­tusar­vonkin kohdal­la on kak­si vähän eri määräy­tymis­pe­rustet­ta. Jos verol­la halu­taan ohja­ta maankäyt­töä, vero pitää kohdis­taa maapo­h­jaan ja raken­nu­soikeu­teen (ts. vero­tusar­vo on ton­tin ja sil­lä ole­van raken­nu­soikeu­den käypä arvo ilman raken­nuk­sia). Jos veron halu­taan ole­van var­al­lisu­usvero, se pitää kohdis­taa myös rakennuksiin.

    = = =

    Jos­sain vai­heessa oli kysymys siitä, että jos asun­noil­la olisi luovu­tusvoit­tovero, niin miten se inflaa­tioko­r­jat­taisi­in. (Huo­mau­tan, että sijoi­tusasun­to­jen kohdal­la vas­taus on: ei kor­ja­ta.) Kävisikö alueelli­nen raken­nuskus­tan­nusin­dek­si? Sil­loin vero kohdis­tu­isi vain maan arvon­nousu­un, kos­ka raken­nusten arvo pois­tu­isi kuvas­ta. Raken­nuk­sen­han voi aina tehdä uuden, joten se ei ole sijoi­tus. Maan arvon­nousus­ta­han tässä halut­taisi­in verottaa.

    (Juu, huono idea silti, mut­ta tuol­la taval­la siitä saisi vähem­män katas­tro­faalisen huonon.)

  16. Pääo­mat­uloveroa kan­netaan nyt kuitenkin aika mon­es­ta muus­ta asi­as­ta kuin osin­go­ista, myyn­tivoitoista ja vuokrista alka­en. Niiden vero­tus on kiristynyt, samoin osinko­jen vero­tus tänä vuon­na, voitoista on mak­set­tu viime vuon­na korkeampi yhtiövero ja osin­go­ista tänä vuon­na korotet­tu pääomatulovero.

  17. Paras olisi ollut men­nä kokon­aan Viron malli­in, eli yhteisövero nol­laan (eikös se niin men­nyt?) ja osin­goille kaut­taal­taan kun­nol­lisen korkuinen vero. Liike­toimin­nan kasvu voi olla melkoista kärvis­te­lyä jos kir­jan­pidolli­nen voit­to koos­t­uu lähin­nä varas­ton arvon kasvus­ta ja siitä kaikesta joutuu kuitenkin ihan yhtä lail­la mak­samaan veroa.

  18. Eiks tämä per­in­tövero ole aika help­po kor­va­ta nor­maalil­la myyn­tivoit­toverol­la. Siis ain­oas­taan käteistä voisi per­iä verot­ta. Kuole­ma olisi aina vähin­tään vir­tu­aal­imyyn­ti, jos­sa nor­maalit veroseu­raa­muk­set. Esimerkik­si se onko asun­to ollut omas­sa käytössä.

    Nykyään van­huk­sen omaisu­ut­ta ei kan­na­ta enää akti­ivis­es­ti hoitaa, sil­lä myyn­tivoit­tovero voi olla suurem­pi kuin per­in­tövero. Arvoki­in­teistö­jen kohdal­la tämä vaiku­tus on etenkin haitalli­nen, kun niitä kehtaa siirtää akti­ivisille asu­jille vaan ne pää­sevät rapistumaan.

  19. Sep­po Ryväs:
    Nykyään van­huk­sen omaisu­ut­ta ei kan­na­ta enää akti­ivis­es­ti hoitaa, sil­lä myyn­tivoit­tovero voi olla suurem­pi kuin per­in­tövero. Arvoki­in­teistö­jen kohdal­la tämä vaiku­tus on etenkin haitalli­nen, kun niitä kehtaa siirtää akti­ivisille asu­jille vaan ne pää­sevät rapistumaan. 

    Aja­tuskatko meistä jom­mal­la kum­mal­la. Jos myyn­ti tehdään ennen tule­van perit­tävän kuole­maa, niin eihän myyn­tivoiton vero ole mah­dol­lis­es­ti “per­in­töveroa suurem­pi”, se tulee yksinker­tais­es­ti sen päälle (vai pitäisikö sanoa “alle”) vielä lisäk­si mak­set­tavak­si. (Eli lop­pu­osa siitä, että arvon­nousu­ja ei kan­na­ta real­isoi­da rahak­si ennen kuole­maa pitää siis toki paikkansa)

  20. Ode
    “Arvon­lisävero ei suinkaan ole har­mi­ton. Se on pääos­altaan työn vero­tus­ta. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa palkois­taan, korois­taan ja voitostaan (investoin­nit on pois­tet­tu heti). Tasaverona se luo haitallista veroki­ilaa palveluissa.”

    Tässä on nyt kyl­lä aja­tusvirhe tai ainakin vedet­ty mutkat suorik­si. Yri­tys mak­saa alvin yri­tyk­sen sisäl­lä syn­tyneestä arvon­lisästä, oli­pa se arvon­lisä mitä tahansa. Esimerkik­si jos minä myyn per­in­tönä saa­maani hiekkakuopan hiekkaa ja käytän siinä vuokratyövoimaa, mak­san alvin myy­dys­tä hiekas­ta, mut­ta en työvoimas­ta, kos­ka työvoiman alv on jo mak­set­tu. Sama kos­kee kaikkia muitakin osto­ja, oli­pa ne investoin­te­ja taik­ka ei.

    Ja ulko­maalaisille tuot­teille laite­taan sama alv kuin koti­maisille. Jos min­un kau­pas­sani vuokratyövoima myy kiinalaisia ja suo­ma­laisia vaat­tei­ta, niin yri­tyk­seni ei mak­sa yhtään alvia työvoimas­ta, mut­ta niistä vaat­teista kyl­lä maksaa.

    1. Sylt­ty Laskepa nyt uud­estaan. Jos sin­ul­la on yri­tys, jon­ka liike­vai­h­to = 100 ja ostopanok­set ovat 60, arvon­lisäys yri­tyk­sessäsi on 40, jos­ta mak­sat arvonlisäveron.
      Tuos­ta 40:stä mak­sat palkat ja yri­tyk­sen lain­o­jen korot. Lop­pu on voit­toa. Mak­sat siis arvon­lisäveron palkoista, koroista ja voitosta.

  21. “Kun­ta voisi antaa veron lainaksi niin, että se jäisi aikanaan kuolin­pesän mak­set­tavak­si perin­nöstä. (Sitä raken­nu­soikeut­ta voi myös hake­muk­ses­ta alentaa.)”

    Saa sitä rahaa asun­toa vas­taan lainaksi ilman kun­nan asi­aan puuttumistakin.

    Itse pidän vieläkin hyvänä idea että kiin­teistön vero­tusar­vo määräisi kiin­teistön lunas­tushin­nan, eli vero­tuk­ses­sa saisi itse päät­tää mil­lä hin­nal­la kun­ta saa lunas­taa ton­tin kiin­teistöi­neen, ja kiin­teistövero sit­ten määrät­täisi­in %-osuute­na siitä hinnasta.
    Ratkai­sisi sekä oikeat hin­nat että sen ongel­man että nykyään jos kun­ta halu­aa lunas­taa tont­tisi ali­hin­taan niin sille ei oikein voi mitään.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Sylt­ty Laskepa nyt uud­estaan. Jos sin­ul­la on yri­tys, jon­ka liike­vai­h­to = 100 ja ostopanok­set ovat 60, arvon­lisäys yri­tyk­sessäsi on 40, jos­ta mak­sat arvonlisäveron.
    Tuos­ta 40:stä mak­sat palkat ja yri­tyk­sen lain­o­jen korot. Lop­pu on voit­toa. Mak­sat siis arvon­lisäveron palkoista, koroista ja voitosta.

    ALV:in mak­saa aina kulut­ta­ja, sen näkee mis­tä vain kuitista. Muutkin verot mak­saa kulut­ta­ja mut­ta niis­sä se piilot­telu on helpom­paa. Pääsään­töis­es­ti mikään vero ei kohdis­tu yri­tyk­seen vaan ne val­u­vat aina kulut­ta­jan mak­set­taviksi kos­ka yri­tys ei gen­eroi rahaa vaan vero vain siir­tyy lasku­tuk­seen asi­akkaan maksettavaksi.

    Vero­tuk­sen ongel­ma on se että suomen puusilmäiset poli­itikot eivät ole huo­man­neet että tääl­lä toimii EU:n ansios­ta yri­tyk­siä joil­la on aivan eri­lainen verotus. 

    Kun julkisel­la taloudel­la menee huonos­ti isketään raip­paa sekä suo­ma­laiseen yri­tys­toim­intaan että lop­puasi­akkaaseen, (huonos­ti meno­han on väistämätön kos­ka julki­nen talous uskoo vakaasti ikuiseen talouskasvuun). 

    Tuho tulee näin tuplana eli suo­ma­laiset yri­tyk­set eivät kuole veroi­hin vaan myyn­ti siir­tyy muualle kos­ka kulut­ta­ja val­it­see sen halvim­man (kevyem­min ulko­mail­la verote­tun) palvelun, ja val­u­ut­ta val­uu samal­la ulko­maille suomen veronkan­non piiristä.

    No, tätä val­umaa on kor­jat­tu nyt gen­eroimal­la luot­toekspan­sio­ta pääkaupunkiseudun asun­toku­plal­la ja hirt­tämäl­lä ihmiset 30 vuo­den velka­vankeu­teen. Jos kupla puhkeaa val­u­ut­taa ei olekaan markki­noil­la vaan kaik­ki käytän­nössä rom­ah­taa 90-luvun malli­in, nyt tosin ei ole käytet­tävis­sä deval­vaa­tio­ta pelas­tuk­se­na vaan pitää tehdä “rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia”. Ja se ollaan nähty että julkises­sa taloudessa uud­is­tus­tarpei­ta ei ole eikä tule, joten kansa tul­laan kurit­ta­maan totaalisen per­sauk­sisek­si ja tulee uusi vau­rau­den siir­to-oper­aa­tio ja omaisu­u­den pakkomyyntiaalto.

    1. Kulut­ta­ja mak­saa taval­laan kaiken, myös yri­tys­ten sotu­mak­sut, vaikkei sitä näekään kuitista. Kuka verot lop­ul­ta mak­saa on makua­sia ja talousti­eteel­lisen väit­te­ly aihe, mut­ta muodol­lis­es­ti arvon­lisäveron mak­saa arvon­lisäverov­elvolli­nen yritys.

  23. Per­in­töveron alara­jaa soisi korotet­ta­van nykyis­es­tä maltil­lis­es­ti, johnkin 50 000 euron tasolle.

    Pien­mim­mät pääo­mat­u­lot olisi myös selkeätä jät­tää verot­ta­mat­ta. Raja voisi olla vaik­ka 2 400 euroa/vuosi. Se yksinker­taisi ja hal­ven­taisi verot­tamista eikä loisi mitään rikas­ta super­lu­okkaa. Lähin­nä se loisi vai­h­toe­hdon omaan asun­toon sijoittamiselle.

    Ruotsin luovu­tusvoit­tovero on aika raa­ka ja Suomes­sa se tuhoaisi koko asun­tomarkki­nan. Edelleenkään maas­sa ei ole sel­l­aisia pääo­mia, joil­la olisi intoa omis­taa masi­ivis­es­ti n 1 — 3% vuosi­tuo­tol­la asuntoja.

    Kir­joen ja lehtien alv 10% on kun­ten sanoit ehkä ain­oa perustel­tu kan­nustevero. Mik­si e‑kirjoja verote­taan 24% ver­ran lie­nee jokin ran­g­a­situs, jol­la estetään suo­ma­laisen sähköisen kus­tan­ta­misen kehit­tymistä erit­täin tehokkaasti.

    Yksin­er­tainen vero­jär­jetelmä on kaikkien etu. Mielum­min yri­tyk­siä kan­nat­taa verot­ta Viron tyyli­in osinko­jen mak­samis­es­ta kuin kasvamisesta.

    Miten Vihreä puolue tämän hyväksyy onkin toinen asia. Valitet­tavasti osa lip­puta­nee ääri­vasem­mis­ton GUE/NGL lin­joil­la, jos­sa kaik­ki olsi­vat kun­nal­la töissä.

  24. ”Arvon­lisävero ei suinkaan ole har­mi­ton. Se on pääos­altaan työn vero­tus­ta. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa palkois­taan, korois­taan ja voitostaan (investoin­nit on pois­tet­tu heti.”

    Ter­veysalan yri­tyk­sille arvon­lisävero on haitallista myös investoin­tien osalta; pois­to­ja ei voi tehdä, kos­ka toim­inta on arvonlisäverotonta.

  25. Kiin­teistövero on vero, joka kohdis­tuu johonkin kiin­teään, mikä jol­lakul­la on, vaan ei ehkä kaikil­la. Se on jos­sain määrin myös aika samankaltainen kuin esimerkik­si vero, jota his­to­ri­an kir­jois­sa ker­ro­taan per­i­tyn esimerkik­si par­ras­ta. Kiin­teistöstä ei ole kuitenkaan yhtä help­poa päästä eroon kuin parrasta.

    Kiin­teistön tuo­to­s­ta mak­se­taan ihan mui­ta vero­ja (jos mak­se­taan), mut­ta tästä syys­tä kiin­teistövero onkin juuri kum­malli­nen. Sen mak­su on rahoitet­ta­va ihan erik­seen, vaik­ka kiin­teistö ei edes tuot­taisi tuloa. Joku on ehdot­tanut lainan ottoa kiin­teistöveron mak­samisek­si! Joku toinen taas kiin­teistön myyn­tiä! Mielestäni tämä ei olisi aina, siis kaikissa tapauk­sis­sa kovin oikeu­den­mukaista. On siis pakko olla muitakin tulo­ja, tai var­al­lisu­ut­ta, jo(i)sta pitäisi luop­ua, jot­ta olisi varaa pitää kiin­teistöä ja mak­saa kiinteistöveroa.

    Hallinnol­la, virkamiehillä ja verot­ta­jal­la voi olla erinäisiä pyrkimyk­siä päästä määräilemään pait­si kun­nan maista, myös yksi­ty­is­ten kiin­teistön­o­mis­ta­jien maista. Onko tämä oikeus kaikin puolin hyvä asia? Ei vält­tämät­tä aina. Yhteiskun­nas­sa pitäisi sal­lia vapaut­ta ja vas­tu­u­ta. En sijoit­taisi kiin­teistöveroa lis­tan neljän eri veron vähiten haitallisim­paan päähän (sijalle 4).

  26. Sakke:
    Kiin­teistövero on vero, joka kohdis­tuu johonkin kiin­teään, mikä jol­lakul­la on, vaan ei ehkä kaikil­la. Se on jos­sain määrin myös aika samankaltainen kuin esimerkik­si vero, jota his­to­ri­an kir­jois­sa ker­ro­taan per­i­tyn esimerkik­si par­ras­ta. Kiin­teistöstä ei ole kuitenkaan yhtä help­poa päästä eroon kuin parrasta.

    Kiin­teistöjä voi omis­taa tai olla omis­ta­mat­ta. Toisin kuin par­rat, on kiin­teistöjä ole­mas­sa rajalli­nen määrä. Kun kiin­teistö on yhden omis­tuk­ses­sa, se on toisil­ta pois. Sen sijaan par­ran voit kas­vat­taa, vaik­ka naa­puril­lakin olisi par­ta. Kyl­lä OS:n lista on ihan patevä.

  27. Japani­han korot­ti ALVia. Se on nyt 8%, ennen 5%. Tun­tuu hyvältä mallilta.

  28. Rolle: Kiin­teistöjä voi omis­taa tai olla omis­ta­mat­ta. Toisin kuin par­rat, on kiin­teistöjä ole­mas­sa rajalli­nen määrä. Kun kiin­teistö on yhden omis­tuk­ses­sa, se on toisil­ta pois. Sen sijaan par­ran voit kas­vat­taa, vaik­ka naa­puril­lakin olisi par­ta. Kyl­lä OS:n lista on ihan patevä. 

    Onko tuo kovin pätevää. Jos vai­h­taa kiin­teistön tilalle osu­u­den yri­tys­toimin­nas­ta? Eikö kiin­teistöveroa vas­taisi tarkim­min henkilövero?

  29. Ruot­sis­sa asun­to­lain­o­jen mak­sua­jat saat­ta­vat olla yli 100 vuot­ta. Täl­läi­nen hyvin vähäi­nen pakolli­nen lyhen­nys on matal­ien korko­jen aikana ollut myös keskeinen tek­i­jä asun­tomarkki­noiden yliku­umen­e­miseen Ruotsissa. 

    Ruotsin ongel­ma on asun­tomarkki­noiden yliku­umen­e­m­i­nen. Suomen ongel­ma taas puut­tu­va talouskasvu. 

    Eräs ruot­salainen pankkimies ehdot­ti asun­to­laina-aiko­jen piden­tämistä mah­dol­lisu­udek­si stim­u­loi­da Suomen talout­ta. Ei tuo täysin huonol­ta kuu­losta. Kaavoitet­tua maa­ta ja raken­nuska­p­a­siteet­tiä vaan pitäisi olla riit­tävästi tar­jol­la, jot­ta tuo stim­u­laa­tio ei menisi vain asun­to­hin­to­jen infla­toimiseen niinkuin Ruot­sis­sa kävi. 

    Toisaal­ta Var­ti­ainen oli huolis­saan tuol­laisen stim­u­laa­tion aiheut­ta­mas­ta vaiku­tuk­ses­ta vai­h­to­taseeseen. Voisi kuitenkin pidem­män päälle olla parem­pi stim­u­loi­da yksi­ty­istä (kesto)kulutuskysyntää ver­rat­tuna siihen, että nyt yritetään stim­u­loi­da talout­ta myymäl­lä hyvin tuot­tavaa val­tion omaisu­ut­ta val­tion juok­se­vien meno­jen katteeksi. 

    Suomen koti­talouk­sien var­al­lisu­us nimit­täin lisään­ty­isi ja työvoiman kohtaan­to-ongel­ma helpot­tuisi, jos asun­to­ja ja infraa raken­net­taisi­in tuon stim­u­laa­tion vaiku­tuk­ses­ta enem­män kasvukeskuk­si­in. Täl­löin BKT kas­vaisi ja julkisen talouden vajeen hoit­a­mi­nen helpottuisi.

  30. Peter:
    Kyl­lä mielu­um­min näk­isin, että poli­ti­ikot miet­ti­sivät miten kokon­aisveroast­et­ta saisi las­ket­tua ja julk­isia meno­ja supistettua… 

    Olen samaa kieltä, että kokon­aisveroast­et­ta pitää laskea. Yhteiskun­tamme ei ole enää ter­veel­lä poh­jal­la. Kun reilut 70 % yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon meno­ja (kol­mas merkit­tävä on koulu­tus) ymmärtää jokainen mis­tä leikkauk­set on tehtävä. En usko, että kol­man­nek­sen supis­tus esimerkik­si sosi­aal­i­menois­sa, tarkoit­taisi kol­man­nek­sen huonom­paa sosi­aal­i­tur­vaa. Osin jopa päin vastoin.

    Silti kan­nat­taa miet­tiä myös vero­tuk­sen raken­net­ta. Kaik­ista suurim­mista idioot­ti­maisuuk­sista kan­nat­taa luop­ua rivakasti. Näik­si voi laskea per­in­töveron lisäk­si muutenkin kohtu­ut­toman korkean pääo­mavero­tuk­sen sekä eri­laiset hölmöt pis­teverot: autot, alko­holi, polt­toaineet, sok­eri jne. 

    Tasainen kat­ta­va vero­tus on tärkeää. Esimerkik­si itse hyö­dyn paljon elin­tarvikkei­den mata­lam­mas­ta arvon­lisäverokan­nas­ta, kos­ka ostan paljon kallista koti­maista luo­mua ja ulko­laisia laat­uelin­tarvikkei­ta. Taloudel­lises­sa mielessä en pidä sitä kuitenkaan kovin järkevänä. Tuloveron osalta kan­nat­taa harki­ta tasaveroa, kos­ka sil­lä tuo­taan yehokkaasti kaikkein pien­i­t­u­loisimpi­en ostovoimaa.

  31. “Tasaverona se (alv) luo haitallista veroki­ilaa palveluis­sa. Juuri tämän takia uud­is­tus, jos­sa verokan­nat tasat­taisi­in ja palvelu­jen arvon­lisävero samal­la lask­isi, olisi hyvä.”

    Verokan­to­jen tasaami­nen ei suinkaan johtaisi kaikkien palvelu­iden osalta niiden nykyisen alv:n alen­e­miseen. Tässä pari poikkeusta sääntöön:

    Rav­in­toloiden ruoka­palvelu­jen osalta alv:n nos­to nykyis­es­tä 14 %:sta 22 %:iin merk­it­sisi 7,0 %:n koro­tu­s­painet­ta myyn­ti­hin­toi­hin. Niiden kysyn­nän ollessa suurin piirtein yksikköjous­tavaa vähenisi noiden palvelu­jen volyy­mi ja työl­lisyys jok­seenkin saman verran.

    Majoi­tus­palveluis­sa alv:n nos­to tämän­hetkises­tä 10 %:sta 22 %:iin johtaisi 10,9 %:n hin­nanko­ro­tu­s­paineeseen. Se iskisi pait­si koti­maiseen kysyn­tään myös (toisin kuin tavaroiden vien­nis­sä) matkailu­palvelu­iden vien­ti­in. Majoi­tuskysyn­tä on läh­es 30 %:ses­ti vien­tikysyn­tää (= ulko­maalais­ten yöpymistä Suomen majoitusliikkeissä). 

    Majoi­tus- ja ruoka­palvelu­iden alv:n nos­to 22 %:iin merk­it­sisi Suomen nousua EU-maid­en kireim­min verotet­tu­jen maid­en joukkoon.

  32. Tuol­la maat­alouden keskustelu­pal­stal­la oli hyvä esi­tys vero­ma­llik­si: aina kun raha siir­tyy yri­tyk­sen tililtä yksi­tyiselle tilille, sitä verote­taan. Muut verot pois.

  33. Tulo­erokeskustelus­sa lie­nee Suomes­sa syytä uno­htaa. Vaik­ka julkisen sek­torin palkko­ja pitäisi tasa-arvon lisäämisek­si pudot­taa vähin­tään 10%, yksi­tyisel­lä puolel­la palkka­sum­maa on pudotet­tu jo reippaammin.

    Vihreille keskilu­okkaisum­i­nen näkyy koko ajan kauheana peikkona. odelle onnek­si ehkä vähiten.

    Nokia ja muu­ta­ma muu yri­tys tekivät 20 vuo­den aikana muu­ta­mas­ta kymmen­estä tuhannes­ta ihmis­es­tä varakkai­ta. Ei ehkä kan­sain­välis­es­ti mitenkään rikkai­ta, mut­ta omakoti­talon ja mökin sekä säästö­jen ver­ran varakkaita.

    Luul­tavasti tämä rikas­tu­mi­nen ja tulo­ero­jen kasvu on ollut tasa-arvoisin ilmiö Suomes­sa kaut­ta aikojen.

    Köy­histä tai keskilu­okkaista oloista tuleelle, palkkat­u­lo­ja saavalle ihmiselle enää koskaan ei tule vas­taavaa mah­dol­lisu­ut­ta vaurastua.
    Se on merkit­tävä asia muuten varsin pääo­maköy­hässä maassamme.

    Vero­tuskeskstelu tun­tu Vihreis­sä pain­ot­tuvan siihen miten moinen mah­dol­lisim­man tehokkaasti estet­täisi­in eikä miten se voisi onnis­tua uudelleen. Ei SDP tai Kokoomus sen enem­pää asi­aa edis­tä, mikä onkin talous­poli­ti­ikan tragedia.

    Nyt tulo­erot pienenevät nopeasti, mik­si onnel­lisu­us ei lisäänny?

  34. Olen näh­nyt näitä haitallisu­us­lis­tauk­sia aikaisem­minkin, mut­ta ei sovi uno­htaa, että työ­tu­lo­jen vero­tus ja arvon­lisävero ovat kak­si ylivoimais­es­ti tuot­tois­in­ta vero­la­jia val­tion bud­jetin tulop­uolel­la ja niitä on vaikea kor­va­ta mil­lään muulla.

    Ns. kaikkein haitallisim­mas­sa luokas­sa ole­vat pääo­mat­uloverot kytkey­tyvät työ­tu­lo­jen veroi­hin sikäli, että jos varakkail­la on mah­dol­lisu­us siirtää työ­tu­lo­jaan hel­posti pääo­mat­u­loik­si, se rei’it­tää veropo­h­jaa ja luo painei­ta työ­tu­lo­jen vero­jen pro­gres­sion lieven­tämiselle, vaikkei täl­laiselle olisi mui­ta sosi­aal­isia tai työvoimapoli­it­tisia perusteita.

    Val­tion tulo­jen vähen­e­misen ja velka­an­tu­misen tait­tamisen toden­näköis­es­ti myöhem­min aiheut­ta­ma koulu­tuk­sen ja ter­vey­den­hoidon mak­su­jen kohoami­nen ja van­hempaine­tuuk­sien leikkaami­nen koet­telisi­vat varsin pahasti keskiluokkaa.

  35. Sakke: Kiin­teistövero on vero, joka kohdis­tuu johonkin kiin­teään, mikä jol­lakul­la on, vaan ei ehkä kaikilla.

    Juu, asun­no­ton ei mak­sa kiin­teistöveroa. Muut maksavat.

    Kiin­teistöveron yksi hyvä puoli on sen kiertämisen vaikeus. Sitä ei oikein voi kiertää, kos­ka kiin­teistöä ei voi raa­ha­ta maas­ta pois. Vaik­ka henkilö eläisi pimeässä setelitaloudessa, kiin­teistövero on maksettava.

  36. Kalle: Näik­si voi laskea per­in­töveron lisäk­si muutenkin kohtu­ut­toman korkean pääo­mavero­tuk­sen sekä eri­laiset hölmöt pis­teverot: autot, alko­holi, polt­toaineet, sok­eri jne.

    Halu­aisitko ker­toa mekanis­min, jol­la alko­ho­liv­eron pois­t­a­mi­nen olisi yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödyllistä?

    Kalle: En usko, että kol­man­nek­sen supis­tus esimerkik­si sosi­aal­i­menois­sa, tarkoit­taisi kol­man­nek­sen huonom­paa sosi­aal­i­tur­vaa. Osin jopa päin vastoin.

    Pidän ajatuk­ses­ta. Jos sen saisi uskot­tavien euro­jen kera, voisin jopa kan­nat­taa sitä.

    Mut­ta jos sitä ei saa euro­jen kera, se on ajatuk­se­na yhtä real­isti­nen kuin Rin­teen Antin tarinat.

  37. Ton­ni käteen: Suomen koti­talouk­sien var­al­lisu­us nimit­täin lisään­ty­isi ja työvoiman kohtaan­to-ongel­ma helpot­tuisi, jos asun­to­ja ja infraa raken­net­taisi­in tuon stim­u­laa­tion vaiku­tuk­ses­ta enem­män kasvukeskuksiin.

    Valitet­tavasti asun­toi­hin käytet­tävis­sä ole­van rahan ja asun­to­jen rak­en­tamisen välil­lä ei ole isoa kor­re­laa­tio­ta etenkään kasvukeskuk­sis­sa. Pikem­min on niin, että hin­nat seu­raa­vat rahan saatavu­ut­ta, ja tuloi­hin näh­den korkeil­la asun­to­jen hin­noil­la on paljon miinuspuolia.

    Tämän vuok­si korkovähen­nyk­sen pois­t­a­mi­nen, lainansaan­nin kiristämi­nen ja kiin­teistöveron tiuken­t­a­mi­nen ovat pitkäl­lä aikavälil­lä yksi­ty­is­ten henkilöi­den talout­ta tas­apain­ot­tavia tek­i­jöitä ja vähen­tävät asun­toi­hin liit­tyviä riskejä.

  38. Ekon­o­mistit voi osit­taa ehka pros­en­tein 80–20 tai 90–10, mis­sä siis vähem­mistö on “ide­ol­o­gisia toim­i­joi­ta”, lahko­lais­saar­naa­ji­in ver­rat­tavaa porukkaa.

    Mut­ta lop­ut eli kirkas enem­mistö on suo­ras­taan liikut­ta­van yksimieli­nen siitä, mitä muu­tok­sia pitäisi tehdä, ja toisaal­ta siitä, mitä ei ainakaan kan­na­ta tehdä. 

    Mik­si tieteelli­nen viisaus ei kuitenkaan väl­i­ty käytän­nön toimik­si ? Olisiko yksi syy poli­it­ti­nen jär­jestelmämme ? Ker­rotko Ode sen neljän, viiden tai kuu­den puolueen hal­li­tuk­sen, joka saa kurssia rei­vat­tua oikeaan suuntaan.

    Ehkä maas­samme kan­nat­taisi kokeil­la länsi­naa­purin tekni­ikkaa. Joukko puoluei­ta ilmoit­taa ennen eduskun­tavaale­ja, että mikäli saadaan yhdessä enem­mistö, tulemme toteut­ta­maan ohjel­maa X.

    Olisi noin vuosi aikaa seu­raavi­in vaalei­hin. Miten on ?

    1. Ker­rotko Ode sen neljän, viiden tai kuu­den puolueen hal­li­tuk­sen, joka saa kurssia rei­vat­tua oikeaan suuntaan.

      Lip­po­nen I ja II

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    …kos­ka pääomzat­u­loa verote­taan kak­si kertaa… 

    Kolmeen ker­taan, ei vain kaht­en ker­taan. Uno­h­dat suju­vasti type­r­än per­in­töveron, jon­ka ain­oa peruste on sairas kateus. 🙁

    Toimi­va pääo­mavero­tus voidaan tehdä kahdel­la taval­la: 1) euroop­palaisit­tain verot­ta­mal­la voitos­ta kohtu­ullis­es­ti tai 2) amerikkalaisit­tain verot­ta­mal­la vain sukupol­ven­vai­h­dos­ta. Ensim­mäisessä tavas­sa tavoit­teena on kerätä maa­han yksi­ty­istä pääo­maa, joka on eliehto ja toises­sa luote­taan että pääo­maa on riit­tävästi ja jokainen tehköön rikkaut­en­sa itse. 

    Itse pidän ensin mainit­tua tapaa parem­pana, kos­ka se mm. luo vähän tasa-arvoisem­man yhteiskunnan.

    Suo­ma­lainen tapa verot­taa perin­nöstä ja verot­taa yri­tyk­siä liikaa muutenkin, on epäter­ve. Ter­veet yri­tyk­set myy­dään ja osta­ja on usein ulko­mail­ta. Se johtaa mei­dät lop­ul­ta tytäry­htiö­taloudek­si, jon­ka päätök­siä ei tehdä Arka­di­an­mäel­lä vaan amerikkalais­ten eläkey­htiöi­den hallituksissa.

  40. Rolle: Kiin­teistöjä voi omis­taa tai olla omis­ta­mat­ta. Toisin kuin par­rat, on kiin­teistöjä ole­mas­sa rajalli­nen määrä. Kun kiin­teistö on yhden omis­tuk­ses­sa, se on toisil­ta pois. Sen sijaan par­ran voit kas­vat­taa, vaik­ka naa­puril­lakin olisi par­ta. Kyl­lä OS:n lista on ihan patevä. 

    Miten niin “se on toisil­ta pois”? Onko se ken­ties ollut heil­lä aiem­min? “Toisethan” voivat han­kkia omat kiin­teistön­sä muual­ta, seu­raavak­si parhaal­ta alueelta, mis­sä tar­jon­taa on, elleivät sit­ten tee riit­tävän hyvää tar­jous­ta “rajal­liseen määrään” kuu­lu­vas­ta kiin­teistöstä, tai sen osas­ta, kannal­taan tarpeel­lista tar­jon­taa herät­tääk­seen. (Vero-) kan­nus­timien tulisi kaiketi olla posi­ti­ivisia, jot­ta maamme houkut­tele­vu­us ja kil­pailukyky kasvaisivat.

    Ohjaavia vero­ja, joi­hin Osmo viit­tasi kan­nat­taisi ehkä pohtia enem­mänkin. Tarkoi­tus ei kuitenkaan liene karkot­taa kansalaisia mui­hin mai­hin. Parhaim­mil­laan voisi­vat esim. ‘ylel­lisyysverot’ olla sel­l­aisia, joi­ta osa verov­elvol­li­sista mak­saisi ilomielin(?). Mak­se­taan­han maas­samme veroa jopa arvon­imistä. Yksin par­taveros­ta ei tosin liene kiin­teistöveron tuot­to­jen korvaajaksi.

    Hait­tavero­jen osalta tulee mieleen aja­tus, onko oikein, että voi/saa aiheut­taa (muille) hait­taa, kun­han vain siitä veron mak­saa? Mielestäni tämä on ainakin jos­sain määrin kyseenalaista, ellei sit­ten yhteiskun­ta käytä veron tuot­toa hait­to­jen (mm. melu ja päästöt) minimointiin.

    Mihin muuten perus­tuu väite kiin­teistöveron vähäis­es­tä haitallisu­ud­es­ta? Ovatko kaik­ki suo­rat ja epä­suo­rat hai­tat, sekä niiden suu­ru­udet (kenen kannal­ta) lis­tat­tu jos­sain eri vero­muo­to­jen osalta?

    Jos maamme vero­tus­ta ei koeta oikeu­den­mukaisek­si (mak­sukyvyn mukaan), on se mielestäni hyvinkin haitallista, jopa haitallisem­paa kuin tulovero­tus, joka kuitenkin perus­tuu tulovir­taan, jos­ta taas mak­sukyky merkit­tävässä määrin riip­puu. Yri­tys tai yksit­täi­nen henkilökin voi han­kkia kiin­teistön, tai pitää sitä hal­lus­saan, esim. tule­via tarpeitaan silmäl­läpitäen (jälkipol­vet tai laa­jen­nuk­set mukaan­lukien). Mik­si ihmeessä vero­tuk­sel­la pitäisi kajo­ta mm. täl­laisi­in omis­tuk­si­in, tai ylipäätään omistuksiin.

    Yri­tysveron ja pääo­maveron hai­tat ymmär­rän, sil­lä yri­tyk­sistä ja yrit­tämis­es­tä on yhteiskun­nalle enim­mäk­seen hyö­tyä. Yri­tyk­sen voi läh­es jokainen perus­taa (ja pyrk­iä sitä kas­vat­ta­maan) oli sit­ten par­taa tai ei.

    Entä pitäisikö sit­ten kulu­tus­ta verot­taa (lis­tan nro 3) enem­män tai vähem­män? Voitaisi­inko edes turhaa kulu­tus­ta yrit­tää hillitä vero­tuk­sel­la? Aja­tus herät­tää kysymyk­sen, mitä on turha (ja kenen kannal­ta turha) kulu­tus? Vas­taus ei liene aina yksinker­tainen, jos pyritään hyvään hallintoon ja oikeudenmukaisuuteen.

  41. Saneer­at­tuna viisikymp­pisenä, joka ei koskaan enää tule saa­maan töitä, toimeen­tu­loa tai kohtu­ullista eläket­tä edes, olen nyt tutkail­lut maail­maa vuo­den ver­ran. Uusin silmin. 

    It seems that this coun­try has noth­ing to offer to me. But, luck­i­ly, there’s anoth­er world out there, a world where you can do busi­ness out­side Finland. 

    Tax­es? Hah!

  42. Viherinssi: Halu­aisitko ker­toa mekanis­min, jol­la alko­ho­liv­eron pois­t­a­mi­nen olisi yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödyllistä?

    Niitä san­o­taan työ­paikoik­si. Ne mah­dol­lis­ta­vat mm. sosi­aalietuuk­sian maksamiset.

    Jos alko­ho­liv­eron ja ikära­jan lasku tarkoit­taisi ongelmien räjähtämistä käsi­in, oli­si­vat Sak­sa ja Ran­s­ka rom­ah­ta­neet jo ajat sit­ten. Vero­tus nor­maali tasol­la ja ikära­ja 16 vuotta.

    Suomes­sa on muu­ta­ma “auk­tori­teet­ti”, jot­ka jauha­vat vuodes­ta toiseen samaa roskaa. Säästöjä syn­tyy myös esimerkik­si THL:n saneer­auk­ses­ta. Siel­lä on ihan elinkelpoisia toim­into­ja, mut­ta aika paljon turhaa, jopa vahingollista.

    Viherinssi:

    Mut­ta jos sitä ei saa euro­jen kera… 

    Pelkästään vain vahin­gol­lis­ten asum­is­tukien pois­t­a­mi­nen (sekä vuokra- että omis­tusasum­i­nen) on ulko­muis­tista pari mil­jar­dia euroa. Ongel­ma eivät ole eurot, vaan STM:n kult­tuuri ja asenne. Min­is­ter­iö pitää muoka­ta täsin uuteen uskoon ja sinne pitää palkata edes muu­ta­ma ammat­ti­lainen, joil­la on jonkin­lainen käsi­tys rahasta.

  43. Kalle: Kolmeen ker­taan, ei vain kaht­en ker­taan. Uno­h­dat suju­vasti type­r­än per­in­töveron, jon­ka ain­oa peruste on sairas kateus. 

    a. On oikein, että kunkin taloudelli­nen ase­ma määräy­tyy oman toimin­nan perusteella.
    b. On oikein, että taloudelli­nen ase­ma määräy­tyy sen mukaan, kenen jälkeläisek­si sat­tuu syntymään.

    Jos kan­nat­taa vai­h­toe­htoa b, sil­loin pois­te­taan per­in­tövero ja syn­tynyt aukko val­tion tuloi­hin kate­taan korot­ta­mal­la työn verotusta.

    Jos kan­nat­taa vai­h­toe­htoa a, per­in­tövero voisi olla nyky­istä suurem­pi ja ker­tyneil­lä tuloil­la voidaan alen­taa työn verotusta.

    Voi joku tehdä val­in­to­ja näi­den kah­den välil­lä kateu­den tai jonkun muunkin emootion perus­teel­la. Osa ehkä näkee sit­ten yleisiä syitä ja seurauksia…

    Miten sinä olet valin­nut omasi, Kalle ?

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Sylt­ty Laskepa nyt uud­estaan. Jos sin­ul­la on yri­tys, jon­ka liike­vai­h­to = 100 ja ostopanok­set ovat 60, arvon­lisäys yri­tyk­sessäsi on 40, jos­ta mak­sat arvonlisäveron.
    Tuos­ta 40:stä mak­sat palkat ja yri­tyk­sen lain­o­jen korot. Lop­pu on voit­toa. Mak­sat siis arvon­lisäveron palkoista, koroista ja voitosta.

    Olet oike­as­sa, se arvon­lisä johon viit­tasin, kuu­luu tuo­hon voit­toon enkä huo­man­nt ajatel­la sitä. 

    Mut­ta eikö se nyt niin ole, että tuotan­nol­liset panok­set jae­taan käytän­nössä työvoimaan ja pääo­maan, joka taas muo­dos­tuu siihen uhra­tus­ta työvoimas­ta, koros­ta ja voitos­ta? Eli alv iskee tasais­es­ti kaik­keen taloudel­liseen toim­intaan joka tuot­taa arvon­lisää, en ymm­mär­rä miten sitä voi perustel­la sil­lä että se osuu eri­tyis­es­ti työvoimaan. Ellei sit­ten halua korot­taa ei-taloudel­liseen toim­intaan liit­tyviä veroja. 

    Mut­ta pain­o­tan edelleen sitä, että alv verot­taa nimeno­maan sitä arvon­lisää ja ne osto­jen arvon­lisät on verotet­tu niis­sä yri­tyk­sis­sä, jois­sa kyseis­ten ostet­tu­jen hyödykkei­den arvon­lisäyk­set ovat syn­tyneet. Ja alv mak­se­taan myös ulko­mail­la syn­tyneestä arvon­lisästä eli tuo­ma­l­la tuot­tei­ta ei voi vält­tää arvon­lisäveroa, mut­ta suo­ma­laiset tuloverot kyl­lä voi.

    Mitä ihmeen järkeä on laskea alvia, jos voi laskea suo­raan tulovero­ja ja verolu­on­teisia työ­nan­ta­ja­mak­su­ja? Palvelu­iden veroki­ila­han tip­puu kaikkein parhait­en laske­mal­la tuloveroja.

    1. Arvon­lisävero kohdist6uu koroste­tusti työvoimaan, kos­ka yleen­sä yri­tyk­sis­sä palkkakus­tan­nuk­set ovat suurem­pia kuin yri­tyk­sen voit­to ja sen lain­ois­taan mak­samat korot.

  45. Kalle: Niitä san­o­taan työ­paikoik­si. Ne mah­dol­lis­ta­vat mm. sosi­aalietuuk­sian maksamiset.

    Jos alko­ho­liv­eron ja ikära­jan lasku tarkoit­taisi ongelmien räjähtämistä käsi­in, oli­si­vat Sak­sa ja Ran­s­ka rom­ah­ta­neet jo ajat sitten. 

    Mik­si esimerkik­si aina ote­taan Sak­sa ja Ran­s­ka, mik­sei vaikka­pa Venäjä? Ja ainakin Ran­skas­sa on paljon enem­m­män mak­sakir­roosia kuin Suomessa.

    Min­un mielestäni alko­ho­liv­eron lasku voidaan kyl­lä tehdä, mut­ta sil­loin on men­tävä paljo laa­jem­min aiheut­ta­ja-mak­saa-sys­teemi­in, kos­ka alko­holista muille kuin juo­jalleen lankea­vat suo­rat ja epä­suo­rat kus­tan­nuk­set ovat niin korkei­ta. Esimer­rkik­si 1. sairaspäivän palkat­to­muus, kun­non tasoko­ro­tus viikon­lop­un tk-mak­sui­hin, kylmästi jätetään hoita­mat­ta jos ei ole sairas­vaku­u­tus­ta jne.

  46. Mitä jos tehtäisi­in niin, että alen­netaan palkkaveron asteikkoa roimasti kaut­ta lin­jan ja laite­taan työlle arvon­lisävero. Näin työ saadaan neu­traal­im­mak­si arvon­lisäveron korotuksille. 

    Mata­la­palkkaisille earned income tax cred­it, jot­ta saadaan tilanne neu­traa­lik­si. Näin työ ei kär­sisi mas­si­ivis­es­ta tuplavero­tuk­ses­ta niinkuin nyt.

    1. Anteek­si, mut­ta työn arvon­lisävero ei tuot­taisi mitään, jos palka­n­mak­sa­jana on yri­tys, kos­ka yri­tys on jo arvon­lisäverov­elvolli­nen ja vähen­tää siis omas­ta arvon­lisäverostaan palkkoi­hin sisäl­tyvän arvonlisäveron.

  47. Tupakki­askin takakan­teen tehty laskel­ma, täy­den­nyk­senä edelliseen.

    Olete­taan että ALV on 25% (mas­si­ivi­nen, oikeasti pitäisi ottaa 3/5 pois, mut­ta olete­taan nyt het­ken) Val­tion palkkavero pois ja ALV palka­s­ta tilalle. Kun­nal­lisvero entiselleen.

    Perus­tu­lo tai earned income tax cred­it sen suu­ruisek­si että vero­tus näyt­tää käteen­jäävänä tulona samal­ta kuin nyt ==> profit.

  48. tik­tak: a. On oikein, että kunkin taloudelli­nen ase­ma määräy­tyy oman toimin­nan perusteella.
    b. On oikein, että taloudelli­nen ase­ma määräy­tyy sen mukaan, kenen jälkeläisek­si sat­tuu syntymään.

    Jos kan­nat­taa vai­h­toe­htoa b, sil­loin pois­te­taan per­in­tövero ja syn­tynyt aukko val­tion tuloi­hin kate­taan korot­ta­mal­la työn verotusta.

    Jos kan­nat­taa vai­h­toe­htoa a, per­in­tövero voisi olla nyky­istä suurem­pi ja ker­tyneil­lä tuloil­la voidaan alen­taa työn verotusta.

    Voi joku tehdä val­in­to­ja näi­den kah­den välil­lä kateu­den tai jonkun muunkin emootion perus­teel­la. Osa ehkä näkee sit­ten yleisiä syitä ja seurauksia…

    Miten sinä olet valin­nut omasi, Kalle ? 

    Kysymys oli tarkoitet­tu nim­imerkille Kalle, mut­ta tuli tässä mieleen eräs asia mieleen: 

    Mis­sä määrin uskoisitte yrit­täjän toim­intaan, eli yrit­tämiseen ja pon­nis­telui­hin, vaikut­ta­van asianomaisen halun paran­taa omaa ja jälkeläis­ten­sä (per­heen) ase­maa niin taloudel­lises­sa mielessä kuin talouden tuo­man yhteiskun­nal­lisen ase­man mielessä? Motivoisiko se yrit­tämään, jos tietäisi, että yri­tys on pakko lyödä lihoik­si 1.-N:nnen sukupol­ven­vai­h­dok­sen yhteydessä?

    En usko, että kukaan yrit­täjä rak­en­taa yri­tys­tään suvun “mus­tia lam­pai­ta”, laiskure­i­ta tai yri­tys­toim­intaan kyken­emät­tömiä jälkeläisiä varten. Tuskin­pa viimek­si­maini­tut edes mitään enem­mistöä muo­dosta­vat, vaik­ka joukkoon joku joskus mah­tu­isikin. Tuo vai­h­toe­hto a tulee kyl­lä aika pian yri­tyk­sen perika­toon saat­ta­jille eteen, vaik­ka vai­h­toe­hto b olisikin valit­tu ensin.

  49. tik­tak: a. On oikein, että kunkin taloudelli­nen ase­ma määräy­tyy oman toimin­nan perusteella.
    b. On oikein, että taloudelli­nen ase­ma määräy­tyy sen mukaan, kenen jälkeläisek­si sat­tuu syntymään.

    Jos kan­nat­taa vai­h­toe­htoa b, sil­loin pois­te­taan per­in­tövero ja syn­tynyt aukko val­tion tuloi­hin kate­taan korot­ta­mal­la työn verotusta.

    Jos kan­nat­taa vai­h­toe­htoa a, per­in­tövero voisi olla nyky­istä suurem­pi ja ker­tyneil­lä tuloil­la voidaan alen­taa työn verotusta.

    Voi joku tehdä val­in­to­ja näi­den kah­den välil­lä kateu­den tai jonkun muunkin emootion perus­teel­la. Osa ehkä näkee sit­ten yleisiä syitä ja seurauksia…

    Miten sinä olet valin­nut omasi, Kalle ?

    No min­un mielestäni ajat­telus­sasi on roman­ti­ikkaa. Men­estys työelämässä men­estyy paljon perit­tyyn ase­maan eli per­imään. Jos on esimerkik­si hyväl­lä trevey­del­lä ole­va henkilö Juhana Vartian(miten kir­joitet­ti­inkaan nimi) ulkonäöl­lä, on men­estys liike-elämässä aika varmaa.

    Sik­si itse kan­natan perin­nön jät­tämisen oikeut­ta. Jos per­in­töjä ei olisi, olisi perin­nölli­nen eri­ar­voisu­us suurem­paa mitä se on nyt.

  50. Mut­ta jos­sain määrin han­kala sanoa, onko nykyisen tasoinen per­in­tövero ongel­ma vai ei.

  51. Voisiko vero­hallinto alkaa tar­joa­maan free­lancereille (ja mik­sei työt­tömillekin) henkilöko­htaista lasku­tustil­inu­meroa, joka ottaisi kaik­ista myyn­neistä verot ja kaik­ki pakol­liset mak­sut pois, jon­ka jäl­keen lop­ut palaisi free­lancerin oma­lle käyt­tötilille? Kaik­ki olisi reaali­aikaista eikä tarvit­taisi veroil­moi­tus­ta eikä kir­jan­pitoa, kos­ka kaik­ki tuli jo kir­jat­tua sähköis­es­ti. Tieto tapah­tu­mas­ta kir­jau­tu­isi reaali­aikaises­ti myös Kelaan, ja vaikut­taisi sieltä mak­set­tavi­in työttömyys‑, asum­is- ja toimeentulotukiin.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­lisävero kohdist6uu koroste­tusti työvoimaan, kos­ka yleen­sä yri­tyk­sis­sä palkkakus­tan­nuk­set ovat suurem­pia kuin yri­tyk­sen voit­to ja sen lain­ois­taan mak­samat korot.

    Sou? Tuloverot ne vas­ta iskeekin työvoimaan.

  53. Kuvitelka­a­pa seu­raa­va tilanne. Mis­si ete­nee ulkonäön avul­la esuskun­taa ja on siel­lä pari kaut­ta. Tämän jäl­keen nau­ti­taan eläk­keestä 4000€/kk.

    Kuin­ka mon­ta sijoi­tuskäm­pää pitäisi omis­taa Helsingistä 4000E/kk brut­to­tu­loon? Pitäisikö ulkonäköä alkaa verot­ta­maan par­taveron tapaan? Onko per­in­tövero kuin­ka hyvä tasaa­maan ero­ja, kun erot elämässä johtu­vat perimästä?

    1. Kansane­dus­ta­jan sopeu­tu­miseläke kah­den kau­den jäl­keen on 32 % kansanedeusta­jan palka­s­ta ilman kuluko­r­vauk­sia, ei lähel­läkään neljää ton­nia. Lisäk­si jär­jestelmästä ollaan luop­umzss­sa, niin kuin pitääkin.

  54. Tuloveros­ta vielä. Vaik­ka tulo­erot perus­tu­vat pitkälle lah­jakku­useroi­hin, niin tulovero on silti aika myrkylli­nen vero. Mon­es­sa asiantun­ti­ja-amma­tis­sa joutuu uhraa­maan muun elämän­sä työn alta, vaik­ka olisi lahjakas.

  55. Päivähoit­o­mak­su­jen por­ras­tus pitäisi saa­da käyt­täjäys­täväl­lisek­si, eli automaat­tisek­si. Koko lasku­tuk­sen voisi ohjel­moi­da vero­jär­jestelmään, tarvit­taisi­in vain link­ki kum­mankin huolta­jan vero­lasken­taan (joka voi olla automaat­ti­nen, val­tio kun tietää ketkä ovat naimi­sis­sa). Val­tion vero­jär­jestlmä voisi toimia läpi­laskut­ta­jana kuten on kun­nal­lisvero­jenkin suhteen.

    Nykyti­lanne on todel­la työl­listävä kun­nan byrokraat­tien kannal­ta kuten myös asi­akkaan kannal­ta. Esimerkki­ta­pauk­ses­sa tulot muut­tuvat kuukausit­tain yliopis­tol­la kun välil­lä käy väitöskir­jaa palkat­toma­l­la vapaal­la väsäämässä ja sit­ten on vielä mah­dol­liset pääo­mat­u­lot päälle. Tulo­jen määrit­te­lyä ei pitäisi tehdä kuukausit­tain vaan koko vuodelta kerralla. 

    Lisäk­si nykyjär­jestelmä aiheut­taa virheitä esimerkik­si odot­taes­sa 90% työt­tömyysko­r­vaus­ta ja saadessaan kol­men kuukau­den kas­s­apäätösjono­jen jäl­keen 60% on joko esi­in­tynyt nol­lat­u­loise­na mon­ta kuukaut­ta tai sit­ten mak­sanut turhaan liikaa — eikä rahaa takaisin saa.

    Nim­im. koke­mus­ta on.

  56. Mat­ti Meikäläi­nen paiskii ylimääräisiä töitä tehden asi­akkaalle palveluk­sia, joista tämä mak­saa mielel­lään 100 euroa. Sivuku­lu­jen ja vero­jen jäl­keen Matille jää käteen 30 euroa, jot­ka hän kulut­taa itse.

    Mai­ja tekee saman mut­ta antaakin lapsen­sa, äitin­sä, köy­hän sis­aren­sa tai vier­aan lähim­mäisen kulut­taa nuo 30 euroa. Val­tio rankaisee tätä lah­ja- tai per­in­töverol­la. Mik­si on niin paljon epäeet­tisem­pää työsken­nel­lä toisen hyväk­si kuin itsen, että siitä pitää per­iä vieläkin korkeam­paa hait­taveroa kuin tuo 70 % tms.? Eivätkö ihmiset saa päät­tää itse? 

    Jos rikkauk­sia halu­taan verot­taa, palaute­taan var­al­lisu­usvero tai vas­taa­va, se on tas­a­puolisem­paa kuin tuol­laiset varainsiirtoverot. 

    Samas­ta syys­tä ei pitäisi verot­taa sitäkään, kun yri­tys jakaa osinko­ja ja omis­ta­ja investoi ne sit­ten toiseen yri­tyk­seen, sekin paran­taa talouden tehokku­ut­ta. Osinkovero on aivan samal­la taval­la haitallista kuin asun­tokau­pan leimaverot: ei transak­tioi­ta pitäisi verot­taa vaan pääo­mia (var­al­lisu­usvero), voit­to­ja (yhteisövero), kulu­tus­ta (alv) tms. Ihmiset val­itkoot niin kuin halu­a­vat, ja val­tio kohdelkoon kaikkia samal­la tavoin.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Kansane­dus­ta­jan sopeu­tu­miseläke kah­den kau­den jäl­keen on 32 % kansanedeusta­jan palka­s­ta ilman kuluko­r­vauk­sia, ei lähel­läkään neljää ton­nia. Lisäk­si jär­jestelmästä ollaan luop­umzss­sa, niin kuin pitääkin.

    En ole ollenkaan var­ma, että luop­umi­nen kansane­dus­ta­jien eläk­keestä on mitenkään järkevää veron­mak­sa­jan kannal­ta. Se pakot­taa pieni­palkkai­sista töistä eduskun­taan pon­nista­neet riv­iedus­ta­jat pop­ulis­tisi­in ratkaisui­hin hei­dän pelätessä putoamista ja elin­ta­son menet­tämistä. Vaikei­den ja vält­tämät­tömien ratkaisu­jen saami­nen läpi han­kaloituu entisestään. 🙁

    Kokon­aisu­u­den kannal­ta kansane­dus­ta­jien palkat tai hei­dän eläk­keen­sä eivät vaiku­ta val­tion­taloudessa suun­taan tai toiseen. Itse asi­as­sa kansane­dus­ta­jien palkan reipas korot­ta­mi­nen paran­taisi rekry­toin­timah­dol­lisuuk­sia 😉 , kos­ka edus­ta­jan työ muut­tuisi use­am­malle kärkiosaa­jalle taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisek­si vai­h­toe­hdok­si. Nyt palkkaero esimerkik­si pankki­maail­man ja teol­lisu­u­den keski­jo­htoon on aivan liian suuri.

  58. Sylt­ty: …Esimer­rkik­si 1. sairaspäivän palkat­to­muus, kun­non tasoko­ro­tus viikon­lop­un tk-mak­sui­hin, kylmästi jätetään hoita­mat­ta jos ei ole sairas­vaku­u­tus­ta jne.

    Mak­sakir­roosin osalta olet oike­as­sa, mut­ta muuten alko­holin aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia liioitel­laan tarkoi­tushakuis­es­ti. Sen sijaan olen kyl­lä ihan samaa mieltä ter­vey­den­hoidon kus­tan­nus­vas­taavu­u­den lisäämis­es­tä juuri esit­tämil­läsi keinoilla.

  59. tik­tak: a. On oikein, että kunkin taloudelli­nen ase­ma määräy­tyy oman toimin­nan perusteella.
    b. On oikein, että taloudelli­nen ase­ma määräy­tyy sen mukaan, kenen jälkeläisek­si sat­tuu syntymään…

    Ongel­manaset­telusi on väärin. Et hah­mo­ta koko yksi­ty­is­var­al­lisu­u­den merk­i­tys­tä yhteiskun­nan toim­intaan. Yksi­tyi­nen pääo­ma pyörit­tää yhteiskun­taa ja luo hyv­in­voin­nin. Tärkeää on, että on ole­mas­sa yksi­ty­istä rahaa.

    Pääo­mavero­tus voidaan hoitaa kahdel­la taval­la järkevästi:
    1) euroop­palaisit­tain verot­ta­mal­la pääo­man tuot­toa tasais­es­ti, mut­ta sukupol­ven­vai­h­dok­set ovat verot­to­mia tai
    2) amerikkalaisit­tain pitämäl­lä pääo­mavero­tuk­sen lähel­lä nol­laa, mut­ta verot­ta­mal­la raskaasti sukupolvenvaihdoksia.

    Amerikka­li­nen tapa nos­taa ja hävit­tää yri­tyk­siä nopeasti ja vaatii myös euroop­palaisia jous­tavam­mat työ­markki­nat. Mm. markki­noil­la on olta­va saatavis­sa jous­tavasti merkit­tävä määrä pieni­palkkaista työvoimaa nopeasti kas­vavi­in yri­tyk­si­in. Yri­tyk­sil­lä tulee olla suh­teessa paljon euroop­pal­isia kil­pail­i­joi­ta enem­män pääo­maa kasvu­un. Euroop­palainen tapa luo ennustet­tavu­ut­ta ja pitkäjän­teisyyt­tä hyvinvointiin.

    Suo­ma­lainen käytän­tö, jos­sa verote­taan sekä että on yhteiskun­nan kannal­ta vahin­golli­nen. Itse kan­natan euroop­palaista käytän­töä, kos­ka se pitää tulo­erot hie­man pienemp­inä ja mah­dol­lis­taa jonk­i­nasteisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ylläpi­don, mut­ta olen valmis myös amerikkalaiseen tapaan hoitaa asioi­ta. Kyse on valin­noista. Nykyisel­lä tiel­lä emme voi jatkaa, meistä tulee ulko­mais­ten taho­jen omsi­ta­ma tytäry­htiö­talous, jon­ka päätök­set tehdään New Yorkissa, Shang­hais­sa ja Pietarissa.

  60. Eihän ideana ole se, että työn arvon­lisävero tuot­taa vero­tu­lo­ja, vaan se, että työn arvon­lisävero estää vero­jen ker­taan­tu­misen arvoketjus­sa jos­sa tehdään työtä!!!

    Nythän jos mak­san 1000 euroa (brut­to) työkus­tan­nuk­sia, niin pääsen nol­lelle vas­ta hin­nal­la jos­sa työn kus­tan­nuk­si­in lisätään vero. Jos tuos­sa bru­tossa on jo ALV, niin saan vähen­tää sen­tään sen. 

    ALV *ei* ole neu­traali, vaan iskee palkkakus­tan­nuk­seen voimakkaam­min kuin mui­hin kus­tan­nuk­si­in. Palkkakus­tan­nusten verot ker­taan­tu­vat aivan kohtuuttomasti.

  61. Laa­jaan kokon­aisu­u­teen vain muu­ta­ma kommentti: 

    1. Meil­lä ei riit­tävästi prob­lema­ti­soi­da ansiosi­don­naiseen tur­vaan liit­tyvien lak­isääteis­ten mak­su­jen verolu­on­net­ta. Tosi­a­sia on, että keskimääräisen palka­nsaa­jan tuot­ta­mas­ta arvon­lisästä koituu enem­män näitä mak­su­ja itselle kuin varsi­naisia tulovero­ja. Vas­taa­va arvon­lisä yri­tys­tu­lona tuot­taa kun­nalle ja val­ti­olle enem­män yhteiseen laari­in. Onko yksikään poli­itikko koskaan avan­nut suu­taan tästä aiheesta? Ei — kakskantaan. 

    2. Hait­taverot ovat kiehtovia ohjausvä­lineitä mut­ta vaar­al­lisia: eri­tyis­es­ti vihreil­lä on näi­hin viehtymys mut­ta markki­nat ovat niin flu­id­it että tavoite pak­e­nee hel­posti käsistä tai kään­tyy irviku­vak­seen. Kan­natan yksinker­taisia perusvero­ja hiil­i­sisäl­lön, sok­erin ja alko­holin määrän tai muun vas­taa­van perus­teen mukaan, mut­ta jo nykyi­nen ener­giavero­tuk­semme yhdis­tet­tynä tuki­in on täysin käsit­tämätön ja hal­lit­se­ma­ton kokonaisuus.

    3. Pääo­mavero­tuk­ses­sa tulisi voi­da pala­ta siihen neu­trali­teet­ti­in mikä val­lit­si 1990-luvulla.

    4. Veron­vält­tämisek­si tehdyt eri­laiset kuorisi­joituk­set olisi estet­tävä, ne hyödyt­tävät ensisi­jais­es­ti lob­bausvoimaisia palveluntarjoajia.

    5. Muka­va että Osmokin ymmärtää alen­netun alv:n harhan. Päämin­is­teri Van­hanen harhaut­ti koko yhteiskun­taa ruoan alv:n perusteluis­sa ja ilmeis­es­ti tem­pus­taan ansioituneena harhaut­taa nyt edelleen ammatik­seen toises­sa tehtävässä perintöveroasiassa.

  62. Mitäs Osmo pitäisi ideas­ta, että muute­taan tulovero kulu­tusveron mallisek­si esim. joko jonkin­laisen säästämisvähen­nyk­sen tai nor­maal­i­tuo­ton verot­to­muu­den avulla?

  63. ” Per­in­tövero on kor­vat­tu luovu­tusvoiton verol­la, eli perin­nöstä joutuu mak­samaan veroa, kun omaisu­u­den myy.”

    Onko muuten ole­mas­sa maa­ta, jos­sa ei olisi joko per­in­tö- tai luovu­tusvoit­toveroa? Luin Jun­gen­rin blo­gin aiheesta, ja ilmeis­es­ti RKP luo tilanteesta aika eri kuvan, mitä tilanne todel­lisu­udessa olisi. Per­in­tövero­han ei lask­isi, vaan mon­en kohdal­la se nousisi.

  64. smokin’ joe:
    Haitallisimpi­en vero­jen listalle voisit lisätä myös varain­si­ir­toveron. Jos saan hyvän duunin muual­ta tai tulee lap­sia, van­ha asun­to ei ole enää sopi­va. Hylkäänkö työ­tar­jouk­sen tai kärvis­te­lenkö liian pienessä käm­pässä, kun vai­h­dos­ta verote­taan. Tämän veron voisi pois­taa kokon­aan ja kor­va­ta jol­lain muul­la ‘asum­isverol­la.’

    Täs­mälleen samaa mieltä. Asun­non vai­h­tamiseen liit­tyy jo muutenkin lisäku­lu­ja (asun­tovälit­täjän mak­sut, mah­dol­lis­es­ti uuden asun­to­lainan han­k­in­taan liit­tyvät mak­sut, muut­toku­lut). On aika type­r­ää, että vielä val­tio verot­taa tätä. Paljon parem­pi olisi verot­taa yleis­es­ti asum­ista (vaik­ka niil­lä kiin­teistöveroil­la), eikä kohdis­taa asumisen verot­tamista muut­tamisen verottamiseen. 

    Jos varain­si­ir­tovero­tus halu­taan muuten säi­lyt­tää (en tiedä, mitä oli­si­vat ne muut tapauk­set, jois­sa siinä olisi mitään järkeä, esim. pörssiosakkei­ta saa ostaa ilman tämän veron mak­samista), niin siihen voitaisi­in ainakin tehdä jonkin­lainen poikkeus oman asun­non kohdalle.

  65. tik­tak: a. On oikein, että kunkin taloudelli­nen ase­ma määräy­tyy oman toimin­nan perusteella.
    b. On oikein, että taloudelli­nen ase­ma määräy­tyy sen mukaan, kenen jälkeläisek­si sat­tuu syntymään. 

    Per­in­töveroa ajatellen voi tuon kysymyk­sen muo­toil­la myös hie­man toisin:

    a) On oikein, että ihmi­nen saa käyt­tää työ­panok­sen­sa (tai muun taloudel­lisen toim­intansa) vain itsen­sä hyväksi
    b) On oikein, että ihmi­nen saa tin­kiä omas­ta taloudel­lis­es­ta hyv­in­voin­nistaan ja käyt­tää osan pon­nis­teluis­taan joidenkin muiden (=per­il­liset) hyvinvoinniksi. 

    Sanois­in, että jälkim­mäi­nen kuu­lostaa jopa epäit­sekkääm­mältä ja siten sel­l­aiselta, johon yhteiskun­nan kan­nat­taisi kan­nus­taa ihmisiä. Yhteiskun­nalle­han on aina hyväk­si, että ihmiset itse ilman mitään pakkoa toimi­vat tois­t­en­sa hyväk­si. Tai vähim­mil­lään ei yhteiskun­nal­la pitäisi olla mitään sitä vas­taan, että joku tekee niin. Sin­un kysymys­taval­lasi taas a vaikut­taa intu­iti­ivis­es­ti oikeammalta. 

    Sinäl­lään siis mie­lenki­in­toista, että samaan moraa­lidilem­maan on mah­dol­lista muo­toil­la kak­si kysymys­tä, joiden intu­iti­ivis­es­ti oikeal­ta tun­tu­vat vas­tauk­set näyt­tävät ole­van päinvastaiset. 

    Se, mitä uskon tässä tapah­tu­van, on se, että menee ris­ti­in kak­si moraaliperi­aatet­ta, toisaal­ta “ansait­tu vs. ei-ansait­tu” (sin­un kysymyk­sesi) ja toisaal­ta “itsekkyys vs. epäit­sekkyys” tai “vapaus päät­tää oman työn­sä tulosten käytöstä vs. ulkoinen sanelu” (min­un kysymykseni). 

    Toinen, mikä tässä sekoit­tuu, on se, kuka per­in­töveron oikein mak­saa. Jos sen ajat­telee ole­van vero sille, joka oman kulu­tuk­sen sijaan jät­tääkin rahansa jonkun muun kulutet­tavak­si, se tun­tuu väärältä. Jos sen ajat­telee taas veroksi sille, joka ilman mitään omia ansioi­ta on yhtäkkiä rikas­tunut, niin se tun­tuu ihan oikeudenmukaiselta. 

    En osaa sanoa, mikä per­in­töveroasi­as­sa on lop­pu­jen lopuk­si moraalis­es­ti oikeu­den­mukaises­ti oikea kan­ta, mut­ta koitin vain tuo­da esi­in sitä, että se on lop­pu­jen lopuk­si aika mon­imutkainen juttu.

  66. Samuli Saarel­ma: Sanois­in, että jälkim­mäi­nen kuu­lostaa jopa epäit­sekkääm­mältä ja siten sel­l­aiselta, johon yhteiskun­nan kan­nat­taisi kan­nus­taa ihmisiä. 

    En minä nyt tiedä, onko se mitenkään eri­tyisen epäit­sekästä, että haal­i­taan rahaa oma­lle viiteryh­mälle. Sehän on vain oman itsen jatke.

Vastaa käyttäjälle Petri Honganmäki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.