Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2014

51 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2014”

1. Jätkäsaaren sata­ma on syytä ottaa nyt viimeistään uuteen hark­in­taan. Pait­si että han­ke on liiken­teel­lis­es­ti katas­trofi, ovat kus­tan­nuk­set nouse­mas­sa sietämät­tömik­si. On myös aivan var­maa, kus­tan­nuk­set kas­va­vat han­kkeen viivästyessä. Ja han­ke­han viivästyy. Jätkäsaaren ja Ruo­ho­lah­den asukkaat tule­vat suurel­la toden­näköisyy­del­lä valit­ta­maan han­kkeesta sen eri vaiheissa.

   Matkus­ta­jia ja rah­tia kyl­läkään ei tarvitse täysin erot­taa, mut­ta Vuosaa­reen tarvi­taan pikaises­ti matkus­ta­jater­mi­naali. Sen jäl­keen rah­ti­mak­suil­la voi ohja­ta enim­män osan auto­lau­toista Vuosaa­reen, ja jät­tää Län­sisa­ta­maan matkus­ta­ja-aluk­set ja nyky­istä vähem­män auto­laut­to­ja. Alku­un Vuosaaren ter­mi­naal­ista bus­siy­hteys Vuosaaren metrolle, ja myöhem­min hark­in­taan metron jatkami­nen satamaan.

   p.s. Helsin­ki taitaa olla niitä hyvin har­vo­ja kaupunke­ja, jois­sa auto­lau­tat vielä päästetään keskus­taan. Esim. Tukhol­mas­sa ter­mi­naalit sijait­se­vat aika kaukana keskustasta.

   Vastaa

2. Hei!
   Eikö Jätkäsaaren ter­mi­naalin kan­si- ja mui­ta ratkaisu­ja voisi rahoit­taa jotenkin toisin kuin kaupun­gin bud­jetista? Espoos­sa on raken­net­tu koulu­ja ainakin elinkaari­ra­hoituk­sel­la ja muis­taak­seni moot­tori­ti­etäkin on raken­net­tu yksi­tyisel­lä rahalla.
   yst.
   Vir­pi Hukkanen
   toimittaja
   helsinkiläinen

   Vastaa

   1. Eikö Jätkäsaaren ter­mi­naalin kan­si- ja mui­ta ratkaisu­ja voisi rahoit­taa jotenkin toisin kuin kaupun­gin bud­jetista? Espoos­sa on raken­net­tu koulu­ja ainakin elinkaari­ra­hoituk­sel­la ja muis­taak­seni moot­tori­ti­etäkin on raken­net­tu yksi­tyisel­lä rahalla.

      Elinkaari­ra­hoi­tus tarkoit­taa rak­en­tamista velak­si ja tämän päälle yliko­rkeaa korkoa sille velalle.

      Vastaa

3. Lin­nun­laulun pyöräti­et nyt tosiäkkiä siihen kun­toon, mitä ne oli ennen. Siinä metrin lev­eässä alamäkirän­nis­sä kuolee vielä joku lap­si. Miten per­hanas­sa tom­mo­nen on edes tehty?

   Ja minä tiedän parhaan ratkaisun: ote­taan se junan­ra­ta takaisin pyöräi­lykäyt­töön. Sehän on yksi­no­maan sof­t­akysymys, miten yksi rata saadaan riit­tämään kahdelle, eiväthän ne junat park­keer­aa vierekkäin siinä Lin­nun­laulus­sa vaan vas­ta Rautatieasemalla.

   Vastaa

4. Jos siel­lä rahan­menoa kauhis­tel­laan, kan­nat­taisi miet­tiä Lin­nun­laulun louhimista lisäraiteelle yht­enä Pis­ara-radan halvem­pana vaihtoehtona.
   http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/pisara.html

   Joka tapauk­ses­sa Pis­ara pitäisi miet­tiä uusik­si ja luulisi itseään edes hiukan kun­nioit­ta­van kansane­dus­tus­laitok­sen kykenevän tekemään itsekin tämän havainnon.
   http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164461-miksi-pisara-pitaa-jaadyttaa
   http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166021-miksi-pisara-pitaa-jaadyttaa-osa‑2

   Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
   http://rautatiematkustajat.fi/

   Vastaa

5. Pitäjän­mäen yri­tysalueen maankäytön muutosperiaatteet
   Yri­tyk­set eivät halua tääl­lä olla, asun­not halu­aisi­vat, mut­ta viras­ton mielestä työ­paik­ka-aluei­ta pitää puo­lus­taa. Teol­lisu­usalueis­sa on jokin aja­tus, mut­ta toimis­to­ja nyt vaan on aivan liikaa. Tämä jää var­maankin pöydälle

   Pitäjän­mäen yri­tysalueesta on tehty kat­ta­va selvi­tys jos­sa oli mukana yri­tyk­siä, kiin­teistön­o­mis­ta­jia, jne. Asia ei ole ihan noin yksinker­tainen: Sen lisäk­si että toim­i­ti­last on yli­tar­jon­taa, Pitäjän­mäen alue ei ole toimis­toille eri­tyisen houkut­tel­e­va, kos­ka siel­lä ei asukkai­ta. Kun ei ole asukkai­ta, palve­lu­tar­jon­ta on huono, kos­ka palve­lut vaati­si­vat käyt­töä muul­loinkin kuin toimis­toaikaan kannattaakseen.

   Pienenä esimerkkinä, kävin asi­aa koskevas­sa keskuste­lu­ti­laisu­udessa kevääl­lä ja olisin halun­nut edes kup­posen kahvia matkalla ase­mal­ta kon­fer­enssikeskuk­seen. Kel­lo oli kuusi illal­la. Keskel­lä Pit­skua on yksi kup­pi­lan tapainen, ja se oli kiinni.

   A‑junan vuoroväli ruuhkan ulkop­uolel­la on pitkä, kos­ka ei ole asukkai­ta eli matkus­ta­jia. Ongel­mak­si mainit­tu pysäköin­ti on myös pul­mallista osin samoista syistä, jos olisi asukkai­ta voitaisi­in käyt­tää vuorot­telupysäköin­tiä, eli olisi enem­män mak­sajia samoille paikoille.

   Nor­maal­isti asukasti­laisu­us menee niin että viras­ton edus­ta­ja ker­too että täm­möistä halut­taisi­in rak­en­taa, tarvi­taan asun­to­ja, ja sen sel­l­aista. Sit­ten yleisöstä noin puo­let huu­taa vas­taan, että jon­nekin muualle. Tuol­la Pit­skus­sa tämä meni hyvin häm­men­tävästi niin että asukasy­hdis­tyk­sen, yri­tys­ten, kiin­teistön­o­mis­ta­jien edus­ta­jat oli­vat kaik­ki että voi kun olisi lisää asukkai­ta, ja viras­ton edus­ta­jat siihen että mutku tämä on strate­gi­nen työ­paik­ka-alue, niin ei voi.

   Tarkoi­tus on hyvä, kuten yleen­sä. Helsin­ki tarvit­see tietenkin työ­paikoille tilaa, mut­ta kun ei nämä yksipuoliset työ­paik­ka-alueet ole kenenkään etu. Kun ei niis­sä vii­ihdy edes työpaikat.

   Ja täs­men­netään nyt vielä että yllä puhun lähin­nä Val­imo­tien alueesta. Takka­tien teol­lisu­usalue Pitäjän­mäen ase­man vier­essä on visaisem­pi kysymys.

   Piimäen syke matskut löy­tyy http://www.rakli.fi/klinikat/piimaen-syke.html

   Vastaa

6. Ratikka­puolue toteaa lyhyesti, että listal­la on kak­si kohdet­ta jois­sa on kisko­ja, ja ne kum­matkin on piir­ret­ty väärin. Sekä Man­ner­heim­intiel­lä että Som­para­ases­sa on 6,0 metriä lev­eä ratikkakaista, luotet­ta­van liiken­nöin­nin tarvit­se­ma lev­eys on 6,4–7,0. Varsinkin Som­pasaa­res­sa jos­sa tehdään uut­ta kaupungi­nosaa tätä on hyvin vaikea ymmärtää. Älkää piirtäkö väärin, piirtäkää oikein, kiitos.

   Vastaa

7. Kuninkaan­tam­men eri­ta­soli­it­tymän hankearviointi
   Eri­ta­soli­it­tymä on las­ket­tu erit­täin kan­nat­tavak­si. Sanon tästä mielip­i­teeni, kun olen näh­nyt esittelyn.

   Kai­vok­se­lan liit­tymään ehdote­taan lisäramppe­ja, ver­rat­taen pienel­lä kah­den miljoo­nan kus­tan­nuk­sel­la. Tämä lie­nee kannattavaa.

   Sen sijaan eril­lisen Kuninkaan­tam­men liit­tymän tekem­i­nen heti Kai­vok­se­lan liit­tymän eteläpuolelle mak­saa kaikki­nen­sa 11–24 miljoon­aa. Kan­nat­tavu­ut­ta arvioitaes­sa ei ole las­ket­tu mukaan liit­tymän viemää val­tavaa tilaa, kos­ka tieinsinöörille maa on ilmaista. Sitä ei kan­na­ta tehdä, vaan tehdä sille varat­tuun tilaan asuntoja.

   Vastaa

8. Man­ner­heim­intien perus­pe­ri­aate on hyvä, mut­ta ratikkkakaistan min­im­i­levey­dek­si on saata­va 6,4 m. Se on pienin lev­eys, jol­la ratik­ka on riip­puma­ton rin­nal­la ajavien auto­jen sivu­peileistä. Ja ainakaan pääväyläl­lä, jol­lainen Man­ner­heim­intie on, ei voi­da hyväksyä pienem­pää mit­taa kuin tuo 6,4 m, jos siis halu­taan nou­dat­taa niitä juh­la­puhei­ta, jois­sa ratikoi­ta aina nopeutetaan ja luotet­tavu­ut­ta paran­netaan. Totu­us voi tietysti olla toinenkin. Se kai nähdään tänä iltana.

   Puut­tuvat 40 cm saadaan fil­larikaistoista, jot­ka ovat nyt ylileveitä. Itseasi­as­sa yli 2 m lev­eä fil­larikaista on minus­ta huono myös fil­lareille, sil­lä se houkut­telee käyt­tämään fil­larikaistaa lyhy­taikaiseen autopy­säköin­ti­in – saa­han auton jätet­tyä siihen ilman riskiä siitä, että auto olisi ohi­a­javien ajoneu­vo­jen tiel­lä. Fil­lar­in kannal­ta taitaisi olla parem­pi, ettei siihen kaistalle mah­du pysäköimään.

   Jos raken­nusvi­ras­ton pojat joutu­vat tämän seu­rauk­se­na lumi­au­raos­tok­sille, on se tämän kokon­aisu­u­den murheista kaikkein pienin.

   Vastaa

9. Paljonko säästyy nyt, kun Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tus tyr­mäsi Kivi­nokan rak­en­tamisen (ks.HS/10.6.2014, s.A20)?

   Entä paljonko säästyy lisää, kun Koivusaaren asun­to-/li­ike-/toimis­torak­en­tamis­es­ta (joka pilaisi mm. mer­ilu­on­toa ja ympäristöään laa­jal­la näkyvyysalueel­la) luovutaan?

   Entä sit­ten, kun kalli­in, yli 200 miljoo­nan sil­tain­vestoin­nin sijaan Laa­jasa­lon-Kata­jan­nokan yhteyt­tä varten tilataan nol­lapäästöiset, jous­ta­vat matkus­ta­ja-/fil­lar­i­lau­tat, ja lin­jan 4 ratikkalin­jaa piden­netään jo valmi­ina odot­tavaan Kata­jan­nokan päässä liiken­teen kasvua odot­tavaan laut­tater­mi­naali­in, jol­loin investoin­ti on paljon pienem­pi, ja voidaan lisäk­si sovit­taa helpom­min kas­va­maan todel­lisen tarpeen mukaan?
   Muual­la maail­mas­sa tuol­laiset sukku­lali­iken­net­tä välit­tävät aluk­set ovat tarpeelli­nen ja kas­va­va ilmiö, helpot­ta­maan mm. ruuhkau­tunut­ta liikennettä.

   Edel­lälue­tut yhteen­lask­ien syn­tyy aika isot, helsinkiläistä veron­mak­saa­jaa ilah­dut­ta­vat säästöt.

   Vastaa

10. Kapea idylli­nen Merikan­non­tie kul­kee hienois­sa ranta­maise­mis­sa Taival­lahdes­ta Meilah­teen ja Seurasaaren suun­taan. Alueelle mah­tu­vat nyt kapeille reit­eilleen niin käveli­jät, pyöräil­i­jät kuin autotkin töyssyineen. 

    Nämä Taival­lah­den ranta­maise­mat ovat hieno osa van­haa Helsinkiä, jota ei pitäisi pila­ta mil­lään liiken­nehankkeil­la. Nos­takaa­pa otsa tan­gos­ta ja käykää ihastele­mas­sa kesäistä Helsinkiä japani­lais­ten tur­istien kanssa.

    Miltä mah­taisi Merikan­non­tien ympäristö näyt­tää sen jäl­keen, kun kaupunkisu­un­nit­teli­jat ovat jyrän­neet sinne uudet pyöräbaanansa? Muis­tat­teko sen van­han lehmuk­sen, joka kas­vaa keskel­lä pyöräti­etä Sou­tus­ta­dion­in nurkalla? Kyl­lä mah­taa liiken­nesu­un­nit­telijoi­ta naurattaa.

    Vastaa

11. “Roi­hu­vuoren pohjois­rin­teelle teol­lisu­usalueelle päin esitetään asun­to­ja. Kaa­va vaikut­taa sinän­sä hyvältä, mut­ta miten noi­ta ker­rosneliöitä tuli noin vähän? Sovel­tuu Roi­hu­vuoren väljään rak­en­teeseen, mut­ta kuitenkin.”

    Mielu­usti me Roi­hu­vuores­sa näk­isimme enem­män uusia asukkai­ta. Jos vaik­ka saisi 1000 tai enem­mänkin. Voisi paran­taa palveluita.

    Uusien talo­jen kivi­jalka­an voisi myös hie­man enem­män rak­en­taa liiketi­laa. Nyt sitä on vain paris­sa talossa. 

    (ja noin muu­toin olisi kiva, jos saisimme ostari­amme vastapäätä ole­van mata­lan kapak­ka-moskei­ja-talon nurin ja tilalle asun­to­ja ja liiketi­laa. Talol­la on vuokra­sopimus voimas­sa, mut­ta voisiko sen purkaa?)

    Roi­hikkaan siis voisi täy­den­nys­rak­en­taakin ainakni 1000 asukkaalle. Yhteen­sä 2000 asukas­ta nyky­is­ten vajaan 8000 lisäk­si olisi mainio juttu.

    Vastaa

12. Jos tuo sata­ma tehdään tuos­sa koos­sa, niin kyl­lä kai kaupun­gin pitää asukkaitaan sen ver­ran kun­nioit­taa, että laivoista purkau­tu­va liikenne työn­netään maan alle ja sitä kaut­ta Län­siväylälle. Tuosta­han tulisi muuten Kanavakatu sel­l­aises­sa potenssis­sa, että kuka tahansa menet­täisi tajun­tansa veren karates­sa päästä.

    Ihan mie­lenki­in­toinen tämä poli­itikko­jen ajat­telu, kun ei enää ole mitään ymmär­rystä sille, että rahaa pitää käyt­tää saadak­seen sitä enem­män. Jos pitääkin turhaa toim­intaa vähen­tää ja kasvukin saisi tait­tua, niin jokin suun­nitel­mallisu­us tuos­sa pitäisi olla, eikä vain tumpeloi­da jonkun fried­mani­laisen uskonkap­paleen totuuk­sien perässä.

    Vastaa

13. Ulko­maisen ris­teil­i­jäli­iken­teen tuo­mia rahavir­to­ja on lobat­tu kovasti, joten panos­tuk­sen siihen voi ymmärtää.
    Suomes­ta liiken­nöivil­lä auto­lau­toil­la tehdään myös ris­teily­itä ilman auto­ja ja ilmeis­es­ti tämäkin on kan­nat­tavaa puuhaa. Reit­tili­iken­teessä auto­jen kul­jet­ta­mi­nen tuo luon­nol­lis­es­ti lisää tulo­ja — sekä laivay­htiöille että Helsin­gin Sata­malle. Olisi kiin­nos­tavaa nähdä arvio välil­li­sistä ja vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sista, jos vai­h­toe­hdot ovat lisää auto­jen kul­je­tus­ta vs. vähem­män auto­jen kul­je­tus­ta. Esimerkik­si tur­va-alueet satamis­sa tarvi­taan reit­tili­iken­teeseen rek­isteröi­ty­jen laivo­jen vuok­si, ris­teil­i­jät eivät niitä vält­tämät­tä vaadi.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara: Elinkaari­ra­hoi­tus tarkoit­taa rak­en­tamista velak­si ja tämän päälle yliko­rkeaa korkoa sille velalle. 

    Oliko jotain syytä, mik­si kaupun­ki ei voi toimia täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa luo­tot­ta­jana, jol­loin korko­ta­so olisi kaupun­gin päätet­tävis­sä ja sitä pait­si sataisi suo­raan kaupun­gin pus­si­in? Eli infra yhtiöitet­täisi­in ja rahoitet­taisi­in (osit­tain?) kaupun­gin myön­tämäl­lä lainal­la. Toki infran tuot­to pitäisi sit­ten jol­lain taval­la kerätä tälle yhtiölle jot­ta lainan voisi mak­saa korkoi­neen takaisin.

    Vai oliko se investoin­ti­raa­mi oikeasti sel­l­ainen että myös uloslainatut pääo­mat las­ke­taan raami­in mukaan kokonaisuudessaan?

    Ei sil­lä että pitäisin rahti­sa­ta­maa suurkaupun­gin keskus­tas­sa mielekkäänä tai viime kädessä vai­h­toe­htoi­hin ver­rat­tuna kan­nat­ta­vana hankkeena.

    Vastaa

    1. Siis jos joku elinkaari­rak­en­ta­ja rak­en­taa vaikka­pa tuol­laisen betonikan­nen rahal­la, jon­ka se on saanut kaupungilta lainana, mik­si kaupun­ki ei käytä sitä rahaa suo­raan sen han­kkeen toteuttamiseen?

       Vastaa

15. En tiedä lähtikö vies­ti­ni ennen kuin lin­jat menivät tukkoon. Yritän uudelleen: Onko val­tu­us­to jo jos­sain vai­heessa käsitel­lyt Itä-Pak­i­lan ase­makaa­van muu­tos­ta? Eikö vas­tuu juuri tästä kyseis­es­tä suun­nitel­man käsit­te­ly­vai­heesta olekaan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nal­la? Mik­si tämä sit­ten edes on lau­takun­nan esi­tys­listal­la. Edes lausun­nois­sa ei puol­leta kaikkia nyt ehdotet­tu­ja ratkaisu­ja. Kun on valit­tu kan­ta­maan vas­tu­u­ta ja siten saanut sel­l­aiseen val­tu­udet niin kyl­lähän vas­tu­un­sa pitäisi myös tilaisu­u­den tullen pystyä kan­ta­maan. Ihmettelen.

    Vastaa

    1. Kaa­van ensim­mäi­nen käsit­telijä on lau­takun­ta. Sen jäl­keen se ete­nee kaupung­in­hal­li­tuk­sen kaut­ta val­tu­us­toon. Lau­takun­nas­sa tämä oli jo ker­ran, jon­ka jäl­keen se lähetet­ti­in lausun­nolle. Nyt se on uud­estaan niiden lausun­to­jen takia.

       Vastaa

16. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Entä sit­ten, kun kalli­in, yli 200 miljoo­nan sil­tain­vestoin­nin sijaan Laa­jasa­lon-Kata­jan­nokan yhteyt­tä varten tilataan nol­lapäästöiset, jous­ta­vat matkus­ta­ja-/fil­lar­i­lau­tat, ja lin­jan 4 ratikkalin­jaa piden­netään jo valmi­ina odot­tavaan Kata­jan­nokan päässä liiken­teen kasvua odot­tavaan laut­tater­mi­naali­in, jol­loin investoin­ti on paljon pienem­pi, ja voidaan lisäk­si sovit­taa helpom­min kas­va­maan todel­lisen tarpeen mukaan?
    Muual­la maail­mas­sa tuol­laiset sukku­lali­iken­net­tä välit­tävät aluk­set ovat tarpeelli­nen ja kas­va­va ilmiö, helpot­ta­maan mm. ruuhkau­tunut­ta liikennettä. 

    Tästä aiheu­tu­isi sil­taan ver­rat­tuna niin suuret kus­tan­nuk­set, ettei meil­lä ole siihen mitenkään varaa. Kun rahaa ei ole liikaa, on sil­ta käytän­nössä ain­oa vaihtoehto.

    Vastaa

17. Jahas, Som­pasaaren tyhjältä sata­mak­en­tältäkään ei ole löy­tynyt 40 cm tilaa ratikkaa varten. No, se tila on help­po sinne tehdä – tuskin liiken­nesu­un­nit­teli­jat ovat ajatelleet tuolle Aal­lon­halko­jalle 70 km/h nopeusra­joi­tus­ta, joten kaven­netaan autokai­stat 3,3 m lev­eik­si. Saadaan kak­si yhden hin­nal­la – toimi­va ratik­ka ja rajoituk­sia parem­min nou­dat­ta­vat autot.

    Sinän­sä koko kadun poikkileikkaus on yhtä epäon­nis­tunut kuin Itämerenkadul­la. Siel­lä voi käy­dä talvel­la kat­so­mas­sa, miten autot pysäköidään puo­lik­si ajokaistalle ja autoli­ikenne kul­kee suju­vasti kisko­jen päällä.

    Vastaa

18. Itä-Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarha-alueen kaavasta:
    Toiv­ot­tavasti KSL voi tehdä itsenäis­es­ti päätök­siä, kun kaavas­sa on kyse luon­non ja kult­tuuri­maise­man suo­jelus­ta. Van­halle riihipel­lolle aio­taan rak­en­taa 30 mökkiä, vaik­ka pel­to on osa Tuo­marinkylän kar­tanon kult­tuuri­maise­maa ja suo­jel­tu sekä yleiskaaval­la että use­al­la ase­makaa­van muu­tok­sel­la. Alueesta tulisi 549 siir­to­la­pu­u­tarha­pal­stan ja 329 parkkipaikan jät­tiläiskeskit­tymä, jon­ka ympäristö­vaiku­tuk­sia Natu­ra 2000-verkos­toon kuu­lu­van Van­taan­jo­keen ja rauhoitet­tuun vuolle­jok­isim­pukkaan ei ole tutkittu.

    Vastaa

19. tpyy­lu­o­ma: Pitäjän­mäen alue ei ole toimis­toille eri­tyisen houkut­tel­e­va, kos­ka siel­lä ei asukkai­ta. Kun ei ole asukkai­ta, palve­lu­tar­jon­ta on huono, kos­ka palve­lut vaati­si­vat käyt­töä muul­loinkin kuin toimis­toaikaan kannattaakseen. 

    Tämä menee toisinkin päin. Kun ei ole työ­paikko­ja, ei ole myöskään tilaus­ta mon­en­laisille palveluille. Esimerkik­si rav­in­to­lat kaipaa­vat sekä lounas- että illal­lisas­i­akkai­ta. Kun lounasasi­akkai­ta ei ole, rav­in­toloiden perus­t­a­mi­nen asuinalueille ei ole kan­nat­tavaa. Palvelu­jen kaikkoamista asuinalueil­ta mure­hdi­taan, mut­ta kun asi­akkaat ovat vir­ka-aikaan pois­sa, niin mil­lä ne palve­lut pysyvät pystyssä?

    Elävää kaupunkia syn­tyy vain työ­paikko­ja ja asun­to­ja sekoit­tavas­sa per­in­teisessä kaupunki­rak­en­teessa, sel­l­aises­sa kuin Helsin­gin kantakaupunki.

    Vastaa

20. Auto­laut­to­jen siirtämi­nen Vuosaa­reen tarkoit­taisi vähän samaa kuin jos Tallinnas­sa auto­lau­tat siir­ret­täisi­in keskus­tas­ta Muu­gaan, mis­tä sit­ten pää­sisi bus­sil­la tai junal­la keskus­taan. Jokainen voi miet­tiä, kuin­ka houkut­tel­e­vaa tämä on laut­to­jen matkus­ta­jille ja mitä se tarkoit­taa turismille.

    Vastaa

    1. Jos auto­lau­tat siir­ret­täisi­in reit­ille Muu­ga — Vuosaari, var­maankin reit­ille Tallinna — Jätkäsaari ilmesty­isi henkilöli­iken­net­tä har­joit­tavia lauttoja.

       Vastaa

21. Kyl­lähän tässä satama­hom­mas­sa pitäisi osa­ta erot­taa todel­li­nen tur­is­mi ja Helsin­gin kaupun­gin kas­san lihot­ta­mi­nen viinar­al­lia tuke­mal­la. Kenen ihmeen etu se voi olla, että koko Etelä-Helsin­gin liikenne on tukos­sa noin 10 ker­taa päivässä sitä varten, että kaik­ki Eteläisen Suomen tilaus­bus­sit kul­jet­ta­vat viinanos­ta­jia Län­si-Sata­maan? Juuri eilen ohit­seni ajoi sata­mas­ta tule­va bus­si, jon­ka ikku­nas­sa luki reit­ti Lahti — Heino­la — Mikke­li — Iisal­mi (ja ehkä joko muukin paik­ka vielä). Toiv­ot­tavasti Mikke­listä men­nään Tallinnaan muus­takin syys­tä kuin hal­van kos­sun vuoksi.

    Kyl­lähän tässä yhteiskun­nas­sa on yhtä ja toista vial­la, jos viinan verot­ta­mi­nen johtaa täl­laisi­in lieveilmiöi­hin. Helsin­ki hyö­tyy sata­mansa kaut­ta siitä, mitä korkeampia vero­ja kerätään val­tion kas­saan. Ja paikalliset asukkaat kär­sivät seurauksista.

    Koet­takaa­pa men­nä bus­sil­la 20 Erot­ta­jal­ta Ruo­ho­lah­teen, kun joku lai­va on juuri tul­lut tai lähdössä. Kan­nat­taa ottaa Dos­to­jevskin kootut mukaan bus­si­in, niin aika kuluu rattoisammin.

    Vastaa

22. “Minä en tästä pidä, mut­ta val­tu­us­to on vaat­in­ut näin tekemään ja mehän tot­telemme.” Val­tu­us­ton tah­to on lisätä siir­to­la­pu­u­tarhamökkien määrää Helsingis­sä, tot­ta, mut­ta ei kai kuitenkaan hin­nal­la mil­lä hyvän­sä? Ei kai kult­tuuri­maise­man kus­tan­nuk­sel­la? Tai pakkol­u­nas­ta­mal­la tois­t­en elämän­työ pal­sto­jen pakkop­uoli­tuk­sis­sa? Vas­tuu on kyl­lä nyt lautakunnalla.

    Vastaa

23. Tuo­mas: Tämä menee toisinkin päin. Kun ei ole työ­paikko­ja, ei ole myöskään tilaus­ta mon­en­laisille palveluille. Esimerkik­si rav­in­to­lat kaipaa­vat sekä lounas- että illal­lisas­i­akkai­ta. Kun lounasasi­akkai­ta ei ole, rav­in­toloiden perus­t­a­mi­nen asuinalueille ei ole kan­nat­tavaa. Palvelu­jen kaikkoamista asuinalueil­ta mure­hdi­taan, mut­ta kun asi­akkaat ovat vir­ka-aikaan pois­sa, niin mil­lä ne palve­lut pysyvät pystyssä? 

    Kaupun­gin yksinker­taises­sa ajat­telus­sa alueet, jos­sa on sekä työ­paikko­ja että asun­to­ja ovat pan­nas­sa. Se on joko tai, isol­la viiv­ot­timel­la piirretty.

    Laut­tasaares­ta ja Ara­bi­as­ta pois­te­taan työ­paikat ja Pit­sku­un ja Viik­in­ran­taan ei raken­neta tarpeek­si asun­to­ja. Kuol­lut­ta on, työaikaan tai kotiaikaan.

    Vastaa

24. “Taloushallinnos­sa on vähän urputet­tu tuos­ta sub­ven­tios­ta, mut­ta minus­ta se on paikallaan. Näin san­ot­ti­in myös kir­jas­sa seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä: korote­taan katupysäköin­nin hin­taa ja sub­ven­toidaan sil­lä rahal­la hal­lipysäköin­tiä niin kysyn­tä ja tar­jon­ta tas­apain­ot­tuvat edes vähän.”

    Kun vain jäisi edes jotain, jol­la sub­ven­toi­da. Muis­taak­seni päätet­ty­jen koro­tusten jäl­keenkään asukaspysäköin­nin hin­ta ei kata edes paikko­jen ylläpi­tokus­tan­nuk­sia. Hal­li­paikko­jen sub­ven­tio kan­nat­taisi aloit­taa vas­ta, kun ollaan päästy edes omien kus­tan­nusten yli.

    Vastaa

25. Ei tuos­sa Län­sisa­ta­man laa­jen­nuk­ses­sa ole mitään järkeä. Sen hin­nal­la (120–130 miljoon­aa euroa) saisi raken­net­tua kevyesti puut­tuvan vajaan 3 km metro­rataa Vuosaaren sata­maan, asem­i­neen, eri­ta­soristeyksi­neen päivi­neen. Ja Helsin­gin metro sen­tään on järkyt­tävän kallista infraa rakentaa. 

    Kun jo nyt on puhe, että lisäk­si tulee tarpeen rak­en­taa tun­neli Län­siväylälle, koko jut­tu menee vielä absur­dim­mak­si. Vuosaa­reen on tehty tun­neli Kehä III varten, jos­ta on help­po kulku koko maan tiev­erkos­toon. Ei se hait­taisi viro­laista duu­nar­ia tai suo­ma­laista olu­en­hak­i­jaa, joi­ta matkus­ta­jista on suuri osa, jos laut­ta ei viekään keskus­taan, jos­ta on tun­netusti ikävä yrit­tää autoil­la. Mik­si ihmeessä ei hyö­dyn­netä jo tehtyä kallista infraa Vuosaaressa?

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara: Jos auto­lau­tat siir­ret­täisi­in reit­ille Muu­ga – Vuosaari, var­maankin reit­ille Tallinna Jätkäsaar5i ilmesty­isi henkilöli­iken­net­tä har­joit­tavia lauttoja.

    Ja Muu­gaan alko­holimyyn­tiä har­joit­tavia vähittäismyyntiyrityksiä.

    Olisi var­maan aika win-win tuol­lainen tilanne. Tallinnas­sakin voitaisi­in rak­en­taa sata­maan muu­takin kuin jät­timäi­nen viinakauppa.

    Tietysti auto­laut­tavarus­ta­moille se olisi kusi­nen paik­ka kun kalli­it investoin­nit menet­täi­sivät val­taosan arvostaan kertarysäyksellä.

    Vastaa

    1. Tietysti auto­laut­tavarus­ta­moille se olisi kusi­nen paik­ka kun kalli­it investoin­nit menet­täi­sivät val­taosan arvostaan kertarysäyksellä.

       Laivan voi myydä.

       Vastaa

27. Daniel Fed­er­ley: Tästä aiheu­tu­isi sil­taan ver­rat­tuna niin suuret kus­tan­nuk­set, ettei meil­lä ole siihen mitenkään varaa. Kun rahaa ei ole liikaa, on sil­ta käytän­nössä ain­oa vaihtoehto. 

    Löy­tyykö viitet­tä laskelmi­in? Niiden laskelmien mukaan, joi­ta itse olen muis­taak­seni näh­nyt leikkasi viiden(!) lau­tan vai­h­toe­hto kus­tan­nuk­sil­laan sil­lan kus­tan­nuk­set jos­sain, oliko­han peräti yli sadan vuo­den päässä!

    Vastaa

    1. Selvi­tys laut­tavai­h­toe­hdos­ta, tun­nelista, köysir­adas­ta ja muus­ta sel­l­ais­es­ta on tehty ja var­maankin sen löytää googlaa­mal­la kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivuil­ta. Laut­tavai­h­toe­hdon palveu­ta­so olisi aivan surkea ratikkaan verrattuna.

       Vastaa

28. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Löy­tyykö viitet­tä laskelmi­in? Niiden laskelmien mukaan, joi­ta itse olen muis­taak­seni näh­nyt leikkasi viiden(!) lau­tan vai­h­toe­hto kus­tan­nuk­sil­laan sil­lan kus­tan­nuk­set jos­sain, oliko­han peräti yli sadan vuo­den päässä!

    Lisää siihen vielä 10 miljoon­aa euroa menetet­tyjä kun­nal­lisvero­tu­lo­ja joka vuosi ja maa­nar­von­nousua 100 miljoon­aa euroa.

    Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    Selvi­tys laut­tavai­h­toe­hdos­ta, tun­nelista, köysir­adas­ta ja muus­ta sel­l­ais­es­ta on tehty ja var­maankin sen löytää googlaa­mal­la kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivuil­ta. Laut­tavai­h­toe­hdon palveu­ta­so olisi aivan surkea ratikkaan verrattuna. 

    Onko tarkoituk­sen­mukaista että kus­tan­netaan sitä Laa­jasa­lon (yksi asuinalue muiden joukos­sa) korkeaa palve­lu­ta­soa hin­taan 200 miljoon­aa euroa, eli reilusti yli 300 euroa per Helsin­gin asukas (ja vielä enem­män per veron­mak­sa­ja). Laut­ta­matka­han toisi (Laa­jasa­lon) alueelle lisäk­si kivaa omintakeisuutta.

    Vastaa

30. Lin­nun­laulua ei kyl­lä saisi lev­en­tää enää yhtään. Edelli­nenkin leven­nys oli virhe. Ikuinen lev­en­tämi­nen johtaa vain koko Lin­nun­laulun katoamiseen. Laa­jen­nus pitää tehdä ylös- ja alaspäin ja olisi pitänyt tehdä jo viimek­si. Junat kah­teen ker­rokseen rataväylän keskelle ja toisen ker­roksen molem­mille laidoille baanat.
    Haas­teena on tiet­ty miten laa­jen­nus voidaan tehdä junali­iken­teen toimies­sa koko ajan. Onnis­tuisko­han teknis­es­ti, jos alotet­tais laske­mal­la yksi raide 2m alaspäin? Oisko­han kuilus­sa nyt 11 raidet­ta, jol­loin 10 pysyis käytössä. Ekan raiteen laskun jäl­keen sen päälle sit­ten eka toisen ker­roksen raide ja sen jäl­keen käytössä on koko ajan vähin­tään nykyi­nen 11 raiteen kapasiteetti.

    Vastaa

31. Jalankulk­i­ja: Koet­takaa­pa men­nä bus­sil­la 20 Erot­ta­jal­ta Ruo­ho­lah­teen, kun joku lai­va on juuri tul­lut tai lähdössä.

    Joku kai joskus Jätkäsaaren suun­nit­telun aikaan oli sitä mieltä, ettei siitä tulisi paha puss­in­po­h­ja liiken­teel­lis­es­ti. Aina ei voi voittaa.

    Vastaa

32. Tuo­mas: Tämä menee toisinkin päin. Kun ei ole työ­paikko­ja, ei ole myöskään tilaus­ta mon­en­laisille palveluille. Esimerkik­si rav­in­to­lat kaipaa­vat sekä lounas- että illal­lisas­i­akkai­ta. Kun lounasasi­akkai­ta ei ole, rav­in­toloiden perus­t­a­mi­nen asuinalueille ei ole kan­nat­tavaa. Palvelu­jen kaikkoamista asuinalueil­ta mure­hdi­taan, mut­ta kun asi­akkaat ovat vir­ka-aikaan pois­sa, niin mil­lä ne palve­lut pysyvät pystyssä?

    Elävää kaupunkia syn­tyy vain työ­paikko­ja ja asun­to­ja sekoit­tavas­sa per­in­teisessä kaupunki­rak­en­teessa, sel­l­aises­sa kuin Helsin­gin kantakaupunki.

    Juuri näin. Ja se on nimeno­maan se sekoitet­tu rakenne joka ei Pitäjän­mäel­lä viras­tolle käy.

    Vastaa

33. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Onko tarkoituk­sen­mukaista että kus­tan­netaan sitä Laa­jasa­lon (yksi asuinalue muiden joukos­sa) korkeaa palve­lu­ta­soa hin­taan 200 miljoon­aa euroa, eli reilusti yli 300 euroa per Helsin­gin asukas (ja vielä enem­män per veronmaksaja). 

    Annet­tu perusteluhan tääl­lähän on ollut se, että kos­ka kaupun­ki omis­taa alueen maat, se saisi nuo rak­en­tamiskus­tan­nuk­set takaisin maan arvon nousun myötä (jos siis sil­ta pis­tetään pystyyn nyt, ei sit­ten, kun ton­tit on myyty)

    Vastaa

34. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Paljonko säästyy nyt, kun Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tus tyr­mäsi Kivi­nokan rak­en­tamisen (ks.HS/10.6.2014, s.A20)?
    Entä paljonko säästyy lisää, kun Koivusaaren asun­to-/li­ike-/toimis­torak­en­tamis­es­ta (joka pilaisi mm. mer­ilu­on­toa ja ympäristöään laa­jal­la näkyvyysalueel­la) luovutaan?
    Entä sit­ten, kun kalli­in, yli 200 miljoo­nan sil­tain­vestoin­nin sijaan Laa­jasa­lon-Kata­jan­nokan yhteyt­tä varten tilataan nol­lapäästöiset, jous­ta­vat matkus­ta­ja-/fil­lar­i­lau­tat, ja lin­jan 4 ratikkalin­jaa piden­netään jo valmi­ina odot­tavaan Kata­jan­nokan päässä liiken­teen kasvua odot­tavaan laut­tater­mi­naali­in, jol­loin investoin­ti on paljon pienem­pi, ja voidaan lisäk­si sovit­taa helpom­min kas­va­maan todel­lisen tarpeen mukaan?
    Muual­la maail­mas­sa tuol­laiset sukku­lali­iken­net­tä välit­tävät aluk­set ovat tarpeelli­nen ja kas­va­va ilmiö, helpot­ta­maan mm. ruuhkau­tunut­ta liikennettä.
    Edel­lälue­tut yhteen­lask­ien syn­tyy aika isot, helsinkiläistä veron­mak­saa­jaa ilah­dut­ta­vat säästöt.

    Vään­netään nyt ihan ratakiskos­ta: Helsin­gin kaupun­ki eli helsinkiläiset omis­taa yleen­sä kaavoitet­ta­van maan. Yksinker­tais­taen, ain­oa tapa mil­lä ne tuot­taa euroakaan kaupunki­laisille rahaa on että niistä kaavoite­taan asun­to- tai toim­i­ti­la­tont­te­ja, teol­lisu­us­tont­tien ja muiden vuokrat on aika nimellisiä.

    Kaupun­ki saa ker­rosneliöstä keskimäärin 700€ joko vuokra- tai myyn­ti­t­u­lo­ja. Enem­män jos paik­ka on hyvä ja matkat on lyhyet (etäisyys/liikenneyhteydet). Ja rahaa siis saa raken­nu­soikeu­den määrän mukaan, ei esimerkik­si ton­tin pin­ta-alan mukaan. Eli kaupun­gin talouden kannal­ta paras­ta on kaavoit­taa mah­dol­lisim­man lähelle ja mah­dol­lisim­man tiiviisti.

    Mainit­se­mis­sasi tapauksissa:
    — Kivi­nok­ka olisi ollut jokusen kymme­nen mil­liä plus­san puolel­la, vaik­ka Itäväylän kate olisi syönyt sen. Itäväylän muut­ta­mi­nen kaduk­si ja sen viereen rak­en­t­a­mi­nen olisi voitollista.
    — Koivusaa­res­sa päästään ehkä omille, vaik­ka liiken­nein­vestoin­nit on valtavat.
    — Kru­unuvuores­sa olta­ne­en plus­san puolel­la, kos­ka sil­taa luku­unot­ta­mat­ta kaa­va ei ole kovin kallis. Jos las­kee mukaan Laa­jasa­lon täy­den­tämisen niin ollaan hel­posti voitol­la. Ilman sil­taa Kru­unuvuori on liiken­teel­l­lis­es­ti suurin piirtein Van­taal­la, samoin lau­tan kanssa, ja kaupun­ki saisi ton­teista van­taalaisen hinnan.

    Vastaa

35. tpyy­lu­o­ma: Itäväylän muut­ta­mi­nen kaduk­si ja sen viereen rak­en­t­a­mi­nen olisi voitollista.

    Vään­täisitkö min­ullekin, ihan vaan vaik­ka 20 mm:n har­jateräk­ses­tä, miten Itäväylä muute­taan kaduk­si? Siinä kun vier­essä kul­kee ratakiskot…

    Vastaa

36. tpyy­lu­o­ma: Juuri näin. Ja se on nimeno­maan se sekoitet­tu rakenne joka ei Pitäjän­mäel­lä viras­tolle käy.

    Se on toisaal­ta ymmär­ret­tävää. Siel­lä on aikamoinen työ­paikkakeskit­tymä. Ei suinkaan Pasi­lan kaltainen viras­tokeskit­tymä vaan piilaak­so­maisem­paa pöhinää. Täl­lä voi olla posi­ti­ivisi­akin vaikutuksia.

    Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara: Elinkaari­ra­hoi­tus tarkoit­taa rak­en­tamista velak­si ja tämän päälle yliko­rkeaa korkoa sille velalle. 

    Mik­si rahat täy­tyy kier­rät­tää kaupun­gin bud­jetin kaut­ta? Jos han­ke on kan­nat­ta­va, niin sata­ma voi tehdä sen itse yrityksenä.

    Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara: Laivan voi myydä. 

    Jos halu­amme tänne investoin­te­ja, ei aika­jänne voi olla neljävuotta!

    Toki tarvit­semme myös kot­maista yksi­ty­istä pääo­maa, mut­ta sen puute­han on ihan itse aiheutet­tu päänsärky.

    Vastaa

39. tpyy­lu­o­ma:
    1) Vään­netään nyt ihan ratakiskos­ta: Helsin­gin kaupun­ki eli helsinkiläiset omis­taa yleen­sä kaavoitet­ta­van maan. Yksinker­tais­taen, ain­oa tapa mil­lä ne tuot­taa euroakaan kaupunki­laisille rahaa on että niistä kaavoite­taan asun­to- tai toim­i­ti­la­tont­te­ja, teol­lisu­us­tont­tien ja muiden vuokrat on aika nimellisiä.

    2) Kaupun­ki saa ker­rosneliöstä keskimäärin 700€ joko vuokra- tai myyn­ti­t­u­lo­ja. Enem­män jos paik­ka on hyvä ja matkat on lyhyet (etäisyys/liikenneyhteydet). Ja rahaa siis saa raken­nu­soikeu­den määrän mukaan, ei esimerkik­si ton­tin pin­ta-alan mukaan. Eli kaupun­gin talouden kannal­ta paras­ta on kaavoit­taa mah­dol­lisim­man lähelle ja mah­dol­lisim­man tiiviisti.

    3) Mainit­se­mis­sasi tapauksissa:
    — Kivi­nok­ka olisi ollut jokusen kymme­nen mil­liä plus­san puolel­la, vaik­ka Itäväylän kate olisi syönyt sen. Itäväylän muut­ta­mi­nen kaduk­si ja sen viereen rak­en­t­a­mi­nen olisi voitollista.
    — Koivusaa­res­sa päästään ehkä omille, vaik­ka liiken­nein­vestoin­nit on valtavat.
    — Kru­unuvuores­sa olta­ne­en plus­san puolel­la, kos­ka sil­taa luku­unot­ta­mat­ta kaa­va ei ole kovin kallis. Jos las­kee mukaan Laa­jasa­lon täy­den­tämisen niin ollaan hel­posti voitol­la. Ilman sil­taa Kru­unuvuori on liiken­teel­l­lis­es­ti suurin piirtein Van­taal­la, samoin lau­tan kanssa, ja kaupun­ki saisi ton­teista van­taalaisen hinnan. 

    1) Raha ei ole kaiken mit­ta. Paljonko on iloa rahas­ta, jos ter­veys (tai mie­len­ter­veys) ja hyvä olo menetetään viihty­isyy­den ja luon­toar­vo­jen myötä?
    2) Kan­nat­tako myy­dä, jos vuokraakin saisi saman ver­ran kuin myyn­ti­t­u­loa? Myy­ty on yhtä kuin menetet­ty, vuokraa­mal­la sitä vas­toin saa (omis­ta­ja) tulovirtaa.
    3) “Ilman sil­taa Kru­unuvuori on liiken­teel­l­lis­es­ti suurin piirtein Van­taal­la, samoin lau­tan kanssa, ja kaupun­ki saisi ton­teista van­taalaisen hinnan.”
    Et tai­da ymmärtää mer­i­matkan viehä­tys­tä. Van­taal­la ei tietääk­seni ole kuin lähin­nä joki, jol­la ei tai­da olla juuri muu­ta ‘joukko­jen liiket­tä’ kuin kal­jakel­lun­ta ker­ran vuodessa.

    Mis­sä päin Van­taa­ta voi kat­sel­la auringonlaskua 2–3 kilo­metriä pitkän selän yli länteen?

    Etäisyys keskus­tas­ta (matkan pituute­na kilo­me­treinä tai min­u­ut­teina) ei suinkaan liene ain­oa ton­tin hin­taan (tai siitä saatavaan vuokraan) vaikut­ta­va tek­i­jä eikä vält­tämät­tä aina edes se merkit­tävin! … vai onko sin­ul­la esit­tää näyt­töä päinvastaisesta?

    Kaiken lisäk­si tuo bus­si­laut­taa käyt­täen saatu mat­ka-aika keskus­taan, 37 min läh­teen (“Laa­jasa­lon raideli­iken­teen vai­h­toe­hdot. Ympäristö­vaiku­tusten arvioin­tiselostus. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to 2014”) mukaan kan­nat­taisi kyl­lä analysoi­da tarkasti ja miet­tiä, miten sitä olisi mah­dol­lista nopeut­taa. Nopeampiakin laut­to­ja maail­mal­ta löy­tyy … jos nopeus on ykkösprioriteetilla. 

    Mik­si bussit/raitiovaunut saa­vat ajaa keskus­tas­sa 30–40 km/h, mut­ta laut­ta vain 10 km/h, vaik­ka väis­teltävää lie­nee vedessä vähem­män kuin kaduil­la ja niiden risteyksissä?

    Vastaa

40. Sep­po Honka­nen: Vään­täisitkö min­ullekin, ihan vaan vaik­ka 20 mm:n har­jateräk­ses­tä, miten Itäväylä muute­taan kaduk­si? Siinä kun vier­essä kul­kee ratakiskot…

    Metron voi lait­taa tun­neli­in, se on vielä ver­rat­taen halpaa.

    Vastaa

41. Mat­ti Kin­nunen:
    “Roi­hu­vuoren pohjois­rin­teelle teol­lisu­usalueelle päin esitetään asun­to­ja. Kaa­va vaikut­taa sinän­sä hyvältä, mut­ta miten noi­ta ker­rosneliöitä tuli noin vähän? Sovel­tuu Roi­hu­vuoren väljään rak­en­teeseen, mut­ta kuitenkin.”

    Mielu­usti me Roi­hu­vuores­sa näk­isimme enem­män uusia asukkai­ta. Jos vaik­ka saisi 1000 tai enem­mänkin. Voisi paran­taa palveluita.

    Uusien talo­jen kivi­jalka­an voisi myös hie­man enem­män rak­en­taa liiketi­laa. Nyt sitä on vain paris­sa talossa. 

    (ja noin muu­toin olisi kiva, jos saisimme ostari­amme vastapäätä ole­van mata­lan kapak­ka-moskei­ja-talon nurin ja tilalle asun­to­ja ja liiketi­laa. Talol­la on vuokra­sopimus voimas­sa, mut­ta voisiko sen purkaa?)

    Roi­hikkaan siis voisi täy­den­nys­rak­en­taakin ainakni 1000 asukkaalle.Yhteensä 2000 asukas­ta nyky­is­ten vajaan 8000lisäksi olisi mainio juttu.

    Samaa mieltä. Tuo ostari pitäisi saat­taa nykyaikaan mitä nopeam­min sen parem­pi. Tiivistäkää Roi­hikaan myös sel­l­ainen oikea keskus­ta­mainen ratkaisu ja uno­htakaa arkkite­htien ilmas­ta kat­so­mat lee­go­jen per­in­teikkäät talo­jen lisäraken­nuk­set kahdel­la puul­la, piha­grillil­lä ja nur­mi­aukeal­la. Pikaratik­ka kulke­maan Laa­jasa­losta Roi­hikan kaut­ta Itik­seen olisi myös erit­täin ter­ve­tul­lut. Kiitos.

    Vastaa

42. Niinkuin jo ukkoni sodan jal­keen sanoi, ela poi­ka IKINA osta mokkia tai taloa kaupun­gin vuokra­ton­til­la… ole vaan varuil­lasi, joku pai­va kun kaupun­gin rahat on lop­pu niin se viedaan sin­ul­ta pois ilman korvauksia

    Helsin­ki on tayn­na talo­ja jot­ka on kaupun­gin vuokra­ton­til­la. ne kaik­ki ote­taan teil­ta viela pois ilman kor­vaus­ta ja sen takia muutinkin espan­jaan ja tata taloa ja tont­tia kaupun­ki ei minulta.

    mokki­laiset, olen todel­la pahoil­lani, suo­mi on pahempi kom­mu­nis­mi kuin naapurimaansa…

    Mök­in­mum­mo:
    “Minä en tästä pidä, mut­ta val­tu­us­to on vaat­in­ut näin tekemään ja mehän tot­telemme.” Val­tu­us­ton tah­to on lisätä siir­to­la­pu­u­tarhamökkien määrää Helsingis­sä, tot­ta, mut­ta ei kai kuitenkaan hin­nal­la mil­lä hyvän­sä? Ei kai kult­tuuri­maise­man kus­tan­nuk­sel­la? Tai pakkol­u­nas­ta­mal­la tois­t­en elämän­työ pal­sto­jen pakkop­uoli­tuk­sis­sa? Vas­tuu on kyl­lä nyt lautakunnalla.

    Vastaa

43. tpyy­lu­o­ma: Sep­po Honka­nen: Vään­täisitkö min­ullekin, ihan vaan vaik­ka 20 mm:n har­jateräk­ses­tä, miten Itäväylä muute­taan kaduk­si? Siinä kun vier­essä kul­kee ratakiskot…

    Metron voi lait­taa tun­neli­in, se on vielä ver­rat­taen halpaa.

    Heh ! Espoos­sa se mak­saa 1000
    miljoonaa..

    Vastaa

44. Sep­po Honka­nen: Vään­täisitkö min­ullekin, ihan vaan vaik­ka 20 mm:n har­jateräk­ses­tä, miten Itäväylä muute­taan kaduk­si? Siinä kun vier­essä kul­kee ratakiskot…

    Metro laite­taan seiniltään pysty­suo­raan kuilu­un, jon­ka yli menevät sil­lat ovat samas­sa tasos­sa kaduk­si muute­tun Itäväylän kanssa. (Vrt. Baana.) Toiselle puolelle raken­netaan talot kiin­ni ratakuilu­un niin että ratakuilun ja talo­jen välis­sä on vain tavalli­nen katu ja taloi­hin määrätään hyvä äänieristys.

    Vastaa

45. elake­lainen espan­jas­ta:
    Niinkuin jo ukkoni sodan jal­keen sanoi, ela poi­ka IKINA osta mokkia tai taloa kaupun­gin vuokra­ton­til­la… ole vaan varuil­lasi, joku pai­va kun kaupun­gin rahat on lop­pu niin se viedaan sin­ul­ta pois ilman korvauksia

    Helsin­ki on tayn­na talo­ja jot­ka on kaupun­gin vuokra­ton­til­la. ne kaik­ki ote­taan teil­ta viela pois ilman kor­vaus­ta ja sen takia muutinkin espan­jaan ja tata taloa ja tont­tia kaupun­ki ei minulta.

    mokki­laiset, olen todel­la pahoil­lani, suo­mi on pahempi kom­mu­nis­mi kuin naapurimaansa…

    Juuri näin. Helsin­ki on todel­la epälu­otet­ta­va sopimuskump­pani, johon ei voi luot­taa pätkän ver­taa. Se on jo nähty mon­een ker­taan ja raas­tu­vas­sakin on käy­ty tätä mit­taa­mas­sa. Onnek­si kaupun­ki hävisi.

    Vastaa