Suomessa keskitytään talouspoliittisessa keskustelussa liiaksi suhdannekehitykseen, kun poliitikkojen pitäisi katsoa kauemmaksi, minne olemme menossa ja haluammeko mennä sinne. Piketty huomio tuloerojen lisääntymisestä vastaa sellaista trendiä, jota meidän on syytä tarkkailla.
Suomessa taloudellinen tasa-arvo lisääntyi tasaisesti 40 vuotta, mutta on nyt kääntynyt uudestaan nousuun. Suomessa ei ainakaan vielä ole kyse pääomien kasaantumisesta – olisi ihan kiva, jos pääomia olisi vähän enemmän. Suurin eriarvoisuuden lähde ei ole pääomassa vaan omassa päässä, siinä, että joidenkin osaamisesta maksetaan melkein mitä hyvänsä ja toisten ei juuri mitään.
Outi Alanko-Kahiluoto piti täällä erinomaisen talouspoliittisen puheenvuoron, vaikka kuvitteli ehkä puhuvansa sosiaalipolitiikasta. Ohjelman rakenteellinen heikkous minun ajattelutapaani nähden on perinteinen jako talous- ja sosiaalipolitiikkaan.
Kun taloudclliset erot kasvavat, on lisättävä tulojen tasaamista. Erityisesti pitää parantaa käteen jääviä ansioita pienistä palkkatuloista.
Kävin vähän aikaa sitten puhumassa matalapalkkatöistä PAM:n hallitukselle. Siellä valitettiin, että varsinainen proletaari on vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevä kaupan kassa. Niin onkin. Paljolti vihreiden ansioista hän saa 150 euroa enemmän soviteltua päivärahaa ja satasen verran enemmän asumistukea eli yhteensä 250 euroa/kk. Vähän vinoilin puheenjohtaja Ann Selinille, pystyykö hän tuloneuvotteluissa samaan.
Elämme maailmanhistorian voimakkainta taloudellisen kasvun aikaa. Tosin emme Suomessa vaan maailmanlaajuisesti. Tämä saattaa maapallon kantokyvyn vahvan paineen alle.
Ympäristön etu on otettava mukaan talouspolitiikassa joko verottamalla haitallisia asioita tai subventoimalla haitattomia. Edellinen on järkevämpää kuin jälkimmäinen paitsi siksi, että se on talousteoreettisesti oikeaoppista myös siksi, että se tuottaa julkiseen talouteen rahaa, kun tukipolitiikka vie rahoja. Mehän tarvitsemme lisää rahaa tulojen tasaamiseen.
Lisäksi tarvitsemme talouspolitiikassa enemmän Eurooppa. EU:n piti olla projekti, joka panee markkinavoimat kuriin, mutta aivan toisin on käynyt. Jäsenmaiden keskinäinen epäluottamus on johtanut kankeisiin sääntöihin, jotka pakottavat huonoon talouspolitiikkaan. Ongelma koskee erityisesti euroaluetta. Yhdysvallat ja Japani esimerkiksi ovat voineet harjoittaa paljon järkevämpää politiikkaa ja niin ovat myös Ruotsi ja Britannia. Tämän seurauksena kaikki euromaat ovat velkaantuneet ja mahdollisuudet hyvinvointivaltion ylläpitämiseen ovat heikentyneet.
Kun katsoo sen perusperiaatteita ja luomishistoriaa, on hyvin vaikeata ymmärtää, miten sen piti sellainen olla.
Nähtävästi siellä nyt juhlitaan maailman, tai ainakin ilmaston, pelastuvan jonkun lain avulla? Mistähän on tullut vihreisiin tällainen usko lain voimaan? Pistetään maailmaan muutama miljardi teollistunutta ihmistä lisää muutamassa vuosikymmenessä, eli sellaista joille joku muu tuottaa ruuan ja hakevat sen sitten kaupasta, niin jo tuo aiheuttaa niin suuret päästöt, että tälläkin ilmastolailla voi pyyhkiä hanuria sen soittamisen välissä. Monimuotoisuus on aika kaukana, kun metsät on raivattu pelloiksi kasvavalle väestölle, lisätty kaikkea energiantuotantoa, rakennettu viimeisetkin niemennokat, kaivettu loputkin resurssit yhä syvemmältä ja meret tyhjennetty maukkaimmista kaloista.
Juuri tuli lisää todisteita siitäkin, että maakaasu vuotaa suoraan metaania sekä tuhoaa investointeja uusiutuviin, ja vihreät juhlivat LNG-satamia Suomeen? Uskooko joku todella, että joku laki pysäyttää ympäristölle ja ilmastolle haitalliset hankkeet, kun nykytalous vaatii koko ajan lisää toimintaa? Ylipäätään hullua edes väittää, että tuotantoa lisäämällä mentäisiin parempaan suuntaan, vaikka tuo tuotanto olisi markkinoitu vihreänä tai päästöttömänä.
Taitaa olla vakaan tilan taloudet ja kasvun rajat mennyttä vihreissä, ja nyt on jäljellä enää tätä vihreää loputonta kasvua, joka ei valitettavasti eroa paljoa siitä tavallisesta loputtomasta kasvusta. Liika on liikaa, mutta nähtävästi vihreätkin haluavat vain enemmän. Pitäisi valmistaa yhteiskunta kohtaamaan laskeva talous ja kulutus, mutta nyt vain yritetään löytää keinoja kasvattaa niitä ja omassa vihreässä illuusiossa kuvitellaan, että olisi jotain aineetonta kasvua tilanteessa, jossa väestö kasvaa. Virtuaaliväestö lienee vielä kaukana ja ihan oikeat ihmiset kuluttavat ihan fyysisiä asioita, kuten ruokaa. Vaikka asia ei ole niin sanotusti kiva, niin kyllä väestönkasvu on perussyy sille, miksi maailma on kusessa. On selvää, että sosiaaliongelmat ratkeavat vasta kun syy hoidetaan lopullisesti pois, eikä hoideta vain aina uusiutuvia seurauksia, niin kyllä maailman ongelmien ratkaisu lähtee siitä, että syntyvyys ja sitä kautta väestömäärä laskee.
Syntyvyyden seuraustahan on tarve lisätä tuotantoa kaikessa. Maahanmuutolla voi sitten siirtää ongelmia paikasta toiseen, mutta väestömäärä tällä pallolla on ainoa merkitsevä asia, jos luontoa ja ilmastoa haluaa suojella. Koska keskustelu asiasta on kadonnut ja lakannut niissä piireissä jotka asioille jotakin voivat tehdä, niin kovin pitkään ette voi uskotella suojelevanne mitään, koska kasvu syö lopulta kaiken, jos sitä ei voi talouden takia lopettaa. Vihreät talot, autot ja tehtaat vievät tilan luonnolta, ihan siinä missä muutkin.
Kannattamattomaan toimintaa kannustavien, tukien raskauttama periferinen talous ei tule pärjäämään keskittymiseen kannustavalla talous- ja valuutta-alueella.
Esimerkkinä vaikka Kainuu.
Tai Suomi.
Hitto,kun en olisi pilannut kielitaitoani ja työllistymismahdollisuuksiani ruotsin opiskelulla. No, olihan se pakollista mutta silti.
Hyvä puheenvuoro mutta julkaistu viimeistelemättömässä muodossa. Tämän lauseen sanoman vielä ymmärtää: “Suomessa taloudellinen tasa-arvo lisääntyi tasaisesti 40 vuotta, mutta on nyt kääntynyt uudestaan nousuun.” Mutta mitä oikein merkitsee seuraava? “Jäsenmaiden keskinäinen epäluottamus on johtanut kankeisiin sääntöihin, jotka pakottavat huonoon talouspolitiikkaan – paljon huonompaan kuin.”
Vika talouspoliittisessa keskustelussa on myös siinä, ettei haluta nähdä, että ihmisten ajattelua ohjaavat suuressa määrin tunnesyyt.
Tuloerot eivät ole pelkästään moraalisessa mielessä ikävä asia, vaan tosiaankin uhka koko yhteiskuntajärjestykselle. Vaarallinen on se joukko, jonka elintaso laskee verrattuna muihin saman sosiaaliryhmän jäseniin. Yhteiskunnan tälle joukolle suuntaamat tuet auttavat huonosti, koska kunnon työ, eikä työn korvike, on monelle yhtä tärkeä kuin raha, kun haetaan arvostusta kaltaistensa silmissä.
Mihin eriarvoistuminen johtaa, sitä auttavat ymmärtämään professori Heikki Ylikankaan tutkimukset siitä, mikä johti 1800-luvun Pohjanmaalla puukkojunkkareista tunnettuun rikollisuuskauteen. Hyvinvoinnin seurauksena väestö kasvoi, jolloin ehtyi vaurauden lähde: kydönpolttoon sovelias maa-ala. Maatiloja jouduttiin pilkkomaan eivätkä ne enää ylläpitäneet entisenlaista elintasoa. Myös talollisten poikia ajautui rengeiksi. Syntyi aleneva säätykierto, kuten Ylikangas asian ilmaisee. Poliisitoimien tehostaminen auttoi, kuten se ruma vallesmanni, mutta väkivaltarikokset laskivat muun maan tasalle ja lopulta jopa sen alle sitten, kun rikollisuuden syy poistui Amerikkaan muuton purkaessa väestöpaineita.
Tästä voisi vetää myös sen johtopäätöksen, että tuloerojen kasvu sitä kautta, että oma asema säilyy muihin kaltaisiinsa nähden ennallaan, mutta rikkaat rikastuvat, ei olekaan niin kohtalokasta yhteiskuntasovun kannalta.
“Yhdysvallat ja Japani esimerkiksi ovat voineet harjoittaa paljon järkevämpää politiikkaa ja niin ovat myös Ruotsi ja Britannia.”
Hyvin sanottu.
Odella olisi järkeä ja hartiota sanoa loputkin, jotta Suomi saataisin jälleen kerran takaisin Saksan tieltä takaisin pohjoismaiseen hyvinvointivaltioperheeseen.
Ihan oikein.
Suhdanteista riippumatta meidän muutaman miljoonan suomalaisen työ on milloin tahansa myytävissä 7 000 000 000 ihmisen maailmanmarkkinoille täällä ja maailmalla jos vain haluamme ja päätämme sen tehdä. Kuka meillä vastaa suomalaisen työn myynnistä ja markkinoinnista. Nk Etujärjestötkö? LOL
Tulojen tasaaminen ja kadehtiminen ei ole rakentava tavoite eikä moraalisesti eikä eettisesti oikein. Meidän pitää lähimmäisinä ja veronmaksajina auttaa ja taata hyväksyttävä elämisentaso ja kaikin puoliset edellytykset heikoimmin selviäville. Kadehtiminen ja tasaaminen on jo vähentänyt kykyämme auttaa.
Yksi välttämätön muttei riittävä tuotannontekijä on pääoma. Ilman sitä ei synny investointeja eikä työlle kysyntää. Työsopimuksissa , koulutuksessa, säästämisessä ja poliittisessa johtamisessa tulee käyttää osakeomistusta ja ‑optioita rahanjakamisen osittaisena korvaajana.
Korvienvälistä pääomaa pitää rohkaista jokaista kohottamaan ja käyttämään. Pelkällä korvienvälillä sijaitsevalla pääomalla Google ja Microsoft, HP, Facebook, Twitter, Ponse yni ovat nousseet.
Sille emme voi mitään, että markkinavoimat eli kysyntä ja tarjonta ratkaisevat hintatason ja muut sopimusehdot. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan vaan pyrkiä parantamaan neuvotteluasemaansa kehittämällä osaamistaan ja vaihtamalla asiakasta, asiakassegmenttiä ja tai markkina-aluetta. Kenenkään kun ei ole pakko myydä eikä ostaa työtäkään eikä millä ehdoilla hyvänsä. Pitää myydä ja markkinoida eli motivoida sopimuskumppania.
Verot on viisasta kerätä haitallisia ja tuhlaavia asioita verottamalla . Maatalouttakin pitäisi verottaa enemmän jotta haitat ja korruptiot pienenisivät ja tehokkuus paranisi. Ei haittaa vaikka omavaraisuusasteemme laskisi; päinvastoin. Elinkustannuksemme pienenisivät ja kehittyneimättömien valtioiden elintaso kohoaisi.
Markkinavoimat eli kysyntä ja tarjonta pitää ottaa hyötykäyttöön eikä niitä pidä kurittaa. Meidän pitää luoda uutta työtä ja yrittämistä , jolloin kysyntää ja tarjontaa syntyy. Vaikeutemme on pitkälti markkinavoimien kurjistamisesta johtuvia, ideologinen idiotismi on ohittanut realistisen työn ja tekemisen, yrittämisen arvostuksen ja motivoinnin.
Selvin mittari ideologisen idiotismin vaikutuksista on velkaantumisemme, viennin pieneneminen ja tuontia korvaavan tuotannon väheneminen.
Hyvää tarkoittaen mutta lyhytnäköisesti olemme lyöneet omaan sormeemme . Mahdollisuutemme kustantaa ja kehittää hyvinvointiamme olemme itse tärvänneet lottoamalla äänestyskupongilla ja myymällä työtämme kaikkien oppien vastaisilla menettelyillä ja asenteilla.
“Onnistuimme 70-luvulla liian hyvin; kärsimme siitä vieläkin”.
ps.
Täysin absurdi on nk virheitten asenne ydinvoimaan, joka on kaikista energianjalostusmuodoista todistettavasti ja tuhansien reaktorivuosien kokemuksella ympäristöystävällisin ja lisää eniten voimavarojamme hyvinvointimme ylläpitoon ja kehittämiseen.
Toisaalta tasa-arvoisessa demokraattisessa yhteiskunnassa “kaltaisiin” kuuluvat myös ne rikkaat ja kuuluisat. Lisäksi rikkaiden rikastuminen itsestäänkin vähentää köyhien vaikutusvaltaa useammallakin tavalla ja murentaa demokratiaa.
Mikset lähde Norjaan? Siellä on kuulemma töitä (ja palkkaa) tarjolla suomalaisillekin, ja ruotsinkielentaidostakin olisi taatusti hyötyä, vaikka se hitusen norjankielestä eroaakin. Moni tuttuni on sinne jo mennyt töitä tekemään. Osasivat muuten sattumoisin kaikki ruotsia vähintään tuon kouluruotsin verran …
EU on projekti, joka mahdollistaa markkinaohjauksen siellä, missä se parhaiten tuottaa hyvinvointia. EU:n tukipilarit ovat tavaran, työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus.
Työvoiman liikkuvuus ja jotenkin tavaran liikkuvuuskin ovat asioita, jotka keskiverto poliitikko ymmärtää. Tiedetään, että Suomen autoverotus on laitonta nykymuodossaan.
Pääoman vapaa liikkuvuus on vaikeampi mieltää. Onhan meillä ihan vakavasti otettavia poliitikkoja, jotka yhä jauhavat samaa 80-luvun tekstiä: verotus on kansallinen asia. Se ei teknisestikkään pidä paikkansa, saati ettei oteta huomioon verokilpailua EU:n sisällä.
Suomen pääomaverotus on liian korkea. EU:n ansiosta suomalainen pääoma voidaan siirtää laillisesti verotettavaksi muualle EU:iin. Ei tarvitse enää kiertää veroja ja siirtää pääomia laittomasti mihinkään, kun kaiken voi tehdä laillisesti.
Valitettavasti tämä ei koske meitä tavallisia ihmisä, pääomaa pitää olla aika paljon. Joka tapauksessa on EU:n ansio, ettei Suomen verottaja pääse enää kiinni suomalaisiin pääomiin. Pitkän päälle ne suomalaiset pääomat ovat tärkeämpiä suoalaisten hyvinvoinnille kuin lyhytnäköinen vaalikausittainen verotulojen maksimointi.
Liian suuret tuloerot, kuten erään Afrikan sosialistiset maat, aiheuttaa tehottomuutta taloudessa. Samoin liian pienet tuloerot, aihettavat tehottomuutta. Suomi on esimerkki jälkimmäisestä. Riittävät tuloerot, kuten Länsi-Euroopassa ja USA:ssa mahdollistavat talouden dynamiikan.
Mielummin toisin päin. Meillä ei ole öljyä kuten Norjalla eikä riittävästi yksityistä suomalaista pääomaa kuten ehkä Ruotsilla on ruotsalaista, joten meillä ei ole varaa hyvinvointiyhteiskuntaan, kuten se nyt ymmärretään. Saksan peesaaminen tuo paremman elintason.
Hyvinvointiyhteiskunnassa on positiivisia piirteitä. Joten niitä kannattaa ylläpitää. Kuitenkin vain omien resurssien mukaan. Muuten päädymme konkurssiin, kuten kävi Uuden Seelannin. En halua sen kaltaista ultraliberaalia taloutta.
Jännän ”ristiriistaista” materiaalia Soininvaarasta mediassa tähän 48 tunnin sisään:
Ydinvoima-Osmo vihreiden oikeistosiivessä puhumassa tarpeellisista ja täysin anti-keynesiläisistä säästötoimista (http://www.hs.fi/kotimaa/Osmo+Soininvaara+Hallitus+on+historiallisen+huono/a1402034466797) VS. Hippi-Osmo saarnaamassa ympäristöstä, tasa-arvosta ja vasemmalle kallistuvasta makrotalouspolitiikasta Euroopassa (http://www.soininvaara.fi/2014/06/06/puheenvuoroni-puoluekokouksessa/)
Sanoinko jotain antikeynesiläistä Hesarin haastattelussa?
Hyvä puhe.
Kuitenkin pari kommenttia:
Piketty voi olla vähän hankala referenssi tässä kohdassa, koska hänen kirjansa datavalintaa kohtaan on esitetty kritiikkiä, jota ei voi ihan olankohautuksella ohittaa.
On hyvin mahdollista, että Pikettyn tekemät oikotiet ja mahdollinen kirsikanpoiminta on irrelevanttia johtopäätösten kannalta, mutta asia ei välttämättä ole ihan loppuun taputeltu.
Tämä on mielenkiintoinen väite, koska totuusarvo tuntuu riippuvan siitä, puhutaanko absoluuttisesta GWP:stä, per capita GWP:stä, prosenttikasvusta vai absoluuttisesta kasvusta. Maapallon resurssien kannalta olennainen on kokonaisuuden absoluuttinen kasvu, talouden kannalta lähinnä suhteellinen per capita ‑kasvu.
DeLongin datan mukaan maailmantalouden kokonaisuuden reaalikasvu on ollut noin 4,9 % vuosina 1950–1990. IMF:n mukaan kasvu viimeisen saatavilla olevan viiden vuoden aikana (2008–2012) on ollut noin 3,0 %. Datat eivät ole samasta lähteestä, mikä heikentää vertailukelpoisuutta, mutta trendi on tuossa. Nuppikohtaisessa kasvussa ero pienenee noin 0,7 %-yksikköä johtuen hitaammasta väestönkasvusta nykyään (1,0 %/vuosi vs. 1,7 %/vuosi).
Tämä “maailmanhistorian voimakkain taloudellinen kasvu” siis tuntuisi pitävän paikkansa absoluuttisen ostovoiman osalta, mutta prosenttikasvun osalta toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet olivat nopeampia. Ei ole myöskään havaittavissa mitään selvää nopeutuvaa trendiä.
Ehkä se johtuu valvomisesta, mutta vihreiden poliittinen ohjelma ja palautekeskustelu käy huumorista.
Eeva Suojanen ehdottaa: “Suurten tuulivoimayksiköiden haitat kansalaisten terveydelle ja asumisviihtyvyydelle on otettava huomioon voimaloiden sijoituksessa.” Hylätään
Hanna Kemppainen: “Sukupuolisensitiivinen, sukupuolten valtaeroja purkava ja sukupuolten moninaisuuden huomioon ottava ihmisoikeuskasvatus on sisällytettävä opetussuunnitelmiin kaikille tasoille.” Hyväksytään
Virpi Kauko: “Luomustandardeja on tarkennettava erityisesti poistamalla maininta homeopatiasta sairaiden eläinten hoidossa. Homeopatia ei ole toimiva hoitomuoto. Eläimet on hoidettava asianmukaisin keinoin.” Äänestetään
*
Kun Osmo näköjään jälleen kerran olet vahvasti sitä mieltä, että vihreiden tulisi normalisoida suhteensa ydinvoimaan, niin nouse sinne kokouslavallenne, ota mikrofoni käteen ja sano: “Minä kannatan ydinvoimaa.” Jos yhä pitäisin ilmastonmuutosta vakavana uhkana, niin pitäisin myös moraalittomana ja itsekkäänä, ettet kerännyt rohkeutta sanoa kannattavasi ydinvoimaa jo vähintään 20 vuotta sitten.
Etkö todella ole koskaan tuntenut omantunnontuskia siitä, kuinka paljon paremmat reaaliset edellytykset ihmiskunnalla voisi nyt olla siirtyä vähäpäästöiseen energiatalouteen vuoteen 2050 mennessä, jos ympäristöliike ei olisi osaltaan hidastanut ydinenergian rakentamista ja etenkin tutkimusta.
Luin/selasin viikko pari sitten useita vuosikertoja vihreitä lankoja, ennen kuin heitin ne paperinkeräykseen. Yhdessä niistä oli siteerattu David Mackayn arvio siitä, mitä edellyttäisi Britannian siirtyminen uusiutuvaan energiaan. Tulee nyt ulkomuistista, mutta mittaluokat ovat uskoakseni oikein.
Osa päästövähennyksistä saadaan energiatehokkuudesta, mutta senkin jälkeen Britannia tarvitsisi nykyisen yhteiskunnan pyörittämiseksi: Walesin kokoisen alueen tuulivoimaloita, 12 m² aurinkopaneeleita henkeä kohden talojen katoille, (talojen katoille, koska) 75% Britannian maa-alasta tarvittaisiin energiakasveille korvaamaan fossiiliset polttoaineet, satoja kilometrejä rannikoista pitäisi valjastaa hyödyntämään aaltovoimaa, sekä tietenkin runsaasti säätövoimaa varoiksi, suhteessa siihen, missä määrin energiaverkkoa saataisiin paranneltua.
Tämä on se globaali todellisuus, josta Ville Niinistö juuri totesi, että olisi “pölhöpopulismia väittää sen maksavan”. Tuohan on aivan kamala logistinen ja taloudellinen painajainen. Miten Britannia hoitaisi tuon niin, että 50+% kansasta ei pian äänestäisiä UKIP:ia pysäyttämään/perumaan sen kaiken. Se humiseva, 150m korkeuteen nouseva mylly oikeasti ärsyttää ihmisiä. Moderni yhteiskunta ei kestä pitkiä sähkökatkoja, joten ne riittävän säätövoiman päällekkäiskustannukset olisivat välttämättömät.
Mieti nyt tilastotietelijänä, mitä nuo mittakaavat tarkoittavat Britannian kohdalla. Lisää epävarmuustekijät ja arvioi riskikertoimet taloudelliselle katastrofille. Ne ovat samoja kaikille tiheään asutetuille maille ja alueille. Kuinka paljon luotettavampi ja toimivampi ratkaisu, ja vähintään ratkaisun osa ydinvoima on. Ei tarvitse peittää Walesin kokoista aluetta tuulimyllyin. Ei tarvitse kilpailla samalla tapaa ruoantuotannon (sähköautot, sähköinen raideliikenne) tai metsien säilymisen kanssa Indonesiassa tai Brasiliassa.
Tutkimuksen ja saadun laitoskokemuksen myötä ydinvoimaa voitaisiin skaalata ja rakentaa mukautuviin tarkoituksiin. Ehdotit joskus itse (koepallona?), että pieni voimala Helsingin edustalla voisi hoitaa Helsingin tarvitseman lämmityksen, kunhan ihmiset eivät pelkäisi sitä. Kokemuksen myötä laitosyksiköiden ja siten ydinvoiman hinta alenisi. Toriumista tulisi vaihtoehtoinen polttoaine. Futuuriset reaktorityypit tarjoaisivat realistisen mahdollisuuden moninkertaistaa sähköntuotanto laitosyksikköä kohden sekä käsitellä nykyiset ydinjätteet.
Nouse sinne lavalle ja sano tämä (no tiedän toki, että et). Teet samalla palveluksen sosiologialle ja psykologialle (joukkojen tutkimus, akuutti hysteria, madness of the crowds jne.).
20 vuotta sitten ydinvoimalat olivat vielä varsin vaarallisia. Ei ollut kelvollisia suojakuoria eikä ennen kaikkea ytimen kaappaajia.
Nuoko turvallisuutta ovat parantaneet?
Sydänkaapparin tekevät tarpeelliseksi nykyiset entistä suuremmat voimalat, ei esim. Loviisassa sellaisilla paljoa tehtäisi sillä sula sydän kyetään pitämään paineastian sisällä (“in-vessel retention”). OL3-tyylinen vaatimus matkustajakoneen kestävästä ulkokuoresta taas oli suora reaktio WTC-iskuihin.
Vähemmän varmaan olisi väkeä kuollut jos terroristit olisivat iskeneet ydinvoimaloihin tornien sijaan. Ja mitä suuruuden ekonomiaan tulee niin siihen ovat osaltaan poliitikotkin vastuussa (esimerkkinä Fennovoima joka haki lupaa joko kahteen pieneen tai yhteen isoon reaktoriin, sai luvan yhteen eli suuntautui isoon ja nyt joutunut pienentämään. Ei välttämättä olisi tilanne erilainen jos olisi lähtenyt alkujaan pienempiä rakentamaan mutta ken tietää).
Turvallisuutta on parannettu mutta ehkä enemmän jatkuvalla kehitystyöllä kuin aivan uusilla kujeilla? No, poislukien maat joissa on vaadittu aina täydellinen toteutus lähtöjäänkin.
Täytyy tosin myöntää että Hesarin uutisointi puoluekokouksesta sai ainakin minut vakavasti harkitsemaan Viite:n jäsenyyttä. Pitäisi vain periaateohjelma hyväksyä ja siinä on noin puoli kappaletta asiaa jota en voi hyväksyä. Mitenköhän suuri synti se sitten onkaan.
Naapurissa ei ollut suojakuoria, läntisiin kaupallisiin ydinvoimaloihin painetta kestävät suojakuoret rakennettiin jo 60-luvulla. Kuoret ovat ehkäisseet lännessä ainakin muutaman katastrofin. Olisivat ehkäisseet myös Fukushimassa, jos voimaloissa olisi tehty edes alkeellisia hätätilanneharjoituksia.
Sellaisia suojakuoria, joita nyt tehdään Olkiluoto 3:een ei ole ollut ennen missään. Kestää lentokoneen tahallisen törmäyksen.
Linkkejä?
Mahdollistaa toki, jos oikein yritetään ja muutetaan projektin alkuperäinen luonne. Kyse kuitenkin on alunperin teollisuuden projektista, johon on sittemmin liimautunut kylkeen finanssisektori ja kaikennäköiset suuryritysten lobbarit, jne. En oikein ymmärrä, miten se tuohon alkuperäiseen toteamukseen soveltuu. Tai no kaikki nuohan kyllä haluvat markkinavoimat kuriin, mutta aika paljon eri tavalla kuin tavalliset ihmiset…
Näihin kuuluvat tuloerot.
Haittaisi aika paljon ilmastonmuutosta ajatellen. Maatalousmaa-ala vähenee globaalisti jo pelkästään sen takia (muitakin syitä on) ja äärisää tuottaa enemmän katovuosia ja huonompia satoja yleensäkin. Tässä mielessä ei tosiaankaan kannata laskea omavaraisuusastetta.
Aloita googlaamalla “FT Piketty criticism”. Sitten kliksuttelemaan kritiikkiä ja kritiikin kritiikkiä ja kritiikin kritiikin kritiikkiä. En ole perehtynyt niin syvällisesti asiaan, että osaisin koko vyyhdistä sanoa mitään kovinkaan viisasta.
Konsensusta ei ole muusta kuin siitä, että osa datasta on jollain tavalla huonosti vertailukelpoista. Financial Times on tietenkin sitä mieltä, että se kaataa koko tarinan, ja toisella puolella on kanta, jonka mukaan pienet virheet eivät vaikuta lainkaan.
FT:n juttu tuli muutama viikko sitten, ja laineet lyövät korkealle. Näppituntumalta tiede on jäänyt vähän taka-alalle, ja mielipiteet määräytyvät poliittisen orientaation perusteella. Tämä tappelu kuitenkin poikkeaa siitä tavallisesta silla, että yleensä sanotaan “väärä johtopäätös”, nyt sanotaan “virheellinen data”. Lisäksi nyt keskustelua käydään varsin korkean profiilin medioissa, joissa edes vähän yleensä katsotaan, mihin lusikka törkätään.
Et, pahoittelut. Sen sijaan aiemmassa blogipostissasi oli selvennetty, miksi tuet hallituksen nykylinjaa tiukan finanssipolitiikan suhteen. Se taas vaikuttaa hyvinkin anti-keynesiläiseltä.
Etunenässä tuntuu uskomattomalta, että Krugmanista pitävä huippupoliitikko antaa tukensa ensi vuoden viiden miljardin euron säästöille samalla, kun työttömyysaste on kohonnut vuodessa 6,5 prosentista yhdeksään. Ensi vuonna päästäneen helposti kymmeneen. Ilman kysyntää tarjontapuolen uudistukset ovat turhia.
Huomattavasti parempi veto olisi ollut vetää tiukempaa linjaa palkkojen suhteen, toteuttaa esitetyt tarjontauudistukset (ja vähän päälle) sekä luvata ammattijärjestöille samalla ekspansiivisempaa finanssipolitiikkaa seuraaviksi vuosiksi.
Nojaa, Piketty vastasi tarkasti jokaiseen syytökseen, ja aika perättömiltähän nuo vaikuttivat. Tässä Krugmanin kommentti itse loppupäätelmistä varallisuuserojen kasvun suhteen, kritiikistä riippumatta:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2014/05/24/is-piketty-all-wrong/?_php=true&_type=blogs&_r=0
Kyllä, olisi huomattavasti parempi. Mutta kun ne tarjontauudistukset on blokeerattu (eläkeikä, työttömyysturvan kesto ja porrastus, matalapalkkatuki jne) on vastuutonta hassata rahaa elvytykseen, kun talouis ei voi elpyä. Suomen julkinen talous on ollut alijäämällä mitattuna toiseksi elvyttävintä Kyproksen jälkeen Euroopassa.
Tätäkö ei sitten tapahtunut?
https://www.youtube.com/watch?v=xM8E-CogkYE
(Siinä wanha suihkuhävittäjä kolahtaa nimenomaan ydinvoimalan suojarakennusta simuloivaan betoniseinään 800 km/h. Kannattaa katsoa miten paljon betoni vaurioitui.)
Joo, teknisesti ottaen OL3 on luultavasti ensimmäinen voimala, joka ei ole millänsäkään liikennelentokoneen törmäyksestä, kävi miten kävi. Vanhemmilla voimaloilla vahinko voi olla mahdollinen, jos kone törmää juuri oikealla tavalla. Läpäiseviä osia lenskarissa ovat lähinnä moottoreiden akselit ja laskutelineen pääosat; näiden pitäisi osua juuri oikeisiin komponentteihin, että isompia vahinkoja syntyisi. Tulipalo tosin voisi myös edesauttaa esim. turvajärjestelmien vaurioita.
Ja sittenkin aiheutuneet vahingot olisivat enintäänkin luokkaa Fukushima, eli ulkopuolisille aiheutuneet terveysvahingot — jos niitä olisi — hukkuisivat armotta taustakohinaan.
Jos tuo on todella se perustelu, miksi ydinvoimaa ei voinut 20 vuotta sitten kannattaa, niin aika heikoilla jäillä ollaan.
Kaikki suuret ydinvoimnalaonnettomuudet ovat tapahtuneet 70- ja 80-luvuilla rakennetuille voimaloille, joiden turvallisuusmääräykset ovat alkeellisia, ja joissa onnettomuuden seuruaksia ei voida rajoittaa, jos kaikki menee pieleen. Uusissa voimaloissa onnettomuuden seuraukset saadaan jotenkin hanskatuksi esimerkiksi ytimen kaappaajan ansiosta.
Fukusimassa ei ollut poaljon kuolonuhreja, mutta kymmenettuhannet ovat joutuneet jättämään kotinsa.
No ei. Alunperin EU, entinen EEC, omaa sukua ECSC eli Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, on poliittinen projekti, jonka laittoi alulle vuonna 1951 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman, tarkoituksenaan integroida maiden, erityisesti Saksan Ranskan, taloudet siten että sota ei enää olisi käypä menetelmä ratkaista poliittisia kiistoja. Yhteisö perustettiin Pariisin sopimuksella vuonna 1951.
Mitääh ! Haitat ja korruptio, voisitko yhtään avata näitä absurdiuksia?
Ja yhtä käsittämätöntä, miten verottaminen vähentää kustannuksia ja lisää tehokkuutta ? Väitätkö, että maatalouden kustannuksia (verot , lait) ja kilpailua / tuontia lisäämällä ympäristön tila ja eläinten kohtelu paranee?
Kun kuluttaja haluaa entistä vähemmän maataouden aiheuttamia “haittoja” niin samalla se merkitsee kalliimpaa tuottamista. Kuluttaja väistää oman vastuunsa haluamalla siirtää maataloustuotannon halvemman tuotannon maihin, sillä siellä joustaa ympäristö , tuotantohygienia ja eläinten kohtelu.
Suomessa nämä kaikki ovat maailman ehdotonta eliittiä.
Sen sijaan vesivoima aiheutti kuolonuhreja samassa yhteydessä. Ja ymmärtääkseni se ihmismäärä mikä on joutunut maailmanlaajuisesti muuttamaan vesivoiman alta ei ole varsinaisesti mitätön.
Kommentoin vielä tuon uuden ohjelman ( http://www.vihreat.fi/files/liitto/Poliittinen_ohjelma2014stilisoimaton.pdf )tasa-arvoa/feminismiä koskevaa osuutta. Näitä kahta käsitettä yritetään tarjota synonyymeina. Silti juuri hyväksytyn poliittisen ohjelmanne kahdeksan “tasa-arvo“tavoitetta ovat seuraavat:
1. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen työnantajien kesken
2. 6+6+6‑malli
3. Riittävät neutraalit keskustelupalvelut aborttia harkitseville naisille
4. Transihmisten oikeuksien parantaminen, mm. pienten lasten leikkelyn lopettaminen
5. Sukupuolten samapalkkaisuuden edistäminen
6. Kaikkiin julkisiin päätöksiin sukupuolivaikutusten arviointi
7. Pörssiyhtiöiden hallituksiin 40% naiskiintiöt
8. Lähisuhde- ja perheväkivallan vastaisen yleissopimuksen ratifioiminen, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä koordinoivan toimielimen perustaminen.
—
Kohta 4. on tietenkin kannatettava, ja kohta 1. tietyin varauksin.
Mutta kohta 2. ei lähde tasa-arvosta tai vapaudesta, vaan rajatun ryhmän uranaisia uraintresseistä (tiedä lähteekö heidänkään intresseistään sitten, kun se oma lapsi on sylissä). Se tunkeutuisi perheiden henkilökohtaiseen päätöksentekoon ja lisäisi lasten pahoinvointia (Suomessa separaatioahdistuksesta ovat kirjoittaneet mm. Jari Sinkkonen ja Keltikangas-Järvinen). Tätä 6+6+6 mallia vastustaa suurin osa suomalaisista, ja sitä ovat etenkin naiset itse vastustaneet.
Kohta 3, mitä on neutraali keskustelu abortista? Naistutkimuksen sisällähän on ollut aika ajoin suuntauksena kieltää, kaiken todellisen näytön vastaisesti, että abortista jäisi naiselle syyllisyydentunnetta ja sen takia jälkihoitoa on laiminlyöty.
Kohta 5, tehtyä työtuntia kohden naiset ja miehet ovat jo lähelle samapalkkaisia. Miehet valitsevat tehdä enemmän ylitöitä ja tekevät muutenkin pidempiä työviikkoja. Miten tämä kompensoidaan, jos naiset itse suosivat vapaa-aikaa miehiä enemmän ja mieluummin? Kun huomioidaan vielä, että niiden harvojen todella rikkaiden miesten rinnalla on usein se kuluttava vaimo, ja että naisten ammatit ovat turvatumpia, miesten työttömyys vaikeampaa, eivätkä naiset edes ole yhtä halukkaita ottamaan yritysten perustamisen riskiä, niin miten tätä pitäisi lähestyä poliittisesti?
Kohta 6, tajuaako joku naistutkimuksen jargonia sukupuolivaikutusten arvioinnista, “suvauksesta”. Miten se tehdään kaikkiin poliittisiin päätöksiin? Kuka ja miten sen tekee? Millaista lisäbyrokratiaa se edellyttää? Millaista pohjateoriaa vasten arviointi tehdään? MIHIN sillä pyritään?
Kohta 7, pörssiyhtiöiden naiskiintiöiden (kuten muidenkin naiskiintiöiden) suurimpia vastustajia ovat maailmalla tavanmukaan olleet korkeisiin asemiinsa ilman kiintiöitä päässeet naiset. He kokevat kiintiöiden tulon jälkeen, ettei heitä aina enää arvosteta omana itsenään ja omilla ansioillaan. Kiintiöiden soveltaminen yksityisen sektorin meritokratiaan on hyvin ongelmallista. Sosialismin pakotettua “tasa-arvoa”, jota ei koskaan tulla sellaiseksi kokemaan (siksi kiintiöpaikallisten halveksunta selän takana), ei mahdollisuuksien tasa-arvoa. Tästä kiintiömallista on myös huonoja tuloksia maailmalta, lukekaa esimerkiksi, miten Norjassa kävi.
Kohta 8, miksi perhe- ja parisuhdeväkivallan vastaisen sopimuksen ratifionnista on johtopäätöksenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toimielimen eikä perhe- ja parisuhdeväkivallan vastaisen toimielimen perustaminen? Muistaakseni joku ehdotti tämän kohdan muuttamista? Ei mennyt äänestyksessä lävitse? Outoa, sillä poliisinkin tilastojen mukaan kymmeniä prosentteja vakavasta parisuhdeväkivallasta on naisten tekemää, ja lapsia molemmat sukupuolet pahoinpitelevät Suomessa suunnilleen samoissa määrin.
—
Vielä, ja tämä on tärkeintä. Mitä listalla ei ole? Listalla tasa-arvohuolista ei ole miesten paljon suurempaa syrjäytymistä, suurempia itsemurhalukuja, elintapasairauksia, alempaa elinikää, poikien kouluviihtymättömyyttä, poikien huonoa koulumenestystä, poikien opiskelujen keskenjättämistä, poikien syrjäytymistä opiskelu- ja työelämästä jo ennen 25-ikävuotta, miesten vaikeampaa työttömyyttä, miesvaltaisten ammattien vähentymisen uhkaa robotisaation myötä jne. Ei mitään näistä. Kun vihreät toteavat, että “tasa-arvoon on vielä matkaa”, niin ilmeisestikään näitä ja niiden kaltaisia ei tarkoiteta. Miten tasa-arvo edes lasketaan vihreiden asteikolla? Naiset elävät Suomessa keskimäärin parempaa elämää kuin miehet. Eikö tämä ole se luku viivan alla, jota välillä voisi katsoa? Eikä nähdä tasa-arvoa feministisen ideologian linssin lävitse, joka väliin kieltää koko sukupuolen ja väliin korottaa sitä kaiken ylitse, miten itselle kulloinkin parhaiten sopii.
Joten kyllä feminismi on teille se oikea sana. Mutta älkää sitä tasa-arvoksi kutsuko. Olette feministinen, ette tasa-arvoa ajava puolue.
—
Kirjoitin tästä, koska se on uskoakseni tärkein nykyvihreitä puolueena määrittävä tekijä, jopa tärkein syy äänestää vihreitä, ja hyvin monelle syy olla äänestämättä, jos nettikeskustelut nyt ovat minkäänlainen mittari. Äänestäjänne ovat pääosin naisia ja näille naisäänestäjillenne tilastollisesti katsottuna erittäin suuri, todennäköisesti tärkein, äänestysperuste on äänestää naista. Sukupuolella ei ole väliä, ja sitten se onkin kaikki kaikessa. Tähän paradoksiin törmää naistutkimuksessakin todella usein.
Olen laskenut useista vaaleista, kunnallistasolta eurovaaleihin, vihreiden äänijakauman sukupuolen mukaan ja vaaleista toiseen naisehdokkaanne vievät n. 59–66% äänistä (vielä en ole törmännyt vaaliin, jossa vihreiden miesehdokkaat pääsisivät lähellekään 50%:ia). Joko teillä on todella surkeita miesehdokkaita tai sitten suuren osan äänestäjiänne mielestä se, mitä on jalkojen välissä, on kaikkein tärkein edellytys hyvälle päätöksentekijälle. Sinänsä asiaa ei tarvitse arvuutella, koska niin moni lausuu sen ääneen ja on siitä verrattain ylpeä.
Tämä torppaa monen nuoren miehen uran vihreissä. Selittää monen lupaavan ja älykkään nuoren miehen huonon äänituloksen eri vaaleissa. Vaikka kuinka tuo vihreä mies markkinoisi itseään, näkemyksiään, osaamistaan, niin tyypillisen vihreän naisäänestäjän silmissä poliittisesti huonompaa, vähemmän arvokasta sukupuoltaan hän ei pysty vaihtamaan.
Ehkä hieman yksinkertaistettu näkemys, ainakin jos tarkastellaan läntisiä kaupallisia voimaloita. Esimerkiksi tekniikkaa ja turvallisuusmääräyksiä kehitetään jatkuvasti kokemusten ja uuden tiedon pohjalta.
Fukshiman katastrofin perussyynä oli se, että TEPCO ummisti silmänsä jopa suoraan sille osoitetuille varoituksille ja laiminlöi uudistukset.
Läntisissä kaupallisissa voimaloissa on ylipäätänsä tapahtunut vain muutamia onnettomuuksia, joissa radioaktiivisuutta on vuotanut mainittavia määriä tehdasalueen ulkopuolelle: http://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_and_radiation_accidents_and_incidents#Nuclear_reactor_attacks
No siihen FT:n juttuun oli kyllä tullut jo suhteellisen purevaa kritiikkiä Krugmanilta. Ajattelin, että sittemmin olisi ilmaantunut jotain pätevämpää.
Luulen, ettei tuota olisi tehty, ellei projektilla olisi ollut teollisuuden vankka tuki. Jälkeenpäin on toki vaikeata maallikon tutkailla, kuinka suurelta osin rauhanaate oli todellinen tavoite ja kuinka suurelta osin pelkkä onnekas sivutuote, jolla asiaa voitiin markkinoida.
Oli asia miten tahansa, alkuperäiseen väitteeseen viitaten kyse ei kuitenkaan liene ollut niinkään markkinavoimien suitsimisesta vaan pikemminkin päinvastoin, jos markkinoita avattiin.
Eläkeiän nosto ei ole johtanut ikäänt yneiden tuöllisyyden eikä kokonaistyöllisyyden kasvuun.
Vaikka Saksassa eläkikää on nostettu , työttömyysturvaa leikattu, luotu työpakkoa etc niin silti Saksan ikääntyneiden työllisyysaste on pysynyt ennallaan Suomen tasolla.
Tanskassa varhaiseläkkeiden ja ikääntyneiden suojan poisto johti ikääntyneiden työllisyyden r omahtamiseen.
ETK julkisti asiasta tutkimuksen ja se komoaa Osmon väitteet täysin
Vartiainen ja Soininvaara kertovat propagandaa
Miksi vertaat katoliseen (osittain) Saksaan työllisyysasteessa, miksi et protestanttiseen Ruotsiin? Jos uskonto määrää naiset kotiin hoivatyöhön (tässä tapauksessa vanhusten hoitoon), työllisyysaste jää aika matalalaksi.
Nyt kun tämä on kaikkien potentiaalisten lentokoneella törmääjien tiedossa, niin miksi ne eivät valitsisi niitä vieressä olevia rakennuksia, joissa törmäyskestävyys ei ole samaa luokkaa tai Loviisaa? Ja miksi kukaan ottaisi ydinvoimalan kohteeksi kun maa on täynnä muuntamoja, öljysäiliöitä ja muuta helposti reaalosoitavaa, jos halutaan saada maksimaalinen vahinko? Ydinvoimalat aiheuttavat outoa hysteriaa.
Tämä on totta, mutta on muistettava, että osa tästä evakuoinnista on vähintäänkin epäsuorasti seurausta vuosikymmenien säteilypelottelusta.
Suomesta, näin esimerkiksi, löytyy kohtuullisen paljon alueita, joilla asuvat saavat samansuuruisia tai jopa suurempia vuosiannoksia kuin isolla osalla evakuoituja alueita saisi. Kun jo Tshernobylistä tiedetään, että psyykkiset ongelmat ovat näissä tapauksissa se kaikkein suurin haitta, niin herää kysymys, miksi kaikenlainen säteilypelottelu sallitaan niin kritiikittä.
Sinänsä on toki hyvä, että evakuoitiin, varmuuden vuoksi.
Mutta tähän tämmöisenä kenties hupaisana yksityiskohtana: tämän hetken suurinta aurinkovoimalaa referenssinä käyttäen, tuo tällä hetkellä pysyvästi evakuoitu maa-alue (vajaa 600 km^2) riittäisi juuri ja juuri Fukushima Daichi-voimalakompleksin korvaamiseen aurinkosähköllä (Ivanpahin voimala, 16 km^2 per 1 TWh).
Kaipa silläkin omat vaikutuksensa olisi.
Ruotsi on poikkeus ja Ruotsin ikääntyneiden korkea työllisyysaste perustuu työsopimuslakiin ja tuöntekijöiden mötämääräämisoikeuteen.
Tanska oli aikaisemmin samassa asemassa , mutta oikeistohalitukset vähensivät ikääntyneiden suojaa ja ikääntyneiden työllisyysaste sukelsi alle Suomen.
Ja ETK vertailu koski koko EU eikä viisari ole värähtänyt oli uskonto mikä tahansa
Työttömiä on n 480000 ja heistä saa ansiosidonnaista n140000 eli n30%.
Pääosan eli 70% työttömyys kestää alle 3 kuukautta ja vain ikääntyneiden ja vajaakuntoisten kestää tuon 500 päivää.
Työttömyyskorvauksen laji, peruspäiväraha tai ansiosidonnainen, ei vaikuta 500 päivän saavuttamiseen vaan heikentynyt ‚.
Voihan +50-vuotiaskin laiskistua, mutta se tuskin on se syy pitkään työttömyyteen. Harva rakentaa omakotitaloakaan siinä iässä
Ihmettelen siinä tapauksessa miksi tuo ensimmäinen lainaus (yritän huonolla menestyksellä olla käyttämättä termejä FUD ja propaganda) piti ensinkään kirjoittaa? Tuon laatuinen datamäärä pitää sisällään aina erilaisia virheitä ja oletuksia. Siksi Piketty laittoi datan julkiseksi arvioitavaksi (toisin kuin eräät Rogoff & Reinhart). Ylipäätään Giles & FT on onnistunut toiminnallaan rapauttamaan FT:n mainetta ainakin minun silmissäni melkoisesti. Tuollaisessa artikkelissa olisi ollut asiallista antaa aikaa Piketyn vastineelle etukäteen. Mutta päämäärä ei tainnutkaan olla asiallinen analyysi, vaan sen FUDin levittäminen, minkä uhriksi sinäkin olet joutunut. (Itse kritiikkihän on osoittautunut vähintään kyseenalaiseksi)
Suoraan sanottuna en Piketty-keskustelun jälkeen ymmärrä miten tietyillä poliitikoilla on pokkaa edes puhua perintöveron poistosta ja miten medialla on pokkaa olla samassa haastattelussa tuomatta Pikettyä esille.
Eräs analyysin analyysi: http://www.economist.com/news/finance-and-economics/21603022-latest-controversy-around-thomas-pikettys-blockbuster-book-concerns-its
(The Economist, May 31-June 6 2014, p 66)
Tästä muistui mieleen erään tasa-arvoisen feministin blogikommentti, että tasa-arvo toteutuu vasta, kun naiset ovat kaikissa kategorioissa vähintään tasa-arvoisia.
Tasa-arvokekustelustamme puuttuu kokonaan toinen sukupuoli jo sen vuoksi, että kaikissa elimissä istuu miltei pelkästään naisasianaisia. Se on jo lähtökohtaisesti sukupuolittunutta.
Vaikuttaisikohan esimerkiksi alla oleva jotain?
Saksan naisten työllisyysaste oli 2013 72 %.Suomen ja Tanskan samaa luokkaa. Sveitsin 77% luokkaa vaikka sekin on osittain katolinen , peräti 40 % on katolisia.
Ruotsi ja Norja ovat luokassa 77 % mutta kun katselin taannoin Ruotsin Tila stokeskuksen lukuja niin kiinnitin huomion suhteellisen pieneen työllisten määrään suhteessa asukasmäärään.
En viitsi ipadilla kauheasti seuloa tilastoja, joten selvittely jää myöhempään aikaan.
Työllisyyslukuihin vaikuttavat myös palkaatomat työt.
, Suomessa niitä tehdään suhteettoman paljon , MOT laski ökerran ja päätyi 350000:een. Ja TEM virkamiehet vahvistivat luvun.
Se merkitsee, että työllisysasteemme on 5–7 % yksikköä alhaisempi kuin verrokkien.
Esim Saksassa oppisopimuslainen tai amislainen on työllinen, koska hänelle maksetaan harjoittelusta palkkaa.
Suomesa hän on palkaton harjoittelija eli ei-työllinen eikä palkaton harjoittelu ilman työsuhdetta enää rajaudu amislaisiin vaan myös muidden tasojen opiskelijat tekevät pakollisen työharjoittelun palkatta ja ilman tuösuhdetta.
Tällainen ei tule kuuloonkaan Ruotsissa tai Saksassa eikä monessa muussakaan maassa
Az
“Kun vihreät toteavat, että “tasa-arvoon on vielä matkaa”, niin ilmeisestikään näitä ja niiden kaltaisia ei tarkoiteta. Miten tasa-arvo edes lasketaan vihreiden asteikolla? Naiset elävät Suomessa keskimäärin parempaa elämää kuin miehet.”
Kyllä miestenkin hyvinvointi paranee. Sotia ei ole ollut ja itsemurhaluvut laskevat. Melkein kaikilla on varaa ostaa haluamansa elektroniikka. Naiset yleisesti kokevat, että heillä on yhtäläinen velvollisuus perheen elättämiseen, jolloin miehillä jää aikaa muuhunkin kuin ansiotyöntekoon.
Se, että sekä kaikista huonoimmassa, että kaikista parhaassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ovat usein miehiä aiheuttaa sen, että yhdellä muuttujalla ei voi määritellä tasa-arvon astetta.
Jännää on myös se, että tasa-arvon edistymisen takia naiset usein välttämättä haluavat tehdä samat virheet kuin miehetkin. Siinä missä miesten tupakointi on vuosikymmenten perspektiivillä laskenut, on naisten tupakointi yleistynyt.
Vihreiden ajamista asioista ehkä perusturvan kehittäminen on sellainen joka auttaa heikoimmassa asemassa olevia miehiä. Kun vihreiden pääpointit on jo ajettu osaksi poliittista konsensusta, nykyistä konsensusta eniten protestoivien miesten näkemys näyttää tällä hetkellä kanavoituvan perussuomalaisten kautta.
No niin, maisema vaihtui vuorokaudessa Venetsian 30 asteen helteestä ja auringosta pohjois-Suomen 15 asteeseen ja sateeseen.
Lennolla oli aikaa ihmetellä Ruotsin työllisyyslukuja. Statistiska Centralbyrån sivuilta löytyi Suomen työmarkkinatutkimusta vastaava tilasto ja se palljasti eroja Suomen ja Ruotsin tilastoinnissa
Ruotsi ilmoittaa viralliseksi työllisyysasteeksi 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen eli tuo 79,8 % löytyy niin Eurostatin kuin Centralbyrån sivuilta. Mutta tuo luku ei ole vertailukelpoinen
Ruotsi kyllä laskee 16–64-vuotiaiden työllisyysasteenkin ja se on 75,5 %.
Vertailukelpoinen luku olisi kuitenkin 15–64-vuotiaiden työllisyysaste ja se on pari %-yksiköä alempi kuin on tuo 16–64-vuotiaiden eli 73 % luokkaa.
Suomen luku n73 % täsmää työllisten ja 15–64-vuotiaiden määrien kanssa .
Eli jos pistetään pöytään vertailukelpoiset luvut niin Suomen ja Ruotsin työllisyysasteet ovat identtiset
Taustalla ei voi olla muu kuin poliittinen tarkoitusperä: Ruotsissa oikeistohallitus haluaa osoittaa ‚kuinka erinomaisesti sen politiikka on onnistunut, Suomi taas, että entinen politiikka on epäonnistunut ja tarvitaan ultraoikeistolaista politiikkaa.
Mistä on peräisin tieto, että Suomen työllisyysaste olisi 73 %? Lähempänä totutta taitaa olla 68%
Tuossa vielä linkki Ruotsin Centralbyrån sivuille
http://www.scb.se/Statistik/AM/AM0401/2013A01G/AKU2013_1574.xls
Eurostatin sivuilla komeilee,käypä katsomassa
Ja karkeilla luvuillakin laskien pääsee lähelle:
Tilastokeskuksen mukaan 15–64-vuotiaita on 3,5 mijoonaa ja työllisiä 2,5 miljoonaa.
Työllisyysasteeksi tulee n 71,5 %
Entä jos katsoisit sivrallista tilastoa työllisyysasteesta. Työllisiä ei ole 2,5 miljoonaa.
Sen verran pitää antaa periksi, että Eurostat tilastoi työllisyysasteen 20–64-vuotiaista .
Silloin tuo Ruotsin 79,8 pitää paikkansa ja Suomen 73,3
Mutta kun tarkastellaan 15–64-vuotiaita niin tilanne on aika tasan eli 73 % tienoilla molemmilla.
Muistelin tuota vanhaa, mutta EU on näköjään asettanut rajat eri tavalla.
Mutta huoltosuhteen näkökulmasta lienee sama tekeekö työtä nuoremmat vai vähän vanhemmat .
15–64 vuotiaiden ikäluokassa Suomen työllisyysaste on noin 68%. Miten se voisi olla sama kuin 20–64 vuotiailla. Silloinhan sen pitäisi olla 73% myös 15–19 ‑vuotiailla, joista useimmat ovat vielä koulussa.
Suomessa 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 69 % vuonna 2012, 68,5 %, nyt huhtikuussa näytti tipahtaneen 68,3 %:iin.
Millä logiikalla 73 % on identtinen 69 % kanssa? Vai ovatko sun mielestä Ruotsin 15–64-vuotiaiden työllisyys vertailukelpoinen vain ja ainoastaan 20–64-vuotiaden työllisyyteen Suomessa?