Miten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta voi toimia?

Käyn ensi maanan­taina Varso­vas­sa levit­tämässä hyv­in­voin­ti­val­tion ilosanomaa. Yleen­sä julkaisen puheen­vuoroni vas­ta jälkikä­teen, mut­ta teen poikkeuk­sen, kos­ka blogilla on niin vähän puo­lalaisia luk­i­joi­ta. Voihan olla, että jokin kom­ment­ti vaik­ka saisi muut­ta­maan vielä tekstiä.

***

 

Halu­an ker­toa oman näke­myk­seni siitä, mik­si pohjoiset hyv­in­voin­ti­val­tiot ovat men­estyneet ver­rat­tain hyvin, vaik­ka niiden lib­er­aalin talous­teo­ri­an mukaan ei pitäisi men­estyä lainkaan korkean vero­tuk­sen ja vääristynei­den kan­nus­timien joh­dos­ta. Mik­si se, mikä on Lati­nalaisen Amerikan vasem­mis­to­hal­li­tuk­sil­ta epäon­nis­tunut jok­seenkin aina, on onnis­tunut Pohjo­is­maille, Hol­lan­nille Kanadalle ja Saksalle?

Ei ole ehkä sat­tuma, että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nat ovat syn­tyneet juuri kylmi­in mai­hin. Sel­l­aiset tulo­erot ja sel­l­ainen köy­hyys, joka on mah­dol­lista lämpimäm­mis­sä mais­sa, johtaisi­vat ja ovat ennen johta­neetkin mas­sakuolemi­in kylmien talvien kouris­sa. Selviämi­nen on vaat­in­ut yhteisöl­lisyyt­tä ja heikoista huole­htimista. Erk­ki Pul­li­aisen mukaan hyv­in­vin­ti­val­tioiden raja Euroopas­sa kul­kee samas­sa kohdin kuin raja sille, voiko kano­ja pitää ulkona ympäri vuoden.

Pohjo­is­maiseen malli­in kuu­luu suuri julki­nen sek­tori, paljon yhteiskun­nan tuot­tamia ilmaisia tai voimakkaasti sub­ven­toitu­ja palvelu­ja. Niiden rahoit­ta­mi­nen vaatii paljon vero­tu­lo­ja ja se taas vaatii korkeaa työl­lisyyt­tä – ja eri­tyis­es­ti sitä, että myös naiset käyvät töis­sä. Nämä kuu­lu­vat yhteen. Toista ei voi olla ilman toista.

Elämme teol­lisu­us­mais­sa inhimil­lisen pääo­man varaan nojaavis­sa  yhteiskun­nis­sa, joka men­estyvät sitä parem­min, mitä parem­min ne saa­vat koko kansan lah­jakku­us­re­servit käyt­töön­sä. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tien suuri vahvu­us eri­ar­voisem­pi­in yhteiskun­ti­in ver­rat­tuna on juuri tässä: ne pystyvät poim­i­maan mui­ta parem­min lah­jakku­us­re­servit käyttöönsä.

Suuri sosiaalinen liikkuvuus

Suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa lapset ovat – tai ovat ainakin olleet – keskenään paljon tasa-arvoisem­pia kuin useim­mis­sa muis­sa mais­sa. On toki Suomes­sakin eri asia syn­tyä rikkaaseen kuin köy­hään per­heeseen, mut­ta mei­dän vahvu­utemme on, että köy­hästäkin per­heestä lähtevä lap­si käy yhdek­sän ensim­mäistä koulu­vuot­taan samaa koulua koko muun ikälu­okan kanssa, eikä rikkaiden ja köy­hien las­ten koulu­ja ole erik­seen.  Täy­del­listä tasa-arvo ei ole, mut­ta ver­rat­tuna vaikka­pa amerikkalaisi­in tai englan­ti­laisi­in – jopa sak­salaisi­in koului­hin, me pystymme poim­i­maan lah­jakku­udet parem­min kaik­ista sosi­aaliryh­mistä; emme täy­del­lis­es­ti, mut­ta mui­ta paremmin.

Yhteiskun­ta, joka val­it­see parhaat kyvyt johtavi­in paikkoi­hin koko kansan parista, on paljon vahvem­pi kuin yhteiskun­ta, jos­sa val­in­ta rajoite­taan vain rikkaiden per­hei­den lap­si­in.  Puhu­mat­takaan maista, jois­sa rikkaan per­heen pojas­ta tulee merkit­tävä johta­ja, oli kykyä tai ei.

Yhdys­val­to­jen piti olla maa, jos­sa juok­supoi­ka voi koho­ta pääjo­hta­jak­si – aivan toisin kuin van­has­sa englan­ti­laises­sa luokkay­hteiskun­nas­sa.  Sel­l­ainen se ehkä oli joskus, mut­ta ei ole enää. Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on Yhdys­val­lois­sa hidas­tunut ja maan on tästä osin nyt jo aivan yhtä vah­va luokkay­hteiskun­ta kuin Englanti.

Huolehtikaa äideistä!

Uusimpi­en tutkimusten mukaan las­ten eri­ar­voisu­us alkaa jo kohdus­sa. geeneille emme voi mitään, mut­ta odot­tavien äitien ja syn­tyvien las­ten ter­vey­delle voimme. Odot­tavil­la äideille ja vas­ta­syn­tyneille lap­sille ja hei­dän van­hem­milleen on Suomes­sa kat­ta­va neu­volaverkos­to, jon­ka asi­akkaina ovat jok­seenkin kaik­ki äid­it ja vas­ta­syn­tyneet. Ketään ei niihin pakote­ta mut­ta kyl­läkin houkutel­laan. Vas­ta­syn­tynyt saa syn­nyin­lah­jak­si äitiys­pakkauk­sen, jos­sa on kaikkea, mitä vau­va tarvit­see. Tämän saa­vat vain ne, jot­ka ovat olleet neu­voloiden asiakkaina.

Syn­nyt­tämi­nen ja syn­tymi­nen on paljon vaar­al­lisem­paa kuin osal­lis­tu­mi­nen For­mu­la 1 kil­pailu­un. Syn­ny­tyk­sessä saatu aivo­vam­ma on pait­si inhimilli­nen trage­dia myös kovin kallis asia yhteiskun­nalle. Sik­si syn­ny­tys­sairaaloi­hin kan­nat­taa panostaa.

Koulu ratkaisee paljon

Suo­mi on men­estynyt hyvin Pisa-tutkimuk­sis­sa. En ole var­ma, että tämä on pelkästään koulun ansio­ta. Meil­lä las­ten kasvuolo­suh­teet ovat hyviä – tai ovat olleet ainakin aiem­min hyviä – ja on tehnyt koulun tehtävästä helpon. Olen men­estyk­ses­tä ylpistyneille opet­ta­jil­la sanonut, että koet­takaan itse men­nä opet­ta­maan lap­sia Pari­isin slummeihin.

Mut­ta myös koulu­un kan­nat­taa panos­taa. On tärkeätä, että opet­ta­jan ammat­ti­in halu­taan eikä siihen joudu­ta, kun ei muuallekaan päästä. Suomes­sa kaikil­la opet­ta­jil­la on ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to, ja se on hyvä. Siis 12 vuot­ta koulus­sa ja noin viisi vuot­ta yliopistossa.

Naisten asema ja päivähoito

Sil­loin kun työ vaati fyy­sistä voimaa, oli perustel­tua jakaa työt miesten ja nais­ten töi­hin. Enää tämä peruste ei ole voimassa.

Suomes­sa tytöt men­estyvät koulus­sa selvästi parem­min kuin pojat läh­es kaikissa oppi­aineis­sa. Meil­lä keskustel­laan siitä, onko koulumme ope­tustapa soveli­aampi tytöille kuin pojille, mut­ta joka tapauk­ses­sa tytöt tule­vat koulus­ta ulos parem­min tiedoin ja he myös menevät poikia toden­näköisem­min yliopis­toi­hin. Meil­lä ei ker­ta kaikki­aan olisi varaa jät­tää käyt­tämät­tä nais­ten työ­panos­ta ja osaamista.

Pien­ten las­ten päivähoito on eräs tapa tukea nais­ten työuria. Kaikil­la alle kouluikäisil­lä lap­sil­la on tois­taisek­si oikeus yhteiskun­nan jär­jestämään ja voimakkaasti sub­ven­toimaan päivähoitoon. Tätä ollaan tosin nyt kar­si­mas­sa niin, että lapsel­la on oikeus vain puolipäivä­paikkaan, jos toinen van­hem­mista on kotona työt­tömyy­den johdosta.

Suomes­sa kuitenkin on paljon enem­män kotiäite­jä kuin esimerkik­si Ruot­sis­sa. Meil­lä mak­se­taan alle kolme­vuo­ti­aan lapsen äidille (tai isälle) koti­hoidon tukea, jos las­ta ei pan­na kun­nal­liseen päivähoitoon.  Tätä oikeut­ta ollaan nyt rajoit­ta­mas­sa, että tuos­ta ajas­ta osa mak­se­taan koti­in jäävälle isälle tai jos isä ei jää koti­in las­ta hoita­maan, sitä osaa ei mak­se­ta lainkaan. Täl­lä halu­taan piden­tää nais­ten työuria. Tämän ennuste­taan johta­van siihen, että lapset pan­naan aiem­min päivähoitoon.

Jos kat­somme vain yhden vuo­den bud­jet­tia, koti­hoidon tuen mak­sami­nen on edullisem­paa kuin suh­teel­lisen kallis päivähoito. On kuitenkin arvioitu, että koti­hoidon vuok­si nais­ten työu­rat jäävät koko eli­naikana vaa­ti­mat­tomam­mik­si kuin jos äitiy­destä johtu­vat katkok­set työuras­sa oli­si­vat lyhyem­piä.  Pelko pitk­istä hoito­jak­soista myös saa aikaan sen, etteivät työ­nan­ta­jat palkkaa nuo­ria naisia vaa­tivi­in työtehtäviin.

On keskustel­tu myös siitä, onko koti parem­pi hoitopaik­ka kuin päiväkoti. Kote­ja on hyviä ja huono­ja, päivähoito on tasalaa­tuisem­paa. Kat­ta­va päivähoito ehkäisee las­ten kaltoin kohtelua.

Tutkimusten mukaan päivähoi­dos­sa hoide­tut lapset men­estyvät koulus­sa ja elämässään parem­min kuin koti­hoi­dos­sa olleet. Tämän tulok­sen rel­e­vanssi on haastet­tu valikoin­nil­la: koulute­tut naiset val­it­se­vat use­am­min päivähoidon kuin kouluttamattomat.

Rakenteellinen työttömyys ja sosiaaliturva

Yhdys­val­ta­laiset markki­nal­ib­er­al­is­tit sanovat, että korkea sosi­aal­i­tur­va johtaa väistämät­tä rak­en­teel­liseen työt­tömyy­teen, kun mata­la­palkkaista työtä ei kan­na­ta tehdä lainkaan. Tämä on pohjo­is­mais­sa, eri­tyis­es­ti Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa, ratkaistu niin, että työtön ei voi vali­ta vapaa-aikaa sosi­aal­i­tur­van varas­sa, vaan varsin pian tulee kut­su työt­tömyyskurs­seille tai osoi­tus kun­nal­liseen työ­paikkaan. Nämä kun­nal­liset työ­paikat ovat usein varsin tuot­ta­mat­to­mia. Halvem­mak­si tulisi mak­saa työt­tömyysko­r­vaus­ta, mut­ta ideana onkin toimia pelot­teena ja lisätä halu­ja hakeu­tua takaisin töi­hin yksi­tyiselle sektorille.

Suomes­sa on eri­tyis­es­ti korkei­den vuokrien Helsingis­sä selkeä ris­tiri­ita sosi­aal­i­tur­van korkeu­den ja alimpi­en palkko­jen matalu­u­den välil­lä. Tämä todel­lakin hait­taa markki­noiden toimintaa.

Itse olen mon­en muun mukana esit­tänyt, että sosi­aal­i­tur­vaamme kehitet­täisi­in perus­tu­lon (basic income) suun­taan. Perus­tu­loa ei menet­täisi, vaik­ka ottaisi työ­paikan vas­taan, tosin vero työ­tu­loista nousisi niin, että keski­t­u­loisil­ta perus­tu­lo verotet­taisi­in kokon­aan pois. Perus­tu­lon tarkoi­tus on tukea pait­si työt­tömiä myös mata­la­palkkaisia, jol­loin ris­tiri­ita sosi­aal­i­tur­van korkeu­den ja matal­ien palkko­jen välil­lä poistuisi.

Hyvinvointivaltioilla on ongelmansa

Pohjo­is­mainen malli on koko ajan haastei­den edessä. Vaik­ka se on men­estynyt tois­taisek­si hyvin, ei ole var­maa, että se men­estyy hyvin jatkos­sakin. Eräs ongel­ma on ilmais­palvelu­jen ylikäyt­tö. Tähän on Sin­ga­pores­sa kehitet­ty henkilöko­htais­ten sosi­aal­i­tilien malli, joka tar­joaa ter­veyspalve­lut jokaiselle, joka niitä tarvit­see, mut­ta kan­nus­taa käyt­tämään niitä säästeliäästi. Hol­lan­nis­sa suun­nitel­laan vas­taavaa järjestelyä.

Mei­dän ongel­mamme on polkuri­ip­pu­vu­us. On vaikea päästä eroon van­hoista käytän­nöistä, vaik­ka ne eivät enää toimisi yhtä hyvin kuin aikaisem­min. Val­tioiden, jot­ka ovat vas­ta rak­en­ta­mas­sa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, kan­nat­taa kat­soa, mitä Pohjo­is­mais­sa on tehty, mut­ta kan­nat­taa kat­so ratkaisu­ja myös muual­la.   Joka on vas­ta nyt val­it­se­mas­sa polkuaan, kan­nat­taa tutus­tua myös esimerkik­si sosi­aal­i­tilei­hin ja harki­ta perus­tu­lon kaltaisia ratkaisuja.

Lopuksi

Niuk­ka sosi­aal­i­tur­va, joka keskit­tyy vain kaik­ista hädä­nalaisimpi­en ase­man nopeaan lievit­tämiseen, voi olla vält­tämätön, mut­ta se on myös umpiku­ja. Mitä köy­hempiä ovat työt­tömät, sitä pidem­pään he pysyvät työt­töminä tai hyvin tuot­ta­mat­tomis­sa ammateis­sa, kos­ka köy­hyy­den arjes­ta selviämi­nen vie kaik­ki voimavarat. Ja sitä varmem­min myös hei­dän lapsen­sa ovat köyhiä.

 

93 vastausta artikkeliin “Miten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta voi toimia?”

  1. Hieno yhteen­ve­to nykyti­lanteesta. Eikä ole syytä men­nä ulko­maille esitelmöimään ongel­mat edel­lä. Mut­ta kyl­lä kai nyt vuon­na 2014 jo voi tode­ta, että hyv­in­voin­ti­mallin suuri heikkous on jous­ta­mat­to­muus. Teol­liset työ­paikat ja korkea työl­lisyysaste ovat karan­neet kauas, mut­ta malli jun­naa paikoil­laan. Lyhyesti: pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta kaikkine herkkuineen on ollut niin lokoisa, että sen päivit­tämi­nen (=saavute­tu­ista eduista tin­kimi­nen) on hyvin hyvin tuskallista.

  2. Onko kir­joi­tus­ta saatavil­la englan­niksi? Vaik­ka maanan­tain jälkeen?

  3. Lisaisin lis­taan myos suh­teel­lisen hyvan luter­i­laisen kult­tuurin, jos­sa yhteisia pelisaan­to­ja kun­nioite­taan ainakin oman koke­muk­seni mukaan enem­man keski­maarin kuin monis­sa muis­sa kult­tuureis­sa. Vapaa­matkus­tus on nimit­tain hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan pub­lic ene­my no1.

  4. Protes­tant­tis-human­is­tiset kansal­lis­val­tiopo­h­jalle rak­en­tuneet yhteiskun­nat ovat pär­jän­neet hyvin kaikil­la mittareil­la. Pääsyynä kult­tuuri ja kansalli­nen yhteenku­u­lu­vu­us. Lati­nalaisen Amerikan men­estymät­tömyyt­tä selit­tävät suurelta osin kult­tuuri­nen perus­ta ja hyväksyn­tä kor­rup­ti­olle (uni­ver­saali ongel­ma liikut­taes­sa etelään ja itään), alku­peräisas­ukkaiden huono kohtelu, kylmän­so­dan per­in­tö sekä machokult­tuuri. Machokult­tuuri­in voivat vaikut­taa osaltaan geenit.

    Koko kansan lah­jakku­us­re­servien käyt­töön saami­nen ei ole taloudel­lis­es­ti tärkeää, kos­ka suurel­la osal­la kansas­ta ei ole näitä lahjo­ja. “Bus­sikus­ki” tai “siivoo­ja” ei tee paljoa suurim­mal­la osal­la siitä, mitä perusk­oulus­sa hänelle opetet­ti­in ja minkä hän on unohtanut.

    Sosi­aa­li­nen ja koulu­tuk­selli­nen sää­tykier­to on Suomes­sa hidas­tunut. Tämä sää­tykier­to oli Suomes­sa nopeam­paa oppik­oulu­jen ja kansak­oulu­jen aikaan. Tämän sää­tykier­ron lait­ta­mi­nen perusk­oulun ansiok­si, kun se perusk­oulun aikana on hidas­tunut, on hyvin kyseenalaista. Sää­tykier­ron hidas­tu­mi­nen johtuu tietenkin suurelta osin geeneistä.
    Yhdys­val­lois­sa luokkay­hteiskun­ta on hyvin suures­sa määrin etni­nen. Vähem­mistöistä juu­ta­laiset, kiinalaiset ja intialaiset pär­jäävät eri­no­mais­es­ti. Mus­tat ja latinot eivät niinkään. Tähän vaikut­ta­vat sekä kult­tuuri että tietenkin geenit. 

    Suomen PISA-men­estys johtuu suurelta osin etnis­es­ti homogeenis­es­ta väestöstä, tas­apäistämis­es­tä ja suomen kie­len hel­pos­ta opit­tavu­ud­es­ta ja ohjelmien tek­stit­tämis­es­tä. PISA-testis­sä 8:n oppi­las saa täy­det pis­teet tai läh­es täy­det pis­teet. PISA-testi ei mit­taa parhaiden oppi­laiden lah­jakku­ut­ta ja osaamista, kos­ka siinä ei ole skaalaa ylöspäin. Se mit­taa käytän­nössä sitä, kuin­ka suuri osa oppi­laista osaa todel­la huonos­ti. Tas­apäistämi­nen on sil­loin yhtä kuin hyvä men­estys PISA-testissä.
    Tämä ei ole yhtä kuin taloudel­lis­es­ti ja yhteiskun­nal­lis­es­ti hyvä koulu­jär­jestelmä. Yhä mon­imutkaisem­mak­si ja vaikeam­min ymmär­ret­täväk­si käyvässä yhteiskun­nas­sa tarvi­taan yhä parem­min asi­at hal­lit­se­via osaa­jia. Perusk­oulu estää lah­jakkaiden oppi­laiden poten­ti­aalin hyö­dyn­tämisen. Tämä tulee yhteiskun­nal­lis­es­ti hyvin kalli­ik­si pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Perusk­oulu on huono ja epä­tasa-arvoinen koulu­jär­jestelmä, kos­ka se evää merkit­tävältä osalta oppi­lai­ta mah­dol­lisu­u­den ede­tä kyky­jen­sä mukaan ja tämän myötä tule­van opiskelun mielekkyy­den. Vari­aa­tio ei ole diskriminaatiota.

    Ran­skan lähiöi­den tai Yhdys­val­to­jen ghet­to­jen nuorten huonoa koulumen­estys­tä ei selitä se, ettei heil­lä ole suo­ma­laista perusk­oulua. Huonon men­estyk­sen selit­tävät koulu­tuk­selle ja sivistyk­selle vihamieli­nen kult­tuuri — islam, jengikult­tuu­rit, machokult­tuuri, vain homot luke­vat, “act­ing white” jne. — ja osin geenit.

    Koti­hoidontuen kohdal­la sivu­u­tat ja jätät mainit­se­mat­ta per­hei­den vapaan valin­nan ja sen eväämisen. Tietoista? Tärkeää olisi myös tiedostaa sep­a­raa­tioahdis­tus ja sen vaiku­tuk­set. Pieni lap­si samais­tuu yhteen van­hem­mis­taan, ensisi­jaiseen huolta­jaansa, ja kokee ahdis­tus­ta tämän pois­sa ollessa. Tämä sep­a­raa­tioahdis­tus vaikut­taa lapsen aivo­jen kehi­tyk­seen. Se saat­taa mm. altistaa herkem­min masen­nuk­sel­la myöhem­mäl­lä iäl­lä. Ensisi­jaisek­si huolta­jak­seen lap­si luon­tais­es­ti kokee imet­tävän äidin. Äidin nopeal­la työhön palu­ul­la on sil­loin myös inhimilli­nen ja yhteiskun­nalli­nen hin­tansa. Mah­dolli­nen ja epämääräi­nen, mut­ta tutkimusten val­os­sa todellinen.

    Perus­tu­lo onnis­tuu vain, jos se on riit­tävän mata­la (huo­mat­tavasti alle nyky­is­ten tukimäärien). Kos­ka muu­toin 40h/v työn min­imi­palkoille päästään muu­ta­man tun­nin urakkatyöl­lä perus­tu­lon päälle, ja kuin­ka houkut­tel­e­vaa sil­loin on tehdä näitä vak­i­tu­isia töitä? Kuin­ka korkeak­si muo­dos­tuu niiden mar­gin­aaliv­eroaste. Tiedät tämänkin aivan hyvin, mut­ta et oikeas­t­aan koskaan käsit­tele sitä, kos­ka se on ns. epä­muka­va ongel­ma. Sel­l­ainen, johon kan­taa ottaes­saan joutuu joko a) totea­maan jotain sosi­aalis­es­ti epä­mukavaa ja sank­tioitua tai b) uhraa­maan älyl­listä integriteettiään.

    Enpä usko, että toteat näistä kan­noista mitään Puo­lessa tai muis­sakaan julk­i­sis­sa yhteyk­sis­sä, vaik­ka yksi­tyis­es­ti saatat myön­tää niiden, no mah­dol­lisu­u­den ainakin?

  5. Ei tuo oikeas­t­aan kuitenkaan selitä sitä, mik­si vapaan liikku­vu­u­den val­lites­sa hyvä­palkkaiset eivät lähde maas­ta alem­pi­en vero­jen perään.

    Luulen myös, että kansal­lisel­la iden­ti­teetil­lä on ollut merkit­tävä osu­us hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kehi­tyk­sessä ja sen yll­läpi­dos­sa. Oxfordin yliopis­ton Afrikan talouden pro­fes­sori Paul Col­lier kirjoitti:

    “Ihmiset ovat sekä yksilöitä että yhteiskun­nan jäseniä. Rel­e­van­tin teo­ri­an ihmisen käyt­täy­tymis­es­tä on otet­ta­va huomioon ihmis­lu­on­teen molem­mat aspektit…”

    ”Tas­apaino niiden kah­den käsi­tyk­seen välil­lä, että ihmi­nen käyt­täy­tyy toisaal­ta kap­paleena [yksilönä] ja toisaal­ta aal­tona [yhteiskun­nan jäse­nenä], voi muut­taa sitä miten näemme koti­maamme. Tois­es­ta näkökul­mas­ta maa on maanti­eteelli­nen yksikkö, jos­sa asuu tiet­tynä het­kenä joukko kap­palei­ta [yksilöitä]. Tois­es­ta näkökul­mas­ta maa on kansa, joka jakaa yhteisen iden­ti­teetin ja jota sitoo yhteen keskinäi­nen välit­tämi­nen. Maa kansana ‑näkökul­ma sisältää kak­si seikkaa: käsi­tyk­sen että yhteisö, eikä vain yksilö on tärkeä, ja käsi­tyk­sen että maa on keskeinen yksikkö yhteisön järjestäytymisessä.”

    ”Kansal­lisu­u­den redu­soin­ti pelkäk­si legal­is­mik­si – joukok­si oikeuk­sia ja velvol­lisuuk­sia – merk­it­see kollek­ti­ivista ver­sio­ta autismista: sään­tö­jen määrit­telemää elämää ilman empatiaa.”

    Tulon­si­ir­to­ja har­joit­ta­van hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan moraa­li­nen perus­ta ei ole uni­ver­saalis­sa human­is­mis­sa vaan iden­ti­fioi­tu­mises­sa yhdek­si kansaksi.

    ”Kansakun­nat ovat ylivoimais­es­ti merkit­tävin vero­tus-insti­tuu­tio. Vain jos ihmiset koke­vat vah­vaa yhteistä iden­ti­teet­tiä kansakun­nan tasol­la he ovat halukkai­ta hyväksymään, että vero­tus­ta voidaan käyt­tää tulon­jaon väli­neenä tasoit­ta­maan onnes­ta ja epäonnes­ta johtu­via varallisuuseroja.”

    ”Tiedämme, että yhteisen iden­ti­teetin rak­en­t­a­mi­nen kansakun­nan tasoa ylem­mäk­si on äärim­mäisen vaikeaa. Viimeisen viidenkymme­nen vuo­den aikana selkeästi onnis­tunein ylikansalli­nen pro­jek­ti on ollut Euroopan Unioni. Kuitenkin viidenkymme­nen vuo­den jäl­keen … vain 1 pros­ent­tia tuloista siir­retään maas­ta toiseen tulonjakona.”

    Monikult­tur­is­mis­sa tämä etu SAATETAAN menettää.

    http://suomensisu.fi/vieraskyna-onko-kansallisella-identiteetilla-kayttoa-nykymaailmassa‑1–11-2013/

  6. Kun poli­itikot ja virkamiehet kehuskel­e­vat maail­mal­la suo­ma­laisen koulun tasa-arvoisu­udel­la, pitää vain toivoa, että kuuli­jat saa­vat jostain tietää totu­u­den. Nimit­täin sen, että suo­ma­lainen koulu on kahdel­lakin keskeisel­lä mit­tar­il­la OECD-maid­en epä­tasa-arvoisimpia (tyt­tö­jen ja poikien ero äidinkielessä ja ongel­man­ratkais­us­sa). Jos ja kun toiskielis­ten oppi­laiden määrä lisään­tyy, ongel­ma tulee vielä silmille. Sit­ten ale­taan Suomes­sa etsiä oppia var­maan Sak­sas­ta. Pitää toivoa, että suo­ma­laista koulua ei oikeasti käytetä mis­sään esimerkkinä tai että siitä tulisi vientituote.

    Soin­in­vaaran näkökul­ma nais­ten ylivoimais­es­ti parem­paan koulu­tuk­seen on kau­ni­isti san­ot­tuna omi­tu­inen. Vähän ylem­pänä vielä olti­in siis sitä mieltä, että koulu onnis­tuu poim­i­maan lah­jakku­udet tasa-arvol­laan. Sit­ten ker­ro­taan, että ei se pysty — mikä kään­tyykin kuin taikaiskus­ta tavoiteltavak­si asiaksi!!!

    Älkää puo­lalaiset nyt vain uskoko …

    PS.

    Esimerkke­jä kylmistä maista, jois­sa ei ole vahvo­ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tapyrkimyk­siä: Sveit­si, Alas­ka, Turk­ki (suurek­si osak­si), Venäjä … onhan näitä kai kym­meniä kun siis tarkastel­laan ilmas­toa eikä leveysasteita.

    “ilmaisia tai voimakkaasti sub­ven­toitu­ja palveluja”

    Rin­nas­tus ei toi­mi, kos­ka ilmaisetkin palve­lut ovat voimakkaasti sub­ven­toitu­ja. Tarkoi­tus on var­maan sanoa, että palvelu­ja sub­ven­toidaan voimakkaasti ja sik­si ne ovat halpo­ja tai ilmaisia.

  7. Pitää vielä lisätä, että tietysti Puo­las­sa naiset koulut­tau­tu­vat selvästi miehiä korkeam­malle. Joten mik­si men­nä maa­han usut­ta­maan tyyli­in, että vielä on miehiä yliopis­tois­sa, mitä ajat­telitte tehdä?

  8. “Ei ole ehkä sat­tuma, että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nat ovat syn­tyneet juuri kylmi­in mai­hin. Sel­l­aiset tulo­erot ja sel­l­ainen köy­hyys, joka on mah­dol­lista lämpimäm­mis­sä mais­sa, johtaisi­vat ja ovat ennen johta­neetkin mas­sakuolemi­in kylmien talvien kouris­sa. Selviämi­nen on vaat­in­ut yhteisöl­lisyyt­tä ja heikoista huole­htimista. Erk­ki Pul­li­aisen mukaan hyv­in­vin­ti­val­tioiden raja Euroopas­sa kul­kee samas­sa kohdin kuin raja sille, voiko kano­ja pitää ulkona ympäri vuoden.”

    Tämä meni nyt vähän nolok­si näin his­to­ri­anopiske­li­jan näkökulmasta.

    Pohjo­is­mainen yhteiskun­ta­malli poh­jau­tuu seu­raavi­in seikkoihin:

    - Har­va asu­tus, ei voimakkai­ta kaupunke­ja eikä feo­daal­isia rak­en­tei­ta. Tämän joh­dos­ta varhain kehit­tynyt tehokas keskusjohtoisuus.

    - Paljolti edel­lis­es­tä johtunut kor­rup­tion kitkem­i­nen jo varhain (Ruotsin tapauk­ses­sa 1600-luvul­la suht onnistuneesti).

    - Paljolti edel­li­sistä johtunut kyky toteut­taa järkevä, keskilu­okkaisu­ut­ta korosta­va maare­for­mi (iso­jako, sit­tem­min torp­par­i­lait ja metsänomistussääntely).

    Käytän­nössä men­estyneim­mät yhteiskun­nat nykyään ovat sel­l­aisia, jois­sa päästi­in varhain eroon feo­daal­i­sista rak­en­teista, toteutet­ti­in järkevä maare­for­mi, jois­sa oli toimi­vat insti­tu­tion­aaliset rak­en­teet ja jois­sa oli teol­lis­tu­misen alku­vai­heis­sa hyödyl­lisiä luonnonvaroja.

  9. Lainat­en aikoinaan kuule­maani Nor­jan suurlähet­tilästä, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ei tarvitse mitään muu­ta kuin öljyä. 😀 Nykyisen kaltaiseen “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan”, joka on men­nyt överik­si, meil­lä ei ole varaa. Tästä kan­nat­taa kuuli­joi­ta varoit­taa heti alkajaisiksi.

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa on paljon sel­l­aista poten­ti­aalia, joka tekee yhteiskun­nas­ta erit­täin kil­pailukykyisen. Sen takia tuk­i­ta­so­ja ja kohtei­ta on Suomes­sa viilat­ta­va niin kauan kun se on mahdollista.

    Huono vai­h­toe­hto, johon olemme nyky­menol­la jou­tu­mas­sa, tapah­tui Uudessa See­lan­nis­sa. Maa ei kyen­nyt sopeut­ta­maan hyyv­in­voin­timekanis­me­jaan vas­taa­maan kan­tokykyään. Tulos oli jär­jestelmän rom­ah­t­a­mi­nen ja äärim­mäisen markki­nal­ib­er­aali yhteiskunta.

    Sinän­sä Osmo jut­tusi on ihan oikein jäsen­nel­ty. Reip­paasti kri­it­tisyyt­tä jokaiseen kap­paleeseen, niin tuos­ta tulee ihan hyvä. Kysy itseltäsi, mikä kus­sakin kap­paleessa on oikeasti se ydin, jota pitää suo­jel­la? Lop­un voi höylätä pois ja rahaa mm. investoin­tei­hin riittää.

  10. Eipä tuo­hon ole paljon lisäämistä. Hyvä analyysi!

    Mut­ta! Osmo: “Meil­lä ei ker­ta kaikki­aan olisi varaa jät­tää käyt­tämät­tä nais­ten työ­panos­ta ja osaamista.”

    Nykyti­lanteessa on kuitenkin pakko sanoa, että meil­lä ei ole varaa jät­tää käyt­tämät­tä miesten työ­panos­ta ja osaamista eli miestyö­paikko­jen katoami­nen pitäisi saa­da loppumaan.

  11. az:
    ‘snip’
    Koko kansan lah­jakku­us­re­servien käyt­töön saami­nen ei ole taloudel­lis­es­ti tärkeää, kos­ka suurel­la osal­la kansas­ta ei ole näitä lahjo­ja. “Bus­sikus­ki” tai “siivoo­ja” ei tee paljoa suurim­mal­la osal­la siitä, mitä perusk­oulus­sa hänelle opetet­ti­in ja minkä hän on unohtanut.
    ‘snip’

    Tämä nyt on täyt­tä pup­pua, jota tutkimusti­eto ei tue.

    Itse asi­as­sa se on kehäpäätelmä: selvää on, että ‘bus­sikuskil­la’ ei olisi juuri hyö­tyä korkeak­oulu­tuk­ses­ta, mut­ta tutk­i­jan ja tuoteke­hit­telijän amma­tis­sa kyl­lä — ja sehän voisi olla se sama sama henkilö, jos hänelle olisi annet­tu riit­tävät mahdollisuudet.

  12. Pääosin voin olla samaa mieltä, mut­ta raken­netyöt­tömyy­den ja perus­tu­lon kohdal­la en. Myös Helsingis­sä tulee toimeen pienem­mäl­lä pal­ka­lla, jos on valmis asumaan kauem­pana tai kimp­pakäm­pässä. Mut­ta jos sosi­aal­i­toi­mi kor­vaa asumis­es­ta yksiössä 650 €/kk ja muut kulut päälle, mik­si todel­lakaan tehdä töitä tahi tavoitel­la ns. parem­paa elämää. Tulo­erot kas­va­vat myös täl­lä tavoin, että osa väestä tyy­tyy itse alhaisem­paan tulota­soon ja luot­taa, että kun­ta mak­saa kulut hau­taan saakka.

    Muual­la Suomes­sa tilanne on vielä karumpi, työl­listymisen vuok­si “jou­tu­isi” usein opiskele­maan uuden ammatin tai muut­ta­maan toiselle paikkakun­nalle, joten se jää kat­ta­van sosi­aal­i­tur­van vuok­si tekemät­tä. Samaan aikaan on pula sosi­aali- ja ter­veysalan tek­i­jöistä, putkimiehistä, teol­lisu­u­den työväestä jne. Olen itse tehnyt työtä työl­listämisen paris­sa ja nuorten kohdal­la tilanne on pahin, vielä 70-luvul­la syn­tyneiltä löy­tyy työn arvos­tus­ta ja “työ­moraalia”. Mut­ta ei vält­tämät­tä halua koulut­tau­tua tai muut­taa paikkakuntaa.

    Kansalais­palk­ka olisi tämän ilmiön hyväksymistä, mik­si se aktivoisi ihmisiä yhtään enem­pää kuin nykyi­nen tilanne. Ja mik­si keski­t­u­lois­t­en tulisi kom­pen­soi­da mata­la­palkkaista työtä, en ymmär­rä logi­ikkaa tässä kohden. Hyv­in­voin­ti­val­tio ja kaiken kat­ta­va julki­nen sek­tori on sekin uusi yhteiskun­nalli­nen kokeilu, jon­ka tule­vaisu­ut­ta voi jo jol­lain tapaa ennustaa.

  13. Ääret­tömän kovan hinnnan suo­ma­laiset ovat joka tapauk­ses­sa joutuneet mak­samaan pohjo­is­maisen hyv­in­voin­nin saavuttamiseksi: 

    - jäl­keen­jäänyt kehi­tys muuhun Euroop­paan ver­rat­tuna 1700-luvulle asti
    — sodat ja poli­it­ti­nen rap­pio Ruotsin val­lan loppuvaiheessa
    — nälän­hädät, taan­tu­mi­nen teol­lis­tu­mis­es­ta huoli­mat­ta ja poli­it­ti­nen epä­vakaus Venäjän val­lan aikana
    — siir­to­laisu­us, yli­jäämäväestön aiheut­ta­ma rikosaal­to ja tuho­työt 1800-luvun loppupuolella
    — köy­hyys Venäjän keis­arikun­nan käymien sotien joh­dos­ta, kah­ti­a­jako valkoisi­in ja punaisi­in ja sisäl­lis­so­ta itsenäistymisen alussa
    — euroop­palaisit­tain suuri kaatunei­den ja vam­mau­tunei­den määrä 2. maailmansodassa
    — sodan hävämi­nen, raskaat rauhan ehdot, aluelu­ovu­tuk­set, sotako­r­vauk­set ja vaival­loinen jälleenrakentaminen
    — maat­alouden yliko­rostet­tu rooli 1980-luvulle asti, kah­ti­a­jako kaupunki­laisjup­pei­hin ja maalaisjunt­tei­hin sen jälkeen
    — korkea alko­holin kulutus
    — korkeat avioeroluvut 

    Nämä kaik­ki ovat pitäneet Suomen väk­ilu­vun mata­lana ja har­vaan asut­tuna työikäis­ten miesten ennenaikaisten kuolemien takia aina mei­dän aikoi­hin asti. Voidaan pitää ihmeenä että näistä seikoista huoli­mat­ta Suo­mi on nous­sut hyvinvointivaltioksi. 

    Yksi seli­tys voi olla korkea vero­tus, tulon­si­ir­rot ja aikaisin toteutet­tu sosi­aal­i­tur­va ja koulu­jär­jestelmä mut­ta niitä on ollut monis­sa muis­sakin maissa. 

    Suo­ma­laisel­la “sisul­la” voi selit­tää jotain. Mut­ta se vaatii vähän tarken­tamista. Itse pitäisin suo­ma­laista teknistä osaamista tärkeim­pänä tek­i­jänä. Suomes­sa on keski­tyt­ty ongelmien ratkaisu­un, ei pyörän uudelleen kek­simiseen. Perustekni­ikkaa on aina osat­tu han­kkia muual­ta, mut­ta jos on ongel­ma johon perustekni­ik­ka ei pure, se raken­netaan tääl­lä ja jaloste­taan vien­ti­tuot­teek­si jos­ta saa val­u­ut­taa kuten esim jään­m­mur­ta­jat ja lan­ga­ton viestin­tä, mut­ta ei sovi uno­htaa pehmeitä arvo­ja kuten muo­toilun merk­i­tys­tä kulu­tus­tuot­tei­den kohdalla. 

    Suo­ma­lainen teknolo­giaosaami­nen, vaik­ka puhutaan maail­man­laa­juis­es­ti kapeas­ta sek­torista, on ollut yksi kul­makivi hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan luomises­sa, jos se osaami­nen katoaa niin kor­vaami­nen jol­lain muul­la yhtä tuot­taval­la voi viedä sukupolvien ver­ran aikaa.

  14. TomiA: Pitää toivoa, että suo­ma­laista koulua ei oikeasti käytetä mis­sään esimerkkinä tai että siitä tulisi vientituote.

    Ei se nyt ihan noinkaan mene. Täl­lä het­kel­lä ain­oat poli­it­tiset vai­h­toe­hdot “suo­ma­laiselle” koul­ulle ovat amerikkalaistyy­li­nen kau­pal­lis­t­a­mi­nen ja ylites­taus, joka ei toimii vain rahas­tusautomaat­ti­na, ja aasialaistyyp­pinen las­ten raa­dat­ta­mi­nen, joka toden­näköis­es­ti aiheut­taa psyykkisiä ongelmia ja itse­murhia ja on ken­ties luokiteltavis­sa kidutukseksi.

  15. Sekä yksi tapa pitää Osmon edel­lä mainit­semia “asioi­ta” yllä, on pitämäl­lä työt­tömyyt­tä sopi­val­la tasol­la ja sit­ten näitä työt­tömiä pakot­ta­mal­la työt­tömyys­tur­vansa mene­tyk­sen uhal­la ilmaisi­in töi­hin = palk­ka ei ker­ry­tä eläkettä.

    Siis paskat minä noi­hin Osmon saarnoi­hin sanon, kun uskon, että Osmokin pyörälo­mansa alla puhuu jonkin sortin lööperiä. 

    Mut­ta mis­sä uuden fil­lar­isi esit­te­lyku­va viipyy?

  16. Rule of Law, oikeusval­tio, jota on har­joitel­tu noin 150 vuotta.
    Poli­isia ja ylipäätään vira­nomaisia arvoste­taan ja toisin kuin juuri mis­sään hei­dän odote­taan ole­van kansalais­ten puolella.
    (Syy lie­nee 1900-luvun alun sor­tovu­o­sista petinteessä.)

    Kor­rup­tion vähäisyys ja keskinäi­nen luot­ta­mus mah­dol­lis­ta­vat muun muas­sa vero­tuk­sen toimivu­u­den, jol­loin vapaa­matkus­ta­jia on varsin vähän. 

    Luot­ta­mus mah­dol­lis­taa sopimusyhteiskunnan. 

    Pohjo­is­maat ja Hol­lan­ti ovat aika yht­enäisiä näis­sä jutuis­sa, joten tässä ei ole kyse kansal­lisu­ud­es­ta ja geeneistä vaan yhteiskunnasta.

  17. Toiv­ot­tavasti siel­lä Varso­vas­sa ei joku älykkö kysy, miten mon­ta vuot­ta Suo­mi vielä aikoo velak­si olla ns. pohjo­is­mainen hyvinvointivaltio.

  18. Analysoi vielä Pub­lic Choice näkökul­mas­ta mitä tapah­tuu kun neljännes työvoimas­ta on julkisel­la sek­to­ril­la töis­sä. Pitääkö hyv­in­voin­ti­val­tion tarkoit­taa isoa julk­ista työl­lisyyt­tä vai voiko palvelu­iden tuot­tamises­sa olla mui­ta vaihtoehtoja?

  19. OS on menos­sa Varso­vaan kehuskele­maan pohjois­t­en hyv­in­voin­ti­val­tioiden ilosanomaa.

    Hän ihmettelee sitä, että “…ovat men­estyneet ver­rat­tain hyvin, vaik­ka niiden lib­er­aalin talous­teo­ri­an mukaan ei pitäisi men­estyä lainkaan korkean vero­tuk­sen ja vääristynei­den kan­nus­timien johdosta.”

    Tämä onkin hyvä kysymys pohdittavaksi!

    Mielestäni tässä ei ole paljonkaan ihmettelemistä seu­raav­ista syistä:

    1) Viimeistään äskeisen finanssikri­isin jäl­keen kaikille kävi selväk­si, että van­hat talous­teo­ri­at oli­vatkin olleet vääriä. Nyt onkin sit­ten men­nos­sa suuri talous­teo­ri­an par­a­dig­ma­muu­tos. On siis turhaa ihme­tel­lä sitä, että mik­si lib­er­aali talous­teo­ria ei toi­mi. Tule­va uusi talous­teo­ria näyt­tää nyt lähtevän ihmisen eläimel­li­sistä tunteista…

    2) Mielestäni on selvää sekin, että pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tion idea ei nykyisessä globaalis­sa ja nopearyt­misessä markki­na­t­aloudessa toi­mi. Tämän joh­dos­ta on arve­lut­tavaa matkustel­la Varso­vaan rehvastele­maan sen his­to­ri­al­lisel­la menestyksellä.

    3) Olisiko hyv­in­voin­ti­val­tion men­estyk­sen takana sosial­is­min / kom­mu­nis­min pelko? Ne val­tiot (ihmiset), jot­ka oli­vat eniten kauhuis­saan Neu­vos­toli­iton agres­sio­ta rak­en­si­vat hädis­sään hyv­in­voin­ti­val­tion ja men­estyivät! Onko­han tätä kukaan tutk­in­ut kun­nol­la? Mielestäni pitäisi…

    Suomen tule­van men­estyk­sen idea on nyt sen ver­ran hakuses­sa, ettei kan­nat­taisi Var­sio­vaan asti sitä men­nä ylistämään: Maan vero­tus on maail­ma­nen­nä­tys­lu­okkaa, puut­tuu puolisen miljoon­aa työ­paikkaa ja uusien työ­paikko­jen luo­jaa, eli riskiä ottavaa yrit­täjää verote­taan selvästi ankaram­min (5,2 % ) kuin palka­nsaa­jaa (Vrt. Talous­taito 5/14, sivu 14).

    Kan­nat­taisiko OSn nyt pysyä mielu­um­min koti­maas­sa ja käyt­tää aikaansa, terävää päätän­sä ja vaiku­tus­val­taansa maan talouden kun­toon­panoon? Kun se on tehty, sit­ten onkin aihet­ta matkus­taa ihan minne vaan kehuskelemaan…

    Sep­po Korppoo
    Yritäjä, jol­la ei myöskään ole aihet­ta itsen­sä kehuskuluun

  20. Tuo aja­tus perus­tu­losta sekä tas­apaino akti­iviseen toim­intaan (työhön tai muuhun yksilön itsen­sä JA yhteiskun­nan kannal­ta hyödyl­liseen toim­intaan) kan­nus­ta­van tulo- ja vero­jär­jestelmän sekä toisaal­ta yhteiskun­nan kannal­ta haitallisen suurik­si kas­vavien tulo- ja var­al­lisu­usero­jen välil­lä ei liene mikään help­po kysymys.

    Yksilön pon­nis­telun sen eteen, että hän pyrkii kehittämään/ylläpitämään omaa osaamis­taan sekä hyö­dyn­tämään omaa osaamis­taan ja pon­nis­telu­jaan omak­si JA koko yhteiskun­nan hyväk­si tulisi aina tuot­taa selvää hyö­tyä molem­mille tahoille. Yksilön kohdal­la tämän kan­nus­tavu­u­den tulisi olla niin selkeää, että moti­vaa­tio syn­tyy ja säi­lyy. Yhteiskun­nan tahol­la on taas syytä pitää jos­sain määrin huoli siitä, että aloil­la, joil­la osaa­jia ja tek­i­jöitä tarvi­taan, heitä myös tarpeek­si on, ja uusia tarvit­taes­sa löytyy.

    Pitää myös ottaa huomioon, että ahneus ja kyvyt eivät aina kul­je käsi kädessä. Mikä on sit­ten oikea suhde työn (tai muun toimin­nan) tulosten jakamisek­si a) yksilön omak­si hyödyk­si ja b) yhteiskun­nan hyödyk­si. Yksilön oman hyö­dyn liika pain­ot­ta­mi­nen voi johtaa ongelmi­in väestön enem­mistön osalta (esim. tulo- ja var­al­lisu­usero­jen kär­jistyessä). Yhteiskun­nan roolin yliko­ros­tu­mi­nen, siihen liit­tyvä rank­ka, mah­dol­lis­es­ti epäoikeu­den­mukaisek­si koet­tu vero­tus tai kan­nus­timien puute sekä yhteiskun­nan tuen suu­ru­us ja (kum­mallisik­si koe­tut) kohden­nuk­set (esim. tuki­a­sun­not “retkuille” kaupun­gin kalleim­mil­la alueil­la, joi­hin keskipalkkaisil­lakin voi olla rahoituk­sel­lisia vaikeuk­sia ede­tä) saat­ta­vat syödä parem­paan tulok­seen johta­van moti­vaa­tion yhteiskun­nan “työ­muu­ra­haisil­ta”.

    Yhteiskun­nan ohjaa­va rooli ja vero­tus ei saa koros­tua liian voimakkaak­si, muuten on vaarana epäoikeu­den­mukaisu­us (ks. “fi.wikipedia.org/wiki/Pomperipossa_i_Monismanien”). Toisaal­ta liial­lista ahneut­ta ja piit­taa­mat­to­mut­ta lähim­mäi­sistä (ja hei­dän mah­dol­lis­es­ta hädästä) on jos­sain määrin myös pyrit­tävä hillit­semään. Syyt tähän on myös help­po ymmärtää, jos his­to­ri­aa ja yhteiskun­nal­lisia olo­ja eri puo­lil­la maail­maa vähääkään tun­tee. Heikoim­mis­takin on pidet­tävä huolta.

    Jos tas­apaino yksilön edun ja yhteiskun­nan edun välil­lä on ter­ve, johta­nee se kaikkien kannal­ta parhaaseen lop­putu­lok­seen, eli koko yhteiskun­nan ja sen jäsen­ten hyvinvointiin.

  21. Eiköhän se Pohjo­is­maid­en ja muiden pohjoisel­la alueil­la sijait­se­vien val­tioiden taloudelli­nen men­estys johdu siitä, että yhteiskun­tien toim­into­ja ohjaa­vat pelisään­nöt ovat kun­nos­sa. Näin­hän on asianti­la myös Pohjois-Amerikassa.

    Näille val­tioille on yhteistä se, että val­lan kolmi­jako-oppi toimii ja sen seu­rauk­se­na varsinkin oikeuslaitos pysyy aidosti riip­pumat­tomana. Mik­si nämä pelisään­töjä koske­vat kysymyk­set on saatu kun­toon juuri kylmil­lä alueil­la, johtunee karun luon­non aset­tamista vaatimuksista.

    Venäjä on varoit­ta­va esimerk­ki pohjoisen alueen val­tios­ta, jos­sa pelisään­töjä ei olla kyet­ty saat­ta­maan kuntoon.

  22. Osmo, ilmainen neu­vo: Jos voit kytkeä julis­tus­tasi enem­män puo­lalaiseen kon­tek­sti­in, saat sanomasi parem­min per­ille. Kuuli­joi­ta ei kuitenkaan kiin­nos­ta Suo­mi, vaan Puola. 

    Kan­nat­taa myös jät­tää pois kaik­ki joka voidaan tulki­ta arro­ganssik­si, esim.: “Joka on vas­ta nyt val­it­se­mas­sa polkuaan” voidaan tulki­ta niin, että opa­s­tat puolalaisia. 

    Pidän tek­stiä oikein mielenkiintoisena.

  23. R.Silfverberg:
    — korkea alko­holin kulutus
    — korkeat avioeroluvut 

    Alko­holin kulu­tus­ta henkeä kohti arvioidaan muu­ta­mal­lakin eri taval­la, mut­ta kaikil­la niistä Suo­mi on Euroopan maista noin sijoil­la 15–25. OECD-maista se on sijal­la 19. Lähde.

    Avio­erolu­vuis­sa Suo­mi oli vuon­na 2010 Euroopan maista sijal­la 23, ja samal­la läh­es täs­mälleen EU:n keskiar­voa. Lähde.

    TomiA: Esimerkke­jä kylmistä maista, jois­sa ei ole vahvo­ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tapyrkimyk­siä: Sveitsi, 

    OECD:n mukaan lak­isääteis­ten sosi­aal­i­meno­jen BKT-osu­us (Source-valikos­ta “Pub­lic and manda­to­ry pri­vate”) oli Sveit­sis­sä 27,5 % ja Suomes­sa 26,2 % ainakin vielä vuon­na 2005, jol­ta löy­tyy molem­pi­en maid­en luvut. Lähde.

    Evert The Nev­er­Rest: Toiv­ot­tavasti siel­lä Varso­vas­sa ei joku älykkö kysy, miten mon­ta vuot­ta Suo­mi vielä aikoo velak­si olla ns. pohjoismainenhyvinvointivaltio. 

    Itse kysyn, kuin­ka mon­ta itsenäistä val­tio­ta on koskaan koko his­to­ri­an aikana mak­sanut julkisen sek­torin brut­tove­lan pois. En aio pidät­tää hen­gi­tys­täni, kun odotan vastausta.

  24. Ahto Apa­jalahti:
    “Ei ole ehkä sat­tuma, että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nat ovat syn­tyneet juuri kylmi­in mai­hin. Sel­l­aiset tulo­erot ja sel­l­ainen köy­hyys, joka on mah­dol­lista lämpimäm­mis­sä mais­sa, johtaisi­vat ja ovat ennen johta­neetkin mas­sakuolemi­in kylmien talvien kouris­sa. Selviämi­nen on vaat­in­ut yhteisöl­lisyyt­tä ja heikoista huole­htimista. Erk­ki Pul­li­aisen mukaan hyv­in­vin­ti­val­tioiden raja Euroopas­sa kul­kee samas­sa kohdin kuin raja sille, voiko kano­ja pitää ulkona ympäri vuoden.”

    Tämä meni nyt vähän nolok­si näin his­to­ri­anopiske­li­jan näkökulmasta.

    Pohjo­is­mainen yhteiskun­ta­malli poh­jau­tuu seu­raavi­in seikkoihin:

    Ei pohjo­is­maiset yhteiskun­nat perus­tu mainit­semille­si asioille, muuten, vaik­ka luet­telitkin joitakin Ruotsin ja Suomen keskeisiä kehi­tyskulku­ja. His­to­ri­antiede ei ylipään­sä tee sel­l­aisia yleistyk­siä, joista puhut. Jos tek­isi, kylmä ilmas­to olisi var­maan monel­la tärkeänä ehdokkaan — kun taas toiset pitäi­sivät moista seli­tys­tä nolona. Siksi.

    Ver­tail­e­van tutkimuk­sen kaut­ta täl­laisi­in kysymyk­si­in pitäisi tart­tua. Sään­nön­mukaisuuk­sia on turha odot­taa, mut­ta kar­si­u­tu­vat nyt ainakin kaikkein noloim­mat yleistyk­set joukos­ta ja ehkä sieltä joku järkeväkin aja­tus saat­taa nos­taa päätään. 

    Tan­skas­sa esimerkik­si oli maaor­ju­ut­ta 1700-luvun lop­ulle ja Islannis­sa 1800-luvun. Tan­s­ka myös kaupungis­tui Sak­san tahti­in. Sosi­aali­vaku­u­tuk­sen koti­maas­sa Preussis­sa feo­dal­is­mi ja maaor­ju­us oli­vat vielä val­lal­la 1800-luvun alus­sa, aatelis­ton suh­tee­ton val­ta aina toiseen maail­man­so­taan asti. Toisaal­ta hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan varhaiskylväji­in kuu­lui vahain mod­ernisoitunut Bri­tan­nia ja Yhdy­val­latkin. Tee tämän­ta­pais­es­ta seka­sotkus­ta nyt sit­ten yleistyk­siä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan juurista!

    Seu­raavak­si teen itse tietenkin älyt­tömän yleistyk­sen ja ehdotan, että vah­va keskus­val­ta selit­tää hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa eli yhdis­tää niitä mai­ta, jois­sa sel­l­aisen kehit­tämi­nen on ollut vah­vaa ja jatkuvaa.

    Ver­taile­mal­la tosin heti selviää, että on paljon vah­van keskus­val­lan mai­ta, jois­sa ei ole mietit­ty kansalais­ten hyv­in­voin­tia vaan keski­tyt­ty omaan etu­un raa’an yksioikois­es­ti — kun taas Suomen, Tan­skan tai mik­sei siis Bri­tann­ian tapai­sis­sa mais­sa keskus­val­ta hyö­tyy vas­ta mutkan kautta.

    Mik­si näin? Ver­tail­e­van tutkimuk­sen perus­teel­la vas­taus näyt­täisi liit­tyvän jotenkin pohjoiseu­roop­palaisu­u­teen, vaik­ka toki hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan piirteitä löy­tyy Etelä-Euroopas­ta ja muualtakin. 

    Mikä yhdis­tää Pohjois-Euroopan mai­ta? Esimerkik­si vau­raus, perinne, uskon­to — ja ilmasto.

  25. Arvom­ies: Eiköhän se Pohjo­is­maid­en ja muiden pohjoisel­la alueil­la sijait­se­vien val­tioiden taloudelli­nen men­estys johdu siitä, että yhteiskun­tien toim­into­ja ohjaa­vat pelisään­nöt ovat kun­nos­sa. Näin­hän on asianti­la myös Pohjois-Amerikassa.

    Näille val­tioille on yhteistä se, että val­lan kolmi­jako-oppi toimii ja sen seu­rauk­se­na varsinkin oikeuslaitos pysyy aidosti riippumattomana. 

    Jos Pohjois-Amerikalla tarkoite­taan Yhdys­val­to­ja, niin:

    1) Pelisään­nöt eivät vaiku­ta ole­van kun­nos­sa ainakaan sil­lä mit­ta­pu­ul­la, että lakimiehiä tarvi­taan peräti noin kym­menker­tais­es­ti ver­rat­tuna useisi­in Pohjo­is­mai­hin. Vuo­den 2000 paikkeil­la Yhdys­val­lois­sa oli 3,65 lakimi­estä 1000 asukas­ta kohti, kun Suomes­sa luku oli 0,30 ja Ruot­sis­sa 0,41. (Lähde.) Mikä muu edes voisi olla parem­pi mit­ta­puu pelisään­tö­jen toim­imiselle kuin se, että niiden nou­dat­tamista ei tarvitse erik­seen tiva­ta oikeudessa? Mut­ta tässä suh­teessa Yhdys­val­lat ja Pohjo­is­maat ovat vas­takkai­sis­sa ääripäissä.

    2) Oikeuslaitos ei ole Yhdys­val­lois­sa riip­puma­ton klas­sisen mon­tesquieu­laisen val­lan kolmi­jako-opin mukaises­ti, kos­ka suuri osa tuo­mareista val­i­taan vaaleil­la, jot­ka ovat aivan yhtä poli­ti­soitunei­ta kuin kansane­dus­tus­laitok­senkin vaalit. Kun lainkäyt­tö lisäk­si perus­tuu suurek­si osak­si ennakkopäätök­si­in ja niiden tulk­it­semiseen, on lain­säädän­tö­val­lan ja tuomio­val­lan erot­telu enim­mäk­seen vain näennäinen.

    Lisäk­si toisaalta:

    3) Väite val­lan kolmi­jako-opin toim­imis­es­ta Suomes­sa on sekin kyl­lä yhtä erikoinen, kos­ka tääl­lä taas toimeen­panoval­ta on perus­tus­lak­i­u­ud­is­tuk­ses­sa viety val­tion­päämieheltä täysin ja annet­tu sen sijaan hal­li­tuk­selle — jol­la taas nykyisessä, vain enem­mistöhal­li­tuk­set kelpu­ut­tavas­sa poli­it­tises­sa kult­tuuris­sa on aina eduskun­nan vank­ka tuki, eikä muun­laista hal­li­tus­ta koskaan edes ale­ta perustaa.

    Sanois­in siis, että sen enem­pää Yhdys­val­lois­sa kuin Suomes­sakaan ei täten nou­date­ta val­lan kolmi­jako-oppia, kos­ka kolmes­ta on kum­mas­sakin maas­sa kak­si hit­sautunut kiin­ni toisi­in­sa: siel­lä lain­säädän­tö- ja tuomio­val­ta, tääl­lä taas lain­säädän­tö- ja toimeenpanovalta.

  26. Monikym­menkieli­nen Euroop­pa on miljoona ker­taa kivem­pi kuin kak­sikieli­nen Suomi.

  27. Tätä tuskin kan­nat­taa heille sanoa, vaan pide­tään mölyt mahassa :

    Vaik­ka ikuinen maail­man rauha saavutet­taisi­in, täy­tyy Obb­näsiä ja Dragsvikia puo­lus­taa. Taval­lisia tossunku­lut­ta­jia vastaan.

  28. Mar­juk­ka:
    Kansalais­palk­ka olisi tämän ilmiön hyväksymistä, mik­si se aktivoisi ihmisiä yhtään enem­pää kuin nykyi­nen tilanne.

    Nyt ihmisille taataan taval­la tai toisel­la n. 700€/kk tulot joka tapauk­ses­sa, mut­ta ei saa tehdä töitä, tai mon­et ovat tuloloukussa.

    Kansalais­palk­ka, esim. 500€/kk ilman mitään mui­ta tukia, *pakot­taisi* ihmiset tekemään töitä. Kansalais­palkan myötä voisi myös lakkaut­taa suuren määrän viras­to­ja, ja irtosanoa 50000 ihmistä julkiselta sek­to­ril­ta. Näen kansalais­palkan oikeis­to­laise­na, nuo­rille jous­taville kaupunki­laisille sopi­vana tukimuotona.

    Tuon jäl­keen val­tio ei enää velka­an­tu­isi niin pahasti, bkt myös var­maankin lask­isi n. 10% lyhyel­lä aikavälil­lä. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä tuo ter­ve­hdyt­täisi yhteiskuntaa.

    Mar­juk­ka:
    Hyv­in­voin­ti­val­tio ja kaiken kat­ta­va julki­nen sek­tori on sekin uusi yhteiskun­nalli­nen kokeilu, jon­ka tule­vaisu­ut­ta voi jo jol­lain tapaa ennustaa. 

    Ennus­tan Suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion rom­ah­tamista jon­nekin Puolan ja Ruotsin väli­maas­toon. EU väistämät­tä tekee sen, ja Vihreät minus­ta aja­vat tätä suo­raan liit­to­val­ti­ol­laan, vaik­ka kuin­ka maalail­i­si­vat hyvää ja sol­i­daarista eurooppaansa. 

    Minä näen liit­to­val­tios­sa vain Berlus­conien kave­r­ien myhäi­lyä kulis­seis­sa, ja Suomen ajau­tu­mista Sak­san ali­hank­in­ta-ren­ki-per­ife­ri­ak­si. Väistämät­tä julkiselta sek­to­ril­ta häviää 100000 työ­paikkaa ja ne kor­vau­tu­vat osa-aikaisil­la mata­la­palkkaisil­la pätkätöillä. 

    Käsi­työt, kier­rä­tys ja omavaraisvil­je­ly nou­se­vat taas arvoon­sa. Mar­jan­poim­i­joitakaan ei tarvitse enää rah­da­ta Thaimaasta.

  29. Vaik­ka Osmon mat­ka ei eduskun­nan pr-toim­intaan liit­tyiskään, tulee muis­ti­in puhemies Heinälu­o­man käyn­ti piraut­ta­mas­sa kyynel Man­ner­heimin muis­to­laatal­la Varso­vas­sa ja pari saman tien Auschwitzin portilla.

  30. Tom­mi Uschanovin huomio siitä, ettei val­lan kolmi­jako käytän­nössä toteudu, on eri­no­mainen. Lisäk­si olisi syytä huo­ma­ta, ettei nykyi­nen euroop­palainen ajat­telu edes kan­na­ta selkeää kolmi­jakoa vaan val­lan hajauttamista.

    Amerikkalaises­sa val­lan kolmi­jaos­sa toimeen­panoval­ta on juridis­es­ti yksi ain­oa henkilö, ja peri­aat­teessa kak­si toimen­npanevaan val­taan kuu­lu­vaa viras­toa ei voi olla vastapuoli­na mis­sään oikeusju­tus­sa. Ajatuk­se­na on, että viime kädessä pres­i­dent­ti ratkaisee viras­to­jen väliset kiistat.

    Euroop­palaises­sa kult­tuuris­sa koroste­taan nykyään riip­pumat­tomien vira­nomais­ten ole­mas­saoloa. Esimerkik­si oikeuskans­leri ja oikeusasi­amies eivät luon­tev­asti sijoitu mihinkään val­lan kolmi­jaon osa-alueeseen, mut­ta tästä huoli­mat­ta heil­lä on erit­täin tärkeä rooli lail­lisu­us­valvo­ji­na. Aivan vas­taavasti meil­lä on paljon toisi­aan valvovia vira­nomaisia: Vero­hallinto pyrkii puolueet­to­muu­teen, mut­ta veron­saa­jien oikeu­den­valvon­ta ajaa julkisen val­lan etua, jos vero­hallinto lep­suilee. Samoin ELY-keskus valit­taa tarvit­taes­sa ympäristön puoles­ta, jos kun­ta tai alue­hallintovi­ras­to tekee ympäristöä vaaran­ta­van päätök­sen. Tur­val­lisu­us­neu­vos­tossa istu­vat avain­min­is­ter­iöi­den kansli­apääl­liköt ja armei­jan edus­ta­jat valmis­tele­mas­sa ja yhteenso­vit­ta­mas­sa valmius­su­un­nit­telua ja häir­iöti­lantei­den toim­intaa. Todel­lises­sa kri­isi­ti­lanteessa tuo elin muut­tuisi hel­posti maan var­jo­hal­li­tuk­sek­si, sil­lä sen kaut­ta puo­lus­tusvoimain komen­ta­ja saisi ohjat­tua sivi­il­i­hallintoa hal­li­tuk­sen ohi.

    Näitä mekanis­me­ja ei val­lan kolmi­jako tunne, mut­ta ne ovat käytän­nössä erit­täin tärkeitä ja tarpeel­lisia demokra­ti­amme toiminnalle.

    Par­la­men­taris­mia on Suomes­sa korostet­tu liikaa. Tulok­se­na on ollut se, että päämin­is­terin viras­ta on tul­lut liian raskas. Päämin­is­ter­il­lä on liikaa val­taa ja liikaa töitä. Van­hanen simahti seit­semän vuo­den jäl­keen. Katainen kesti kolme vuot­ta, mut­ta oli kyl­lä tätä ennen työsken­nel­lyt neljä vuot­ta yhtä raskaas­sa val­tio­varain­min­is­terin viras­sa. Ei täl­lainen johta­jan kuor­mit­ta­mi­nen ole hyvää hallintoa. Päämin­is­terin vas­tui­ta on hajautet­ta­va esim. eduskun­nan puhemiehelle ja pres­i­den­tille. Lisäk­si olisi vaa­dit­ta­va, ettei päämin­is­teri saa olla puolueen­sa puheenjohtaja.

  31. Ehkäpä otsikko pitäisi muut­taa perfektiin:

    “Miten pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on voin­ut toimia?”

    Tuo yhteiskun­ta vaatii nimit­täin mak­sa­jansa ja glob­al­isoitu­vas­sa maail­mas­sa näil­lä mak­sajil­la on yhä enem­män mah­dol­lisuuk­sia vält­tää nämä maksut.

  32. Pul­pahti­han se kansalais­palkkakin sieltä…
    Mik­si ei negati­ivi­nen tulovero? Ja ei, ero ei ole vain semant­ti­nen. Vaik­ka toki sitäkin (helpom­pi myydä).

    NIT yhdis­tetään jostain syys­tä ajatuk­sel­lis­es­ti tasaveroon. Mik­si ihmeessä? Toki pro­gres­sio­ta ei voi olla heti kun itse han­kit­tu­ja tulo­ja alkaa saa­da, mut­ta jos­sakin ylem­pänä (en nyt tässä työki­ireessä ryhdy tarken­ta­maan) voi aivan hyvin olla pari progressioporrasta.

    Jostain syys­tä tämä aihe aina katoaa keskustelus­ta alkurepli­ikin jäl­keen. En aja sitä kuin käärmet­tä pyssyyn — siinä voi olla ties mitä heikkouk­si­akin, jot­ka oikeat asiantun­ti­jat (mm. pal­stan isän­tä) voivat kaivaa esille. Mut­ta ainakin halu­aisin kuul­la, mik­si ei?

  33. Mik­si se, mikä on Lati­nalaisen Amerikan vasem­mis­to­hal­li­tuk­sil­ta epäon­nis­tunut jok­seenkin aina, on onnis­tunut Pohjoismaille, […]? 

    Tuli viiveel­lä mieleen yksi klassi­nen talousti­eteen artikke­li, Jef­frey Sachsin neljän­nesvu­o­sisadan takainen “Social Con­flict and Pop­ulist Poli­cies in Latin Amer­i­ca”. Sachs pohtii tätä kysymys­tä toiseen suun­taan: mik­si siel­lä epäon­nis­tu­taan, ja todel­lakin ker­ta toisen­sa jäl­keen, siinä mis­sä tääl­lä onnis­tu­taan? Hän antaa ainakin kolme vastausta:

    1) Tulo­erot ovat lähtöti­lanteessa liian suuret, jot­ta niiden vähen­tämis­toimia voi lähteä ylipään­sä tekemään ajau­tu­mat­ta jo heti pop­ulis­tiseen jakopoli­ti­ikkaan. Sosi­aa­li­nen tilaus vähen­tämis­toimille on niin tavat­toman suuri, että “jotain tart­tis tehdä” ‑tunne pysyy yllä siihen pis­teeseen saak­ka kun kas­sa on tyhjä (aivan kir­jaimel­lis­es­ti, ei pelkästään alarmisti­sis­sa maalailuis­sa). Kun hyv­in­voin­tia alet­ti­in Pohjo­is­mais­sa rak­en­taa, rikkaatkin oli­vat sen sijaan ver­rat­en köy­hiä, eikä tilanne ollut se, että toisaal­la on jotain keräi­ly­taloudessa eläviä inti­aane­ja ja toisaal­la roo­peankka­maisia rahasäiliöitä.

    2) Pres­i­dent­ti­val­tainen hal­li­tus­muo­to suosii karis­maat­tiseen, lumovoimaiseen johta­ju­u­teen poh­jau­tu­vaa poli­it­tista kult­tuuria. Täl­löin ole­tusar­voinen, keskiver­to poli­itikko­tyyp­pi on jotain sel­l­aista kuin Soi­ni tai Veikko Ven­namo — ei jotain sel­l­aista kuin vaik­ka Ahti Kar­jalainen tai Kale­vi Sor­sa. Osak­si kyseessä on myös ero eteläeurooppalais(peräis)en ja pohjoiseu­roop­palaisen kult­tuurin välil­lä, mut­ta yhtä paljon myös banaali val­tiosään­töoikeudelli­nen ero. Suomen tapauk­ses­sa on Sachsin mallis­sa kyse pitkälti vain ns. her­raonnes­ta. Jos hyv­in­voin­ti­val­tion raken­nuskaudel­la ei olisi ollut pres­i­dent­tinä Kekko­nen vaan sanokaamme vaik­ka juuri Ven­namo, hän olisi sil­loisen perus­tus­lain avul­la saanut paljon tuhoa aikaan.

    3) Sys­tee­mis­sä ei pelkästään ole poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä samas­sa mielessä kuin Suomes­sa, vaan hal­li­tus­puolueen vai­htues­sa koko virkamieskun­ta vai­hde­taan uuden hal­li­tus­puolueen jäseni­in. Virkamieskunnal­ta puut­tuu sik­si “insti­tu­tion­aa­li­nen muisti”, joka ulot­tuisi vuosikymmen­estä toiseen. Van­hoista möh­läyk­sistä ajaudu­taan näin yhä uusi­in, kos­ka puikois­sa ovat täysin toiset ihmiset kuin edel­lis­ten möh­läys­ten sattuessa.

    Näi­den näköko­h­tien val­os­sa se, että tääl­lä on onnis­tut­tu parem­min kuin siel­lä, on lähempänä itses­tään­selvyyt­tä kuin mysteeriä.

  34. Soin­in­vaara: “Yhdys­val­to­jen piti olla maa, jos­sa juok­supoi­ka voi koho­ta pääjo­hta­jak­si – aivan toisin kuin van­has­sa englan­ti­laises­sa luokkay­hteiskun­nas­sa. Sel­l­ainen se ehkä oli joskus, mut­ta ei ole enää”

    Mik­si Yhdys­val­lat ei heikkene taloudel­lis­es­ti tämän joh­dos­ta? Onko niin, että täl­lä ei lop­pu­jen lopuk­si ole paljonkaan merk­i­tys­tä tuotan­topo­ten­ti­aalin hyö­dyn­tämisessä. Vai olisiko Yhdys­val­lat vieläkin mah­tavampi ilman luokkayhteiskuntaa?

  35. OS: “Suo­mi on men­estynyt hyvin Pisa-tutkimuk­sis­sa. En ole var­ma, että tämä on pelkästään koulun ansiota.”

    Ei olekaan. Merkit­tävässä roolis­sa on myös geen­it. Uno­h­tuiko sin­ul­ta näin merkit­tävä asia vahin­gos­sa, vai oliko tarko­tuk­se­nasi vain tuput­taa poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia propagandaa?

  36. Tom­mi Uschanov: Jos Pohjois-Amerikalla tarkoite­taan Yhdys­val­to­ja, niin:

    1) Pelisään­nöt eivät vaiku­ta ole­van kun­nos­sa ainakaan sil­lä mit­ta­pu­ul­la, että lakimiehiä tarvi­taan peräti noin kym­menker­tais­es­ti ver­rat­tuna useisi­in Pohjo­is­mai­hin. Vuo­den 2000 paikkeil­la Yhdys­val­lois­sa oli 3,65 lakimi­estä 1000 asukas­ta kohti, kun Suomes­sa luku oli 0,30 ja Ruot­sis­sa 0,41. (Lähde.) Mikä muu edes voisi olla parem­pi mit­ta­puu pelisään­tö­jen toim­imiselle kuin se, että niiden nou­dat­tamista ei tarvitse erik­seen tiva­ta oikeudessa? Mut­ta tässä suh­teessa Yhdys­val­lat ja Pohjo­is­maat ovat vas­takkai­sis­sa ääripäissä.

    2) Oikeuslaitos ei ole Yhdys­val­lois­sa riip­puma­ton klas­sisen mon­tesquieu­laisen val­lan kolmi­jako-opin mukaises­ti, kos­ka suuri osa tuo­mareista val­i­taan vaaleil­la, jot­ka ovat aivan yhtä poli­ti­soitunei­ta kuin kansane­dus­tus­laitok­senkin vaalit. Kun lainkäyt­tö lisäk­si perus­tuu suurek­si osak­si ennakkopäätök­si­in ja niiden tulk­it­semiseen, on lain­säädän­tö­val­lan ja tuomio­val­lan erot­telu enim­mäk­seen vain näennäinen.

    Lisäk­si toisaalta:

    3) Väite val­lan kolmi­jako-opin toim­imis­es­ta Suomes­sa on sekin kyl­lä yhtä erikoinen, kos­ka tääl­lä taas toimeen­panoval­ta on perus­tus­lak­i­u­ud­is­tuk­ses­sa viety val­tion­päämieheltä täysin ja annet­tu sen sijaan hal­li­tuk­selle – jol­la taas nykyisessä, vain enem­mistöhal­li­tuk­set kelpu­ut­tavas­sa poli­it­tises­sa kult­tuuris­sa on aina eduskun­nan vank­ka tuki, eikä muun­laista hal­li­tus­ta koskaan edes ale­ta perustaa.

    Sanois­in siis, että sen enem­pää Yhdys­val­lois­sa kuin Suomes­sakaan ei täten nou­date­ta val­lan kolmi­jako-oppia, kos­ka kolmes­ta on kum­mas­sakin maas­sa kak­si hit­sautunut kiin­ni toisi­in­sa: siel­lä lain­säädän­tö- ja tuomio­val­ta, tääl­lä taas lain­säädän­tö- ja toimeenpanovalta.

    1) samal­la logi­ikalla: teknolo­gia ei ole kun­nos­sa maas­sa X, kos­ka siel­lä on/tarvitaan paljon insinööre­jä. Oikeu­denkäyn­tien määrä ei ole hyvä mit­ta­puu pelisään­tö­jen toim­imiselle, kos­ka niiden määrä riip­puu myös siitä, kuin­ka houkut­telev­ina asiano­saiset koke­vat oikeu­denkäyn­nin. Jos esim. käsit­te­ly kestää kohtu­ut­toman kauan aikaa, laite­taan oikeu­denkäyn­te­jä vähem­män vireille, vaik­ka itse pelisään­nöt oli­si­vat saman­laiset. Suomi­han on saanut noot­tia näistä pitkit­tyneistä oikeu­denkäyn­neistä Ihmisoikeustuomiois­tu­imelta. Edelleen, ei lainkaan tuomiois­tu­imia -> ei lainkaan tivaamista oikeudessa. Pelisään­nöt kunnossa?
    Parem­pi mit­tari sään­tö­jen toim­imiselle on esim. talouskasvu: talouskasvu edel­lyt­tää mm. luot­ta­mus­ta mui­hin talouden toim­i­joi­hin, toimi­va oikeusjär­jestelmä takaa tämän luottamuksen.

    2) Suomes­sa pres­i­dent­ti nimit­tää tuo­mar­it val­tioneu­vos­ton esi­tyk­ses­tä, joten yhtä näen­näi­nen erot­telu on täten myös Suomessa.

  37. Tom­mille kiitos Sachsin refer­oin­nista. Tyyp­pi oli aika mainio ennen kuin sairas­tui megalomaniaan. 😉

    Tuo­ta hiukan ihmette­len, että onko Sachs tosi­aan pitänyt virkami­esten vai­h­tu­mista isona ongel­mana. Sama­han tapah­tuu käsit­tääk­seni USA:ssa niis­sä virois­sa, jot­ka voit­tanut­ta puoluet­ta riit­tävästi kiinnostavat.

    Samat­en USA:ssa on erit­täin vah­va presidentti. 

    Jostain syys­tä suuret ja suurenevat tulo­erotkaan eivät ole houkutelleet “kas­san tyhjenemiseen”.

    Eli äkkiseltään lask­ien Sachsin kaik­ki kolme kohtaa koske­vat, enem­män tai vähem­män, myös hänen koti­maataan — jos eivät ole peräti sikäläis­es­tä poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta peräisin. Eikä kyl­lä USA:n talouden kasvua näytä pahem­min haittaavan.

    Muis­tan, miten Sachs jos­sain kir­jas­saan ehdot­ti, että ekon­o­mistien pitää olla kuin yleis­lääkäri. Ei siis riitä, että kohdis­taa huomion­sa talouteen. Pitää tarkastel­la yhteiskun­taa laa­jasti, kuten yleis­lääkäri kohdis­taa huomion­sa ihmiseen kokon­aisuute­na toisin kuin erikois­lääkäri (“tyyp­illi­nen ekonomisti”).

    Ongel­ma täl­laises­sa läh­estymis­tavas­sa on — siis ekonomien kohdal­la — että kukaan ei voi tietää, mihin se huomio pitää kohdis­taa. Kaik­keen­han ei tietenkään voi.

    (Olen ajatel­lut, että vas­taus on demokra­ti­as­sa, jos mis­sään: poli­itikot kyl­lä lop­ul­ta tietävät oikeat tai “oikeat” vas­tauk­set, kun­han kansan­val­ta toimii eikä yhteiskun­ta ole liian jakau­tunut lähtöko­htais­es­ti tai ajaudu liian jakau­tuneeseen tilaan. Mut­ta tämä karkaa nyt täysin alku­peräis­es­tä aiheesta.)

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­lat tuo val­tavasti lah­jakkai­ta kansalaisia ulko­mail­ta, eri­tyis­es­ti Aasiasta.

    Mut­ta kyl­lähän tuos­ta pitäisi teo­ri­as­sa tul­la tehokku­ustap­pi­o­ta jos kyvytön koti­mainen eli­it­ti pääsee val­taan, vaik­ka siel­lä olisikin kyvykkäitä aasialaisia seassa. Siinä mielessä argu­ment­tisi on aika köy­hän­lainen. Siis onko väit­teesi se, että Yhdys­val­lat pär­jää, kos­ka siel­lä johtokun­nis­sa ja toimi­vas­sa joh­dos­sa on syn­type­r­äis­ten yhdys­val­tavais­ten seassa näitä kyvykkäitä maa­han­muut­ta­jia? Väit­täisin kyl­lä aika suo­ral­ta kädeltä, että suurin osa Yhdys­val­tain yri­tys­ten johto­por­taas­ta on syn­tynyt Yhdys­val­lois­sa. Sinä puhut ehkä asiantun­ti­joista. Aivan eri asia, niinkuin itsekkin tiedät.

  39. Tom­mi Uschanov:
    3) Sys­tee­mis­sä ei pelkästään ole poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä samas­sa mielessä kuin Suomes­sa, vaan hal­li­tus­puolueen vai­htues­sa koko virkamieskun­ta vai­hde­taan uuden hal­li­tus­puolueen jäseni­in. Virkamieskunnal­ta puut­tuu sik­si “insti­tu­tion­aa­li­nen muisti”, joka ulot­tuisi vuosikymmen­estä toiseen. Van­hoista möh­läyk­sistä ajaudu­taan näin yhä uusi­in, kos­ka puikois­sa ovat täysin toiset ihmiset kuin edel­lis­ten möh­läys­ten sattuessa. 

    Englan­tikin on vähän tätä maa­ta, val­lan vai­htues­sa organ­isaa­tiot ja tavoit­teet vai­h­tu­vat. Virkamieskun­taa ei ehkä vai­hde­ta vir­ka viral­ta, mut­ta peruste­taan uudet viras­tot ja van­hoil­ta lopete­taan rahoi­tus… Suomes­sakin on joskus vähän saman­su­un­taista toimintaa.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­lat tuo val­tavasti lah­jakkai­ta kansalaisia ulko­mail­ta, eri­tyis­es­ti Aasiasta. 

    Kyl­lä ja USA:n vetovoiman voi hyvin ymmärtää. USA:lla on kaikkien mit­tarien mukaan maail­man paras koulu­tusjär­jestelmä ja korkeak­ouluil­la rutkasti imua.

    Ai, tämäkö oli väärä vas­taus? 😉 Fik­sun suo­ma­laisenkin nuoren kan­nat­taa lähteä USA:han opiskele­maan, jos siihen aukeaa mahdollisuus.

    Osmo, ero mei­dän ikäpolvemme ja mei­dän lastemme välil­lä on se, että mei­dän ikäpolves­tamme useim­mat tuli­vat opiskelu­jen jäl­keen takaisin. Mei­dän lapsemme jäävät maailmalle.

  41. ML:
    Soin­in­vaara: “Yhdys­val­to­jen piti olla maa, jos­sa juok­supoi­ka voi koho­ta pääjo­hta­jak­si – aivan toisin kuin van­has­sa englan­ti­laises­sa luokkayhteiskunnassa.Sellainen se ehkä oli joskus, mut­ta ei ole enää”

    Mik­si Yhdys­val­lat ei heikkene taloudel­lis­es­ti tämän joh­dos­ta? Onko niin, että täl­lä ei lop­pu­jen lopuk­si ole paljonkaan merk­i­tys­tä tuotan­topo­ten­ti­aalin hyö­dyn­tämisessä. Vai olisiko Yhdys­val­lat vieläkin mah­tavampi ilman luokkayhteiskuntaa? 

    Ei luokkay­hteiskun­ta vält­tämät­tä tarkoi­ta huonoa taloudel­lista men­estys­tä. Talous voi kas­vaa vaik­ka koko kasvu menisikin pelkästään eli­it­ille. Näin on pitkälti käynyt Yhdysvalloissa. 

    Tämä graafi Wikipedi­as­ta ker­too karua kieltä Yhdys­val­to­jen tilanteesta: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/45/Productivity_and_Real_Median_Family_Income_Growth_1947-2009.png . Kahdek­sankym­men­täluku­un ver­rat­tuna työn tuot­tavu­us on melkein kolminker­tais­tunut, mut­ta medi­aan­i­t­u­lo on pysynyt läh­es samana.

  42. Pieni tarken­nus, mik­si ei Yhdys­val­lois­sa voi enää koho­ta juok­supo­jas­ta johta­jak­si? Eikös siel­lä ole edelleen yrit­täjyys ja oma pär­jäämi­nen suures­sa arvossa?

  43. Kansalais­palkkaa voi miet­tiä uudem­man ker­ran, kun on fak­taa, miten vaikut­taa se, että nyt voi tien­ata työt­tömyys­tur­van lisäk­si 300 €/kk. Kuin­ka moni tuo­hon tart­tuu ja onko osa-aikatyötä tar­jol­la? Jot­ta kansalaipalk­ka toimisi nyt esitetyl­lä taval­la, työ­markki­noiden tulisi olla ihan toista kuin nyt.

    Aluk­si tulisi luop­ua yleis­si­to­vista työe­htosopimuk­sista, jot­ta yri­tyk­set voivat reagoi­da markki­noiden muu­tok­si­in. Nyt usein se suurin kulu eli palkat on kiveen hakat­tu, niihin ei voi koskea. Ain­oa vai­h­toe­hto on yt-neu­vot­telu­jen kaut­ta irti­sanomi­nen. Jon­ka jäl­keen yri­tys ei voi palkat uut­ta työvoimaa eikä varsinkaan osa-aikaista työvoimaa jne. Ay-liike on se muu­tok­sen avain, toden­näköis­es­ti este, tässäkin kohtaa.

  44. Prometheus:

    Ei olekaan. Merkit­tävässä roolis­sa on myös geen­it. Uno­h­tuiko sin­ul­ta näin merkit­tävä asia vahin­gos­sa, vai oliko tarko­tuk­se­nasi vain tuput­taa poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia propagandaa?

    Ei suo­ma­lais­ten geeniper­imä ole erikois­laa­tu­inen vaan kooste monista hävin­neistä — elävistä kansoista.

    Eikä geeniper­imä ole muu­ta kuin mah­dol­lisu­us, huip­pu tulee vain koval­la työl­lä ja har­joit­telul­la, ei pelkän geeniper­imän varas­sa syn­ny huip­pu­ja. Useimpia ihmisiä vaivaa lah­jakku­usharha eli kuvitel­laan, että joku tulee huipuk­si tekemät­tä mitään.

    Muutekin ihmisen omi­naisuuk­sien hajon­ta on pien­tä, eivät erot ole suuria kuin pien­ten ääripääryh­mien välillä.

    Lah­jakku­ut­takin on mon­taa lajia ainakin seit­semää toi­sis­taan riip­puma­ton­ta ja nekin jakaan­tu­vat alalajeihin.Yleisesti ain­oana lah­jakku­u­den mit­ta­ri­na on pidet­ty ÄO:ää, mut­ta se ker­too vain osan lahjakkuudesta.

    Opet­ta­jan on mah­do­ton tun­nistaa lah­jakkai­ta lap­sia, ehkä joitain,mutta suurin osa jää huomioimat­ta. Opet­ta­jan aika yhdelle oppi­laalle on sen ver­ran rajoitet­tua, että lah­jakku­u­den tun­nis­tus on vaikeaa. Niin­pä ope­tus on keskiver­toa. Kodin rooli lah­jakku­u­den tun­nistamises­sa on tärkeä, mut­ta har­voin van­hem­matkaan kykynevät tun­nista­maan lapsen­sa parhai­ta ominaisuuksia.

    Mut­ta opet­ta­jan, koulun ylipäätään, vaiku­tus on pieni, arvi­ol­ta n 5%. Suurin tek­i­jä on oppi­las itse ja hänen sosi­aa­li­nen taus­tansa. Sosi­aa­li­nen taus­ta vaikut­taa moti­vaa­tioon ja halu­un oppia.

    Pohjo­is­mait­ten vahvu­us löy­tyneekin kult­tuu­ri­taus­tas­ta. Arvo-ja asen­nemaail­ma ei ole ollut jäykkää vaan suh­tau­tu­mi­nen uusi­in asioi­hin on ollut avoin­ta ja uudet ideat on lanseer­at­tu nopeasti .
    Ajat­telu ei ole ollut uskon­non tai muiden epämääräis­ten usko­musten kahlitsemaa

  45. Soin­in­vaara “Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa, ratkaistu niin, että työtön ei voi vali­ta vapaa-aikaa sosi­aal­i­tur­van varas­sa, vaan varsin pian tulee kut­su työt­tömyyskurs­seille tai osoi­tus kun­nal­liseen työ­paikkaan. Nämä kun­nal­liset työ­paikat ovat usein varsin tuottamattomia.”

    Suomes­sa oli vas­taa­va laki 80-luvul­la eli ns Lep­päsen laki.
    Sen mukaan puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle piti kun­nan tai val­tion jär­jestää työ­paik­ka. Kysessä oli aito kokoaikainen palkkatyö,josta mak­set­ti­in nor­maalia työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa.

    Ahon hal­i­tus lopet­ti lain, mut­ta Tan­s­ka ja Ruot­si kopi­oi­vat sen.
    Suomeen on lanseer­at­tu uud­estaan köy­hän miehen ver­sio­ta Lep­päsen laista eli orjatyöver­sio­ta. Noin 100000 työtön­tä pakote­taan palk­t­tomi­in orjatöi­hin. Yri­tyk­sille he ovat ilmaista työvoimaa ja niin­pä ne syövät pieni­palkkaisia työ­paikko­ja, mikä ker­tau­tuu taas työt­tömyy­dek­si. Eli hölmöläisen peitonjatkamista.

    Pieni­palkkaisen työn tuhoa täy­den­tää vielä se,että nykyään opike­li­jatkin joutu­vat tekemään pakol­lisen har­joit­telun palkatta.

    Kun Ruot­sis­sa ja muual­lakin Euroopas­sa palkaton orjatyö on kiel­let­ty niin Suomen työl­lisyysaste on n 5% alem­pi kuin verrokkimailla

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­lat tuo val­tavasti lah­jakkai­ta kansalaisia ulko­mail­ta, eri­tyis­es­ti Aasiasta.

    Huo­mat­tavasti enem­män Yhdys­val­lat “tuo” lait­to­mia siir­to­laisia. Sal­do on nykyään n. 11 miljoon­aa. Nämä ovat tuskin perusk­oulu­tuk­sen saanei­ta ja kieli­taito on yleen­sä vain äidinkieli. Yleen­sä espanja. 

    Nii joo. Yhdys­val­lat ei oikein voi “tuo­da” kansalaisia eri­tyis­es­ti Aasi­as­ta, kos­ka kansalaiset saa­vat vapaasti liikkua USA:sta pois ja takaisin. Kansalaisu­u­den voi peri­aat­teessa saa­da kol­men vuo­den jäl­keen, viisi vuot­ta on nor­mi, mut­ta yleen­sä se vie hie­man tois­takym­men­tä vuot­ta. Ei nimit­täin riitä, että asuu vak­i­tuis­es­ti maas­sa, myös veroasi­at pitää pitää kun­nos­sa ja oppia kult­tuuria sekä kieli, joista varsinkin kie­len kanssa on usein vaikeuk­sia, kos­ka aikuis­ten on paljon vaikeampi omak­sua uusi kieli kuin las­ten. Hienos­ti san­ot­tuna lapset omak­su­vat nopeam­min lokaalin lingvis­tisen koodin.

  47. Tom­mi Uschanov:
    ‘snip’
    3) Väite val­lan kolmi­jako-opin toim­imis­es­ta Suomes­sa on sekin kyl­lä yhtä erikoinen, kos­ka tääl­lä taas toimeen­panoval­ta on perus­tus­lak­i­u­ud­is­tuk­ses­sa viety val­tion­päämieheltä täysin ja annet­tu sen sijaan hal­li­tuk­selle – jol­la taas nykyisessä, vain enem­mistöhal­li­tuk­set kelpu­ut­tavas­sa poli­it­tises­sa kult­tuuris­sa on aina eduskun­nan vank­ka tuki, eikä muun­laista hal­li­tus­ta koskaan edes ale­ta perustaa.
    ‘snip’

    Val­lan kolmi­jako ei varsi­nais­es­ti tarkoi­ta mitään val­taa val­tion­päämiehelle, joka voi olla seremoniallinen.
    Vaan: 1) lain­säädän­tö­val­ta par­la­men­tille, 2) toimeen­panoval­ta par­la­mentin luo­ta­mus­ta naut­ti­valle hal­li­tuk­selle ja 3) tuomio­val­ta riip­pumat­tomille tuomiois­tu­imille. Ja näin­hän se menee…

  48. Tääl­lä on esitet­ty monia, enim­mäk­seen hyviä vas­tauk­sia Oden kysymyk­seen. Kiitok­set mm. Tom­mi Uschanoville Lati­nalaisen Amerikan ana­ly­y­sistä. Tässä muu­ta­ma hajahuomio, poikkeuk­sia vahvis­ta­maan sääntöjä.

    Tur­vaval­tio Itä­val­ta on kato­li­nen maa, toki kylmä.

    Uruguayl­la oli jo 1900-luvun alkupuolel­la yksi maail­man ensim­mäi­sistä turvaverkoista,korkea elin­ta­so tai ainakin korkea bkt/capita. Kun II maail­man­so­dan jäl­keen ei enää toimin­ut sys­tee­mi, jos­sa lähetet­ti­in nau­dan­li­haa maail­malle ja odotet­ti­in, että sieltä tulee kivo­ja tavaroi­ta vasti­neek­si, maa alkoi kein­ua hyv­in­voin­ti­val­tion alla.

    Uusi See­lan­ti koki saman 90-luvul­la, mut­ta yhteiskun­ta kesti ankarat muu­tok­set. Tasaisem­pi tulon­jako, ja maan­omis­tu­solot? Vakaampi demokratia? 

    Kana­da ja USA ovat mie­lenki­in­toinen ver­rokkipari. Mik­si Kanadas­sa on julki­nen ter­vey­den­hoito, VR ja “Alko”? Liit­tyykö tämäkin jotenkin pitkän vipu­var­ren kaut­ta maid­en asu­tus- ja maat­alouden historiaan? 

    Kanadan puolueista hyvä kol­mo­nen muuten on ihan oikea demaripuolue, SI:hin kuu­lu­va. Suuri kan­na­tus pree­ri­aprovins­seis­sa, joiden “pienis­sä talois­sa” äänestetään demareita.

    Lula sai kai Brasil­ias­sa aikaan jotain kestävääkin? Ehkä ensim­mäisenä sit­ten 50-luvun ja Kubitschekin.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­lat tuo val­tavasti lah­jakkai­ta kansalaisia ulko­mail­ta, eri­tyis­es­ti Aasiasta.

    “tuo” ? Mik­si ylivoimaisen hieno pohjo­is­maalainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta, jos­sa sää­tykier­tokin toimii, ei “tuo”?

    Olisiko jotenkin mah­dol­lista että konkurssikyp­sä hir­mu­vero­tusy­hteiskun­ta ei vain ole kovin houkut­tel­e­va ihmisille, ain­oas­taan siel­lä huseer­aav­ille poliitikoille?

    1. tuo” ? Mik­si ylivoimaisen hieno pohjo­is­maalainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta, jos­sa sää­tykier­tokin toimii, ei “tuo”?

      Suomel­la on vielä matkaa maailmankieleksi.

  50. Tom­mi Uschanov: Tulo­erot ovat lähtöti­lanteessa liian suuret, jot­ta niiden vähen­tämis­toimia voi lähteä ylipään­sä tekemään ajau­tu­mat­ta jo heti pop­ulis­tiseen jakopoli­ti­ikkaan. Sosi­aa­li­nen tilaus vähen­tämis­toimille on niin tavat­toman suuri, että “jotain tart­tis tehdä” ‑tunne pysyy yllä siihen pis­teeseen saak­ka kun kas­sa on tyhjä (aivan kir­jaimel­lis­es­ti, ei pelkästään alarmisti­sis­sa maalailuis­sa). Kun hyv­in­voin­tia alet­ti­in Pohjo­is­mais­sa rak­en­taa, rikkaatkin oli­vat sen sijaan ver­rat­en köy­hiä, eikä tilanne ollut se, että toisaal­la on jotain keräi­ly­taloudessa eläviä inti­aane­ja ja toisaal­la roo­peankka­maisia rahasäiliöitä.

    Tämä on mie­lenki­in­toinen aja­tus, jos­sa voi olla paljonkin perää. Pitää kuitenkin huo­ma­ta pari asiaa:

    1. Ongel­ma on nimeno­maan köy­hien köy­hyys, kos­ka se luo paineen pop­ulis­tisille hätäratkaisuille. Lati­nalaises­sa Amerikas­sa ongel­ma ei ole suh­teelli­nen köy­hyys, vaan nimeno­maan sel­l­ainen köy­hyys, jos­sa nälkä, kylmä ja tau­dit vaivaa­vat ilman mah­dol­lisu­ut­ta parempaan.

    2. Suomes­sa on kuoltu nälkään 1800-luvul­la varsin laa­jasti, ja ero köy­hän torp­parin ja rikkaan kaup­pa­neu­vok­sen välil­lä oli ihan hyvää eteläamerikkalaista tasoa.

    Min­ul­la ei ole vas­taus­ta siihen, mik­si Suo­mi onnis­tui, ja mik­si asia näyt­tää paljon vaikeam­mal­ta muual­la. Vas­taus voi löy­tyä maanti­eteel­lis­ten ja kult­tuuril­lis­ten tek­i­jöi­den lisäk­si myös maail­man kehi­tyk­seen liit­tyvistä asioista. 

    Entäpä jos onkin niin ikävästi, että mod­erni tiedonväl­i­tys ja demokra­tia pakot­ta­vat pop­ulis­mi­in? Val­taan pääsee se, joka lupaa eniten, ja koulut­ta­mat­toman kansan on vaikea saa­da kier­ret­tä katkaistuk­si, kos­ka äänestäjil­lä ei ole real­is­tisia eväitä ymmärtää sitä, mikä on mah­do­ton­ta ja mikä mahdollista. 

    Jos näin on, se voisi kierol­la taval­la viita­ta siihen, että sup­peampi demokra­tia on ollut jol­lain taval­la olen­nainen asia hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tien kehi­tyk­sessä his­to­ri­al­lis­es­ti. Se taas on jos­sain määrin vaikeasti tois­tet­tavis­sa ole­va asia, kos­ka tuskin­pa asia kor­jaan­tuu otta­mal­la köy­hiltä äänioikeus pois. Koulu­tus­ta­son nos­t­a­mi­nen voisi olla ratkaisu, mut­ta se taas vaatisi pitkäjän­teistä päätöksentekoa.

  51. ML: Vai olisiko Yhdys­val­lat vieläkin mah­tavampi ilman luokkayhteiskuntaa?

    Yhdys­val­lat oli­si­vat vielä mah­tavampi, jos siel­lä ei käytet­täisi val­tavasti resursse­ja hukkaan mon­es­sa välissä.

    Inhimil­lisiä resursse­ja hukataan luokkay­hteiskun­taan, maan byrokra­tia on suo­ma­laiselle mon­es­sa kohdas­sa hyvin kimu­rant­tia, ja juridis­en jär­jestelmän ennakoimat­to­muu­teen ja rak­en­teisi­in menee val­tavasti resursseja.

    Maa on kuitenkin luon­non­va­roil­taan rikas ja koti­markki­na-alueeltaan erit­täin suuri. Yrit­tämiseen suh­taudu­taan myön­teis­es­ti, ja ihmiset tekevät paljon töitä. Lisäk­si maa­han on saatu sukupolvien ajan kerät­tyä keskimääräistä yrit­teliääm­pää porukkaa, kos­ka tar­jol­la ole­vat mah­dol­lisu­udet ovat valtavia.

    Yhdys­val­lat oli­si­vat hyvin toden­näköis­es­ti vieläkin mah­tavampi maa, jos siel­lä pystyt­täisi­in pohjoiseu­roop­palaiseen tapaan hoita­maan viral­liset asi­at. Toisaal­ta ehkä mekin voimme miet­tiä, onko meil­lä jotain oppimista sieltä.

  52. Mar­juk­ka:
    Pieni tarken­nus, mik­si ei Yhdys­val­lois­sa voi enää koho­ta juok­supo­jas­ta johta­jak­si? Eikös siel­lä ole edelleen yrit­täjyys ja oma pär­jäämi­nen suures­sa arvossa?

    Ei USA ole kauhean yrit­täjäys­tävälli­nen maa, yrit­täjien määrä on n 4 % työl­li­sistä, Suomes­sakin yrit­täjien määrä on noin 7% luokkaa. Suuret ja keskisu­uret kor­po­raa­tioit jyl­läävät siellä.

  53. Liian van­ha: Pieni­palkkaisen työn tuhoa täy­den­tää vielä se,että nykyään opike­li­jatkin joutu­vat tekemään pakol­lisen har­joit­telun palkatta.

    Vähän niinkuin lääketi­eteen kandit?

  54. vts: Oikeu­denkäyn­tien määrä ei ole hyvä mit­ta­puu pelisään­tö­jen toim­imiselle, kos­ka niiden määrä riip­puu myös siitä, kuin­ka houkut­telev­ina asiano­saiset koke­vat oikeu­denkäyn­nin. Jos esim. käsit­te­ly kestää kohtu­ut­toman kauan aikaa, laite­taan oikeu­denkäyn­te­jä vähem­män vireille, vaik­ka itse pelisään­nöt oli­si­vat saman­laiset. Suomi­han on saanut noot­tia näistä pitkit­tyneistä oikeu­denkäyn­neistä Ihmisoikeustuomiois­tu­imelta. Edelleen, ei lainkaan tuomiois­tu­imia -> ei lainkaan tivaamista oikeudessa. Pelisään­nöt kunnossa?

    Tässä vai­h­toe­htoinen selitys.

    Jos oikeu­denkäyn­neis­sä määrätään iso­ja sakkolu­on­teisia kor­vauk­sia, niistä tulee houkut­tele­via. Sekä kan­ta­jan että vas­taa­jan kan­nat­taa panos­taa paljon, jos panos­tuk­sel­la saa pienenkin muu­tok­sen lop­putu­lok­sen todennäköisyyksiin.

    Kos­ka oikeu­teen liit­tyvät riskit ja mah­dol­lisu­udet ovat täl­laises­sa jär­jestelmässä suuria, myös esimerkik­si sopimusjuridi­ikkaan pitää panos­taa. Kaik­ki jenkki­fir­mo­jen kanssa asioi­vat tun­te­vat ilmiön. Tai pelkkä vilka­isu vaikka­pa eri­lais­ten imma­te­ri­aal­i­tuot­tei­den käyt­töoikeuse­htoi­hin riittää.

    Erot oikeu­denkäytössä eivät siis pääosin liity rikostapauk­si­in tai yksi­ty­is­ten ihmis­ten riitoi­hin. Juristien tarve liit­tyy hyvin paljolti yri­tysjuridi­ikkaan ja kor­vauskäytän­töi­hin. Mon­imutkaiset ja epä­selvästi sovel­let­ta­vat sään­nöt yhdis­tet­ty­inä sakkolu­on­teisi­in kor­vauk­si­in tekevät riitelemis­es­tä sekä tarpeel­lista että kannattavaa.

    Suomes­sa tästä tosin on jo saatu pari ker­taa esi­makua. Eri­laiset kil­pailu­tuk­set poiki­vat huo­mat­ta­van paljon oikeudessa riideltävää, kos­ka sään­nöt eivät ole mitenkään itses­tään­selviä. Tek­i­jänoikeusju­tuis­sa on nähty myös aika has­su­ja kor­vauk­sia. (Tosin jälkim­mäiset eivät sikäli houku­ta riitelemään, että niis­sä ei oikeasti raha liiku.)

  55. Olen nyt pohjois-Ital­ias­sa. Suomeen ver­rat­tuna eurovaalit eivät näytä kiin­nos­ta­van pätkääkään.
    Vaal­i­main­ok­sia ei näy,vaalikampnjointia ei ole tor­eil­la eikä näy vaaliehdokkai­ta eikä edustajia.

    Eu vaale­ja pide­tään lähin­nä loiskiehuntana,pääosassa Berlus­coni kaikil­la kanav­il­la. EU vaaleis­sa ei toteudu aito demokratia

  56. Sep­po Korp­poo: Mielestäni on selvää sekin, että pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tion idea ei nykyisessä globaalis­sa ja nopearyt­misessä markki­na­t­aloudessa toimi.

    Tot­ta kai ihmis­ten hyväk­sikäyt­töön perus­tu­vas­sa maail­man­taloudessa lokaali jär­jestelmä, joka näin ei tee, antaa väk­isinkin muille tasoi­tus­ta ainakin ennen ker­ran­nais­vaiku­tusten huomioon ottamista ja var­masti jonkin ver­ran sen jälkeenkin.
    Kyse on kuitenkin arvovalinnasta.

    Anonyy­mi: Ei luokkay­hteiskun­ta vält­tämät­tä tarkoi­ta huonoa taloudel­lista men­estys­tä. Talous voi kas­vaa vaik­ka koko kasvu menisikin pelkästään eli­it­ille. Näin on pitkälti käynyt Yhdysvalloissa.

    Tuol­lainen talous, joka ei ole tas­apain­os­sa ja vain pump­paa rahaa ylöspäin, ei toi­mi lop­ut­tomi­in. Siel­lä alkaa tul­la raja vastaan.

  57. vts:
    2) Suomes­sa pres­i­dent­ti nimit­tää tuo­mar­it val­tioneu­vos­ton esi­tyk­ses­tä, joten yhtä näen­näi­nen erot­telu on täten myös Suomessa.

    Suomes­sa­han perus­tus­lain tulk­in­ta kuu­luu käytän­nössä edelleenkin vain eduskun­nan perus­tus­laki­valiokun­nalle, eli kolmi­jako menee sekaisin sielläkin.

    Mon­tesquie­un oma ensisi­jainen point­ti­han ei muuten liit­tynyt kolmi­jaon autu­u­teen vaan siihen, että eri­laiset ilmas­tot tuot­ta­vat eri tem­pera­ment­tisia ihmisiä ja vaa­ti­vat sen vuok­si eri­laiset yhteiskun­ta­järjestyk­set, kolmi­jako oli juurikin kylmän pohjoisen (Englan­ti) juttuja…

  58. Raimo K: Vaan: 1) lain­säädän­tö­val­ta par­la­men­tille, 2) toimeen­panoval­ta par­la­mentin luo­ta­mus­ta naut­ti­valle hal­li­tuk­selle ja 3) tuomio­val­ta riip­pumat­tomille tuomiois­tu­imille. Ja näin­hän se menee…

    Tuomio­val­lan riip­pumat­to­muus voidaan kyseenalais­taa, kos­ka poli­it­tiset tahot ja muu eli­it­ti saa itselleen hyvin sopivia päätök­siä ja ran­gais­tuk­sia, jot­ka ovat osin pahastikin ris­tiri­idas­sa kansalais­ten oikeusta­jun kanssa. On nähtävis­sä selvä yhteisymmärrys.

    Par­la­ment­ti taas meil­lä on pitkälti sama asia kuin hal­li­tus, kos­ka edel­lisel­lä on kova ryh­mäkuri ja se on käytän­nössä jälkim­mäisen johta­ma elin: Enem­mistöhal­li­tuk­sen muo­dostaa hal­li­tus­puoluei­den puolue­jo­hto. Näi­den seikko­jen vuok­si meil­lä menee kaik­ki hal­li­tuk­sen esi­tyk­set eduskun­nas­sa aina läpi — usein viimeistä piir­toa myöten alku­peräisen kaltaisina.

  59. Liian van­ha:
    Olen nyt pohjois-Ital­ias­sa. Suomeen ver­rat­tuna eurovaalit eivät näytä kiin­nos­ta­van pätkääkään.
    Vaal­i­main­ok­sia ei näy,vaalikampnjointia ei ole tor­eil­la eikä näy vaaliehdokkai­ta eikä edustajia. 

    Olin Rooman sata­makaupun­ki Civ­i­tavec­chi­as­sa pari viikkoa sit­ten ennen tur­istien ryntäystä.
    Rantakatu oli täyn­nä kaupung­in­jo­hta­jan vaali­in liit­tyviä esiteko­ju­ja, eurovaalit siinä sivussa.

    Helsingis­sä kaupung­in­jo­hta­ja Pajus­ta san­o­taan Guggen­heimia ajavak­si rautanyrkiksi.

  60. Osmo Soin­in­vaara: Suomel­la on vielä matkaa maailmankieleksi.

    Kek­si parem­pi seli­tys. 😀 USA:n koulu­jär­jestelmän laat­uero ver­rat­tuna pohjo­is­maiseen on käsit­tämät­tömän suuri. Toki on pari val­op­ilkkua: KI:kin vetää opiske­li­joi­ta ja Tan­skas­sa DTU. Tan­s­ka ei liene mikään maail­mankieli? Suomes­sa ei ole yhtään huip­puta­son yliopis­toa. Kyken­emme tyrimään täy­del­lis­es­ti kohtu­ullisen hyvät lukio-tason tulokset!

    Huip­puyliopis­toille on muu­tamia yhteisiä piirteitä. Niiden ryh­mäkoko on pieni, sat­sa­taan tutkimuk­seen ja niiden infra yhdis­tää asumisen, opiskelun ja sosi­aalisen elämän. Pääkaupunkiseudul­la esimerkik­si vain MPKK täyt­tää täl­lä het­kel­lä edel­ly­tyk­set, kun toimi­va TKK sössittiin!

    Aal­toyliopis­tol­la voi olla tule­vaisu­ut­ta, jos yksiköt ja asum­i­nen saadaan keskitet­tyä Otaniemen kam­puk­selle tai johonkin muualle. Turun ja Oulun yliopis­toi­hin kan­nat­taa sat­sa­ta, niil­lä on edel­ly­tyk­siä pikkukaupunkikam­puksi­na. HY on ongel­ma kokon­aisuute­na ja eräitä yksiköitä kan­nat­taisi var­maan irrot­taa HY:sta itsenäisik­si ja luo­da niille omat kampukset.

    1. Kalle,
      Kum­mallista kun HY on Suop­men yliopis­toista ain­oa, joka pär­jää jotenkin kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa. Aal­to ei pär­jää lainkaan.

  61. Kamunen: Olin Rooman sata­makaupun­ki Civ­i­tavec­chi­as­sa pari viikkoa sit­ten ennen tur­istien ryntäystä.
    Rantakatu oli täyn­nä kaupung­in­jo­hta­jan vaali­in liit­tyviä esiteko­ju­ja, eurovaalit siinä sivussa.

    Helsingis­sä kaupung­in­jo­hta­ja Pajus­ta san­o­taan Guggen­heimia ajavak­si rautanyrkiksi.

    Minä olen Caor­lessa Venet­sian lähel­lä. Tääl­lä perusk­oulu ei ole tuot­tanut englan­nin kie­len taitajia,keskustelut käy­dään englannin.italian,saksan kielien sotkulla.
    Mut­ta kyl­lä tääl­läkin arvoste­taan pohjo­is­maista mallia ja pyritäänkin siihen. Päiväkote­ja on useita,12000 asukkaan kaupungis­sa on suuri sairaala ja usei­ta pikkuklinikoita.
    Paik­ka on siisti,ei roskia,ei graf­fite­ja. Tääl­lä liiku­taan polkupyöril­lä ja ajoneu­vot väistävät kohteliassti

  62. Kamunen:

    Helsingis­sä kaupung­in­jo­hta­ja Pajus­ta san­o­taan Guggen­heimia ajavak­si rautanyrkiksi. 

    Tuo ei ole vält­tämät­tä huono asia, jos G:n sijoi­tu­s­paik­ka, toteu­tus ja sopimuse­hdot saadaan Helsin­gin ja helsinkiläis­ten kannal­ta kelvol­lisik­si. Mis­sä ovat meil­lä tiukim­mat neuvottelijat?

    Sijain­nin osalta ehdot­taisin kuitenkin Eteläran­nan sijaan vaik­ka Koivusaar­ta, jos­sa sen museon voisi sijoit­taa esim. Harte­lan ja Nokian ton­teille, osin ehkä metrotyö­maan isom­man aitauk­sen sisäpuolelle ja vielä sil­tana Län­siväylänkin ylle, ilman että kokon­aisu­us kär­sii, kun­han type­r­ästä uuden, hajasi­joite­tun ökya­sun­to­jen keskit­tymän rak­en­tamis­es­ta luovu­taan. Näin saisi Pajunen pysyvän maamerkkin­sä Helsin­gin his­to­ri­aan, taiteenys­tävät museon­sa, pur­je­hti­jat ja lähilu­on­non sekä virk­istysalueit­ten tarvit­si­jat omansa. Ja Helsin­ki säi­lyt­täisi mer­i­maise­mansa ja merel­lisyyten­sä (ilman täyt­töjä). Kuka vih­jaisee ideas­ta Jussille?

  63. Osmo on saman­lainen tosi oikea toveri kuin ihaile­mansa Lip­po­nen, Halo­nen ja Tuomio­ja jot­ka tais­tel­e­vat kak­sikielisen Suomen puoles­ta samaan aikaan kun poten­ti­aaliset kan­nat­ta­jat koke­vat monikym­menkielisen Euroopan miljoona ker­taa kivemmaksi.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle,
    Kum­mallista kun HY on Suop­men yliopis­toista ain­oa, joka pär­jää jotenkin kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa. Aal­to ei pär­jää lainkaan. 

    HY on päässyt keskit­tymään Aal­toa parem­min tieteen tekoon. Aal­lon tra­di­tios­sa on teknolo­gian kehit­tämi­nen, jota kan­sain­väliset yliopis­tomit­tar­it eivät vält­tämät­tä arvos­ta, vas­ta hil­jan alka­nut antaa tilaa tieteen teolle. Mm. Senaat­tiki­in­teistö­jen kiveen­hakat­tu tuot­to­tavoite (oliko se 7%) on edel­lyt­tänyt ainakin Aal­lon edeltäjältä TKK:lta myös tilaus­tutkimus­ta, jon­ka tulok­se­na on joudt­tu palvele­maan mm koti­maista teol­lisu­ut­ta hyvin tuloksin, mut­ta tuol­loin on arvioin­tien arvosta­ma tieteen teko jäänyt enem­män tai vähem­män ns “lap­sipuolen asemaan”.

    Saa nähdä, kos­ka seu­raa­va heilah­dus­li­ike palaut­taa yliopis­tot maamme ja sen teol­lisu­us-ja palveluyri­tys­ten etua parhait­en palvel­e­valle lin­jalle (nykyisen artikke­lite­htailun(!) sijaan) ja tilavuokrat saadaan kiskuri­hin­to­jen sijaan kohtu­u­den edel­lyt­tämälle tasolle. Vahinkoa on jo ehtinyt tapah­tua use­assa eri paikassa.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle,
    Kum­mallista kun HY on Suop­men yliopis­toista ain­oa, joka pär­jää jotenkin kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa. Aal­to ei pär­jää lainkaan. 

    Ver­tailu­tu­losten tarkastelus­sa pitää aina kysyä, miten ver­tailu tehti­in. Jos ver­tailus­sa pain­ote­taan julka­isupis­teitä, lääketi­eteelli­nen tiedekun­ta on kova sana, kos­ka lap­pu­ja tulee pain­os­ta paljon, ja niil­lä on usein kova impak­ti. (Ja tätä älköön tulkit­tako niin, etteikö HY:llä aidosti olisi use­am­mal­lakin alal­la maail­man huip­pua ole­vaa tutkimusta.)

    Jos rank­ing-tulok­sia ajatel­laan, sekä HY:stä että Aal­losta voisi heit­tää vaik­ka kuin­ka paljon toim­intaa veks. Teolo­gia tai eloku­van­teko eivät oikein edesauta yliopis­ton sijoi­tus­ta. Aal­to tosin on sössinyt asiansa ihan itsekin saa­mal­la yhteen­laskus­ta vähem­män kuin osien summan.

    Tiedekun­tasi­ivoamisen jäl­keen lop­pui­hin voisi ottaa vähän tiukem­man opiske­li­jaseu­lan ja panos­taa enem­män rahaa sekä opetuk­seen että tutkimuk­seen. Sit­ten meil­lä alka­isi olla kan­sain­välis­es­ti ver­tailus­sa men­estyviä yliopistoja.

    Resep­ti men­esty­syliopis­toon on yksinker­tainen. Tarvi­taan iso oppi­laak­siot­toalue ver­rat­tuna sisäänot­toon ja riit­tävästi rahaa hyvän henkilökun­nan hom­maamiseen. Kumpaakaan näistä ei ole mil­lään suo­ma­laisel­la yliopis­tol­la, eikä näil­lä näkymin tulekaan.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä Guggen­heimin on olta­va kaupun­gin kävelyvyöhykkeellä.

    Ilman muu­ta, käve­lyre­it­il­lä Kaivaris­sa itään ojen­tau­tu­va Rauhan­neito , Hakaniemessä Mikael Jungner­in ter­vaa­ma Rauhan­pat­sas, Kampin auki­ol­la aikuisiäl­lä Roomaan hul­laan­tuneen Pekka Kor­pisen rautanyrkil­lä läpisur­vo­ma “Mein Kamp­pi” jon­ka sylin­ter­imuo­to ere­hdyt­tävästi muis­tut­taa New Yorkin Guggenheimia.

  67. Osmo Soin­in­vaara: ver­rat­tuna vaikka­pa amerikkalaisi­in tai englan­ti­laisi­in – jopa sak­salaisi­in koului­hin, me pystymme poim­i­maan lah­jakku­udet parem­min kaik­ista sosi­aaliryh­mistä; emme täy­del­lis­es­ti, mut­ta mui­ta paremmin.

    Onko nyt ihan oikeasti mahdollista/rehellistä sanoa näin? Eikö pikem­minkin ole niin, että huip­pu­lah­jakku­udet jäävät sys­tee­mis­sämme hyö­dyn­tämät­tä, tas­apäistävän perusk­oulun vangeik­si? Aihet­ta on riit­tämi­in käsitel­ty tämän blo­gin kommenteissakin.

    Jos halu­at eri­tyis­es­ti puhua “keskinker­tai­sista lah­jakkuuk­sista”, kek­si jokin tarkem­pi määritelmä, jot­ta tulet oikein ymmärretyksi.

  68. anonyy­mi: Tuomio­val­lan riip­pumat­to­muus voidaan kyseenalais­taa, kos­ka poli­it­tiset tahot ja muu eli­it­ti saa itselleen hyvin sopivia päätök­siä ja ran­gais­tuk­sia, jot­ka ovat osin pahastikin ris­tiri­idas­sa kansalais­ten oikeusta­jun kanssa. On nähtävis­sä selvä yhteisymmärrys.

    Par­la­ment­ti taas meil­lä on pitkälti sama asia kuin hal­li­tus, kos­ka edel­lisel­lä on kova ryh­mäkuri ja se on käytän­nössä jälkim­mäisen johta­ma elin: Enem­mistöhal­li­tuk­sen muo­dostaa hal­li­tus­puoluei­den puolue­jo­hto. Näi­den seikko­jen vuok­si meil­lä menee kaik­ki hal­li­tuk­sen esi­tyk­set eduskun­nas­sa aina läpi – usein viimeistä piir­toa myöten alku­peräisen kaltaisina. 

    Niin­pä… mut­ta tuomiois­tuimet tuomit­se­vat lakien mukaan ja lait säätää? Selvä yhteisym­mär­rys! Mut­ta kuka/mikä ne tuo­mar­it sit­ten nimit­täisi, ehkä tuo­mareik­si sit­ten vaan synnyttäisiin.

    Ja hal­li­tuk­sen täy­tyy naut­tia eduskun­nan luot­ta­mus­ta, jos ei eduskun­nan kenen/minkä sit­ten? Presidentin?

    Edus­tuk­selli­nen demokra­tia on huono sys­tee­mi, mut­ta parem­paakaan ei ole keksitty.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä Guggen­heimin on olta­va kaupun­gin kävelyvyöhykkeellä. 

    Niin­hän ne ovatkin? Ei tosin Helsingis­sä eli onko tämä kan­nan­ot­to sen puolesta?

  70. Jaa, tämähän on hauskaa lätkää seu­rates­sa, muual­la ei Lei­jonat pär­jääkään, jopa Kata­janokalla löy­tyy pian Tiger of Swe­den ja se toinen Tiger, tan­skalainen Tiimarin syöjä. Gigant­ti myös.

    Sak­salainen filosofi Han­nah Arendt käyt­ti osu­vaa luon­nehd­in­taa, kun hän selit­ti, että val­ta­va pahu­us ja tuhoa­vat joukkoli­ik­keet eivät tarvitse lev­itäk­seen läpeen­sä paho­ja ihmisiä vaan jokapäiväistä piit­taa­mat­to­muut­ta ja kyseenalais­tam­a­ton­ta tot­telemista. Arendtin mukaan paha ker­tyy ja kas­vaa “pahu­u­den arkipäiväisyydestä”.

    Ilmiöstä saa viit­teitä – kuten luon­nehd­in­ta antaa ymmärtääkin – jokapäiväisessä elämässä. Suo­ma­laisille näyt­tää ole­van vaikeaa puut­tua, katkaista piit­taa­mat­to­muus. On helpom­paa kat­soa muualle.

  71. OS kysyy: “Miten pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voi toimia?”

    Kysymys on hyvä kun tiedämme, että kansan­taloutemme poh­ja on pet­tänyt. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme ei siis nyky­menol­la voikkaan toimia.

    Oikea vas­tauskin tiedetään:

    1) PK-sek­torimme tuot­taa val­taosan kipeästi tarvit­semis­tamme uusista työ­paikoista. On siten selvää, että vain riskiä otta­va yrit­täjä voi ratkaista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme rahoituk­sen. Tämä rahoi­tus saadaan aikaan vain luo­ma­l­la sato­jatuhan­sia uusia yksi­tyisen sek­torin tuot­tavia työpaikkoja.

    2) Suomen Yrit­täjien laa­ti­man selvi­tyk­sen mukaan vuon­na 2012 yrit­täjien keskimääräiset tulot lask­i­vat ja palka­nsaa­jien tulot nousi­vat. Yrit­täjien vero- ja vaku­u­tus­mak­suaste oli 5.4 % korkeampi kuin palka­nsaa­jil­la, joil­la oli sama tulota­so kuin yrit­täjil­lä keskimäärin, eli 44 974 euroa.
    OS viit­taa “vääristyneisi­in kan­nus­timi­in”. Jokaiselle täysjärkiselle pitää olla selvää, että PK-yrit­täjät eivät tule näil­lä kan­nus­timil­la sat­saa­maan yri­tys­ten­sä kasvu­un ja sato­jen­tuhan­sien uusien työ­paikko­jen luomiseen, ainakaan Suomeen.

    3) Oikea vas­taus on siis se, että Suomes­ta pitää tehdä yrit­täjille veroparati­isi, joka ruhti­naal­lis­es­ti palk­it­see yri­tys­riskin ottamisen ja uusien pysyvien työ­paikko­jen luomisen.
    Muus­sa tapauk­ses­sa yrit­täjät vievät parhaat ideansa muualle tai jät­tävät ne kokon­aan käyttämättä.

    Nykyi­nen hal­li­tuk­semme on järkyt­tävä fiasko: Kiireel­liset säästö­toimet ja raken­neu­ud­is­tuk­set ovat jääneet tekemät­tä, lap­sil­isät on leikat­tu, ihmis­ten säästämien eläk­er­a­ho­jen pöl­lim­i­nen on alet­tu ja julki­nen velka­mme vaan kasvaa…

    Men­estyviä yrit­täjiä on vain pari pros­ent­tia kansas­ta. Heil­lä ei ole paljoakaan poli­it­tista vaiku­tus­val­taa, varsinkin kun joutu­vat 24/7 keskit­tymään yri­tyk­sten­sä pyörit­tämiseen. Ja veroru­os­ka viuhuu oikein olan takaa…

    Huomen­na ja ensi vuo­den vaal­i­u­urnil­la Suomen kohta­lo ratkeaa. 

    Toiv­ot­tavasti noista uur­nista ei tule Suomen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tuhkauurnia…

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen yrit­täjä ja opti­misti, mut­ta ei kuitenkaan altruisti

  72. Raimo K: Tämä nyt on täyt­tä pup­pua, jota tutkimusti­eto ei tue.

    Itse asi­as­sa se on kehäpäätelmä: selvää on, että ‘bus­sikuskil­la’ ei olisi juuri hyö­tyä korkeak­oulu­tuk­ses­ta, mut­ta tutk­i­jan ja tuoteke­hit­telijän amma­tis­sa kyl­lä – ja sehän voisi olla se sama sama henkilö, jos hänelle olisi annet­tu riit­tävät mahdollisuudet.

    Eiköhän noista kuskeista ja siivoo­jista moni ole korkeak­oulutet­tu. Eli moni tekee työtä, eri työtä mihin on koulut­tau­tunut. Tämä ei mon­esti aukea 40–60-luvulla syn­tyneille. Kos­ka näille on auven­nut koulu­tus­ta vas­taavaa työu­ra. Myöskään lop­pu elämää eivät vält­tämät­tä siivoa tai aja bus­sia jne.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Suomel­la on vielä matkaa maailmankieleksi.

    Ok, siinäkö se ero on, no en minä hyv­in­voin­ti­val­tiousko­vaiselta mitään oikein odot­tanutkaan. Yhdys­val­lat pär­jää kos­ka kieli, Sveit­si kos­ka se piilot­taa varastet­tua tavaraa. Onnek­si ne eivät ole vielä keksi­neet tuo­ta nerokkaan ylivoimaista hyvinvointivaltiota. 

    Muuten ihan vinkik­si, enti­sis­sä kom­mu­nistiblokin mais­sa, varsinkaan Puo­las­sam Yhdys­val­loille piruilu ei ehkä saa ihan niin läm­mintä vas­taan­ot­toa kuin nor­maalis­sa viiteryhmässäsi.

  74. Sakke: HY on päässyt keskit­tymään Aal­toa parem­min tieteen tekoon. Aal­lon tra­di­tios­sa on teknolo­gian kehit­tämi­nen, jota kan­sain­väliset yliopis­tomit­tar­it eivät vält­tämät­tä arvos­ta, vas­ta hil­jan alka­nut antaa tilaa tieteen teolle.

    Se on pakko, kun kovan ja syvän teknisen osaamisen pain­o­tus­ta on kor­vat­tu kaiken maail­man “poikki­ti­eteel­lisel­lä” pintaraapaisuhötöllä.

  75. hup­sis: Ok, siinäkö se ero on, no en minä hyv­in­voin­ti­val­tiousko­vaiselta mitään oikein odot­tanutkaan. Yhdys­val­lat pär­jää kos­ka kieli, Sveit­si kos­ka se piilot­taa varastet­tua tavaraa. Onnek­si ne eivät ole vielä keksi­neet tuo­ta nerokkaan ylivoimaista hyvinvointivaltiota.
    ‘snip’

    Hyv­in­voin­ti­val­tio ei toki ole ‘nerokkaan ylivoimainen’ mut­ta pär­jää kil­pailus­sa, vaik­ka lib­er­al­is­tis-mon­e­taris­tiset ajat­teli­jat muu­ta usko­vat. Ja kat­so­taan­pa sit­ten, kun USAlta velka­hanat sulkeutuvat…

    Hyv­in­voin­ti­val­tion kek­si muuten muuan Otto von Bis­mar­ck, jota ei pide­tä eri­tyisen vasemmistolaisena.

  76. Har­mi että “Kivikaupun­gin kas­vat­ti kir­joit­ti 22.5.2014 kel­lo 6:18 ” kom­ment­ti ei ole kerän­nyt nyt täl­lä het­kel­lä kuin ain­oas­taan kak­si peukkua.

    Siis har­mi että noinkin selväsanainen ja humaani kan­nan­ot­to työt­tömien puoles­ta ei men­estynyt Osmon sivul­la parem­min — siis men­nyt­tä vaalia ajatellen.

  77. hup­sis: Ok, siinäkö se ero on, no en minä hyv­in­voin­ti­val­tiousko­vaiselta mitään oikein odot­tanutkaan. Yhdys­val­lat pär­jää kos­ka kieli, Sveit­si kos­ka se piilot­taa varastet­tua tavaraa. Onnek­si ne eivät ole vielä keksi­neet tuo­ta nerokkaan ylivoimaista hyvinvointivaltiota. 

    Muuten ihan vinkik­si, enti­sis­sä kom­mu­nistiblokin mais­sa, varsinkaan Puo­las­sam Yhdys­val­loille piruilu ei ehkä saa ihan niin läm­mintä vas­taan­ot­toa kuin nor­maalis­sa viiteryhmässäsi.

    Jaa, kyl­lä ainakin Sveit­si on keksinyt hyv­in­voin­ti­val­tion , 2011. se käyt­ti sosi­aal­i­menoi­hin n 27 %. bkt eli läh­es yhtä paljon kuin Suo­mi ja saman ver­ran kuin EU maat keskimäärin.

    USA tilas­toi oma­l­la taval­laan, mut­ta kyl­lä sekin käyt­tää n 20 %bkt sosi­aal­i­menoi­hin, siis viral­lis­es­ti. Toden­näköis­es­ti kuitenkin paljon paljon enemmän.

    Ilmoit­taa­han USA veroas­t­eek­sikin 27,5 % ‚mut­ta val­tion, osaval­tioiden ja kun­tien menot ovat 40 % luokkaa bkt:ta.

    Tuskin­pa tuo­ta ero­tus­ta Roope Ankan rahasäil­iöstä täytetään ?

  78. Kyl­lä ne kaik­ki ihmisy­hteisöt rak­en­ta­vat hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa. Vain tavat vaihtelevat.

    Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen lau­maeläin ja ihmi­nen ei selviä yksin luon­nos­sa. Tiik­eri on yksineläjä ja selviää yksinkin, ihmi­nen ei.

    Niin­pä ihmi­nen muo­dostaa aina yhteisöjä ja yhteisö huole­htii jäsenistään.

    Alkua­sukasy­hteisöisäkin huole­hdi­taan sairaista vam­mai­sista, van­huk­sista, lap­sista . Pop­pamies oli kylän lääkäri,joka huole­hti sairaista

    Ennen val­tio­ta suku, kylä,heimo oli yhteisö, joka jakoi huolenpidon.

    Työt­tömyyt­tä ei tunnettu,koska työt jaet­ti­in kaikkien kesken ja lop­puai­ka huilat­ti­in. Joku maalasi luolan seinään kuvia,joku veis­teli sek­siku­via, joku palveli jumalia vapaa-aikana.

    Kun kyläy­hteisöt hävi­sivät, syn­tyvyys las­ki lääketiede kehit­tyi, siir­ryt­ti­in rahat­alouteen ja ihmiset alkoi­vat elää niin pienis­sä yksiköis­sä ettei yhteisön jäsenet voineet enää huole­htia jäsenistään niin vas­tuu jaet­ti­in suurem­malle organ­isaa­ti­olle eli valtiolle.

    Pohjoimais­sa ja Sak­sas­sa syn­tyvys las­ki jo varhain ja teol­lis­tu­mi­nen ja kaupungis­tu­mi­nen ajoi­vat kansat kehit­tämän val­ti­ol­lista sosi­aal­i­tur­vaa. Englan­ti pur­ki sosi­aal­i­tur­vaansa Thatch­erin aikoina ja köy­hät muut­ta­vat reuna­maille. Tämä on taas johtanut sep­a­ratismi­in eli Skot­lanti on jo pitkäl­lä eroamises­sa Englan­nista ja Wale­sis­sakin puhataan itšenäisyyttä.

    Englan­tikin käyt­tää silti sosi­aal­i­menoi­hin n 23 %. bkt:ta

    Etelässä bkt on ollut sen ver­an alhainen, talouden koko suuri ja työl­lisyysaste alhainen, että ei ole ollut varaa syn­nyt­tää vas­taavaa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta kuin pohjoises­sa. Per­he on se hyv­in­voin­nin perus­solu etelässä.

  79. Hyv­in­voin­ti­val­tio tai oikeam­min sen kat­tavus on sidok­sis­sa yhteiskun­nan kokoon. Karkeasti voi tode­ta, että mitä suu­urem­pi val­tio asukas­määrältään, sitä enem­män on reik­iä turvaverkoissa.

    USA on koot­tu maail­man sir­paleista eikä kaikille sovi yleiset mallit, nin­pä verkkon on jäänyt aukkoja.

    Sak­sakin on jo niin suuri, etteivät edut ole kat­tavia: Kun Volkkarin duu­nari lyhen­tää työaikaa niin Merkel kor­vaa ansion­mene­tyk­sen 60–80% mut­ta kun kaup­pa­pi­ika lyhen­tää työaikaansa niin Merkel kohaut­taa olkapäitään.

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä Guggen­heimin on olta­va kaupun­gin kävelyvyöhykkeellä. 

    Onko Koivusaari käve­lyetäisyy­del­lä esimerkik­si Havis Aman­dan pat­saas­ta, Rauta­tien­torista tai Kol­men sepän patsaasta? 

    Nyky­isin ei, mut­ta entä sit­ten, jos metroy­hteys saadaan joskus toim­i­maan? Entäpä vesi­bus­siy­hteys? Tuosta­han saisi mitä main­oim­man yhdis­telmän tur­is­te­ja ajatellen! 

    Mat­ka esim. Havis Aman­dan pat­saal­ta Helsin­gin yliopis­ton metroase­malle Yliopis­tokadun ja Vuorikadun kul­maan on lyhyt, ehkä noin 450 metriä (ks. etäisyys vaik­ka käyt­tämästäni läh­teestä: Helsin­ki City Tourist Map; CITY-OPAS 2012), eli käve­lyetäisyy­del­lä ainakin nyky­is­ten metro-opinkap­palei­den mukaan. Mat­ka Koivusaaren metroase­mal­ta Vask­isalmenku­jan yli, esim. paikkaan, mis­sä on aidatun isom­man metrotyö­maan itäi­nen port­ti (Koivusaa­res­sa), lie­nee luokkaa alle 50 metriä. Vesi­bus­si­lai­turi­a­han joku KSV:n edus­ta­ja tuo­hon Koivusaaren pienem­män työ­maa-alueen viereen Vask­i­lahdelle joskus ajatuk­se­na jo väläyt­ti. Mikä ettei?

    Lon­toos­sakin on joitakin museoita, joi­ta tur­is­tit voivat käy­dä kat­so­mas­sa metroa käyttäen,joten mik­sei samaa peri­aatet­ta voisi soveltaa Helsingissäkin. 

    Jos Koivusaari esitel­lään KSV:n osayleiskaava­su­un­nitelmis­sa (uute­na) kan­takaupun­gin osana, on aika mie­lenki­in­toista jos se ei sitä mah­dol­lise­na Guggen­heim-museon sijoi­tu­s­paikkana kuitenkaan olisi. Hai­tat ympäristölle voitaisi­in ilman mer­en­täyt­töjä kutis­taa min­imi­in, kun väki museoon kulk­isi metrol­la ja kesäl­lä myös vesibussein. 

    G‑museo Koivusaa­res­sa ja Suomen mer­ilu­on­to­museo sen vier­essä, sekä taide­gal­le­ria nou­seville koti­maisille kyvy­ille, jot­ka (jos tun­gos­ta olisi) voisi­vat kukin vuorol­laan esitel­lä (ja myy­däkin) töitään halukkaille olisi lyömätön yhdis­telmä. Pyörävuokraamo siihen viereen, ja autoli­iken­teen hait­to­ja esille tuo­va rastip­iste havain­nol­lis­es­ti Län­siväylän viereen Helsin­gin rajan tuntumaan …

    Jo saat­taisi saa­pua sank­ka joukko sak­salaisi­akin paikalle, esim. nyt Turus­sa työn alla olevil­la Mein Schiff 3- ja 4‑aluksilla Eteläsa­ta­maan ja sieltä joko metrol­la tai nol­lapäästövesi­bus­seil­la tai ‑lau­toil­la Koivusaareen.

    Etkö nyt jo Osmo näe, mitä kaikkia mah­dol­lisuuk­sia tämä vai­h­toe­hto B (nykyiselle osayleiskaava­su­un­nitel­malle) voisi tar­jo­ta? Pitäisi vain osa­ta luop­ua tuos­ta kum­mallis­es­ta (kenen?), ympäristölleen ja sen asukeille haitallis­es­ta asuinalue-työpaikkakeskittymä-päähänpinttymästä!

    Nämä (oras­ta­van suun­nitel­man B) ajatuk­set edis­täi­sivät nähdäk­seni pohjo­is­maista hyv­in­voin­tia yhteiskun­nas­sa ja luul­lak­seni myös vihre­itä arvo­jakin paljon nyky­istä, maise­mat ökya­sun­noin peit­tävää osayleiskaava­su­un­nitel­maa paremmin.

  81. Vaik­ka ei tämä nyt ihan tähän asi­aan liitykään, niin olet­teko te Helsinkiläiset nyt sit­ten kuitenkin rak­en­ta­mas­sa sitä G‑museota? Toiv­ot­tavasti sit­ten keräätte ne fyf­fet ihan kun­nal­lisverol­la Helsinkiläisiltä, tääl­lä maaseu­tukaupungeis­sa on jär­jel­lisem­piäkin julk­isra­hoi­tusko­htei­ta mihin rahaa saa uppoa­maan ihan kyllin.

  82. R.Silfverberg:
    Ääret­tömän kovan hinnnan suo­ma­laiset ovat joka tapauk­ses­sajoutuneet mak­samaan pohjo­is­maisen hyv­in­voin­nin saavuttamiseksi: 

    - jäl­keen­jäänyt kehi­tys muuhun Euroop­paan ver­rat­tuna 1700-luvulle asti
    — sodat ja poli­it­ti­nen rap­pio Ruotsin val­lan loppuvaiheessa
    — nälän­hädät, taan­tu­mi­nen teol­lis­tu­mis­es­ta huoli­mat­ta ja poli­it­ti­nen epä­vakaus Venäjän val­lan aikana
    — …

    Tätä hin­taa ei suinkaan mak­set­tu pohjo­is­maisen elin­ta­son saavut­tamisek­si. Nor­maale­ja val­tion vai­hei­ta joi­ta on yksi sun toinenkin käynyt läpi.

    Osmo S tietänee varsin hyvin että näitä asioista ei kan­na­ta henkse­leitä paukut­taa Puo­las­sa. Mei­dän vai­heemme ovat olleet yhtä jatku­vaa huviretkeä Puolan kansan vai­heisi­in verrattuna.

  83. Tom­mi Uschanov: Tom­mi

    Suomes­sa lain­säädän­tö- ja tuomio­val­ta sekoit­tuvat sil­lä taval­la, että oikeus voi tehdä laki­in perus­tu­mat­to­mia, poli­it­tisia päätök­siä, kuten uskon­nol­lis­ten ympärileikkausten salliminen.

  84. Viherinssi:

    Entäpä jos onkin niin ikävästi, että mod­erni tiedonväl­i­tys ja demokra­tia pakot­ta­vat pop­ulis­mi­in? Val­taan pääsee se, joka lupaa eniten, ja koulut­ta­mat­toman kansan on vaikea saa­da kier­ret­tä katkaistuk­si, kos­ka äänestäjil­lä ei ole real­is­tisia eväitä ymmärtää sitä, mikä on mah­do­ton­ta ja mikä mahdollista. 

    Jos näin on, se voisi kierol­la taval­la viita­ta siihen, että sup­peampi demokra­tia on ollut jol­lain taval­la olen­nainen asia hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tien kehi­tyk­sessä his­to­ri­al­lis­es­ti. Se taas on jos­sain määrin vaikeasti tois­tet­tavis­sa ole­va asia, kos­ka tuskin­pa asia kor­jaan­tuu otta­mal­la köy­hiltä äänioikeus pois. Koulu­tus­ta­son nos­t­a­mi­nen voisi olla ratkaisu, mut­ta se taas vaatisi pitkäjän­teistä päätöksentekoa.

    Alan enem­män ja enem­män kom­pa­ta tätä näke­mys­tä. Päätet­tävät yhteiset asi­at tup­paa­vat enenevässä määrin olla sen ver­ran mon­imutkaisia, että ain­oas­taan sydä­men sivistyk­sel­lä tai ide­ol­o­gisel­la vakau­muk­sel­la varus­tau­tuneen päät­täjän kyvyt lop­pu­vat nopeasti. Tämä taas siirtää päätös­val­lan lob­bar­ille, joka on retoris­es­ti lah­jakkain. Lop­putu­lok­se­na on har­voin paras mah­dolli­nen päätös.

    Koulu­tus­ta­son nos­t­a­mi­nen on aina toiv­ot­tavaa, mut­ta olen hiuk­ka skepti­nen onko tämä real­isti­nen tie parem­paan demokra­ti­aan. Ehkä siten, että ihmiset oppi­vat että asi­at ovat oikeasti mon­imutkaisia ja help­po­ja ratkaisu­ja ei ole. Siis­pä ei kan­na­ta luot­taa help­po­heikki­in vaalipäivänäkään.

    Miten näitä vaikei­ta päätök­siä sit­ten pitäisi tehdä? Mielestäni ain­oa ratio­naa­li­nen tapa on kysyä asiantun­ti­joil­ta, jot­ka asioi­hin pere­htyvät työk­seen. Näin­hän me omas­sa arkielämässäm­mekin teemme: kun auto on rik­ki men­nään autoko­r­jaamoon, kun pöpö iskee niin lääkäri­in. Jostain syys­tä sit­ten, kun pitää päät­tää esimerkik­si yhteis­es­tä ener­giapoli­ti­ikas­ta niin päätök­siä tehdään fiil­ispo­h­jal­ta tai polit­tisen agen­dan vuok­si. Ja samaan aikaan, jos kyseessä olisi oman kodin keskus­läm­mi­tyk­sen uus­in­ta, suurin osa samoista ihmi­sistä kysy­isi paras­ta vai­h­toe­htoa oikeal­ta asiantun­ti­jal­ta. Sekavaa meininkiä.

  85. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Onko Koivusaari käve­lyetäisyy­del­lä esimerkik­si Havis Aman­dan pat­saas­ta, Rauta­tien­torista tai Kol­men sepän patsaasta?
    Nyky­isin ei, mut­ta entä sit­ten, jos metroy­hteys saadaan joskus toimimaan?

    Käve­lyetäisyys Havis Aman­dal­ta Koivusaa­reen on ihan täs­mälleen yhtä pitkä, oli sitä reikää maas­sa tai ei. Saavutet­tavu­us kävellen on eri asia kuin saavutet­tavu­us kulkuneu­vo­ja käyttäen.

    Eri asia sit­ten on, että min­un puolestani G:n voi tuo­da Helsinki­in, jos sille löy­tyy riit­täviä puolueet­tomasti arvioitu­ja taloudel­lisia perustei­ta tai asia voidaan osoit­taa tehokkaim­mak­si tavak­si käyt­tää rahaa kult­tuurin edistämiseen. 

    Kaik­ki julki­nen sub­ven­tio pitää arvioi­da samaan tavoit­teeseen tähtääviä vai­h­toe­htoisia han­kkei­ta käyt­täen. (Esim. “Raken­netaan G vs. myy­dään tont­ti eniten tar­joavalle ja tehdään jokin vai­h­toe­htoinen taide­hanke vas­taaval­la rahalla.”)

    Sitä en oikein ymmär­rä argu­ment­ti­na, että pitää saa­da G, kos­ka pitää saa­da G. Jos se ei ole kan­nat­ta­va taloudel­lise­na investointi­na eikä investointi­na kult­tuuri­in, niin sit­ten Helsin­ki saa selvitä ilman G:tä.

  86. Viherinssi:
    1) Käve­lyetäisyys Havis Aman­dal­ta Koivusaa­reen on ihan täs­mälleen yhtä pitkä, oli sitä reikää maas­sa tai ei. Saavutet­tavu­us kävellen on eri asia kuin saavutet­tavu­us kulkuneu­vo­ja käyttäen.

    2) Eri asia sit­ten on, että min­un puolestani G:n voi tuo­da Helsinki­in, jos sille löy­tyy riit­täviä puolueet­tomasti arvioitu­ja taloudel­lisia perustei­ta tai asia voidaan osoit­taa tehokkaim­mak­si tavak­si käyt­tää rahaa kult­tuurin edistämiseen. 

    Kaik­ki julki­nen sub­ven­tio pitää arvioi­da samaan tavoit­teeseen tähtääviä vai­h­toe­htoisia han­kkei­ta käyt­täen. (Esim. “Raken­netaan G vs. myy­dään tont­ti eniten tar­joavalle ja tehdään jokin vai­h­toe­htoinen taide­hanke vas­taaval­la rahalla.”)

    Sitä en oikein ymmär­rä argu­ment­ti­na, että pitää saa­da G, kos­ka pitää saa­da G. Jos se ei ole kan­nat­ta­va taloudel­lise­na investointi­na eikä investointi­na kult­tuuri­in, niin sit­ten Helsin­ki saa selvitä ilman G:tä.

    Käve­ly­mat­ka Kata­jan­nokan kär­jen ris­teilyalus­lai­turil­ta, Eteläsa­ta­man ympäri, Eteläisen Makasi­inikadun viereen on jok­seenkin yhtä pitkä kuin mat­ka Kaisaniemen, ei kun Helsin­gin yliopis­ton metroase­man Vuorikadun sisäänkäyn­nin luokse. Met­rossa voi istua, jos tilaa istuma­paikoil­la on. Pelkäävätkö tur­is­tit metroa vai mik­si tuo saavutet­tavu­us kävellen on eri asia kuin saavutet­tavu­us kulkuneu­vo­ja käyt­täen. Kuin­ka suuri osa laivoil­la tule­vista, kaupunki­in “jalka­u­tu­vista” tur­is­teista liikkuu (sukkula-)busseilla?

    Onko joku esit­tänyt kuvailemiesi kaltaisa argumentteja?? 

    Veron­mak­sa­jana edel­lytän, että G‑museon olisi toteu­tu­ak­seen olta­va win-win ‑peri­aat­teel­la toimi­va, sil­lä pelkän lyp­sylehmän rooli­in en haluaisi. 

    Ongel­ma G‑museon tapauk­ses­sa on siinä, että päätök­sen­teko perus­tu­isi tuot­to- ja kan­nat­tavu­us-arvioi­hin, joiden kat­tavu­u­den ja luotet­tavu­u­den olisi olta­va taat­tu­ja. Nyt eivät mah­dol­liset perus­tamisku­lutkaan ole ilmeis­es­ti vielä selvil­lä. Jos kan­nat­tavu­us voidaan (laskel­mat objek­ti­ivis­es­ti arvioiden) osoit­taa, toiv­otan G‑museon ilol­la ter­ve­tulleek­si Helsinki­in, kaupunki­amme piristämään, paikas­ta riipumat­ta ehkä (tiet­tyyn rajaan asti!), mut­ta toki sil­loinkin toteu­tus­tavas­ta riippuen.

    Tuo kil­pailu­tus­pe­ri­aat­teesi esi­in­tuomi­nen, kult­tuuri­in liit­tyen, on aika mie­lenki­in­toinen. Vas­taa­vatko vaakaku­peis­sasi esimerkik­si yksi maail­man­lu­okan taide­teos (esim. tek­i­jänä Kandin­sky, Klee, …) ja samal­la rahamääräl­lä oste­tut N kpl “tori­taiteen töitä” muka täysin toisiansa? Jälkim­mäisiä olen näh­nyt liikaakin, edel­lisiä taas en!

  87. az kir­joit­ti:

    “Koti­hoidontuen kohdal­la sivu­u­tat ja jätät mainit­se­mat­ta per­hei­den vapaan valin­nan ja sen eväämisen… Tärkeää olisi myös tiedostaa sep­a­raa­tioahdis­tus ja sen vaiku­tuk­set. .. Tämä sep­a­raa­tioahdis­tus vaikut­taa lapsen aivo­jen kehi­tyk­seen. Se saat­taa mm. altistaa herkem­min masen­nuk­sel­la myöhem­mäl­lä iäl­lä. Ensisi­jaisek­si huolta­jak­seen lap­si luon­tais­es­ti kokee imet­tävän äidin. Äidin nopeal­la työhön palu­ul­la on sil­loin myös inhimilli­nen ja yhteiskun­nalli­nen hin­tansa. Mah­dolli­nen ja epämääräi­nen, mut­ta tutkimusten val­os­sa todellinen.”

    Täysin tot­ta.

    Päiväkodis­sa lapset
    — altistu­vat merk­tit­tävästi infek­ti­olle, hoitoon men­nään 10 kuukau­den iässä, jol­loin vas­ta-aineet ovat matal­im­mil­laan. Tästä seu­raa paljon stres­saavia ongelmia lapsiperheissä
    — altistu­vat melulle, joka voi jopa vau­roit­taa kuuloa
    — altistu­vat stres­sille. Kor­ti­soli­ta­sot (ker­to­vat stres­sistä) ovat päiväkoti­lap­sil­la kohol­la, eivätkä arvot ehdi nor­maal­is­tua viikon­lop­un aikana

    Äitien työurista puhut­taes­sa aivan jatku­vasti sivu­ute­taan heikoin, puo­lus­tukyvyt­tömin ja tarvit­sevin osa­puoli, lapsi.

    Kiin­tymys­suhtei­den katkon­aisu­us on las­ta vau­roit­ta­va tek­i­jä. Lap­su­u­den stres­sil­lä ja trau­moil­la on suo­ra yhteys lev­ot­to­muu­teen ja ongelmi­in koulumaail­mas­sa ja kiis­tat­ta myös kes­ki-iän myötä lisään­tyvään uupumiseen, masen­nuk­seen ja työkyvyttömyyteen.

    Las­ten sivu­ut­ta­mi­nen on vahin­gol­lista koko yhteiskun­nan kannalta.

    Lap­si tarvit­see pienen per­het­tä muis­tut­ta­van ryh­män, jos­sa on eri-ikäisiä lap­sia kouralli­nen. Ei mis­sään tapauk­ses­sa isoa ryh­mää samanikäisiä taap­er­oi­ta. Hoita­jien tulee olla pysyviä. Ei mis­sään tapauk­ses­sa lau­maa vai­h­tu­vi­va hoita­jia ja jopa lomien vuok­si vai­h­tu­via päiväkote­ja. — Nykyi­nen käytän­tö on vastuutonta.

    Pieni lap­si kuu­luu koti­in. Vähän isom­pi voi olla hoi­dos­sa riit­tävin ym ehdoin. Van­hem­muu­den ongelmien vuok­si myös pieni lap­si voi olla syytä olla hoi­dos­sa, mut­ta olo­jen tulee erit­täin pysyvät ja muut­tumat­tomat ja suhte omaan van­hempaan hyvin tuettu.

Vastaa käyttäjälle Niilo Leinonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.