Kivihiilen käyttö Suomessa

”Poltamme vuosi vuodelta enem­män kivi­hi­iltä”, kir­joit­ti nim­imerk­ki Koti-isä. Kos­ka tämä keskusta­lais­ten poli­itikko­jen akti­ivis­es­ti levit­tämä väärä tieto alkaa muut­tua ihmis­ten mielis­sä totu­udek­si, lie­nee syytä kat­soa tilas­to­ja.

Oheises­sa kuvas­sa on kivi­hi­ilen käyt­tö täl­lä vuosi­tuhan­nel­la 12 kuukau­den liuku­vana sum­mana. Se ei ole suinkaan nous­sut vuosi vuodelta, vaan tren­di on selvästi laske­va. Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa huo­ma­ta, että istu­van hal­li­tuk­sen kaudel­la kivi­hi­iltä on käytet­ty vähem­män kuin edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana.

Kivihiilen kulutus

Kivi­hi­ilen käytössä oli lyhy­taikainen nousu, kos­ka turve­tuotan­to oli vaikeuk­sis­sa sateen vuok­si, liuskekaa­su pain­oi kivi­hi­ilen hin­nan alas ja kos­ka päästöoikeuk­sien hin­ta lähen­teli nollaa.
Europar­la­men­tis­sa äänestet­ti­in vähän aikaa sit­ten kivi­hi­ilen käytön suit­simis­es­ta vetämäl­lä markki­noil­ta pois päästöoikeuk­sia. Jos keskusta­laiset oli­si­vat huolis­saan kivi­hi­ilen lisään­tyneestä käytöstä, luulisi hei­dän myös äänestävän sen puoles­ta, että käyt­töä vähen­netään, mut­ta niin he eivät tehneet. Jos itse äänestää kivi­hi­ilen run­saam­man käytön puoles­ta, ei pitäisi syyt­tää sen lisään­tymis­es­tä muita.

Ilmeis­es­ti keskusta­laiset oli­vat huolis­saan, että päästökaup­pa hait­taa myös turpeen käyt­töä, niin kuin pitää hai­tatakin, kos­ka turpeesta tulee ener­giayk­sikköä kohden enem­män hiilid­iok­sidia kuin kivi­hi­ilestä – minkä lisäk­si turpeen nos­to pilaa vesistöjä.

Olem­mepa turpeesta mitä mieltä tahansa, jokaisen joka investoi turvete­knolo­giaan pitää ymmärtää, että investoin­ti­in liit­tyy suuri ris­ki. Jos ilmas­ton­muu­tos­ta ryhdytään tosis­saan tor­ju­maan, ei ole mah­dol­lista, että tämä ei koskisi myös turpeen polt­tamista. Jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee vaikka­pa vain 50 euroon ton­nil­ta, turpeel­la ei ole mitään kil­pailukykyä. Turvevä­ki esit­tää epä­toivoise­na, että tässä vai­heessa turvet­ta ryhdyt­täisi­in tuke­maan val­tion varoin! Ne jot­ka usko­vat Fen­novoiman ydin­voimalan kan­nat­tavu­u­teen, luot­ta­vat siihen, että päästöoikeuk­sien hin­ta nousee tätäkin korkeammaksi.

Jos siis olette rak­en­ta­mas­sa turvevoimalaa, lait­takaan siihen kun­nolli­nen kat­ti­la, joka tekee mah­dol­lisek­si polt­taa myös pelkkää puu­ta ilman turvet­ta. Jyväskylä sitoi vastikään itsenä turpeen polt­toon tekemässä toisin.

77 vastausta artikkeliin “Kivihiilen käyttö Suomessa”

  1. Kun­han turveväelle on saatu päähän, että investoin­nit voivat olla riskialt­ti­ita, olisi var­maan syytä ryhtyä teroit­ta­maan samaa myös bio­mas­san perään huutelijoille.

    Seu­raa­va “yllä­tys” saat­taa tul­la siitä, kun IPCC et al. totea­vat, että bio­mas­san päästöis­sä pitäisi huomioi­da mm. maankäytön muu­tok­set ja muut epä­suo­rat mut­ta rel­e­van­tit vaiku­tuk­set, sekä käyt­tää nykyisen kri­isin tor­jun­nan kannal­ta rel­e­vant­te­ja aikaskaaloja.

  2. Olisi kyl­lä medi­an tehtävä vah­tia poli­itikko­jen puhu­misia ja ver­ra­ta sitä sit­ten äänestyskäyt­täy­tymiseen. Eivät ole pelkästään kepu­laiset äänestäneet hiiltä halvem­mak­si ja sit­ten haukkuneet mui­ta, lähin­nä vihre­itä, hiilenkäytön lisään­tymis­es­tä. Jostain syys­tä yksikään toimit­ta­ja ei koskaan pistä vastapal­loon, kun asi­as­ta tulee joskus jopa puhe medi­as­sa, vaik­ka ris­tiri­ita on aivan selvä. 

    Toki on tärkeää, että kansa näkee ehdokkaiden tatuoin­nit ja ker­to­muk­set pil­ven­polt­tokoke­muk­sista, mut­ta ehkä jonkun sivun tai ohjel­mamin­uutin voisi tuh­la­ta täl­lais­tenkin poli­it­tis­ten kysymys­ten läpikäymiseen.

  3. Kuo­pio investoi Haa­panie­mi 3 siten, että turpeen ohel­la polt­toaineek­si käy myös ener­gia­puu eli risut ja ran­got. Turpeen saan­nis­sa onkin ollut ongelmia sateis­ten kesien vuok­si. Turpeen nos­ton aiheut­ta­maa vesien pilaan­tu­mista on vähätel­ty, esimerkik­si Rauta­lam­min Ras­tun­suon turpeen­nos­to aiheut­taa Rautampi-Korholansal­mi vesistön silmin­nähtävän humus­pi­toisu­u­den lisään­tymisen. Lop­pukesästä voimme naut­tia turvekylvy­istä Korholansalmessa.

  4. Mikä poruk­ka se oli joka nos­ti turpeen veroa ja samal­la pudot­ti hakesähkön tuotantotukea?

    Keskus­ta oli hal­li­tus­vas­tu­us­sa 2003–2011, jol­loin kivi­hi­ilen käytön tren­di oli koko ajan laske­va. Ei toki ollut yksin, kuten ei ollut vihreätkään yksin muut­ta­mas­sa turåeen veroa, joten on se aika älytön­tä yhtä puoluet­ta syyttää.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Kivi­hi­ilen käytössä oli lyhy­taika­nen nousu, kos­ka turve­tuotan­to oli vaikeuk­sis­sa sateen vuok­si, liuskekaa­su pain­oi kivi­hi­ilen hin­nan alas ja kos­ka päästöoikeuk­sien hin­ta lähen­teli nollaa.

    Imper­fek­tin sijaan käyt­täisin preesen­siä: liuskekaa­su painaa edelleen kivi­hi­ilen hin­to­ja ja päästöoikeu­den hin­ta on palan­nut europar­la­mentin päätök­siä edeltäneelle tasolle. Turvet­ta kyl­lä taas saa, mut­ta vähä­lu­mi­nen talvi taas han­kaloit­ti met­säen­er­gian keru­u­ta, ei kuitenkaan merkittävästi.

    Mik­si kivi­hi­ilen käyt­tö silti vähe­nee? Isona syynä on naa­purien, ei Suomen toim­inta. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa riit­tää hal­paa vet­tä, Ruot­si ja Tan­s­ka lisäävät tuulivoiman tuotan­toa voimakkaasti.

    Kos­ka Nor­ja, Tan­s­ka ja Ruot­si ovat yli­jäämäisiä sähkön suh­teen eikä Sak­saan vien­ti vedä entiseen malli­in aurinko- ja tuulivoiman vuok­si, hal­pa uusi­u­tu­va vir­taa Suomeen ja edelleen Viroon — ain­oa hidaste on sähkön siir­toka­p­a­siteet­ti. Tämä yhdessä taan­tu­man kanssa on laskenut sähkön hin­to­ja Suomes­sa. Seu­rauk­se­na ensin katoaa kaa­su­lauhdesähkö kan­nat­ta­mat­tomana, eikä tänä tal­ve­na juuri hiililauhdesähköä ajet­tu. (Pait­si nyt toukoku­us­sa, kun Olk­ilu­odon ja Ruotsin ydin­voimaloiden kiivain vuosi­huoltoseson­ki on menossa). 

    Asi­aa on avat­tu tarkem­min esim. tässä Riku Merikosken blo­gis­sa.

  6. Jos ilmas­ton­muu­tos­ta ryhdytään tosis­saan torjumaan…

    Jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee vaikka­pa vain 50 euroon tonnilta…

    Ne jot­ka usko­vat Fen­novoiman ydin­voimalan kan­nat­tavu­u­teen, luot­ta­vat siihen, että päästöoikeuk­sien hin­ta nousee tätäkin korkeammaksi.

    Yritetään­pä vielä ker­ran vakavaa keskustelua aiheesta ilmastopoli­ti­ik­ka. (Ken halu­aa keskustel­la vain turpeesta, tai ei ole kiin­nos­tunut paljolti van­han tois­tos­ta, hypätköön yli.)

    Inspi­raa­tio tuli täl­lä ker­taa ehdot­ta­masi ehdokkaan kir­joituk­sista ja videoista. Onhan nämä tarkoitet­tu pop­ulis­tisik­si, mut­ta silti: http://www.youtube.com/watch?v=yqDDFzGY2ts&feature=youtu.be&t=1m3s

    Tämä aihe on turhaut­ta­va ja seu­raa­va paljon van­han tois­toa tämän blo­gin keskusteluista, mut­ta kokeillaan.

    Voitko hah­motel­la ilmastopoli­it­tisen ja ilmas­to­taloudel­lisen visiosi vuosille 2030 ja 2050 (ja mik­si et ole tätä koskaan tehnyt, jos mielestäsi kyseessä on ollut maail­man tärkein ongel­ma? Mik­si vihreät eivät tee tätä?)

    Kuin­ka paljon Suomes­sa tuol­loin kulute­taan ener­giaa? Mis­sä määrin muu­tok­seen ovat vaikut­ta­neet ener­giate­hokku­us, elämän­ta­pa­muu­tok­set, osak­si arkea tulleet uudet teknolo­giat ja muut tärkeik­si koke­masi muut­tu­jat? Real­is­mi­arvio mm. elämäntapamuutoksille.

    Kuin­ka suuri pros­ent­tio­su­us Suomen ener­gianku­lu­tuk­ses­ta on 2030 ja 2050 sähkön­tuotan­toa, liiken­teen polt­toainei­ta, läm­mi­tys­tä? Miten nämä tuote­taan? Eri ener­gialähtei­den osu­udet, säätövoiman tarve, kokon­ais­val­taiset kus­tan­nusarviot, ter­veysvaiku­tuk­set (puun pien­hiukkaset jne.) sub­ven­toin­nin tarve, päästökaup­pa, vero­tus ja muut markki­noiden ohjaus­mekanis­mit. Karkeat hah­motel­mat mit­talu­ok­ista ja suun­tavi­ivoista perusteluineen, myös sel­l­ais­ten tek­i­jöi­den kuin super­grid realismiarvio.

    Poikkileikkaa­vat kysymykset:

    1. Kuin­ka vält­tämätön (hyvin tiukan) globaalin ilmas­tosopimuk­sen aikaansaami­nen on visiollesi?

    2. Kuin­ka real­is­tise­na pidät Kiinan, Yhdys­val­to­jen, Int­ian, Indone­sian, Venäjän, Lähi-idän öljy­maid­en jne. saamista mukaan sopimuk­seen? Miten tämä onnis­tu­isi? Miten byrokra­tia toimisi? Miten sitä valvottaisiin?

    3. Mitä visi­olle­si käy taloudel­lis­es­ti, jos globaalia ilmas­tosopimus­ta ei saa­da aikaiseksi?

    4. Jos visiosi aiheut­taa monien kansalais­ten ja liike-elämän mielestä kohtu­ut­to­mia taloudel­lisia rasit­tei­ta tai vaatei­ta radikaaleista elämän­ta­pa­muu­tok­sista, niin mil­lä toden­näköisyy­del­lä uskot sen pysyvyy­den real­is­mi­in (populistis)demokraattisessa yhteiskuntajärjestelmässä?

    *

    Jotkin lisäpe­ruste­lut lienevät paikallaan. Kysymyk­seen 4 ei useinkaan kiin­nitetä tarpeek­si huomio­ta. Ajatel­laan, että kun­han globaali sopimus on saatu ja päästöille asetet­tu tarpeek­si korkea ja tarpeek­si pysyvä hin­ta, niin jär­jestelmä toimii. Val­tiot eivät sol­mi kiveen hakat­tu­ja sopimuk­sia, joista seu­raa­va hal­li­tus ei voisi irtau­tua. Vaik­ka Yhdys­val­lat saataisi­in mukaan demokraat­tisen pres­i­dentin (Clin­ton?) johdol­la (tosin edel­lisen Clin­tonin aikainen senaat­ti äänesti Kiotoa vas­taan äänin 95–0), niin jos korkea hiiliv­ero johtaisi taval­lis­ten ihmis­ten polt­toaineku­lu­jen, matkus­tamisen, lihan­syön­nin kallis­tu­miseen, ja mah­dol­lis­es­ti työt­tömyy­den lisään­tymiseen, on hyvin mah­dol­lista, että tämän syn­nyt­tämää tyy­tymät­tömyyt­tä hyö­dyn­tävä repub­likaani voisi nous­ta val­taan vaalilu­pauk­sel­laan irtau­tua ilmas­tosopimuk­ses­ta, kuten Aus­tralias­sa jo tapah­tui Kioton osalta. Vas­taa­va tyy­tymät­tömyys olisi toden­näköistä, jos globaali ilmas­tosopimus edel­lyt­täisi mit­tavia globaale­ja tulon­si­ir­to­ja kehit­tyville maille.
    On vaikea nähdä real­is­tisek­si, että ilmastopoli­ti­ikkaa voitaisi­in toteut­taa kulu­tuk­sel­lisia luokkarak­en­tei­ta (tai globaalia tulon­jakoa) vahvis­tavin mekanis­mein ilman hyvin voimakkaan kri­it­tisen demokraat­tisen vas­tarin­nan syn­tyä. (Suomen turve­poli­ti­ikan ja maaseudun intressien keskusta­lainen sym­bioosi on yksi oire? tästä.) 

    Toinen suurem­pi kysymys kos­ket­taa sitä, että jos otat lähtöko­hdak­sesi sen, että globaalia ilmas­tosopimus­ta toden­näköis­es­ti ei saa­da sovit­tua, niin miten tämä vaikut­taa visioosi? Onko se sil­loin edes mah­dolli­nen? Eli mil­lainen olisi hah­motel­masi Suomen (osana EU:ta) ener­giapoli­ti­ikan suun­tavi­ivoille siinä tilanteessa, että globaali ilmastopolitiikka(jurisdiikka) tulee pysymään BAU-tilanteessa ainakin vuo­teen 2030?

    *

    Vielä joitakin huomioi­ta, ja mielestäni yleis­sään­töjä, muut­tu­jista ja vaaroista, jot­ka on hyvä pitää mielessä. Hie­man ker­rat­en ja painottaen.
    Jos hin­ta kas­vaa, vision demokraat­ti­nen kan­na­tus heikkenee.
    Kak­si keskeistä muut­tu­jaa: Miten ihmis­ten kulu­tus pyrkii suun­tau­tu­maan? Miten sen edel­lyt­tämä ener­gia tuotetaan?
    Tule­vaisu­u­den kulu­tus­tuot­tei­den ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa. Entä kun kehitetään jokin ihmis­ten elämän­laadun kannal­ta erit­täin mielekäs uusi teknologi­nen väline ja toinen ja kol­mas, joiden valmis­tus ja käyt­tö edel­lyt­tävät paljon ener­giaa ja joi­ta emme voi vielä ennus­taa; miten malli­in on sisään­raken­net­tu kulu­tuskult­tuurisia jous­tomekanis­me­ja, jot­ka huomioi­vat poten­ti­aalisen halun ja paineen lisään­tyvään energiantuotantoon?

    Pyrki­ikö visio mak­si­moimaan toden­näköisyy­den vähen­tää CO2-päästöjä vai pyrki­ikö CO2-päästö­jen vähen­tymisessä epäon­nis­tu­misen toden­näköisyyt­tä uhmat­en toteut­ta­maan sen tietyin etukä­teen määrite­tyin ehdoin? Jos näin, niin mikä sil­loin on tärkeää?
    Tähän osin kul­mi­noituu vision kysymi­nen ja korost­a­mi­nen. Kyse ei ole vain siitä, että odote­taan jotakin globaalia tai EU:n mitan markki­noi­ta ohjaa­va lähtölaukaus­ta, minkä jäl­keen yksi­tyiset toim­i­jat muut­tunein markki­nae­hdoin kyl­lä löytävät parhaat ratkaisut.
    Esimerkik­si uusi­u­tu­van ener­gian sub­ven­toin­nin määräaikaisuus/pysyvyys, liuskekaa­sua koske­vat ympäristö­vaiku­tuk­set ja normis­to, taloudel­liset tun­tu­mat neljän­nen ja viiden­nen sukupol­ven ydin­voimaloista ja niitä koske­va estävä tai mah­dol­lis­ta­va lain­säädän­tö ja mm. tutkimus­ra­hoi­tus, täl­lais­ten tek­i­jöi­den globaalin vai­htelun dynami­ik­ka ja mm. vaiku­tus kil­pailukykyyn ja elin­ta­soon ilmas­tosopimuk­sen alaisu­udessakin ja vielä paljon enem­män ilman kat­tavaa sopimusta.

    Suuri määrä epä­var­muustek­i­jöitä nos­taa toden­näköisyyt­tä, että jokin niistä pet­tää katas­tro­faalis­es­ti. Aurinko- ja tuuliener­gian tuotan­topo­ten­ti­aali, sen luotet­tavu­us ja skaalau­tu­vu­us jää kauas toiv­o­tus­ta. Näin on jo käymässä bioen­er­gialle, ja mikä on puun­polton todel­li­nen hiil­i­jalan­jäl­ki (hyvin korkeitakin arvo­ja on esitet­ty)? Vision ener­gia­paletin lop­ulli­nen hin­ta osoit­tau­tuu korkeak­si, hin­ta ei laske visioitu­jen käyrien mukaan. Säätövoiman tarve osoit­tau­tuu suurek­si, epä­var­mak­si ja kalli­ik­si, kuten jak­soit­taisen yli­jäämä­tuotan­non muun­t­a­mi­nen vedyk­si tai säilömi­nen siihen unel­moitu­un akkute­knolo­giaan, jota ei kyetä kehit­tämään. Super­grid samoin osoit­tau­tuu mah­dot­tomak­si unel­mak­si. Globaalia sopimus­ta ei syn­ny. Tai sopimus purkau­tuu ja ilmastopoli­ti­ik­ka palau­tuu BAU-tilaan, jos esimerkik­si ilmas­touh­ka ei osoit­taudu pelä­tyn­laisek­si. Täl­löin vahvoil­la ovat BAU-tilas­sakin kil­pailukykyis­es­ti päästöjä vähen­täneet. Hiilivuo­to on use­assa poten­ti­aalises­sa ske­naar­ios­sa val­tavaa sopimuk­sen ulkop­uolisi­in maihin(jos yhä pyrimme kulut­ta­maan ener­giain­ten­si­ivisiä tuot­tei­ta, mut­ta emme itse kykene niitä tuot­ta­maan, tämä on osaltaan hiilivuo­toa), taloustap­pi­ot suuria. Elin­ta­so las­kee, kansalais­ten tyy­tymät­tömyys kas­vaa. Visio äänestetään pois voimas­ta demokraattisesti.

    Jos ilmas­ton­muu­tos on sinus­ta maail­man suurin uhkaku­va, niin sil­loin pyrit min­i­moimaan epä­var­muustek­i­jät ja mak­si­moimaan prag­maat­tisen real­is­min. Kyse on viivan alle jäävästä, eikä oikeaop­pi­sista muut­tu­jista. Eikö näin vähen­netä riskiä ja kas­vate­ta tavoit­teessa onnis­tu­mista (tässä tapauk­ses­sa CO2-päästö­jen leikkaamises­sa, mut­ta yhtälö on yleis­pätevä). Vai oletko tästä tilas­toti­eteil­i­jänä eri mieltä? Yhdys­val­lat on viime vuosi­na ollut merkit­tävim­min päästöjään tiput­tanut maa ja ansain­nut sil­lä mil­jarde­ja ja paran­tanut kilpailykykyään. 

    *

    Vielä lop­puhuomio. Olen seu­ran­nut vihreää ilmastopoli­ti­ikkaa hyvin tarkasti reilun 15 vuo­den ajan. Vihrei­den vas­tauk­set näi­hin ylläe­sitet­ty­i­hin kysymyk­si­in ja niiden kaltaisi­in ovat min­ulle edelleen epä­selviä, kysymys­merkke­jä, vaille vas­taus­ta jääneitä. Ne ovat mon­et käsit­tääk­seni keskeisen tärkeitä kysymyk­siä, jos CO2-päästö­jen leikkaami­nen on lähtöko­htainen pri­or­i­teet­ti. Vihreät tahot eivät kuitenkaan poh­di ja käsit­tele näitä kysymyk­siä, vaan suurelta osin sivu­ut­ta­vat ne. Eivät ole työstäneet sitä pros­es­sia, minkä näi­den kaltaiset kysymyk­set vas­ta aloit­taisi­vat. Ver­ratkaa (ei yksi yhteen ver­taus, mut­ta) esimerkik­si epä­var­muustek­i­jöi­den pois­tamiseen ja ratkaisu­jen toimivu­u­den mak­si­moimiseen asun­to­jen palo­tur­val­lisu­udessa. Voiko sitä visioi­da (“uskon, että tämä toimii”) vai pitääkö se laskea, tutkia ja pros­es­soi­da viimeisen päälle, jot­ta asun­nos­ta myös tulee palo­tur­valli­nen eikä vain sel­l­aisek­si uskottu?

    Lukui­sista tuhan­sista sivuista luet­tua tek­stiä ja suures­ta määrästä seu­rat­tu­ja keskustelu­ja on vihreästä ilmastopoli­ti­ikas­ta jäänyt käteen muu­ta­maan sivu­un tiivis­tet­tävis­sä ole­va määrä konkre­ti­aa. Saman epämääräisen, jonkin­laisen uskon­tun­nus­tuk­sel­lisen, numeroi­ta hylkivän utopi­an ilmen­tymä tuhan­nes­sa eri muo­dos­sa ja reak­ti­ivista reagoimista sen kanssa ris­tiri­idas­sa ole­vi­in vai­h­toe­htoisi­in tapoi­hin vähen­tää CO2-päästöjä.
    Täl­lainen utopia on uskon varas­sa, se on lähtöko­htainen. Se aset­tuu tutkimuk­sen ja debatin edelle ja tielle, eikä syn­ny niistä. Se on ratkaisu­jen etsimistä estävä vas­taus, ei vas­taus niiden etsimisestä.

    Ihmi­nen on yhä hyvin kaukana ratio­naalis­es­ta toim­i­jas­ta. Eikä ulospäin hei­jastet­tu omaku­va useinkaan vas­taa syviä sisimpiä vaikut­ta­jia. Har­va oikeasti välit­tää ilmas­tos­ta tai muista vas­taav­ista abstrak­tioista. En usko Osmon välit­tävän, enkä useimpi­en vihrei­den. Ilmas­tos­ta ja vas­taav­ista abstrak­tioista ei masen­nu­ta, eikä niille vuo­date­ta kyyneliä.
    Läh­es jokainen sen sijaan välit­tää iden­ti­teet­tin­sä, itseoikeu­tuk­sen­sa, merk­i­tyk­sen­sä kokemisen toteut­tamis­es­ta. Ne otta­vat tun­tei­den ohjaam­i­na eri­laisia yhteiskun­nal­lisia sisältöjä. Ne ilmen­tyvät jonkin kaut­ta, kuten ilmas­ton. Ilmas­to­huoli on oman merk­i­tyk­sen kokemista ilmas­ton kaut­ta. Tämä ero on hien­o­varainen ja vaikeasti tulkit­ta­va, mut­ta hyvin merkit­tävä maail­man ymmärtämisen kannalta.
    Ihmi­nen kokee ole­vansa osa jotakin tärkeää, jonkin merk­i­tyk­sen jakamista, johonkin kuu­lu­vaa, jotakin arvokas­ta edis­tävää. Huoli ilmas­tos­ta ei ole ensisi­jainen, vaan syvem­pi­en vaikut­timien hei­jas­tusten kohde. Me ihmiset olemme ratio­naal­isi­na ja poli­it­tisi­na toim­i­joina oikeasti näin raadol­lisia, harhau­tu­via ja inhimillisiä. 

    Sen vuok­si vihreä ilmastopoli­ti­ik­ka ja moni muu yhteiskun­nalli­nen liike­hd­in­tä on niin jär­jetön­tä ja sisäis­es­ti ris­tiri­itaista. Tois­tu­va teema ihmiskun­nan his­to­ri­an mielet­tömyy­dessä ja kult­tuurises­sa kehi­tyshis­to­ri­as­sa. Kehit­tynyt toki, mut­ta ei lainkaan siinä määrin kuin halu­amme uskoa. Tämä on oma analyysini.
    Ratio­nal­is­tisem­pi poli­ti­ik­ka syn­tyy askeleit­tain tämän tiedostamisen ja itse­tutkailun myötä. Oikeas­t­aan kysymys vision esit­tämis­es­tä ja perustelemis­es­ta on peit­el­ty pyyn­tö tämän asianti­lan kohtaamiseen ja sen kaut­ta jär­jen ja tun­tei­den ris­tiri­ito­jen näkemiseen ja työstämiseen.
    Eihän tätä näke­mys­tä voi esit­tää vaikut­ta­mat­ta ylim­ieliseltä jne., mut­ta uskon vah­vasti, että asia on näin, ja että tämä prob­lemati­ik­ka on yleisem­min yhteiskun­nal­lis­es­ti keskeisen tärkeä.

    Pelk­iste­tysti, ilmas­ton­muu­tos: Maail­man suurin ongel­ma vai itseoikeu­tuk­sen hei­jas­tamis­ten kohde?

    1. Kuvas­sa on 12 kuukau­den liuku­va sum­ma. Siis aina edel­lisen 12 kuukau­den kulu­tus, jol­loin siinä on aina sekä kesää että talvea.

  7. VAPO val­tiony­htiönä on tehokkaasti loban­nut, vääris­tel­lyt ja vään­tän­tänyt fak­to­ja. Ovat alan huip­pu­ja taitavu­udessaan, se on selvää.

    Törkeä vesistö­jen tuhoami­nen ei ole mikään pikku­jut­tu menneisyydestä.

  8. Maria Bergiltä kysy­isin, että eikös se turpeen­nos­to lopetet­tu Rauta­lam­men Ras­tun­suol­la jo 90-luvun alus­sa? Joidenkin tieto­jen mukaan siel­lä on nyt lin­tu­järvi. Vai onko se Vapon probakandaa?

    Joten onko­han se nyt se lin­tu­järvi, joka aiheut­taa turvekylvyn lop­pukesästä Korholansalmes­sa? Pitäisköhän se lin­tu­järvi kui­v­a­ta? Vai miten asia korjattaisiin?

    Ja olisko­han myös met­sien oji­tuk­sil­la ja ranto­jen puus­tol­la jotain vaiku­tus­ta turvekylpy­i­hin? Ainakin mei­dän mökin uimaran­nan joudun joka kesä put­saa­maan iljet­tävästä humus­roskas­ta, vaik­ka turve­tuotan­toa ei ole vesistön var­rel­la ollenkaan?

  9. Jyväskyläläiset luuli­vat tilan­neen­sa puu­pan­nun. Jotain muu­ta sai­vat, eikä vas­tu­unot­ta­jaa löydy.

    Ahaa-elämyk­ses­tä pysyvi­in savui­hin on vuosien viive. Nyky­hal­li­tuk­sen alku­taipaleel­la aloit­ta­neet voimalat on päätet­ty edeltäjän aikakaudel­la ja tule­van hal­li­tuk­sen tilas­totren­di on suun­tau­tunut nyky­hal­li­tuk­sen toimilla. 

    Puun ener­giakäyt­tö hei­jas­taa markki­na­pu­un hakku­umääriä, jon­ka sivu­vir­to­ja ja hakku­utähteitä sekä kan­to­ja polte­taan. Pitäisi lisäk­si eritel­lä eri­tyis­es­ti ener­giak­si hakatun puun määrän kehitys.

    Met­säen­er­giaa laa­jalti ylis­tetään, mut­ta alal­la yrit­tämi­nen vaatii hul­lun­rohkeut­ta. Urakoit­si­ja han­kkii velak­si miljoon­akalus­ton ole­tuk­sel­la A ja seu­raa­va hal­li­tus muut­taa markki­nat tilanteeseen B. Pank­ki saa omansa kun yrit­täjä ei nos­ta palkkaa ja met­sän­o­mis­ta­ja lahjoit­taa bio­mas­san ilmaisek­si. Mut­ta eihän se maail­ma niin toimi.

    Mik­sikö val­tion on järkevää tukea met­säen­er­giaa? Ener­giali­ike­laitok­sen laskel­man mukaan muuten polte­taan hiiltä, kun­tata­son laskel­ma on + — nol­la, mut­ta kansan­taloudel­lisen laskel­man mukaan met­sähak­keen käyt­tö on järkevintä.

  10. Nim­imerkin väite tarkoit­ti lie­nee globaal­isti, eikä vain suomen rajo­jen sisäl­lä. On luon­no­lista, että suomes­sa ener­gianku­lu­tus vähe­nee kun teol­lisu­ut­ta ulosli­pute­taan. Suomen ener­gias­ta 25% on tuon­tiener­giaa, ja lisäk­si pitäisi mielel­lään laskea mukaan kaik­ki suo­ma­lais­ten käyt­tämien kulu­tus­tavaroiden tekemiseen men­nyt ener­gia kiinasta.

    Fos­i­i­il­i­sista polt­toaines­ta puhut­taes­sa vihreät voisi­vat aloit­taa sieltä helsin­gin ener­gias­ta, ja lopet­taa vihrei­den äänestäjien kotien läm­mit­tämisen kivi­hi­ilel­lä ja maakaasulla. 

    Muuten olen sitä mieltä että EU:n pakot­teet venäjälle olisi paras­ta tote­tut­taa tekemäl­lä Venäjän tuon­nin ver­ran investoin­te­ja uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in paris­sa vuodessa. Kallista? kyl­lä, mut niin olisi minkä tahansa pakot­teen vaikutukset.

    1. Helsingis­sä ollaan tekemässä monipolt­toainevoimalaa, joka voi polt­taa myös puu­ta. Silti pidän vähän out­ona, että tässä asi­as­sa jah­dataan nimeno­maan Helsinkiä, jon­ka läm­mit­tämisen omi­nais­päästöt ovat Suomen pien­impiä. Moni muu kaupun­ki läm­mitetään peräti turpeel­la, joka on maakaa­sua kolme ker­taa saas­tut­tavampi (hiilid­iok­sidimielessä) ja kym­menisen pros­ent­tia kivi­hi­iltäkin pahempi. Puhu­mat­takaan nyt sähköläm­mi­tyk­ses­tä, joka suurim­man osa vuodes­ta on kivi­hi­il­isähköä, sil­lä jokainen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä viimeistä voimalaitos­ta. Niinä aikoina, kun samal­la hin­ta-alueel­la on käyn­nis­sä kivi­hi­ilivoimala, sähköläm­mi­tyk­sen omi­nais­päästöt ovat kuusi ker­taa suurem­mat kuin kivi­hi­ilikaukoläm­mön ja yli kymme­nen ker­taa suurem­mat kuin maakaa­sukaukoläm­mön. Jos ette usko, laskekaa, mitä tapah­tu­isi, jos Helsin­ki huomen­na sulk­isi kaik­ki voimalansa ja alka­isi läm­mit­tää kaupunkia sähköllä.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Niinä aikoina, kun samal­la hin­ta-alueel­la on käyn­nis­sä kivihiilivoimala

    Tätä ehtoa pitää täydentää:

    “Niinä aikoina, kun samal­la hin­ta-alueel­la on käyn­nis­sä kivi­hi­ilivoimala, eikä sähkön tuon­nin määrä ole säädettävissä.”

    Toiselta hin­ta-alueelta tuo­ta­va sähkö on useim­miten sekin välil­lis­es­ti kivi­hi­il­isähköä. Poikkeuk­se­na se tilanne, jos­sa norskien pohjois-etelä­su­un­taiset yhtey­det eivät riitä viemään Pohjois-Nor­jan vesivoimaa eteläm­mäs, jol­loin joko me käytämme sen tai sitä ei käytä kukaan.

    Nor­jalaiset työsken­televät kovasti päästäk­seen näistä tilanteista eroon, jol­loin asia yksinker­tais­tuu. Sen jäl­keen melkein kaik­ki tuon­tisähkö on päästö­vaiku­tuk­seltaan kivi­hi­ilen luokkaa.

  12. Ode
    “Jos ette usko, laskekaa, mitä tapah­tu­isi, jos Helsin­ki huomen­na sulk­isi kaik­ki voimalansa ja alka­isi läm­mit­tää kaupunkia sähköllä.”

    Mitäpä sil­loin tapah­tu­isi, jos joku tuut­taisi verkkoon vaikka­pa 1600 MW sähköte­hoa? Oletet­tavasti siis 1600 MW pahamaineista kivi­hi­ililauhdet­ta tipah­taa käytöstä.

  13. Yler­mi:
    Olisi kyl­lä medi­an tehtävä vah­tia poli­itikko­jen puhu­misia ja ver­ra­ta sitä sit­ten äänestyskäyt­täy­tymiseen. Eivät ole pelkästään kepu­laiset äänestäneet hiiltä halvem­mak­si ja sit­ten haukkuneet mui­ta, lähin­nä vihre­itä, hiilenkäytön lisään­tymis­es­tä. Jostain syys­tä yksikään toimit­ta­ja ei koskaan pistä vastapal­loon, kun asi­as­ta tulee joskus jopa puhe medi­as­sa, vaik­ka ris­tiri­ita on aivan selvä. 

    Toki on tärkeää, että kansa näkee ehdokkaiden tatuoin­nit ja ker­to­muk­set pil­ven­polt­tokoke­muk­sista, mut­ta ehkä jonkun sivun tai ohjel­mamin­uutin voisi tuh­la­ta täl­lais­tenkin poli­it­tis­ten kysymys­ten läpikäymiseen.

    Ivailus­taan huoli­mat­ta Yler­mi raa­paisee asian ydintä.

    Mik­sei media jo aikaisem­min edes ole yrit­tänyt nos­tat­taa kohua, kun väärät päästökau­pan ehdot lisäävät hiilen käyt­töä ja kaiken kukku­rak­si juuri sen avul­la yhtiöt Suomes­sakin tekevät lail­lis­es­ti miljardivoittoja? 

    Kun EU:ssa päätet­ti­in päästökau­pas­ta, mukaan liitet­ti­in wind­fall-vero, jot­ta kansal­lis­es­ti voidaan ottaa yhtiöiltä pois ansiot­tomat ”tuu­len­tuo­mat” voitot. Mik­sei wind­fall-veron laad­in­ta onnis­tunut edel­lisel­lä vaa­likaudel­la ja mik­sei sitä saa­da aikaan vieläkään, vaik­ka se on jälleen hal­li­tu­so­hjel­mas­sa? (Vuo­den 2013 lopus­sa eduskun­ta päät­ti hyväksyä voimalaveron nimel­lä wind­fall-veron. Se oli kuitenkin hämäys­tä, kos­ka vero tuot­taisi arvi­ol­ta vain 50 miljoon­aa euroa sato­jen miljoonien ase­mas­ta. Kaiken kukku­rak­si teol­lisu­u­den val­i­tusten takia veroa ei saatet­tu voimaan — voiko kansalainen tehdä saman tem­pun eduskun­nan veropäätökselle!) 

    Val­tio omis­taa For­tu­mia ja Vapoa ja saa huo­mat­ta­vat osin­got. Ehkä tätä seikkaa ei halu­ta nos­taa esille, mikä on osasyy tai jollekin tekosyy, että wind­fall-veroa on viivytel­ty. Todel­li­nen syy lie­nee se, ettei kyetä toim­i­maan vas­toin ener­giay­htiöi­den tah­toa. Wind­fall-veron avul­la val­tio olisi voin­ut saa­da suurem­mat tulot ja olisi rajoit­tanut voit­to­jen val­u­mista ulko­maisille sijoit­ta­jille. (Helsin­gin Sanomat 5.2.2014/ Heik­ki Aro­la: For­tum jakaa osinkoa 977 miljoon­aa: puo­let Suomen val­ti­olle, neljä­sosa suo­ma­laisille ja toinen neljä­sosa ulko­maisille sijoittajille.)

    Teol­lisu­us­pi­ir­it ohjail­e­vat henkilö­val­in­to­ja, kun haetaan vaikka­pa sopi­vaa elinkeinoista vas­taavaa min­is­ter­iä. Sen olet­taisi luo­van epäi­lyt­täviä riip­pu­vu­us­suhtei­ta, mut­ta tätä ei kaikkial­la pahek­su­ta, kos­ka moni kat­soo elinkei­noelämän luot­ta­muk­sen min­is­terin meri­itik­si. Sen sijaan toimit­ta­jat tuskin katso­vat hyväl­lä sitä ilmeistä itseään koske­vaa johtopäätöstä, että he eivät voi kir­joit­taa isoista ener­giay­htiöistä pelkästään jour­nal­is­min ohjei­den mukaises­ti. Tämä kos­kee myös ympäristöjär­jestöjä. Väärän­lainen uuti­soin­ti vaikut­taisi main­os­tu­loi­hin ja sitä kaut­ta toimit­ta­jan omaan tulevaisuuteen.

  14. Mikä Soin­in­vaaran kuvaa­jas­sa on sum­man yksikkö ?

    Onko Soin­in­vaaran tavoit­teena saa­da turve­po­h­jais­ten met­sien omis­ta­jat kiin­teistöveron piiri­in? Siitä hyvästä, että kyseinen ala sitoo hiiltä Suomen ja maa­pal­lon hyväk­si saamme vielä mak­saa siitä veroa.

    Turve ei tietenkään sido hiiltä ja keis­ar­il­la on vaatteet. 

    Turvekent­tien ja luon­no­hu­uh­touman vesistöhait­to­jen jakau­tu­mis­es­ta ei ole ole­mas­sa kiis­ta­ton­ta näyttöä

  15. Pitkä­na­jan tren­di on ollut laske­va, mut­ta kyl­lä Ode on nyt tilas­tol­lisel­la tem­pul­la peit­tänyt sen, että vas­toin hal­li­tu­so­hjel­man kir­jauk­sia kivi­hi­ilen käyt­tö kään­tyi kasvu­un viime vuon­na. Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa mainit­ti­in, että lisätään turpeen vero­tus­ta kivi­hi­ilen käyt­töä lisäämät­tä. Tämä joh­tui mm. turpeen veron korot­tamis­es­ta ja tietysti toim­i­mat­tomas­ta päästökau­pas­ta. Liuku­van keskiar­von laske­va tren­di lopus­sa johtuu keväästä.

    Kivi­hi­iltä pitäisi verot­taa myös sähkön tuotan­nos­sa. Ruot­sis­sa kivi­hi­ilen vero­tus on tiet­tävästi selvästi Suomea suurem­paa, joka ohjaa parem­min uusi­u­tu­vi­in lähteisi­in. Kat­selin ener­giavero­tuk­sia eri mais­sa ja näyt­tää siltä että jois­sakin mais­sa kivi­hi­ilen käyt­töä (myös sähkön tuotan­nos­sa) verote­taan mm. rikkiveron ja typ­piveron nimellä.

    Ei muu­ta kun mallia Ruot­sista ja kivi­hi­ilelle lisää veroa. Turve on kyl­lä kivi­hi­iltä parem­pi (tosin ei kovin kan­natet­ta­va) mon­es­sakin mielessä. Se on koti­maista ja aut­taa BKT:ta sekä siihen ei liity niin suuria tur­val­lisu­u­songelmia kuin kivi­hi­ileen. Kivi­hi­ilikai­vok­sis­sa kuolee vuosit­tain 2000–5000 ihmistä, mut­ta tämähän ei vihre­itä huo­le­ta. Turkin suuron­net­to­muus on tästä nyt hyvänä muistutuksena.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Puhu­mat­takaan nyt sähköläm­mi­tyk­ses­tä, joka suurim­man osa vuodes­ta on kivi­hi­il­isähköä, sil­lä jokainen kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä viimeistä voimalaitosta.

    Ei pidä muuten paikkaansa, aika on paljon lyhyem­pi. Taas tois­tel­laan van­ho­ja väit­teitä. Hiililauhde­voimaloi­ta on sul­jet­tu (Mus­sa­lo, Inkoo) ja saamme ehkä lisää myös päästötön­tä ydin­sähköäkin sekä vesivoimaa naa­purista. Ennen lauhde­voimaloiden käyn­nistämistä käyn­nis­tetään eri­laisia kat­ti­lalaitok­sia. Mis­tä tiedämme että vain sähköläm­mi­tys käyt­tää lauhdesähköä talvel­la, mik­sei esim sähköau­tot talvel­la. Muutenkin sähkön käyt­tö kas­vaa talvel­la mm. teol­lisu­u­den suurem­man tarpeen vuok­si (noin puo­let sähkön käytöstä).

  17. Nim­imerk­ki “Koti-isä” on aivan oike­as­sa ja Osmo olet väärässä. Mik­si olet hienoine tilas­toine­si väärässä?

    Hiilen käyt­töä voidaan tarkastel­la kumu­lati­ivis­es­ti. Se on mielekäs tarkaste­lu­ta­pa, kumu­lati­ivis­es­ti tarkastellen me todel­lakin vuosi toisen­sa perään kas­vatamme kivi­hi­ilen käyttöä.

    Sin­un tarkaste­lu­ta­pasi on syk­li­nen. Se on väärä tapa laskea hiilen kulu­tus­ta. Miksi?

    Syk­li­nen mit­taus ei huomioi ilmake­hän kumu­lati­ivis­es­ti kas­vavaa hiilikuor­maa. Hiilid­iok­sidin määrä kas­vaa vuosi toisen­sa perään. Se ei nol­laudu vuosit­tain kuten syk­lis­es­ti tarkastellen pitäisi nol­lau­tua, eli palau­tua vuo­den takaiseen määrään.

    Kos­ka luon­non vuosikier­to ei kykene purka­maan hiilikuor­maa, vaan hiilen määrä ilmas­sa lisään­tyy vuosi vuodelta, on mielekästä väit­tää hiilen kulu­tuk­sen kas­va­van vuosi vuodelta. Siis vaikkei hiilen syk­li­nen vuosiku­lu­tus kas­vaisi lainkaan, tai peräti hie­man pienenisi.

  18. VTT:n turve­tutkimus ja Vapon pääkont­tori ovat samas­sa talos­sa ja Vapo tutkimuk­sen noin ain­oa rahoittaja.
    Tuol­la sys­teemil­lä tupakkalain olisi vaaratonta. 

    Turpeen­polt­to on haitallisem­paa kuin hiilen polt­ta­mi­nen, uusi­u­tu­mat­to­mia kumpikin. 

    Vapo tekee viher­pe­sua kaksin käsin, aika kyseenalaisil­la keinoil­la. Kaik­ki muu tuo humus­ta vesi­in pait­si turvesuot, joopa joo.

  19. Osmo Soin­in­vaara: sähköläm­mi­tyk­sen omi­nais­päästöt ovat kuusi ker­taa suurem­mat kuin kivi­hi­ilikaukoläm­mön ja yli kymme­nen ker­taa suurem­mat kuin maakaasukaukolämmön.

    Johdon­mukaisu­u­den vuok­si käyt­tänet näitä samo­ja ole­tuk­sia ja kaavo­ja myös sil­loin kun ver­taat esim. henkilöau­to­jen ja ratikoiden ominaispäästöjä.

  20. Graafis­sa esitet­ty kivi­hi­ilen absolu­ut­tisen määrän vähen­e­m­i­nen johtuu lähin­nä siitä että viime tavlen talvikuukausien keskiläm­pöti­la oli läh­es koko maas­sa 2–4 astet­ta nor­maalia korkeam­mal­la ja näi­nollen eri­tyis­es­ti kaukoläm­mön ener­gianku­lu­tus kokon­aisuute­na selkeästi nor­maalia vähäisem­pi, ja val­it­se­mal­la sopi­vasti liuku­va keskiar­vo on saatu kau­ni­isti laske­va käyrä.

    Absolu­ut­tista määrää kuvaavampi graafi olisi eri ener­gia­muo­to­jen suh­teel­lis­ten osuuk­sien vaihtelu.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä käytän. Kaikkea sähkönkäyt­töä pitää tarkastel­la viimeisen voimalaitok­sen päästö­jen mukaan.

    Ei nyt pelkästään viimeisen mukaan. Kyl­lä koko sähkön tuotannon/hankinnan profi­ilil­lakin on merk­i­tys­tä. Esimerkik­si kuin­ka suuri osa siitä tuote­taan vähäpäästöisel­lä vesivoimal­la, ydin­voimal­la, tuulel­la ja biopolt­toaineil­la jne. Toki sähkön käytön lisään­tyessä on usein näin, mut­ta vas­taavasti myös käytön lask­ies­sa hiililauhde­voimalat sulkeutuvat.

  22. Nyt näyt­tää siltä, että maaläm­pöpump­pu­jen toimit­ta­jil­la on vapaa­ta kap­a­siteet­tia reikien poraamises­sa ja asen­nustöis­sä. Sik­si hyvää elvyt­tämistä olisi maaläm­pöpumpuille annet­ta­va määräaikainen kannustintuki. 

    Öljyläm­mi­tyk­sen kor­vaa­jana tem­pul­la saataisi­in investoin­ti-intoa pois Venäjän uusim­mil­ta öljyn­tuotan­to­laitok­sil­ta eli ark­tisil­ta porauskohteilta.

    Kohdis­ta­mal­la tuki eri­tyis­es­ti vesikier­toiseen varaavaan sähköläm­mi­tyk­seen saataisi­in jonkun ver­ran kuor­maa pois viimeisiltä kivi­hi­iltä polt­tavil­ta voimalaitoksilta.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaikkea sähkönkäyt­töä pitää tarkastel­la viimeisen voimalaitok­sen päästö­jen mukaan.

    Min­ua on häirin­nyt jo pitem­pään tuo mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen käyt­tö ener­gianku­lu­tuk­sen arvioin­nis­sa. Lähin­nä sen aika raako­jen johtopäätösten vuok­si (ain­oa “oikea” ratkaisu on vähen­tää / rajoit­taa ener­giankäyt­töä, vähäpäästöisen tuotan­non lisäämi­nen ei san­ot­tavasti muu­ta johtopäätöstä, jne), vaik­ka se onkin kor­rek­ti tapa tehdä analyyseja.

    Mut­ta, kyseessä on kuitenkin ongel­man lin­earisoin­ti­in poh­jau­tu­va malli, joten käytän­nössä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia kat­so­ma­l­la päästään vain kohti paikallista mak­simia (“vuoren yli ei näe kiikareil­la”). Eikö poli­ti­ikan kuitenkin pitäisi juuri olla se yhteiskun­nan ala joka kat­soo vähän pidem­mälle näitä asioi­ta? Kuten aiem­min maini­tus­sa Ran­skas­sa, jos­sa 70-luvul­la tun­nustet­ti­in tosi­asi­at ja saati­in aikaan ener­giakäänne jon­ka tulok­se­na maan CO2-päästöt tuotet­tua ener­giayk­sikköä kohden kestävät ver­tailun. Jos jatkos­sa ole­tamme robot­tien yleistyvän (Kasvin vaali­teese­jä) ja autoilun sähköistyvän (mm. Var­tia) niin sähkönku­lu­tus kas­vaa huo­mat­tavasti sil­lä eivät nuo ilmal­la käy.

    IPCC:n uusim­man raportin mukaan ilmas­ton­muu­tok­sen estämisek­si maail­maan tarvi­taan lisää uusi­u­tu­via, ydin­voimaa ja hiilen kaap­pauk­sel­la ja varas­toin­nil­la varustet­tua fos­si­ili- ja bioen­er­giaa. Mitkähän noista ovat var­teenotet­tavia vai­h­toe­hto­ja ja mitkä tämän het­ken viherpesua?

    1. Oikea tapa ajatel­la asi­aa on laskea kaik­ki mar­gin­aalin mukaan. Näin toimii myös hin­tamekanis­mi. Kun lisäät tai vähen­nät sähkön käyt­töä, lisäät tai vähen­nät viimeisen voimalan käyt­töä. Kun lisäät tai vähen­nät sähkön tuotan­toa päästöt­tömäl­lä tuotan­nol­la, vähen­nät tai lisäät taas sen viimeisen voimalan käyt­töä. Niin­pä sähkön kulu­tus on aina syn­tistä mut­ta sen päästötön tuotan­to on sankar­il­lista hiilid­iok­sidipäästö­jen kannalta.
      Näin lyhyel­lä tähtäyk­sel­lä Ydin­voimain­vestoin­tei­hin on toki vaiku­tus­ta sil­lä, paljonko maas­sa sähköä kulute­taan. Sähköläm­mit­täjän on turha väit­tää, että hänen läm­mi­tyik­sen­sä on johtanut jonkin vesivoimalan rak­en­tamiseen, eikä sitä voi tois­taisek­si väit­tää myöskään ydin­voiman osalta (viimeinen otet­tu käyt­töön yli 30 vuot­ta sit­ten) Jos Olk­ilu­o­to 3 joskus ote­taan kyt­töön, sähköläm­mit­täjä voi tietyin varauksin väit­tää käyt­tävän­sä ydin­sähköä kos­ka jos Suomes­sa ei olisi sähköläm­mi­tys­tä, ei sitä voimalaa olisi koskaan edes aloitet­tu rakentaa.

  24. Kyl­lä Osmo on oike­as­sa tuos­ta mar­gin­aal­i­hom­mas­ta. vas­taavasti päästötön voima tiput­taa aina fos­si­ilista verkos­ta, tuli­pa se päästötön sit­ten tuulimyl­ly­istä, ydin­mi­iluista taik­ka hyvän vesivuo­den ansios­ta ekstravesivoimana.

    Tosin noiden tuulimyl­ly­jen rak­en­teli­jat aina kään­tävät argu­mentin päälaelleen, kaik­ki muu tekee sähköstä muka liian hal­paa. Nol­la-argu­ment­ti. Hiilestä ei päästä koskaan eroon, jos sähkön tuotan­to on nini ihanan kallista mitä se on tuuli- ja aurinkovoimalla.

  25. Mar­gin­aalin käyt­tö on kyl­lä taval­laan perustel­tua. Mut­ta jos vaik­ka se inkoon lauhde­voimala on ollut käytössä vain viikon tal­ven kovim­mal­la pakkasel­la muu­ta­ma vuosi sit­ten, niin sil­loin sen käyt­tö laskel­mas­sa koko vuo­den osalta ei kyl­lä ole mitenkäään päde. Lop­ut 51 viikkoa mar­gin­aal­i­tuotan­to on ollut jotain muu­ta kuin sitä. Käyt­tämät­tömänä seiso­va voimala ei päästöjä tuo­ta, mar­gin­aalia ei voi laskea kuin käytössä ole­vien voimaloiden osalta.

  26. Coun­try­boy: Ei nyt pelkästään viimeisen mukaan. Kyl­lä koko sähkön tuotannon/hankinnan profi­ilil­lakin on merk­i­tys­tä. Esimerkik­si kuin­ka suuri osa siitä tuote­taan vähäpäästöisel­lä vesivoimal­la, ydin­voimal­la, tuulel­la ja biopolt­toaineil­la jne. Toki sähkön käytön lisään­tyessä on usein näin, mut­ta vas­taavasti myös käytön lask­ies­sa hiililauhde­voimalat sulkeutuvat.

    Ei tämä niin mon­imutkaista ole. Tosin mon­imutkaisu­u­den vält­tämisek­si voimme aluk­si uno­htaa päästökaupan.

    Jos Suomes­sa käytetään 1 TWh/a enem­män sähköä kuin nyt, niin mil­lä tuotan­to­muodol­la maail­mas­sa tuo 1 TWh tuotetaan? 

    Lisätäänkö ydin­voimaa? Ei ainakaan lyhyel­lä aikavälillä.

    Vesivoimaa? Täy­teen raken­net­tu, jokainen pis­ara yritetään käyt­tää jo nyt.

    Tuulivoimaa? Sitä raken­netaan joka tapauk­ses­sa vauhdil­la lisää (niin kauan kuin sub­ven­tio kestää). Lisärak­en­t­a­mi­nen ei rajoitu kulu­tuk­sen määrään täl­lä hetkellä.

    Aurinkovoimaa? Sama juttu.

    Biovoimaa? Bio­mas­san saatavu­us on rajat­tua, jol­loin jos­sain vai­heessa tulee kil­pailu vaihtoehtokäytöistä.

    Vai mah­dol­lis­es­ti hiilivoimaa? Sitä voikin sit­ten lisätä läh­es rajat­tomasti. Sekä voimaloi­ta että hiiltä riit­tää, ja voimaloi­ta on help­po väsätä lisää.

    Fos­si­iliset ovat käytän­nössä ain­oa jous­ta­va kom­po­nent­ti, kos­ka kaik­ki muu tör­mää johonkin. Niin­pä siis sekä investoin­neis­sa kulu­tuk­seen että tuotan­toon oikea ker­roin on ison mit­takaa­van mar­gin­aa­lik­er­roin. Sil­lä ei ole väliä, mikä on mil­läkin het­kel­lä viimeisenä tuotan­to­muo­tona, kos­ka se vaikut­taa vain hetkellisesti.

    Jos taas ole­tuk­sek­si ote­taan se, että päästökaup­pa toimii, niin sit­ten on syytä riisua kaik­ki ener­gia­sub­ven­tio pois ja nautiskel­la teras­sikeleistä. Markki­nat hoita­vat kyl­lä hom­man ja päästöjä vähen­netään taloudel­lisim­mal­la taval­la (= pääosin kulu­tus­ta vähentämällä).

  27. T.: Lop­ut 51 viikkoa mar­gin­aal­i­tuotan­to on ollut jotain muu­ta kuin sitä. Käyt­tämät­tömänä seiso­va voimala ei päästöjä tuo­ta, mar­gin­aalia ei voi laskea kuin käytössä ole­vien voimaloiden osalta.

    Ei pidä kat­soa vain suo­ma­laista tuotan­toa. Jos me käytämme enem­män tai vähem­män ener­giaa, se hei­jas­tuu paljolti tuon­ti­in. Jos me tuomme rajo­jen ulkop­uolelta enem­män sähköä, niin ei siel­lä kuitenkaan laite­ta enem­pää ydin­voimaloi­ta tai vesivoimaloi­ta käyntiin.

    Ei tarvitse men­nä sen pidem­mälle kuin venäläiseen “ydin­voimaan” tai nor­jalaiseen vesivoimaan. Jos ostamme Venäjältä enem­män sähköä, Venäjäl­lä pitää tuot­taa enem­män sähköä. Venäjäl­lä suurin osa sähköstä tuote­taan hiilivoimal­la. Jos ostamme Nor­jas­ta enem­män sähköä, Tan­skaan oste­taan vähem­män sähköä Nor­jas­ta ja tuote­taan enem­män sähköä hiilivoimalla.

    Ja voim­me­han me sit­ten ostaa vaik­ka palavaki­vivoimaa Virosta…

  28. Ville: Min­ua on häirin­nyt jo pitem­pään tuo mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen käyt­tö ener­gianku­lu­tuk­sen arvioin­nis­sa. Lähin­nä sen aika raako­jen johtopäätösten vuok­si (ain­oa “oikea” ratkaisu on vähen­tää / rajoit­taa ener­giankäyt­töä, vähäpäästöisen tuotan­non lisäämi­nen ei san­ot­tavasti muu­ta johtopäätöstä, jne)

    Valitet­tavasti maail­ma on niin raa­ka. Ei se tee mar­gin­aa­likus­tan­nusten käyt­tämis­es­tä väärää, että ne johtopäätök­set valitet­tavasti ovat aika ikäviä.

    Päästöjä voidaan vähen­tää lisäämäl­lä vähäpäästöistä tuotan­toa. Päästöjä voidaan vähen­tää leikkaa­mal­la kulu­tus­ta. Kum­mas­sakin on sama ker­roin tiet­tyyn rajaan asti. Tois­taisek­si se raja on vielä kaukana, mut­ta se voidaan kyl­lä yksit­täis­ten tuotan­to­muo­to­jen kohdal­la saavut­taa (eri­tyis­es­ti tuuli- ja aurinkovoima).

    Jos tilan­net­ta halu­taan paran­taa, pitää joko lisätä vähäpäästöistä tuotan­toa tai vähen­tää kulu­tus­ta. Näistä kan­nat­taa tehdä sitä, joka tulee halvemmaksi.

    Päästökaup­pa on nimeno­maan raken­net­tu siihen, että sil­lä asia hoide­taan lyhyel­lä aikavälil­lä (min­u­uteista vuosi­in). Poli­ti­ikan asia on sit­ten kat­soa, ettemme ajaudu umpiku­jaan usei­den vuosikym­menten aikavälillä.

    Nyt tosin on käynyt niin, että päästövähen­nys­ten todel­liset seu­rauk­set alka­vat fik­sum­mille poli­itikoille val­je­ta. Sen jäl­keen seu­raa kieltäymys, kos­ka hin­ta­lap­pu on jok­seenkin karua luet­tavaa. Yksi kon­sti kieltäy­tyä asian ymmärtämis­es­tä on väl­tel­lä päästökaup­paa ja marginaaliajattelua.

  29. Sep­po S: Kohdis­ta­mal­la tuki eri­tyis­es­ti vesikier­toiseen varaavaan sähköläm­mi­tyk­seen saataisi­in jonkun ver­ran kuor­maa pois viimeisiltä kivi­hi­iltä polt­tavil­ta voimalaitoksilta.

    Sähköläm­mi­tyk­sen varaavu­us ei sinän­sä auta mitään, kos­ka se ei vähen­nä net­toen­er­gianku­lu­tus­ta. Sil­lä saadaan vuorokautista kulu­tus­profi­il­ia tasaisem­mak­si, mut­ta se ei ole mei­dän olois­samme muutenkaan ongel­ma, kos­ka pohjo­las­sa on paljon vesivoimaa.

    Yleisem­min ener­gianku­lu­tuk­sen siirtämis­es­tä voi tule­vaisu­udessa tul­la hyvinkin tärkeä asia. Voi kuitenkin olla aika kallista tehdä läm­mi­tysjär­jestelmä, joka pystyy siirtämään ener­gianku­lu­tus­ta viikol­la tai par­il­la (esimerkik­si tuulet­toman jak­son tai pakkas­jak­son yli). Läm­mi­tyskäytössä real­isti­nen siir­ret­tävä ener­giamäärä olisi megawat­ti­tun­nin luokkaa. Sen varas­toin­ti vaatisi esimerkik­si kym­me­nien kuu­tiome­trien vesialtaan.

    Läm­mi­tyk­sen vesikier­toisu­us ja eri­tyis­es­ti vesikier­toinen lat­tialäm­mi­tys ovat ihan aidosti säästäviä asioi­ta, kos­ka niil­lä mah­dol­lis­te­taan mata­lam­mat läm­pöti­lat (maaläm­pö, aurinkolämpö).

    Valitet­tavasti suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä varuste­tun talon remp­paami­nen vesikier­toiselle lat­tialäm­mi­tyk­selle on erit­täin kallista.

    Mut­ta siis edelleen: Suurin ongel­ma on kulute­tun sähkön määrä. Tois­taisek­si kulu­tuk­sen het­kel­lä ei ole isoa merk­i­tys­tä tuotan­to­ta­paan. Jos tuuli- ja aurinkovoima yleistyvät, kulu­tuk­sen het­kel­lä tulee ole­maan paljonkin väliä, mut­ta sil­loin puhutaan viikko­jen tai kuukausien varastoinnista.

  30. Coun­try­boy: Mis­tä tiedämme että vain sähköläm­mi­tys käyt­tää lauhdesähköä talvel­la, mik­sei esim sähköau­tot talvella. 

    Talvel­la tai kesäl­lä ei ole ihmeem­min väliä. Jos sähkön kulu­tus kas­vaisi kesäl­lä, sit­ten sitä hiilivoimaa pitäisi tuot­taa enem­män kesäl­lä. Ei meil­lä ole tois­taisek­si mitään sel­l­aista tuotan­to­muo­toa, joka tuot­taisi sähköä kesäl­lä mut­tei talvella.

    Olisi toki taloudel­lisem­paa, jos ei tarvit­sisi pitää ylimääräisiä voimaloi­ta odot­tele­mas­sa talvea, mut­ta päästöi­hin se ei vaikuta.

    Sähköau­totkin (investointi­na ajatel­tuna) käyt­tävät mar­gin­aal­isähköä kesät tal­vet. Käytän­nössä sähköau­ton khk-päästö­vaiku­tus lie­nee nykyisel­lään jonkin ver­ran suurem­pi kuin vas­taa­van teknolo­gian tason polt­to­moot­to­ri­au­ton. Suomen olois­sa ero koros­tuu nykysähköau­toil­la, kos­ka niiden kulu­tus nousee talvel­la enem­män kuin polttomoottoriautojen.

    Ei ole oikein mitään syytä, mik­si sähköau­to päästäisi vähem­män kuin polt­to­moot­to­ri­au­to, jos sähköau­to kul­kee lauhde­voimal­la. Samat fysi­ikan lait niitä hyö­ty­suhtei­ta sanel­e­vat. Tilanne tosin muut­tuu siinä vai­heessa, kun öljyn mar­gin­aal­i­tuotan­to siir­tyy esimerkik­si käyt­tämään kivihiiltä.

    Jos halu­taan konevoimaisen liikku­misen päästöjä alas, niin pitää kulkea vähem­män, pitää kulkea hitaam­min, ja ajoneu­vo­jen hyö­tykuor­ma pitää saa­da parem­mak­si. Tämä kos­kee niin henkilöau­to­ja kuin joukkoli­iken­net­täkin. Yhden henkilön siirte­lyyn tarvit­ta­vat päästöt eivät itse asi­as­sa kovin paljon eroa eri liiken­nemuodois­sa. (Ruuh­ka-aikaan joukkoli­iken­teen käyt­töaste on niin hyvä, että se on aika ylivoimainen. Juna on hyväl­lä käyt­töas­teel­la omaa luokkaansa mut­tei Suomes­sa vält­tämät­tä jär­jestelmänä tarkastel­tuna. Tak­si on huonoin.)

    1. Sähköau­to käyt­tää jar­ru­tusen­er­gian hyödyk­seen ja ne voidaan lada­ta öisin tai niiden lataus­ta voidaan käyt­tää kysyn­nän säätelyyn.
      Talvikuukausi­na sähköau­to lie­nee kuitenkin kiis­tat­ta huono, kos­ka se toimii lauhdesähköl­lä ja kos­ka SITÄ PITÄÄ LÄMMITTÄÄ. Ben­samoot­torin huono hyö­ty­suhde käytetään talvel­la hyödyk­si lämpönä.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähköau­to käyt­tää jar­ru­tusen­er­gian hyödyk­seen ja ne voidaan lada­ta öisin tai niiden lataus­ta voidaan käyt­tää kysyn­nän säätelyyn.

    Ensim­mäi­nen argu­ment­ti on hyvä, kos­ka etenkin kaupunki­a­jos­sa jar­ru­tusen­er­gian tal­teenot­to tuo huo­mat­tavasti lisää kokon­aishyö­ty­suhdet­ta. Sen kuitenkin tekevät jo hybrid­it (sik­si ver­tasin sähköau­toa vas­taa­van teknolo­gian polt­to­moot­to­ri­au­toon), ja tem­pun voi tehdä muul­lakin kuin sähköllä.

    Tosin tässä kohdas­sa on vielä parem­pi uno­htaa teknolo­gia ja kat­soa auton tankki­in meneviä litro­ja tai akku­un meneviä kilo­wat­ti­tun­te­ja. Ei se läm­mitä, että auto on teo­ri­as­sa hyvä, marki­noil­la on myös huono­ja sähköau­to­ja ja huono­ja hybridejä.

    Sähkönku­lu­tuk­sen aikasi­ir­to on kiis­tat­ta sähköau­ton yksi­noikeus. Nykyisel­lään sähköau­to on siihen kuitenkin meikäläisit­täin kahdes­ta syys­tä heikko. Ensin­näkin sähköau­to­jen akkuka­p­a­siteet­ti on niin pieni, että käyt­täjät halu­a­vat akun ole­van täyn­nä arki­aa­mu­na kel­lo 8.00. Niin­pä aikasi­ir­rol­la on takara­ja, kulu­tus­ta voidaan siir­rel­lä karkeasti kel­lo 17–08 välillä.

    Toisek­seen täl­lä siirte­lyl­lä ei meikäläisit­täin ole merk­i­tys­tä, kos­ka vesivoimal­la voidaan tas­apain­ot­taa ja tas­apain­ote­taan enem­män ja pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Aurinkoisil­la paikoil­la kuitenkin sähköau­to saat­taa tuo­da jonkin ver­ran lisää taloudel­lista mah­dol­lisu­ut­ta rak­en­taa aurinkosähköka­p­a­siteet­tia, jos autot ladataan päivän aikana.

    Aina välil­lä pul­pah­taa pin­taan aja­tus käyt­tää sähköau­to­jen akku­ja sähkön varas­toin­ti­in ja myös purkaa niitä verkkoon päin. Siihen ei nykyi­nen akkute­knolo­gia taivu, akut kulu­vat syk­leistä, ja koko kier­roksen hyö­ty­suhde on huono. Jos tulee paljon nyky­istä parem­paa akkute­knolo­giaa, asi­as­ta voi tul­la ajanko­htainen, mut­ta sil­loinkin toden­näköis­es­ti sähköverkon halti­jan kan­nat­taa mielu­um­min ostaa ne akut itselleen.

    Uusi­u­tu­van ener­gian (eri­tyis­es­ti tuuli- ja aurinkovoiman) lisään­tyessä säätöka­p­a­siteetin tarve kas­vaa. Valitet­tavasti tarvit­ta­va säätö on pääsään­töis­es­ti viikko­jen tai vuo­de­naiko­jen mit­taista, jol­loin auto­jen akut eivät auta. Aurinkoisil­la alueil­la (parhaana esimerkkinä Kalifornia/Nevada) olisi käyt­töä yön yli kan­tavalle varaka­p­a­siteetille, mut­ta tuskin­pa sikäläisetkään autoil­i­jat halu­a­vat aamusel­la lähteä tyhjäl­lä akulla.

    En mis­sään tapauk­ses­sa halua olla sähköau­to­vas­tainen, ja pidän hyvin toden­näköisenä, että vuo­sisadan lop­pupuoli on sähköau­to­jen aikaa. Nykysähköau­tot eivät kuitenkaan ratkaise mitenkään taloudel­lisel­la taval­la mitään nyky­istä olen­naista ongelmaa.

    Sähköau­to­hype on siinä mielessä ongel­malli­nen, että se yrit­tää tehdä sähköau­tos­ta vihreää vai­h­toe­htoa, mitä se ei ole. Anekaup­paa siis. (Ja jos nyt yksi­ty­isautop­uolue her­mostuu sanois­tani, niin voin lyödä VR:ää päästöt­tömästä sähköstä ihan samal­la mital­la. Anekauppaa.)

  32. JTS: Turpeen­polt­to on haitallisem­paa kuin hiilen polt­ta­mi­nen, uusi­u­tu­mat­to­mia kumpikin. 

    Turve ei uusi­udu, täh? Älä nyt viit­si, emme elä mis­sään Pohjois-Kore­as­sa. Koh­ta väität, että Soin­in­vaara pol­kee Euroopan läpi jopol­la päivässä, samoin kuin Kim Jong Un (what­ev­er) pelasi 18 väylää golfia 18 lyönnillä.

    1. Turvesuon uusi­u­tu­miseen menee sato­ja, ellei tuhan­sia vuosia, metäl­lä noin 50 vuot­ta. Turve Se ei ole uusi­u­tu­va mil­lään järkeväl­lä aikavälillä.

  33. Osmo Soin­in­vaara: Turve Se ei ole uusi­u­tu­va mil­lään järkeväl­lä aikavälillä.

    Turve kasvaa=uusiutuu koko ajan. Suo kas­vaa joka vuosi 1 — 2 mm. Kivi­hi­ilen kan­nat­ta­jat esit­tävät totu­ut­ta kiertäen, että turvesuo on uusi­u­tunut vas­ta sit­ten kun se on kas­vanut alku­peräiseen kokoon­sa = pak­su­u­teen. Ja vielä nimeno­maan se suo, jota on jyrsitty. 

    Suomen suoala on niin laa­ja, että se kestää hyö­dyn­tämisen ilman minkäälaisia hiilika­to­ja. Ja mitä sit­ten vaik­ka hiilika­toa tulisikin. Turpeen hyö­dyn­tämis­es­tä tulisi tehdä puolue — ja markki­nakil­pailu­va­paat laskel­mat. Ja niiden perus­teel­la lain­säädän­tö- ja veropoli­ti­ik­ka ohjaa­maan turpeen kestävää käyt­töä Suomen kansan­talouden eduksi.

    Mikä on Soin­in­vaaran kan­ta suomet­sien ja muiden met­säalo­jen kiinteistöverosta ?

    1. Turveih­miset yrit­tävät määritel­lä uusi­u­tu­van ener­gian uud­estaan sotkien nielun ja uusi­u­tu­misen keskenään. Uusi­u­tu­van ener­gian osalta vaa­timuk­se­na on, että vai­h­toe­hto ener­gialähdet­tä käytetään ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon ener­gialähdet­tä ei käytetä, ei tuo­ta ilmake­hään lisää hiilid­iok­sidia järkeväl­lä tarkastelujaksolla.

      Puu on tämän määritelmän mukaan uusi­u­tu­vaa, kos­ka jos kyp­säk­si kas­vanut met­sä kaade­taan ja polte­taan, hiilid­iok­sidin määrä ilmake­hässä kas­vaa ensin, mut­ta sama puumääärä palaa met­sään muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodessa, jol­loin met­sä imee poltossa aiheutuneen hiili­dok­sidil­isäyk­sen takaisin. Niin­pä noin 50 vuo­den päästä ilmakheässä on sama määrä hiilid­iok­sidia molem­mis­sa tapauk­ses­sa eikä puun poltos­ta siis ole aiheutunut pysyvää lisäys­tä hiilid­iok­sidin määrään ilmakehässä.

      Jos turvesuo polte­taan taivaan tuuli­in, hiilid­iok­sidin määrä ilmake­hässä lisään­tyy. Jos kat­so­taan koko suomen soi­ta, ne imevät jos­sakin jär­jes­llisessä aikavälis­sä tuon hiil­imäärän kyl­lä takaisin, mut­ta ne imi­sivät saman hiil­imäärän ilmake­hästä, vaik­ka sitä yhtä tur­va­suo­ta ei olisi poltet­tu. Niin­pä vai­h­toe­hdot suo polte­taan tai suo­ta ei polte­ta, eivät joh­da mil­lään jär­jes­llisel­lä aikavälil­lä samaan hiil­imäärään ilmake­hässä. Sik­si turpeen polt­to tuot­taa pysyvän hiil­imäärän lisäyk­sen ilmake­hään aivan samal­la taval­la kuin kivi­hi­ilen poltto.

      Miten tämän asian ymmärtämik­nen on niin vaikeaa?

  34. Ei ole varaa kiihdyt­tää met­sien käyt­töä ainakaan polt­ta­mal­la — pitää muis­taa että hiilid­iok­sidia on jo liikaa ilmas­sa ja jos men­nään, tai ehkä on jo men­ty, yli rajas­ta jos­ta ei enää tul­la mitenkään pois, esimerkik­si jäätiköt lähtevät yhä lujem­paan kiihtyvään sulamiseen, niin on ihan sama onko met­säalue imenyt 50 vuo­den kulues­sa polte­tun hiilen takaisin. Sil­loin sil­lä ei ole mitään väliä. Tuokin imem­i­nen tapah­tuu enem­mäk­seen vas­ta tuon 50 vuo­den ajan­jak­son lop­pu­vai­heessa. Ja onko havupuil­lakaan enää elin­mah­dol­lisuuk­sia sil­loin Suomenkaan korkeudella? 

    Kun jo ker­ro­taan Antark­tik­sel­la osan tuplan­neen sulamisen­sa vuosikymme­nessä, niin taitaa olla heip­pa­r­al­laa tämä hom­ma. Tässä kohtaa ydin­voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen meren­ran­noille ympäri maail­maa on pirun huono idea, tai ylipäätään, kos­ka jos on heip­pa­r­al­laa, niin yhteiskun­nat myös lähtevät men­emään heip­pa­r­al­laa ja ydin­voimalaon­net­to­muuk­sien tai ter­ror­is­min ris­ki vain kas­vaa. Jos jotain ener­giantuotan­toa rak­en­taa, niin yksinker­taista, ja sel­l­aista jon­ka saa hel­posti seis, jos menee heipparallaa. 

    Ylipäätään jos tämä kasvupoli­ti­ik­ka jatkuu, niin hiili pysyy maail­man ener­gian­läh­teenä, vaik­ka sitä ydin­voimaa lisät­täisi­inkin ja hiili myös kor­vaa öljyn, jos öljyn tuotan­to rom­ah­taa. Sit­ten jos alet­taisi­in puhua aidos­ta yhteiskun­nal­lis­es­ta muu­tok­ses­ta, jos­sa kasvu ei ole kaik­ki kaikessa, niin poli­ti­ikalla olisi taas jotain väliä. On kyse sit­ten väestön tai resurssien kulu­tuk­sen kasvus­ta, joka seu­raa ensim­mäistä. Nyt jokainen poli­it­ti­nen ryh­mä Suomes­sa uskot­telee, että maail­ma pelas­tuu kun­han tulee hei­dän mielestään hyvää kasvua. Kehotan tekemään aamukahvin kanssa kokeen, jos­sa koit­taa taval­liseen kahvikup­pi­in kaataa kan­nullisen kahvia jatku­vana norona — jos joku ei päädy over­shoot-tilanteeseen pöy­dän laine­hties­sa kahvista, niin kasvupoli­ti­ik­ka todel­lakin toimii, mut­ta mui­ta kehot­taisin miet­timään asioiden rajal­lisu­ut­ta, ainakin siihen asti kunnes joku nero kek­sii ratkaisun tuo­hon kahvikup­pi-keis­si­in ja todis­taa jatku­van kasvun mah­dol­lisek­si raja­tus­sa tilassa. 

    On suuri sääli, että mon­en pon­nis­te­lut menee hukkaan, kuten Saare­lan, kun poli­ti­ik­ka vain tähtää siihen, että yhteiskun­nat lisäävät kulu­tus­taan, joko suo­raan omaansa tai vähin­tään muual­la. Ei tääl­läkään näytä kukaan toivo­van sitä, että Kiina, Yhdys­val­lat, Sak­sa tai Venäjä las­kee omaa kulu­tus­taan, kun talout­ta pitää vain saa­da ylös ja toive on noiden maid­en Suomeen osoit­ta­man kysyn­nän nousus­sa, joka taas vaatii niis­sä talouden kasvua ja samal­la senkin öljyn käytön kasvua, jota Sta­toil ystäväl­lis­es­ti aut­taa Jäämereltä poraa­maan. Ei toi­mi tämä sys­tee­mi, ellei sit­ten globaal­isti val­lan­pitäjät halua tehdä joukkoit­se­murhaa, jos­sa vetävät kaik­ki alas kielekkeeltä.

    Itse olen toivonut vihreistä ratkaisua tähän ongel­maan, mut­ta vas­taus on ollut vain tuo hyvän vihreän kasvun tuomi­nen, joka ainakin minus­ta on lähtöko­htais­es­ti epäkelpo, vaik­ka van­haa parem­pi. Koen jo aivan turhak­si kaiken luon­non­suo­je­lu­työn, kos­ka lop­ul­ta kasvu syö elin­ti­lan kaikelta muul­ta kuin ihmisen jatku­vasti kas­vaval­ta toiminnal­ta. Sit­ten jos vihreis­sä tämä asia ymmär­retään ja tavoit­teet muut­tuvat, niin usko ja luot­ta­mus saat­taa pala­ta. Olisi edes niin, että vihreät myön­täi­sivät, että siinä kahvikupis­sa on reunat ja niistä on jo men­ty yli niin, että ei tarvit­see enää jän­nit­tää läikkyykö, jos palan sok­e­ria tiput­taa sekaan. Vai onko niin, että kaik­ki muu tältä pal­lol­ta saa men­nä läh­tien isoim­mas­ta pien­im­pään, kun­han ihmi­nen saa kaiken? Ei ole mon­taa tiik­er­iä tai valas­ta, hyt­tyjä toki on, mut­ta hytynkin vuoro tulee, kun­han isom­mat ovat ensin kadonneet.

  35. Selvästi vaikea kos­ka ainakin tämän tyh­män on kysyt­tävä vielä seu­raavaa. Puun kier­to ilmake­hän kaut­ta 50 vuodessa men­nee noin, mut­ta eikö tilanteen pitäisi olla eri jos kat­so­taan jatku­vaa bioen­er­gian käyttöä? 

    San­o­taan vaik­ka että lisätään bioen­er­gian käyt­töä uudel­la kat­ti­lal­la joka käyt­tää puu­ta joka päästää hiilid­iok­sidia määrän X vuodessa. Ensim­mäisenä vuote­na päästetään X:n ver­ran hiilid­iok­sidia ilmaan, toise­na päästöt mii­nus kasvu X — X/50 (olete­taan lin­eaari­nen kasvu puus­tolle), kol­man­te­na X — 2*X/50 jne. Tas­apain­oti­lanteeseen päästään sen 50 vuo­den päästä, jol­loin lisäys­tä ilmake­hän hiilid­iok­sidimäärään ei enää tule, mut­ta eipä vähen­nys­täkään ellei bioen­er­gian tuotan­toa lopete­ta. Tas­apain­os­sa hiilid­iok­sidia ilmake­hässä on palt­tiar­al­laa määrä 25.5*X enem­män kiitos jatku­van biopolton. (Jonkin ver­ran vähem­män real­is­tisil­la ole­tuk­sil­la puun kasvus­ta mut­ta point­ti välittynee.)

    Siis paran­nushan tuo on jos ver­rataan kivi­hi­ileen ja turpeeseen joi­ta noil­la puukat­tiloil­la kor­vataan, mut­ta ei kai tuo­takaan hiilid­iok­sidineu­traa­lik­si voi kutsua?

  36. Osmo: Talvikuukausi­na sähköau­to lie­nee kuitenkin kiis­tat­ta huono, kos­ka se toimii lauhdesähköl­lä ja kos­ka SITÄ PITÄÄ LÄMMITTÄÄ. Ben­samoot­torin huono hyö­ty­suhde käytetään talvel­la hyödyk­si lämpönä.

    Tuo on ide­al­is­mia jon­ka ain­oa tavoite on nol­lapäästöt ajos­sa, ei päästö­jen min­i­moin­ti. Ben­salämp­päri mak­saa ton­nin tai kak­si ja kulut­taa desin tun­nis­sa jos sitäkään. Vai­h­toe­htona on käyt­tää sähköau­toa vain kesäl­lä, tai lait­taa sadal­la ton­nil­la lisää akku­ja jot­ta toim­intasäde olisi riittävä.

    Ratikoi­hinkin voisin suositel­la samaa. Öljyn hyö­ty­suhde läm­mi­tyk­sessä on melkein 100 %, kivi­hi­ilen hyö­ty­suhde sähkön teossa noin 35 %.

  37. Suon polt­tamista pitää tietenkin ver­ra­ta siihen, että suo­ta ei polte­ta. Ja suon polt­tamis­es­ta epäilemät­tä seu­raa hiil­imäärän kasvu ilmake­hässä hyvin pitkäk­si aikaa kuten Osmo selkeästi kir­joit­taa. Mut­ta muitakin asioi­ta pitää ottaa huomioon.

    Suon sijas­ta kan­nat­taa polt­taa puu­ta, kuten vihreät ovat vaati­neet. Mut­ta kun puun polt­tomäärät kas­va­vat, alka­vat puun polton negati­iviset vaiku­tuk­set vas­taavasti lisääntyä.

    Puun tuon­ti kas­vaa, puun hin­ta nousee. Per­in­teisen met­sä­te­ol­lisu­u­den ja uusien bio­jalosta­moiden kil­pailukyky alkaa rapau­tua. Lop­ul­ta puun polton järkevyy­den raja tulee vastaan. 

    Tätä tilan­net­ta varten kan­nat­taa miet­tiä, että pitäisikö järkevän puumäärän lisäk­si polt­taa myös koti­maisia soita?

    Kos­ka turpeen polt­to tapah­tuu päästökau­pan sisäl­lä, niin globaalit päästöt eivät kas­va, vaik­ka Suomes­sa päätet­täisi­inkin jatkaa turpeen polttamista.

    Kun puun polt­tomäärät on nos­tet­tu järkevälle mak­sim­i­ta­solle, turpeen polt­tamista täy­tyy ver­ra­ta kivi­hi­ilen polt­toon. Otta­mal­la huolto­var­muus ja koti­maisu­us huomioon turpeen ener­giakäyt­tö on parem­pi vai­h­toe­hto, kuin kivi­hi­ilen käyt­tö. Tämä pätee niin kauan kuin kivi­hi­ilen käyt­töä ei saa­da globaalil­la tasol­la lopetet­tua. Ja sel­l­ainen tilanne ei ole nyt näköpiirissä.

    Eli puun polt­tomäärät olisi nos­tet­ta­va järkevälle mak­sim­i­ta­solle ja turpeen ener­giakäyt­töä olisi jatket­ta­va turvesoiden lähialueilla.

    Kun päästöoikeuk­sien hin­ta nousee korkealle, turpeen käyt­töä olisi jatket­ta­va siten, että osa val­tion keräämistä kas­vav­ista päästöoikeuk­sien myyn­ti­t­u­loista palaute­taan turpeen käyttäjille.

    Turpeen uusi tukimuo­to olisi toden­näköis­es­ti veron­mak­sajille hyvä ratkaisu. Val­tio lisä­tu­lot päästöoikeuk­sien huu­tokaupoista oli­si­vat ilmeis­es­ti huo­mat­tavasti suurem­mat kuin turpeen käyt­täjille palaute­tut rahat. Lop­putu­los kuitenkin riip­puu siitä, miten tule­vaisu­udessa EU päästöoikeuk­sien myyn­neistä kerä­tyt varat jaetaan.

  38. Osmo Soin­in­vaara: Jos kat­so­taan koko suomen soi­ta, ne imevät jos­sakin jär­jes­llisessä aikavälis­sä tuon hiil­imäärän kyl­lä takaisin, mut­ta ne imi­sivät saman hiil­imäärän ilmake­hästä, vaik­ka sitä yhtä tur­va­suo­ta ei olisi poltettu. 

    Ensin vas­taus Soin­in­vaaran kysymyk­seen , että ymmär­rän O.S:n näke­myk­sen asi­as­ta, mut­ta se on väärä. Turve uusi­u­tuu, mut­ta kivi­hi­ili ei, niin se vain on. Maa kiertää aurinkoa eikä päi­vas­toin, vaik­ka kato­li­nen kirkko väit­ti toisin.

    En tietenkään väitä, että poltet­tu turve ja sen uusi­u­tu­mi­nen olisi päästön ja nielun osalta tas­apain­os­sa. Uusi­u­tu­mista tapah­tuu kuitenkin huo­mat­tavasti enem­män kuin katolisen kirkon ( vihrei­den ilmas­to-oppi) viralli­nen syn­o­di (IPCC) myön­tää. Vihrei­den tulisi ymmärtää, että fun­da­men­tal­is­mille ei ole enää tilaus­ta, ihmiset osaa­vat han­kkia tietoa yhä laajemmalta.

    Siitäkin huoli­mat­ta, että osmonkäämit palavat jatkan O.S:n lainauksesta:

    Hän ja vihreät lähtevät siitä, että suot jätetään hyö­dyn­tämät­tä totaalis­es­ti. Ja tämä sen vuok­si, että Suomen hiilin­ielu olisi mak­si­maa­li­nen. Ja , että soiden hyö­dyn­tämi­nen olisi sikaverotet­tu. Jär­keeni ei kuitenkaan mah­du, että mik­si ? Saa­vatko vihrei­den edus­ta­jat respek­tiä kan­sain­välisil­lä foo­rumeil­la ja uusia korkem­min palkat­tu­ja tehtäviä , kun Suo­mi hoitaa globaalit päästöt kuri­in koti­maisen turvekiel­lon avul­la? Val­tion soi­ta voita­neen kohdel­la veron­mak­sajien rahoil­la näin, mut­ta yksi­ty­is­ten omis­ta­mat suot ovat eri asia.

    Ne ovat yksi­ty­i­so­maisu­ut­ta , ja niiden veroko­htelun tulee olla lin­jas­sa muuhun vero­tuk­seen. Jos suoaluei­den hyö­dyn­tämistä verote­taan ilmastopäästöi­hin vedoten, täy­tyy myös tulout­taa niiden tal­tioiman hiilen osu­us omis­ta­jalleen. Mikä olisi kor­vausten lasken­ta-aika takau­tu­vasti, kun turvekent­tä on sitonut hiiltä 1000 vuot­ta ennen sen jyrsintää?

    Tois­tan edelleen kysymyk­seni Soin­in­vaar­alle. Mikä on suoaluei­den kiin­teistöveroko­htelu tulevaisuudessa?

  39. Viherinssi: Sähköläm­mi­tyk­sen varaavu­us ei sinän­sä auta mitään, kos­ka se ei vähen­nä net­toen­er­gianku­lu­tus­ta. Sil­lä saadaan vuorokautista kulu­tus­profi­il­ia tasaisem­mak­si, mut­ta se ei ole mei­dän olois­samme muutenkaan ongel­ma, kos­ka pohjo­las­sa on paljon vesivoimaa.
    usien varastoinnista.

    Siir­toka­p­a­siteet­ti ei vaan mitenkään riitä. Illal­la ja yöl­lä sähkö mak­saa saman Suomes­sa ja Ruot­sis­sa, mut­ta täl­läkin het­kel­lä sähkön hin­ta Nord­poolis­sa Suomes­sa on irronnut totaalis­es­ti Ruot­sista ollen noin 50% korkeampi. Tun­nin kulut­tua sähkö mak­saa Suomes­sa jo melkein 100% enem­män kuin Ruotsissa.

    Vois­in­pa kuvitel­la että tuol­laiset hin­taerot vaikut­ta­vat jo laitosten ajojärjestykseen.

  40. Veikaan, että noinkin suures­ta hin­taeros­ta huoli­mat­ta muut ener­giain­vestoin­nit ovat jäis­sä, kos­ka Olk­ilu­o­to 3:n vaiku­tus Suomen alue­hin­taan arvioidaan suurek­si. Ker­ral­la nap­sah­taa 1700 MW lisää perusvoimaa, joka on vain vähän alle sen mitä Suo­mi sähköä täl­lähetkel­lä tuo.

    Sylt­ty

    “Siir­toka­p­a­siteet­ti ei vaan mitenkään riitä. Illal­la ja yöl­lä sähkö mak­saa saman Suomes­sa ja Ruot­sis­sa, mut­ta täl­läkin het­kel­lä sähkön hin­ta Nord­poolis­sa Suomes­sa on irronnut totaalis­es­ti Ruot­sista ollen noin 50% korkeampi. Tun­nin kulut­tua sähkö mak­saa Suomes­sa jo melkein 100% enem­män kuin Ruotsissa.
    Vois­in­pa kuvitel­la että tuol­laiset hin­taerot vaikut­ta­vat jo laitosten ajojärjestykseen.”

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä käytän. Kaikkea sähkönkäyt­töä pitää tarkastel­la viimeisen voimalaitok­sen päästö­jen mukaan. 

    Ei pitkäl­lä aikavälil­lä. Jos kysyn­täpuolelle tulee tule­vien vuosien ja vuosikymme­nen parin aikana koko vuodelle tasais­es­ti jakau­tu­va sähköau­to­jen lataus, se voidan tar­jon­ta­puolel­la hoitaa lisäydinvoimalla. 

    Sähköläm­mi­tys taas pitää laskea sen kivi­hi­ilen mukaan, kos­ka läm­mi­tys ajoit­tuu talveen eikä ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa rak­en­taa ydin­voimalaa vain talvikäyt­töön. Aurinkosähkö on vielä huonom­pi ja tuu­likin tuulee mil­loin sattuu.

  42. Viherinssi: Talvel­la tai kesäl­lä ei ole ihmeem­min väliä. Jos sähkön kulu­tus kas­vaisi kesäl­lä, sit­ten sitä hiilivoimaa pitäisi tuot­taa enem­män kesäl­lä. Ei meil­lä ole tois­taisek­si mitään sel­l­aista tuotan­to­muo­toa, joka tuot­taisi sähköä kesäl­lä mut­tei talvella.
    Olisi toki taloudel­lisem­paa, jos ei tarvit­sisi pitää ylimääräisiä voimaloi­ta odot­tele­mas­sa talvea, mut­ta päästöi­hin se ei vaikuta.
    Sähköau­totkin (investointi­na ajatel­tuna) käyt­tävät mar­gin­aal­isähköä kesät tal­vet. Käytän­nössä sähköau­ton khk-päästö­vaiku­tus lie­nee nykyisel­lään jonkin ver­ran suurem­pi kuin vas­taa­van teknolo­gian tason polt­to­moot­to­ri­au­ton. Suomen olois­sa ero koros­tuu nykysähköau­toil­la, kos­ka niiden kulu­tus nousee talvel­la enem­män kuin polttomoottoriautojen.

    Meil­lä ei ole sel­l­aista tuotan­to­muo­toa, joka tuot­taisi sähköä kesäl­lä, mut­tei talvel­la, pait­si aurinkosähkö.

    Olen­naista on se, että meil­lä on sel­l­ainen hiilineu­traali tuotan­to­muo­to, joka tuot­taa sähköä läpi vuo­den, ja se on ydin­voima. Jos sähkön tarve kesäl­lä lisään­tyy, lisätään ydin­voimaa (ja aurinkosähköä), eikä tietenkään hiilivoimaa.

    Jos minä läh­den nyt sähköau­tol­la ajele­maan ja reis­sun päät­teek­si panen kär­ryn latauk­seen, se tietysti kulut­taa mar­gin­aal­isähköä ver­rat­tuna siihen vai­h­toe­htoon, että en lähde ajelemaan.

    Mut­ta jos uud­is­tamme autokan­nan ladat­tavi­in hybridei­hin (jois­sa polt­to­moot­tori on range exten­der ja tuo myös talvel­la läm­pöä) samal­la kun lisäämme hiilineu­traalia perusvoiman tuotan­toa, vähenevät päästöt sen ver­ran kuin autoi­hin nyt menee polttoainetta.

    Meil­lä Suomes­sa sähkön ja läm­mön tuotan­non hiilineu­tral­isoimisen ongel­ma on siinä, että päästöt syn­tyvät lähin­nä läm­mi­tyskaudel­la, ja se läm­mi­tyskau­den mar­gin­aali suh­teessa muuhun vuo­teen on vaikea kat­taa mil­lään hiilineu­traalil­la, kos­ka voimaloiden taloudelli­nen ajo­järjestys tosi­aan on se mikä on, eli lop­ul­ta pitää polt­taa jotakin fos­si­ilista tai turvet­ta tai bio­mas­saa, ja nämä biopo­h­jaiset eivät ole ongel­mat­to­mia nekään.

    Sik­si kaik­ki ratkaisut, jot­ka säästävät sähkön ja läm­mön tarvet­ta, kuten asum­i­nen ener­giate­hokkaissa ja pienis­sä asun­nois­sa, helpot­taa ongel­man ratkaisemista.

    Yksi uusi vai­h­toe­hto, jota kan­nat­taa vakavasti miet­tiä, on hiilineu­traalin sähkön käyt­tö veden elek­trolyysi­in vedyk­si ja vedyn metanoin­ti­in kaa­suk­si, jota voi käyt­tää sähkön ja läm­mön tuotan­nos­sa talvisin ja ylipäätään säätämiseen — mik­sei myös liikenteessä.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos turvesuo polte­taan taivaan tuuli­in, hiilid­iok­sidin määrä ilmake­hässä lisään­tyy. Jos kat­so­taan koko suomen soi­ta, ne imevät jos­sakin jär­jes­llisessä aikavälis­sä tuon hiil­imäärän kyl­lä takaisin, mut­ta ne imi­sivät saman hiil­imäärän ilmake­hästä, vaik­ka sitä yhtä tur­va­suo­ta ei olisi poltet­tu. Niin­pä vai­h­toe­hdot suo polte­taan tai suo­ta ei polte­ta, eivät joh­da mil­lään jär­jes­llisel­lä aikavälil­lä samaan hiil­imäärään ilmake­hässä. Sik­si turpeen polt­to tuot­taa pysyvän hiil­imäärän lisäyk­sen ilmake­hään aivan samal­la taval­la kuin kivi­hi­ilen poltto.

    Miten tämän asian ymmärtämik­nen on niin vaikeaa? 

    Uusi­u­tu­vu­u­den ja hiilineu­traal­isu­u­den sotkem­i­nen lie­nee tarkoituk­sel­lista turvepi­ireis­sä, mut­ta itsepäs olette vihreät sotke­neet koko poli­ti­ikan sil­lä erot­telul­la. Onhan se ydin­voimakin hiilineu­traalia vaan ei-uusi­u­tu­vaa, ja sil­lä ei-uusi­u­tu­vu­udel­la se on sit­ten luokitel­tu huonom­mak­si kuin tuulisähkö.

    Mut­ta asia on paljon vaikeampi kuin miltä se näyt­tää. Ensin­näkin met­sät. Kun met­siä käytetään ener­giantuotan­toon, niiden tule­va kasvu hidas­tuu eli niiden nielu­vaiku­tus piene­nee. Lisäk­si niiden kan­to­jen ja sen sel­l­ais­ten lahoami­nen ottaa aika pitkän ajan. Välil­liset maankäytön muu­tok­set voivat mutk­ista asi­aa vieläkin enem­män. Lop­putu­los on, että bio­mas­sa met­sästä jol­lain järkeväl­lä 50 vuo­den aikaväil­lä, jopa 100 vuo­den aikavälil­lä, kaikkine kul­je­tuksi­neen ja pros­es­sei­neen, ei ole ollenkaan hiilineu­traalia, vaan jos­sain pahim­mil­laan maakaa­sun ja öljyn tuntumassa.

    Sit­ten se turve. Asi­aa sot­kee nyt se, että useim­mat luon­non­ti­laiset suot ovat hiilin­ielu­ja. On kuitenkin suo­tyyppe­jä, kuten suopel­lot ja eräät ojite­tut suot, jot­ka ovat hiililähteitä. Kun täl­laisen suon käyt­tää ensin ener­giak­si ja sen sit­ten met­sit­tää, saadan 1) ener­giaa, 2) blokat­tua hiililähde ja 3) luo­tua hiilin­ielu. Täl­laisia soi­ta on riit­tävästi mas­si­iviseenkin turpeenkäytön lisäämiseen, ja turve täl­laisil­ta soil­ta on hiil­i­jalan­jäl­jeltään alle kivi­hi­ilen, ei yli kuten tavalli­nen turve. Lop­ul­ta se on aika lähel­lä met­säbio­mas­saa, siis sitä öljyn tai maakaa­sun luokkaa.

    Tästä on äsket­täin julka­istu väitöskir­ja joka soveltaa elinkaarianalyysiä: 

    http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/kaikki-bioenergia-ei-ole-ilmastoystavallista

  44. Marko Hami­lo: Aivan, eikös pitkäl­lä tähtäimel­lä sähkö­markki­noiden luon­te­va tila ole se, että pääl­lim­mäiset siivut on useinkin yli­jäämäkalus­tol­la tehtyä jon­ka rak­en­t­a­mi­nen ei olisi kan­nat­tavaa. Eli huippu/varavoimaloiden ja varsi­naisen investoin­te­ja houkut­tel­e­van kan­nat­tavu­u­den välis­sä on tuol­lainen semi-kan­nat­ta­va ker­ros. Jos kysyn­tä kas­vaa, sinne parem­man kan­nat­tavu­u­den syvyyk­si­in raken­netaan lisää tuotan­toa jolle tulee hyvä käyt­töaste mut­ta tilanne pysyy tuon yli­jäämäkalus­ton osalta silti samana, kysyn­tä liplat­taa taas sen tuntumassa.

  45. Marko Hami­lo: Ei pitkäl­lä aikavälil­lä. Jos kysyn­täpuolelle tulee tule­vien vuosien ja vuosikymme­nen parin aikana koko vuodelle tasais­es­ti jakau­tu­va sähköau­to­jen lataus, se voidan tar­jon­ta­puolel­la hoitaa lisäydinvoimalla. 

    Peri­aat­teessa asia menee noin. Käytän­nössä tuos­sa on pari ihan merkit­tävää estettä:

    1. Vaik­ka ydin­voiman euroop­palainen lisärak­en­t­a­mi­nen saisi yllät­täen vauh­tia nyt, menee mon­ta vuosikym­men­tä ennen kuin ydin­voima saa syr­jäytet­tyä fos­si­iliset perusvoiman­tuotan­nos­ta. Siihen asti myös peruskuor­maa lisäävien investoin­tien päästök­er­roin on lähel­lä kivi­hi­ilen päästökerrointa.

    2. Sähköau­tot eivät ole tasainen kuor­ma ympäri vuo­den. Nekin vievät enem­män sähköä talvel­la kuin kesäl­lä. Ero riip­puu akkute­knolo­gias­ta, auto­jen tekni­ikas­ta ja muista asioista, mut­ta talvel­la läm­mi­tys­tarve ja ajo­vas­tuk­set ovat suurem­pia kuin kesällä.

    Jälkim­mäi­nen on huo­mat­tavasti pienem­pi tek­i­jä, mut­tei ehkä ihan olema­ton sekään. Täl­lä het­kel­lä suo­ma­lai­sis­sa olois­sa kulu­tus talvel­la voi olla kaksinker­tainen, mut­ta se on aika ääri­ti­lanne (Suomen olo­suh­teet, auto­jen huono läm­mi­tys­te­knolo­gia). Kesäl­lä tulee Euroopan mitas­sa jäähdy­tys­tarve vas­taan, mut­ta sil­loin on samaan aikaan paljon aurinkovoimaa tar­jol­la, jol­loin tämä ei ole ongelma.

    Toiselta puolelta sähköau­to­jen puoles­ta puhuu se, että öljyn vähetessä sen päästöt alka­vat kas­vaa. On toden­näköis­es­ti päästö­jen kannal­ta edullisem­paa ajaa kivi­hi­il­isähköl­lä meneväl­lä sähköau­tol­la kuin kivi­hi­iliben­sal­la meneväl­lä hybridillä.

    Tämä ei tietenkään ole varsi­nais­es­ti hyvä uuti­nen, kos­ka tuos­sa tilanteessa liiken­teen päästöt ovat joka tapauk­ses­sa melkoisen korkei­ta. Tilanne tullee kuitenkin nopeam­min vas­taan kuin opti­misti­nen ske­naario fos­si­ilis­ten syr­jäyt­tämis­es­tä perusvoiman tuottamisessa.

  46. Sylt­ty: Siir­toka­p­a­siteet­ti ei vaan mitenkään riitä. Illal­la ja yöl­lä sähkö mak­saa saman Suomes­sa ja Ruot­sis­sa, mut­ta täl­läkin het­kel­lä sähkön hin­ta Nord­poolis­sa Suomes­sa on irronnut totaalis­es­ti Ruot­sista ollen noin 50% korkeampi. Tun­nin kulut­tua sähkö mak­saa Suomes­sa jo melkein 100% enem­män kuin Ruotsissa.

    Olet ihan oike­as­sa siinä, että täl­lä het­kel­lä Pohjo­is­mais­sa on joitakin pul­lonkaulo­ja sähköverkos­sa. Näil­lä on kuitenkin sel­l­ainen omi­naisu­us, että ne ovat pääosin markki­na­t­alouden piiris­sä. Jos pul­lonkau­lati­lanne on voimas­sa kovin suuren osan ajas­ta, uusi siir­toy­hteys kan­nat­taa rakentaa. 

    Alkukesästä siir­toka­p­a­siteet­ti Suomeen päin on tiukim­mil­laan, kos­ka patoal­taat Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa ovat täyn­nä. Tämä tosin riip­puu myös edel­lis­ten vuosien sateista, kos­ka kuiv­an vuo­den jäl­keen altaaseen mah­tuu enemmän.

    Siir­toy­hteyk­siä on raken­net­tu Suomen ja ulko­maid­en välil­lä koko ajan lisää. Ruot­si­in meneviä yhteyk­siä on vahvis­tet­tu viimek­si Fen­no-Skan 2 ‑yhtey­del­lä (800 MW kak­sisu­un­tainen) vuon­na 2011. Näis­sä ei ole ihmeel­listä lupaby­rokra­ti­aa, yhtey­den hin­ta oli noin 150 M€.

    Samaa verkon vahvis­tamista tapah­tuu myös muual­ta pohjo­las­ta keskem­mälle. Nor­jas­ta siir­retään jo nyt sähköä Alanko­mai­hin, ja eri­laisia yhteyk­siä Sak­saan ja Iso-Bri­tan­ni­aan on suun­nitel­tu. Ruotsin ja Balt­ian välille on myös tekeil­lä lisää yhteyk­siä. Nor­jalaiset käyt­tävät paljon rahaa myös maan per­in­teis­es­ti vähän heikko­jen sisäis­ten yhteyk­sien vahvistamiseen.

    Se on sit­ten mie­lenki­in­toinen kysymys, miten siir­ron pul­lonkaulat vaikut­ta­vat päästö­taseeseen. Jos Ruot­sista ja Nor­jas­ta ei saa siir­ret­tyä tarpeek­si sähköä ulko­maille, sikäläi­nen vesivoima jää paikalliseen käyt­töön. Jos sen saisi siir­ret­tyä ulko­maille, se vähen­täisi fos­si­ilis­ten käyttöä.

    Kokon­aisu­udessa kehi­tys menee kohtu­ullisel­la vauhdil­la siihen suun­taan, että tukkuhin­to­jen ero Euroopas­sa alkaa kutis­tua. Nol­lak­si se ei mene siir­to­häviöi­den (sekä sähköhäviöi­den että yhteyk­sien oper­oin­tikus­tan­nusten) vuok­si, mut­ta meille tämä tarkoit­taa pikem­min nou­se­via kuin laske­via sähkönhintoja.

    Päästökau­pan kehi­tyk­sel­lä on paljon tekemistä tämän kanssa. Jos päästöhin­nat eivät nouse, yhteyk­siä ei ole tarvet­ta rak­en­taa kovin paljon, kos­ka on helpom­pi rou­da­ta hiiltä kuin sähköä. Uusi­u­tu­vien määrän kas­vami­nen taas vaatii parem­pia yhteyk­siä, minkä sak­salaiset ovat jo oppi­neet pari­in ker­taan kan­tapään kautta.

    Toisaal­ta jos hin­nat nou­se­vat, EU:n ulkop­uolelta tuo­ta­va sähkö on mie­lenki­in­toinen ele­ment­ti. Saatamme pää­tyä tuot­ta­maan venäläisille melkoisia Wind­fall-voit­to­ja. Ske­naario: For­tum rak­en­taa Viipuri­in val­ta­van kivihiilivoimalan.

  47. Marko Hami­lo: Kun täl­laisen suon käyt­tää ensin ener­giak­si ja sen sit­ten met­sit­tää, saadan 1) ener­giaa, 2) blokat­tua hiililähde ja 3) luo­tua hiilin­ielu. Täl­laisia soi­ta on riit­tävästi mas­si­iviseenkin turpeenkäytön lisäämiseen, ja turve täl­laisil­ta soil­ta on hiil­i­jalan­jäl­jeltään alle kivi­hi­ilen, ei yli kuten tavalli­nen turve. Lop­ul­ta se on aika lähel­lä met­säbio­mas­saa, siis sitä öljyn tai maakaa­sun luokkaa.

    Näin­hän se on, mut­ta käytän­nössä turvete­ol­lisu­us nimeno­maan ojit­taa uusia soi­ta eikä käytä näitä neu­traalimpia vaihtoehtoja.

    Tässäkin siis olisi mah­dol­lisu­us tehdä asi­at paljon parem­min kuin nyt, mut­ta käytän­tö on sit­ten aivan toinen.

    1. On huvit­tavaa, että turvete­ol­lisu­us käyt­tää argu­ment­ti­na sitä, että
      a) osa­taan tehdä turve­tuo sel­l­aisek­si, ettei se tuhoa alapy­olista vesistöä ja
      b) osal­la turvesoista ilmas­to­vaiku­tus olisi kiivi­hi­ilen polt­toa lievem­pi kos­ka suo hapet­tuu muutenkin

      ja käyt­tää tätä perus­teena sel­l­aisi­in lupi­in, jois­sa vaiku­tus vesistöi­hin ei ole kun­nos­sa ja jot­ka eivät kuu­lu tuo­hon kiivi­hi­iltä edullisem­paan osioon, kos­ka rikos (ojit­ta­mi­nen) on tehty jo.

      Tuol­la argu­men­toin­nil­la pitäisi tietysti hyväksyä vain sel­l­aiset turve­tuotan­toalueet, jois­sa vaiku­tus vesistöön on kun­nos­sa (ja tämä on tehty niin vaku­ut­tavasti, että vaku­u­tusy­htiö antaa siitä läh­es imaisen vas­tu­u­vaku­u­tuk­sen) ja jot­ka kuu­lu­vat tuo­hon kat­e­go­ri­aan ilmas­to­vaiku­tuk­sen kivi­hi­iltä edullisemmat.

  48. c) uusi argu­ment­ti. Turvet­ta käytetään paljon muuhunkin kuin polt­toon; kotieläin­ten kuivikkeek­si (turpeen anti­sep­tis­ten omi­naisuuk­sien ansios­ta sopii käyt­töön eri­no­mais­es­ti). Lisäk­si kasvu­turpeen käyt­tö lie­nee tut­tua, jopa joillekin vhreän liik­keen aktivisteille.

    Mut­ta avainkysymys on edelleen auki: Mitä hyvää Suo­mi saa siitä että jät­tää suon­sa hiilin­ieluik­si maail­man lop­pu­un saak­ka, ver­rat­tuna esim Nor­jaan ja Sak­saan jot­ka polt­ta­vat surut­ta öljyn­sä ja hiilen­sä taivaalle hiilidioksidiksi?

  49. Marko Hami­lo: Meil­lä ei ole sel­l­aista tuotan­to­muo­toa, joka tuot­taisi sähköä kesäl­lä, mut­tei talvel­la, pait­si aurinkosähkö.

    Taitaa tuulivoimakin kuu­lua tuo­hon ryh­mään jol­lain tarkkuudella.

  50. Erno: Aivan, eikös pitkäl­lä tähtäimel­lä sähkö­markki­noiden luon­te­va tila ole se, että pääl­lim­mäiset siivut on useinkin yli­jäämäkalus­tol­la tehtyä jon­ka rak­en­t­a­mi­nen ei olisi kannattavaa.

    Ei se ehkä ihan noin yksinker­taista ole. Joka tapauk­ses­sa kuitenkin on niin, että yksit­täisen het­ken mar­gin­aal­i­tuotan­toon tui­jot­ta­mi­nen antaa väärän kuvan. Oikeam­man kuvan saa ske­naar­i­oil­la, jois­sa mietitään, mitä kukakin tuot­taa ja mil­lä, jos kulu­tus on tietynlaista.

    Itse asi­as­sa min­u­ut­ti­ta­sol­la mar­gin­aal­i­tuotan­tona on päästötön vesivoima. Kos­ka kuitenkin vesivoiman omis­ta­jat pitävät tarkan huolen siitä, ettei mitään valu hukkaan, kaik­ki vesivoima tulee käyte­tyk­si eri tilanteis­sa. niin­pä se ei pidem­män ajan tasei­ta tarkasteltaes­sa ole muut­tu­va tuotantomuoto.

    1. Aivan het­kel­liseen mar­gin­aal­i­tuotan­toon ei kan­na­ta kiin­nit­tää huomio­ta, kos­ka se on säästövoimaa aina. Pitää ajatel­la yhtä aikaa kymme­ne­nien tuhan­sia asun­to­jen lämmitystä.

  51. antti: Mut­ta avainkysymys on edelleen auki: Mitä hyvää Suo­mi saa siitä että jät­tää suon­sa hiilin­ieluik­si maail­man lop­pu­un saak­ka, ver­rat­tuna esim Nor­jaan ja Sak­saan jot­ka polt­ta­vat surut­ta öljyn­sä ja hiilen­sä taivaalle hiilidioksidiksi?

    Jos turpeen polt­ta­jat mak­sa­vat turpeen päästöistä todel­lisen päästök­er­toimen mukaan, asia on kunnossa.

  52. Viherinssi: Näin­hän se on, mut­ta käytän­nössä turvete­ol­lisu­us nimeno­maan ojit­taa uusia soi­ta eikä käytä näitä neu­traalimpia vaihtoehtoja.

    Tässäkin siis olisi mah­dol­lisu­us tehdä asi­at paljon parem­min kuin nyt, mut­ta käytän­tö on sit­ten aivan toinen.

    Kyl­lä, ja sik­si juuri kaikkien jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta muut­ta­maan asioi­ta parem­paan suun­taan pitäisi vaa­tia turve­tuotan­toa ohjat­tavak­si näille päästösoille.

    Se oji­tus­rikos on tehty jo aikapäivää sit­ten met­sän­hoidol­li­sista syistä, ei se ole mikään peruste ylläpitää niitä metaanilähteitä maail­man­lop­pu­un asti metaanilähteinä.

  53. Viherinssi: Peri­aat­teessa asia menee noin. Käytän­nössä tuos­sa on pari ihan merkit­tävää estettä:

    1. Vaik­ka ydin­voiman euroop­palainen lisärak­en­t­a­mi­nen saisi yllät­täen vauh­tia nyt, menee mon­ta vuosikym­men­tä ennen kuin ydin­voima saa syr­jäytet­tyä fos­si­iliset perusvoiman­tuotan­nos­ta. Siihen asti myös peruskuor­maa lisäävien investoin­tien päästök­er­roin on lähel­lä kivi­hi­ilen päästökerrointa.

    2. Sähköau­tot eivät ole tasainen kuor­ma ympäri vuo­den. Nekin vievät enem­män sähköä talvel­la kuin kesäl­lä. Ero riip­puu akkute­knolo­gias­ta, auto­jen tekni­ikas­ta ja muista asioista, mut­ta talvel­la läm­mi­tys­tarve ja ajo­vas­tuk­set ovat suurem­pia kuin kesällä. 

    Meil­lä on kuitenkin tulos­sa lisäy­d­in­voimaa koko ajan lisää, ellei joku puolue lai­ta kapu­loi­ta hiilineu­traal­isu­u­den rat­taisi­in. Toden­näköis­es­ti aika lail­la samas­sa tahdis­sa kuin sähköau­tot ja ladat­ta­vat hybrid­it yleistyvät. Kuten san­ot­tu, kesäl­lä meil­lä ei nytkään juuri ole fos­si­ilista tuotantoa. 

    Aje­taanko talvel­la yhtä paljon kuin kesäl­lä? Luulisin että kesäl­lä loma-ajot tuo­vat vähän enem­män ajosuoritetta.

    Kesäl­läkin fos­si­ilista aje­taan jonkin ver­ran muun muas­sa säädet­tävyy­den takia. Alan taipua sille kan­nalle, että pitäisi olla elek­trolyysi­laitok­sia joi­ta ajet­taisi­in vain hal­van sähkön aikana.

  54. Viherinssi: Jos turpeen polt­ta­jat mak­sa­vat turpeen päästöistä todel­lisen päästök­er­toimen mukaan, asia on kunnossa.

    Mikä on oikea päästök­er­roin, nykyi­nen ei ole.

  55. Marko Hami­lo: Se oji­tus­rikos on tehty jo aikapäivää sit­ten met­sän­hoidol­li­sista syistä

    Juuri näin, mut­ta se ei ole rikos. Kukin saa tehdä oma­lle met­sälleen mitä halu­aa met­sälakien puit­teis­sa. Yksi­ty­i­so­maisu­us ei ole val­tion eikä muiden kansalais­ten omaisu­ut­ta. Onko täl­lainen pieni nyanssi unohtunut ?

    Soin­in­vaara, pitäisikö suopo­h­jat kiin­teistöverot­taa turpeen saamisek­si liikkeelle ?

  56. Marko Hami­lo: Kesäl­läkin fos­si­ilista aje­taan jonkin ver­ran muun muas­sa säädet­tävyy­den takia. Alan taipua sille kan­nalle, että pitäisi olla elek­trolyysi­laitok­sia joi­ta ajet­taisi­in vain hal­van sähkön aikana.

    Jos päädymme aurinkoen­er­giaval­taiseen tuotan­toon, mei­dän pitää ratkaista varas­toin­ti taval­la tai toisel­la. Tuulivoiman vai­htelun saat­taa vielä saa­da hoidet­tua riit­tävän järeäl­lä ja laa­jal­la sähköverkol­la ja vesivoimal­la koko Euroopan mitas­sa, mut­ta aurinkovoiman vuo­de­naikavai­htelu on tuo­hon liian suur­ta. Kuitenkin aurinkovoima on ain­oa uusi­u­tu­va, jota on nykymit­ta­pu­ul­la riittävästi.

    Vedyn tekem­i­nen elek­trolyysil­lä on täl­lä het­kel­lä ain­oa keino varas­toi­da suuria sähkömääriä vuo­de­naiko­jen yli. Jos kus­tan­nuk­set (käytet­ty sähkö, hyö­ty­suhde, pääo­maku­lut, säilön­tähävik­ki) ote­taan huomioon, säilö­tyn sähkön hin­ta noin kolminker­tais­tuu. Se ei ole luke­ma, joka tek­isi nykyisen elämän­muodon mah­dot­tomak­si, mut­ta kyl­lä se aika paljon talouteen tuntuu.

    On ole­mas­sa yksi teknolo­gia­jä­nis hatus­ta vedet­täväk­si, joka olisi oikeasti kova sana: metaanin tekem­i­nen vedestä ja ilman hiilid­iok­sidista suo­raan ter­mis­es­ti. Teo­ri­as­sa se on mah­dol­lista, mut­ta niin on ydin­fu­u­siokin. Metaani olisi mukavasti varas­toitavis­sa ja kovin käyt­tökelpoista niin polt­toaineena kuin muiden tuot­tei­den lähtöaineenakin.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä vikaa nykyisessä on? Perus­tuu turpeessa ole­van­hi­ilen määrään.

    Jälleen ker­ran, ker­roin ei ota huomioon turpeen uusi­u­tu­mista eikä turveken­tän jatkokäyt­tö­muo­to­ja. Piipun päästä mitat­tu hiilivuo­to ei ker­ro koko totu­ut­ta sil­lä Suomen suoalan nielua ei huomioi­da mil­lään taval­la. Päin­vas­toin siitä ran­gais­taan raip­pavero­tuk­sel­la. Tämä van­hakan­tainen poli­ti­ik­ka poh­jau­tuu tietysti siihen höp­sis­mi­in, että turve ei kas­va 1 — 2 mm jokaisen vuo­den aikana. Ja siihen fun­da­men­tal­is­mi­in, että uusi­u­tu­mi­nen on vain sitä, että sama turvekent­tä palau­tuu yhtä suurek­si hiil­imääräk­si viimeistään heti jyr­simisen lopet­tamisen jälkeen.

    Ja se tärkeä kysymys, kiin­teistöveron ulot­ta­mi­nen met­sä­maa­han ja samal­la soi­hin. Mikä on Soin­in­vaaran tuleva/nykyinen kan­ta? Ja jatkokysymys. Miten rankaisu­verot­ta­mi­nen edis­tää turvealan ympäristöin­vestoin­te­ja ? Ja mitä Suo­mi tai yksi­tyi­nen suomet­sän omis­ta­ja hyö­tyy hiilen varas­toin­nistaan, muu­ta kuin vero­ja vero­jen päälle (pelkästä omis­tamis­es­ta) ja rikol­lisen maineen ( jos hyö­dyn­tää turpeen)?

    Avoimia kysymyk­siä on vino pino, mut­ta vas­tauk­set puut­tuvat, jaa niin , verote­taan lisää.

    1. Ehkä tarkem­pi käsite on nimeno­maan turpeen polton hiilineu­traal­isu­us. Sitä turve ei ole vaan piipun päästä mitat­tu hiilid­iok­sipäästö on oikea. Sen sijaan void­daan aiheel­lis­es­ti kysyä, onko käsi­tys puun polton hiilineu­traal­isu­ud­es­ta lainkaan oikea.
      En ole esit­tänyt kiin­teistövero­tus­ta maat­alous­maa­han, kos­ka halu­an suosia sitä, että met­sän­o­mis­ta­jat jät­tävät arvokkai­ta met­siä hakkaa­mat­ta. Kiin­teistövero­tus sopii parem­min kaupunkien tont­ti­maan verot­tamiseen peri­aat­teel­la ansioton arvon­nousu kuu­luu yhteiskunnalle.

  58. Minus­ta turvea­siois­sa järkev­in­tä olisi alkaa tosi­a­sioiden tun­nus­tamis­es­ta, vaikka­pa seuraavista.
    — Suomen suot toimi­vat (luon­non­ti­las­sa) hiilinieluna
    — Suo­mi on viime vuosikym­meninä kas­vat­tanut turpeen polt­toa, ja näin heiken­tänyt soiden­sa hiilin­ielu­lu­on­net­ta (myös muul­la soiden ojit­tamisel­la on vaikutusta)

    Kun tosi­asi­at on lis­tat­tu, voimme parem­min ver­tail­la syn­tilis­taamme esim. kivi­hi­iltä, öljyä ja maakaasa tuot­tavien ja kulut­tavien maid­en synteihin.

  59. Osmo Soin­in­vaara: turpeen polton hiilineutraalisuus. 

    Eikö poli­itikko tun­nus­ta muu­ta kuin kak­si ääripäätä, joko hiilineu­traa­li­nen tai sit­ten fos­si­ili­nen = 100 pros­ent­tis­es­ti uusi­u­tu­ma­ton. Onhan jopa IPCC tun­nus­tanut turpeen ole­van hitaasti uusi­u­tu­va, mik­si Soin­in­vaara ei ole samoil­la linjoilla? 

    Taitaa olla taas sitä paav­il­lisem­paa lin­jaus­ta mitä Suomen hallinto ajaa kaikess­sa oli sit­ten kyseessä EU tai ilmastopa­neeli. Eikö Soin­in­vaara voisi mil­lään mah­tua tekemään sel­l­aista ener­giapoli­ti­ikkaa turpeen suh­teen, jot­ta Suomikin voisi hyö­dyn­tää luon­non­va­ro­jaan muiden maid­en tapaan.

    Oli­pa onni Nor­jalle , Venäjälle ja Lähi-Idän maille, etteivät Suomen Vihreät rantau­tuneet sinne komssivil­la­paitoi­neen. (taisi­vat olla liian kuumia vaatekap­palelta esim. kuweitis­sa ja nor­jalaisil­lakin on oma villapaitabrandi :).

  60. Juho Laatu:
    Minus­ta turvea­siois­sa järkev­in­tä olisi alkaa tosi­a­sioiden tun­nus­tamis­es­ta, vaikka­pa seuraavista.
    — Suomen suot toimi­vat (luon­non­ti­las­sa) hiilinieluna
    — Suo­mi on viime vuosikym­meninä kas­vat­tanut turpeen polt­toa, ja näin heiken­tänyt soiden­sa hiilin­ielu­lu­on­net­ta (myös muul­la soiden ojit­tamisel­la on vaikutusta) 

    Turpeen polt­toainekäyt­tö vähän kyl­lä kär­sii jois­sakin tapauk­sis­sa siitä, että maankäytön päästöistä ei sakoteta.

    Noin peri­aat­teessa pitäisi olla niin, että mei­dän pitäisi ver­ra­ta kaiken maankäytön päästö­taset­ta tilanteeseen, jos­sa ko. maaplänt­ti on luon­non­ti­laise­na. Sil­loin esimerkik­si jo ojite­tu­ista soista tai suopel­loista pitäisi mak­saa vuosit­tain khk-päästö­jen vuok­si päästö­mak­sua. Täl­löin näi­den käyt­tämi­nen polt­toaineek­si olisi huo­mat­tavasti edullisem­paa kuin neit­seel­lisen suon ojittaminen.

    Ja tietysti jos maan­omis­ta­ja saa pienen­net­tyä jonkin alueen päästöjä luon­non­ti­laiseen ver­rat­tuna, hänelle pitää siitä hyvit­tää. Jos aarnimet­sän tase on lähel­lä nol­laa, hoide­tun met­sän päästöt ovat monis­sa tapauk­sis­sa pienem­mät tehokkaam­man hiilen­sit­o­misen ansiosta.

    Tässä mallis­sa luon­nol­lis­es­ti bio­mas­san polt­tamis­es­ta sakote­taan täs­mälleen sen ver­ran, kuin mitä siitä tulee päästöjä. Met­sän­o­mis­ta­jalle kor­vataan met­sään sitoutunut­ta hiiltä, mut­ta met­sän käyt­täjä joutuu sit­ten mak­samaan päästöistään.

    Juhon peri­aate yllä on siis aivan oikea. Jos jokin maaplänt­ti on hiilin­ielu, niin sen tekem­i­nen neu­traa­lik­si on päästölähde. Valitet­tavasti maankäytön laa­jasti huomioi­va malli on käytän­nössä vaikea:

    1. Maankäytön khk-vaiku­tuk­sia ei tun­neta kovin tarkasti, ja ne vai­htel­e­vat huo­mat­ta­van paljon paikas­ta toiseen samas­sakin käytössä.

    2. Taset­ta on mon­es­sa tapauk­ses­sa vaikea seu­ra­ta käyt­tö­vai­heessa. Puu­talon omis­ta­jan pitäisi mak­saa päästöistä sitä mukaa, kun hökke­li lahoaa. Vaikka­pa paperin päästöt riip­pu­vat huo­mat­tavasti käytöstä (jää kir­jas­toon, polte­taan, menee viemäri­in, menee uusiokäyt­töön, jne.).

    3. Lasken­taan hyp­päämi­nen kesken matkan on vaikeaa, kos­ka tätä olisi pitänyt tehdä aiko­jen alus­ta läh­tien. Jos lasken­ta ulote­taan vain uus­in­vestoin­tei­hin tai ote­taan ref­er­enssivu­osi, tulee luon­non kannal­ta vääriä voit­ta­jia ja häviäjiä.

    Näi­hin ongelmi­in on vaikeaa löytää kovin hyvää ratkaisua, kaik­ki kom­pro­mis­sit ovat aika epä­tyy­dyt­täviä. Kuitenkin maankäytön huomioimi­nen voisi tuo­da aivan uusia järke­viä kohtei­ta päästövähen­nyk­sille. Ja kyl­lä se taval­la tai toisel­la on tulos­sa päästökaup­paan, mut­ta tuskin kovin kattavasti.

    Turpeen osaltakin pitäisi löy­tyä jokin järkevä tapa huomioi­da turpeen alku­perä. Ehkä siinä toimisi se, että turpeen päästök­er­roin todel­la riip­puisi alku­perästä. Suopel­losta nos­tet­tu turve olisi päästök­er­toimeltaan pienem­pää kuin vas­ta ojite­tus­ta suos­ta nos­tet­tu turve.

    Todel­lisu­udessa­han suopel­lon kohdal­la päästöjä on alet­tu tuot­taa oji­tus­vai­heessa, mut­ta kuokkaa ja Jus­sia on käytän­nössä paha pistää mak­sum­iehik­si. Sik­si nyt olisi hyvä min­i­moi­da vahingot.

  61. Viherinssi: Vedyn tekem­i­nen elek­trolyysil­lä on täl­lä het­kel­lä ain­oa keino varas­toi­da suuria sähkömääriä vuo­de­naiko­jen yli. Jos kus­tan­nuk­set (käytet­ty sähkö, hyö­ty­suhde, pääo­maku­lut, säilön­tähävik­ki) ote­taan huomioon, säilö­tyn sähkön hin­ta noin kolminker­tais­tuu. Se ei ole luke­ma, joka tek­isi nykyisen elämän­muodon mah­dot­tomak­si, mut­ta kyl­lä se aika paljon talouteen tuntuu.

    Sitä saa mitä tilaa. Vihreä uusi­u­tu­via ener­gian­lähteitä suo­si­va poli­ti­ik­ka lisää stokas­tisen tuotan­non määrää, ja sik­si sähkön hin­nas­sa tulee näkymään paljon enem­mänkin kuin kolminker­taisia ero­ja kesävi­ikon­lop­pu­jen ja pakkasarkipäivien välillä.

  62. Viherinssi:
    Ja tietysti jos maan­omis­ta­ja saa pienen­net­tyä jonkin alueen päästöjä luon­non­ti­laiseen ver­rat­tuna, hänelle pitää siitä hyvit­tää. Jos aarnimet­sän tase on lähel­lä nol­laa, hoide­tun met­sän päästöt ovat monis­sa tapauk­sis­sa pienem­mät tehokkaam­man hiilen­sit­o­misen ansiosta. 

    Pitää kai laskea myös se, minne tuo kaadet­tu aarniomet­sä meni. Jos meni varas­toitavak­si hiilikai­vok­seen, sitoo alue nyt lisää hiiltä. Monis­sa muis­sa käyt­tö­tavois­sa (esim. hak­keek­si, paperik­si ja lankuik­si) hiilin­ieluhyö­ty on pienem­pi. Fik­suin­ta on tietenkin jät­tää aarniomet­sä pystyyn ja vähen­tää vas­taaval­la määräl­lä fos­si­ilis­ten polt­toa, niin sekä hiil­i­tas­apaino säi­lyy, että luon­toa säästyy muuten.

    Tässä mallis­sa luon­nol­lis­es­ti bio­mas­san polt­tamis­es­ta sakote­taan täs­mälleen sen ver­ran, kuin mitä siitä tulee päästöjä. Met­sän­o­mis­ta­jalle kor­vataan met­sään sitoutunut­ta hiiltä, mut­ta met­sän käyt­täjä joutuu sit­ten mak­samaan päästöistään. 

    Hiilen osalta reilua, mut­ta aarniomet­sän kaatamiseen kan­nus­ta­vat kor­vauk­set eivät ole hyvä juttu.

    1. Maankäytön khk-vaiku­tuk­sia ei tun­neta kovin tarkasti, ja ne vai­htel­e­vat huo­mat­ta­van paljon paikas­ta toiseen samas­sakin käytössä. 

    Tässä asi­as­sa voimme kai luot­taa tieteen kehitykseen.

    2. Taset­ta on mon­es­sa tapauk­ses­sa vaikea seu­ra­ta käyt­tö­vai­heessa. Puu­talon omis­ta­jan pitäisi mak­saa päästöistä sitä mukaa, kun hökke­li lahoaa. Vaikka­pa paperin päästöt riip­pu­vat huo­mat­tavasti käytöstä (jää kir­jas­toon, polte­taan, menee viemäri­in, menee uusiokäyt­töön, jne.).

    Ehkä raken­nuk­set voi tulki­ta jatku­vas­sa kier­rossa ole­vak­si puuk­si. Puut lahoa­vat joko aarniomet­sän poh­jal­la tai talois­sa tai kaatopaikalle kär­rä­tyis­sä pure­tuis­sa talois­sa. Kai­vok­si­in kär­rät­ty puu on vain vit­si. Met­sä­talouden voisi mallintaa pääasi­as­sa jatku­vaan kier­toon perus­tu­vak­si, ja sen hait­to­ja mitat­taisi­in lisämittareil­la, esimerkik­si maaperän käytön aiheut­tamien päästö­ta­so­jen muu­tok­sen mukaan.

    Lisäk­si tulisi huomioi­da muutkin luon­toar­vot kuin ilmas­ton hiil­i­tas­apaino, jot­ta esimerkik­si aarniomet­sän tuotan­tokäyt­töön ottamiselle tai asfal­toimiselle saataisi­in jokin hinta.

    3. Lasken­taan hyp­päämi­nen kesken matkan on vaikeaa, kos­ka tätä olisi pitänyt tehdä aiko­jen alus­ta läh­tien. Jos lasken­ta ulote­taan vain uus­in­vestoin­tei­hin tai ote­taan ref­er­enssivu­osi, tulee luon­non kannal­ta vääriä voit­ta­jia ja häviäjiä.

    Han­kalaa mut­ta tehtävis­sä. Voi olla, että emme kehtaa rahas­taa välimeren asukkai­ta siitä, että ovat hakan­neet met­sän­sä muu­ta­ma tuhat vuot­ta sit­ten, tai suo­ma­laista vil­jeli­jää muu­ta­ma sata vuot­ta sit­ten pel­lok­si muute­tus­ta met­sästä. Suo­ma­lainen ihmisen muokkaa­ma pel­tolu­on­tokin on jo muut­tunut suo­jeluko­hteek­si täl­lä välin.

    Oleel­lis­in­ta on kai sakot­taa jatkos­sa tapah­tu­vista muu­tok­sista (maan luon­teen muut­tamis­es­ta, fos­si­ilien polttamisesta).

    Näi­hin ongelmi­in on vaikeaa löytää kovin hyvää ratkaisua, kaik­ki kom­pro­mis­sit ovat aika epätyydyttäviä. 

    Mielestäni tehtävis­sä teknis­es­ti, vaikkakin poli­it­tis­es­ti minkään­lais­ten tulosten saavut­ta­mi­nen voi olla ylivoimaisen hankalaa.

    Suopel­losta nos­tet­tu turve olisi päästök­er­toimeltaan pienem­pää kuin vas­ta ojite­tus­ta suos­ta nos­tet­tu turve. 

    Pitäisi kai ottaa huomioon myös ojitet­tu­jen turve­po­h­jais­ten met­sien hiil­i­tas­apaino jne.

    Todel­lisu­udessa­han suopel­lon kohdal­la päästöjä on alet­tu tuot­taa oji­tus­vai­heessa, mut­ta kuokkaa ja Jus­sia on käytän­nössä paha pistää mak­sum­iehik­si. Sik­si nyt olisi hyvä min­i­moi­da vahingot. 

    Tässä asi­as­sa olisi viisas­ta lait­taa ensim­mäisenä merkipaalu nyky­het­keen, ja sakot­taa siis kaikkein ensim­mäisenä nykyti­lan huonon­tamis­es­ta. Keskeisimpiä kohtei­ta ovat esim. fos­si­ilien nos­to, turpeen nos­to, maankäytön muutokset.

    - — -

    Ehkä hyvän (likimääräisen) kokon­ais­val­tasen mallin rak­en­t­a­mi­nen aut­taisi hah­mot­ta­maan tilan­net­ta parem­min, ja ohjaisi poli­itikko­jakin oikeille teille. Muu­ta­ma hyvä kaavaku­va hiilivir­roista voisi puhutel­la enem­män kuin sata sanal­lista räksytystä.

    Valitet­tavasti kulu­tus­tot­tumustemme kul­makivi, fos­si­il­i­talous lie­nee aika keskeinen hiil­i­tas­apain­on kannal­ta. Ja ratkaisu on aivan ilmeinen: tulp­pa kaivosten ja lähtei­den suulle. Ilman tuo­ta ratkaisua pienet liik­keemme met­sän kier­ron tehostamisen kanssa voivat jäädä lil­lukan­var­sik­si. Vihrei­den tyyp­il­lis­es­ti aja­ma uusi­u­tu­vien lisäämi­nen on sekin vahin­gol­lista. Fos­si­ilis­ten käytön lopet­ta­mi­nen on siis se oikea ratkaisu. Edel­lä keskustel­lun turpeen voi siis nähdä joko fos­si­ilise­na tai uusi­u­tu­vana, ja joka tapauk­ses­sa sen käytön lisäämisen selvänä hili­tas­apain­on negati­ivise­na muutoksena.

Vastaa käyttäjälle Erno Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.