Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.5.2014

Toim­inta­su­un­nitel­ma ja talousarvioe­hdo­tus 2015 ja toim­inta­su­un­nitel­mae­hdo­tus vuosille 2015–17

Ihan hyvänoloinen paperi, jos­ta en löytänyt mitään huo­mautet­tavaa. Olenko lukenut huolimattomasti?
Vähän outo tilanne, että liiken­neval­o­jen kor­jaus kil­pailee samoista rahoista viras­ton käyt­tö­meno­jen kanssa.

Viras­ton toim­intaa kuris­taa investoin­tikat­to, jon­ka alku­peräi­nen tavoite on ihan hyvä, mut­ta joka toimii aivan väärin niput­taes­saan kovin eri­laisia investoin­te­ja yhteen. Investoin­te­ja on sel­l­aisia, jotka

A) Tuot­ta­vat kaupunki­laisille hyviä asioi­ta, mut­ta eivät mak­sa itseään mitenkään takaisin. Vaikka­pa järkevämpi risteysjärjestely.

B) Tuot­ta­vat kaupunki­laisille hyviä asioi­ta ja aiheut­ta­vat samal­la käyt­tö­meno­ja. Vaikka­pa uusi sivukirjasto.

C) Investoin­te­ja, jot­ka mak­sa­vat itsen­sä välit­tömästi takaisin kokon­aan tai jopa enem­män. Esimerkik­si ton­tin saat­ta­mi­nen rakennuskelpoiseksi.

Jos brut­tomääräistä bud­jet­tia ei muuten saa­da net­tomääräisek­si, pitäisi ryh­mä C ainakin vapaut­taa katos­ta kokon­aan. Eihän ryh­män C rahankäyt­tö ole mitään menoa. Voisiko­han tästä tehdä ”pon­nen” lautakunnassa?

Lausun­to Han­nu Oskalan ja 49 muun val­tu­us­toaloit­teesta kokeil­la Man­ner­heim­intien itäpuol­ta kävelykatuna

Aloitet­ta on tutkit­tu varsin perus­teel­lis­es­ti. Lausun­to on kuitenkin kokeilul­la kiel­teinen. Ongel­ma muo­dostaa etelästä tule­vat autoil­i­jat, jot­ka pyrkivät kään­tymään vasem­malle Stock­an auto­hal­li­in. Nämä joutu­vat väistämään vas­taan tule­via ja taakse muo­dos­tuu jono. Jos olisimme Espan­jas­sa, asia ratkaistaisi­in yksinker­tais­es­ti ämpärinkokoisel­la liiken­neympyräl­lä, joka antaa vasem­mal­la kään­tyvälle etuoikeu­den. Mei­dän lain­säädän­töömme sel­l­ainen ei ilmeis­es­ti istu.

Meilah­den huvi­la-alueen suunnitteliperiaatteet

Alue säi­lytetään suun­nilleen sel­l­aises­sa käytössä kuin se on nyt. Jonkin ver­ran etsitään paikko­ja uusien puu­talo­jen siirtämisek­si paikalle. Alueen läpi on tarkoi­tus vetää käve­lyteitä ja Paciuk­senkadun var­relle tutk­i­taan rak­en­tamista. Baanay­hteys on tarkoi­tus vetää Meilah­den sairaalan kohdal­la ran­nas­sa, ilmeis­es­ti korkea mäki sivuuttaen.

Asukkail­ta on tul­lut vasta­lau­sei­ta Paciuk­senkadun rak­en­tamista ja revi­ir­iä rikkovia käve­lyteitä kohtaan. Minä hark­it­sisin rak­en­tamista Paciuk­senkadun var­teen myös lähem­mäs Munkkiniemeä, mut­ta voi olla väärässä. Lap­su­u­den­maisemi­ani, mut­ta en ole kat­sonut niitä koskaan sil­lä silmällä.

Pasi­lankadun liikennesuunnitelma

Kat­so­taan, tuoko liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö jotain uusia inno­vaa­tioi­ta liiken­neval­oista, jot­ta vasem­malle kään­tyvät autot eivät hidas­taisi ratikan kulkua kolaroimalla.

Yhteinen kaista ratikoiden ja bussien kesken kismit­tää. Se estää pääsemästä ratikkaan pyörä­tuo­lil­la, kos­ka bus­sipysäkkiä ei voi nos­taa yhtä korkealle kuin ratikkapysäkkiä. Osaisiko insinööri suun­nitel­la lyhyen korkeam­man osa ratikkapysäkki­in keskioven kohdalle?

Lausun­to ratikoiden linjastosuunnitelmasta

Tätä on vei­vat­tu pitkään ja jonkin­lainen kon­sen­sus alkaa häämöt­tää. Sekä seiska että 2/3 lin­ja katkaistaan, kos­ka ren­gaslin­jat eivät toi­mi kun­nol­la. Lausun­nos­sa haikail­laan kisko­ja Fredrikinkadulle niin, että Bule­vardil­ta pää­sisi ratikalla Kamp­pi­in. Yksi kuva ker­too enem­män kuin tuhat sanaa.

ratikkalinjasto.jog

(kuva suure­nee klikkaamalla)

Ratikkay­hteys Pasi­las­ta Meilah­den sairaalalle voi toteu­tua vas­ta 20-luvul­la, kos­ka ensin pitää rak­en­taa uusi Pasila.
Kalasa­ta­man ja Kru­unuvuoren­ran­nan ratikoi­ta ei tässä vielä ole eikä tietenkään niitä pikaratikoi­ta, joi­ta kaavail­laan valmis­teil­la olevas­sa yleiskaavassa.

 

55 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.5.2014”

  1. Paciuk­senkadun var­si näyt­tää ihan järkevältä, kun sitä kat­soo vaik­ka Google mapsin kar­tal­ta. Kun sitä kat­soo ilmaku­vas­ta tai luon­nos­sa ei voi kuin ihme­tel­lä. Keskelle kaupunkia, raitio­vaunupysäkkien viereen on jätet­ty joutomaa­ta. Vaik­ka Paciuk­senkadun var­teen kaavoite­taan kort­telit, se ei häir­itse Seurasaar­ta ja pari uud­is­raken­nusten alle jäävää vil­laa voidaan siirtää kauem­mas kadusta.

    Ratikkay­hteyk­sien muu­tok­set eivät paran­na tai heiken­nä omaa kulkemis­tani. Arka­di­an kadun kisko­jen käyt­töönot­to nopeut­taa hie­man yhteyt­tä Töölöstä keskus­taan. Toisaal­ta pitikö kaik­ki lin­jat siirtää, eikö joku voisi men­nä suo­raan Kamp­pi­in. Ratikkay­hteyk­sis­sä eniten ihmette­len kuitenkin, ettei Kallion Toisen lin­jan kisko­ja käytetä taaskaan mihinkään. Pysäkkien vier­essä on usei­ta iso­ja työ­nan­ta­jia ja kohtuu paljon asuntoja.

  2. Eikö siinä Stock­an hallin kohdal­la voi yksinker­tais­es­ti estää etelästä päin tul­lessa vasem­malle kään­tymisen, jos se on tässä jotenkin keskeinen ongelma? 

    Kallion itä- ja pohjois­puolelta lähtevät pää­sevät Espan sijaan hallille käte­vim­min Helsinginkadun kautta. 

    Hakaniemestä, Krunikas­ta, Skat­tal­ta ja Stock­an eteläpuolelta autol­la parkki­hal­li­in tuli­jat lienevät varsin pieni joukko, mut­ta pää­sevät kuitenkin hal­li­in hyvin esim. Annankadun ja Simonkadun kaut­ta. Näin lähel­lä Stock­aa asu­vat voivat myös (tietysti mah­dol­lisuuk­sien mukaan) harki­ta mui­ta liikku­mis­muo­to­ja ja tarvit­taes­sa käyt­tää koti­inkul­je­tus­ta, jos lyhyt koukkaus on ylit­sepääsemätön este.

    Lännestä tuli­jat pää­sevät jo nyt hal­li­in Ruoholahdenkadulta.

    Ehdo­tuk­sen hyödyt huomioon ottaen tämä on mielestäni aika pieni hin­ta mak­set­tavak­si. Liiken­neval­o­ja voita­neen pois­taa, jalanku­lus­ta saadaan merkit­tävästi suju­vam­paa, raitio­vaunuli­ikenne suju­voituu ja liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sista säästetään leikki­ra­han sijaan oikeaa rahaa. Man­ner­heim­intien halkaise­man käve­lykeskus­tan puolisko­ja saadaan kurot­tua vähän lähem­mäs toisiaan.

  3. Lausun­to ratikkalin­joista on asialli­nen. Pitäisikö lau­takun­nan silti hiukan terävöit­tää sana­muo­to­ja ja yksiselit­teis­es­ti kehot­taa viras­toa käyn­nistämään yleis­su­un­nitelmien laa­timisen Topeliuk­senkadun, Fredan, Välimerenkadun ja Rei­jolankadun raitioteistä? Viimek­si vas­taavas­sa tilanteessa lau­takun­ta tykkäsi Munkkivuoren ratikas­ta ja viras­to lupasi jatkaa suun­nit­telua, mut­ta kun ei ollut suo­raa käskyä eikä aikara­jo­ja, niin eihän sille ole mitään tapahtunut.

    Lisäk­si luot­ta­mus­miehet voisi­vat kir­joit­taa auki tuon virkamiesko­r­rek­tin Pasila–Meilahti ‑osan: HSL on hyvä ja suun­nit­telee siltä poh­jal­ta, että ratik­ka Pasi­las­ta ei jää kesken matkaa Meilah­teen vaan jatkaa per­ille Munkkiniemeen asti ja bus­sili­iken­teen tar­jon­taa sopeutetaan vastaavasti.

  4. En ole näh­nyt tuo­ta viite­su­un­nitel­maa. Mut­ta olisiko mah­dol­lista, että tuo Stock­an pysäköin­ti­in etelästä johta­va liikenne ohjat­taisi­in ratikoiden itäpuolelta käve­lykaduno­mais­es­ti pol­larein rajat­en rauhal­lis­es­ti sisään rampille? Ei tietenkään ole järkeä pysäyt­tää koko pojoiseen menevää liiken­net­tä rampille menevän liiken­teen vuoksi.

  5. Suurim­man osan päivästä autoli­iken­net­tä Man­ner­heim­intiel­lä Stock­man­nin nurkil­la on niin vähän, että kään­tymiskaistaa ei edes tarvit­taisi. Ruuhkau­tu­mista tapah­tuu enem­män pohjois­es­ta tulev­as­ta suun­nas­ta, ja pääasi­as­sa het­kelli­nen ruuhkau­tu­mi­nen johtuu liiken­neval­o­jen ryt­mi­tyk­ses­tä. Eli toisin sanoen kek­sit­ty perustelu on varsin keksitty.

  6. Ja aivan tosis­san­neko meinaat­te pan­na toteen sel­l­aisen muu­tok­sen ratikkalin­jois­sa, että pian Mes­sukeskuksseen ei pääse enää mil­lään värkil­lä? Ennen sinne sen­tään pääsi kahdel­la ratikalla (7 ja 9), muu­tok­sen jäl­keen ei sit­ten enää yhtään mil­lääan. Onko tarkoi­tus ohja­ta sinne vain autoil­i­joi­ta? Ainakin saat­te aikaan kun­non ruuhkat, jot­ka kiusaa­vat koko Pasi­lan liikennettä.

    Ja taas saadaan aikaan yhdet turhat kiskot, joi­ta ei käytetä mihinkään. Näitähän voisi pian museoi­da. Toisel­la lin­jal­la on jo hyvä alku, Diana­puis­tossa toinen sat­si. Ja lisää on tulossa.

  7. anomuu­mi: Hakaniemestä, Krunikas­ta, Skat­tal­ta ja Stock­an eteläpuolelta autol­la parkki­hal­li­in tuli­jat lienevät varsin pieni joukko, mut­ta pää­sevät kuitenkin hal­li­in hyvin esim. Annankadun ja Simonkadun kautta.

    Etelästä käsin Ruo­ho­lah­den sisäänkäyn­ti on suju­vin. Myöskään Pohjois-Esplana­dia pitkin tuli­joille ei ole iso asia kiertää sitä kaut­ta, ja Lönk­ka on kaupunkikaduk­si turhankin vauhdikas eli ei mene kuin muu­ta­ma min­u­ut­ti ylimääräistä. Luul­tavasti nopeam­paa kuin Annankadun ja Simonkadun kaut­ta pidem­mästä etäisyy­destä huoli­mat­ta, Annankadul­la kun on käve­lymit­takaa­vanopeus ja Simonkadul­la use­am­mat valot.

    Kään­tymiskiel­to vasem­malle on todel­lakin ihan toimi­va ratkaisu, yhdestä ramp­ista ei kan­na­ta tehdä ongelmaa.

  8. Asukkail­ta on tul­lut vasta­lau­sei­ta Paciuk­senkadun rak­en­tamista ja revi­ir­iä rikkovia käve­lyteitä kohtaan. Minä hark­it­sisin rak­en­tamista Paciuk­senkadun var­teen myös lähem­mäs Munkkiniemeä, mut­ta voi olla väärässä. Lap­su­u­den maisemia, mut­ta en ole kat­sonut niitä koskaan sil­lä silmällä.

    Se mitä siel­lä pitäisi gryn­da­ta on Paciuk­senkadun ja Aller­gia­sairaalan väli­nen laak­so. Se on käytän­nösä pieni parkkipaik­ka. Itseasi­as­sa ne paikat voi jopa udelleen­si­joit­taa, kos­ka se parkkipaik­ka on siinäkin mielessä käsit­tämät­tömän teho­ton­ta maankäyt­töä, että neliötä kohden siel­lä on hyvin paikkoja.

    Ja ihan noin päätök­sen­tekoasiana, se mitä Meilah­den taide­muse­olle tehdään ei ole KSV:n bud­jetis­sa tai heitin asia, vaan kult­tuu­ri­toimen. Eli ei ole oikein asial­lista kaavoit­taa sitä museoksi.

  9. tpyy­lu­o­ma: Se mitä siel­lä pitäisi gryn­da­ta on Paciuk­senkadun ja Aller­gia­sairaalan väli­nen laak­so. Se on käytän­nösä pieni parkkipaikka. 

    Olen luul­lut että se olisi reserviä Meilah­den sairaala-alueen tule­vaa laa­jen­e­mista varten. Muuten nyky­istä maankäyt­töä on vaikea ymmärtää.

  10. Topeliuk­senkadulle on turha alkaa rak­en­tele­maan raiti­otiekisko­ja, kos­ka kiskot kulke­vat jo saman­su­un­taise­na parin kort­telin päässä Man­ner­heim­intiel­lä. Topeliuk­senkadul­ta on lyhyt mat­ka Man­ner­heim­intielle, ja eihän Topeliuk­senkadun toisel­la puolel­la Topelius­puis­tossa edes asu ketään.

  11. anomuu­mi:
    Eikö siinä Stock­an hallin kohdal­la voi yksinkertaisesti … 

    Ihan järke­viä ajatuk­sia. Stock­an etu on, että viikon­lop­pu­ruok­ien ja mah­dol­lis­ten muiden iso­jen ostosten kanssa (helsinkiläi­nenkin) pääsee suo­raan autolleen. Espoolaisia asi­akkai­ta varten on tehty oma sisäänkäyn­ti, mikä on loogista. Itsekkin ajan usein hal­li­in maalais­ten sisäänkäyn­nistä. On kuitenkin oletet­tavaa, että myös Itä-Helsingistä tulee asi­akkai­ta, ei se elin­ta­so­ero niin suuri ole. 😉

    Perus ongel­ma on kuitenkin keskus­tatun­nelin puute. Oikein tehtynä pääosa liiken­teestä Stock­ankin parkki­in kul­kee keskus­tatun­nelin kaut­ta. Itä — län­si suun­tainen keskus­tatun­neli vähen­tää myös maan­päälistä bus­sili­iken­net­tä radikaal­isti. Bus­sit ovat kuitenkin keskus­tan suurin riesa, eivät henkilöau­tot. Poikit­taisn keskus­tatun­nelin lisäk­si pohjoisen bus­sili­iken­teelle pitää tehdä jotain, niin etteivät bus­sit häir­itse enää Man­skul­la muita.

  12. Daniel Fed­er­ley:
    …Viimek­si vas­taavas­sa tilanteessa lau­takun­ta tykkäsi Munkkivuoren ratikas­ta ja viras­to lupasi jatkaa suun­nit­telua, mut­ta kun ei ollut suo­raa käskyä eikä aikara­jo­ja, niin eihän sille ole mitään tapahtunut… 

    Onko onneton Bomberdier kaup­pa syönyt kokon­aan HKL:n kyvyn rak­en­taa itse? Tiedän, että esteet­tömyyshu­umas­sa tehty edelli­nen kalus­tokaup­pa on ollut tuhoisaa kiskoille. Meneekö koko kor­jausvoima rikot­tu­jen kisko­jen uusimiseen, eikä HKL:llä ole enää kykyä rak­en­taa itse?

    Mietin vain sitä, miten Pari­i­sis­sa raken­netaan kisko­ja Per­ife­ri­aan ratikkakalus­tolle, kos­ka metro on siel­läkin liian kalli­ik­si todet­tu vai­h­toe­hto. Uudet raiti­otielin­jat lin­jat­ti­in jo vuosia sit­ten ja niitä on nyt tehty pätkä ker­ral­laan. Ihan samal­la taval­la voisi esimerkik­si nelosta jatkaa Munkas­ta muu­ta­man pysäkin välin ker­ral­laan kohti Haagaa.

  13. spot­tu: Kään­tymiskiel­to vasem­malle on todel­lakin ihan toimi­va ratkaisu, yhdestä ramp­ista ei kan­na­ta tehdä ongelmaa.

    Kokon­aisu­u­den kananl­ta näin, mut­ta yksit­täisen vastikään aika paljon rahaa kaupun­gin siu­nauk­sel­la parkki­hal­li­in investoi­neen yri­tyk­sen kannal­ta ehkä toisin. (Se on sit­ten toinen jut­tu, että ko. hallin sisää­na­jo Man­skul­ta ei tun­nu ole­van järkevässä paikas­sa kum­mas­takaan suunnasta.)

    Jos niitä etelästä tule­via vasem­malle kään­tyjiä on vähän, niin sit­ten tässä ei ole mitään ongel­maa. Lyhyt kään­tymiskaista mah­tuu pie­neen tilaan, ja pohjois­es­ta tule­via liiken­neval­ot pätkivät.

    Jos taas etelästä parkki­hal­li­in tule­via on paljon, se on sit­ten jo vähän ongel­ma yri­tyk­sellekin. Eli joko ongel­maan löy­tyy hyvin help­po ratkaisu, tai sit­ten pitää oikeasti miet­tiä. Veikkaisin ensim­mäistä tääl­lä maini­tu­ista liiken­teel­li­sistä syistä.

    Ämpärinkokoinen liiken­neympyräkin vie jonkin ver­ran tilaa, joten kään­tymiskaista lie­nee helpom­pi ratkaisu. Suomes­sa ympyrät pitää mitoit­taa raskaan liiken­teen mukaan, mikä voi olla eri­tyis­es­ti täl­lä val­tatiel­lä (!) ongel­mallista. (Aller­gia­sairaalan vier­estä löy­tyy muuten tuore esimerk­ki kom­pak­tista liiken­neympyrästä. Se on saatu aika sievään tilaan.)

    Jotenkin kuitenkin tun­tuu vähän surkeal­ta, jos asia kaatuu noin pie­neen jut­tuun. Pienel­lä lisäpo­htimisel­la (mm. pyöräi­lyn huomioin­ti) tuos­ta olisi voin­ut saa­da hyvän, jos ker­ran ain­oa liiken­teelli­nen ongel­ma on tuo rampille kääntyminen.

    1. Espan­jas­sa liiken­neypyrän merk­ki ei vie tilaa lainkaan; kep­pi kaisto­jen välis­sä riit­tää, eikä se sen takia myöskään helpota tai vaikeu­ta raskaan liiken­teeen menoa. Meil­lä sama pitäisi var­maankin tehdä kärkikolmioiden avulla.

  14. Ville:
    Suurim­man osan päivästä autoli­iken­net­tä Man­ner­heim­intiel­lä Stock­man­nin nurkil­la on niin vähän, että kään­tymiskaistaa ei edes tarvit­taisi. Ruuhkau­tu­mista tapah­tuu enem­män pohjois­es­ta tulev­as­ta suun­nas­ta, ja pääasi­as­sa het­kelli­nen ruuhkau­tu­mi­nen johtuu liiken­neval­o­jen ryt­mi­tyk­ses­tä. Eli toisin sanoen kek­sit­ty perustelu on varsin keksitty.

    Perustelus­ta olen samaa mieltä, se tun­tuu ohuelta. 

    Valitet­tavasti noin muuten on niin, että sil­lä ei liiken­nejär­jeste­lyis­sä yleen­sä ole kovin paljon väliä, jos “suurim­man osan päivästä” tapah­tuu jotain. Liiken­n­ev­erkos­toa mitoite­taan ruuhkahuip­pu­jen mukaan, joten ana­ly­y­sis­sä keskiar­voil­la ei kovin paljon tee.

    Ana­lyysiä han­kaloit­taa se, että liikenne etsii nopeim­mat reit­tin­sä, joten muu­tos yhdessä paikas­sa hei­jas­tuu toisaalle. Liiken­nemäärä tietyl­lä kadul­la ei ole mikään vakio. Olen­nainen kysymys on se, että jos tehdään ratkaisu X, mikä on ruuh­ka-ajan mak­sim­iläpäisy, ja jos se on pienem­pi kuin nykyään, mihin ne yli­jäämäau­tot menevät.

  15. Sturenkadun kisko­ja pitkin ei sit­ten mene enää yhtään lin­jaa. Kun bus­sil­in­jo­jakin on vain yksi, niin on aika vaikea ymmärtää tätä logiikkaa.

    Samoiten en voi käsit­tää mik­si ei voi­da lait­taa jo nyt kokeilu­un lin­jaa Ara­bi­an ja Pasi­lan välille, jos ker­ran pitää puis­toonkin kiskot saada.

  16. Kalle: Ihan samal­la taval­la voisi esimerkik­si nelosta jatkaa Munkas­ta muu­ta­man pysäkin välin ker­ral­laan kohti Haagaa.

    Miten ajat­telit lin­jauk­sen menevän?

    Nelosen kään­tämi­nen Laa­jalah­den­tien ja Pro­fes­sor­in­tien kaut­ta Munkkivuoren ostar­ille heiken­täisi Van­han Munkkiniemen asukkaiden liiken­ney­hteyk­siä ja toisi vain yhden rin­nakkaisen kulki­neen lisää sar­jaan 52/52V/57/58, joil­la niil­läkin pääsee Munkkiniemestä ‑vuoreen. Ja toisaal­ta noin mutkallista reit­tiä menevä spo­ra häviää 18:lle ajoa­jas­sa keskus­tan suun­taan. Toki Laa­jalah­den­tien nurkil­la asu­vat saisi­vat vähän paran­nus­ta, mut­ta tuskin sen enem­pää kuin mitä taas muut häviäisivät.

    Hiukan sama prob­lemati­ik­ka vaivaa nelosen vetämistä Huopalah­den ase­malle asti tai sit­ten Lap­in­mäen­ti­etä Korp­paan­mäen­tielle. Kuka käyt­täisi sitä ja mihin? Jälkim­mäisessä lin­jauk­ses­sa on rengaslinjaongelmakin.

    En nyt yritä väit­tää, etteikö neloselle löy­ty­isi hyviä laa­jen­nus­mah­dol­lisuuk­sia. Lin­jo­jen piden­tämisessä kuitenkin pitää olla tarkkana, ettei tehdä kallista laa­jen­nus­ta ilman merkit­täviä net­to­hyö­tyjä. Sama toki kos­kee kaikkia lin­jo­ja, joil­la ajoai­ka keskus­tas­ta päät­tärille alkaa olla pitkä.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Espan­jas­sa liiken­neypyrän merk­ki ei vie tilaa lainkaan; kep­pi kaisto­jen välis­sä riittää,eikä se sen takia myöskään helpota tai vaikeu­ta raskaan liiken­teeen menoa. Meil­lä sama pitäisi var­maankin tehdä kärkikolmioiden avulla.

    Tämä voi olla vähän ter­mi­nolo­giaeroa, mut­ta Suomes­sa kier­toli­it­tymässä pitäisi kaikkien ajoneu­vo­jen päästä tekemään U‑käännös kaik­ista tulo­su­un­nista. Sinän­sä kier­toli­it­tymän halka­isi­jalle ei ole min­imimit­taa, mut­ta yo. vaa­timus tekee kier­toli­it­tymistä väistämät­tä iso­ja. Vaik­ka tuo­ta tulk­it­sisi vain henkilöau­to­jen kannal­ta, ympyrä on jo tois­takym­men­tä metriä halkaisijaltaan.

    Toinen suo­ma­laiseen filosofi­aan liit­tyvä jut­tu liit­tyy ajonopeuk­si­in. Kier­toli­it­tymien suun­nit­telu­o­hjeessa on vah­vana ajatuk­se­na se, että liit­tymästä ei pidä pystyä aja­maan nor­maali­vauhdil­la suo­raan. Pienis­sä liit­tymis­sä keskisaareke voi olla isom­mil­la ajoneu­voil­la yli­a­jet­ta­va koroke, mut­ta silti liit­tymä on aika iso pullis­tu­ma tiessä.

    Nuo tiehallinnon tasoli­it­tymäo­hjeen vaa­timuk­set eivät ole lain tasoisia, mut­ta ne silti ker­to­vat filosofiasta.

    Tukkimiehen hallin kohdalle voisi tosi­aan tehdä kolmio­ratkaisun. Sil­loin tosin pohjois­es­ta etelään suo­raan ajavien pitäisi väistää myös parkki­hal­lista tulijoita.

    Toisaal­ta liiken­neympyrässä taas etelästä pohjoiseen ajavien pitäisi väistää vasem­mal­ta parkki­hal­lista tuli­joi­ta. Kum­minkin päin hal­lista tuli­joi­ta on sen ver­ran vähän ja har­voin, ettei siitä kai mitään hait­taa ihmeem­min olisi. Kolmio­ratkaisu on ehkä siitä han­kala, että se voi olla vähän yllät­tävä (selvän pääli­iken­nesu­un­nan yli kään­tyvää liiken­net­tä pitää väistää), jos sitä ei liiken­neym­päristöl­lä muuten tueta.

    Sit­ten voisi myös ajatel­la nopearyt­misiä liiken­neval­o­ja. Joskus joku etelästä vasem­malle hal­li­in pääsemistä odot­ta­va vähän tukkisi etelästä tule­vaa liiken­net­tä, mut­ta se lie­nee kuitenkin pohjoisem­pi­en val­o­jen rajoit­ta­maa ruuh­ka-aikaan. Hil­jaiseen aikaan val­ot voisi lait­taa pois päältä. Sen pitäisi olla ymmär­ret­tävä jär­jeste­ly vähän sokeam­millekin tienkäyttäjille.

    (Espan­jas­ta en hak­isi kier­toli­it­tymäop­pia, mut­ta tämä on vain henkilöko­htaista epälu­u­loisu­ut­ta. Briteiltä löy­tyy parem­paa koke­mus­ta pienistäkin liittymistä.

    Tör­mäsin Espan­jas­sa joskus kier­toli­it­tymään, jos­sa oli kak­si liit­tymää. Suun­nit­teli­jan kahvikup­pi? Samas­sa maas­sa monikaistaiset kier­toli­it­tymät ovat vähän pelot­tavia, kun liiken­nesään­nöt ovat vähän epämääräisiä. Peri­aat­teessa pitää ajaa uloin­ta kaistaa, käytän­nössä joku leikkaa eteen. Teo­ria ja käytän­tö kohtaa­vat heikosti.)

  18. Tun­tuu, että kaik­ki raiti­o­tien kehit­tämis­hankkeet mitoite­taan niin suurik­si, että niitä ei koskaan toteuteta. Olisiko mah­dol­lista kehit­tää reit­te­jä myös pienin aske­lin, jot­ka tähtäävät kuitenkin jatku­vaan laajentamiseen.

    Olisiko blogin­pitäjäl­lä mah­dol­lista selvit­tää virkamiehistöstä mm. ykkösen jatkami­nen nykyiseltä päät­täriltä kort­teli itään päin, Pohjolankadun ja Käpylän­tien liiken­neympyrään? Täl­lä pienel­lä lisäyk­sel­lä raitio­vaunu saataisi­in palvele­maan myös Koske­laa, jos­sa on asuu ihmisiä paljon tiivi­im­min kuin nykyisen päät­tärin ympäristössä ja jos­sa on muuten huonot liiken­ney­htey­det. Lisäk­si Koske­lan sairaalaan alueelle on tulos­sa uut­ta rak­en­tamista ja samal­la kiskot saataisi­in lähem­mäk­si Oulunkylän ase­maa, joka lie­nee jois­sain suun­nitelmis­sa tule­vana kohteena.

  19. spot­tu: Olen luul­lut että se olisi reserviä Meilah­den sairaala-alueen tule­vaa laa­jen­e­mista varten. Muuten nyky­istä maankäyt­töä on vaikea ymmärtää.

    On ja ei ole. Ihan Paciuk­senkadun var­res­sa on pari sairaalaraken­nus­ta kaavas­sa ja on uudessakin. Mut­ta se laak­so jää välis­sä nykyiselleen.

  20. Se etelästä kään­tyvä kaista Stock­kan hal­li­in mah­tuu kyl­lä, pyöräti­etä pitäisi vain sit­ten vähän säätää. Eli siinä mielessä viras­to on oike­as­sa, että pelkil­lä kokeilun aikaisil­la maalauk­sil­la tuo ei onnis­tu, mut­ta ei tämä nyt toisaal­ta mitään isoa urakkaa vaadi.

  21. Viherinssi: Liiken­n­ev­erkos­toa mitoite­taan ruuhkahuip­pu­jen mukaan, joten ana­ly­y­sis­sä keskiar­voil­la ei kovin paljon tee.

    Tuon mitoi­tus­pe­rus­teen voisi joskus kyl­lä kyseenalais­taa. Jos liiken­n­ev­erkos­ton kap­a­siteet­ti on rajoitet­tu, ihmis­ten liikku­mis­tarpeet ja työpaikkojen/asuinpaikkojen sijoit­tumi­nen sopeu­tu­vat siihen. Per­in­teis­es­ti on ollut val­lal­la aja­tus, että kaikkial­ta pitää päästä liikku­maan kaikkialle nopeasti, mut­ta onko se kokon­ais­val­tais­es­ti paras mah­dolli­nen ratkaisu?

  22. Viherinssi: …Miten ajat­telit lin­jauk­sen menevän? … 

    Itse tek­isin tuon:
    — kaavoita­mal­la kokoalueen uud­estaan ruu­tu­un ja
    — vetämäl­lä raiteet tule­via pääkatu­ja pitkin.

    Voiol­la, etä jotain pitää purkaa, mut­ta se vain edesaut­taa kaupun­gin kehittymistä.

  23. Ville: Tuon mitoi­tus­pe­rus­teen voisi joskus kyl­lä kyseenalais­taa. Jos liiken­n­ev­erkos­ton kap­a­siteet­ti on rajoitet­tu, ihmis­ten liikku­mis­tarpeet ja työpaikkojen/asuinpaikkojen sijoit­tumi­nen sopeu­tu­vat siihen. Per­in­teis­es­ti on ollut val­lal­la aja­tus, että kaikkial­ta pitää päästä liikku­maan kaikkialle nopeasti, mut­ta onko se kokon­ais­val­tais­es­ti paras mah­dolli­nen ratkaisu? 

    Help­po vas­taus: Ei ole.

    Kom­ment­ti­ni oikeas­t­aan liit­tyy enem­män siihen, että jos jonkin han­kkeen vaiku­tus liiken­teeseen halu­taan nähdä, niin pitää analysoi­da ruuh­ka-aikaa. Aika har­vas­sa ovat ne han­kkeet, joil­la on iso vaiku­tus muul­loin mut­tei ruuhka-aikaan.

    Sinän­sä näis­sä arviois­sa usein men­nään met­sään siinä, että tarkastel­laan yhtä kat­ua. Vaik­ka koko Man­ner­heim­intien eteläosa tukit­taisi­in, siitä ei seu­raisi infark­tia liiken­teelle. Liikenne vain sit­ten valuisi mui­ta reit­te­jä, mikä käytän­nössä piden­täisi ruuh­ka-aiko­ja jos­sain muual­la ja vähen­täisi moot­to­ril­lista liikku­mista ko. aikoina.

    Onko se sit­ten hyvä vai huono? Opti­mi löy­tyy jostain ääripäi­den välistä. Moot­to­ri­a­joneu­voli­iken­teen totaa­likiel­to tekee yhteiskun­nalle erit­täin paljon vaikeuk­sia, mut­ta eipä se pelkän autoli­iken­teen ehdoil­la suun­nit­telukaan hyvää jälkeä tuo­ta. Tuos­sa on kuitenkin mon­ta aspek­tia, mukavu­us, tur­val­lisu­us, viihty­isyys, ekol­o­gisu­us, talous…

    Tätä varten niin kovasti kaipaisin aina kun­nol­lista ana­lyysiä. Yleen­sä saatavil­la ole­vat ana­lyysit ovat niin huono­ja, ettei niil­lä oikein tee mitään.

  24. Janne:
    Sturenkadun kisko­ja pitkin ei sit­ten mene enää yhtään lin­jaa. Kun bus­sil­in­jo­jakin on vain yksi, niin on aika vaikea ymmärtää tätä logiikkaa.

    Samoiten en voi käsit­tää mik­si ei voi­da lait­taa jo nyt kokeilu­un lin­jaa Ara­bi­an ja Pasi­lan välille, jos ker­ran pitää puis­toonkin kiskot saada.

    Kaupun­ki ei uskalla kokeil­la Ara­bi­an ja Pasi­lan yhdis­tävää lin­jaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun ole­mas­saol­e­van yhtey­den kaut­ta, kos­ka se pelkää, että reit­ti kor­vaisi kaupunkisu­un­nit­telijoiden suuren unel­man Vallilan­laak­son viher­alueen halkai­sev­as­ta joukkoliikennekadusta.

  25. Hämeen­ti 155 paikkeil­la on aika siro liiken­neympyrä. En saa tähän nyt linkkiä, mut­ta sen voi väi­jyä Google mäp­sistä. Voisiko tuol­lais­es­ta olla apua?

  26. Kalle: Onko onneton Bomberdier kaup­pa syönyt kokon­aan HKL:n kyvyn rak­en­taa itse? Tiedän, että esteet­tömyyshu­umas­sa tehty edelli­nen kalus­tokaup­pa on ollut tuhoisaa kiskoille. Meneekö koko kor­jausvoima rikot­tu­jen kisko­jen uusimiseen, eikä HKL:llä ole enää kykyä rak­en­taa itse? 

    Helsingis­sä on aivan liian mon­ta toim­i­jaa häm­men­tämässä ratikka­sop­paa, jot­ta hom­mat eteni­sivät jouhev­asti. Myös sovit­tu eten­e­mis­polku puut­tuu, ei ole valmista kaavaa siitä miten toim­i­taan, kun pitäisi saa­da joku rata­hanke toteutet­tua. Tähän on tulos­sa nyt muu­tos ja tuo eten­e­mis­polku on käsit­tääk­seni tarkoi­tus saa­da aikaan aivan ensimmäiseksi.

    HKL rak­en­taa ja raken­nut­taa kyl­lä itse – usein yhteistyössä HKR:n ja Stadin Rak­en­ta­jien kanssa. Mut­ta toimeen ei ryhdytä, ennen kuin KSV on laat­in­ut liiken­nesu­un­nitel­mat, HKR katusu­un­nitel­mat HKL han­ke­su­un­nitel­man. HSL:ltäkin kysytään mielipidettä.

    KSV on kuitenkin aloit­teen­tek­i­jä, jota ilman ei tapah­du mitään.

  27. Turhia lin­jauk­sia:
    Topeliuk­senkadulle on turha alkaa rak­en­tele­maan raiti­otiekisko­ja, kos­ka kiskot kulke­vat jo saman­su­un­taise­na parin kort­telin päässä Man­ner­heim­intiel­lä. Topeliuk­senkadul­ta on lyhyt mat­ka Man­ner­heim­intielle, ja eihän Topeliuk­senkadun toisel­la puolel­la Topelius­puis­tossa edes asu ketään.

    Juuri sik­si ne kiskot pitää rak­en­taa, että saadaan rin­nakkaisra­ta. Man­ner­heim­intiel­lä on liikaa raitio­vaunu­ja jo nyt, jatkos­sa niitä on vielä enem­män. Kun suun­nitel­laan ja toteutetaan oikein, saadaan Topeliuk­senkadun radas­ta aikaan suuret säästöt – Man­ner­heim­intien lin­jat nopeu­tu­vat ja Topeliuk­senkadun puolel­la voidaan kor­va­ta paljon kallista bus­sili­iken­net­tä ratikoilla.

  28. Daniel Fed­er­ley: Juuri sik­si ne kiskot pitää rak­en­taa, että saadaan rin­nakkaisra­ta. Man­ner­heim­intiel­lä on liikaa raitio­vaunu­ja jo nyt, jatkos­sa niitä on vielä enem­män. Kun suun­nitel­laan ja toteutetaan oikein, saadaan Topeliuk­senkadun radas­ta aikaan suuret säästöt – Man­ner­heim­intien lin­jat nopeu­tu­vat ja Topeliuk­senkadun puolel­la voidaan kor­va­ta paljon kallista bus­sili­iken­net­tä ratikoilla.

    Topeliuk­senkadul­la kul­kee jo nyt 10 bus­sil­in­jaa, vaik­ka asukkai­ta on pitkäl­lä jak­sol­la vain toisel­la puolel­la kat­ua. Toinen puoli­han on puis­toa. Mitä järkeä on rak­en­taa täl­laiseen paikkaan ratikkakisko­ja? Ja minkä bus­sil­in­jan luulet kor­vaan­tu­van kakkosen ratikalla? 

    Eikä Man­skul­la kul­je kuin 2 ratikkalin­jaa, kos­ka seiska hei­vataan sieltä Jätkäsaa­reen kaikkien muidenkin ratikkalin­jo­jen seu­rak­si. Yksi kesken­eräi­nen kaupungi­nosa, 4 ratikkalin­jaa: 6T, 7, 8 ja 9.

  29. Janne:
    Sturenkadun kisko­ja pitkin ei sit­ten mene enää yhtään lin­jaa. Kun bus­sil­in­jo­jakin on vain yksi, niin on aika vaikea ymmärtää tätä logiikkaa.

    Samoiten en voi käsit­tää mik­si ei voi­da lait­taa jo nyt kokeilu­un lin­jaa Ara­bi­an ja Pasi­lan välille, jos ker­ran pitää puis­toonkin kiskot saada.

    Helsingis­sä on ajan mit­taan entistä enem­män näitä museo­ta­soisia ratikkakisko­ja, joi­ta pitkin ei kul­je yhtään mitään. Samaan aikaan kyl­vetään uusia kisko­ja kaiken­maail­man pikkukaduille, vaik­ka ratik­ka olisi nimeno­maan joukkoliikenneväline. 

    Se tässä ainakin on katk­erasti kan­tapään kaut­ta opit­tu, että mitään pitkän tähtäi­men suun­nitel­maa (asun­non tai työ­paikan vai­h­toa, päiväko­tia tms.) ei kan­na­ta tehdä joukkoli­iken­teen poh­jal­ta. Vuosikau­sia hyvin toimi­va yhteys katkeaa yht­enä kau­ni­ina päivänä kuin kanan­len­to, kun taas jotain kohtaa “kehitetään”. Vain nai­ivi ääliö uskoo, että yhtey­det toimi­vat jatkossakin.

    Kru­u­nun­haka var­maan hur­raa, kun sieltä läh­tee seu­raavak­si ykkösen ratik­ka, eikä kan­takaupun­gin län­sipuolellekaan kul­je enää mitään. Ja Pasi­las­sa jätetään reilu sat­si porukkaa pois kyy­dis­tä sekä itä- että län­sipuolel­la. Onnek­si Osmo saa uuden vitosen ratikan Kata­janokalle, ettei tarvitse enää seisoa pysäkil­lä 6 min­u­ut­tia yli aikataulun.

  30. Merkit­täviä suun­nit­teluhankkei­ta on menos­sa keskus­tan ja kan­takaupun­gin liiken­neym­päristön ja verkon suh­teen. Raiti­oli­iken­teen lin­jas­ton kehit­tämisessä on löy­det­ty mon­ta kan­natet­tavaa uudelleen­jär­jeste­lyä lin­jas­ton palve­lykyvyn ja mah­dol­lis­es­ti myös taloudel­lisu­u­den parantamiseksi.

    Kak­si yksi­tyisko­htaa ehdo­tuk­sis­sa on, jot­ka saat­ta­vat olla pul­lonkauloina jatkoke­hi­tyk­selle. Fre­da välil­lä Bule­var­di — Kamp­pi on yllät­tävän han­kala rata­geome­tri­al­taan. Tot­ta maar suo­ra rata on ihanteelli­nen vaak­a­geome­tri­al­taan, mut­ta Kale­vankadun ja Eerikinkadun risteysaluei­den pysty­ge­ome­tri­as­sa saat­taa tul­la ikäviä yllätyksiä.

    Man­ner­heim­intien ja Kai­vokadun liit­tymän vetokyky löytää rajansa viimeistään sit­ten, kun Kalasa­ta­man ja Laa­jasa­lon lisälin­jat ote­taan käyttöön.

    Man­ner­heim­intien eteläpään itäosan muut­ta­mi­nen kävelyalueek­si on hyvä tutkia perus­teel­lis­es­ti. Aikanaan, kun tätä esitin, pidin kyl­lä tärkeim­pänä saa­da Pohjois-Espan itäpää jalanku­l­ulle. Man­ner­heim­intie on sille kyl­lä sopi­va jatke.

  31. Sep­po Vep­säläi­nen: Man­ner­heim­intien ja Kai­vokadun liit­tymän vetokyky löytää rajansa viimeistään sit­ten, kun Kalasa­ta­man ja Laa­jasa­lon lisälin­jat ote­taan käyttöön.
    Man­ner­heim­intien eteläpään itäosan muut­ta­mi­nen kävelyalueek­si on hyvä tutkia perus­teel­lis­es­ti. Aikanaan, kun tätä esitin, pidin kyl­lä tärkeim­pänä saa­da Pohjois-Espan itäpää jalanku­l­ulle. Man­ner­heim­intie on sille kyl­lä sopi­va jatke.

    Kyl­lä, ja juurikin tuon takia pitäisi tutkia niin että Kai­vokatu välil­lä Mannner­heim­intie — Postikatu on ratikkakatu. Viralli­nen vas­taus oli että ei voi, kun siinä vielä kul­kee vielä muu­ta­ma vuosi busse­ja ennen kuin Län­simetro aloit­taa, mut­ta voi tätä nyt jo tarkastella.

  32. tpyy­lu­o­ma: Kyl­lä, ja juurikin tuon takia pitäisi tutkia niin että Kai­vokatu välil­lä Mannner­heim­intie – Postikatu on ratikkakatu. Viralli­nen vas­taus oli että ei voi, kun siinä vielä kul­kee vielä muu­ta­ma vuosi busse­ja ennen kuin Län­simetro aloit­taa, mut­ta voi tätä nyt jo tarkastella.

    Kyl­lä niitä busse­ja kul­kee vielä Län­simetronkin jäl­keen. Vai meinataanko bus­si 24 siirtää taas uudelle reit­ille? Kai jostain löy­tyy vielä joku pätkä, jos­sa on tätäkin vähem­män asukkai­ta ja käyttäjiä.

  33. Jalankulk­i­ja: Kyl­lä niitä busse­ja kul­kee vielä Län­simetronkin jäl­keen. Vai meinataanko bus­si 24 siirtää taas uudelle reitille?

    24 ei kul­je Kai­vokat­ua, jos­ta tuos­sa puhuttiin.

  34. Elmo Allén: 24 ei kul­je Kai­vokat­ua, jos­ta tuos­sa puhuttiin.

    Tässä puhut­ti­in Man­ner­heim­intien eteläpään itäpuolen muut­tamis­es­ta käve­lykaduk­si (ja pyörätiek­si). Tämä on Han­nu Oskalan ehdo­tus, jota on tääl­lä käsitel­ty ennenkin. Bus­si 24 kul­kee koko matkan tätä pätkää, ennen kuin se kään­tyy hau­taus­maan suun­taan vaina­jia palvelemaan.

  35. Jalankulk­i­ja: Tässä puhut­ti­in Man­ner­heim­intien eteläpään itäpuolen muut­tamis­es­ta käve­lykaduk­si (ja pyörätieksi). 

    Kyl­lä, tässä ketjus­sa puhut­ti­in siitä. Mut­ta sinä lain­a­sit tpyy­lu­o­man kom­ment­tia, ja siinä puhut­ti­in ain­oas­taan Kai­vokadus­ta. Eli mitä nyt kom­men­til­lasi halu­at oikeasti sanoa? Kai­vokadun sulkem­i­nen ei vaiku­ta 24:ään. Mitä tulee Man­ner­heim­intiehen, se 24 pääsee niitä jäl­jelle jääviä autokaisto­ja pitkin ihan hyvin.

  36. Viherinssi:

    Toinen suo­ma­laiseen filosofi­aan liit­tyvä jut­tu liit­tyy ajonopeuk­si­in. Kier­toli­it­tymien suun­nit­telu­o­hjeessa on vah­vana ajatuk­se­na se, että liit­tymästä ei pidä pystyä aja­maan nor­maali­vauhdil­la suo­raan. Pienis­sä liit­tymis­sä keskisaareke voi olla isom­mil­la ajoneu­voil­la yli­a­jet­ta­va koroke, mut­ta silti liit­tymä on aika iso pullis­tu­ma tiessä. 

    Sit­ten Itäkeskuk­ses­sa kier­toli­it­tymät on raken­net­tu väärin, sil­lä aika moni suhaut­taa hiljen­tämät­tä ympyröistä läpi, jos on menos­sa suoraan.

  37. Elmo Allén: Kyl­lä, tässä ketjus­sa puhut­ti­in siitä. Mut­ta sinä lain­a­sit tpyy­lu­o­man kom­ment­tia, ja siinä puhut­ti­in ain­oas­taan Kai­vokadus­ta. Eli mitä nyt kom­men­til­lasi halu­at oikeasti sanoa? Kai­vokadun sulkem­i­nen ei vaiku­ta 24:ään. Mitä tulee Man­ner­heim­intiehen, se 24 pääsee niitä jäl­jelle jääviä autokaisto­ja pitkin ihan hyvin. 

  38. Jalankulk­i­ja: Topeliuk­senkadul­la kul­kee jo nyt 10 bus­sil­in­jaa, vaik­ka asukkai­ta on pitkäl­lä jak­sol­la vain toisel­la puolel­la kat­ua. Toinen puoli­han on puis­toa. Mitä järkeä on rak­en­taa täl­laiseen paikkaan ratikkakisko­ja? Ja minkä bus­sil­in­jan luulet kor­vaan­tu­van kakkosen ratikalla? 

    Eikä Man­skul­la kul­je kuin 2 ratikkalin­jaa, kos­ka seiska hei­vataan sieltä Jätkäsaa­reen kaikkien muidenkin ratikkalin­jo­jen seu­rak­si. Yksi kesken­eräi­nen kaupungi­nosa, 4 ratikkalin­jaa: 6T, 7, 8 ja 9.

    Topeliuk­senkadun rata tarvi­taan seu­raav­ista syistä:

    1) Nykyisel­lään Man­ner­heim­intiel­lä kul­kee eri­tyis­es­ti Oop­per­an risteyk­sen ja Nor­den­skiöldinkadun välil­lä liikaa raiti­oli­iken­net­tä liiken­neym­päristöön näh­den. Siel­lä menee nyt 40 vaunua huip­putun­nin aikana ja tässä on noin puo­let liikaa jot­ta liiken­nöin­ti voisi olla luotet­tavaa, eikä pysäkeille jonou­tu­mista tapahtuisi. 

    Jos liiken­neval­o­jen lasken­nalli­nen kier­toai­ka on 90 sekun­tia, kuten mm. Man­ner­heim­intiel­lä ruuh­ka-aikana on, niin täl­löin käsi­tyk­seni mukaan 3 min vuoroväli (tuplat kier­toaikaan näh­den) olisi min­imivuoroväli luotet­tavalle liiken­teelle. Ja tämän­su­u­ruisen vuoroväli­m­in­imin olen kuul­lut myös Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton liikennevalotoimistosta.

    2) Topeliuk­senkadun rata pois­taa Man­ner­heim­intieltä kään­tyvän raiti­oli­iken­teen Arka­di­ankadun ja Tukhol­mankadun väliltä, mikä helpot­taa liiken­neval­oe­tuuk­sien toteut­tamista ja samal­la helpot­taa Man­ner­heim­intien päivit­tämistä nykyaikaisek­si suju­vak­si raitiotieksi.

    3) Topeliuk­senkadun rata toimii samal­la myös varay­hteytenä Man­ner­heim­intien radalle ja tois­in­päin. Tämän jäl­keen Helsin­gin raiti­otiev­erkon haavoit­tumim­mat koh­dat oli­si­vat Foru­min risteys (kor­jaan­tuu Fredan keskiosan radal­la) ja Pitkäsil­ta (pahin, kor­jaan­tuu osit­tain Som­pasaaren radan myötä).

    4) Kaikkia edel­lä­mainit­tu­ja tarvi­taan, jot­ta raiti­oli­iken­net­tä on järkevä laa­jen­taa nykyisen kan­takaupun­gin ulkop­uolelle ja kor­va­ta samal­la keskus­taan suun­tau­tu­vaa bus­sili­iken­net­tä. Munkkiniemen suun­nal­la hel­poin­ta olisi kor­va­ta bus­sil­in­jat 14 ja 18, mut­ta tämä vaatii sekä Topeliuk­senkadun että Fredan keskiosan radan.

    Lin­jo­jen radalle olisi kieltämät­tä muka­va saa­da liiken­net­tä, mut­ta nykyisen­laise­na puss­in­peränä sinne ei ole oikein järkevä viedä kuin joko Jätkäsaaren tai Töölön suunnal­ta tule­va heilurilinja.

    Kru­u­nun­haas­sa vaikut­taa muuten asu­va äänekäs vähem­mistö tai enem­mistö, joka ei pidä raitioteistä. Tuli ilmi sil­loin kun Laa­jasa­lon raiti­olin­jo­ja ehdotet­ti­in vietäväk­si Liisankadun kaut­ta. Joten luulen että he ovat päin vas­toin iloisia, jos raiti­oli­ikenne Liisankadul­la ja Snell­man­ninkadul­la vähenee.

  39. Osmo:
    Onko sin­ul­la antaa esimerkke­jä tuo­hon C‑ryhmään kuu­lu­vista investoin­neista? Mikä on käyt­tämäsi sanan “välit­tömästi” kri­teeri? (Onko se: tilisi­ir­to viikon sisällä?)

    Topeliuskadun raiti­olin­jaa esittäneille:
    Topeliuskatu on aika kapea katu ja siel­lä on jalankulk­i­joiden tur­vak­si mm. keskel­lä kat­ua use­ampia liiken­teen jaka­jia. Miten ihmeessä tuonne saataisi­in mah­tu­maan kiskot molem­pi­in suun­ti­in(?) raitio­vaunu­ja varten? 

    Otet­taisi­inko raitio­vaunu­jen tarvit­se­ma tila jalka­käytäviltä (puis­tos­ta, sen kohdal­la) vai kadun siltä osu­udelta, jota muut ajoneu­vot käyt­tävät? Tehtaankadul­la, jon­ka tarkkaa lev­eyt­tä en tiedä, mut­ta joka saat­taisi olla silti jonkin­lainen ref­er­enssi Topeliuskadun raiti­olin­jan tila­ratkaisu­jen järkevyyt­tä pohdit­taes­sa, on raiti­oli­ikenne muun liiken­teen kannal­ta (pysäkkien vuok­si) aikamoinen hidaste.

    Lisäk­si kiskot saa­vat aikaan kaa­tu­mis­vaaran niiden suun­taan liikku­vien pyöräil­i­jöi­den kannal­ta, mikä entis­es­tään heiken­täisi tur­val­lisu­ut­ta. (Tästä on omako­htais­takin kipeää koke­mus­ta.) Olisiko ken­ties tarkoituk­se­na liit­tää ao. suun­nitel­maan pyöräti­et molem­pi­in suun­ti­in ja viimeis­tenkin kadun­var­sipysäköin­tipaikko­jen pois­t­a­mi­nen Töölöstä?

    Pysäkkien koro­tuk­set ja korkeat reunakiveyk­set ovat ikäviä kat­ua pitkin kulke­vien kannal­ta. Jalankulk­i­jana en niistä pidä, vaik­ka ne toisaal­ta raitio­vaunuun nousua helpottavatkin.

    Ajatuk­se­na raiti­olin­ja Topeliuskadulle saat­taa aluk­si kuu­lostaa ehkä hyvältäkin ide­al­ta, mut­ta asi­as­sa on aika mon­ta huonoakin puol­ta, kun mah­dol­lista toteu­tus­ta alkaa tarkem­min, paikalliset olo­suh­teet huomioonot­taen pohtia.

  40. Topeliuk­senkadun raiti­olin­jat näyt­tävät aivan lois­taval­ta ajatuk­selta, kun toimis­tossa lin­jakart­to­ja piirrellään.

  41. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: “Otet­taisi­inko raitio­vaunu­jen tarvit­se­ma tila jalka­käytäviltä (puis­tos­ta, sen kohdal­la) vai kadun siltä osu­udelta, jota muut ajoneu­vot käyt­tävät? Tehtaankadul­la, jon­ka tarkkaa lev­eyt­tä en tiedä, mut­ta joka saat­taisi olla silti jonkin­lainen ref­er­enssi Topeliuskadun raiti­olin­jan tila­ratkaisu­jen järkevyyt­tä pohdit­taes­sa, on raiti­oli­ikenne muun liiken­teen kannal­ta (pysäkkien vuok­si) aikamoinen hidaste.”

    Ei tarvitse olla kum­moinenkaan ennus­ta­ja tietääk­seen, kuin­ka tässä käy. Parkkipaikat pois, tilalle pyöräkaista ja viereen kiskot. Näin­hän käy kaikil­la muil­lakin osuuk­sil­la, jois­sa on vas­taavia han­kkei­ta. Tarkoi­tushan on vähen­tää autoilua ja lisätä pyöräi­lyä, jos se on jollekulle vielä epä­selvää. Mut­ta saavute­taanko tavoite täl­lä menetelmäl­lä, se onkin sit­ten jo kokon­aan toinen juttu. 

    Topeliuk­senkadun ratikalla saadaan ainakin min­i­moitua ne Töölöstä tule­vat matkus­ta­jat, jot­ka vai­h­ta­vat kulkuneu­voa Man­ner­heim­intiel­lä. Kas kun ei ole enää vai­h­topy­säkkiä tämän jäl­keen. Mut­ta käve­ly­hän on niin ter­veel­listä, kuten meille tääl­läkin on opetettu.

  42. Janne Pel­to­la: “Kru­u­nun­haas­sa vaikut­taa muuten asu­va äänekäs vähem­mistö tai enem­mistö, joka ei pidä raitioteistä. Tuli ilmi sil­loin kun Laa­jasa­lon raiti­olin­jo­ja ehdotet­ti­in vietäväk­si Liisankadun kaut­ta. Joten luulen että he ovat päin vas­toin iloisia, jos raiti­oli­ikenne Liisankadul­la ja Snell­man­ninkadul­la vähenee.”

    Onpas tosi fal­s­ki seli­tys. Vai luulet näin. Olisiko­han se kak­si eri asi­aa, pois­te­taanko asukkail­ta viimeinenkin paikallis­li­ikenne, vai vede­täänkö kapealle Liisankadulle uudelle kiskot, joiden ansios­ta pois­tu­vat viimeisetkin parkkipaikat ja tilalle tulee huikea läpikulkuli­ikenne. Sille­hän kaupunkisu­un­nit­telun utopis­tit ovat luvan­neet muu­ta­man min­uutin välein kulke­via junan mit­taisia ratikoi­ta, jot­ka kul­jet­ta­vat päivit­täin kym­meniä tuhan­sia matkus­ta­jia. Halu­aisitko itse ikku­nasi alle täl­laisen trafiikin?

    Kaikkea sitä kuuleekin, kun van­hak­si elää.

  43. Turhia lin­jauk­sia:
    Topeliuk­senkadulle on turha alkaa rak­en­tele­maan raiti­otiekisko­ja, kos­ka kiskot kulke­vat jo saman­su­un­taise­na parin kort­telin päässä Man­ner­heim­intiel­lä. Topeliuk­senkadul­ta on lyhyt mat­ka Man­ner­heim­intielle, ja eihän Topeliuk­senkadun toisel­la puolel­la Topelius­puis­tossa edes asu ketään.

    Tuos­sa Topeliuk­senkadul­la on kuitenkin melko paljon turhia parkkipaikko­ja, joi­ta voisi ratikkalin­jal­la vapaut­taa hyötykäyttöön.

  44. Jalankulk­i­ja: Sille­hän kaupunkisu­un­nit­telun utopis­tit ovat luvan­neet muu­ta­man min­uutin välein kulke­via junan mit­taisia ratikoi­ta, jot­ka kul­jet­ta­vat päivit­täin kym­meniä tuhan­sia matkus­ta­jia. Halu­aisitko itse ikku­nasi alle täl­laisen trafiikin? 

    Minä ainakin halu­aisin. Ja Man­ner­heim­intien ja Hämeen­tien asun­to­jen hin­tata­sos­ta päätellen aika moni muukin. 

    Itse en kyl­lä käsitä, miten joku kokee ongel­mak­si ne ratikoiden sisäl­läkin kulke­vat matkus­ta­jat. Enkä sitä, mik­si 40–60-metrinen ratik­ka olisi jol­lain tavoin häir­it­sevämpi kuin nor­maali 24–27-metrinen. Joo, toki se ohisuhah­dus kestää pari sekun­tia kauem­min, mutta…

  45. Elmo Allén: Enkä sitä, mik­si 40–60-metrinen ratik­ka olisi jol­lain tavoin häir­it­sevämpi kuin nor­maali 24–27-metrinen. Joo, toki se ohisuhah­dus kestää pari sekun­tia kauem­min, mutta…

    Mis­tä alka­en raitio­vaunut ovat alka­neet suhahtele­maan? Nämä nykyiset vaunuthan kuu­losta­vat siltä, kuin ne olisi raken­net­tu tykinlavetille ilman jousitusta.

  46. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:

    Topeliuskadun raiti­olin­jaa esittäneille:
    Topeliuskatu on aika kapea katu ja siel­lä on jalankulk­i­joiden tur­vak­si mm. keskel­lä kat­ua use­ampia liiken­teen jaka­jia. Miten ihmeessä tuonne saataisi­in mah­tu­maan kiskot molem­pi­in suun­ti­in(?) raitio­vaunu­ja varten? 

    Otet­taisi­inko raitio­vaunu­jen tarvit­se­ma tila jalka­käytäviltä (puis­tos­ta, sen kohdal­la) vai kadun siltä osu­udelta, jota muut ajoneu­vot käyt­tävät? Tehtaankadul­la, jon­ka tarkkaa lev­eyt­tä en tiedä, mut­ta joka saat­taisi olla silti jonkin­lainen ref­er­enssi Topeliuskadun raiti­olin­jan tila­ratkaisu­jen järkevyyt­tä pohdit­taes­sa, on raiti­oli­ikenne muun liiken­teen kannal­ta (pysäkkien vuok­si) aikamoinen hidaste. 

    Jos ja kun ker­ran ole­mas­sa ole­vaan kaupunki­rak­en­teeseen raiti­oti­etä raken­net­taes­sa ei ole tilaa omille kaistoille molem­pi­in suun­ti­in, niin on yleen­sä neljä vai­h­toe­htoa: A) Pois­taa kyseiseltä osu­udelta autoli­ikenne kokon­aan ja muut­taa katu raiti­otiek­si. Tai B) Tehdä tälle osu­udelle yksir­aiteinen rata. Tai C) Sijoit­taa raiti­otie samoille kaistoille autoli­iken­teen kanssa ja huole­htia liiken­neva­lo-ohjauk­sel­la raiti­oli­iken­teen suju­vu­ud­es­ta kyseisel­lä osu­udel­la. Tai D) Tehdään oma kaista vain toiseen suun­taan, esim. ennen liiken­neval­o­ja on tärkeämpi olla oma kaista kuin liiken­neval­o­jen jälkeen.

    En tiedä var­mak­si Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton suun­nitelmia, mut­ta Topeliuk­senkadulle näyt­täisi lev­ey­den puoles­ta mah­tu­van esim. Eino Leinon kadun eteläpuoliselle osu­udelle ratikoille oma kaista toiseen suun­taan, jos pysäköin­ti siir­retään län­sipuolel­la puiden väli­in. Sit­ten taas Eino Leinon kadun ja Nor­den­skiöldin aukion välille saataisi­in ratikoil­la oma kaista pohjoisen suun­taan pois­ta­mal­la pysäköin­ti itäpuolelta.

    Kaupunki­olo­suhteis­sa raiti­oli­ikenne on suu­ru­us­lu­okalta yhtä nopeaa kuin autoli­ikenne, kos­ka liiken­neval­ot määräävät tahdin. Topeliuk­senkadun tai Tehtaankadun kun ei liene tarkoi­tuskaan olla sel­l­ainen katu, jos­sa voi ajaa 60 km/h. Vai onko?

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    Lisäk­si kiskot saa­vat aikaan kaa­tu­mis­vaaran niiden suun­taan liikku­vien pyöräil­i­jöi­den kannal­ta, mikä entis­es­tään heiken­täisi tur­val­lisu­ut­ta. (Tästä on omako­htais­takin kipeää koke­mus­ta.) Olisiko ken­ties tarkoituk­se­na liit­tää ao. suun­nitel­maan pyöräti­et molem­pi­in suun­ti­in ja viimeis­tenkin kadun­var­sipysäköin­tipaikko­jen pois­t­a­mi­nen Töölöstä? 

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan 22.5.2012 hyväksymän Helsin­gin kan­takaupun­gin pyöräi­lyn tavoitev­erkon 2025 mukaan Topeliuk­senkadulle on tulos­sa pyöräkai­stat. Muutenkin raitiokisko­jen aiheut­ta­maan tur­val­lisu­u­songel­maan vetoami­nen on tekosyy, kos­ka ajokaistal­la kulke­via raiti­otiekisko­ja on Helsin­gin ja kym­menis­sä Euroopan kaupungeis­sa ollut yli sata vuotta.

  47. Jalankulk­i­ja: Onpas tosi fal­s­ki seli­tys. Vai luulet näin. Olisiko­han se kak­si eri asi­aa, pois­te­taanko asukkail­ta viimeinenkin paikallis­li­ikenne, vai vede­täänkö kapealle Liisankadulle uudelle kiskot, joiden ansios­ta pois­tu­vat viimeisetkin parkkipaikat ja tilalle tulee huikea läpikulkuliikenne.

    Se Liisankadul­la kulke­va raiti­otie vaan toisi samal­la tule­vaisu­udessa yhtey­det Laa­jasa­loon, Kalasa­ta­maan, Kumpu­laan ja tietysti myös jon­nekin päin Helsin­gin län­tistä kan­takaupunkia. Ei minus­ta ollenkaan huono asia, päinvastoin.

    Tosin Liisankadun rata ei Helsin­gin ratikkaverkon kokon­aisu­u­den kannal­ta ole minus­ta paras vai­h­toe­hto, johtuen lähin­nä han­kalas­ta geome­tri­as­ta Liisankadun ja Snell­maninkadun risteyksessä.

    Jalankulk­i­ja: Sille­hän kaupunkisu­un­nit­telun utopis­tit ovat luvan­neet muu­ta­man min­uutin välein kulke­via junan mit­taisia ratikoi­ta, jot­ka kul­jet­ta­vat päivit­täin kym­meniä tuhan­sia matkus­ta­jia. Halu­aisitko itse ikku­nasi alle täl­laisen trafiikin?

    Ikku­nani alla menee jo pidem­piä junia. Tun­netaan nimel­lä Rantarata.

    Ja kuten Elmo Allén tote­sikin, Helsingis­sä raiti­otiekatu­jen var­sien asun­to­jen hin­noista päätellen raiti­otie ei tun­nu monien mielestä ole­van ollenkaan huono asia.

    Kir­joituk­ses­tasi päätellen sin­ulle vaikut­taa ole­van merk­i­tys­tä ain­oas­taan Kru­u­nun­haas­sa asu­vien kulkemisel­la ydinkeskus­taan. Muista kaupungi­nosista tule­vat pysykööt poissa.

  48. Elmo Allén: Minä ainakin halu­aisin. Ja Man­ner­heim­intien ja Hämeen­tien asun­to­jen hin­tata­sos­ta päätellen aika moni muukin.

    Minä en. Hin­tata­so määräy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­teesta. Kysyn­tä voi ker­toa jotain siitä, miten laa­jalle on levin­nyt halukku­us ostaa/hankkia. Se ei ker­ro vielä mitään siitä, miten hyvä paik­ka asua jokin alue on. Siitä ker­toisi enem­män esimerkik­si se, miten pitkään tietyssä osoit­teessa asum­i­nen kestää. Mah­taako tästä olla tilas­to­ja Man­ner­heim­intien ja Hämeen­tien asun­to­jen osalta (tai muualtakaan)?

    1. Minä en. Hin­tata­so määräy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan suhteesta.

      Tätä argu­men­toin­tia on vaikea ymmärtää. Jos sin­un mielestäsi kelvot­tomil­la alueil­la mak­se­taan asunoista enem­män kuin sin­un mielestäsi kelvol­lisil­la alueil­la, se ei johdu pref­er­ens­seistä vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan suhteista. Mitä halu­at sanoa?

  49. Osmo Soin­in­vaara: Tätä argu­men­toin­tia on vaikea ymmärtää. Jos sin­un mielestäsi kelvot­tomil­la alueil­la mak­se­taan asunoista enem­män kuin sin­un mielestäsi kelvol­lisil­la alueil­la, se ei johdu pref­er­ens­seistä vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan suhteista. Mitä halu­at sanoa? 

    Yritän selkiyt­tää argumentointiani:

    Kom­ment­ti­ni liitt­tyi seu­raavi­in viesteihin:
    1. Jalankulk­i­ja: “Halu­aisitko itse ikku­nasi alle täl­laisen trafiikin?”
    ja
    2. Elmo Allén (EA): “Minä ainakin halu­aisin. Ja Man­ner­heim­intien ja Hämeen­tien asun­to­jen hin­tata­sos­ta päätellen aika moni muukin.” 

    EA antoi nähdäk­seni ymmärtää, että vilkas-liiken­teis­ten katu­jen, kuten Man­ner­heim­intien ja Hämeen­tien, var­sil­la ole­vat asun­not ovat halut­tu­ja ja että niiden asun­to­jen hin­tata­so on (mah­dol­lis­es­ti?) korkeampi kuin muual­la. Tuo­ta hie­man ihme­tellen kir­joitin kom­ment­ti­ni, kos­ka min­un on vaikea, ainakaan ilman uskot­tavaa näyt­töä (ja sel­l­aista en ole tois­taisek­si näh­nyt), vaku­ut­tua siitä, että asun­noista mak­set­taisi­in enem­män vilka­sli­iken­teis­ten katu­jen var­sil­la kuin esimerkik­si niiden läheisyy­dessä ole­vien, mut­ta rauhal­lisem­pi­en katu­jen var­sil­la ole­vista, muuten vas­taav­ista asun­noista. Liike­huoneis­to­jen kohdal­la (katu­ta­sos­sa) lie­nee tilanne val­lan toinen. 

    En ole tilan­net­ta tark­istanut, mut­ta ole­tan, että esimerkik­si asun­to A, vaikka­pa rauhal­lisen Väl­skärinkadun var­rel­la, talon kol­man­nes­sa ker­rokses­sa (ja asun­non ikku­nat län­teen) on arvokkaampi kuin asun­to B, vilka­sli­iken­teisen Runeberginkadun var­rel­la, kol­man­nes­sa ker­rokses­sa (ja asun­not ikku­nat länteen). 

    Munkkiniemen puis­totie, C, ja Huopalah­den­tie, D, tar­joa­vat toisen esimerkin samas­ta asi­as­ta. Vaik­ka tilas­tot osoit­taisi­vat, että jälkim­mäisen, vilka­sli­iken­teisem­män kadun var­rel­la käytäisi­in kiivas­ta asun­tokaup­paa nou­sevin hin­noin, olisi oma val­in­tani edel­lis­ten esimerkkien val­os­sa (peri­aat­teessa) silti A tai C, kos­ka oma tavoit­teeni on rauhal­lisem­pi ja siten viihty­isämpi ympäristö.

    Jos asun­to­jen yleinen hin­tata­so on nousus­sa, voi tiuhaan tahti­in myytävistä asun­noista saa­da ehkä keskimäärin korkeampiakin noteer­auk­sia kuin har­voin myytävistä, silti parem­mil­la paikoil­la sijait­se­vista asun­noista, joiden viimeisim­mät hin­tan­oteer­auk­set ovat ehkä ajas­sa kauem­paa ja siten (ainakin suh­teel­lises­sa) hin­tata­sos­sa mata­lam­mal­la. Jos osta­ja halu­aa jonkin asun­non, voi hän tehdä siitä korkean tar­jouk­sen halutes­saan varmis­taa asun­non saan­nin itselleen.

    Asun­to­jen koko vaikut­taa myös neliöhin­toi­hin. Yksiöis­sä se on käsit­tääk­seni yleen­sä korkeampi kuin isom­mis­sa asun­nois­sa. Hyvät liiken­ney­htey­det vaikut­tanevat hin­toi­hin oma­l­ta osaltaan. Asun­toe­sit­te­lyjä kaiketi jär­jestetään useim­miten sun­nun­taisin, jol­loin liiken­net­täon ruuh­ka-aiko­ja vähemmän.

    Vilka­sli­iken­teis­ten katu­jen var­sil­la ole­vis­sa talois­sa on usein myös asun­to­ja sisäpi­han puolel­la, mis­sä liiken­teen aiheut­ta­ma häir­iö on oletet­tavasti pienem­pi. Mm. nämä asun­not saat­ta­vat tehdä mah­dol­lis­es­ta tilas­tol­lis­es­ta ver­tailus­ta erit­täin työlään ja han­kalasti toteutet­ta­van. Umpiko­rt­telien pihoil­lakin voi toki olla myös monia melun lähteitä. Kovista seinämistä hei­jas­tu­va kaiku korostaa melun vaiku­tus­ta, vaik­ka sisäpi­hat lienevätkin yleis­es­ti arvioitu kadun puol­ta rauhal­lisem­mak­si alueeksi.

  50. Kimi: Tuos­sa Topeliuk­senkadul­la on kuitenkin melko paljon turhia parkkipaikko­ja, joi­ta voisi ratikkalin­jal­la vapaut­taa hyötykäyttöön. 

    Kaik­ki parkkipaikat näkyivät ole­van käytössä, kun siitä viimek­si bussin ikku­nas­ta käsin vapai­ta paikko­ja yritin laskea. Käytössä ole­vat paikat eivät ole mielestäni turhia paikko­ja. Enem­män tyhjää tilaa olen näh­nyt esim. Baanalla.

  51. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Kaik­ki parkkipaikat näkyivät ole­van käytössä, kun siitä viimek­si bussin ikku­nas­ta käsin vapai­ta paikko­ja yritin laskea. Käytössä ole­vat paikat eivät ole mielestäni turhia paikko­ja. Enem­män tyhjää tilaa olen näh­nyt esim. Baanalla.

    Mie­lenki­in­toinen käsite tämä ‘turha parkkipaik­ka’. En ole minäkään näh­nyt siel­lä yhtään turhaa parkkkipaikkaa, kos­ka kaik­ki ovat aina olleet käytössä. Tässä yhtey­dessä voisi hyvinkin käsitel­lä aihet­ta ‘turhat pyöräti­et’. Esimerkik­si Nor­den­skiöldinkadulle raken­net­ti­in suurel­la tohi­nal­la uudet pyöräti­et, joiden alta tuhot­ti­in ‘turhia’ parkkipaikko­ja. Jostain syys­tä uudet pyöräti­et ovat ammot­ta­neet tyhjyyt­tään koko ajan, kuten liiken­teen lasken­ta osoit­ti. Pyöräil­i­jät vas­ta­si­vat kri­ti­ikki­in, että täl­laisia vajai­ta pyörä­tien pätk­iä ei kukaan viit­si käyt­tää, ennen kuin koko verkko on valmis. Olisi kiva tietää, odotel­laanko verkon valmis­tu­mista kotona, ajel­laanko sinä aikana autol­la vai mitä tehdään. Täl­lä pätkäl­lä kun ei ole edes tar­jol­la vai­h­toe­htona julk­ista liikennettä.

  52. Janne Pel­to­la:

    Jalankulk­i­ja:

    Ikku­nani alla menee jo pidem­piä junia. Tun­netaan nimel­lä Rantarata.

    Ja kuten Elmo Allén tote­sikin, Helsingis­sä raiti­otiekatu­jen var­sien asun­to­jen hin­noista päätellen raiti­otie ei tun­nu monien mielestä ole­van ollenkaan huono asia.

    Kir­joituk­ses­tasi päätellen sin­ulle vaikut­taa ole­van merk­i­tys­tä ain­oas­taan Kru­u­nun­haas­sa asu­vien kulkemisel­la ydinkeskus­taan. Muista kaupungi­nosista tule­vat pysykööt poissa.

    Olispa kiva tietää, mis­sä kohtaa pääkaupunkiseu­tua kul­kee juna Liisankadun levyisessä kuilussa. 

    Tämähän oli sin­un näke­myk­sesi, että Kru­u­nun­haas­sa asu­vat eivät tykkää raitio­vaunuista ja sik­si heitä pitää ran­gaista lopet­ta­mal­la lop­utkin ratikkay­htey­det. Pikkuhil­jaa alkaa olla help­po uskoa niitä, jot­ka sanovat, että kiu­san­teko kan­takaupun­gin asukkaille on nykyään Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun johta­va periaate. 

    Minä kun luulin joskus aikaisem­min, että kaikil­la kaupunki­laisil­la olisi oikeus toimi­vaan joukkoli­iken­teeseen. Mut­ta se on jo ennen tätä osoit­tau­tunut harhaluuloksi.

  53. Paluuviite: » I | Hannu Oskala

Vastaa käyttäjälle Janne Peltola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.