Soteuudistuksen sudenkuopat

Hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion hyväksymä soter­atkaisu ei ole vielä läh­eskään valmis. Siinä on mon­ta sudenkuop­paa. Esimerkik­si tällaisia:

Yliopis­tolli­nen keskus­sairaala johtaa

Moni tulk­it­see tehtyä sopimus­ta siten, että nykyiset miljoon­api­ir­it sel­l­aise­naan ottaisi­vat johtaak­seen koko sote-huol­lon alueel­laan, mut­ta niil­lä säi­ly­i­sivät omat keskus­sairaalan omas­sa organ­isaa­tios­saan. Jos näin tehtäisi­in, vääristymä, joka on rahankäytössä pain­ot­tanut erikois­sairaan­hoitoa peruster­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sel­la, säi­ly­isi ja pahenisi. Asi­aa ei ole ratkaistu, mut­ta ennus­taisin, että asi­as­sa päädytään siihen, että sote-piir­il­lä ei ole omia sairaaloi­ta, vaan se on puh­das tilaa­ja. Toisaal­ta keskus­sairaalois­sa on paras osaami­nen. Siir­retäänkö sitä sote-piirei­hin, vai joutu­vatko nämä pär­jäämään vähem­mäl­lä osaamisella.

Kun­nille päätös­val­ta ter­veyskeskuk­sista vaan ei taloudel­lista vastuuta

Eduskun­nan kup­pi­las­sa moni tulk­it­see tehtyä soter­atkaisua niin, että ter­veyskeskuk­set säi­lyvät kun­tien määräys­val­las­sa. Niiden rahoi­tus vain tulisi sote-piir­iltä. Kun­ta mak­saisi pain­ote­tun väk­ilukun­sa mukaista kiin­teää mak­sua. Tämä on ajatuk­se­na niin hölmö, ettei se voi toteu­tua. Kun­nan­han kan­nat­taisi laa­jen­taa ja paran­taa ter­veyskeskuk­sen­sa toim­intaa rajat­ta. Niin­pä ter­veyskeskus ei voi jatkaa kun­nan määräys­val­las­sa. Ainakin bud­jet­tin­sa se saa sote-piir­iltä. Sotepi­iri tilaa siltä peruster­vey­den­hoitoa tietyl­lä euromääräl­lä, jos tilaa.

Lähet­tämi­nen erikois­sairaan­hoitoon ilmaista

Seu­raa­va sudenkuop­pa sisäl­tyy siihen, että ter­veyskeskuk­selta lip­sah­taa herkästi pois taloudelli­nen vas­tuu lähet­teistä erikois­sairaan­hoitoon. Saman ongel­man saa aikaa, jos val­tio vas­taa erikois­sairaan­hoidon menoista. Nor­jas­sa päätet­ti­in tehdä näin, ja he katu­vat suuresti. Vuo­taa kuin seu­la, mut­ta Nor­jal­la on onnek­si se öljy. Huo­mat­takoon, että työter­vey­den­huolto ja muu yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoito ei nytkään vas­taa niistä kuluista, joi­ta erikois­sairaan­hoitoon lähet­tämi­nen aiheuttaa.

Tavoit­teena oli myös pois­taa raja-aita erikois­sairaan­hoidon ja erikois­sairaan­hoidon väliltä. Se voi pahim­mil­laan vahvis­tua entis­es­tään, jos niil­lä on toi­sis­taan riip­pumat­tomat budjetit.

Kun­tay­htymä ei tee päätöksiä

Mallin rak­en­ta­jat ilmeis­es­ti haaveil­e­vat, että nyt päästään suun­nit­tele­maan sairaan­hoitoa ratio­naalis­es­ti. Esimerkkinä on pidet­ty HUS:n men­estyk­sel­listä työn­jakoa sairaaloiden kesken. Tämä on kuitenkin kun­tay­htymä. Voi hyvinkin käy­dä, että koti­in­päin vetämi­nen jatkuu ja kaik­ki turhat alue­sairaalat säi­lyvät ja ne tekevät kaikkea mah­dol­lista, kos­ka mak­sa­ja on siir­tynyt kauemmaksi.

Yksi­ty­is­ten rooli

Maail­mankat­so­muk­selli­nen oppiri­ita saata­neen aikaan siitä, mikä on yksi­tyis­sek­torin rooli palvelu­jen tar­jon­nas­sa. Ennus­tan, että demar­it halu­a­vat säi­lyt­tää kaiken kun­nal­lise­na ja kokoomus suos­tuu kaik­keen, mitä yksi­tyis­sek­tori vain kehtaa esittää.

Tiheästi asu­tus­sa Etelä-Suomes­sa yksi­tyiset tar­joa­jat voivat kirit­tää kun­nal­lista hoitoa hyvinkin. Ne voisi­vat tar­jo­ta eri­tyis­es­ti stan­dar­d­oitu­ja volyymi­tuot­tei­ta, vaik­ka pal­lo­laa­jen­nuk­sia ja lonkkaleikkauk­sia. Täl­löin on olen­naista, mis­tä mak­se­taan. Kun­non sakot tyrim­is­es­tä — siis vaik­ka, että lonkkaleikkaus joudu­taan uusi­maan kohtu­ut­toman pian. Ruot­sis­sa on tästä hyviä esimerkkejä.

Suomes­sa ei ole koke­mus­ta ostamis­es­ta yksi­tyis­sek­to­ril­ta, mikä sisältää suuria taloudel­lisia riskejä.

Pysty­suo­ra integraatio

On esitet­ty, että miljoon­api­ir­it voisi­vat ostaa ter­vey­den­huol­lon maakun­nal­lisil­ta toim­i­joil­ta, jot­ka vas­taisi­vat myös erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Täl­löin toteu­tu­isi pysty­suo­ra inte­graa­tio ja olisi edes toivei­ta ratio­naalis­es­ta työn­jaos­ta eri hoit­o­muo­to­jen välil­lä. Alueel­lisen monop­o­lin syn­tymi­nen taas olisi pieni ongel­ma. Oikea hin­noit­telu ajaisi saman asian, mut­ta oikea hin­noit­telu onkin sit­ten vaikeaa.

Vaaka­suo­ra integraatio

Tässä piti olla sosi­aalipuoli mukana. Mitähän sille asialle kuuluu?

Palvelusetelit

Olen esit­tänyt ennekin, että van­hus­ten huolto koti­palveluineen ja asum­is­palveluineen toteutet­taisi­in palveluseteleil­lä ja asi­akas voisi sen puit­teis­sa vali­ta vapaasti kun­nal­lisen ja yksi­tyisen palvelun välil­lä. (Van­huk­set hoidokeista asi­akkaik­si)

Aikataulu

Kiiret­tä pitää, jos on tarkoi­tus saa­da valmi­ik­si täl­lä vaalikaudella.

38 vastausta artikkeliin “Soteuudistuksen sudenkuopat”

  1. Yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta käsiteltäessä heit­etään veroparati­isiko­rt­ti herkästi peliin.
    Pih­la­jalin­na oy (joka ei ole veroparati­isiy­htiö) on sisä­Suomes­sa par­il­la paikkakun­nal­la tuot­tanut peruster­vey­den­hoidon lisäk­si myös erikois­sairaan­hoitoa kun­nan ja sairaan­hoitopi­irin yhtei­somis­tamis­sa yri­tyk­sis­sä. Puhutaan myös yhteiskun­nal­lis­es­ta yritystyypistä.

    Tästä on saatu semant­ti­nen kiista siitä onko täl­lainen sairaala julki­nen sairaala vai ei ole. Kuvaavaa on eräs tulk­in­ta jos­sa sairaan­hoitopi­iri tulk­it­see oman yhtiön­sä sairaalan ole­van julki­nen ja kil­pail­e­van yhteiskun­nal­lisen yri­tyk­sen ole­van ei-julki­nen, jol­ta ei voi­da tila­ta entiseen tapaan toimenpiteitä.

    Tarvit­seeko enem­pää esimerkke­jä mik­si tilaami­nen ja tuot­ta­mi­nen pitää erot­taa toi­sis­taan riit­tävän selvästi?

  2. Tekni­ikan Maail­ma ‑lehti ei ole tun­net­tu Sote-asiantun­ti­ja, mut­ta tuoreessa numerossa oli lyhyt artikke­li Nor­jas­ta. Oli tutkit­tu muo­dostet­tu­jen jät­ti­sairaaloiden vaiku­tus­ta kus­tan­nuk­si­in ja laatu­un. Ennakko-ole­tus kun on yksikkö­jen koon nos­ton tehosta­van toim­intaa mm kos­ka spe­sial­is­tit pää­sevät hyö­dyn­tämään huip­pu­osaamis­taan ruti­ini­no­mais­es­ti ja “liukuhi­h­nal­la”. Tutk­i­jan mukaan jät­ti­sairaalois­sa ei kuitenkaan saavutet­tu odotet­tua kus­tan­nusten alenemaa.

    Syyk­si epäilti­in ainakin kil­pailu­asetel­man puutet­ta. Jotain mainit­ti­in myös jät­tior­gan­isaa­tion toiminnallisuudesta.

    Teknis­es­ti esim tekoniv­elleikkauk­set voitaisi­in keskit­tää Suomes­sa yhteen toimip­is­teeseen, mut­ta onko se mil­lään mit­tar­il­la optimiratkaisu?

  3. Toisaal­ta keskus­sairaalois­sa on paras osaami­nen. Siir­retäänkö sitä sote-piirei­hin, vai joutu­vatko nämä pär­jäämään vähem­mäl­lä osaamisella. 

    Eikö tuos­sa mallis­sa erikois­tunein lääketi­etelli­nen osaami­nen olisi keskus­sairaaloil­la ja hallinnolli­nen osaami­nen sote-piir­il­lä? Molem­mille omansa siis, eikä kum­mal­lakaan olisi tässä mielessä puut­tei­ta osaamisessa.

    Kun­nan­han kan­nat­taisi laa­jen­taa ja paran­taa ter­veyskeskuk­sen­sa toim­intaa rajatta. 

    Aivan. Sote-sopu on tässä suhrteessa hölmö. Tosin tuskin kun­nan sen­tään kan­nat­taisi ter­veyskeskuk­sen toim­intaa laa­jen­taa ilman kun­tali­iton hyväksyn­tää ja tilaus­ta. Mut­ta selvä intres­siri­s­tiri­ita tässä silti on.

    Niin­pä ter­veyskeskus ei voi jatkaa kun­nan määräysvallassa. 

    Huh, nyt olet kir­joit­ta­mas­sa sote-sop­ua uusik­si ja tekemässä siitä keskit­täjän unel­maa. Ehkä muut eivät ole aivan samaa mieltä siitä, miten toim­i­ma­ton­ta sote-sop­ua pitää parantaa.

    Lähet­tämi­nen erikois­sairaan­hoitoon ilmaista 

    Sote-sovun rahoi­tus­malis­sa näyt­täisi toisaan ole­van täl­lainenkin valuvika.

    Kun­tay­htymä ei tee päätöksiä 

    koti­in­päin vetämi­nen jatkuu ja kaik­ki turhat alue­sairaalat säilyvät 

    Tarkoit­taako tuo, että kaik­ki alue­sairaalat ovat turhia? Onko koti­in­päin vetämi­nen hyväksyt­tävää, jos vede­tään keskuskaupunkei­hin päin?

    Tiheästi asu­tus­sa Etelä-Suomes­sa yksi­tyiset tar­joa­jat voivat kirit­tää kun­nal­lista hoitoa hyvinkin. Ne voisi­vat tar­jo­ta eri­tyis­es­ti stan­dar­d­oitu­ja volyymi­tuot­tei­ta, vaik­ka pal­lo­laa­jen­nuk­sia ja lonkkaleikkauksia. 

    Asi­aa, mut­ta eikö tuos­sa kiritetä erikois­sairaan­hoitoa ja keskuss­sairaloi­ta eikä “kun­nal­lista hoitoa”?

    Pysty­suo­ra integraatio 

    Meni vähän mystiseksi.

    Kiiret­tä pitää, jos on tarkoi­tus saa­da valmi­ik­si täl­lä vaalikaudella. 

    Ei tai­da olla mitään eri­ty­istä kiiret­tä, joka pakot­taisi tekemään ratkaisu­ja nopeam­min kuin järkevät ratkaisut löytyvät.

  4. Mitäs tämä nyt on kun Soi­ni jo pelasti maan pahal­ta hal­li­tuk­selta? Ei kyl­lä sinän­sä yllätä, että hom­mat ovat aivan vai­heessa, vaik­ka julkises­ti on jo kuu­lutet­tu medi­aa myöten muuta.

    Sen ver­ta nyt näh­nyt julk­ista van­hus­ten­hoitoa läheltä, että jos sat­un van­hak­si elämään ja tulen huonoon kun­toon, niin tietääpähän ainakin mitä välttää.

  5. Kir­joitin aivan sotealus­sa, että Sip­ilä, Soi­ni, Katainen ja Urpi­lainen tekivät poli­it­tisen elämän­sä suurim­man munauk­sen tässä sote­ju­tus­sa. Osmon kir­joi­tus­ta lukies­sa olen yhä vaku­ut­tuneem­pi, että näin kävi. Uskallan arva­ta, että tehty soter­atkaisu ei päädy seu­raa­van hal­li­tuk­sen ohjelmi­in. Nykyi­nen hal­li­tushan sitä ei ehdi edes hipaista.

  6. Osmo: “Voi hyvinkin käy­dä, että koti­in­päin vetämi­nen jatkuu ja kaik­ki turhat alue­sairaalat säi­lyvät ja ne tekevät kaikkea mah­dol­lista, kos­ka mak­sa­ja on siir­tynyt kauemmaksi.”

    Turhia alue­sairaaloi­ta ei ole, ne pystyvät tekemään vähem­män vaa­ti­vaa erikois­sairaan­hoitoa (esim. päiväkirur­gia) alueel­laan kus­tan­nuste­hokkaasti lähipalveluna.
    Eikä mak­sa­ja sen kauem­mak­si siirry…

  7. Osmo: “Suomes­sa ei ole koke­mus­ta ostamis­es­ta yksi­tyis­sek­to­ril­ta, mikä sisältää suuria taloudel­lisia riskejä.”

    Tot­ta kai on ko. koke­mus­ta: sairaan­hoitopi­ir­it ja kun­nat osta­vat ja ovat osta­neet mon­en­moisia palvelu­ja juuri yksityissektorilta.

  8. Soter­atkaisu saati­in aikaan, kos­ka kaik­ki sai­vat tulki­ta sitä mieleisel­lään taval­la. Nyt sit­ten alkaa tap­pelu tulkinnasta.

    Näin veron­mak­sa­jan kannal­ta kuitenkin tun­tuu siltä, että sopas­sa liikkuu liikaa min­unkin rahaani, jot­ta sitä voisi jät­tää ide­olo­gioiden tem­mellysken­täk­si. Min­ua kiin­nos­taa yhtä vähän mak­saa yksi­ty­is­ten alan toim­i­joiden ylimääräisiä voit­to­ja kuin vääränkokois­t­en julk­isten organ­isaa­tioiden pyörityskuluja.

    Yhtään vas­taus­ta uud­is­tus ei kuitenkaan tun­nu tuo­van siihen, mitä suo­ma­laisen julkisen ter­vey­den­huol­lon heikolle lenkille pitäisi tehdä. Erikois­sairaan­hoito on Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti erit­täin hyvää hoito­tu­lok­sis­saan ja samal­la erit­täin edullista. Ongel­mat keskit­tyvät peruster­vey­den­huoltoon, joka rep­sot­taa vähän joka nurkas­ta, ja jota ei oikein parhaal­la tah­dol­laankaan voi sanoa tasa-arvoiseksi.

    Työter­veyshuoltoa voi haukkua epä­tasa-arvon tuo­jak­si, mut­ta se saat­taa olla myös yksi avain ratkaisui­hin. Kela II:n TTH (siis aku­ut­ti­sairaan­hoito) on varsin edullista per nup­pi per vuosi. Jos siitä ei koidu mui­ta kus­tan­nuk­sia (esimerkik­si liialli­nen herkkyys lähet­tää ESH:n puolelle), se saat­taa hyvinkin kil­pail­la julkisen ter­vey­den­huol­lon kanssa tehokku­udel­laan, jos ver­rataan saman­tyyp­pistä poti­laspop­u­laa­tio. (Se on tietysti selvä, että julkises­sa peruster­vey­den­huol­los­sa menee paljon enem­män rahaa per poti­las, kos­ka poti­laat ovat huonokuntoisempia.)

    Jostain syys­tä (ide­olo­gia?) on kuitenkin niin, että tästäkään asi­as­ta ei ole kovin ihmeel­listä tutkimusti­etoa ole­mas­sa. Olisi esimerkik­si mie­lenki­in­toista tietää, aiheutuuko työter­veyshuol­lon ja muun yksi­tyisen sek­torin lähetein­nos­ta julk­isia nettokuluja. 

    Jos lähet­teitä tehdään julkiselle puolelle turhaan, kulu­ja tulee paljon. Toisaal­ta riit­tävän aikainen hoitoono­h­jaus voi vaikut­taa monis­sa sairauk­sis­sa hoitokus­tan­nuk­si­in hyvinkin radikaal­isti, ja yksi­tyi­nen sek­tori lähet­tää hyvin mielel­lään yksi­tyiselle erikois­lääkärille samaan firmaan.

    Mikä näistä tek­i­jöistä on painavin? Vas­taus­ta ei tun­nu löy­tyvän mis­tään, vaik­ka se voi olla mil­jardin euron arvoinen tieto.

    Jos­sain vai­heessa vas­taan tulee arvokysymyk­siä, joi­hin niihinkin pitää pystyä vas­ta­ta. Voidaan esimerkik­si sal­lia se, että yri­tyk­set saa­vat mak­saa työn­tek­i­jöit­ten­sä sairaan­hoitoku­lu­ja rajat­ta oman val­in­tansa mukaan. Täl­löin osa julkisen ESH:n poti­laista menee yksi­tyiselle puolel­la, jol­loin julki­nen pystyy tar­joa­maan parem­paa hoitoa sinne jääville poti­laille. Epä­tasa-arvo kuitenkin saat­taa lisään­tyä, kun työssäol­e­vat ja eri­tyis­es­ti isom­pit­u­loiset saa­vat vielä nyky­istä parem­paa ter­vey­den­hoitoa. Näistäkin pitäisi puhua selkeästi ääneen.

    Keskustelun ongel­mana on kuitenkin paljolti se, että keskustelijoil­la on käytössään vahvo­ja mielip­iteitä ja ratkaisumalle­ja ja heikko­ja fak­to­ja. Niitä vähiäkin fak­to­ja käytetään oman ratkaisumallin perustelemisek­si, tuki­vat ne sitä tai eivät.

    Oma vah­va mielip­i­teeni on se, että koko ter­veyskeskusjär­jestelmää pitäisi tarkastel­la hyvin kri­it­tis­es­ti ja pohtia sen toimivu­ut­ta eri tilanteis­sa. Maail­mal­la on laa­jalti käytössä per­helääkäri­jär­jestelmä, jos­ta ei ole Suomes­sa paljon puhut­tu. Se saat­taisi olla ainakin jonkin­laise­na ver­siona Suomes­sakin toimi­va. Tai sit­ten jokin ihan muu jär­jestelmä voisi olla meille paras. Ehkä eri poti­las­ryh­mätkin oikeasti tarvit­se­vat eri­laisen perusterveydenhuollon.

  9. Minä en ymmär­rä, mik­si tämä nyt pitäisi saa­da aikaan täl­lä vaa­likaudel­la. Kun on juuri päästy lopet­ta­maan kiireel­lä ja huonos­ti valmis­telem­i­nen hal­li­tuk­sen kasvo­jen pelas­tamisek­si, niin mik­si nyt pitäisi kiireel­lä säh­lätä huono ratkaisu. Kun on poli­it­ti­nen yhteisym­mär­rys kaikkien puoluei­den kesken, niin voitaisi­in ker­rankin tehdä kun­nol­lista lain­valmis­telua ja jos se nyt menee seu­raavalle vaa­likaudelle, niin ei kait se olisi kovin vaar­al­lista. Selvitet­täisi­in ensin vai­h­toe­hto­ja ja päätet­täisi­in vas­ta sitten.

    Tämä on kuitenkin niin iso raken­nemuokkaus, että sen kanssa pitäisi elää vuosikym­meniä. Ei kan­nat­taisi kiire­htiä huonoa lopputulosta.

  10. Viherinssi:
    ‘snip’
    Jos lähet­teitä tehdään julkiselle puolelle turhaan, kulu­ja tulee paljon.
    ‘snip’

    Eipä niitä kulu­ja kovin paljon tule, sil­lä lähet­teel­lä pääsee vain jonoon. Mitään toimen­pidet­tä (esim. leikkaus) ei tehdä pelkän lähet­teen perusteella.

  11. PS!
    Edel­lä mainit­semi­ani poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta suo­denkuopat ovat juuri nuo Osmon esi­in otta­mat (voihan niitä kyl­lä olla enemmänkin).

    Epäi­lyt­täv­in­tä on se, että uud­is­tuk­seen men­nään erikois­sairaan­hoitoa pain­ot­taen (sairaan­hoitopi­ir­it ovat innois­saan!) ja sosi­aalipuoles­ta ei puhuta yhtään mitään.

  12. Sote-piiri tilaa­jana on melkoinen mam­mut­ti. Se tilaisi tuhan­sia ellei kym­meniä-sato­jatuhan­sia eri­laisia palvelui­ta tuottjaorgansaatioilta.

    Se olisi täysin hal­lit­se­ma­ton seka­sotku ja johtaisi val­tavaan byrokra­ti­aan, jos­sa siir­rel­lään miljoo­nia laskuja 

    Aikoinaan 70–80-90-luvulla näitä tilaa­ja-tuot­ta­ja­malle­ja kokeilti­in yri­tyk­sis­sä, mut­ta ne osoit­tau­tu­i­v­at kalli­ik­si ja byrokraat­tisek­si tavak­si kohden­taa kus­tan­nuk­sia ja mita­ta tehokku­ut­ta ja ylipäätään kallis tapa organ­is­si­da sisäistä toimintaa.

    Ja sisäisessä lasku­tuk­ses­sa ei tarvitse välit­tää sen oikeel­lisu­ud­es­ta, pääa­sia, että kulut kaade­taan jon­nekin, joten lop­putule­makin on vääristynyt

    Tehokkain on edelleen funk­tion­aa­li­nen organ­isaa­tio :Johto, hallinto, suun­nit­telu han­k­in­ta, myyn­ti, suori­tus ja ulkop­uoliset palveluntuottajat.

    Eli johto vas­taa siitä miten palvelupros­es­sit toimi­vat ja paran­taa pros­essien tuottavuutta

    Tuol­laises­sa organ­isaa­tios­sa johto voi vaikut­taa eniten ja suorim­min lopputulokseen.

    Isois­sa ogan­isaa­tiois­sa on pidet­tävä yllä kauhuntas­apain­oa itsekkyy­den ja yhteisen hyvän välil­lä, tilaa­jatuot­ta­ja­mallis­sa itsekkyys korostuu,taitava manip­u­loi­ja men­estyy funk­tion­aalises­sa taas yhteinen hyvä on pri­or­i­teet­tis­sa korkealla.

  13. Vasem­mis­toli­iton johta­mas­sa Rääkkylässä Atten­do tuot­taa niin lois­ta­vat ja jonot­tomat kun­nal­liset ter­veyspalve­lut paljon halvem­mal­la kuin kun­ta tuot­taisi, että jos ne onnis­tu­vat vielä saa­maan siitä jotain voit­toa veroparati­isi­in, tarvit­semme lisää veroparatiisiyhtiöitä.

  14. Liian van­ha:

    Sote-piiri tilaa­jana on melkoinen mam­mut­ti. Se tilaisi tuhan­sia ellei kym­meniä-sato­jatuhan­sia eri­laisia palvelui­ta tuottjaorgansaatioilta.
    Se olisi täysin hal­lit­se­ma­ton seka­sotku ja johtaisi val­tavaan byrokra­ti­aan, jos­sa siir­rel­lään miljoo­nia laskuja

    Pitäisiköhän pala­ta van­haan ja hyväk­si koet­tuun malli­in, jos­sa kun­nat toteut­ta­vat asukkailleen perus­palve­lut, ja saa­vat erikois­tuneem­mat palve­lut joil­tain keskite­t­ym­miltä yksiköiltä?

    Suo­ravi­ivaiset kaikille kun­nille ja kansalaisille saman­laisi­na toteutet­ta­vat val­tion rahan­jaot voi sirtää val­ti­ollekin. Mut­ta niis­sä palveluis­sa, jois­sa palve­lut tulee virit­tää paikallis­ten ihmis­ten tarpei­ta vas­taaviksi, byrokra­tia on ehkä alim­mil­laan ja toimivu­us parhaim­mil­laan sil­loin, kun käyt­täjät, hallinto ja asiantun­ti­jat ovat lähel­lä toisiaan.

  15. Suomes­sa ei ole koke­mus­ta ostamis­es­ta yksi­tyis­sek­to­ril­ta, mikä sisältää suuria taloudel­lisia riskejä.

    Muil­la aloil­la on paljonkin ja silti menee sään­nön­mukaises­ti päin vit.. per.. takapuolta.

    Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Tarvit­seeko enem­pää esimerkke­jä mik­si tilaami­nen ja tuot­ta­mi­nen pitää erot­taa toi­sis­taan riit­tävän selvästi?

    Tai sit­ten inte­groi­da niin, ettei väli­in mah­du mui­ta toim­i­joi­ta sotkemaan.

    Raimo K: Turhia alue­sairaaloi­ta ei ole, ne pystyvät tekemään vähem­män vaa­ti­vaa erikois­sairaan­hoitoa (esim. päiväkirur­gia) alueel­laan kus­tan­nuste­hokkaasti lähipalveluna.

    Niin­pä. Ainakin nuo jonot lyheni­sivät ja täl­lä voisi oletet­tavasti olla vaiku­tuk­sia leikkausjonoi­hin kokonaisuudessaan.

    Viherinssi: se saat­taa hyvinkin kil­pail­la julkisen ter­vey­den­huol­lon kanssa tehokku­udel­laan, jos ver­rataan saman­tyyp­pistä potilaspopulaatio

    Mah­taako­han näil­lä enää edes olla yhteistä poti­laspop­u­laa­tio­ta? Köy­hät eivät yksi­tyisel­lä käy ja rikkaat eivät julkisel­la. Har­maa­ta aluet­ta ei vält­tämät­tä ole ja sekin vähä saat­taa johtua julkisen puolen aliresurssoinnista.

    Viherinssi: Epä­tasa-arvo kuitenkin saat­taa lisään­tyä, kun työssäol­e­vat ja eri­tyis­es­ti isom­pit­u­loiset saa­vat vielä nyky­istä parem­paa terveydenhoitoa.

    Tässä vai­heessa halu­aisin huo­maut­taa, että kaik­ki tässä keskustelus­sa minkään­laises­sa ase­mas­sa ole­vat ovat työssäkäyviä ja oletet­tavasti käyt­tävät yksi­ty­isiä palvelu­ja. Jos taas kus­tan­nuste­hokku­us puoltaa julk­isia, kuten luulen, kah­ti­a­jako vain syvenee.

    Kalle Iso­ta­lo: Tämä on kuitenkin niin iso raken­nemuokkaus, että sen kanssa pitäisi elää vuosikym­meniä. Ei kan­nat­taisi kiire­htiä huonoa lopputulosta.

    Kokoomuk­sen on saata­va iso sul­ka hat­tuun ensim­mäisel­lä päämin­is­terikaudel­la. Muuten “kyky­puolueen” huolel­lisel­la mieliku­va­main­os­tamisel­la saatu ima­go rapis­tuu ja kan­na­tus las­kee. Mitään muu­ta­han tämä hal­li­tus ei ole sit­ten tain­nutkaan saa­da aikaan — ei ainakaan mitään positiivista.

    Raimo K: Eipä niitä kulu­ja kovin paljon tule, sil­lä lähet­teel­lä pääsee vain jonoon. Mitään toimen­pidet­tä (esim. leikkaus) ei tehdä pelkän lähet­teen perusteella.

    Pitkät jonot takaa­vat kiireen ja kiireel­lä ei ole kuin negati­ivisia vaikutuksia.

  16. Raimo K:
    Epäi­lyt­täv­in­tä on se, että uud­is­tuk­seen men­nään erikois­sairaan­hoitoa pain­ot­taen (sairaan­hoitopi­ir­it ovat innois­saan!) ja sosi­aalipuoles­ta ei puhuta yhtään mitään. 

    Tuo on ihmiskun­nan iki­aikainen ongel­ma. Keskusjo­hto tapaa korostaa keskusjo­hdon val­taa. Fik­sus­sa yhteiskun­nas­sa on mekanis­me­ja, joil­la estetään liialli­nen harvainvalta.

  17. Poti­las: Vasem­mis­toli­iton johta­mas­sa Rääkkylässä Atten­do tuot­taa niin lois­ta­vat ja jonot­tomat kun­nal­liset ter­veyspalve­lut paljon halvem­mal­la kuin kun­ta tuottaisi

    Siel­lä on var­maan kun­nan­jo­hdol­la paljon aikaa ja parem­mat mah­dol­lisu­udet suo­raan valvoa toim­intaa sekä myös tarvit­taes­sa puut­tua epäko­hti­in ns. dik­ta­toris­es­ti. Kun­nan pienu­us myös tuot­taa yhteishenkeä jopa eri ide­ol­o­gis­ten ryh­mien välille.
    Tilanne olisi hyvin eri­lainen Helsingissä.

  18. Liian van­ha: Isois­sa ogan­isaa­tiois­sa on pidet­tävä yllä kauhuntas­apain­oa itsekkyy­den ja yhteisen hyvän välil­lä, tilaa­jatuot­ta­ja­mallis­sa itsekkyys korostuu,taitava manip­u­loi­ja men­estyy funk­tion­aalises­sa taas yhteinen hyvä on pri­or­i­teet­tis­sa korkealla.

    Näin se on omankin koke­muk­sen mukaan. 

    Tiltu menee vääjäämät­tä pelleilyk­si, ellei tilaa­jal­la ole mah­dol­lisu­ut­ta tila­ta myös oman organ­isaa­tion­sa ulkop­uolelta. Tämän takia on oleel­lista, että miljoon­api­ir­it voivat aikanaan ostaa palvelu­ja sekä yksi­ty­isiltä että toisil­ta miljoon­api­ireiltä, tarvit­taes­sa jopa ulkomailta. 

    Jos miljoon­api­irei­hin jää tuot­ta­jia, tilaa­ja- ja tuot­ta­jaor­gan­isaa­tioil­la pitää olla yhteinen väl­itön (siis seu­raa­van ylem­män tason) esimies. Hän on avainase­mas­sa, sil­lä koko jut­tu toimii tai kaatuu hänen päätösten­sä seurauksena.

  19. Osmo puhuu täyt­tä asi­aa. Uskon joka sanan.

    Valitet­tavasti sote-asi­as­sa näyt­tää käyvän samoin kuin nykyisen hal­li­tuk­sen muis­sakin “lapimur­rois­sa”. Tehdään peri­aatepäätös tavoit­teista. Kehutaan maas­ta taivaisi­in hal­li­tuk­sen päätök­sen­tekokykyä. Jätetään kaik­ki yksi­tyisko­h­dat auki seu­raa­van hal­li­tuk­sen huolek­si. Tärkein­hän on jo saavuitet­tu. On kehut­tu asian ratkaisua oman hal­li­tuk­sen toimin­nan tulokseksi.Mikäli toteu­tuk­ses­sa ilme­nee ongelmia, ne voidaan väit­tää uuden hal­li­tuk­sen töpeksin­nän tuloksiksi.

    Siis juuri samoin, kuin veronko­ro­tuk­set kansalle. Siis juuri samoin kuin raken­neu­ud­is­tuk­set. Siis juuri samoin kuin Kreikan tule­vat avun­pyyn­nöt ynnä paljon vastaavaa.

    a paras­ta kaikestra on se, että nykyisen hal­li­tuk­sen vas­tu­ulliset min­is­ter­it ennät­tävät tämän ansiot­toman etukäteisen kehu­misen ansios­ta päästä toisi­in, parem­min palkat­tui­hin töi­hin Brys­seli­in, tai sit­ten ei.

  20. Juho Laatu: Pitäisiköhän pala­ta van­haan ja hyväk­si koet­tuun malli­in, jos­sa kun­nat toteut­ta­vat asukkailleen perus­palve­lut, ja saa­vat erikois­tuneem­mat palve­lut joil­tain keskite­t­ym­miltä yksiköiltä?
    ‘snip’

    Peri­aat­teessa nyky­malli on juuri tämä — eikä siinä peri­aat­teel­lista vikaa olekaan, käytän­nössä ongelmia on.

  21. anonyy­mi:
    ‘snip’
    Pitkät jonot takaa­vat kiireen ja kiireel­lä ei ole kuin negati­ivisia vaikutuksia. 

    Eipä niitä jono­ja aina ja kaikkial­la ole. Esim. meil­lä ei ole päivähoitoon jonoa.

    Mut­ta niin­pä vain keskustelu heti lip­sahti erikois­sairaan­hoitoon, muus­ta ei juuri puhuta. Ilmeis­es­ti ei ole (media)seksikästä puhua las­ten­suo­jelus­ta (esimerkik­si).

  22. Jos SOTE ei liiku tässä kesän aikana mihinkään, se on kuollut.
    2017 on kovin kaukana ja sitä ennenkin on tapah­dut­ta­va jotain.

    SO ‑puolen uno­ht­a­mi­nen on iso ongel­ma, TE on muis­tet­tu ja lääkärit ovat otta­neet osansa.

    Aiem­min kun­ta tilasi, nyt ne ovat sit­ten tuottajia.

  23. Se on kyl­lä ihmeel­listä miten vähän las­ten­suo­jelus­ta puhutaan kun puhutaan palveluista. Sil­loin kun puhutaan niin yleen­sä päästetään ääneen joku kri­ti­soi­va van­hempi joka itse on jo ehtinyt pilaa­maan lapsen­sa elämän.

    Kyseessä on kuitenkin yhteiskun­nan ydin­toim­into heti poli­isin ja armei­jan jäl­keen. Viat­tomien las­ten pelas­t­a­mi­nen van­hem­mil­taan. Häm­mästyt­tävästi aliresursoitu.

  24. Katainen sanoi aamutelkkaris­sa, että hänen peri­aat­teenaan on nopea päätök­sen­teko. Vain siten pääsee eteenpäin.

    Kyl­lä nopeus on tietenkin mon­es­sa tilanteessa hyvä, mut­ta taita­va johta­ja olisi tas­apain­ot­tanut sano­jaan mainit­se­mal­la myös nopean päätök­sen­teon huonot puo­let. Joskus hyväl­lä valmis­telul­la ja jahkailul­la saavute­taan parhaat tulokset.

    Edel­lä maini­tus­ta lyhyestä lausumas­ta kokenut johta­ja voi heti päätel­lä, ettei Katainen ole hääp­pöi­nen johta­ja. Ja tämä näkyy myös hal­li­tuk­sen sote-sekoilus­sa. Ensin päätetään nopeasti noin ja sit­ten nopeasti näin. Pyöritään kuin tuuliviiri.

    Katainen on kuitenkin osoit­tanut ole­vansa sopi­va korkeaan EU-virkaan: Osaa käyt­täy­tyä ja kysyä nopeasti sak­salaisil­ta aat­eveljiltään, miten hom­ma hoidetaan.

  25. Raimo K: Eipä niitä jono­ja aina ja kaikkial­la ole. Esim. meil­lä ei ole päivähoitoon jonoa.

    No, ei var­maan, jos se on lähi­sairaalas­sa ja sinne pääsee vain lähetteellä.

    Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Siis juuri samoin kuin Kreikan tule­vat avun­pyyn­nöt ynnä paljon vastaavaa.

    Tästä tulikin mieleen kysyä, paljonko olemme tap­pi­ol­la vakuuk­sis­sa ja onko Kreik­ka mak­sanut lain­o­ja takaisin?

  26. Mitenkäs ne ihmiset ovat muinaisi­na aikoina selviy­tyneet vaik­ka ei ole ollut val­tion las­ten­suo­jelua muuten kuin orpoko­tien muodossa?

    Kyl­lä meille nykypäivänä pitäisi vielä riit­tää 1800-luvun palvelutaso!!!

    Sen ajan por­vari olisi nau­ranut par­taansa jos joku olisi selit­tänyt että val­tion kulu­tus voi muka lisätä hyvinvointia! 🙂

  27. Sep­po S: Kyl­lä nopeus on tietenkin mon­es­sa tilanteessa hyvä, mut­ta taita­va johta­ja olisi tas­apain­ot­tanut sano­jaan mainit­se­mal­la myös nopean päätök­sen­teon huonot puo­let. Joskus hyväl­lä valmis­telul­la ja jahkailul­la saavute­taan parhaat tulokset.

    Ei tuo­ta sote-uud­is­tus­ta kyl­lä nopeas­ta päätök­sen­teosta voi haukkua. Kun­tat­alouden prob­lemati­ikkaa on pyöritel­ty eri instans­seis­sa akti­ivis­es­ti jo vuosia.

    Ja pyöritetään ilmeis­es­ti vielä vuosia. Aina on jonkun etu edessä.

  28. Voi vain kuvitel­la Osmo Soin­in­vaaran tuskaa tässä SoTe-sopas­sa, jos­sa on ollut yhtä mon­ta keit­täjää kuin asiantuntijaakin.

    Tulos olisi ollut parem­pi, jos valmis­telu ja päätök­sen­teko olisi erotet­tu toisistaan.

    Valmis­telus­ta oli­si­vat huole­hti­neet virkamiehet ja asiantun­ti­jat annet­tu­jen lähtöar­vo­jen ja mallien pohjalta.

    Ensin poli­itikot oli­si­vat hah­mot­ta­neet yleisel­lä tasol­la perus­mall­it tyyli­in kotikun­ta­malli, maakun­ta­malli ja seu­tukun­ta­malli. Tältä poh­jal­ta olisi tehty asiantun­ti­joiden ja mallien sim­u­laa­tiot ja niiden perus­teel­la olisi päästy järke­vim­pään ratkaisuun.

    Kanslalaiskeskustelu­akin olisi pitänyt virittää.

    Suomes­sa asia kuin asia näyt­tää menevän pieleen, kun maal­likot ovat otta­neet asiantun­ti­jan roolin.

  29. Raimo K: Eipä niitä jono­ja aina ja kaikkial­la ole. Esim. meil­lä ei ole päivähoitoon jonoa.

    anonyy­mi: No, ei var­maan, jos se on lähi­sairaalas­sa ja sinne pääsee vain lähetteellä. 

    Onko teil­läpäin päivähoito sairaalas­sa? Meil­lä ei ole.

    Taas yksi esimerk­ki siitä, että sote-uud­is­tus­ta pide­tään vain sairaan­hoitoa koske­vana. Näin ei ole, sosi­aali­palve­lut ovat mukana!

  30. Aus­tri­an: Kyl­lä meille nykypäivänä pitäisi vielä riit­tää 1800-luvun palvelutaso!!!

    Her­ra on hyvä ja elää niin.

  31. eggo:
    Se on kyl­lä ihmeel­listä miten vähän las­ten­suo­jelus­ta puhutaan kun puhutaan palveluista. Sil­loin kun puhutaan niin yleen­sä päästetään ääneen joku kri­ti­soi­va van­hempi joka itse on jo ehtinyt pilaa­maan lapsen­sa elämän.

    Kyseessä on kuitenkin yhteiskun­nan ydin­toim­into heti poli­isin ja armei­jan jäl­keen. Viat­tomien las­ten pelas­t­a­mi­nen van­hem­mil­taan. Häm­mästyt­tävästi aliresursoitu.

    Las­ten­suo­jelu ei vält­tämät­tä ole aliresur­soitu. Kun kaik­ki mah­dol­liset tahot on velvoitet­tu tekemään las­ten­suo­jeluil­moi­tus hyvin mon­en­lai­sista, usein hyvin sub­jek­ti­iviseen tulk­in­taan perus­tu­vista asioista, ynnä jokaises­ta näpistyk­ses­tä tai 17-vuo­ti­aan ker­ta­juomis­es­ta niin sil­loin suuretkin resurssit käyvät hel­posti riittämättömiksi.

  32. Sep­po S: Katainen sanoi aamutelkkaris­sa, että hänen peri­aat­teenaan on nopea päätök­sen­teko. Vain siten pääsee eteenpäin.

    Kysymys on suuren organ­isaa­tion muut­tamis­es­ta ja muu­tos kos­kee sato­ja tuna­sia työntekijöitä.Ei sell­si­nen muu­tos mitenkään nopeasti tapahdu.

    Storan muu­tos kesti seit­semän vuot­ta eikä se ole vieläkään ohi.

    On aivan epäre­al­is­tista yrit­tää käden kään­teessä tapah­tu­vaa muutosta.Etenkään kun paper­il­la on vain muu­ta­ma rajaviiva.

    Suuret lin­jat ovat vain suun­ta, uud­is­tuk­sen onnis­tu­mi­nen ratkaistaan lop­ul­ta yksityiskohdissa

  33. Kun tässä näitä sudenkuop­pia kokoa­jan mietitään niin mik­sei ote­ta poh­jak­si Ruotsin (alueel­la vero­tu­soikeus) tai Tan­skan mallia (alueel­la ei vero­tu­soikeut­ta) ja kat­so­ta mis­sä niis­sä on pahim­mat ongel­mat. Täy­del­listä makkia ei ole ! Pitää val­ta vähiten huono. Onnek­si nyt tästä kun­tapo­h­jais­es­ta mallista on kuitenkin päästy eteenpäin.

  34. anonyy­mi: Min­ua vain kovasti ihme­tyt­tää, mik­si sit­ten vas­t­a­sit nimeno­maan oman, sairaaloi­ta koske­van kom­ment­tisi vas­tauk­seen. Kon­tek­stil­la on merkitystä. 

    Toki. Sairaaloi­ta koske­van kom­mentin kir­joit­ti joku ‘anonyy­mi’.

    Minä kir­joitin: “Eipä niitä jono­ja aina ja kaikkial­la ole. Esim. meil­lä ei ole päivähoitoon jonoa.” ja tarkoitin (ja tarkoi­tan edelleenkin), että sotes­ta puhut­taes­sa on syytä puhua muus­takin kuin sairaan­hoi­dos­ta, esim. myös päivähoidosta.
    Yleen­sä uno­hde­taan se ‘so’, puhutaan vain ‘te’stä.

  35. Raimo K: Minä kir­joitin: “Eipä niitä jono­ja aina ja kaikkial­la ole. Esim. meil­lä ei ole päivähoitoon jonoa.” ja tarkoitin (ja tarkoi­tan edelleenkin), että sotes­ta puhut­taes­sa on syytä puhua muus­takin kuin sairaan­hoi­dos­ta, esim. myös päivähoi­dos­ta. Yleen­sä uno­hde­taan se ‘so’, puhutaan vain ‘te’stä.

    Olen samaa mieltä itse asi­as­ta, mut­ta on aika outoa ruve­ta sotke­maan päivähoidon jono­ja leikkausjonokeskusteluun.
    Vai onko asioil­la ken­ties jotain suurem­paa yhteyt­tä, jos­ta en ole tietoinen?

  36. anonyy­mi: Olen samaa mieltä itse asi­as­ta, mut­ta on aika outoa ruve­ta sotke­maan päivähoidon jono­ja leikkausjonokeskusteluun.
    Vai onko asioil­la ken­ties jotain suurem­paa yhteyt­tä, jos­ta en ole tietoinen? 

    Keskustelun otsikkona on ‘Soteu­ud­is­tuk­sen sudenkuopat’ — siinä yhteys.

  37. Raimo K: Keskustelun otsikkona on ‘Soteu­ud­is­tuk­sen sudenkuopat’ – siinä yhteys.

    Se oli aihe, ei kyseisen keskusteluketjun (ja lain­auk­sen) kon­tek­sti.

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *