Kaupunkisuunnittelulautakunta näyttää laittaneen Kivinokan yleiskaavan periaatteet pöydälle. Kokoomuksessa ilmeisesti haaveillaan, että vihreiden, vasemmistoliiton ja demareiden joukosta löytyisi ainakin yksi puolustamaan rakentamista. Sitä taitaa olla turha toivoa. Valtuustossa on vankka enemmistö Kivinokan rakentamista vastaan. Olisi vain kaupunkisuunnitteluviraston työvoiman väärinkäyttöä viimeistellä suunnitelma hylättäväksi. On järkevää, että Lautakunnissa äänestetään suunnilleen samalla tavalla kuin valtuustossa.
Asian esittely lautakunnan kokouksessa on näköjään videoitu. Kannattaa käydä katsomassa. Videoon pääsee tästä.
Myönnän, että argumentit rakentamiselle ovat painavat, mutta omana tavoitteenani oleva tiivis kaupunkirakenne edellyttää myös kunnollisia viheralueita. Muutenhan me rakentaisimme myös Seurasaaren.
Kivinokasta voisi tulla itäinen Seurasaari. Silloin se täytyisi kuitenkin avata oikeasti kaikille eikä vain 600 mökkiläiselle ja heidän perheilleen. Jos vastakkain on 6000 asuntoa ja 600 mökkiä, 6000 asuntoa voittaa.
Minulla olisi ollut harrastusta rakentaa Kivinokasta aivan tyvi ja Itäväylä lähellä olevat alueet (osayleiskaavan ulkopuolelta) Tämä kuitenkin kaatuu kaavatalouteen. Kovin kallista rakentamista.
Vertaus ontuu. Seurasaarta ei voisi rakentaa helposti edes silloin kun näin haluttaisin se on saari ja kaukana mistään raideliikenneratkaisusta. Kivinokka taas on metroaseman välittömässä läheisyydessä. Villinki olisi huomattavasti potentiaalisempi ratkaisu itä-helsingin seurasaareksi, myös kauempana merellä olevat saaret sopisivat hyvin tarkoitukseen.
Onko jokaisesta rakennusprojektista pakko tehdä joku periaatesota? Suomen pinta-alasta on 71,6% metsää. Jokin kehä 1 sisällä oleva ryteikkö ei nyt varsinaisesti ole dystopinen viimmeinen henkireikä.
Aiotteko sitten laittaa viraston kaavoittamaan Kivinokkaa kunnolliseen virkistyskäyttöön? Ei taida olla vihervasemmiston agendalla sekään. Pitäkää rantasaunanne.
Kivinokka on oikeasti avoin kaikille, jotka sen vain oikeasti löytää. Minulle se on mitä luonnollisin kesäpäivän vietto paikka. Okei, vanhempani ovat tavanneet siellä ja isovanhempieni mökit (kumpikaan ei kivinokassa, mutta niillä muilla alueilla)oli kovassa käytössä, kunnes vanhuus vei voiton ja mökeistä luovuttiin noin 25 vuotta sitten. Tästä huolimatta ei ole ollut kesää, etten olisi siellä käynyt uimassa, kävelyllä, pyöräilemässä, kioskilla… Ei se niiden mökkiläisten oma niemi ole, ei vaikka jotkut on joskus muuta kuvitelleet. Kehittää sitäkin toki voi ja kehitetäänkin, mutta kyllä ne asunnot löytää paikkansa jostain muualtakin.
Kivinokka on nykyisinkin mukavasti avoinna meille satunnaisille kävijöille, mökkiläisten reviirit ovat ällistyttävän pieniä. Toisaalta mökkiläiset takaavat palveluille (tiet, uimaranta ja kahvila) tasaisen kysynnän ja huollon.
Seurasaarena alue on valmiiksi hieno kun mukaan lasketaan kartano, museosuojeltu siirtola-alue sekä erämaa-alue lintutorneineen. Täydennykseksi ei minusta kaivata muuta kuin alueen kiertävä polku myös itälaidalle.
Paikka missä on kulkuyhteydet melkein valmiina ei kelpaa rakentamiseen. Vaan sinne pitäisi tulla itäinen seurasaari.
Raitiovaunu piti saada Vartiosaareen.
Silta kruunuvuoren rantaan.
Kyllä Helsinkiläinen veronmaksaja kittää tästä ehtymättömästä logiikasta.
Helsingin poliitikot voisivat harkita sellaista kokonaissopua, jossa koko kaupunki ”kaavoitettaisiin” nykyistä pitkäjännitteisemmin. Sovittaisiin mitkä alueet ovat luonnonmukaisia viheralueta, virkistysalueita. omakotialueita, kerrostaloalueita, teollisuusalueita jne.
Nyt meno näyttää olevan sellaista, että joka vuosi kaavoitetaan lisää sieltä, missä saadaan kerättyä enemmistö lisäkaavoituksen tueksi. Yhtenä vuonna kaavoitetaan vihreiden säästettäviksi aikomia alueita, toisena kokoomuksen ja kolmantena demareiden. Tällainen vuosittainen lohkominen ei voi johtaa hyvin harkittuihin lopputuloksiin. Muistan ajan, jolloin vihertävät helsinkiläiset eivät pitäneet gryndereiden innosta lohkoa keskuspuistosta paloja yksi kerrallaan. Nyt vihreät taitavat olla yhtä innokkaita gryndereitä kuin muutkin.
> argumentit rakentamiselle ovat painavat
Mitäköhän nuo painavat argumentit ovat? Mitään asuntopulaa tai muuta pakottavaa rakentamistarvetta ei ole (mutta Helsingin hintatasolla rakentamalla voi tehdä tietenkin suuria voittoja). Mökkialue on lenkkeilijöiden käytössä siinä missä keskuspuistokin (rakennettuna olisi suljetumpi). Kilpailu uusista asukkaista ympäristökuntien kanssa ei sekään ole mikään järkisyy.
Helsingissä tehdään yleiskaavaa. Valmistuu vuonna 2016. Nämä kaavoitusriidat, Merirastila. Kivikko ja Vartiosaari johtubvat siitä, että ne jätettiin edellisessä yleiskaavassa selvitysalueiksi.
Mikä vimma kokoomuksella on tuhota virkistysalueet? Miksei tiivistäminen ja pilvenpiirtäjät kelpaa?
Mökkialueet ja siirtolapuutarhat pitäisi siirtää kaupungin ulkopuolelle. Suhteellisesti niin kauaksi kuin alueet oli niiden perustamisvaiheessa 70-80 vuotta sitten. Siirtolapuutarhat voitaisiin muuttaa vähitellen omakotialueiksi. Mökkikylät voitaisiin muuttaa sijainnista riippuen asuntoalueiksi tai todellisiksi viheralueiksi. Nyt siirtolapuutarhat ovat visusti suljettuja alueita enimmän osan vuodesta. Kesälläkin usemmilla alueilla on vain yksi portti päivisin auki. Mökkialueetkin rajaavat muiden käyttöä tehokkaasti.
Kivinokan kesämaja-alueen olemuksesta on vinoutuneita käsityksiä. Se on avoin kaikille, ollut aina. Siellä ei ole aitoja eikä täten varsinaisesti pihojakaan. Esimerkiksi minä pidän majani edustalla pihakeinua, johon saavat kyllä vieraatkin tulla lepuuttamaan jalkojaan silloin kun se on vapaana. Hyvin käyttäytyvällä vierailijalla on Kivinokassa todella vähän paikkoja, joissa hänen on syytä tuntea itsensä tunkeilijaksi.
Kivinokan hyvin luontoon sopivista vaatimattomista pikkumökeistä teiden varsilla ei kannata ottaa vatsahaavaa. Ne ovat osa alueen yhtenäistä vihermaisemaa, vaikka ne yksityiskäytössä ovatkin. Päinvastoin ne antavat oman pittoreskin säväyksen koko alueelle. Ne ovat myös osa Kivinokan historiaa.
Miten Vihreät aikovat vaikuttaa siihen, että Kivinokka avataan oikeasti kaikille eikä vain 600 mökkiläiselle ja heidän perheilleen?
Miten Vihreät aikovat muuttaa JHL:n ja Ponnistuksen yksinoikeutta valita mökkiläiset, jotta kaikilla halukkailla helsinkiläisillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet vapautuvien mökkien ostamiseen Kivinokalla?
Ei Kivinokka ole vain 600 mökkiläiselle. Ei mulla ole ollut mitään ongelmaa liikuskella ja virkistyä siellä. Ja mainittakoon, etten ole ikinä tuntenut ketään, jolla olisi mökki siellä.
Mistä sitten seuraa että sen Herttoniemen seudun rakenne pitäisi olla tiivistä siinä ympärillä. Eli vastaavasti pitää tiivistää vanhaa Herttoniemeä, Itäväylän reunat sekä Herttoniemen teollisuusalue.
Näitä viheralueita tarvitaan tosiaan eri puolille kaupunkia, ja aina vain enemmän, kun väkeä tulee koko ajan lisää niiden ympärille. Olen myös sitä mieltä, että ainakin Helsingissä merialueet rannan läheisyydessä sekä ranta-alueet rantaviivan läheisyydessä tulisi asettaa erityisen suojelun kohteeksi, varsinkin maisemallisesti kauniilla ja/tai luontoarvoltaan (yksikin riittää!) arvokkailla seuduilla, sekä paikoissa jotka ovat kaupunkiluontoretkeilijöiden, mukaanlukien lapset, nuoret, eläkeläiset ja vanhukset, helposti saavutettavissa.
Vedenalainen meriluonto on lisäksi oma maailmansa, jota emme edes kaikki tunne kovin hyvin. On silti päivänselvää, että vedenpinnan allakin on niille ravintoa, koska eri kalat ja monet vesilinnut, kuten isokoskelot, silkkiuikut, telkät ja tukkasotkat sieltä sitä löytävät.
Helsingissä olisikin syytä laajentaa lähiluonnon ja viheralueen käsite siis oikeastaan ”sini-viheralueiksi”! Mitä tuumaat?
600 mökkiläisen ajaminen pois Kivinokasta ei kyllä poliittisesti onnistu, ellei aluetta rakenneta asunnoiksi – vaikka Itä-Helsingin ”Seurasaari” kaunis visio onkin.
Sen sijaan Vartiosaaresta saisi 10 x paremman ja helpommin toteutettavan todellisen Itä-Helsingin Seurasaaren: Aitoa luontoa ilman satoja mökkejä ja siirtolapuutarhaa. Vartiosaaren kulkuyhteydet ovat asuntorakentamiseen kovin paljon huonommat kuin Kivinokassa, mutta kevyenliikenteen sillan tai kaksi rakentamalla virkistysmahdollisuudet avautuisivat kaikille. Rakennetaan siis Kivinokka ja säästetään Vartiosaari!
Molempia on tulossa. Pilvenpiirtäjiä saa vielä odottaa muutama vuosi mutta pienempiä täydennysrakennusprojekteja on käynnissä lähes jokaisessa korttelissa kun vain avaat silmäsi.
Minulle ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa mennä Kivinokkaan uimaan, kävelylle, piknikille tms. vaikken minä, eikä kukaan tuttuni omista mökkiä sieltä. Että jos nyt ei puhuttaisi puppua että Kivinokka ei olisi kaikille avoin.
Juho Laadulle: Jaa Helsingissä ei ole asuntopulaa? Kyllähän se hinnoissa näkyy että kysyntä ylittää tarjonnan selkeästi. Helppo tietysti huudella jos itsellä on jo asunto jonka hinta vain kasvaa säännöllisesti asuntopulan takia.
Ja Kivinokka ei todellakaan ole mikään koko kaupungin viheralue. Vähän aikaa sitten siellä oli vielä puomi kertomassa ettei ulkopuolisia kaivata paikalle. Tämä Kivinokka-liike on suurelta osin mökkiläisten nimbyismiä. Turhauttavaa kun joka niemennokkaa ollaan rauhoittamassa ja suojelemassa kun aina löytyy joku joka ei halua uusia naapureita itselleen.
Ehdottomasti juuri noin, Vartiosaari edellyttää tolkuttomat investoinnit, miksi se on Osmon mielestä parempi asuntorakentamiskohde kuin Kivinokka
Vrtiosaareen mahtuisi sekä avointa virkistysaluetta että ne mökit, jotka Kivinokassa ehdotuksen mukaan joutuisi rakentamisen alle.
Kivinokka on jo olemassa olevan raideyhteyden vieressä josta Kulosaaren metroasemille tulee pisimmillään noin kilometri, jos Naurissalmessa luovutaan muutamasta kulosaarelaisten luksusveneiden satamapaikasta ja salmen yli tehdään kevyenliikenteen silta metroasemalle.
Kivinokka rajautuu suoraan Fastholmaan, ja se taas Viikin-Kivikon viheralueeseen, joten virkistysaluetta alueen asukkailla on jo yllin kyllin muuhun kaupunkiin verrattuna. Kivinokka on suljettu pienehkön piirin yhteisö jossa ei (ainakaan aikasemmin) ole suvaittu vierailijoita pohjoisrannan lintutornin kiikaroijia enenpää. Huutelua saa peräänsä jos erehtyy kesäaikaan mökkirannoille.
Osmo voisi valottaa kuinka aikoo avata Kivinokan kaikille kapupunkilaisille.
On totta, että kaupungissa tarvitaan viheralueita, mutta ei siinä määrin kuin se on Helsingissä ymmärretty. Nyt niitä on liikaa ja ne ovat liian suuria. Ne rikkovat kaupunkirakenteen, mikä ei ole tarkoitus.
Ei sille virkistymiselle aina omaa paikkaa tarvitse. Esimerkiksi kävelyretki eteläisessä kantakaupungissa voi olla äärimmäisen virkistävä kokemus ilman, että kenenkään pitää varata virkistäytymiselle omaa tilaa. Toisaalta taas joku Tapio Wirkkalan puisto ei virkistä ketään.
Jotenkin kaupungin uusista virkistysalueista tulee mieleen se, kun kaupunki rupeaa ”elävöittämään” jotakin aluetta. Esimerkiksi yrittämällä rakentaa pysäköintiluolan Hakaniemeen.
Jos Seurasaaresta rakennettaisiin suoraan Paciuksekadulle kulkeva kevyen liikenteen väylä, olisi Seurasaaresta noin kilometri nelosen pysäkille. Näin ollen eräiden kommentoijien periaatteita mukaillen Seurasaari on raideliikenteen välittömässä läheisyydessä. 🙂
Villinki ja Vartiosaari eivät korvaa Kivinokkaa, sillä ne ovat sen verran syrjässä että niissä ei voi piipahtaa samalla tavalla kuin Kivinokassa. Villinkiin ei mene ollenkaan yhteysalusta. Tämä asia pitäisi korjata ensi tilassa.
”Silloin se täytyisi kuitenkin avata oikeasti kaikille eikä vain 600 mökkiläiselle ja heidän perheilleen.”
Se on jo täysin avoinna kaikille vierailijoille. Kivinokka on kansanpuisto jossa kukaan ei omista maata, vaan mökkiläiset vuokraavat vain sen maaläntin jolla heidän mökkinsä seisoo.
Rakennusmääräyksillä mökkien koot on rajoitettu 12 neliöön mikä takaa paitsi sen että mökkejä pienelle niemelle mahtuu ällistyttävän paljon – yrittäkääpä mahduttaa 600 100-neliöistä luksusmökkiä Kivinokan kokoiselle alueelle, myös sen että mökkeily on edelleen varsin edullista. Mökkien hinnat ovat kunnosta riippuen vaihdelleet 10 tuhannesta 30 tuhanteen, mikä suomalaisissa mökkkihinnoissa on ehdotonta halvinta kastia.
Kannattaa kiinnittää huomio juuri tuohon että mökeillä ei ole tontteja vaan ainoastaan maapohja – kansanpuiston ajatus on että ympäristö on kaikkien käytössä ja sitä muokataan mahdollisimman vähän. Kivinokka onkin säilynyt kauttaaltaan suomalaisena metsänä, jota pikku mökit täplittävät. Paikka on mm. lintuparatiisi, muista eläimistä puhumattakaan.
Tilaa uusille mökeille varmasti löytyisi. Tuhatkin mökkiä on varmasti mahdollisuuksien rajoissa. Silloin mökkien käyttäjiä olisi omistajat, perheenjäsenet ja tuttavat mukaanlukien jo tuhansia. Tämän lisäksi Kivinokassa on mm. kaksi uimarantaa, jalkapallo- ja muita urheilukenttiä jotka ovat kaikkien kaupunkilaisten vapaassa käytössä. Kivinokan kesätapahtumat – yhteisö järjestää niitä talkootöinä useita joka kesä – houkuttelevat tuhansia vierailijoita joka kesä.
Tervetuloa vain Osmo Soininvaarallekin Kivinokkaan viettämään aikaa! Kaikkialla saa liikkua, kaikkialle pääsee. Ainoastaan autoilua on Kivinokassa rajoitettu. Siksi se puomio siellä on, ei estämässä ketään saapumasta nauttimaan kansanpuiston tunnelmasta 🙂
Onnistuit juuri puhumaan ristiin itsesi kanssa. Markkinataloudessa korkea hintataso nimenomaan kertoo asuntopulasta.
Siksi siis kannattaa kaavoittaa niin paljon ja niin kallista kuin vain suinkin onnistuu. Se helpottaa asuntopulaa eniten (= laskee kaikentasoisten asuntojen hintaa tehokkaimmin).
IsoH kirjoittaa asiaa. Vartiosaari on liikenteellisesti hankalassa paikassa. Myös sen luonto on poikkeuksellisen upea ja monipuolinen. Sitä olisi sääli tuhota massiivisella rakentamisella.
Toisaalta ymmärrän Kivinokan puolustajia, mutta eri syistä. Alueeseen liittyy vahvoja kulttuurihistoriallisia perinteitä. Kannattaa vaikka lukea Westön kirja Missä kuljimme kerran, niin tajuaa, miten tärkeä paikka Kivinokka on ollut Helsingin työväestölle. Kallion köyhät pakenivat Kivinokkaan ”maalle”.
Mutta jos kahden huonon vaihtoehdon välillä olisi pakko valita, valitsisin Kivinokan länsireunan rakentamisen nimenomaan ekologisista syistä.
Seurasaarensalmi on huomattavasti leveämpi kuin naurissalmi. Raitotie ei ole raskasta raideliikennettä. Ei vittis saivarrella.
Näyttää että Osmo joutuu toimimaan vastoin omaa järkeään, mutta sitähän politiikka lienee… kompromissia rationaalisen ja tunneajattelun kesken
Tämä puomi on herättänyt kohua. Puomi on edelleen siinä ja tarkoittaa, että alueelle ei saa ajaa autolla. Ihan oikea periaate, toteutustapa vaan ilmeisesti herättää vääriä mielikuvia
Ihmisille ei ilmesty rahaa ilmasta, joten on hyödytöntä kaavoittaa ”niin kallista kuin vain onnistuu”. Sen sijaan pitäisi kaavoittaa ja rakentaa järkevän hintaisia ja -kokoisia asuntoja joihin ihmisillä on varaa. Sellaisille löytyy tilaa esimerkiksi Viikistä useamman sadan hehtaarin verran.
Kivinokasta kaavaillaan rikkaiden kultahammasrannikkoa josta on hieno merinäkymä kantakaupunkiin ja varttitunnin matka mersulla Stockalle. Miten se muka vähentää asuntopulaa kun asunnot on suunnattu ihmisille joilla olisi varaa ostaa asunto nytkin mistä haluavat?
”Vihreiden mielestä itäväylän ympäristöön voisi rakentaa, eritoten, jos moottoritiestä tehtäisiin katu, bulevardi. Sen varteen kannattaisi rakentaa. Kivinokan alueelle ei vihreiden mielestä ole mitään syytä mennä.”
Tälläinen visio löytyy Elina Moision blogilta, sama ajatus on myös Helsingin Vihreiden sivulla.
Nyt taäytyy kyllä tyhmempänä kysyä, millainen versio siitä bulevardista on tarkoitus tehdä..?
Jonkinlainen puolibulevardi, toisella puolella rivi lehmuksia ja toisella metroraiteet, ns. neben den Linden-malli..?
..vai onko tarkoitus nostaa Itäväylä metron päälle (Ueber den Linden)..?
..vai peräti viedä metro tunneliin (unter den Linden)..?
http://www.youtube.com/watch?v=SWeFNbKs8Zs
..ja millähän vuosisadalla..??
En pidä seuraavaa päättelyketjua pätevänä.
asuntojen korkeat hinnat => ”asuntopula” => pakko rakentaa tiiviimmäksi
Asuntojen korkeille hinnoille ja kysynnälle markkinoilla on monia muitakin selityksiä kuin asuntopula (= asunnottomuus tai liian monta ihmistä per asuntoneliö tai liian pitkä etäisyys kotoa työpaikalle (= ”työpaikkapula” toisaalla)). Mahdollisen asuntopulan voi korjata muutenkin kun tiivistämällä Helsinkiä. Mikään ei velvoita Helsinkiä rakentamaan lisää. Metropoli toimii aivan hyvin myös Helsinkiä tiivistämättä.
Helsingissä voi sanoa olevan asuntopulan ituja siinä mielessä, että Helsingissä on suhteessa enemmän työpaikkoja kuin asuntoja, ja tämä pakottaa ihmiset pendelöimään melko kaukaakin. Tosin Nurmijärven tasolla asuntoja on jo hyvin saatavilla, joten tilanne ei ole vielä matkustusaikamielessä paha. Tämän epätasapainon voisi kuitenkin korjata helposti, tiivistämättä, vaikkapa kaavoittamalla muutama toimistokortteli asunnoiksi.
Myöskään tämä päättelyketju ei päde (paitsi jos edetään slummiutumisen puolelle asti):
rakennetaan Helsinkiin (tai pääkaupunkiseudulle) lisää asuntoja => asuntojen hinnat laskevat
Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua on nyt rakennettu lisää monta kymmentä vuotta. Ovatko hinnat laskeneet? No eivät. Ei kannata odottaa tätä jatkossakaan.
Ja edelleen seuraava pättelyketju on väärä.
asuntojen korkeat hinnat => ihmiset haluavat asua mahdollisimman tiiviisti ja kaupunkimaisesti
Oletan että edelleen suosituin asumismuoto olisi meren tai oman järven rannalla, omassa talossa, rauhallisessa paikassa, keskellä Suomen parhaita palveluita.
Joissain osissa Helsinkiä monia ihmisiä miellyttävä ympäristö nostaa hintoja – samoin kuin maaseudulla. Mutta ei pidä olettaa, että tämä olisi keskeinen syy Helsingin asuntojen korkeille hinnoille.
”Nimbyismi” on ihmisten luonnollinen reaktio (tosin kaikkien vastustajien osalta vertaus ei ole täysin osuva, sillä mökkiläisille ei jäisi edes omaa mökkiä, joten ei myöskään sen viereen back yardia, jolle rakentamista voisi paheksua). Kivinokan tilannetta voi myös ajatella niin, että olisi outoa, jos kaupungin köyhimpien häätäminen perinteiseltä kesäkeitaltaan rikkaampien eduksi ei aiheuttaisi napinaa. Nimbyismiä esiintyy samaan tapaan kaikissa kohteissa. Kaivopuistossakin asukkaat vastustaisivat puiston rakentamista, vaikka heille kuinka vakuuttelisi, että on asuntopula, ja Helsinkiä pitää tiivistää kaikkialla. (Ja Kaivopuistossa voisi jopa varmasti rakentaa niin kallista kuin onnistuu.)
Annan vielä yhden, mielestäni loogisemman selityksen tilanteelle. Helsinki on pääkaupunki ja maan suurin kaupunki, johon ovat keskittyneet sekä hallinto, että sen mukana paljon muutakin. Olisi aikamoinen ihme, jos Helsingn seudulla asuntojen hinnat eivät olisi Suomen korkeimmat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maan kannalta olisi viisasta sijoittaa mahdollisimman paljon asukkaita juuri Helsinkiin, sen enempää kuin olisi sijoittaa heidät kaikki Kaivopuiston ja Kauniaisiin. (Tästä saa tietenkin olla yhtä tai toista mieltä.) Helsinki kilpailee asukkaista ja rikkaista asukkaista siinä missä kaikki pääkaupunkiseudun kunnat ja kaikki muutkin Suomen kunnat. Ei sen kummempaa. Tulkitsen ”asuntopulan” ja vastaavat ”hyväntekeväisyysselitykset” yleensä vain helsinkiläisten selityksiksi itselleen (siistäimpää kuin tunnustaa halu kilpailla komeudesta ja rikkaudesta muiden kanssa tai Helsinki-patriotismi). Helsingissä voisi olla myös vastaavia ihmisten elämää parantamaan tähtääviä ”toimistoähky”-kampanjoita, mutta enpä ole niitä vielä nähnyt :-).
Juho.
Jos olet sitä mieltä, ettei asuntoja pidä rakentaa Helsinkiin kysyntää vastaavasti vaan ihmiset pitää asuttaa muuyalle, tahtoivat nämnä tai eivät, miten valitset ne, jotka kuitenkin saavat asua Helsingissä? Arvalla vai annetaanko puoluetoimistille äänimäärän mukainen kvootti jaettavaksi?
Huikein ”puisto” on ehdottomasti Seppo Renvallin ”puisto”, joka on romua täynnä oleva tyhjä tontti keskellä teollisuusaluetta. En keksi yhtään hyvää syytä olla rakentamatta tätä rytöä. Tällaisissa ”puistoissa” virkistäytyvät lähinnä ku*sihätäänsä helpottavat, tai sopivan näkymättömään paikkaan kojun kyhänneet spurgut.
Rahasta-ajattelija Adam Sadomasokiewicz voisi olla tuosta eri mieltä. Jos kukaan ei omista maata, niin kenelle vuokra maksetaan?
Ensimmäisenä pääsiäispäivänä on tarjolla Kivinokka-kierros.
Joo, autoja ei Kivinokkaan kaivatakaan.
Nyt kyllä yrität syöttää täyttä potaskaa!
Kerrohan minulle, miten esimerkiksi Koivusaari ulkoilu- ja virkistysalueena muka rikkoo kaupunkirakennetta? Sehän on pikemminkin osa vihervyöhykettä, käytävää tai vihersormea, joka ulottuu aina Helsingin ulkosaaristosta mm. Tiirasaaren ja Lehtisaaren kautta Laajalahden arvokkaalle linnustoalueelle.
Eivät viheralueet Helsingin kaupunkirakennetta riko. Taidat unohtaa maantieteelliset tosiasiat, mm. sen, että Helsinki on rakennettu alunperin Vantaanjoen suulle ja levittäytyi sieltä vasta myöhemmin mm. Vironniemelle. Kun nyt kapungin keskus sijaitsee kapealla niemellä, meren ja eri saarten saartamana, ei ole mikään ihme, että lisärakentaminen alueelle johtaa ristiriitoihin mm luonnon sekä rantojen virkistyskäytön kanssa.
Kaupungin oikea, luonnollinen kasvusuunta olisi sisämaahan päin, mutta minkäs teet, kun tarpeeksi suuri osa päättäjistä saatiin kääntämään rakentamista metron linjauspäätösten myötä itä-länsi-suuntaan, missä kasvupotentiaalia ei ole meren ja muiden siihen liittyvien reunaehtojen takia yhtä paljon kuin järkevämmin toimien olisi ollut saavutettavissa. Gryndereiden, rakennusalan, prosenttiperustaisten asuntovälittäjien sekä pankkien kannalta tämä nykysuuntaus edustaa toki toivottua kehitystä, mutta asukkaiden etu se ei mitenkään yksiselitteisesti ole, ei myöskään kaupunkiin muuttoa haikailevien etu.
Herää kysymys, minkälaisa marionetteja nykyiset päättäjät ovat, ja kuka niistä naruista vetelee?
Helsingissä ja Kaivopuisossa pätevät periaatteessa samat säännöt. Molemmissa voi miettiä, pitääkö rakentaa niin paljon kuin kysyntää uudelle tiivistämisrakentamiselle riittää. Makuasia vastaako kyllä vai ei. Se ei kuulosta järkevältä, että vastaus olisi aina automaattisesti kyllä.
Ihmisiä ei pääsääntöisesti pidä asuttaa yhtäälle tai toisaalle, vaan he voivat valita itse. Valita voi kalliin tai halvan paikan. Kalleimpien paikkojen tiivistäminen on toinen juttu, eikä liity ihmisten oikeuteen asua haluamassaan paikassa.
Puolueita ei asukkaiden valinnassa kaivata. Ihmiset valitkoot itse makunsa, tarpeidensa, pakottavien reunaehtojensa (esim. työpaikka Helsingissä) ja lompakkonsa paksuuden mukaan. Helsinki käsittääkseni yrittää vaikuttaa yhtälöön ja valita sopivia asukkaita vaatimalla ja tukemalla köyhien asumista kalliilla alueilla.
Myös valtio voi miettiä, millaisen asumisjakauman se Suomeen haluaa. Keskittämisellä on sekä etuja että haittoja. Helsinkiläiset varmaankin näkevät etuja yhden kaupungin mallissa. Pääkaupunkina ja suurimman metropolin keskuksena Helsingillä onkin tietty kilpailuetu muihin kuntiin verrattuna. Mutta asiasta voi ja pitää myös keskustella. Viidakon lait vai ohjausta?
Nyt en oikein ymmärrä logiikkaasi. Ensimmäinen on tosin periaatteessa totta, mutta siihen liittyy pari asiaa mutkistavaa seikkaa, joista lisää myöhemmin. Toista väitettäsi en sen sijaan ymmärrä kuin osittain. Nimittäin:
Kun kerran Helsingin kantakaupungin asunnoista ainakin hintapyyntöjen perusteella maksetaan korkeampia hintoja kuin lähiöiden asunnoista, ja ennenkaikkea suurempia hintoja kuin mitä rakennuskustannukset + kohtuullinen voitto rakentajalle ovat, niin miten pystyt uskottavasti perustelemaan sen, ettei näistä asunnoista ole kovempi kysyntä kuin lähiöiden asunnoista?
Sillä että ”isoveli” käskee maksamaan näistä asunnoista kovempia hintoja? Sillä että niiden laatutaso ja sitä myöten rakennuskustannukset ovat selvästi lähiöasuntoja korkeampia (kantakaupunkiasuntojen iästä huolimatta)? Sillä että paha kapitalisti riistää?
Sitten tuosta ensimmäisestä kommentistasi: Jos menen torille myymään viisi laatikkoa appelsiineja, ja tällä torilla jo olevilla kolmella myyjällä on myytävänään 100 laatikkoa appelsiineja. Pyydän näistä appelsiinilaatikoista 10 euroa laatikolta, kun nämä kolme kauppiasta pyytävät kukin 30 euroa laatikolta. Voisin kuvitella, että asiakkaat ryntäävät minun luokseni, etenkin jos appelsiinini ovat priimaa tavaraa?
Tuo viisi laatikkoa on kuitenkin aika nopeasti myyty ja jos sinä olisit yksi niistä, jotka ovat jääneet vaille halpoja appelsiineja, niin sinun kannattaisi tarjota 15 euroa jollekin näistä viiden halvan laatikon ostajasta ja hänen kannattaisi myydä. Hän tienaisi 5 euroa tuossa ja sinä säästäisit edelleen 15 euroa appelsiinien yleiseen hintatasoon nähden. Teette kaupat ja kaverisi tulee tarjoamaan sinulle 20 euroa appelsiinilaatikosta. Tilanne on vastaava kuin äsken. Eli todennäköisesti myyt ne appelsiinit. Ja ketju jatkuu siihen asti, kunnes näistä viidesta appelsiinilaatikosta pyydetään se 30 euroa kappaleelta.
Miksei sitten joku näistä kolmesta muusta myyjästä ryhtyisi tarjomaan appelsiinilaatikoitaan sinua halvemmalla? Siksi koska muutaman laatikon tapauksessa niille kävisi juuri noin kuten niille minun torille tuomilleni laatikolle. Ja jos nämä kolme laittaisivat laittaisivat enemmän appelsiinilaatikoita myyntiin, niin tällöin he joko jäisivät helposti tappiolle, jos ovat ostaneet ne appelsiinilaatikkonsa jotain tukkurilta 25 euron hintaan. Ja appelsiinilaatikoiden hinta nousisi joka tapauksessa lähelle sitä alkuperäistä 30 euroa, koska se on ihmisten muistissa ollut ”käypä hinta”.
Minusta ainoa toimiva konsti alentaa pysyvästi appelsiinien hintoja tässä tilanteessa olisi jonkun tuottajan tuoda markkinoille satoja tai jopa tuhansia laatikoita appelsiineja selvästi tuota 30 euroa alhaisempaan hintaan.
Ellen nyt aivan väärin ole johdatellut ajatusta… Kommentteja?
Toivottavasti yleiskaava kirjoitetaan oikeaksi pitkän tähtäimen (pysyväksi) suunnitelmaksi eikä jatkuvan tiivistämisen yhden tavoiteaskeleen kuvaukseksi. Pelkään että Helsingissä yleiskaavakin voi olla vain kokoomuksen, vihreiden ja demareiden sopimus siitä, mitkä alueet ovat seuraavina rakentamisvuorossa. Hyvää tässäkin tyylissä on toki se, että kaikkeen rakentamiseen on yleiskaavassa kaikkien allekirjoitus, eikä yksittäisten puolueiden ole yhtä helppo pakoilla minkään rakennettavan kohteen kohdalla sanomalla ”emme me, mutta kun ne muut”.
Tähän on ihan yksinkertainen ratkaisu: markkinatalous -> raha. Se hoitaa ongelman. Poliitikkoja ei yleensä kannata sotkea rakennusbisnekseen, sillä silloin on todennäköistä, että juttuun liittyy väärinkäytöksiä.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että Helsingin seudun kaupunkien pitää luoda mahdollisuudet rakentaa kaupunkimaisesti. Kaupungin pitää kasvaa sipulimaisesti. Keskustasta alkaen vyöhykkeiden tulee järjestyksessä kypsyä kaupunkimaisiksi.
Helsingin lähialueilla tulee keskittyä keskustaa lähimpien alueiden kaavoitukseen: Taka-Töölö, Meilahti, Munkkivuori, Haaga, jne.
Osmon yllyttämänä katsoin lautakunnan kokouksen Kivinokka-esittelyn. Aikamoista älyllistä voimistelua saa harjoittaa vihreä ja moni muukin, jos sen hylkää.
Blogista ymmärsin myös, ettei Itäväylän varrenkaan rakentaminen onnistu yksin. Vanhaa Herttoniemeä ei kellään ole kanttia tiivistää, joten se lisää kaupukia stadiin-sloganeista sun muista strategioista.
Kantakaupungista tulee välittömästi mieleen kaksi suurta puistoaluetta, jotka ovat kaupunkirakenteen kannalta ylisuuria. Topeliuksen-Sibeliuksen puisto Töölössä ja Alppipuisto Alppilassa.
Taka-Töölön yhtenäiset puistoalueet Topeliuksen kadusta länteen ovat kaikkinensa vajaat parikymmentä hehtaaria. Vaikka näistä rakentaisi vain puolet, alueelle saataisiin Töölön keskimääräisellä korttelitehokkuudella vajaat kymmmenen tuhatta uutta ihmistä. Puistoa jäisi edelleen ylenmäärin virkistyskäyttöön ja alueelle syntyisi asiakaspotentiaalin myötä palveluita, joita siellä ei nykyisin ole. Töölöä ei haukuta kuolleeksi nukkumalähiöksi syyttä.
Alppipuistossa puistoaluetta ei ole yhtä tuhlailevasti kuin Töölössä, mutta rakentamalla Linnanmäen parkkialueen ja ehkä korttelin verran Viipurinkadun länsipuolta kantakaupunkia saisi jatkettua Pasilaan. Nyt se loppuu käytännössä Alppitorille, joka on alueen keskus. Tälle olisi mielekästä tehdä jotain siksikin, että Keski-Pasilan onnistumisen edellytykset kasvavat, mitä vähemmän se on saari.
Ja HUOM! omaa koirankusetuspuistoani ehdotan rakennettavaksi, joten tämä on anti-nimbyilyä, jos mikä.
Ollakseni johdonmukainen Munkkivuori kuuluu rakennuskelvottomien alueiden listalle, koska sinne kestää joukkoliikenteellä yhtä kauan keskustasta kuin Kontulaan ja yhteytenä on vain bussi.
Listasi alueet ovat kaikki sellaisia joissa arkkitehtuuri on onnistunutta, koska ne on rakennettu ennen 1960-lukua.
Lähellä keskustaa sijaitsevia alueita, joiden arkkitehtuuri on mitäänsanomatonta, ovat esimerkiksi Kulosaaren ja Oulunkylän asemien ympärillä olevat kerrostalot.
Koskelan arkkitehtuuri on sangen rumaa, mutta nykyisellään sinne ei mene kunnollista joukkoliikennettä. Jos sinne jatkettaisiin Kustaa Vaasan tien raitiotie ja rakennustehokkuus tarkistettaisiin sijaintia vastaavaksi, olisi kaupungilla myös mahdollisuus hyvien veronmaksajien määrää, koska nyt Koskela on köyhä. Esimerkiksi Haagassa nousupotentiaali on paljon pienempi.
Korkea markkinahinta tarkoittaa suoraviivaisesti tulkittuna kovempaa kysyntää. Huomaa että väitteessä puhuttiin ihmisten haluasta asua mahdollisimman tiiviisti ja kaupunkimaisesti. On monia muitakin syitä, jotka voivat nostaa hintaa / haluttavuutta, esimerkiksi se, että seudulla on paljon työpaikkoja, tai että urakehitysmahdollisuudet hallinnollisilla aloilla ovat hyvät.
Appelsiiniesimerkki näyttää ihan toimivalta, mutta ilmeisestikään Helsingin asuntomarkkinat eivät täysin vastaa applelsiinien torikauppaa, koska asuntojen hinnat ovat jatkuvassa nousussa jatkuvasta lisärakentamisesta huolimatta. Lisärakentaminen ei siis ole tähän mennessä laskenut asuntojen hintoja. Miksi asuntojen hinnat laskisivat jatkossa? Veikkaan että nousevat kuten aiemminkin, ellei taloudessa tapahdu jotain mullistuksia.
Jos rakennuttajat rakentaisivat Helsingissä vuodessa vaikkapa 100 000 asuntoa lisää, varmaankin hannat putoaisivat. Mutta todennäköisemmin rakentajat rakentavat niitä itselleen optimaalisempaan tahtiin, ja antavat asuntojen hinnnan nousta koko ajan.
Jos asuntojen hintoja pitäisi ihan oikeasti pudottaa, ensimmäinen mieleeni tuleva konsti olisi vaikkapa siirtää kasvua Tampereelle. Jos uudet valtion virat perustettaisiin sinne, ainakin Helsingin asuntojen hintojen nousu olisi maltillisempaa, ehkäpä hinnat jopa laskisivat jossain vaiheessa.
Kaikki helsinkiläiset tuskin haluvat omaa pikkumökkiä kaupungin alueelta. Lammassaaren tonttiarvonnan perusteella voi tehdä valistuneen arvauksen, että minimissään 30 000 helsinkiläistä oman mökin kuitenkin ottaisi.
Vihreiden ja demarien tulisikin tehdä välitön ponsi mökkiasutuksen lisäämiseksi Helsingissä. Eihän voi olla oikein, että vain muutama sata halukasta kymmenistä tuhansista saa itselleen mökin kaupungin virkistysalueelta, lähes ilmaisella tonttivuokralla.
Mahtaisiko riittää, jos Santahamina sekä Viikin, Tuomarinkylän ja Vantaanjoen varren pellot otetaan mökkikäyttöön? Tällöin myös torjutaan siirtolapuutarhojen ja mökkien hintojen ylikuumentumista, kun tarjontaa on riittävästi. Tarvittaessa korkeampia mökkejä, tiivistä ja ekologista rakentamista, raideyhteys toki alle kilometrin etäisyydelle
En malta olla tarjoamatta omaa kommenttiani keskusteluun:
Tuo Jannen tekemä asuntojen rinnastaminen appelsiinilaatikoihin on aikamoista asioiden yksinkertaistamista ja voi tosiaankin johtaa jopa melkoisiin ajatusvirheisiin, jollaisia mielestäni mm. Helsingin kaavoitussuunnitelmissa on nähty.
Mitkä ovat appelsiinilaatikon ostajan kriteerit? Appelsiinien lukumäärä laatikossa, paino, kuoren paksuus, se miten helppoa ne on kuoria, maku, kypsyysaste ja väri saattaisivat olla ostopäätöksen teolle, kuten myös niitä aiemmin ostaneiden, ostajan ystävien tai tuttujen kommentit. Toimittajan luotettavuus voi olla myös yksi merkittävä tekijä, varsinkin jos joku kauppias on aiemmin yrittänyt ujuttaa laatikoihin mukaan osittain homeessa olevia appelsiineja. Yksi pilaantunut hedelmä saattaa pahimmillaan pilata koko hedelmälaatikon sisällön.
Mistä ihmeestä päättelet, että kaikki ostajat haluaisivat ostaa juuri appelsiineja? … tai juuri yhden laatikollisen appelsiineja?
Joku haluaa ehkä vain viisi appelsiinia ja joku toinen taas tarvitsee peräti puolitoista laatikollista, mutta ei appelsiineja vaan banaaneja, kun taas kolmas haluaisi puoli laatikollista mansikoita, ja neljäs viisi laatikollista omenia. Pitääkö kaikkien tyytyä ostamaan yksi laatikollinen appelsiineja?
Ostajien tarpeet ja mieltymykset ovat erilaisia, eivätkä markkinat toimi kunnolla jos tarjolla on vain yhtä ja samaa.
Toinen asia, jonka jätät huomioimatta on se, että eri tuotteista pyydetään eri hintaa, joka toki määräytyy yleensä osin kysynnän ja tarjonnan perusteella. Jos myyjä on ostanut esim. koko mansikkalaatikkopinonsa lainarahalla, joka on maksettava takaisin saman päivän iltana, saattaa into myydä alkuperäistä tavoitetta alemmalla hinnalla kasvaa torin sulkemisajan lähestyessä. Lisäksi on tietysti huomioitava ostajien kaupantekoon käytettävissä olevat pennoset sekä se montako laatikkoa kutakin laatua markkinat voisivat vetää tavoitehinnalla. Markkinoinnin ja lainoituksen avulla on toki mahdollista saada joku haluamaan mansikoita enemmän kuin asianomaisen tarve tai lompakon sisältö antaisi aihetta.
No, mitä tuumaisit sitten naapurikojun kalakauppiaasta, jolla ei ole lainkaan laatikoita, vaan kalojen kysyntään vedoten hän ehdottaisi sinulle, että tunkisi omat kalansa sinun banaani- tai mansikkalaatikoihin?
Jos kauppatorilla banaanien ja mansikoiden myyjät suostuisivat tähän, johtaisi se lopputulokseen, jossa olisi sekä survottuja banaaneja että litistettyjä mansikoita samoissa laatikoissa kalojen kanssa. Epäilen, että tuolloin sekä banaanien että mansikoiden ostajat päätäisivät jättää ostoksensa tekemättä ja lähteä muualle, jolloin laatikoissa oleva kala-mansikka-muhennos päätyisi lokkien ja rottien ruoaksi, ellei jätehuolto ehtisi väliin.
Ehkä tyytyväisin ostaja olisi se, joka viittä omenalaatikkoa kaivatessaan päättikin lähteä Lohjan markkinoille, kun huomaisi, että niitä ei toriltasi saa!
Kävin pitkästä aikaa katselemassa Kivinokkaa, kun siitä nyt käydään kovaa vääntöä. Parhailla paikoilla mökit kiiltää uutuuttaan, notkelmissa olevat mätänee hiljalleen. Harvat paikalla olleet mökkeilijät tuijotteli vihaisesti kun pujottelin majojen, istutusten, telttakatosten ja terassien välissä. Pohjoisrannalla uskomaton määrä jätettä, maatuvia veneitä ja muuta rojua. Ihan epätodellinen paikka.
Nykyisellään Kivinokka on väärässä paikassa ja väärällä vuosisadalla. Koko Helsinkiä ei voi museoida.
Kaupungille, tietysti. Mutta etköhän sinä tämän jo ymmärtänytkin?
Käytännössä valitaan Vartiosaari, sama valtuusto ei voi sanoa ei sekä Vartiosaaren että Kivinokan rakentamiselle. Samoin Kivinokan säilyttäminen tekee Herttoniemen täydennysrakentamisesta entistä tärkeämpää.
Ei tän kaupungin tiivistäminen ja laajentaminen sitä tarkoita että ihan joka nurkka on pakko gryndata. Mutta kääntäen, suojelukiintiö on rajallinen.
Höpsistä. Vartiosaareen tarvitse muuta kuin jatkaa ratikkalinja Laajasalosta. Tuo maksaa joitain kymmeniä miljoonia tai jotain sinne päin, eli ei juuri mitään a suhteessa siihen mitä yleensä vastaavan kokoisten asuinaluiden investoinnit on. Siis tyypillisesti tässä kaupungissa maksaa tuollaisen 7 000 asukkaan alueen liikeneninfra noin parisataa miljoonaa euroa ja parkkipaikat jokusen sata miljoonaa päälle. Joku ratikkalinjan jatkon on ihan pyöristysvirheen luokkaa oleva asia taloudellisesti.
Kyllä, tämä edellyttää Laajasalon ratikan siltoineen joka kaikkinensa maksaa sekin jotain parisataa milliä, eli ihan saman verran kuin vaikkapa Kivinokkasuunnitelmassa oleva Itäväylän kattaminen. Ero on siinä että kate mahdollistaisi joitain tuhansia asuntoja, ja silta palvelee kymmeniä tuhansia asukkaita.
On se jännää, että yhtä ratikkasiltaa jaksetaan kummastella, kun pysäköintipaikkojen pakolliseen rakentamiseen menee joka vuosi tuollaiset 60 miljoonaa euroa.
Koivusaaren ympäristöstä näkyy pohjoisessa korkea paljas mäki, olisikohan se Malminkartanossa oleva täyttömäki. Miksei Koivusaareen gryndereitten himoamia merinäköala-asuntoja voisi sijoittaa sinne, jos nyt ylipäätään asuntoja suoralla merinäköalalla pitää rakentaa? Näin voisi kaupunki saada mahdollisuuden rakentaa uusi, ns hyvien veronmaksajien (emmekö me muka ole sellaisia?) kylä huomattavasti vähemmän haitalliseen paikkaan ja (uskoakseni) huomattavasti edullisemmin infrakustannuksin.
Mikäli mitään erityisiä esteitä ei Malminkartanon täyttömäelle rakentamiselle olisi, olisi tietysti syytä vielä varmistaa, että huolehdittaisiin riittävän hyvin (tästähän ei KSV:n ja kunnallisen päätöksenteon kanssa toimittaessa ole takeita) siitä, että myös matalammissa majoissa asuvat pääsisivät siellä ja sieltä jatkossakin maisemia katselemaan, vaikka näkötornista, jos ei muuten, ja tottakai talvella myös pulkkamäkeen!
Upeiden julkisten maisemien peittäminen on mielestäni sinänsä anteeksiantamatonta toimintaa, mutta eikö perinteinen suomalainen rakennustapa ole rakentaa talot mielummin kukkulalle kuin montun pohjalle, sen viereen, merentäyttöalueista nyt puhumattakaan.
Jos joku on aikeissa huomauttaa nopeiden liikenneyhteyksien puutteesta Malminkartanossa, niin eikö Vihdintie olisi sopiva linjaus pikaraitiotielle? (Täytyypä tutustua tarkemmin suunnitelmiin raitiolinjojen kehittämisen osalta.)
Kyllä Vartiosaari on toki rakennettavissa ja vielä taloudellisesti kannattavasti. Mutta kumpi on järkevämpi rakentaa: Kivinokka valmiin metrolinjan lähellä vai Vartiosaari useamman paperille piirretyn ratikkasillan päässä, josta matka-aika ratikalla keskustaan olisi joka tapauksessa pitkä? Käsittääkseni Kivinokan luontoarvotkaan eivät ole Vartiosaarta suuremmat, kun Kivinokan vanhan metsän natura-alue kaikissa tapauksissa suojellaan.
Kivinokan kohdalla Seurasaari-vertaus on pelkkää selittelyä, koska mökit jäävät. Vartiosaaresta saataisiin aito Seurasaari, jos sellainen aidosti itähelsinkiin halutaan, eikä etsitä pelkkiä tekosyitä Kivinokan säilyttämiseksi entisellään.
Kiinassa on alettu rakentaa asuntoja valtavalla 3D-tulostimella. Tulostimen tahti on 10 200 m2 asuntoa/vrk.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2014/04/19/kiinalaisyhtio-rakensi-kymmenen-kotia-valtavalla-3d-printterilla/20145607/12?pos=tuoreimmat
Sakke
”Joku haluaa ehkä vain viisi appelsiinia ja joku toinen taas tarvitsee peräti puolitoista laatikollista, mutta ei appelsiineja vaan banaaneja, kun taas kolmas haluaisi puoli laatikollista mansikoita, ja neljäs viisi laatikollista omenia. Pitääkö kaikkien tyytyä ostamaan yksi laatikollinen appelsiineja?”
Pitää paikkansa. Moni varmasti ”sietää” tiivistä ja kaupunkimaista asumista juuri työpaikkojen ja palvelujen tarjonnan takia, mutta mieli tekisi sinne järvenrannalle omakotitaloon. Ja ehkä varallisuuskin antaisi myöten. Ongelma on siinä, että näiden yhdistelmä (väljyys ja hyvät työnsaantimahdollisuudet ja palvelujen runsas tarjonta) ei massojen tapauksessa ole mahdollinen. Koska väljyys estää sen asukastiheyden ja -määrän toteutumisen, joka noihin jälkimmäisiin vaaditaan.
Tämän takia ihmisten hypoteettisiin valintoihin perustuva tutkimus (Stated preference) ei minusta oikein sovi tähän. Ja jos oletetaan, että Helsingin seutua tiivistettäsiiin Punavuoren tiheydelle pitkälle Kehä I:n ulkopuolelle, niin kyllä se kysyntä jossain vaiheessa loppuu (ja Suomesta asukkaat) juuri sen takia, että työpaikkojen ja palvelujen runsas tarjonta kompensoisi ahtaampaa asumista ja muita suurkaupungeissa negatiiviseksi koettuja asioita.
Eivät laske, koska rakentaminen on riittämätöntä kysyntään nähden. Ja riittävä rakentaminen tietysti vaatii riittävää kaavoitusta.
Sepä juuri. Sen sijaan kaupungit, valtio ja ehkä myös yleishyödylliset rakennuttajat voisivat tälläisen dumppauksen teoriassa tehdä.
En oikein näe syytä, että miksi yhteiskunnan pitäisi ruveta väkisin ohjailemaan yhdyskuntarakenteen kehitystä muuten kuin kaavoittamalla sitä, mistä on kysyntää ja toisaalta huolehtimalla siitä, ettei yhdyskuntarakenteen hajoamista subventoida suoraan tai piilotetusti. Äkkiä nimittäin saadaan aikaiseksi kaksi sutta.
Eivät ne hinnat tosin ”liian” kovia ole noin yleisesti, koska lähes kaikki lienee mennyt kaupaksi 🙂
Esimerkkini oli tarkoituksella mahdollisimman yksinkertainen, koska sen ei ollut tarkoituskaan esittää asuntomarkkinoiden toimintaa kokonaisuutena, vaan havainnollistaa sitä, että miksi pieni vuotuisen rakentamisen lisäys (suhteessa olemassa olevaan asuntokantaan) ei riitä laskemaan asuntojen hintoja.
Se mikä laskisi asuntojen yleistä hintatasoa, olisi joko tehdä niitä lähinnä huonoille paikoille, ts. kauas palveluista ja työpaikoista, tai sitten se edellisessä viestissäni mainitsemani runsas ylitarjonta. Tai sitten kielletään Helsinkiä ja Helsingin seutua kasvamasta.
Sitä keskittymisen ongelmaa, että hinnat nousevat, emme tietenkään halua (paitsi ison keskikaupungin asunnon jo omistavat). Sitä ongelmaa, että assyriologi mies ja ilmatieteilijä vaimo haluavat molemmat työpaikan Suomesta ja alle kahden kilometrin työmatkan, ei voi kai ratkaista muuten kuin muuttamalla Helsinkiin.
Suuri kaupunki ei välttämättä takaa kaikille helppoa työnsaantia. Yksi tärkeä hintoja nostava vaikutus on se, että rahakkaimmat hallintovirat, etenemismahdollisuudet, portti Brysseliin ja monet pääkonttorit ovat Helsingissä (tai naapurikaupungeissa).
Yksi perussääntö on, että vaikka minkä tahansa hyödykkeen runsas tarjonta on omiaan laskemaan hintoja, metropolin kasvu myös tyypillisesti nostaa sen keskustan (tai ainakin sen halutuimpien alueiden) asuntojen hintoja. Helsingissä ilmeisesti metropolisoitumisen voima ylittää reippaasti tarjonnan (Helsingissä ja naapurikunnissa) kasvun vaikutuksen.
Riittävä rakentaminen ilman väestön keskittymisen aiheuttamaa hinnannousua pitäisi kai toteuttaa niin, että rakentamista ei kohdistettaisi Helsingin seudulle. (Helsingissä operaatio vaatisi paljon turhaaakin rakentamista, ennen kuin asuntojen hinnat romahtaisivat.) Ehkä tehokkaampaa kuin operaation kohdistaminen asuntoihin olisi järjestää työpaikkoja ja muut riittävät elämisen ehdot (riittävät palvelut, riittävän alhainen veroprosentti) hajautetummin Suomeen. Selvästikin parhaiden alueiden hintataso korreloi metropolin koon kanssa (Kauniainen ja Espoo ovat osa Helsingin metropolia).
Pitää muistaa myös se, että kysyntää työpaikoille olisi kyllä muuallakin Suomessa kuin Helsingissä. Helsingin seutu on vain vahvin kilpailussa työpaikoista (erityisesti parhaista, esim. korkeista hallintovoroista), ja siksi jotkut ovat jopa pakotettuja muuttamaan Helsingin seudulle. Monet tyytyvät alempiin palkkoihinkin, jos saavat asua omalla suosikkiseudullaan. On selvää, että vaikkapa jonkun hälytyskeskuksen perustaminen muualle Suomeen on taloudellisesti ajateltuna järkevämpää kuin suurimpiin metropoleihin.
Ohjaamisen ei siis tarvitse toimia taloudellista tai inhimillistä optimaalisuutta vastaan, vaikka se toimiikin keskittymiskehitystä tai vahvimpien pelureiden keskittämisaikeita vastaan. Tilanne voidaan nähdä myös vaikkapa ”monopolisoitumisen” haittojen ehkäisynä (tämä tarkoittaa kilpailun hajauttamista yms.).
Jossain mielessä markkinat eivät ole koskaan väärässä. Se on eri asia, voivatko markkinat olla vääristyneita ja tuotaa haittaa (vaikkapa turhaa rahan menoa tai väestönsiirtoja).
Muualle Suomeen on jo järjestetty riittävät palvelut ja riittävän alhainen veroprosentti. Jos valtio lakkaisi antamasta valtionosuuksia kunnille, joidenkin kuntien veroprosentti olisi yli 40. Ei voi ainakaan väittää, etteikö valtio olisi taannut syrjäseuduille elinmahdollisuuksia.
Jos Helsinkiin rakennettaisiin lisää ja hinnat tämän takia nousisivat, sehän olisi merkki siitä että Helsinki on muuttunut vielä paremmaksi paikaksi elää, kun kerran ihmiset ovat valmiita maksamaan vielä enemmän asumisesta Helsingissä.
Myös sellaiset ihmiset, jotka eivät käy töissä, asuvat mieluiten täällä. Kyse ei siis voi olla pelkästään työpaikoista. Sinänsä työpaikat siirtyvät tänne koska täällä on jo ennestään muita yrityksiä ja laajempi työvoimareservi.
Ajattele pysäkkejä, eikä pelkkiä ratoja: Jos sä asut Vartiosaaressa jonne on vedetty ratikka, olet pysäkillä noin kahdessa minuutissa. Kivinokasta kestää metroasemalla kymmenen minuuttia tai enemmän. Ja toisessa päässä asemia on harvemmassa kuin pysäkkejä ja ne ovat maan alle.
Ratikkalinjan nopeus riippuu siitä kuinka hyvin se tehdään, ainakin osuus meren päällä käytännössä eristetyllä radalla on hyvin nopea. Mutta hyvin vaikea sitä nyt niin pahasti on sössiä, että keskustaan tuo yhteys olisi hitaampi kuin metrolla pitkän kävelymatkan päässä asemasta.
Tai jos rakennettaisiinkin kahden minuutin kävelymatkan päähän vaikka Siilitien metroasemasta, missä nyt on valtava moottoritieliittymä, lautatarhoja ja autokorjaamoja…
Ja Helsinkiin vielä paremmat palvelut (ei tosin kaikin osin, kuten esim. terveskesksuten jonoissa) ja vielä alhaisempi veroprosentti. Tämä on kai sitä eläinten vallankumouksen tasa-arvoa :-).
Tulojen tasaus on pohjoismaisessa mallissa ihan normaali toimenpide, ei armopala. Köyhimpiä tavataan tukea enemmän kuin rikkaita. Monet köyhät kunnat ovat myös tehokkaita, joten näissä tapauksissa tulonsiirrot ovat kai taloudellisesti perusteltuja (= nuo kunnat hoitavat vanhuksensa taloudellisemmin kuin Helsinki hoitaisi, jos vanhukset ja heidän tulontasauksensa siirrettäisiin sinne).
Tasokkaiden asuntojen rakentaminen Helsinkiin nostaa kyllä hintatasoa, mutta tämä ei tarkoita, että Helsinki olisi (tuon asunnon ulkopuolella) ”parantunnut elinpaikkana”. Myös metropolin kasvu (missä tahansa alueen kunnassa) nostaa Helsingin hintoja, eikä tarkoita, että Helsinki olisi ”parantunnut elinpaikkana”. Ihmiset maksavat usein enemmän asumisesta paikassa, joka ei heitä miellytä yhtä paljon kuin jokin halvempi paikka.
”Täällä” viitannee omaan koti- ja suosikkikaupunkiisi Helsinkiin. Et varmaankaan puhu kaikkien inarilaisten puolesta.
Työpaikat tapaavat kyllä siirtyä Helsinkiin, ja pääkaupunkeihin yleisestikin (erityisesti hallinnolliset työpaikat).
Keskittymiskehitys ja vahvimpien muita vahvempi asema kilpailussa työvoimasta ja muista hyödykkeistä on luonnonlainomainen ilmiö. Markkinataloudessa markkinoiden halutaan ohjaavan talouden liikkeitä, mutta toisaalta määräävä markkina-asema, monopollisoituminen ja yksipuolinen keskittyminen tulkitaan yleensä markkinoita haittaaviksi tekijöiksi.
Helsingin kaupunki voisi lahjoittaa Kivinokan mökkejä hallinnoiville järjestöille koko Kivinokan maa-alueen. Järjestöt voisivat pitää mökit nykyisellään tai myydä mökkialueen rakennusmaana eteenpäin, kuten nykyinen suunnitelma ehdottaa.
Kun infran rakentamisen kulut on poistettu, on KSV:n arvio maa-alueiden arvosta on 85 miljoonaa euroa.
Lohkaistaan maan arvosta kymmenen miljoonaa kartanolle ja loppu tasan kaikkien mökkien omistajille. Vaikkapa 100 000 euroa jokaisen mökin omistajalle ja 25 000 euroa per mökki niitä hallinoiville järjestölle.
Veikkaan, että tulisi vipinää alueen kaavamuutoksiin.
Mitä mahtaa koirasi tuumata ehdotuksestasi?
Jos ajattelen asiaa matkailun kannalta, pitäisin puistojen ja muiden ulkoilu- ja virkistysalueiden määrää ja laajuutta Helsingissä pelkästään positiivisena tekijänä, joka varmasti tuo meille paljon mainetta ja kunniaa mm. Aasian pian tukehtuvissa suurkaupungeissa, joista saapuvat turistit (mm. Japanista ja Kiinasta) luovat elinkeinolle jopa aiempaa mahtavamman kasvupotentiaalin kaupungissamme. Veikkaan, että osa Helsingissä ensi kertaa vierailevista Kaukoidän turisteista ei ole aiemmin juuri isompia puistoja nähnyt, aitodosta, rakentamattomasta rannasta tai maa- ja kallioperästä nyt puhumattakaan. Helsinki, jossa on puistoja, ulkoilu- ja virkistysalueita, on heille, kuten niin monelle sen asukkaallekin, todellinen elämys!
Eivätpä nuo Taka-Töölön puistot niin järin suuria ole, kun niitä kartasta katsoo, parin kunnon korttelin verran korkeintaan. Ongelman muodostaa sen sijaan Mechelininkatu, joka halkoo aluetta, jakaen sen kahtia.
Missä piireissä liikut? En ole itse koskaan kuullut Töölöä kuolleeksi nukkumalähiöksi haukuttavan, kun se ei sellainen edes ole. Kapakoita on ehkä vähän vähemmän kuin Kalliossa, mutta kyllä ne ovat toistaiseksi aika hyvin riittäneet. Erään Juhannuspäivän aamuna oli tosin aika hiljaista, mutta oletan että suurin osa ihmisistä oli tuolloin hakeutunut pakoon kuumasta kivikaupungista. Sen ymmärrän hyvin, kivikaupungin kasvatti kun olen.
Oletko itse pelannut ikinä futista Pauligin huvilan ja Merikannon tien välissä, kuten minä? Liika rakentaminen syö alueitten virkistyskäyttömahdollisuuksia ja siten köyhdyttää niitä.
Koirille vaikuttaa olevan aika sama kävelläänkö puistossa, metsässä vai kadulla. Taluttajalla taitaa olla enemmän mielipiteitä reittivalinnoista.
Futista olen pelannut vähän etelämpänä Hesperian puistossa, nurmella sekä hiekalla. Nykyisin enimmäkseen Väiskillä, kun siellä on tekonurmi.
Töölö on ylivoimaisesti kuollein osa kantakaupunkia ja tämä väite asumiskokemusten perusteella. Osansa on varmaan sillä, että julkisia rakennuksia on reilusti, suunnilleen puolet Töölöstä on sairaalaa, eivätkä asukkaatkaan taida enää olla kovin menevässä iässä. Mutta eivät nuo runsaat puistot asiaa auta kuin pussikaljakelien aikaan, eli ts. noin kolme kuukautta vuodesta.
Jos on nähnyt maailmasta vähän enemmän kuin Helsingin, tietää varsin hyvin ettei Helsingin puistoissa ole mitään ainutlaatuista. Isoja ne ovat vain suhteellisesti.
Mökit ovat Kivinokan vahvuus. Ne ovat osa omaleimaisen ulkoilualueen historiaa. Ne mahdollistavat alueellle palveluita, joita muilla ulkoiluialueilla ei kannata järjestää. Kivinokan virkistyskäytön kehittämisen pitää lähteä tästä. Kehittäminen pitää tehdä varovaisesti niin ettei ryhdytä rakentamaan mitään, mikä maksaa miljoonia, mutta tekee alueesta entistä persoonattoman.
Jos villiksi heittäydytään, niin vedetään kevyt-raitsikka Kivinokasta Herttoniemen metroasemalle, jonka vieressä muutkin alueen pääpalvelut sijaitsevat. Yksiraiteinen rata, jossa kaksi vaunua menee heilurimaisesti vastakkain. Lähtöaika päätepysäkeiltä sama ja ohituskaista keskellä rataa, vastaavasti kuin monilla radoilla Keski-Euroopassa. Tai liikennöinti vain yhdellä vaunulla, joka kulkee edes-takaisin samaa rataa, ohjaamo molemmissa päissä.
Investointi on toki bussilinjaa kalliimpi, mutta saadaan Kivinokka raideliikenteen piiriin. Ja 85 miljoonan maa-alueiden tuotosta varmaan tuon ratikan kulut katetaan moneen kertaan.
Helsinkiin kyllä halutaan uima-altaita, karuselleja, kelluvia ravintoloita ja pumppausasemia, vaikka suurimman osan vuodesta ne olisivat käyttämättöminä. Puistot sen sijaan ovat osa Helsingin kaupunkiympäristöä talvellakin.
Koirien aisti- ja ajatusmaailma on erilainen kuin meillä ihmisillä, joten en menisi ihan suoralta kädeltä väittämään moista. Jostain syystä uroskoirat nostavat takajalkaa mieluiten puiden, pensaiden tai muiden virikkeenä toimivien, merkattavien kohteiden juurella. Puistoissa ja metsiköissä nestemäiset eritteet imeytyvät yleensä helpommin maaperään kuin asfaltilla, minkä lienet pussikaljakokemustesi myötä itsekin havainnut.
Ekaluokkalaiselle voi lähellä oleva puisto olla se saavuttamisen kannalta helpoin pelikenttä. En tosin tiedä, onko Töölön sosiaalisen kantokyvyn kokeiluprojekti muuttanut tilannetta entisestä, siis eri pelipaikkojen haluttavuuden suhteen.
Luetko Hietaniemen hautuumaan Töölööseen kuuluvaksi? Jos asumiskokemuksesi on peräisin sieltä, on tavallan hyvä, että löytyi edes yksi asukas (kuin ei lainkaan), jonka takia bussi 24:n reitti piti muuttaa Hietaniemen kautta pitempää kiertotietä pitkin koukkaamaan.
Minun asumiskokemukseni eivät ole hautuumaalta, mutta katsotaan sitten, kun viikatemies katsoo ajankoittaneen …
Kaupunginosat tai puistot eivät ole mielestäni kuolleita, jos niissä on kasvua ja kasvuikäisiä. Esim. Taka-Töölön peruspiirissä on väestöstä suurempi osa 0-6 vuotiaita (5,1%) kuin Kallion peruspiirissä (3,1%, ks. Helsinki alueittain 2013).
On se vaan rankkaa, jos esim. Hesperian puistossa pitäisi töölöläisnassikoiden odotella vielä toista kuukautta ennen kuin pääsevät pallon kanssa pelaamaan. Luuletko todellakin, että he niin tekevät?
Puistoista on iloa kaupungin kaikenikäisille asukkaille ympäri vuoden. Ne antavat osaltaan mm. mahdollisuuden kokea vuodenaikojen vaihtelun. Etkö ole koskaan nähnyt lumen kimaltelevan puiden oksilla?
Helsingin puistoista on jokainen ainutlaatuinen, ellei löydy ainuttakaan identtistä puistoparia (Helsingistä ja muualta) väitettä kumoamaan. Lähiluonto, puustoineen, kallioineen ja muine maastonmuotoineen, sekä eri eliölajeineen, se vasta virkistävää vaihtelua kaupunkilaisten arkeen (ja juhlaan!) tarjoaakin.
Mökkien hintapyynnöt ovat nyt 20 000 – 45 000, joten niitä kannattaa alkaa ostaa sijoitusmielessä 😉
Nyt meni usko Kivikaupungin kykyihin kasvattajana.
Jos meillä on kaupungissa iso puisto ja sinne puiston keskelle rakentaa korttelin taloja siten, että reunoille jää puistoa joka suunnassa, niin kenen matka lähipuistoon pitenee? Ei kenenkään, mutta saadaan korttelin verran lisää ihmisiä, joilla on lyhyt matka puistoon.
Juuri tästä on kyse Töölön Sibeliuksen-Topeliuksen puistossa. Se on yksinkertaisesti tarpeettoman suuri. Puistosta voidaan vallan mainiosti ottaa vähintään puolet asuinkäyttöön ilman että kenenkään ekaluokkalaisen matka pelaamaan puistofutista pitenee.
Töölöössä ei ole ollut kasvua moneen aikaan. Mummot asuvat sadan neliön asuntoja. Vertaaminen Kallioon palvelee kyllä asiaasi, sillä siellä taitaa suhteellisesti ottaen olla vähiten lapsia kaikista kaupunginosista. Jos Töölö on vähän parempi, se ei tarkoita vielä hyvää.
”Töölöössä ei ole ollut kasvua moneen aikaan. Mummot asuvat sadan neliön asuntoja. Vertaaminen Kallioon palvelee kyllä asiaasi, sillä siellä taitaa suhteellisesti ottaen olla vähiten lapsia kaikista kaupunginosista. Jos Töölö on vähän parempi, se ei tarkoita vielä hyvää.”
Ja taas kerrotaan Töölöstä mutu-legendoja. Etu-Töölön asuntokannasta noin 32 % on yksiöitä ja 35 % kaksioita, Taka-Töölössä vielä muutaman prosenttiyksiön enemmän. Sadan neliön mummoja ei voi olla enemmistö, kun sen kokoisia asuntojakaan ei ole niin paljon.
Etu-Töölössä alle 6-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2023 mennessä 7,6 prosenttiin (nyt 5,4 %), Taka-Töölössä on hieman pienemmät kasvuluvut. Mikä kuulostaa mielestäni kasvulta. Eivätkä ne poikkea mitenkään olennaisesti koko kaupungin luvuista, koska koko kaupungin keskiarvo on viime vuoden tilastoissa 7,0 %.
Kallion väestörakenne on aivan käsittämättömän yksipuolinen, ja sen pitäisi todella huolestuttaa päättäjiä. Vaikka siellä valtaosa asukkaista on parhaassa perheenperustamisiässä, niin lasten osuus on aivan häviävän pieni.
Töölö sopii lapsiperheille, ainakin paremmin kuin Kallio, koska a) siellä on asuntokanta tarkoitukseen paremmin sopiva, ja koska b) ns uustiivistäjät eivät ole vielä alueella päässeet pahemmin huseeraamaan, vaikka mm Töölön puistojen ja jopa Josafatin kallioidan osalta ovat tälläkin palstalla ehdotuksiaan ( vai ”heitoiksiko” niitä pitäisi kutsua,) ovat julki tuoneet.
Kaupunkia ei pidä rakentaa liian täyteen!
Puistot ovat erityisen tärkeitä lapsiperheille, tai itse asiassa kaikenikäisille kaupunkilaisille, koska kaikilla asukkailla ei ole aina riittävän suuria tuloja, joita voisivat kalliimpiin harrastuksiin esim. kaupallisissa liikuntahalleissa tai trendikahviloissa hyvätuloisten hipstereiden lailla käyttää.
Huom! Kaikki Kallion asukkaat eivät toki kuulu em. joukkoon. Omakohtainen havaintoni Josafatin kallioilta viime viikolta oli, että kyllä niillä kallioilla tosiaankin istuskelijoita aurinkoisella, lämpimällä säällä on!
Joskus se aika niistä ”Töölön mummoistakin” jättää, vaikka kaupungin nykylinjauksen mukaan heidän pitäisikin asua kotonaan lähes ”maailman tappiin” asti. Vanhainkotipaikkoja on ihan tarkoituksella ajettu alas, ja sellaiseen et pääse vaikka ikää olisi yli 80-90 vuotta, ellet sitten halua/kykene lystistä(?) lähemmäs kymppitonnia kuussa maksamaan. Siinä vaiheessa, kun viimeinen matka Hietaniemeen tai Malmille on tehty, seniorien asunnot kyllä vapautuvat vähitellen uuteen käyttöön.
Mihin pakkokeinoihin ovat nyt jo lähes pakkomielteisiltä vaikuttavat kaupungin tiivistäjät heidän suhteensa valmiita tarttumaan? Hyvän elämän normaaliin kiertokulkuun ei pitäisi Kivikaupungissakaan tarpeettomasti puuttua.
Senioreiden kannattaa huolella seurata, minkälaista kunnallispolitiikkaa nykyiset valtuutetut ja tulevat ehdokkaat myös vaalien välillä ajavat, mm. kaupungin puistojen sekä ulkoilu- ja virkistysaluekäytössä olevien ranta-alueiden suhteen.
”Mihin pakkokeinoihin ovat nyt jo lähes pakkomielteisiltä vaikuttavat kaupungin tiivistäjät heidän suhteensa valmiita tarttumaan? Hyvän elämän normaaliin kiertokulkuun ei pitäisi Kivikaupungissakaan tarpeettomasti puuttua.
Senioreiden kannattaa huolella seurata, minkälaista kunnallispolitiikkaa nykyiset valtuutetut ja tulevat ehdokkaat myös vaalien välillä ajavat, mm. kaupungin puistojen sekä ulkoilu- ja virkistysaluekäytössä olevien ranta-alueiden suhteen.”
Onhan täällä Osmon palstoilla jo moneen kertaan ehdotettu erilaisia tapoja hoitaa tämä ongelmajätemummojen poisto: miten saadaan asunnot kivuttomasti muiden käyttöön, tai miten saadaan mummot kivuttomasti pois päiviltä. Tai mitä tapoja heille voisi ehdottaa jonkinlaiseen omaehtoiseen poistamiseen. Muut kun tuntuvat tietävät paremmin, haluaako vänhus olla vielä hengissä vai ei.
”Töölö sopii lapsiperheille, ainakin paremmin kuin Kallio, koska a) siellä on asuntokanta tarkoitukseen paremmin sopiva, ja koska b) ns uustiivistäjät eivät ole vielä alueella päässeet pahemmin huseeraamaan, vaikka mm Töölön puistojen ja jopa Josafatin kallioidan osalta ovat tälläkin palstalla ehdotuksiaan ( vai “heitoiksiko” niitä pitäisi kutsua,) ovat julki tuoneet.”
Suuri osa Töölön uusista asukkaista onkin nykyjään lapsiperheitä. Mutta mitä puistojen rakentamiseen tulee, niin Josafatin kallio ei ole mikään puisto vaan helkutin vaarallinen jyrkänne. Eikä sen rakentamatta jättämistä voi mitenkään perustella sillä, on jotkut käyvät siellä kauniilla ilmalla kaljalla. Sehän on miljoonien arvoinen tontti loistopaikalla keskellä kaikkea infraa. Tämän vastustaminen se vasta on oikein nimbyjen nimbyä, koska vastustajat ovat niitä samoja vihreitä, jotka ovat tunkemassa kaikkien muiden kansalaisten etu- ja takapihat plus puistot täyteen näitä ”valkoselkätikan suosikkiasuntoja” eli betonisia kerrostaloja.