Verotus kannustaa myymään kasvuyritykset ulkomaille

Laivo­jen jär­jestelmiä myyvä Napa Oy myyti­in Japani­in sum­mal­la, jota ei ole ker­rot­tu, mut­ta tiet­tävästi kyse on kym­menistä miljoon­ista euroista. Tiedonhävit­tämiseen erikois­tunut Blanc­co Oy myyti­in 60 miljoon­al­la eurol­la. Blanc­co Oy uskoo työ­paikko­jen kuitenkin säi­lyvän Suomes­sa omis­ta­javai­h­dok­ses­ta huolimatta.

Molem­mis­sa tapauk­sis­sa omis­ta­jat halu­si­vat rahas­taa tule­vat tulot jo nyt. On inhimil­lis­es­ti ymmär­ret­tävää ottaa 60 miljoon­aa nyt mielu­um­min kuin 0- 200 miljoon­aa myöhem­min, mut­ta Suomen kansan­talouden kannal­ta olisi hyvä, että omis­ta­jil­la oli malt­tia vauras­tua. Tai jos yri­tys myy­dään, Suomes­ta löy­ty­isi rahaa ostaa.

Val­in­taan vaikut­taa myös vero­tus. Kun on kyse it-alan yri­tyk­ses­tä, sil­lä ei ole suuria pääo­mia. Tuoteke­hi­tyk­seen on investoitu ehkä paljonkin, mut­ta ne saa vähen­tää menoina suo­raan. Niin­pä jos omis­ta­jat aikoisi­vat ottaa joskus tule­vaisu­udessa yri­tyk­ses­tään merkit­täviä tulo­ja, näitä verotet­taisi­in ansio­tu­loina eli niistä menisi selvästi yli 50 % veroa. Se on sinän­sä tas­a­puolista suh­teessa mui­hin tuloi­hin, mut­ta kan­nustin toimii tässä väärin. Kun tule­vat tulot ote­taan yri­tyskau­pan kaut­ta nyt, niitä verote­taan pääo­mat­u­loina, joista vielä vähen­netään han­k­in­ta­meno-olet­ta­muk­se­na jokin omis­tuk­sen iästä riip­pu­va osa.

Vero­tus ei ole näi­den kah­den vai­h­toe­hdon välil­lä neu­traalia vaan suosii voimakkaasti myymistä. Eikö vero­tuk­sel­la pitäisi mielu­um­min houkutel­la jatka­maan kas­vavaa yri­tys­tä sen sijaan että kan­nuste­taan myymään se ulko­maille. Siitä var­maankin on erim­ielisyyt­tä, mille tasolle neu­traa­lik­si saatet­ta­va vero­tus tulisi aset­taa, mut­ta vero­tus ei saa suosia kasvu­vai­heessa ole­vien yri­tys­ten myymistä pois maasta.

IT-alan yri­tyk­siä houkut­taa pois maas­ta myös se, että ipr-oikeuk­sia verote­taan muual­la selvästi lievem­min. Veroparati­isik­si EU:n sisäl­lä on erikois­tunut Hol­lan­ti, jonne kan­nat­taa myy­dä (muodol­lisel­la hin­nal­la) yri­tyk­sen paten­tit ja brän­di ja ohja­ta tämän jäl­keen tulot sinne. Teo­ri­as­sa siir­to­hin­noit­telusään­tö­jen pitäisi tul­la vas­taan ja edel­lyt­tää, että Hol­lan­ti­in sijoitet­tu pos­tilokeroy­htiö mak­saa ipr-oikeuk­sista täy­den hin­nan, mut­ta käytän­tö on toinen.

 

167 vastausta artikkeliin “Verotus kannustaa myymään kasvuyritykset ulkomaille”

  1. Jotain tart­tis tosi­aan tehrä, ettei pikavoitoista tule elinkeinon­har­joit­tamisen itsetarkoitus.

    Pitkäjän­teisiä toim­i­joi­ta Suomeen tarvii saa­da kipeesti lisää, jot­ta talouden kivi­jalan rakenne monipuolistuisi.

    On muutenkaan Suomes­sa yri­tys­tä tarpeek­si vai onko kaik­ki kiin­ni riski­ra­han puutteesta?

  2. Muis­taak­seni Osmonkin käsi oli JAA-napil­la kun nykyi­nen hal­li­tus nos­ti osinko­jen vero­tus­ta. Sil­lä nap­in­painamisel­la on lop­pukädessä paljon enem­män vaiku­tus­ta kuin näil­lä blogikirjoituksilla.

    1. Jae­tun voiton vero­tus­ta nos­tet­ti­in pörssiy­htiöis­sä ja jaka­mat­toman voiton vero­tus­ta alen­net­ti­in. Kokon­aisvero­tus ei noussut.

  3. Suomes­sa ollaan usein ylpeitä ulko­mais­ten investoin­neista Suomeen, ja toisaal­ta pahek­su­taan koti­maisia “kap­i­tal­is­te­ja”. On selvä, että tilanne johtaa kuvatun kaltaisi­in ongelmi­in. Suomen tulisi vali­ta lin­jansa selvemmin.

    Pääomien vapaan liikku­vu­u­den peri­aatet­ta Suo­mi ei tule lähivu­osi­na var­mas­tikaan peru­maan, eikä se voi vaikut­taa omis­tamisen kohtelu­un muual­la maail­mas­sa. Siis­pä val­in­tamme voi koskea sitä, halu­am­meko suosia suo­ma­laisia “kap­i­tal­is­te­ja” (muun maail­man tapaan ja tasol­la), vai halu­am­meko, että Suomes­sa tehdään pääasi­as­sa työtä yri­tyk­sis­sä, joiden omis­tus on muualla.

    Ehkä suo­ma­lai­sis­ten rikkaiden rahat uiv­at muualle. Ehkä niil­läkin omis­te­taan välikäsien kaut­ta suo­ma­laisia fir­mo­ja, mut­ta mak­se­taan verot muualle.

  4. Englan­ti­lainen Regen­er­sis on ostanut joen­su­u­laisen tiedonhävi­tysyri­tys Blanc­co Oy:n. Hin­ta on 60 miljoon­aa euroa, ei markkaa…

  5. Tulovero­tuk­ses­sa on myös jo aiem­min ollut vas­taavia, myyn­tivoiton kaut­ta rahas­tus­ta suo­sivia piirteitä. 

    Jos­sain vai­heessa yri­tys­ten tulovero­pros­en­tit ja omis­ta­jien osinkovero­pros­en­tit oli­vat korkei­ta, jol­loin tärkeää oli näyt­tää lail­lis­es­ti pien­tä tulosta. Osakkei­den luovu­tusvoitot ovat usein olleet tai ovat verot­to­mia tai alhais­es­ti verotet­tu­ja. Tämä mah­dol­lis­taa luop­umal­la rahastamisen.

    Bill Gates on oike­as­sa sanoes­saan että ei ole järkevää verot­taa tulo­ja tai omaisu­ut­ta, kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen olisi järkevämpää.

    Kulu­tusverot eivät oikeasti ole regres­si­ivisiä kun kat­so­taan paneeli tai kohort­tinäkökul­mas­ta. Ne ovat regres­si­ivisiä vain poikkileikkausnäkökulmasta.

    Valitet­tavasti kaik­ki tilas­tot tehdään poikkileikkaustyyp­pis­es­tä aineis­tos­ta ja sik­si yleinen mieliku­va on harhainen!

  6. Se exit nyt vaan kuu­luu tähän laji­in ja siihen ei mil­lään real­is­tis­es­ti kuviteltavis­sa olevil­la vero­tuskeinoil­la ihan hel­posti vaikute­ta. Kasvuyri­tyk­sen käyn­nistys- ja kasvu­vai­he vaatii usein aika eri­laista osaamista kuin jo kas­va­neen yri­tyk­sen pyörit­tämi­nen jatkos­sa, eikä näitä vält­tämät­tä löy­dy samas­ta henkilöstä. Ja voi sitä muutenkin vähitellen kai­va­ta vai­htelua ja vaik­ka pien­tä paus­si­akin siinä välissä.

    Suo­ma­lais­ten osta­jien vähäisyys on sit­ten toinen jut­tu. Ja siinä ei ole esteenä pelkästään raha.

  7. Jos työ­paikat jäävät Suomeen ja maa­han tulee uut­ta pääo­maa 60 miljoon­aa, mitä väliä? Tai vielä opti­mistisem­pi ennus­tus: työ­paikat lisään­tyvät, kos­ka myy­dyn fir­man toimin­not pää­sevät parem­paan kasvuym­päristöön, ja 60 miljoon­al­la peruste­taan tai rahoite­taan uusia kasvuyrityksiä.

    Miten sit­ten yleen­sä käy? Aiheesta on var­maankin tutkimus­ta. Siihen pitäisi tutus­tua ennen kuin päät­täisi, pitääkö kasvuyri­tyk­siä kan­nus­taa erikoisko­hteluin myymään ulko­maille vai kas­va­maan Suomessa.

  8. IT ala on myös hyvin epästabi­il­ia ja yri­ty­sen arvo nousee ja las­kee lyhyel­lä syklillä.

    Hyviä esimerkke­jä ovat esim Nokia tai Apple tai IBM ja miten järjestys on muuttunut

    IT ala on epä­vakaa hit-and run-ala ja niin­pä jokainen rahas­taa kun het­ki on oikea, Super­cel­lkin on yksi hyvä esimerkki.

    Rahas­tuk­ses­ta taas JOT

    Rovion arvok­si arvoiti­in 2011 jopa 15 mil­jar­dia, nyt arvo on hiipunut ja arvioit heilu­vat 5 mil­jardin tietämissä

    http://www.kauppalehti.fi/omayritys/te+rovion+markkina-arvo+lahestyy+pian+nokiaa/20110992603

    http://www.talouselama.fi/uutiset/arvopaperi+angry+birds+yhtion+markkinaarvo+57+miljardia+euroa++kaj+hed+suomen+rikkain/a2088498

  9. Tää nyt ei yllätä yhtään.

    Jos on jokin asia, mitä Suomes­sa ei vaan osa­ta, niin se on vero­tuk­sen käyt­tämi­nen työkalu­na tuot­ta­maan toiv­ot­tu­ja asioi­ta ja vähen­tämään ei-toiv­ot­tu­ja asioita.

  10. Tätä olen jo pitkään sanonut. Vero­tuk­ses­sa pitää olla jokin muukin peruste kuin käsit­tämätön kateus.

    On vähän yksinker­tais­taen kak­si tapaa tehdä omaisu­usvero­tus ter­veel­lä poh­jal­la. Euroop­palaises­sa jär­jestelmässä verote­taan kohtuu paljon tuot­toa, mut­ta perin­nöt ovat verot­to­mia. Amerikkalaises­sa jär­jestelmässä tuot­toa ei verote­ta, mut­ta sen sijaan sukupol­ven­vai­h­dok­ses­sa verote­taan raskaasti.

    Euroop­palaises­sa vero­tusjär­jestelmässä luo­daan kansal­lis­var­al­lisu­ut­ta pitkäjän­teis­es­ti. Amerikkalaisen jär­jestelmän idea on, että jokainen sukupolvi saa tehdä itse rikkaut­en­sa. Suo­ma­lainen jär­jestelmä jos­sa verote­taan sekä tuot­toa että sukupol­ven­vai­h­dos­ta on sairas. 🙁 

    Pidän euroop­palaista jär­jestelmää pitkän päälle parem­pana ja poli­itikkoa, joka kan­nat­taa perintövero,a joko sairaan kateel­lise­na, äärim­mäisen tyh­mänä tai molempina.

  11. Taas eri­no­maisen selkeä ana­lyysi. Tämän rin­nal­la kan­nat­taa lukea tämän­päiväis­es­tä HeSarista Bengt Holm­strömin ja Mat­ti Pohjolan haastattelut.

    Suomen busines-malli alkaa muis­tut­taa Israelin mallia. Sekin toimii hyvin, mut­tei työl­listä taval­lisia tallaajia.

  12. Jos on kyse sys­teemistä, joka tyh­jen­tää ATK:n koneet siten, ettei sieltä enää voi kaivaa luot­ta­muk­sel­lista tietoa ja myy­dä sitä kilpailijalle,valinta on saa­da sys­teemin ohjelm­i­neen luotet­tavak­si ja myy­dä se. Kil­pail­e­vat tuot­teet ovat markki­noil­la noin kolmes­sa vuodessa, mikäli van­hat gurut ja nuoret alan kehit­täjät päät­tävät lähteä yhdessä kisaa. His­to­ri­an tun­te­mus avaa oven nopealle kehitykselle.
    Näistä jutu­ista sik­iää yleen­sä lisää hom­mia, kun ne tehdään hyvin.

  13. Yksi ongel­ma ainakin on per­in­tövero, jos­sa ei ole poikkeuk­sia yrit­täjille. Verot pitää mak­saa heti, tuo­tot tule vähitellen. Sik­si kiuas­valmis­ta­ja juuri myyti­in, sa Pekkaniskan per­i­jätkin var­maan hark­it­se­vat myyntiä.

    1. Sukupol­ven­bvai­hd­fok­ses­sa per­in­töä kohdel­laan huo­mat­tavasti hel­läkä­tisem­min kuin muu­ta per­in­töä ja mak­suaikaakin verolle on. Yleen­sä tämä on kohtu­ullista, mut­ta nyt huonoina aikoina per­in­tövero tekee tuhoa yri­tyk­sis­sä, joiden omis­ta­jat eivät pysty per­in­tövero­ja mak­samaan, kun ei ole tulo­ja ja yri­tys pitää pilkkoa.

  14. Täyt­tä asiaa.

    Mik­si val­tio sijoit­taa raskaaseen metel­li­in, eikä vaik­ka näi­den kum­makin tun­net­tun ja hyvän yri­tyk­sen kasvuun?
    Kos­ka val­tio mak­saa eläkkeitä ja vas­taavia, sijoi­tus­tuo­toil­lakin olisi paikkansa hal­li­tuk­ses­ta riip­pumat­ta, vaik­ka Kepun Sip­ilä käyt­täisikin niitä oman puoleen­sa etu­jen ajamiseen.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Sukupol­ven­bvai­hd­fok­ses­sa perintöä …

    Osmo, elät jos­sain muus­sa kuin reaal­i­todel­lisu­udessa. Vain täy­delli­nen idioot­ti verot­taa per­in­töjä. Sille ei ole mitään taloudel­lisia perusteita.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Jae­tun voiton vero­tus­ta nos­tet­ti­in pörssiy­htiöis­sä ja jaka­mat­toman voiton vero­tus­ta alen­net­ti­in. Kokon­aisvero­tus ei noussut. 

    Koti­maiset omis­ta­jat mak­sa­vat nämä molem­mat mut­ta ulko­maiset vain jälkim­mäisen. Vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä siir­ret­ti­in siis suosi­maan ulko­maista omis­tus­ta koti­maisen kustannuksella.

  17. Toisaal­ta Etlan tutk­i­jat oli­vat sitä mieltä että ulko­maalaisen insti­tu­tion­aal­is­ten omis­ta­jien omis­ta­man yri­tyk­sen tytäry­htiö on mon­esti mei­dän suo­ma­lais­ten henkilöomis­ta­jien yri­tys­tä tai toimi­paikkaa tehokkaampia.

  18. Tot­takai yrit­täjiä pitäisi kohdel­la per­in­töverossa kuten muitakin.

  19. Tässähän nyt uno­htuu suo­ma­lais­ten ylivoimainen bis­neshok­snok­ka. Nokian matka­puhe­lin­ten kaari nol­las­ta nol­laan toi suo­ma­laisille 31 mrd euroa (hs 1.3.2014). Sen mak­soi­vat tol­lot ulko­maalaiset kun osti­vat ja myivät tyh­mem­pään aikaan. Luote­taan vain itseemme.

  20. TomiA:
    Jos työ­paikat jäävät Suomeen ja maa­han tulee uut­ta pääo­maa 60 miljoon­aa, mitä väliä?

    Ei maa­han tul­lut uut­ta pääo­maa 60 miljoon­aa, vaan maas­sa jo ole­va 60 miljoo­nan arvoinen pääo­ma vai­h­toi omis­ta­jaa siten, että kyseisen pääo­man tuo­tot menevät jatkos­sa ulkomaille.
    Jos myyjät pystyvät myyn­ti­t­u­loil­laan syn­nyt­tämään aiem­paa parem­min tuot­tavaa toim­intaa, on maamme voit­ta­ja, jos näin ei ole, on maamme häviäjä.

    Vain investoitu raha on pääo­maa, investoima­ton on vain lasken­tayk­siköitä, joka ei tuo­ta mitään.

  21. Kasvuyri­tyk­set myy­dään vero­tuk­ses­ta riip­pumat­ta suurem­mille toim­i­joille kun ole­mas­saolevil­la markki­noil­la kasvun rajat ovat tulleet vas­taan ja seu­raavaan kokolu­okkaan siir­tymi­nen vaatisi kohtu­ut­to­mia investointeja.

    Tämä on juurikin se koh­ta yhtiön elinkaa­res­sa kun yhtiön arvo suurem­malle etabloituneelle toim­i­jalle on merkit­tävästi enem­män kuin yhtiön tuot­to-odotus ole­mas­saolevil­la markki­noil­la eli sen arvo van­hoille omis­ta­jille, ainakin riski­ra­hoit­ta­jille siis exitin paikka.

    Myyn­tivoiton vero­tus­ta voi siis nos­taa ilman että se vaikut­taa myyn­tipäätök­seen, mut­ta riskinä on jatkos­sa kasvuyri­tys­ten perus­t­a­mi­nen proak­ti­ivis­es­ti alun­perinkin esimerkik­si Hol­lan­ti­in, tai kah­den yhtiön jär­jestelmä jos­sa IPR:t (ulko­mail­la) ja oper­oin­ti (Suomes­sa) ovat eri yhtiöissä.

  22. banaani:
    Tot­takai yrit­täjiä pitäisi kohdel­la per­in­töverossa kuten muitakin. 

    Tuo pitää paikkansa täysin. Minkään­lainen per­in­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää. Per­in­töveron ide­ologi­nen poh­ja on sairas kateus.

  23. Puoli hal­li­tus­ta kat­se­lee kaikkea tulo­ero­jen kaven­tamisen näkökul­mas­ta. Vero­tuk­senkin tarkoi­tus on kaven­taa tulo­ero­ja, eikä kerätä val­ti­olle rahaa? Ei väliä, vaik­ka yhteisen kakun kas­vat­tamiselta samal­la viedään edellytyksiä.

    Tavoit­teeseen myös päästään. Nalle muut­taa Ruot­si­in ja tulo­erot Suomes­sa pienenevät.

  24. Per­in­töveron tuot­to on niin vähäi­nen, että ihmette­len mik­si sitä pide­tään ylipään­sä. Todel­la rikkaat kyl­lä sen pystyvät kiertämään, hait­taa siitä on lähin­nä pie­nille yri­tyk­sille ja keskilu­okkaisille asuntosäästäjille.

  25. Kalle: Tuo pitää paikkansa täysin. Minkään­lainen per­in­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää. Per­in­töveron ide­ologi­nen poh­ja on sairas kateus.

    Kalle taitaakin olla ns. hyvästä perheestä..

  26. Kasvuyri­tyk­sen perus­ta­jat voivat rahas­taa omis­tus­taan myös lis­taa­mal­la yri­tyk­sen. Valitet­tavasti meil­lä vero­tuk­sel­lis­es­ti suosi­taan yri­tyk­sen pitämistä pörssin ulkopuolella.

  27. AV: Jos myyjät pystyvät myyn­ti­t­u­loil­laan syn­nyt­tämään aiem­paa parem­min tuot­tavaa toim­intaa, on maamme voit­ta­ja, jos näin ei ole, on maamme häviäjä.

    Enkös minä niin sanonut? Selostan­pa tarkemmin.

    Perus­pe­ri­aate on jo Adam Smithin mukaan, että kaup­pa kan­nat­taa aina ja on yleishyödyl­listä. Jos näin ei olisi, pitäisi pystyt­tää kau­pan esteitä.

    Nyt kuitenkin blo­gisti ja mon­et kom­men­toi­jat näyt­tävät olet­ta­van, että juuri kasvuyri­tys­ten myyn­ti ulko­maille on poikkeus sään­töön (tai, no enhän minä tiedä, ketkä kaik­ki tääl­lä kan­nat­ta­vat tul­limuure­ja sun mui­ta kau­pan esteitä). 

    Minä en tiedä mitään uskot­tavia perustelu­ja moi­selle väit­teelle. Kansan­talous voi hyö­tyä siitä, että fir­maa ei myy­dä 60 miljoo­nan kohdal­la. Tai sit­ten se voisi hyö­tyä enem­män, jos myytäisi­in myöhem­min. Tai aikaisem­min. Parhaan arvauk­sen voivat tehdä vain ja ain­oas­taan osak­keen­o­mis­ta­jat. Ja jos uskomme kau­pan vapau­teen, se on paras arvaus myös kansan­talouden kannalta.

    Toinen kysymys kos­ki vero­ja: kan­nus­ta­vatko ne nykyisel­lään myymään liian aikaisin. Blo­gisti väit­ti käsit­tääk­seni, että yrit­täjän turhau­tu­mi­nen kitu­ut­ta­maan pienel­lä pal­ka­lla tai vai­h­toe­htois­es­ti mak­samaan suuria vero­ja suures­ta palka­s­ta, aikaistaa myyn­tipäätöstä opti­mi­in verrattuna.

    Tämä on kuitenkin sen ver­ran spe­si­fi väite asi­as­ta, jos­sa on hyvin paljon liikku­via osia, että en suos­tu suo­ral­ta kädeltä usko­maan siihen. Sik­si ehdotin tyl­sästi, että saat­taisi löy­tyä tutkimus­ta, joka aut­taisi ratkaise­maan kysymyk­sen varmem­mal­ta pohjalta.

    Mie­lenki­in­toista olisi tietää siitäkin, että kuin­ka usein 60 miljoon­aa tien­an­nut yrit­täjä ryhtyy sar­jayrit­täjäk­si. Ja täl­lä ker­taa vail­la huo­lia tuloveros­ta, kos­ka voi siis elää pääo­mat­u­loil­la. Nyt hän voisi odotel­la fir­man arvon kasvua vaik­ka triljoon­aan vero­ja pahim­min pohtimatta.

  28. Niin, ja tietysti neu­traali vero olisi parem­pi, en minä sitä vas­taan halun­nut urputtaa.

  29. Kalle: Tuo pitää paikkansa täysin. Minkään­lainen per­in­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää. Per­in­töveron ide­ologi­nen poh­ja on sairas kateus.

    Per­in­tö­jen verot­ta­mi­nen on tehokku­u­den kannal­ta erit­täin järkevää, kos­ka se kohdis­tuu toim­intaan, jota ei voi vält­tää, nimit­täin kuolemiseen.

    Mikäli vero­tuk­sen tarkoituk­se­na on kerätä tulo­ja ja olla aiheut­ta­mat­ta vahinkoa taloudelle, kan­nat­taa suosia mah­dol­lisim­man vähän vääristäviä vero­tuk­sen muo­to­ja, tulovero­tus ei ole täl­lainen vero­tus­muo­to, per­in­tövero on sitä paljon enemmän.

  30. Se on hyvin ymmär­ret­tävää, että kasvuyri­tyk­set myy­dään. Ote­taan hypo­teet­ti­nen yrit­täjä, jol­la on kolme ske­naar­i­o­ta nenän­sä edessä:

    a) Myy heti, saa miljoonan

    b) Myy muu­ta­man vuo­den kulut­tua, saa 10 miljoon­aa 20 % todennäköisyydellä

    c) Myy kymme­nen vuo­den kulut­tua, saa 100 miljoon­aa 5 % todennäköisyydellä

    Jokainen toden­näköisyys­lasken­taa osaa­va huo­maa, että paras odotusar­vo on sil­lä, että fir­man myy kymme­nen vuo­den kulut­tua. Se on myös kansan­taloudelle paras vai­hetoe­hto, joten siihen pitäisi pyrkiä.

    Kuitenkin jokainen arkielämää ymmärtävä tajuaa, että vai­h­toe­hdos­sa a henkilö saa asun­to­lainansa mak­set­tua ja pidel­tyä pitämät­tömät lomansa ja vielä muu­ta­man vuo­den elet­tyä vapaana kalen­ter­ista, jos niin halu­aa. Tämä kaik­ki sadan pros­entin todennäköisyydellä.

    Vai­h­toe­hdos­sa b henkilön ei enää ikinä tarvitse tehdä töitä 20 % toden­näköisyy­del­lä ja 80 % toden­näköisyy­delä jää nol­la käteen. Täy­tyy olla kova uhkapelaa­ja, että siihen viit­sii lähteä. Vai­h­toe­hto c on sama mut­ta vielä paljon korostetumpana.

    Tähän samaan nivel­tyy se, että perus­ta­jayrit­täjä tai ‑yrit­täjäryh­mä ei vält­tämät­tä ole se paras taho pyörit­tämään fir­maa kasvu­vai­heessa. Jos halu­taan rajua kasvua, ote­taan iso­ja riske­jä. Sik­sikin on järkevää, että mukaan tulee ulkop­uolista rahaa.

    Yrit­täjän ja yri­tyk­sen kannal­ta usein hyvä vai­h­toe­hto on se, että pääo­masi­joit­ta­ja tulee kohtu­ullisen suurel­la osu­udel­la mukaan, jol­loin rahaa saa heti kouraan kohtu­ullis­es­ti ja myöhem­min lisää, jos asi­at menevät hyvin. Parhaim­mil­laan alku­peräiset omis­ta­jat tuo­vat edelleen yri­tyk­seen visioitaan ja esimerkik­si teknolo­giaosaamista, pääo­masi­joit­ta­ja liiketoimintaosaamista.

    Nyt kuitenkin ongel­ma on se, että sitä koti­maista riski­ra­haa on todel­la huonos­ti saatavil­la. Yksi­ty­isiä rahoit­ta­jia löy­tyy jonkin ver­ran, mut­ta investoin­nit ovat usein pieniä (kymp­pi­ton­neista muu­ta­maan sataan­tuhanteen). Tämä on tietysti ymmär­ret­tävää, kos­ka men­estyvän pääo­masi­joit­ta­jan pitää pystyä hajaut­ta­maan, ja jos sijoitet­tavaa var­al­lisu­ut­ta on pari miljoon­aa, siitä ei iso­ja siivu­ja tule.

    Suo­mi on pääo­maköy­hä maa, joten mitään pikaratkaisua tähän ei ole. Vero­tuk­sel­la on kuitenkin tekemistä asian kanssa, ja siinä pitäisi pitäy­tyä enem­män fiskaalis­es­ti järke­vis­sä kuin jonkin tahon oikeu­den­mukaisu­us-käsit­teen mukai­sis­sa ratkaisuissa.

  31. Kalle: Tuo pitää paikkansa täysin. Minkään­lainen per­in­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää. Per­in­töveron ide­ologi­nen poh­ja on sairas kateus. 

    Niin kauan kuin työt­tömiä hyp­pyytetään nöyryyt­tävästi työt­tömyys­tur­van saamisen ehtona, kos­ka “on moraali­ton­ta saa­da rahaa ilman vastiket­ta”, ja niin kauan kuin perus­tu­loa vas­tuste­taan, kos­ka “on moraali­ton­ta saa­da rahaa ilman vastiket­ta”, on per­in­töverokin oikeutet­tu. Per­im­i­nen kun ei ole mitään muu­ta kuin rahan saamista ilman vastiketta.

    Ja jos joku yrit­tää nyt henkilöko­htais­es­ti pela­ta kohdal­lani sen van­hu­ut­taan haper­tu­van kateusko­rtin: Olen itse mak­sanut elämäni aikana yhtäläis­es­ti niin tulo‑, arvon­lisä- kuin per­in­töveroakin, viimek­si mainit­tua tähän men­nessä viis­inu­meroisen sum­man. Näistä kolmes­ta pidän per­in­töveroa en vain moraalis­es­ti oikeu­den­mukaisim­pana vero­muo­tona, vaan ylivoimais­es­ti oikeu­den­mukaisim­pana. Mikä ei tarkoi­ta sitä, että pitäisin kah­ta muu­ta epäoikeudenmukaisena.

    Ellei tästä aiheu­tu­isi ulkois­vaiku­tusten kaut­ta hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta (kuten aiheu­tu­isi, sitä en kiistä!), niin per­in­töveron saisi min­un puolestani nos­taa vaik­ka 100 pros­ent­ti­in ja alen­taa mui­ta vero­ja niin, että kokon­aisveroaste säi­ly­isi ennallaan.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Sukupol­ven­bvai­hd­fok­ses­sa per­in­töä kohdel­laan huo­mat­tavasti hel­läkä­tisem­min kuin muu­ta per­in­töä ja mak­suaikaakin verolle on. Yleen­sä tämä on kohtu­ullista, mut­ta nyt huonoina aikoina per­in­tövero tekee tuhoa yri­tyk­sis­sä, joiden omis­ta­jat eivät pysty per­in­tövero­ja mak­samaan, kun ei ole tulo­ja ja yri­tys pitää pilkkoa. 

    Yri­tys­ten käsit­te­ly sukupol­ven­vai­h­dos­ti­lanteis­sa on kir­javaa ja riip­puu myös omis­tu­so­suuk­sista. Hom­ma toimii kohtu­ullis­es­ti, kun äiti siirtää fir­mansa kolmelle tyt­tärelleen. Hajaan­tuneem­mis­sa rak­en­teis­sa se ei sit­ten enää toimikaan.

    Suomes­sa on aika paljon per­in­teisiä per­hey­htiöitä, jois­sa per­in­töinä menevät osu­udet jäävät alle maagisen rajan ja vero­tus kas­vaa huomattavasti.

    Per­in­töveron huo­jen­t­a­mi­nen on kuitenkin väärä lääke siinäkin mielessä, että se kan­nus­taa eri­lais­ten hold­ing-yhtiöi­den väsäämiseen ja muuhun verosuunnitteluun.

    Per­in­töveron ongel­ma on se, että sitä kan­netaan tilanteessa, jos­sa rahaa ei vält­tämät­tä ole mail­la halmeil­la. Lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen vähem­mistöo­su­udet ovat äärim­mäisen ei-likvide­jä. Toisaal­ta jos per­in­tövero muutet­taisi­in koske­maan vain hel­posti real­isoitavaa omaisu­ut­ta, sen kiertämi­nen tulisi nau­ret­ta­van helpoksi.

    Var­al­lisu­u­den verot­ta­mi­nen on yhtä poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta huono vero­muo­to (poikkeuk­se­na kiin­teistövero, kos­ka sil­lä on suo­tu­isia dynaamisia vaiku­tuk­sia, ja kos­ka sitä ei voi kiertää). Vero­ja on paljon parem­pi kan­taa sil­loin, kun on todel­lisia tuloja.

    Pääo­mat­u­lo­jen verot­ta­mi­nen sinän­sä sopii tähän ihan hyvin, joskin pro­gres­si­ivi­su­us on siinä huono aja­tus luovu­tusvoit­to­jen vuok­si. (Ei silti, nykyi­nen pro­gres­si­ivi­su­us on vain vasem­mis­ton lohduk­si raken­net­tu näen­näisyys.) Luovu­tusvoit­to­jen vero­tus on taas sikäli retu­peräl­lä, että han­k­in­ta­meno-olet­ta­man sijas­ta pitäisi käyt­tää inflaa­tioko­r­jat­tua hankintahintaa.

    Tästä saisi varsin hyvin raken­net­tua vero­tus­ta selkiyt­tävän kokon­aisu­u­den, joka olisi vieläpä fiskaalis­es­ti järkevä. Per­in­tö- ja lah­javerot pois, han­k­in­ta­meno-olet­ta­mat kor­vataan inflaa­tioko­r­ja­tu­il­la arvoil­la. Rahaa taitaisi itse asi­as­sa tul­la veroina paljon enem­män kuin nyt.

  33. Kalle: Euroop­palaises­sa jär­jestelmässä verote­taan kohtuu paljon tuot­toa, mut­ta perin­nöt ovat verot­to­mia. Amerikkalaises­sa jär­jestelmässä tuot­toa ei verote­ta, mut­ta sen sijaan sukupol­ven­vai­h­dok­ses­sa verote­taan raskaasti.

    Amerikkalainen jär­jestelmä on siitä huono, että se johtaa hyvin laa­jamit­taiseen ja luo­vaan veronkier­toon. Var­al­lisu­usvero­tuk­sen kanssa niin tun­tuu käyvän melkein aina.

  34. Per­in­tövero pois ja omaisu­u­den tuot­to­jen vero­tus­ta vähän ylös. Rikkaat osal­lis­tu­maan, eikä piilot­tele­maan. Joku voi vielä käyt­tää var­al­lisu­ut­taan muidenkin vauras­tut­tamiseen. Mielu­um­min sel­l­aista sol­i­daarisu­ut­ta, joka ei jää puheen tasolle, vaan ihan oikeasti kerää rahaa kas­saan. Haisee pop­ulis­mi myös punav­ihrei­den puheis­sa tässä kohtaa, kun ei ne rikkaat nyt vaan osal­lis­tu, vaan palkkaa­vat jonkun viemään rahat verot­ta­jal­ta karkuun. 

    Onhan tämä pas­ka maa, kun medi­aa myöten hauku­taan jotain sosi­aal­i­tukien varas­sa lail­lis­es­ti elävää, mut­ta kun joku vie kymme­nen mil­liä lait­tomasti piiloon, niin uus­lib­er­aalit syyt­tävät ajo­jahdista, ja vaa­ti­vat lisäk­si jollekin yksilölle oikeut­ta tehdä rahaa myymäl­lä syöpää vapaasti muille yksilöille kemi­al­lisen riip­pu­vu­u­den muo­dos­sa. Tästäkin huoli­mat­ta, olisi fik­sumpaa saa­da nuo rahat pysymään ja investoimaan tääl­lä. Vauras­tu­mi­nen johtaa myös siihen, että use­am­malle tulee mah­dol­lisu­us vähen­tää turhaa työn­tekoa ja lep­pois­taa elämäänsä.

  35. ikävä jut­tu näi­den ipr-perusteis­ten yri­tys­ten kohta­lo. tiedos­sani on muitakin tapauk­sia, jot­ka ovat tässä ” take the mon­ey and run”-putkessa. Yksinker­tais­es­ti lisenssit omis­ta­va ipr yhtiö ulko­maille ja se tilaa suomes­ta tun­ti­työnä ohjel­moin­tia. Ipr yhtiö lait­taa sit­ten ohjel­mat applen kaup­paan. Näin saadaan menot verovähen­nyk­si­in ja tulot verova­paik­si. ipr:llä ei ole arvoa ennenkuin kaup­pa alkaa käy­dä — siis mitään siir­to­hin­taa ei ole. On vain palkkoja.

    käsit­täk­seni vii­sain ratkaisu olisi siir­tyä viron malli­in. antaa fir­mo­jen vauras­tua ja tehdä ympäristö sel­l­aisek­si että yhtiön kan­nat­taa olla suomes­sa. osinko­jen­vero­tus ruotsin tasolle ja per­in­tövero pois yri­tyso­maisu­udelta niin kauan kun toimii yrit­täjänä. kun luop­uu vastik­keel­lis­es­ti verotet­takoot sil­loin kun on rahaa mak­saa verot.

    ruot­sis­sa per­heyrit­täjän osinkovero on 20% sil­loin kun “när­varande ” työsken­telee har­vainy­htiössä “fåmans­bo­lag” eikä per­in­töveroa ole. tämä tarkoit­taa että ruot­sis­sa asu­va yrit­täjä on oleel­lis­es­ti suo­ma­laista kollee­gaansa kevyem­min verotet­tu. tähän kun vielä lisää “raip­paveron” niin ei ole ihme jos myös muil­la kun nal­lel­la on katse länteen.

    van­han sanon­nan mukaan verot­tamisen val­ta sisältää tuhoamisen val­lan ja se häviää joka koetaan kohtu­ut­tomasti verotetuksi.

  36. Mik­si muuten 57 M€ eurotili tai 5.7 M koti­mainen sat­un­nainen tulo on “oikeutetusti” verova­paa mut­ta ei saman­su­u­ru­inen työl­lä tehty voit­to. Eikö kaikkia tulo­ja laite­takkaan samal­la viivalle ?
    ei Se ole seli­tys että veroa on jo Mak­set­tu mak­sa­han yri­tyskin veronsa.

  37. Kalle: Tuo pitää paikkansa täysin. Minkään­lainen per­in­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää. Per­in­töveron ide­ologi­nen poh­ja on sairas kateus. 

    Höpön­löpön. Ei tuo löpinä muu­tu totu­udek­si kun sen mon­ta ker­taa pois­taa. Tulovero on paljon, paljon tuhoisampi taloudelle kuin perintövero.

  38. Ihan samaa mieltä, että vero­tuk­sen tulisi suosia toimin­nan kas­vat­tamista myymisen sijaan. Tämä alkaa olla kuitenkin nyky­isin jo kan­sain­välis­lu­on­teinen kysymys, kuten kas­va­va osa vero­tus­ta koske­vista kysymyk­sistä. Vero­tus­ta koske­vi­in kv-luon­teisi­in ongelmi­in tulisi hakea ratkaisua EU-tasol­la. Valitet­tavasti käytän­tö on toinen. Käyn­nis­sä on äärim­mäisen vahin­golli­nen race to the bot­tom ‑kil­pailu, eikä EU:n tasol­la päästä edes alku­un tämän lopet­tamisek­si. Sen sijaan saadaan aikaan direk­ti­ive­jä, ettei vuokratyötä saisi säädel­lä tms. EU on vah­va siel­lä, mis­sä sitä ei tarvi­ta, ja toisinpäin.

    Per­in­töveron pitäisi olla 100 pros­ent­tia. Mik­si yhteiskun­nan hyödyl­liselle jäsenelle pitäisi suo­da mah­dol­lisu­us olla oloneu­vok­se­na. Ain­oana poikkeuk­se­na voisi olla tuotan­nol­lisen toimin­nan sukupol­ven­vai­h­dosperin­nöt. Toki kan­sain­väliset reali­teetit, tässäkin, tekevät hyödyl­lisen verot­tamisen mah­dot­tomak­si ja on verotet­ta­va sitä mitä voidaan.

  39. AV: Ei maa­han tul­lut uut­ta pääo­maa 60 miljoon­aa, vaan maas­sa jo ole­va 60 miljoo­nan arvoinen pääo­ma vai­h­toi omis­ta­jaa siten, että kyseisen pääo­man tuo­tot menevät jatkos­sa ulkomaille.
    Jos myyjät pystyvät myyn­ti­t­u­loil­laan syn­nyt­tämään aiem­paa parem­min tuot­tavaa toim­intaa, on maamme voit­ta­ja, jos näin ei ole, on maamme häviäjä… 

    Toden­näköis­es­ti vielä rahat siir­retään johonkin muuhun EU-maa­han tur­vaan Suomen sairaal­ta vero­tuk­selta. Eli hyvin toden­näköis­es­ti Suo­mi vain häviää näis­sä kaupoissa.

    Sinän­sä on isän­maal­lista yrit­tää ylläpitää suo­ma­laisia pääo­mia, vaik­ka ne oli­si­vatkin ulko­mail­la odot­ta­mas­sa parem­pia päiviä. Riskinä vain on, että muu­ta­mas­sa sukupolves­sa nosi­ta pääomista tulee ruot­salaisia, englan­ti­laisia tms. kytkök­sen Suomeen kadotes­sa. Siitä saam­ma syyt­tää vain itseämme.

  40. Aus­tri­an:
    Toisaal­ta Etlan tutk­i­jat oli­vat sitä mieltä että ulko­maalaisen insti­tu­tion­aal­is­ten omis­ta­jien omis­ta­man yri­tyk­sen tytäry­htiö on mon­esti mei­dän suo­ma­lais­ten henkilöomis­ta­jien yri­tys­tä tai toimi­paikkaa tehokkaampia. 

    Kvar­taal­i­taloudessa on etun­sa. Amerikkalainen eläkeläi­nen tai hänen edus­ta­jansa ajat­telee vain neljän­nesvuo­den päähän. Help­po tapa jous­taa on mm. pistää työn­tek­i­jöitä ulos. Ihmis­ten lait­ta­mi­nen kilo­metrite­htaalle ei olisi ongel­ma val­ti­olle muuten, mut­ta kun työtön mak­saa kohtuu paljon. 

    Per­heyri­tyk­setkin ajat­tel­e­vat kvar­taaleit­tain. Heille kvar­taali on 25 vuot­ta, joka tarkoit­taa että ajatel­laan paljon enem­män laman jälkeistä seu­raavaa nousua ja seu­raa­van sukupol­ven mah­dol­lisu­ut­ta yrit­tää. Samal­la se tarkoit­taa, että pide­tään kiin­ni työn­tek­i­jöistä mak­si­moimat­ta het­kel­listä tuottoa.

    Kan­natan Aus­tri­an esit­tämää aja­tus­ta, mut­ta vain sil­lä ehdol­la, että työt­tömyys­tur­va romute­taan. Sil­loin insti­tu­tion­aalisen sijoit­ta­jan voiton­mak­si­moin­ti ei tun­nu min­un lompakossani. 😉

  41. OS:” Vero­tus ei ole näi­den kah­den vai­h­toe­hdon välil­lä neu­traalia vaan suosii voimakkaasti myymistä. Eikö vero­tuk­sel­la pitäisi mielu­um­min houkutel­la jatka­maan kas­vavaa yri­tys­tä sen sijaan että kan­nuste­taan myymään se ulkomaille.”

    Jos vero­tus suosii yri­tyk­sen myymistä sen kehit­tämisen ase­mes­ta, voi hyväl­lä syyl­lä tode­ta: mut­ta näin­hän on tarkoitet­tu. En tunne täysin yksi­tyisko­htais­es­ti vero­lain­säädän­nön valmis­telun kulkua mut­ta käsi­tyk­seni mukaan avainase­mas­sa ovat lain­säädän­töneu­vok­set ja hei­dän avus­ta­jansa ja neu­vo­nan­ta­jansa. Val­tio­varain­valiokun­nan vero­jaos­to, jota johtaa täl­lä het­kel­lä Kokoomuk­sen Samp­sa Kata­ja ja jon­ka lisäjäse­nenä (mikähän muuten mah­taa olla lisäjäse­nen rooli ja merk­i­tys?) toimii Osmo Soin­in­vaara, voi var­masti vaikut­taa lain­säädän­tö­työn laatu­un. Val­tio­varain­min­is­teri ei viime vuosi­na var­maankaan ole enää pystynyt vaikut­ta­maan laisinkaan lain­säädän­tö­työhön, kos­ka kaik­ki aika menee liike­toim­intater­miä käyt­täen ”yri­tys­sa­neer­auk­ses­sa” eli val­tion tai Euroopan Union­in välit­tömän konkurssin estämisessä. Hal­li­tus ei pysty siis tekemään mitään. Ja lop­ul­ta eduskun­ta äänestää lain kuin lain hal­li­tuk­sen enem­mistöl­lä läpi. Siitä huoli­mat­ta vaik­ka laki olisi alun­perinkin kuin­ka syvältä hyvän­sä ja kaik­ki tietäi­sivät sen.

    Holk­erin hal­li­tuk­ses­ta läh­tien (siis vapus­ta 1987) en itse pysty havait­se­maan mitään oleel­lista eroa kaikkien sitä seu­ran­nei­den hal­li­tusten ohjelmis­sa. Jos joku sen osaa min­ulle ker­toa, olen vil­pit­tömän kiitolli­nen siitä. Sor­san hal­li­tus ennen Holk­e­ria sen sijaan edusti totaalis­es­ti toista maail­maa. Sil­loin raken­net­ti­in suur­ta sys­teemiä, jon­ka peli­nap­pu­loik­si kansalaisia kas­vatet­ti­in. Holk­erin hal­li­tus vapaut­ti rahamarkki­nat ja he päät­tivät antaa vast­edes markki­noiden ohja­ta yhteiskun­nan kehit­tymistä. Kaik­ki ei men­nyt kuten päiväu­nis­sa toiv­ot­ti­in. Tuhan­net yrit­täjät menet­tivät kotin­sa ja bul­vaan­it kaap­pa­si­vat van­ho­jen pankkien taseis­sa roikkuneet arvoki­in­teistöt ja yritysomaisuuden. 

    Ahon hal­li­tus teki kaikken­sa yri­tys­toimin­nan elvyt­tämisek­si. Niin ainakin itsel­leni annet­ti­in ymmärtää. Vero­tus­ta muutet­ti­in ja kaiken per­im­mäisenä tarkoituk­se­na oli suo­ma­laisen elinkei­noelämän elvyt­tämi­nen henki­hiev­eristä. Nokia lähti lentoon ja siinä sivus­sa syn­tyi paljon uut­ta liike­toim­intaa mut­ta oliko se hal­li­tuk­sen toimien ansio­ta vai erään tek­nol­o­gisen inno­vaa­tion lieveilmiöi­den seurausta.

    Vuodes­ta 1987 tulee tänä vap­puna kuluneek­si 27 vuot­ta. Se on pitkä aika. Sen ajan Suomes­sa on har­joitet­tu poli­ti­ikkaa, jon­ka tärkein päämäärä on ollut Suo­ma­laisen elinkeino­toimin­nan kehi­tyk­sen tur­vaami­nen. Sanokaa, jos olen ymmärtänyt väärin.

    Jotain perus­ta­van­laa­tu­ista mätää on mei­dän ikiomas­sa demokraat­tises­sa jär­jestelmässä, jos kaiken tämän jäl­keen toteamme, että vero­tus kan­nus­taa myymään kasvuyri­tyk­set ulko­maille. Tai jos me huomen­na toteamme, että vero­tus kan­nus­taa miljonääre­jä muut­ta­maan ulko­maille. Tai jos me yli­huomen­na toteamme, että oikeas­t­aan aika moni suo­ma­lainen lähtisi kävelemään, vaik­ka Brys­seli­in, jos se vain olisi heille mahdollista.

  42. Kalle: Tuo pitää paikkansa täysin. Minkään­lainen per­in­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää. Per­in­töveron ide­ologi­nen poh­ja on sairas kateus. 

    Tiedä sit­ten tuos­ta kateud­es­ta, mut­ta olen taipu­vainen ole­maan samaa mieltä per­in­töveron järkevyy­destä. Se on omi­aan jak­sot­tumaan harv­inaisen huonos­ti. Per­in­tövero pois ja kun­nol­liset omaisu­usverot tilalle. Kiin­teistöveroa reilusti ylös.

  43. AV: Ei maa­han tul­lut uut­ta pääo­maa 60 miljoon­aa, vaan maas­sa jo ole­va 60 miljoo­nan arvoinen pääo­ma vai­h­toi omis­ta­jaa siten, että kyseisen pääo­man tuo­tot menevät jatkos­sa ulkomaille.
    Jos myyjät pystyvät myyn­ti­t­u­loil­laan syn­nyt­tämään aiem­paa parem­min tuot­tavaa toim­intaa, on maamme voit­ta­ja, jos näin ei ole, on maamme häviäjä. 

    Usein myyn­tivoitos­ta merkit­tävä osa pää­tyy enke­lisi­joituksi­na uusi­in kasvuyri­tyk­si­in ja/tai pesä­mu­naksi saman perus­ta­jan seu­raavaan yritykseen.

  44. Ulko­mail­la asu­vien kiin­teistövero tulis nos­taa ylös. Näin saisimme myös vero­ja pakoil­e­vat for­mu­la- ja jääkiekkomiljonäärit mak­samaan vero­ja Suomeen. Aivan älytön­tä on se, että Suomes­sa on maail­man korkeim­mat verot heiken­tämässä ostovoimaa, ja vero­ja pakoil­e­vat pavi­aa­ni­au­tourheil­i­jat osta­vat parhaat asun­not suo­ma­lais­ten edestä. Kiin­teistövero kolminker­taisek­si ulko­mail­la asuville.

  45. Per­in­tövero­han ei ole itseis­ar­vo. Sen pitäisi hillitä omaisu­u­den liial­lista kasautu­mista. Nythän näin ei ilmeis­es­ti ole, kun sitä ei mak­sa oikeasti rikkaat ihmiset. Ehkä omaisu­u­den liial­lista kasautu­mista voitaisi­in toteut­taa parem­min ja oikeu­den­mukaisem­min jol­lain muil­la tavoil­la. Ei kai se niin voi men­nä, että vain laivaan jäävät mak­sa­vat veron

  46. Evert The Nev­er­Rest:
    Napan myyn­nis­sä oliko miten paljon kyse siitä, että hal­li­tus lopet­ti ris­teil­i­jä­valmis­tuk­sen Suomessa.

    Hyvä kysymys! Suo­ma­laisel­la merik­lus­ter­il­la ainakin oli merkit­tävä rooli siinä, että meille ylipään­sä syn­tyi NAPAn ja Elo­maticin kaltaiset yri­tyk­set. Kun nyt merkit­tävää teol­lisu­usklus­te­ria aje­taan alas, niin ali­hankki­jat ja kump­pan­i­fir­mat luon­nol­lis­es­ti myös vai­h­ta­vat maise­maa taval­la tai toisella.

  47. AV: Per­in­tö­jen verot­ta­mi­nen on tehokku­u­den kannal­ta erit­täin järkevää, kos­ka se kohdis­tuu toim­intaan, jota ei voi vält­tää, nimit­täin kuolemiseen.

    Pait­si että per­in­tövero on oikea veronkiertäjien kei­das. Kuoemisen vält­tämi­nen on vähän han­kalaa, mut­ta per­in­töveron vält­tämi­nen on helpom­paa, jos var­al­lisu­us on riit­tävän lik­vidiä. Kon­ste­ja on sekä lail­lisia että lait­to­mia että KHO:ssa ratkottavia.

    Ain­oa laa­jasti toimi­va lev­eäpo­h­jainen var­al­lisu­usvero on kiin­teistövero. Sitä kiin­teistöä kun on vähän vaikeaa jemmata.

  48. Sylt­ty: Tulovero on paljon, paljon tuhoisampi taloudelle kuin perintövero.

    Tämäkin väite vaatisi vähän perustelemista.

    OECD:n mukaan (Tax Report 20) vero­jen haitallisu­usjärjestys talouskasvulle on:

    1. yri­tys­ten tulo­jen verottaminen
    2. yksi­ty­is­ten tulo­jen verottaminen
    3. kulu­tuk­sen verottaminen
    4. kiinteistövero

    Yri­tys­ten kohdal­la per­in­tövero menee kohtaan 1 (kos­ka yri­tyk­ses­tä ne rahat revitään), muu­toin se jää vähän kysymys­merkik­si. Lis­tas­sa ei ole erotel­tu myöskään pääo­mat­u­lo­ja ja ansio­tu­lo­ja. Pääo­mat­ulovero voi olla asial­lis­es­ti ykkösko­hdas­sa tai kakkosko­hdas­sa tai sit­ten jos­sain muual­la riip­puen tulonlähteestä. 

    Kiin­teistövero taas on määritel­ty ter­meil­lä “immov­able prop­er­ty” ja “res­i­den­tial prop­er­ty”, joten se on hyvin yksiselit­teinen ja tekee eron muun omaisu­u­den verottamiseen.

    OECD:n suosi­tus on siir­tymä kohti laa­jem­paa kulu­tusvero­tus­ta (Sumes­sa ALV-kan­to­jen yht­enäistämi­nen) tulon­jako­vaiku­tuk­set kom­pen­soiden, alimpi­en ja ylimpi­en tulo­jen mar­gin­aaliv­eroas­t­een pienen­tämi­nen ja kiin­teistöveron laa­jem­pi käyttö.

    Per­in­tö- ja lah­javero­jen (trans­fer tax) vaiku­tus­ta talouteen on myös tutkit­tu, Yhdys­val­lois­sa erit­täin innokkaastikin. Pääosa tutkimuk­ses­ta tun­tuu pitävän sen negati­ivisia dynaamisia vaiku­tuk­sia suure­na, usein suuremp­ina kuin sen staat­tisia posi­ti­ivisia vaikutuksia.

  49. Antsa: Ahon hal­li­tus teki kaikken­sa yri­tys­toimin­nan elvyt­tämisek­si. Niin ainakin itsel­leni annet­ti­in ymmärtää. Vero­tus­ta muutet­ti­in ja kaiken per­im­mäisenä tarkoituk­se­na oli suo­ma­laisen elinkei­noelämän elvyt­tämi­nen henki­hiev­eristä. Nokia lähti lentoon ja siinä sivus­sa syn­tyi paljon uut­ta liike­toim­intaa mut­ta oliko se hal­li­tuk­sen toimien ansio­ta vai erään tek­nol­o­gisen inno­vaa­tion lieveilmiöi­den seurausta.

    Hyvä, että joku muis­taa vielä historiaa.

    Ahon hal­li­tus teki var­masti myös paljon virheel­lisiä päätök­siä, mut­ta siihen aikaan tehty fiskaa­li­nen uud­is­tus oli monel­la taval­la radikaali ja uraau­ur­ta­va, ilmeis­es­ti myös tehokaskin.

    Nyt emme ole niin poh­jal­la, että samaan olisi rohkeut­ta. Joskus kuitenkin voisi olla hyvä tehdä niitä vaikeitakin päätök­siä ennen kuin ollaan pohjalla.

  50. Sylt­ty: Höpön­löpön. Ei tuo löpinä muu­tu totu­udek­si kun sen mon­ta ker­taa pois­taa. Tulovero on paljon, paljon tuhoisampi taloudelle kuin perintövero.

    Mik­siköhän USA men­estyy vaik­ka se kerää pääosan veroista tuloveroil­la ? Vero­tu­loista USA 47% ta , Suo­mi 35,7 % tuloverona

  51. Tom­mi Uschanov:
    Ellei tästä aiheu­tu­isi ulkois­vaiku­tusten kaut­ta hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta (kuten aiheu­tu­isi, sitä en kiistä!), niin per­in­töveron saisi min­un puolestani nos­taa vaik­ka 100 pros­ent­ti­in ja alen­taa mui­ta vero­ja niin, että kokon­aisveroaste säi­ly­isi ennallaan. 

    Tom­mi var­maan on sit­ten myös sitä mieltä, että muis­takin lahjoituk­sista — lah­jas­ta­han perin­nön jät­tämisessä on kyse — olisi aiheel­lista per­iä 100 % vero, kos­ka epäit­sekkyys ja tule­vien sukupolvien ajat­telu on niin ällöt­tävää. Sitä ylipäätään siede­tään ain­oas­taan, kos­ka dynaamiset vaiku­tuk­set sen kieltämiseen oli­si­vat liian suuret.

    Todel­li­nen epäit­sekkyys kumpuaa pakot­tamis­es­ta (verot) ja virkamieskoneis­ton toimin­nas­ta (sosi­aal­i­tur­va), ei ihmisen vapaas­ta tahdosta!

  52. Sari:

    käsit­täk­seni vii­sain ratkaisu olisi siir­tyä viron malli­in. antaa fir­mo­jen vauras­tua ja tehdä ympäristö sel­l­aisek­si että yhtiön kan­nat­taa olla suomes­sa. osinko­jen­vero­tus ruotsin tasolle ja per­in­tövero pois yri­tyso­maisu­udelta niin kauan kun toimii yrit­täjänä. kun luop­uu vastik­keel­lis­es­ti verotet­takoot sil­loin kun on rahaa mak­saa verot.

    ruot­sis­sa per­heyrit­täjän osinkovero on 20% sil­loin kun “när­varande ” työsken­telee har­vainy­htiössä “fåmans­bo­lag” eikä per­in­töveroa ole. tämä tarkoit­taa että ruot­sis­sa asu­va yrit­täjä on oleel­lis­es­ti suo­ma­laista kollee­gaansa kevyem­min verotet­tu. tähän kun vielä lisää “raip­paveron” niin ei ole ihme jos myös muil­la kun nal­lel­la on katse länteen.

    No näistä jutu­ista on help­po olla samaa mieltä. Kyl­lä suomes­sa tarvit­taisi­in enem­män suo­ma­laisia rikkai­ta miehiä ja naisia. Kansal­lisu­udel­la on väliä.

    Helpom­min tietysti san­ot­tu kuin tehty. Mielestäni val­tion veropäätök­siä ohjaa liikaa tarpeet saa­da vain vuosi­bud­jet­ti täytet­tyä jotenkin siedet­täväl­lä velan­otol­la. Hie­man visionäärisyyt­tä peli­in kiitos.

  53. Ensin halu­taan, että ulko­maalaiset fir­mat investoisi­vat Suomeen. Sit­ten kun ulko­mainen fir­ma ostaa suo­ma­laisen fir­man, sen onkin huono asia? 

    Mielestäni paljon mie­lenki­in­toisem­pi asia on se, miten Blanc­con omis­ta­jat käyt­tävät tuon 60 miljoo­nan euron pääo­man. Katso­vatko he, että se kan­nat­taa investoi­da Suomeen, ulko­maille vai ken­ties tuh­la­ta jahtei­hin? Val­tion pitäisi antaa kaik­ki kan­nus­timet sille, että mah­dol­lisim­man paljon tuos­ta rahas­ta käytet­täisi­in uuden bis­nek­sen syn­nyt­tämiseen kotimaahan!

  54. Huo­mas­in­pa, että laiva­su­un­nit­telun alal­ta myös turku­lainen Delta­marin on myy­ty Kiinaan syksyl­lä 2012. Samoi­hin aikoi­hin alkoi STX:n tais­telu rahoi­tusku­vioiden­sa kanssa. Ihan vain sattumaako?

  55. Mikko:
    Tässähän­nyt uno­htuu suo­ma­lais­ten ylivoimainen bisneshoksnokka.Nokian matka­puhe­lin­ten kaari nol­las­tanol­laan toi suo­ma­laisille 31 mrd euroa (hs 1.3.2014). Sen mak­soi­vat tol­lot ulko­maalaiset kun osti­vat ja myivät­tyh­mem­pään aikaan. Luote­taan vain itseemme.

    Kan­nat­ta­va yri­tys tuo jatku­vaa tuloa mut­ta se, mikä laulaen tulee, myös viheltäen menee. Bis­neshok­snokkaa edus­taa niiden kan­nat­tavien yri­tys­ten omis­tuk­sen pitämi­nen ja yri­tyk­sen pitämi­nen jatku­vasti kan­nat­tavina. Toll­out­ta on se ker­tara­has­t­a­mi­nen jos­sa hilpeää humalaa seu­raa kamala krapula.

  56. “Tuoteke­hi­tyk­seen on investoitu ehkä paljonkin, mut­ta ne saa vähen­tää menoina suoraan.”

    Ei saa vaan ne aktivoidaan taseeseen ja pois­te­taan tuot­teen myyn­ti­aikana. Tiet­ty jos kut­suu kehi­tys­tä tutkimuk­sek­si niin sit­ten voi vähen­tää, mut­ta siihekin voi kir4janpitäjä puut­tua jos liian suuri osa kuluista menee tutkimuk­sen alle.

  57. Liian van­ha: Mik­siköhän USA men­estyy vaik­ka se kerää pääosan veroista tuloveroil­la ? Vero­tu­loista USA 47% ta , Suo­mi 35,7 % tuloverona

    Liit­ty­isiköhän siihen että kokon­aisveroaste on hur­jasti mata­lampi. Kaikkivero­tus on haitallista taloudelle joten kokon­aisveroaste on ratkaiseva.

  58. Viherinssi: Ahon hal­li­tus teki var­masti myös paljon virheel­lisiä päätök­siä, mut­ta siihen aikaan tehty fiskaa­li­nen uud­is­tus oli monel­la taval­la radikaali ja uraau­ur­ta­va, ilmeis­es­ti myös tehokaskin.

    Aho toteut­ti 100 %avoir fis­cal verotuksen

    Täy­delli­nen avoir fis­cal tarkoit­ti, että yri­tyk­sistä pumpat­ti­in kaik­ki mah­dolli­nen pääo­ma pois, kos­ka se oli käytän­nössä verovapaata

    Viron mallia on kehut­tu, mut­ta se on tasan päin­vas­tainen eli yri­tys­tä ei verote­ta mut­ta ulosotet­tua rahaa kyllä

    Kumpi on parempi ?

  59. Viherinssi: Yri­tys­ten kohdal­la per­in­tövero menee kohtaan 1 (kos­ka yri­tyk­ses­tä ne rahat revitään)

    Tuol­la logi­ikalla yri­tyk­sen omis­ta­jan puoli­son auton polt­toain­everokin on yri­tyk­sen tuloveroa kos­ka “yri­tyk­ses­tä ne rahat revitään”. 

    Tiedemies:
    Per­in­töveron tuot­to on niin vähäi­nen, että ihmette­len mik­si sitä pide­tään ylipään­sä. Todel­la rikkaat kyl­lä sen pystyvät kiertämään, hait­taa siitä on lähin­nä pie­nille yri­tyk­sille ja keskilu­okkaisille asuntosäästäjille.

    Viimek­si kun asi­aa kat­selin, niin per­in­töveron tuot­to oli suu­ru­us­lu­okkaa 50% yhteisöveron tuo­to­s­ta. Min­un mielestäni tuo ei ole mitätön summa.

    Osmo Soin­in­vaara:
    mut­ta nyt huonoina aikoina per­in­tövero tekee tuhoa yri­tyk­sis­sä, joiden omis­ta­jat eivät pysty per­in­tövero­ja mak­samaan, kun ei ole tulo­ja ja yri­tys pitää pilkkoa.

    Lie­nee turha odot­taa, että tätä pro­pa­gan­daa kukaan perustelisi numeroil­la. Ker­tokaa nyt edes joku todel­li­nen esimerk­ki (tai todel­lisu­ut­ta vas­taavia numeroi­ta) jos­sa verot­ta­ja arvostaa yri­tyk­sen niin, että vero­ja ei rin­ta­per­illi­nen pysty heit­tämäl­lä mak­samaan viidessä vuodessa nor­maaleista osin­go­ista. Rauta­lankaa: Yri­tyk­sen, joka ei tee tulosta, arvo on mitätön, siitä ei tarvitse mak­saa per­in­tö- eikä juuri mitään muu­takaan veroa Toki jos taseessa lojuu rantaki­in­teistöjä miljoonien arvos­ta, asia on eri, mut­ta kyl­lä se on aika törkeää vale­htelua väit­tää että niiden rantaki­in­teistö­jen per­in­tövero­tus olisi yri­tys­toimin­nan hankaloittamista.

  60. IT-alan yri­tyk­siä houkut­taa pois maas­ta myös se, että ipr-oikeuk­sia verote­taan muual­la selvästi lievem­min. Veroparati­isik­si EU:n sisäl­lä on erikois­tunut Hol­lan­ti, jonne kan­nat­taa myy­dä (muodol­lisel­la hin­nal­la) yri­tyk­sen paten­tit ja brän­di ja ohja­ta tämän jäl­keen tulot sinne. 

    Miten IP-oikeuk­sia verote­taan Suomes­sa? En ole edes kuul­lut moi­ses­ta. Joka tapauk­ses­sa tuon kor­jaami­nen olisi help­poa(*). Sääde­tään, että vain sel­l­ainen IPR on voimas­sa Suomes­sa, mis­tä on mak­set­tu verot suomeen. Siis jos brändin, patentin tai tek­i­jänoikeu­den halti­ja ei ole mak­sanut määrät­tyä veroa Suomeen, ko. brändiä, patent­tia tai tek­i­jänoikeu­den alaista teosta voi hyö­dyn­tää vapaasti Suomes­sa, myös kaupallisesti.

    (*)Ole­tan, että mah­dol­lis­es­ti jotkin kan­sain­väliset sopimuk­set ja eräi­den etu­ryh­mien lob­baus ei tek­isi tästä käytän­nössä kovin helppoa.

    1. Jos kaikkien Suomes­sa toimivien yri­tys­ten pitäisi mak­saa patent­ti­t­u­lois­taan veroa Suomeen, miyten luulisit Microsoft­in ja Applen reagoivan. Nyt esimerkiksi.

  61. Jokkis: Mielestäni paljon mie­lenki­in­toisem­pi asia on se, miten Blanc­con omis­ta­jat käyt­tävät tuon 60 miljoo­nan euron pääo­man. Katso­vatko he, että se kan­nat­taa investoi­da Suomeen, ulko­maille vai ken­ties tuh­la­ta jahteihin

    Tuol­lainen sum­ma var­maan hajaute­taan kan­sain­välis­es­ti, joten Suomeen pää­tyy vain pieni osa. Ei munia pis­tetä yhteen kori­in, val­u­ut­ta-alue, markki­na-alue etc hajau­tuk­set rajaa­vat riskejä

  62. banaani:
    Ulko­mail­la asu­vien kiin­teistövero tulis nos­taa ylös. Näin saisimme myös vero­ja pakoil­e­vat for­mu­la- ja jääkiekkomiljonäärit mak­samaan vero­ja Suomeen. Aivan älytön­tä on se, että Suomes­sa on maail­man korkeim­mat verot heiken­tämässä ostovoimaa, ja vero­ja pakoil­e­vat pavi­aa­ni­au­tourheil­i­jat osta­vat parhaat asun­not suo­ma­lais­ten edestä. Kiin­teistövero kolminker­taisek­si ulko­mail­la asuville.

    Mik­si? Ne rahat on ansait­tu ulko­mail­la, joten ne voidaan verot­taa ulko­mail­la — esim. Wahlroosin rahat on revit­ty Suomes­ta, mut­ta vero­tus halu­taan siirtää ulkomaille.

  63. Viherinssi: Pait­si että per­in­tövero on oikea veronkiertäjien kei­das. Kuolemisen vält­tämi­nen on vähän han­kalaa, mut­ta per­in­töveron vält­tämi­nen on helpom­paa, jos var­al­lisu­us on riit­tävän lik­vidiä. Kon­ste­ja on sekä lail­lisia että lait­to­mia että KHO:ssa ratkottavia.
    ‘snip’

    Näyt­tää siltä, että var­al­lisu­us ei ole koskaan riit­tävän lik­vidiä, eihän Whal­roosin muu­tol­la muuten olisi syytä — ja tosi­aan, onhan hän tois­taisek­si vält­tänyt kuolemisen.

  64. Itse voin ainakin tode­ta, että jos min­ul­la olisi mah­dol­lista vält­tää kaik­ki verot, niin tek­isin sen välittömästi.

    Erit­täin suuri syy tuo­hon mielip­i­teeseen on, että verora­ho­ja käytetään täysin jär­jet­tömi­in asioi­hin ja suo­ras­taan tuh­lataan. Jos saisin päät­tää val­tion bud­jetista, niin punakynä viuhuisi ja lujaa.

    Kun kun­tien talous on ihan kural­la ja ne syyt­tävät asi­as­ta val­tion niille jakamia lak­isääteisiä tehtäviä, niin mik­sei yksikään kun­ta ala avoimeen kap­inaan? Päät­täi­sivät vain val­tu­us­tossa, että näitä hom­mia ei tehdä, kun ei ker­ran ole rahaa.

  65. smokin’ jos:
    Yksi ongel­ma ainakin on per­in­tövero, jos­sa ei ole poikkeuk­sia yrit­täjille. Verot pitää mak­saa heti, tuo­tot tule vähitellen. Sik­si kiuas­valmis­ta­ja juuri myyti­in, sa Pekkaniskan per­i­jätkin var­maan hark­it­se­vat myyntiä.

    Onko Pekka Niskas­ta enää mitään jäl­jel­lä? Olin sil­loin vielä mukana, kun kehitet­ti­in nos­tu­rit ele­ment­ti­talo­jen tekoon ja kon­tit lastin käsit­te­lyyn. Kun huo­masin Ruot­ti­in men­neen porukan tarpeen lopet­taa yri­tyk­sen kehi­tys ja ostaa yri­tys pilahin­taan konkurssista, jätin koko paskan makaa­maan kehä kol­mosen varteen.
    Itse kysymys on, ovatko per­il­lisik­si ilmoit­tau­tuneet iden­ti­teetiltään Niskalaisia?

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Veron perus­teena on se, mis­sä ihmi­nen asuu, ei se, mis­sä maas­sa tulot on ansaittu. 

    No esim. Räikkö­nen asuu Sveit­sis­sä (ja rahat on ansait­tu ympäri maail­maa), mik­si siis hän­tä pitäisi verot­taa Suomes­sa (kuten nim­im. banaani vaatii)? Ja eri­tyis­es­ti mik­si hänen kiin­teistöjään pitäisi verot­taa enem­män kuin muiden???
    Tapaus Wahlroos on toisenlainen.

  67. xyzzy: Liit­ty­isiköhän siihen että kokon­aisveroaste on hur­jasti mata­lampi. Kaikkivero­tus on haitallista taloudelle joten kokon­aisveroaste on ratkaiseva.

    Ei USA:n todel­li­nen veroaste juurikaan Suomes­ta poikkea

    Kun USA:n val­tion , osaval­tioiden ja kun­tien menot ovat 6300 mil­jar­dia ja bkt 15300 mil­jar­dia taalaa niin välit­tömämien vero­jen osu­us bkt:ta on jo 40 % luokkaa.Ei nuo rahat taivaas­ta sada eikä julkisen sek­torin liiketoiminnasta

    Suomen vas­taa­vat menot ovat n 37 %

    Ja kun las­ke­taan USA:n sopimusjuridi­ikan kaut­ta pakol­lisek­si muut­tuneet sosi­aal­i­tur­va­mak­sut niin veroaste on hyvinkin Suomen kokon­ai­sevroas­t­een luokkaa.

    Suomes­sa ei osat kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että välilli­nen julki­nen sek­tori las­ke­taan mukaan veroasteeseen.

    Niin­pä vaik­ka kat­sas­tus­toim­inta on yksi­ty­is­tet­ty niin se on edelleen julk­ista talout­ta kos­ka sitä säädel­lään laeil­la. Tai kalas­tuskun­nat tai mest­sä­tysseu­rat kuu­lu­vat samaan kategoriaan.

    Veroaste on enem­mään poli­it­tista propagandaa.

    Jos Oba­ma ilmoit­tais, että todel­li­nen veroaste on 40 tai 60 % niin hän roikkuisi seu­raa­vana aamu­na Valkoisen talon lipputangossa.

    http://www.usgovernmentspending.com/total_2011USpt_88ps5n

    Suomes­sa taas poli­it­tisen pro­pa­gan­da-aseen lataami­nen taas ajaa luokit­tele­maan kaiken mah­dol­lisen veroik­si, jot­ta val­tio saadaan näyt­tämään himoverot­ta­jal­ta mui­hin val­tioi­hin verrattuna

    Eivät veroas­t­eet ole vertailukelpoisia

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/8010_fi.pdf

  68. tcrown:Viimek­si kun asi­aa kat­selin, niin per­in­töveron tuot­to oli suu­ru­us­lu­okkaa 50% yhteisöveron tuo­to­s­ta. Min­un mielestäni tuo ei ole mitätön summa.

    Jos noin on, niin ainakin min­un on vaikea nähdä mitään sel­l­aista tilan­net­ta, jos­sa per­in­töveros­ta luop­umi­nen johtaisi parem­paan lop­putu­lok­seen kuin yhteisöveron puolittaminen.

  69. Tom­mi Uschanov: Ellei tästä aiheu­tu­isi ulkois­vaiku­tusten kaut­ta hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta (kuten aiheu­tu­isi, sitä en kiistä!), niin per­in­töveron saisi min­un puolestani nos­taa vaik­ka 100 pros­ent­ti­in ja alen­taa mui­ta vero­ja niin, että kokon­aisveroaste säi­ly­isi ennallaan.

    Per­in­tö- ja lah­javeron tuot­to on täl­lä het­kel­lä noin 400 miljoon­aa euroa vuodessa. Jos per­in­töveron veropo­h­ja olisi osa­puilleen sama kuin se on nykypäivänä, niin per­in­töveron nos­t­a­mi­nen 100 pros­ent­ti­in ylim­mässä luokas­sa toisi val­ti­olle mak­simis­saan 2.5 mil­jar­dia vuodessa. 

    Tämä ei ole tietenkään mitätön sum­ma, mut­ta ceteris paribus- ole­tus tuskin olisi voimas­sa. Pikem­minkin luulen että per­in­töveron ylem­mis­sä luokissa ollaan jo nyt lähel­lä laf­ferin käyrän huippua. 

    Sen­si­jaan se mieli­har­mi ja tehot­to­muus, puhu­mat­takaan ihan puh­taas­ta kup­paamis­es­ta, jon­ka per­in­tövero aiheut­taa, on huo­mat­tavaa. Esimerkik­si kesämök­ki jon­ka iso­van­hem­mat ovat han­kki­neet ja jota kak­si seu­raavaa sukupolvea ovat perusko­r­jan­neet usein oma­l­la työl­lään, joudu­taan hyvin usein myymään iso­van­hempi­en kuol­lessa. Se, että tämä tuot­taa muu­tamia tuhan­sia euro­ja val­ti­olle, on melko vähäi­nen tuot­to ottaen huomioon esimerkik­si sen vaiku­tuk­sen mikä täl­lä on vaikka­pa suku­lais­ten yhteydenpitoon. 

    On ole­mas­sa joitain sel­l­aisia yhteiskun­nal­lisia “hyviä” joiden arvioin­ti ei ole ihan niin yksinker­taista kuin fiskaa­li­nen tarkastelu ja “oikeu­den­mukaisu­us” pin­ta­puolis­es­ti antaa näyttää. 

    En ihan näe rin­nas­tus­ta vastik­keet­to­muud­es­ta kovin rel­e­vant­ti­na. Tok­i­han lapset ovat hyvinkin pitkälle ansain­neet per­in­tön­sä riip­pumat­ta perin­nön suu­ru­ud­es­ta. Lap­sia varten­han se per­in­tö yleen­sä kerätään; jos näin ei olisi niin kai se kaik­ki pis­tet­täisi­in men­emään jo elämän aikana?

  70. Lie­nee turha odot­taa, että tätä pro­pa­gan­daa kukaan perustelisi numeroil­la. Ker­tokaa nyt edes joku todel­li­nen esimerk­ki (tai todel­lisu­ut­ta vas­taavia numeroi­ta) jos­sa verot­ta­ja arvostaa yri­tyk­sen niin, että vero­ja ei rin­ta­per­illi­nen pysty heit­tämäl­lä mak­samaan viidessä vuodessa nor­maaleista osingoista. 

    http://yle.fi/uutiset/pertti_harvia_yritys_piti_myyda_verojen_takia__porssilistaus_harkinnassa/7157457

    Sen ver­ran rauta­lankaa sulle, että yri­tys voi hyvinkin tuot­taa voit­toa ilman että sil­lä on valmiuk­sia osin­gon maksuun.

    Tuo ei ole mikään aivan poikkeuk­selli­nen tilanne. on noi­ta ollut muitakin. Tuo on vaan äsket­täin tapahtunut

  71. Raimo K: Mik­si? Ne rahat on ansait­tu ulko­mail­la, joten ne voidaan verot­taa ulko­mail­la – esim. Wahlroosin rahat on revit­ty Suomes­ta, mut­ta vero­tus halu­taan siirtää ulkomaille.

    Ei ole. Suomen veron­mak­sa­jat tuke­vat val­tavil­la sum­mil­la esimerkik­si jääkiekko­ju­nior­ien treene­jä. Ei jääkiekon har­ras­tamis­es­ta mak­se­ta markki­nahin­taa. Ei voi­da mitenkään perutel­la, että olisi oikein, että veron­mak­sa­jat pakote­taan tuke­maan urheil­i­joi­ta, jon­ka jäl­keen nämä karkaa­vat veropakolaisiksi.

    Mut­ta kyl­lä minä tiedän, että on kaltaisi­asi ihmisiä, jot­ka rakas­ta­vat jääkiekkoa ja ihailette urheil­im­iljonääre­jä samaan aikaan, kun pidätte asiantun­ti­joiden mur­to-osapalkko­ja liian suurina.

  72. Ruot­si­han on ilmeis­es­ti tehnyt niin, että se verot­taa esim. iso­ja pääo­mat­u­lo­ja korkeasti, mut­ta per­in­tövero on 0. Tämä houkut­telee rikkai­ta ruot­salaisia pysymään maas­sa ja mak­samaan korkei­ta pääo­mat­ulovero­ja. Suomes­ta nalle karkasi pois mak­samas­ta veroja. 

    Jos per­in­tövero olisi pieni, mut­ta veroa perit­täisi­in vas­ta tuo­to­s­ta, niin mik­si ei olisi mah­dol­lista estää täten liialli­nen omaisu­u­den kasaan­tu­mi­nen ja päästä tulon­jaoltaan nykyisenkaltaiseen systeemiin?

  73. Fidel: Kalle taitaakin olla ns. hyvästä perheestä.. 

    Juuri täl­laisia kansan­talo­su­ti­eteen aja­tusten tonavia halveksin. Veropoli­ti­ikalla pitää olla jokin muukin perus­ta kuin kateus. 🙁

    Ps. Olen pienyrit­täjäper­heestä ja ymmär­rän hyvin mik­si sukupol­ven­vai­h­dok­set eivät Suomes­sa onnis­tu. Isä sanoi jo pienenä, että han­ki joku muu ammatti.

  74. Raimo K: No esim. Räikkö­nen asuu Sveit­sis­sä (ja rahat on ansait­tu ympäri maail­maa), mik­si siis hän­tä pitäisi verot­taa Suomes­sa (kuten nim­im. banaani vaatii)? Ja eri­tyis­es­ti mik­si hänen kiin­teistöjään pitäisi verot­taa enem­män kuin muiden???
    Tapaus Wahlroos on toisenlainen.

    Nokian insinööre­jä olisi pitänyt verot­taa Kiinan vero­pros­en­til­la, kos­ka vien­ti­t­u­lot tuli­vat Kiinasta.

  75. banaani: Jos per­in­tövero olisi pieni, mut­ta veroa perit­täisi­in vas­ta tuo­to­s­ta, niin mik­si ei olisi mah­dol­lista estää täten liialli­nen omaisu­u­den kasaan­tu­mi­nen ja päästä tulon­jaoltaan nykyisenkaltaiseen systeemiin?

    Sitä on mon­es­ta suun­nas­ta esitet­ty, että verotet­taisi­in rahaa sil­loin, kun se on ole­mas­sa, siis tulo­ja tai kulu­tus­ta. Pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­ent­ti on Suomes­sa kyl­lä korkeahko (taitaa jopa olla korkeampi kuin Ruot­sis­sa), mut­ta se vuo­taa pahasti.

    Toisaal­ta omaisu­u­den liialli­nen kasaan­tu­mi­nenkin on mie­lenki­in­toinen käsite. Yksi Suomen ongelmista on se, että meil­lä ei ole niitä kasaan­tunei­ta omaisuuk­sia. Esimerkik­si riskisi­joi­tusten tekemiseen vaa­di­taan kohtu­ullisen iso omaisu­us, kos­ka järkevä riskisi­joit­ta­mi­nen vaatii isoa hajauttamista.

    Se on ongel­ma, jos kehi­tys­maatyyli­in köy­hät ovat rutiköy­hiä, ja rahat ovat rikkail­la. Tässä kuitenkin suurem­pi ongel­ma on köy­hien köy­hyys kuin rikkaiden rikkaus. On vaikea nähdä, miten kenenkään rikkaus sinän­sä olisi taloudelle ongel­ma. Kateut­ta se kuitenkin voi herättää.

  76. tcrown: Tuol­la logi­ikalla yri­tyk­sen omis­ta­jan puoli­son auton polt­toain­everokin on yri­tyk­sen tuloveroa kos­ka “yri­tyk­ses­tä ne rahat revitään”.

    Per­in­töveron ongel­ma on se, että se on hyvin suuri ker­talu­on­teinen vero. Vähän suurem­mas­sa yri­tyk­sessä veron kokolu­ok­ka on sel­l­ainen, että sen mak­su­un tarvit­tavaa rahaa yksi­ty­ishenkilö ei voi mitenkään kohtu­udel­la työl­lään ansaita.

    Sitä ei myöskään yleen­sä voi­da mak­saa yri­tyk­sen osakkei­ta myymäl­lä, kos­ka käytän­nössä vain pörssiosak­keet ovat oikeasti likvide­jä. Ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto on ottaa se raha fir­mas­ta. Tämä taas ei ole talouden kannal­ta hyvä.

    Useim­mat per­heyrit­täjät tai vas­taa­vat tahot eivät ole kovin rahanah­nei­ta siinä suh­teessa, että oman henkilöko­htaisen elin­ta­son het­kelli­nen mak­si­moin­ti olisi ykkösa­sia. Kik­sit tule­vat yri­tyk­sen men­estyk­ses­tä, ts. tavoit­teena on talouden kannal­ta kehit­tää yri­tyk­sen arvoa. Tämä on ‑hyvässä ja pahas­sa — vastapain­oa kvartaalikapitalismille.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että yri­tyk­ses­tä ei noin muuten vält­tämät­tä halu­ta mak­simi­ra­haa ulos juuri nyt, vaan sitä mal­te­taan pitää kehit­tämisessä. Tästä syys­tä ylimääräisen rahan jakami­nen per­in­töveroi­hin varautu­miseen on pois yri­tyk­sen kehittämisestä.

    Yri­tyk­sen omis­tus­po­h­jas­ta riip­puen tilanne voi ker­tau­tua. Hyvin yleis­es­ti keskisu­uris­sa yksi­ty­i­somis­tei­sis­sa yri­tyk­sis­sä käytän­nössä val­taa käyt­tää taho, joka edus­taa vähem­mistöä omis­tuk­ses­ta. Jos per­in­tövero osuu tähän tahoon, yri­tyk­sen kas­sas­ta joudu­taan otta­maan pahim­mil­laan moninker­tainen määrä rahaa, jot­ta per­in­töverora­hat löytyisivät.

    Pienem­mis­sä ja uudem­mis­sa per­heyri­tyk­sis­sä tus­ka on sikäli pienem­pi, että perin­nöt useim­miten pää­sevät kokon­sa vuok­si (> 10 % omis­tuk­ses­ta per perin­nön­saa­ja) huo­jen­nuk­sen piiriin.

    tcrown: Viimek­si kun asi­aa kat­selin, niin per­in­töveron tuot­to oli suu­ru­us­lu­okkaa 50% yhteisöveron tuo­to­s­ta. Min­un mielestäni tuo ei ole mitätön summa.

    Miltä vuo­sisadal­ta luke­masi ovat? Vuo­den 2014 bud­jetis­sa per­in­tö- ja lah­javeron tuot­to on neljännes yhteisöveron tuo­to­s­ta. Siis suun­nilleen sen ver­ran kuin yhteisöveroa alennettiin.

    Aiem­min suhdeluku on ollut vielä paljon pienem­pi, kun per­in­tö- ja lah­javero on ollut alem­mal­la verokan­nal­la ja yhteisövero ylem­mäl­lä kuin tänä vuonna.

    Ver­tailun vuok­si pääo­mat­ulovero on yhteisöveron kanssa suun­nilleen samaa suu­ru­us­lu­okkaa (2,5 mrd. €). Siihen liit­tyy tuhat ja yksi huo­jen­nus­ta. Ja tämä on siis lamavuo­den bud­jet­ti, jos­sa ko. veron tuot­to on alhainen.

    Point­ti veron pois­tamises­sa ei ole se, että isorikkaat mak­saisi­vat vähem­män. Point­ti on se, että mak­su­taak­ka jae­taan isorikkaiden kesken tasaisem­min. Mitä tiukem­pi per­in­tövero­tus on, sitä enem­män se on yrit­tämisen kannal­ta huono asia. Mitä tiukem­pi per­in­tövero­tus on, sitä enem­män suosi­taan sijoi­tus­muo­to­ja, jois­sa voidaan tehdä per­in­tövero­su­un­nit­telua tai ‑kier­toa.

  77. Raimo K: Näyt­tää siltä, että var­al­lisu­us ei ole koskaan riit­tävän lik­vidiä, eihän Whal­roosin muu­tol­la muuten olisi syytä – ja tosi­aan, onhan hän tois­taisek­si vält­tänyt kuolemisen.

    Anek­dootin mukaan eräs Ruotsin kuningas muut­ti ysikymp­pisenä tes­ta­ment­tin­sa alun sanat “När jag dör…” muo­toon “Om jag dör…” Wahlroos ei kuitenkaan ehkä ole päässyt ihan näin korkealle arvoasteikossa.

    Wahlroosil­la oli toden­näköis­es­ti kak­si syytä tem­pauk­seen­sa. Ensim­mäi­nen on se, että per­in­töveron kiertämi­nen muut­tuu hyvin vaikeak­si, jos halu­aa käyt­tää val­taa yri­tyk­sessä. Lik­vidimpi omaisu­us on paljon helpom­paa jem­ma­ta. Nalle oletet­tavasti pitää val­las­ta. Ruot­sis­sa täl­laista omis­tus­ta ymmär­retään paljon enemmän.

    Toinen syy lie­nee ihan puh­taasti viestin­nälli­nen, tarkoi­tuskin on herät­tää keskustelua asi­as­ta. Nykyään sil­lä on lop­ul­ta aika vähän väliä, minkän­imisessä osaval­tios­sa EU:ssa asuu.

  78. Tähänkin ongel­maan on yksinkerteinen ratkaisu: siir­ry­tään verot­ta­maan sitä myymistä ja jätetään perin­nöt ja ansio­tu­lo vähän vähem­mälle. Mik­si pitää ylipäätän­sä verot­taa yksi­ty­ishenkilöi­den pääo­mat­u­lo­ja eri taval­la kuin ansio­tu­lo­ja? Eli yri­tyk­senkin myyn­ti­t­u­lot verotet­takoon ansio­tu­loina muiden ansio­tu­lo­jen pääl­lä. Tulon­tasaus­ta tietysti pitäisi nou­dat­taa koko siltä ajal­ta, jona pääo­mia on ker­ry­tet­ty yritykseen.

  79. Raimo K: No esim. Räikkö­nen asuu Sveit­sis­sä (ja rahat on ansait­tu ympäri maail­maa), mik­si siis hän­tä pitäisi verot­taa Suomes­sa (kuten nim­im. banaani vaatii)? Ja eri­tyis­es­ti mik­si hänen kiin­teistöjään pitäisi verot­taa enem­män kuin muiden???
    Tapaus Wahlroos on toisenlainen.

    No käsit­tääk­seni Wahlroos asuu ihan tosi­asial­lis­es­ti Ruot­sis­sa (käytän­nössä asuu use­assa paikas­sa, mut­ta Tukhol­mas­sa siihen toden­näköisim­min tör­mää). Ymmär­rän, että her­rav­i­ha on kova, mut­ta entäpä jos sikari täl­lä ker­taa on vain sikari. Jos Nallen keskeinen moti­vaa­tio olisi vero­jen vält­te­ly, niin tuskin Ruot­si­in muut­to ensim­mäisenä keinona olisi lis­tas­sa. Ihan oikeasti.

  80. Tim­oT: Tähänkin ongel­maan on yksinkerteinen ratkaisu: siir­ry­tään verot­ta­maan sitä myymistä ja jätetään perin­nöt ja ansio­tu­lo vähän vähem­mälle. Mik­si pitää ylipäätän­sä verot­taa yksi­ty­ishenkilöi­den pääo­mat­u­lo­ja eri taval­la kuin ansio­tu­lo­ja? Eli yri­tyk­senkin myyn­ti­t­u­lot verotet­takoon ansio­tu­loina muiden ansio­tu­lo­jen pääl­lä. Tulon­tasaus­ta tietysti pitäisi nou­dat­taa koko siltä ajal­ta, jona pääo­mia on ker­ry­tet­ty yritykseen.

    Pääo­mat­ulovero­tus olisi oma­l­la taval­laan hyvinkin suo­ravi­ivaista ottaa samal­la taval­la kuin tulovero. Tulo kuin tulo.

    Tässä on kuitenkin kak­si ihan merkit­tävää ongelmaa:

    1. Pääo­mat­u­lois­sa kyse on osit­tain inflaa­tios­ta maksamisesta.

    2. Pääo­mat­u­lot voivat tuloutua mon­es­sakin tilanteessa (ei vain yri­tyk­sen myyn­nis­sä) isona tulona, jota on ker­ry­tet­ty hyvin pitkältä ajal­ta. (Esimerkik­si asun­to­jen myynti)

    Kumpaankin kyl­lä löy­ty­isi järkevä ratkaisu, jos ratkaisu­ja halut­taisi­in käyt­tää. Toden­näköis­es­ti mah­dol­lisia malle­ja on suurem­pikin määrä, mut­ta inflaa­tios­ta mak­samis­es­ta pääsee ainakin hyvin helpol­la matem­ati­ikalla eroon. Pääo­mat­uloveroa mak­se­taan vain reaal­i­tuo­to­s­ta, oli kyse sit­ten osinko‑, korko- tai luovutustvoittotuotoista.

    Jak­so­tu­songel­ma on vähän kimu­rantimpi, mut­ta sen voisi hoitaa niin, että varo­ja saa tiety­il­lä edel­ly­tyk­sil­lä pitää verot­ta­mat­tomas­sa tilas­sa ja sijoit­taa eteen­päin. Kuitenkin näin hoide­tu­ista varoista pitää aina mak­saa vero siinä vai­heessa, kun rahaa nos­te­taan henkilöko­htaiseen käyt­töön. Tähän voi toki rak­en­taa jotain min­imi­nos­to­vaa­timuk­sia, euromääräisiä alara­jo­ja, tmv., jos se on tarpeellista.

    Äärim­milleen vietynä saman vero­tuk­sen ulkop­uolel­la pitämisen saa tehdä kaikille rahoille tuloläh­teestä riip­pumat­ta, jol­loin tuloveros­ta tulee oikeas­t­aan pro­gres­si­ivi­nen kulu­tusvero. Ei ehkä ollenkaan huono edes kateel­lisu­us­po­h­jaisen oikeu­den­mukaisu­uskäsit­teen kannalta.

  81. Viherinssi: Ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto on ottaa se raha fir­mas­ta. Tämä taas ei ole talouden kannal­ta hyvä.

    Kun pääo­masi­joit­ta­ja osti Har­vian niin ei se ostanut sitä tukeak­seen suo­ma­laista yri­tys­toim­intaa ja työl­listääk­seen suomalaisia.

    Kyl­lä tuo pääo­masi­joit­ta­jakin ulos­mit­taa osto­hin­nan yrityksestä.

    Pääo­masi­joit­ta­jakin vivut­taa sijoi­tus­taan lainara­hal­la, jol­loin hal­val­la korol­la saatu laina takaa hyvän tuo­ton oma­lle pääomalle.

    Yri­tyk­sen on nsi­joit­ta­jalle myyn­nin jäl­keen mak­set­ta­va tuot­toa koko yri­tyk­sen arvon mukaan kun per­im­isessä olisi pakko­tuot­toa saata­va veron suu­ruisen lainan mak­su­un minimissään.
    Se taas edel­lyt­tää, että omis­ta­jat han­kki­vat elan­ton­sa esim tekemäl­lä työtä yrityksessä.

    Useim­miten näidne myyn­tien takana on, ettei suvul­la ole kelvol­lista jatkajaa

  82. Liian van­ha: Useim­miten näidne myyn­tien takana on, ettei suvul­la ole kelvol­lista jatkajaa

    Samaa mieltä. Ymmär­ret­tävää, että edelleenkin on parem­pi pyy padas­sa kuin kymme­nen oksalla.

    Sen sijaan tuo pääo­man­muo­dos­tus on kom­plisoidumpi jut­tu: Jos et itse ryhdy aidok­si yrit­täjäk­si, vähin­täänkin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jak­si, tuskin sijoi­tat varo­jasi yhteen yri­tyk­seen enem­män kuin kymme­ne­sosan vapaista varoistasi.

    Kymme­nen miljoo­nan vapaas­ta var­al­lisu­ud­estasi voit siis sijoit­taa yhteen yhtiöön yhden miljoo­nan, mikä sinän­sä on iso panos. Ei edes näistä Nokian yms. uus­rikkaista kovin moni tähän pysty. Siitä on pitkä mat­ka 60 miljoonaan.

  83. Tom­mi Uschanov: Niin kauan kuin työt­tömiä hyp­pyytetään nöyryyt­tävästi työt­tömyys­tur­van saamisen ehtona… 

    Ei työt­tömiä hyp­pyytetä. Han­ki töitä! 

    Toimi­va työt­tömyys­tur­va on korkea ja lyhytkestoinen, kuten Tan­skas­sa. Suomes­sa hyväksytään aivan liian pitkät jak­sot lor­vail­la muiden kustannuksella.

  84. Koni­to­htori: …Jos Nallen keskeinen moti­vaa­tio olisi vero­jen vält­te­ly, niin tuskin Ruot­si­in muut­to ensim­mäisenä keinona olisi lis­tas­sa. Ihan oikeasti. 

    Ruotsin vero­tus on kil­pailukyky­istä — Suomen ei ole. Suomen vero­tuk­sen ain­oa johta­va idea on sairas kateus. Tämä sekoilu johtaa lop­ul­ta umpiku­jaan ja Uuden See­lan­nin malliin.

  85. Outoa muuten ettei verokeskusteluis­sa koskaan puhuta ennakkoveros­ta. Per­in­töverossa sen­tään mak­se­taan saadus­ta taloudel­lis­es­ta hyödys­tä. Ennakkoverossa rokote­taan jostain, mitä ei vielä ole edes ole­mas­sa. Se on kova paik­ka alot­tavalle nuorelle yrit­täjälle, jol­la työin­toa piisaa ja ilman ylimääräistä lainaa koit­taa pär­jätä, kun lyödään vuosian­sion ver­ran ennakkovero­ja mak­set­tavak­si. Muis­tan­pa sen lapun itsekin. Vähän eksyi aiheesta, myönnän.

  86. Viherinssi: Per­in­töveron ongel­ma on se, että se on hyvin suuri ker­talu­on­teinen vero.

    Mik­si lev­ität täl­laista selvää val­heel­lista pro­pa­gan­daa? (Sukupol­ven­vai­h­dok­sen per­in­töveron voi mak­saa viiden vuo­den aikana)

    Viherinssi: Vähän suurem­mas­sa yri­tyk­sessä veron kokolu­ok­ka on sel­l­ainen, että sen mak­su­un tarvit­tavaa rahaa yksi­ty­ishenkilö ei voi mitenkään kohtu­udel­la työl­lään ansaita.

    News­flash: Perit­tävä yri­tys voi mak­saa osinkoa.

    Olet sen ver­ran terävä, että halutes­sasi pystyt lonkalta kon­struoimaan yksinker­taisen yri­tyk­sen taseen ja tuloslaskel­man sekä yri­tyk­sen arvos­tuk­sen, mis­sä esit­tämäsi pro­pa­gan­da pitää paikkansa. Mik­si et halua?

    Rauta­lankaa. Lis­taa­mat­toman pk-yri­tyk­sen P/E ei nor­maali­olois­sa ole lähellekään kym­men­tä. Eli jos Yri­tyk­sen arvo on 100, tulosta syn­tyy reilusti yli 10 vuodessa. Huo­jen­nuk­sen jäl­keen per­in­tövero­tuk­ses­sa vero­tusar­vok­si jää 60 (vai oliko se 40). Rin­ta­per­il­lisen mak­si­mi per­in­tövero­pros­ent­ti taisi olla 16, jol­loin per­in­töveroksi jää alle vuo­den tulos, jon­ka voi mak­saa viiden vuo­den aikana. Min­ulle sopii ihan hyvin, että jos yri­tys on tilas­sa, mis­sä jokainen pen­ni tarvi­taan juuri nyt investoin­tei­hin, voidaan antaa sub­jek­ti­ivi­nen oikeus lykätä per­in­töveron mak­sua viidel­lä vuodel­la. Niin kyvytön­tä yri­tys­toim­intaa, että tuol­laista mak­su­taakkaa ei pysty jär­jestelemään, ei tarvitse tukea mil­lään tavalla.

    Toinen rauta­lan­ka-annos: En ymmär­rä pk-yri­tys­ten käytän­nön tilanteesta juuri mitään. Näke­myk­seni per­in­töveron ongel­mat­to­muud­es­ta perus­tuu pääosin ylläe­sit­tämääni rauta­lanka­malli­in. Ver­baal­ista pro­pa­gan­daa jankut­ta­mal­la et saa päätäni kaan­ty­maan, vaan joudut vään­tämään numeroiden avul­la mik­si tuo esimerkki­ni ei ole edustava.

    Tiedemies: Tok­i­han lapset ovat hyvinkin pitkälle ansain­neet per­in­tön­sä riip­pumat­ta perin­nön suu­ru­ud­es­ta. Lap­sia varten­han se per­in­tö yleen­sä kerätään;

    Tuos­sa tapauk­ses­sa var­maankin olet sit­ten sitä mieltä, että tuo­ta lap­sien tuot­ta­maa arvon­lisää perin­nön jät­täjälle pitää verot­taa samoin kuin mitä tahansa tuotet­tua arvon­lisää. ALV 24%, työ­nan­ta­jan sivuku­lut ja tulovero, niin päästäneen reilusti yli 50% perintöveroon.

  87. En ole lib­er­taari tai muutenkaan mitenkään eri­tyisen lib­er­aali, mut­ta jos jokin vero tulisi lakkaut­taa kokon­aan, niin se olisi nimeno­maan perintövero.

  88. Viherinssi:
    1. On päivän­selvää, että pitäisi verot­taa vain infla­tion ylit­tävää tuottoa.
    2. Tähän ongel­maan on ole­mas­sa keino jo nykyisessä vero­lain­säädän­nössä: tulon­tasaus. Eli jos verov­elvolli­nen pystyy osoit­ta­maan, että tulo on syn­tynyt pidem­män ajan kulues­sa, niin se tulo jae­taan niiden vuosien ajalle ja lisätään kunkin vuo­den tulo­jen päälle. Näin vähen­netään pro­gres­sion vaiku­tus­ta. Esit­tämäsi varaus­menet­te­ly on turhan mon­imutkainen ja edel­lyt­täisi raho­jen pitämistä jol­lakin sulku­tilil­lä makaa­mas­sa. Ei sovel­lu siis nykyaikaan.

  89. Liian van­ha: Kun pääo­masi­joit­ta­ja osti Har­vian niinei se ostanut sitä tukeak­seen suo­ma­laista yri­tys­toim­intaa ja työl­listääk­seen suomalaisia.

    Nimeno­maan.

    Useim­miten näidne myyn­tien takana on, ettei suvul­laole kelvol­lista jatkajaa

    Tämäkin pitää paikkansa. Per­heyri­tys­ten myymi­nen sinän­sä ei ole paha asia, ja taustal­la on usein mon­i­naisia syitä. Vero­tus on yksi tek­i­jä, ei suinkaan ain­oa. Suurin osa yri­tyk­sistä kaatuu sukupol­ven­vai­h­dok­seen, mut­ta tämä on voimakkaim­mil­laan mikroyrityksissä.

    Eikä sekään ole paha asia, että osta­jat ovat joskus ulko­maalaisia. Kasvuyri­tys­ten omis­tus­po­h­jan muut­tumi­nen on luon­nol­lista ja mon­esti vält­tämätön­täkin. Näis­sä muu­tok­sis­sa myyjä saa rahaa, jos­ta on kohtu­ullista vaa­tia vero­ja maksettavaksi.

    Per­heyri­tyk­sis­sä tai muuten kasvol­lis­es­ti omis­te­tuis­sa koti­mai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on kuitenkin joitakin eri­ty­ispi­irteitä, joiden vuok­si niistä voi kan­nat­taa pitää kiin­ni. Tässä pari:

    - yri­tyk­set ovat yleen­sä leimallis­es­ti koti­maisia, jol­loin investoin­nit suun­tau­tu­vat enem­män kotimaahan

    - per­heyri­tyk­set ovat yleen­sä kär­siväl­lisem­piä kuin kvar­taa­likap­i­tal­istien omis­ta­mat yritykset

    - kasvolli­nen omis­ta­ju­us tuo kan­nus­ta­van esimerkin yrit­täjäk­si haluaville

    Vaik­ka kaikil­la näil­lä on kään­töpuolen­sa, niin siitä huoli­mat­ta täl­lä het­kel­lä yhteiskun­tamme oikeasti tarvit­see koti­maista yrittäjyyttä.

    Vaik­ka Etla teo­reti­soi sitä, että pääo­masi­joit­ta­jien omis­ta­mat yri­tyk­set ovat per­heyri­tyk­siä tehokkaampia, siinä ei huomioi­da aikaper­spek­ti­iviä. Yri­tyk­ses­tä on help­po tehdä tehokas muu­ta­mak­si vuodek­si, yhteiskun­taa taas kiin­nos­taa enem­män pitkän aikavälin työl­listävyys ja elinkelpoisuus. 

    Ulko­maille myymisessä käy valitet­ta­van hel­posti niin, että osta­ja oikeasti halu­aa vain yri­tyk­sen teknolo­gian, asi­akkaat tai muun resurssin. Tämä ei taas ole mei­dän veron­mak­sajien etu.

  90. Liian van­ha:
    …Useim­miten näidne myyn­tien takana on, ettei suvul­laole kelvol­lista jatkajaa 

    Tuol­la väit­teel­lä on ennenkin yritet­ty tehdä mus­taa valkoisek­si. Edes Putin ei pysty­isi tuohon! 😀 

    Eihän siitä ole mon­taa vuosikym­men­tä, kun Suomes­sa pyöräytet­ti­in isohko teol­lisu­usyri­tys ulko­maiseen omis­tuk­seen, jon­ka jäl­keen tehti­in sukupol­ven­vai­h­dos ulko­mail­la ja lopuk­si nuori polvi osti yri­tyk­sen takaisin. Kaik­ki fik­susti ja lail­lis­es­ti, mut­ta pääomien pitää olla todel­la iso­ja, jot­ta tuo onnistuu.

    Pääo­maval­taisel­la alal­la ei Suomes­sa pysty tekemään täl­lä het­kel­lä sukupol­ven­vai­h­dos­ta. Jos yri­tys on riit­tävän iso, niin että sil­lä on kan­sain­väl­sitä toim­intaa, se tiet­tävästi on mah­dol­lista, mut­ta pienem­mät yri­tyk­set on pakko myydä.

  91. “Molem­mis­sa tapauk­sis­sa omis­ta­jat halu­si­vat rahas­taa tule­vat tulot jo nyt.”

    Napan tapauk­ses­sa ei kyl­lä ole kyse pikavoit­to­jen kalastelus­ta. Yhtiö on perustet­tu jo 1989 ja perus­ta­jat (=suurim­mat osak­keen omis­ta­jat) ovat jääneet eläk­keelle Napas­ta usei­ta vuosia sit­ten. Olisiko ollut soveli­aam­paa odot­taa voit­to­jen kotiut­tamisen kanssa vaik­ka 90-vuo­ti­aak­si asti? 

    Evert The Nev­er­Rest: Napan myyn­nis­sä oliko miten paljon kyse siitä, että hal­li­tus lopet­ti ris­teil­i­jä­valmis­tuk­sen Suomessa.

    Täl­lä ei ollut mitään käytän­nön merk­i­tys­tä Napan myymisen kanssa. Napan liike­vai­h­to tulee läh­es kokon­aan Suomen ulkopuolelta.

  92. tcrown: Mik­si lev­ität täl­laista selvää val­heel­lista pro­pa­gan­daa? (Sukupol­ven­vai­h­dok­sen per­in­töveron voi mak­saa viiden vuo­den aikana)

    Etsipä se pykälä, jos­sa tuo san­o­taan. Ja etsi kaverik­si vielä, mitä siel­lä muu­ta san­o­taan. Huo­jen­netut pykälät ovat erik­seen, mut­ta ne eivät suinkaan koske kaikkia per­heyri­tyk­siä tai muuten kasvol­lis­es­ti henkilöomis­ta­jien omis­tamia yrityksiä.

    Verot­ta­jan kanssa voi toki kaikissa tapauk­sis­sa sopia mak­sua­jas­ta. Kävin vähän toises­sa tilanteessa joskus keskustele­mas­sa asi­as­ta. Onnis­tuu hel­posti isom­mil­lakin raha­sum­mil­la, mut­ta korko on kyl­lä sel­l­ainen, että kan­nat­taa mielu­um­min pan­ta­ta asun­to, jos sen onnis­tuu tekemään.

    Pie­nil­lä ja pienehköil­lä yri­tyk­sil­lä ongel­maa ei tosi­aan yleen­sä ole. Ongel­mat alka­vat keskisu­uril­la per­heyri­tyk­sil­lä, kos­ka niiden arvo on jo huo­mat­ta­van korkea, ja osa per­i­jöistä alkaa pudo­ta kymme­nen pros­entin rajan alle.

    News­flash: Perit­tävä yri­tys voi mak­saa osinkoa.

    Aivan. Juuri sil­lä osin­gol­la ne per­in­töverot mak­se­taan, ts. per­in­töverora­ha tulee yri­tyk­sen taseesta. Toisin sanoen perin­nön tai lah­jan osana ole­va yri­tys on vero­tuk­sel­lis­es­ti tiukem­mas­sa tilanteessa kuin vaikka­pa pääo­masi­joi­tusy­htiön omis­ta­ma yritys.

    Niin kyvytön­tä yri­tys­toim­intaa, että tuol­laista mak­su­taakkaa ei pysty jär­jestelemään, ei tarvitse tukea mil­lään tavalla.

    Kak­si huomiota:

    1. Suh­dan­teet.

    2. Yri­tyk­sen selviäminen/kuoleminen on väärä mit­tari. Oikea mit­tari on se, mitä yri­tyk­selle kuu­luu, jos sieltä ote­taan X euroa enem­män ulos tai ei.

    Kol­man­te­na sit­ten se, että yri­tyk­sen arvon­määri­tys on kovin kinkkistä. Voi olla tasear­voltaan korkea yri­tys, jon­ka tuot­to on kohtu­ullisen mal­i­t­il­lista. Tai sit­ten voi olla tasear­voltaan hyvinkin mata­la yri­tys, joka tuot­taa hyvin. Tämän vuok­si verot­ta­jal­lakin on mon­ta arvos­tus­menetelmää käytössään.

    Toinen rauta­lan­ka-annos: En ymmär­rä pk-yri­tys­ten käytän­nön tilanteesta juuri mitään. Näke­myk­seni per­in­töveron ongel­mat­to­muud­es­ta perus­tuu pääosin ylläe­sit­tämääni rauta­lanka­malli­in. Ver­baal­ista pro­pa­gan­daa jankut­ta­mal­la et saa päätäni kaan­ty­maan, vaan­joudut vään­tämään numeroiden avul­la mik­si tuo esimerkki­ni ei ole edustava.

    Rauta­lanka­mallisi toimii hyvin sil­loin, kun perit­tävä yri­tys on muu­ta­man sadan­tuhan­nen arvoinen tai edullisem­pi, ja se siir­tyy riit­tävän isoina palasi­na. Jos yri­tys on vaikka­pa kymme­nen miljoo­nan arvoinen, ja per­i­jänä ole­va kol­mas polvi sopi­van hajal­laan, yri­tyk­sen taseesta pitää kek­siä miljoon­alu­okan raha per­in­töveron maksamiseen.

    Useim­miten tuo mak­sami­nen tehdään etukä­teen, mut­ta per­in­töti­lanteet voivat tul­la joskus kovin yllät­täen vas­taan. Etukä­teen varautu­mi­nen voi sekin johtaa ylisu­ureen var­muu­den vuok­si osingonmaksuun.

    En edelleenkään ole sitä mieltä, että täl­laisen yri­tyk­sen omis­ta­jien pitäisi saa­da elää verova­paa­ta elämää. Luop­umisti­lanteessa pitää ilman muu­ta mak­saa luovu­tusvoitos­ta vero, ja kyl­lä pääo­mat­u­lotkin ovat ihan käypä verotuskohde.

    Mut­ta jot­temme jäisi jumi­in, niin mik­si per­in­töveron kor­vaami­nen han­k­in­ta­meno-olet­ta­maa vähän laske­mal­la olisi huono aja­tus? Se oikai­sisi mon­ta ryp­pyä vero­jär­jestelmästä ja olisi veroneutraali.

  93. Tim­oT: Eli jos verov­elvolli­nen pystyy osoit­ta­maan, että tulo on syn­tynyt pidem­män ajan kulues­sa, niin se tulo jae­taan niiden vuosien ajalle ja lisätään kunkin vuo­den tulo­jen päälle. Näin vähen­netään pro­gres­sion vaikutusta.

    Näin teo­ri­as­sa. Mut­ta ymmärtääk­seni tätä ei sovel­leta pääo­mat­u­loi­hin, vaik­ka vero­tus onkin miedosti pro­gres­si­ivista. (Ei niin, että sil­lä nykypro­gres­si­ol­la olisi mitään väliäkään.) Sys­teemistä tulee kuitenkin aika han­kala siitäkin, jos pääo­mat­u­lo­jen pro­gres­sio pääsee ansio­tu­lo­jen tasolle. Sil­loin tulee kova tarve venyt­tää pääo­mat­u­lo­ja pitkälle ajalle ja siten kor­ja­ta vero­tus­ta takautuvasti.

    Esimerkik­si sijoi­tusasun­non myyn­tivoit­to pitäisi levit­tää takau­tu­vasti koko omis­tusa­jalle, joka on kym­meniä vuosia.

    Toinen vai­h­toe­hto on tietysti siir­tyä ansio­tulovero­tuk­seen, jos­sa on vain yksi pro­gres­sio­por­ras. Tämän voisi näp­säkästi yhdis­tää perus­tu­loon, mut­ta keskilu­ok­ka ei vält­tämät­tä hur­raisi kovin paljon.

  94. Jep siinähän ei ole mitään vikaa että koti­maiset yri­tyk­set kel­paa­vat ulko­maalaisille. Antaa tul­la rahaa tänne vaan!

    Ris­ki maal­likon silmis­sä on tiet­ty se, että kos­ka markki­na tääl­lä on niin pieni niin uusi omis­ta­ja saataa siirtää toimin­not.… Tätä tuskin koti­mainen yrit­täjä tek­isi. Ei ainakaan helpolla.

    Mut­ta point­ti on silti se, että koti­mainen omis­tus on tärkeää. Ei suo­ma­laine johta­ja halua lähteä pistämään kont­to­ria lon­tooseen ja sönkätä siel­lä sit­ten koko ajan lon­too­ta. Siinä on hyvätkin puolensa.

  95. Tcrown, en nyt ymmär­rä point­tia. Per­in­töveron ongel­ma on siinä, että se syn­nyt­tää epä­jatku­vu­ut­ta. Siltä voi “vält­tyä” keräämäl­lä ylimääräistä omaisu­ut­ta vero­jen kat­tamiseen, ja lisäk­si voi tehdä eri­laisia jär­jeste­lyjä. Ongel­mallisem­pi on mainit­se­mani sen tyyp­pinen käyt­töo­maisu­us jon­ka arvo on pakko käytän­nössä arvioverottaa.

    Esimerkkinä mainit­se­mani kesämök­it. Kom­pro­missi­na voisi vaik­ka vali­ta mak­saako veron vai luop­uuko han­ki­tao­let­ta­mas­ta. Yri­tys­ten kohdal­la siir­tymäa­jat yms toki aut­ta­vat. Mut­ta eivät poista tätä jatku­vu­u­den ongel­maa. Minus­ta hai­tat ovat aika ilmeiset ja tuot­to pienehkö. Toki veron hait­to­ja voi vähen­tää mut­ta tuot­to on kuitenkin aika pieni. Min­ulle hait­ta on toki mitätön kos­ka en mitään peri, ja jos elän riit­tävän pitkään, tuskin lapsenikaan paljoa perivät. Mut­ta jos en, niin on aika karua verot­taa esimerkik­si niin että jou­tu­isi­vat asun­tomme myymään jos sat­tuisin kuole­maan huomenna.

  96. åke:
    ‘snip’
    Mut­ta point­ti on silti se, että koti­mainen omis­tus on tärkeää. Ei suo­ma­laine johta­ja halua lähteä pistämään kont­to­ria lon­tooseen ja sönkätä siel­lä sit­ten koko ajan lon­too­ta. Siinä on hyvätkin puolensa. 

    Koti­mainen omis­tus olisi tärkeää, mut­ta suo­ma­lainen johta­ja juuri halu­aa kont­torin­sa ulkomaille.

    Auto­te­ol­lisu­ud­es­ta (Porsche) olemme oppi­neet, että kun kysyn­tä heikke­nee, sak­salainen yri­tys vetää tuotan­toa takaisin Sak­saan. Samas­sa tilanteessa suo­ma­lainen yri­tys lykkää tuotan­toaan mah­dol­lisim­man kauas Suomes­ta — ja kuitenkin auto­te­ol­lisu­us osoit­taa, että teol­lisu­us on Suomes­sa kan­nat­tavaa ja laadukas­ta (Daim­ler AG).

  97. Raimo K: Koti­mainen omis­tus olisi tärkeää, mut­ta suo­ma­lainen johta­ja juuri halu­aa kont­torin­sa ulkomaille.

    No tuo­han on ihan täyt­tä roskaa ja perus­tuu ain­oas­taan demarei­den maail­mankat­so­muk­sen vinouteen. Jos yksi tai kak­si pääosin ulko­maalaises­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa pääosin ulko­mail­la toimi­vaa suo­ma­laista suuryri­tys­tä siirtää kont­torin­sa muualle Suomes­ta, niin ain­oas­taan todel­li­nen puupää tulk­it­see että tämä kos­kee val­taosaa suo­ma­lai­sista yrityksistä.

    Ylivoimais­es­ti suurin osa suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä toimii Suomes­sa niiden tuotan­to on Suomes­sa ja markki­natkin Suomes­sa. Toki voidaan argu­men­toi­da, ettei näitä yri­tyk­siä hirveästi ulko­maille myy­dä, mut­ta johta­ja se on koti­markki­nayritk­senkin johta­ja. Suurim­mas­sa osas­sa vien­tiäkin har­joit­tavista yri­tyk­sistä on sama jut­tu eli vienistä huoli­mat­ta pää­markki­nat ovat Suomessa.

  98. Tun­tem­aton skri­ivail­i­ja: No tuo­han on ihan täyt­tä roskaa ja perus­tuu ain­oas­taan demarei­den maail­mankat­so­muk­sen vinouteen. Jos yksi tai kak­si pääosin ulko­maalaises­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa pääosin ulko­mail­la toimi­vaa suo­ma­laista suuryri­tys­tä siirtää kont­torin­sa muualle Suomes­ta, niin ain­oas­taan todel­li­nen puupää tulk­it­see että tämä kos­kee val­taosaa suo­ma­lai­sista yrityksistä.
    ‘snip’

    No se on tietysti tot­ta, että monikaan kam­paa­ja tai kioskin­pitäjä ei suun­nit­tele kont­to­ria ulko­maille, mut­ta näistä yri­tyk­sistä ei kai ollut kysymyskään. Eihän niitä vero­tus aja ulkomaille?

  99. Raimo K: mut­ta näistä yri­tyk­sistä ei kai ollut kysymyskään.

    No sanoit “suo­ma­lainen johta­ja”, mikä viit­taa kyl­lä ainakin omas­ta mielestäni “suo­ma­laisi­in johta­ji­in”, joi­hin myös itsekin lukeudun, ei ain­oas­taan “pari­in kaikkein suurim­man suo­ma­laisen pörssiyri­tyk­sen hal­li­tuk­sen puheenjohtajaan”.

  100. Tun­tem­aton skri­ivail­i­ja: No sanoit “suo­ma­lainen johta­ja”, mikä viit­taa kyl­lä ainakin omas­ta mielestäni “suo­ma­laisi­in johta­ji­in”, joi­hin myös itsekin lukeudun, ei ain­oas­taan “pari­in kaikkein suurim­man suo­ma­laisen pörssiyri­tyk­sen hal­li­tuk­sen puheenjohtajaan”.

    Niin­pä sanoin — ja sitä tarkoitin.

    Sinä taas kir­joitit: “Ylivoimais­es­ti suurin osa suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä toimii Suomes­sa niiden tuotan­to on Suomes­sa ja markki­natkin Suomessa.”
    Tämä on tietysti tot­ta ja on selvää, että val­ta­va enem­mistö on pien- ja mikroyri­tyk­siä eikä niil­lä edes ole johta­jaa sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä, niin eivät­pä ne myöskään haaveile kont­torista ulko­mail­la — enkä sitä tarkoittanutkaan.
    Mut­ta aika monel­la suuryri­tyk­sel­lä on halu­ja perus­taa kont­tor­e­i­ta ulko­maille, mil­loin mis­säkin tarkoituksessa.

    Ehkä pahin innos­tus on jo ohi, kun kan­sain­välisiä koke­muk­sia on karttunut?

  101. Raimo K: Koti­mainen omis­tus olisi tärkeää, mut­ta suo­ma­lainen johta­ja juuri halu­aa kont­torin­sa ulkomaille.

    Jos omis­ta­jat halu­a­vat kont­torin koti­maa­han, johta­ja saa olla ihan mitä mieltä vain, tarvit­taes­sa ihan omas­sa rauhassaan.

    Jos ver­rataan ryh­mää “keskisu­uret ja suuret koti­mais­ten yksi­ty­ishenkilöi­den omis­ta­mat yri­tyk­set” ja “keskisu­uret ja suuret ulko­maalai­somis­teiset yri­tyk­set”, niin eivät nuo koti­mais­es­ti omis­te­tu kovin hanakoi­ta ole ulkois­ta­maan asioi­ta ulkomaille.

    Ei tämä sitä tarkoi­ta, etteikö koti­mais­es­ti omis­tet­tukin yri­tys siirtäisi tuotan­toaan ulko­maille, jos siihen on pakko. Koti­mainen vaate­fir­ma teet­tää vaat­teen­sa niil­lä samoil­la bangladeshi­laisil­la pikku­lap­sil­la kuin kaik­ki muutkin, kos­ka muuten konkurssi kor­jaa. Tästä huoli­mat­ta koti­mais­es­ti kasvol­lis­es­ti omis­te­tu­il­la fir­moil­la kyn­nys siirtää toim­into­ja ulko­maille on paljon korkeampi, ja val­in­tati­lanteis­sa arpa osuu hel­posti Suomeen. 

    Lisäk­si pääkont­tori pysyy Suomes­sa, mikä sekin on veron­mak­sajien kannal­ta kiva.

  102. Tiedemies: Tcrown, en nyt ymmär­rä pointtia. 

    Olin ymmärtäv­inäni argu­ment­tisi niin, että per­i­jä “ansait­see” perin­nön samal­la taval­la kuin putkimies “ansait­see” palkkansa, i.e. tuot­ta­mal­la lisäar­voa perin­nön jät­täjälle. Tuo on sinän­sä ihan vali­di ajat­telumalli, mut­ta sil­loin joutuu vas­taa­maan kysymyk­seen, että mikä on se perin­nön jät­tämisen posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus putkimiehen tuot­ta­maan lisäar­voon ver­rat­tuna, mikä perustelee tämän­hetkisen mas­si­ivisen vero­sub­ven­tion tuo­hon putkimiehen tuot­ta­maan lisäar­voon verrattuna.

    Toinen mah­dolli­nen ajat­telumalli (vähän koher­entimpi sen kanssa miten nykyään yleen­sä lisäar­voa mitataan, ja myön­nän, min­un maalaisjärkeni kanssa) on se, että perin­nässä lisäar­voa ei syn­ny, vaan ain­oas­taan siir­tyy. Täl­löin min­un mielestäni tuon vastik­keet­toman tulon verot­ta­mi­nen on perustel­lumpaa sekä moraalis­es­ti että taloudel­lis­te­hokku­us­mielessä kuin putkimiehen vastik­keel­lisen tulon verot­ta­mi­nen. Ihmeel­lis­in­tä tässä mielip­i­teessä on se, kuin­ka yksin olen sen kanssa. Mon­en tääl­läkin heilut­tele­mas­ta (ääret­tömän lapsel­lis­es­ta) kateusko­rtista totean vain, että min­un kohdal­lani se ei päde.

  103. Viherinssi: Miltä vuo­sisadal­ta luke­masi ovat? Vuo­den 2014 bud­jetis­sa per­in­tö- ja lah­javeron tuot­to on neljännes yhteisöveron tuo­to­s­ta. Siis suun­nilleen sen ver­ran kuin yhteisöveroa alennettiin.

    Ilmeis­es­ti mieleeni on jäänyt yhteisöveron sijaan pääo­mat­ulovero­kerymä vuodelta 2009, jol­loin per­in­tö- ja lah­javero­kerymä oli “vähän” alle puoli mil­jar­dia ja pääo­mat­ulovero “vähän” päälle mil­jardin. Myön­nän, että tuo on kaikkea muu­ta kuin edus­ta­va vuosi ja siltikin tuo 50% on vähän liioit­telua. Menen het­kek­si nurkkaan häpeämään. Silti väitän, että per­in­tövero­ker­tymä ei ole merk­i­tyk­setön muuhun pääo­mavero­tuk­seen ver­rat­tuna, ja toki tuo “ongel­ma” voidaan kor­ja­ta per­in­tövero­tus­ta kiristämällä.

    Viherinssi: Verot­ta­jan kanssa voi toki kaikissa tapauk­sis­sa sopia maksuajasta. 

    Non­i­in, eli per­in­tövero ei siis ole (vält­tämät­tä) ker­talu­on­teinen vero mis­sään olosuhteissa.

    Etten tässä hakkaisi olk­iukkoa, täy­tyy vähän tarken­taa. Olen lukenut väit­teesi suurin piirtein näin:

    “Tyyp­illi­nen (tai ainakin niin merkit­tävä osa, että kyseessä on kansan­taloudelle merkit­tävä ongel­ma) lis­taam­a­ton PK-yri­tys ei voi investoi­da opti­maalis­es­ti sukupol­ven­vai­h­don aikana, kos­ka perintövero.”

    Pidän tätä edelleen esit­tämienin nun­meroiden val­os­sa täysin vääränä argumenttina.

    Jos sen sijaan argu­ment­tisi on jotakin suuntaan:

    “Tyyp­illi­nen (tai ainakin niin merkit­tävä osa, että kyseessä on kansan­taloudelle merkit­tävä ongel­ma) lis­taam­a­ton PK-yri­tys ei investoi opti­maalis­es­ti sukupol­ven­vai­h­don aikana, kos­ka omis­ta­jat halu­a­vat ennem­min opti­moi­da per­in­töveroa kuin investointeja.”

    Niin hyväksyn kyl­lä väit­teen. Suo­ma­lainen tekee markan työn vält­tääk­seen pen­nin veron. (Tuos­sa jos­sain välis­sä on argu­ment­ti, jon­ka mukaan omis­ta­jan kan­nat­taa opti­moi­da ennem­min per­in­tövero kuin investoin­ti, mut­ta tuo sotii intu­itiotani vasy­taan ja halu­aisin nähdä numeroi­ta ennen kuin hyväksyn tuon version.)

    Sen sijaan en hyväksy johtopäätöstä, että per­in­töverol­la pitäisi heit­tää vesil­in­tua. Niin kauan kuin putkimies joutuu tekemään puoli päivää töitä ostaak­seen tun­nin par­turin, tuo per­in­tövero-investoin­ti-ongel­ma on aivan mitätön tuon veroki­ilan aiheut­tamien ongelmien suh­teen. Kaik­ki käytet­tävis­sä ole­vat keinot pitäisi käyt­tää veroki­ilan pienen­tämiseen, ja per­in­töveron pois­to ei tuo­hon auta, päinvastoin.

    Viherinssi: Jos yri­tys on vaikka­pa kymme­nen miljoo­nan arvoinen, ja per­i­jänä ole­va kol­mas polvi sopi­van hajal­laan, yri­tyk­sen taseesta pitää kek­siä miljoon­alu­okan raha per­in­töveron maksamiseen.

    No, sovel­letaan rauta­lanka­malliani tähän. Ilman­lisä­todis­tei­ta en suos­tu usko­maan, että verot­ta­jan 10 miljoo­nan arvoisek­si tuomit­se­ma tyyp­illi­nen yhtiö tek­isi alle miljoo­nan voit­toa vuodessa vero­jen jäl­keen. Olete­taan sit­ten, että kol­man­nes­sa polves­sa sat­tuu ole­maan täs­mälleen 11 per­i­jää (joista kukaan ei halua osu­ud­estaan irti edes sen vuok­si, että siitä saataisi­in mas­si­ivi­nen vero­hyö­ty). Käytän­nössä nuo 11 omis­ta­jaa eivät enää ole kukaan “yrit­täjiä” sanan siinä mielessä, että tekevät työtään yri­tyk­seen ilman muu­ta kor­vaus­ta kuin osinko, vaan suurel­la toden­näköisyy­del­lä ovat työ­suh­teessa joko tähän yri­tyk­seen tai muualle. Nyt kukin noista saa osan yri­tyk­ses­tä, jon­ka arvo verot­ta­jan mielestä on n. 900 000 euroa, ja jos­ta ilman huo­jen­nuk­sia (ole­tan nyt kuitenkin rin­ta­per­il­lisyy­den) tulee vero­ja mak­set­tavak­si vajaa 150 tEUR. Vuodessa tuo osa yri­tyk­ses­tä tekee jakokelpoista voit­toa 90 kEUR, jos­ta toki osa yleen­sä jää yri­tyk­seen ja osin­go­ista pitää mak­saa veroja. 

    Aja­tus siitä, että tuol­lainen suku ei noil­la numeroil­la pysty jär­jestämään verot­ta­jan kanssa asioi­ta niin, että yri­tys tekee tarvit­ta­vat investoin­nit parhaansa mukaan, on kyl­lä min­un mielestäni erit­täin kaukaa haettu.

    Viherinssi: Mut­ta jot­temme jäisi jumi­in, niin mik­si per­in­töveron kor­vaami­nen han­k­in­ta­meno-olet­ta­maa vähän laske­mal­la olisi huono aja­tus? Se oikai­sisi mon­ta ryp­pyä vero­jär­jestelmästä ja olisi veroneutraali.

    Kun tuo yhdis­tetään esi­tyk­seesi siitä, että yri­tyk­siä verote­taan vain kun rahaa ote­taan ulos, lop­putu­los on malli, jos­sa vähääkään varakkaampi­en suku­jen yhtiöt lopet­ta­vat vero­jen mak­sun kokon­aan. Ymmär­rän toki, että kaik­ki eivät pidä tuo­ta ongel­mana, mut­ta minä pidän. 

    Viherinssi: 1. Suhdanteet.

    Yri­tyk­sen tulok­sen lisäk­si yri­tyk­sen arvo muut­tuu suh­dan­tei­den myötä. Sat­tuneesta syys­tä epäilen, että verot­ta­ja tulk­it­see yri­tyk­sen arvoa per­i­jälle mah­dol­lisim­man edullisel­la taval­la. Olisi kiva tietää mil­lä P/E:llä verot­ta­ja tyyp­il­lis­es­ti yri­tyk­siä arvostaa, mut­ta olen todel­la yllät­tynyt jos lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen tapauk­ses­sa medi­aani on yli 5.

  104. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kaikkien Suomes­sa toimivien yri­tys­ten pitäisi mak­saa patent­ti­t­u­lois­taan veroa Suomeen, miyten luulisit Microsoft­in ja Applen reagoivan. Nyt esimerkiksi.

    En tarkoit­tanut, että patent­tituloista pitäisi mak­saa veroa, vaan patent­tivar­al­lisu­ud­es­ta

    Siis jos tämä pikku mafi­amme puo­lus­taa Amerikkalaisen medi­ay­htiön tek­i­jänoikeuk­sia tarvit­taes­sa vaik­ka kir­jaimel­lis­es­ti aseel­la uhat­en omia kansalaisi­aan vas­taan, niin kai jokin suo­jelumak­su olisi kohtuullinen? 

    Esimerkik­si patentin markki­na-arvos­ta pitäisi mak­saa kohtu­ulli­nen yhden pros­entin vuosiko­r­vaus. Jos ei mak­sa, patent­ti (tai tek­i­jänoikeus tai bran­di) ei ole Suomes­sa voimas­sa. Patentin halti­ja määrit­telee itse patentin markki­na-arvon, jos­ta tuo pros­ent­ti las­ke­taan. Temp­pu on siinä, että jos joku tekee tuon arvon ylit­tävän tar­jouk­sen, patentin halti­ja on velvolli­nen myymään patentin tuon tar­jouk­sen tek­i­jälle. (karkeal­la tasol­la, detal­je­ja pitää hioa.)

  105. Esimerkik­si patentin markki­na-arvos­ta pitäisi mak­saa kohtu­ulli­nen yhden pros­entin vuosiko­r­vaus. Jos ei mak­sa, patent­ti (tai tek­i­jänoikeus tai bran­di) ei ole Suomes­sa voimas­sa. Patentin halti­ja määrit­telee itse patentin markki­na-arvon, jos­ta tuo pros­ent­ti las­ke­taan. Temp­pu on siinä, että jos joku tekee tuon arvon ylit­tävän tar­jouk­sen, patentin halti­ja on velvolli­nen myymään patentin tuon tar­jouk­sen tek­i­jälle. (karkeal­la tasol­la, detal­je­ja pitää hioa.)

    Mukana pitäisi seu­ra­ta kohtu­uhin­tainen kan­sain­vä­li­nen lisenssi. Ei ketään aikuis­ten oikeasti kiin­nos­ta patent­ti ain­oas­taan Suomen markki­na-alueel­la, jos muu maail­ma on katettu.

  106. Viherinssi: Per­in­töveron ongel­ma on se, että se on hyvin suuri ker­talu­on­teinen vero. Vähän suurem­mas­sa yri­tyk­sessä veron kokolu­ok­ka on sel­l­ainen, että sen mak­su­un tarvit­tavaa rahaa yksi­ty­ishenkilö ei voi mitenkään kohtu­udel­la työl­lään ansaita.

    Sitä ei myöskään yleen­sä voi­da mak­saa yri­tyk­sen osakkei­ta myymäl­lä, kos­ka käytän­nössä vain pörssiosak­keet ovat oikeasti likvide­jä. Ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto on ottaa se raha fir­mas­ta. Tämä taas ei ole talouden kannal­ta hyvä.

    Jos yhtiö on men­estynyt usei­ta vuosia niin läh­es aina omis­ta­jil­la on huo­mat­tavaa muu­takin var­al­lisu­ut­ta kuin yhtiön osakkeet.

    Jo riskien hallintamielessä tulee var­al­lisu­ut­ta hajaut­taa. Sel­l­aiset yri­tyk­set jos­ta omis­ta­jat eivät ole nos­ta­neet mitään ulos vuosien aikana vaan kaik­ki ker­tynyt var­al­lisu­us on pan­tu liike­toimin­nan kehit­tämiseen lienevät kuvit­teel­lisia tai ainakin hyvin harvinaisia. 

    Eli väite että yri­tyk­set joutu­vat per­in­töveron mak­samisek­si mak­samaan osinko­ja niin paljon että niiden liike­toim­inta kär­sii kaipaa kyl­lä vahvem­mat peruste­lut kuin yksi Har­vian case.

    Esimerkkinä Janne Niska joka ilmeis­es­ti tes­ta­men­tis­saan huomioi korkean per­in­töveron kun lahjoit­ti osak­keet ulkop­uolisille tes­ta­ment­taa­mal­la heille muu­takin var­al­lisu­ut­ta kuin yhtiöi­den­sä osakkeet.

  107. tcrown: Kaik­ki käytet­tävis­sä ole­vat keinot pitäisi käyt­tää veroki­ilan pienen­tämiseen, ja per­in­töveron pois­to ei tuo­hon auta, päinvastoin.

    Mihinkäs tämä nyt sit­ten perus­tuu? Ettäkö ihan _kaikki_, siis ihan kaik­ki? Eikä mil­lään muul­la, mukaan­lukien vaik­ka ihmis­ten aut­ta­mi­nen tai vapaus käyt­tää omia raho­jaan, ole väliä? Ei edes siinä tapauk­ses­sa että niistä mak­se­taan täy­det kulu­tusverot, tuloverot ja vielä inflaa­tioverot. Anteliaisu­us vaan pitäisi kieltää. Ei koskaan. Ei sent­tiäkään sel­l­aiseen, kaik­ki rahat on ryypät­tävä (ja mielum­min Alko­holimo­nop­o­lin tuotteilla).

  108. Koni­to­htori: Eikä mil­lään muul­la, mukaan­lukien vaik­ka ihmis­ten aut­ta­mi­nen tai vapaus käyt­tää omia raho­jaan, ole väliä?

    Kum­mas­sa tapauk­ses­sa riko­taan enem­män vapaut­ta käyt­tää min­un omia raho­jani, siinä, kun jätän per­i­jäl­leni satasen ja matkalla hukkuu muu­ta­ma euro per­in­töveroon, vai siinä, kun ostan par­turi­palvelui­ta satasel­la, ja matkalla hukkuu mon­ta kymppiä?

  109. Niin siis tässä per­in­töveroasi­as­sa­han on mielestäni kysymys siitä, mitä vero­ja las­ke­taan: per­in­tövero­ja vai jotain muuta. 

    Ei siitä, las­ke­taanko vero­ja ylipäätän­sä. Tot­ta hem­metis­sä niitä pitää laskea. Tietenkin jos reaalipoli­it­ti­nen tilanne on se, että las­ke­taan joko per­in­töveroa tai sit­ten ei las­ke­ta vero­ja ollenkaan, niin val­it­sen mielum­min per­in­töveron laskemisen. 

    Mut­ta kyl­lä nämä uudet korote­tut “välikaikaiset” per­in­töveron koro­tuk­set, jot­ka muut­tui­v­at taas yllät­täen pysyviksi, pitäisi pois­taa. On ker­takaikkises­ti väärin tehdä vak­i­tu­isia vero­ja ujut­ta­mal­la ne ensin väli­aikaisi­na. Kaikkien väli­aikaisik­si säädet­ty­jen verot pitäisi aina olla väli­aikaisia ja sil­lä selvä. Jos halu­taan tehdä vak­i­tu­isia vero­ja niin sit­ten se on uskallet­ta­va sanoa ääneen eikä kuset­taa äänestäjiä.

  110. tcrown: Kum­mas­sa tapauk­ses­sa riko­taan enem­män vapaut­ta käyt­tää min­un omia raho­jani, siinä, kun jätän per­i­jäl­leni satasen ja matkalla hukkuu muu­ta­ma euro per­in­töveroon, vai siinä, kun ostan par­turi­palvelui­ta satasel­la, ja matkalla hukkuu mon­ta kymppiä?

    No jos tämä nyt _ei_ ole kateut­ta, niin mikä sit­ten on?

    Käytän tilaisu­ut­ta hyväk­seni ja kiitän taas muu­ta­man ton­nin veron­pa­lu­tuk­sista, jot­ka takaa­vat min­ulle lep­poisan ensi kevään. Kyl­lä tässä nyt pari kuukaut­ta taas retu­sia akko­ja seu­lookin, kun voi taas huila­ta syksyn ja kevään.

  111. tcrown: Kum­mas­sa tapauk­ses­sa riko­taan enem­män vapaut­ta käyt­tää min­un omia raho­jani, siinä, kun jätän per­i­jäl­leni satasen ja matkalla hukkuu muu­ta­ma euro per­in­töveroon, vai siinä, kun ostan par­turi­palvelui­ta satasel­la, ja matkalla hukkuu mon­ta kymppiä?

    Per­in­töveroa pitää käsitel­lä ensisi­jais­es­ti perin­nön jät­täjän kannal­ta. Ei kukaan halua ansai­ta enem­män rahaa kuin aikeis­sa käyt­tää itse tai aikeis­sa siirt­tä perillisille.

  112. Catili­na: No jos tämä nyt _ei_ ole kateut­ta, niin mikä sit­ten on?

    Ketä tarkkaan ottaen tuos­sa kade­hdin? Mielestäni kysymys oli aika yksinker­tainen, kum­mas­sa tapauk­ses­sa riko­taan enem­män min­un vapaut­tani käyt­tää omia raho­jani niin kuin parhaak­si näen, vas­taaami­nen tun­tuu kuitenkin kovin vaikeal­ta? (Min­un mielestäni min­un raho­jen käyt­tämisen vapaut­tani rajoit­taa enem­män se, että jos halu­an putkimieheltä satasel­la töitä, joudun siitä mak­samaan mon­ta sataa, kuin se, että joskus koul­tuani perin­nöstäni vede­tään muu­ta­man proisentin siivu välistä. Selvältä vaikut­taa, että toisen­laisi­akin näke­myk­siä on, mut­ta en kuol­lak­senikaan kek­si edes puoli­järkevää argu­ment­tia että mik­si. Osaatko kek­siä jotain muu­ta kuin sen lapsel­lisen kateuskortin?)

  113. Catili­na: No jos tämä nyt _ei_ ole kateut­ta, niin mikä sit­ten on?

    Vai onko tämä kateusa­ja­tus siis se, että kos­ka minä en (sin­un mieliku­vi­tuk­ses­sasi) ole ajatel­lut jät­tää per­in­töä, vaan has­sa­ta kaik­ki rahat putkimiehi­in, olen kateelli­nen niille, jot­ka jät­tävät varansa perin­nök­si, kos­ka niiden raho­jen käyt­töä verote­taan vähem­män kuin min­un raho­hjeni käyt­töä, ja tämän kateel­lisu­u­den vuok­si pidän omaa veroko­htelu­ani suurem­pana vapau­den­ri­is­tona, ja sil­lä, että se oma veroko­htelu­ni on ker­talu­okkaa kovem­pi, ei ole mitään tekemistä käsi­tyk­seni kanssa, että omaa raho­jeni käytön vapaut­ta rajoite­taan enemmän?

    Tuo oli lähin­nä järkevää mihin omil­la avuil­lani pääsin, enkä kyl­lä suo­raan san­ot­tuna usko, että tuo­hon logi­ikkaan pääsee ihan lail­lisil­la päi­hteil­lä. Ilmeis­es­ti siis en ymmärtänyt jotain.

  114. Sylt­ty: Höpön­löpön…

    Sin­ul­la ei ole minkään­laista kos­ke­tus­pin­taa yri­tys­toim­intaan, joka luo mei­dän kaikkien hyv­in­voin­nin. Olisi jo aika ymmärtää, ettei niitä tulon­si­ir­to­jakaan voi­da tehdä enää, jos ei ole jaet­tavaa. Vain täy­delli­nen idioot­ti verot­taa perintöjä.

  115. Raimo K:
    …Auto­te­ol­lisu­ud­es­ta (Porsche) olemme oppi­neet, että kun kysyn­tä heikke­nee, sak­salainen yri­tys vetää tuotan­toa takaisin Sak­saan. Samas­sa tilanteessa suo­ma­lainen yri­tys lykkää tuotan­toaan mah­dol­lisim­man kauas Suomes­ta – ja kuitenkin auto­te­ol­lisu­us osoit­taa, että teol­lisu­us on Suomes­sa kan­nat­tavaa ja laadukas­ta (Daim­ler AG). 

    Joil­lakin teol­lisu­u­den aloil­la tuo on var­masti tässä tilanteessa ain­oa järkevä teko, kos­ka Suomen yri­tysvero­tus on täysin vail­la järkipo­h­jaa. Kyse ei ole pelkästään täysin jär­jet­tömästä per­in­tövero­ta 🙁 , vaan muutenkin tolkku on karan­nut. Ahneel­la on … lop­pu, mikä valitet­tavasti nyt häämöttää.

    Oma omi­tu­isuuten­sa ovat ne yri­tyk­set, jot­ka ovat suo­ma­laises­sa omis­tuk­ses­sa, mut­ta ulko­maisen yri­tyk­sen kaut­ta. Jos poli­it­ti­nen muistinne on vielä niin pitkä, että muis­tat­te demarien ja kepun vaali­ra­hoi­tus­sotkut, niin samas­sa yhtey­dessä myös Kokoomus jou­tui avaa­maan rahoi­tus­taan. Kak­si suur­in­ta lahjoit­ta­jaa oli Liecht­en­steini­laisia yri­tyk­siä! 😀 Ei ole uskot­tavaa, että joku doc­tor Müller olisi lahjoi­tusten takana.

    Euroopas­sa on kova verokil­pailu, jon­ka olemme häviämässä, jos ei koh­ta tehdä jotin. Jos ei ole veron­mak­sajia, niin sit­ten lop­puu sosi­aalipum­mien elämä kuin seinään, kos­ka ei ole enään tukia.

  116. Kalle: Joil­lakin teol­lisu­u­den aloil­la tuo on var­masti tässä tilanteessa ain­oa järkevä teko, kos­ka Suomen yri­tysvero­tus on täysin vail­la järkipo­h­jaa. Kyse ei ole pelkästään täysin jär­jet­tömästä per­in­tövero­ta , vaan muutenkin tolkku on karan­nut. Ahneel­la on … lop­pu, mikä valitet­tavasti nyt häämöttää.
    ‘snip’

    Ahneus näyt­tää kyl­lä ole­van siel­lä yri­tyspuolel­la: ote­taan rahat mielu­um­min kuin jatke­taan yri­tys­toim­intaa, valitettavasti.
    Autote­htaan esimerk­ki osoit­taa, että yri­tys­toim­inta kan­nat­taa, mut­ta se edel­lyt­tää myös panostusta.

    Yri­tysvero­tus alkaa muis­tut­taa järkevyy­deltään maat­alous­poli­ti­ikkaa, joten en ota kan­taa sen enem­pää. Mut­ta vero­tus lie­nee sama eri teol­lisu­u­den aloilla?
    Yri­tysilmapi­irin kehnoud­es­ta syytän kyl­lä elinkei­noelämän jär­jestöjä, jot­ka lietso­vat paniikkia.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen yri­tysvero on EU:n matalimpia ja Pohjo­is­maid­en matalin. 

    Suomen yri­tysvero­tus on luo­tu kor­po­raa­tioi­ta suo­si­vak­si. Yksi­tyi­nen yrit­täjä mak­saa täl­lä het­kel­lä noin 50% veroa, vähän lasken­tatavas­ta riip­puen men­nään joko yli tai ali. Suomeen ei ole sotien jäl­keen muo­dos­tunut koti­maisia yksi­ty­isiä pääo­mia, joi­ta tarvi­taan nykyisen kaltaises­sa mur­rokses­sa. Meistä on tulos­sa tytäryhtiötalous.

    Vero­tuk­sen perus­teena pitäisi olla jotain muu­takin, kuin pelkkä sairas kateus. Vain yksi­tyisel­lä yrit­tämisel­lä ja yksi­tyisel­lä koti­maisel­la pääo­ma­l­la voi pärjätä.

  118. Kalle: Sin­ul­la ei ole minkään­laista kos­ke­tus­pin­taa yritystoimintaan

    Kyl­lä kuule per­heyri­tyk­sen per­i­jä on _täydellinen_ pili­paliyrit­täjä kun ver­taa min­un­laiseen self-made-mani­in, joka on ihan tyhjästä perus­tanut oman yrityksen.

    Oman fir­mani taloudelli­nen tavoite on jakaa se 7% osinko­ja oma­lle pääo­ma­lle per vuosi ja sil­lä kyl­lä mak­saa per­in­töverot. Jos ei tuo­hon pysty, pitäisi kyl­lä vakavasti harki­ta jatkoa sil­lä tämän touhun tarkoi­tus on olla taloudel­lis­es­ti mielekästä eikä mitään nilku­tus­ta vuodes­ta toiseen. 

    Eli jos ei (van­ho­ja, olen sanonut että nykyi­nen koro­tus pitäisi perua) per­in­tövero­ja pysty mak­samaan, on syytä lait­taa kyseinen fir­ma lli­hoik­si. Huono johto, ei kan­na­ta. Ehkä joku pääo­masi­joit­ta­ja onnis­tu­isi paremmin…

    Esimerkik­si verot­ta­jan sivuil­la on perin­ntöveros­ta esimerk­ki numero 25, jos­sa 500 000 euron yri­tys­var­al­lisu­ud­es­ta + 100 000 euron muus­ta var­al­lisu­ud­es­ta räp­sähtää niinkin val­ta­vat verot kuin 29 900e jos­ta peräti 13 225 räp­sähtää mak­su­un heti! Ei noista kyl­lä kukaan yrit­täjä selviä, menee­hän tuo­hon sen­tään vuo­den osin­go­ista kolmasosa!

  119. Tai tuli min­ul­la tuos­ta yri­tys­toimin­nas­ta mieleen sem­moinekin asia:

    Onhan tietenkin ole­mas­sa sel­l­ainenkin mah­dol­lisu­us, että minä olen toim­i­tusjo­hta­jana niin eri­no­mainen, että johta­mani yri­tyk­sen men­estyk­sen takia en vain ymmär­rä, mik­si jonkun toisen fir­man per­i­jöi­den olisi niin vaikea selvitä per­in­töveroista. Kyl­lähän min­ulle ker­ran pankissa san­ot­ti­in, että fir­man luvut ovat “älyt­tömän vahvoja”.

    On täysin mah­dol­lista että en vain ehkä ymmär­rä huonom­pi­en yrit­täjien ongelmia.

  120. En usko että vero­tuk­sel­la on asian kanssa mitään tekemistä. 

    Työelämän kult­tuuri on nykyään sel­l­ainen, että jokainen tietää ole­vansa ker­takäyt­töhyödyke ja tule­vaisu­us on jatku­vasti veit­sen­teräl­lä. Kan­nat­tavakin toimip­iste saate­taan yhtäkkiä lopet­taa ja saman yri­tyk­sen palveluk­ses­sa pitkään ollut ja lojali­teet­tia osoit­tanut työn­tek­i­jä ei ole yhtään suo­ja­tum­mas­sa ase­mas­sa kuin vas­ta taloon tul­lut. Kun tuotan­tomenetelmät tai ohjel­moin­tikielet vai­h­tu­vat niin työ­nan­ta­jan kan­nat­taa päivit­tää samal­la työn­tek­i­jät ket­terämpi­in. Se tulee halvem­mak­si kuin opet­taa van­hoille koir­ille uusia temppuja. 

    Tämä kaik­ki luo asen­neilmapi­irin joka ruokkii oppor­tunis­mia, oman edun tavoit­telua ja nopean rahas­tuk­sen tavoit­telua. Tämä näkyy myös eri­tyis­es­ti nuorien yrit­täjien ajat­telus­sa. Omaa fir­maa ei enää nähdä puu­tarhana jota kehitet­täisi­in ja raken­net­taisi­in vuosien mit­taan, ja joka aikanaan ehkä siir­ty­isi omien jälkipolvien hoidet­tavak­si. Moni nuori yrit­täjä tähtää nimeno­maan fir­man nopeaan myyn­ti­in, ja ihail­laan henkilöitä jot­ka ovat onnis­tuneet tekemään onnis­tuneen “exitin”.

    Ter­mi “exit” on hyvin kuvaa­va. Sisim­mässään kaik­ki halu­a­vat päästä hyp­päämään tästä ora­van­pyörästä pois, myös pomot ja yrittäjät. 

    Väitän että tämä on hyvin haitallista myös kansan­taloudelle. Ajatelkaa jos nokia olisi myy­ty jenkkei­hin heti kun matka­puhe­lin­puoli alkoi osoit­ta­maan kasvun merkke­jä 80–90 luvun vai­h­teessa. Tai Pekka Her­lin­in olisi tehnyt “exitin” 70 luvul­la ja myynyt Koneen Schind­ler­ille tms.

  121. Kalle: Tuo pitää paikkansa täysin. Minkään­lainen per­in­tö­jen verot­ta­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti järkevää. Per­in­töveron ide­ologi­nen poh­ja on sairas kateus. 

    Tosi tasokas­ta argu­men­toin­tia taas. Per­in­tö perus­tuu siihen että syn­nytään oikeille van­hem­mille, ansio­tu­lot suurim­mak­si osak­si omaan uutteruuteen.

  122. Kalle: Suomen yri­tysvero­tus on luo­tu kor­po­raa­tioi­ta suo­si­vak­si. Yksi­tyi­nen yrit­täjä mak­saa täl­lä het­kel­lä noin 50% veroa, vähän lasken­tatavas­ta riip­puen men­nään joko yli tai ali.
    ‘snip’

    Var­maankin juuri näin on — siis jos ei ote­ta huomioon eri­laisia alen­nuk­sia ja vähen­nyk­siä. Jos ne ote­taan huomioon, men­nään ali, jopa lähelle nollaa.

  123. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tosi tasokas­ta argu­men­toin­tia taas. Per­in­tö perus­tuu siihen että syn­nytään oikeille van­hem­mille, ansio­tu­lot suurim­mak­si osak­si omaan uutteruuteen.

    Ai työelämässkö ei pär­jää lah­jakkaat ihmiset? Jos on syn­tynyt oikeille van­hem­mille lah­jakkaak­si, ter­veek­si, kau­ni­ik­si jne. niin ei oikein voi estää työelämässä menestymistä.Tähän vielä sosi­aalisen elämän edut päälle.

  124. Miten­hän muuten lah­jakku­ut­ta tulisi verot­taa, jos hlauasimme tasa-arvoa? Korkeampi vero kau­ni­ille ja rohkeille?

  125. Aloin­pa tässä miet­timään. On selvää, että nykyään työ on eri­avois­tavam­paa kuin ennen ihmisen lah­jakku­u­den suh­teen ja että lah­jakku­us on hyvin periy­tyvää. Tästä voisi kuvitel­la, että esim. heikom­man lah­jakku­u­denkin periveille olisi tulos­sa per­in­töjä, kos­ka ennen työelämässä pär­jäsi heikoil­lakin lahjoilla. 

    Jos per­in­töjä ei olisi, olisiko tilanne itseasi­as­sa paljon eri­ar­voisem­pi kuin nyt? Lah­jakku­ut­ta ei vielä voi oikein tasa­ta, joten yhteiskun­nas­sa lah­jakku­us olisi ain­oa per­in­tö nykyisen per­imän ja perin­nön sijaan. Jako oikeille van­hem­mille syn­tymiselle voisi olla paljon kovem­pi kuin se on nykyään.

  126. Sylt­ty: Kyl­lä kuule per­heyri­tyk­sen per­i­jä on _täydellinen_ pili­paliyrit­täjä kun ver­taa min­un­laiseen self-made-mani­in, joka on ihan tyhjästä perus­tanut oman yrityksen… 

    Pienyri­tyk­set ovat tärkeitä, mut­ta vas­ta keskisu­uret kol­man­nen, neljän­nen pol­ven yri­tyk­set alka­vat yleen­sä olla merkit­täviä työl­listäjiä. Aina on toki poikkeuksia.

    Tässä on juuri suuri ero esimerkik­si Sak­san ja Suomen yri­tys­rak­en­teessa. Suomes­sa on yhtä pajon pien- ja suuryri­tyk­siä, mut­ta paljon vähem­män keskisu­uria yri­tyk­siä. Jos ei hyväksytä pitkäjän­teistä yri­tys­toim­intaa, niin sit­ten on ihan turha ruikut­taa ettei ole työpaikkoja!

    Vain täy­delli­nen idioot­ti verot­taa perintöjä!

  127. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tosi tasokas­ta argu­men­toin­tia taas. Per­in­tö perus­tuu siihen että syn­nytään oikeille van­hem­mille, ansio­tu­lot suurim­mak­si osak­si omaan uutteruuteen.

    Ensin­näkin _kukaan_ ei syn­ny “oikeille van­hem­mille”. Ennen syn­tymää ei ole ole­mas­sa mitään sub­jek­tia, jon­ka syn­tymi­nen tiety­ille van­hem­mille arvotaan tms. Kaik­ki lapset syn­tyvät niille van­hem­mille, jot­ka päät­tävät tehdä lap­sia, tai niille joil­la kumi puhkeaa. Kehi­tys­mais­sa lap­sia tekevät joutu­vat toden­näköis­es­ti elämään kehi­tys­maaelämää, kun taas län­si­mais­sa lap­sia tekevät joutu­vat toden­näköis­es­ti elämään län­si­maista elämää. Tämä on val­in­ta, ei sat­tuma tai arvonta.

    Mik­si van­hempi­en rakkaus jälkipolvia kohtaan ei saisi olla mate­ri­al­is­tista laat­ua? Jos halu­aa lap­silleen vähän parem­paa, niin se on sosial­istin mielestä väärin.

    Ansio­tu­lot perus­tu­vat sin­un mukaasi uut­teru­u­teen. Näin itsekin näen asian. Jotenkin minus­ta tun­tuu kuitenkin, että et olisi valmis laske­maan ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta, tai olisit ehkä, mut­ta vain siinä tapauk­ses­sa, että vero­ja korote­taan taas jos­sain muualla.

  128. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tosi tasokas­ta argu­men­toin­tia taas. Per­in­tö perus­tuu siihen että syn­nytään oikeille van­hem­mille, ansio­tu­lot suurim­mak­si osak­si omaan uutteruuteen.

    Selit­täkää min­ulle, _mitä_ se kateus sit­ten on, jos ei juuri tätä?

  129. Sylt­ty: Kyl­lä kuule per­heyri­tyk­sen per­i­jä on _täydellinen_ pili­paliyrit­täjä kun ver­taa min­un­laiseen self-made-mani­in, joka on ihan tyhjästä perus­tanut oman yrityksen.

    Oman fir­mani taloudelli­nen tavoite on jakaa se 7% osinko­ja oma­lle pääo­ma­lle per vuosi ja sil­lä kyl­lä mak­saa per­in­töverot. Jos ei tuo­hon pysty, pitäisi kyl­lä vakavasti harki­ta jatkoa sil­lä tämän touhun tarkoi­tus on olla taloudel­lis­es­ti mielekästä eikä mitään nilku­tus­ta vuodes­ta toiseen. 

    Eli jos ei (van­ho­ja, olen sanonut että nykyi­nen koro­tus pitäisi perua) per­in­tövero­ja pysty mak­samaan, on syytä lait­taa kyseinen fir­ma lli­hoik­si. Huono johto, ei kan­na­ta. Ehkä joku pääo­masi­joit­ta­ja onnis­tu­isi paremmin…

    Esimerkik­si verot­ta­jan sivuil­la on perin­ntöveros­ta esimerk­ki numero 25, jos­sa 500 000 euron yri­tys­var­al­lisu­ud­es­ta + 100 000 euron muus­ta var­al­lisu­ud­es­ta räp­sähtää niinkin val­ta­vat verot kuin 29 900e jos­ta peräti 13 225 räp­sähtää mak­su­un heti! Ei noista kyl­lä kukaan yrit­täjä selviä, menee­hän tuo­hon sen­tään vuo­den osin­go­ista kolmasosa!

    Ei min­ul­la tähän muu­ta kuin kiitos näke­myk­ses­tä joka perus­tuu johonkin muuhun kuin hyvin omak­sut­tuun per­heyri­tys­ten liiton propagandaan.

  130. Kalle: Pienyri­tyk­set ovat tärkeitä, mut­ta vas­ta keskisu­uret kol­man­nen, neljän­nen pol­ven yri­tyk­set alka­vat yleen­sä olla merkit­täviä työllistäjiä. 

    Help­po­han se on yrit­täjäk­si alkaa, kun isä ja isoisä ovat tehneet hyvät poh­jatyöt ja ker­ral­la räsähtää sato­ja tuhan­sia, jopa miljoo­nia yri­tys­var­al­lisu­ut­ta. Kyl­lä siinä pitää melkoinen uuno olla että tuol­laisen fir­man rys­sii kun on tuotan­to­laitok­set, asi­akkaat ja työn­tek­i­jätkin valmiina.

    Eli jos sin­un ei ole koskaan tarv­in­ut laskeskel­la kas­savri­taa sen takia että selviäisi henkilöko­htai­sista sitoumuk­sista, niin olisin kyl­lä hyvin hil­jaa niistä yrit­tämisen reali­teeteista. Enkä *varsinkaan* alka­isi auko­maan tur­paani niille yrit­täjille, jot­ka ovat itse tyhjästä oman yri­tyk­sen­sä perus­ta­neet ja saa­neet sen kannattamaan.

  131. Prometheus:Mik­si van­hempi­en rakkaus jälkipolvia kohtaan ei saisi olla mate­ri­al­is­tista laat­ua? Jos halu­aa lap­silleen vähän parem­paa, niin se on sosial­istin mielestä väärin.

    Ker­rop­pa nyt mik­si sin­un mielestäsi on ihan oikein, että kun palkkaan pokani hänen tule­vaan fir­maansa töi­hin, pojan pitää mak­saa siitä vitun­moi­set tuloverot, mut­ta jos annankin koko fir­man sille, ei pitäis men­nä pen­nin hyörylää?

    Mikä ero nois­sa on? Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa halu­an jeesa­ta poikaa, ensin otta­mal­la sen töi­hin jot­ta joskus voisi per­iä ja sit­ten lopus­sa poi­ka saa per­iä. Mik­si on moraalis­es­ti ihan oikein rokot­taa sitä, että per­i­jä oikeasti tekeekin jotain? Onko tälle mitään muu­ta syytä kuin “olen saa­mas­sa hel­vetisti per­in­töä ja muutenkin verot vituttaa”? 

    Minus­ta “en halua mak­saa vero­ja” on ihan hyvä argu­ment­ti, mut­ta näis­sä keskusteluis­sa se aina kääritään yle­vien tavoit­tei­den kaa­pu­un kos­ka koko per­in­töveros­ta tehdään peri­aate­ta­sol­la mörköä. 

    Jos joku oikeasti pystyy numeroil­la todis­ta­maan että peri­aat­evero on kaik­ista mah­dol­li­sista veroista kaikkein pahin, niin voin kyl­lä muut­taa näkökan­taani. En kum­minkaan usko sitä ilman kat­tavaa tutkimu­saineis­toa. Ja argu­ment­ti “tämä vero aiheut­taa tuhoa talo­dues­sa” ei ole yksinään pätevä, kos­ka joka Suo­mi on pul­lol­laan vero­ja ja niistä ihan joka iki­nen aiheut­taa tuhoa.

  132. Kyl­lähän lah­jakku­ut­ta _voisi_ verot­taa. Kaikille palikkat­esti 18v iässä. Pis­temäärä huomioitaisi­in korkeak­oulu­jen pääsykokeis­sa, ja olisi myös työ­nan­ta­jien käytet­tävis­sä töi­hin­haku­ti­lanteis­sa. Sit­ten vaan ÄO:n mukainen koro­tus vero­pro­gres­sioi­hin. Sosial­istin märkä uni.

  133. Sylt­ty: Oman fir­mani taloudelli­nen tavoite on jakaa se 7% osinko­ja oma­lle pääo­ma­lle per vuosi ja sil­lä kyl­lä mak­saa perintöverot. 

    Sylt­ty: Kyl­lähän min­ulle ker­ran pankissa san­ot­ti­in, että fir­man luvut ovat “älyt­tömän vahvoja”.

    Tätä min­un piti vielä kom­men­toi­da. Olet selvästi ymmärtänyt jotain väärin tai viet­tänyt liian vähän aikaa verokon­sult­tien kanssa. 

    Yri­tys­toimin­nan ensisi­jainen tarkoi­tushan on vero­jen min­i­moin­ti, mis­sä olet epäon­nis­tunut totaalis­es­ti. Rahoi­ta kaik­ki uus­in­vestoin­nit lainaa­mal­la fir­malle­si rahaa vähän päälle 10% korol­la. Tuol­la saat fir­man kanat­tavu­u­den pikkuhil­jaa niin alas, että yhteisöveroa ei mene, ja saat ne fir­man tuot­ta­mat rahat ulos korkoina yksinker­taisel­la vero­tuk­sel­la osinko­jen moninker­taisen vero­tuk­sen sijaan. Muu­ta­man vuo­den päästä ei pank­in­jo­ht­ta­ja pääse enää haukku­maan numeroi­ta älyt­tömik­si ja fir­makin menee nurin ensim­mäisessä kvart­taalis­sa kun myyn­ti jää tavoit­teesta, mut­ta eipähän tul­lut mak­set­tua vero­ja yhtään enem­pää kuin pakko. Ja kun olet itse päävelko­ja konkurssipesässä, voit lunas­taa pesän, jät­tää muitakin vero­ja siinä sivus­sa mak­samat­ta ja jatkaa hom­maa kuten ennenkin.

    (Vero­tus pitäisi säätää niin, että vier­aan pääo­man käyt­tö yri­tyk­sessä on kalli­im­paa kuin oman pääo­man käyt­tö. Ja vas­tu­u­va­paus­lauseke, en ole vero­tusasiantun­ti­ja, tuos­sa kuvios­sa saat­taa olla joitakin kuvioi­ta jot­ka menevät lait­to­muu­den puolelle, joten jatkoke­hit­telyssä kehotan kään­tymään oikean asiantun­ti­jan puoleen.)

  134. Catili­na: Selit­täkää min­ulle, _mitä_ se kateus sit­ten on, jos ei juuri tätä?

    Kyl­lä sen voi lukea vaik­ka ihan wikipediasta:

    “Kateus on mie­len­ti­la, joka merk­it­see yleen­sä toisen parem­muu­den, men­estyk­sen tai muun sel­l­aisen aiheut­ta­maa vihan, alem­muu­den, mität­tömyy­den, huonom­muu­den, kyken­emät­tömyy­den, syyl­lisyy­den tai harmin­sekaisen pahan­suopeu­den tun­net­ta. Nyky­suomen sanakir­jan mukaan kateus liit­tyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää ja halu­aa itselleen hyvän, joka toisel­la on.”

    Viha: Ei.
    Alem­muus: Ei (jos jotain, niin päinvastoin)
    Mität­tömyys: Ei
    Huonom­muus: Ei (päin­vas­toin)
    Kyken­emät­tömyys: Ei
    Syyl­lisyys: ??? Ei todellakaan.
    Harmin­sekainen pahan­suopeus: Ei kyl­lä pahan­suopeut­ta, harmikin kohdis­tuu jär­jestelmään eikä perijöihin
    Ei suo toiselle hyvää ja halu­aa itselleen sen hyvän: Ei, pär­jään elämässäni mielu­um­min itse kuin kul­taisen lusikan syöneenä, ja min­un mielestäni on kohtu­u­ton­ta väit­tää, että en soisi toisille per­in­töä jos olen sitä mieltä että perin­nöstä olisi oikeu­den­mukaista mak­saa suh­teel­lisen pieni mur­to-osa veroa. 

    Yhteen­ve­to: Kateut­ta ei ole mis­sään muual­la kuin sin­un mielikuvituksessasi.

  135. Catili­na:
    Kyl­lähän lah­jakku­ut­ta _voisi_ verot­taa. Kaikille palikkat­esti 18v iässä. Pis­temäärä huomioitaisi­in korkeak­oulu­jen pääsykokeis­sa, ja olisi myös työ­nan­ta­jien käytet­tävis­sä töi­hin­haku­ti­lanteis­sa. Sit­ten vaan ÄO:n mukainen koro­tus vero­pro­gres­sioi­hin. Sosial­istin märkä uni. 

    Ei ihan uusi idea.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Examination_Day

  136. Sain juuri Piket­tyni luet­tua lop­pu­un. (En kovin huolel­lis­es­ti, myön­nän). Joitakin kom­ment­te­ja aihet­ta sivuten:

    -Toivoisin, että Osmo ottaisi kir­jan yöpöy­dälle (ellei vielä ole ottanut), ja tek­isi kir­ja-arvion, että aihe saataisi­in Suomes­sakin vähän enem­män tapetille.

    -Tun­nus­tan, että moni asia kir­jas­sa tukee omia ajatuk­siani, joten toden­näköis­es­ti en osaa suh­tau­tua kir­jan sanomaan riit­tävän kri­ti­ikit­tömästi. Tutus­tu­isin mielel­läni asial­liseen kritiikkiin.

    -Piket­tyn esit­tämän datan ja mallien (en ota tässä kan­taa johtopäätök­si­in tai toimen­pide-ehdo­tuk­si­in, joista voi olla mon­taa mieltä) perus­teel­la olen joutunut hie­man tark­ista­maan kan­taani joi­hinkin yhteiskun­nal­lisi­in kysymyksiin:

    Sen sijaan, että keskustel­laan siitä, pois­te­taanko per­in­tövero vai ei, pitäisi keskustel­la siitä miten ylin per­in­tövero­pros­ent­ti (efek­ti­ivi­nen, ei nimelli­nen) saadaan korotet­tua vähin­tään tasolle 25%-30% ilman että aiheutetaan yhteiskun­nal­lisia ongelmia.

    Tähän asti olen jotenkin peri­aat­teel­lisel­la tasol­la ymmärtänyt argu­mentin, että yri­tysjo­hdon palkkaus on omis­ta­jien asia. En enää. Mas­si­iviset yri­tysjo­hdon palkat pitää saa­da kuri­in mielu­um­min ennem­min kuin myöhem­min. Joko läh­es kon­fiska­torisel­la vero­tuk­sel­la korkeim­mis­sa palkkalu­okissa (Uskokaa tai älkää, tuo­ta on kokeil­tu reilusti yli 90 pros­entin mar­gin­aaliv­eroil­la. Lop­putu­lok­se­na oli maail­man­his­to­ri­an kovimpi­in talouskasvun jak­soi­hin kuu­lunut aika), tai sit­ten vaikka­pa yhteisövero­pros­en­til­la kevyesti ohjaa­mal­la niin, että mitä suurem­pi palkka­ha­jon­ta yri­tyk­sessä on, sen kovem­pi yhteisöveroprosentti.

    Itse edelleen muut­taisin yri­tysvero­tus­ta sel­l­aiseen suun­taan, että verotet­taisi­in yri­tys­var­al­lisu­ut­ta enne­min kuin tulosta. Esimerkik­si niin, että osakey­htiöi­den yhteisövero lopete­taan kokon­aisu­udessaan, mut­ta sen sijaan osakey­htiön on merkit­tävä val­ti­olle 2% osakekan­nas­ta uusia osakkei­ta. Yhtiö voi joko jät­tää osak­keet val­ti­olle, jol­loin val­tio kor­jaa osinko­tu­lot, tai sit­ten yri­tyk­sel­lä on kos­ka tahansa oikeus vaa­tia val­tio­ta huu­tokaup­paa­maan osakkeitaan sopi­vak­si kat­so­ma määrä, jos yri­tys ei halua omis­tuk­sen liu­den­tu­van. Sitä en ole vielä kun­nol­la ajatel­lut miten tämä vaikut­taisin kan­nusteisi­in myy­dä yri­tys ulkomaille.

  137. Ai niin, ja Piket­tyn esit­tämien numeroiden perus­teel­la pitäisi keskustel­la erit­täin vakavasti suo­ma­lais­ten eläkey­htiöi­den sijoi­tus­toimin­nan yhdistämisestä.

  138. Catili­na:
    Kyl­lähän lah­jakku­ut­ta _voisi_ verot­taa. Kaikille palikkat­esti 18v iässä. Pis­temäärä huomioitaisi­in korkeak­oulu­jen pääsykokeis­sa, ja olisi myös työ­nan­ta­jien käytet­tävis­sä töi­hin­haku­ti­lanteis­sa. Sit­ten vaan ÄO:n mukainen koro­tus vero­pro­gres­sioi­hin. Sosial­istin märkä uni.

    Parem­pi olisi olla monil­la osa-alueilla(terveys,ulkonäkö, äly jne.) vähän keskiver­toa parem­pi kuin vaik­ka muu­ta­mal­la alueel­la huip­pu ja joil­lakin surkea.

  139. Armei­jan palikkat­esteis­sä hui­jataan, kun yritetään väl­tel­lä ali­upseerik­oulua ja pidem­pää palvelusaikaa. 

    Arva­ta saat­taa miten oman vero­pros­entin määräävään palikkat­esti­in suh­taudu­taan. Käteväm­pään olisi määrit­tää vero­pros­ent­ti pitu­u­den perus­teel­la, kos­ka tois­tu­vasti ker­ro­taan pitkien henkilöi­den etenevän ural­la mui­ta parem­min. Sopisi ainakin mulle 😉

  140. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Armei­jan palikkat­esteis­sä hui­jataan, kun yritetään väl­tel­lä ali­upseerik­oulua ja pidem­pää palvelusaikaa. 

    Arva­ta saat­taa miten oman vero­pros­entin määräävään palikkat­esti­in suh­taudu­taan. Käteväm­pään olisi määrit­tää vero­pros­ent­ti pitu­u­den perus­teel­la, kos­ka tois­tu­vasti ker­ro­taan pitkien henkilöi­den etenevän ural­la mui­ta parem­min. Sopisi ainakin mulle 

    Tähän vielä lisäk­isi tietoko­neo­hjel­ma analysoimaan kasvo­ja, niin pääsemme lähem­mäs oikeu­den­mukaista vero­pros­ent­tia. Lisäk­si sopi­vat ker­toimet terveyshistorialle.

    Pitäiskö ison per­imän periv­ien hurskastelua kat­soa sivus­ta vai verot­taa sitä oikeudenmukaisesti?

  141. Niin, siis veropa­likkat­estis­sä saisi myös etua. Korkeak­oulu­valin­nat, töi­hino­tot yms. Ehkä myös vapau­tu­tuk­sen koko intistä 🙂

  142. tcrown: Kum­mas­sa tapauk­ses­sa riko­taan enem­män vapaut­ta käyt­tää min­un omia raho­jani, siinä, kun jätän per­i­jäl­leni satasen ja matkalla hukkuu muu­ta­ma euro per­in­töveroon, vai siinä, kun ostan par­turi­palvelui­ta satasel­la, ja matkalla hukkuu mon­ta kymppiä? 

    Tietenkin molem­mis­sa tapauk­sis­sa riko­taan vapaut­ta käyt­tää omia raho­jaan. Mut­ta olen­naista on, että nyt verote­taan enem­män sel­l­aista toim­intaa, jos­sa toim­i­taan epäit­sekkäästi ja lahjoite­taan rahat, eli pidät­täy­dytään omas­ta kulu­tuk­ses­ta, kuin sel­l­aista toim­intaa, jos­sa kaik­ki rahat käytetään omaan kulu­tuk­seen. Ne par­turi­in menevät “mon­en kympin” verothan mak­se­taan molem­mis­sa tapauk­sis­sa. Ole­tuk­sel­la, että se perit­ty raha käytetään. Jos sitä taas ei käytetä, niin nekin resurssit menevät muille. Per­in­tövero on vero epäitsekkyydelle.

  143. tcrown:
    Tähän asti olen jotenkin peri­aat­teel­lisel­la tasol­la ymmärtänyt argu­mentin, että yri­tysjo­hdon palkkaus on omis­ta­jien asia. En enää. Mas­si­iviset yri­tysjo­hdon palkat pitää saa­da kuri­in mielu­um­min ennem­min kuin myöhem­min. Joko läh­es kon­fiska­torisel­la vero­tuk­sel­la korkeim­mis­sa palkkalu­okissa (Uskokaa tai älkää, tuo­ta on kokeil­tu reilusti yli 90 pros­entin mar­gin­aaliv­eroil­la. Lop­putu­lok­se­na oli maail­man­his­to­ri­an kovimpi­in talouskasvun jak­soi­hin kuu­lunut aika), tai sit­ten vaikka­pa yhteisövero­pros­en­til­la kevyesti ohjaa­mal­la niin, että mitä suurem­pi palkka­ha­jon­ta yri­tyk­sessä on, sen kovem­pi yhteisöveroprosentti.

    Sin­ua voisi kiin­nos­taa tämä:
    http://www.themoneyillusion.com/?p=26658

    Ja:
    http://www.themoneyillusion.com/?p=26694

  144. Koni­to­htori: Mut­ta olen­naista on, että nyt verote­taan enem­män sel­l­aista toim­intaa, jos­sa toim­i­taan epäit­sekkäästi ja lahjoite­taan rahat, eli pidät­täy­dytään omas­ta kulu­tuk­ses­ta, kuin sel­l­aista toim­intaa, jos­sa kaik­ki rahat käytetään omaan kulu­tuk­seen. Ne par­turi­in menevät “mon­en kympin” verothan mak­se­taan molem­mis­sa tapauk­sis­sa. Ole­tuk­sel­la, että se perit­ty raha käytetään. Jos sitä taas ei käytetä, niin nekin resurssit menevät muille.

    Puhe oli min­un vapaud­estani käyt­tää min­un raho­jani, ei per­i­jäni vapaud­es­ta käyt­tää per­im­iään raho­jaan tai par­turin vapaud­es­ta käyt­tää ansait­semi­aan raho­ja. Toki niitäkin voidaan laskeskel­la, mut­ta sit­ten pitää ottaa molem­mat mukaan laskelmi­in, per­i­jä ja parturi.

    Lisäk­si yksi tän­män het­ken suurimpia yhteiskun­nal­lisia ongelmia on kulu­tuk­ses­ta pidät­täy­tymi­nen, niin en oikein kek­si mik­si sitä pitäisi eri­tyis­es­ti tukea vero­tuk­sel­la. Jos par­turi ei tänään leikkaa hiuk­sia kysyn­nän puut­teessa, ei se tarkoi­ta, että huomen­na par­turi ehtisi leika­ta kak­si ker­taa enem­män kuin normaalipäivänä.

    Koni­to­htori: Per­in­tövero on vero epäitsekkyydelle.

    No, min­un mielestäni hyvän­tekeväisyyt­tä ei ole mitään syytä sub­ven­toi­da. Eri­laiset hyvän­tekeväisyysko­hteet voidaan jakaa karkeasti kah­teen tapauk­seen. Joko hyvän­tekeävisyy­den kohde on yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödylli­nen, jol­loin ko. hyvän­tekeväisyys tulisi mm. van­gin dilem­man vuok­si hoitaa vero­tuk­sen kaut­ta. Tai hyvän­tekeväisyys on luon­teeltaan viihde­palvelu­ja lahjoit­ta­jalle, jol­loin siihen pitää suh­tau­tua kuin mihin tahansa viihdeteollisuuteen.

    Minä en yksinker­tais­es­ti osaa ajatel­la per­in­töä kuin kahdel­la taval­la. Joko per­in­tö on vastik­kee­ton­ta tuloa, jota pitäisi verot­taa vähin­tään yhtä tiukasti kuin niska limas­sa tehtyä ansio­tu­loa. Tai per­in­tö on anta­jansa viihdet­tä, jota pitää verot­taa kuten mitä tahansa viihdepalvelua. 

    Koni­to­htori: Sin­ua voisi kiin­nos­taa tämä:

    Kulu­tus­ta verot­ta­mal­la ei yksinker­tais­es­ti voi­da verot­taa rikkai­ta niin merkit­tävästi, etteikö rikkaiden vero­taak­ka pienenisi merkit­tävästi siir­ryt­täessä pääoma(tuloje)n verot­tamis­es­ta kulu­tuk­sen verot­tamiseen, kun pitäisi päästä päin­vas­taiseen suun­taan. Jos joku väit­tää muu­ta, saa kyl­lä esit­tää suuruusluokkalaskelmia.

  145. Soin­in­vaara on puhunut ansiot­toman arvon­nousun verot­tamis­es­ta asun­to­jen yhtey­dessä. Itä­val­las­sa taidet­ti­in verot­taa 80% val­ti­olle arvonnoususta. 

    Palveluy­hteiskun­nan edetessä ja automaa­tion lisään­tyessä työelämässä tarvi­taan enem­män ulkonäköä ja vuorovaiku­tus­taito­ja, jot­ka myös riip­pu­vat paljon ulkonäöstä. Onko lah­jakku­udelle tapah­tunut ansioton arvon­nousu? Eikö voitaisi soveltaa Itä­val­lan peri­aatet­ta lah­jakku­u­teen? Täysin ansioton arvon­nousu pitäisi verot­taa val­ti­olle? Emme kai voi sal­lia oikeille van­hem­mille syn­tymistä liian mukavaksi? 

    Onko ole­mas­sa puoluet­ta, joka verot­taisi tätä ansioton­ta arvon­nousua lah­jakku­udessa? Esimerkik­si jotain työn ja oikeu­den­mukaisu­u­den puoluetta?

  146. tcrown:
    Minä en yksinker­tais­es­ti osaa ajatel­la per­in­töä kuin kahdel­la taval­la. Joko per­in­tö on vastik­kee­ton­ta tuloa, jota pitäisi verot­taa vähin­tään yhtä tiukasti kuin niska limas­sa tehtyä ansio­tu­loa. Tai per­in­tö on anta­jansa viihdet­tä, jota pitää verot­taa kuten mitä tahansa viihdepalvelua. 

    Minä osaan yksinker­tais­es­ti ajatel­la, että per­heel­lä tai suvul­la voi olla esim. kiin­teistö- tai yri­tyso­maisu­ut­ta, jon­ka eteen moni tekee työtä mut­ta omaisu­us on yhden tai har­van henkilön nimis­sä. Tai vaik­ka maanvil­jeli­pariskun­ta, jos­sa vain toinen omis­taa kaiken ja saa palkkaa, mut­ta molem­mat tekevät yhtä paljon työtä, mis­tä omaisu­u­den arvo syntyy.
    Byrokraatin ihan­nemaail­mas­sa kaik­ki palveluk­set toisille kuten talkootyö tai toisen aut­ta­mi­nen oli­si­vat verotet­tavaa työtä kuten myös kaik­ki saadut edut kuten majoit­tumi­nen tut­ta­van luona oli­si­vat verotet­tavaa etua. Mut­ta ei kai sel­l­aiseen oikeasti halu­ta mennä…

  147. tcrown:
    Lisäk­si yksi tän­män het­ken suurimpia yhteiskun­nal­lisia ongelmia on kulu­tuk­ses­ta pidät­täy­tymi­nen, niin en oikein kek­si mik­si sitä pitäisi eri­tyis­es­ti tukea vero­tuk­sel­la. Jos par­turi ei tänään leikkaa hiuk­sia kysyn­nän puut­teessa, ei se tarkoi­ta, että huomen­na par­turi ehtisi leika­ta kak­si ker­taa enem­män kuin normaalipäivänä. 

    Minus­ta taas tämä näke­mys on ainakin use­al­lakin taval­la katol­laan. Jos nyt ohite­taan se, että minus­ta liian vähäi­nen kulu­tus ei varsi­nais­es­ti ole ongel­ma, ja aika mon­et ovat peräti sitä mieltä, että ongel­ma on pikem­minkin liika kulu­tus. Toisek­seen, hyv­in­voin­ti syn­tyy tuotan­nos­ta, ja sen paran­tu­mis­es­ta ei lisään­tyneestä kulu­tuk­ses­ta, joka mah­dol­lis­tuu siitä tuotan­non tehostumisesta.

    Suh­dan­nelu­on­tois­es­ti voidaan tiet­ty joskus sanoa kulu­tuk­sen ole­van “liian pien­tä”, mut­ta per­in­töveron säätämi­nen nyt ei ole mitään suh­dan­nepoli­ti­ikkaa, vaan pitkän tähtäi­men veropoli­ti­ikkaa. Jos nyt voidaan näyt­tää, että per­in­töveron keven­nys juuri täl­lä het­kel­lä olisi huonoa suh­dan­nepoli­ti­ikkaa, niin tehtäköön se myöhem­min (tai tehtäköön jotain muu­ta, joka neu­traloi sen vaiku­tuk­sen), väit­täisin kuitenkin, ettei sil­lä ole juurikaan väliä.

    Toisek­seen, se, että raha lahjoite­taan jonkun muun käyt­töön ei tietenkään seu­raa, että kulu­tus pienenisi, vaan että sen kulut­taa joku muu kuin sen alun­perin tien­aa. Itseasi­as­sa edes rahan polt­ta­mi­nen ei meinaa, että kulu­tus pienenisi.

    tcrown
    No, min­un mielestäni hyvän­tekeväisyyt­tä ei ole mitään syytä subventoida. 

    Ei tässä mitään eri­ty­istä sub­ven­tio­ta olla esitet­tykään, huo­maut­taisin, että lahjoite­tu­ista rahois­takin mak­se­taan kulu­tusverot ja tuloverot niinkuin siinäkin tapauk­ses­sa, että sen rahan käyt­tää eri henkilö kuin joka sen tienaa.

    tcrown
    Eri­laiset hyvän­tekeväisyysko­hteet voidaan jakaa karkeasti kah­teen tapauk­seen. Joko hyvän­tekeävisyy­den kohde on yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödylli­nen, jol­loin ko. hyvän­tekeväisyys tulisi mm. van­gin dilem­man vuok­si hoitaa vero­tuk­sen kautta. 

    En nyt ihan näe, että miten van­gin dilem­ma on eri­tyi­nen ongel­ma vapaae­htoises­sa hyvän­tekeväisyy­dessa. Sen sijan näen käytän­nössä ja teo­ri­as­sa aika mas­si­ivisia ongelmia siinä, miten niitä verora­ho­ja käytetään.

    tcrown

    Tai hyvän­tekeväisyys on luon­teeltaan viihde­palvelu­ja lahjoit­ta­jalle, jol­loin siihen pitää suh­tau­tua kuin mihin tahansa viihdeteollisuuteen.

    Minä en yksinker­tais­es­ti osaa ajatel­la per­in­töä kuin kahdel­la taval­la. Joko per­in­tö on vastik­kee­ton­ta tuloa, jota pitäisi verot­taa vähin­tään yhtä tiukasti kuin niska limas­sa tehtyä ansio­tu­loa. Tai per­in­tö on anta­jansa viihdet­tä, jota pitää verot­taa kuten mitä tahansa viihdepalvelua. 

    Kuten aiem­min totesin, minus­ta ei pitäisi hait­taverot­taa hyvän­tekeväisyyt­tä, epäit­sekkyyt­tä tai tule­vien sukupolvien ajat­telemista. Eikö sen viih­teen verot­tamisek­si riit­täisi se, että siitä viih­teestä naut­ti­ja sen veron täys­määräisenä mak­saa, kuten tietysti mak­saa? Tai vai­h­toe­htois­es­ti: eikö se riitä, että siitä tehdys­tä rahas­ta mak­se­taan tuloverot sil­loin kuin se tien­ataan (itseasi­as­sa siitä mak­se­taan sen ylikin, kos­ka inflaa­tion vuok­si myös pääo­mas­ta mak­se­taan tuloveroa)?

    Mut­ta tästä nyt ei tade­ta päästä yhteisymmärrykseen.

    tcrown

    Kulu­tus­ta verot­ta­mal­la ei yksinker­tais­es­ti voi­da verot­taa rikkai­ta niin merkit­tävästi, etteikö rikkaiden vero­taak­ka pienenisi merkit­tävästi siir­ryt­täessä pääoma(tuloje)n verot­tamis­es­ta kulu­tuk­sen verot­tamiseen, kun pitäisi päästä päin­vas­taiseen suun­taan. Jos joku väit­tää muu­ta, saa kyl­lä esit­tää suuruusluokkalaskelmia. 

    Rikkaiden vero­taakan pitäisikin pienen­tyä merkit­tävästi. Sen sijaan niiden rikkaiden, jot­ka kulut­ta­vat rahansa luk­sushyödykkeisi­in, vero­taakan pitäisi nousta. 

    Olen­naista kuitenkin olisi, että (nähdäk­seni, tämän voi toki kumo­ta, jos näyt­tää evi­denssiä) kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen pääomien sijaan kan­nus­taisi investoimaan tule­vaisu­u­teen ja sen vuok­si use­am­mil­la ihmisil­lä olisi mah­dol­lista vauras­tua. Nythän verova­paus kos­kee ain­oas­taan todel­la rikkai­ta (yri­tyk­siä tai yksi­ty­ishenkilöitä), joil­la on mah­dol­lisuuk­sia opti­moi­da verot olemattomiin.

  148. Koni­to­htori: Olen­naista kuitenkin olisi, että (nähdäk­seni, tämän voi toki kumo­ta, jos näyt­tää evi­denssiä) kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen pääomien sijaan kan­nus­taisi investoimaan tule­vaisu­u­teen ja sen vuok­si use­am­mil­la ihmisil­lä olisi mah­dol­lista vaurastua. 

    Piket­ty kumoaa tuon teo­ri­asi min­un asteikol­lani aika vaku­ut­tavasti. Nimeno­maan his­to­ri­al­lisel­la evi­denssil­lä. Jos halu­amme elää yhteiskun­nas­sa, mis­sä voi men­estyä muutenkin kuin men­emäl­lä oikeisi­in naimisi­in tai syn­tymäl­lä oikeaan per­heeseen (tämä ei ole liioit­telua tai retorista kikkailua, täl­lä het­kel­lä kurssi on kohti yhteiskun­taa, mis­sä 90% ole­mas­saol­ev­as­ta var­al­lisu­ud­es­ta on perit­tyä.), varallisuuden/pääomien kasautu­mi­nen pitää pysäyt­tää pian. His­to­ri­al­lis­es­ti toimiviksi työkaluik­si tuo­hon on osoit­tau­tunut läh­es kon­fiska­tori­nen ylin tulovero­pros­ent­ti ja merkit­tävä per­in­tövero­tus. Kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen pääomien/perintöjen sijaan päin­vas­toin edis­tää var­al­lisu­u­den kasautu­mista. Jätän perustelu­jen yksi­tyisko­h­dat Piket­tylle, mut­ta vinkik­si voin antaa, että mitä rikkaampi olet, sen pienem­män osan tulois­tasi kulu­tat ja isom­mal­la osal­la jatkat var­al­lisu­u­den keskittämistä.

    Lopuk­si, vaikut­taa siltä, että kon­ser­vati­iv­ioikeis­to tun­tuu tarvit­se­van kaiken avun tolkullisen Piket­ty-kri­ti­ikin esittämiseen.

  149. tcrown: mis­sä 90% ole­mas­saol­ev­as­ta var­al­lisu­ud­es­ta on perittyä

    Econ­o­mistis­sa oli aikoinaan artikke­li maail­man miljonääreistä. Noin 15% oli perinyt var­al­lisu­teen­sa. Tämä on hyvin help­po ymmärtää, kun miet­tii miljonäärien lukumäärää nyt ja ennen. Noin puo­let oli yrit­täjiä. Jos kai­vataan, voin kaibaa linkin artikkeliin.

  150. tcrown: Piket­ty kumoaa tuon teo­ri­asi min­un asteikol­lani aika vaku­ut­tavasti. Nimeno­maan his­to­ri­al­lisel­la evi­denssil­lä. Jos halu­amme elää yhteiskun­nas­sa, mis­sä voi men­estyä muutenkin kuin men­emäl­lä oikeisi­in naimisi­in tai syn­tymäl­lä oikeaan perheeseen 

    Prk, ajanko­htaisia ajatuk­sia — juuri menos­sa hake­maan ikälop­pua koslaani kor­jaamol­ta. Kun ker­rankin on löy­tynyt luotet­ta­va ja asiantun­te­va kor­jaamo (Auto­Gu­ru Suomeno­jal­la) kuulen että olen viimeinen asi­akas. Nurin meni, ei kannattanut.

    Työn­jako ja erikois­tu­mi­nen tuo vau­raut­ta … katin kon­tit, näköjään on taas kaivet­ta­va Alfamerin itseko­r­jau­sopas esi­in ja jätet­tävä (ken­ties joskus) vien­tikelpois­t­en vim­paimien kehit­te­ly vähemmälle…

  151. Rolling Heurlin: Econ­o­mistis­sa oli aikoinaan artikke­li maail­man miljonääreistä. Noin 15% oli perinyt var­al­lisu­teen­sa. Tämä on hyvin help­po ymmärtää, kun miet­tii miljonäärien lukumäärää nyt ja ennen. Noin puo­let oli yrit­täjiä. Jos kai­vataan, voin kaibaa linkin artikkeliin.

    Kyl­lä, mut­ta arvaa­pa mihin suun­taan tren­di on menos­sa? Jostain lueske­lin että top kymp­is­sä taitaa olla täl­lä het­kel­lä kuusi perijää.

  152. Rolling Heurlin: Econ­o­mistis­sa oli aikoinaan artikke­li maail­man miljonääreistä. Noin 15% oli perinyt var­al­lisu­teen­sa. Tämä on hyvin help­po ymmärtää, kun miet­tii miljonäärien lukumäärää nyt ja ennen. Noin puo­let oli yrit­täjiä. Jos kai­vataan, voin kaibaa linkin artikkeliin.

    Tilanne on kovasti muut­tumas­sa. Koot­tu­jen omaisuuk­sien on annet­tu kas­vaa niin suurik­si, että niihin lukui­hin on kovin vaikea­ta päästä ainakaan mil­lään yhteiskun­nal­lis­es­ti hyödyl­lisel­lä toiminnalla.

    Kun huomioidaan, että pääomil­la saa kovem­paa voit­toa kuin työl­lä ja että elinku­lut ovat regres­si­ivisiä, niin ei kovin kum­moista koronko­rko­laskua tarvitse tehdä, että huo­maa var­al­lisu­u­den keskit­tyvän, mikä jo itsessään on erit­täin ongel­mallista use­am­mal­lakin tavalla.

  153. En minäkään oikein ymmär­rä miten 90% var­al­lisu­ud­es­ta voisi mitenkään olla perit­tyä, varsinkin jos samaan hen­gen­ve­toon väitetään, että pääo­mat kas­va­vat nopeam­min kuin mikään muu. Jos joku perii 100 miljoon­aa ja kas­vat­taa sen bis­nek­sil­lään vaikka­pa 200 miljoon­aksi, niin siinä on vain 50% perittyä.

  154. Niin, se Wikipedi­an määritelmä kateud­es­ta oli mielestäni vakavasti puut­teelli­nen. Minus­ta kateu­den olen­naisin piirre on se koke­mus, että jos toisel­la on jotakin, niin se on väääärin, niin kovasti väärin!

  155. Sylt­ty: En minäkään oikein ymmär­rä miten 90% var­al­lisu­ud­es­ta voisi mitenkään olla perit­tyä, varsinkin jos samaan hen­gen­ve­toon väitetään, että pääo­mat kas­va­vat nopeam­min kuin mikään muu.

    Ihmiset van­henevat. Raha ei.

    Jos joku perii 100 miljoon­aa ja kas­vat­taa sen bis­nek­sil­lään vaikka­pa 200 miljoon­aksi, niin siinä on vain 50% perittyä.

    Jos halu­taan tarkastel­la perin­nön vaiku­tus­ta tai osu­ut­ta asi­aan, pitää ver­ra­ta tilanteeseen, jos­sa per­in­töä ei olisi. Alkupääo­ma helpot­taa rahan tekemistä ja se vain helpot­tuu, jos pääomien tuot­to on parem­paa kuin työn­teon. Sen merk­i­tys on siis paljon nimel­listä osu­ut­taan suurempi.

    Bisnes ja työ ovat myös täysin eri asioi­ta. “Oma bisnes” voi tuos­sa tilanteessa olla (ja usein onkin suurelta osin) sitä, että palkkaa jonkun sijoit­ta­maan tai hoita­maan perit­tyä omaisu­ut­ta. Tämä “oma bisnes” saat­taa hyvinkin olla kaikkein tuot­toisin “oma bisnes” ja samal­la kaikkein vähiten työtä vaativa.

    Yhteiskun­nan olisi paljon ter­veem­pää palki­ta työstä kuin omis­tamis­es­ta. Omis­tuk­sen palk­it­sem­i­nen kurjistaa.

  156. Sylt­ty:
    En minäkään oikein ymmär­rä miten 90% var­al­lisu­ud­es­ta voisi mitenkään olla perit­tyä, varsinkin jos samaan hen­gen­ve­toon väitetään, että pääo­mat kas­va­vat nopeam­min kuin mikään muu. Jos joku perii 100 miljoon­aa ja kas­vat­taa sen bis­nek­sil­lään vaikka­pa 200 miljoon­aksi, niin siinä on vain 50% perittyä.

    Tuo 90% ei ollut min­un keksin­töni vaan Piket­tyn arvio viime vuo­sisadan alun tilanteesta (ja mihin suun­taan käyrät siis täl­lä het­kel­lä näyt­tävät kovasti liikkuvan). 

    http://www.economist.com/blogs/buttonwood/2014/03/inequality

    Rajan­ve­to on toki vaikeaa, mut­ta kyl­lä min­un mielestäni per­imäni sijoi­tusasun­to on kokon­aisu­udessaan perit­tyä var­al­lisu­ut­ta vaik­ka sen arvo nousisikin per­im­isen jälkeen.

  157. tcrown: Piket­ty kumoaa tuon teo­ri­asi min­un asteikol­lani aika vaku­ut­tavasti. Nimeno­maan his­to­ri­al­lisel­la evidenssillä. 

    En nyt ole sitä Piket­tyä (vielä) lukenut, joten en nyt oikein tiedä, minkä osan se “teo­ri­as­tani” kumoaa. Minä siis väitin, että jos vero­tamme enem­män kulu­tus­ta ja vähem­män säästämistä/investoimista, niin ihmiset säästävät/investoivat enem­män, ja sitä kaut­ta vauras­tus­vat. Se, että miten tulot jakau­tu­vat (mis­tä lehti­jut­tu­jen mukaan Pket­tyn kir­jas­sa on ollut kysymys, ja johon kom­ment­tisikin kai viit­taa) en ole ottanut kantaa.

    Mut­ta oikeas­t­aan halu­aisin pikem­min sel­l­aisen yhteiskun­nan, jos­sa epäit­sekkyy­destä ja tule­vien sukupolvien ajat­telus­ta ei ainakaan rankaistaisi suh­teessa sel­l­aiseen toim­intaan, jos­sa kaik­ki törstäänä omaan napaan — siitä tässä per­in­töverossa on kyse, se kulu­tuk­sen vero­tus oli lähin­nä sivujuonne.

    tcrown
    Jos halu­amme elää yhteiskun­nas­sa, mis­sä voi men­estyä muutenkin kuin men­emäl­lä oikeisi­in naimisi­in tai syn­tymäl­lä oikeaan per­heeseen (tämä ei ole liioit­telua tai retorista kikkailua, täl­lä het­kel­lä kurssi on kohti yhteiskun­taa, mis­sä 90% ole­mas­saol­ev­as­ta var­al­lisu­ud­es­ta on perit­tyä.), varallisuuden/pääomien kasautu­mi­nen pitää pysäyt­tää pian. 

    Niin, jos näkee pääomien kasaan­tu­misen huonona asiana, itse näen sen neu­traali­na asiana. Enem­män olisin huolis­sani kulu­tusero­jen kasvus­ta, ja se on eri asia. Se nimit­täin Bill Gates, vaik­ka elääkin hulp­peas­sa talos­sa, ei käytän­nössä elä merkit­tävästi aineel­lis­es­ti parem­paa elämää kuin ylem­pi keskilu­ok­ka — ei ainakaan niin paljon parem­paa kuin mitä omaisu­us-/tu­lo­erot antaisi­vat ymmärtää.

    tcrown
    His­to­ri­al­lis­es­ti toimiviksi työkaluik­si tuo­hon on osoit­tau­tunut läh­es kon­fiska­tori­nen ylin tulovero­pros­ent­ti ja merkit­tävä perintöverotus. 

    Minä taas väitän, että his­to­ri­al­lis­es­ti nuo(kin) keinot ovat osoit­tau­tuneet olen­nais­es­ti ihan yhtä huonoik­si kuin kaik­ki muutkin. Näyt­täisi, että yhteiskun­ta­jär­jes­tuys ei olen­nais­es­ti asi­aan edes vaiku­ta. Ylälu­ok­ka pysyy ylälu­okkana sukupolves­ta toiseen yhtä hyvin USA:ssa (“mata­lat” verot, ei luokkay­htiskuyn­taa), Ruot­sis­sa (korkeat verot, luokkay­hteiskun­ta) kuin Kiinas­sakin (kom­mu­nisti­nen vallankumous).

    http://inside.org.au/the-remarkable-persistence-of-power-and-privilege/?COLLCC=3956071812

    En tiedä, mihin his­to­ri­al­lisi­in esimerkkei­hin viit­taat, mut­ta suh­taudun skeptisesti.

    tcrown
    Lopuk­si, vaikut­taa siltä, että kon­ser­vati­iv­ioikeis­to tun­tuu tarvit­se­van kaiken avun tolkullisen Piket­ty-kri­ti­ikin esittämiseen. 

    En oikein tykkää täl­lai­sista vih­jailuista, kos­ka en kuu­lu oikeis­toon enkä ole konservatiivi.

  158. tcrown: Lopuk­si, vaikut­taa siltä, että kon­ser­vati­iv­ioikeis­to tun­tuu tarvit­se­van kaiken avun tolkullisen Piket­ty-kri­ti­ikin esittämiseen. 

    No merkit­tävin Piket­tyn kri­ti­ik­ki on sen ver­ran van­haa, että sil­loin ei mitään kon­ser­vati­iv­ioikeis­toa vielä oltu edes kek­sit­ty. Maan­vuokran (eli siis pääo­man tuo­ton, koron) ja talouden kasvun suhdet­ta on tutkit­tu jo 1700-luvul­la. Mut­ta on ihan selvää, että jos pääo­man tuot­to­vaa­timus on liian alhainen, sitä haaskataan ja käytetään tehot­tomasti. Tämä kos­kee tietysti niin merkan­til­is­mia, kap­i­tal­is­mia kuin sosial­is­mi­akin. Merkan­til­is­mis­sa kehitelti­in tulp­paanibu­ume­ja, kap­i­tal­is­mis­sa kin­teistöku­plia ja sosial­is­mis­sa raken­net­ti­in sosial­is­tisen työn sankaritekoina rato­ja ei mis­tään ei minnekään.

  159. Catili­na:
    Niin, se Wikipedi­an määritelmä kateud­es­ta oli mielestäni vakavasti puut­teelli­nen. Minus­ta kateu­den olen­naisin piirre on se koke­mus, että jos toisel­la on jotakin, niin se on väääärin, niin kovasti väärin!

    Et siis tiedä, mitä kateus on. On nimit­täin ole­mas­sa ihan perustel­tu­ja syitä, mik­si jokin toisel­la ole­va voi olla väärin ilman, että kyse on kateud­es­ta. Monil­la tosin on henkilöko­htaisia syitä olla ymmärtämät­tä tätä. Joskus miljoonittain.

Vastaa käyttäjälle tcrown Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.